selostus liitteineen - Porvoo
selostus liitteineen - Porvoo
selostus liitteineen - Porvoo
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
1<br />
Asemakaava 401<br />
ASEMAKAAVAN SELOSTUS<br />
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT<br />
1.1 Tunnistetiedot<br />
PORVOO<br />
LÄNSIRANTA,<br />
MODERNIN PUUKAUPUNGIN JATKO<br />
22. kaupunginosa,<br />
Korttelit 440, 447 - 448 ja 454 - 455<br />
katu- ja puistoalueet sekä vesialue
2<br />
Asemakaavan muutos koskee osaa 22. kaupunginosan korttelista 448,<br />
katu- ja puistoalueita sekä vesialuetta<br />
Länsiranta<br />
Laamanninkatu, Aleksanterinkaari, Läntinen Aleksanterinkatu,<br />
Aleksinpolku<br />
Asemakaavan muutos<br />
Asemakaavan muutoksen vireilletulo:<br />
Asemakaavan muutostyö sisällytettiin kaupunkisuunnitteluosaston vuoden 2004 työohjelmaan<br />
kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa 26.2.2004 § 68<br />
Asemakaavan muutoksen käsittely:<br />
Asemakaavamuutosehdotus kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa<br />
27.4.2006 160 ja 3.5.2006 § 167<br />
Asemakaavamuutosehdotus kaupunginhallituksessa<br />
22.5.2006 213; 4.12.2006 § 551<br />
Asemakaavan muutoksen hyväksyminen:<br />
Kaupunginvaltuusto 13.12.2006 § 102<br />
1.2 Kaava-alueen sijainti<br />
Asemakaavan muutos koskee <strong>Porvoo</strong>n keskustassa ns. Länsirannan alueella sijaitsevan lähes<br />
kokonaan rakentamattoman alueen rakentamistapaa ja rakentamistehokkuutta.<br />
Suunnittelualue jatkaa Länsirannan Modernin puukaupunkialueen (korttelit 441-446)<br />
toteuttamisen myötä käynnistynyttä uuden kaupunginosan rakentamista <strong>Porvoo</strong>njoen suuntaisesti<br />
eteläkaakkoon. Suunnittelualue rajautuu itäkoillisessa <strong>Porvoo</strong>njokeen, eteläkaakossa Läntiseen<br />
Aleksanterinkatuun ja länsilounaassa Aleksanterinkaareen. Pohjoiskoillisessa alue rajautuu<br />
Laamanninkatuun sekä korttelin 446 eteläpuolelle toteutettavaan puistoalueeseen, josta osa<br />
kuuluu tähän asemakaavaan (liite 1).<br />
1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus<br />
Tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että Länsirannan vauhdikkaasti käynnistyneen<br />
rakentamisen jatkuminen keskeytyksettä on mahdollista ja että valitut suunnitteluperiaatteet<br />
toteutuvat suunnitelmassa.<br />
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista<br />
Liite 1. Alueen sijainti<br />
Liite 2. Ajantasa-asemakaava ja pienennös asemakaavakartasta<br />
Liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
Liite 4. Yhteenveto lausunnoista ja huomautuksista<br />
Liite 5. Länsirannan asemakaavoituksen eteneminen 2000-luvun alussa:<br />
Historiaa, maisemarakenne, rakennuskanta. Selvitys asemakaavatyön pohjaksi.<br />
Liite 6. Rakennustapamääräykset ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma (havainnekuvilla).
3<br />
2 TIIVISTELMÄ<br />
2.1 Kaavaprosessin vaiheet<br />
Länsirannan kaavoituksen pohjana ovat kaupunginhallituksen (4.1.1999 § 6) tekemät<br />
periaatelinjaukset, joiden mukaan alueen asemakaavat tullaan muuttamaan osa kerrallaan.<br />
Suunnittelualue sisällytettiin kaupunkisuunnitteluosaston vuoden 2004 työohjelmaan.<br />
2.2 Asemakaava<br />
Suunnittelualueen toteutumisen myötä <strong>Porvoo</strong>n keskustan kaupunkirakenne jatkuu<br />
Aleksanterinkadun sillan viitoittamasti joen yli. Samalla Moderni puukaupunkialueen<br />
korttelirakenne saa jatkoa joen suuntaisesti. Suunnittelualue on osaltaan kytkemässä 1960-70 –<br />
luvuilla rakennettua ns. <strong>Porvoo</strong>nportin kerrostaloaluetta osaksi keskustarakennetta.<br />
2.3 Asemakaavan toteuttaminen<br />
Alueella on voimakasta kysyntää yhtiömuotoisista asuintonteista. Maaperä on puhdistettava<br />
aikaisemman teollisen toiminnan jättämistä epäpuhtauksista sekä ranta-alueella suoritettava<br />
stabilointia todennäköisesti ennen rakentamisen aloittamista. Alustavasti on pohdittu<br />
tontinluovutuskilpailun järjestämistä korkealuokkaisen kaupunkirakenteellisen ja arkkitehtonisen<br />
lopputuloksen saavuttamiseksi. Näistä käytännön järjestelyistä alueen maanomistaja <strong>Porvoo</strong>n<br />
kaupunki päättää myöhemmin.<br />
3 LÄHTÖKOHDAT<br />
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista<br />
3.1.1 Alueen yleiskuvaus<br />
Suunnittelualue on alavaa vanhaa peltoa ja teollisuustonttia, joka on keskeisten liikenneväylien<br />
rajaama kahdelta sivulta. Itäosaltaan alue rajautuu <strong>Porvoo</strong>njokeen.<br />
Suunnittelualue on kooltaan noin 3,75 ha.<br />
3.1.2 Luonnonympäristö<br />
Alueelle on kasvanut teollisen toiminnan päätyttyä nopeasti nuorta puustoa, joka varsinkin alueen<br />
länsiosassa on melko epämääräistä. Kokonniementien reunalla on muutamia vanhempia puita.<br />
Rannalla on alueelle jossain määrin luonteenomaiseksi muodostunut hyväkuntoinen koivikko<br />
sekä hoidettua nurmikenttää. Liitteessä 5 on tarkasteltu alueen maisemarakennetta,<br />
maisemakuvaa, ilmastoa ja vesiolosuhteita. Alueen itäosa on osa <strong>Porvoo</strong>njoen valtakunnallisesti<br />
merkittävää kulttuurimaisemaa ja mukana myös alustavassa kansallisen kaupunkipuistoalueen<br />
rajauksessa.<br />
3.1.3 Rakennettu ympäristö<br />
Suunnittelualueella on 1990-luvulla tilapäisillä rakennusluvilla pystytetty pienoisgolfrata<br />
huoltorakennuksineen sekä puutarhamyymälä. Puutarhamyymälä siirtyy tehdyn<br />
vuokrasopimuksen mukaisesti pois kesän 2006 aikana. Pienoisgolfrata on myös siirrettävä<br />
alueelle rakennettavan puiston alta näillä näkymin kesään 2007 mennessä. Alueen eteläosa on<br />
kuulunut Taidetehtaan (aik. konepaja- ja puuteollisuutta) piha-alueeseen, minkä jäljiltä alueen<br />
maaperä on puhdistettava ennen rakentamista. Vanha teollisuusrakennuskanta on purettu jo<br />
aikaisemmin 1980-luvulle saavuttaessa. Liitteessä 5 on alueen rakentamisen historiasta ja<br />
lähiympäristön rakennuskannasta lisätietoja.<br />
3.1.4 Maanomistus<br />
Kaavamuutosalueen ja sen lähiympäristön maapohjan omistaa <strong>Porvoo</strong>n kaupunki.<br />
3.1.5 Liikenne<br />
Kaupungin keskeiset kokoojaväylät rajaavat aluetta kahdelta sivulta. Rantavyöhykkeellä sekä<br />
myös alueen keskellä on tarve pohjois-eteläsuuntaiselle kevyenliikenteen yhteydelle. Kevyen<br />
liikenteen yhteystarve kävelysillalta Aleksanterinkaaren suuntaan kulkee vinoittain<br />
suunnittelualueen läpi. Jokirannan venepaikkojen huoltoliikenne on järjestettävä alueen kautta.
4<br />
3.1.6 Tekninen huolto<br />
Alue on liitettävissä Länsirannan kunnallistekniseen verkkoon. Alueen pohjoispuolinen vanha<br />
kokoojaviemäri kulkee vinottain alueen läpi ja on rakennettava jo mitoituksellisista syistä<br />
uudelleen.<br />
3.1.7 Palvelut<br />
Alue liittyy kiinteästi keskustan palvelurakenteeseen.<br />
3.1.8 Pohjavesi- ja maaperä<br />
Alueen maaperä on jokea kohti syvenevää pehmeikköä. Alue ei ole pohjavesialuetta. Joen<br />
ajoittaisen tulvimisen vaikutus on otettava huomioon erityisesti alueen itäosassa.<br />
3.1.9 Häiriötekijät<br />
Alueen etelä- ja länsiosissa kokoojaväylien liikenne aiheuttaa keskustamaiselle asumiselle<br />
ominaisia pöly- ja meluhaittoja.<br />
3.2 Suunnittelutilanne<br />
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset<br />
Maakunta- ja seutukaava<br />
Seutu- ja maakuntakaavayhdistelmässä 5.4.2002 alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi<br />
(C). Koko alue on valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen (ma) rajauksen sisäpuolella,<br />
jolloin alueeseen kohdistuvissa toimenpiteissä olisi pyrittävä kiinnittämään erityistä huomiota<br />
ympäristöarvojen säilyttämiseen.<br />
Maakuntakaavaluonnos<br />
Maakuntakaavaluonnoksessa 28.2.2005 alue on merkitty edelleen keskustatoimintojen alueeksi<br />
(C).<br />
Yleiskaava<br />
Keskeisten alueiden osayleiskaavassa (hyväksytty 15.12.2004) alue on keskustatoimintojen<br />
aluetta (C). Kevyen liikenteen reitti kulkee alueen läpi joen suuntaisesti. Joen puoleinen kaistale<br />
suunnittelualueesta on lähivirkistysaluetta (VL). Alueen eteläosassa on puhdistettava/kunnostettava<br />
maa-alue Taidetehtaan entisen piha-alueen vaiheilla. Lähes koko<br />
suunnittelualueella on lisäksi merkintä säilytettävistä ympäristöarvoista.<br />
Asemakaava<br />
Alueen asemakaava on hyväksytty 14.3.1996. Asemakaavassa alueella on yleisten rakennusten<br />
korttelialuetta (Y), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL-25) ja puistoa (VP).<br />
Kaupunginhallituksen 4.1.1999 tekemien periaatelinjausten mukaan vahvistettua asemakaavaa ei<br />
toteuteta, vaan alue suunnitellaan uudelleen muuttuneita suunnitteluperiaatteita noudattaen.<br />
Tonttijako ja rekisteri<br />
Alueella ei ole vahvistettua tonttijakoa.<br />
Pohjakartta<br />
Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen. Kiinteistö- ja<br />
mittausosasto ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa.<br />
Suojelupäätökset<br />
Alue sisältyy <strong>Porvoo</strong>njoen valtakunnallisesti merkittävään kulttuurimaisemaan.<br />
Aluetta on suunniteltu keskustan laajenemisalueeksi jo 1960-luvulta lähtien. Koko <strong>Porvoo</strong>njoen<br />
länsirannalle on laadittu 7.3.1991 kaavarunko arkkitehtitoimisto Kay Biergannsin aatekilpailuvoiton<br />
jälkeisen kaavoitustyön jälkeen. Tätä asemakaavatyötä varten on kaupunkisuunnitteluosastolla<br />
tehty lähtökohtatilannetta myös lähiympäristössä valottava selvitys, joka on selostuksen liitteenä<br />
(liite 5). Alueen maaperän puhdistamistarpeesta on tehty katuosastolla kunnostussuunnitelma<br />
vuoden 2006 alussa.
5<br />
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET<br />
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve<br />
Kaupunginhallituksen tekemien periaatelinjausten mukaisesti Länsirannan asemakaavat<br />
muutetaan vastaamaan tämän hetken suunnitteluperiaatteita sekä kuntaliitoksen myötä<br />
poistunutta tarvetta yrittää maksimoida alueelle sijoitettavan rakentamisen määrää jopa<br />
asuttavuuden kustannuksella. Asemakaavatyö sisältyy kaupunkisuunnitteluosaston vuoden 2004<br />
työohjelmaan.<br />
4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset<br />
Länsirannan kaavoituksen pohjana ovat kaupunginhallituksen (4.1.1999 § 6) tekemät<br />
periaatelinjaukset. Periaatteiden mukaisesti vahvistetut asemakaavat käydään läpi siten, että<br />
alueille muodostuu ”porvoolaista ilmettä”: ihmisen mittainen, monipuolinen ja korkeatasoinen<br />
vaihtoehto pääkaupunkiseudulle.<br />
Länsirannan kaavoitusjärjestystä käsiteltiin kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa 26.2.2004 (§<br />
68). Suunnittelualue sisällytettiin tuolloin kaupunkisuunnitteluosaston vuoden 2004 työohjelmaan.<br />
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö<br />
4.3.1 Osalliset, vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt sekä viranomaisyhteistyö<br />
Osallistuminen on toteutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman (Liite 3)<br />
mukaisesti. Suunnitelmasta käyvät ilmi osalliset, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt sekä<br />
viranomaisyhteistyö. Kaavamuutos sijaitsee kaupunkirakenteessa keskeisesti ja on osa<br />
valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa. Samanaikaisesti työstetään myös<br />
naapurialueiden kaavamuutoksia, joten asemakaavatyö liittyy välittömästi laajempaan<br />
suunnittelukokonaisuuteen. Kaavamuutoksesta on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu<br />
Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa 27.10.2005.<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos ovat olleet MRL 62<br />
MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 28.9. - 21.10.2005. Asemakaavaluonnoksesta jätettiin yksi<br />
kansalaismielipide.<br />
ja<br />
Samanaikaisesti pyydettiin alustavat lausunnot viranomaisosallisilta. Lausunnoissa oli useita<br />
yksityiskohtiin liittyviä tarkennuksia, jotka on otettu huomioon asemakaavaehdotusvaiheessa.<br />
Tiivistelmät lausunnoista ja vastineet ovat liitteessä 4.<br />
Asemakaavan muutosehdotus on ollut MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä 22.6. -<br />
10.8.2006. Virallisissa lausunnoissa asemakaavaan esitettiin joitakin yksityiskohtiin liittyviä<br />
tarkennuksia, jotka on otettu huomioon asemakaavaehdotusta viimeisteltäessä. Museoviraston<br />
meriarkeologian yksikön kanssa käydyissä neuvotteluissa on todettu vedenalaisen<br />
kulttuuriperinnön inventoinnin tarve. Inventointi tullaan suorittamaan kesään 2007 mennessä.<br />
Asemakaavamääräyksiin on lisätty asiaa koskeva ehto. Kaavasta jätettiin kolme muistutusta,<br />
joissa huomautettiin lähinnä venelaitureiden huoltoajojärjestelyjen toimivuudesta sekä<br />
puistoalueiden mitoituksesta. Tiivistelmät lausunnoista ja vastineet ovat liitteessä 4.<br />
4.4 Asemakaavan tavoitteet<br />
Tavoitteena on muuttaa asemakaavaa niin, että kaupunginhallituksen ja kaavoitus- ja<br />
rakennuslautakunnan asettamat mittakaavaa, monipuolisuutta ja ympäristön laatutasoa koskevat<br />
tavoitteet toteutuvat. Asemakaavalla pyritään varmistamaan alueen keskustamainen, edustava ja<br />
omaleimainen luonne, erilaiset liikenteelliset yhteystarpeet sekä rakentamisen mahdollisimman<br />
korkea laatutaso. Erityishuomiota kiinnitetään rakentamiseen jokirannassa ja alueen liittymiseen<br />
<strong>Porvoo</strong>njoen kulttuuriympäristöön.
