Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2015 - Porvoo

TALOUSARVIO 2013 

TALOUSSUUNNITELMA 2013–2015 

BUDGET 2013 

EKONOMIPLAN 2013–2015 

Kaupunginvaltuusto 14.11.2012 

Stadsfullmäktige 14.11.2012

Sisältö – Innehåll 

1 Kaupunginjohtajan katsaus–Stadsdirektörens översikt .................................................................................... 4 

2 Yleisperustelut–Allmänna motiveringar ............................................................................................................ 6 

2.1 Yleinen taloudellinen tilanne – Det allmänna ekonomiska läget ..................................................................... 6 

2.2 Kuntatalous – Kommunalekonomin ................................................................................................................ 8 

2.3 Porvoon kaupungin tilanne–Borgå stads situation ......................................................................................... 9 

2.3.1 Yleistä–Allmänt ...................................................................................................................................... 9 

2.3.2 Porvoon taloudellinen tilanne–Borgå stads ekonomiska situation ....................................................... 12 

2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut–Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen................... 13 

2.4.1 Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa–Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen . 13 

2.4.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö–Budgetens och ekonomiplanens innehåll ....................... 14 

2.4.3 Talousarvion rakenteelliset muutokset–Förändringar i budgetens uppbyggnad .................................. 14 

2.4.4 Talousarvion laatimisen lähtökohdat–Utgångspunkter för upprättandet av budgeten ......................... 15 

2.4.5 Porvoon kaupungin organisaatio–Borgå stads organisation ................................................................ 17 

2.5 Verotulot ja valtionosuudet–Skatteintäkter och statsandelar ........................................................................ 18 

2.5.1 Kunnallisvero–Kommunalskatt ............................................................................................................ 18 

2.5.2 Kiinteistövero–Fastighetsskatt ............................................................................................................. 19 

2.5.3 Osuus yhteisöveron tuotosta – Kommunernas andel av samfundsskattens avkastning ...................... 22 

2.5.4 Yhteenveto verotuloista – Sammanfattning av skatteintäkter .............................................................. 23 

2.5.5 Käyttötalouden valtionosuudet–Statsandelar inom driftsekonomin ...................................................... 23 

2.6 Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto–Stadens finansieringsbehov och låneupptagning ......................... 25 

3 Henkilöstösuunnitelma–Personalplan 2013–2015 .......................................................................................... 27 

4 Toimialakohtaiset perustelut–Sektorvisa motiveringar .................................................................................. 32 

4.1 Konsernihallinto–Koncernförvaltning ............................................................................................................ 32 

4.1.1 Konsernijohto - Koncernledning ........................................................................................................... 32 

4.1.5 Hallintopalvelukeskus–Centralen för förvaltningstjänster .................................................................... 37 

4.1.6 Kaupunkikehitys–Stadsutveckling ....................................................................................................... 38 

4.1.7 Lupa- ja valvonta-asiat–Tillstånds- och tillsynsärenden ....................................................................... 43 

4.2 Sosiaali- ja terveystoimi – Social- och hälsovårdssektorn ............................................................................ 47 

4.2.1 Sosiaali- ja terveystoimen johto–Social- och hälsovårdssektorns ledning ........................................... 48 

4.2.2 Terveyspalvelut–Hälsotjänster ............................................................................................................. 48 

4.2.3 Vanhus- ja vammaispalvelut–Äldreomsorg och handikappservice ...................................................... 50 

4.2.4 Sosiaali- ja perhepalvelut–Socialarbete och familjetjänster ................................................................. 53 

4.3 Sivistystoimi - Bildningssektorn .................................................................................................................... 58 

4.3.1 Sivistystoimen johto–Bildningssektorns ledning .................................................................................. 58 

4.3.2 Suomenkieliset koulutuspalvelut–Finskspråkiga utbildningstjänster .................................................... 59 

4.3.3 Ruotsinkieliset koulutuspalvelut–Svenskspråkiga utbildningstjänster .................................................. 61 

4.3.4 Varhaiskasvatuspalvelut–Tjänster inom småbarnsfostran ................................................................... 64 

4.3.5 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut–Kultur- och fritidstjänster ................................................................... 65 

4.4 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - Räddningsverket i Östra Nyland ................................................................ 70 

4.4.1 Hallinto–Förvaltning ............................................................................................................................. 71 

4.4.2 Pelastustoiminta–Räddningsverksamhet ............................................................................................. 71 

4.4.3 Onnettomuuksien ehkäisy–Förebyggande av olyckor ......................................................................... 72 

4.4.4 Ensihoitopalvelut – Ambulanssjukvård ................................................................................................ 73 

4.5 Käyttötalous yhteensä – Driftsekonomin sammanlagt .................................................................................. 76 

5 Tuloslaskelmaosa–Resultaträkningsdelen ....................................................................................................... 77

6 Investointiosa–Investeringsdelen ..................................................................................................................... 78 

6.1 Investointitaulukot–Investeringstabeller ....................................................................................................... 78 

6.2 Merkittävimmät investoinnit–De största investeringarna .............................................................................. 79 

6.3 Investointiliite–Investeringsbilaga ................................................................................................................. 83 

7 Rahoitusosa–Finansieringsdelen ...................................................................................................................... 86 

8 Talousarvion sitovuus–Budgetens bindande verkan ....................................................................................... 87 

9 Liikelaitokset–Affärsverk ................................................................................................................................... 90 

9.1 Porvoon vesi–Borgå vatten .......................................................................................................................... 90 

9.2 Kuninkaantien työterveys–Kungsvägens arbetshälsa .................................................................................. 94 

9.3 Porvoon tilapalvelut–Borgå lokalservice ....................................................................................................... 95 

10 Kuntakonserni–Kommunkoncernen .............................................................................................................. 98 

11 Jäsenyydet–Medlemskap ................................................................................................................................. 99

1 

Kaupunginjohtajan katsaus–Stadsdirektörens översikt 

Talousarviovalmistelun keskeisin lähtökohta on ollut voimassaoleva 

kaupunkistrategia vuosille 2010–2013. Talousarvio- 

ja suunnitelmavuosiin vaikuttavat erityisesti euroalueen 

talouskehityksen ongelmat sekä valtakunnalliset 

kuntia koskevat muutoshankkeet. 

Talousarvio perustuu ennusteisiin, joiden mukaan Suomen 

talouskasvu on heikkoa ensi vuonna. Kaupungin verotulojen 

ennakoidaan kuitenkin kasvavan maltillisesti. Strategian 

keskeisin tavoite täyttyy, eli kaupungin velkamäärä ei 

käänny kasvuun myöskään vuoden 2013 aikana. Kaupungin 

talous on tasapainossa, sillä nettoinvestoinnit pystytään 

rahoittamaan vuosikatteella, kuten aikaisemminkin tällä 

strategiakaudella. 

Vuoden 2013 jälkeen haasteet lisääntyvät erityisesti investointien 

suhteen. Investointisuunnitelmaan sisältyvien lukuisten 

hankkeiden toteuttaminen edellyttää selkeästi nykyistä 

korkeampaa vuosikatetta – vaikka hankkeita priorisoitaisiin 

vahvasti – jotta velan hallintaan liittyvät tavoitteet voidaan 

täyttää myös jatkossa. Verotulot kasvavat todennäköisesti 

lähivuosina vain vähän. Investointitasoa ei voi nostaa, ellei 

käyttötalousmenoja pystytä hallitsemaan ja sopeuttamaan 

aikaisempaa tehokkaammin. 

Osana valtiontalouden tervehdyttämistä toteutettu valtionosuuksien 

leikkaus vaikuttaa merkittävästi myös Porvoon 

kaupunkiin. Vuosien 2012–2015 aikana Porvoon kaupungin 

valtionosuusmenetykset nousevat yli 30 miljoonaan 

euroon. On huomattava, että vuoden 2013 talousarvio on 

tasapainossa huolimatta mittavasta valtionosuuksien leikkauksesta 

sekä Porvoon vuosittain maksamasta noin 12 

miljoonan euron valtionosuuksien tasauksesta. 

Talousarviovuoden aikana on tarkoitus valmistella uusi 

kaupunkistrategia avoimessa vuorovaikutuksessa kaupungin 

asukkaiden, henkilöstön, päättäjien ja muiden sidosryhmien 

kanssa. Kuntarakenneuudistus sekä sosiaalija 

terveydenhuollon järjestäminen ovat keskeisessä roolissa, 

kun uusi valtuusto arvioi Porvoon kaupungin palvelujen, 

hallinnon ja talouden tavoitteita ja päämääriä seuraavina 

vuosina. Asialistalle nousee myös suhde mahdolliseen 

metropolihallintoon. 

Kaupungin asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 

on talousarvion keskeisimpiä teemoja, joka korostuu 

kaikilla toimialoilla. Valtuusto saa vuoden 2013 aikana 

hyväksyttäväkseen uuden hyvinvointikertomuksen. Sosiaali- 

ja terveystoimi varautuu väestön ikääntymisen edellyttämiin 

muutoksiin palvelurakenteessa. Vanhuspalveluiden 

rakennetta muutetaan ikääntymispoliittisen ohjelman tavoitteiden 

mukaisesti. Johannisbergiin valmistuu uusi tehostetun 

palveluasumisen yksikkö ja Toukovuoreen rakennettavan 

palvelutalon toteutus etenee. Vuosittainen, vähintään 

viiden prosentin kasvu erikoissairaanhoidon kustannuksissa 

muodostaa edelleen keskeisen haasteen koko kaupungin 

talouden kestävyyden kannalta. 

Koulu- ja päiväkotiverkkoon liittyviä selvityksiä tuodaan 

päätöksentekoon vuoden 2013 aikana. Ruotsinkielisen 

Den centrala utgångspunkten för budgetberedningen var 

stadens gällande strategi för åren 2010–2013. Budget- och 

planeringsåren påverkas i synnerhet av de ekonomiska 

problemen i euroområdet samt av reformplaner som berör 

alla kommuner i landet. 

Budgeten baserar sig på prognoser som förutspår en svag 

ekonomisk tillväxt i Finland nästa år. Man väntar ändå en 

måttlig ökning av stadens skatteintäkter. Det centrala strategiska 

målet uppnås i och med att stadens skuldsättning 

inte heller år 2013 kommer att öka. Stadens ekonomi är i 

balans, eftersom nettoinvesteringarna kan finansieras med 

årsbidraget, såsom hittills under denna strategiperiod. 

Efter år 2013 blir utmaningarna större, och detta gäller i 

synnerhet investeringarna. Genomförandet av de många 

projekt som ingår i investeringsplanen förutsätter ett betydligt 

större årsbidrag än hittills – även om projekten prioriteras 

med hård hand – för att målet med hanteringen av stadens 

skulder också i fortsättningen ska uppnås. Under de 

kommande åren kan man sannolikt räkna med bara en 

liten ökning av skatteintäkterna. Investeringsnivån kan inte 

höjas, om man inte kan hantera och anpassa driftsutgifterna 

effektivare än hittills. 

Den nedskärning av statsandelar som är en av åtgärderna 

för att balansera statens ekonomi, har en betydande effekt 

också för Borgå stad. Under åren 2012–2015 kommer stadens 

förluster av statsandelar att uppgå till över 30 miljoner 

euro. Det är beaktansvärt att budgeten för år 2013 ändå är 

i balans, trots att statsandelarna kraftigt skärs ned och trots 

att Borgå stad årligen betalar cirka 12 miljoner euro i form 

av statsandelsutjämning. 

Under budgetåret har man för avsikt att bereda en ny 

stadsstrategi i öppen växelverkan med stadens invånare, 

personal, beslutsfattare och andra intressentgrupper. Kommunstrukturreformen 

samt sättet att ordna social- och 

hälsovården spelar en central roll när nya fullmäktige bedömer 

målen för Borgå stads service, förvaltning och ekonomi 

under de kommande åren. Då kommer man också att 

diskutera stadens roll i förhållande till en eventuell metropolförvaltning. 

Främjandet av invånarnas hälsa och välfärd är ett centralt 

tema, som betonas inom alla sektorer. Under år 2013 

kommer en ny välfärdsberättelse att lämnas till stadsfullmäktige 

för godkännande. Social- och hälsovårdssektorn 

är beredd på förändringar i servicestrukturen som behövs 

för att befolkningen åldras. Strukturen för äldreservice ändras 

enligt målen i det äldrepolitiska programmet. En ny 

enhet för effektiverat serviceboende blir färdig i Johannisberg 

och projektet med ett servicehus i Majberget går 

framåt. En årlig ökning på minst fem procent i utgifterna för 

den specialiserade sjukvården är alltjämt en central utmaning 

med tanke på stadens ekonomiska bärkraft som helhet. 

Under år 2013 kommer beslutsfattarna att ta ställning till 

utredningar som gäller skol- och daghemsnätet. Frågan om 

4

perusopetuksen yhtenäiskouluratkaisu on tehtävä niin, että 

toiminta, tilaratkaisut ja talousvaikutukset arvioidaan kokonaisvaltaisesti. 

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen on 

edelleen ajankohtaista osana kaupungin peruspalvelujen 

kokonaisuutta. Ammatillisen koulutuksen tilaratkaisujen 

yleissuunnitelma tulee päätettäväksi vuoden 2013 aikana, 

ja yleissivistävän lukiokoulutuksen yhteistyömahdollisuuksien 

selvitystä yli kuntarajojen jatketaan. 

Kaupungin strategian valmistelun yhteydessä on otettava 

kantaa myös kaupungin kehittämisen edellytyksiin. Ilman 

kehittämisedellytyksiä luovaa elinkeinopolitiikkaa kaupungin 

mahdollisuudet peruspalvelujen turvaamiseen heikentyvät 

olennaisesti. Kaupunkikehityksen kannalta keskeisiä 

hankkeita pitää pystyä edistämään pitkäjänteisesti myös 

taloudellisesti epävarmoina aikoina. 

Kaupungin kehittäminen edellyttää myös osaavaa työvoimaa. 

Henkilöstövoimavarojen turvaaminen nousee keskeiseksi 

tavoitteeksi, kun kaupungin henkilöstöstä jää seuraavien 

viiden vuoden aikana noin viidesosa eläkkeelle. Henkilöstöetuuksien 

ja työhyvinvoinnin kehittäminen auttavat 

sekä nykyistä henkilöstöä jaksamaan työssä että kilpailussa 

ammattitaitoisesta työvoimasta. 

Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula 

en enhetsskola för grundläggande utbildning på svenska 

ska lösas utifrån en helhetsbedömning av verksamheten, 

lokalerna och de ekonomiska effekterna. Utvecklandet av 

utbildningen på andra stadiet är alltjämt en aktuell fråga 

som anknyter till stadens basservice som helhet. En översiktsplan 

för lokaler för yrkesutbildningen kommer att lämnas 

till beslutsfattarna under år 2013, och utredningen om 

möjligheterna att ordna gymnasieutbildningen i samarbete 

över kommungränser fortsätter. 

I samband med beredningen av stadens strategi måste 

man också ta ställning till förutsättningarna att utveckla 

staden. Utan en näringspolitik som skapar förutsättningar 

för utveckling försvagas stadens möjligheter att trygga 

basservicen väsentligt. De för stadsutveckling centrala projekten 

ska kunna fortsätta med långsiktig planering också 

under tider av ekonomisk osäkerhet. 

För stadens utveckling behövs också kunnig arbetskraft. 

Att trygga stadens personalresurser blir ett centralt mål, i 

och med att ungefär en femtedel av stadens personal 

avgår med pension inom de närmaste fem åren. Förbättringar 

i personalförmåner och arbetshälsa hjälper den 

nuvarande personalen att orka i arbetet, samtidigt som det 

blir lättare för staden att konkurrera om kunnig arbetskraft. 

Stadsdirektör Jukka-Pekka Ujula 

5

2 

Yleisperustelut–Allmänna motiveringar 

2.1 Yleinen taloudellinen tilanne – Det allmänna ekonomiska läget 

Valtiovarainministeriö toteaa suhdannekatsauksessaan, 

että epävarmuus talouden suunnasta on pysynyt korkeana 

vuoden 2011 jälkipuoliskolta alkaen. Epävarmuuden nousu 

näkyy erityisesti yksityisissä investoinneissa. Kysynnän 

laimeus erityisesti euroalueella johtaa viennin hienoiseen 

supistumiseen. Euroalueen ongelmien oletetaan jatkuvan 

myös ensi vuonna. Kuluvan vuoden kokonaistuotannon 

kasvuksi ennustetaan 1 prosentti ja kasvu on täysin kotimaisen 

kysynnän varassa. 

Vuonna 2013 kokonaistuotanto kasvaa valtiovarainministeriön 

ennusteen mukaan 1 prosentin. Yksityinen kulutus 

säilyy edelleen kasvun tärkeimpänä lähteenä, mutta viennin 

ennustetaan kääntyvän hitaaseen kasvuun. Historiaan 

nähden vaatimaton tuotannon taso ei riitä ylläpitämään 

työllisyyden kasvua ja työttömyys kääntyy nousuun. Vuonna 

2014 talouden ennustetaan kasvavan 2 prosenttia. 

Suomen talouskasvu on todennäköisesti heikkenemässä 

pysyvästi, kun työikäinen väestö on alkanut vähentyä ja 

myös investointiaste näyttää alentuneen pysyvästi. Valtiovarainministeriö 

toteaa, että väestön ikääntymisestä aiheutuva 

sosiaalija terveyspalveluiden kysynnän kasvu sekä 

kuntien valtionosuuksien leikkaukset rasittavat kuntien 

taloutta ja myös niiden rahoitusasema uhkaa jäädä selvästi 

alijäämäiseksi. 

Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui Tilastokeskuksen 

ennakkotietojen mukaan kuluvan vuoden huhti 

- kesäkuussa 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. 

Vuoden 2011 toiseen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote 

väheni 0,1 prosenttia. Mikäli myös kolmannen 

neljänneksen kokonaistuotanto supistuu edellisestä neljänneksestä 

eräiden ennustelaitosten esittämien arvioiden 

mukaisesti, taloustilannetta voitaisiin kuvata jo taantumaksi. 

Viennin volyymi väheni kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 

2,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tuonti 

väheni 3,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Yksityisen 

kulutuksen volyymi pieneni toisella neljänneksellä 2,2 

prosenttia edellisestä neljänneksestä. Investoinnit vähenivät 

0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. 

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä 

oli vuoden 2012 heinäkuussa 192 000, eli saman verran 

kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 6,9 prosenttia. Työllisiä 

oli 32 000 enemmän kuin edellisvuoden heinäkuussa. 

15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli heinäkuussa 

11,7 prosenttia, mikä oli kaksi prosenttiyksikköä pienempi 

kuin edellisen vuoden heinäkuussa. 

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos 

eli inflaatio oli elokuussa 2,7 prosenttia. Heinäkuussa se oli 

2,9 prosenttia. Inflaation hidastuminen johtui ennen kaikkea 

korkojen laskusta. Euroalueen inflaatio kiihtyi elokuussa 

2,6 prosenttiin vuositasolla. Kuukautta aiemmin 

inflaatio oli 2,4 prosentissa. 

Finansministeriet konstaterar i sin konjunkturöversikt att 

osäkerheten beträffande den ekonomiska trenden har förblivit 

stor från och med det andra halvåret 2011. Den ökade 

osäkerheten syns särskilt i de privata investeringarna. 

Den dämpade efterfrågan särskilt i euroområdet leder till 

att exporten krymper något. Det förutses att problemen i 

euroområdet fortsätter även nästa år. I år förutspås totalproduktionen 

öka med 1 procent och tillväxten är helt 

beroende av den inhemska efterfrågan. 

År 2013 ökar totalproduktionen enligt finansministeriets 

prognos med 1 procent. Den privata konsumtionen förblir 

den viktigaste tillväxtkällan, men exporten förutspås börja 

öka sakta. Den historiskt anspråkslösa produktionsnivån 

räcker inte till för att upprätthålla sysselsättningsökningen 

och arbetslösheten börjar växa. År 2014 förutspås den 

ekonomiska tillväxten bli 2 procent. 

Samtidigt håller den ekonomiska tillväxten i Finland på att 

försvagas på ett varaktigt sätt då den arbetsföra befolkningen 

börjat minska, och eftersom även investeringsgraden 

verkar ha minskat på ett varaktigt sätt. Finansministeriet 

konstaterar att den ökade efterfrågan på social- och 

hälsovårdstjänster till följd av att befolkningen blir äldre 

samt nedskärningarna av statsandelarna till kommunerna 

belastar kommunernas ekonomi och även deras finansiella 

läge hotar att uppvisa ett klart underskott. 

Enligt Statistikcentralens förhandsprognoser sjönk volymen 

i Finlands bruttonationalproduktion under april–juni 

under det pågående året med 1,1 procent från det föregående 

kvartalet. Bruttonationalprodukten minskade med 0,1 

procent jämfört med det andra kvartalet år 2011. Om totalproduktionen 

också under det tredje kvartalet sjunker från 

det föregående kvartalet såsom några prognosinstitut har 

uppskattat, kan det ekonomiska läget beskrivas som recession. 

Exportvolymen minskade under det pågående årets andra 

kvartal med 2,3 procent från det föregående kvartalet. 

Importen minskade med 3,6 procent från det föregående 

kvartalet. Volymen i den privata konsumtionen minskade 

under det andra kvartalet med 2,2 procent från det föregående 

kvartalet. Investeringarna minskade med 0,7 procent 

från det föregående kvartalet. 

Enligt Statistikcentralens arbetskraftsundersökning var 

antalet arbetslösa 192 000 i juli 2012, dvs. lika mycket som 

för ett år sedan. Arbetslöshetsgraden var 6,9 procent. Analet 

sysselsatta var 32 000 mer än i juli förra året. Arbetslöshetsgraden 

för unga mellan 15 och 24 år var 11,7 procent, 

vilket är två procentenheter mindre än i juli föregående 

år. 

Den förändring i konsumentpriserna under året, dvs. inflationen, 

som Statistikcentralen beräknat, var 2,7 procent i 

augusti. I juli var förändringen 2,9 procent. Att inflationen 

minskade berodde först och främst på att räntorna gick 

6

Kuntatalouden hintaindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen 

mukaan 3,1 prosenttia vuoden 2012 toisella 

neljänneksellä vuotta aiempaan verrattuna. Kuntatalouden 

menojen hintaindeksin nousuun vaikuttivat etenkin henkilöstökustannusten 

kasvu sekä tavaroiden ja palvelujen 

hintojen kallistuminen. 

Euroalueen lyhyet korot ovat laskeneet koko vuoden. Kolmen 

kuukauden euribor on noin 0,25 prosenttia ja kuuden 

kuukauden euribor alle 0,5 prosenttia. Vuonna 2013 korkotason 

odotetaan pysyvän alhaisena ja lyhyiden korkojen 

odotetaan nousevan maltillisesti. Euroopan keskuspankin 

ohjauskorko on 0,75 prosenttia. 

nedåt. Inflationen inom euroområdet ökade i augusti till 2,6 

procent på årsnivån. En månad tidigare var inflationen 2,4 

procent. 

Enligt statistikcentralens förhandsuppgifter steg prisindexet 

för kommunekonomin med 3,1 procent under det andra 

kvartalet 2012 jämfört med föregående år. Ökningen av 

prisindexet för utgifterna i kommunekonomin påverkades 

särskilt av ökningen av personalkostnader samt ökningen 

av priser på varor och tjänster. 

De korta räntorna inom euroområdet har gått ned hela 

året. Tre månaders euribor är cirka 0,25 procent och sex 

månaders euribor under 0,5 procent. Räntenivån förutses 

förbli år 2013 låg och de korta räntorna förutses stiga 

måttligt. Europeiska centralbankens styrränta är 0,75 

procent. 

Laitos Julkaistu BKT, muutos % Inflaatio, % Työttömyysaste, % Ansiotasoindeksi, muutos % 

Inrättning Publicerad BNP, ändring % Inflation, % Arbetslöshetsgrad, % Ändring i förtjänstnivåindex, % 

VM 9/2012 1,0 2,6 7,6 3,5 

SP 6/2012 1,5 2,9 7,7 3,2 

ETLA 9/2012 2,0 2,6 7,7 2,8 

PTT 9/2012 -0,4 2,8 7,5 3,5 

PT 9/2012 1,4 3,0 7,6 3,4 

OP - Pohjola 8/2012 0,7 2,9 7,6 3,6 

Nordea 9/2012 0,8 3,0 7,7 3,5 

Sampo Pankki 9/2012 0,0 2,9 7,7 3,4 

Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 

Prognossiffror för samhällsekonomin för år 2012 

Laitos Julkaistu BKT, muutos % Inflaatio, % Työttömyysaste, % Ansiotasoindeksi, muutos % 

Inrättning Publicerad BNP, ändring % Inflation, % Arbetslöshetsgrad, % Ändring i förtjänstnivåindex, % 

VM 9/2012 1,0 2,4 8,1 2,6 

SP 6/2012 1,2 2,1 7,6 2,7 

ETLA 9/2012 3,0 1,9 7,4 3,0 

PTT 9/2012 0,8 2,1 7,9 2,9 

PT 9/2012 2,0 2,8 7,6 2,6 

OP - Pohjola 8/2012 1,4 2,7 7,5 2,8 

Nordea 9/2012 1,2 2,5 8,0 3,0 

Sampo Pankki 9/2012 1,0 2,6 7,9 2,7 

Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2013 

Prognossiffror för samhällsekonomin för år 2013 

Ennustelaitokset/Prognosinstitut: 

Valtiovarainministeriö (VM)/Finansministeriet, Suomen Pankki (SP)/Finlands bank, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)/ Näringslivets forskningsinstitut, 

Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT)/Pellervo ekonomisk forskning, Palkansaajien tutkimuslaitos (PT)/Löntagarnas forskningsinstitut, OP-Pohjola, 

Nordea, Sampo Pankki 

Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia (Lähde: Tilastokeskus, ennuste VM) 

Bruttonationalproduktens volymförändring på årsnivå, procent (Källa: Statistikcentralen, prognos FM) 

7

2.2 Kuntatalous – Kommunalekonomin 

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätökset vuodelta 2011 

Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan 

kuntien toimintakulut kasvoivat 5,3 prosenttia. Menoista 

eniten kasvoivat palveluiden ostot, joiden lisäys selittyy 

suurimmaksi osaksi palvelurakenteiden muutoksilla ja 

palveluiden ulkoistamisilla. Verorahoitus kasvoi 942 miljoonalla 

eurolla, josta valtionosuudet kasvoivat 228 miljoonaa 

ja verotulot 714 miljoonaa euroa.. 

Tilinpäätösten mukaan vuosikate riitti viime vuonna kattamaan 

kunnissa 118 prosenttia ja kuntayhtymissä 100 prosenttia 

poistoista. Investointien omahankintamenoista 

vuosikate kattoi kunnissa vain 62 prosenttia ja kuntayhtymissä 

66 prosenttia. Vuosikate riitti poistoihin 188 

kunnassa. Jos vuosikate jää poistoja pienemmäksi, kunnan 

on otettava velkaa, myytävä omaisuuttaan tai vähennettävä 

toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet 

toimintakunnossa. Investointien omahankintamenot 

voitiin kattaa vuosikatteella 85 kunnassa. 

Investointeihin kunnat ja kuntayhtymät käyttivät vuonna 

2011 reilut 4,3 miljardia euroa, joka on huomattavasti vähemmän 

kuin edellisenä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien 

investoinneista noin 23 prosenttia voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden 

myynnillä ja investointimenoihin saaduilla 

rahoitusosuuksilla. 

Kuntien lainakanta kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 

483 miljoonalla, eli 4,6 prosentilla. Lainakanta oli asukasta 

kohden 2 037 euroa, kun se edellisvuonna oli 1 957 euroa. 

Rahavaroja kunnilla oli vuoden lopussa 701 euroa asukasta 

kohden. Kuntayhtymien lainakanta kasvoi noin 142 

miljoonalla. 

Kuntien vuoden 2012 neljännesvuositilasto 

Tilastokeskuksen neljännesvuositilaston mukaan kuntien 

toimintamenot (ilman kunnan liikelaitoksia) kasvoivat vuoden 

2012 ensimmäisellä puoliskolla 5 prosenttia. Toimintamenojen 

suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, 

kasvoivat 5 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajasta. 

Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 6 prosenttia. 

Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot pienenivät 

2 prosenttia ja maksetut avustukset kasvoivat 7 

prosenttia. 

Kuntien toimintatulot lisääntyivät 4 prosenttia. Myyntitulot 

kasvoivat 15 prosenttia ja maksutulot 4 prosenttia. 

Vuoden 2012 tammi-kesäkuussa kuntien valtionosuudet 

kasvoivat 3 prosenttia samoin kuin verotulotkin. Toimintakate 

heikkeni 5 prosenttia. Vuosituottojen ja -kulujen erotus, 

vuosikate heikkeni 24 prosenttia. 

Kuntien investointimenot kasvoivat 18 prosenttia. Investointitulot 

kasvoivat 67 prosenttia. 

Kuntien lainakanta kasvoi vuoden 2012 kesäkuun lopussa 

edellisestä neljänneksestä 2 prosenttia ja 5 prosenttia 

vuoden takaisesta. 

Kommunernas och samkommunernas bokslut för 2011 

Enligt bokslutsuppgifter som Statistikcentralen har samlat 

ökade kommunernas verksamhetskostnader med 5,3 procent. 

Bland utgifterna ökade mest köp av tjänster. Ökningen 

kan till största delen förklaras med förändringar av 

tjänstestrukturen och utläggningar av tjänster. Skattefinansieringen 

ökade med 942 miljoner euro av vilka statsandelarna 

ökade med 228 miljoner och skatteinkomsterna med 

714 miljoner. 

Enligt boksluten räckte årsbidraget förra året i kommunerna 

till att täcka 118 procent och i samkommunerna till 100 

procent av avskrivningar. Av egna anskaffningsutgifter för 

investeringar täckte årsbidraget i kommunerna bara 62 

procent och i samkommunerna 66 procent. Årsbidraget 

räckte till avskrivningar i 188 kommuner. Blir årsbidraget 

mindre än avskrivningar, måste kommunen ta lån, sälja sin 

egendom eller minska sitt verksamhetskapital för att hålla 

produktionsmedlen för tjänsterna i verksamhetsdugligt 

skick. Egna anskaffningsutgifterna för investeringar kunde 

täckas med årsbidraget i 85 kommuner. 

Kommunerna och samkommunerna använde för investeringar 

år 2011 drygt 4,3 miljarder euro, vilket är avsevärt 

mindre än förra året. Ca 23 procent av kommunernas och 

samkommunernas investeringar kunde finansieras med 

försäljning av investeringsvaror och finansieringsandelar 

som hade erhållits för investeringsutgifter. 

Kommunernas lånestock ökade med cirka 483 miljoner, 

dvs. 4,6 procent jämfört med förra året. Lånestocken per 

invånare var 2 037 euro, medan den ett år tidigare var 

1 957 euro. Vid årets slut uppgick kommunernas kassamedel 

till 701 euro per invånare. Samkommunernas lånestock 

ökade med cirka 142 miljoner. 

Kvartalsstatistik för kommunerna 2012 

Enligt Statistikcentralens kvartalsstatistik ökade kommunernas 

verksamhetsutgifter (utan kommunala affärsverk) 

med 5 procent under 2012 års första hälft. Den största 

enskilda utgiftsposten i verksamhetsutgifterna, löner och 

arvoden, ökade med 5 procent jämfört med samma tid 

under föregående år. Bland verksamhetsutgifterna ökade 

upphandlingen av tjänster med 6 procent. Köp av förnödenheter 

och varor minskade med 2 procent och betalda 

bidrag ökade med 7 procent. 

Kommunernas verksamhetsinkomster ökade med 4 procent. 

Försäljningsinkomsterna ökade med 15 procent och 

avgiftsinkomsterna med 4 procent. 

I januari-juni år 2012 ökade kommunernas statsandelar 

med 3 procent och så även skatteinkomsterna. Verksamhetsbidraget 

försvagade med 5 procent. Skillnaden mellan 

kommunernas årsintäkter och -kostnader, årsbidraget, 

försvagade med 24 procent. 

Kommunernas investeringsutgifter ökade med 18 procent. 

Investeringsinkomsterna ökade med 67 procent. 

Kommunernas lånestock ökade fram till slutet av juni år 

2012 med 2 procent sedan föregående kvartal och med 5 

procent jämfört med nivån ett år tidigare. 

8

2.3 Porvoon kaupungin tilanne–Borgå stads situation 

2.3.1 Yleistä–Allmänt 

Vuoden 2011 lopussa Porvoon asukasmäärä oli 48 833 

henkeä. Vuonna 2011 väkiluku kasvoi 65 hengellä. Luonnollinen 

väestön lisäys eli syntyneiden enemmyys oli 138 

henkilöä. Nettomaahanmuutto oli 96 henkilöä. Kuntien välinen 

muuttoliike oli vilkasta, sillä tulomuutto ja lähtömuutto 

olivat runsaat 2000 henkilöä. Kuntien välinen nettomuutto 

toi viime vuonna kaupungille vähennystä 170 henkilöä. 

Kaupungin väkiluvun vuosikasvu on ollut keskimäärin 0,8 

prosenttia, mutta vuonna 2011 kasvu oli poikkeuksellisesti 

vain 0,1 prosenttia. 

I slutet av år 2011 var Borgås invånarantal 48 833. År 

2011 ökade invånarantalet med 65 personer. Den naturliga 

befolkningsökningen, dvs. födelseöverskottet, var 138 

personer. Nettoinvandringen var 96 personer. Flyttningsrörelsen 

mellan kommunerna var livlig eftersom in- och utflyttningen 

var drygt 2000 personer. Nettoflyttningen mellan 

kommunerna gav staden förra året en minskning på 

170 personer. Stadens invånarantal har ökat med i genomsnitt 

0,8 procent per år, men år 2011 var ökningen 

undantagsvis bara 0,1 procent. 

Asukasluku Porvoossa ja kasvuprosentti vuosina 1990 – 2015 (Lähde: Tilastokeskus) 

Invånarantal i Borgå och tillväxtprocent under åren 1990 – 2015 (Källa: Statistikcentralen) 

Porvoon väestön nykyisen ikärakenteen painopiste on 

nuorissa ikäluokissa verrattuna koko maan kuntien ikärakenteeseen. 

Vuoden 2011 lopussa alle 15 -vuotiaiden 

osuus oli 17,8 prosenttia, 15–64 -vuotiaiden osuus 65,8 

prosenttia ja yli 65 -vuotiaiden osuus 16,4 prosenttia. 

Väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa viidessä vuodessa 

noin 2000 hengellä. 

Väestö ikääntyy Porvoossakin ja tulevaisuudessa yhä 

suurempi osa väestöstä kuuluu ikäryhmiin yli 65 -vuotiaat. 

Vuoteen 2025 mennessä 65–74 -vuotiaiden määrä kasvaa 

1,3 -kertaiseksi ja 75–84 -vuotiaiden määrä 1,9 -kertaiseksi. 

Työikäisen väestön määrä pysyy ennallaan ja sen 

suhteellinen osuus koko väestöstä supistuu 6,6 prosenttiyksikköä. 

Alle 15- vuotiaiden osuus pysyy lähes muuttumattomana. 

I Borgå vilar tyngdpunkten i den nuvarande åldersstrukturen 

på de yngre åldersklasserna jämfört med åldersstrukturen 

i kommuner i hela landet. Vid slutet av år 2011 

var andelen personer under 15 år 17,8 procent, 15–64- 

åringarna 65,8 procent och personer över 65 år 16,4 procent. 

Enligt befolkningsprognosen kommer befolkningen 

att öka med cirka 2 000 personer på fem år. 

Befolkningen åldras också i Borgå och i framtiden kommer 

en allt större del av befolkningen att höra till åldersgruppen 

över 65 år. Fram till år 2025 kommer antalet 65–74-åringar 

att öka till 1,3-faldigt och antalet 75–84-åringar att öka till 

1,9-faldigt. Antalet personer i arbetsför ålder förblir detsamma 

och dess relativa andel av hela befolkningen sjunker 

med 6,6 procentenheter. Andelen under 15-åringar 

kommer att förbli nästan oförändrad. 

2011 % 2015* % 2020* % 2025* % 

0-6-vuotiaat - 0-6-åringar 3 963 8,1 4 002 8,0 4 068 7,9 4 122 7,8 

7-14-vuotiaat - 7-14-åringar 4 744 9,7 4 850 9,7 4 923 9,6 4 983 9,5 

15–64-vuotiaat - 15–64-åringar 32 113 65,8 31 426 63,1 31 162 60,8 31 182 59,2 



Yli 85-vuotiaat - Över 85-åringar 919 1,9 1 029 2,1 1 218 2,4 1 487 2,8 

Yhteensä - Sammanlagt 48 833 100,0 49 837 100,0 51 241 100,0 52 651 100,0 

Väestöennuste Porvoossa vuosina 2011–2025 (Lähde: Tilastokeskus) 

Befolkningsprognos i Borgå under år 2011-2025 (Källa: Statistikcentralen) 

9

Väestö Porvoossa ikäryhmittäin vuonna 2011–2025 (Lähde: Tilastokeskus) 

Befolkningen i Borgå per åldersgrupp 2011-2025 (Källa: Statistikcentralen) 

Taloudellinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa alueen 

väestörakennetta työllisten sekä työttömien ja työvoiman 

ulkopuolella olevien välisenä suhteena. Taloudellisen 

huoltosuhteen suhdeluku on ollut koko maassa melko 

vakaa koko 2000–luvun. Vuoden 2010 lopussa koko maan 

suhdeluku oli 1,31 eli sataa työssäkäyvää kohden oli 131 

ei-työssä käyvää. Porvoossa taloudellinen huoltosuhde oli 

1,17 vuonna 2010. Eläkkeellä olevien osuus kaupungin 

väestöstä oli 20,8 prosenttia ja koko maassa 23,8 prosenttia. 

Väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa väestörakennetta 

eri ikäryhmien välisten suhteiden avulla. 

Väestöllinen huoltosuhde esitetään vanhusten ja lasten 

osuutena työikäisestä väestöstä. Vuonna 2011 sataa työikäistä 

kohden Suomessa oli 53 ei-työikäistä. Alueelliset 

Ekonomisk försörjningskvot är en kvot som beskriver områdets 

befolkningsstruktur som ett förhållande mellan 

sysselsatta samt arbetslösa och dem som står utanför 

arbetskraften. Den ekonomiska försörjningskvoten har varit 

ganska stabil i hela landet under hela 2000-talet. I slutet 

år 2010 var kvoten i hela landet 1,31, dvs. per 100 arbetande 

personer fanns det 131 icke-arbetande. I Borgå var 

motsvarande siffra 1,17 år 2010. Andelen pensionärer i 

staden var 20,8 procent och i hela landet 23,8 procent. 

Befolkningens försörjningskvot är en kvot som beskriver 

befolkningsstrukturen med hjälp av olika förhållanden 

mellan olika åldersgrupper. Befolkningens försörjningskvot 

beräknas som andelen äldre och barn i förhållande till 

antalet personer i arbetsför ålder. År 2011 fanns det i Finland 

53 personer som inte var i arbetsför ålder per 100 

10

erot ovat kuitenkin suuria. Porvoossa väestöllinen huoltosuhde 

on ollut pitkään alle 50. Viime vuosina suhdeluku 

on lähtenyt nousuun ja vuonna 2011 luku oli 52,1. Tilastokeskus 

on laatinut kunnittaisen ennusteen väestöllisen 

huoltosuhteen kehityksestä vuoteen 2040 asti. Ennusteen 

mukaan väestöllinen huoltosuhde heikkenee jyrkästi lähivuosina. 

personer i arbetsför ålder. De regionala skillnaderna är 

dock stora. I Borgå låg befolkningens försörjningskvot 

länge under 50. Under de senaste åren har kvoten börjat 

stiga och var 52,1 år 2011. Statistikcentralen har upprättat 

en kommunvis prognos för utvecklingen av befolkningens 

försörjningskvot fram till år 2040. Enligt prognosen kommer 

kvoten att stiga brant under de närmaste åren. 

Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde Porvoossa vuosille 2011 – 2040 (Lähde: Tilastokeskus) 

Det demografiska försörjningsförhållandet i Borgå för åren 2011 – 2040 (Källa: Statistikcentralen) 

Porvoon keskimääräinen tulotaso on korkea verrattuna 

muihin kuntiin tai kuntien keskiarvoon. Viimeksi vahvistetussa 

verotuksessa eli vuonna 2010 kunnallisverotuksessa 

verotettavat asukaskohtaiset tulot olivat 17 283 euroa. 

Verotettavat tulot asukasta kohti olivat Porvoossa 15. 

suurimmat Manner-Suomen kunnista. Vuoden 2010 maksuunpannut 

verot sisältäen myös kiinteistöveron ja yhteisöveron 

olivat 3 884 euroa, jolla Porvoo sijoittui 15 eniten 

verotuloa saaneen kunnan joukkoon. Valtionosuuksiin 

sisältyvä verotulotasaus leikkaa kaupungin verotuloja 

voimakkaasti ja pudottaa kaupungin yhteenlasketut asukaskohtaiset 

verot ja valtionosuudet kuntien keskiarvon 

tasolle. 

Porvoon työpaikkarakenne on palveluvaltainen. Palvelujen 

osuus on 64,7 prosenttia ja jalostuksen osuus on 32,4 

prosenttia. Jalostuksen osuus on merkittävästi suurempi 

kuin maassa keskimäärin. Maa- ja metsätalouden osuus 

on 1,7 prosenttia. 

Porvoon työpaikkaomavaraisuus on keskimäärin 90 prosenttia. 

Työssäkäyvien lukumäärä on noin 22 500 henkeä. 

Tästä Porvoossa työssä käyviä on 65,6 prosenttia ja muissa 

kunnissa työssäkäyviä 34,4 prosenttia. Porvoosta muissa 

kunnissa työssä käyviä on noin 7 300 henkilöä. Tästä 

runsaat 70 prosenttia käy työssä pääkaupunkiseudulla. 

Muista kunnista Porvoossa työssä käyviä on noin 5 000 

henkilöä. 

Porvoon työllisyystilanne heikkeni kriisivuonna 2009 eikä 

ole merkittävästi parantunut sen jälkeen. Porvoon työttömyysaste 

heinäkuun lopussa oli 8,6 prosenttia. Työttömien 

ja lomautettujen määrä oli 2110 henkilöä, josta alle 25- 

vuotiaita oli 318. Yli vuoden työttömänä olleita oli 558. 

Avoimien työpaikkojen määrä on 220 työpaikkaa. 

Den genomsnittliga inkomstnivån i Borgå är hög i jämförelse 

med andra kommuner eller kommunernas medelvärde. 

I den senast fastställda beskattningen, dvs. i 2010 

års kommunalbeskattning var de beskattningsbara inkomsterna 

per invånare 17 283 euro. I Borgå var de beskattningsbara 

inkomsterna på 15 plats bland fastlandskommunerna 

i Finland. De debiterade skatterna år 2010, inklusive 

fastighetsskatt och samfundsskatt, var 3 884 euro, 

och därmed placerade sig Borgå bland de 15 kommuner 

som hade de största skatteinkomsterna. Den skatteinkomstutjämning 

som är inbyggd i statsandelssystemet 

minskar stadens skatteinkomster betydligt och sänker de 

sammanlagda, per invånare räknade skatterna och statsandelarna 

till kommunernas medelnivå. 

Arbetsplatsstrukturen i Borgå är servicedominerad. Tjänsternas 

andel är 64,7 procent och förädlingens 32,4 procent. 

Förädlingens andel är betydligt större än i hela landet 

i genomsnitt. Jord- och skogsbrukets andel är 1,7 procent. 

Arbetsplatssufficiensen i Borgå är i genomsnitt 90 procent. 

Antalet yrkesverksamma personer uppgår till cirka 22 500. 

Av dem arbetar 65,6 procent i Borgå och 34,4 procent i 

andra kommuner. Antalet Borgåbor som pendlar till andra 

kommuner är cirka 7 300. Drygt 70 procent av dem arbetar 

i huvudstadsregionen. Antalet personer som pendlar till 

arbete i Borgå är ungefär 5 000. 

Sysselsättningsläget i Borgå försvagades under krisåret 

2009 och har inte förbättrats märkbart sedan dess. Arbetslöshetsgraden 

i Borgå var 8,6 procent i slutet av juli. Antalet 

arbetslösa och permitterade var 2110 personer. Av dem 

var 318 under 25-åriga. Antalet dem som hade varit arbetslösa 

över ett år var 558. Antalet lediga arbetsplatser 

var 220. 

11

Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat Porvoossa vuosina 2008 – 2012 

Arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser i Borgå under åren 2008 – 2012 

Lähde: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), työllisyyskatsaus 

Källa: Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (ELY-centralen), sysselsättningsöversikt 

2.3.2 Porvoon taloudellinen tilanne–Borgå stads ekonomiska situation 

Porvoon kaupungin taloudellinen tilanne on kohentunut 

kaupungin talouden tasapainottamisohjelman ja uuden 

strategian toimeenpanon myötä. Kriisin jälkeinen yleisen 

taloustilanteen suotuisa kehitys on edesauttanut kaupungin 

taloudellisen tilanteen parantumista. Kaupungin verotulot 

putosivat vuonna 2009 ja ovat jääneet sen jälkeen 

merkittävästi alemmalle kasvu-uralle. Samaan aikaan kuitenkin 

palkat ja muut kustannukset ovat nousseet. 

Vuoden 2011 tilinpäätös oli odotettua parempi. Tilikauden 

käyttötaloustulot kasvoivat 0,4 prosenttia edellisestä vuodesta. 

Käyttötalouden menot kasvoivat 1,7 prosenttia. Toimintakate 

oli -212 miljoonaa euroa ja se heikkeni 2,2 prosenttia 

vuodesta 2010. 

Tilinpäätöksen vuosikate on 4,3 miljoonaa euroa parempi 

kuin vuonna 2010. Vuosikate ylitti poistot, mutta vuosikatteen 

osuus poistoista heikkeni johtuen siitä, että poistotasoa 

korotettiin vuoden 2011 alusta. 

Lainanhoitokatetta kuvaava suhdeluku oli 1,2. Lainanhoitokate 

on noussut aikaisempien vuosien alle yhden heikoksi 

luokitellusta arvosta yli yhteen, jota voidaan pitää tyydyttävänä. 

Raskas velkataakka heikentää lainanhoitokatetta. 

Kaupungin rahavarat vähenivät 3,4 miljoonaa euroa ja 

kassan riittävyys laski 33 päivästä 27 päivään. 

Taseen omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus koko 

pääomasta nousi 46,5 prosenttiin. Suhteellinen velkaantuneisuus 

eli vieraan pääoman osuus koko tulorahoituksesta 

parani 57 prosenttiin. Omavaraisuutta ja velkaantuneisuutta 

kuvaavat tunnusluvut paranivat, koska kaupunki 

lyhensi velkamääräänsä. Tunnusluvut kertovat kuitenkin 

merkittävästä velkarasitteesta. Pitkäaikaisten lainojen 

määrä vuoden 2011 päättyessä oli 134,6 miljoonaa euroa, 

joka on 2756 euroa asukasta kohti. 

Tilinpäätösten ja talousarvioiden taloudellisen tasapainon 

tarkastelussa tärkein mittari on vuosikatteen riittävyys 

investointien omarahoitusmenoihin. Talous on rahoituksen 

näkökulmasta tasapainossa silloin, kun vuosikatteella 

voidaan rahoittaa investointien omarahoitusmenot. Pitkällä 

aikavälillä vuosikatteella tulee rahoittaa nettoinvestointien 

lisäksi lainojen lyhennykset. 

Tack vare stadens program för att balansera ekonomin 

och genomförandet av stadens nya strategi har Borgå 

stads ekonomiska läge förbättrats. Den gynnsamma utvecklingen 

av det allmänna ekonomiska läget efter krisen 

har bidragit till att stadens ekonomi förbättrats. Stadens 

skatteinkomster sjönk år 2009 och har efter det förblivit på 

en betydligt lägre tillväxtnivå. Samtidigt har dock löner och 

andra kostnader stigit. 

Bokslutet för 2011 var bättre än väntat. Driftsinkomsterna 

ökade under räkenskapsperioden med 0,4 procent från det 

föregående året. Utgifter inom driftsekonomin ökade med 

1,7 procent. Verksamhetsbidraget var -212 miljoner euro, 

en försvagning med 2,2 procent från år 2010. 

Årsbidraget i bokslutet är 4,3 miljoner euro bättre än år 

2010. Årsbidraget översteg avskrivningarna men årsbidragets 

andel av avskrivningarna blev svagare eftersom avskrivningsnivån 

höjdes vid ingången av 2011. 

Värdet som anger låneskötselbidraget var 1,2. Låneskötselbidraget 

har stigit från de tidigare årens värde som var 

under ett och som klassificerades som svagt till över ett 

som kan anses vara tillfredsställande. Den tunga skuldbördan 

försvagar låneskötselbidraget. Stadens likvida medel 

minskade med 3,4 miljoner euro och likviditeten i kassadagar 

minskade från 33 dagar till 27 dagar. 

Soliditeten i balansen, dvs. andelen eget kapital av hela 

kapitalet steg till 46,5 procent. Den relativa skuldsättningen, 

dvs. andelen främmande kapital av hela inkomstfinansieringen 

steg till 57 procent. Nyckeltalen som anger soliditet 

och skuldsättning blev bättre eftersom staden amorterade 

på sina lån. Nyckeltalen berättar ändå om en betydande 

skuldsättning. Beloppet på långfristiga lån i slutet av 

år 2011 var 134,6 miljoner euro, vilket är 2756 euro per invånare. 

När den ekonomiska balansen i boksluten och budgetarna 

granskas är årsbidragets tillräcklighet för investeringarnas 

egenfinansieringsutgifter det viktigaste måttet. Ur finansieringssynvinkeln 

är ekonomin i balans när självfinansieringsutgifterna 

i investeringarna kan finansieras med årsbidraget. 

På lång sikt ska även låneamorteringarna vid sidan 

av nettoinvesteringarna finansieras med årsbidraget. 

12

TP-BS TP-BS TP-BS TP-BS 

2008 2009 2010 2011 

1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 

Toimintakate - Verksamhetsbidrag -209 337 -211 520 -207 452 -211 943 

Verotulot - Skatteintäkter 186 727 183 877 188 637 195 063 

Valtionsosuudet - Statsandelar 37 371 41 723 47 509 49 577 

Rahoituserät, netto - Finansieringsposter, netto -2 944 -2 661 -1 584 -1 241 

Vuosikate - Årsbidrag 11 817 11 419 27 110 31 456 

Poistot ja tilinpäätöserät – Avskrivningar och bokslutsposter -13 971 -15 371 -23 061 -28 279 

Tilikauden yli-/alijäämä – Räkenskapsperiodens över-/underskott -2 154 -3 952 4 049 3 177 

Nettoinvestoinnit - Nettoinvesteringar 36 034 24 351 21 655 21 101 

Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin – 

Årbidragets tillräcklighet till nettoinvesteringar 

-24 217 -12 932 5 455 10 356 

Edellisetn vuosien kertynyt ylijäämä – 

56 379 52 428 56 477 59 654 

Överskott från tidigare räkenskapsperioder 

Taloudellinen tilanne vuosina 2008 - 2011 (liikelaitokset sisältyvät lukuihin) 

Ekonomiska situationen år 2008 - 2011 (affärsverken ingår i siffrorna) 

2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut–Motiveringar 

till budgeten och ekonomiplanen 

2.4.1 Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa–Budgeten och ekonomiplanen 

enligt kommunallagen 

Kuntalain 65 pykälässä säädetään talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. 

I 65 § i kommunallagen finns bestämmelser om budgeten 

och ekonomiplanen. 

”Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä 

kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen 

hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä 

myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi 

(suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman 

ensimmäinen vuosi. 

Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset 

ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma 

on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien 

hoitamiseen turvataan. 

Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen 

enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, 

jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida 

kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada 

katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä 

on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), 

joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston 

erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän 

kattamisvelvollisuus). 

Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät 

määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten 

rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan 

ottaa brutto tai nettomääräisenä. 

Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä 

investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa 

on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä 

muutoksista päättää valtuusto." 

. 

”Fullmäktige skall före utgången av året godkänna en 

budget för kommunen för det följande kalenderåret. I samband 

med att budgeten godkänns skall fullmäktige också 

godkänna en ekonomiplan för tre eller flera år (planeperiod). 

Budgetåret är planeperiodens första år. 

I budgeten och ekonomiplanen godkänns målen för kommunens 

verksamhet och ekonomi. Budgeten och ekonomiplanen 

skall göras upp så att förutsättningarna för skötseln 

av kommunens uppgifter tryggas. 

Ekonomiplanen skall vara i balans eller visa överskott 

under en planeperiod på högst fyra år, om det inte beräknas 

uppkomma överskott i balansräkningen för det år budgeten 

görs upp. Om underskott i balansräkningen inte kan 

täckas under planeperioden, skall i anslutning till ekonomiplanen 

fattas beslut om specificerade åtgärder (åtgärdsprogram) 

genom vilka det underskott som saknar täckning 

skall täckas under en period som fullmäktige särskilt fastställer 

(skyldighet att täcka underskott). 

I budgeten tas in de anslag och beräknade inkomster som 

verksamhetsmålen förutsätter samt visas hur finansieringsbehovet 

skall täckas. Anslag och beräknade inkomster 

kan tas in till brutto- eller nettobelopp. 

Budgeten består av en driftsekonomi- och resultaträkningsdel 

samt en investerings- och finansieringsdel. Budgeten 

skall iakttas i kommunens verksamhet och ekonomi. 

Beslut om ändringar i den fattas av fullmäktige.” 

13

2.4.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö–Budgetens och ekonomiplanens 

innehåll 

Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden 

ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen 

tilanteen kehittymiseen sekä selvitetään talousarvion rahoitukseen 

vaikuttavia tekijöitä. 

Käyttötalousosa sisältää toimialakohtaiset talousarviot 

esitettynä tehtäväaluetasolla. Toimialojen suunnitelmat 

sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tunnuslukutaulukot 

sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien 

osalta. Tehtäväalueiden tuloslaskelmissa esitetään 

toimintatulot ja toimintamenot. 

Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden 

keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot 

ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot 

sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. 

Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja - 

tulot. 

Rahoitusosassa esitetään menoja tuloarvioina pitkäaikaiseen 

rahoitukseen liittyvät menot ja tulot. Rahoitusosa 

sisältää rahoituslaskelman, jonka tiedot kerätään tuloslaskelmaosasta, 

investointiosasta ja rahoitusosasta. 

Kaupungin taloussuunnitelma laaditaan vuosittain kolmivuotisena. 

Kaupunginvaltuusto hyväksyy sen talousarvion 

hyväksymisen yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman 

ensimmäinen vuosi. 

De allmänna motiveringarna innehåller bl.a. en översikt 

över nationalekonomins och kommunekonomins utsikter 

och det ekonomiska läget i staden samt en redogörelse för 

faktorer som är av betydelse för budgetens finansiering. 

Driftsekonomidelen innehåller varje sektors budget på 

uppgiftsområdesnivå. I sektorernas planer ingår också mål 

för verksamheten och tabeller med nyckeltal för budgetåret 

och för åren under planeperioden. I uppgiftsområdenas 

resultaträkningar presenteras verksamhetsintäkter och 

verksamhetsutgifter. 

Resultaträkningsdelen innehåller de centrala posterna i 

stadens ekonomi som helhet, dvs. utgifter och inkomster 

för den egentliga verksamheten, skatteintäkter, statsandelar, 

finansiella intäkter och utgifter samt planenliga 

avskrivningar på anläggningstillgångar. 

Investeringsdelen innehåller stadens investeringsutgifter 

och -inkomster. 

I finansieringsdelens utgifts- och inkomstförslag presenteras 

de utgifter och inkomster som berör finansieringen på 

lång sikt. Investeringsdelen innehåller en finansieringskalkyl 

med uppgifter som samlats från resultaträkningsdelen, 

investeringsdelen och finansieringsdelen. 

Stadens ekonomiplan upprättas årligen för tre år. Stadsfullmäktige 

godkänner den i samband med godkännandet 

av budgeten. Budgetåret är planeperiodens första år. 

2.4.3 Talousarvion rakenteelliset muutokset–Förändringar i budgetens 

uppbyggnad 

Kaupungin organisaatiorakenne on uudistettu vuonna 

2011. Talousarviorakenne noudattaa voimassa olevaa organisaatiota. 

Maatalousasioiden hallinto siirtyy Loviisan kaupungin 

hallintoon vuoden 2013 alusta. Rikosasioiden sovittelutoiminta 

on hoidettu valtion täyden korvauksen periaatteella. 

Ko. toiminta siirtyy palvelusopimuksen päättyessä 

pois kaupungin toiminnasta. 

Kaupunki avaa uuden vanhusten palvelutalon Johannisbergiin 

syksyllä 2013. Palvelutalon tilat vuokrataan ja 

hoivapalvelut tuotetaan omana toimintana. Palvelutaloon 

palkataan 37 uutta työntekijää. 

Staden har fått en ny organisation år 2011. Budgetstrukturen 

följer den gällande organisationen. 

Förvaltningen av lantbruksärenden övergår till Lovisa 

stads förvaltning från början av år 2013. Verksamheten i 

förmedling i brottmål har skötts enligt statens princip för full 

ersättning. När serviceavtalet löper ut överförs verksamheten 

bort från staden. 

Staden öppnar i Johannisberg ett nytt servicehus för åldringar 

hösten 2013. Servicehusets lokaliteter hyrs av en 

privat byggherre, och omsorgstjänsterna producerar staden 

själv. Till servicehuset anställs det 37 nya arbetstagare. 