6<br />
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot<br />
Länsirannan suunnittelulla on pitkät perinteet. Suunnitteluhistoriaa on esitelty liitteessä 5. Alueen<br />
tämänhetkinen suunnittelu käynnistyi erilaisten rakennemallien tutkimisella Länsirannan kolmelle<br />
osa-alueelle (asemakaavat 401 - 403) samanaikaisesti. Näistä suunnittelualue kulki työnimellä<br />
osa-alue 1.<br />
Alustavissa rakennemalleissa suunnittelualueella tutkittiin tiiviin kaupunkimaista, mutta<br />
pienimittakaavaista rakentamista. Maantasokerroksiin tavoiteltiin alusta alkaen liike- ja<br />
toimistotiloja keskeistä katukuvaa elävöittämään. Kerrosluku vaihteli kahdesta neljään.<br />
Materiaalivalinnoissa puu nostettiin etusijalle sekä julkisivu- että runkorakenteissa. Kaikissa<br />
vaihtoehdoissa Engelinpuiston eteläpuolinen kapea kortteli noudatteli yksimielisesti Moderni<br />
puukaupunkialueen rakennetta. Vaihtoehtojen eroavaisuudet olivat Laamanninkadun ja Läntisen<br />
Aleksanterinkadun välisellä alueella, jolle pääosa alueen rakennusoikeudesta sijoittuu.<br />
Vaihtoehdossa 1 korttelirakenne oli umpikorttelimainen ja rakennukset pääosin 2-3 -kerroksisia.<br />
Alavaihtoehdoissa 1A ja 1B tutkittiin Aleksanterinkaaren katutilan muodostumista vaihtoehtoisesti<br />
joko pistetaloilla tai kaarta mukailevilla lamellitaloilla. Vaihtoehdossa 2 tarkasteltiin kerrosluvultaan<br />
yhtä kerrosta korkeampaa mallia, jossa rakennusmassat sijaitsivat rantafasadia lukuun ottamatta<br />
itä-länsisuuntaisesti. Vaihtoehdossa 3 vastaavasti palattiin jäljittelemään Moderni<br />
puukaupunkialueen enintään kaksikerroksista pienirakeista mallia.<br />
Kaavoitus- ja rakennuslautakunta pohti vaihtoehtoisia rakennemalleja 9.12.2004 (§ 470). Työn<br />
edistymistä seurattiin lautakunnassa edelleen 2.6.2005 § 235. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta<br />
valitsi esitetyistä malleista jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehdon 1A 16.6.2005 § 242.<br />
Rakennemalleja esiteltiin ja kommentoitiin kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa ja myös<br />
kaupunginhallituksessa sekä mediassa (ks kuvia seuraavalla sivulla).<br />
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS<br />
Asemakaava on laadittu kaupunginhallituksen hyväksymien länsiakselin asemakaavojen<br />
keventämisperiaatteiden sekä kaavoitus- ja rakennuslautakunnan hyväksymän rakennemallin<br />
mukaisesti.<br />
5.1 Kaavan rakenne<br />
5.1.1 Mitoitus<br />
5.1.2 Palvelut<br />
Korttelialueiden käyttötarkoitus on asumispainotteinen. <strong>Porvoo</strong>n keskustan kaupunkirakenteessa<br />
keskeisten kokoojaväylien Läntisen Aleksanterinkadun sekä Aleksanterinkaaren varsille<br />
kannustetaan toteuttamaan liike- ja toimistotiloja maantasoon. Leveällä rantapuistovyöhykkeellä<br />
sallitaan kaksi miljööseen sopivaa jokirannan virkistystoimintoja tukevaa rantaravintolaa/-kahvilaa.<br />
Kerrostaloille, rivitaloille ja erillistaloille on osoitettu kolme korttelia, jotka ovat jaettavissa kahdesta<br />
neljään tonttiin. Korttelien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 23.350 m 2 . Tonttien yhteenlaskettu<br />
rakennusoikeus on 14.990 k-m 2 , jolloin keskimääräinen korttelitehokkuus on luokkaa e = 0,65.<br />
Rakentamisen tehokkuus noudattaa Moderni puukaupunkialueen viitoittamaa tiivis ja matala -<br />
linjaa muuttuen kuitenkin alueen keskustamaisemman luonteen myötä tehokkaammaksi.<br />
Korttelien sisäosiin on lisäksi mahdollista toteuttaa asukkaiden yhteistiloja tai päiväkoteja varten<br />
660 k-m 2 . Liike- ja toimistotilaa on mahdollista toteuttaa kokoojakatujen varsille asumiseen<br />
käytettävän kerrosalan lisäksi 350 k-m 2 , millä halutaan kannustaa elävän katukuvan<br />
muodostumista. Rantavyöhykkeen ravintola/kahviloille on osoitettu rakennusoikeutta 360 k-m 2 .<br />
Asemakaavassa esitetty mitoitus vastaa noin 290 asukasta. Työpaikkojen määräksi voidaan<br />
arvioida 10 - 20 työpaikkaa riippuen toiminnan laadusta.<br />
Alueen kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitsevat <strong>Porvoo</strong>n liikekeskustassa, joka sijaitsee noin 350<br />
metrin etäisyydellä. Lisäksi alueen länsi- ja lounaispuolella lähituntumassa sijaitsee kaksi<br />
päivittäistavarakauppaa (nykyään Lidl ja S-Market Näsi). Alueelle sijoittuvat liiketilat täydentävät<br />
ympäröivien keskustakorttelien palveluja.
7<br />
Rakennemallivaihtoehdot.
8<br />
5.1.3 Liikenneverkko<br />
Aluetta sivuavat kahdelta osalta keskeiset kokoojaväylät. Alueen sisäinen tonttiliikenne tapahtuu<br />
Laamanninkadun kautta.<br />
Alueen läpi kulkee noin pohjois-eteläsuunnassa korttelin sisäinen puistomainen väylä, joka<br />
palvelee tontille ajon lisäksi pääasiallisesti laajempana kevyenliikenteen reittinä aina Näsinmäeltä<br />
Kokonniemen suuntaan. Huoltoliikenne rantaravintoloille sekä rannan venepaikoille on<br />
mahdollista Laamanninkadun jatkeen kautta, jossa on myös mahdollisuus varata pysäköintitilaa<br />
veneilijöille.<br />
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen<br />
Alueen rakentamisen mahdollisimman korkea laatutaso ja ympäristön viihtyisyys pyritään<br />
turvaamaan asemakaavaratkaisuilla sekä viranomaisyhteistyön avulla.<br />
Alueella noudatetaan myöhemmin vahvistettavia rakennustapamääräyksiä, joiden avulla<br />
rakentamista voidaan ohjata niin, että asemakaavan havainnekuvissa esitetty mittakaava ja<br />
yleisilme saavutetaan.<br />
Asemakaavassa määritellyt katujen ja piha-alueiden vähimmäiskorkeusasemat varmistavat joen<br />
ajoittaisen tulvimisen haittojen poissulkemisen.<br />
Katujen varrelle istutettavan puuston avulla pyritään luomaan viihtyisää ja korkeatasoista<br />
kaupunkimaista ympäristöä.<br />
5.3 Aluevaraukset<br />
5.3.1 Korttelialueet: merkintöjen keskeisin sisältö<br />
Asemakaavassa käytetyt korttelialuevaraukset ilmenevät asemakaavakartasta, jonka pienennös<br />
on selostuksen liitteenä (liite 2).<br />
Asemakaavalla pyritään varmistamaan alueen keskustamainen, edustava ja omaleimainen<br />
luonne, erilaiset liikenteelliset yhteystarpeet sekä rakentamisen mahdollisimman korkea<br />
laatutaso. Mittakaava on tiiviin kaupunkimainen, mutta samalla pienimittakaavainen. Alue tulee<br />
työnimensä mukaisesti jatkamaan Moderni puukaupunkialueella aloitettua 2000-luvun<br />
modernistista kaupunkirakennustapaa, joka tulkitsee puurakentamisen perinteitä uudella<br />
raikkaalla tavalla.<br />
Alueen rakennustyypit ovat 2-2 2/3 -kerroksisia pientalomaisia rakennuksia, jotka voidaan<br />
toteuttaa joko rivitalo- tai kerrostalomaisina ratkaisuina. Aleksanterinkaaren varrelle sijoittuu kaksi<br />
3 2/3 -kerroksista pistetaloa. Moderni puukaupunkialueesta poiketen alueella on selkeä tarve<br />
Läntisen Aleksanterinkadun ja Aleksanterinkaaren varsille sijoittuville pienehköille myymälä-,<br />
toimisto- tai verstastyyppisille katukuvaa ja alueen palvelutasoa kohottaville palveluhuoneistoille.<br />
Erityishuomiota kiinnitetään rakentamiseen jokirannassa ja alueen liittymiseen <strong>Porvoo</strong>njoen<br />
kulttuuriympäristöön.<br />
Korttelialueiden erityispiirteitä ovat mahdollisuus rakentaa luhtikäytäviä, suuria porrashuoneita,<br />
hissejä sekä asuntoihin liittyviä parvekkeita ja suojattuja ulko-oleskelutiloja rakennusoikeuden<br />
lisäksi. Autopaikat on rakennettava ehdottomasti katoksiin tai talleihin, joita saa rakentaa<br />
korttelialueelle osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Rakennuksia yhdistävillä korkeilla aidoilla ja<br />
katutason katoksilla pyritään tasokkaaseen kaupunkimaiseen ja omintakeiseen lopputulokseen.<br />
Pysäköintinormina on käytetty asumisen osalta 1 ap/85 k-m 2 tai vähintään 1,2 ap/asunto. Tämä<br />
on selvästi tiukempi vaatimus kuin keskusta-alueella yleisesti käytetty 1 ap/100 k-m 2 . Liike- ja<br />
toimistotilan osalta pysäköintivaatimus on 1 ap/60 k-m 2 . Alueelle on osoitettu yksi autopaikkojen<br />
korttelialue, jolle on osoitettu korttelin 448 (asuinrakennuksia) sekä korttelien 454 ja 455<br />
(rantaravintola-kahvilat) autopaikkoja. Tämän lisäksi kaavassa on osoitettu huomattava määrä<br />
kadunvarsipysäköintipaikkoja Laamanninkadulta vieraspysäköinnin, venepaikkojen<br />
huoltopysäköinnin ja liiketilojen asiakaspysäköinnin tarpeisiin.
9<br />
5.3.2 Muut alueet<br />
Puistoalue<br />
Kävelysillan jatkeeksi rakennettava osa Engelinpuistoa toimii vastaparina Empirekeskustan<br />
Runeberginpuistolle. Rantapuistovyöhykkeellä on kaksi rakennuspaikkaa korkealuokkaisille<br />
jokirannan palvelutarjontaa täydentäville ravintola-, kahvila- sekä mahdollisesti myös<br />
venesatamatoimintoja tarjoaville paviljonkimaisille rakennuksille. Rantapaviljongeista toinen<br />
voidaan toteuttaa ympärivuotisena rakennuksena, jonka lattiataso on teoreettisen tulvarajan<br />
yläpuolella. Toinen paviljonki sijoittuu aivan vesirajan tuntumaan, jolloin siihen voidaan liittää<br />
laiturimainen terassi.<br />
5.4 Kaavan vaikutukset<br />
Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna. Vaikutuksista ei<br />
tehdä erillisiä selvityksiä vaan ne arvioidaan kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä osana<br />
kaavaprosessia.<br />
5.4.1 Vaikutukset palvelu- ja yhdyskuntarakenteen kehittymiseen<br />
Kaavamuutos vaikuttaa osaltaan myönteisesti yhdyskuntarakenteeseen täydentämällä<br />
kaupunkirakenteessa keskeisesti sijaitsevan vajaakäytössä olevan alueen. Alueen rakentamisella<br />
myös mm. liitetään <strong>Porvoo</strong>n Portin kerrostalokorttelit tiiviimmin osaksi keskustarakennetta.<br />
Alueelle kannustetaan sijoittamaan keskustamaisia pienehköjä liike- ja toimistotiloja katutasoon,<br />
jolloin katukuva elävöityy kaupunkikeskustoille ominaisella tavalla. Ranta-alueen ravintola-kahvila<br />
-tyyppinen rakentaminen täydentää ja parantaa jokirannan palvelutasoa.<br />
5.4.2 Vaikutukset sekä luonnonympäristöön että rakennettuun ympäristöön<br />
Alueella ei ole säilytettävää luonnonympäristöä. Nykyinen hoitamaton puusto on pääpiirteissään<br />
teollisen toiminnan jälkeiseltä alueen vajaakäytön ajalta.<br />
Kaavan vaikutus rakennettuun ympäristöön on myönteinen kun alue saa sijaintinsa arvoisen<br />
viimeistellyn kaupunkikeskustaan sopivan ilmeen. Samalla ympäröivien alueiden tilanne paranee<br />
kun mm. kevyen liikenteen yhteydet suunnittelualueen kautta täydentyvät. Suunnittelualueen<br />
rakentaminen liittyy mittakaavallisesti sekä Moderniin puukaupunkialueeseen että vastarannan<br />
Empirekeskustaan.<br />
5.4.3 Vaikutukset valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan<br />
Alueen rakentamisen määrä ja sijoittelu on pyritty ohjaamaan niin, että alueelle toteutettavat<br />
rakennukset istuvat luontevasti paikkaan osaksi ympäröivien alueiden rakeisuutta. Jokitilan<br />
määrätietoisella, mutta hienovaraisella rajauksella jokitilan reunavyöhykkeet saavat viimeistellyn<br />
ilmeen. Joen alajuoksulle päin levenevä rantapuisto suo mahdollisuudet jokirannan palvelujen ja<br />
virkistyskäytön kehittämiselle osaksi kaupunkilaisten yhteistä ”olohuonetta”. Alueen jokifasadi<br />
muodostaa Empirekeskustan fasadirivistölle hillityn Moderni puukaupunkialueen päätysarjaa<br />
jatkavan vastaparin.<br />
5.4.4 Vaikutukset alueen liikenneolosuhteisiin; myös vesiliikenteeseen<br />
Liikenne alueella tulee lisääntymään uusien asukkaiden ja asumisen lomaan vähäisessä määrin<br />
sijoittuvien liike- ja toimistotilojen myötä. Aleksanterinkadun suunnittelussa on varauduttu tähän<br />
ajoneuvoliikenteen kasvuun. Kevyen liikenteen yhteystarpeet on erityisesti otettu huomioon<br />
alueen liikenneverkossa.<br />
Ranta-alueen ja venepaikkojen huoltoliikenne tapahtuu Laamanninkadun päästä. Mahdollisuus<br />
vesirakentamiseen, lähinnä laiturien sijoittamiseen, on rajattu niin että jokeen jää riittävä väylä<br />
vesiliikenteelle.<br />
5.4.5 Vaikutukset vesirakentamiseen<br />
Asemakaavassa on määritelty alueet, joille voidaan sijoittaa laiturirakenteita. Tavoitteena on, että<br />
venepaikkojen suuresta kysynnästä huolimatta rantaan jäisi myös alueita, joissa kaupunkilaisilla<br />
on mahdollisuus kokea välitön yhteys vesielementtiin.<br />
5.4.6 Pilaantuneiden maiden vaikutus maankäyttöön<br />
Alueen aikaisemman teollisen toiminnan aiheuttama maan pilaantuminen on selvitetty ja alueelle<br />
on laadittu kunnostussuunnitelma. Alue on puhdistettavissa ja puhdistetaan aiottua käyttöä<br />
vastaavaan tasoon kunnostussuunnitelman mukaan.
10<br />
5.4.7 Varautuminen joen tulvimiseen<br />
Asemakaavassa on määritelty alimmat hyväksyttävät lattiatasojen sekä piha- ja osittain myös<br />
katujen korkeusasemat niin, että alueelta pelastautuminen on mahdollista äärimmäisessä<br />
tulvatilanteessa. Rakennusten alin sallittu lattian korkeusasema (+ 3.0 metriä<br />
normaalivedenpinnasta) on 1,3 metriä korkeampi kuin suurin koskaan mitattu tulvaveden<br />
korkeusasema. Osalla aluetta kellarien rakentaminen ei ole sallittua.<br />
5.5 Ympäristön häiriötekijät<br />
Suunnittelualue laajenevan kaupunkikeskustan alueella sijaitsee vilkkaasti liikennöityjen<br />
kokoojaväylien rajaamana. Ajoneuvoliikenteen melu- ja pölyhaittoihin on varauduttu rakennusten<br />
seinien ääneneristävyysvaatimuksilla sekä asuntojen ilmanoton ohjaamisella terveydensuojelun<br />
ohjeiden mukaisesti.<br />
Jokiuoman laaksopainanteeseen kerääntyy ajoittain kylmää ilmaa ja usvaa, mikä on tuttua<br />
Vanhan <strong>Porvoo</strong>n rantakortteleista sekä Empirekeskustan Jokikadun varren kortteleista jo pitkältä<br />
ajalta. Viihtyisän pienilmaston muodostaminen mm. lasitetuilla parvekkeilla ja kuisteilla sekä pihaalueiden<br />
istutuksilla on tärkeää.<br />
5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset<br />
Kaavamerkinnät on selitetty asemakaavakartassa (liite 2).<br />
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS<br />
6.1 Toteutusta ohjaavat havainnollistavat suunnitelmat<br />
Asemakaavan toteutusta ohjaamaan on laadittu erilliset rakennustapamääräykset. Alueelle<br />
järjestettäneen tontinluovutuskilpailuja, joiden tulosten perusteella rakentamista ohjaavien<br />
määräysten muuttamiselle on jätettävä varaus.<br />
6.2 Toteuttamisen ajoitus<br />
Koska alue on kaupungin omistuksessa kaupunki päättää toteutumisen aikataulun. Alue tukeutuu<br />
valmiiseen kunnallistekniikkaan, jota on joiltain osin uusittava vastaamaan kasvavaa kulutusta.<br />
Alueen maapohjan puhdistamisen ja stabiloinnin toteutus määrittelee viime kädessä tonttien<br />
luovuttamisaikataulun. Tonttien luovuttaminen rakentajille käynnistynee aikaisintaan vuonna 2007.<br />
<strong>Porvoo</strong>ssa 27.4.2006, 9.5.2006, 1.11.2006<br />
J.P.Pfeifer<br />
Kaupunkisuunnittelupäällikkö<br />
Pekka Mikkola<br />
Kaavoittaja
PORVOO LIITE 3<br />
LÄNSIRANTA, MODERNIN PUUKAUPUNGIN JATKO<br />
22. KAUPUNGINOSA, KORTTELIT 440, 447-448 JA 454-455, KATU- JA PUISTOALUEET 1 (4)<br />
SEKÄ VESIALUE<br />
LAAMANNINKATU, ALEKSANTERINKAARI, LÄNTINEN ALEKSANTERINKATU, ALEKSINPOLKU<br />
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA<br />
Nro 401<br />
ASEMAKAAVAN MUUTOS<br />
1. Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee <strong>Porvoo</strong>n keskustassa ns. Länsirannan alueella<br />
sijaitsevan lähes kokonaan rakentamattoman alueen rakentamistapaa ja rakentamistehokkuutta.<br />
Suunnittelualue jatkaa Länsirannan Modernin puukaupunkialueen (korttelit 441-<br />
446) toteuttamisen myötä käynnistynyttä uuden kaupunginosan rakentamista<br />
<strong>Porvoo</strong>njoen suuntaisesti eteläkaakkoon. Alue rajautuu itäkoillisessa<br />
<strong>Porvoo</strong>njokeen, eteläkaakossa Läntiseen Aleksanterinkatuun ja länsilounaassa<br />
Aleksanterinkaareen. Pohjoiskoillisessa alue rajautuu Laamanninkatuun sekä<br />
korttelin 446 eteläpuolelle toteutettavaan puistoalueeseen, josta osa kuuluu<br />
tähän asemakaavaan.<br />
2. Hankkeen taustaa Länsirannan kaavoituksen pohjana ovat kaupunginhallituksen (4.1.1999 § 6)<br />
tekemät periaatelinjaukset. Periaatteiden mukaisesti vahvistetut asemakaavat<br />
käydään läpi siten, että alueille muodostuu ”porvoolaista ilmettä”: ihmisen<br />
mittainen, monipuolinen ja korkeatasoinen vaihtoehto pääkaupunkiseudulle.<br />
Länsirannan kaavoitusjärjestystä käsiteltiin kaavoitus- ja<br />
rakennuslautakunnassa 26.2.2004 (§ 68). Suunnittelualue sisällytettiin tuolloin<br />
kaupunkisuunnitteluosaston vuoden 2004 työohjelmaan.<br />
Kaavoitus- ja rakennuslautakunta pohti vaihtoehtoisia rakennemalleja<br />
Länsirannan kolmelle osa-alueelle 9.12.2004 (§ 470). Näistä suunnittelualue<br />
kulki työnimellä osa-alue 1. Työn edistymistä seurattiin lautakunnassa edelleen<br />
2.6.2005 § 235. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta valitsi esitetyistä malleista<br />
jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehdon 16.6.2005 § 242.<br />
Valitussa rakennemallissa lähtökohtana on tiiviin kaupunkimainen, mutta<br />
pienimittakaavainen rakentaminen. Asumisen ohella talojen<br />
maantasokerroksissa tulisi olla liike- ja toimistotiloja keskeistä katukuvaa<br />
elävöittämässä. Kerrosluku voisi vaihdella kahdesta neljään kerrokseen.<br />
Pääasiallisena julkisivu- ja myös runkorakennemateriaalina suositeltavin olisi<br />
puu. Lautakunta totesi jatkosuunnittelussa olevan tarpeen ottaa huomioon<br />
erityisesti kevytliikenneyhteydet alueen läpi sekä pysäköintijärjestelyiden<br />
luontevuus suhteellisen tehokkaassa rakenteessa.<br />
3. Suunnittelun tavoite Tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että Länsirannan vauhdikkaasti<br />
käynnistyneen rakentamisen jatkuminen keskeytyksettä on mahdollista ja että<br />
valitut suunnitteluperiaatteet toteutuvat suunnitelmassa.<br />
4. Lähtötiedot<br />
(kaavatilanne,<br />
kaavan toteutuminen,<br />
yms.)<br />
Yleistä:<br />
Suunnittelualueen toteutumisen myötä <strong>Porvoo</strong>n keskustan<br />
kaupunkirakenne jatkuu Aleksanterinkadun sillan viitoittamasti<br />
joen yli. Samalla Modernin puukaupunkialueen korttelirakenne<br />
saa jatkoa joen suuntaisesti. Suunnittelualue on osaltaan<br />
kytkemässä 1960-70 –luvuilla rakennettua ns. <strong>Porvoo</strong>nportin<br />
kerrostaloaluetta keskustarakenteeseen<br />
Suunnittelualue on kooltaan n. 3,75 ha.<br />
Yleiskaava: Keskeisten alueiden osayleiskaavassa (hyväksytty 15.12.2004)<br />
alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Kevyen liikenteen reitti<br />
kulkee alueen läpi joen suuntaisesti. Joen puoleinen kaistale<br />
suunnittelualueesta on lähivirkistysaluetta (VL). Alueen<br />
eteläosassa on puhdistettava/kunnostettava maa-alue ns.<br />
Fiskarsin entisen piha-alueen vaiheilla.
Asemakaava: Alueen asemakaava on hyväksytty 14.3.1996. Asemakaavassa<br />
alueella on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), asuin-, liikeja<br />
toimistorakennusten korttelialuetta (AL-25) ja puistoa (VP).<br />
Kaupunginhallituksen 4.1.1999 tekemien periaatelinjausten<br />
mukaan vahvistettua asemakaavaa ei toteuteta, vaan alue<br />
suunnitellaan uudelleen muuttuneita suunnitteluperiaatteita<br />
noudattaen.<br />
Rasitealueet: Suunnittelualueella ei ole asemakaavan mukaisia rasitteita.<br />
Maanomistus: Suunnittelualueen omistaa <strong>Porvoo</strong>n kaupunki.<br />
Rakennettu ympäristö:<br />
Alueella on 1980-luvun lopulla rakennettu puutarhamyymälä ja<br />
saman ikäinen pienoisgolfrata huoltorakennuksineen. Alueella<br />
aiemmin sijainneet lukuisat teollisuus- ja varastorakennukset on<br />
purettu vähitellen 1980-luvulle saavuttaessa. Alueen maaperä on<br />
osittain saastunut aikaisemman toiminnan johdosta.<br />
Asukkaat ja työpaikat:<br />
Alueella on muutamia kausiluonteisia työpaikkoja<br />
pienoisgolfradalla ja puutarhamyymälässä. Asukkaita ei ole.<br />
Luonnonympäristö:<br />
Peltolaakso on vanhaa viljelymaisemaa, joka on otettu<br />
teollisuustonteiksi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Aivan<br />
rantaviivan tuntumassa on ollut teollista toimintaa jo 1800-luvun<br />
lopulla. Teollisen toiminnan päätyttyä alue on metsittynyt ja<br />
kasvaa nuorta sekametsää ja pensaikkoa. Rantavyöhykkeellä on<br />
hoidettua nurmikenttää sekä koivikko. Alavuutensa takia<br />
<strong>Porvoo</strong>njoen tulviminen on otettava erityisesti huomioon alueen<br />
joen puoleisissa osissa.<br />
Kunnallistekniikka:<br />
Alue on liitettävissä kunnallistekniikkaan.<br />
5. Kaavoituksen keskeisimmät<br />
vaikutukset<br />
Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen<br />
verrattuna. Vaikutuksista ei tehdä erillisiä selvityksiä vaan ne arvioidaan<br />
kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä osana kaavaprosessia.<br />
6. Osalliset Maanomistaja:<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupunki<br />
Seuraavat vaikutukset arvioidaan:<br />
- Vaikutukset palvelu- ja yhdyskuntarakenteen kehittymiseen<br />
- Vaikutukset sekä luonnonympäristöön että rakennettuun ympäristöön<br />
- Vaikutukset valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan<br />
- Vaikutukset alueen liikenneolosuhteisiin; myös vesiliikenteeseen<br />
- Vaikutukset vesirakentamiseen<br />
- Pilaantuneiden maiden vaikutus maankäyttöön<br />
- Varautuminen joen tulvimiseen<br />
Asukkaat ja yritykset:<br />
Taidetehtaan säätiö: Heini Korpelainen<br />
446-1 ja 2 (Näse-Jutten katu 5-7): SRV Westerlund Oy/ As Oy <strong>Porvoo</strong>n<br />
Jokineito<br />
444-10 (Mauno Eerikinpojankatu 12): As. Oy <strong>Porvoo</strong>n Rantavehnä<br />
Muut osalliset:<br />
<strong>Porvoo</strong>n Energia Oy<br />
Sonera/Carrier<br />
Elisa Networks Oy<br />
<strong>Porvoo</strong>n Alueverkko Oy<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaukolämpö<br />
Kaavoituksen kuluessa kuultavat viranomais- ym. tahot:<br />
Uudenmaan ympäristökeskus<br />
Itä-Uudenmaan liitto
Uudenmaan tiepiiri<br />
Suomenlahden merenkulkupiiri<br />
Itä-Uudenmaan maakuntamuseo<br />
Museovirasto<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin seuraavat yksiköt:<br />
Kiinteistö- ja mittausosasto<br />
Katu- ja liikenneosasto<br />
Liikuntatoimi<br />
<strong>Porvoo</strong>n Vesi<br />
Puistoyksikkö<br />
Itä-Uudenmaan pelastuslaitos<br />
Rakennusvalvonta<br />
Terveydensuojelu<br />
Ympäristönsuojelu<br />
Lautakunnat:<br />
Kaavoitus- ja rakennuslautakunta<br />
Tekninen lautakunta<br />
Ympäristönsuojelulautakunta<br />
7. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen<br />
järjestäminen<br />
Suunnitteluvaiheen kuuleminen: (MRL 62 , MRA 30 )<br />
- Kaavaluonnos ja muu suunnittelumateriaali ovat esillä kaupunkisuunnitteluosastolla,<br />
Rihkamatori B, 3 krs. Osallisille varataan mahdollisuus<br />
esittää kirjallisia mielipiteitä.<br />
- Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen<br />
maanomistajille/-haltijoille sekä naapurimaanomistajille/-haltijoille, lisäksi kuulutus<br />
kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Uusimaassa ja Borgåbladetissa<br />
- Alustavat lausunnot ns. virastokierros:<br />
Kommentit/alustavat lausunnot viranomaistahoilta, <strong>Porvoo</strong>n Energialta ja<br />
Soneralta.<br />
Neuvottelukierros:<br />
- Viranomaisneuvottelut Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa aloitus- ja<br />
ehdotusvaiheissa.<br />
- Saatujen kommenttien pohjalta järjestetään tarvittaessa neuvotteluja eri tahojen<br />
kanssa.<br />
Virallinen kuuleminen: (MRL 65 , MRA 27 )<br />
- Kaavaehdotus ja muut kaava-asiakirjat ovat virallisesti esillä kaupunkisuunnitteluosastolla,<br />
Rihkamatori B, 3 krs. Osallisille varataan mahdollisuus esittää<br />
kirjallisia muistutuksia.<br />
- Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan kirjeellä kaavamuutoksen hakijoille<br />
sekä kaava-alueen maanomistajille/-haltijoille ja naapurimaanomistajille/-haltijoille,<br />
joiden kotikunta on toisella paikka- kunnalla, lisäksi kuulutus kaupungin<br />
virallisella ilmoitustaululla sekä Uusimaassa ja Borgåbladetissa<br />
Viralliset lausunnot: (MRA 28 )<br />
Uudenmaan ympäristökeskus<br />
Itä-Uudenmaan liitto<br />
Itä-Uudenmaan maakuntamuseo<br />
Uudenmaan tiepiiri<br />
Suomenlahden merenkulkupiiri<br />
Ympäristönsuojelulautakunta<br />
Tekninen lautakunta<br />
Terveyskeskuksen terveydensuojelu<br />
Perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta:(MRL 65 2)<br />
- Muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet, toimitetaan kunnan<br />
perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta.<br />
Ilmoitus kaavan hyväksymisestä (MRL 67 )<br />
- Kirjallinen ilmoitus Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä niille, jotka ovat sitä<br />
kirjallisesti pyytäneet.<br />
Kaavan lainvoimaisuudesta kuuluttaminen (MRA 93 )<br />
- Ilmoitus kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä Uusimaassa, Borgåbladetissa ja<br />
Itäväylässä.<br />
8. Kaavoitushankkeen<br />
aikataulu<br />
Asemakaavan muutostyö käynnistyy syyskuussa 2005. Tavoitteena on että<br />
kaavoitus- ja rakennuslautakunta hyväksyy kaavamuutoksen vuoden 2006<br />
aikana.