14

2.4.4 Talousarvion laatimisen lähtökohdat–Utgångspunkter för upprättandet 

av budgeten 

Talousarvion laatimisohjeet ja talousarviokehys muodostavat 

puitteet toimialojen talousarviovalmistelulle. Talousarviokehyksessä 

arvioidaan verorahoituksen taso, kustannuskehitys, 

toiminnalliset muutokset ja investointitarpeet. 

Käyttötalousmenot ja investoinnit sopeutetaan 

käytettävissä oleviin rahoitusmahdollisuuksiin. Toimiala voi 

poiketa talousarviokehyksen laatimisen laskentaperiaatteista 

painottamalla joitakin tehtäviä ja vähentämällä 

muita tehtäviä. Kehys on kuitenkin yläraja, jonka puitteissa 

toimialan talousarvioehdotus tulee laatia. 

Kaupunginhallitus hyväksyi 16.4.2012 § 99 talousarvion ja 

taloussuunnitelman laatimisohjeet. Laatimisohjeisiin sisällytettiin 

talousarviokehys lautakunnille ja toimialoille otettavaksi 

huomioon talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 

valmistelussa. 

Talousarviokehyksen lähtökohtana oli kaupunginvaltuuston 

31.3.2010 hyväksymä kaupungin strategia vuosille 

2010–2013. Strategian mukaan kaupungin tärkeimpänä 

tavoitteena on velkaantumisen kasvun pysäyttäminen ja 

velkaantumisen kääntäminen laskuun. Strategia edellyttää, 

että kaupungin käyttötalousmenoja vähennetään vuoden 

2013 loppuun mennessä 15 miljoonalla eurolla vuoden 

2010 tasosta palveluiden tasoa ja laatua tarkistamalla. 

Strategian mukaan vuosittaiset nettoinvestoinnit ovat 

enintään 15 miljoonaa euroa. Kunnallisveron taso säilytetään 

kilpailukykyisenä ja verotulojen kasvu ohjataan 

velan lyhentämiseen. Omaisuuden myyntitulot tonttituotantoa 

lukuun ottamatta käytetään velan lyhentämiseen tai 

sellaisiin investointeihin, jotka säilyttävät omaisuuden 

arvon. Vuoden 2013 talousarvio on strategiakauden viimeinen 

vuosi. 

Anvisningarna för upprättande av budget och budgetramen 

utgör ramen för sektorernas beredning av budget. I 

budgetramen uppskattas nivån på skattefinansiering, 

kostnadsutvecklingen, ändringarna i verksamheten och 

investeringsbehoven. Driftsutgifter och investeringar anpassas 

till de finansieringsmöjligheter som står till förfogande. 

En sektor kan avvika från beräkningsprinciper för 

upprättande av budgeten genom att lägga vikt vid en del 

uppgifter och genom att minska andra uppgifter. Ramen är 

ändå en övre gräns inom vilken sektorns budgetförslag 

ska utarbetas. 

Stadsstyrelsen godkände 16.4.2012 § 99 anvisningarna 

för upprättande av budget och ekonomiplan. I anvisningarna 

ingår en budgetram, som nämnderna och sektorerna 

bör beakta när de bereder sina förslag till budget och 

ekonomiplan. 

Budgetramen fastställdes utifrån den strategi 2010-2013 

som fullmäktige godkände 31.3.2010. Enligt strategin är 

stadens viktigaste mål att få den ökande skuldsättningen 

att stanna av och skuldspiralen att vända nedåt. I strategin 

förutsätts att stadens driftsutgifter sjunker med 15 miljoner 

euro före slutet av 2013 jämfört med nivån år 2010. Detta 

ska uppnås genom att man ser över servicenivån och 

servicekvaliteten. Enligt strategin ska nettoinvesteringarna 

vara högst 15 miljoner euro per år. Kommunalskatten hålls 

på en konkurrenskraftig nivå och de ökade skatteinkomsterna 

används till att amortera skulderna. Inkomsterna från 

försäljning av egendom, med undantag för tomtproduktion, 

används antingen till amorteringar eller till sådana investeringar 

som bevarar egendomens värde. Budgeten för 2013 

är samtidigt strategiperiodens sista år. 

Talousarvioraami vahvistettiin toimialatasoisena erikseen 

toimialan kokonaistuloille ja toimialan kokonaismenoille. 

Menojen osalta raamin lähtökohtana on 2,6 prosentin 

hintatason nousu vuoden 2012 tasosta. Toimialojen kokonaistuloja 

korotettiin 2,6 prosenttia kahden vuoden ajanjaksolla 

eli vuoden 2011 tilinpäätöksen tasosta lukuun 

ottamatta vuoden 2011 tilinpäätökseen sisältyneitä kertaluonteisia 

omaisuuden myyntituloja. Talousarvioraami laadittiin 

kokonaistasolla ottaen huomioon hinta- ja palkkatason 

nousu. Lähtökohtaisesti toiminnan yksittäiset muutokset 

tuli sopeuttaa toimialojen sisällä. 

Henkilöstömenoja varten talousarvioraamiin varattiin nykyisen 

henkilöstön palkat. Talousarvioraami ei sisältänyt 

toimenpiteitä henkilöstön määrän vähentämiseksi tai henkilöstön 

lomauttamiseksi. Henkilöstön kokonaismäärää 

pyritään kuitenkin vähentämään luonnollista poistumaa 

hyödyntäen silloin, kun työtehtävät on järjesteltävissä 

muulla tavoin. 

Henkilöstön palkkausta koskeva työehtosopimus on voimassa 

28.2.2014 asti. Talousarviokehykseen ei varata 

keskitettyä palkkavarausta, koska palkkasopimuksen taso 

on tiedossa. Vuoden 2013 sopimuskorotus on 2,06 prosenttia. 

Toimialojen vuoden 2013 palkkakehys sisältää 2,1 

prosentin korotuksen. Käytännössä vuoden 2013 palkkasumma 

kasvaa noin 1,7 prosenttia, koska vuoden 2012 

palkkoihin sisältyi noin 0,5 miljoonan euron suuruinen 

kertaerä. 

Lisäksi sosiaalija terveystoimen talousarviokehykseen on 

lisätty 1 milj. euroa taloussuunnitelmaan sisältyviä henkilöstölisäyksiä 

varten ja Johannisbergin palvelutalon toiminnan 

käynnistämistä varten syksyllä 2013. Erikoissai- 

Ramen har fastställts på sektornivå separat för sektorns 

totala inkomster och utgifter. När det gäller utgifterna är utgångspunkten 

för ramen en förhöjning av prisnivån med 

2,6 procent från nivån 2012. Sektorernas totala inkomster 

har höjts med 2,6 procent på en tvåårsperiod jämfört med 

nivån i bokslutet 2011, med undantag för inkomster av engångskaraktär 

för försäljning av egendom som ingick i 

bokslutet för 2011. Budgetramen är upprättad på totalnivå 

med beaktande av förhöjningar i pris- och lönenivån. Utgångspunkten 

är att de enskilda ändringarna i verksamheten 

ska anpassas inom sektorerna. 

I budgetramen har man reserverat lönekostnader för den 

nuvarande personalstyrkan. Budgetramen innehåller inga 

åtgärder för att minska eller permittera personal. Målet är 

dock att det totala antalet anställda minskar genom naturlig 

avgång, då arbetsuppgifterna kan ordnas på annat sätt. 

Kollektivavtalet om personalens löner gäller till 28.2.2014. I 

budgetramen reserveras ingen centraliserad lönereservering 

eftersom nivån för löneavtalet är känd. Avtalshöjningen 

år 2013 är 2,06 procent. Löneramen för sektorerna för 

2013 innehåller en höjning på 2,1 procent. I praktiken ökar 

lönesumman för 2013 cirka med 1,7 procent eftersom lönerna 

för 2012 innehöll en engångspott på cirka 0,5 miljoner 

euro. 

Dessutom har man till social- och hälsovårdssektorns budgetram 

lagt till 1 miljon euro för personaltillägg som ingår i 

ekonomiplanen och för att starta verksamheten vid Johannisbergs 

servicehus på hösten 2013. Kostnaderna för 

specialsjukvården motsvarar i budgetramen den plan som 

HNS har framlagt. Till bildningssektorns budgetram har 

man vid sidan av inflationshöjningar lagt till 0,5 miljoner 

15

aanhoidon kustannukset ovat talousarviokehyksessä 

HUS:n esittämän suunnitelman mukaiset. Sivistystoimen 

talousarviokehykseen on lisätty inflaatiokorotusten lisäksi 

0,5 miljoonaa euroa taloussuunnitelmaan sisältyviä henkilöstölisäyksiä 

ja uusien päiväkotien lisäkustannuksia varten. 

Opettajien eläkejärjestelmän maksuosuuden lasku 0,5 

prosenttiyksiköllä vähentää sivistystoimen kustannuksia 

noin 120 000 euroa. 

Hallintopalvelukeskuksen palveluveloitus pysyy perusteiltaan 

vuoden 2012 mukaisena. Talousarviokehys sisältää 

yleisen kustannusnousun. 

Sisäisten vuokrien laskentaperusteita muutettiin vuonna 

2012. Sijoitetun pääoman tuotto aleni 4 prosentista 3,5 

prosenttiin teknisestä arvosta ja korjausvastike 2 prosentista 

1,75 prosenttiin jälleenhankinta-arvosta. Kokonaisuutena 

sisäisten vuokrien taso laski noin 8 prosenttia. 

Sisäisen vuokran laskentaperusteisiin ei ole tehty muutoksia. 

Vuoden 2013 ylläpitovuokra on päivitetty vuoden 

2011 toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuoden 

2013 talousarviokehyksessä sisäisiin vuokriin on laskettu 

2,6 prosentin kustannusnousu. 

Porvoon Tilapalvelut -liikelaitoksen hinnoittelussa huomioidaan 

aikaisempaa laajemmin aiheuttamisperiaate. Ruokapalveluyksikön 

ja siivouspalveluyksikön hinnoitteluperusteina 

käytetään todelliseen kustannusrakenteeseen 

perustuvia asiakashintoja. Siivousyksikössä eriytetään tilaja 

laitospalvelun asiakashinnat. Laitoshuollon ja tilahuollon 

hinnoitteluperusteiden muutos ja ruuan hinnan muutos 

lisäävät sosiaalija terveystoimen kustannuksia noin 150 

000 euroa yleiseen kustannusnousuun verrattuna ja vähentävät 

sivistystoimen kustannuksia samalla summalla. 

Ruokahuollon ateriahinnat nousevat 1 prosenttia ja tilahuollon 

hinnat pysyvät vuoden 2012 tasolla. Talousarviokehystä 

on korotettu näiden menojen osalta myös 2,6 

prosenttia, vaikka yksikköhintojen nousu jää pienemmäksi. 

Kiinteistönhoitopalvelut perustuvat vuonna 2011 suoritettuun 

työmäärämitoitukseen. Erillistyöt laskutetaan hankekohtaisesti. 

Talousarviokehys sisältää Tilapalvelujen 

hintojen nousun 2,6 prosentin mukaan. 

Vuoden 2013 talousarviokehyksessä käyttötalouden kokonaismenot 

kasvavat 9,6 miljoonaa euroa vuoden 2012 

talousarviosta. Kasvuprosentti on 3,1 prosenttia. 

Investoinnit ovat talousarviokehyksessä voimassa olevan 

taloussuunnitelman mukaiset. Investointien kokonaistaso 

pysyy strategian mukaisena. 

Talousarviokehys perustui oletukseen, että veroprosentteja 

ei koroteta. Kunnallisverotulojen oletettiin kasvavan 

keväällä ennakoitujen kasvuoletusten mukaisesti. Kunnallisverotulojen 

kasvuennustetta joudutaan tarkistamaan 

alaspäin talousnäkymien heikkenemisen vuoksi. 

Talousarviokehyksen keskeiset elementit ovat strategiaan 

pohjautuva menotalous, kunnallisten verojen nykytason 

ylläpito ja velkamäärän lyhentäminen. Talousarviokehys 

on laadittu kokonaistasolla ottaen huomioon hinta- ja palkkatason 

nousu, erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu 

sekä palvelujen laajentuminen vanhustenhuollossa ja 

lasten päivähoidossa. Lähtökohtaisesti toiminnan yksittäiset 

muutokset tulee sopeuttaa toimialojen sisällä ja tuottavuuden 

kasvusta. 

euro för personaltillägg och tilläggskostnader av nya daghem 

som ingår i ekonomiplanen. En sänkning av betalningsandelen 

med 0,5 procentenheter i lärarnas pensionssystem 

minskar bildningssektorns utgifter med cirka 

120 000 euro. 

Grunderna för tjänstedebitering som centralen för förvaltningstjänster 

använder förblir samma som år 2012. Budgetramen 

innehåller den allmänna kostnadsökningen. 

Beräkningsgrunderna för interna hyror ändrades år 2012. 

Avkastningen på placerat kapital sjönk från 4 procent till 

3,5 procent av det tekniska värdet och reparationsvederlaget 

sjönk från 2 procent till 1,75 procent av byggnadens 

återanskaffningsvärde. Som helhet sjönk nivån på interna 

hyror cirka 8 procent. Det har inte vidtagits några ändringar 

i beräkningsgrunderna för den interna hyran. Hyran för 

drift och underhåll år 2013 har justerats enligt realiserade 

kostnader år 2011. I budgetramen för 2013 har man beräknat 

en kostnadsökning på 2,6 procent i interna hyror. 

I Affärsverket Borgå lokalservices prissättning beaktas allt 

mer upphovsprincipen. Kostserviceenhetens och städserviceenhetens 

prissättningsgrunder är kundpriser som 

bygger på faktisk kostnadsstruktur. I städenheten differentieras 

kundpriser för lokal- och anstaltsservice. Ändringen i 

prissättningsgrunderna i anstaltsvården och lokalvården 

och ändringen av matpriset ökar social- och hälsovårdssektorns 

kostnader med cirka 150 000 euro jämfört med 

den allmänna kostnadsökningen och minskar bildningssektorns 

kostnader med samma summa. Måltidspriserna 

inom kostservicen stiger med 1 procent och priserna inom 

lokalvården förblir på 2012 års nivå. Budgetramen har 

höjts också i fråga om dessa utgifter med 2,6 procent även 

om ökningen av priserna per enhet förblir mindre. 

Tjänsterna inom fastighetsskötsel grundar sig på dimensioneringen 

av arbetsmängden år 2011. Separata arbeten 

faktureras projektvis. Budgetramen innehåller en ökning av 

Lokalservicens priser med 2,6 procent. 

I budgetramen för 2013 ökar de totala utgifterna i driftsekonomin 

med 9,6 miljoner euro jämfört med budgeten för 

2012. Tillväxtprocenten är 3,1. 

Investeringarna i budgetramen är sådana som i den gällande 

ekonomiplanen. Helhetsnivån av investeringarna förblir 

sådan som anges i strategin. 

Budgetramen byggde på en förmodan att skattesatserna 

inte höjs. Kommunalskatteintäkterna förutsågs öka i enlighet 

med den ekonomiska tillväxten som prognostiserades 

på våren. Den prognostiserade tillväxten måste justeras 

nedåt på grund av de försvagade ekonomiska utsikterna. 

De viktigaste elementen i budgetramen enligt strategin är 

att utgifterna hålls i styr, de nuvarande kommunala skattesatserna 

hålls på den nuvarande nivån och att skuldbördan 

minskas. Budgetramen har utarbetats på helhetsnivån 

med beaktande av ökningen av pris- och lönenivån, ökningen 

av kostnaderna inom specialsjukvården samt utvidgande 

av tjänster inom äldreomsorgen och barndagvården. 

Utgångspunkten är att de enskilda ändringarna i 

verksamheten ska anpassas inom sektorerna och genom 

ökad effektivitet. 

16

2.4.5 Porvoon kaupungin organisaatio–Borgå stads organisation 

17

2.5 Verotulot ja valtionosuudet–Skatteintäkter och statsandelar 

Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta, 

kiinteistöverosta ja osuudesta yhteisöveron tuottoon. Verorahoitukseen 

luetaan edellisten lisäksi valtionosuudet. 

Kunnan päätösvalta koskee kunnallisveroa ja kiinteistöveroa, 

joiden verokannat päätetään vuosittain talousarvion 

käsittelyn yhteydessä. Myös koiravero on kunnan 

päätettävissä. Porvoo on päättänyt luopua koiraveron 

kantamisesta. 

Skatteintäkterna i budgeten består av kommunal inkomstskatt, 

fastighetsskatt och andelar i intäkterna från samfundsskatt. 

Också statsandelar inräknas i skattefinansieringen. 

Kommunens bestämmanderätt gäller kommunalskatt och 

fastighetsskatt, och deras skattesatser bestäms årligen i 

samband med behandlingen av budgeten. Kommunen får 

också besluta om hundskatt. Borgå har beslutat avstå från 

att uppbära hundskatt. 

2.5.1 Kunnallisvero–Kommunalskatt 

Kunnallisveron tuotto määräytyy luonnollisen henkilön ja 

kuolinpesän ansiotulon perusteella. Kaupunginvaltuusto 

päättää vuosittain sovellettavasta tuloveroprosentista. 

Vuoden 2012 kunnallisverotuksen tuloveroprosentti on 

19,25 prosenttia. Viimeksi tuloveroprosenttia korotettiin 

vuoden 2009 alusta 0,5 prosenttiyksikköä. Kuntien keskimääräinen 

tuloveroprosentti vuonna 2012 on yhtä suuri 

kuin Porvoossa eli 19,25 prosenttia. 

Porvoon efektiivinen veroaste eli kunnallisveron osuus 

veronalaisesta kokonaisansiotuloista on Kuntaliiton arvion 

mukaan tänä vuonna 14,65 prosenttia. Tuloveroprosentin 

ja efektiivisen veroasteen välinen ero muodostuu kunnallisverotuksen 

verovähennyksistä. Efektiivinen veroaste on 

ollut koko 2000 –luvun 14,6–15,1 prosenttia. Koko maan 

efektiivinen veroaste on joitakin kymmenyksiä pienempi 

kuin Porvoossa, sillä kunnallisverotuksen verovähennykset 

painottuvat pienituloisten ansiotuloihin. Vuonna 2011 koko 

maan arvioitu efektiivinen veroaste on 14,3 prosenttia. 

Kommunalskatten bestäms på basis av fysiska personers 

eller ett dödsbos förvärvsinkomster. Stadsfullmäktige fastställer 

den kommunala inkomstskattesatsen för varje år. 

Inkomstskattesatsen i kommunalbeskattningen år 2012 är 

19,25 procent. Senast höjdes inkomstskattesatsen i början 

av år 2009 med 0,5 procentenheter. Den genomsnittliga 

inkomstskattesatsen var i kommunerna år 2012 lika stor 

som i Borgå, dvs. 19,25 procent. 

Den effektiva skattegraden, dvs. kommunalskattens andel 

av de skattepliktiga totalförvärvsinkomsterna i Borgå är enligt 

Kommunförbundets uppskattning i år 14,65 procent. 

Skillnaden mellan inkomstskattesatsen och den effektiva 

skattegraden består av skatteavdragen i kommunalbeskattningen. 

Den effektiva skattegraden har under 2000- 

talet varit 14,6–15,1 procent. Den effektiva skattegraden i 

hela landet är några tiondedelar mindre än i Borgå eftersom 

skatteavdragen i kommunalbeskattningen betonas i 

låginkomsttagarnas förvärvsinkomster. Den uppskattade 

effektiva skattegraden i hela landet är 14,3 procent år 

2011. 

Tuloveroprosentit vuosina 2001 – 2013 (Lähde: Kuntaliitto) 

Inkomstskattesatsen under åren 2001 - 2013 (Källa: Kommunförbundet) 

Kaupungin talousarvio on laadittu oletuksella, että kunnallisverotuksen 

tuloveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla 

19,25 prosentissa. 

Kunnallisveron tuotto kasvoi 3,1 prosenttia vuonna 2011. 

Vuoden 2012 verotilitysten arvioidaan jäävän noin 169 

miljoonaan euroon eli kasvua olisi noin 1 prosentti. Veron- 

Stadens budget baserar sig på antagandet att inkomstskattesatsen 

i kommunalbeskattningen hålls på sin nuvarande 

nivå på 19,25 procent. 

Intäkten av kommunalskatten ökade med 3,1 procent år 

2011. Det uppskattas att skatteredovisningar för 2012 förblir 

cirka 169 miljoner euro, dvs. ökning på cirka 1 procent. 

18

alaisten ansiotulojen kasvu Porvoossa vuonna 2011 on 

ollut tulokehitystilaston mukaan vain noin puolet verrattuna 

koko maan kasvuun. Vuoden 2011 verotus vahvistetaan 

marraskuussa ja samalla tarkistetaan eri veronsaajien 

jako-osuudet. Tällöin kaupunki joutunee palauttamaan 

vuonna 2011 liikaa tilitettyjä veroennakkoja. Vuoden 2012 

alussa vahvistettu verotulojen jako-osuus tarkistetaan 

myös marraskuussa vahvistettavan verotuksen perusteella 

ja jako-osuuden korjausta vastaavat verotilitysennakot 

vuodelta 2012 oikaistaan. 

Vuoden 2013 verotulojen arvioidaan kasvavan 3,6 prosenttia 

vuodelle 2012 ennustetusta kunnallisverotuotosta 

eli 169 miljoonasta eurosta. Heikkenevä talouskehitys hidastaa 

myös verotulojen kasvua. Kasvuoletus perustuu 

vuoden 2013 raamisopimuksen mukaisiin palkkojen tarkistuksiin 

ja siihen, että verovähennysten tasoon ei tehdä 

indeksikorjauksia. 

Ökningen av skattepliktiga förvärvsinkomster i Borgå år 

2011 har enligt statistiken över inkomstutvecklingen varit 

cirka hälften jämfört med ökningen i hela landet. Beskattningen 

för år 2011 fastställs i november och samtidigt 

kontrolleras också olika skattetagares fördelningsandelar. 

Då måste staden troligen betala tillbaka skatteförskott som 

år 2011 redovisades för mycket. Fördelningsandelen av 

skatteinkomsterna som fastställdes i början av 2012 kontrolleras 

också utifrån beskattningen som fastställs i november 

och skatteredovisningsförskotten som motsvarar 

korrigeringen av fördelningsandelen för 2012 justeras. 

Det uppskattas att skatteinkomsterna år 2013 kommer att 

öka med 3,6 procent från den förutsedda kommunalskatteintäkten 

för 2012, dvs. 169 miljoner euro. Den försvagade 

ekonomiska utvecklingen gör också ökningen av 

skatteinkomster långsammare. Den förmodade tillväxten 

bygger på lönejusteringar enligt 2013 års ramavtal och på 

det att det inte görs indexjusteringar i nivån på skatteavdragen. 

Kunnallisveron tilitykset ja tuottoarviot vuosina 2006–2015 

Redovisad kommunalskatt och beräknade intäkter under åren 2006–2015 

Kiinteistövero on kiinteistön verotusarvon perusteella 

kunnalle vuosittain suoritettava vero. Kiinteistövero koskee 

kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä, maatalousmaita 

ja eräitä yleisiä alueita. Verottomia ovat myös eräät 

yleiset alueet, kuten kadut ja torit. Kiinteistövero maksetaan 

kiinteistön sijaintikunnalle. Vero on kaupunginvaltuuston 

vahvistamien prosenttien mukainen määrä kiinteistön 

verotusarvosta. Kiinteistöveroprosenteille on kiinteistöverolaissa 

säädetty ylä- ja alarajat. Valtakunnallisia 

kiinteistöverojen ylä- ja alarajoja tarkistettiin viimeksi vuoden 

2010 alusta. 

2.5.2 Kiinteistövero–Fastighetsskatt 

Fastighetsskatten är den skatt som på basis av fastighetens 

beskattningsvärde årligen betalas till kommunen. 

Fastighetsskatten omfattar alla fastigheter med undantag 

för skogar, jordbruksmark och vissa allmänna områden, 

gator och torg. Fastighetsskatten tillfaller den kommun där 

fastigheten är belägen. Skatten beräknas på fastighetens 

beskattningsvärde enligt de skattesatser som stadsfullmäktige 

fastställer. I fastighetsskattelagen bestäms övre 

och nedre gränser för skattesatserna. Den senaste justeringen 

av de riksomfattande övre och nedre gränserna för 

fastighetsskatten gjordes i början av år 2010. 

19

2001 

2002 

2003 

2004 

2005 

2006 

2007 

2008 

2009 

2010 

2011 

2012 

2013 

2001 

2002 

2003 

2004 

2005 

2006 

2007 

2008 

2009 

2010 

2011 

2012 


1,40 

1,20 

1,20 

1,00 

0,90 

% 

0,80 

0,60 

0,40 

0,20 

0,00 

Porvoo - 

Borgå 

Koko maa - 

Hela landet 

Yleinen kiinteistövero, veroprosentit vuosina 2001–2013 (Lähde: Kuntaliitto) 

Allmän fastighetsskatt, skattesatsen under åren 2001-2013 (Källa: Kommunförbundet) 

0,50 

% 

0,40 

0,30 

0,20 

0,10 

0,40 

Porvoo - 

Borgå 

Koko maa 

- Hela 

landet 

0,00 

Vakituinen asuinrakennus, kiinteistöveroprosentit vuosina 2001–2013 (Lähde: Kuntaliitto) 

Ordinarie bostadsbyggnad, fastighetsskattesatsen under åren 2001-2013 (Källa: Kommunförbundet) 

Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,60–1,35 

prosenttia. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin 

vaihteluväli on 0,32–0,75 prosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin 

mukaan määrätään vero muista rakennuksista 

kuin vakituiseen asumiseen käytettävistä rakennuksista, 

ellei kesämökkien, yleishyödyllisten yhteisöjen ja 

voimaloiden osalta ole vahvistettu eri prosenttia. Muun 

asuinrakennuksen veroprosentti voi kuitenkin olla korkeintaan 

0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen 

asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti. 

Talousarvio sisältää yleisen kiinteistöveron veroprosentin 

korottamisen 0,05 prosenttiyksiköllä 1,2 prosenttiin. Korotuksella 

kiinteistöveron tuotto kasvaa 375 000 euroa. 

Asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti pidetään nykytasolla 

eli 0,4 prosentissa. 

Voimalaitoksille voidaan määrätä erillinen kiinteistöveroprosentti, 

jonka vaihteluväli on 0,60–2,85 prosenttia. 

Valtuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan 

veroprosentin, joka on vähintään 1,00 prosentti 

ja enintään 3,00 prosenttia. Kaupunki on selvittänyt 

rakentamattomat rakennuspaikat. Maksimiveroasteella 

lisätulo olisi noin 57 000 euroa. 

Yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen 

maapohjan kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä 

0,00-1,35 prosenttia. Kaupunki ei ole määrännyt kiinteistöveroa 

yleishyödyllisille yhteisöille. 

Variationsbredden för den allmänna fastighetsskattesatsen 

är 0,60–1,35 procent. Variationsbredden för fastighetsskattesatsen 

för stadigvarande bostadsbyggnader är 0,32- 

0,75 procent. Den allmänna fastighetsskattesatsen gäller 

alla andra byggnader än de som används som stadigvarande 

bostad, om kommunen inte fastställt en annan skattesats 

för sommarstugor, allmännyttiga samfund eller 

kraftverk. Skattesatsen för övriga bostadsbyggnader kan 

dock vara högst 0,60 procentenheter högre än fastighetskattesatsen 

för en stadigvarande bostadsbyggnad. 

Budgeten innehåller en höjning av skattesatsen för den 

allmänna fastighetskatten med 0,05 procentenheter till 1,2 

procent. Genom höjningen ökar intäkterna av fastighetsskatten 

med 375 000 euro. Fastighetsskattesatsen på 

bostadsbyggnader är oförändrad, 0,4 procent. 

För kraftverk kan fastställas en separat fastighetsskattesats, 

vars variationsbredd är 0,60–2,85 procent. 

Fullmäktige kan separat fastställa skattesatsen för en 

obebyggd byggplats till minst 1,00 procent och högst 3,00 

procent. Staden har utrett de obyggda byggplatserna. 

Enligt den maximala skattegraden skulle det ge en merinkomst 

på 57 000 euro. 

För en byggnad och dess markgrund som ägs av ett allmännyttigt 

samfund kan en fastighetsskattesats på 0,00– 

1,35 procent fastställas. Staden har inte påfört fastighetsskatt 

för allmännyttiga sammanslutningar. 

20

Kaupunki käynnistää vuonna 2013 kaupungin alueella 

sijaitsevien kiinteistöjen verotusarvoja koskevan selvitystyön, 

jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa verohallinnon 

rekisterit kaupungin vastaavien tietojen kanssa. Maapohjan 

ja rakennusten verotusarvot ovat mahdollisesti 

joiltakin osin jääneet puutteellisiksi tai liian alhaiselle tasolle. 

Verotusarvojen tarkistamisella arvioidaan saatavan lisätuottoja 

kaupungille. Verotusarvojen tarkistaminen parantaa 

verotuksen oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta 

verovelvollisten kesken. 

År 2013 startar staden ett utredningsarbete om beskattningsvärden 

på fastigheter som ligger i stadens område. 

Syftet med arbetet är att förenhetliga skatteförvaltningens 

register med stadens motsvarande uppgifter. Beskattningsvärden 

för markgrunden och byggnader har eventuellt för 

några delar förblivit bristfälliga eller på en för låg nivå. Det 

uppskattas att en justering av beskattningsvärden ger 

staden mera intäkter. Justering av beskattningsvärden förbättrar 

beskattningens rättvisa och jämlikhet mellan skatteskyldiga. 

Verotusarvo Vaihteluväli Kiinteistövero-% Tuotto, € 

Beskattningsvärde Variationsbredd Fastighetsskatte-% Intäkter, € 

2012 2013 2013 2013 

Vakituinen asuinrakennus – 

Byggnader för stadigvarande boende 

903 948 326 0,32-0,75 0,40 3 615 793 

Muu kuin vakituinen asuinrakennus – 

Andra byggnader än de för stadigvarande boende 

47 852 754 0,60-1,35 1,00 478 528 

Voimalaitosrakennus – 

Kraftverksbyggnader 

71 872 0,60-2,85 2,85 2 048 

Yleishyödyllisessä käytössä oleva rakennus – 

Byggnader för allmännyttig verksamhet 

6 910 765 0,00-1,35 0,00 - 

Yleishyödyllisessä käytössä oleva maapohja – 

Markgrund för allmännyttig verksamhet 

1 477 721 0,00-1,35 0,00 - 

Yleinen rakennus – 

Allmän byggnad 

351 892 336 0,60-1,35 1,20 4 222 708 

Yleinen maapohja – 

Allmän markgrund 

397 799 418 0,60-1,35 1,20 4 773 593 

Verotusarvot yhteensä – 

Beskattningsvärde totalt 

1 709 953 192 

Maksuunpantava määrä – 

Belopp som debiteras 

13 092 670 

Kiinteistöjen verotusarvot, kiinteistöveroprosentit ja kiinteistöveron tuotto (Lähde: Verohallinto) 

Fastigheters beskattningsvärden, fastighetsskattesatser och intäkter från fastighetsskatt (Källa: Skatteförvaltningen) 

Kiinteistöveron tilitykset ja tuottoarviot vuosina 2006–2015 

Redovisad fastighetsskatt och beräknade intäkter under åren 2006 – 2015 

21

M€ 

2.5.3 Osuus yhteisöveron tuotosta – Kommunernas andel av samfundsskattens 

avkastning 

Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama 

tulovero. Yhteisöverokanta on 24,5 prosenttia. Verokantaa 

alennettiin 1,5 prosenttiyksiköllä viimeksi vuonna 

2012. Yhteisön verotettava tulo lasketaan veronalaisten 

tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena. 

Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöiden 

lisäksi osuuskunnat sekä tietyin edellytyksin liikelaitokset, 

julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asuntoosakeyhtiöt. 

Liikelaitosten, julkisyhteisöjen, yleishyödyllisten 

yhdistysten ja laitosten yhteisöverovelvollisuus on 

rajattu koskemaan vain niiden elinkeinotuloja. Asuntoosakeyhtiöille 

ei yleensä muodostu verotettavaa tuloa. 

Yhteisöveronsaajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat. 

Vuosina 2009–2011 kuntien osuus yhteisöveron tuotosta 

nousi kolmen vuoden määräajaksi 22,03 prosentista 31,99 

prosenttiin. Vuonna 2012 kuntien osuutta vähennettiin 5 

prosenttiyksikköä ja samalla huomioitiin yhteisöverokannan 

alentamisen vaikutus. Kuntien osuus yhteisöveron 

tuotosta on tänä vuonna 28,34 prosenttia. Vuonna 2013 

kuntien osuus on 29,41 prosenttia. Seuraava 5 prosenttiyksikön 

vähennys kuntien osuuteen toteutetaan vuonna 

2016. 

Vuoden 2008 lopulla alkanut talouden taantuma on vähentänyt 

Porvoossa eniten yhteisöveron tuottoa. Yhteisöverotulot 

ovat laskeneet noin 10 miljoonaa euroa vuositasolla. 

Vuonna 2011 lasku pysähtyi, mutta yhteisöverotulot 

jäivät vielä keskimäärin edellisen vuoden tasolle. 

Heikon talouskehityksen vuoksi yhteisöverotulot laskevat 

yhä, vaikka kaupungin suhteellinen osuus kuntaryhmän 

sisällä parani vuonna 2012. 

Vuoden 2012 ennuste yhteisöveron tuotoksi on 14,5 miljoonaa 

euroa. Talousarviossa 2013 yhteisöverotulojen 

tulotavoite on 15 miljoonaa euroa. 

Samfundsskatten är den inkomstskatt som aktiebolag och 

andra samfund betalar. Samfundsskattesatsen är 24,5 

procent. Skattesatsen sänktes med 1,5 procentenheter förra 

gången år 2012. Ett samfunds beskattningsbara inkomster 

beräknas som en skillnad mellan de skattepliktiga 

inkomsterna och de avdragsgilla utgifterna. 

Samfundsskatt betalar aktiebolag, andelslag och affärsverk 

under vissa förutsättningar, offentliga samfund, föreningar, 

inrättningar, stiftelser och bostadsaktiebolag. Affärsverkens, 

de offentliga samfundens, allmännyttiga föreningarnas 

och inrättningarnas skyldighet att betala samfundsskatt 

gäller endast deras inkomster från näringsverksamhet. 

Bostadsaktiebolag har vanligen ingen beskattningsbar 

inkomst. 

Samfundsskatten tillfaller staten, kommunerna och församlingarna. 

Åren 2009–2011 ökades kommunernas andel av 

samfundskattens avkastning för tre år från 22,03 procent 

till 31,99 procent. År 2012 minskades kommunernas andel 

med 5 procentenheter och samtidigt beaktades följderna 

av den sänkta samfundsskattestocken. Kommunernas andel 

av avkastningen på samfundsskatten är i år 28,34 procent. 

År 2013 är kommunernas andel 29,41 procent. Den 

följande minskningen på 5 procentenheter i kommunernas 

andel genomförs år 2016. 

Den ekonomiska recessionen som började i slutet av 2008 

har i Borgå mest minskat avkastningen på samfundsskatten. 

Samfundsskatteinkomsterna har gått ned med 10 miljoner 

euro på årsnivå. Nedgången stannade år 2011 men 

samfundsskatteinkomsterna förblev ännu i medeltal på 

samma nivå som under det föregående året. På grund av 

den svaga ekonomiska utvecklingen sjunker samfundsskatteinkomsterna 

fortfarande även om stadens relativa 

andel inom kommungruppen förbättrade år 2012. 

Prognosen för samfundsskatteintäkterna år 2012 är 14,5 

miljoner euro. I budgeten för 2013 är målet för samfundsskatteinkomster 

15 miljoner euro. 

30 

26,7 26,0 

25 

23,0 

20 

15 

18,4 

16,2 16,5 

14,5 15,0 15,0 15,0 

10 

5 

0 

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* 2013* 2014* 2015* 

Yhteisöveron tilitykset ja tuottoarviot vuosina 2006–2015 

Redovisad samfundsskatt och beräknade intäkter under åren 2006–2015 

22

2.5.4 Yhteenveto verotuloista – Sammanfattning av skatteintäkter 

Vuosi Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä 

År Kommunalskatt Samfundsskatt Fastighetsskatt Sammanlagt 

1 000 € % 1 000 € % 1 000 € % 1 000 € % 

2006 133 842 4,4 22 964 33,4 5 617 16,5 162 423 8,1 

2007 145 039 8,4 26 736 16,4 5 784 3,0 177 559 9,3 

2008 154 419 6,5 26 037 -2,6 6 269 8,4 186 725 5,2 

2009 158 738 2,8 18 412 -29,3 6 721 7,2 183 871 -1,5 

2010 162 081 2,1 16 171 -12,2 10 405 54,8 188 657 2,6 

2011 167 174 3,1 16 514 2,1 11 375 9,3 195 063 3,4 

2012* 169 000 1,1 14 500 -12,2 12 300 8,1 195 800 0,4 

2013* 175 000 3,6 15 000 3,4 12 800 4,1 202 800 3,6 

2014* 177 000 1,1 15 000 0,0 13 000 1,6 205 000 1,1 

2015* 179 000 1,1 15 000 0,0 13 200 1,5 207 000 1,1 

Yhteenveto verotulojen kehityksestä ja arvio vuosille 2012–2015 

Sammanfattning av utvecklingen av och prognosen för skatteintäkter 2012-2015 

Verotulotilitykset ja tuottoarviot yhteensä vuosina 2006–2015 

Redovisade skatter och beräknade intäkter sammanlagt under åren 2006 – 2015 

2.5.5 Käyttötalouden valtionosuudet–Statsandelar inom driftsekonomin 

Valtionosuus maksetaan valtionosuustehtävien järjestämisestä 

aiheutuviin laskennallisiin kustannuksiin. Valtionosuus 

koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta, yleisestä 

valtionosuudesta sekä opetus ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta 

valtionosuudesta. Valtionosuudet ovat yleiskatteisia 

tuloja ja ne merkitään tuloslaskelmassa kunnan 

yleiseen rahoitukseen. 

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat 

sosiaalija terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot, 

yleinen kulttuuritoimi ja taiteen perusopetus sekä esi- ja 

perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä. Valtionosuuden 

perusteena ovat laskennalliset kustannukset, josta 

vähennetään kunnan omarahoitusosuus. 

Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy 

yleinen osa. Yleiseen osaan lisätään kunnan palvelutuotannon 

kustannuksia lisääviä olosuhdetekijöitä. Näitä ovat 

saaristokorotus tai vaihtoehtoisesti syrjäisyyskorotus, taajamarakennekorotus, 

kielikorotus ja asukasmäärän muutokseen 

perustuva korotus. Yleisessä osassa on huomioitu 

veroperustemuutokset vuodesta 2010 lukien. 

Statsandelen betalas för de kalkylmässiga kostnaderna 

som uppstår av ordnandet av statsandelsuppgifter. Statsandelen 

består av en statsandel för basservice, en allmän 

statsandel och den statsandel som undervisnings- och 

kulturministeriet administrerar. Statsandelarna är inkomster 

med allmän täckning och de antecknas i resultaträkningen 

i kommunens allmänna finansiering. 

Grunden för statsandelen för kommunens basservice är 

social- och hälsovård, förskoleundervisning och grundläggande 

utbildning, biblioteken, allmänt kulturväsende och 

grundläggande konstundervisning samt systemet för hemkommunsersättning 

i förskoleundervisning och grundläggande 

utbildning. Grunden för statsandelarna är kalkylmässiga 

kostnader av vilka kommunens självfinansieringsandel 

dras av. 

I kommunens statsandel för basservicen ingår dessutom 

en allmän del. Till den allmänna delen tilläggs förhållandefaktorer 

som kompenserar ökade kostnader för kommunens 

serviceproduktion. Dessa är skärgårdsförhöjning eller 

alternativt fjärrortsförhöjning, tätortsstrukturförhöjning, 

23

Peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään kunnan 

verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. 

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus myönnetään suoraan 

koulutuksen ylläpitäjille yksikköhintarahoituksena 

lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille. 

Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää 

erityisrahoitusta perusopetukseen sekä muuhun opetus- 

ja kulttuuritoimintaan. Kunnille maksettavasta valtionosuudesta 

vähennetään ylläpitäjäjärjestelmän omarahoitusosuus. 

Valtionosuus vuonna 2013 

Kunnan peruspalvelujen laskennallisten kustannusten 

indeksikorotus on arvion mukaan 3 prosenttia. Opetus- ja 

kulttuuritoimen valtionosuudet jäädytetään vuoden 2012 

tasolle. Peruspalvelujen valtionosuuksien leikkaus toteutetaan 

korottamalla kuntien asukaskohtaista omarahoitusosuutta. 

Kuntien omarahoitusosuus kasvaa indeksitarkistusten 

perusteella sekä lisäkorotuksella, joka kasvaa vuosittain 

118 eurosta noin 210 euroon asukasta kohti (118 

euroa vuonna 2012, 141 euroa vuonna 2013, 164 euroa 

vuonna 2014 ja 210 euroa vuonna 2015). Vuonna 2013 

omarahoitusosuus on arvion mukaan 3135,81 euroa asukasta 

kohti. 

Valtionosuusleikkaus vähensi Porvoossa vuoden 2012 

valtionosuutta noin 5,8 miljoonalla eurolla. Vuoden 2013 

vähennys on noin 7 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 vähennys 

on noin 8 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 noin 10 

miljoonaa euroa. Neljän vuoden aikana peruspalvelujen 

valtionosuusvähennystä kertyy yhteensä noin 31 miljoonaa 

euroa, jonka lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön 

valtionosuuksia leikataan poistamalla indeksitarkistukset. 

Vuonna 2013 Porvoon saamat peruspalvelujen valtionosuudet 

laskevat noin 27,7 prosenttiin valtionosuuden 

perusteena olevista laskennallisista kustannuksista. 

Valtionosuusjärjestelmään sisältyy edellisen lisäksi kuntien 

verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja 

vuonna 2013 on ennakkoarvion mukaan 3075,27 

euroa. Kaupungin asukaskohtaiset verotulot ylittävät tasausrajan 

ja kaupunki joutuu maksamaan verotulotasausta 

alustavan laskelman mukaisesti noin 11,4 milj. euroa, mikä 

vastaa kunnallisverosta lähes 1,5 prosenttiyksikköä. 

Vuoden 2013 valtionosuuksien kokonaismäärä arvioidaan 

51,8 miljoonaksi euroksi. Kuluvan vuoden valtionosuudet 

ovat ennakkolaskelman mukaan 50,6 miljoonaa euroa. 

Kuntien valtionosuudet vahvistetaan vuoden päättyessä. 

språkförhöjning och förhöjning på basis av förändringar i 

invånarantalet. I den allmänna delen har det beaktats 

skattegrundsändringar fr.o.m. år 2010. Från statsandelen 

för basservicen dras av en utjämning av statsandelen som 

bygger på kommunens skatteinkomster. 

Statsandelen inom utbildnings- och kulturväsendet beviljas 

direkt till huvudmännen för utbildningen i form av finansiering 

för pris per enhet inom gymnasieutbildning, yrkesutbildning 

och yrkeshögskolor. Dessutom beviljar undervisnings- 

och kulturministeriet specialfinansiering för grundläggande 

utbildning och annan utbildnings- och kulturverksamhet. 

Av statsandelen som betalas till kommunen avdras 

självfinansieringsandelen för huvudmannasystemet. 

Statsandelen år 2013 

Indexförhöjningen för de kalkylerade kostnaderna för kommunens 

basservice är enligt uppskattning 3 procent. Statsandelar 

inom utbildnings- och kulturväsendet fryses på 

2012 års nivå. Nedskärningen av statsandelar för basservice 

genomförs genom att höja kommunernas självfinansieringsandel 

per invånare. Kommunernas självfinansieringsandel 

ökar på grund av indexjusteringar samt en 

tilläggshöjning som ökar årligen från 118 euro till cirka 210 

euro per invånare (118 euro år 2012, 141 euro år 2013, 

164 euro år 2014 och 210 euro år 2015). År 2013 är självfinansieringsandelen 

uppskattningsvis 3135,81 euro per 

invånare. 

Nedskärningen av statsandelar minskade 2012 års statsandelar 

i Borgå cirka med 5,8 miljoner euro. Nedskärningen 

år 2013 är cirka 7 miljoner euro. År 2014 är nedskärningen 

cirka 8 miljoner euro och år 2015 cirka 10 miljoner 

euro. Under fyra år är nedskärningarna i statsandelarna för 

basservicen sammanlagt cirka 31 miljoner euro. Dessutom 

skär också undervisnings- och kulturministeriet ned statsandelar 

genom att slopa indexjusteringar. År 2013 sjunker 

de statsandelar för basservice som Borgå får till cirka 27,7 

procent av de kalkylmässiga kostnader som utgör grunden 

för statsandelen. 

Statsandelssystemet innehåller dessutom en utjämning av 

statsandelarna som bygger på kommunernas skatteinkomster. 

Enligt en förhandsprognos är utjämningsgränsen 

3075,27 euro år 2013. Stadens skatteinkomster per invånare 

överstiger utjämningsgränsen och staden måste 

enligt en preliminär beräkning betala cirka 11,4 milj. euro i 

skatteinkomstutjämning, vilket motsvarar nästan 1,5 procentenheter 

i kommunalskatten. 

Statsandelssumman år 2013 beräknas vara 51,8 miljoner 

euro. Statsandelarna i år uppgår enligt en förhandsberäkning 

till 50,6 miljoner euro. Kommunernas statsandelar 

fastställs vid utgången av året. 

24

Valtionosuudet ja verotulotasaus vuosina 2010–2015 

Statsandelar och skatteinkomstutjämning under åren 2010 – 2015 

Käyttötalouden valtionosuudet asukasta kohti Porvoossa ja koko massa vuosina 2003 – 2015 (Lähde: Kuntaliitto) 

Statsandelar inom driftsekonomin per invånare i Borgå och i hela landet under åren 2003 – 2015 (Källa: Kommunförbundet) 

2.6 Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto–Stadens finansieringsbehov 

och låneupptagning 

Kaupungin rahoitustarve määrittyy pääosin vuosikatteen ja 

nettoinvestointien tasosta sekä lainojen lyhennyksistä. 

Tasapainossa olevassa taloudessa vuosikatteella voidaan 

rahoittaa investoinnit ilman lisälainanottoa. 

Kaupungin strategian keskeinen tavoite on ollut lainamäärän 

kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun. Kaupungin 

lainamäärä arvioidaan vuoden 2012 lopussa noin 

130 miljoonaksi euroksi, joka on noin 2 700 euroa asukasta 

kohti. Kaupungin lainamäärä on silti kuntavertailuissa 

ja tunnuslukujen valossa hyvin raskas. Asukaskohtainen 

lainamäärä on yhä yli 700 euroa korkeampi kuin kunnissa 

keskimäärin. Kaupungin lainakanta vastaa kunnallisveron 

15,5 veroprosentin vuosituottoa. Konsernin lainakanta 

vuoden 2011 tilinpäätöksessä oli 5 605 euroa per 

asukas. 

Korkotaso on ollut vuodesta 2009 lähtien poikkeuksellisen 

matala. Korkotaso tosin nousi vuonna 2011, mutta laski 

uudelleen heikon taloustilanteen seurauksena. Kaupungin 

lainojen keskikorko oli elokuun lopussa 2,17 prosenttia. 

Stadens finansieringsbehov bestäms huvudsakligen enligt 

nivån på årsbidraget och nettoinvesteringar samt amorteringar 

av lånen. I en ekonomi som är i balans kan man 

finansiera investeringarna med årsbidraget utan extra 

upplåning. 

Det centrala målet i stadens strategi har varit att få stopp 

på ökningen av lånemängden och att få den att sjunka. 

Stadens lånesumma uppskattas i slutet av år 2012 vara 

cirka 130 miljoner euro, vilket är cirka 2 700 euro/invånare. 

Stadens lånemängd är dock i kommunjämförelser och i ljuset 

av nyckeltalen mycket tung. Lånemängden per invånare 

är fortfarande över 700 euro högre än i kommunerna i 

genomsnitt. Stadens lånestock motsvarar en årlig inkomst 

som en kommunal skattesats på 15,5 procent ger. Koncernens 

lånestock i bokslutet för år 2011 var 5 605 euro 

per invånare. 

Räntenivån har sedan året 2009 varit exceptionellt låg. 

Räntenivån steg visserligen år 2011 men gick åter nedåt 

till följd av det svaga ekonomiska läget. Vid slutet av au- 

25

Noin puolet lainakannasta on sidottu Euribor-korkoihin ja 

toinen puoli yli kolmen vuoden korkoihin tai kiinteisiin 

korkoihin. Vuonna 2013 korkotasoon ei ennusteiden mukaan 

odoteta merkittävää muutosta. 

gusti var medelräntan på stadens lån 2,17 procent. Cirka 

hälften av lånestocken är bunden till euriborräntor och den 

andra hälften till över tre års räntor eller fasta räntor. År 

2013 förväntas enligt prognoserna ingen betydande förändring 

i räntenivån. 

TP-BS TP-BS TP-BS ENN-PROG TA-BU 

2009 2010 2011 2012 2013 

1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 

Lainanotto - Låneupptagning 44 000 23 000 10 000 20 000 22 000 

Lyhennykset - Amorteringar -22 621 -24 794 -25 479 -23 900 -24 000 

Nettolainanotto - Låneupptagning, netto 21 379 -1 794 -15 479 -3 900 -2 000 

Lainojen korkokulut - Låneräntor -4 612 -3 528 -3 529 -3 200 -3 200 

Lainakanta - Lånestock 151 861 150 067 134 588 130 688 128 688 

Lainat, euroa/asukas - Lån, euro/invånare 3 125 3 077 2 756 2 667 2 616 

Asukasluku - Antal invånare 48 599 48 768 48 833 49 000 49 200 

Lainanotto, lyhennykset sekä lainakanta 2009–2013 

Låneupptagning, amorteringar samt lånestock 2009- 2013 

Lainamäärä asukasta kohti Porvoossa ja koko maassa vuosina 2002 – 2013 (Lähde: Kuntaliitto) 

Lånemängd per invånare i Borgå och i hela landet under åren 2002 – 2013 (Källa: Kommunförbundet) 

26

3 

Henkilöstösuunnitelma–Personalplan 2013–2015 

Kaupungin strategian mukaan henkilöstömäärän kasvu 

tulee pysäyttää. Vuonna 2013 kaupungin henkilöstömäärä 

kasvaa 37 henkilöllä. Suurin henkilöstömäärän lisäys tulee 

sosiaalija terveystoimeen, kun uuden vanhusten asumisyksikön 

palvelut tuotetaan omalla henkilökunnalla ja 

terveydenhoitolain velvoitteiden täyttäminen ja palvelutarpeen 

kasvu edellyttävät edelleen terveydenhoitajien ja 

sosiaalityöntekijöiden lisäämistä. Samanaikaisesti henkilöstömäärä 

kuitenkin vähenee sivistystoimessa viidellä 

henkilöllä ja konsernihallinnossa kahdella henkilöllä. Itä- 

Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilöstömäärä pysyy 

ennallaan. 

Johannisbergin uuden palveluasumisen yksikön avaaminen 

edellyttää yhteensä 37 uuden henkilön palkkaamista 

vanhus- ja vammaispalveluihin. Kokonaisuudessaan sosiaali- 

ja terveystoimen henkilöstömäärä kasvaa yhteensä 

44 virka- ja työsuhteisella henkilöllä vuoden 2013 aikana. 

Henkilöstömäärä konsernihallinnossa vähenee kahdella 

henkilöllä, kun maataloustoiminta siirtyy Loviisan kaupungin 

hoidettavaksi. Sivistystoimen henkilöstömäärä vähenee 

viidellä henkilöllä pääasiassa eläköitymisten johdosta. 

Kevan ennusteen mukaan Porvoon kaupungin palveluksesta 

jää eläkkeelle vuoden 2013 aikana 94 henkilöä. 

Ennusteen mukaan on myös uhkana että työkyvyttömyyseläkkeelle 

jää 29 henkilöä. Jokaisen eläkkeelle siirtyvän 

kohdalla selvitetään mahdollisuudet järjestellä tehtävät 

siten, ettei korvaavaa rekrytointia tarvitse tehdä. Henkilöstömäärän 

kehittymistä seurataan täyttölupamenettelyllä, 

osavuosiraportoinnin ja henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. 

Porvoon kaupungin hallinto- ja toimintasäännön mukaan 

kaupunginvaltuusto perustaa talousarvion ja henkilöstösuunnitelman 

hyväksymisen yhteydessä siihen sisältyvät 

uudet virat. Viran lakkauttamista päättää kaupunginhallitus. 

Kaupungissa on edelleen paljon virkasuhteessa henkilöitä, 

joiden tehtävä ei sisällä julkisen vallan käyttöä. Vuoden 

2013 aikana valmistaudutaan muuttamaan työsuhteisiksi 

kaikki ne tehtävät, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä. 

Henkilöstösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä kaupunginhallitus 

lakkauttaa 

- maataloussihteerin viran, kun tehtävä siirtyy Loviisan 

kaupungin hoidettavaksi 

- maataloustoimiston toimistosihteerin viran, kun 

tehtävä on siirtynyt Loviisan kaupungin hoidettavaksi. 

- sovittelutoimiston päällikön viran, kun tehtävä 

siirtyy Vantaan kaupungin hoidettavaksi 

- sovittelutoimiston toimistosihteerin viran, kun tehtävä 

siirtyy Vantaan kaupungin hoidettavaksi 

sekä kaupunginvaltuusto perustaa 

- hallintopäällikön viran lakkautettavan kaupunkikehityksen 

kehittämispäällikön viran tilalle, 

- palveluasumisen ohjaajan viran lakkautettavan 

kotihoidon johtajan viran tilalle 

- valvontaeläinlääkärin viran 

- sosiaalityöntekijän viran 

Enligt stadens strategi ska ökningen av antalet anställda 

stoppas. Antalet anställda hos staden ökar ändå år 2013 

med 37 personer. Största ökningen sker inom social- och 

hälsovårdssektorn. Detta beror i första hand på att tjänsterna 

i den nya boendeenheten för åldringar produceras 

med egen personal och för att kunna uppfylla förpliktelserna 

enligt hälso- och sjukvårdslagen och möta det ökande 

servicebehovet måste antalet hälsovårdare och socialarbetare 

ytterligare ökas. Samtidigt minskar antalet anställda 

inom bildningssektorn med fem personer och inom koncernförvaltningen 

med två personer. Personalantalet vid 

räddningsverket förblir oförändrat. 

Öppnandet av den nya serviceboendeenheten i Johannisberg 

förutsätter att sammanlagt 37 nya personer anställs 

till äldre- och handikapptjänster. Antalet anställda 

inom social- och hälsovårdssektorn kommer i sin helhet att 

öka sammanlagt med 44 personer i tjänste- eller anställningsförhållande 

år 2013. Antalet anställda inom koncernförvaltningen 

minskar med två personer då lantbruksverksamheten 

övergår till Lovisa stads regi. Bildningssektorns 

personalantal minskar med fem personer huvudsakligen till 

följd av pensioneringar. 

Enligt Kommunernas pensionsförsäkrings prognos går 94 

personer av Borgå stads personal i pension under år 2013. 

Enligt prognosen finns det också en risk att 29 personer 

går i invalidpension. För varje anställd som går i pension 

undersöker man möjligheterna att organisera uppgifterna 

så att man inte behöver rekrytera en ny person till uppgiften. 

Utvecklingen av personalstyrkan följs med tillståndsförfarandet 

samt i samband med delårsrapporten och 

personalbokslutet. 

Enligt Borgå stads förvaltnings- och verksamhetsstadga 

inrättar stadsfullmäktige de nya tjänster som finns i personalplanen 

samtidigt som budgeten och personalplanen 

godkänns. Stadsstyrelsen beslutar om indragningen av en 

tjänst. 

Inom staden finns det fortfarande många personer i ett 

tjänsteförhållande även om deras arbete inte innehåller 

utövande av offentlig makt. Under år 2013 förbereder 

staden sig att omvandla alla de uppgifter som inte innehåller 

utövande av offentlig makt till anställningsförhållanden. 

I samband med godkännande av personalplanen drar 

stadsstyrelsen in 

- tjänsten som lantbrukssekreterare när uppgiften 

övergår till Lovisa stad 

- tjänsten som byråsekreterare på lantbruksbyrån 

när uppgiften har övergått till Lovisa stad 

- tjänsten som chef på medlingsbyrån när uppgiften 

övergår till Vanda stad 

- tjänsten som byråsekreterare på medlingsbyrån 

när uppgiften övergår till Vanda stad 

och stadsfullmäktige inrättar 

- en tjänst som förvaltningschef i stället för tjänsten 

som utvecklingschef för stadsutvecklingen som 

dras in 

- en tjänst som ledare för serviceboende i stället 

för tjänsten som hemvårdschef som dras in 

- en tjänst som tillsynsveterinär 

27

- en tjänst som socialarbetare 

- sosiaaliohjaajan viran vammaispalveluissa lakkautettavan 

sosiaalityöntekijän viran tilalle 

- lääkärin 50 % osa-aikaisen viran 

- etuuskäsittelijän viran 

- tiemestarin viran lakkautettavan tiemestarin työsuhteisen 

tehtävän tilalle 

- en tjänst som socialhandledare inom handikappservicen 

i stället för en tjänst som socialarbetare 

som dras in 

- en deltidstjänst (50 %) som läkare 

- en tjänst som förmånshandläggare 

- en tjänst som vägmästare i stället för anställningsförhållandet 

som vägmästare 

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA – PERSONALPLAN 2013–2015 

Vakituinen ja yli 6 kk:n määräaikainen henkilöstö - Ordinarie och visstidsanställda över 6 månader 

TOIMIALOJEN HENKILÖSTÖ Yhteensä – Totalt Muutos - Förändring 

SEKTORERNAS PERSONAL 2011 2012 2013 2014 2015 

KONSERNIHALLINTO - KONCERNFÖRVALTNINGEN 

Virat - Tjänster 76,0 74,5 -2,0 

Työsuhteiset - Anställningsförhållanden 168,5 171,0 

Yhteensä - Sammanlagt 244,5 245,5 -2,0 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN 

Virat - Tjänster 362,0 358,5 2,0 1,0 2,0 

Työsuhteiset - Anställningsförhållanden 455,5 473,0 42,0 7,0 4,0 

Yhteensä - Sammanlagt 817,5 831,5 44,0 8,0 6,0 

SIVISTYSTOIMI - BILDNINGSSEKTORN 

Virat - Tjänster 746,5 733,5 3,0 

Työsuhteiset - Anställningsförhållanden 826,0 831,5 -5,0 

Yhteensä - Sammanlagt 1 572,5 1 565,0 -5,0 3,0 

PELASTUSTOIMI - RÄDDNINGSVÄSENDET 

Virat - Tjänster 88,5 89,0 

Työsuhteiset - Anställningsförhållanden 34,0 65,0 

Yhteensä - Sammanlagt 122,5 154,0 

YHTEENSÄ - SAMMANLAGT 

Virat - Tjänster 1 273,0 1 255,5 0,0 4,0 2,0 

Työsuhteiset - Anställningsförhållanden 1 484,0 1 540,5 37,0 7,0 4,0 

Yhteensä - Sammanlagt 2 757,0 2 796,0 37,0 11,0 6,0 

LIIKELAITOSTEN HENKILÖSTÖ Yhteensä – Totalt Muutos - Förändring 

AFFÄRSVERKENS PERSONAL 2011 2012 2013 2014 2015 

Porvoon vesi Borgå vatten 


Työsuhteiset - Anställningsförhållanden 37,0 38,5 1,0 0,5 

Yhteensä - Sammanlagt 41,5 41,5 1,0 0,5 

Porvoon tilapalvelut Borgå lokalservice 


Työsuhteiset - Anställningsförhållanden 299,5 295,5 -1,5 -0,5 

Yhteensä - Sammanlagt 301,5 297,5 -1,5 -0,5 

Kuninkaantien työterveys Kungsvägens arbetshälsa 


Työsuhteiset - Anställningsförhållanden 14,0 16,0 1,0 

Yhteensä - Sammanlagt 22,0 27,0 2,0 

28


TOIMIALA - SEKTOR Henkilöstömäärä Suunnitelma 

TEHTÄVÄALUE - UPPGIFTSOMRÅDE Personalantal Plan 

2011 2012 2013 2014 2015 


KONSERNIJOHTO - KONCERNLEDNINGEN 


Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden 31,0 36,0 


HALLINTOPALVELUKESKUS - CENTRALEN FÖR FÖRVALTNINGSTJÄNSTER 




KAUPUNKIKEHITYS - STADSUTVECKLINGEN 

Virat Tjänster 43,5 43,5 

Hallintopäällikkö - Förvaltningschef 1) 

Tiemestari - Vägmästare 2) 

Maataloussihteeri - Lantbrukssekreterare -1 

Toimistosihteeri - Byråsektererare -1 


Yhteensä Sammanlagt 142,0 138,5 -2 

LUPA- JA VALVONTA-ASIAT - TILLSTÅNDS- OCH TILLSYNSÄRENDEN 




KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ - KONCERNFÖRVALTNINGEN SAMMANLAGT 

Virat - Tjänster 76,0 74,5 -2 


Yhteensä - Sammanlagt 244,5 245,5 -2 

1 

2 

Lakkautettavan kehittämispäällikön viran tilalle, ei aiheuta henkilöstömäärän lisäystä 

I stället för tjänsten som utvecklingschef, innebär inte personalökning 

Työsuhteisen tehtävän muuttaminen viraksi vuodesta 2013 lähtien, ei aiheuta henkilöstön lisäystä 

Ändring av anställningsförhållande till tjänst fr.o.m. år 2013, innebär inte personalökning 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTO - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORNS LEDNING 


Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden 6 6 


TERVEYSPALVELUT - HÄLSOTJÄNSTER 


Valvontaeläinlääkäri - Övervakningsveterinär 1 

Yhteensä - Sammanlagt 1 


Sairaanhoitaja - Sjukskötare 2 2 

Fysioterapeutti - Fysioterapeut 1 1 

Puheterapeutti - Talterapeut 1 

Terveydenhoitaja - Hälsovårdare 2 

Perhetyöntekijä - Familjearbetare 1 

Eläintenhoitaja - Djurskötare 1 

Yhteensä - Sammanlagt 343 346 4 4 3 

29





VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT - ÄLDREOMSORG OCH HANDIKAPPSERVICE 

Virat - Tjänster 85,5 81 

Palveluasumisen ohjaaja - Chef för serviceboende 3) 

Sosiaaliohjaaja - Socialhandledare 4) 

Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden 276,5 280 

Palvelukoordinaattori - Servicekoordinator 2 1 

Lähihoitaja - Närvårdare 32 

Laitosapulainen - Anstaltsbiträde 1 

Sairaanhoitaja -Sjukskötare 4 

Yhteensä - Sammanlagt 362 361 37 2 1 

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT - SOCIALARBETE OCH FAMILJETJÄNSTER 


Sosiaalityöntekijä - Socialarbetare 1 1 

Lääkäri - Läkare 0,5 

Etuuskäsittelijä - Förmånshandläggare 1 

Psykologi - Psykolog 1 

Sosiaaliohjaaja - Socialhandledare 1 

Sovittelutoimiston päällikkö - Chef för förlikningsbyrån -1 

Toimistosihteeri – Kanslisekreterare -0,5 

Yhteensä – Sammanlagt 1 1 2 

Työsuhteiset tehtävät – Anställningsförhållanden 40,5 46,5 

Perhetyöntekijä - Familjearbetare 1 1 

Yhteensä - Sammanlagt 104 115 1 1 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHTEENSÄ - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN SAMMANLAGT 

Virat - Tjänster 362,0 358,5 2 1 2 

Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden 455,5 473,0 42 7 4 

Yhteensä - Sammanlagt 817,5 831,5 44 8 6 

3 

4 

Lakkautettavan kotihoidon johtajan viran tilalle, ei aiheuta henkilöstömäärän lisäystä 

I stället för tjänsten som hemvårdsdirektör, innebär inte personalökning 

Lakkautettavan sosiaalityöntekijän viran tilalle, ei aiheuta henkilöstömäärän lisäystä 

I stället för tjänsten som socialarbetare, innebär inte personalökning 


SIVISTYSTOIMEN JOHTO - BILDNINGSSEKTORNS LEDNING 




SUOMENKIELISET KOULUTUSPALVELUT - FINSKSPRÅKIGA UTBILDNINGSTJÄNSTER 


Luokanopettaja-Klasslärare 2 

Erityisluokanopettaja-Specialklasslärare 1 


Psykologi-Psykolog 1 

Yhteensä - Sammanlagt 449,0 443,5 1 3 

RUOTSINKIELISET KOULUTUSPALVELUT - SVENSKSPRÅKIGA UTBILDNINGSTJÄNSTER 



Määräaikaiset, yli 6 kk - Visstidsanställda, över 6 mån. 

Tuntiopettaja - Timlärare -2 


30





VARHAISKASVATUSPALVELUT - TJÄNSTER INOM SMÅBARNSFOSTRAN 



Perhepäivähoitaja-Familjedagvårdare -4 


KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT - KULTUR- OCH FRITIDSTJÄNSTER 




SIVISTYSTOIMI YHTEENSÄ - BILDNINGSSEKTORN SAMMANLAGT 


Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden 826,0 831,5 -5,0 

Yhteensä - Sammanlagt 1 572,5 1 565,0 -5,0 3,0 

ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS - RÄDDNINGSVERKET I ÖSTRA NYLAND 

PELASTUSHALLINTO - RÄDDNINGSFÖRVALTNING 




ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY - FÖREBYGGANDE AV OLYCKOR 



PELASTUSTOIMINTA - RÄDDNINGSVÄSENDET 




ENSIHOITOPALVELUT - AKUTVÅRDTJÄNSTER 




PELASTUSLAITOS YHTEENSÄ - RÄDDNINGSVERKET SAMMANLAGT 




31

4 

Toimialakohtaiset perustelut–Sektorvisa motiveringar 

4.1 Konsernihallinto–Koncernförvaltning 

Toimialan tilivelvollinen: kaupunginjohtaja 

Toimialan sitova nettomääräraha: -2 765 300 euroa 

Redovisningsskyldig för sektorn: stadsdirektören 

Sektorns bindande anslag: -2 765 300 euro 

Toimialan talousarviolla pyritään kuntalaisen hyvinvoinnin 

ja terveyden edistämiseen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen 

kaventamiseen. Tavoite on koko kaupungin yhteinen ja 

nostettu sen vuoksi konsernihallinnon tavoitteeksi. Se 

mainitaan samasta syystä kuitenkin myös muiden toimialojen 

tavoitteissa. 

Hyvinvoinnin edistämisen näkökulma pyritään saamaan 

osaksi kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelua, 

johtamista ja päätöksentekoa. Hyvinvointiryhmä koordinoi 

kaupungin hyvinvointityötä ja edistää toimialat ylittävää 

vastuun ottamista ja yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin 

edistämiseksi. 

Sähköinen hyvinvointikertomus laaditaan toimialojen yhteistyönä 

ja sen pohjana hyödynnetään väestöryhmittäistä 

tietoa asukkaiden terveydestä, elintavoista ja kokemuksista. 

Tietoa kerätään tilastojen lisäksi asukaskyselyjen 

avulla sekä hyödynnetään vuonna 2012 toteutetun 

alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuloksia. 

Tavoitteena on vaikuttaa suunnitelmallisesti terveyden ja 

hyvinvoinnin edellytyksiin, kuten elintapoihin ja elämänhallintaan, 

elinoloihin ja elinympäristöön sekä palvelujen 

toimivuuteen ja saatavuuteen. 

Konsernihallinto koordinoi kaupungin jatkuvuus- ja valmiussuunnittelua. 

Valmiussuunnitteluun on panostettu vuonna 

2012, ja panostukset jatkuvat vuonna 2013. Valmiussuunnittelun 

avulla luodaan sellaiset johtamisjärjestelmät 

ja toimintaperiaatteet, joilla kaupungin johtoryhmä, 

toimialat ja eri organisaatiot sekä yhteistyöviranomaiset 

voivat toimia siten, että kaupungin elintärkeiden toimintojen 

ylläpito erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa 

tulee turvatuksi. Talousarviossa on keskitetty määräraha 

valmiussuunnittelulle mm. koulutukseen ja laitehankintoihin. 

I sektorns budget strävar man efter att främja kommuninvånarens 

välfärd och hälsa samt att minska skillnaderna i 

välfärd och hälsa. Målet är gemensamt för hela staden och 

har därför tagits som ett mål för koncernförvaltningen. Det 

anges av samma anledning även i andra sektorernas mål. 

Man strävar efter att aspekten på främjandet av välfärd blir 

en del av planeringen av stadens verksamhet och ekonomi 

och av stadens ledning och beslutsfattande. Välfärdsarbetsgruppen 

koordinerar stadens välfärdsarbete och främjar 

ansvarstagande och samarbete mellan sektorerna för 

att främja invånarnas välfärd. 

Den elektroniska välfärdsberättelsen utarbetas genom 

samarbete mellan sektorerna och den baserar sig på 

uppgifter per befolkningsgrupp om invånarnas hälsa, levnadsvanor 

och erfarenheter. Utöver statistik samlar man 

uppgifter med hjälp av invånarenkäter samt utnyttjar resultaten 

från den regionala undersökningen av hälsa och 

välfärd 2012. Man har som mål att systematiskt påverka 

förutsättningar för hälsa och välfärd, så som levnadssätt 

och livskompetens, levnadsförhållanden och livsmiljö samt 

tillgång på tillräckliga tjänster. 

Koncernförvaltningen samordnar stadens kontinuitets- och 

beredskapsplanering. Staden har satsat på beredskapsplaneringen 

år 2012 och satsningarna fortsätter år 2013. 

Med hjälp av beredskapsplaneringen skapar man sådana 

ledningssystem och verksamhetsprinciper med vilka stadens 

ledningsgrupp, sektorer och olika organisationer 

samt samarbetsmyndigheter kan agera så, att upprätthållandet 

av stadens vitala funktioner i olika störningssituationer 

och undantagsförhållanden kan säkras. I budgeten 

finns ett centraliserat anslag för beredskapsplaneringen. 

Anslaget är avsett användas bl.a. till utbildning och utrustningsanskaffningar. 

KAUPUNGIN JOHTO 

4.1.1 Konsernijohto - Koncernledning 

STADENS LEDNING 

Voimassaoleva kaupunkistrategia on vahvistettu vuosille 

2010–2013. Talousarviovuoden aikana valmistellaan ja 

tuodaan päätettäväksi uusi kaupunkistrategia, jonka on 

alustavasti tarkoitus kattaa vuodet 2013–2017. Hyväksytty 

strategia ohjaa kaupungin taloutta ja hallintoa sekä linjaa 

osaltaan kannanmuodostusta merkittävimpiin valtakunnallisiin 

eri hankkeisiin. Strategia valmistellaan avoimesti ja 

vuorovaikutteisesti kuntalaisten, henkilöstön, keskeisten 

sidosryhmien ja päätöksentekijöiden välisenä prosessina. 

Strategiatyön toteuttamiseen ja täytäntöönpanoon on varattu 

kaupunginjohtoon 50 000 euron määräraha. 

Den gällande stadsstrategin har fastställts för åren 2010– 

2013. Under budgetåret bereds en ny stadsstrategi som 

sänds för beslut. Den preliminära avsikten är att den omfattar 

åren 2013–2017. Den godkända strategin styr stadens 

ekonomi och förvaltning samt för sin del drar riktlinjer 

för stadens ställningstaganden i de mest betydande riksomfattande 

projekten. Strategin bereds öppet och i växelverkan 

som en process mellan kommuninvånarna, personalen, 

centrala intressentgrupper och beslutsfattarna. För 

utförandet och verkställigheten av strategiarbetet har det 

reserverats för stadens ledning ett anslag på 50 000 euro. 

32

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen rakenteellisen 

kehittämisen seurantaa jatketaan valtakunnalliset linjaukset 

huomioiden. Vuoden 2013 aikana tuodaan valtuuston 

päätettäväksi eri koulutuksen järjestäjät kokoava yleissuunnitelma 

taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisesta 

ammatillisen koulutuksen tilatarpeiden tulevasta 

järjestämisestä Porvoon kaupungin alueella. 

Kaupunki varautuu vuoden 2013 aikana kuntarakenteeseen 

ja sosiaalija terveydenhuollon järjestämiseen liittyvien 

valtakunnallisten uudistusten täytäntöönpanoon itäisen 

Uudenmaan alueella. Tarvittavat määrärahat ja henkilöresursointi 

mahdollisiin selvityksiin päätetään erillisasiana. 

Prosessimallinnusta jatketaan strategian tavoitteiden mukaisesti. 

Jatkotyöhön on varattu 45 000 euroa. 

HALLINTOJOHTO 

Hallintojohdon tehtävänä on huolehtia kuntalaisten osallistumisoikeuden 

ja asiakaspalvelun kehittämisestä, kaupunginvaltuuston 

ja kaupunginhallituksen päätösten valmistelusta 

ja täytäntöönpanosta ja kaupungin päätöksentekoprosessin 

koordinoinnista, luottamushenkilöiden toiminnan 

tukemisesta, hallinnon kehittämisestä, lakiasioista, keskitetystä 

viestinnästä sekä tietohallinnon johtamisesta ja kehittämisestä. 

Hallintojohto järjestää myös vaalit, huolehtii 

tarkastuslautakunnan päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta 

yhdessä tilintarkastajan kanssa sekä koordinoi 

valmiussuunnittelua. 

Hallintojohdon alaisuuteen kuuluu myös Porvoon, Askolan, 

Myrskylän, Pornaisten ja Sipoon kuntien asukkaita palveleva 

talous- ja velkaneuvonta. Talous- ja velkaneuvonnan 

järjestämisvastuu on Etelä-Suomen aluehallintovirastolla. 

Viraston kanssa solmittua sopimusta palvelun tuottamisesta 

arvioidaan uudelleen. 

Kaupungin strategian mukaan strategiakaudella lisätään 

sähköisiä palveluja ja otetaan käyttöön toimialojen yhteinen 

asiakaspalvelukeskus. Sähköisen asioinnin kehittäminen 

säästää kustannuksissa ja vähentää rekrytointitarvetta 

tulevaisuudessa. Sähköisen asioinnin alustalle liitettyjen 

palvelujen määrä kasvaa vähitellen. Asiakaspalvelumallin 

kehittäminen parantaa asiakaspalvelua ja 

tehostaa toimintaa. Asiakaspalvelukeskuksen eli palvelupiste 

Kompassin toiminta ja palveluvalikoima laajenee 

vuonna 2013 ja sen jälkeenkin. 

Tietojärjestelmät ja niiden teknologiat kehittyvät erittäin 

nopeassa tahdissa. Uusien kehittyvien järjestelmien ja 

laitteiden ansiosta on mahdollista saavuttaa merkittävää 

hyötyä julkisen sektorin palveluiden tuottamisessa ja myös 

kuntien omien organisaatioiden sisällä. Myös Porvoon 

kaupungin sisäisten ICT-palveluiden ja järjestelmäkokonaisuuden 

(kokonaisarkkitehtuurin) kehittämisen kautta on 

mahdollista parantaa tuottavuutta, luoda uusia liiketoimintamalleja 

ja aikaansaada merkittäviäkin säästöjä. Tämä 

vaatii johdonmukaista suunnittelua ja tietohallinnon 

merkityksen korostamista. Tietohallinnolliseen kehittämiseen 

on varattu 100 000 euroa kaupunginhallitukselle, 

kohtaan kaupunkikonsernin tuottavuus ja kehittäminen. 

Kaupungin viestintää kehitetään ja koordinoidaan hallintojohdon 

viestinnän vetämässä viestintäryhmässä. Viestintäryhmän 

työssä painottuu vuonna 2013 edelleen mediaviestinnän 

ja internetsivuston kehittäminen sekä intranetuudistuksen 

toteuttaminen. Uudistetun internetsivuston 

kävijämäärät ovat nousseet noin 1,2 miljoonaan käyntiin 

Uppföljningen av den strukturella utvecklingen av yrkesutbildning 

på andra stadiet fortsätter med beaktande av 

riksomfattande riktlinjer. År 2013 ska fullmäktige få besluta 

om en allmän plan som samlar olika utbildningsanordnare 

kring frågan hur lokalbehoven inom yrkesutbildningen i 

framtiden kan ordnas ekonomiskt och verksamhetsmässigt 

ändamålsenligt i Borgå stads område. 

Staden förbereder sig under år 2013 på verkställigheten av 

de riksomfattande reformerna som anknyter till kommunstrukturen 

och anordnandet av social- och hälsovården i 

östra Nylands område. De behövliga anslagen och personalresurserna 

beslutas som ett separat ärende. 

Arbetet med processmodeller fortsätter i enlighet med 

målsättningarna i strategin. För det fortsatta arbetet har 

reserverats 45 000 euro. 

FÖRVALTNINGSLEDNING 

Förvaltningsledningens uppgift är att utveckla kommuninvånarnas 

rätt till deltagande och kundservicen, bereda och 

verkställa stadsfullmäktiges och stadsstyrelsens beslut, 

koordinera stadens hela beslutsprocess, stötta de förtroendevalda 

i deras verksamhet, utveckla förvaltningen, 

sköta juridiska ärenden och den centraliserade kommunikationen 

och leda och utveckla IT-administrationen. Förvaltningsledningen 

ordnar också valen, sköter om beredningen 

och verkställigheten av revisionsnämndens beslut 

tillsammans med revisorer samt samordnar beredskapsplaneringen. 

Under förvaltningsledningen hör också ekonomioch 

skuldrådgivningen som betjänar invånarna i Askola, Borgnäs, 

Borgå, Mörskom och Sibbo. Ansvaret för ordnande av 

ekonomioch skuldrådgivning hör till Regionförvaltningsverket 

i Södra Finland. Avtalet som staden har ingått med 

regionförvaltningsverket bedöms på nytt. 

Enligt stadens strategi ökas utbudet på elektroniska tjänster 

och ett servicekontor som är gemensamt för sektorerna 

tas i bruk under strategiperioden. Genom att utveckla den 

elektroniska kommunikationen sparar man utgifter och 

minskar behovet av rekrytering i framtiden. Antalet tjänster 

som finns på plattformen för den elektroniska kommunikationen 

ökar småningom. Genom att utveckla en modell för 

kundservice förbättras kundservicen och verksamheten 

effektiveras. Servicekontorets, dvs. servicekontoret Kompassens 

verksamhet och serviceutbud utvidgas år 2013 och 

ännu därefter. 

Datasystemen och deras teknologier utvecklas i mycket 

snabb takt. Tack vare nya utvecklande system och utrustningar 

är det möjligt att nå betydande nytta i produceringen 

av den offentliga sektorns tjänster och även inom 

kommunernas egna organisationer. Också genom att 

utveckla Borgå stads interna ICT-tjänster och systemhelhet 

(helhetsarkitektur) är det möjligt att förbättra produktivitet, 

skapa nya affärsverksamhetsmodeller och få besparingar 

som är rent av betydande. Detta kräver en konsekvent 

planering och betonande av IT-förvaltningens betydelse. 

För ytvecklingen av it-förvaltningen har reserverats 

100 000 euro till stadsstyrelsens utveckling och effektivering 

av stadskoncernen. 

Stadens kommunikation utvecklas och samordnas i en 

kommunikationsgrupp som leds av förvaltningsledningens 

kommunikation. I kommunikationsgruppens arbete betonas 

fortsättningsvis år 2013 utvecklingen av mediekommunikationen 

och webbplatsen samt genomförande av 

33

vuodessa. Jatkossa panostetaan erityisesti kävijäseurannan 

tehostamiseen ja hyödyntämiseen. Vuonna 2013 

media- ja verkkoviestinnän keskeisiä teemoja ovat kaupungin 

peruspalvelut, asioiden valmistelu ja päätökset, 

kuntauudistus, uuden strategian valmistelu, terveyden ja 

hyvinvoinnin edistäminen sekä energiatehokkuus. 

Uudistettu intranetpalvelu otetaan käyttöön 2013. Projektissa 

toteutetaan uudenlainen intranetratkaisu, joka 

yhdistää työyhteisöviestintää kehittävän ja yhteisöllisyyttä 

lisäävän viestinnällisen intranetin sekä työskentelyä tehostavat 

sähköiset työtilat. Vuonna 2012 valmistuvaa uutta 

kriisiviestintäohjeistusta testataan harjoituksissa. 

RAHOITUSJOHTO 

Rahoitusjohto huolehtii kaupungin talouden ohjauksen 

yhteisistä periaatteista ja ohjeistuksesta, varainhankinnan, 

rahoituksen ja maksuvalmiuden hoidosta sekä keskitetystä 

talouden suunnittelusta ja raportoinnista. Toiminnassaan 

rahoitusjohto seuraa yleistä talouskehitystä ja edistää 

taloudellisuuden ja tuloksellisuuden huomioon ottamista 

kaupungin toiminnoissa. 

Rahoitusjohdossa toimiva hankintapalvelut huolehtii kaikista 

kaupungin keskitetyistä hankinnoista ja avustaa toimialoja, 

joko itse tai käyttämällä yhteishankintayksiköiden 

palveluita. Hankintapalvelut kehittää hyvää, ympäristöystävällistä 

ja tehokasta hankintatapaa ja valvoo hankintasopimusten 

ja ohjeiden noudattamista. Hankintojen sähköisiä 

prosesseja valmistellaan ja kehitetään. 

HENKILÖSTÖJOHTO 

Henkilöstöjohto vastaa työnantajapolitiikan koordinoinnista 

ja huolehtii henkilöstöohjauksen yhteisistä periaatteista ja 

ohjeistuksesta, neuvottelutoiminnasta, henkilöstön ja 

osaamisen kehittämisestä, yhteistoiminnasta, työsuojelusta, 

työhyvinvoinnin edistämisestä, henkilöstön saannin 

turvaamisesta sekä virkistys- ja vapaa-ajan toiminnasta. 

Henkilöstöjohto tuottaa toimialoille tietoa henkilöstösuunnittelun 

ja rekrytoinnin tueksi. Henkilöstömäärän 

kehittymistä seurataan säännöllisesti. Henkilöstöjohto 

tukee toimialoja rekrytoinnissa huolehtimalla mm. rekrytointimateriaalin 

ajantasaisuudesta ja saatavuudesta. 

Rekrytointiviestintä on aktiivista ja sitä jatketaan ja tehostetaan 

erityisesti niillä sektoreilla, joissa on suurimpia 

rekrytointihaasteita. Henkilöstön saatavuuden heikkenemiseen 

varaudutaan päivittämällä henkilökunnan muodollisia 

kelpoisuusehtoja sekä tarkistamalla henkilöstöetuuksia 

kuten lounassetelien arvoa ja ottamalla käyttöön 

liikuntasetelit. Rekrytoinnin tueksi otetaan käyttöön henkilöstölaskelma, 

jossa huomioidaan palvelutarpeen kasvusta 

johtuvan rekrytointitarpeen lisäksi myös eläköitymisistä ja 

muusta vaihtuvuudesta nousevat rekrytointitarpeet. 

Tehtäväkierto, oppisopimuskoulutus ja mentorointi vakiinnutetaan 

pysyväksi osaksi henkilöstön kehittämistä uudistamalla 

ohjeistusta. Hiljaisen tiedon siirtämiseksi osallistutaan 

Edupolin 50+ -hankkeeseen. Säännöllisillä esimiesinfoilla 

ylläpidetään esimiesten osaamista. Hyvään johtamiseen 

panostetaan johtoryhmävalmennuksella ja tukemalla 

mm. johtoryhmän jäsenten johtamiskoulutusta. 

Jatkuvalla yhteistoimintamenettelyllä henkilöstöllä on mahdollisuus 

vaikuttaa päätöksentekoon ja työnantajapolitiikkaan. 

Johtoryhmissä, työryhmissä ja laajemmissa 

hankkeissa on henkilöstöryhmien edustus. Lisäksi henkilöstön 

edustajien kanssa keskustellaan ja heidän lausuntojaan 

pyydetään myös epävirallisissa tilanteissa ja 

förnyelsen av intranätet. Antalet besöken på den nya 

webbplatsen har ökat till cirka 1,2 miljoner per år. I fortsättningen 

satsar man särskilt på effektivering och utnyttjande 

av besökaruppföljning. År 2013 är de centrala teman 

i medie- och nätkommunikationen stadens basservice, 

beredning av ärenden och besluten, kommunreformen, 

beredning av en ny strategi, främjande av hälsa och välfärd 

samt energieffektivitet. 

Den nya intranättjänsten tas i bruk år 2013. I projektet 

skapas det en ny slags intranätlösning som förenar ett 

kommunikativt intranät som utvecklar kommunikationen 

inom arbetskollektivet och ökar gemenskapskänslan samt 

digitala arbetsrum som effektiverar arbetet. De nya anvisningarna 

om kommunikationen i krissituationer som blir 

färdiga år 2012 testas i övningar. 

FINANSIERINGSLEDNING 

Ekonomiledningens uppgift är att svara för de gemensamma 

principerna och anvisningarna för ekonomisk 

styrning, medelsanskaffning, finansiering och likvidiet och 

centraliserad ekonomisk planering och rapportering. I sin 

verksamhet följer ekonomiledningen den allmänna ekonomiska 

utvecklingen och arbetar för att ekonomiskt och 

resultatinriktat tänkande ska genomsyra stadens verksamhet. 

Upphandlingstjänsterna inom finansieringsledningen sköter 

stadens alla centraliserade upphandlingar och erbjuder 

tjänster till sektorerna, antingen självständigt eller genom 

att anlita samupphandlingsenheternas tjänster. Upphandlingstjänsterna 

utvecklar god, miljövänlig och effektiv upphandlingspraxis 

och tillser att upphandlingsavtalen och 

anvisningarna följs. Elektroniska processer bereds och 

utvecklas i fråga om upphandlingar. 

PERSONALLEDNING 

Personalledningens uppgift är att koordinera arbetsgivarpolitiken 

och svara för de gemensamma principerna och 

anvisningarna för personalstyrning, förhandlingar, personal- 

och kompetensutveckling, samarbete, arbetarskydd, 

främjande av arbetshälsa, rekreations- och fritidsverksamhet 

och att säkerställa personaltillgången. 

Personalledningen producerar information som stödjer 

sektorernas personalplanering och rekrytering. Utvecklingen 

av personalstyrkan följs regelbundet. Personalledningen 

stödjer sektorerna i rekryteringen genom att bl.a. ha 

hand om att rekryteringsmaterialet är aktuellt och om 

tillgången till materialet. Rekryteringskommunikationen är 

aktiv och den fortsätts och effektiveras särskilt på de sektorer 

som har de största rekryteringsutmaningarna. Staden 

förbereder sig på en försvagad tillgång till personal genom 

att uppdatera personalens formella behörighetskrav samt 

genom att se över personalförmåner, t.ex. värdet på 

lunchsedlar och genom att ta i bruk friskvårdscheckar. Ett 

stöd för rekryteringen kommer att vara en personalberäkning 

där det vid sidan av det rekryteringsbehov som uppstår 

av ökat servicebehov beaktas rekryteringsbehoven på 

grund av pensioneringar och annan omsättning. 

Arbetsrotation, läroavtalsutbildning och mentorskap blir 

bestående komponenter i personalutvecklingen genom att 

anvisningar förnyas. För att överföra tyst kunskap deltar 

staden i projektet "50+" som ordnas av Edupoli. Genom regelbundna 

chefsinfon upprätthålls chefernas kompetens. 

Man satsar på gott ledarskap med hjälp av ledningsgruppsträning 

och genom att stöda bl.a. utbildning i ledarskap 

för ledningsgruppens medlemmar. 

34

tapaamisissa. Kaupunginhallitus käy työnantajana säännöllisesti 

keskusteluja henkilöstön edustajien kanssa. 

Henkilöstön terveys ja hyvinvointi ovat edellytyksiä laadukkaalle 

työlle, jolla tuetaan kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. 

Työhyvinvointimäärärahalla tuetaan työpaikkojen 

työhyvinvointihankkeita ja työnohjausta, järjestetään työhyvinvointiluentoja 

sekä rahoitetaan mm. uudelleensijoituksiin 

liittyviä työkokeiluja. Työhyvinvoinnin tukeminen 

perustuu riskien arviointeihin, henkilöstökyselyn tuloksiin ja 

työterveyshuollon työpaikkaselvityksiin. Henkilöstökyselyn 

tuloksista johdettujen toimenpiteiden toteutumista seurataan 

yhteistyötoimikunnassa. 

Työterveyshuollon toteuttamalla terveyskyselyllä pyritään 

ennaltaehkäisemään työntekijän työkyvyn heikkeneminen. 

Uudistuneen lainsäädännön myötä työterveyshuollon 

tuella puututaan entistä aiemmin niihin sairauspoissaoloihin, 

jotka uhkaavat pitkittyä. Työhön paluuta ja uudelleensijoituksia 

edistetään yhteistyössä työterveyshuollon 

kanssa. Sairauspoissaolojen kehittymistä seurataan säännöllisesti. 

Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset 

huomioidaan suoraan toimialojen palkkamäärärahoissa. 

Motivaatiolisän jakamisessa painotetaan erityisesti tuottavuutta 

ja tehokkuutta lisääviä käytäntöjä. Kannustinjärjestelmää 

ryhdytään valmistelemaan pilottityöyksikön 

kanssa. Kannustinjärjestelmän käyttöönotosta päätetään 

erikseen. 

TOIMITILAJOHTO 

Toimitilajohto vastaa kaupungin suorassa omistuksessa 

olevien rakennuksien ja asuinhuoneistojen omistajuudesta 

sekä kiinteistöjohtamisesta. Tehtävänä on turvata rakennusomaisuuden 

arvon säilyminen sekä sen käyttökelpoisuus 

varsinaiseen ydintoimintaan. Toimitilajohdon 

tehtäviin kuuluu lisäksi hankkia toimialoille tarvittavat uudet 

toimitilat. 

Toimitilajohto vastaa myös kiinteistöjen ja osakkeiden 

myymisestä sekä konserniin kuuluvien asunto- ja kiinteistöyhtiöiden 

omistusohjauksesta. 

Toimitilajohto laatii kaupungin omistuksessa olevien tilojen 

kiinteistöpoliittisen ohjelman vuoden 2013 aikana. 

Asuntopoliittisissa linjauksissa esitetyt toimenpiteet resursoidaan 

ja ohjelmassa esitetyt toimenpiteet valmistellaan 

vuoden aikana niin, että ohjelmassa esitetyt muutokset 

voidaan toteuttaa vuoden 2014 alussa. 

Myytäväksi päätetyn asunto- ja kiinteistöomaisuuden 

myyntiin panostetaan. 

Kaupunki on sitoutunut säästämään 9 prosenttia energiaa 

vuoden 2009 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Toimitilajohdon 

hallussa olevien kiinteistöjen energiankulutus on 52 

prosenttia kaupunkikonsernin energiakulutuksesta. Säästötavoitteiden 

saavuttaminen edellyttää kiinteistökantaan 

energiataloudellisia investointeja. Vuonna 2013 käynnistetään 

kolmen vuoden mittainen energiasäästöhanke 

jonka kokonaiskustannus on 3,5 miljoonaa euroa. 

Tack vare ett fortlöpande samarbetsförfarande har personalen 

möjlighet att påverka beslutsfattandet och arbetsgivarpolitiken. 

Ledningsgrupper, arbetsgrupper och större 

projekt har en representation av personalgrupperna. Desssutom 

har man diskussioner med personalens representanter 

och de begärs ge utlåtanden också i inofficiella 

sammanhang och sammankomster. Stadsstyrelsen i 

egenskap av arbetsgivare för regelbundet diskussioner 

med personalens representanter. 

Personalens hälsa och välbefinnande är förutsättningar för 

ett högklassigt arbete som stöder kommuninvånarnas 

hälsa och välbefinnande. Med anslaget för arbetshälsa ska 

man stödja arbetsplatsernas arbetshälsoprojekt och arbetshandledning, 

ordna föreläsningar om arbetshälsa och 

finansiera bl.a. arbetsprövningen i samband med omplaceringar. 

Stödandet av arbetshälsan bygger på bedömning 

av risker, resultaten av personalenkäten och arbetsplatsutredningar 

som företagshälsovården gör. Hur åtgärder som 

resultaten av personalenkäterna har gett upphov till har 

genomförts uppföljs i samarbetskommittén. 

Med hjälp av hälsoförfrågan som företagshälsovården 

utför försöker man förebygga försvagandet av arbetstagarens 

arbetsförmåga. I och med den reformerade lagstiftningen 

ingriper man med hjälp av företagshälsovården allt 

tidigare i sådana sjukskrivningar som hotar bli längre. 

Återvändande till arbetet och omplaceringar stöds i samarbete 

med företagshälsovården. Trenden för sjukskrivningar 

följs regelbundet. 

Lönejusteringar enligt tjänste- och arbetskollektivavtalen 

beaktas direkt i sektorernas löneanslag. I fördelningen av 

motivationstillägget poängteras speciellt praxis som ökar 

produktivitet och effektivitet. Man börjar bereda ett motivationssystem 

med en pilotarbetsenhet. Ett beslut om införande 

av motivationssystemet fattas separat. 

LOKALITETSLEDNINGEN 

Lokalitetsledningen svarar för ägandet och fastighetshanteringen 

(facility management) för de byggnader och bostadslägenheter 

som direkt ägs av staden med uppdraget 

att säkerställa att byggnadsegendomens värde bevaras 

och att den är i användbart skick för den egentliga kärnverksamheten. 

Till lokalitetsledningens uppgifter hör också 

att skaffa behövliga nya lokaler för sektorerna. 

Lokalitetsledningen ansvarar dessutom för försäljningen av 

fastigheter och aktier och för ägarstyrningen för de bostads- 

och fastighetsbolag som hör till koncernen. 

Lokalitetsledningen utarbetar under år 2013 ett fastighetspolitiskt 

program för lokaler som staden äger. 

Åtgärder som presenterats i de bostadspolitiska riktlinjerna 

resurseras och de presenterade åtgärderna bereds under 

året så, att ändringar som presenterades i programmet 

kan genomföras i början av år 2014. 

Staden satsar på försäljningen av den bostads- och fastighetsegendom 

om vars försäljning man har beslutat. 

Staden har förbundit sig att spara energi 9 procent från 

2009 års nivå till år 2016. Energiförbrukningen av fastigheter 

som lokalitetsledningen förvaltar över är 52 procent 

av stadskoncernens energiförbrukning. Att sparmålen kan 

nås kräver energieffektiva investeringar i fastighetsstocken. 

År 2013 startas ett tre år långt energisparprojekt vars 

totalkostnader är 3,5 miljoner euro. 

35

Energiasäästöinvestoinnit vaikuttavat myös alentavasti 

kiinteistövelkaan, joka uhkaa tulevina vuosina nousta. 

Valmistellaan sivistystoimen hallussa olevan rakennusomaisuuden 

siirtymistä toimitilajohdon haltuun ja näiden 

kiinteistöhuollon keskittämistä Porvoon Tilapalveluille. 

Toimitilajohto panostaa edelleen vajaakäyttöisten rakennusten 

kiinteistömyyntiin. 

Jatketaan suurien uudis- ja korjausinvestointien vaihtoehtoisten 

toteuttamis- ja omistusmallien selvittämistä ennen 

hankkeiden toteuttamista. 

Toimitilajohto panostaa tulevien vuosien rakennushankkeiden 

hankesuunnitelmien laadintaan. Tavoitteena 

on, että merkittävien kohteiden hankesuunnitelmat olisivat 

valmiina vähintään vuosi ennen varsinaisen suunnittelutyön 

alkamista. 

Investeringarna i energisparandet påverkar också sänkande 

i fastighetsskulden som hotar stiga under de kommande 

åren. 

Lokalitetsledningen bereder överföringen av de byggnadstillgångar 

som bildningssektorn besitter till lokalitetsledningen 

och koncentrering av fastighetsskötseln till Borgå 

lokalservice. 

Lokalitetsledningen satsar fortgående på att sälja de fastigheter 

som är i ineffektiv användning. 

Man fortsätter att utreda alternativa modeller för byggande 

och ägande för stora ny- och reparationsinvesteringar. 

Lokalitetsledningen satsar på utarbetande av projektplaner 

som gäller byggprojekt under de kommande åren. Målet är 

att projektplaner för betydande byggobjekt är färdiga minst 

ett år innan det egentliga planeringsarbetet inleds. 

Sitovat tavoitteet Bindande mål TA-BU 2013 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Främjande av välmående och hälsa Hyvinvointikertomus valmistuu - Välfärdsberättelsen blir klar 

Edistetään moniarvoista ja läpinäkyvää 

päätöksentekokulttuuria 

Att främja en pluralistisk och transparent 

beslutskultur 

Ennakkoarviointimenettelyä käytetään laajavaikuitteisten 

päätösten valmistelussa - Förhandsbedömning tillämpas vid 

beredningen av beslut med omfattande verkningar 

Velkaantumisen pysäyttäminen Stoppa skuldasättningen Kaupungin velkamäärä ei kasva – Stadens skuldbörda ökar 

inte 

Nettoinvestointien enimmäismäärä Nettoinvesteringar, maximalt 16,5 M€ 

Henkilöstöresurssien turvaaminen Tryggande av personalresurser Rekrytoinnin tueksi oteteen käyttöön henkilöstölaskelma, 

henkilöstöetuuksia kehitetään. 

Tietohallinnon kehittäminen Utveckling av IT Kaupungin tietohallinnon ohjausmalli on luotu 

Kaupungin suorassa omistuksessa olevien 

vuokra-asuntojen määrän vähentäminen 

Minskning av antalet hyresbostäder 

som ägs direkt av staden 

Vähintään 10 asuntoa myydään - Minst 10 bostäder säljs 

Muut tavoitteet ja tunnusluvut 

Sähköisten palvelujen lisääminen 

Övriga mål och nyckeltal TP-BS TA-BU TA-BU TS-EP TS-EP 


Ökning av elektroniska tjänster Sähköisen asioinnin 

Sähköisen asioin- 

Vähintään 

alustaa nin alusta ja asia- 

kolme uutta 

koskeva hankesuunnitelma 

kaspalveluksen sähköistä 

on sähköiset järjestel- 

palvelua on 

tehty. 

mät on otettu otettu käyttöön, 

käyttöön. 

Järjestetään tai tuetaan työyhteisövalmennusta 

Utbildning eller träning för 

arbetskollektiv ordnas eller 

stöds 

10 ryhmää/ grupper 

5 ryhmää/ grupper 5 ryhmää/ 

grupper 

5 ryhmää/ 

grupper 

5 ryhmää/ 

grupper 

Systemaattiset riskien arvioinnit, 

siten että vuoteen 2013 

loppuun mennessä kaikki 

työpaikat ovat arvioineet riskit 

(mittari: % työpaikoista tekee) 

Systematiska riskbedömningar 

så, att senast i slutet av 2013 

har alla arbetsplatser bedömt 

riskerna (mätare: % av arbetsplatserna 

genomför) 

30 % 40 % 30 % 30 % 40 % 

Internet-palvelu, käyntejä 

vuodessa 

Webbtjänsten, besök per år 1,0 milj. 1,2 milj. 1,3 milj. 

Mediatiedotteiden määrä 

Medieinformation, antal meddelanden 

373 400 400 

Aloitteiden määrä/vuosi Motioner och initiativ/år 46 50 50 50 

Kirjatut asiat Diarieförda ärenden/år 1335 2000 2000 2000 

Talous- ja velkaneuvonnan 

uusien asiakkaiden määrä 

vuodessa 

Keskitettyjen koulutustilaisuuksien 

määrä keskimäärin/vuosi 

Antal nya kunder i ekonomioch 

skuldrådgivningen per år 

Antal centraliserade utbildningar 

i genomsnitt/år 

148 200 200 200 

7 30 30 

36

Keskitettyihin koulutustilaisuuksiin 

osallistujat/vuosi 

Ostettujen työterveyspalvelukontaktien 

määrä vuosittain. 

Antal deltagare i centraliserad 

utbildning/år 

Antal köpta företagshälsovårdskontakter 

per år 

119 450 600 

15 000 12 000 

Työpaikkaselvitykset kpl/vuosi Arbetsplatsutredningar/år 50 50 70 100 100 

Järjestettyihin virkistystapahtumiin 

osallistujien määrä/vuosi 

Antal deltagare i rekreationsevenemang/år 

9574 10 000 10 000 10 000 

4.1.5 Hallintopalvelukeskus–Centralen för förvaltningstjänster 

Hallintopalvelukeskus tuottaa sisäisiä tukipalveluja kaupungin 

yksiköille ja liikelaitoksille. Tukipalveluihin kuuluu 

talous-, henkilöstö-, it- ja toimistopalvelut. 

Centralen för förvaltningstjänster producerar interna stödtjänster 

för stadens enheter och affärsverk. Stödtjänsterna 

består av ekonomi-, personal-, IT-och kontorstjänster. 

Tavoitteena on tuottaa laadukkaita ja kustannustehokkaita 

sisäisiä tukipalveluita. Lähtökohtana on asiakaslähtöinen 

palvelu. Toimintaa ohjaa asiakkaan ja keskuksen välillä 

solmittu palvelusopimus. 

Talouspalveluihin sisältyy kirjanpito, tilinpäätöksen laatiminen, 

maksuliikenne, perinnän hallinnointi ja laskutuksen 

kehittäminen sekä lakisääteisen tilastoaineiston tuottaminen. 

Henkilöstöpalveluihin sisältyy palkanlaskenta, palvelusuhdeneuvonta, 

rekrytointipalvelu ja toimintaan liittyvät 

lakisääteiset raportoinnit. 

It-palveluihin sisältyy atk-tukipalvelut, helpdesk-palvelut 

sekä konesalipalvelut. 

Toimistopalvelluihin sisältyy kääntämispalvelut, arkistointi, 

monistaminen sekä puheliikenteen palvelut. 

Työprosesseja on kuvattu vuonna 2012 ja vuonna 2013 

tuotteistaminen otetaan käyttöön. Tuotteistamisprosessissa 

selvitetään kuinka paljon työaikaa, rahaa ja muita 

resursseja käytetään kunkin palvelutuotteen tuottamiseen. 

Tämä parantaa hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Tavoitteena on 

kustannustehokkuuden lisääminen ja resurssien kohdentaminen 

oikeisiin painopisteisiin. 

Käyttäjätunnushallintaprojekti jatkuu vuonna 2013, tämän 

toteutus helpottaa toimialojen pääkäyttäjien ja myös itpalvelujen 

työtä ja resursseja voidaan kohdentaa tulevaisuudessa 

ydintehtäviin. Tietoliikenne- ja puheliikennepalvelujen 

kilpailutusta suunnitellaan vuonna 2013 ja kilpailutetaan 

vuonna 2014. 

Sähköistä laskusta, tunnuslukujen raportointia, verkkopalkkaa, 

matkalaskujen sähköistä käsittelyä ja ruokamaksujen 

ilmoittaminen sähköisesti on toteutettu sekä 

kehitetään edelleen. 

Henkilöstöpalvelujen/-hallinnon ohjelman uusimista valmistellaan 

taloussuunnittelukaudella. Tavoitteena on sähköisten 

palvelujen laajempi hyödyntäminen ja henkilöstöhallintaprosessien 

yhdenmukaistaminen koko kaupunkiorganisaatiossa. 

Målet är att producera högklassiga och kostnadseffektiva 

interna stödtjänster. Utgångspunkten är kundfokuserad 

service. Verksamheten styrs av ett serviceavtal mellan 

kunden och centralen. 

Ekonomitjänsterna innefattar bokföring, upprättande av 

bokslut, betalningstrafik, hanteringen av indrivning och 

utvecklingen av fakturering, leverantörsfakturering och 

framtagning av lagstadgat statistikmaterial för ekonomitjänster. 

Personaltjänster innefattar löneräkning, rådgivning i anställningsfrågor, 

rekryteringstjänster och lagstadgade rapporter 

som hör ihop med verksamheten. 

IT-tjänsterna omfattar IT-stödtjänster, helpdesk, och maskinsalstjänster. 

Till kontorstjänsterna räknas översättning, arkivering, 

kopiering och taltrafik. 

Arbetsprocesserna har definierats år 2012 och produktifieringen 

tas i bruk år 2013. I produktifieringsprocessen utreder 

man hur mycket arbetstid, pengar och övriga resurser 

det används för varje tjänsteprodukt. Detta förbättrar öppenheten 

av prissättningen och målet är att öka kostnadseffektiviteten 

och att rikta resurser till rätta insatser. 

Projektet med hanteringen av användarnamn fortsätter år 

2013. När detta genomförs gör det arbetet lättare för administratörerna 

på sektorerna och även it-tjänsternas 

arbete och resurser kan i fortsättningen riktas till kärnuppgifter. 

En konkurrensutsättning av datatrafik- och taltrafiktjänsterna 

planeras år 2013 och konkurrensutsättningen 

genomförs år 2014. 

Elektronisk fakturering, rapportering av nyckeltalen, elektronisk 

löneberäkning, elektronisk hantering av resefakturor 

och anmälningen av matavgifter i elektronisk form har 

genomförts och utvecklas vidare. 

Förnyande av programmet för personaltjänster/ personaladministrationen 

bereds under ekonomiplaneringsperioden. 

Målet är att elektroniska tjänster utnyttjas mer och att 

personaladministrationsprocesser förenhetligas inom hela 

stadsorganisationen. 

37


Ostolaskujen käsittelyaika hallintopalvelukeskuksessa, 

Behandlingstid för leverantörsfaktura, dagar 1-2 

pv 

Sähköisten ostolaskujen osuus vähintään, % Andelen elektroniska leverantörsfakturor minst, % 60 

Kaupungin toimintojen häiriöttömyys, palvelimien 

ja verkkoyhteyksien käytettävyys vähintään, 

% 

Inga störningar i stadens funktioner, servrar och nätförbindelsers 

tillgänglighet minst, % 

> 99 

Verkkopalkka (käyttöaste) E-lön (användningsgrad) 70 

KuntaRekry KuntaRekry Kaikki rekrytointi kaupungissa tapahtuu 

sähköisesti - All rekrytering i stadens 

sker elektroniskt 

TP-BS TA-BU TA-BU TS-EP TS-EP 

Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal 

2011 2012 2013* 2014 2015 

Ostolaskut, kpl Leverantörsfakturor, st 67 815 66 000 66 000 66 000 66 000 

Verkkolaskut, % E-fakturor, % 45 55 60 60 60 

Myyntilaskut, kpl Kundfakturor, st 158 977 135 000 160 000 160 000 160 000 

Tositteet Verifikat 417 930 340 000 420 000 420 000 420 000 

Kassatapahtumat, kpl Kassatransaktioner, st 8 613 13 000 2 000 2 000 2 000 

Palkkalaskelmien lukumäärä 

keskimäärin/kk 

Antal lönespecifikationer i genomsnitt/mån 

5 546 6 500 6 500 6 500 6 500 

Käännetyt sivut, kpl/kk Översatta sidor, st/mån 500 500 500 500 500 

Vaihteessa vastaanotetut puhelutkeskimäärin, 

kpl/päivä 

Mottagna samtal i genomsnitt/dag 

554 100 540 540 400 

Kopioiden määrä, milj. Antal kopior, miljoner 1,5 2 2 2 2 

Helpdesk tukipalvelupyynnöt/työpäivstöd/arbetsdag 

Helpdesk, begäran om data- 

33 35 35 35 35 

*) Kaupungin toiminnassa tapahtuneiden muutosten huomioiminen selittää eron vuosien 2012 ja 2013 ennustettujen tunnuslukujen välillä. Esimerkiksi 

kassatapahtumien osalta työnjako Kompassin kanssa on toiminut hyvin, ja käytetään myös enenevässä määrin pankkipalveluja, 

*) Beaktande av ändringar i stadens verksamhet förklarar skillnaden mellan de prognostiserade nyckeltalen för åren 2012 och 2013. T.ex. i fråga kassatransaktioner 

har arbetsfördelningen med Kompassen fungerat bra och banktjänster används också i allt större grad. 

4.1.6 Kaupunkikehitys–Stadsutveckling 

Kaupunkikehitys-tehtäväalue tarjoaa laaja-alaiset palvelut 

kaupungin kehittämiseen liittyvissä eri asioissa koordinoidusti 

saman tehtäväalueen sisällä. Toiminta kattaa 

maanhankinta- kaavoitus- ja tonttikysymykset, yritysneuvonnan 

ja kehittämisen sekä infrastruktuurin suunnittelun 

ja rakentamisen. Myös matkailu- ja asuntoasiat kuuluvat 

tähän tehtäväalueeseen. 

ELINKEINOASIAT 

Elinkeinoasiat –tulosyksikön tuotteet ja palvelukokonaisuudet 

ovat kaupunkikonsernin toimintaa ja päätöksentekoa 

tukevat sisäiset palvelut, elinkeinoelämän neuvontaja 

asiantuntijapalvelut, matkailuneuvonta ja markkinointiyhteistyö, 

sekä asuntoasiat. 

Elinkeinoasioissa toimitaan tilaaja-tuottaja-periaatteen 

mukaisesti neuvonta-, kehittämis- ja hankepalvelujen ostajana. 

Palvelutuotanto on ulkoistettu, palvelujen pääasiallinen 

tuottaja on kaupunginvaltuuston tekemän periaatepäätöksen 

mukaisesti kehitysyhtiö Posintra Oy vuoden 

2013 loppuun saakka. Elinkeinopalvelujen tuottamisessa 

pitkään ollut tavoite, että palvelut tuotetaan yhden luukun 

Uppgiftsområdet stadsutveckling erbjuder mångsidiga 

tjänster för utveckling av staden koordinerat inom samma 

uppgiftsområde. Verksamheten omfattar markanskaffnings-, 

planläggnings- och tomtfrågor, företagsrådvigning 

och utveckling samt planering och byggande av infrastruktur. 

Också turist- och bostadsfrågor ingår i detta uppgiftsområde. 

NÄRINGSFRÅGOR 

Resultatenheten näringsfrågors produkter och servicehelheter 

är interna tjänster som stöder stadskoncernens 

verksamhet och beslutsfattande, rådgivnings- och sakkunnigtjänster 

för näringslivet, turistrådgivning och marknadsföringssamarbete 

samt bostadsfrågor. 

I näringsfrågor fungerar man som köpare av rådgivnings-, 

utvecklings- och projekttjänster enligt beställar-utförarprincipen. 

Produktionen av tjänster har lagts ut och den huvudsakliga 

utföraren enligt stadsfullmäktiges principbeslut 

är utvecklingsbolaget Posintra Oy till slutet av år 2013. 

Näringsfrågornas långtidsmål - att alla tjänster fås från en 

plats - har uppnåtts. Posintra Oy är för tillfället den huvud- 

38

eriaatteella, on toteutunut. Posintra Oy toimii tällä hetkellä 

Porvoon ja myös Itä-Uudenmaan alueen elinkeinopalvelujen 

pääasiallisena tuottajana. 

Tavoitteena on kehittämispanosten hyvän vaikuttavuuden 

ylläpitäminen. Vuosittain laadittavaan palvelusopimukseen 

merkittyjä määrällisiä tavoitteita ja suoritteita seurataan 

vuoden aikana tapahtuvan raportoinnin yhteydessä. 

Elinkeinopalvelujen tuottaja kilpailutetaan ja uusi sopimus 

solmitaan voittaneen tarjoajan kanssa. 

Kaupunkimarkkinoinnin painopistealueet vuonna 2013 

tulevat olemaan tonttimarkkinointi, sekä Taidetehtaan 

palvelutarjonta. Kaupunkimarkkinoinnin määrärahavarausta 

on nostettu 190 000 euroon vuonna 2013. Taidetehtaan 

toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset paikallisesti 

ja alueellisesti tullaan selvittämään ja vaikutuksien säännöllistä 

seurantaa varten perustetaan työryhmä. Selvitystyö 

alkaa vuonna 2013 ja jatkuu usean vuoden ajan. Taidetehtaan 

alueen toimintamallia selkeytetään ja yhteistyön 

ja -toiminnan kehittämistä taidetehtaan, kulttuuripalvelujen 

sekä matkailupalvelujen välillä selvitetään. 

Matkailuasioissa toimintaan kuuluu Porvoon matkailun 

kokonaisvaltainen kehittäminen, matkailutuotteiden – ja 

palveluiden markkinointi yhdessä matkailuelinkeinon kanssa 

sekä matkailuneuvonta sekä sähköisesti että asiakaspalvelutoimistossa. 

Matkailuneuvonnassa panostetaan 

laadukkaan ja monikanavaiseen asiakaspalvelun kehittämiseen. 

Tämä tarkoittaa mm. sähköisen matkailuteemaisen 

karttasovelluksen käyttöönottoa, henkilökohtaisen 

asiakaspalvelun sujuvuutta ja katuopasteiden parantamista. 

Markkinoinnissa matkailutoimisto jatkaa (syksyn 2012) 

portaaliuudistuksen myötä digitaalisen markkinoinnin 

hyödyntämistä. Positiivista medianäkyvyyttä haetaan 

aktiivisesti, mistä on hyötyä myös kaupunkimarkkinoinnissa 

ja kokous- ja ryhmämatkojen markkinointia 

tehdään yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa. Kehitysprojektit 

liittyvät mm. Porvoon länsirannan ja Taidetehtaan 

verkottumiseen alueen matkailuelinkeinon kanssa, Venäjän 

markkinoihin sekä saaristomatkailun kehittämiseen. 

Kaupungin ylläpitämät matkailupalvelut tullaan kaupunginvaltuuston 

päätöksen mukaisesti ulkoistamaan. Palvelujen 

kilpailutus tapahtuu osana em. elinkeinopalvelujen kilpailutusta. 

Asuntoasioissa toteutetaan osaltaan kaupungin asuntopoliittisia 

tavoitteita. Toimintaan kuuluu mm. lainojen ja 

avustusten myöntäminen sekä neuvontaja valvontatehtäviä 

sekä valtionapuviranomaisena toimiminen. Asiakkaille 

tarjotaan palvelut hakuvaiheesta lopulliseen päätökseen, 

joka voi olla asunto, laina tai avustus. 

Asuntopoliittisessa ohjelmassa määriteltävät organisatoriset 

muutokset viedään läpi ohjelman mukaisesti. 

Maatalousasioiden hallinto siirtyy Loviisan kaupungille 

1.1.2013 alkaen. Palveluja tarjotaan edellisvuosien tapaan 

Porvoosta käsin, mutta toteutetaan ostopalveluina. 

MAAPOLITIIKKA 

Maapolitiikan yksikkö valmistelee maapoliittiset toimenpiteet 

ja huolehtii kaupungin maaomaisuuden hallinnasta,. 

Toiminnassa painotetaan erityisesti maapoliittisen ohjelman 

mukaisia kasvualueita. Maapolitiikan yksikkö tulee 

käymään neuvotteluja maanostosta maanomistajien kans- 

sakliga producenten av näringstjänsterna i Borgå och 

Östra Nyland. 