9. Valmistelusta vastaa Kaupunkisuunnittelupäällikkö Suunnitteluavustaja<br />
J. P. Pfeifer Birgitta Soiramo<br />
P. 520 2733<br />
sp: johan.pfeifer@porvoo.fi sp: birgitta.soiramo@porvoo.fi<br />
Päiväys 28.9.2005, 6.4.2006<br />
Kaupunkisuunnitteluosasto Kaavoittaja<br />
PL 23<br />
Pekka Mikkola<br />
06101 PORVOO P. 520 2757<br />
Käyntiosoite:<br />
sp: pekka.mikkola@porvoo.fi<br />
Rihkamatori B, III krs<br />
J.P.Pfeifer<br />
Kaupunkisuunnittelupäällikkö
YHTEENVETO KUULEMISEN JÄRJESTÄMISESTÄ LIITE 4<br />
LÄNSIRANTA, MODERNIN PUUKAUPUNGIN JATKO<br />
22. KAUPUNGINOSA, KORTTELIT 440, 447-448 JA 454-455, KATU- JA PUISTOALUEET SEKÄ VESIALUE<br />
LAAMANNINKATU, ALEKSANTERINKAARI, LÄNTINEN ALEKSANTERINKATU, ALEKSINPOLKU<br />
ASEMAKAAVA 401<br />
ASEMAKAAVAN MUUTOS<br />
1. Laatimisvaiheen kuuleminen (MRA 30 §)<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävänä MRA 30 §:n mukaisesti<br />
kaupunkisuunnitteluosastolla 28.9. - 21.10.2005. Kaavaluonnoksesta on jätetty yksi huomautus.<br />
Kuulutukset kaupungin virallisella ilmoitustaululla, Uusimaassa ja Borgåbladetissa<br />
Kirje rajanaapureille ja tontinomistajille.<br />
Alustavat lausunnot (ns. virastokierros 21.10.2005 mennessä) pyydetty ja saatu seuraavilta tahoilta:<br />
VIRASTOKIERROS<br />
lausunnon antaja<br />
lyhennelmä lausunnosta<br />
Teknisen- ja ympäristötoimen johto, Matti Arvinen<br />
Katu- ja liikenneosasto, Kari Hällström ja Mikko<br />
Kaunisto 9.11.2005:<br />
Länsirannan pitkäaikaispysäköintialueen poistuessa<br />
tarvitaan korvaavaa alue 80-100:lle autolle.<br />
Laamanninkadun jatkeen merkintätapaa sekä ajoyhteyttä<br />
rantaan on tarkistettava.<br />
Pihojen korkeusasemien on oltava vähintään +2,5.<br />
Jos L.Aleksanterinkadulle halutaan puurivi, on se<br />
hoidettava katualueen reunalla eli otettava huomioon<br />
korttelin reunaa määriteltäessä.<br />
Rannan puoleinen korttelialueen reuna on siirrettävä<br />
nyk. Kokonniementien länsireunan kohdalle.<br />
Pysäköintinormin on oltava väljä.<br />
Alueelta valmistuu maaperän<br />
pilaantuneisuustutkimus, jonka tulokset on otettava<br />
jatkosuunnittelussa huomioon.<br />
Kiinteistö- ja mittausosasto, Maarit Ståhlberg<br />
kaupunkisuunnitteluosaston vastine<br />
Pitkäaikaispysäköintialuetarve ratkaistaan viimeistään, kun Taidetehtaan<br />
eteläpuoliset alueet asemakaavoitetaan uudelleen sekä Näsinmäen<br />
asemakaavatyön yhteydessä. Pysäköintilaitos tai -alueita sijoitetaan näille<br />
alueille.<br />
Muutetaan Laamanninkadun jatke osittain kaduksi ja merkitään LPA-alueelle<br />
ajorasite rannan huoltoajoa varten.<br />
Alimmat sallitut lattiatasojen-, pihojen ja katujen korkeusasemat merkitään<br />
asemakaavaan.<br />
Tarkistetaan rannan puoleisen korttelialueen reunan sijainti riittävän kauas<br />
Aleksanterinkadun sillan länsipäästä.<br />
Asemakaavatyön yhteydessä pyritään tarkastamaan keskusta-alueella tähän<br />
asti käytettyjä pysäköintinormeja vastaamaan paremmin kysyntää.<br />
Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet ja niiden kunnostustarve otetaan<br />
huomioon asemakaavatyössä, kun tietoa saadaan lisää.<br />
Kiinteistö- ja mittausosasto, Terhi Pöllänen<br />
Liikuntatoimi, Per Högström<br />
21.10.2005: Kevyen liikenteen yhteystarpeet alueen<br />
läpi tulee ottaa huomioon<br />
Rakennusvalvonta, Henning Johansson<br />
4.10.2005: ei huomauttamista<br />
Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Göran Westerlund<br />
28.9.2005: Jatkosuunnittelussa rakennusten<br />
pelastustiet tulee ottaa huomioon. Kunnallistekniikan<br />
toteuttamisen yhteydessä tulee ottaa huomioon<br />
palopostien rakentamistarve.<br />
<strong>Porvoo</strong>n vesi, K-G Björkell 21.10.2005: LPA-alueen<br />
pohjoisreunaan tulee lisätä 10m:n rasitevaraus.<br />
Alueen viemäröinti edellyttää tiettyjä maanpinnan<br />
vähimmäiskorkeustasoja.<br />
Terveydensuojelu, Kaisa Mäntynen<br />
12.10.2005: Aleksanterinkatuun ja<br />
Aleksanterinkaareen rajautuville asuinkiinteistöille on<br />
merkittävä seinärakenteiden<br />
ääneneristävyysvaatimus. Liikenteen vaikutukset on<br />
otettava huomioon korvausilmanvaihdossa, pihaalueiden<br />
suunnittelussa ja kevytväylien sijoittelussa.<br />
Toimisto- ja liiketiloista asuinrakennuksissa aiheutuu<br />
lisävaatimuksia ilmanvaihdon- ja ääneneristyksen<br />
kannalta. Ns. taidetehtaan ympäristössä on havaittu<br />
Asemakaavatyön yhteydessä tarkastellaan kevytliikenneyhteyksien<br />
muodostamaa kokonaisuutta mahdollisimman laajalti.<br />
-<br />
Pelastusteiden riittävyys ja mitoitus varmistetaan jatkosuunnittelussa.<br />
Asemakaavaan lisätään katu-, ja pihapintojen sekä rakennusten lattiatasojen<br />
minimikorkeustasovaatimukset. Muutetaan LPA-alue katualueeksi.<br />
Asemakaavamääräyksiin lisätään seinärakenteiden ääneneristävyysvaatimus<br />
Aleksanterinkaareen ja Läntiseen Aleksanterinkatuun rajautuville osille sekä<br />
määräys liikenteen haittojen huomioonottamisesta pihojen suunnittelussa.<br />
Joen tulvimisriskin takia rakennusaloille merkitään alimmat sallitut lattian<br />
korkeusasemat.<br />
Maaperän pilaantuneisuus ja sen vaatimat toimenpiteet selvitetään erikseen<br />
kaavatyön yhteydessä. Liiketilojen sijoittamisesta asuinrakennuksiin<br />
aiheutuvat vaatimukset ratkaistaan rakennussuunnittelun yhteydessä<br />
RakMK:n edellyttämällä tavalla.
saastuneita maa-alueita, jotka on syytä puhdistaa<br />
ennen rakentamisen aloittamista.<br />
Ympäristönsuojelu, Jukka Palmgren 29.11.2005:<br />
Alueelta löytyy pilaantuneita maita.<br />
Kaavamääräyksillä on syytä varmistaa, että alueet<br />
kunnostetaan niiden käyttötarkoituksen edellyttämään<br />
tilaan ennen rakentamista. Vilkkaasti liikennöidyn<br />
kadun varren asuinrakennusten osalta on otettava<br />
huomioon meluntorjuntatarpeet. Rakentaminen on<br />
toteutettava radonturvallisesti.<br />
Sonera/Carrier, Harry Andersson<br />
7.10.2005: Alueella oleva puhelinkeskus siirretään<br />
kevään 2006 aikana Laamanninpolku 12:een<br />
valmistuvaan keskukseen. Siirtoaikataulu, joka<br />
koskee myös alueella kulkevia kaapeleita on otettava<br />
huomioon.<br />
Asemakaavamääräyksiin lisätään seinärakenteiden ääneneristävyysvaatimus<br />
Aleksanterinkaareen ja Läntiseen Aleksanterinkatuun rajautuville osille.<br />
Määräyksiin sisältyy vaatimus radonturvallisesta rakentamisesta. Maaperän<br />
pilaantuneisuus ja sen vaatimat toimenpiteet selvitetään erikseen kaavatyön<br />
yhteydessä. Asemakaavamääräyksiin lisätään erityismääräys: ”Alueen<br />
maapohjan mahdollinen likaantuneisuus on selvitettävä. Mahdollinen<br />
likaantunut maa-aines on käsiteltävä ympäristöviranomaisten edellyttämällä<br />
tavalla ennen rakennusluvan myöntämistä”.<br />
Puhelinkeskuksen ja –kaapeleiden siirtoaikataulu otetaan huomioon kaavan<br />
toteutusohjelmassa.<br />
<strong>Porvoo</strong>n Energia Oy, Kari Janhunen<br />
Kaukolämpö, Kaj Kulju<br />
Elisa Networks Oy, Heikki Nenonen<br />
<strong>Porvoo</strong>n Alueverkko Oy, Jyrki Havukainen<br />
Uudenmaan ympäristökeskus,<br />
Brita Dahlqvist-Solin, Jussi Heinämies 24.1.2006:<br />
Viranomaisneuvottelussa 27.10.2005 tuli esille<br />
suunnittelun yhteydessä huomioon otettavia seikkoja.<br />
Pilaantuneet maat tulee osoittaa kaavassa. Alueen<br />
elävyyden kannalta on varmistettava, että asumisen<br />
lomaan sijoittuu myös toimisto-, palvelu- ja liiketiloja.<br />
Ympäristökeskus pitää tärkeänä rantavyöhykkeelle<br />
sijoitettavien rakennusten sopeuttamista<br />
jokimaisemaan. Avointa vesipintaa tulisi jättää<br />
vesialueelle.<br />
Suunnittelutyön yhteydessä huomioon otettavat seikat ja lausujatahot on<br />
täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Alueelle on pyritty<br />
järjestämään suotuisat mahdollisuudet liiketilojen sijoittumiselle pääkatujen<br />
varsille maantasokerroksiin. Rantavyöhykkeelle harkitusti sijoitettavaa<br />
rakentamista tullaan ohjaamaan kaavamääräyksillä ja rakentamistapaohjeilla.<br />
Asemakaavamääräyksiin lisätään erityismääräys: ”Alueen maapohjan<br />
mahdollinen likaantuneisuus on selvitettävä. Mahdollinen likaantunut maaaines<br />
on käsiteltävä ympäristöviranomaisten edellyttämällä tavalla ennen<br />
rakennusluvan myöntämistä”.<br />
NAAPURIT JA MUUT OSALLISET<br />
<strong>Porvoo</strong>n Kipparit, Tuomo Saari<br />
<strong>Porvoo</strong>n taidetehtaan säätiö, Heini Korpelainen<br />
20.10.2005: ei huomautettavaa<br />
Wiléniuksen veneveistämö, Ivar Nordlund<br />
Kokonniemen hiihtokeskus: Oy Kokon-Sport Ab,<br />
Krister Blomander<br />
K. 444, T. 10: As. Oy <strong>Porvoo</strong>n Rantavehnä, SATO-<br />
Rakennuttajat Oy<br />
K. 446: SRV Westerlund Oy, Pasi Heikkonen<br />
K. 431 – 434: <strong>Porvoo</strong>n Lämpö, Mika Vuori<br />
K. 453, T. 1: OSLA, Tuula Frondén<br />
KANSALAISMIELIPITEET<br />
Veikko Poutanen, 1.11.2005: Taidetehtaan<br />
tuntumaan olisi syytä varata tilaa suurta hallia tai<br />
tapahtumakenttää varten ja ottaa huomioon myös<br />
pysäköintitilan tarve.<br />
Aleksanterinkaaren ja Läntisen Aleksanterinkadun<br />
liikennejärjestelyt ovat ahtaat tulevaisuuden tarpeita<br />
ajatellen. Katujen väljentämiselle tulisi varata tilaa.<br />
Alueelle olisi syytä laatia kokonaissuunnitelma ennen<br />
asemakaavoitukseen ryhtymistä.<br />
-<br />
Taidetehtaan eteläpuolinen alue kaavoitetaan myöhemmin, jolloin<br />
tilavarauksia harkitaan uudelleen.<br />
Aleksanterinkaari on toteutettu katusuunnitelman mukaisesti liikennetarpeet<br />
huomioon ottaen.<br />
Asemakaavoituksessa taustatietoina ovat voimassaolevaa kaavaa varten<br />
aikoinaan tehdyt selvitykset jokilaakson kokonaisrakenteesta sekä ns.<br />
länsiakselin kaavojen kevennysperiaatteet. Alueen käyttötarkoitusta<br />
punnittaessa täytyy ottaa huomioon alueen keskeinen sijainti<br />
kaupunkirakenteessa ja moderni puukaupunki -alueen viitoittama<br />
kehityssuunta.
2. Virallinen kuuleminen (MRA 27 §)<br />
Kaavaluonnos ja kaava-asiakirjat ovat olleet virallisesti nähtävänä MRA 27 §:n mukaisesti<br />
kaupunkisuunnitteluosastolla 22.6. - 10.8.2006. Kaavasta jätettiin kolme muistutusta.<br />
Kuulutukset kaupungin virallisella ilmoitustaululla, Uusimaassa, Borgåbladetissa ja Itäväylässä.<br />
Lausunnot on pyydetty (10.8.2006 mennessä, kuitenkin Museoviraston arkeologian osaston meriarkeologian yksiköltä 11.9.2006<br />
mennessä) ja saatu seuraavilta tahoilta:<br />
LAUSUNNOT<br />
Lausunnon antaja<br />
Lyhennelmä lausunnosta<br />
Tekninen lautakunta, 12.9.2006 § 115:<br />
Asemakaavaehdotus voidaan lautakunnan mukaan -<br />
hyväksyä, vaikkakaan pysäköintitilatarvetta ei ole<br />
riittävästi otettu huomioon mm. venepaikkojen ja<br />
kävelypainotteisen keskustan kehittämisen kannalta.<br />
Nämä tarpeet on osittain otettava huomioon<br />
Länsirannan jatkokaavoituksessa.<br />
Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Göran Westerlund<br />
14.7.2006:<br />
-<br />
ei huomautettavaa<br />
Ympäristönsuojelulautakunta, 16.8.2006 § 140:<br />
Asemakaavassa esitetyt ympäristönsuojelua koskevat<br />
määräykset ovat perusteltuja ja tarpeen. Puistoalueille<br />
on suositeltavaa istuttaa jaloja lehtipuita. Lautakunta<br />
pyytää vielä selvittämään puistoalueiden liikenteelliset<br />
järjestelyt venepaikkojen osalta.<br />
Terveydensuojelujaosto, 22.8.2006 § 55:<br />
ei huomautettavaa -<br />
Vesilaitoksen johtokunta, 7.9.2006 § 43:<br />
ei huomautettavaa -<br />
Uudenmaan ympäristökeskus,<br />
Brita Dahlqvist-Solin, Jussi Heinämies 26.10.2006:<br />
Maanpinnan likimääräiset korkeusasemat on syytä<br />
muuttaa alimmiksi sallituiksi korkeusasemiksi. Kaavaan<br />
on syytä tarkentaa vaatimus selostuksessa mainitusta<br />
alimmasta lattiatason korkeusasemasta +3,00 metriä<br />
normaalivedenpinnasta. Pilaantuneista maa-aineksista<br />
puhuttaessa sana likaantunut tulisi korvata<br />
virallisemmalla sanalla pilaantunut.<br />
Kerroslukumerkintöjen osalta selitykset puuttuvat.<br />
Itä-Uudenmaan liitto, Christel Liljeström, Jaakko<br />
Mikkola 21.8.2006: ei huomautettavaa<br />
Uudenmaan tiepiiri, Mirja Hyvärinta, Hannu Palmén<br />
15.8.2006: Asemakaava sijaitsee maanteiden<br />
vaikutusalueiden ulkopuolella. Ei huomautettavaa.<br />
Merenkulkulaitos, Simo Kerkelä, Yrjö Laaksolahti<br />
29.9.2006:<br />
Ei huomautettavaa.<br />
Itä-Uudenmaan maakuntamuseo, Merja Herranen,<br />
Henrik Wager 17.8.2006: Aleksanterinkaaren varren<br />
pistetalojen kerrosluvun ja kaavaselostuksen<br />
yhdenmukaisuus tulee tarkistaa. Rakennusmassat<br />
saattavat antaa ahtaan vaikutelman. Tulisi vielä tutkia<br />
matalampien rakennusten vaikutusta kaupunkikuvaan.<br />
Aleksinpolun eteläpään porttirakennelma muodostanee<br />
suljetun vaikutelman. <strong>Porvoo</strong>n museo pitää<br />
onnistuneena alueen korttelipiharakennetta sekä<br />
jokeen rajoittuvan puistoalueen suunnittelua.<br />
Jokirannan ja vesialueen mahdollisista vedenalaisista<br />
arkeologisista intresseistä tulee pyytää Museoviraston<br />
arkeologian osaston meriarkeologian yksikön lausunto.<br />
Kaupunkisuunnitteluosaston vastine<br />
Rakennustapamääräyksissä on annettu ohjeita mm. jalopuiden<br />
istuttamisesta puistoalueille.<br />
Venepaikkojen huoltoajomahdollisuus puistokäytäviä pitkin ratkaistaan<br />
puistosuunnittelun yhteydessä, jolloin ajoväylien kantavuus otetaan myös<br />
huomioon.<br />
Maanpinnan likimääräiset korkeusasemamerkinnät on muutettu alimmiksi<br />
sallituiksi korkeusasemiksi. Rakennusten lattiatasojen korkeusasemien<br />
osalta kaavakarttaan on lisätty määräys: ” Rakennuksen lattiatason alin<br />
sallittu korkeusasema on kortteleissa 440, 447 ja 448 + 3.00 metriä<br />
normaalivedenpinnasta ja korttelissa 455 + 2.20 metriä<br />
normaalivedenpinnasta. Korttelissa 454 rakennuksen lattiataso saa olla<br />
enintään 0.40 metriä ympäröivää rantapuistoa korkeammalla.” Rantapuiston<br />
palvelurakennusten kohdalla noudatetaan rakennusjärjestysluonnoksessa<br />
suositeltua alempia korkeusasemia, jotta rakennusten sovittaminen<br />
herkkään kulttuurimaisemaan onnistuu. Sana likaantunut on muutettu<br />
sanaksi pilaantunut. Kerroslukumerkinnät on selitetty asemakaavakartassa.<br />
-<br />
-<br />
-<br />
Aleksanterinkaaren varrelle sijoitettujen kahden pistetalon rakennusalat ovat<br />
kolmiosaiset. Keskiosan saa rakentaa nelikerroksisena ja sivuosat<br />
kolmikerroksisina. Näin ollen rakennuksen kokonaiskerrosluku on<br />
kutakuinkin selostuksessa kuvailu 3 2/3. Alueen kokonaisrakennetta on<br />
valmisteltu kolmen eri rakennevaihtoehdon pohjalta joista kaavoitus- ja<br />
rakennuslautakunnan valitsemassa vaihtoehdossa oli vielä kaksi<br />
alavaihtoehtoa. Rakentamisen tehokkuutta, tiiveyttä ja kaupunkikuvaa on<br />
näin ollen tutkittu sangen huolellisesti asemakaavaehdotusta laadittaessa.<br />
Aleksinpolun porttirakennelma muodostaa tavoitellun viereisiin<br />
katujulkisivupintoihin liittyvän hieman suljetun vaikutelman.<br />
Lausuntopyyntö Museoviraston arkeologian osaston meriarkeologian<br />
yksikölle on lähetetty 24.8.2006 ja pyydetty 11.9.2006 mennessä.
Museovirasto, arkeologian osasto, meriarkeologian<br />
yksikkö, Leena Söyrinki-Harmo, Maija Matikka<br />
8.9.2006:<br />
Laitureiden rakentamiseen osoitetuilla alueilla on<br />
tehtävä vedenalainen inventointi ennen kaavan<br />
mahdollistamien vesirakennustöiden aloittamista.<br />
MUISTUTUKSET<br />
Meriarkeologian yksikön kanssa käydyissä neuvotteluissa on todettu, että<br />
vedenalainen inventointi on syytä tehdä mahdollisimman pian.<br />
Asemakaavaehdotus voidaan hyväksyä, kun asemakaavan<br />
erityismääräyksiin on lisätty ehto: ” Ennen asemakaavassa osoitettujen<br />
<strong>Porvoo</strong>njoen vesialueiden tai rannan rakentamista on tehtävä koko<br />
asemakaava-alueen vesialueet kattava vedenalaisen kulttuuriperinnön<br />
inventointi. Inventoinnissa mahdollisesti löytyvien kohteiden tutkiminen tai<br />
muu huomioon ottaminen rakennushankkeiden yhteydessä ratkaistaan<br />
erikseen muinaismuistolain perusteella.”<br />
As. Oy <strong>Porvoo</strong>n Jokineito c/o <strong>Porvoo</strong>n SKV Oy, Rolf<br />
Gabrielsson, Markku Kemppi 8.8.2006:<br />
Engelinpuistoa tulee laajentaa (karttaliitteen mukaan)<br />
siirtämällä asemakaava-alueen 401 korttelin 447<br />
pohjoisrajaa etelään n. 10 m sekä korttelien 447 ja 448<br />
itärajaa länteen n. 10 m.<br />
Perusteluna muistutukselle on tarve viheralueiden<br />
laajentamiseen. Lisäksi muistutetaan<br />
kokonaisvaltaisen liikennesuunnittelun merkityksestä<br />
”tiivis ja matala” -tyyppisessä korttelirakenteessa.<br />
Borgå Navigationsklubb rf., Rabbe Lutz 9.8.2006:<br />
Veneilijöiden autoille ei ole pysäköintitilaa kohtuullisella<br />
etäisyydellä laitureista. Normiksi suositellaan 1 ap / 1<br />
venepaikka. Huoltoajon laiturin viereen olisi oltava<br />
myös mahdollista.<br />
<strong>Porvoo</strong>n Kipparit ry, Tuomo Saari 9.8.2006:<br />
Veneilijöiden autoille ei ole pysäköintitilaa<br />
venelaitureiden välittömässä läheisyydessä.<br />
Asemakaavaehdotukset on tarkistettava pysäköinnin<br />
osalta.<br />
Viheralueiden laajuus kaupunkirakenteessa keskeisellä alueella on tarkoin<br />
harkittua. Engelinpuiston kävelysillan länsipuolisen osan leveys vastaa<br />
Empirekeskustan Runeberginpuiston leveyttä ja tukeutuu näin empiren<br />
ruutukaavan mittajärjestelmään. Rantapuisto levenee etelään päin.<br />
Ehdotuksen mukaisella puistoalueella on riittävästi tilaa erilaisille ulkoilu- ja<br />
virkistystoiminnoille kun otetaan huomioon puistoalueen keskeinen sijainti.<br />
Laiturien lähettyvillä on riittävästi pysäköintitilaa Näse-Juttenkadun<br />
rantaosuudella sekä Kokonniementien varrelle toteutettavilla<br />
pysäköintipaikoilla. Kävelysillan ja Aleksanterinkadun sillan väliseltä alueelta<br />
vuokrattavia venepaikkoja on syytä ohjata jatkossa ensisijaisesti<br />
lähikortteleihin toteutettavien asuntojen ja toimitilojen tarpeisiin.<br />
Huoltoajomahdollisuus laiturien viereen mahdollisine ajoväylien<br />
vahvistamiskysymyksineen ratkaistaan puistorakentamisen<br />
toteutussuunnittelun yhteydessä.<br />
Laiturien lähettyvillä on riittävästi pysäköintitilaa Näse-Juttenkadun<br />
rantaosuudella sekä Kokonniementien varrelle toteutettavilla<br />
pysäköintipaikoilla. Kävelysillan ja Aleksanterinkadun sillan väliseltä alueelta<br />
vuokrattavia venepaikkoja on syytä ohjata jatkossa ensisijaisesti<br />
lähikortteleihin toteutettavien asuntojen ja toimitilojen tarpeisiin.