Målet är att upprätthålla utvecklingsinsatsernas höga 

effekt. De kvantitativa målen och prestationerna i serviceavtalen, 

som ingås årligen, följs i samband med rapporteringen 

under året. 

Producenten av näringstjänster konkurrensutsätts och ett 

nytt avtal ingås med den som lämnat det vinnande anbudet. 

Stadsmarknadsföringens fokusområden år 2013 är marknadsföring 

av tomter och Konstfabrikens serviceutbud. 

Anslaget för marknadsföring av staden har höjts till 

190 000 euro år 2013. Konstfabrikens funktionella och 

ekonomiska konsekvenser lokalt och regionalt utreds, och 

för en regelbunden uppföljning av konsekvenserna tillsätts 

en arbetsgrupp. Utredningsarbetet inleds år 2013 och det 

pågår i flera års tid. Verksamhetsmodellen för Konstfabrikens 

område görs tydligare, och man utreder utvecklingen 

av samarbetet mellan Konstfabriken, kulturtjänsterna och 

turisttjänsterna. 

Då det gäller turism omfattar verksamheten en helomfattande 

utveckling av turismen i Borgå, marknadsföring av 

turistprodukter och -tjänster i samarbete med turistnäringen 

samt information i elektronisk form och på turistbyrån. I 

turistinformationen satsar man på utveckling av högklassig 

kundservice via flera kanaler. Detta betyder bl.a. ibruktagande 

av en elektronisk kartapplikation, smidig personlig 

kundservice och bättre vägskyltning. Turistbyrån fortsätter 

att använda digital marknadsföring i och med förnyelsen 

av portalen hösten 2012. Man strävar aktivt efter positiv 

medieexponering som är till nytta också vid stadsmarknadsföringen, 

och mötes- och gruppresor marknadsförs i 

samarbete med områdets företagare. Samarbetsprojekten 

ansluter sig bl.a. till nätverksbildning mellan västra åstranden, 

Konstfabriken och områdets turistnäring, marknaderna 

i Ryssland och utveckling av skärgårdsturismen. 

Stadens turisttjänster läggs ut enligt stadsfullmäktiges 

beslut. Tjänsterna konkurrensutsätts som en del av den 

ovannämnda konkurrensutsättningen av näringstjänsterna. 

I bostadsfrågor verkställer man stadens bostadspolitiska 

mål. Till verksamheten hör bl.a. att bevilja lån och bidrag 

samt rådgivnings- och tillsynsuppgifter samt myndighetsverksamhet 

angående statsbidrag. För kunderna erbjuds 

tjänster från ansökningsskedet till det slutliga beslutet som 

kan gälla bostad, lån eller bidrag. 

De organisatoriska ändringar som fastställs i det bostadspolitiska 

programmet genomförs enligt programmet. 

Förvaltningen av lantbruksärenden övergår till Lovisa stad 

1.1.2013. Servicen ges i Borgå, så som under de föregående 

åren, men sköts som köptjänster. 

MARKPOLITIK 

Enheten markpolitik bereder markpolitiska åtgärder och 

förvaltar stadens markegendom. Vid verksamheten koncentrerar 

man sig speciellt på tillväxtområden enligt det 

markpolitiska programmet. Enheten förhandlar med markägare 

om köp av markområden i tillväxtområden enligt 

programmet. 

39

sa maapoliittisessa ohjelmassa identifioitujen kasvusuuntien 

alueilla. 

Vuoden 2013 aikana aloitetaan maankäytön toteuttamisohjelman 

valmistelu. 

Kaupunkimittaus vastaa asemakaava-alueella kiinteistöjen 

muodostamisesta ja kiinteistörekisterin pitämisestä sekä 

laatii sitovat tonttijaot sekä huolehtii maastomittauksin 

tuotettavista paikkatiedoista, digitaalisesta kartantuotannosta, 

kartta- ja paikkatietopalveluista sekä kuntarekisterin 

ylläpidosta. Lisäksi tehdään rakennusvalvontaprosessiin 

kuuluvat rakennuksen paikan ja korkeusaseman 

määritykset ja suoritetaan suunnittelua ja rakentamista 

varten maaperätutkimuksia. 

Maapolitiikan tulosyksikkö hoitaa tonttien ja muiden kiinteistöjen 

myynnin ja vuokrauksen, maankäyttöluvat, etuostopäätökset, 

tonttien lohkomiset ym. kiinteistönmuodostustoimitukset 

ja kiinteistörekisteriin merkitsemiset. Myös 

tonttijaot, rakennusvalvontamittaukset, kartta- ja rekisteriotteet, 

digitaaliset kartastoaineistot, julkaisuluvat ja osoitteiden 

antaminen kuuluvat yksikölle. Yksikölle kuuluu 

myös asemakaavoituksen pohjakartan tuottaminen ja ajan 

tasalla pito, raakamaan hankinta, maaperätutkimukset, 

maastomittauspalvelut, karttapalvelu, sekä kuntarekisterin 

ylläpito. 

Varaudutaan muodostamaan ja luovuttamaan asuintontteja 

ja yritystontteja kaupungin omistamilta kaavaalueilta 

kasvutavoitteita vastaavasti. Vuoden 2012 aikana 

pystytään markkinoimaan omakotitontteja hieman suunniteltua 

enemmän (n.130 tonttia). Vuonna 2013 jäädään 

jonkin verran strategian tavoitteesta (135 tonttia). Tonttimarkkinointia 

voidaan taas lisätä v. 2014. Pohjakarttojen 

laatiminen ja ajantasaistaminen asemakaavoitusta varten 

lisääntyy. 

Vuonna 2012 aloitettua kiinteistöveron laskentaperusteiden 

läpikäyntiä jatketaan vuonna 2013. 

KAUPUNKISUUNNITTELU 

Kaupunkisuunnittelun tehtävänä on huolehtia kaupungin 

yleiskaavojen ja yksityiskohtaisten kaavojen laatimisesta, 

kehittämisestä ja muuttamisesta. 

Kaupungin kasvu- ja kehittymisedellytysten turvaamiseksi 

jatketaan keskeisten yleiskaavojen laadintaa. Tavoitteena 

on, että Kuninkaanportin ja Eestinmäen osayleiskaavaes 

sekä Kilpilahden osayleiskaavaluonnos valmistuvat vuonna 

2013. 

Yhdyskuntarakennetta kehitetään kaupunkitaajamaa tiivistämällä 

ja eheyttämällä sekä ohjaamalla rakentamista 

kyläkeskuksiin. Käynnissä olevan kylärakennetarkastelun 

perusteella määriteltävät kyläkeskukset ja toimenpiteet 

päätetään vuoden 2013 aikana. Kaupunki kaavoittaa pääsääntöisesti 

vain omistamiaan maita. Kaavoitetaan riittävä 

tonttituotanto kaupungin omistamilla kaava-alueilla. 

Pellingin ja Onaksen osayleiskaavaehdotukset valmistuvat. 

Strategian tavoitteiden mukaisesti omakotirakentaminen 

tulee suunnata nykyistä enemmän kaava-alueille ja välttää 

kaupunkirakenteellisesti suunnittelematonta haja-asutusrakentamista. 

Päätökset ja kannanotot poikkeuslupahakemuksista 

ja suunnittelutarveratkaisuista alueelle joka on 

määritelty tarkempaa suunnittelua edellyttäväksi, tehdään 

tämän tavoitteiden mukaisesti. Strategian mukaan rakenta- 

År 2013 börjar man bereda genomförandeprogrammet för 

markanvändning. 

Stadsmätningen svarar för att bilda fastigheter inom detaljplaneområdena, 

för att föra fastighetsregister samt för 

att utarbeta bindande tomtindelningar. Dessutom har 

resultatenheten hand om geografisk information genom 

terrängmätningar, digital kartproduktion, tjänster i anslutning 

till kartor och geografisk information samt om att föra 

kommunregister. Resultatenheten fastställer dessutom 

byggnadernas plats och höjdläge som en del av processen 

för byggnadstillsynen och utför jordmånsundersökningar 

för planering och byggande. 

Resultatenheten markpolitik sköter försäljning och utarrendering 

av tomter och övriga fastigheter, markanvändningstillstånd, 

beslut om förköp, styckning av tomter och övriga 

fastighetsbildningsförrättningar och införsel av uppgifter i 

fastighetsregistret. Även tomtindelningar, byggnadstillsynsmätningar, 

utdrag ur kartor och register, digitalt kartmaterial, 

publiceringstillstånd och adressangivelse hör till 

enheten. Till enheten hör också att producera och uppdatera 

baskartan för detaljplanläggningen, anskaffa råmark, 

jordmånsundersökningar, terrängmätningar, kartservice 

och att föra kommunregistret. 

Man bereder sig på att bilda och överlåta bostads- och 

företagstomter i planområden som staden äger enligt 

tillväxtmålen. Under år 2012 kan staden marknadsföra en 

aning flera egnahemstomter än planerat (ca 130 tomter). 

År 2013 uppnår man däremot inte riktigt strategins målsättning 

(135 tomter). Marknadsföringen av tomter kan 

ökas igen år 2014. Avdelningen utarbetar och uppdaterar 

flera baskartor för detaljplaneringen. 

Genomgången av beräkningsgrunderna av fastighetsskatt 

fortsätter år 2013. Arbete startade år 2012. 

STADSPLANERING 

Till stadsplaneringens uppgifter hör att utarbeta, utveckla 

och ändra stadens generalplaner och mera detaljerade 

planer. 

För att garantera stadens tillväxt- och utvecklingsmöjligheter 

fortsätter man utarbeta de centrala generalplanerna. 

Målet är att förslaget till delgeneralplan för Kungsporten 

och Estbacka och utkastet till delgeneralplan för Sköldvik 

blir färdiga år 2013. 

Samhällsstrukturen utvecklas genom att förtäta och förenhetliga 

stadsbebyggelsen samt genom att styra byggandet 

till bycentrumen. Under år 2013 besluter man om bycentrumen 

och åtgärderna på basis av granskning av bystrukturen 

som pågår som bäst. Staden planlägger i huvudsak 

endast markområden som staden äger. En tillräcklig tomtproduktion 

tryggas i planlagda områden som staden äger. 

Förslagen till delgeneralplaner för Pellinge och Onas blir 

färdiga. 

Enligt strategins mål ska egnahemsbyggande styras i allt 

högre grad till planområdena och oplanerad byggande i 

glesbygden ska undvikas. Beslut och ställningstaganden i 

fråga om ansökningar om undantag och avgörande om 

planeringsbehov i områden som kräver mer detaljerad 

planering ges enligt detta mål. Strategins mål för byggande 

i planområden är 75 procent men enligt uppskattningar 

nås detta mål inte år 2013 utan man strävar efter 

65 procent. 

40

misessa kaava-alueelle on asetettu tavoitteeksi 75 prosenttia, 

mutta tätä ei vielä vuonna 2013 arvioida saavutettavan, 

vaan tavoite on asetettu tasolle 65 prosenttia. 

Kaavoituksen avulla kehitetään monipuolisia ja korkeatasoisia 

yritystoimintaympäristöjä edesauttamaan työpaikkaomavaraisuustavoitteiden 

toteutumista. Kaupan 

hankkeista laaditaan tarvittavat selvitykset asemakaavoja 

varten. Vuonna 2013 etenevät Tolkkisten, Nybyn ja muiden 

työpaikka-alueiden asemakaavatyöt, kuten myös keskustan 

ja Länsirannan alueen kaavat, joihin sisältyy myös 

työpaikkarakentamista. 

Lähtökohtana on edistää hankkeita, joilla on kestävän 

kehityksen kannalta positiivisia vaikutuksia porvoolaisten 

elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Tavoitteena on kaavaprosessin 

kehittäminen energiatehokkuuden näkökulmasta. 

Vuoden 2013 aikana jatketaan asuntoalueiden asemakaavoitusta 

Kevätlaakson alueelle. Energiatehokkuustarkastelu 

sisältyy Skaftkärrin lisäksi myös muihin asemakaavoihin. 

Toukovuoren alueella edistetään asukkaiden terveyttä ja 

hyvinvointia panostamalla mm. kevyen liikenteen sujuvuuteen 

toteuttamalla kävelyä ja pyöräilyä ja muuta kevyttä 

liikennettä palvelevia väyliä ja toimintaedellytyksiä, sekä 

mahdollistamalla palveluasumista alueella. 

Porvoon jokirannalle luodaan edellytyksiä kehittyä osana 

viihtyisää kaupunkiympäristöä ja kansallista kaupunkipuistoa. 

Vuonna 2013 jatkuu jokirannan asemakaavatyö 

länsirannan alueella. Kansallisen kaupunkipuiston käyttöja 

hoitosuunnitelma valmistuu. 

KUNTATEKNIIKKA 

Kuntatekniikka vastaa katujen, puistojen, torien, puistometsien, 

venesatamien, ym. yleisten alueiden rakentamisesta 

ja kunnossapidosta, liikenneasioiden ja joukkoliikenteen 

kehittämisestä, yksityistieasioista, kaupungin 

metsistä ja pilaantuneiden alueiden kunnostamisesta. 

Kuntatekniikan tarjoamat palvelukokonaisuudet ovat katuja 

liikenneverkon suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito, 

puistojen, jokirannan ja muiden yleisten alueiden 

suunnittelu rakentaminen sekä kunnossa- ja puhtaanapito. 

Myös joukkoliikennepalveluiden kehittäminen, pienvenesataman 

palvelut ja yksityistieavustukset kuuluvat yksikön 

toimintakenttään. 

Vuonna 2011 käynnistettyä lippuyhteistyötä HSL:n kanssa 

jatketaan suunnitelman mukaisesti 2013–2014. Oletuksena 

on, että panostukset lippuyhteistyöhön palautuu verovähennysvaikutusten 

kautta takaisin kaupungille. 

Vuoden 2014 kesäkuussa muuttuu joukkoliikenteen järjestämistapa 

useimmilla Porvoossa kulkevilla bussireiteillä 

(pääosa Porvoo-Helsinki-välin liikenteestä sekä kaupungin 

sisäiset ns. numerolinjat). Muutos vaikuttaa merkittävästi 

kaupungin rooliin joukkoliikenteessä ja sen rahoituksessa. 

Kaupunki voi joko lisätä rooliaan joukkoliikenteen hankinnassa 

tai vaihtoehtoisesti joukkoliikenne siirtyy toimimaan 

täysin markkinaehtoisesti. Päätöksen tulevasta järjestämistavasta 

tekee Uudenmaan ELY-keskus vielä vuoden 

2012 aikana kuultuaan sitä ennen kaupunkia. 

Genom planläggning utvecklar man mångsidiga högklassiga 

miljöer för företagsverksamhet för att uppnå målen för 

arbetsplatssufficiens. Utredningar om handelns projekt 

som behövs för detaljplaner utarbetas. Under år 2013 

fortskrider detaljplanerna för Tolkis, Nyby och andra arbetsplatsområden 

och också planerna för centrum och 

västra åstranden, vilka omfattar även arbetsplatsbyggande. 

Utgångspunkten är att främja sådana projekt som har en 

positiv inverkan på Borgåbornas livskvalitet och välmående 

med hänsyn till en hållbar utveckling. Målet är att 

utveckla planprocessen med tanke på energieffektiviteten. 

Detaljplanläggningen av bostadsområden i Vårdalen fortsätter 

år 2013. I fortsättningen ska energieffektiviteten 

beaktas även då övriga detaljplaner utarbetas. 

I Majberget främjas invånarnas hälsa och välmående 

genom att satsa bl.a. på en smidig gång- och cykeltrafik 

med vägar och verksamhetsförutsättningar samt genom 

att möjliggöra serviceboende i området. 

Förutsättningar skapas för att utveckla åstranden som en 

del av den trivsamma stadsmiljön och nationalstadsparken. 

Arbetet med detaljplanen för västra åstranden fortsätter 

år 2013. Skötsel- och nyttjandeplanen för nationalstadsparken 

blir färdig. 

KOMMUNTEKNIK 

Kommuntekniken ansvarar för byggande och underhåll av 

gator, parker, torg, parkskogar, båthamnar och andra 

allmänna områden, utveckling av trafikfrågor och kollektivtrafik 

samt ärenden som gäller enskilda vägar, stadens 

skogar och sanering av förorenad mark. 

Kommuntekniken erbjuder följande servicehelheter: planering, 

byggande och underhåll av gatu- och trafiknätet samt 

planering, byggande, underhåll och renhållning av parkerna, 

åstranden och andra allmänna områden Också utveckling 

av kollektivtrafiken, småbåtshamnens service och 

bidrag till enskilda vägar hör till enheten. 

Också biljettsamarbetet med HRT, som inleddes år 2011, 

fortsätter enligt planen åren 2013 - 2014. Staden räknar 

med att få satsningarna på samarbetet tillbaka genom 

skatteavdragseffekten. 

I juni 2014 ändras kollektivtrafikarrangemangen för de 

flesta bussrutterna i Borgå (största delen av trafiken mellan 

Borgå och Helsingfors samt stadens interna s.k. numrerade 

linjer). Dessa ändringar påverkar stadens roll i 

kollektivtrafiken och finansieringen av den på ett betydande 

sätt. Staden kan antingen sköta en större del av 

kollektivtrafiken eller alternativt fungerar kollektivtrafiken 

helt enligt marknadsvillkor. Närings-, trafik- och miljöcentralen 

i Nyland beslutar ännu under år 2012 om hur kollektivtrafiken 

arrangeras efter att ha hört staden. 

Målet för kommunaltekniskt nybygge är att bygga gator 

och kommunalteknik i nya områden så att målet för överlåtelse 

av tomter kan uppnås. Samtidigt borde man kunna 

färdigställa områden som byggts tidigare. 

Kunnallisteknisessä uudisrakentamisessa tavoitteena on, 

että katuja ja kunnallistekniikkaa pystytään rakentamaan 

uusille alueille siten, että tontinluovutustavoite on mahdollista 

toteuttaa. Samalla aikaisemmin toteutettuja alueita 

tulisi pystyä viimeistelemään valmiiksi. 

41


Kaupungin omistamilla kaava-alueilla markkinoidaan vuosittain 

uudisrakentamisen ohjaamiseksi riittävä määrä tontteja. 

/Vuosittainen omakotitonttien markkinointi 

För att styra nybyggandet marknadsförs i de detaljplaneområden 

som staden äger årligen ett tillräckligt antal tomter. 

/Årlig marknadsföring av egnahemstomter 

100 kpl/st.* 

Energiatehokas yhdyskuntarakenne / Uusista omakotitaloista 

kaava-alueille rakennettavien osuus 

Energieffektiv samhällsstruktur /Andelen nya egnahemshus 

som byggs på planlagda områden, % 

65 % 

*Vuoden 2013 tavoite markkinoitavien tonttien lukumäärän suhteen ei täytä strategiassa määriteltyä tasoa (135 tonttia), sillä osa asemakaavoista alueille, 

joilta tontteja on suunniteltu markkinoitavaksi, ei tule valmistumaan riittävän ajoissa. Lisäksi osalla 2013 markkinointitavoitteeseen (104 tonttia) sisältyvistä 

alueista on asemakaavoitus vielä kesken ja niidenkin tonttien markkinointi saattaa viivästyä. Kun uusia asemakaavoja valmistuu, voidaan markkinoitavien 

tonttien määrää vuonna 2014 jälleen lisätä yli strategiassa määritellyn tavoitetason. Tämä edellyttää luonnollisesti myös kunnallisteknisiä valmiuksia uusille 

alueille. Tämä vaikuttaa myös omakotirakentamiseen osuuteen kaava-alueilla, joka jää alle strategian tavoitteen vuodelle 2013, (75 %). 

* Strategins mål för antalet tomter som marknadsförs år 2013 (135 tomter) uppnås inte eftersom en del av detaljplanerna för områden som skulle marknadsföras 

inte blir färdiga i tid. Dessutom är det möjligt att marknadsföringen av tomter som ingår i marknadsföringsmålet (104 tomter) kan bli uppskjuten 

eftersom detaljplanerna för en del av områdena inte är färdiga. Då nya detaljplaner färdigställs kan antalet tomter som marknadsförs år 2014 ökas så att 

det är större än strategins målsättning. Detta förutsätter naturligtvis också kommunaltekniska färdigheter i områdena. Detta påverkar också andelen 

byggande av egnahemshus i planområden som inte uppnår strategins mål år 2013 (75 %). 

Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal TP-BS TA-BU TA-BU TS-EP TS-EP 


Sijoitus Suomen matkailukaupunkien 

joka toinen vuosi tehtävässä mielikuvatutkimusessa 

Placering i Finska turisorters imageundersökning 

som görs varannat år, 

1 - 3 parhaan 

joukossa, 

bland de 

3 bästa 

- 3 parhaan 

joukossa, 

bland de 

3 bästa 

Asemakaavoituksen edellytyksiä 

turvataan pohjakarttojen laadusta 

huolehtimalla. Vuosittainen uusien 

asemakaavoituksen pohjakarttoja 

laatiminen, vähintään ha 

Förutsättningarna för detaljplanläggningen 

garanteras genom att se till att baskartorna 

har god kvalitet. /Nya baskartor 

per år minst, ha 

370 ha 400 ha 400 ha 400 ha 400 ha 

Raakamaan hankinta, vähintään ha Anskaffning av råmark, minst ha 7 20 30 30 30 

Matkailutoimiston verkkosivujen 

kävijämäärät 

Besökare på turistbyråns webbsida 102 000 160 000 192 000 230 400 276 500 

Venäläisten matkailijoiden yöpymiset Ryska turisters övernattningar 10 500 12 000 13 800 15 500 17 500 

Kaupunkikonsernin yhtiöiden vuokraasuntojen 

lukumäärä 

Antalet hyresbostäder inom stadskoncernens 

bolag 

2 004 2 142 2 060 2 178 2 228 

Luovutetut omakotitontit Overlåtna egnahemstomter 40 110 100 140 130 

Kiinteistönmuodostukset, kpl Fastighetsbildningar, st. 117 130 130 140 150 

Rakennusvalvontamittaukset, kpl Byggnadstillsynsmätningar, st. 567 350 400 400 450 

Ajantasaistetut pohjakartat, ha uppdaterade baskartor, ha 186 300 300 400 400 

Kaavareservi 

Planreserv: 

Omakotitontit (AO) kpl Egnahemstomter (AO) st. 200 200 200 200 200 

Kerros- ja rivitalotontit (AK ja AR) k-m² Flervåningshus- och radhustomter (AK 60 000 60 000 60 000 60 000 60 000 

och AR) m2-vy 

Yritystontit (K, T, TKL yms) vähintään 

k-m² 

Företagstomter (K, T, TKL m.m.) minst 

m2-vy 

70 000 70 000 70 000 70 000 70 000 

Katujen ja kaavateiden kunnossapito, 

km 

Underhåll av gator och planevägar, km 233 235 237 239 241 

Yksityistiet, km Enskilda vägar, km 453 457 459 461 463 

Rakennetut puistot, ha Byggda parker, ha 197 198 199 200 201 

Venepaikat, kpl Båtplatser, st. 789 789 789 789 789 

Joukkoliikennetuki, matkojen määrä Stöd för kollektivtrafik, antal resor 513 560 513 560 513 600 513 560 513 560 

Joukkoliikennetuki €/matka stöd för kollektivtrafik, €/resa 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 

Pysäköintituotot €/paikka Parkeringsintäkter, €/plats 1 946 1 946 1 946 1 946 1 946 

Käyttökulut/venepaikka Driftskostnader/båtplats 89 89 89 89 89 

Metsät tuotot €/ha Skogar, intäkter €/ha 77 85 96 96 96 

Metsät kulut €/ha Skogar, utgifter €/ha 48 48 48 48 48 

42

4.1.7 Lupa- ja valvonta-asiat–Tillstånds- och tillsynsärenden 

Lupa- ja valvonta-asioiden tehtäväalue hoitaa rakennus- ja 

ympäristölainsäädännön vaatimat viranomaistehtävät sekä 

neuvontaja valistustehtävät. 

RAKENNUSVALVONTA 

Rakennusvalvonta toimii rakennusvalvontaviranomaisena 

rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisuudessa. 

Rakennusvalvonnan tehtävänä on rakennuslupien valmistelu, 

myöntäminen sekä lupien valvonta. Lisäksi annetaan 

neuvoja ja valvotaan rakennetun ympäristön kuntoa. Rakennusvalvonta 

on yhdessä Vaasan kaupungin kanssa 

mukana pilottiprojektissa: Rakennusten energiatehokkuus 

- ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa. Projektissa 

kehitetään rakentajien ja suunnittelijoiden valmiuksia 

energiatehokkaan rakentamisen suunnittelussa ja 

toteuttamisessa, panostetaan toimiston LVI-osaamisen 

kohottamiseen sekä järjestetään koulutusta. Projekti jatkuu 

vuoden 2013 loppuun. 

Suunnitelmissa on siirtyä sähköiseen arkistointiin. Projekti 

aloitetaan vuonna 2013 ja jatkuu vuoteen 2020. Sähköisen 

arkiston luominen tuottaa myöhemmin myös tuloja myytävien 

arkistopalvelujen muodossa ja parantaa asiakaspalvelun 

laatua. 

Rakennuslupien määrä on kasvussa. Säädösmuutokset 

koskien energiakululutuskysymyksiä rakentaessa vaatii 

rakennusvalvonnan tiivistä ohjausta. Ennakoiva laadunohjausprojekti 

on tässä tilanteessa erittäin hyödyllinen 

koska koulutusta järjestetään samanaikaisesti. 

YMPÄRISTÖNSUOJELU 

Ympäristönsuojelu toimii Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena. 

Se seuraa ympäristön tilaa ja valvoo, 

että tehtäväalueen lakeja ja lupapäätöksiä noudatetaan. 

Ympäristönsuojelutoimisto toimii säädösten mukaisena 

valvonta- ja toimintayksikkönä, samalla kuntalaisten 

ympäristötieto- ja palvelukeskuksena. 

Ympäristönsuojelu vastaa mm. ympäristölupien valmistelusta, 

meluilmoituspäätöksistä, haja-asutusalueiden jätevesien 

käsittelyjärjestelmiä koskevista lausunnoista ja 

poikkeamispäätöksistä vesihuoltojärjestelmään liittymisvelvollisuudessa. 

Ympäristönsuojelu toimii kaupungin ilmansuojelun-, 

luonnonsuojelun-, jätehuollon- ja vesilain mukaisena 

valvontaviranomaisena. Ympäristövalvonnan lisäksi 

tehtäviin kuuluvat neuvonta ja valistus alan asioissa. Porvoon 

luontokoulu tekee ympäristöön ja luontoon liittyviä 

asioita tutuiksi kouluille ja päiväkodeille sekä suomen-, että 

ruotsin kielellä. Vuoden 2013 aikana ympäristönsuojelu 

mm. päivittää Porvoon meluselvityksen, on mukana Porvoonjoen 

jokitalkkari–hankkeessa sekä selvittää Kråkön 

uhanalaisia hyönteisiä. 

Uppgiftsområdet tillstånds- och tillsynsärenden producerar 

myndighetsuppgifter samt rådgivnings- och upplysningsuppgifter 

enligt byggnads- och miljölagstiftningen. 

BYGGNADSTILLSYN 

Byggnadstillsynen är byggnadstillsynsmyndighet och lyder 

under byggnads- och miljönämnden. 

Byggnadstillsynens huvudsakliga uppgifter är att bereda, 

bevilja och övervaka bygglov. Dessutom ger byggnadstillsynen 

råd och övervakar den bebyggda miljöns tillstånd. 

Byggnadstillsynen deltar tillsammans med Vasa stad i ett 

pilotprojekt: Byggnaders energieffektivitet – förebyggande 

kvalitetskontroll som en del av byggnadstillsynen. I projektet 

utvecklas byggarnas och planerarnas färdigheter i 

energieffektivt byggande både vad gäller planering och 

förverkligande, görs satsningar på att höja VVS-kunskaperna 

samt ordnas utbildning. Projektet pågår till slutet av år 


Övergång till elektronisk arkivering planeras. Projektet 

inleds år 2013 och det pågår till år 2020. Skapande av ett 

elektroniskt arkiv ger senare också inkomster, då arkivtjänster 

kan säljas, och också kundservicens kvalitet förbättras. 

Antalet bygglov växer. Ändringarna i lagar och författningar 

om energiförbrukning vid byggande kräver tät handledning 

vid byggnadstillsynen. Proaktiv kvalitetsstyrning är i denna 

situation mycket nyttig eftersom utbildning ordnas samtidigt. 

MILJÖVÅRD 

Miljövården är Borgå stads miljövårdsmyndighet. Den 

följer med miljöns tillstånd i staden och övervakar att de 

lagar och tillståndsbeslut som berör uppgiftsområdet följs. 

Miljövårdsbyrån fungerar som en tillsyns- och verksamhetsenhet 

enligt författningar samt som en central för 

miljöinformation och -service för kommunens invånare. 

Miljövården svarar bl.a. för beredning av miljötillstånd, 

beslut om bulleranmälan, utlåtanden om behandlingssystem 

för avloppsvatten i glesbygden och undantagsbeslut 

om anslutningsskyldighet i vattenförsörjningssystemet. 

Miljövården är stadens tillsynsmyndighet enligt miljöskyddslagen, 

naturvårdslagen, avfallslagen och vattenlagen. Till 

uppgifterna hör också rådgivning och upplysning i ärenden 

som tillhör branschen. Borgå naturskola bekantar skolor 

och daghem med miljön och naturen. Under år 2013 uppdaterar 

miljövården bullerutredningen, deltar i projektet 

Jokitalkkari för Borgå å och undersöker utrotningshotade 

insekter på Kråkö. 

43



Rakennuslupien käsittelyaika enintään, viikkoa Maximibehandlingstid för bygglov, veckor 4-6 4-6 5 5 5 

Ympäristölupapäätökset / käsittelyaika, kk Behandlingstid för miljötillstånd, mån. 5 4 4 4 4 

Meluilmoitukset / käsittelyaika enintään, viikkoa Maximibehandlingstid för bulleranmälan, 

veckor 

2 2 2 2 2 

Rakennuslupien määrä Antalet bygglov 1084 1100 1150 1120 1200 

Ympäristönsuojelun suorittamat tarkastukset, 

lkm 

Ympäristönsuojelun antamat viranhaltijalausunnot 

Inspektioner som utförts av miljövården, st. 440 500 500 500 500 

Myndighetsutlåtanden av miljövården 243 200 200 200 200 

Luontokoulun toimintapäivät Naturskolans verksamhetsdagar 111 100 100 100 100 

44

TOIMIALAN MÄÄRÄRAHATAULUKKO - SEKTORNS ANSLAGSTABELL 

KÄYTTÖTALOUS DRIFTSEKONOMIN TP 2011 TA 2012+m TA 2013 Suunn 2014 Suunn 2015 

TEHTÄVÄALUEET UPPGIFTSOMRÅDEN BS 2011 BGT 2012+ä BGT 2013 Plan 2014 Plan 2015 

VAALIT 

VAL 

TUOTOT 

INTÄKTER 

Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 69 864 130 000 0 70 000 70 000 

TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 69 864 130 000 0 70 000 70 000 

KULUT 

KOSTNADER 

Henkilöstökulut Personalkostnader -46 997 - 129 100 0 - 42 200 - 42 200 

Palvelujen ostot Köp av tjänster -21 981 - 67 300 0 - 23 300 - 23 300 

Aineet, tarvikkeet ja tav. Material och förnödenheter -1 895 - 4 500 0 - 2 500 - 2 500 

Vuokrakulut Hyror -243 - 3 000 0 - 1 000 - 1 000 

Muut kulut Övriga utgifter -93 - 14 400 0 - 1 000 - 1 000 

KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -71 210 - 218 300 0 - 70 000 - 70 000 

TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOMRÅDE TOTALT -1 345 - 88 300 0 0 0 

KAUPUNGINVALTUUSTO STADSFULLMÄKTIGE 

KULUT 

KOSTNADER 

Henkilöstökulut Personalkostnader -48 702 - 64 000 - 69 400 - 69 400 - 69 400 

Palvelujen ostot Köp av tjänster -17 668 - 28 400 - 20 200 - 21 700 - 20 700 

Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenheter -4 106 - 1 500 - 12 000 - 12 000 - 12 000 

Vuokrakulut Hyror -51 204 - 45 800 - 43 200 - 43 200 - 43 200 

Muut kulut Övriga utgifter -1 467 - 2 800 - 2 800 - 3 200 - 4 700 

KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -123 147 - 142 500 - 147 600 - 149 500 - 150 000 

TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOMRÅDE TOTALT -123 147 - 142 500 - 147 600 - 149 500 - 150 000 

TARKASTUSTOIMI 

REVISION 

KULUT 

KOSTNADER 



Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenheter -5 - 200 - 100 - 200 - 200 

Muut kulut Övriga utgifter -66 - 300 - 100 - 300 - 300 



KONSERNIJOHTO 

KONCERNLEDNINGEN 

TUOTOT 

INTÄKTER 

Myyntituotot Försäljningsintäkter 256 562 479 000 389 000 389 000 389 000 

Maksutuotot Avgiftsintäkter 53 126 40 000 55 000 55 000 55 000 

Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 498 543 465 000 497 000 497 000 497 000 

Vuokratuotot Hyresintäkter 29 494 529 28 291 500 31 385 000 31 485 000 31 504 000 

Muut tuotot Övriga intäkter 1 765 975 1 004 000 1 004 000 1 005 000 1 005 000 

TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 32 068 736 30 279 500 33 330 000 33 431 000 33 450 000 

KULUT 

KOSTNADER 

Henkilöstökulut Personalkostnader -2 974 538 - 3 145 600 - 3 197 000 - 3 154 700 - 3 154 700 

Palvelujen ostot Köp av tjänster -14 427 518 - 15 098 200 - 16 506 400 - 17 068 600 - 17 068 600 

Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenheter -3 923 235 - 4 160 600 - 4 385 700 - 4 724 300 - 4 727 800 

Avustukset Understöd -439 759 - 273 700 - 273 700 - 273 700 - 273 700 

Vuokrakulut Hyror -3 115 278 - 3 251 500 - 4 995 600 - 5 065 600 - 5 065 600 

Muut kulut Övriga utgifter -478 701 - 874 000 - 998 200 - 1 127 700 - 1 127 700 

KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -25 359 029 - 26 803 600 - 30 356 600 - 31 414 600 - 31 418 100 

TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOMRÅDE TOTALT 6 709 707 3 475 900 2 973 400 2 016 400 2 031 900 

HALLINTOPALVELUKESKUS CENTRALEN FÖR FÖRVALT. 

TUOTOT 

INTÄKTER 

Myyntituotot Försäljningsintäkter 899 814 3 597 300 3 818 300 3 819 000 3 819 000 


Muut tuotot Övriga intäkter 2 263 31 000 31 000 31 000 31 000 

TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 935 660 3 658 300 3 879 300 3 880 000 3 880 000 

KULUT 

KOSTNADER 


Palvelujen ostot Köp av tjänster -889 284 - 1 215 400 - 1 289 200 - 1 290 600 - 1 290 600 



Muut kulut Övriga utgifter 3 251 - 8 900 - 12 000 - 12 000 - 12 000 


TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOMRÅDE TOTALT -2 184 077 - 87 500 700 

45



KAUPUNKIKEHITYS 

STADSUTVECKLING 

TUOTOT 

INTÄKTER 

Myyntituotot Försäljningsintäkter 1 738 025 2 217 200 2 340 900 2 340 900 2 340 900 

Maksutuotot Avgiftsintäkter 1 606 427 1 449 000 1 553 000 1 553 000 1 553 000 

Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 148 057 

Vuokratuotot Hyresintäkter 2 037 852 1 856 000 1 856 000 1 856 000 1 856 000 

Muut tuotot Övriga intäkter 8 290 333 6 395 900 5 186 100 5 185 100 5 185 100 


KULUT 

KOSTNADER 








TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOMRÅDE TOTALT -916 879 - 2 842 400 - 4 848 700 - 4 763 400 - 4 763 400 

LUPA- JA VALVONTA 

TILLSTÅNDS- OCH TILLSYNSÄRENDEN 

TUOTOT 

INTÄKTER 

Myyntituotot Försäljningsintäkter 6 503 100 



TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 627 185 671 100 794 500 799 000 799 000 

KULUT 

KOSTNADER 

Henkilöstökulut Personalkostnader -913 664 - 1 014 800 - 1 040 600 - 1 064 900 - 1 064 900 


Aineet, tarvikkeet ja tavavart Material och förnödenheter -22 560 - 32 800 - 45 500 - 45 500 - 45 500 





JÄTEHUOLTO 

AVFALLSHANTERING 

TUOTOT 

INTÄKTER 

Myyntituotot Försäljningsintäkter 63 700 65 000 65 000 

TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 63 700 65 000 65 000 

KULUT 

KOSTNADER 

Henkilöstökulut Personalkostnader - 56 000 - 56 000 - 56 000 

Palvelujen ostot Köp av tjänster - 4 400 - 5 700 - 5 700 

Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenheter - 300 - 300 - 300 

Vuokrakulut Hyror - 3 000 - 3 000 - 3 000 

KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT - 63 700 - 65 000 - 65 000 

TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOMRÅDE TOTALT 0 0 0 

KONSERNIHALLINTO 

KONCERNFÖRVALTNINGEN 



YHTEENSÄ TOTALT 2 922 484 - 388 800 - 2 765 300 - 3 661 000 - 3 646 000 

46

4.2 Sosiaali- ja terveystoimi – Social- och hälsovårdssektorn 

Toimialan tilivelvollinen: sosiaalija terveysjohtaja 

Toimialan sitova nettomääräraha: - 134 472 700 euroa 

Redovisningsskyldig: social- och hälsovårdsdirektören 

Sektorns bindande nettoanslag: - 134 472 700 euro 

Toimialan talousarviossa pyritään kuntalaisen hyvinvoinnin 


kaventamiseen. 

Toimialan talousarvion kokonaistavoitteena on turvata 

toimivat sosiaalija terveyspalvelut sekä riittävä, osaava ja 

hyvinvoiva henkilöstö. Tavoitteena on järjestää palvelut 

asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi. 

Palveluiden järjestämisessä erityisinä haasteina ovat 

syrjäytyminen, lasten lisääntynyt turvattomuus ja väestön 

nopea ikääntyminen, mitkä lisäävät toimialan palveluiden 

tarvetta. Lähtökohtana on tukea yksilön elämänhallintaa 

sekä yksilön ja yhteisöjen vastuunottoa. Koko väestölle 

suunnatun hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn lisäksi 

huomiota suunnataan erityisesti riskiryhmiin. 

Talousarvion vaikutukset kohdistuvat kaikkiin kuntalaisiin. 

Painopistettä siirretään ongelmien hoidosta hyvinvoinnin 

aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen. 

Vuonna 2012 teetetyn ikäihmisten hoitoketjuselvityksen 

suositusten toimeenpanoa jatketaan. Erityisesti keskitytään 

kotihoidon ja terveyskeskussairaalan osastojen lääkäripalveluiden 

tehostamiseen ja sitä kautta hoitoketjujen 

sujuvuuteen sekä erikoissairaanhoidon käytön vähenemiseen. 

Vanhustenhuollon rakennemuutoksen läpiviemiseksi 

käynnistetään Toukovuoreen rakennettavan palvelutalon 

suunnitteluprosessi. Palvelutalo valmistuu vuonna 2014 tai 

2015. Vuonna 2013 tuodaan päätöksentekoon ympärivuorokautisen 

hoiva-asumisen järjestäminen ja sijoittelu osana 

vanhustenhuollon kokonaiskehittämistä. 

Toimialan turvallisuuspolitiikan mukaisesti toimialan turvallisuustoiminnan 

päämäärinä ovat väestön terveyden ja 

turvallisuuden sekä toimialan toimintakyvyn ja henkilöstön 

turvallisuuden varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Turvallisuustoiminta 

tukee strategisten tavoitteiden toteutumista 

ja on luonnollinen osa toimintaa. 

Toimialan vuonna 2012 uudistetun valmiussuunnitelman 

päivitys ja koulutus jatkuvat. Tavoitteena on varmistaa 

henkilöstön taidot keskeisissä omaan vastuualueeseen 

liittyvässä valmiusosaamisessa. 

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu astuu voimaan 

1.1.2013. Se edellyttää, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle 

nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan 

työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka 

viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 

Koulutustakuu on osa yhteiskuntatakuuta. Sen 

mukaan taataan jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikka 

lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuskoulutuksessa, 

työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla 

tavoin. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen perustuu 

viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyöhön. 

Porvoossa yhteiskuntatakuun toteutumista koordinoi 

poikkihallinnollisesti lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä 

Hyvis. 

Med sektorns budget strävar man efter att främja kommuninvånarnas 

välfärd och hälsa samt att minska på skillnaderna 

i välfärd och hälsa. 

Det genomgripande målet i sektorns budget är att trygga 

fungerande social- och hälsotjänster samt en tillräcklig, 

kompetent och välmående personal. Målet är att ordna 

kundorienterade tjänster på ett ekonomiskt hållbart sätt. 

Särskilda utmaningar när man ordnar tjänsterna är utslagning, 

ökad otrygghet bland barn och en snabbt åldrande 

befolkning - faktorer som ökar behovet av tjänster inom 

sektorn. Utgångspunkten är att stöda individens livshantering 

samt individens och samfundens ansvar. Utöver arbetet 

för att främja hela befolkningens välfärd och hälsa 

ägnar man uppmärksamhet särskilt åt riskgrupper. 

Budgetens verkningar berör alla invånare i kommunen. 

Tyngdpunkten överförs från att åtgärda problem till att 

aktivt främja människornas välbefinnande och att förebygga 

problem. 

En utredning av vårdkedjor för äldre gjordes år 2012, och 

den resulterade i rekommendationer som man nu fortsätter 

att förverkliga. I synnerhet kommer man att effektivera 

hemvården och läkartjänsterna på hälsocentralsjukhusets 

avdelningar. På det sättet vill man göra vårdkedjorna smidigare 

och minska behovet att anlita den specialiserade 

sjukvården. För att genomföra en strukturell förändring 

inom åldringsvården inleder man en planeringsprocess för 

det servicehus som ska byggas i Majberget. Servicehuset 

blir färdigt 2014 eller 2015. Under 2013 ska man fatta 

beslut om tillhandahållandet av boende med omsorg dygnet 

runt och om boendets placering som en del av äldreomsorgens 

utveckling som helhet. 

I enlighet med sektorns säkerhetspolicy har man som mål 

att trygga befolkningens hälsa och säkerhet samt sektorns 

funktionsförmåga och personalens säkerhet under alla 

omständigheter. Säkerhetsverksamheten stöder uppnåendet 

av de strategiska målen och är en naturlig del av verksamheten. 

Uppdatering av sektorns beredskapsplan, som förnyats år 

2012, samt tillhörande utbildning pågår. Målet är att säkerställa 

personalens centrala beredskapsfärdigheter inom 

sitt ansvarsområde. 

Samhällsgarantin för unga, ungdomsgarantin, träder i kraft 

1.1.2013. Garantin innebär att alla ungdomar under 25 år 

och alla nyutexaminerade under 30 år erbjuds en arbets-, 

praktik-, studie-, verkstads- eller rehabiliteringsplats senast 

inom tre månader efter att de har blivit arbetslösa. Utbildningsgarantin 

är en del av samhällsgarantin. Alla elever 

som slutfört den grundläggande utbildningen garanteras 

enligt utbildningsgarantin en utbildningsplats i gymnasium, 

yrkesläroanstalt, läroavtalsutbildning, verkstad, inom rehabiliteringen 

eller på annat sätt. Genomförandet av samhällsgarantin 

för unga baserar sig på samarbete mellan 

myndigheter, organisationer och näringslivet. I Borgå koordinerar 

arbetsgruppen för barnens och de ungas välmående 

Hyvis tväradministrativt genomförandet av samhällsgarantin. 

47

4.2.1 Sosiaali- ja terveystoimen johto–Social- och hälsovårdssektorns ledning 

Sosiaali- ja terveystoimen johtoon on keskitetty koko toimialan 

hallintoon ja talouteen liittyvä sisäinen ohjeistus ja 

toimeenpano sekä kehittämistyön koordinointi. Johdon alle 

on keskitetty mm. työhyvinvointiin suunnatut määrärahat 

sekä eri projektien rahoitukset. 

Talousarvioesitykseen sisältyy uutena määräraha sosiaalija 

terveydenhuollon palveluita täydentävien yhdistysten 

avustamiseen. Avustuksilla tuetaan osaltaan kansalaisjärjestöjen 

tekemää työtä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. 

Asiakkaiden omatoimisuutta ja omasta hyvinvoinnista 

huolehtimista pyritään lisäämään eri toimenpitein. 

Esimerkiksi tiedottaminen, sähköisen asioinnin 

lisääminen, itsehoitoon kannustaminen ja osallistaminen. 

Toimialan henkilöstösuunnitelmassa on 44 henkilön lisäys, 

joista 38 palkataan Johannisbergin uuteen palvelutaloon. 

Vuonna 2013 panostetaan edelleen toimialan viestinnän 

kehittämiseen, turvallisuus- ja työsuojeluasioihin sekä 

ostopalveluiden valvontaan. Tavoitteena on myös esimiestyön 

tukeminen sekä henkilöstöresurssien turvaaminen. 

Till social- och hälsovårdssektorns ledning har koncentrerats 

de interna anvisningarna för hela sektorns förvaltning 

och ekonomi, verkställigheten av dem samt koordinering 

av utvecklingsarbetet. Under ledningen har koncentrerats 

bl.a. anslag för arbetshälsa och finansiering av olika projekt. 

Ett nytt anslag i budgetförslaget är understöd till föreningar 

som kompletterar social- och hälsovårdstjänsterna. Med 

understöden vill man stöda medborgarorganisationernas 

arbete för kommuninvånarnas välfärd. Genom olika åtgärder 

strävar man efter att klienterna ska bli självständigare 

och bättre kunna sköta om sin hälsa. Detta kan göras till 

exempel genom att man informerar, ökar de elektroniska 

tjänsterna, uppmuntrar klienten till självård och att delta 

aktivt. 

I sektorns personalplan ingår en ökning med 44 personer, 

varav 38 är personal till det nya servicehuset i Johannisberg. 

År 2013 fortsätter också utvecklingen av sektorns 

kommunikation, säkerhet och arbetarskydd samt övervakning 

av köptjänster. Ett av målen är att stöda chefsarbetet 

samt att trygga tillräckliga personalresurser. 


Hyvinvoinnin ja terveyden editäminen 

sekä terveyserojen kaventaminen 

Att främja välfärd och hälsa samt 

att minska skillnader i hälsa. 

Väestöryhmittäisen hyvinvointitiedon näkyväksi tekeminen. - Att 

synliggöra välfärdsuppgifter inom varje befolkningsgrupp. 

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 

Hankintamenettelyn ja sopimusten 

seurannan kehittäminen 

Asiakastyytyväisyys ja asiakkaiden 

mukaanotto palveluiden suunnitteluun 

Henkilöstöresurssien turvaaminen 



Plan för ordnande av hälso- och 

sjukvård 

Upphandlingsförfarandet och 

avtalsuppföljningen utvecklas 

Kundnöjdhet och klientmedverkan 

i planeringen av tjänster 

Säkerställande av personalresurser 



Järjestämissuunnitelma valmistuu - Planen färdigställs 

Tarkistetaan vähintään kolme sopimusta - Minst tre avtal granskas 

Vähintään yhden asiakasryhmän palvelutarpeiden ja kehitysideoiden 

kartoitus - Kartläggning av minst en klientgrupps servicebehov 

och utvecklingsidéer 

Lisätään toimialan näkyvyyttä valtakunnallisissa ammatillisissa ja 

rekrytointia edistävissä tilaisuuksissa. - Sektorn ges bättre synlighet 

i samband med riksomfattande professionella och rekryteringsfrämjande 

händelser. 

Korkeakoulutasoisten harjoittelupaikkojen määrää lisätään. - 

Antalet praktikantplatser på högskolenivå ökas. 

Tukityöllistettyjen määrää lisätään - Antalet stödsysselsatta ökas 



Sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannukset, 

€/asukas 

Social- och hälsovårdssektorns nettodriftskostnader, 

€/invånare 

2 537 2 647 2 753 2 863 2 978 

Terveyspalveluihin sisältyvät ennaltaehkäisevä terveydenhuolto; 

preventio, ehkäisyneuvola, kuntoutus, kaksi terveysasemaa, 

suun terveydenhuolto, Näsin sairaala, geriatriset 

lääkäripalvelut, fysioterapia, laboratorio, röntgen, 

terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto sekä elintarvikelaboratorio. 

Ostopalveluina hankitaan sairaankuljetus, erikoissairaanhoito 

sekä Itä-Uudenmaan kuntien perusterveydenhuollon 

yhteispäivystys Porvoon sairaalan tiloissa. 

4.2.2 Terveyspalvelut–Hälsotjänster 

Till hälsotjänsterna räknas förebyggande hälsovård; prevention, 

preventionsrådgivning, rehabilitering, två hälsostationer, 

munhälsovård, Näse sjukhus, geriatriska läkartjänster, 

fysioterapi, laboratorium, röntgen, hälsoskyddstillsyn, 

veterinärmedicin samt livsmedelslaboratorium. 

Utifrån köps sjuktransport, specialiserad sjukvård samt de 

östnyländska kommunernas samjour inom primärvård i 

Borgå sjukhus lokaler. Utifrån köps också läkartjänsterna 

inom hemvården och på Näse sjukhus avdelningar, en del 

48

Ostopalveluna hankitaan myös kotihoidon ja Näsin sairaalan 

osastojen lääkäripalvelut, osa erityiskuntoutuksista 

sekä suun terveydenhuollon päivystyspalvelut. 

Terveyspalvelut muodostavat tehtäväalueena keskeisen 

kunnallisen peruspalvelun, jota kehitetään valtakunnallisten 

linjausten sekä kaupungin strategian mukaisesti. 

Tärkeimpänä tavoitteena on järjestämissuunnitelman eli 

alueen kuntien ja erikoissairaanhoidon yhteisen palvelusuunnitelman 

toteuttaminen. Järjestämissuunnitelmassa 

sovitaan mm. terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, 

kuntien yhteistyöstä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen 

tavoitteista ja vastuista. Suunnitelma perustuu 

väestöryhmittäiseen tietoon kuntalaisten terveydestä ja 

hyvinvoinnista sekä hyvinvointikertomukseen. 

Koko väestölle suunnatun hyvinvointia ja terveyttä edistävän 

työn lisäksi huomiota suunnataan erityisesti riskiryhmiin. 

Kansallista tavoitetta terveyserojen kaventamisesta 

toteutetaan mm. tarjoamalla työttömille säännölliset 

terveystarkastukset sekä lisäämällä ryhmämuotoisia ennalta 

ehkäiseviä palveluja (mm. vanhempainryhmät neuvoloissa, 

elämäntaparyhmä, diabeteksen ensitietoryhmä). 

Keskeisenä kehittämiskohteena on edelleen hoidon laadun 

parantaminen sekä hoitoketjujen optimointi. Erityistä huomiota 

kiinnitetään kustannustehokkuuteen ja tuottavuuden 

parantamiseen esimerkkeinä erikoissairaanhoidon siirtoviivepäivien 

vähentäminen sekä palveluiden tuotantotapojen 

kriittinen arviointi. Siirtoviivepäivien vähentämiseksi geriatriset 

lääkäripalvelut järjestetään uudella tavalla. Toimintatavan 

muutoksella pyritään tarjoamaan myös päivystyksellistä 

hoitoa kotona ja parantamaan hoitoketjujen hallintaa. 

Palvelun uudelleen järjestäminen aiheuttaa paineita käyttötaloudelle. 

Tavoitteena on kuitenkin kustannusnousun 

kattaminen erikoissairaanhoidon menojen vähentymisellä. 

Kustannustehokkuuden parantamiseksi saadaan tietoa 

yhdessä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa 

vuonna 2012 toteutettavasta tutkimuksesta. Tutkimuksessa 

tuotteistettiin keskeiset avoterveydenhuollon palvelut 

(käynnit hoitajalla ja lääkärillä). Vuoden 2013 aikana selvitetään 

laboratorion ja röntgenin mahdollista liittämistä 

Hus:n vastaaviin liikelaitoksiin. 

Itäisen terveysaseman korvaavan uuden terveysaseman 

hankesuunnittelu Porvoon sairaalan yhteyteen jatkuu vuonna 

2013. Ensisijaisena vaihtoehtona tarkastellaan terveysaseman 

sijoittamista Porvoon sairaalan yhteyteen. Tavoitteena 

on, että rakennus olisi valmis vuonna 2016. 

Siihen asti Itäinen terveysasema toimii väliaikaistiloissa 

vanhojen tilojen huonon sisäilman vuoksi. Väliaikaistilojen 

käyttö tulee todennäköisesti aiheuttamaan muutoksia terveysasemien 

väliseen työnjakoon ja potilasohjaukseen. 

Henkilöstösuunnitelman mukaisesti rekrytoidaan vuoden 

alusta kaksi uutta terveydenhoitajaa ja kahden vuoden 

kokeiluna yksi perhetyöntekijä ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon. 

Näin varmistetaan terveystarkastusten 

täysimääräinen toteutuminen neuvoloissa sekä koulu- ja 

opiskeluterveydenhuollossa. Henkilökunnan saatavuuden 

parantamiseksi panostetaan henkilöstön työhyvinvointiin, 

koulutukseen sekä lisätään yhteistyötä erikoissairaanhoidon 

kanssa lääkärirekrytoinnin suhteen. 

av specialrehabiliteringarna och jourtjänsterna inom munhälsovård. 

Uppgiftsområdet hälsotjänster utgör en central kommunal 

basservice som utvecklas enligt nationella riktlinjer och 

stadens strategi. Det viktigaste målet är att förverkliga en 

gemensam serviceplan för hälso- och sjukvård som gäller 

regionens kommuner och den specialiserade sjukvården. I 

planen för ordnande av hälso- och sjukvård kommer parterna 

bl.a. överens om de tjänster som ordnas, samarbetet 

mellan kommuner samt målen och ansvaret för främjandet 

av hälsa och välfärd. Planen baserar sig på information 

per befolkningsgrupp om kommuninvånarnas hälsa och 

välfärd samt på välfärdsberättelsen. 

Utöver arbetet för att främja hela befolkningens välfärd och 

hälsa ägnar man uppmärksamhet särskilt åt riskgrupper. - 

Det nationella målet att minska skillnaderna i hälsa förverkligar 

man bl.a. genom att ordna regelbundna hälsokontroller 

för arbetslösa samt genom att öka de förebyggande 

tjänsterna för grupper (bl.a. föräldragrupper på 

rådgivningar, livsstilsgrupp, diabetesgrupp). 

Ett centralt utvecklingsobjekt är fortfarande att förbättra 

kvaliteten på vården samt att optimera vårdkedjorna. - 

Speciell uppmärksamhet fästs vid kostnadseffektivitet och 

ökad produktivitet, exempelvis genom att minska antalet 

förflyttningsdröjsmålsdagar inom den specialiserade sjukvården 

samt genom att kritiskt bedöma sättet att producera 

tjänster. För att minska på flyttningsdröjsmålsdagar 

ska geriatriska läkartjänster ordnas på ett nytt sätt. Genom 

denna ändring i verksamhetssättet strävar man också efter 

att kunna erbjuda jourvård hemma och förbättra hanteringen 

av vårdkedjorna. Ändringen skapar ett tryck på 

driftsekonomin. Målet är ända att täcka kostnadsökningen 

med inbesparingar i utgifter för specialsjukvård. Information 

som kan bidra till att förbättra kostnadseffektiviteten fås 

från den undersökning som gjordes tillsammans med 

Statens ekonomiska forskningscentral år 2012. I undersökningen 

ingick en produktifiering av tjänsterna inom den 

öppna hälsovården (besöken hos sjukvårdare och läkare). 

Under år 2013 utreder man möjligheten att slå samman 

laboratoriet och röntgen med motsvarande enheter inom 

HNS. 

Planeringen av en ny hälsostation vid Borgå sjukhus som 

ska ersätta Östra hälsostationen fortsätter år 2013. Som 

första alternativ granskar man hälsostationens placering i 

anslutning till Borgå sjukhus. Målet är att byggnaden blir 

färdig år 2016. Fram till dess verkar Östra hälsostationen i 

tillfälliga utrymmen, på grund av den dåliga inomhusluften i 

de gamla utrymmena. Användningen av tillfälliga utrymmen 

kommer sannolikt att medföra ändringar i arbetsfördelningen 

mellan hälsostationerna och i patientlogistiken. 

I enlighet med personalplanen kommer två nya hälsovårdare 

att rekryteras i början av året, och ett tvåårigt experiment 

inleds med en familjearbetare inom den förebyggande 

hälsovården. På så vis säkerställs ett fullgott genomförande 

av hälsokontroller på rådgivningarna samt 

inom skol- och studenthälsovården. För att förbättra rekryteringsmöjligheterna 

satsar man på personalens arbetshälsa 

och utbildning samt ökar samarbetet med den specialiserade 

sjukvården då det gäller rekrytering av läkare. 

Sitovat tavoitteet Bindande mål TA-BU2013 

Terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen 

ja edistäminen 

Uppföljning och främjande av befolkningens 

hälsa och välfärd 

Koululaisten ja neuvolaikäisten terveystarkastukset toteutuvat 

100 %:sti - Hälsokontroller förverkligas till 100 % för skolelever 

och barn i rådgivningsålder. 

Terveyserojen kaventaminen ja riskiryhmien 

elämänhallinnan lisääminen 

Att minska hälsoskillnaderna och att 

förbättra livshanteringen i riskgrupper 

Luodaan työttömien terveystarkastusjärjestelmä. - Ett system 

skapas för hälsokontroller för arbetslösa 

49

Terveyserojen kaventaminen ja riskiryhmien 

elämänhallinnan lisääminen 

Att minska hälsoskillnaderna och att 

förbättra livshanteringen i riskgrupper 

Järjestetään asiakkaille moniammatillisia ryhmävastaanottoja: 

elämäntaparyhmät, diabeteksen ensitietoryhmät, vanhempainryhmät. 

– Multiprofessionella gruppmottagningar ordnas 

för klienter: livsstilsgrupper, diabetesgrupper, föräldragrupper 

Terveyspalveluiden saatavuus Hälsotjänsternas tillgänglighet Kiireettömään hoitoon pääsy nopeutuu edellisvuodesta. - 

Kortare väntetid till icke-brådskande vård jämfört med föregående 

år 

Laitospainotteisen hoidon vähentäminen 

Hoitoketjujen sujuvuuden parantaminen 

Att minska den anstaltsbetonade 

vården 

Vårdkedjornas smidighet förbättras 

Pitkäaikaishoitopäiviä on enintään 50 % kaikista hoitopäivistä 

- Antalet långvårdsdagar är högst 50 % av alla vårddagar 

Siirtoviivepäivien keskimääräinen määrä vähenee vähintään 

30 % vuoden 2012 tasosta - Det genomsnittliga antalet förflyttningsdröjsmålsdagar 

minskar med minst 30 % från 2012 

års nivå 



Perusterveydenhuolto 

Primärvården 

- lääkärikäynnit - läkarbesök 38 864 38 948 40 000 40 000 40 000 

(38,3 %)* 

- hoitajakäynnit - sjukskötarbesök 42 925 45 000 45 000 47 000 47 000 

(42,3 %)* 

- yhteispäivystyksen käynnit - samjourens besök 18 660 

(18,4 %)* (21 %)* (18 %)* (18 %)* (18 %)* 

- hammashuollon menot €/asukas - tandvårdens utgifter, euro/ invånare 84 89 89 91 93 

Erikoissairaanhoito 

Specialiserad sjukvård 

- avohoitokäynnit/ asukas (psyk. + - öppenvård besök/ inv. (psyk. + somatiska) 

1,56 1,66 1,66 1,66 1,66 

somaattinen) 

- hoitopäivät/asukas (psyk.+ somaattinen) 

- vårddagar/invånare (psyk.+somatiska) 0,64 0,6 0,6 0,6 0,6 

- menot €/asukas - utgifter €/invånare 1003 1080** 1065 1118 1174 

* kaikista käynneistä/av alla besök 

** ennuste 2012/prognos 2012 

4.2.3 Vanhus- ja vammaispalvelut–Äldreomsorg och handikappservice 

Tehtäväalueeseen kuuluvat kotihoidon ja palveluasumisen, 

vammaispalvelujen sekä laitoshoidon tulosyksiköt. 

Tavoitteena on tarjota ikäihmisille ja vammaisille hyvää, 

turvallista, ammattitaitoista ja toimintakykyä ylläpitävää 

palvelua. Kotihoitoa tarjotaan myös muille, joiden toimintakyky 

tai sairaus sitä edellyttää. Kotihoitoon sisältyy lisäksi 

lapsiperheiden kotipalvelu. 

Palvelut järjestetään ensisijaisesti asiakkaan kotona. Toimintakyvyssä 

tapahtuvien muutosten myötä tarjotaan 

palveluasumista, tehostettua palveluasumista sekä lyhytja 

pitkäaikaishoitoa vanhainkodeissa. Ennaltaehkäisevinä 

ja kotona asumista tukevina palveluina tarjotaan palveluohjausta, 

arviointikäyntejä, palvelukeskus- ja päivätoimintaa, 

omaishoidon tukea, ateriapalveluita sekä muistipoliklinikan 

palveluita. 

Palvelusetelin käyttöä laajennetaan kotihoidossa, omaishoidon 

tukemisessa ja tehostetussa palveluasumisessa. 

Ostopalveluna hankitaan vammaispalveluiden asumispalvelut 

sekä osa tehostetusta palveluasumisesta. 

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja 

iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki) 

on ollut lausuntokierroksella ja hallituksen 

esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2012. Lain on tarkoitus 

tulla voimaan vuoden 2013 aikana. Laki tullee edellyttämään 

resursoinnin lisäämistä koti- ja ympärivuorokautisessa 

hoidossa. Kaikille on taattava viiveettä 

toimintakyvyn edellyttämät palvelut iästä riippumatta. 

Palvelutarpeen arviointia ja palvelujen oikea-aikaista kohdentamista 

kehitetään edelleen. Ikääntyneille tarjotaan 

Till uppgiftsområdet hör resultatenheterna hemvård och 

serviceboende, handikapptjänster samt slutenvård. 

Målet är att erbjuda äldre och handikappade personer god, 

trygg och yrkeskunnig service som upprätthåller deras 

funktionsförmåga. Hemvård erbjuds också till andra personer, 

vilkas funktionsförmåga eller sjukdom förutsätter 

det. I hemvården ingår också hemservice för barnfamiljer. 

Tjänsterna utförs i första hand i klientens hem. När funktionsförmågan 

blir nedsatt erbjuds serviceboende, serviceboende 

med heldygnsomsorg och kortvarig och långvarig 

vård på ålderdomshem. Som förebyggande tjänster och 

tjänster som stöder hemmaboende erbjuds servicehandledning, 

utvärderingsbesök, servicecenter- och dagverksamhet, 

stöd för närståendevård, måltidstjänster samt 

minnespoliklinikens tjänster. 

Användningen av servicesedel utvidgas inom hemvård, 

stöd för närståendevård och effektiverat serviceboende. - 

Som köptjänst skaffas boendetjänster för handikappade 

samt en del av det effektiverade serviceboendet. 

Lagen om stöd till den åldrande befolkningens funktionsförmåga 

och om social- och hälsovårdsservice för äldre 

(den s.k. äldreomsorgslagen) har varit på remiss och 

regeringen ger en proposition till riksdagen under hösten 

2012. Lagen avses träda i kraft år 2013. Lagen kommer 

sannolikt att kräva en ökning av resurserna för hemvård 

och dygnetruntvård. Alla ska garanteras, utan dröjsmål 

och oberoende av ålder, de tjänster som funktionsförmågan 

förutsätter. 

Bedömningen av servicebehovet och tillhandahållandet av 

50

hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluita 

sekä kartoitetaan tuen ja palveluiden tarvetta. 

Kansallisten suositusten mukaisia hyvinvointia edistäviä 

kotikäyntejä tarjotaan kaikille vuoden aikana 78 vuotta 

täyttäville. Palvelutarpeen arviointikäyntejä tehdään pyynnöstä 

kaikille ikääntyneille tai muutoin palveluja tarvitseville. 

Erityisesti tähän työhön keskittyy kotihoidossa vuonna 

2012 aloittanut palvelukoordinaattori. 

Vanhuspalveluiden palvelurakennetta muutetaan valtakunnallisten 

suositusten ja ikääntymispoliittisen ohjelman 

2010 - 2020 mukaisesti. Merkittävä toiminnan muutos on 

syksyllä 2013 Johannisbergin alueelle valmistuva 60- 

paikkainen palvelutalo. Palvelutalon tilat vuokrataan ja 

hoivapalvelut tuotetaan omana toimintana, uutta henkilökuntaa 

rekrytoidaan 37. 

Palvelutalon valmistuttua määrälliset laatusuositukset 

ympärivuorokautisen hoivan järjestämisestä toteutuvat. 

Vuoden 2013 lopussa vanhuspalveluissa on yhteensä 392 

ympärivuorokautista hoiva- ja hoitopaikkaa, joista 212 

paikkaa tehostetussa palveluasumisessa ja 180 vanhainkodeissa. 

Vuodelle 2017 suunnitellun palvelutalon rakentamista 

aikaistetaan. Vuonna 2014- 2015 valmistuu Toukovuoreen 

60- paikkainen tehostetun palveluasumisen 

yksikkö. 

Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämiseksi koti- ja ympärivuorokautisessa 

hoidossa kehitetään edelleen kuntouttavaa 

hoitotyötä. Toimintakyvyn ylläpito on kotona selviämisen 

edellytys. Asiakkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista 

toimintakykyä pyritään parantamaan eri tahojen yhteistyöllä. 

Epoon vanhainkodin lyhytaikaisosastolla jatketaan 

erityisesti omaishoitoa tukevaa kuntoutusprojektia. 

Kotihoidon lääkäripalvelut järjestetään vuoden alusta uudella 

tavalla. Hoidon kokonaisuuden hallinta ja ympärivuorokautinen 

lääkärituki kotihoidossa ja asumispalveluissa 

vähentävät asiakkaiden siirtymistarvetta raskaampiin 

hoitomuotoihin. 

Kotihoidossa tavoitteena on kehittää kustannustehokkaita 

toimintatapoja, joilla ikääntyneiden määrän kasvun ja 

toisaalta henkilöstön eläköitymisen mukanaan tuomiin 

haasteisiin voidaan vastata. Pyrkimyksenä on kasvattaa 

henkilökunnan välittömän työajan määrää asiakkaiden 

kotona mm. toiminnanohjausjärjestelmän avulla. 

Vammaispalvelujen asiakkaiden määrän arvioidaan kasvavan 

erityishuollossa ja samanaikaisesti asiakkaiden 

hoidon tarve kasvaa. Työ edellyttää tiivistä yhteistyötä 

palveluntuottajien palveluohjauksen kanssa, jotta resurssit 

pystytään kohdentamaan tehokkaasti ja vaikuttavasti. 

Myös avustajapalvelua saavien asiakkaiden määrä on 

kasvamassa. Vammaispalveluiden taloudellista resursointia 

on lisätty. Vammaispoliittinen ohjelma päivitetään. 

Yksityisiä sosiaalipalveluja käyttävän asiakkaan oikeus 

laadultaan hyviin sosiaalipalveluihin varmistetaan vanhuspalveluiden 

ja vammaispalveluiden tekemillä valvontakäynneillä 

palveluasumisessa. Myös yksityiset kotipalvelun 

ja kotipalveluiden tukipalvelujen palveluntuottajat kuuluvat 

valvonnan piiriin. 

Vanhuspalveluiden työhyvinvoinnin kehittämisraportin 

ehdotusten perusteella panostetaan henkilöstön hyvinvointiin 

ja sairauspoissaolojen vähentämiseen. Toimenpiteillä 

pyritään vaikuttamaan positiivisesti myös rekrytointiin. 

Uuden palvelutalon käynnistäminen omana toimintana 

tarkoittaa merkittävää rekrytointihaastetta. 

tjänster i rätt tid utvecklas vidare. De äldre erbjuds rådgivning 

för bättre välfärd, hälsa och funktionsförmåga, och 

man kartlägger behovet av stöd och tjänster. Välfärdsfrämjande 

hembesök enligt nationella rekommendationer erbjuds 

till alla som under året fyller 78 år. Besök för att 

utvärdera servicebehovet görs på begäran hos alla äldre 

och dem som annars behöver tjänster. En servicekoordinator 

som fokuserar särskilt på detta arbete inom hemvården 

anställdes år 2012. 

Äldreomsorgens servicestruktur ändras i enlighet med de 

nationella rekommendationerna och det äldrepolitiska 

programmet 2010–2020. En betydande ändring i verksamheten 

är det servicehus med 60 klientplatser i Johannisberg 

som blir färdigt under hösten 2013. Servicehusets 

utrymmen hyrs och omsorgstjänsterna produceras med 

egna krafter, och 37 nya anställda rekryteras. 

När servicehuset blir färdigt, uppfylls de kvantitativa kvalitetsrekommendationerna 

för tillhandahållande av omsorg 

dygnet runt. Vid slutet av år 2013 har äldreomsorgen 

sammanlagt 392 platser för omsorg och vård dygnet runt, 

och av dessa finns 212 platser inom effektiverat serviceboende 

och 180 i åldringshemmen. Det servicehus man 

planerat att bygga år 2017 tidigareläggs. Under 2014– 

2015 blir enheten för effektiverat serviceboende med 60 

platser färdig i Majberget. 

För att upprätthålla de äldres funktionsförmåga fortsätter 

man att utveckla det rehabiliterande vårdarbetet inom 

hemvården och dygnetruntvården. Upprätthållande av 

funktionsförmågan är en förutsättning för att man ska klara 

sig hemma. Man strävar efter att förbättra klienternas 

fysiska, psykiska och sociala funktionsförmåga genom 

samarbete mellan olika parter. På Ebbo åldringshems 

kortvårdsavdelning fortsätter man i synnerhet rehabiliteringsprojektet 

som stöder närståendevården. 

Hemvårdens läkartjänster ordnas från början av året på ett 

nytt sätt. Hantering av vården som helhet och tillgång till 

läkare dygnet runt inom hemvård och boendetjänster 

minskar klienternas behov av övergång till tyngre vårdformer. 

Inom hemvården har man som mål att utveckla kostnadseffektiva 

processer för att bemöta de utmaningar som de 

äldres ökande antal och pensioneringarna inom personalen 

för med sig. Man strävar efter att öka personalens 

arbetstid hos klienterna bl.a. med hjälp av ett system för 

styrning av verksamheten. 

Man bedömer att antalet klienter inom specialomsorgerna 

om handikappade kommer att öka samtidigt som klienternas 

behov av service ökar. Arbetet förutsätter ett nära 

samarbete med serviceproducenterna i fråga om hänvisning 

till service för att resurserna ska riktas effektivt och 

verkningsfullt. Också antalet klienter som behöver assistans 

håller på att öka. Man har ökat de ekonomiska resurserna 

inom handikappstjänsterna. Det handikappolitiska 

programmet uppdateras. 

Hos klienter som anlitar privata socialtjänster gör äldreomsorgen 

och handikappsservice besök för att försäkra 

sig om att klienterna får socialtjänster av god kvalitet. 

Också de privata tillhandahållarna av hemservice och 

stödservice är föremål för kontroll. 

På basis av förslagen i rapporten om utveckling av arbetshälsa 

inom äldreomsorgen satsar man på personalens 

arbetshälsa och åtgärder för att minska sjukfrånvaron. 

Åtgärderna väntas också ha en positiv effekt på rekryte- 

51

Rekrytointivaikeuksiin vastataan kehittämällä työmenetelmiä, 

joustavin tehtäväjärjestelyin, tarjoamalla sosiaalija 

terveysalan opiskelijoille myönteisiä opiskeluympäristöjä 

sekä välittämällä myönteistä kuvaa vanhuspalveluista. 

ringen. Ibruktagandet av det nya servicehuset som egen 

verksamhet är en stor utmaning för rekryteringen. För att 

hantera rekryteringsproblemen kommer man att utveckla 

arbetsmetoderna, ordna arbetena på ett flexibelt sätt, 

erbjuda studerande inom social- och hälsovårdsbranschen 

positiva studiemiljöer samt förmedla en positiv bild av 

äldreomsorgen. 




vården 

Johannisbergin palvelutalon toiminta käynnistyy ja seuraavan uuden 

suunnittelu alkaa. - Johannisberg servicehus inleder sin verksamhet och 

planeringen av följande nya servicehus börjar. 


Asiakkaiden valinnanvapaus 

lisääntyy 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 


vården 

Klienternas valfrihet ökar. 

Främjande av välfärd och 

hälsa 

Intervalli- ja lyhytaikaishoidon asiakasmäärä lisääntyy edellisvuodesta. - 

Antalet intervall- och kortvårdsklienter ökar från föregående år. 

Palveluseteliasiakkaiden määrä kasvaa edellisvuodesta. – Servicesedelklienternas 

antal ökar från föregående år. 

Palvelukoordinaattorin kotikäynneistä 70 % kohdennetaan asiakkaille, 

jotka eivät ole vanhuspalveluiden piirissä - Av servicekoordinatorns 

hembesök riktas 70 % till klienter som inte använder äldreomsorgstjänster. 

Palveluiden oikea-aikaisuus Service i rätt tid Palveluohjausta kehitetään ja palveluiden myöntämiskriteerit päivitetään. 

- Servicehandledningen utvecklas och kriterierna för beviljande av 

service uppdateras. 

Edistetään asiakkaiden osallisuutta 

Palvelun laadun ja tuottavuuden 

lisääminen 

Klientmedverkan främjas. 

Servicens kvalitet och produktivitet 

ökas 

Vammaispoliittinen ohjelma päivitetään. - Det handikappolitiska programmet 

uppdateras. 

Asiakkaan luona tehdyn työn osuus kotihoidossa kasvaa vähintään 5 % 

- Inom hemvården ökar den andel av arbetstiden som används hos 

klienten minst 5 %. 



Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % 75 

vuotta täyttäneistä (STM:n laatusuosituksen 

tavoitetaso 91–92) 

75 år fyllda personer som bor hemma, % 

av alla 75 år fyllda (SHM:s kvalitetsrekommendation 

91–92 %) 

90,2 90 91 91 91 

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. 

olleet 75 vuotta täyttäneet, % 75 vuotta 

täyttäneistä (STM:n laatusuosituksen 

tavoitetaso 13–14), valtakunnallinen ka. 

12,2 

Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet 

asiakkaat vuoden aikana 

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 

75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % 

75 vuotta täyttäneistä (STM:n laatusuosituksen 

tavoitetaso 5-6) 

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa 

tai terveyskeskuksissa olevat 75 

vuotta täyttäneet 31.12., 75 vuotta täyttäneistä 

% (STM:n laatusuosituksen tavoitetaso 

3) 

Vanhainkotien nettokäyttökustannukset 

hoitopäivää kohti 

Asiakkaita kehitysvamma- ja tukiasunnoissa 

100 000 asukasta kohti 

75 år fyllda personer med regelbunden 

hemvård, % av alla 75 år fyllda (SHM:s 

kvalitetsrekommendation 13–14 %), medelvärde 

nationellt 12,2 

75 år fyllda klienter med närståendevård 

under året 

75 år fyllda personer inom effektiverat 

serviceboende för äldre 31.12, % av alla 

75 år fyllda (SHM:s kvalitetsrekommendation 

5–6 %) 

75 år fyllda personer i långvård på åldringshem 

eller hälsovårdscentral 31.12, % 

av alla 75 år fyllda (SHM:s kvalitetsrekommendation 

3 %) 

Åldringshemmens nettodriftskostnader per 

vårddygn 

Klienter i bostäder för utvecklingsstörda 

och stödbostäder per 100 000 invånare 

18,4 14 12,5 13 13 

2,2 2,3 2,2 2,1 

4,6 4 4,8 5,9 6,3 

1,6 4,7 5,7 4,6 4,4 

119,1 190 132 136 141 

230 248 240 250 260 

52

4.2.4 Sosiaali- ja perhepalvelut–Socialarbete och familjetjänster 

Tehtäväalue koostuu lapsiperheiden sosiaalityöstä, aikuissosiaalityöstä, 

päihdetyöstä, työllisyyspalveluista sekä 

sosiaalityön tukipalveluista. 

Ostopalveluina hankitaan lastensuojelun avohuoltoa, 

sijaishuoltoa ja jälkihuoltoa, päihdepalveluihin laitospäihdekuntoutusta, 

asumispalvelua päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, 

maahanmuuttajille tulkkipalvelua sekä kuntouttavaa 

työtoimintaa työllisyyspalveluihin. 

Sosiaali- ja perhepalveluiden tarvetta ja pitkäaikaisasiakkaiden 

määrää lisäävät mm. rakenteellinen työttömyys, 

epävarmat työmarkkinat, korkeat elinkustannukset, palveluiden 

kuormittuneisuus sekä asiakaskunnalle kasaantuvat 

toimeentulo-, terveys- ja elämänhallinnan ongelmat sekä 

yksinäisyys. Palveluiden tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden 

omia voimavaroja, parantaa asiakkaiden elämäntilannetta 

ja ehkäistä ongelmien muuttumista pysyviksi. 

Palvelutarpeen kasvuun on vaikea vaikuttaa. Monimuotoisia 

ehkäiseviä palveluita tarjotaan ja kehitetään riittävien 

korjaavien palveluiden kanssa. Toimivat palvelukokonaisuudet 

helpottavat asiakkaiden elämäntilannetta ja edesauttavat 

heidän kuntoutumistaan sekä henkilökunnan 

jaksamista. 

Toimeentulotuen määrärahaa on lisätty vuoden 2012 

perusosien korotusten sekä kotitalouksien määrän kasvun 

johdosta. Tuen määrän kasvua seurataan ja analysoidaan 

säännöllisesti. 

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi kehitetään uusia 

toimintamalleja. Aikuissosiaalityön menetelmiä uudistetaan, 

esimerkiksi nuorille pitkäaikaisasiakkaille nimetään 

oma vastuutyöntekijä ja keskeisiä asiakasprosesseja 

tehostetaan. Nuorten asumista tuetaan ja tarvittavia tukipalveluita 

järjestetään yhteistyössä asuntoyhtiöiden kanssa. 

Toiminta vähentää vuokravelkoihin ja takuisiin myönnettävän 

toimeentulotuen tarvetta, lisää asiakkaiden elämänhallintaa 

sekä helpottaa kiireellisessä asunnontarpeessa 

olevien asiakkaiden asunnonsaantia. 

Sijoitettujen nuorten jälkihuollossa pyritään tarpeeksi aikaisessa 

vaiheessa kiinnittämään huomiota itsenäiseen asumiseen. 

Nuorten laitossijoituksen jatkamisen sijasta tarjotaan 

tuettua itsenäistä asumista. Palomäen palvelutalon 

yhteydessä toimii perintövaroin perustettu tuetun asumisen 

yksikkö jälkihuoltonuorille koko vuoden 2013 ajan. Vuoden 

2013 aikana arvioidaan yksikön toiminnan vaikuttavuutta. 

Osaamista väkivallan ehkäisemiseksi vahvistetaan kaupungin 

pari- ja lähisuhdeväkivallan moniammatillisessa 

työryhmässä. Tavoitteena on vähentää lasten, nuorten, 

vanhusten ja muiden erityisryhmien kohtaamaa väkivaltaa. 

Lastensuojelussa tavoitteena on lasten ja asiakasperheiden 

hyvinvoinnin edistäminen avohoitoa laajentamalla 

panostaen erityisesti perhetyöhön omana toimintana. 

Ehkäisevää lastensuojelua kehitetään edelleen toimeentulotukipalveluissa 

sekä yhteistyössä peruspalveluiden 

kanssa, jolloin asiakkaat saavat oikea-aikaiset palvelut. 

Sijaishuollon tarvetta ja kustannuksia vähennetään myös 

kasvattamalla pitkäaikaisissa sijoituksissa perhehoidon 

osuutta. Sijaisperheitä rekrytoidaan edelleen heille tarjottavan 

valmennuksen avulla. 

Uppgiftsområdet består av socialarbete för barnfamiljer, 

vuxensocialarbete, missbrukarvård, sysselsättningstjänster 

samt stödtjänster inom socialarbete. 

Som köptjänster ordnas barnskyddets öppenvård, vård 

utanför det egna hemmet och eftervård, inom missbrukarvården 

rehabilitering på anstalt, boendetjänster för missbrukar- 

och mentalrehabiliteringsklienter, tolktjänster för 

invandrare samt rehabiliterande arbetsverksamhet inomsysselsättningstjänsterna. 

Det som ökar behovet av social- och familjetjänster och 

antalet långtidskunder är bl.a. den strukturella arbetslösheten, 

osäker arbetsmarknad, höga levnadskostnader, 

belastningen av tjänster samt problemen med utkomst, 

hälsa och livshantering som anhopas på kunderna samt 

ensamheten. Målet för tjänsterna är att stärka klienternas 

egna resurser, att förbättra klienternas livssituation och att 

förhindra att problemen blir bestående. 

Det är svårt att påverka det ökande servicebehovet. Vid 

sidan av tillräckliga korrigerande tjänster erbjuds och utvecklas 

det mångformiga förebyggande tjänster. - 

Fungerande servicehelheter hjälper klienternas livssituation 

och bidrar till att de rehabiliterar sig och att personalen 

orkar. 

Anslaget för utkomststöd år 2012 har höjts på grund av att 

grunddelen har stigit och antalet hushåll har ökat. Ökningen 

uppföljs och analyseras regelbundet. 

Nya verksamhetsmodeller utvecklas för att förebygga 

utslagning av unga. Metoder inom vuxensocialarbetet förnyas, 

t.ex. unga långtidskunder kommer att få en egenansvarig 

arbetstagare och centrala kundprocesser effektiveras. 

De ungas boende stöds och behövliga stödtjänster 

ordnas i samarbete med bostadsbolag. Verksamheten 

minskar behovet av utkomststöd som beviljas för betalningen 

av hyresskulder och garantier, ökar livshanteringen 

hos kunderna samt gör det lättare för dem som är i brådskande 

behov av en bostad att få en bostad. 

I eftervården för placerade unga strävar man efter att i ett 

tillräckligt tidigt skede fästa uppmärksamhet vid ett självständigt 

boende. I stället för fortsatt boende på anstalt för 

unga erbjuds självständigt boende med stöd. I samband 

med Brandbackens servicecenter verkar hela året 2013 en 

med arvmedel grundad enhet för stödboende för unga i 

eftervård. Under 2013 bedömer man effekten av enhetens 

verksamhet. 

Färdigheterna att förebygga våld förstärks i stadens multiprofessionella 

arbetsgrupp för förebyggande av våld i paroch 

närrelationer. Målet är att minska det våld som barn, 

unga, äldre och andra specialgrupper möter. 

Inom barnskyddet är målet att främja barnens och kundfamiljernas 

välbefinnande genom att utvidga öppenvården 

med insatser särskilt på familjearbetet som egen verksamhet. 

Det förebyggande barnskyddet utvecklas vidare inom 

utkomststödtjänsterna samt i samarbete med basservicen, 

då kunderna får rättidiga tjänster. Behovet av vård utanför 

det egna hemmet och kostnaderna sänks också genom att 

man ökar familjevårdens andel i fall där barn och unga 

placeras för en längre tid. Fosterfamiljer rekryteras fortfarande 

med hjälp av träning. 

53

Turvakodin edustaja osallistuu Terveyden ja hyvinvoinnin 

laitoksen työryhmässä kansallisten turvakotien laatukriteerien 

valmisteluun ja Turvakodin oma laatukäsikirja 

laaditaan vuoden 2013 aikana. 

Pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa jatketaan kaupungin 

oman aktivointitoiminnan rakenteiden vahvistamista sekä 

pyritään parantamaan toiminnan työllistämisvaikutuksia 

mm. palkkatukityöllistämisen kautta. Henkilöstön vakinaistamisen 

ja palkkatukityöllistämisen määrärahan lisäämisen 

myötä tukityöllistettyjen palkkaaminen laajemmin kaupungin 

yksiköihin mahdollistuu. Myös nuorten työpajatoimintaa 

lisätään. Työmarkkinaosuuksien menot kasvavat 

edelleen vuoden 2012 työttömyysetuuksien korotuksen 

vuoksi ja pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntymisen 

vuoksi. 

Skyddshemmets representant deltar i en arbetsgrupp 

under Institutet för hälsa och välfärd som bereder nationella 

kvalitetskriterier för skyddshem, och en egen kvalitetshandbok 

för skyddshemmet utarbetas under år 2013. 

Tidvis har det varit utmanande att behandla ansökningarna 

om utkomststöd och att utreda behovet av barnskydd inom 

de tidsgränser som lagen kräver. Arbetsprocesserna utvecklas 

och i utkomststödsärenden tas i bruk elektroniska 

tjänster. Förutom utvecklingsarbete behövs också mera 

personal på grund av att antalet klienter har ökat. Med 

dessa åtgärder blir servicen för klienter bättre och behandlingstiden 

för ärenden kortare. Finansieringen för arbetsmarknadsstödet 

fortsätter att öka till följd av en höjning av 

arbetslöshetsförmånerna år 2012 och ett ökat antal långtidsarbetslösa. 

Henkilöstösuunnitelmassa esitetään perhetyöntekijän 

tointa sekä sosiaalityöntekijän ja etuuskäsittelijän virkaa 

sekä päihdepalveluiden lääkärin vakinaistamista. 

Ostopalveluiden vaikuttavuutta seurataan ja kehitetään 

kustannusten sekä asiakasmäärän hallintaa. Samoja arviointimenetelmiä 

hyödynnetään omien palveluiden kehittämisessä. 

Ostopalveluyksikköihin tehdään valvonta- ja 

yhteistyökäyntejä. 

I personalplanen föreslås en befattning som familjearbetare 

samt tjänster som socialarbetare och förmånshandläggare 

samt att läkarens befattning görs stadigvarande 

inom missbrukartjänster. 

Köptjänsternas effekter följs upp, och hanteringen av 

kostnader och klientvolymer utvecklas. Samma utvärderingsmetoder 

utnyttjas också för att utveckla de egna 

tjänsterna. Besök görs på köptjänstenheterna för både 

övervakning och samarbete. 


Hyvinvoinnin ja terveyden 

edistäminen 

Främjande av välfärd och 

hälsa 

Luodaan vanhemmuuden vahvistamisen toimintamalli peruspalveluihin 

moniammatillisena yhteistyönä. - En verksamhetsmodell för att stärka föräldraskapet 

skapas inom basservicen som multiprofessionelt samarbete. 

Riskiryhmien elämänhallinnan 

lisääminen 

Riskiryhmien osallisuuden 

lisääminen 

Laitospainotteisen hoidon 

vähentäminen 

Kustannustehokas ja vaikuttava 

palvelurakenne 

Ökad livshantering bland 

riskgrupper. 

Ökad delaktighet bland riskgrupper. 


vården 

Kostnadseffektiv och verkningsfull 

servicestruktur. 

Alle 29-vuotiaille sosiaalija perhepalveluita hakeville nuorille tarjotaan 

vastuutyöntekijä ja tarvittaessa asumisen tukipalvelut. - Personer under 29 år 

som söker social- och familjetjänster erbjuds en personlig ansvarig arbetstagare 

och vid behov stödtjänster för boende. 

Työllisyyspalveluiden asiakkaiden aktivointiaste on vähintään 52 %. – Aktiveringsgraden 

bland sysselsättningstjänsternas klienter är minst 52 %. 

Perhehoitoa lisätään edellisvuodesta. - Familjevården ökas från föregående 

år. 

Laaditaan yhtenäiset osto- ja omien palveluiden arviointikriteerit ja vertaillaan 

kannattavuutta vähintään kahdessa palvelussa. 



Sosiaali- ja perhepalv. 

Sosiaali- ja perhepalvelut 

Bruttokustannukset euroa /asukas Bruttokustannukset euroa /asukas 432 - 475* 485 495 

Aikuissosiaalityö 

Socialarbete för vuxna 

toimeentulotuen kotitaloudet / kpl Hushåll som får utkomststöd, st. 1875 2000 2100 2000 1900 

alle 30-vuotiaiden osuus tukea saaneista Andel personer under 30 år som får stöd 33 - 33 32 30 

toimeentulotukimenot €/asukas Utgifterna för utkomststöd €/invånare 86 82 93 90 90 

km. toimeentulotukijono, arkipäivää 

Lapsiperheiden sosiaalityö 

Lastensuojeluilmoitukset, -hakemukset ja 

pyynnöt 

Handläggning av utkomststöd, kön i vardagar 

Socialarbete för barnfamiljer 

Barnskyddsanmälningar, -ansökningar och 

begäran om bedömning 

7 - 7 6 5 

899 - 900 875 850 

asiakkaat klienter 700 750 700 680 660 

joista sijoitettuna (%) av dessa placerade (%) 17 17 17 17 17 

sijoitetuista perhesijoitukset (%) varav placering i familj (%) 25 - 35 40 45 

laitos ja perhehoidon kustannukset 

€/asukas 

kostnader för institutionsvård och familjevård 

€/invånare 

84** 97 94 92 90 

vahvistetut huoltosopimukset fastställda avtal om vårdnad 414 - 430 440 450 

Päihdetyö 

Drogförebyggande arbete 

päihdeklinikan asiakkaat missbrukarklinikens klienter 635 700 700 700 700 

54

päihdetyön nettokustannukset €/ asukas 

nettokostnader för missbrukarvård 

€/invånare 

26 47*** 28 30 30 

Maahanmuuttajapalvelut 

Invandrartjänster 


Perheneuvola 

Familjerådgivning 


Työllisyyspalvelut 

Sysselsättningstjänster 

aktivointiaste (%) aktiveringsgrad (%) 47,1 50 52 55 55 

* Nuorten työpajojen toiminta siirtynyt sivistystoimesta - Verkstäder för unga hörde tidigare till bildningssektorn 

**Avo- ja jälkihuollon laitoskustannukset puuttuvat, toteuma niiden kanssa 92 e/asukas - Öppen- och eftervårdens kostnader för anstaltstjänster saknas, 

utfallet för dem är 92 e/invånare 

*** Ta-2012 lukuun sisältyvät myös erikoissairaanhoidon päihdekustannuksia - I Bu-2012 ingår också tjänster för missbrukare inom den specialiserade 

sjukvården 

55




SOSIAALI- JA TERVEYS- 

TOIMEN JOHTO 

LEDNING FÖR SOCIAL- 

OCH HÄLSOVÅRDEN 

TUOTOT 

INTÄKTER 


Maksutuotot Avgiftsintäkter 1 596 


Muut tuotot Övriga intäkter 93 672 


KULUT 

KOSTNADER 

Henkilöstökulut Personalkostnader -1 652 868 - 620 000 - 637 700 - 637 700 - 637 700 


Aineet, tarvikkeet Material och för. -34 495 - 12 100 - 8 000 - 8 000 - 8 000 

Avustukset Understöd - 20 000 - 20 000 - 20 000 




TEHTÄVÄALUE 

YHTEENSÄ 

UPPGIFTSOMRÅDE 

TOTALT -2 081 211 - 997 000 - 943 900 - 943 900 - 943 900 

TERVEYSPALVELUT HÄLSOVÅRDSTJÄNSTER 

TUOTOT 

INTÄKTER 






KULUT 

KOSTNADER 



Aineet, tarvikkeet Material och förn. -2 248 911 - 1 806 000 - 1 786 300 - 1 786 300 - 1 786 300 





TEHTÄVÄALUE 

YHTEENSÄ 


TOTALT -72 948 686 - 75 206 300 - 77 988 100 - 81 493 400 - 83 620 000 

VANHUS- JA VAM- 

MAISPALVELUT 

ÄLDREOMSORG OCH 

HANDIKAPPTJÄNSTER 

TUOTOT 

INTÄKTER 



Vuokratuotot Hyresintäkter 380 936 379 000 552 800 813 200 813 200 



KULUT 

KOSTNADER 



Aineet, tarvikkeet Material och förn. -666 301 - 826 900 - 710 500 - 740 300 - 840 300 





TEHTÄVÄALUE 

YHTEENSÄ 


TOTALT -31 636 883 - 33 323 100 - 35 466 000 - 36 805 100 - 38 952 100 

56



SOSIAALI- JA PERHE- 

PALVELUT 

SOCIALARBETE OCH 

FAMILJETJÄNSTER 

TUOTOT 

INTÄKTER 

Myyntituotot Försäljningsintäkter 1 229 961 1 169 700 993 400 993 400 993 400 


Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 1 973 167 1 997 600 2 512 000 2 512 000 2 512 000 




KULUT 

KOSTNADER 



Aineet, tarvikkeet . Material och förn. -131 028 - 161 700 - 170 600 - 170 600 - 170 600 

Avustukset Understöd -6 050 522 - 6 517 800 - 7 082 400 - 7 382 400 - 7 682 400 

Vuokrakulut Hyror -654 301 - 1 002 300 - 1 177 300 - 1 177 300 - 1 177 300 



TEHTÄVÄALUE 

YHTEENSÄ 


TOTALT -17 235 027 - 19 525 400 - 20 074 700 - 20 428 500 - 20 830 100 

SOSIAALI- JA TERVE- 

YSTOIMI 

SOCIAL- OCH HÄLSO- 

VÅRD 



YHTEENSÄ TOTALT -123 901 808 - 129 051 800 - 134 472 700 - 139 670 900 - 144 346 100 

57

4.3 Sivistystoimi - Bildningssektorn 

Toimialan tilivelvollinen: sivistysjohtaja 

Toimialan sitova nettomääräraha: -98 975 300 euroa 

Toimialan talousarviossa pyritään kuntalaisen hyvinvoinnin 


kaventamiseen. 

Sivistystoimen peruspalveluilla pyritään saavuttamaan yllä 

oleva tavoite. Tämän lisäksi sivistystoimessa on erityyppisiä 

tuki- ja lisäpalveluita joilla pyritään hyvinvointi- terveyserojen 

kaventamiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi 

myös ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeätä. Porvoon 

oppimispolku – kehittämistoiminnalla yhdistetään erityisopetuksen, 

oppilaanohjauksen sekä oppilashuollon kehittämistoiminnan 

yhdeksi kokonaisuudeksi joka käsittää 

perusopetuksen esiopetuksesta lähtien. Kulttuuri- ja vapaa- 

aikapalveluissa painopisteenä ovat lapset ja nuoret 

sekä toiminta, joka tähtää sekä henkisen että fyysisen 

hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Nuorten yhteiskuntatakuun 

toteuttamisessa tehdään yhteistyössä muiden 

toimijoiden kanssa. Nämä mainitut toimenpiteet ovat tärkeitä 

myös syrjäytymisen ehkäisemiseksi. 

Sivistystoimen valmiussuunnitelman mukaisesti toimiala 

huolehtii kaupungin asukkaiden tarvitsemien varhaiskasvatus-, 

koulutus- sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen 

järjestämisestä. Toimialan valmiussuunnitelman mukaan 

sopeutetaan toimintaa tilanteen vaikuttavuuden mukaisesti. 

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu astuu voimaan 

1.1.2013. Se edellyttää, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle 

nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan 

työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka 

viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 

Koulutustakuu on osa yhteiskuntatakuuta. Sen 

mukaan taataan jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikka 

lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuskoulutuksessa, 

työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla 

tavoin. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen perustuu 

viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyöhön. 

Porvoossa yhteiskuntatakuun toteutumista koordinoi 

poikkihallinnollisesti lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä 

Hyvis. 

Redovisningsskyldig för sektorn: bildningsdirektör 

Sektorns bindande nettoanslag: -98 975 300 euro 

Sektorns budget har som mål att främja kommuninvånarnas 

välfärd och hälsa samt att minska skillnaderna i välfärd 

och hälsa. 

Genom bildningssektorns basservice strävar man efter att 

uppnå detta mål. Dessutom finns det inom bildningssektorn 

olika stöd- och tilläggstjänster genom vilka man försöker 

minska skillnaderna i välfärd och hälsa. För att uppnå 

målet är förebyggande verksamhet också viktig. Genom 

utvecklingsverksamheten som heter Inlärningsstigen i 

Borgå förenas utvecklingsverksamheten för specialundervisning, 

elevhandledning och elevvård till en helhet som 

omfattar den grundläggande utbildningen från förskoleundervisning. 

Inom kultur- och fritidstjänsterna fokuserar man 

på barn och unga samt på verksamhet som har som mål 

att främja både psykisk och fysisk välfärd och hälsa. För 

att genomföra samhällsgarantin för unga gör man samarbete 

med andra aktörer. Dessa ovan nämnda åtgärder är 

också viktiga när man förebygger marginalisering. 

Enligt beredskapsplanen för bildningssektorn svarar sektorn 

för ordnandet av tjänster inom småbarnsfostran, utbildning 

samt kultur och fritid för stadens invånare. Enligt 

sektorns beredskapsplan anpassas verksamheten enligt 

situationens effekter. 

Samhällsgarantin för unga, dvs. ungdomsgarantin, träder i 

kraft 1.1.2013. Garantin innebär att alla ungdomar under 

25 år och alla nyutexaminerade under 30 år erbjuds en 

arbets-, praktik-, studie-, verkstads- eller rehabiliteringsplats 

senast inom tre månader efter att de har blivit arbetslösa. 

Utbildningsgarantin är en del av samhällsgarantin. 

Alla elever som slutfört den grundläggande utbildningen 

garanteras enligt utbildningsgarantin en utbildningsplats i 

gymnasium, yrkesläroanstalt, läroavtalsutbildning, verkstad, 

inom rehabiliteringen eller på annat sätt. Genomförandet 

av samhällsgarantin för unga baserar sig på samarbete 

mellan myndigheter, organisationer och näringslivet. 

I Borgå koordinerar arbetsgruppen för barnens och de 

ungas välmående Hyvis tväradministrativt genomförandet 

av samhällsgarantin. 

4.3.1 Sivistystoimen johto–Bildningssektorns ledning 

Sivistystoimen johto koordinoi koulutus-, varhaiskasvatusja 

kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden taloudellista ja hallinnollista 

toimintaa. Toimialan kehittämistyö ja työhyvinvointitoiminta 

on keskitetty sivistystoimen johtoon. Asiakaslähtöisyys 

ja oikeudenmukaisuus ovat toimialan johdon 

keskeisiä tavoitteita samoin kuin panostukset lasten ja 

nuorten hyvinvointiin. 

Sivistystoimen johtoon on keskitetty toimialan yhteiset 

talous-, hallinto- ja henkilöstöpalvelut. Toimintaa ohjaavat 

säädökset opetustoimesta, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta, 

hankintatoimesta, hallintomenettelystä sekä 

säädökset työsuhteesta. Keskeisiä tehtäviä talousasioiden 

ja päätösten valmistelujen lisäksi ovat kunnan oppilasrekisterin 

ylläpito sekä oppilaskuljetuspalvelujen hallinnointi. 

Bildningssektorns ledning koordinerar ekonomin och förvaltningen 

av sektorns tjänster inom utbildning, småbarnsfostran, 

kultur och fritid. Till bildningssektorns ledning har 

koncentrerats utvecklingsarbete och arbetshälsoverksamhet 

inom sektorn. Kundinriktad verksamhet, rättvisa och 

konkurrenskraftighet är centrala målsättningar för ledningen, 

på samma sätt som satsningar på välmående hos barn 

och unga. 

Till bildningssektorns ledning har koncentrerats sektorns 

gemensamma ekonomi-, förvaltnings- och personaltjänster. 

Verksamheten styrs av författningar om undervisningsväsendet, 

undervisnings- och kulturväsendets finansiering, 

upphandling och förvaltningspraxis samt författningar 

om anställningen. Förutom beredningen av ekonomiärenden 

och beslut omfattar sektorns centrala uppgifter 

58

uppdatering av kommunens elevregister samt förvaltning 

av skolskjutsar. 


Edistetään moniarvoista ja läpinäkyvää 

päätöksentekokulttuuria 

Att främja en pluralistisk och 

transparent beslutskultur 

Ennakkoarviointimenettelyä käytetään laajavaikutteisten päätösten 

valmistelussa. – Förhandsbedömning tillämpas vid beredningen 

av beslut med omfattande verkningar 

Asiakastyytyväisyys ja asiakkaiden 

mukaanotto palveluiden suunnitteluun 

Kundnöjdhet och klientmedverkan 

i planeringen av tjänster 

Vähintään yhden asiakasryhmän palvelutarpeiden ja kehitysideoiden 

kartoitus – Kartläggning av minst en klientgrupps servicebehov 

och utvecklingsidéer 

4.3.2 Suomenkieliset koulutuspalvelut–Finskspråkiga utbildningstjänster 

Suomenkieliset koulutuspalvelut vastaavat suomenkielisen 

perusopetuksen ja lukio-opetuksen järjestämisestä. Toiminnan 

tavoitteena on se, että Porvoossa on tarjolla asukaslähtöisesti 

monipuolista, korkealaatuista ja kilpailukykyistä 

yleissivistävää perusasteen ja toisen asteen koulutusta. 

Porvoon suomenkielisten koulutuspalvelujen perusopetus 

ja lukio-opetus antavat mahdollisuuden ihmisenä kasvamiseen, 

tarvittavien tietojen ja taitojen oppimiseen, yhteiskunnan 

osallisuuteen ja vastuullisuuteen kasvamiseen. 

Opetuksessa otetaan huomioon lapsen ja nuoren oppimisen 

edellytykset ja kehitystaso. Tavoitteena on luoda suomenkielisiä 

oppimisympäristöjä, jotka luovat pohjan elinikäiselle 

oppimiselle. Opetus pyritään toteuttamaan laadukkaasti 

asianmukaisin menetelmin ja välinein turvallisessa 

ympäristössä. Toiminta poikkeaa suunnittelutasolla 

kaupungin vuosikellosta, sillä toimintaa suunnitellaan 

lukuvuosittain vaikka talousarviot tehdään kalenterivuosittain. 

Porvoon kaupunki on velvollinen järjestämään perusopetuslain 

mukaan alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille 

perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista 

edeltävänä vuonna esiopetusta. Suomenkielisten koulutuspalvelujen 

palveluista näihin lakisääteisiin peruspalveluihin 

kuuluu esiopetuksen toteutumisen valvonta ja perusopetuksen 

järjestäminen. Porvoon kaupungin suomenkieliset 

koulutuspalvelut järjestävät myös toisen asteen 

yleissivistävää lukio-opetusta. Toisen asteen opetuksen 

järjestäminen on harkinnanvaraista. Lukiolaki säätelee 

tällöin toiminnan sisällöt ja järjestämisen tarkoituksenmukaisen 

resursoinnin. Porvoon kaupungin suomenkieliset 

koulutuspalvelut järjestävät lakisääteiset oppilashuoltopalvelut 

perusopetuksen oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. 

Perusopetusikäisten oppilaiden koulukuljetukset järjestetään 

perusopetuslain ja sivistyslautakunnan hyväksymien 

kuljetusperiaatteiden mukaisesti. Jokaiselle oppilaalle järjestetään 

maksuton kouluruokailu niin perusopetuksessa 

kuin toisen asteen yleissivistävässä lukio-opiskelussakin. 

Suomenkieliset koulutuspalvelut koordinoi myös lasten 

aamu- ja iltapäivätoimintaa ja avustaa rahallisesti toiminnan 

järjestämistä. 

Suomenkielisten koulutuspalvelujen toiminnassa on huomioitu 

kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset linjaukset. 

Lähtökohtana on ollut peruspalveluihin keskittyminen 

kustannustehokkaasti. Lisääntyneiden vuokra-, ruokailu-, 

siivous- ja tietohallintokustannuksien johdosta tuottavuutta 

on pyritty lisäämään tiivistämällä palveluita, tehostamalla 

resurssien jakautumista koulujen välillä sekä luopumalla 

joistakin palveluista. Tämä on tarkoittanut ryhmäkokojen 

suurentumista ja avustajapalveluiden kriteerien 

tarkentamista. Talousarviovuoden 2013 aikana selvitetään 

kaupungin pohjoisosien kouluverkko siten, että huomi- 

Finskspråkiga utbildningstjänsterna svarar för arrangerandet 

av finskspråkig grundläggande utbildning och gymnasieutbildning. 

Målet med verksamheten är att Borgå stad 

erbjuder invånarinriktad, mångsidig och högklassig allmänbildande 

utbildning på grundnivå och på andra stadiet. 

Den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen 

inom Borgå stads finskspråkiga utbildningstjänster ger 

en möjlighet att växa som människa, att lära sig nödvändiga 

kunskaper och färdigheter och att vara delaktig i 

samhället samt till ansvarsfull uppväxt. I undervisningen 

beaktas barnens och de ungas inlärningsförutsättningar 

och utvecklingsnivå. Målet är att skapa finskspråkiga inlärningsmiljöer 

som ger en grund för livslångt lärande. Undervisningen 

förverkligas högklassigt med ändamålsenliga 

metoder och redskap i en trygg omgivning. Planeringen av 

verksamheten följer inte stadens årsklocka, eftersom undervisningen 

planeras per läsår även om budgeten upprättas 

per kalenderår. 

Enligt lagen om grundläggande utbildning är Borgå stad 

skyldig att inom sitt område arrangera grundläggande 

utbildning för barn i läropliktsålder samt förskoleundervisning 

ett år tidigare. Av finskspråkiga utbildningstjänsternas 

tjänster räknas övervakningen av förskoleundervisning och 

arrangerandet av grundläggande utbildning till stadens 

lagstadgade basservice. Finskspråkiga utbildningstjänsterna 

i Borgå stad arrangerar även allmänbildande gymnasieutbildning 

på andra stadiet. Arrangerandet av utbildning 

på andra stadiet är behovsprövat. Verksamhetens innehåll 

och ändamålsenlig resursallokering för ordnande av verksamheten 

styrs av gymnasielagen. Finskspråkiga utbildningstjänsterna 

i Borgå stad ordnar lagstadgade elevvårdstjänster 

för elever inom grundläggande utbildning och 

på andra stadiet. 

Skolskjutsarna för elever inom grundläggande utbildning 

ordnas enligt lagen om grundläggande utbildning samt 

enligt principerna om skolskjuts som bildningsnämnden 

godkänt. För varje elev arrangeras avgiftsfria skolmåltider 

både inom den grundläggande utbildningen och inom den 

allmänbildande gymnasieutbildningen på andra stadiet. 

Finskspråkiga utbildningstjänsterna koordinerar också 

morgon- och eftermiddagsverksamhet för barn samt bistår 

verksamhetsarrangörerna ekonomiskt. 

I finskspråkiga utbildningstjänsternas verksamhet har 

beaktats de strategiska riktlinjer som stadsfullmäktige 

godkänt. Utgångsläget har varit att kostnadseffektivt koncentrera 

sig på basservice. Eftersom kostnaderna för 

hyror, måltider, städning och informationsförvaltning har 

ökat, har man strävat efter att öka produktiviteten genom 

att koncentrera tjänster, effektivera resursfördelningen 

mellan skolor och avstå från vissa tjänster. Detta har lett till 

att grupperna blivit större och kriterierna för biträdestjänsterna 

granskats. 

59

oidaan ja ennakoidaan mahdolliset kuntarakenteen muutokset. 

Mahdolliset kouluverkon muutokset valmistellaan 

siten, että muutokset voidaan toteuttaa 1.8.2014 alkaen. 

Yleissivistävän lukiokoulutuksen toiminnallista yhteistyötä 

lisätään sekä tutkitaan mahdollisia rakenteellisia uudistuksia 

alueen suomenkielisen lukiokoulutuksen toimintaedellytysten 

ja toiminnan kehittämiseksi. Suomenkielisten 

koulutuspalveluiden henkilöstö vähenee kokonaisuudessaan 

yhteensä 5 opettajan työpanoksen verran edellisestä 

lukuvuodesta. 

Tavoitteena on keskittyä ennaltaehkäiseviin palveluihin, 

kuten ohjaukseen, yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen 

sekä oppilashuoltoon. Tämän lisäksi lisätään yhteistyötä 

nuorisopalveluiden kanssa. Näiden palvelujen tehostamisella 

voitaisiin huostaan otettujen ja sijoitettujen 

lasten määrää alentaa. Nämä panostukset pyritään rahoittamaan 

pääsääntöisesti hankerahoituksin. 

Koulutuspalveluiden toiminnallisena tavoitteena on toteuttaa 

koulutuspalveluohjelman painopistealueita niin rakenteellisen 

laadun kuin oppilaan kohtaaman laadun näkökulmista. 

Porvoon kaupungin suomenkieliset koulutuspalvelut on 

saanut opetusryhmien pienentämiseen kohdennettua valtionapua 

viimeisen kahden vuoden ajan. 

Uuden hallitusohjelman linjausten ja suomenkielisten 

koulutuspalvelujen tietoja viestintätekniikan strategian 

mukaan kouluissa on panostettava tietotekniikan opettamiseen. 

Nykyinen talousarvio huomioi osittain kyseiset 

asiat, mutta laitehankintojen yksikköhintoja ei ole pystytty 

korottamaan edellisen vuoden tasosta, jolloin valtakunnalliset 

opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen 

vaarantuu. 

Suuremmat ryhmät lisäävät ulkopuolisten sijaisten tarvetta, 

jolloin talousarvioon kohdistuu ylityspaineita sijaisten käytön 

vuoksi. Hallintana selkeytetään sijaisjärjestelyjä ja 

kehitetään työhyvinvointia. Oppilasmäärän, maahanmuuttajataustaisten 

oppilaiden määrän, tukiopetuksen, erityisopetuksen 

sekä avustaja- ja muiden oppilashuoltopalveluiden 

määrän kasvu lisää myös kustannuksia. Hallintana on 

kehitetty ennakointia ja lausuntojen keräämistä keskitetysti 

sekä rakentamalla uusia toimintamalleja kyseisten palvelujen 

kohdistamiseen. 

Erilaisten projektirahoituksista koostuva tulotavoite on 

asetettu korkeaksi, joka vastaa vuoden 2011 tilinpäätöksen 

tasoa. Haasteena on, että osa projekteista päättyy ja 

uusia vastaavia ei valtion taholta ole tulossa samalla mittakaavalla. 

Tavoitteena on saavuttaa asetetut tulotavoitteet 

tehostamalla projektirahoituksen hakemista edelleen. 

Jatkossa projektirahoitusta haetaan edelleen ainakin hallitusohjelmassa 

mainittuihin ryhmäkokojen pienentämistoimiin, 

kerhotoiminnan vakiinnuttamiseen sekä mahdollisiin 

muihin kehittämistoimiin. 

Under budgetåret 2013 utreds skolnätet i stadens norra 

delar så att man beaktar och förutser eventuella ändringar 

i kommunstrukturen. De eventuella ändringarna i skolnätet 

bereds så att ändringarna kan genomföras från 1.8.2014. 

Det funktionella samarbetet inom gymnasieutbildningen 

utökas och man utreder möjligheten till strukturella reformer 

inom den finskspråkiga gymnasieutbildningens verksamhetsförutsättningar 

och verksamhet. Personalmängden 

inom finskspråkiga utbildningstjänsterna minskar totalt 

med 5 lärarvakanser jämfört med föregående läsår. 

Målet är att fokusera på förebyggande tjänster som handledning 

och elevvård samt allmänt, intensifierat och särskilt 

stöd. Dessutom ökar man samarbetet med ungdomstjänsterna. 

Genom att effektivera dessa tjänster kan man sänka 

antalet omhändertagna och placerade barn. Dessa satsningar 

försöker man huvudsakligen finansiera med projektmedel. 

Utbildningstjänsternas funktionella målsättning är att genomföra 

tyngdpunktsområden i programmet för utbildningstjänsterna 

när det gäller strukturell kvalitet och kvalitet 

ur ett elevperspektiv. 

Borgå stads finskspråkiga utbildningstjänster har under de 

två senaste åren fått riktat statsunderstöd för att förminska 

undervisningsgrupperna. 

Enligt det nya regeringsprogrammets riktlinjer och finskspråkiga 

utbildningstjänsternas strategi för informationsoch 

kommunikationsteknik ska man i skolorna satsa på 

undervisning i datateknik. Detta beaktas delvis i den nuvarande 

budgeten men man har inte kunnat höja enhetspriserna 

för apparatanskaffningar från förra årets nivå, varvid 

uppnåendet av de riksomfattande målen i läroplanen äventyras. 

Större grupper utökar behovet av utomstående vikarier, 

vilket leder till press på att överskrida budgeten. Vikariearrangemangen 

klarläggs och arbetshälsan utvecklas. 

Också det växande elevantalet och antalet elever med 

invandrarbakgrund, ökande stödundervisningen, specialundervisningen 

samt biträdes- och andra elevvårdstjänster 

leder till högre kostnader. För att kontrollera detta har man 

utvecklat förutsägbarheten och den centraliserade insamlingen 

av utlåtanden samt skapat nya verksamhetsmodeller 

för att inrikta dessa tjänster. 

Inkomstmålet som består av olika projektfinansieringar har 

ställts högt vilket motsvarar nivån för bokslutet för år 2011. 

En utmaning är att en del projekt slutar och att nya motsvarande 

projekt inte i samma utsträckning kan förväntas 

av staten. Målet är att uppnå de ställda inkomstmålen 

genom att göra ansökningen av projektfinansiering effektivare. 

I fortsättningen ansöker man fortfarande projektfinansiering 

enligt regeringsprogrammet åtminstone för att 

förminska gruppstorlekarna, stabilisera klubbverksamheten 

samt för övriga eventuella utvecklingsåtgärder. 


Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 

Främja hälsa och välfärd 

Koulutuspalveluohjelmassa asetetuista painopisteistä 

ja tavoitteista toteutetaan vähintään 75 %. - Av de tyngdpunkter 

och målsättningar som fastställs i programmet för 

utbildningstjänsterna genomförs minst 75 %. 