PORVOO<br />
BORGÅ<br />
LIITE 5<br />
Länsirannan asemakaavoituksen<br />
eteneminen<br />
2000-luvun alussa<br />
Historiaa, maisemarakenne, rakennuskanta<br />
Selvitys asemakaavatyön pohjaksi<br />
Kaupunkisuunnitteluosasto<br />
helmikuu 2006
Sisällysluettelo<br />
Johdanto 2<br />
<strong>Porvoo</strong>n yleistä ja kaupunkirakentamisen historiaa 3<br />
Vanha <strong>Porvoo</strong> 3<br />
Empirekeskusta 3<br />
Lähiörakentamisen kausi 3<br />
Kuntaliitoksen jälkeinen aika 3<br />
Kehityssuunnat 2000-luvun alussa 3<br />
Maisemarakenne ja ympäristöolosuhteet 5<br />
Maaperä 5<br />
Ilmasto 6<br />
Kasvillisuus 6<br />
Suojelunäkökohtia 6<br />
Ympäristöongelmia ja maisemavaurioita 7<br />
Rakentamisen vaiheet Länsirannalla 8<br />
Agraarikausi 8<br />
Puutavarateollisuutta ja satamatoimintoja 8<br />
Teollisen toiminnan voimistuminen ja hiipuminen 9<br />
Asuntorakentaminen aluerakentamisen kaudella, <strong>Porvoo</strong>n Portti 9<br />
1980-luku, S-Market Näsi 9<br />
2000-luvun alku, Moderni puukaupunkialue 9<br />
Sillat 10<br />
Länsirannan suunnittelun vaiheita 13<br />
1970-luku 13<br />
1980-luku 13<br />
Aatekilpailu 1989 14<br />
Moderni puukaupunki -kutsukilpailu 1998 15<br />
Suunnittelun nykytilanteesta 16<br />
Kansi. Kuva 1. Ilmakuva <strong>Porvoo</strong>njoen päältä 28.10.2004.<br />
Tarkastelualue on rajattu kuvaan.<br />
- 1 -
Johdanto<br />
Länsirannan alueen asemakaavojen tarkistaminen on käynnistynyt 2000-luvun<br />
ensimmäisellä vuosikymmenellä. Valtakunnallisesti merkittävään <strong>Porvoo</strong>njokilaaksoon<br />
sijoittuva alue on paitsi keskustan laajenemisaluetta myös jokitilaa osaltaan rajaava<br />
empirekeskustan vastapari.<br />
Alueella ovat voimassa vuoden 1989 aatekilpailun tuloksena laaditut asemakaavat.<br />
Kuitenkin alueen rakentaminen käynnistyi vasta moderni puukaupunki -ohjelman<br />
viitoittaman uuden ideakilpailun pohjalta, kun alueen koillisosan asemakaava uusittiin<br />
vuonna 2000 vastaamaan muuttuneita suunnitteluihanteita ja kaupungin<br />
kasvunäkemyksiä. Nyt alueen loputkin asemakaavat käydään kokonaisuudessaan läpi jo<br />
suunnitellun ja parhaillaan rakenteilla olevan alueen rakentamistapaa mukaillen.<br />
Erillinen taustaselvitys on katsottu tarpeelliseksi, koska Länsiranta suunnittelualueena on<br />
sekä sijainniltaan, maasto-oloiltaan, ympäröivältä rakennuskannaltaan että maisemallisesti<br />
poikkeuksellisen haastava.<br />
Asemakaavatyötä jatketaan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tämän<br />
taustaselvityksen tarkastelualueella. Kooste on tarkoitettu useina erillisinä asemakaavoina<br />
etenevän asemakaavoitustyön lähde- ja viitemateriaaliksi, jolloin asemakaavaselostuksissa<br />
syvennytään perustelemaan ja arvioimaan tarkemmin kulloisenkin osa-alueen<br />
suunnitteluratkaisuja. Tiivistelmänomainen kooste on laadittu kaupunkisuunnitteluosastolla<br />
hyödyntäen laajaa vuosikymmenien aikana kertynyttä aineistoa, jota ei tätä ennen ole<br />
varsinaisesti koottu yksiin kansiin.<br />
kaupunkisuunnittelupäällikkö<br />
J P Pfeifer<br />
kaavoittaja kaavoittaja suunnitteluavustaja<br />
Anne Rihtniemi-Rauh Pekka Mikkola Birgitta Soiramo<br />
Kuva 2. Tarkastelualueen rajaus karttapohjalle.<br />
- 2 -
<strong>Porvoo</strong>n yleistä ja kaupunkirakentamisen historiaa<br />
Vanha <strong>Porvoo</strong><br />
<strong>Porvoo</strong>n seudun nykyinen asutus on saanut alkunsa 1200-luvulla. Suomen toiseksi<br />
vanhimman kaupungin varsinaisena perustamisvuotena pidetään vuotta 1346.<br />
Kauppapaikka kehittyi joen ja Suuren rantatien risteyskohtaan historiallisen Linnamäen<br />
linnoituksen kupeeseen. Rakentaminen alkoi käsityksen mukaan kirkon ympärillä ja<br />
hieman myöhemmin rakentui "alakaupunki" raatihuoneentoreineen. Suurin osa nykyisen<br />
Vanhan <strong>Porvoo</strong>n rakennuksista on valmistunut vuoden 1760 palon jälkeen. Länsirannalle<br />
sijoitettiin jo varhain palovaaralliseksi luokiteltuja toimintoja, kuten panimo.<br />
Ahtailla tonteilla rakennukset ovat kaksikerroksisia ja väljemmillä yksikerroksisia. Katutila<br />
muodostui suljetuksi, mitä täydensivät aidat ja portit. Katuleveys vaihtelee kapeilla kujilla<br />
välillä 3-4 metriä ja pääkaduilla välillä 6-8 metriä. Pääkadut ovat sijoittuneet maastoon<br />
rinteen korkeuskäyrien suuntaisesti ja niitä yhdistävät poikkikadut saattavat olla hyvinkin<br />
jyrkkiä. Orgaanisesta maastonmuotoihin pohjautuvasta korttelirakenteesta johtuen<br />
korttelikoko vaihtelee suuresti. Korttelien leveys on keskeisillä osilla 55 metrin luokkaa ja<br />
pituus on esimerkiksi korttelissa 1303 120 m. Vanha <strong>Porvoo</strong> on suojeltu asemakaavalla.<br />
Empirekeskusta<br />
1800-luvun alussa Johan Fredrik Barck luonnosteli koko olemassa olevan kaupungin<br />
kattavan asemakaavan tavoitteena terveellinen ja paloturvallinen rakentaminen. C.L.<br />
Engel viimeisteli suunnitelman 1832. Empirekaava ei toteutunut koko kaupungissa vaan<br />
Vanha <strong>Porvoo</strong> säilyi tarkasteltavaksi vielä tänäänkin. Kaupungin hajanaisemmassa<br />
eteläosassa uusi empirekaava toteutui pääosin vuosina 1841-1859, koska alue oli osittain<br />
vielä rakentamatonta. Empirekeskustassa korttelikoko on 90 x 124 metriä ja katujen<br />
leveys n. 16 metriä. Kerrosluku on noin 1,5. Empirekaupunginosa on suojeltu<br />
asemakaavalla vuonna 1985.<br />
Empirekeskustasta on muodostunut nykyinen liikekeskusta. Vanha <strong>Porvoo</strong> on kehittynyt<br />
1970-luvun alennustilastaan erittäin arvostetuksi asuinalueeksi, jonka miljöö houkuttelee<br />
vuosittain satoja turisteja kameroineen.<br />
Asuinalueet<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupunkirakenne levittäytyi jo 1800-luvulla myös Vanhan <strong>Porvoo</strong>n koillispuolelle,<br />
jonne syntyi vapaamuotoista rakentamista, kuten Kahdeksantoistamäki ja Pappilanmäki.<br />
Säännönmukaista 1920-luvun puutarhakaupunki-ideologiasta vaikutteita ammentanutta<br />
rinnerakentamista tapaa empiren ruutukaavan itä- ja eteläreunoilla Myllymäellä ja<br />
- 3 -<br />
Joonaanmäellä. Massatuotantomaisempia, nykyään varsin arvostettuja asuinalueita<br />
rintamiestyylisine taloineen rakennettiin 1940-luvulta lähtien yhä laajemmalle keskustan<br />
pohjois-, koillis- ja myös kaakkoispuolille. <strong>Porvoo</strong>n kaupungin rajojen ulkopuolella kasvoi<br />
<strong>Porvoo</strong>n maalaiskunnassa vastaavanlaisia puutaloalueita Hamarin sahateollisuuden ja<br />
satamatoiminnan sekä Tolkkisten selluloosatehtaan vaiheille jo 1900-luvun alusta lähtien.<br />
<strong>Porvoo</strong>njoen länsipuolella kehittyi viljelymaiseman reunamille konepaja- ja<br />
puunjalostusteollisuutta sekä varastointia. Teollisuusraidekin johdettiin asemalta nykyiselle<br />
Taidetehtaalle asti.<br />
Lähiörakentamisen kausi<br />
1960-luvun lopulla silloinen Neste osti Sköldvikin kartanon ja rakensi alueelle<br />
öljynjalostamon. Asuntojen tarve muuttui teollisuuslaitoksen myötä kertaheitolla. <strong>Porvoo</strong>n<br />
kaupunki ja maalaiskunta tarjosivat kilvan ajanmukaisia kerrostaloasuntoja teollisuuden<br />
työvoiman tarpeisiin. Maalaiskunnan puolelle muodostui vanhaan Hamarin kalastajakylään<br />
tukeutuva Gammelbackan lähiö, jonka kukkulan päälle viuhkamaisesti sijoittuvat pitkät<br />
lamellitalot pistetalopäätteineen luonnosteli Alvar Aalto. Gammelbackasta muodostui<br />
suorastaan maalaiskunnan keskus, jonne suunniteltiin vielä 1980-luvulla virastotalolle<br />
paikkaa.<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin puolella toteutettiin ensimmäisenä aluerakentamiskohteena ns.<br />
<strong>Porvoo</strong>n Portin jättikorttelit sekä kilpailun tuloksena Kevätkummun alue, joka noudattaa<br />
ruutukaavaa mukailevaa solumaisena polveilevaa tikapuurakennetta. Kaupunki ja<br />
maalaiskunta kasvoivat rinta rinnan tietynlaisen keskinäisen kilpailuasetelman varjossa.<br />
Kuntaliitoksen jälkeinen aika<br />
1.1.1997 toteutettiin kuntaliitos, jossa kaupunki ja maalaiskunta liitettiin toisiinsa ja<br />
perustettiin nykyinen <strong>Porvoo</strong>n kaupunki. Kaupunkirakentamisen lähtökohdat muuttuivat<br />
liitoksen myötä siten, että aiempia tilavarauksia ja rakentamistehokkuutta voitiin tarkistaa<br />
alaspäin. Maalaiskunnan uuden hallintokeskuksen rakentamisesta luovuttiin ja paine<br />
viheralueiden käyttöönotosta rakennusmaaksi keveni. Samalla syntyi myös entistä<br />
enemmän tarve yhdistää entisen maalaiskunnan länsiakselin lähiönauha vahvemmin<br />
historiallisen kaupunkikeskustan palvelurakenteeseen.<br />
Kehityssuunnat 2000-luvun alussa<br />
Keskeisten alueiden osayleiskaavan mukaan uudet asuinalueet tulevat tukeutumaan<br />
olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Keskeisimmät kehityssuunnat ovat keskustan<br />
itä- ja kaakkoispuolilla sekä vastaavasti Haikkoon-Tolkkisten ”länsiakselin” suunnalla, jossa<br />
Hamarin-Lehtihamarin ja Tolkkisten asuinalueet yhdistyvät vähitellen. Keskustan<br />
liittymisessä entisen maalaiskunnan rakentamisen painopistealueisiin on Länsirannan<br />
alueella merkittävä rooli.
Kuva 3. <strong>Porvoo</strong>n keskustan eri aikoina toteutuneet osa-alueet edustavat kukin aikansa<br />
kaupunkisuunnitteluihanteita. Länsiranta on muutosaluetta, jossa entinen<br />
teollisuusalue ja muinainen viljelymaisema muuttuu keskustamaiseksi asuinalueeksi.<br />
Kuva 4. <strong>Porvoo</strong>n taajamarakenne jakautuu keskustan (Vanha <strong>Porvoo</strong>,<br />
empirekeskusta,Länsiranta) lisäksi Kevätkummun ja Gammelbackan<br />
alakeskuksiin.<br />
- 4 -
Maisemarakenne ja ympäristöolosuhteet<br />
Maaperä<br />
Länsirannan savilaaksoa reunustaa katkonainen pitkittäisharjujakso, johon ympäröivät<br />
mäet (Linnanmäki, Näsinmäki, Kokonmäki, Joonaanmäki) kuuluvat. Ne kehystävät<br />
maisematilan. Vanhan sillan eli muinaisen Suuren rantatien kohdalla harjujakso ja<br />
jokilaakso leikkaavat toisiaan. Paikkaan muodostuu maisemallinen solmukohta.<br />
Alueen kallioperä on melko epäyhtenäinen. Pääasiassa alueella on graniittia korkeimmilla<br />
kohdilla. Harjujakso on merkittävä paitsi vedenjakajana myös pohjaveden muodostumisen<br />
kannalta. Harjujakson sora- ja hiekkaesiintymiä on hyödynnetty maa-ainestenottoon,<br />
minkä seurauksena Tolkkistentien varrelle on saatu maauimala pohjaveden purkautuessa<br />
soramonttuun.<br />
Länsirannan laakso on lähes kokonaan savea, joka on peräisin kivikautisen Litorinamerivaiheen<br />
aikana veden kerrostamasta aineksesta. Länsirannan alue on näin ollen ollut<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin perustamisvaiheessa merenlahtea. Savipatja on paksuimmillaan jopa<br />
40 metriä ja se on pääosin aitosavea sekä viljelymaaksi sopivaa liejusavea. Savilaaksoa<br />
onkin käytetty pitkään viljelyyn, mikä tekee laaksoalueista maisemassa selvärajaisia.<br />
Keskeisten alueiden osayleiskaavatyötä varten laaditussa rakennettavuustarkastelussa<br />
Länsiranta on todettu sijaintinsa puolesta erittäin hyväksi, mutta kustannusmielessä<br />
erittäin kalliiksi rakennusmaaksi, jolla on saastuneen maan poistotarvetta.<br />
Teollisen toiminnan takia maaperään on joutunut haitallisia aineita, joiden<br />
puhdistustarpeesta valmistuu kunnostussuunnitelma alkuvuodesta 2006. Ainakin<br />
taidetehtaan ympäristössä on arseenilla, metalleilla ja öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata<br />
sekä vuoden 2001 öljyvuodon pilaamaa maata. Lisäksi tällä hetkellä uuteen kukoistukseen<br />
tähtäävän kulttuurihistoriallisestikin arvokkaan Wileniuksen veneveistämön kohdalla on<br />
tutkitusti veneiden pintakäsittelystä peräisin olevia aineita.<br />
Joki sinänsä liettyy voimakkaasti ja on sangen matala, syvimmilläänkin vain nelisen metriä.<br />
Harjun reunassa on kaksi lähteellistä kohtaa, joista vesi ohjautuu harjun lievettä<br />
seuraavaa valtaojaa pitkin jokeen suunnittelualueen eteläosassa.<br />
<strong>Porvoo</strong>njokeen johdetaan Lahden kaupungin jätevesien lisäksi puhdistamattomia vesiä<br />
matkan varrelta. Vedenpuhdistamojen toiminnan tehostuttua on kuitenkin hajakuormitus<br />
lisääntynyt, joten kokonaisuudessaan ravinnepitoisuudet ovat kasvaneet. Kokonniemen<br />
vedenpuhdistamo palvelee nykyään lähinnä varalaitoksena Hermanninsaaren puhdistamon<br />
valmistuttua. Jokivesi on luonnostaankin sameaa, mikä on virkistyskäytön kannalta<br />
epämiellyttävää.<br />
Kuva 5. Maaperä ja ilmasto.<br />
- 5 -
Ilmasto<br />
<strong>Porvoo</strong> kuuluu etelä- ja lounaisrannikon tammi-ilmastovyöhykkeeseen, jolloin meren<br />
läheisyys takaa lauhkeat ilmasto-olot.<br />
Pienilmastoltaan suunnittelualueen laaksopainanne on tuulensuojaisena edullinen.<br />
Toisaalta jokilaaksoon tapaa painua kylmää ilmaa, jolloin ilmankosteus lisääntyy ajoittain<br />
usvaksi asti. Vaikka kovat merituulet eivät saariston vaikutuksesta ulotukaan kaupunkiin,<br />
vallitseva tuulensuunta on lounainen ja jokilaakso voimistaa solamaisena ilmanvirtausta.<br />
Rakennetussa ympäristössä korttelirakenteella ja kasvillisuudella voidaan auttaa edullisen<br />
pienilmaston aikaansaamista.<br />
Ilmansaastekuormitusta tulee paitsi keskustaliikenteestä ja kaukokulkeutumina myös<br />
Kilpilahden öljynjalostamoalueelta sekä moottoritieltä. Aleksanterinkadun sillan avaamisen<br />
myötä lokakuussa 2004 keskustan ajoneuvoliikenteestä on alkanut kulkea Länsirannan<br />
kautta noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskas liikenne pyritään ohjaamaan<br />
pääosin keskustan sivuitse moottoritielle. Tällä hetkellä raskasta liikennettä on rajoitettu<br />
Aleksanterinkadun sillalla ympäristösyistä.<br />
Kasvillisuus<br />
Näsinmäellä on kulttuurivaikutteista mäntyvaltaista harjumetsää ja kartanon ympärillä<br />
vanhaa puutarhakasvillisuutta. Kokonmäen rinteillä puusto on kuusivaltaista tuoreen<br />
kangastyypin metsää. Länsirannan savilaakson metsäpuistomainen kasvillisuus ikään kuin<br />
odottaa hoitotoimenpiteitä alueen kehittämisen myötä. Rantavyöhykkeellä on nuorta<br />
pajukkoa, koivuja, tervaleppiä, haapoja ja kuusiakin. Vanhat peltoalueet ovat kasvaneet<br />
osittain umpeen, mutta vanhan pellon ja metsän raja on erotettavissa. Taidetehtaan<br />
itäpuolella on hieman rapistunut puistikko kookkaine hopeapajuineen. Alueella ei ole<br />
säilytettäviä perinnebiotooppeja tai arvokasta säilytettävää puustoa.<br />
Suojelunäkökohtia<br />
Länsirannan alue sisältyy useisiin suojeluohjelmiin. <strong>Porvoo</strong>njokilaakson maisema-alue,<br />
<strong>Porvoo</strong>njoen kansallismaisema ja <strong>Porvoo</strong>n kulttuurihistoriallisesti arvokas keskusta-alue<br />
ovat Ympäristöministeriön ja museoviraston luokituksissa valtakunnallisesti merkittäviä.<br />
Natura 2000-ohjelmalla suojeltavia luontotyyppejä ovat mm. jokisuisto, kostea<br />
suurruohokasvillisuus ja harjumuodostumisen metsäiset luontotyypit. Kokonmäki<br />
harmaahaikaroiden pesimäalueena ja Näsinmäki ovat virkistyskäytön kannalta ja<br />
kaupunkikuvallisesti paikallisesti merkittäviä korkeita mäkiä kaupungin keskusta-alueella.<br />
Kuva 6 Maisemarakenne.<br />
- 6 -
Länsirannan rantapuistovyöhyke on otettu mukaan valmisteilla olevaan kansalliseen<br />
kaupunkipuistohankkeeseen.<br />
Rakennussuojelun kannalta Länsirannalla ei ole arvokkaita kohteita. Taidetehtaan pohjoisja<br />
itäjulkisivut sekä osa länsisivusta on voimassaolevassa kaavassa merkitty säilytettäviksi.<br />
Wiléniuksen veneveistämöllä on paikkaan sidottua kulttuurihistoriallista merkitystä vaikka<br />
rakennukset sinänsä eivät ole merkittäviä.<br />
Ympäristöongelmia ja maisemavaurioita<br />
Tarkastelualueen lounaiskulmassa on maisemavaurioksi katsottava soranottoalueen<br />
jäänne, joka hoidetaan kuntoon alueen rakentamisen yhteydessä. Samalla Tolkkistentien<br />
varren katumaisema paranee. Vanhojen soranottoalueiden ohella Kokonmäen puuton<br />
laskettelurinne korostaa mäen korkeutta. Laskettelurinne on vuosikymmenten aikana<br />
leimautunut hyväksytyksi osaksi kaupungin siluettia, joten sitä ei nykyään välttämättä voi<br />
pitää korjattavana maisemavauriona. Noin 1956 avatun Mannerheiminkadun sillan takia<br />
rakennettu pengerretty Helsingintie Näsinmäen eteläreunalla poikkeaa luonnonmukaisesta<br />
peltolaakson pohjoisreunan muodosta.<br />
Kuva 7. Ilmakuvapari 14.10.2004.<br />
- 7 -<br />
Kuva 8. Topografia. Vaakaviivoitetulla alueella maanpinnan korkeus on alle kaksi<br />
metriä normaalivedenpinnasta. Alueelle rakennettaesssa on kiinnnitettävä<br />
huomiota satunnaisen vedennousun aiheuttamien vahinkojen välttämiseen<br />
nostamalla lattiataso vähintään kolmen metrin korkeudelle.