Ikäluokasta osallistuu esiopetukseen Andel som deltar i förskoleund. vähintään - minst 99 % 

Ikäluokasta saa päättötodistuksen Andel som får avgångsbetyg vähintään - minst 99 % 

Ikäluokasta jatko-opiskeluun Andel som fortsätter studera vähintään - minst 99 % 

Yo-tutkinnossa vähän hylättyjä osallistuneista 

Andel som underkänns i studentskrivningarna 

enintään - högst 4 % 

60



Kustannustehokkaat ja laadukkaat opetuspalvelut - Kostnadseffektiva 

och högklassiga utbildningstjänster 

Perusopetuksen opetustuntiresurssi 

Den grundläggande utbildningens 

timresurser 

Kevät - Vår 

7 144 6 892 7 031 6 950 7 000 

Syksy - Höst 

6 892 7 031 6 891 

Lukio-opetuksen kurssiresurssi 

Gymnasieutbildningens kursresurser 

Opetus- ja oppilashuoltopalvelujen tarkoituksenmukainen kohdentaminen 

- Undervisnings- och elevvårdstjänster riktas ändamålsenligt 

Kevät - Vår 

823 810 820 810 820 

Syksy - Höst 

810 820 800 

Erityisopetuksen käyttö tunteina viikossa 

Användning av specialundervis- 

0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 

/ oppilas 

ning, veckotimmar/elev 

a) laaja-alainen a) deltidsspecialundervisning 0,12 0,14 0,14 0,14 0,14 

(klasslös) 

b) luokkamuotoinen b) i klass 0,15 0,16 0,16 0,16 0,16 

Oppilasmäärä /kuraattoreita Elevantal/kuratorer 760 710 718 710 715 

Oppilasmäärä /psykologeja Elevantal/psykologer 1 070 1 076 860 860 860 

Lukion alhainen keskeyttäminen Låg avbrottsprocent i gymnasiet enintään – 

högst 5 % 

enintään – 

högst 3 % 

enintään 

– högst 

3 % 

enintään 

– högst 

3 % 

Oppilaiden määrä - Elevantal 

Perusopetus Grundläggande utbildning 3 647 3 656 3 675 3 685 3 685 

Lukio-opetus Gymnasieutbildning 591 630 630 630 630 

Koulujen määrä - Antal skolor 

Perusopetus Grundläggande utbildning 15 15 15 15 15 

Oppilaiden määrä/koulu Elevantal/skola 245 244 262 263 263 


Oppilaan kustannukset - Kostnader per elev 

Perusopetus 

Grundläggande utbildning 

netto / oppilas netto/elev 8 300 8 260 8 300 8 300 8 300 

Lukio 

Gymnasium 

netto/opiskelija netto/studerande 6 390 6 392 6 400 6 400 6 400 

4.3.3 Ruotsinkieliset koulutuspalvelut–Svenskspråkiga utbildningstjänster 

Ruotsinkieliset koulutuspalvelut ylläpitää ruotsinkielisiä 

oppimisympäristöjä perus- ja lukio-opetuksessa. Tavoitteena 

on luoda korkealaatuisia ruotsinkielisiä oppimisympäristöjä, 

jotka luovat hyvän pohjan elinikäiselle oppimiselle 

ja henkilökohtaiselle kehitykselle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi 

opetuksen tulee olla monipuolista ja huomioida 

yksilölliset oppimismahdollisuudet hyvin varustetuissa 

ja opetukseen sopivissa tiloissa. 

Opetustoiminta eroaa kaupungin muusta toiminnasta siten, 

että suunnitelmat tehdään lukuvuosittain, kun taas talousarviotyö 

tehdään kalenterivuosittain. 

Perustuslain mukaan kaikilla on subjektiivinen oikeus maksuttomaan 

perusopetukseen. Perusopetuksella tarkoitetaan 

lähinnä oppivelvollisille annettavaa opetusta. Perusopetusikäisten 

oppilaiden koulukuljetukset järjestetään 

perusopetuslain ja sivistyslautakunnan hyväksymien kuljetusperiaatteiden 

mukaisesti Ruotsinkieliset koulutuspalvelut 

ylläpitää ruotsinkielisiä peruskouluja, joissa on vuosikurssit 

1–6, sekä kahta koulua, joissa on vuosikurssit 7–9. 

Perustuslain mukaan jokaiselle kuuluu yhtäläinen mahdollisuus 

saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti 

Svenskspråkiga utbildningstjänsterna upprätthåller svenskspråkiga 

inlärningsmiljöer inom grundläggande och gymnasieutbildning. 

Målet är att skapa kvalitativt bra svenskspråkiga 

inlärningsmiljöer, vilka ger en god grund för livslångt 

lärande och personlig utveckling. För att uppnå målet 

bör undervisningen vara mångsidig och beakta individuella 

inlärningsmöjligheter, i välutrustade miljöer som lämpar sig 

för undervisning. 

Undervisningsverksamheten skiljer sig från stadens övriga 

verksamhet i och med att planeringen sker läsårsvis, medan 

budgetarbetet sker kalenderårsvis. 

Enligt grundlagen har alla en subjektiv rätt till avgiftsfri 

grundläggande undervisning. Med grundläggande undervisning 

avses närmast undervisning som ges till läropliktiga. 

Skolskjutsarna för elever inom grundläggande 

utbildning ordnas enligt lagen om grundläggande utbildning 

samt enligt principerna om skolskjuts som bildningsnämnden 

godkänt. Svenskspråkiga utbildningstjänsterna 

upprätthåller svenskspråkiga grundskolor med årskurs 1-6 

samt två skolor med årskurs 7-9. 

Enligt grundlagen bör alla enligt sin förmåga och sina 

specialbehov ha möjlighet till annan utbildning än grund- 

61

myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään 

varattomuuden sitä estämättä. Perustuslain tarkoituksena 

on taata kaikille koulutus riippumatta henkilön omaisuudesta 

tai kielestä. Yhteiskunnan tulee turvata suomen- ja 

ruotsinkielinen kulttuuri ja yhteiskunnalliset tarpeet samojen 

perusteiden mukaisesti. Kunta mahdollistaa tämän 

mm. siten, että ruotsinkieliset koulutuspalvelut ylläpitää 

ruotsinkielistä lukiota. 

Ruotsinkieliset koulutuspalvelut valvoo ruotsinkielisten 

esikoulujen opetussuunnitelmia ja järjestää perusopetusta 

sekä erityisratkaisuja. Esikoulu ei kuulu oppivelvollisuuden 

piiriin, mutta lapsella on subjektiivinen oikeus esiopetukseen. 

Näiden järjestämiseksi tarvitaan palveluja, kuten 

esim. koulukuljetuksia, kouluruokailua sekä ruotsinkielistä 

oppilashuoltoa. Ruotsinkielinen lukio tarjoaa mahdollisuuden 

toisen asteen opintoihin ja hyvät mahdollisuudet kolmannen 

asteen jatko-opintoihin. 

Koulutuspalveluiden toiminnallisena tavoitteena on toteuttaa 

koulutuspalveluohjelman painopistealueita niin rakenteellisen 

laadun kuin oppilaan kohtaaman laadun näkökulmista. 

Pellingin lapsikeskuksen toiminta siirretään Grännäs skolaan. 

Strömborgska skolanin ja Näse skolan on saatava uudet 

tilat tulevan kauden aikana. Koulutuspalveluiden yhtenäinen 

mielipide puoltaa pedagogisesti ja hallinnollisesti 

toimivaa yhtenäistä peruskoulua, ja Västra Enhetsskolania 

koskevat suunnitelmat ratkaisevat myös Strömborgska 

skolanin ja Näse skolan kiinteistöjen asettamat haasteet. 

Mahdollisen uuden koulun myötä on tarkasteltava kyseisen 

alueen oppilaaksiottoaluetta, johon siis kuuluu myös 

Saxby skola. Grännäs skolan oppilasmäärä kasvaa ja 

koulu tarvitsee uusia tiloja. Koulun laajentaminen mahdollistaa 

samalla oppilaaksiottoalueen tarkastelun, millä voi 

olla vaikutusta Kråkö skolan tulevaisuuteen, koska koulun 

kiinteistö on perusteellisen saneerauksen tarpeessa. Uusien 

tilojen myötä sisäiset vuokrat nousevat tasaisesti nykyiseen 

verrattuna, mitä resurssien vähentynyt tarve ei voi 

täysin kompensoida ja mikä siten aiheuttaa painetta ruotsinkielisten 

koulutuspalveluiden menoille. 

Kuntaliitto on tilannut selvityksen koskien ruotsinkielistä 

lukiokoulutusta. Seuraavien vuosien aikana on mahdollista 

että ikäluokat itäisellä Uudellamaalla pienenevät yli kymmenen 

prosenttia joka johtaa myös rahoituksen vähenemiseen. 

Tarve yhteistyöhön alueen sisällä opetuksenjärjestäjien 

kesken lisääntyy entisestään ja on selvitettävä mikä 

olisi paras tapa edetä. 

Viime lukuvuosina ruotsinkieliset koulutuspalvelut on hakenut 

ja saanut valtion erityistukea ryhmäkokojen pienentämiseen. 

Ilman tätä tukea ruotsinkielisten koulujen ryhmät 

olisivat suurempia, minkä vuoksi olisi vaikeampaa taata 

opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen. 

Jaoston hyväksymää IT-strategiaa toteutetaan maltillisemmin. 

Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen koulutusjaosto 

on hyväksynyt koulujen tietoja viestintätekniikan strategian, 

jonka mukaan useissa kouluissa on vaikea saavuttaa 

opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet nykyisillä laitteilla. 

Ruotsinkielisten koulutuspalvelujen tulee hoitaa 

kiireellisimmät puutteet, mikä voi aiheuttaa painetta, sillä 

kalustomäärärahaa ei ole voitu nostaa vuoteen 2011 verrattuna. 

läggande undervisning samt utveckla sig själv, även om 

personen skulle vara medellös. Syftet med grundlagen är 

att trygga alla invånare utbildning oberoende av personens 

egendom eller språk. Samhället bör se till finsk- och 

svenskspråkig kultur och samhälleliga behov enligt samma 

grunder. Kommunen skapar möjligheter för detta bl.a. 

genom att svenskspråkiga utbildningstjänsterna upprätthåller 

ett svenskspråkigt gymnasium. 

Svenskspråkiga utbildningstjänsterna övervakar svenskspråkiga 

förskolornas läroplaner och arrangerar grundläggande 

undervisning samt ordnar även speciallösningar. 

Förskolan hör inte till läroplikten, men barnet har subjektiv 

rätt till förskoleundervisning. För att arrangera dessa behövs 

även tjänster som skolskjuts, skolmåltider samt 

svenskspråkig elevvård. Det svenskspråkiga gymnasiet 

erbjuder möjligheter till studier på andra stadiet och goda 

möjligheter till fortsatta studier på tredje stadiet. 

Utbildningstjänsternas funktionella målsättning är att genomföra 

tyngdpunktsområden i programmet för utbildningstjänsterna 

när det gäller strukturell kvalitet och kvalitet 

ur ett elevperspektiv. 

Verksamheten från Pellinge barncentrum flyttas till Grännäs 

skola. 

Strömborgska och Näse skolor bör få nya utrymmen under 

den kommande perioden. En enhetlig åsikt inom utbildningstjänsterna 

talar för en pedagogiskt och administrativt 

fungerande enhetlig grundskola och planerna för Västra 

Enhetsskolan löser även utmaningen med Strömborgska 

och Näse skolors fastigheter. En eventuell ny skola medför 

att elevupptagningsområdet för detta område bör granskas, 

vilket då omfattar även Saxby skola. Grännäs skolas 

elevantal växer och skolan behöver nya utrymmen. En 

utvidgning av skolan ger möjlighet att på samma gång 

granska elevupptagningsområdet, vilket kan påverka 

Kråkö skolas framtid, där fastigheten är i behov av en 

grundlig sanering. I och med nya utrymmen kommer den 

interna hyran att stiga jämfört med dagens läge, vilket inte 

helt kan kompenseras med ett minskat behov av resurser 

och därmed medför ett tryck på utgifterna inom svenska 

utbildningstjänsterna. 

Kommunförbundet har beställt en utredning som berör 

svenskspråkig gymnasieutbildning. Under de kommande 

åren är det möjligt att årskullarna i Östra Nyland minskar 

med över tio procent. Detta leder även till att även finansieringen 

minskar. Behovet av samarbete mellan regionens 

utbildningsanordnare ökar ytterligare och man bör 

också utreda hur det är bäst att framskrida. 

Under de senaste läsåren har svenska utbildningstjänsterna 

ansökt om och blivit beviljade av statens specialunderstöd 

för att minska gruppstorlekarna. Utan detta stöd 

skulle grupperna i de svenska skolorna vara större och 

därmed skulle det bli svårare att garantera att målen i 

läroplanen kan nås. 

Den av sektionen godkända IT-strategin förverkligas långsammare. 

Enligt den av bildningsnämndens svenska utbildningssektion 

godkända strategin för IKT-användningen 

i skolorna, finns det ett flertal skolor där det är svårt att 

uppnå målen i läroplanen med den utrustning skolorna nu 

har. Svenska utbildningstjänsterna måste åtgärda de mest 

akuta bristerna vilket kan skapa ett tryck eftersom inventarieanslagen 

inte kunnat höjas jämfört med 2011. 

62

On myös vaikeaa ennustaa sijaisten tarvetta, ja ajan myötä 

koulut eivät voi saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteita, 

jos yksi opettaja huolehtii useasta ryhmästä. 

Ruotsinkieliset koulutuspalvelut hakee valtion tukea eri 

kehityshankkeille kuten ennenkin. Tulotavoitteet on asetettu 

korkeiksi, mutta niitä voi pitää realistisina vuoden 2011 

tilinpäätökseen verrattuna. Valtio on kuitenkin ilmoittanut, 

että suurin hanke, jolta Porvoo on saanut rahoitusta, on 

päättymässä ja että ei ole takuita siitä, että Porvoo saa 

rahoitusta uusilta hankkeilta. 

Vidare är det svårt att förutspå behovet av vikarier och 

med tiden kan skolorna inte uppnå läroplanens målsättningar 

om en och samma lärare tar hand om flera grupper. 

Svenska utbildningstjänsterna försöker nå de av staten 

reserverade medlen för olika utvecklingsprojekt som förr. 

Målen för inkomster är högt ställda, men kan anses realistiska 

jämfört med bokslutet för 2011. Staten har dock meddelat 

om att det största projektet Borgå fått del av kommer 

att avslutas och det finns ingen garanti på att Borgå får del 

av nya projekt. 



Främjande av hälsa och välfärd Koulutuspalveluohjelmassa asetetuista painopisteistä 

ja tavoitteista toteutetaan vähintään 75 %. - Av de tyngdpunkter 

och målsättningar som fastställs i programmet för utbildningstjänsterna 

genomförs minst 75 %. 

Ikäluokasta osallistuu esiopetukseen 

Andel som deltar i förskoleundervisningen 

vähintään - minst 99 % 

Ikäluokasta saa päättötodistuksen Andel som får avgångsbetyg vähintään - minst 99 % 

Ikäluokasta jatko-opiskeluun Andel som fortsätter studera vähintään - minst 99 % 

Yo-tutkinnossa vähän hylättyjä 

osallistuneista 

Andel som underkänns i studentskrivningarna 

enintään - högst 2 % 



Kustannustehokkaat ja laadukkaat opetuspalvelut - Kostnadseffektiva 

och högklassiga utbildningstjänster 

Perusopetuksen opetustuntiresurssi 

Den grundläggande utbildningens 

timresurser 

Kevät – Vår 

3 545 3 370 3 381 3 250 3 250 

Syksy–Höst 

3 357 3 270 3 210 

Lukio-opetuksen kurssiresurssi 

Gymnasieutbildningens kursresurser 

Opetus- ja oppilashuoltopalvelujen tarkoituksenmukainen kohdentaminen 

- Undervisnings- och elevvårdstjänster riktas ändamålsenligt 

Erityisopetuksen käyttö tunteina viikossa 

/ oppilas 

Användning av specialundervisning, 

veckotimmar/elev 

Kevät - Vår 

391 391 390 390 390 

Syksy - Höst 

391 390 

Kevät – Vår 

0,29 0,25 0,25 0,23 0,23 

Syksy–Höst 

0,28 0,23 0,23 

a) laaja-alainen deltidsspecialundervisning (klasslös) 

0,13 0,12 0,11 0,11 0,11 

b) luokkamuotoinen i klass 0,16 0,11 0,12 0,12 0,12 

Oppilasmäärä /kuraattoreita Elevantal/kuratorer 691 450 450 450 450 

Oppilasmäärä /psykologeja Elevantal/psykologer 2 072 900 1000 1000 1000 

Lukion alhainen keskeyttäminen Låg avbrottsprocent i gymnasiet enintään - enintään - 3 % 3 % 

högst 5 % högst 3 % 

Oppilaiden määrä - Elevantal 



Koulujen määrä - Antal skolor 


Oppilaiden määrä/koulu Elevantal/skola 138 138 163 163 163 


Oppilaan kustannukset - Kostnader per elev 

Perusopetus 

Grundläggande utbildning 

netto / oppilas netto/elev 8 446 8 060 8 600 8 600 8 600 

Lukio 

Gymnasium 

netto / opiskelija netto/studerande 7 263 7 222 7 800 7 800 7 800 

63

4.3.4 Varhaiskasvatuspalvelut–Tjänster inom småbarnsfostran 

Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen 

kokonaisuudesta. Lapsen varhaiskasvatus toteutetaan 

yhdessä vanhempien ja muiden yhteistyötahojen 

kanssa. 

Varhaiskasvatuspalvelut tarjoaa porvoolaisille alle kouluikäisille 

lapsille varhaiskasvatusta ja esiopetusta varhaiskasvatussuunnitelman 

mukaisesti sekä kunnallisissa että 

yksityisissä päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Lisäksi 

järjestetään avoimia varhaiskasvatuspalveluja ja tuetaan 

kotona hoitamista lakisääteisellä kotihoidon tuella. 

Ylä-Haikkoon päiväkoti otettiin käyttöön 8/2012 ja Omenatarhan 

päiväkoti aloittaa toimintansa 1/2013. Hinthaarassa 

päiväkotitoiminta siirretään uudisrakennuspäiväkotiin syksyllä 

2013 ja nykyiset päiväkotitilat muutetaan koulutiloiksi. 

Näissä kolmessa uudessa päiväkodissa rakentamiskustannukset 

sisältyvät käyttötalousmenoihin ns. elinkaarimallin 

mukaisesti. 

Päiväkotien isot peruskorjaukset aloitetaan ja Tolkkisen 

päiväkoti on suljettu peruskorjauksen vuoksi koko vuoden 

2013. Perhepäivähoidon kysyntä ja perhepäivähoitajien 

saatavuus on vähentynyt, joka on huomioitu talousarviossa. 

Uutena palvelujen tuottamistapana otettiin käyttöön palveluseteli 

syksyllä 2012 ja talousarviovuonna varaudutaan 

yksityisten palvelujen laajentamiseen. Lakisääteiseen kotihoidon 

tukeen on tullut korotus jo vuonna 2012 ja se on 

huomioitu talousarvioesityksessä. 

Toiminnallisia muutoksia tapahtuu erityisesti päiväkotipalveluissa. 

Yhdestä tilapäisestä toimipisteestä voidaan 

luopua jo syksyllä 2012, kun Ylä-Haikkoon päiväkoti aloittaa. 

Kaikista tilapäistiloista ei ole vielä mahdollista luopua, 

koska uusia tiloja käytetään väistötiloina peruskorjauksien 

aikana. Päiväkotiverkkoselvitys valmistuu ja sen perusteella 

arvioidaan päiväkotipaikkojen tarve eri alueilla. 

Lakisääteinen henkilöstömitoitus hoito- ja kasvatustyössä 

toteutetaan, mutta sijaisten rekrytointi on haasteellista. 

Varhaisen ja erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrä 

on lisääntynyt, joka näkyy lisääntyneenä tukitoimien määränä. 

Tavoitteena on edelleen kehittää varhaiserityiskasvatusta 

ja varmistaa siihen riittävät resurssit. Kustannustehokkuutta 

ja taloudellista asiantuntemusta lisätään jatkamalla 

suoriteperusteisen budjetoinnin työkalun käyttöä ja 

samassa yhteydessä tehostetaan täyttö- ja käyttöasteen 

seurantaa. 

Småbarnsfostran är en helhet som består av vård, fostran 

och undervisning. Barnets småbarnsfostran sker i samarbete 

med föräldrar och övriga samarbetsparter. 

Tjänster inom småbarnsfostran erbjuder barn under skolåldern 

i Borgå småbarnsfostran och förskoleundervisning 

enligt planen för småbarnsfostran vid både kommunala 

och privata daghem samt familjedagvården. Dessutom 

ordnas öppna tjänster inom småbarnsfostran samt stöds 

hemvård med hjälp av lagstadgat hemvårdsstöd. 

Övre Haiko daghem togs i bruk i augusti 2012 och Äppelgårdens 

daghem inleder sin verksamhet i januari 2013. I 

Hindhår flyttas daghemsverksamheten till ett nytt daghem 

hösten 2013 och de nuvarande daghemslokalerna byggs 

om till skollokaler. Byggnadskostnaderna för dessa tre nya 

daghem ingår i driftsutgifterna enligt den s.k. livscykelmodellen. 

Stora totalrenoveringar av daghem inleds och Tolkis daghem 

är stängt hela året 2013 p.g.a. totalrenovering. Efterfrågan 

på familjedagvård och tillgången på familjedagvårdare 

har minskat vilket har beaktats i budgeten. 

Hösten 2012 togs i bruk servicesedlar som ett nytt produktionssätt 

för service och under budgetåret förbereder 

man sig för att utvidga privata tjänster. Det lagstadgade 

hemvårdsstödet höjdes redan år 2012 och det har beaktats 

i budgetförslaget. 

Funktionella ändringar görs i synnerhet i daghemstjänsterna. 

Man kan avstå från ett tillfälligt verksamhetsställe 

redan under hösten 2012 då Övre Haiko daghem inleder 

sin verksamhet. Man kan inte ännu avstå från alla tillfälliga 

utrymmen eftersom de nya utrymmena används som 

tillfälliga daghem under totalrenoveringar. Utredningen om 

daghemsnätet blir färdig och på basis av den bedöms 

behovet av daghemsplatser på olika områden. 

Lagstadgad personaldimensionering inom vård- och fostringsarbetet 

förverkligas men rekryteringen av vikarier är 

utmanande. Antalet barn i behov av tidigt och särskilt stöd 

har ökat vilket syns som ökning av antalet stödåtgärder. 

Man har som mål att utveckla specialsmåbarnsfostran och 

säkerställa dess resurser. Man ökar kostnadseffektiviteten 

och den ekonomiska sakkunskapen genom att fortsätta 

använda prestationsbaserad budgetering och att samtidigt 

effektivera uppföljningen av beläggnings- och utnyttjandegrader. 


Täyttöaste* Beläggningsgrad* 100 % 

Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, 

% lapsista 

Individuell plan för småbarnsfostran, 

% av barnen 

Vähintään - Minst 92 % 

*Päiväkotien täyttöaste lasketaan keskiarvona koko kalenterivuodelta lukuun ottamatta kesä-, heinä- ja elokuuta. Täyttöasteessa huomioidaan lasten 

sijoitukset ja tiedot saadaan asiakastietojärjestelmästä henkilöstön ja lasten suhdeluvun perusteella. 

*Man räknar en genomsnittlig beläggningsgrad för daghemmen för hela kalenderåret med undantag för juni, juli och augusti. När det gäller beläggningsgraden 

beaktas placeringar av barn och uppgifterna fås ur kundinformationssystemet utifrån relationstalet mellan personal och barn. 

64



0-6 vuotiaiden määrä Antal 0-6-åringar 3 963 4 113 4 138 4 138 4 173 

Lapsia kunnan järjestämässä päivähoidossa, 

% osuus 0-6 v. ikäluokasta 

Lapsia yksityisessä päivähoidossa, % osuus 0- 

6 v. ikäluokasta 

Lapsia kotihoidon tuella, % osuus 0-6 v. ikäluokasta 

Barn i kommunal dagvård, % andelen av 0- 

6-åringar 

Barn i privat dagvård, % andelen av 0-6- 

åringar 

Barn som får hemvårdsstöd, % andelen av 

0-6-åringar 

64,50 % 59,90 % 62 % 62 % 62 % 

2,30 % 3,90 % 4,30 % 4,70 % 5,00 % 

19,40 % 20,10 % 20 % 20 % 20 % 

Esiopetuksessa olevien lasten määrä Barn i förskoleundervisning 590 590 585 519 569 

Käyttöaste* Användningsgrad* 76,42 % 82 % 82 % 82 % 82 % 

* Päiväkotien käyttöaste lasketaan keskiarvona koko kalenterivuodelta lukuun ottamatta kesä-, heinä- ja elokuuta. Käyttöasteessa huomioidaan lasten 

läsnäolopäivät ja tiedot saadaan asiakastietojärjestelmästä henkilöstön ja lasten suhdeluvun perusteella. 

* Man räknar en genomsnittlig utnyttjandegrad för daghemmen för hela kalenderåret med undantag för juni, juli och augusti. När det gäller utnyttjandegraden 

beaktas barnens vårddagar och uppgifterna fås ur kundinformationssystemet utifrån relationstalet mellan personal och barn. 

4.3.5 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut–Kultur- och fritidstjänster 

Porvoon kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden toiminnan 

tavoitteena on, että Porvoossa on tarjolla asukaslähtöisesti 

eri-ikäiselle väestölle monipuolisia, korkealaatuisia ja kilpailukykyisiä 

kirjasto-, kulttuuri-, liikunta-, nuorisopalveluita 

sekä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen opetuspalveluita. 

Keskeisenä tehtäväalueen toimijoiden tavoitteena 

on asukkaiden kasvamisen, oppimisen sekä vapaaajanmahdollisuuksien 

edistäminen. Toisena päätavoitteena 

on asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden sekä viihtyvyyden 

lisääminen, jolloin ennaltaehkäisy on tehtäväalueen 

kaikissa palveluissa tärkeä näkökulma. 

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut on tehtäväalue, jonka toiminnan 

uudistaminen on jatkuvaa. Tämä edellyttää niin 

rakenteellisia, toiminnallisia kuin tiloihin liittyviä muutoksia 

tehtäväalueella myös talousarviovuonna 2013. Tavoitteena 

on edelleen yhdenmukaistaa tehtäväalueen toimintatapoja 

sekä laatu- ja riskinhallintatyötä. Tehtäväalueeseen kuuluvat 

kirjasto-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- sekä maksulliset 

opetuspalvelut. 

Tehtäväalueen palvelukokonaisuudet jaetaan lapsille ja 

nuorille suunnattaviin palveluihin, työikäisen väestön palveluihin 

sekä ikäihmisille suunnattaviin palveluihin. Näistä 

palvelukokonaisuuksista osa tuotetaan itse, osa tuotetaan 

yhteistyössä kolmannen sektorin tai ulkopuolisen palvelutuottajan 

kanssa ja osa palveluista ostetaan ulkopuolisilta 

palveluntuottajilta. Tehtäväalue tuottaa seuraavia palveluita: 

kirjaston lainaus- ja verkkopalvelut, kulttuuritapahtumat, 

museo- ja näyttelypalvelut, liikuntalaitosten, urheilukenttien, 

virkistysalueiden, ulkoilureittien ja hiihtolatujen ylläpito, 

liikuntatoiminnan järjestäminen myös erityisryhmät huomioiden 

yhteistyössä seurojen kanssa, nuorisotoiminta, 

nuorisotilojen ylläpito, erityisnuorisotyö, ennaltaehkäisevä 

työ, laajan ja yleisen oppimäärän mukainen taiteen perusopetus 

sekä vapaa sivistystyön opetuspalvelut. Kaikki 

palvelut tuotetaan molemmilla kielillä. 

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden palveluohjelmassa 

määritellään painopisteet koko tehtäväalueen kehittämiselle 

sekä palveluiden priorisointiin. 

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tehtäväalueella on huomioitu 

kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset linjaukset. 

Lähtökohtana on ollut peruspalveluihin keskittyminen 

kustannustehokkaasti. Strategian mukaan kaupunki 

Målet för kultur- och fritidstjänsternas verksamhet är att 

Borgå ska erbjuda invånarinriktade, mångsidiga, högklassiga 

och konkurrenskraftiga biblioteks-, kultur-, idrotts- och 

ungdomstjänster för människor i olika åldrar samt fritt 

bildningsarbete och grundläggande konstundervisning. Ett 

centralt mål för uppgiftsområdets aktörer är att främja 

invånarnas uppväxt, inlärning och fritidsmöjligheter. Ett 

centralt mål är också att öka invånarnas välmående, hälsa 

och trivsel, varför förebyggande är viktigt inom uppgiftsområdets 

alla tjänster. 

Kultur- och fritidstjänster är ett uppgiftsområde vars verksamhet 

förnyas ständigt. Detta förutsätter strukturella och 

funktionella förändringar i uppgiftsområdet och ändringar 

då det gäller lokalerna också under budgetåret 2013. 

Målet är att göra verksamhetssätt samt kvalitets- och 

riskhanteringsarbete inom uppgiftsområdet mer enhetliga. 

Till uppgiftsområdet hör biblioteks-, kultur-, idrotts- och 

ungdomstjänster samt avgiftsbelagda undervisningstjänster. 

Uppgiftsområdets servicehelheter delas i tjänster till barn 

och unga, tjänster till invånare i arbetsför ålder samt tjänster 

till äldre personer. En del av dessa servicehelheter 

producerar man själv, en del produceras i samarbete med 

den tredje sektorn eller en utomstående serviceproducent 

och en del köps av utomstående serviceproducenter. 

Uppgiftsområdet producerar följande tjänster: bibliotekets 

utlånings- och nättjänster, kulturevenemang, musei- och 

utställningstjänster, underhåll av idrottsanläggningar, 

idrottsplaner, rekreationsområden, friluftsleder och skidspår, 

ordnande av idrottsverksamhet tillsammans med 

föreningar (även för specialgrupper), ungdomsverksamhet, 

ungdomslokaler, specialungdomsarbete, förebyggande 

arbete, grundläggande konstundervisning enligt fördjupad 

och allmän lärokurs samt undervisningstjänster inom fritt 

bildningsarbete. Alla tjänsterna produceras på de båda 

inhemska språken 

I kultur- och fritidstjänsternas serviceprogram definieras 

tyngdpunkterna för utvecklingen av hela uppgiftsområdet 

samt prioriteringen av tjänster. 

Inom uppgiftsområdet kultur- och fritidstjänster har beaktats 

de strategiska riktlinjer som stadsfullmäktige godkänt. 

Utgångsläget har varit att kostnadseffektivt koncentrera sig 

65

vie määrätietoisesti eteenpäin ja resursoi keskeisiä kehityshankkeita, 

joista yksi on Taidetehtaan alue. Tuottavuuden 

kehittämiseksi toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan 

tiiviissä yhteistyössä mm. Porvoon Taidetehtaan säätiön, 

matkailun ja muiden toimijoiden kanssa. 

Tehtäväalueen sisällä on ollut käynnissä useita selvityksiä 

toimintojen uudelleenjärjestelyihin liittyen. Näistä selvitykset 

opetuspalveluiden rakenteellisista muutoksista ja 

tilajärjestelyistä sekä liikuntapalveluiden kiinteistöjen hoitoon 

liittyvät selvitykset saadaan valmiiksi ja niihin perustuvat 

tuottavuutta lisäävät toimet ja muutokset toteutetaan 

talousarviovuoden aikana. 

Kolmannen sektorin toimijoiden, kuten urheiluseurojen, 

nuorisojärjestöjen ja kulttuuriyhdistysten merkitystä toimintojen 

organisoijana pyritään ylläpitämään ja tukemaan. 

Tavoitteena on niiden ammattimaisen osaamisen vahvistaminen 

sekä toiminnan aktivointi. Tukemalla kolmannen 

sektorin toimintaa, ohjaajien koulutusta ja osaamista sekä 

kaupungin hallinnonalat ja kuntarajat ylittävä yhteistyötä 

kehitetään uusia malleja ennaltaehkäisevän työn toteuttamiseksi. 

Nuorisopalveluiden valmisteleman kouluyhteistyön 

toimintasuunnitelman toteuttaminen käynnistetään ja 

yhteistyötä lisätään ennaltaehkäisevän toiminnan osalta. 

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin tarkoitettuja ulkopuolisia 

rahoituskanavia on useita. Tällaisesta on esimerkkinä 

maakuntakirjasto, joka tukee ja kehittää alueensa kirjastojen 

kauko- ja tietopalvelua, sekä toiminta-aluettaan koskevaa 

tietoverkkoa. Se perehdyttää toiminta-alueensa 

kirjastojen henkilökuntaa uusiin toimintamalleihin ja hankkeisiin 

sekä tukee oppilaitosten toimintaa. Tavoitteena on 

tehostaa tehtäväalueen sisäisin henkilöstöjärjestelyin 

vastaavankaltaisten rahoitusten keskitettyä hakemista, 

joka mahdollistaa koko tehtäväalueen toiminnan kehittämisen 

myös jatkossa. 

på basservice. Enligt strategin för staden målmedvetet 

framåt och allokerar resurser till centrala utvecklingsprojekt, 

varav ett är Konstfabriken. För att utveckla produktiviteten 

planerar och genomför man verksamheten i tätt 

samarbete bl.a. med Stiftelsen för Konstfabriken i Borgå, 

turistbyrån och andra aktörer. 

Inom uppgiftsområdet har man gjort flera utredningar om 

att omorganisera uppgiftsområdets verksamheter. Av dem 

färdigställs utredningarna om utbildningstjänsternas eventuella 

strukturella ändringar och lokalarrangemang samt 

utredningarna om skötsel av idrottstjänsternas fastigheter. 

Under budgetåret genomförs de åtgärder och ändringar 

som enligt utredningarna förbättrar produktiviteten. 

Man strävar efter att upprätthålla och stöda den betydelse 

den tredje sektorns aktörer (t.ex. idrottsföreningar, ungdomsföreningar 

och kulturföreningar) har för organiseringen 

av verksamheter. Målet är att förstärka deras professionella 

kunnande och att aktivera verksamheten. Genom 

att stöda den tredje sektorns verksamhet, utbildning och 

kunnande av ledare samt ett samarbete över stadens 

förvaltningar och kommungränser utvecklar man nya modeller 

för det förebyggande arbetet. Man börjar genomföra 

ungdomstjänsternas verksamhetsplan för samarbete med 

skolor och man ökar samarbetet vad gäller förebyggande 

verksamhet. 

Det finns flera utomstående finansiärer för kultur- och 

fritidstjänsterna. Ett exempel på detta är landskapsbiblioteket, 

vars uppgift är att stöda och utveckla fjärr- och informationstjänsterna 

i regionens bibliotek samt utveckla 

datanätet inom sitt verksamhetsområde. Landskapsbiblioteket 

inskolar personalen i biblioteken inom sitt verksamhetsområde 

i nya verksamhetsmodeller och projekt samt 

stöder läroanstalternas verksamhet. Målet är att genom 

interna personalarrangemang effektivisera centraliserad 

ansökan om motsvarande finansiering, vilket möjliggör 

utvecklingen av hela uppgiftsområdets verksamhet också i 

fortsättningen. 



Främja hälsa och välfärd 

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluohjelmassa asetetuista 

painopisteistä ja tavoitteista toteutetaan vähintään 75 

%. - Av de tyngdpunkter och målsättningar som fastställs i 

kultur- och fritidstjänsternas program genomförs minst 75 

%. 

Kustannuksista käytetään nuorten syrjäytymistä 

ehkäisevään työhön 

Andel av kostnaderna som används för att 

förebygga marginaliseringen av unga 

Vähintään 60 % – minst 60 % 

Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal TP-BS 

2011 

Tehtäväalueen yhteiset - Uppgiftsområdets gemensamma 

TA-BU 

2012 

TA-BU 


TS-EP 

2014 

Kustannustaso (netto) euroa/asukas Kostnadsnivå (netto) euro/invånare 258 270 265 270 270 

Avustukset (netto) euroa/asukas- Bidrag (netto) euro/invånare 19 19,4 16,8 19 19 

Palvelujen kustannukset ikäryhmittäin Serviceanvändare per åldersgrupp 

Lapset ja nuoret (0-18 v.) Barn och unga (0-18 år) 40 % 45 % 45 % 45 % 

Työikäiset (18-60 v.) Arbetsför ålder (18-60 år) 25 % 22 % 22 % 22 % 

Ikäihmiset (yli 60 v.) Äldre personer (över 60 år) 35 % 33 % 33 % 33 % 

Kirjastopalvelut - Bibliotekstjänster 

Nettomenot/asukas Nettoutgifter/invånare 49,9 49,9 51,0 49,9 49,9 

Aineistomenot/asuskas Materialutgifter/invånare 4,6 4,7 5 4,7 4,7 

Kirjastokäynnit/asuskas Biblioteksbesök per invånare 8,4 9 8 9 9 

Lainat/asukas Lån/invånare 17,6 17 17 17 17 

TS-EP 


Verkkokäynnit Webbesök 870 000 870 000 870 000 870 000 870 000 

Kulttuuripalvelut - Kulturtjänster 

Nettokustannukset, €/asukas Nettokostnader, euro/invånare 29 30 32 32 32 

Kulttuuripalvelutuotannon volyymi/ kävijämäärät, 

näyttelyt ja tapahtumat 

Serviceproduktionens volym/antal besökare, 

utställningar och evenemang 

60 000 75 000 80 000 80 000 80 000 

66

Liikuntapalvelut - Idrottstjänster 

Nettokustannukset, €/asukas Nettokostnader euro/invånare 65,25 66,81 68,99 67 67 

Liikuntatilojen harjoitusvuorotunnit Övningsturtimmar i idrottsanläggningar 69 750 70 000 70 000 70 000 

Uimahallin käynnit Besökare i simhallen 189 079 196 000 196 000 196 000 196 000 

Liikuntapalveluiden palvelutuotannon 

suoritteet 

Nuorisopalvelut - Ungdomstjänster 

Idrottstjänsternas prestationer inom serviceproduktionen 

146 000 145 000 145 000 145 000 145 000 

Nettokustannukset, €/asukas Nettokostnader euro/invånare 31,79 30,27 32,80 32,80 32,80 

Nuorten käyntikerrat nuorisotoimen toiminnassa 

Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut 

nuoret 

Antalet besök (unga) inom ungdomstjänsternas 

verksamhet 

Unga som nås individuellt eller inom 

gruppverksamheten 

64 861 70 000 70 000 70 000 70 000 

1 573 1 500 1 500 1 500 1 500 

Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Unga som stöds planmässigt 196 200 200 200 200 

Nuorisotilojen käyttötunnit Brukstimmar i ungdomslokalerna 9 324 6 000 6 000 6 000 6 000 

Övikin käyttövuorokaudet Bruksdygn i Övik lägergård 209 230 230 230 230 

Opetuspalvelut - Undervisningstjänster 

Vapaan sivistystyön kustannukset netto 

euroa/asukas 

Kostnader för fritt bildningsarbete netto, 

euro/invånare 

10,82 11,05 11,30 11,30 11,30 

Opiskelijamäärä Antal studeranden 7 859 8 300 8 300 8 300 8 300 

Kansalaisopisto Kansalaisopisto 5 200 5 200 5 200 5 200 5 200 

Borgå medborgarinstitut Borgå medborgarinstitut 2 659 3 100 3 100 3 100 3 100 

Opetustunnit Undervisningstimmar 18 211 19 000 18 500 18 900 19 000 

Kansalaisopisto Kansalaisopisto 12 235 12 800 12 200 12 600 12 700 

Borgå medborgarinstitut Borgå medborgarinstitut 5 976 6 200 6 300 6 300 6 300 

Taiteen perusopetuksen nettomeno/ Konstundervisningen nettoutgifter/invånare 11,76 11,44 11,44 11,44 11,44 

porvoolainen asukas yhteensä 

från Borgå 

Musiikkiopisto Musikinstitutet 6,75 7,25 7,25 7,25 7,25 

Taidekoulu Konstskola 5,02 4,19 4,19 4,19 4,19 

Opiskelijamäärä /antal studerande, Antal studerande 3 406 3 480 3 650 3 650 3 700 

Musiikkiopisto (kaikki) Musikinstitutet (alla) 2 456 2 500 2 600 2 600 2 650 

Taidekoulu (kaikki) Konstskola (alla) 950 980 1 050 1 050 1 050 

Opiskelijamäärä (varsinaiset) Antal studerande (ordinarie) 1 496 1 386 1 416 1 422 1 430 

Musiikkiopisto Musikinstitutet 766 756 766 772 780 

Porvoo Borgå 356 356 356 360 365 

Sopimuskunnat Avtalskommuner 390 400 410 412 415 

Taidekoulu Konstskola 750 630 650 650 650 

Opetustunnit Undervisningstimmar 52 500 52 700 52 950 52 950 52 950 

Musiikkiopisto Musikinstitutet 43 425 47 000 47 000 47 000 47 000 

Taidekoulu Konstskola 4 960 5 700 5 950 5 950 5 950 

Musiikkiopistoon pyrkijät Antal sökande till Musikinstitutet 530 550 600 620 630 

67




SIVISTYSTOIMEN JOHTO BILDNINGSSEKTORNS LEDNING 

TUOTOT 

INTÄKTER 

Myyntituotot Försäljningsintäkter 10 799 100 100 100 100 

Maksutuotot Avgiftsintäkter 35 

Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 11 1 300 1 300 1 300 1 300 


KULUT 

KOSTNADER 




Avustukset Understöd -500 - 9 500 - 49 500 - 45 000 - 40 000 


Muut kulut Övriga utigfter -36 193 - 43 800 - 43 800 - 43 800 - 43 800 

KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -845 855 - 1 066 400 - 1 195 100 - 1 190 600 - 1 185 600 

TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOMRÅDE TOTALT -835 010 - 1 065 000 - 1 193 700 - 1 189 200 - 1 184 200 

SUOMENKIELISET 

KOULUTUSPALVELUT 

FINSKSPRÅKIGA 

UTBILDNINGTJÄNSTER 

TUOTOT 

INTÄKTER 







KULUT 

KOSTNADER 








TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOMRÅDE TOTALT -37 751 037 - 36 624 500 - 37 113 700 - 37 143 500 - 37 143 500 

RUOTSINKIELISET 

KOULUTUSPALVELUT 

SVENSKSPRÅKIGA 

UTBILDNINGSTJÄNSTER 

TUOTOT 

INTÄKTER 


Maksutuotot Avgiftssintäkter 1 031 900 900 900 900 





KULUT 

KOSTNADER 




Avustukset Understöd -24 179 - 400 - 400 - 400 - 400 





VARHAISKASVATUSPALVELUT SMÅBARNSFOSTRAN 

TUOTOT 

INTÄKTER 






KULUT 

KOSTNADER 




Avustukset Understöd -3 031 842 - 2 906 800 - 2 982 800 - 2 982 800 - 2 982 800 





68



KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAP KULTUR- OCH FRITIDSTJÄNSTER 

TUOTOT 

INTÄKTER 







KULUT 

KOSTNADER 









SIVISTYSTOIMI YHTEENSÄ BILDNINGSSEKTORN TOTALT 



YHTEENSÄ TOTALT -96 497 988 - 96 892 200 - 98 975 300 - 99 924 700 - 100 061 700 

69

4.4 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - Räddningsverket i Östra Nyland 

Toimialan tilivelvollinen: pelastusjohtaja 

Toimialan sitova nettomääräraha: + 700 000 euroa 

Pelastuslaitoksen tavoitteeksi on asetettu nykyisen käytössä 

olevan hallintomuodon muuttaminen itsenäisestä 

taseyksiköstä kunnalliseksi liikelaitokseksi. Hallintomuodon 

muuttamisen yhteydessä on tarkoitus muuttaa myös sopijakuntien 

välistä kustannusjakoa. Nykyinen kustannusjako 

perustuu asukaslukuun (50 %) ja alueellistamisen yhteydessä 

määritellystä ns. sisääntulokustannuksesta (50 %). 

Liikelaitoksessa sopijakuntien välinen kustannusjako määräytyisi 

sopijakunnittain asukasluvun perusteella. 

Itä-Uudenmaan pelastusalueella ja pelastuslaitoksen tuottamien 

palvelujen saatavuus ja taso perustuu pelastustoimen 

lainsäädäntöön sekä sisäasiainministeriön asettamiin 

pelastustoimen valtakunnallisiin tulos- ja palvelutavoitteisiin. 

Pelastuslaitoksen tuottamien palvelujen alueellinen 

saatavuus ja taso on määritelty yksityiskohtaisemmin 

hyväksytyssä pelastusalueen 2010–2014 palvelutasopäätöksessä, 

joka on laadittu yhteistyössä sopijakuntien 

kanssa. 

Pelastuslaitoksen palvelutason perusteena on alueen 

riskinarvio, jonka nojalla on määritelty nykyisin ylläpidettävät 

resurssit alueen onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan 

ja väestönsuojelun edellyttämien toimintojen 

ylläpitämiseksi. Pelastuslaitoksen toiminnan arvioinnissa 

on kiinnitetty erityistä huomiota onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn 

sekä pelastuspalvelujen kattavuuteen ja saantiin. 

Ydintoiminnat palvelutuotannossa muodostuvat onnettomuuksien 

ehkäisyn, pelastustoiminnan, öljyntorjunnan, 

ensihoito- ja ensivastepalveluista sekä tilannekeskuksen 

toiminnoista. Pelastuslaissa todettujen tehtävien lisäksi 

pelastustoimi hoitaa muuhun lainsäädäntöön ja tehtyihin 

sopimuksiin perustuvia tehtäviä, joista merkittävimmät ovat 

ensihoito- ja ensivastepalvelut, öljy- ja muiden ympäristövahinkojen 

torjuntaa koskevat tehtävät sekä vaarallisia 

aineita koskevat valvontatehtävät. 

Muuttuvassa toimintaympäristössä pelastustoimen henkilöstö 

on keskeinen voimavara ja kriittinen menestystekijä 

pelastuslaitoksen toimintakyvyn ylläpitämisessä. Palkatun 

ja vapaaehtoisen henkilöstön määrän, osaamisen ja työkyvyn 

ylläpitäminen ovat keskeisessä asemassa pelastuslaitoksen 

tuottamassa palvelutoiminnassa, jossa henkilöstön 

ikääntymisen vaikutus tulee huomioida toimintakyvyn 

ylläpitämisessä. Suuronnettomuudet ja poikkeusolot vaativat 

osin sellaisia valmiuksia ja järjestelyjä, joita ei tarvita 

päivittäisissä onnettomuustilanteissa. Näihin liittyviä valmiuksia 

ja henkilöstön tietotaitoa kehitetään alueen uhkien 

edellyttämällä tavalla. Toimintaan osallistuvien organisaatioiden, 

toimitilojen ja teknisten järjestelmien valmiuksia 

kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi 

pelastuslaitos osallistuu alan kansalliseen ja kansainväliseen 

yhteistyöhön ja kehittämistoimintaan, jotka toimivat 

ydintoimintoja tukevina prosesseina henkilöstön osaamisen, 

pelastustoiminnan ja tekniikan kehittämisessä. 

Redovisningsskyldig för sektorn: räddningsdirektör 

Sektorns bindande netto: + 700 000 euro 

Räddningsverkets mål är att övergå från nuvarande självständig 

balansenhet till ett kommunalt affärsverk. Avsikten 

är också att samtidigt ändra kostnadsfördelningen mellan 

avtalskommunerna. Den nuvarande kostnadsfördelningen 

grundar sig på invånarantalet (50 %) och en avgift som 

fastställdes i samband med regionaliseringen (50 %). I ett 

affärsverk skulle kostnadsfördelningen mellan avtalskommunerna 

fastställas på grund av kommunernas invånarantal. 

Tillgängligheten och nivån för räddningsverkets tjänster 

inom Östra Nylands räddningsområde grundar sig på lagar 

och på de riksomfattande mål för resultat och tjänster som 

inrikesministeriet fastställt. Den regionala tillgängligheten 

och nivån för tjänsterna har definierats mer i detalj i beslutet 

om servicenivån för regionen 2010–2014, som utarbetats 

i samråd med avtalskommunerna. 

Servicenivån bestäms på basis av en riskbedömning av 

området och utifrån den har man beslutat om de nuvarande 

resurserna med tanke på att kunna upprätthålla de 

funktioner som behövs för att förebygga olyckor och för 

räddningsverksamheten och befolkningsskyddet. Vid 

bedömningen av verksamheten har man fäst speciell uppmärksamhet 

vid förebyggande av olyckor och på omfattningen 

och tillgången på räddningstjänsterna. Förebyggande 

av olyckor, räddningsverksamhet, oljeskydd, 

ambulanssjukvård, första insatsen samt lägescentralens 

verksamhet är serviceproduktionens centrala funktioner. 

Utöver de uppgifter som enligt räddningslagen hör till 

räddningsverket sköter det även uppgifter som grundar sig 

i övrig lagstiftning och slutna avtal. De viktigaste av dessa 

uppgifter är uppdrag i anknytning till ambulanssjukvård och 

första insatsen, oljeskydd och förebyggande av övriga 

miljöskador samt övervakning av farliga ämnen. 

Räddningsväsendets personal är en central resurs och en 

kritisk framgångsfaktor vid upprätthållandet av räddningsverkets 

funktionsförmåga i den ändrande verksamhetsmiljön. 

Upprätthållandet av antalet anställda och frivilliga 

samt personalens kompetens och arbetsförmåga spelar en 

central roll vid produceringen av räddningsverkets tjänster. 

Konsekvenserna av den allt äldre personalen och dess 

betydelse för upprätthållandet av funktionsförmågan bör 

även beaktas. Vid katastrofer och undantagsförhållanden 

krävs sådana färdigheter och arrangemang som inte behövs 

vid dagliga olyckssituationer. Färdigheter i anknytning 

till dessa samt personalens kunnande utvecklas 

på det sätt som riskerna i området förutsätter. Färdigheterna 

av de organisationer, lokaliteter och tekniska 

anordningar som deltar i verksamheten utvecklas i samarbete 

med olika aktörer. Räddningsväsendet deltar också 

i branschens nationella och internationella samarbete och 

utveckling, vilket stöder utvecklingen av personalens kunnande, 

räddningsverksamheten och tekniken. 

70

4.4.1 Hallinto–Förvaltning 

Pelastuslaitos on organisoitu hallintoon ja kolmeen tehtäväalueeseen, 

jotka ovat onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta 

ja ensihoito. Sopijakuntia edustavana päätöksentekoelimenä 

toimii kahdeksanjäseninen aluepelastuslautakunta, 

joka toimii keskeisenä päätöksentekoelimenä 

kehitettäessä pelastustoimen toimintoja alueellisena organisaationa 

jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. 

Pelastuslaitoksen toiminnan painopisteet on asetettu vastaamaan 

toimintaympäristön asettamia haasteita arvioimalla 

niiden merkitystä alueen kokonaisturvallisuuden 

kannalta. Pelastusalueen turvallisuutta arvioidaan määrävälein 

tehtävällä riskiarviolla ja resursseja kohdennetaan 

riskiarvion mukaisesti. 

Räddningsverkets organisation omfattar förvaltning och tre 

uppgiftsområden (förebyggande av olyckor, räddningsverksamhet 

och ambulanssjukvård). Regionala räddningsnämnden 

har åtta ledamöter och representerar avtalskommunerna 

som ett beslutsorgan. Nämnden beslutar om 

ärenden i anknytning till räddningsverket och utvecklingen 

av räddningsverkets verksamhet som en regional organisation 

i verksamhetsmiljön som ständigt förändras. 

Räddningsverkets verksamhet fokuserar på att beakta de 

utmaningar verksamhetsmiljön ställer och på att bedöma 

utmaningarnas betydelse med tanke på områdets totala 

säkerhet. Säkerheten i räddningsområdet bedöms med regelbundna 

riskbedömningar, och resurserna riktas enligt 

bedömningarna. 

Sitovat tavoitteet Bindande mål TP-BS 

2011 

TA-BU 

2012 

TA-BU 


TS-EP 

2014 

TS-EP 


Toimintavalmiusaikojen toteuttaminen 

pelastusalueella / toimintavalmiusaika 

Utfall av räddningsverkets beredskapstider 

/beredskapstid i olika riskområden, % av 

1.riskialueella/ 

riskområde I 

eri riskialueilla % tavoitteesta 

målet 

54 % 60 % 60 % 60 % 60 % 

2. riskialueella/ 

riskområde II 

92 % 90 % 90 % 90 % 90 % 

Pelastustoimen henkilöstöresurssien 

ylläpitäminen päivittäisessä toiminnassa 

/ henkilöstön työpanos (vakituinen 

ja sivutoiminen) 

Upprätthållande av räddningsverkets personalresurser 

i den dagliga verksamheten/personalens 

arbetsinsats (ordinarie 

och halvordinarie) 

72 622 69 350 69 350 

kalenteripäivää/ 

kalenderdagar 

69 350 69 350 

Palvelutasopäätöksen mukaisten ensihoidon 

henkilöstöresurssien ylläpitäminen 

päivittäisessä toiminnassa / 

henkilöstön työpanos 

Upprätthållande av ambulanssjukvårdens 

personalresurser enligt beslutet om servicenivå 

i den dagliga verksamheten/ personalens 

arbetsinsats 

17 885 17 885 

kalenteripäivää/ 

kalenderdagar 

17 885 17 885 

4.4.2 Pelastustoiminta–Räddningsverksamhet 

Tehtäväalue vastaa pelastusalueen operatiivisesta toiminnasta 

ja sen valmiuden ylläpidosta pelastusalueella. Pelastustoiminnan 

lisäksi tehtäväalueen toimintoihin on sisällytetty 

öljyvahinkojen torjunta sekä pelastuslaitoksen ylläpitämän 

tilannekeskuksen ylläpitäminen. 

Uppgiftsområdet svarar för den operativa verksamheten 

och beredskapen i räddningsområdet. Utöver räddningsverksamhet 

omfattar uppgiftsområdets verksamhet även 

bekämpning av oljeskador samt upprätthållandet av lägescentralen. 

Pelastustoimen käyttämää johtamisjärjestelmää kehitetään 

ajoneuvoihin sijoitettavalla paikannus- ja tietojärjestelmällä 

ja operatiivisen henkilöstön valmiuksia tietojärjestelmien 

käyttöön lisätään. Sivutoimisten ja sopimuspalokuntien 

henkilöstön koulutusta tehostetaan ja toimintaa kehitetään 

tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Palokuntien 

ensivastetoimintaan liittyvää koulutusta toteutetaan yhtenäisen 

koulutusjärjestelmän mukaisesti koko alueella. Ajoneuvojen 

uusintaa ja kierrätystä jatketaan palvelutasopäätöksen 

ja tehdyn suunnitelman mukaisesti. Heikoilla 

jäillä tapahtuvaa pelastustoimintaa parannetaan toimintaa 

soveltuvalla kalustohankinnalla. 

Öljyvahinkojen torjuntaan liittyvän kaluston ja laitteiston 

yhtenäistämistä jatketaan ja vene- ja öljyntorjuntakalustoa 

lisätään hyväksytyn öljyntorjuntasuunnitelman mukaisesti. 

Öljyntorjuntakaluston liikuteltavuutta tehostetaan konttijärjestelmällä 

ja Neste Oilin satamassa ylläpidetään öljyisen 

jätteen varastoaluksena ”Vesikko” proomua, kahta 

öljyntorjuntalaitakerääjää sisältävää konttia sekä kahta 

laivapalojen sammutukseen soveltuvaa laivapalojen sammutuskonttia. 

Satamassa olevan kaluston käyttö perustuu 

pelastuslaitoksen ja Neste Oilin yhteismiehitykseen, josta 

on sovittu erillisellä sopimuksella. 

Räddningsverkets ledningssystem utvecklas med ett positionerings- 

och informationssystem i fordonen. Den operativa 

personalens beredskap att använda informationssystem 

förbättras. Utbildningen för halvordinarie brandkårer 

och avtalsbrandkårer effektiviseras och verksamheten 

utvecklas till en ändamålsenlig helhet. Man ordnar mer 

utbildning i första insatsen enligt det enhetliga utbildningssystemet 

i hela området. Man köper nya fordon och återvinner 

gamla i enlighet med en uppgjord plan och beslutet 

om servicenivån. Räddningsverksamhet på svag is förbättras 

genom att skaffa lämplig utrustning. 

Standardiseringen av oljebekämpningsutrustningen fortskrider 

och ny utrustning till båtar och för bekämpning av 

oljeskador skaffas enligt den godkända oljebekämpningsplanen. 

Med hjälp av containrar förbättrar man oljebekämpningsutrustningens 

rörlighet. I Neste Oils hamn finns 

en pråm (”Vesikko”) som lager för oljeavfall, två containrar 

med oljebekämpningsutrustning samt två släckningscontainrar 

för båtbränder. Utrustningen i hamnen används 

gemensamt av räddningsverket och Neste Oil enligt ett 

uppgjort avtal. 

71

Tilannekeskuksen tehtävänä on vastata pelastuslaitoksen 

toimintaa tukevasta viranomaistoiminnasta sekä kuntien 

johtoryhmien ja muiden avainhenkilöiden hälyttämisestä 

kuntia koskevissa erityis- ja poikkeustilanteissa. Toimintavalmiutta 

lisätään kehittämällä henkilöstön valmiuksia 

tilannekeskustoimintaan soveltuvaksi ja vanhentunutta 

teknistä laitteistoa uusitaan. 

Pelastuslaitoksen toimintakyvyn ylläpitämiseksi pelastuslaitos 

kouluttaa henkilöstöään suunnitelman mukaisesti ja 

vastaa sivutoimisen ja sopimuspalokuntien henkilöstön 

koulutuksesta erillisen ohjelman mukaisesti. Sivutoimisen 

ja sopimuspalokuntien henkilöstön koulutus hankitaan 

ostopalveluna alan koulutuspalveluja tarjoavilta järjestöiltä. 

Vanhentuneen kaluston uusimista jatketaan tehdyn investointisuunnitelman 

ja palvelutasopäätöksen mukaisesti ja 

tavoitteena on uusia raskaat ajoneuvot enintään 20-vuoden 

ikäisinä ja ajoneuvoverosta vapautetut ajoneuvot viiden 

vuoden välein. 

Huoltopalveluiden kustannuskehityksen hillitsemiseksi 

huoltopalveluja kilpailutetaan ja keskitetään yksilöityihin 

paikkoihin. Pelastusasemien (Sipoo, Askola) uusintaan 

liittyviä neuvotteluja jatketaan asianomaisten sopijakuntien 

kanssa. Loviisan pelastusaseman sijoituspaikan selvittämistä 

jatketaan ja suunnitelmassa huomioidaan tulevan 

moottoritien rakentaminen ja siihen liittyvä Loviisan alueen 

tavoitettavuus. 

Lägecentralens uppgift är att svara för myndighetsverksamheten 

som stöder räddningsverkets verksamhet 

samt för att larma kommunernas ledningsgrupper och 

nyckelpersoner vid special- och undantagssituationer. 

Aktionsberedskapen förbättras genom att utveckla personalens 

färdigheter i anslutning till lägescentralens verksamhet 

och genom att byta ut föråldrad teknisk utrustning. 

För att upprätthålla räddningsverkets funktionsförmåga utbildar 

räddningsverket sin personal enligt planen och svarar 

för utbildningen för halvordinarie brandkårer och avtalsbrandkårer 

enligt ett separat program. Utbildningen för 

halvordinarie brandkårer och avtalsbrandkårer köps av 

organisationer som bjuder utbildningstjänster inom branschen. 

Man fortsätter att byta ut den gamla utrustningen enligt 

investeringsplanen och beslutet om servicenivån, och 

målet är att tunga fordon är högst 20 år gamla och att de 

fordon för vilka man inte behöver betala fordonsskatt byts 

ut vart femte år. 

För att dämpa underhållsservicens kostnadsutveckling 

konkurrensutsätter man underhållsservicen och fastställer 

de ställen man köper servicen från. Förhandlingarna om 

renoveringen av räddningsstationerna i Sibbo och Askola 

fortsätter med berörda avtalskommuner. Man fortsätter 

utreda placeringen av Lovisa räddningsstation, och i planen 

beaktar man byggandet av den nya motorvägen och 

Lovisaområdets tillgänglighet. 


2011 

TA-BU 

2012 

TA-BU 


TS-EP 

2014 

TS-EP 


Toimintavalmiusaikojen toteuttaminen 

1.riskialueella/ 

pelastusalueella / toimintavalmiusaika 

Utfall av beredskapstider / beredskapstid 

i olika riskområden, minuter 

6,5 min. 6 min. 

riskområde I 

minuutteina eri riskialueilla 

6 min. 

6 min. 6 min. 

2. riskialueella/ 

riskområde II 

5 min. 10 min 10 min 10 min. 10 min. 

Vakituiseen, sivutoimisiin ja sopimuspalokuntiin 

kuuluvien henkilöstön määrän 

ja toimintakyvyn ylläpitäminen / sivutoimisen 

ja sopimuspalokuntien savusukeltamiseen 

kykenevän henkilöstön 

määrä 

Upprätthållande av personalstyrkan och 

personalens funktionsförmåga inom 

halvordinarie och avtalsbrandkårer/ 

personalen i halvordinarie brandkårer 

och avtalsbrandkårer som kan delta i 

räddningsverksamheten 

500 500 500 

henkilöä/ 

personer 

500 500 


2011 

Pelastustoiminnan kustannukset ilman 

vuokria € / pelastusalueen asukas 

Räddningsverkets kostnader €/invånare 

i räddningsområdet utan hyror 

TA-BU 

2012 

TA-BU 


TS-EP 

2014 

62,54 62,94 64,4 65 65 

TS-EP 


Pelastustoiminnan kustannukset € / 

pelastusalueen asukas 

Kostnader för räddningsverksamhet 

€/invånare i räddningsområdet 

73,41 74,67 76,52 77 77 

4.4.3 Onnettomuuksien ehkäisy–Förebyggande av olyckor 

Tehtäväalue vastaa onnettomuuksien ehkäisyn tehtävien 

hoitamisesta hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaisesti. 

Valvontasuunnitelmassa määritellään tarkastustoimintaan 

liittyvät toimenpiteet sekä valvontayhteistyö muiden viranomaisten 

ja tahojen kanssa. Lisäksi siinä määritellään yhdyskunta- 

ja rakentamissuunnitteluun liittyvä viranomaisyhteistyö 

sekä suunnittelijoiden neuvonta ja pelastusviranomaisen 

asiantuntijalausuntojen antaminen. 

Turvallisuuden parantamiseksi asumiseen liittyvää turvallisuutta 

kehitetään ja keskeisenä tavoitteena on palojen 

määrän vähentäminen yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. 

Erheellisten paloilmoitusten määrää pyritään edelleen 

Uppgiftsområdet svarar för förebyggandet av olyckor i 

enlighet med den godkända tillsynsplanen. I tillsynsplanen 

definieras de åtgärder som ansluter sig till inspektioner 

samt samarbete med övriga myndigheter och intressenter. 

I planen definierar man också det myndighetssamarbete 

som ansluter sig till samhälls- och byggplanering samt 

rådgivning till planerare och expertutlåtanden som räddningsmyndigheten 

ger. 

Tryggheten i anslutning till boende förbättras. Ett centralt 

mål är att i samarbete med olika myndigheter minska 

antalet bränder. Man strävar fortfarande efter att minska 

antalet felaktiga brandlarm med projektet ERHE, med vil- 

72

vähentämään erillisellä ERHE –hankkeella, jonka tavoitteena 

on alentaa automaattisten paloilmoituslaitteiden aiheuttamia 

erheellisiä hälytyksiä ja siitä aiheutuvia kustannuksia. 

Väestöhälytinjärjestelmää nykyaikaistetaan ja 

suurtehohälyttimiä sijoitetaan riskienarvioinnin perusteella 

määriteltyihin kohteisiin. Neuvonta- ja valistustoimintaan 

liittyvän turvallisuusviestinnän tavoitteena on saavuttaa 

vähintään 20 % pelastusalueen asukkaista. Yhden tai kahden 

asuinrakennuksen valvontatoimenpiteenä käytetään 

omavalvontaa. 

Palotarkastustoimintaan liittyvää koko alueen kattavaa 

palotarkastusohjelmistoa hyödynnetään tehokkaasti suunnittelutoiminnassa, 

tarkastusten kohdentamisessa ja niiden 

seurannassa. 

Alueella vapautetun nuohoustoiminnan palvelutuotannon 

ja sen hintakehityksen seurantaa tehostetaan asianomaisille 

yrityksille suunnatulla vuosittain tehtävällä erillisellä 

kyselyllä. Valvontasuunnitelman edellyttäämät toimintatavan 

muutokset mukautetaan osaksi päivittäistä tarkastustoimintaa. 

Pätevän tarkastushenkilöstön saannin varmistamiseksi 

rekrytointia kehitetään käyttämällä pelastustoimen 

kumppanuusverkoston suomia mahdollisuuksia. 

ket man strävar efter att minska antalet felaktiga brandlarm 

från automatiska brandanläggningar och kostnaderna för 

dem. Utomhuslarmen moderniseras och högeffektiva larmsystem 

placeras på ställen som bestäms utgående från en 

riskbedömning. Det strävas efter att minst 20 % av invånarna 

inom räddningsområdet nås med säkerhetsinformationen 

i anslutning till rådgivnings- och upplysningsverksamheten. 

Bostadshus med en bostad eller två bostäder 

övervakas med egenkontroller. 

Ett datorprogram för brandsyner för hela området utnyttjas 

effektivt vid synerna och planeringen samt uppföljningen. 

Uppföljningen av de avreglerade sotningstjänsterna och 

dess prisutveckling effektiviseras med årliga enkäter till 

företagen inom branschen. De ändringar i verksamhetssättet 

som tillsynsplanen förutsätter tillämpas så att de blir 

en del av den dagliga tillsynsverksamheten. Man utvecklar 

rekryteringen för att garantera tillgången på kompetent 

personal genom att använda de möjligheter räddningsverkets 

nätverk erbjuder. 


2011 

TA-BU 

2012 

TA-BU 


Pelastusalueen valvontasuunnitelman Antalet prestationer enligt tillsynsplanen/år 

1 907 3 500 3 500 

suoritteiden kokonaismäärä / vuosi 

suoritetta/ 

prestationer 

TS-EP TS-EP 

2014 2015 

3 500 3 500 

Turvallisuusviestinnän tavoitteena on 

saavuttaa vähintään 20 % pelastusalueen 

asukkaista / turvallisuuskoulutusta 

ja –neuvontaa saaneiden lukumäärä 

% alueen väestöstä 

Målet är att säkerhetsinformationen når 

minst 20 % av invånarna inom räddningsområdet/antalet 

(%) invånare som 

fått rådgivning och upplysning 

23,2 % 20 % 20 % alueen 

väestöstä/ av 

områdets 

befolkning 

20 % 20 % 


2011 

TA-BU 

2012 

TA-BU 


TS-EP 

2014 

TS-EP 


Onnettomuuksien ehkäisyn kustannukset, 

€/pelastusalueen asukas ilman 

vuokria 

Kostnader för förebyggande av olyckor, 

€/invånare i räddningsområdet utan 

hyror 

7,8 8,12 8,74 9 9 

Onnettomuuksien ehkäisyn kustannukset, 

€ / pelastusalueen asukas 

Kostnader för förebyggande av olyckor, 

€/invånare i räddningsområdet 

8,52 8,94 9,83 10 10 

4.4.4 Ensihoitopalvelut – Ambulanssjukvård 

Terveydenhuoltolaissa ensihoidon järjestämisvastuu on 

siirretty yksittäisiltä kunnilta sairaanhoitopiireille ja Porvoon 

sairaanhoitoalue ja pelastuslaitos ovat 2011 hyväksytyllä 

yhteistoimintasopimuksella sopineet ensihoidon järjestämisestä 

ja sen palvelutuotannon toteuttamisesta Porvoon 

sairaanhoitoalueen kunnissa 1.1.2012 alkaen. Yhteistoimintasopimus 

perustuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin 

hyväksymään palvelutasomääritelmään ensihoito- 

ja ensivastepalvelujen tuottamisesta Porvoon sairaanhoitoalueella. 

Pelastuslaitoksen ensihoidon yksiköt ovat sairaanhoitoalueen 

palvelutasomäärityksen mukaisesti sijoitettuina 

valmiuteen Porvoon, Loviisan ja Sipoon palveluyksiköihin. 

Lisäksi Sipoon ja Loviisan väestön tavoitettavuuden 

parantamiseksi on perustettu uudet ensihoidon 

päivystyspisteet Sipoon Söderkullan ja Loviisan Koskenkylän 

alueille. Ensihoidon palveluverkostoa täydennetään 

Porvoon sairaanhoitoalueen hyväksymillä pelastustoimen 

ensivasteyksiköillä. 

Ensihoidon palvelutuotantoa kehitetään kouluttamalla 

henkilöstöä, seuraamalla asiakaspalautetta ja palvelujen 

toteutumista sekä potilaiden tavoitettavuutta. Lisäksi yh- 

Enligt hälsovårdslagen har ansvaret för ambulanssjukvården 

överförts från kommunerna till sjukvårdsdistrikten, 

och Borgå sjukvårdsområde och räddningsverket har i ett 

samarbetsavtal, som godkändes 2011, avtalat om ordnande 

av ambulanssjukvården och dess serviceproduktion i 

kommunerna inom Borgå sjukvårdsområde från 1.1.2012. 

Samarbetsavtalet grundar sig på ett beslut om servicenivån 

som Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt godkänt 

för producering av tjänster i anknytning till ambulanssjukvård 

och första insatsen inom Borgå sjukvårdsområde. 

Ambulanssjukvårdens enheter placeras enligt sjukvårdsdistriktets 

beslut om servicenivån i beredskap i Borgå, 

Lovisa och Sibbo betjäningsenheter. Dessutom har man 

grundat nya jourenheter i Söderkulla i Sibbo och Forsby i 

Lovisa för att kunna nå befolkningen i Sibbo och Lovisa 

bättre. Ambulanssjukvårdens servicenät kompletteras med 

räddningsverkets enheter för första insatsen som Borgå 

sjukvårdsområde godkänt. 

Ambulanssjukvårdens serviceproduktion utvecklas genom 

att utbilda personalen samt att följa kundresponsen, genomförande 

av tjänsterna och hur patienterna nås. Praxisen 

i anslutning till vård av patienter görs enhetligare 

73

denmukaistetaan potilaan hoitoon liittyviä hoitokäytänteitä 

ja kehitetään potilasturvallisuutta koskevia asioita. 

Varmistetaan sopimuksen mukaisen henkilöstön rekrytointi 

hyödyntämällä pelastustoimen verkoston suomia mahdollisuuksia. 

Ensihoidon mukauttaminen alueellisen ensihoitojärjestelmän 

mukaiseksi huomioidaan henkilöstön koulutuksessa. 

och frågor i anslutning till patientsäkerhet utvecklas. 

Man effektiviserar rekryteringen av personal för att garantera 

tillgången på personal genom att utnyttja de möjligheter 

räddningsverkets nätverk bjuder. Anpassning av 

ambulanssjukvården till det regionala ambulanssjukvårdssystemet 

beaktas i personalutbildningen. 


2011 

Tuottaa ensihoitopalvelut Porvoon Producera ambulanssjukvården inom 

sairaanhoitoalueella palvelutasopäätöksen 

Borgå sjukvårdsområde i enlighet med 

mukaisesti / väestön tavoit- 

servicenivåbeslutet/responstid % per 

taminen % kiireellisyysluokittain prioritetsklass 

TA-BU 

2012 

TA- 

BU2013 

TS-EP 

2014 

TS-EP 


A-B 

8 min. 8 min. 8 min. 8 min. 

A-B 

15 min. 15 min. 15 min. 15 min. 

C 

30 min. 30 min. 30 min. 30 min. 

D 

30 min. 30 min. 30 min. 30 min. 

Ensihoitopalveluiden suoritteiden 

(sairaankuljetukset) määrä Porvoon 

sairaanhoitoalueella 

Antal prestationer inom ambulanssjukvård 

(sjuktransporter) i Borgå 

sjukvårdsområde 

13 000 13 000 13 000 13 000 

Muut tavoitteet Övriga mål TP-BS 

2011 

TA-BU 

2012 

TA-BU 


TS-EP 

2014 

TS-EP 


Ensihoitopalvelujen kustannukset 

ilman vuokria € / asukas 

Ensihoitopalvelujen kustannukset € / 

asukas 

Kostnaderna för ambulanssjukvård 

utan hyror €/invånare 

Kostnaderna för ambulanssjukvård 

€/invånare 

44,78 44,81 45 45 

45,21 46,53 47 47 

74

TOIMIALAN MÄÄRÄRAHATAULUKKO – SEKTORNS ANSLAGSTABELL 



HALLINTO 

FÖRVALTNING 

TUOTOT 

INTÄKTER 

Myyntituotot Försäljningsintäkter 589 825 1 108 900 1 153 600 1 153 600 1 203 600 


KULUT 

KOSTNADER 




Avustukset Understöd 0 - 500 - 500 - 500 - 500 




TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOMRÅDE TOT. 222 193 654 100 700 000 700 000 750 000 

PELASTUSTOIMI 

RÄDDNINGSVERKSAMHET 

TUOTOT 

INTÄKTER 






KULUT 

KOSTNADER 


Palvelujen ostot Köp av tjänster -1 081 004 - 942 500 - 988 500 - 988 500 - 988 500 


Avustukset Understöd -165 - 25 000 - 25 000 - 25 000 - 25 000 




TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOMRÅDE TOT. 1 716 780 - 139 400 

ONNETTOMUUKSIEN EHK. FÖREBYGGANDE AV OLYCKOR 

TUOTOT 

INTÄKTER 

Myyntituotot Försäljningsintäkter 837 200 925 300 925 300 925 300 


Muut tuotot Muut tuotot 1 000 1 000 1 000 1 000 


KULUT 

KOSTNADER 







TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOMRÅDE TOT. -807 177 - 16 600 

ENSIHOITOPALVELUT 

AMBULANSSJUKVÅRD 

TUOTOT 

INTÄKTER 

Myyntituotot Försäljningsintäkter 2 963 200 3 041 700 3 041 700 3 041 700 

Maksutuotot Avgiftsintäkter 1 368 300 1 416 100 1 416 100 1 416 100 

TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 4 331 500 4 457 800 4 457 800 4 457 800 

KULUT 

KOSTNADER 

Henkilöstökulut Personalkostnader - 3 524 900 - 3 498 900 - 3 498 900 - 3 498 900 

Palvelujen ostot Köp av tjänster - 362 500 - 363 500 - 363 500 - 363 500 

Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenheter - 208 800 - 208 800 - 208 800 - 208 800 

Vuokrakulut Hyror - 326 000 - 383 700 - 383 700 - 383 700 

Muut kulut Övriga utgifter - 2 900 - 2 900 - 2 900 - 2 900 

KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT - 4 425 100 - 4 457 800 - 4 457 800 - 4 457 800 

TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOMRÅDE TOT. - 93 600 

PELASTUSLAITOS 

RÄDDNINGSVERKET 



YHTEENSÄ TOTALT 1 131 797 404 500 700 000 700 000 750 000 

75

4.5 Käyttötalous yhteensä – Driftsekonomin sammanlagt 

TOIMIALOJEN KÄYTTÖTALOUS 2013 - 2015 Tilinp 2011 Ta 2012+m TA 2013 Suunn 2014 Suunn 2015 

DRIFTSEKONOMIN SEKTORVIS 2013 - 2015 Boksl 2011 Bgt 2012+ä BGT 2013 Plan 2014 Plan 2015 


TUOTOT *) INTÄKTER *) 47 522 137 46 657 000 49 003 500 49 180 000 49 199 000 

KULUT KOSTNADER -44 599 653 - 47 045 800 - 51 768 800 - 52 841 000 - 52 845 000 

YHTEENSÄ SAMMANLAGT 2 922 484 - 388 800 - 2 765 300 - 3 661 000 - 3 646 000 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDEN 

TUOTOT INTÄKTER 16 298 481 15 873 400 17 025 900 17 570 300 17 570 300 


YHTEENSÄ SAMMANLAGT -123 901 808 - 129 051 800 - 134 472 700 - 139 670 900 - 144 346 100 




YHTEENSÄ SAMMANLAGT -96 497 988 - 96 892 200 - 98 975 300 - 99 924 700 - 100 061 700 

PELASTUSLAITOS - RÄDDNINGSVERKET 



YHTEENSÄ SAMMANLAGT 1 131 797 404 500 700 000 700 000 750 000 

TOIMIALAT YHTEENSÄ - SEKTORERNA SAMMANLAGT 


KULUT KOSTNADER -300 614 062 -310 353 500 -325 258 600 -333 023 600 -337 839 800 

YHTEENSÄ SAMMANLAGT -216 345 515 -225 928 300 -235 513 300 -242 556 600 -247 303 800 

*) Valmistus omaan käyttöön sisältyy - Tillverkning till eget bruk ingår 

76

5 Tuloslaskelmaosa–Resultaträkningsdelen 

TULOSLASKELMA 

RESULTATRÄKNING 

Tilinp 2011 Ta 2012+m TA 2013 Suunn 2014 Suunn 2015 

Boksl 2011 Bgt 2012+ä BGT 2013 Plan 2014 Plan 2015 

Toimintatuotot 

Verksamhetens intäkter 



Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 4 501 415 3 451 500 4 747 500 4 817 500 4 817 500 

Muut toimintatuotot Övriga intäkter 43 152 472 39 391 600 41 357 000 41 718 200 41 737 200 

Yhteensä Sammanlagt 83 725 221 83 738 600 89 218 700 89 940 400 90 009 400 

Valmistus omaan käyttöön Tillverkning till eget bruk 543 327 686 600 526 600 526 600 526 600 

Toimintakulut 

Verksamhetens kostnader 

Henkilöstökulut Personalkostnader - 124 762 775 - 132 565 900 - 135 574 700 - 137 254 700 - 138 529 400 

Palvelujen ostot Köp av tjänster - 118 622 701 - 121 153 600 - 127 536 400 - 131 610 700 - 134 109 700 

Aineet, tarvikkeet, tavarat Material och förnödenheter - 12 027 752 - 12 174 700 - 12 429 700 - 12 800 700 - 12 904 200 

Avustukset Understöd - 12 255 595 - 12 335 200 - 12 964 400 - 13 259 900 - 13 554 900 

Muut toimintakulut Övriga verksamhetskostnader - 32 945 239 - 32 124 100 - 36 753 400 - 38 097 600 - 38 741 600 

Yhteensä Sammanlagt - 300 614 062 - 310 353 500 - 325 258 600 - 333 023 600 - 337 839 800 

TOIMINTAKATE VERKSAMHETSBIDRAG - 216 345 514 - 225 928 300 - 235 513 300 - 242 556 600 - 247 303 800 

Verotulot 

Skatteinkomster 

Kunnallisvero Kommunalskatt 167 174 174 169 400 000 175 000 000 177 000 000 179 000 000 

Kiinteistövero Fastighetsskatt 11 374 665 12 000 000 12 800 000 13 000 000 13 200 000 

Osuus yhteisöveron tuotosta Andel av samfundsskatten 16 514 036 12 300 000 15 000 000 15 000 000 15 000 000 

Yhteensä Sammanlagt 195 062 875 193 700 000 202 800 000 205 000 000 207 200 000 

Valtionosuudet Statsandelar 49 577 290 50 600 000 51 800 000 52 000 000 52 200 000 

Rahoitustuotot ja -kulut Finansiella intäkter och kostnader 

Korkotuotot Ränteintäkter 317 454 50 000 100 000 100 000 100 000 

Muut rahoitustuotot Övriga finansiella inkomster 2 588 545 2 050 000 2 500 000 2 500 000 2 500 000 

Korkokulut Räntekostnader - 3 726 481 - 4 000 000 - 3 200 000 - 3 500 000 - 3 500 000 

Muut rahoituskulut Övriga finansiella kostnader - 5 265 - 100 000 - 100 000 - 100 000 - 100 000 

Yhteensä Sammanlagt - 825 747 - 2 000 000 - 700 000 - 1 000 000 - 1 000 000 

VUOSIKATE ÅRSBIDRAG 27 468 904 16 371 700 18 386 700 13 443 400 11 096 200 

Poistot ja arvonalentumiset Avskrivn. och nedskrivningar - 21 615 713 - 19 000 000 - 21 000 000 - 21 000 000 - 21 000 000 

TILIKAUDEN TULOS RÄKENSKAPSPER. RESULTAT 5 853 191 - 2 628 300 - 2 613 300 - 7 556 600 - 9 903 800 

Poistoeron muutos Förändring av avskrivn.diff - 177 268 

Varausten muutos Förändring av reserver - 438 098 

Rahastojen muutos Förändring av fonder - 3 000 000 

YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ÖVER-/UNDERSKOTT 2 237 825 - 2 628 300 - 2 613 300 - 7 556 600 - 9 903 800 

77

6 Investointiosa–Investeringsdelen 

6.1 Investointitaulukot–Investeringstabeller 

INVESTOINNIT 2013-2017 Tilinp 2011 TA+m 2012 TA 2013 Suunn 2014 Suunn 2015 Suunn 2016 Suunn 2017 

INVESTERINGAR 2013-2017 Boksl 2011 Bgt+ä 2012 BGT 2013 Plan 2014 Plan 2015 Plan 2016 Plan 2017 


Menot Utgifter - 17 687 518 - 14 611 000 - 15 214 000 - 23 653 000 - 28 417 000 - 24 566 000 - 20 417 000 

Tulot Inkomster 2 008 143 690 000 200 000 200 000 200 000 200 000 200 000 

Yhteensä Totalt - 15 679 375 - 13 921 000 - 15 014 000 - 23 453 000 - 28 217 000 - 24 366 000 - 20 217 000 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI- 

SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN 

Menot Utgifter - 150 000 - 217 000 - 507 000 - 323 500 - 233 500 - 200 000 - 200 000 

Yhteensä Totalt - 150 000 - 217 000 - 507 000 - 323 500 - 233 500 - 200 000 - 200 000 


Menot Utgifter - 395 610 - 310 000 - 420 000 - 410 000 - 410 000 - 710 000 - 1 860 000 

Tulot Inkomster 500 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 50 000 

Yhteensä Totalt - 395 110 - 290 000 - 400 000 - 390 000 - 390 000 - 690 000 - 1 810 000 


Menot Utgifter - 829 157 - 1 875 000 - 945 000 - 945 000 - 1 175 000 - 1 210 000 - 915 000 

Tulot Inkomster 170 333 935 000 245 000 245 000 425 000 375 000 135 000 

Yhteensä Totalt - 658 824 - 940 000 - 700 000 - 700 000 - 750 000 - 835 000 - 780 000 

INVESTOINNIT YHTEENSÄ - 

INVESTERINGAR SAMMANLAGT 

Menot Utgifter -19 062 285 -17 013 000 -17 086 000 -25 331 500 -30 235 500 -26 686 000 -23 392 000 

Tulot Inkomster 2 178 976 1 645 000 465 000 465 000 645 000 595 000 385 000 

Yhteensä Totalt -16 883 309 -15 368 000 -16 621 000 -24 866 500 -29 590 500 -26 091 000 -23 007 000 

Lisäksi ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia jo aloitetut tai vuonna 2013 aloitettavat yli 1 milj. euron hankkeet (kokonaiskustannus). 

Bindande mot fullmäktige är dessutom investeringsprojekt som redan påbörjats eller påbörjas år 2013, som överskrider 1 milj. euro (totalkostnad). 

78

6.2 Merkittävimmät investoinnit–De största investeringarna 

TALONRAKENNUS 

Talonrakennushankkeet on käsitelty sisäilmatyöryhmässä. 

Sisäilmatyöryhmällä ei ollut huomauttamista investointiohjelman 

sisällön suhteen. 

Hankesuunnitelmat ja kuntoselvitykset 

Hankesuunnitelmia laaditaan kaikkiin yli 1 000 000 euron 

talonrakennushankkeisiin. On tärkeää, että hankesuunnitelmat 

saadaan laadittua riittävän aikaisessa vaiheessa, 

jotta investointien kustannusarviot saadaan mahdollisimman 

tarkoiksi ja eri toteutusvaihtoehdot vertailtua. 

Energiasäästöinvestoinnit 

Kaupunki on sitoutunut säästämään 9 prosenttia vuoden 

2008 käytetystä energiamäärästä vuoteen 2016 mennessä. 

Säästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että 

kaupunki tekee energiansäästöön tähtääviä investointeja 

olemassa olevaan kiinteistömassaan. Painopiste investoinneissa 

on talotekniikassa, kuten esim. ilmanvaihtojärjestelmien 

lämmöntaiteenottolaitteissa ja säätöautomatiikassa. 

Kaukolämpöverkoston ulkopuolella olevien kiinteistöjen 

lämmönlähdettä muutetaan siten, että kevyen 

polttoaineen ja suoran sähkölämmityksen käyttö korvataan 

maalämmöllä. Energiasäästöinvestoinnin myötä kiinteistöjen 

käyttökustannukset alenevat ja sen myötä myös 

hallintokuntien maksama käyttövuokra pienenee. Energiasäästösuunnitelma 

hyväksytään kaupunginhallituksessa 

ennen suunnittelutyön käynnistymistä. 

Uusi terveysasema 

Uuden terveysaseman hankesuunnittelutyö käynnistetään 

vuoden alussa ja varsinainen suunnittelutyö syksyllä 2013. 

Kyseessä on yhteishanke HUS:n kanssa. Ensisijainen 

vaihtoehto terveysaseman sijoituspaikaksi on Porvoon 

sairaalan yhteyteen. Itäinen terveysasema toimii väistötiloissa 

Piispankadulla, kunnes uuden terveysaseman tilat 

valmistuvat. Kustannusarvio on tässä vaiheessa suuntaa 

antava. Tarkempi kustannusarvio saadaan vuoden 2013 

alkupuoliskolla, kun hankesuunnitelma valmistuu. Kaupungin 

maksuosuus tarkentuu suunnittelun edetessä. 

Hammashoitola, Gammelbacka-Peippola 

Gammelbacka-Peippola alueen hammashoitola sijaitsee 

tällä hetkellä Gammelbackan palvelukeskuksen yhteydessä. 

Tilat ovat epäkäytännölliset ja niissä on viime vuosina 

ollut sisäilmaongelmia. Hammashoitola siirretään 

Läntisen terveyskeskuksen olemassa olevan hammashoitolan 

yhteyteen. 

Palvelutalojen rakentaminen ja vanhainkotien peruskorjaus 

Vanhusten tehostetun palveluasumisen lisäpaikkojen tarve 

on lähivuosina ilmeinen. Myös olemassa olevien vanhainkotien 

peruskorjaaminen ja muuttaminen palveluasunnoiksi 

on tarpeellista. Kokonaisratkaisu palveluasumisen toimitilaratkaisuksi 

tullaan laatimaan vuoden 2013 aikana. 

Tarvittavat uudet palvelutalot pyritään toteuttamaan Aran 

tukemalla rahoituksella. Kaupungin rahoitusta tarvitaan 

vain uusien yksiköiden ensisijaiseen kalustamiseen siinä 

tapauksessa, että kaupunki järjestää itse hoivapalvelun. 

Selvitys olemassa olevien vanhainkotien peruskorjauksesta, 

mahdolliset laajennukset sekä esitys siitä, mille kohderyhmille 

vanhainkodit muutetaan, valmistuu vuoden 2013 

aikana. Johannisbergin ja Epoon vanhainkotien peruskorjaukseen 

esitetyt määrärahat ovat vain suuntaa antavia. 

HUSBYGGNAD 

Arbetsgruppen för inomhusluft har behandlat husbyggnadsinvesteringarna. 

Arbetsgruppen hade inga anmärkningar 

om innehållet i investeringsprogrammet. 

Projektplaner och fastighetsbesiktningar 

Projektplaner görs för alla husbyggnadsprojekt med ett 

värde över 1 000 000 euro. Det är viktigt att projektplanerna 

görs färdiga i ett tillräckligt tidigt skede, så att man 

hinner göra så noggranna kostnadsförslag som möjligt för 

investeringarna och kan jämföra olika alternativ för genomförandet. 

Energisparande investeringar 

Staden har förbundit sig att spara 9 procent av energimängden 

år 2008 före år 2016. En förutsättning för att 

sparmålet ska uppnås är att staden gör energisparande 

investeringar i den befintliga fastighetsmassan. Tyngdpunkten 

för investeringarna ligger på husteknik, t.ex. värmeväxlare 

i luftkonditioneringen och regleringsautomatik. 

Värmekällan i fastigheter utanför fjärrvärmenätet byts ut 

från lätt bränsle och direktelvärme till jordvärme. De energibesparande 

investeringarna minskar driftskostnaderna 

för fastigheter och därmed också den hyra för drift som 

förvaltningarna betalar. Energisparprogrammet godkänns 

av stadsstyrelsen innan planeringen inleds. 

Ny hälsostation 

Projektplaneringen för den nya hälsostationen inleds i 

början av året, och det egentliga planeringsarbetet hösten 

2013. Det är fråga om ett samprojekt med HNS. Förstahandsalternativet 

för placering av hälsostationen är i anslutning 

till Borgå sjukhus. Östra hälsostationen fungerar i 

tillfälliga lokaler på Biskopsgatan tills den nya hälsostationen 

blir färdig. Kostnadsberäkningen är riktgivande för 

tillfället. En noggrannare kostnadsberäkning blir färdig i 

början av år 2013 då projektplanen färdigställs. Stadens 

andel av kostnaderna preciseras då planeringen framskrider. 

Tandklinik, Gammelbacka - Pepot 

Tandkliniken för området Gammelbacka - Pepot finns för 

tillfället i Gammelbackan palvelukeskus. Lokalerna är 

opraktiska, och det har under de senaste åren förekommit 

problem i inomhusluften. Tandkliniken flyttas till Västra 

hälsostationen i anslutning till tandkliniken som fungerar 

där. 

Byggande av servicehus och grundlig renovering av 

åldringshem 

Behovet av flera platser inom effektiverat serviceboende 

för äldre är uppenbart. Också grundrenovering av befintliga 

åldringshem och ombyggnad till servicebostäder behövs. 

Under år 2013 utarbetas en helhetslösning för serviceboende. 

Man strävar efter att få bidrag till finansieringen 

av de nya servicehus som behövs från Finansieringsoch 

utvecklingscentralen för boendet. Stadens finansiering 

behövs endast för den primära möbleringen av nya enheter 

i det fall att staden anordnar omsorgstjänsterna själv. 

Under år 2013 färdigställs en utredning om renovering och 

eventuell ombyggnad av befintliga åldringshem samt ett 

förslag angående målgrupper för vilkas behov ombyggnad 

ska ske. De anslag som föreslås för grundlig renovering av 

Johannisbergs och Ebbo åldringshem är riktgivande. Noggrannare 

siffror får efter det att projektplanerna blir färdiga. 

79

Tarkempia lukuja saadaan, kun hankesuunnitelmat valmistuvat. 

Eestinmäen päiväkodin laajennus 

Eestinmäen päiväkotiin on suunniteltu kolmen päivähoitoryhmän 

laajennus. Laajennuksen jälkeen päiväkodissa on 

yhteensä kahdeksan hoitoryhmää eli laskennallisia hoitopaikkoja 

on 168. Päiväkoti on liikenteellisesti hyvällä paikalla 

ja laajentaminen tästä syystä perusteltua. Laajennustyöt 

käynnistyvät vuonna 2014. 

Tolkkisten päiväkoti 

Tolkkisten päiväkodissa on ollut sisäilmaongelmia. Päiväkoti 

suljettiin ja lapset sekä henkilökunta siirrettiin elokuussa 

2012 Ylä-Haikkoon päiväkotiin, kun se valmistui. 

Peruskorjauksen yhteydessä lisätään päiväkodin lapsimäärää 

yhdellä ryhmällä. Laskennallisia hoitopaikkoja on 

peruskorjauksen jälkeen neljä hoitoryhmää, eli 84 laskennallista 

hoitopaikkaa. Näillä toimenpiteillä pystytään 

parantamaan päiväkodin taloudellista kannattavuutta. 

Suomenkylän päiväkoti 

Suomenkylän nykyinen päiväkoti toimii tällä hetkellä väistötiloissa. 

Entisen Suomenkylän koulun päärakennus 

korjataan päiväkotikäyttöön vuoden 2013 aikana ja otetaan 

käyttöön vuoden 2014 alusta. Suomenkylän korjattuun 

päiväkotiin tulee neljä hoitoryhmää eli 84 laskennallista 

hoitopaikkaa. Suomenkylän koulun pienempi rakennus 

myydään. 

Omenatarhan ja Hinthaaran päiväkotien kalustaminen 

Rakenteilla oleva Omenatarhan päiväkoti valmistuu vuoden 

2012 loppuun mennessä ja Hinthaaraan uusi päiväkoti 

valmistuu kesällä 2013. Talousarviossa on määrärahoja 

Omenatarhan ja Jokilaakson päiväkotien kalustamiseen. 

Grännäs skola 

Grännäsin koulun oppilasmäärä on kasvussa ja opetustilojen 

lisätilojen rakentaminen tarpeellista. Liikuntasalirakennuksen 

kunto on heikko, se on tarkoitus uusia samalla, 

kun rakennetaan koululle tarvittavat lisätilat. Hankesuunnitelma 

valmistuu vuoden alkupuolella. Hankesuunnitelman 

lähtökohtana on, että koulusta tulisi yksisarjainen. 

Tähän voi tulla muutoksia, mikäli ruotsinkielisten koulujen 

kouluverkkoselvitystyön yhteydessä päätetään toimenpiteistä, 

jotka vaikuttavat Grännäsin koulun oppilasottoalueen 

laajuuteen. 

Västra enhetsskolan 

Strömborgska skolanin ja Näse skolanin rakennukset ovat 

huonossa kunnossa ja niissä esiintyy sisäilmaongelmia. 

Uusi yhtenäiskopulu (1-9 luokat) hankitaan joko peruskorjaamalla 

olemassa oleva rakennus tai sijoittamalla 

yhteiskoulu uudisrakennukseen Näsin alueella. Koulun 

hankesuunnitelma päivitetään, kun on tehty päätös siitä, 

sijoitetaanko koulu uudisrakennukseen tai peruskorjataanko 

olemassa olevia tiloja. 

Lyceiparkens skola 

Lyceiparkens skolanin vanhimman osan talotekniikka on 

elinkaarensa päässä ja se on uusittava lähivuosina. Kiinteistön 

energiatalous edellyttää myös panostuksia erityisesti 

ilmanvaihtojärjestelmään. Em. lisäksi sisäpuoliset 

pintarakenteet ja kiintokalusteet ovat uusimistarpeessa. 

Korjaustyöt käynnistetään vuonna 2014. 

Hinthaaran sivistyskeskus 

Hinthaaran uusi päiväkoti, valmistuu kesällä 2013. Nykyiset 

päiväkotitilat sivistyskeskuksessa muutetaan koulutiloiksi 

syksyllä 2013. Koulu toimii tällä hetkellä osittain 

tilapäistiloissa. Talonrakennushankkeet on käsitelty 

Utbyggnad av Estbacka daghem 

En utbyggnad av Estbacka daghem för tre nya dagvårdsgrupper 

har planerats. Efter utbyggnad har daghemmet 

sammanlagt åtta dagvårdsgrupper, dvs. det kalkylerade 

antalet vårdplatser blir 168. Trafikmässigt ligger daghemmet 

på en bra plats, varför en utbyggnad är motiverad. 

Utbyggnadsarbetena påbörjas år 2014. 

Tolkis daghem 

Det har förekommit problem med inomhusluften i Tolkis 

daghem. Daghemmet stängdes, och barnen och personalen 

flyttade till Ylä-Haikkoon päiväkoti i augusti 2012, då 

daghemmet blev färdigt. I samband med den grundliga 

renoveringen av daghemmet får daghemmet en grupp till. 

Efter renoveringen har daghemmet fyra grupper, dvs. 84 

kalkylmässiga vårdplatser. Med dessa åtgärder kan man 

förbättra daghemmets ekonomiska lönsamhet 

Finnby daghem 

Finnby daghemmen fungerar som bäst i tillfälliga lokaler. 

Förra Suomenkylän koulus huvudbyggnad byggs om till ett 

daghem under år 2013 och tas i bruk från början av år 

2014. Efter renoveringen har daghemmet fyra grupper, 

dvs. 84 kalkylmässiga vårdplatser. Suomenkylän koulus 

mindre byggnad säljs. 

Inventarier till Äppelbackens daghem och Hindhår 

daghem 

Omenatarhan päiväkoti, som håller på att byggas, blir 

färdigt före slutet av år 2012, och Jokilaakson päiväkoti, 

som byggs i Hindhår, sommaren 2013. I budgeten finns 

anslag för möblering av Ometarhan päiväkoti och Jokilaakson 

päiväkoti. 

Grännäs skola 

Elevantalet i Grännäs skola växer och skolan behöver flera 

klassrum. Idrottssalen är i dåligt skick och avsikten är att 

renovera den samtidigt som man bygger nya rum till skolan. 

Projektplanen blir färdig i början av året. I projektplanen 

utgår man från en skola med en klass per årsklass. 

Detta kan ändras, om skolnätsutredningen för de svenska 

skolorna leder till åtgärder som påverkar elevupptagningsområdet 

för Grännäs skola. 

Västra enhetsskolan 

Strömborgska skolans och Näse skolas byggnader är i 

dåligt skick och har problem med inomhusluften. Den nya 

enhetsskolan (klasserna 1-9) grundas genom att grundligt 

renovera en byggnad eller att bygga en ny byggnad i 

Näse. Projektplanen för skolan uppdateras då man har 

beslutat om detta. 

Lyceiparkens skola 

Hustekniken i Lyceiparkens skolas äldsta del kommer till 

slutet av livscykeln och måste förnyas under de närmaste 

åren. Fastighetens energiekonomi förutsätter också satsning 

i synnerhet i ventilationssystemet. Dessutom bör 

innerväggarnas ytor och fasta inventarier förnyas. Renoveringsarbetena 

påbörjas år 2014. 

Hindhår bildningscentrum 

Det nya daghemmet i Hindhår blir färdigt sommaren 2013. 

Bildningscentrumets nuvarande daghemslokaler byggs om 

till skollokaler på hösten 2013. För tillfället fungerar skolan 

delvis i tillfälliga lokaler. Arbetsgruppen för inomhusluft har 

behandlat husbyggnadsinvesteringarna. Arbetsgruppen 

hade inga anmärkningar om innehållet i investeringsprogrammet. 

80

sisäilmatyöryhmässä. Sisäilmatyöryhmällä ei ollut huomauttamista 

investointiohjelman sisällön suhteen. 

Talonrakennusinvestointihankkeiden yhteydessä myydään 

vapautuvia kiinteistöjä. Myyntituloja ei investointiliitteessä 

ole huomioitu, koska arvion tekeminen edellyttää, että on 

nykyistä tarkempia tietoja kiinteistöjen rakennusoikeudesta 

ja tulevasta käyttötarkoituksesta. Esimerkkejä tällaisista 

kiinteistöistä ovat Lundinkatu 13 ja Strömborgska skola. 


Omakotialueet 

Toukovuoren alueen katuja kunnallistekniset työt jatkuvat 

ja valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 2014 aikana. 

Itä-Mensaksen, Kerkkoon ja Kevätlaakson alueilla työt alkavat 

asemakaavatyön etenemisen mukaiseessa aikataulussa. 

Hermanninsaaressa töitä tehdään maankäyttösopimuksista 

saatavilla määrärahoilla. Länsirannalla katujen 

viimeistelyt valmistuvat talonrakennustöiden edistymisen 

mukaisesti. 

Teiden perusparannukset 

Pellingintietä ja Huhtistentietä parannetaan sekä tehdään 

muita pienempiä liikenneturvallisuus- ja liikenteen sujuvuuden 

parantamiskohteita. Huonokuntoisia pääkatuja 

uudelleenpäällystetään ja sorapintaisia katuja päällystetään. 

Puistot 

Puistoja peruskorjataan ja uusia rakennetaan talousarvion 

sallimissa rajoissa. 

Satama 

Länsirannan rantamuuria uusitaan kävelysillan ja Aleksanterinkadun 

sillan välisellä alueella. 

Työpaikka-alueet. 

Kaupunginhaassa laajennetaan katuverkkoa uusia yritystontteja 

varten asemakaavatyön etenemisen sallimassa 

aikataulussa. 

Itäinen ohikulkutie (saaristotie) 

Viranhatltijat aloittavat neuvottelut valtiovallan eri tahojen 

kanssa eri tavoista ja mahdollisuuksista kiirehtiä ohikulkutien 

toteuttamista. 

Irtain omaisuus 

Kuntatekniikan irtaimen omaisuuden hankinnat ovat tiehöylä, 

sekä puistojen pienkoneet, maapolitiikassa takymetrien 

hankinta. 

HALLINTOPALVELUKESKUS 


Vuonna 2012 aloitettiin käyttäjätunnushallintaprojekti, joka 

jatkuu 2013. Käyttäjätunnuksien hallinnan automatisointi 

nopeuttaa käyttöoikeuksien myöntämistä ja poistamista, 

parantaa tietoturvaa vapauttaa resursseja kentällä muihin 

tehtäviin. Sähköisen laskujen käsittelyn päivitysprojekti 

toteutettiin 2012, hankintaosion käyttöönotto on suunniteltu 

vuodelle 2013. 

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 


Sosiaali- ja terveystoimen irtaimen omaisuuden hankinnat 

liittyvät pääosin terveydenhuollon vanhentuneiden ja rikkimenneiden 

laitteiden korvaamiseen uusilla sekä asiakastietojärjestelmä 

Effican päivittämiseen. Lisäksi suuri yksittäinen 

investointi on noin 90:n sähkösängyn hankinta 

I samband med husbyggnadsinvesteringarna säljs fastigheter 

som blir lediga. Försäljningsintäkterna har inte beaktats 

i investeringsbilagan eftersom en beräkning förutsätter 

att det finns noggrannare uppgifter om fastigheternas 

byggrätt och framtida användningsändamål. Sådana fastigheter 

är till exempel Lundagatan 13 och Strömborgska 

skolan. 

KOMMUNTEKNIK 

Egnahemsområden 

Gatuarbetena och de kommunaltekniska arbetena i 

Majbergets område fortsätter och färdigställs år 2014. 

Arbetena i Östra Mensas, Kerko och Vårdalen påbörjas i 

och med att detaljplanearbetet fortskrider. På Hermansö 

utförs arbetet med anslagen från markanvändningsavtalen. 

Gatorna på västra åstranden färdigställs i och med att 

husen byggs. 

Grundliga förbättringsarbeten av vägar 

Pellingevägen och Huktisvägen förbättras, och också 

några mindre arbeten utförs för att förbättra säkerheten 

och trafikens framkomlighet. Huvudgator som är i dåligt 

skick och gator med grusyta beläggs. 

Parker 

Parker renoveras grundligt och nya byggs i enlighet med 

budgeten. 

Hamn 

Strandmuren mellan gångbron och Alexandersgatans bro 

renoveras på västra åstranden. 

Arbetsplatsområden 

I Stadshagen bygger man ut gatunätet för nya företagstomter 

då detaljplanearbetet tillåter det. 

Östra omfartsvägen (Skärgårdsvägen) 

Tjänsteinnehavarna inleder förhandlingar med statsmaktens 

olika instanser om olika sätt och möjligheter att påskynda 

förverkligandet av omfartsvägen. 

Lös egendom 

Kommunteknikens upphandlingar av lös egendom omfattar 

en väghyvel samt små maskiner för parker, inom markpolitiken 

är det fråga om upphandling av takymeter. 

CENTRALEN FÖR FÖRVALTNINGSTJÄNSTER 

Lös egendom 

År 2012 inleddes ett projekt för hanteringen av användarnamn 

som fortsätter år 2013. En automatisk hantering av 

användarnamn gör beviljande och borttagning av användarrättigheter 

snabbare, förbättrar datasäkerheten och 

frigör resurser för andra uppgifter. Projektet för uppdateringen 

av elektronisk fakturering genomfördes 2012, ibruktagande 

av upphandlingsdelen har planerats för år 2013. 

SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN 

Lös egendom 

I social- och hälsovårdssektorns upphandlingar av lös 

egendom är det mestadels fråga om att ersätta föråldrade 

eller trasiga anläggningar med nya, samt att uppdatera 

klientdatasystemet Effica. En stor investering är också de 

cirka 90 elstyrda sängar som köps till hälsovårdscentralens 

bäddavdelningar, servicehusen och åldringshemmen. 

De elstyrda sängarna förbättrar betydligt ergonomin i 

vårdpersonalens arbete och ökar klienternas möjligheter 

att klara sig på egen hand. För att effektivera användning 

av personalresurserna inom hemvården och för att öka 

81

terveyskeskuksen vuodeosastoille, palvelutaloihin ja vanhainkoteihin. 

Sähkösängyt parantavat merkittävästi hoitohenkilökunnan 

ergonomiaa ja lisäävät asiakkaan omatoimista 

suoriutumista. Kotihoidon henkilöstöresurssien käytön 

tehostamiseksi ja asiakkaan luona tehdyn välittömän 

työn osuuden kasvattamiseksi hankitaan sähköinen työajan 

optimointijärjestelmä. 

SIVISTYSLAUTAKUNTA 


Opetushallitus on myöntänyt Porvoon kaupungin sivistystoimelle 

valtionavustusta perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen 

tietoja viestintätekniikan opetuskäyttöön sekä 

laite- ja tietoverkkohankintoihin 122 000 euroa. Oppiympyrä 

-hankkeen oma osuus on esitetty investointeihin. Vuonna 

2013 on tarkoitus hankkia datatykit luokkiin ja seuraavana 

vuonna dokumenttikamerat. Varhaiskasvatuksen 

osalta esitykset ohjelmistohankinnoista liittyvät Efficaohjelman 

täydennyshankintoihin sekä henkilöstön työvuoroja 

laativaan Titaniaohjelmaan. 

ALUEELLINEN PELASTUSLAUTAKUNTA 


Pelastustoimintaan käytettävät 2013 investoinnit kohdennetaan 

raskaan pelastuskaluston, suojavarusteiden, muun 

pelastuskaluston sekä operatiivisessa toiminnassa käytettävien 

viestivälineiden uusintaan. Lisäksi investointisuunnitelmassa 

on esitetty pelastusalueen kaluston hallinta- ja 

rekisteröintijärjestelmän hankintaa, jolla parannetaan 

olennaisesti nykyistä kaluston seurantaa eri asemilla. 

Öljyntorjunnassa investoinnit on kohdennettu öljyntorjuntapuomien 

ja suojavarusteiden hankintaan, jolla parannetaan 

pelastusalueen varautumisen tilaa suuressa öljyvahingossa. 

Öljyntorjuntaan liittyvissä investoinneissa öljysuojarahaston 

osuus on keskimääräisesti noin 80 % 

investointien kokonaiskustannuksista. 

andelen arbetstid som används till arbete hos klienten, 

skaffas ett elektroniskt system för optimering av arbetstiden. 

BILDNINGSNÄMNDEN 

Lös egendom 

Utbildningsstyrelsen har beviljat bildningssektorn i Borgå 

stad statsunderstöd på 122 000 euro som är avsett för 

användningen av informationsoch kommunikationstekniken 

i undervisningen inom den grundläggande utbildningen 

och gymnasieutbildningen samt för upphandling av 

utrustning och datanät. Den egna andelen av Lärcirkelnprojektet 

har anvisats i investeringarna. Avsikten är att 

man upphandlar datakanoner i klassrum år 2013 och 

dokumentkameror under det följande året. I fråga om småbarnsfostran 

gäller förslagen om programupphandlingar 

Effica-programmets kompletterande upphandlingar samt 

Titania-programmet som gör upp personalens arbetskiftslistor. 

REGIONALA RÄDDNINGSNÄMNDEN 

Lös egendom 

Räddningsverksamhetens investeringar år 2013 riktas till 

tung räddnings-, skydds- och övrig räddningsutrustning 

samt för att förnya de kommunikationsmedel som används 

i den operativa verksamheten. I investeringsplanen föreslås 

dessutom att ett förvaltnings- och registreringssystem 

för redskap skaffas, med vilket man avsevärt förbättrar 

uppföljningen av den nuvarande utrustningen vid olika 

stationer. Inom oljebekämpningen skaffas oljebommar och 

skyddsutrustning, med vilka man förbättrar beredskapen 

inför stora oljeskador. I fråga om oljeskyddsinvesteringar 

är oljeskyddsfondens andel i genomsnitt 80 % av investeringarnas 

totalkostnader. 

82

6.3 Investointiliite–Investeringsbilaga 

INVESTOINNIT 2013 - 2017 (1000 e) 

8000 KAUPUNGINHALLITUS 

Kustannusarvio 

TA2013 TS2014 TS2015 2016 2017 

IRTAIN OMAISUUS 

Menot - 408 - 110 - 50 - 500 

YHTEENSÄ - 408 - 110 - 50 - 500 

KUNTAYHTYMÄOSUUDET 

3000 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 

Menot -239 -195 -195 -102 -102 

3010 Östra Nylands yrkesinstitut Inveon 

Menot -163 -169 

YHTEENSÄ -402 -364 -195 -102 -102 

TALONRAKENNUS 

KONSERNIHALLINNON TALONRAKENNUS 

5005 Virastotalo 

Menot -27 800 H - 200 

5050 Hankesuunnitelmat ja kuntoselvitykset 

Menot -500 A - 100 - 100 - 100 - 100 - 100 

5700 Haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevedenpuhdist 

Menot -750 A - 750 

5770 Energiansäästöinvestoinnit 

Menot -3 500 A - 500 - 2 000 - 1 000 

KONSERNIHALLINNON TALONRAKENNUS yhteensä 

Menot - 600 - 2 850 - 1 100 - 100 - 300 

Tulot 

Yhteensä - 600 - 2 850 - 1 100 - 100 - 300 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TALONRAKENNUS 

5201 Uusi terveysasema 

Menot -21 000 AT - 500 - 1 500 - 9 000 - 4 000 

5225 Hammashoitola, Gammelbacka-Peippola 

Menot -750 LT - 750 

Vanhusten palveluasunnot, ulkopuolinen rahoitus 

5251 Johannisbergin alatontti 

5252 Toukovuori 

5231 Epoon vanhainkoti 

5235 Johannisbergin vanhainkoti 

5260 Vanhusten palveluasuntojen kalustaminen 

Menot -1 000 L - 200 -200 - 200 - 200 - 200 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TALONRAKENNUS yhteensä 

Menot - 1 450 - 1 700 - 9 200 - 4 200 - 200 

Tulot 

Yhteensä - 1 450 - 1 700 - 9 200 - 4 200 - 200 

SIVISTYSTOIMEN TALONRAKENNUS 

5100 Eestinmäen päiväkoti 

Menot -3 200 H - 200 - 1 600 - 1 400 

5101 Gammelbackan päiväkoti 

Menot -1 200 AT - 600 - 600 

5105 Peippolan päiväkoti 

Menot -1 200 AT - 600 - 600 

5108 Tolkkisten päiväkoti 

Menot -1 200 AT - 1 200 

5119 Näsin päiväkoti 

Menot -4 000 AT - 200 - 1 500 

5120 Pappilanmäen päiväkoti 

Menot -1 200 AT - 600 - 600 

5130 Bjurbölen päiväkoti 

Menot -650 A - 650 

5135 Mäntykummun päiväkoti 

Menot -4 000 A - 200 

83




5137 Suomenkylän päiväkoti 

Menot -2 140 LT - 2 140 

5142 Toukovuoren päiväkoti 

Menot -4 000 A - 150 - 2 300 

5155 Uusien päiväkotien kalustaminen 

Menot -540 U - 360 

5326 Skaftkärrin koulu 

Menot -8 000 A - 50 - 200 - 4 000 

5401 Gammelbacka skola, keittiö 

Menot -1 100 A - 1 100 

5402 Grännäs skola 

Menot -2 300 AT - 200 - 2 100 

5410 Sannäs skola 

Menot -2 200 A - 100 

5413 Tolkis skola 

Menot -4 250 A - 250 - 1 300 - 2 700 

5419 Västra enhetsskolan 

Menot -13 550 H - 150 - 700 - 5 000 - 7 700 

5420 Lyceiparkens skola 

Menot -2 700 A - 150 - 2 000 - 550 

5425 Borgå gymnasium (liikuntasali) 

Menot -1 100 A - 1 100 

5430 Hinthaaran sivistyskeskus 

Menot -300 A - 300 

5432 Ilolan uusi koulu ja päiväkoti 

Menot -8 000 A - 200 

5505 Porvoon talo 

Menot -4 600 H - 200 - 3 500 

5540 Pallokentän pukusuojat 

Menot -800 L - 800 

5545 Sisäliikuntatilat 

Menot -4 300 A - 50 - 250 

SIVISTYSTOIMEN TALONRAKENNUS yhteensä 

Menot - 4 700 - 10 900 - 10 100 - 12 400 - 12 050 

Tulot 

Yhteensä - 4 700 - 10 900 - 10 100 - 12 400 - 12 050 

TALONRAKENNUS YHTEENSÄ 

Menot -6 750 -15 450 -20 400 -16 700 -12 550 

Tulot 0 0 0 0 0 

YHTEENSÄ -6 750 -15 450 -20 400 -16 700 -12 550 

8000 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ 

Menot -7 560 -15 924 -20 645 -17 302 -12 652 

Tulot 0 0 0 0 0 

YHTEENSÄ -7 560 -15 924 -20 645 -17 302 -12 652 

8050 KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA 


Menot - 439 - 329 - 372 - 364 - 365 

IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ - 439 - 329 - 372 - 364 - 365 

KIINTEÄ OMAISUUS 

2000 Kiinteistöjen osto 

Menot (maanhankintarahaston varoilla tehtävät maakaupat) -1 000 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000 

KIINTEÄ OMAISUUS yhteensä -1 000 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000 


6069 Uudisrakennus, kadut 

Menot - 1 700 -2 100 -2 100 -2 200 -2 200 

Tulot 200 200 200 200 200 

6099 Perusparannus, kadut 

Menot - 950 -1 050 - 1 000 - 1 000 - 1 000 

6659 Päällystäminen, erittelemätön 

Menot - 600 -700 -700 -600 -600 

6899 Puistot, erittelemätön 

Menot - 400 -400 -400 -400 -400 

6999 Muu kuntatekniikka 

Menot - 1 000 -950 -1 000 -500 -1 000 

84




7059 Satama, erittelemätön 

Menot - 1 415 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000 

7399 Työpaikka-alueet, erittelemätön 

Menot - 150 -200 -200 -200 -200 

7912 Itäinen ohikulkutie (saaristotie) * 

Menot (I- ja II-vaihe) -18 500 

KUNTATEKNIIKKA YHTEENSÄ 

Menot -6 215 -6 400 -6 400 -5 900 -6 400 

Tulot 200 200 200 200 200 

Yhteensä -6 015 -6 200 -6 200 -5 700 -6 200 

8050 KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA yhteensä 

Menot -7 654 -7 729 -7 772 -7 264 -7 765 

Tulot 200 200 200 200 200 

Yhteensä -7 454 -7 529 -7 572 -7 064 -7 565 

8100 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 


Menot -507 -323 -233 -200 -200 

YHTEENSÄ -507 -323 -233 -200 -200 

8100 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA yhteensä 

Menot -507 -323 -233 -200 -200 

Tulot 

Yhteensä -507 -323 -233 -200 -200 

8200 SIVISTYSLAUTAKUNTA 


Menot -170 -160 -160 -110 -110 

YHTEENSÄ -170 -160 -160 -110 -110 

LIIKUNTATOIMEN HANKKEET 

Menot - 250 - 250 - 250 - 600 - 1 750 

Tulot 20 20 20 20 50 

LIIKUNTATOIMEN HANKKEET YHTEENSÄ - 230 - 230 - 230 - 580 - 1 700 

SIVISTYSLAUTAKUNTA yhteensä 

Menot -420 -410 -410 -710 -1 860 

Tulot 20 20 20 20 50 

YHTEENSÄ -400 -390 -390 -690 -1 810 

8900 ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA 


Menot -945 -945 -1 175 -1 210 -915 

Tulot 245 245 425 375 135 

IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ -700 -700 -750 -835 -780 

8900 ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA yhteensä 

Menot -945 -945 -1 175 -1 210 -915 

Tulot 245 245 425 375 135 

Yhteensä - 700 - 700 - 750 - 835 - 780 

INVESTOINNIT YHTEENSÄ 

MENOT - 17 086 - 25 331 - 30 235 - 26 686 - 23 392 

TULOT 465 465 645 595 385 

YHTEENSÄ - 16 621 - 24 866 - 29 590 - 26 091 - 23 007 

BUDJETTIRAHOITUS, NETTO 15 621 23 866 28 590 25 091 22 007 

RAHOITUS MAANHANKINTARAHASTON VAROILLA 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 

Rakennushankkeiden kustannusarvio 

A Alustava arvio (hankesuunnitelma ja kustannusarvio tekemättä) 

H Hankesuunnitelman perusteella laadittu kustannusarvio 

L Luonnossuunnitelmien perusteella laadittu kustannusarvio 

U Urakkatarjousten perusteella laadittu kustannusarvio 

T Terveydellisiä haittoja/työsuojeluongelmia 

* Suunnittelu voidaan aloittaa kun valtion päätös tien rakentamisesta on olemassa 

85

7 

Rahoitusosa–Finansieringsdelen 

TP 2011 TA 2012+m TA 2013 Suunn 2014 Suunn 2015 

RAHOITUSLASKELMA FINANSIERINGSKALKYL BS 2011 BGT 2011+ä BGT 2013 Plan 2014 Plan 2015 

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN 

RAHAVIRTA 

VERKSAMHETENS OCH INVESTE- 

RINGARNAS KASSAFLÖDE 

TOIMINNAN RAHAVIRTA 

KASSAFLÖDET I VERKSAMHETEN 

Vuosikate Årsbidrag 27 468 904 16 371 700 18 386 700 13 443 400 11 096 200 

Tulorahoituksen korjauserät Korrektivp. till internt tillförda medel - 8 362 545 - 6 350 000 - 5 101 000 - 5 100 000 - 5 100 000 

YHTEENSÄ TOTALT 19 106 359 10 021 700 13 285 700 8 343 400 5 996 200 

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 

KASSAFLÖDET FÖR INVESTERINGARNAS DEL 

Käyttöomaisuusinvestoinnit Investeringar i anläggningstillgångar - 19 117 447 - 17 013 000 - 17 086 000 - 25 331 500 - 30 235 500 

Rahoitusosuudet invest.menoihin Finansieringsandelar för invest.utgifter 1 775 529 1 645 000 465 000 465 000 645 000 

Käyttöomaisuuden myyntitulot Försäljn.inkomster av anläggningstillg 8 713 905 6 350 000 5 101 000 5 100 000 5 100 000 

YHTEENSÄ TOTALT - 8 628 013 - 9 018 000 - 11 520 000 - 19 766 500 - 24 490 500 

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN 

RAHAVIRTA YHTEENSÄ 

VERKSAMHETENS OCH INVESTE- 

RINGARNAS KASSAFLÖDE TOTALT 10 478 346 1 003 700 1 765 700 - 11 423 100 - 18 494 300 

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 

KASSAFLÖDET FÖR FINANSIERINGENS DEL 

ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET FÖRÄNDRINGAR I UTLÅNINGEN 

Antolainasaamisten vähennykset Minsking av utlåningen 24 000 

YHTEENSÄ TOTALT 24 000 

LAINAKANNAN MUUTOKSET FÖRÄNDRINGAR AV LÅNEBESTÅNDET 

Pitkäaikaisten lainojen lisäys Ökning av långfristiga lån 10 000 000 24 900 000 22 000 000 44 000 000 40 000 000 

Pitkäaikaisten lainojen vähennys Minsking av långfristiga lån - 25 230 829 - 24 900 000 - 24 000 000 - 33 500 000 - 23 000 000 

Lyhytaikaisten lainojen muutos Förändring av kortfristiga lån 

YHTEENSÄ TOTALT - 15 230 829 - 2 000 000 10 500 000 17 000 000 

MUUT MAKSUVALMIUDEN MUU- 

TOKSET 

ÖVRIGA FÖRÄNDRINGAR AV LIKVIDI- 

TETEN 1 253 791 

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YH- 

TEENSÄ 

KASSAFLÖDET FÖR FINANSIERINGENS 

DEL TOTALT - 13 953 038 - 2 000 000 10 500 000 17 000 000 

RAHAVAROJEN MUUTOS YHT FÖRÄNDRING AV LIKVIDA MEDEL TOT - 3 474 692 1 003 700 - 234 300 - 923 100 - 1 494 300 

86

8 

Talousarvion sitovuus–Budgetens bindande verkan 

Talousarviossa kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin 

toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon 

otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat 

ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve 

katetaan. Toiminnassa ja taloudessa on noudatettava 

talousarviota. Toiminnallisia tavoitteita voidaan 

määritellä sitoviksi. Sitovuus merkitsee mm. sitä, että määrärahaa 

tai nettomäärärahaa ei voi ylittää, tuottotavoitetta 

ei voi alittaa tai sitovaa tavoitetta ei voi jättää saavuttamatta 

ilman kaupunginvaltuuston hyväksymistä. 