Rakentamisen vaiheet Länsirannalla<br />
Agraarikausi<br />
tilaisuuksien ja konserttien pitopaikkana. Rakennustaiteelliselta kannalta kaksikerroksinen<br />
punatiilitalo ei ole erikoinen, mutta edustaa karhealla tavalla aikansa tyypillistä<br />
teollisuusrakentamista. Rakennus on teknisesti osittain heikohkossa kunnossa. Tarvittavan<br />
korjausrahoituksen järjestämiseksi on tehty lukuisia selvityksiä, jotka jatkuvat edelleen.<br />
Länsirannalle sijoitettiin jo varhain palovaarallista toimintaa. Alue palveli kuitenkin<br />
pääasiassa Näsin kartanon viljelymaana pellolla sijainneine pienine makasiineineen. Näsin<br />
kartano on kustavilaista tyylisuuntaa edustava päistä aumatulla mansardikatolla varustettu<br />
yksikerroksinen asuinrakennus, joka lienee 1770-luvulta. Talon pihapiirissä on lisäksi<br />
vanha makasiini ja hirsiaitta, joiden seuraksi nousi vuonna 1981 noppamainen Rautakirjan<br />
kioskirakennus. Kartano on ollut jo pitkään kaupungin omistuksessa asuinkäytössä, mutta<br />
sen käyttöä matkailupalveluihin tutkitaan.<br />
Puutavarateollisuutta ja satamatoimintoja<br />
1800-luvulla rannan tuntumaan nousi varastorakennuksia. Kuuluisassa Natalia Linsénin<br />
ottamassa valokuvassa vuodelta 1898 näkyy laaja lautatapulien kenttä sekä rykelmä<br />
pienehköjä vajamaisia suojia laitureiden tuntumassa. Taidetehtaana nykyään tunnettua<br />
tehdasrakennuskokonaisuutta alettiin rakentaa 1910-luvulla. Rantavyöhykkeelle<br />
palstoitettiin varastotontteja. Rannalla toimi 1910-luvulta lähtien maineikas Ludvig<br />
Wiléniuksen veneveistämö, jonka puuveneet ovat alan harrastajien piirissä jopa<br />
maailmanlaajuisesti tunnettuja. Veistämön pääosin 1930-luvulla rakennetut kolme<br />
rakennusta ovat palvelleet veistämötoiminnan päätyttyä harrastajien käsissä<br />
pienvenetelakkana. Tulvan aikaan jopa veden vallassa olevalle maalle heikosti perustetut<br />
rakennukset ovat päässeet jatkuvasta käytöstä huolimatta todella huonoon kuntoon,<br />
mutta aivan viime vuosina toiminta on uuden vetäjän myötä saanut piristysruiskeen.<br />
Etelänpuoleisin rakennus tosin jouduttaneen korvaamaan uudella sen perustusten petettyä<br />
ilmeisesti savimaan kuivumisen takia vuonna 2003.<br />
Teollisen toiminnan voimistuminen ja hiipuminen<br />
1950-luvulle tultaessa Empirekeskustan vastarannalla oli varsin runsaasti eri kokoisia<br />
rakennuksia, joista kenties massiivisin jyrkkäharjakattoinen joen suuntainen varasto oli yli<br />
200 metriä pitkänä tummanpuhuva massa aivan veden äärellä. 1960-luvun alussa<br />
Mannerheiminkadun sillan myötä rakennetun tien eteläpuolelle nousi Laborin, sittemmin<br />
Hankkijan varastohalleja. Nykyisessä Taidetehtaassa toimi aluksi Alba Nova Ab:n<br />
vaneritehdas, sittemmin hevosenkenkätehdas, Haikka kehyslistatehdas ja Fiskars.<br />
Toiminta muovautui puutavarateollisuudesta konepajateollisuuden suuntaan. 2000-luvulle<br />
tultaessa toiminta alueella oli päättynyt ja suurin osa rakennuksista purettu. Samoin<br />
Hankkijan rakennukset purettiin 2000-luvun alussa modernin puukaupunkialueen alta.<br />
Taidetehdas on ollut 1980-luvulta <strong>Porvoo</strong>n kaupungin omistuksessa ja se palvelee nimensä<br />
mukaisesti monitoimitalona taiteilijoiden työpajana sekä erilaisten suurta tilaa vaativien<br />
- 8 -<br />
Kuva 9. Näkymä Näsinkiveltä kaakkoon. Yläkuva Natalia Linsén 1898,<br />
alakuva 31.3.2005.<br />
Teollisen toiminnan voimistuminen ja hiipuminen<br />
Aleksanterinkaarelta nähtynä mäentöyrään päällä Näsin S-Marketin itäpuolella on 1960-<br />
luvun alussa rakennettu halli. Hallin kantavana rakenteena ovat liimapuukaaret, mutta<br />
julkisivuissa on käytetty ajan uutuustuotetta kevytbetonia. Alunperin tekstiiliteollisuuden<br />
tarpeisiin valmistunut rakennus on sittemmin palvellut vuonna 1926 perustetun Raul
Hellberg Oy:n urheiluvälinevarastona. Nykyään polkupyörien ja oheistuotteiden<br />
tukkuliikeen toimitilat ovat Vantaalla. Hellbergin hallina tunnettu rakennus on kaupungin<br />
omistuksessa ja palvelee liikuntatilana. Rakennusta ei pidetä säilyttämisen arvoisena.<br />
Kuva 10. Fanerfabrik 1900-luvun alussa.<br />
Asuntorakentaminen aluerakentamisen kaudella, <strong>Porvoo</strong>n Portti<br />
Alueen asuntorakentaminen käynnistyi aluerakentamisena 1960-luvulla lähinnä Nesteen<br />
öljynjalostamon työntekijöiden asunnontarpeesta. Syntyi <strong>Porvoo</strong>nporttina ja Ala-Näsinä<br />
tunnettu alue. Ensimmäiset Valubetoni Oy:n urakoimat kerrostalot valmistuivat vuonna<br />
1967 suunnittelijoinaan Arkkitehtitoimisto Erik Castrén ja Lauri Saarinen Lahdesta. Yhden<br />
tontin koko on noin 115 x 100 metriä ja ne ovat empirekeskustan koordinaatistossa.<br />
Yhdellä tontilla on kolme kolmella tai neljällä porrashuoneella varustettua lamellitaloa U:n<br />
muodossa rajaamassa ylimittakaavaisen piha-aukion. Korkeat talot ovat maasta luettuna<br />
kymmenkerroksisia ja matalat nelikerroksisia. Taloissa on ajanmukaiset maanpäälliset<br />
kellarikerrokset.<br />
Tonteista neljä on rakennettu samojen suunnitelmien mukaan, mutta viimeisin (434-3)<br />
Arkkitehtitoimisto Vuorelma & Salon suunnittelemana 1970-luvun puolivälissä. 2000-luvun<br />
alussa kaikki talot ovat kokeneet ikkuna- ja julkisivusaneerauksen, minkä myötä niiden<br />
vaaleanharmaa selkeä hahmo on vaihtunut koristeellisempaan beigen sävyyn<br />
Alue on yhä keskeisemmän sijaintinsa ansiosta kaupunkilaisten keskuudessa arvostettua.<br />
<strong>Porvoo</strong>nportin alueeseen liittyy myös entinen lämpökeskus sekä matala ostoskeskus, joka<br />
joutui edelläkävijämäiseen rooliin ajan ostoskeskusten piirissä. Toiminnan hiivuttua<br />
rakennus nimittäin yksinkertaisesti purettiin paikalla nyt olevan vuonna 2003 avatun<br />
samaa kokoluokkaa olevan Lidl-myymälärakennuksen alta. Lidl-myymälä edustaa ketjun<br />
suosimaa hallimaista betonirakentamista liikkeen kotimaasta muistuttavine<br />
betonitiiliharjakattoineen.<br />
Kuva 11. Panoraama Kokonmäeltä 1960-luvulla ja 12.4.2004.<br />
1980-luku, S-Market Näsi<br />
<strong>Porvoo</strong>n suurimpiin yrityksiin lukeutuva Osuuskauppa Osla Handelslag irrottautui<br />
ensimmäisenä päivittäistavaraliikkeenä (asuinalueiden lähipalveluja lukuunottamatta)<br />
ydinkeskustasta ja rakensi Näsin S-Marketin 1998. Noin 3500 k-m 2 :n<br />
myymälärakennuksen arkkitehtuurista vastaa S-ryhmälle paljon suunnitellut espoolainen<br />
Arkkitehtitoimisto Innovarch. Kaupalla on voimakkaita laajenemispyrkimyksiä. Lukuisien<br />
2000-luvulla käytyjen neuvottelujen jälkeen Ok Osla Hlg ja <strong>Porvoo</strong>n kaupunki ovat<br />
päässeet yhteisymmärrykseen S-Marketin laajentamistavasta. Alueella käynnistetään<br />
kaupunginhallituksen päätöksen mukaan (KH 19.12.2005 § 611) myymäläkiinteistön<br />
laajentamisen mahdollistava asemakaavamuutos vuoden 2006 aikana.<br />
2000-luvun alku, Moderni puukaupunkialue<br />
Länsirannan rakentamisen viimeisin vaihe käynnistyi 2001, kun modernin puukaupungin<br />
rakentaminen lähti liikkeelle. Aloituskorttelista vastasi Etelä-Suomen YHrakennuttajaosuuskunta<br />
ja rakennussuunnittelusta arkkitehti Mari Matomäki arkkit.tsto<br />
Hedman & Matomäki Oy:stä. Rakennukset noudattavat rakentamistapaohjeita varsin<br />
tarkasti. Viereinen kortteli, joka valmistuu vuoden 2006 alussa, on <strong>Porvoo</strong>nportin alueelle<br />
1970-luvun alussa suunnitelleen toimiston toisen sukupolven käsialaa. Aloituskorttelin<br />
puurakentamisesta poiketen korttelissa 442 on käytetty betonirunkoa, mutta<br />
puuverhousta. Pistetaloista ensimmäisenä valmistui Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman<br />
Oy:n suunnittelema punamullattu betonielementtitalo.<br />
- 9 -
Sillat<br />
<strong>Porvoo</strong>njoen yli johti pitkään vain vanhana siltana tunnettu puusilta, jonka nykyinen<br />
teräspalkkien varaan rakennettu kansi on jykevien luonnonkiviperustusten varassa. Kansi<br />
on tiettävästi 1950-luvulta.<br />
Vuoden 1956 aikoihin avattiin osana valtakunnallista tieverkkoa Mannerheiminkadun silta,<br />
virallisesti <strong>Porvoo</strong>n uusisilta U-593. Sillan ohuehko teräsbetonikansi on järeiden<br />
teräspalkkien varassa. Kansirakenne lepää luonnonkiviverhoilluilta arkuilta kohoavien<br />
korkeiden betonisten virtapilarien varassa keskimäärin kymmenen metrin korkeudella<br />
normaalivedenpinnasta. Sillan länsipään ali piti alun perin mahtua tavarajunien<br />
Länsirannan teollisuusalueelle. Silta on edelleen tiehallinnon omistuksessa ja sen<br />
peruskorjaustarve on jokseenkin välitön. Raskaahkon korjauksen asemasta on tutkittu<br />
mahdollisuutta korvata silta puusillalla, jolloin luonnottoman ylös nostetun sillan takia<br />
rakennetut kaupunkikuvallisesti epämiellyttävät pengerrykset molemmin puolin rantaa olisi<br />
mahdollista poistaa ja palauttaa maanpinta kutakuinkin aikaisemmalle tasolle.<br />
1970-luvun puolivälissä valmistui kapea betoninen kävelysiltana tunnettu kevyen liikenteen<br />
silta Runeberginpuiston kohdalle. Silta on palkittu aikoinaan teknisen edistyksellisyytensä<br />
ansiosta. Rakenne on jännitetty riippusiltamainen konstruktio.<br />
Aleksanterinkadun silta avattiin lokakuussa 2004 monikymmenvuotisen valmistelun<br />
jälkeen. Sillassa on 22 metriä leveänä varaa tulevaisuudenkin liikennetarpeille.<br />
Poikkeuksellisia ovat sillan alitse johtavat kevyen liikenteen ns. siltalaiturit<br />
vesiputousaiheineen. Teräsbetonisen sillan herkän siluetin on hahmotellut arkkitehti Mikko<br />