Sitovuus valtuustoon nähden 

Käyttötalousosan sitovuus valtuuston nähden on toimialan 

nettomääräraha, tuottotavoite ja sitovat tavoitteet. Investointiosan 

sitovuus valtuustoon nähden on toimialan nettoinvestointimääräraha 

ja hankekohtaisesti yli yhden miljoonan 

euron investointimääräraha. Rahoitusosan sitovuus 

valtuuston nähden on pitkäaikaisten lainojen lisäys ja 

antolainojen lisäys. Liikelaitosten sitovuus valtuustoon 

nähden on toiminnan tulos, tuottotavoite ja sitovat tavoitteet. 

Kaupunginhallitus 

Kaupunginhallitus päättää hankekohtaisesti yli yhden 

miljoonan euron investointihankkeiden hankesuunnitelmista, 

luonnospiirustuksista sekä rakennustyön käynnistämisestä 

valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 

Lautakunta 

Lautakunta päättää alaistensa tehtäväalueiden käyttötalouden 

toimintasuunnitelmista ja investointien hankesuunnitelmista 

sekä niiden muuttamisesta valtuuston 

myöntämien sitovien määrärahojen puitteissa. Investointihankkeen 

ottaminen hankesuunnitelmaan edellyttää, että 

sille on talousarvion erittelyissä osoitettu määräraha. 

Fullmäktige godkänner stadens mål för verksamhet och 

ekonomi i budgeten. I budgeten tas in de anslag och beräknade 

inkomster som verksamhetsmålen förutsätter och 

redovisas hur behovet av finansiering skall täckas. Budgeten 

ska iakttas i verksamheten och ekonomin. Verksamhetsmålen 

kan fastställas som bindande mål. Begreppet 

bindande betyder bl.a. att man inte kan överskrida anslaget 

eller nettoanslaget, inte underskrida målet för avkastning 

eller att man inte kan låta bli att uppfylla det bindande 

målet utan stadsfullmäktiges godkännande. 

Bindande gentemot fullmäktige 

En sektors nettoanslag, mål för avkastning och bindande 

mål i driftsbudgeten är bindande gentemot fullmäktige. En 

sektors investeringsanslag netto och investeringsanslag 

för varje projekt över en miljon euro är bindande i förhållande 

till fullmäktige. Ökningen av långfristiga lån och 

ökningen av utgivna lån i finansieringsdelen är bindande 

gentemot fullmäktige. Affärsverkens verksamhetsresultat, 

avkastningsmål och bindande mål är bindande gentemot 

fullmäktige. 

Stadsstyrelsen 

Stadsstyrelsen beslutar om projektplanerna, skisserna och 

byggstarten för varje investeringsprojekt över en miljon 

euro inom ramen för de anslag som fullmäktige godkänt. 

Nämnderna 

Nämnderna beslutar om verksamhetsplanerna i driftsbudgeten 

och projektplanerna för investeringarna och om 

ändringen av dessa för de underordnade uppgiftsområdena 

inom ramen för de bindande anslag som stadsfullmäktige 

beviljat. För att ta in ett investeringsprojekt i 

projektplanen förutsätts att man anvisat ett anslag för det i 

budgetens specifikationer. 

87

TALOUSARVIO 2013 KÄYTTÖTALOUS 

TOIMIALA 

Tehtäväalue 

Tulosyksikkö 

KONSERNIHALLINTO 

Vaalit 

Kaupunginvaltuusto 

Tarkastustoimi 

Konsernijohto 

Hallintopalvelukeskus 

Kaupunkikehitys 

Elinkeinoasiat 

Maapolitiikka 

Kaupunkisuunnittelu 

Kuntatekniikka 

Lupa- ja valvonta-asiat 

Rakennus- ja ympäristölautakunta 

Rakennusvalvonta 

Ympäristönsuojelu 

Alueellinen jätehuolto 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 

Sosiaali- ja terveystoimen johto 

Terveyspalvelut 

Hallinto 

Terveysasemat 

Tukipalvelut 

Ennaltaehkäisy ja kuntoutus 

Suun terveydenhuolto 

Terveydensuojelu 

Elintarvikelaboratorio 

Näsin sairaala 

Geriatrian lääkäripalvelut 

Erikoissairaanhoito 

Vanhus- ja vammaispalvelut 

Hallinto 

Kotihoito ja palveluasuminen 

Vammaispalvelut 

Laitoshoito 

Sosiaali- ja perhepalvelut 

Hallinto 

Sosiaalityön tukipalvelut 

Lapsiperheiden sosiaalityö 

Aikuissosiaalityö 

Päihdetyö 

Työllisyyspalvelut 

SIVISTYSTOIMI 

Sivistystoimen johto 

Suomenkieliset koulutuspalvelut 

Peruskoulut 

Lukio 

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 

Ruotsinkieliset koulutuspalvelut 

Peruskoulut 

Lukio 

Varhaiskasvatuspalvelut 

Hallinto 

Päiväkodit 

Perhepäivähoito 

Varhaiserityiskasvatus 

Muu varhaiskasvatus ja kotihoidontuki 

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 

Kirjastopalvelut 

Kulttuuripalvelut 

Liikuntapalvelut 

Nuorisopalvelut 

Opetuspalvelut 

BUDGET 2013 DRIFTSEKONOMIN 

SEKTOR 

Uppgiftsområde 

Resultatenhet 

KONCERNFÖRVALTNINGEN 

Val 

Stadsfullmäktige 

Revision 

Koncernledning 

Centralen för förvaltningstjänster 

Stadsutveckling 

Näringsfrågor 

Markpolitik 

Stadsplanering 

Kommunteknik 

Tillstånds- och tillsynsärenden 

Byggnads- och miljönämnden 

Byggnadstillsynen 

Miljövården 

Regional avfallshantering 

SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN 

Social- och hälsovårdssektorns ledning 

Hälsovårdstjänster 

Förvaltning 

Hälsostationer 

Stödtjänster 

Prevention och rehabilitering 

Munhälsovård 

Hälsoskydd 

Livsmedelslaboratorium 

Näse sjukhus 

Geriatriska läkartjäster 

Specialsjukvård 

Äldreomsorg och handikappservice 

Förvaltning 

Hemvård och serviceboende 

Tjänster inom handikappvården 

Anstaltsvård 

Socialarbete och familjetjänster 

Förvaltning 

Socialarbetets stödtjänster 

Socialarbete för barnfamiljer 

Vuxensocialarbete 

Missbrukararbete 

Sysselsättningstjänster 

BILDNINGSSEKTORN 

Bildningssektorns ledning 

Finskspråkiga utbildningstjänster 

Grundskolor 

Gymnasium 

Förm.- och efterm.verksamhet för skolelever 

Svenskspråkiga utbildningstjänster 

Grundskolor 

Gymnasium 

Tjänster inom småbarnsfostran 

Förvaltning 

Daghem 

Familjedagvård 

Specialbarndagvård 

Övrig dagvård och hemvårdsstöd 

Kultur- och fritidstjänster 

Bibliotekstjänster 

Kulturtjänster 

Idrottstjänster 

Ungdomstjänster 

Undervisningstjänster 

88

TALOUSARVIO 2013 KÄYTTÖTALOUS 

TOIMIALA 

Tehtäväalue 

Tulosyksikkö 

ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS 

Hallinto 

Pelastustoimi 

Onnettomuuksien ehkäisy 

Ensihoitopalvelut 

BUDGET 2013 DRIFTSEKONOMIN 

SEKTOR 

Uppgiftsområde 

Resultatenhet 

RÄDDNINGSVERKET I ÖSTRA NYLAND 

Förvaltning 

Räddningsverksamhet 

Förebyggande av olyckor 

Ambulanssjukvård 

TALOUSARVIO 2013 INVESTOINNIT 

BUDGET 2013 INVESTERINGAR 

KAUPUNGINVALTUUSTO *) KAUPUNGINHALLITUS / LAUTAKUNTA STADSFULLMÄKTIGE *) STADSSTYRELSEN / NÄMNDEN 

TOIMIALA HANKERYHMÄ SEKTOR PROJEKTGRUPP 

KONSERNIHALLINTO Kaupunginhallitus KONCERNFÖRVALTNINGEN Stadsstyrelsen 

Irtain omaisuus hankkeittain 

Lös egendom projektvis 

Kuntayhtymät ja muu yhteistoiminta 

Samkommuner och övrig samverkan 

Talonrakennus hankekohtaisesti 

Husbyggnad projektvis 

Kaupunkikehityslautakunta 


Kuntatekniikka hankkeittain 

Kiinteä omaisuus 

Stadsutvecklingsnämnden 


Kommunaltekniken projektvis 

Fast egendom 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveyslautakunta SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD Social- och hälsovårdsnämnden 



SIVISTYSTOIMI Sivistyslautakunta BILDNINGSSEKTORN Bildningsnämnden 



Liikuntatoimi hankkeittain 

Idrottsväsendet projektvis 

PELASTUSLAITOS Aluepelastuslautakunta RÄDDNINGSVERKET Regionala räddningsnämnden 



*) Lisäksi ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia hankkeet, *) Bindande mot fullmäktige är dessutom investeringsprojekt 

jotka ylittävät 1 000 000 euroa (kokonaiskustannus) 

som överskrider 1 000 000 euro (totalkostnad) 

89

9 

Liikelaitokset–Affärsverk 

Kaupungilla on kolme liikelaitosta: Porvoon vesi, Kuninkaantien 

työterveys ja Porvoon Tilapalvelut. 

Staden har tre affärsverk: Borgå vatten, Kungsvägens 

arbetshälsa och affärsverket Borgå Lokalservice. 

Porvoon vesi on kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on 

tuottaa vesihuoltopalveluja, ts. vedenhankintaa ja jäteveden 

poisjohtamista ja käsittelyä. Palveluja tarjotaan 

ensisijaisesti toiminta-alueella, jonka kaupunki vahvistaa 

ottaen huomioon yhdyskuntakehityksen vaatimukset sekä 

taloudelliset resurssit. Palveluja tarjotaan myös toimintaalueen 

ulkopuolella sekä osuuskunnille ja eri sopimuksella 

myös naapurikunnille. Kaupunginvaltuusto päättää kuntalain 

13 § ja 87e §:n mukaisesti liikelaitoksen toiminnan ja 

talouden tavoitteista. 

9.1 Porvoon vesi–Borgå vatten 

Borgå vatten är ett kommunalt affärsverk, vars uppgift är 

att producera vattentjänster, dvs. vattenförsörjning och 

avledande och behandling av avloppsvatten. Tjänsterna 

erbjuds i första hand på det verksamhetsområde, som av 

staden fastställs med beaktande av samhällsutvecklingens 

krav samt ekonomiska resurser. Tjänster erbjuds också 

utanför verksamhetsområdet samt åt andelslag och med 

skilda avtal till grannkommuner. Stadsfullmäktige besluter i 

enlighet med § 13 och § 87e i kommunallagen om målen 

för affärsverkets verksamhet och ekonomi. 

Porvoon veden visiona on olla arvostettu ja luotettava 

vesihuollon toimija. Toiminnan perustana on palvelujen ja 

tuotteiden korkea laatu, ammattitaitoinen henkilöstö ja 

hyvä työmotivaatio, ympäristöasioiden hallinta sekä teknisesti 

ja taloudellisesti kannattava toiminta. 

Vesihuoltoalan yleinen kehitys Suomessa heijastuu myös 

Porvoon veden toimintaympäristöön. Asiakkaiden odotukset, 

lainsäädäntö sekä alan yleinen kehitys korostavat 

asiakaspalvelun ja asiakaslähtöisyyden sekä tuotteiden 

laadun tärkeyttä. Taloudellisuuden ja laadun mittaamiseksi 

osallistutaan Vesilaitosyhdistyksen benchmarking–projektiin 

sekä asiakastyytyväisyystutkimuksiin. 

Seudulliset yhteistyöhankkeet ja uudet organisaatiovaihtoehdot 

tulevat ajankohtaisiksi erityisesti vedenhankinnan, 

mutta todennäköisesti myös koko toiminnan osalta tulevista 

kuntaliitoksista riippumatta. 

Terveys- ja ympäristöviranomaisten vaatimukset koskien 

veden laatua, jäteveden puhdistusta sekä erityisesti lietteen 

käsittelyä tiukentuvat. Lisäksi on seurattava ja huomioitava 

ilmastonmuutoksen vaikutuksia toimintaan. 

Henkilöstön rekrytointi sekä organisaation ja toimintamallien 

kehittäminen vaativat aktiivista panostusta niin, 

että asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet voidaan 

saavuttaa. 

Vesihuollon kehittämisen osalta lähivuosien suuntaviivat 

on määritelty kaupunginhallituksen 18.10.2010 hyväksymässä 

vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Kehittämissuunnitelma 

on lähtökohta taloussuunnitelman investointiohjelman 

laadinnassa. Lisäksi on huomioitava kaupungin 

tontinluovutusohjelma sekä muut suunnitelman laatimisen 

jälkeen esille tulleet tarpeet. 

Vedenhankinnan turvaaminen poikkeuksellisten tilanteiden 

varalta, ympäristönsuojelun parantamiseksi toteutettava 

viemäriverkon laajentaminen ja verkoston korjausvelan 

pysäyttäminen ovat merkittävimpiä muutoksia, joihin varaudutaan. 

Mahdollinen Päijänteen veden käyttäminen 

Borgå vattens vision är att vara en uppskattad och pålitlig 

aktör i vattenförsörjningen. Verksamheten grundar sig på 

tjänster och produkter av hög kvalitet, yrkeskunnig personal 

och bra arbetsmotivation, behärskande av miljöfrågor 

samt tekniskt som ekonomiskt ändamålsenlig verksamhet 

Branschens allmänna utveckling i Finland återspeglar sig 

också i Borgå vattens verksamhetsmiljö. Kundernas förväntningar, 

lagstiftningen och den allmänna utvecklingen 

poängterar vikten av kundservice, beaktande av kundsynvinkeln 

samt produkternas kvalitet. För att mäta ekonomi 

och kvalitet deltar man i Vattenverksföreningens benchmarking–projekt 

och i kundundersökningar. 

Regionala samarbetsprojekt och nya organisationsalternativ 

blir aktuella speciellt för vattenanskaffningens del, 

men sannolikt också för hela verksamhetens del oberoende 

av kommande kommunsammanslagningar. 

Hälso- och miljömyndigheternas krav rörande vattnet kvalitet, 

avloppsrening och speciellt slambehandling blir strängare. 

Dessutom bör man följa upp och beakta klimatförändringens 

inverkan på verksamheten. 

Rekrytering av personal och utveckling av organisationsoch 

verksamhetsmodeller kräver en aktiv satsning, så att 

de uppställda målen för verksamheten och ekonomin kan 

uppnås. 

Riktlinjerna för utvecklandet av vattentjänsterna definieras 

i Utvecklingsplanen för vattentjänster, som godkändes av 

stadsstyrelsen 18.10.2010. Utvecklingsplanen är en utgångspunkt 

då man uppgör ekonomiplanens investeringsprogram. 

Dessutom bör man beakta stadens tomtöverlåtelseprogram 

och andra behov, som framkommit efter 

uppgörande av planen. 

De viktigaste förändringarna som man förbereder sig för är 

att trygga vattenanskaffningen i exceptionella situationer, 

bygga ut avloppsnätet för att förbättra miljöskyddet och 

stoppa reparationsskulden. Den möjliga användningen av 

Päijännevatten för vattenanskaffningen i Borgå, med tillhö- 

90

Porvoon vedenhankinnassa noin kymmenen vuoden kuluessa 

edellyttää, että viemäriverkoston laajentaminen toteutetaan 

pääasiassa tulevalla viisivuotisjaksolla. Hermanninsaaren 

jätevedenpuhdistamon tehostaminen saattaa myös 

edellyttää investointeja tulevalla viisivuotiskaudella. 

Tilikauden tulos muuttuu tarkastellulla aikajaksolla merkittävästi. 

Tämä johtuu suunnitelman mukaisten poistojen 

muutoksesta. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on tarkistanut 

vuonna 2011 yleisohjettaan suunnitelman mukaisista 

poistoista. Poistoaikoja on lyhennetty aiemmasta, minkä 

vuoksi poistojen määrä kasvaa huomattavasti ensimmäisenä 

soveltamisvuotena. Ne investoinnit, joiden käyttöaika 

muutoksen myötä ylittää uuden, lyhyemmän poistoajan, 

käsitellään vuoden 2013 tilinpäätöksessä kerralla. Vastaavaa 

suurta kertaerää ei enää seuraavina vuosina tule ja 

poistoaikojen lyhentämisen vaikutus vaimenee. Tilikauden 

tulos vuoden 2012 talousarviossa 463 100 euroa (6 % 

liikevaihdosta) ja vuoden 2013 talousarviossa -1 893 600 

euroa (-22 %). Tämän jälkeen tilikauden tulos nousee 

jälleen positiiviseksi ja sen on arvioitu olevan 371 000 

euroa (4 %) vuonna 2014. 

rande stora investeringar inom ungefär tio år kräver att 

avloppsnätet huvudsakligen byggs ut under den kommande 

femårsperioden. En höjning av effektiviteten på 

Hermansö avloppsreningsverk förutsätter också eventuella 

investeringar under den kommande femårsperioden. 

Räkenskapsperiodens resultat förändras avsevärt under år 

2013. Detta beror på förändrade avskrivningstider. Bokföringsnämndens 

kommunsektion har år 2011 granskat sina 

allmänna anvisningar om avskrivningar enligt plan. Avskrivningstiderna 

har förkortats, vilket leder till att avskrivningssumman 

ökar märkbart under det första året då nya 

avskrivningstider tillämpas. De investeringar vars användningstid 

överskrider de nya kortare avskrivningstiderna 

kommer att behandlas separat i bokslutet för år 2013. En 

motsvarande engångssumma kommer inte att förekomma 

under senare år då effekterna av de förkortade avskrivningstiderna 

förmildras. Resultatet i budgeten för år 2012 

är 463 100 euro (6 % av omsättningen) och i budgeten för 

år 2013 är -1 893 600 euro (-22 %). Därefter förväntas 

resultatet igen bli positivt och år 2014 uppgå till 371 000 

euro (4 %). 

Sitovat tavoitteet Bindande mål TP-BS TA-BU TA-BU TS-EP TS-EP 


Maksutaso ei ylitä maan keskimääräistä, omakotitalon 

vuosilasku verrattuna keskiarvoon. 

Avgiftsnivån överskrider inte landets medeltal, 

årsräkning för egnahemshus i förhållande 

till medeltalet. 

-9 % - 6 % < 0 % < 0 % < 0 % 



Liikevaihto, milj. euro Omsättning, milj. euro 8,00 8,21 8,75 9,51 10,2 

Käyttökate, milj. euro Driftsbidrag, milj. euro 3,82 3,86 4,19 4,73 5,45 

Vedenmyynti, milj. m³ Vattenförsäljning, milj. m³ 3,08 3,07 3,09 3,09 3,10 

TULOSLASKELMA 2012 2013 2014 2015 

RESULTATRÄKNING TA - BG TA - BG TS - EP TS - EP 

taksamuutos-taxajustering 6 % 7 % 7 % 

Liikevaihto - Omsättning 

Vedenmyynti - Vattenförsäljning 3 745 000 3 992 000 4 357 000 4 689 000 

Perusmaksut - Grundavgifter 800 000 852 000 930 000 1 015 000 

Kulutusmaksut - Förbrukningsavgift 2 945 000 3 140 000 3 427 000 3 674 000 

Jätevesilaskutus - Avloppsvattenfakturering 3 868 000 4 070 000 4 442 000 4 776 000 

Perusmaksut - Grundavgifter 590 000 630 000 688 000 751 000 

Käyttömaksut - Bruksavgifter 3 278 000 3 440 000 3 754 000 4 025 000 

Asennustoiminta - Installationsverksamhet 465 000 550 000 570 000 600 000 

Muut myyntituotot - Övriga försäljningsintäkter 130 000 135 000 140 000 145 000 

Liikevaihto - Omsättning 8 208 000 8 747 000 9 509 000 10 210 000 

Liiketoiminnan muut tuotot - Övriga rörelseintäkter 24 000 50 000 50 000 50 000 

Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 442 400 486 600 500 000 500 000 

Toimintakulut - Verksamhetskostnader 4 813 800 5 211 300 5 368 000 5 529 000 

Käyttökate - Driftsbidrag 3 860 600 3 585 700 4 191 000 4 731 000 

käyttökate % - driftsbidrag % 47 % 41 % 44 % 46 % 

Suunnitelman mukaiset poistot - Planmässiga avskrivningar 2 880 000 5 373 000 3 250 000 3 350 000 

Liiketoiminnan muut kulut - Övriga rörelsekostnader 117 500 200 900 150 000 150 000 

Liiketulos - Rörelseresultat 863 100 -1 501 600 791 000 1 231 000 

11 % -17 % 8 % 12 % 

Rahoitustuotot ja -kulut - Finansiella intäkter och -kostnader 

Korko- ja rahoitustuotot - Ränte- och finansiella intäkter 5 000 10 000 10 000 10 000 

Korkokulut - Räntekostnader 5 000 2 000 30 000 40 000 

Tuloutus kaupungille - Avkastning till staden 400 000 400 000 400 000 400 000 

-400 000 -392 000 -420 000 -430 000 

Poistoeron muutos - Ändring i avskrivningsdifferens 0 0 0 0 

TILIKAUDEN TULOS - PERIODENS RESULTAT 463 100 -1 893 600 371 000 801 000 

6 % -22 % 4 % 8 % 

91

RAHOITUSLASKELMA 2012 2013 2014 2015 

FINANSIERINGSKALKYL TA - BG TA - BG TS - EP TS - EP 

Toiminta - Verksamhet 

Tulorahoitus - Internt tillförda medel 

Liiketulos - Rörelseresultat 863 100 -1 501 600 791 000 1 231 000 

Poistot ja arvonalentumiset - Avskrivningar och nerskrivningar 2 880 000 5 373 000 3 250 000 3 350 000 

Rahoitustuotot ja -kulut - Finansiella intäkter och kostnader -400 000 -392 000 -420 000 -430 000 

Satunnaiset tuotot ja kulut - Extraordinära intäkter och kostnader 

3 343 100 3 479 400 3 621 000 4 151 000 

Investoinnit - Investeringar 

Käyttöomaisuusinvestoinnit - Investeringar i anläggningstillgångar 4 170 000 4 745 000 5 935 000 6 145 000 

Toiminnan ja investointien nettokassavirta - -826 900 -1 265 600 -2 314 000 -1 994 000 

Nettokassaflödet för verksamheten och investeringarna 

Rahoitustoiminta - Finansieringen 

Lainakannan muutokset - Förändringar av lånebeståndet 

Pitkäaikaisten lainojen lisäys - Ökning av långfristiga lån 0 0 1 200 000 700 000 

Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Minskning av långfristiga lån 78 000 78 000 78 000 198 000 

Liittymismaksujen lisäys - Ökning av anslutningsavgifter 1 000 000 950 000 1 200 000 1 400 000 

Muut maksuvalmiuden muutokset - Övriga förändringar 0 0 0 0 

av likviditeten 

Rahoitustoiminnan nettokassavirta - 922 000 872 000 2 322 000 1 902 000 

Finansieringensnettokassaflöde 

Kassavarojen muutos - Förändring av kassamedel 95 100 -393 600 8 000 -92 000 

Kassavarat - Kassamedel 

Kassavarat - Kassamedel 1.1 436 000 600 000 206 400 214 400 

Kassavarojen muutos - Förändring av kassamedel 95 100 -393 600 8 000 -92 000 

Kassavarat - Kassamedel 31.12 531 100 206 400 214 400 122 400 

Lainat - Lån 

Lainat - Lån 1.1 292 000 294 000 216 000 1 338 000 

uudet lainat - nya lån 0 0 1 200 000 700 000 

lainojen lyhennykset - amorteringar 78 000 78 000 78 000 78 000 

Lainat - Lån 31.12 214 000 216 000 1 338 000 1 960 000 

92

INVESTOINNIT Kust.arvio TOT2012 TA - BG Taloussuunnitelma - Ekonomiplan 

INVESTERINGAR Kost.kalkyl UTF2012 2 013 2014 2015 2016 2017 

Vedentuotanto - Vattenanskaffning 300 000 200 000 650 000 150 000 250 000 

Maanhankinta 

Suojelutoimenpiteet 130 000 30 000 50 000 50 000 

Automaatio, pienet hankkeet 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000 

Myllykylän raakavesijohto 680 000 160 000 20 000 500 000 

Vedenhankinnan turvaaminen 50 000 100 000 100 000 200 000 

Sannaisten varavoima ja sähkösan. 80 000 100 000 

Bölen kaivo 50 000 

Pienet vedentuotantohankkeet 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 

Uudisrakentaminen - Nyanläggning 5 150 000 1 350 000 2 100 000 2 050 000 1 550 000 2 050 000 

Toukovuori 1 200 000 150 000 750 000 300 000 

Mensas 600 000 0 100 000 500 000 

Augustinranta 750 000 250 000 500 000 

Kerkkoo 450 000 0 200 000 250 000 

Kevätlaakso 1 500 000 0 50 000 450 000 500 000 500 000 

Hermanninsaari 450 000 150 000 100 000 200 000 

Kaupunginhaka 200 000 100 000 100 000 

Kaava-alueiden pienet johtotyöt 15 000 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 

Erittelemättömät hankkeet 1 000 000 1 000 000 2 000 000 

Saneeraus - Sanering 900 000 150 000 650 000 1 200 000 1 050 000 1 550 000 2 000 000 

Simolinintie 150 000 50 000 100 000 

Tikantien alue 600 000 100 000 350 000 150 000 

Hinthaaran keskusta 150 000 0 150 000 

Pienet saneeraustyöt 50 000 50 000 50 000 50 000 

Erittelemättömät hankkeet 1 000 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 

Haja-asutusalueet - Glesbygden 7 550 000 1 500 000 1 550 000 1 700 000 1 250 000 1 250 000 1 150 000 

Veckjärvi 550 000 450 000 100 000 

Hermanninsaari - Voolahti 1 900 000 1 000 000 900 000 

Epoon siirtoviemäri 650 000 50 000 200 000 400 000 

Epoo-Piirlax keräilyjohto 450 000 200 000 250 000 

Ylike 500 000 500 000 

Hinthaaran/Kulloon runkoviemäri 3 500 000 100 000 500 000 1 000 000 1 000 000 900 000 

Pienet johtotyöt 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 

Erittelemättömät hankkeet 200 000 200 000 200 000 

Jätevedenpumpumppaamot - 510 000 290 000 50 000 50 000 50 000 

Avloppspumpstationer 

Mensas 140 000 70 000 70 000 

Hermanninsaari-Voolahti pumppaamot 560 000 400 000 160 000 

Epoon siirtolinja pumppaamot (3kpl) 250 000 80 000 170 000 

Aurinkoniementien jvp (Toukovuori) 50 000 50 000 

Veckjärventien jvp (tehon lisäys) 35 000 35 000 

Staffaksen pumppaamo 150 000 

Koddervikenin jvp (ylivuodon saneeraus) 50 000 50 000 

Kokonniemi sähkökeskus saneeraus 50 000 50 000 

Pienet saneeraustyöt 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 

Jätevedenpuhdistamot - Avloppsrening 80 000 250 000 1 000 000 2 000 000 50 000 

Hermanninsaaren puhdistamo 50 000 250 000 1 000 000 2 000 000 50 000 

Epoon puhdistamo 

Hinthaaran puhdistamo 30 000 

Vesimittarit - Vattenmätare 15 000 15 000 15 000 15 000 15 000 

Vesimittarien osto 15 000 15 000 15 000 15 000 15 000 

Sivutoiminta - Sidoordnad verksamhet 200 000 150 000 50 000 50 000 50 000 

Huoltokeskus 100 000 100 000 

Kuljetus- ja työvälineet 100 000 50 000 50 000 50 000 50 000 

Yhteiset investoinnit - 90 000 30 000 30 000 30 000 30 000 

Gemensamma investeringar 

ATK-hankinnat 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000 

Verkoston kartoitustyö 60 000 

Vesijohtoavustukset 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 

YHTEENSÄ - SAMMANLAGT 4 745 000 5 935 000 6 145 000 6 645 000 5 645 000 

93

9.2 Kuninkaantien työterveys–Kungsvägens arbetshälsa 

Kuninkaantien työterveys on kunnallinen liikelaitos, joka 

toimii Porvoon kaupungin organisaatiossa. Liikelaitos on 

perustettu Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan toimesta 

1.1.2009 tuottamaan kuntien lakisääteisen järjestämisvelvollisuuden 

piiriin kuuluvia työterveyspalveluja. Keskeisenä 

tehtävänä on kunnan lakisääteisten terveyspalvelujen 

tuottaminen kuntien omille henkilöstöille sekä alueella 

toimiville yrityksille ja yrittäjille kustannustehokkaasti 

ja vaikuttavasti. Tavoitteena on, että Kuninkaantien työterveys 

tuottaa Itä-Uudenmaan kunnille, yrityksille ja yrittäjille 

korkealaatuisia ja ajantasaisia työterveyspalveluita. 

Kungsvägens arbetshälsa är ett kommunalt affärsverk 

inom Borgå stads organisation. Affärsverket inrättades av 

Borgå stad och Sibbo kommun 1.1.2009 för att producera 

de tjänster inom företagshälsovård som kommunerna 

enligt lag är skyldiga att ordna. Till affärsverkets uppgifter 

hör att effektivt och kostnadseffektivt producera lagstadgade 

hälsovårdstjänster för kommunernas egen personal 

samt för företag och företagare i regionen. Målet är att 

Kungsvägens arbetshälsa ska producera högklassiga och 

moderna företagshälsovårdstjänster för kommuner, företag 

och företagare i Östra Nyland. 

Työterveys edistää omalta osaltaan kaupungin toiminnan 

tuloksellisuutta parantamalla henkilöstön työhyvinvointia ja 

suorituskykyä sekä työoloja. 

Liikelaitoksen oman toiminnan tuottavuutta parannetaan 

uudistamalla ja yhtenäistämällä toimintaprosesseja sekä 

pitämällä yllä henkilöstön ammattitaitoa. 

Työterveyden taloudellisista riskeistä suurin on alijäämäinen 

tulos ja henkilöstöriskeistä työterveyslääkäreiden 

saatavuus. Jos lääkäreitä ei saada rekrytoitua, tuottoennuste 

huononee asiakkuuksien menetyksen takia. Toiminta 

ei ole kannattavaa vuokralääkärijärjestelmällä tai yksinomaan 

hoitohenkilöstön työpanoksella. Riskien hallitsemiseksi 

tehdään innokasta rekrytointia, talouden seurantaa 

tehostetaan ja laskutuskäytäntöjä selvennetään. 

Företagshälsovården arbetar för sin del för att stadens 

verksamhet bedrivs effektivt genom att förbättra personalens 

arbetshälsa, prestationsförmåga och arbetsförhållanden. 

Affärsverkets egen verksamhet bedrivs effektivare genom 

att man förnyar och förenhetligar verksamhetsprocesserna 

och upprätthåller personalens yrkesskicklighet. 

Företagshälsovårdens största ekonomiska risk är ett resultat 

som visar underskott och största personalrisk tillgång 

till företagsläkare. Om man inte kan rekrytera läkare försvagas 

intäktsprognosen på grund av att man förlorar 

kundrelationer. Verksamheten är inte lönsamt med hyrda 

läkare eller enbart med vårdpersonalens arbetsinsats. För 

att hantera riskerna utför man aktiv rekrytering, effektiviserar 

uppföljningen av ekonomin och gör faktureringsförfarandet 

tydligare. 

Sitovat tavoitteet Bindande mål TP-BS2011 TA-BU2012 TA-BU2013 TS-EP2014 TS-EP2015 

Asiakastyytyväisyys 

(asteikko 1-5) 

Kundnöjdhet 

(skala 1-5) 

4 3,5 3,6 3,7 3,7 

Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal TP-BS2011 TA-BU2012 TA-BU2013 TS-EP2014 TS-EP2015 

Asiakasyhteisöjen määrä Antalet kundföretag 670 650 660 670 

Henkilöasiakkaiden määrä Antalet personkunder 7788 7 800 7 850 7 900 

TULOSLASKELMA - RESULTATRÄKNING TP-BS2011 TA-BU2012 TA-BU 2013 TS-EP 2014 TS-EP 2015 

Liikevaihto - Omsättning 1 498 890 2 007 560 2 045 100 2 103 900 2 198 600 

Toimintakulut - Verksamhetsutgifter -1 386 018 -2 037 550 -2 029 500 -2 087 700 -2 168 500 

Poistot – Avskrivningar -41 960 -38 000 0 0 0 

Liiketulos – Rörelseresultat 70 912 -67 990 15 600 16 200 30 100 

Rahoituskulut - Finansiella kostnader -13 671 -15 000 -15 600 -16 200 -16 600 

Tilikauden tulos – Räkenskapsperiodens resultat 57 241 -82 990 0 0 13 500 

RAHOITUSLASKELMA - FINANSIERINGSKALKYL TP-BS 2011 TA-BU 2012 TA-BU 2013 TS-EP 2014 TS-EP 2015 

Toiminnan rahavirta-Kassaflödet i verksamheten 

Liikeyli-/alijäämä-Rörelseöver-/underskott 70 912 -67 990 15 600 16 200 30 100 

Poistot-Avskrivningar 41 960 38 000 0 0 0 

Rahoitustuotot ja -kulut-Finansiella intäkter och kostnader -13 671 -15 000 -15 600 -16 200 -16 600 

Toiminnan rahavirta-Kassaflödet i verksamheten 99 201 -44 990 0 0 13 500 

Investointien rahavirta-Kassaflödet för investeringarnas del 

Investointimenot-Investeringsutgifter 0 0 0 0 0 

Toiminnan ja investointien rahavirta - Kassaflödet för verksamhetens 

och investeringarnas del 

99 201 -44 990 0 0 13 500 

Rahoituksen rahavirta-Kassaflödet för finansieringens del -49 913 0 0 0 0 

Rahavarojen muutos-Förändring av likvida medel 49 288 -44 990 0 0 13 500 

94

9.3 Porvoon tilapalvelut–Borgå lokalservice 

Liikelaitos Porvoon tilapalvelut tuottaa kiinteistö- siivous- ja 

ruokapalveluita pääasiassa Porvoon kaupungin toimintayksiköille. 

Toiminnan tavoitteena on varmistaa toimintayksiköiden 

sujuva arki ja edistää kuntalaisten terveyttä ja 

hyvinvointia ravitsemuksellisin keinoin sekä turvaamaan 

toimintatilojen terveellisyys ja turvallisuus siltä osin kuin se 

kiinteistönhoidollisin keinoin on mahdollista. 

Kiinteistöpalveluyksikkö tuottaa isännöinti-, päivystys- 

LVISA- ja kiinteistönhoito- ja ylläpitopalveluita toimitilajohdolle 

sekä käyttäjäpalveluita kuten kuljetuksia ja apuvälineiden 

huoltoa kaupungin toimintayksiköille. Isännöintipalveluihin 

sisältyy sisäilma- ja energiansäästöasioihin 

liittyviä asiantuntijapalveluita. Kiinteistönhoito- ja ylläpitopalveluihin 

sisältyvät kiinteistöjen jätehuollon ja teknisten 

palveluiden kustannukset läpilaskutuserinä. Kiinteistönhoito- 

ja käyttäjäpalvelut perustuvat työn mitoitukseen. 

Siivouspalveluyksikkö tuottaa puhtauspalveluita ja käyttäjäpalveluita 

kuten esimerkiksi tekstiilihuolto ja ruokailussa 

avustamispalveluita asiakkaan kanssa sovittujen 

palvelukokonaisuuksien mukaan. Puhtauspalvelut tuotetaan 

määritellyn puhtaustason mukaan ja palvelu perustuu 

työmäärämitoitukseen. Sosiaali- ja terveystoimen sekä 

sivistystoimen palvelukohteiden uudelleenmitoitus on 

tehty. 

Ruokapalveluyksikkö tuottaa ateriapalveluita pääasiassa 

sivistys- ja sosiaalija terveystoimelle sekä vähäisessä 

määrin kokous- ja muita ateriapalveluita. Noin 20 % kuntalaisista 

on ruokapalvelun asiakkaita. Toiminnassa noudatetaan 

Porvoon kaupungin vahvistamia ravitsemuksen 

linjauksia. Uusia palvelukohteita ovat elinkaaripäiväkodit ja 

syksyllä valmistuva Johannisbergin palveluasunnot. 

Toiminta rahoitetaan asiakkaalta perittävällä maksuilla. 

Maksuihin on kohdennettu kaikki hallintopalvelukulut, 

välilliset henkilösivukulut kuten työterveyshuollon kustannukset, 

palkkavaraukset sekä maksetut korot ja poistot. 

Taloussuunnitelma on laadittu vuoden 2012 talousarvion 

pohjalta siten, että arvioinnin lähtökohtana on käytetty 

vuoden 2011 tilinpäätöstietoja sekä vuoden 2012 toteumatietoja. 

Hinnoitteluperusteiden rakenteellisia muutoksia 

ja korjauksia on vielä tehty kulujen oikein kohdentamiseksi. 

Liikelaitos tarkistaa kaikkien tuottamiensa palveluiden 

tuotantotavat kustannustehokkuuden näkökulmasta. Tuotannon 

prosessit on kuvattu siirtymäkauden aikana syyskuuhun 

2013 mennessä. 

Hinnoitteluperusteita kehitetään edelleen siten, että kustannukset 

kohdentuvat mahdollisimman oikein aiheuttamisperiaatteen 

mukaan. 

Toiminnan optimoinnissa otetaan huomioon sekä kustannustehokkuus 

että laatukriteerit, huomioon ottaen tilaajan 

kanssa yhdessä sovittava palvelukokonaisuus. Jatkuvan 

parantamisen toimintamalli on käytössä. 

Aromi-toiminnanohjausjärjestelmä käyttöönotolla turvataan 

tasalaatuinen tuotanto. 

Affärsverket Borgå lokalservice producerar fastighets-, 

städnings- och kostservide i huvudsak till Borgå stads 

verksamhetsenheter. Målet för verksamheten är att trygga 

verksamhetsenheternas smidiga vardag och främja kommuninvånarnas 

hälsa och välbefinnande med hjälp av 

näringsmässig kost samt trygga verksamhetslokalernas 

hälsosamhet och säkerhet till den grad det med fastighetsskötselåtgärderna 

kan utföras. 

Enheten för fastighetstjänster producerar till lokalitetsledningen 

disponent-, jour-, VVSEA-, fastighetsskötsel- och 

underhållsservice samt användartjänster som transporter 

och underhåll av hjälpmedel till stadens verksamhetsenheter. 

Disponentservicen omfattar experttjänster i anslutning 

till inomhusluft och energibesparing. Fastighetsskötsel- 

och underhållsservicen omfattar kostnaderna för fastigheternas 

avfallshantering och tekniska tjänster som 

genomfaktureringsposter. Fastighetsskötsel- och användartjänsterna 

grundar sig på dimensioneringen av arbetet. 

Städenheten producerar renhållnings- och användartjänster 

som till exempel textilvård och hjälp för måltider enligt 

servicehelheter man har kommit överens om med kunden. 

Renhållningstjänsterna produceras enligt en fastställd 

nivå, och servicen grundar sig på dimensioneringen av 

arbetsmängden. En omdimensionering har gjorts i serviceobjekten 

inom social- och hälsovårdssektorn och 

bildningssektorn. 

Kostserviceenheten producerar måltidstjänster i huvudsak 

till bildningssektorn samt social- och hälsovårdssektorn. 

Dessutom producerar enheten i mindre utsträckning mötestjänster 

och övriga måltidstjänster. Cirka 20 % av kommuninvånare 

får måltidstjänster. I verksamheten följer man 

Borgå stads fastställda riktlinjer för bespisning och kostutbud. 

Nya serviceobjekt är livscykelsdaghemmen och servicebostäder 

vid Johannisberg som blir färdiga på hösten. 

Verksamheten finansieras med avgifter som tas ut av 

kunderna. I avgifterna har man allokerat alla kostnader för 

förvaltningstjänsterna, indirekta personalkostnaderna så 

som företagshälsovårdens kostnader, lönereserveringarna 

samt betalda räntor och avskrivningar. 

Ekonomiplanen har utarbetats på basis av budgeten 2012 

så att bokslutsuppgifterna från 2011 och utfallet från 2012 

använts som utgångspunkt för uppskattningen. Man har 

också gjort strukturella ändringar och korrigeringar i prissättningsgrunderna 

för att allokera kostnaderna rätt. 

Affärsverket granskar sättet att producera alla sina tjänster 

med tanke på kostnadseffektiviteten. Verksamhetsprocesserna 

beskrivs under övergångsperioden före september 


Prissättningsgrunderna utvecklas ytterligare så att kostnaderna 

allokeras så rätt som möjligt enligt upphovsprincipen. 

Då man optimerar verksamheten beaktar man både kostnadseffektivitet 

och kvalitetskriterier, med beaktande av 

den servicehelhet som man kommer överens om med 

beställaren. Verksamheten förbättras kontinuerligt. 

Genom att produktionsstyrningssystemet Aromi tas i bruk 

tryggar man en jämn produktion. 

95

Liikelaitoksen henkilökunnan kustannustietoisuutta kohennetaan 

edelleen kehittämällä mittareita yksikkökohtaisille 

palveluille sekä palkitsemismekanismeja tehokkuuden 

parannuksista. 

Rekrytointikoulutuksia pyritään jatkamaan henkilöstön 

saatavuuden turvaamiseksi 

Työkykyjohtamisen nykytila-analyysiin pohjautuvan kehittämissuunnitelman 

mukaisia toimenpiteitä toteutetaan sairauspoissaolojen 

vähentämiseksi, työhyvinvoinnin parantamiseksi 

sekä varhaisen eläköitymisen välttämiseksi. 

Kiinteistöpalvelun laadun omavalvontajärjestelmää kehitetään 

ja siivouksen säännöllisiä laatukierroksia toteutetaan 

kohteittain. 

Ruokapalvelun tuotantoprosessin laatua kehitetään sisäisen 

auditoinnin avulla. Laatukierrokset toteutetaan vuosittain 

vähintään 30 %:ssa palvelukohteista. 

Tilapalveluiden koko palvelutarjooman käsittävää asiakastyytyväisyyskyselyä 

kehitetään ja testataan talousarviovuoden 

aikana. 

Man höjer kostnadsmedvetenheten hos affärsverkets anställda 

genom att utveckla mått för enheternas tjänster och 

genom att hitta sätt att belöna för förbättrad effektivitet. 

Man fortsätter med rekryteringsutbildningar för att trygga 

tillgången på personal. 

Man genomför åtgärder enligt en utvecklingsplan som 

grundar sig på en analys av nuläget om arbetsledningens 

sätt att hantera arbetsförmågan för att minska på sjukfrånvaron 

och förbättra arbetshälsa samt för att undvika en 

tidig pensionering. 

Systemet för självövervakning av fastighetstjänsternas 

kvalitet utvecklas. Regelbundna kvalitetsrundor utförs vid 

städobjekten. 

Kvaliteten i kostservicens produktionsprocess utvecklas 

med intern värdering. Kvalitetsrundorna förverkligas så att 

de årligen omfattar minst 30 % av objekten. 

Enkäten om kundtillfredsställelse som omfattar affärsverkets 

hela serviceutbud utvecklas och testas under budgetåret. 

Sitovat tavoitteet Bindande mål TP-BS2011 TA-BU2012 TA-BU2013 TS-EP2014 TS-EP2015 

Peruspääoman tuotto Grundkapitalets avkastning 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % 

Tilikauden tulos vähintään 

Räkenskapsperiodens resultat 

minst 

470 000 0 0 0 0 

Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal TP-BS2011 TA-BU2012 TA-BU2013 TS-EP2014 TS-EP2015 

Yksikkökustannukset: 

Enhetskostnader: 

Kiinteistönhoito (mitoitetut tehtävät), 

Fastighetsskötsel, €/m² 7,68 7,75 8,38 8,38 8,38 

€/m2 

Siivous €/m2, sosiaalija terveystoimi 

Städning, €/m², social- och 48,97 50,10 33,53 33,53 33,53 

hälsovårdssektorn 

Siivous €/m2, muut Städning, €/m², övriga 23,01 23,70 23,10 23,00 23,00 

Ateriasuorite / hlö/päivä, sivistys 

Ateriasuorite/ hlö/päivä, laitospalv.-vanhustyö 

Antalet måltider/person/dag, 

bildningssektorn 

Antalet måltider/person/dag, 

anstaltsvård, serviceboende, 

äldreomsorg 

136,3 135,9 136 136 136 

68,6 72,8 71 71 71 

Kiinteistönhoidon m² Fastighetsunderhåll, m² 210 000 211 000 211 000 211 000 211 000 

Siivottavat m² Utrymmen som städas, m² 166 365 164 500 174 587 177 900 177 900 

Ruokahuolto, annosmäärä, kpl Kostservice, antal portioner, 

antal 

2 319 361 2 241 886 2 341 208 2 340 000 2 340 000 

TULOSLASKELMA – RESULTATRÄKNING TP-BS2011 TA-BU2012 TA-BU2013 TS-EP2014 TS-EP2015 

LIIKEVAIHTO - OMSÄTTNING 20 312 626 20 350 800 21 741 000 21 900 000 21 900 000 

Aineet, tarvikkeet ja tavara – Material och förn. -4 121 555 -4 173 900 -4 493 900 -4 500 000 -4 500 000 

Palvelujen ostot – Köp av tjänster -4 815 833 -4 131 050 -4 985 100 -5 000 000 -5 000 000 

Henkilöstökulut - Personalkostnader -9 682 882 -10 881 300 -11 058 700 -11 500 000 -11 500 000 

Liiketoiminnan muut kulut - Övriga rörelseintäkter -1 119 923 -971 450 -1 069 200 -760 000 -760 000 

Suunnitelman mukaiset poistot – Avskrivningar -116 544 -113 600 -118 700 -120 000 -120 000 

Kulut yhteensä – Kostnader totalt -19 856 737 -20 271 300 -21 725 600 

LIIKEYLIJÄÄMÄ – RÖRELSEÖVERSKOTT 482 894 79 500 15 400 20 000 20 000 

Rahoitustuotot ja –kulut – Finansiella poster netto -12 273 -53 500 -14 500 -15 000 -15 000 

TILIKAUDEN TULOS – PERIODENS RESULTAT 470 621 26 000 900 5 000 5 000 

96

RAHOITUSLASKELMA – FINANSIERINGSK. TP-BS2011 TA-BU2012 TA-BU2013 TS-EP2014 TS-EP2015 

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 

Toiminnan rahavirta 

Liikeylijäämä/-alijäämä 0 79 500 15 400 89 000 69 000 

Poistot ja arvonalentumiset 0 113 600 118 700 130 000 150 000 

Rahoitustuotot ja -kulut 0 -53 500 -14 500 -55 500 -55 500 

Yhteensä 0 139 600 119 600 163 500 163 500 

Investointien rahavirta 

Käyttöomaisuusinvestoinnit -67 901 -150 000 -212 000 -150 000 -150 000 

Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 0 0 0 0 

Yhteensä -67 901 -150 000 -212 000 -150 000 -150 000 

TOIMINTA JA INVESTOINNIT YHTEENSÄ 519 264 -10 400 -92 400 13 500 13 500 

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 

Lainakannan muutokset 0 0 0 0 0 

Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 

Muut maksuvalmiuden muutokset 

Pitkäaikaisten saamisten muutokset kunnalta -1 190 367 0 0 0 0 

Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta -303 108 0 0 0 0 

Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen 

1 065 543 0 0 0 0 

muutos 

Yhteensä -427 931 0 0 0 0 

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ -427 931 0 0 0 0 

RAHAVAROJEN MUUTOS YHTEENSÄ 91 333 -10 400 -92 400 13 500 13 500 

INVESTOINNIT TA-BU TS-EP TS-EP 

INVESTERINGAR 2 013 2014 2015 

Keittiökoneet ja -laitteet 150 000 150 000 150 000 

Köksmaskiner och -apparater 

Pakettiauto 37 000 0 0 

Paketbil 

Pienoistraktori 25 000 0 0 

Minitraktor 

YHTEENSÄ 212 000 150 000 150 000 

SAMMANLAGT 

97

10 Kuntakonserni–Kommunkoncernen 

Sitovat tavoitteet–Bindande mål 

TP-BS 

2011 

TA-BU 

2012 

TA-BU 


TS-EP 

2014 

TS-EP 


Porvoon Energia Oy:n tuottotavoite – 

Mål för avkastning för Borgå Energi Ab 

Porvoon Energia Oy:n kaukolämmön tuotanto uusiutuvilla 

polttoaineilla – PBE Ab:s Produktion av fjärrvärme med förnybara 

bränsle 

Porvoon A-asuntojen keskimääräinen käyttöaste – Borgå A- 

bostäders genomsnittliga användningsgrad 

1,4 M€ 1,3 M€ 1,2 M€ 1,2 M€ 1,2 M€ 

≥70 % ≥70 % ≥85 % ≥90 % ≥90 % 

99,66 99,66 99,66 99,66 99,66 

Tytäryhteisöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt 

Dotterbolag Samkommuner Intressesamfund 

Porvoon Energia Oy- Kiint. Oy Peiponaho Itä-Uudenmaan Asunto Oy Porvoon 

Borgå Energi Ab 100 % koulutuskuntayhtymä Kaivokatu 13 

100 % 61,23 % 54,5 % 

(määräysvalta 20 % 

bestämmanderätt 20 %) 

Oy Kokonhalli Ab Kiint. Oy Porvoon Samkommunen för Itä-Uudenmaan 

100 % Suolapuro Yrkesutbildning i Östra jätehuolto Oy-Östra Ny- 

100 % Nyland lands Avfallsservice Ab 

54,08 % 49 % 

Oy Event Factory Ab Kiint. Oy Porvoon Kårkulla samkommun Borgå Folkakademi Ab 

100 % Sateenkaari-Fast. Ab 6,48 % 37,13 % 

Borgå Regnbågen 

100 % 

Porvoon A-asunnot Oy Keskinäinen kiinteistö Oy Eteva Asunto Oy 

Borgå A-bostäder Ab Porvoon Piispantalo kuntayhtymä Kalevanväylä 

100 % 100 % 5,56 % 35,48 % 

Kiint. Oy Porvoon Seudun Helsingin ja Uudenmaan Posintra Oy 

Gammelbackan Asuntosäätiö- sairaanhoitopiiri 36,23 % 

Liikekeskus Oy Borgånejdens Helsingfors och Nylands 

100 % Bostadsstiftelse sjukvårdsdistrikt 

66,7 % 3,377 % 

Eestinmäen Ab Svartså Vattenverk- Uudenmaan liitto Oy Porvoon kauppa- 

Palvelukeskus Oy Mustijoen Vesilaitos Oy Nylands förbund oppilaitos-Borgå 

61,7 % 60 % 3,2 % handelsläroverk Ab 

32,5 % 

Asunto Oy Porvoon 

Naurispolku 5 

24,4 % 

98

11 

Jäsenyydet–Medlemskap 

Kaupunki on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: 

Staden är medlem i följande samfund: 


Uudenmaan liitto 

Suomen kuntaliitto 

Kunnallinen työmarkkinalaitos 

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen ilman ja vesiensuojeluyhdistys 

Helsingin Kauppakamari 

Union of Baltic Cities (UBC) 

Pohjola-Norden i Borgå rf 

Suomen Historiallisten kaupunkien yhdistys ry 

Östra Nylands byar rf - Itä-Uudenmaan kylät ry 

Pyöräilykuntien verkosto ry 

Porvoon Elävä keskusta ry 

Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys (SUOMA) 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI – SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN 

Suomen psykogeriatrinen yhdistys 

Suomen haavanhoitoyhdistys ry 

Suomen muistiasiantuntijat 

Vanhustyön keskusliitto 

Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry 

Lastensuojelun Keskusliitto 

Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan Osaamiskeskus Verso 

Det Finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området 

Keskisuurten kaupunkien sosiaalija terveyskustannukset 

Suomen Sovittelun Tuki ry 


Sydkustens landskapsförbund 

Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto 

Kirjastoseura 

Svenska litteratursällskapet 

Yleisten kirjastojen neuvosto 

Finlands svenska biblioteksförening 

Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry (SML) 

Porvoon Museoyhdistys ry 

Uudenmaan virkistysalueyhdistys 


Finlands svenska Brandkårförbund rf. 

Itä-Uudenmaan pelastusliitto ry 

99

Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2015 - Porvoo

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?