Kaira.<br />
Kuva 12. Kerrostaloarkkitehtuuria Länsirannalla 1960-luvulta 2000-luvulle.<br />
Kuva 13. Länsirannan rakennuskanta. Tarkastelualue on rajattu. Kortteli- ja<br />
tonttinumeroiden avulla seuraavien sivujen taulukosta löytyy lisätietoja alueen<br />
nykyisestä rakennuskannasta.<br />
- 10 -
LÄNSIRANNAN NYKYINEN RAKENNUSKANTA (02/2006)<br />
korttelitontti<br />
kvarter –<br />
tomt<br />
nimi, namn<br />
osoite,address<br />
421 - 8 Taidetehdas<br />
Konstfabriken<br />
Kokonniementie 6<br />
Kokonvägen 6<br />
431 - 1 As. Oy <strong>Porvoo</strong>nportti<br />
Bost. Ab Borgåport<br />
Raatimiehenkatu 8, 10, 12<br />
Rådmansgatan 8, 10, 12<br />
431 - 2 As. Oy <strong>Porvoo</strong>nportti<br />
Bost. Ab Borgåport<br />
Raatimiehenkatu 2, 4, 6<br />
Rådmansgatan 2, 4, 6<br />
432 - 1 Oy <strong>Porvoo</strong>n Lämpö<br />
Ab Borgå Värme<br />
Maistraatinkatu 4<br />
Magistratsgatan 4<br />
432 - 2 Lidl Suomi Ky<br />
Maistraatinkatu 2<br />
Magistratsgatan 2<br />
433 - 1 As. Oy <strong>Porvoo</strong>nportti<br />
Bost. Ab Borgåport<br />
Pormestarinkatu 1, 3, 5<br />
Borgmästargatan 1, 3, 5<br />
434 - 1 As. Oy Näsinkumpu<br />
Bost. Ab Näsehöjd<br />
Pormestarinkatu 8, 10, 12<br />
Borgmästargatan 8, 10, 12<br />
434 - 3 As. Oy Näsinsilta<br />
Bost. Ab Näsebro<br />
Pormestarinkatu 2, 4, 6<br />
Borgmästargatan 2, 4, 6<br />
rak.lupa,<br />
byggn.<br />
lov<br />
useita,<br />
flera<br />
1933 -<br />
1977<br />
7/1987<br />
133/1988<br />
6/1989<br />
139/1992<br />
2/1993<br />
587/1997<br />
609/1997<br />
2017/2001<br />
722/2005<br />
110/1966<br />
69/1967<br />
393/1997<br />
1037/2001<br />
1039/2002<br />
110/1966<br />
1111/1999<br />
1038/2001<br />
111/1966<br />
75/1978<br />
1112/2002<br />
649/2001<br />
1175/2004<br />
110/1966<br />
1010/2001<br />
55/1970<br />
107/1970<br />
508/2000<br />
1079/2000<br />
1080/2000<br />
1006/2002<br />
73/1972<br />
151/1973<br />
3/1996<br />
1112/1998<br />
1168/1999<br />
1169/1999<br />
1170/1999<br />
valmistunut<br />
färdig<br />
1910-<br />
luku/<br />
talet,<br />
1930-<br />
1938,<br />
1965-<br />
1972,<br />
1977<br />
purkua,<br />
rives<br />
1991-<br />
2001<br />
1967-<br />
1968<br />
1968-<br />
1969<br />
krs<br />
vån<br />
k-m 2<br />
m 2 -vy<br />
alkup. suunnittelija,<br />
ursprunglig<br />
planerare<br />
2 8732 M. Alfthan,<br />
P-E Enehielm, ins.tsto<br />
P. Kaista & L-O<br />
Sebbas,<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupunki –<br />
Borgå stad,<br />
Arkkit.tsto Risto<br />
Mäkelä Ky,<br />
arkkit. Lauri Rissanen<br />
arkkit. Olli Heininen<br />
4<br />
9<br />
4<br />
4<br />
9<br />
4<br />
2355<br />
4904<br />
1970<br />
2355<br />
4959<br />
2047<br />
Arkkit.tsto Erik Castren<br />
ja Lauri Saarinen,<br />
Lahti<br />
Arkkit.tsto Erik Castren<br />
ja Lauri Saarinen,<br />
Lahti<br />
1967 1 1100 Arkkit.tsto Erik Castren<br />
ja Lauri Saarinen,<br />
Lahti<br />
2002 1 1445 Suunnittelulinja Kimmo<br />
Kotro Oy, Turku<br />
arkkit. Jarmo Similä<br />
1970 4<br />
4<br />
4<br />
1971-<br />
1972<br />
1973-<br />
1975<br />
4<br />
9<br />
4<br />
4<br />
9<br />
4<br />
2015<br />
2018<br />
2041<br />
1677<br />
4174<br />
1707<br />
1998<br />
4030<br />
1979<br />
Arkkit.tsto Erik Castren<br />
ja Lauri Saarinen,<br />
Lahti<br />
Arkkit.tsto Erik Castren<br />
ja Lauri Saarinen,<br />
Lahti<br />
Arkkit.tsto Vuorelma &<br />
Salo Ky, Salpakangas,<br />
arkkit. Jorma<br />
Vuorelma<br />
- 11 -<br />
441 - 2 As. Oy <strong>Porvoo</strong>n<br />
Laamanninpolku 10<br />
Laamanninpolku 10<br />
Lagmansstigen 10<br />
441 - 3 As. Oy <strong>Porvoo</strong>n<br />
Laamanninpolku 12<br />
Laamanninpolku 12<br />
Lagmansstigen 12<br />
441 - 4 As. Oy <strong>Porvoo</strong>n<br />
Laamanninpolku 14<br />
Laamanninpolku 14<br />
Lagmansstigen 14<br />
442 - 3 As. Oy <strong>Porvoo</strong>n Mäntypuisto<br />
Bost. Ab Borgå Tallparken<br />
Juttenpolku 4 G, H, I, J<br />
Juttesstigen 4 G, H, I, J<br />
442 - 4 As. Oy <strong>Porvoo</strong>n Siltavahti<br />
Bost. Ab Borgå Brovakten<br />
Juttenpolku 2 A, B, C, D, E , F<br />
Juttesstigen 2 A, B, C, D, E, F<br />
442 - 5 As. Oy <strong>Porvoo</strong>n Porttikello<br />
Näse-Jutten katu 4 O, P, Q, R<br />
Näse-Juttes gata 4 O, P, Q, R<br />
442 - 6 As. Oy <strong>Porvoo</strong>n Mäntypuisto<br />
Bost. Ab Borgå Tallparken<br />
Laamanninpolku 9 K, L, M, N<br />
Lagmansstigen 9 K, L, M, N<br />
443 - 2 As. Oy <strong>Porvoo</strong>n Länsiranta<br />
Juttenpolku 9 A, B<br />
Juttesstigen 9 A, B<br />
443 - 3 As. Oy <strong>Porvoo</strong>n Länsiranta<br />
Näse-Jutten katu 12 C, D, E ,<br />
F, G, H, I, J, K, L<br />
Näse-Juttes gata 12 C, D, E ,<br />
F, G, H, I, J, K, L<br />
443 - 4 As. Oy <strong>Porvoo</strong>n Länsiranta<br />
Näse-Jutten katu 10 E , F, G,<br />
H, I, J, K<br />
61/2005 2006 4 1275 Arkkitehtikonttori<br />
Vainio & Ekman Oy,<br />
RA Sami Ekman,<br />
Tampere<br />
708/2004 2006 4 1275 Arkkitehtikonttori<br />
Vainio & Ekman Oy,<br />
RA Sami Ekman,<br />
Tampere<br />
734/2003<br />
1197/2004<br />
350/2004<br />
351/2004<br />
352/2004<br />
353/2004<br />
378/2003<br />
379/2003<br />
380/2003<br />
381/2003<br />
382/2003<br />
1123/2003<br />
546/2005<br />
547/2005<br />
548/2005<br />
549/2005<br />
354/2004<br />
355/2004<br />
356/2004<br />
1077/2004<br />
492/2001<br />
493/2001<br />
494/2001<br />
1125/2001<br />
497/2001<br />
498/2001<br />
499/2001<br />
500/2001<br />
501/2001<br />
502/2001<br />
503/2001<br />
504/2001<br />
505/2001<br />
506/2001<br />
507/2001<br />
508/2001<br />
509/2001<br />
1127/2001<br />
1089/2004<br />
532/2001<br />
533/2001<br />
534/2001<br />
2005 4 1275 Arkkitehtikonttori<br />
Vainio & Ekman Oy,<br />
RA Sami Ekman,<br />
Tampere<br />
2005 2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2005 2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
-<br />
2006 2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2006 2<br />
2<br />
2<br />
-<br />
2003 2<br />
2<br />
1<br />
-<br />
2003-<br />
2004<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
1<br />
1<br />
1<br />
-<br />
-<br />
2004 2<br />
2<br />
2<br />
396<br />
190<br />
378<br />
190<br />
670<br />
143,5<br />
394,5<br />
376,5<br />
124,5<br />
0<br />
400<br />
218<br />
313<br />
676<br />
396<br />
365<br />
408<br />
0<br />
755<br />
395<br />
50<br />
0<br />
138<br />
138<br />
141<br />
141<br />
141<br />
141<br />
170<br />
170<br />
180<br />
170<br />
25<br />
25<br />
25<br />
0<br />
0<br />
138<br />
138<br />
137<br />
Vuorelma Arkkitehdit<br />
Oy, arkkit. Heikki<br />
Vuorelma, Helsinki<br />
Vuorelma Arkkitehdit<br />
Oy, arkkit. Heikki<br />
Vuorelma, Helsinki<br />
Vuorelma Arkkitehdit<br />
Oy, arkkit. Heikki<br />
Vuorelma, Helsinki<br />
Vuorelma Arkkitehdit<br />
Oy,<br />
arkkit. Heikki<br />
Vuorelma, Helsinki<br />
Arkkit.tsto Hedman &<br />
Matomäki Oy,<br />
arkkit. Mari Matomäki,<br />
Helsinki<br />
Arkkit.tsto Hedman &<br />
Matomäki Oy,<br />
arkkit. Mari Matomäki,<br />
Helsinki<br />
Arkkit.tsto Hedman &<br />
Matomäki Oy,<br />
arkkit. Mari Matomäki,
Näse-Juttes gata 10 E , F, G,<br />
H, I, J, K<br />
443 - 5 As. Oy <strong>Porvoo</strong>n Rantapuisto<br />
Juttenpolku 7 A, B, C<br />
Juttesstigen 7 A, B, C<br />
444 - 8 As. Oy <strong>Porvoo</strong>n Merikarhu<br />
Laamanninpolku 8<br />
Lagmansstigen 8<br />
444 - 9 As. Oy <strong>Porvoo</strong>n Merikarhu<br />
Laamanninpolku 6<br />
Lagmansstigen 6<br />
444 - 10 As. Oy <strong>Porvoo</strong>n Rantavehnä<br />
Mauno Eerikinpojankatu 12<br />
Magnus Erikssonsgatan 12<br />
444 - 11 rakentamaton - obebyggt<br />
445 - 5 rakentamaton - ob ebyggt<br />
445 - 6 rakentamaton - ob ebyggt<br />
446 - 1 As. Oy <strong>Porvoo</strong>n Jokineito<br />
Näse-Jutten katu 5 A, B, C, D<br />
Näse-Juttes gata 5 A, B, C, D<br />
446 - 2 As. Oy <strong>Porvoo</strong>n Jokineito<br />
Näse-Jutten katu 7 A, B, C, D,<br />
E, F, G, H<br />
Näse-Juttes gata 7 A, B, C, D,<br />
E, F, G, H<br />
535/2001<br />
536/2001<br />
537/2001<br />
538/2001<br />
539/2001<br />
540/2001<br />
1138/2001<br />
541/2001<br />
542/2001<br />
543/2001<br />
544/2001<br />
545/2001<br />
1139/2001<br />
1088/2004<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
1<br />
1<br />
-<br />
2004 2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
1<br />
-<br />
137<br />
170<br />
170<br />
170<br />
25<br />
25<br />
0<br />
715<br />
250<br />
250<br />
400<br />
50<br />
0<br />
Helsinki<br />
Arkkit.tsto Hedman &<br />
Matomäki Oy,<br />
arkkit. Mari Matomäki,<br />
Helsinki<br />
279/2004 2005 4 1266 Optiplan Oy,<br />
arkkit. Jari Antila,<br />
Turku<br />
280/2004 2005 4 1266 Optiplan Oy,<br />
arkkit. Jari Antila,<br />
Turku<br />
400/2004<br />
401/2004<br />
573/2004<br />
574/2004<br />
575/2004<br />
576/2004<br />
577/2004<br />
578/2004<br />
579/2004<br />
580/2004<br />
581/2004<br />
582/2004<br />
583/2004<br />
584/2004<br />
585/2004<br />
586/2004<br />
2006 4<br />
1<br />
2006 2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2006 1<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
1<br />
1226<br />
12<br />
350<br />
226<br />
128<br />
487<br />
105<br />
168<br />
112<br />
135<br />
112<br />
112<br />
138<br />
138<br />
113<br />
25<br />
Arkve Oy,<br />
arkkit. Jussi<br />
Vepsäläinen, Helsinki<br />
Arkkit.tsto Tuomo<br />
Siitonen, arkkit.<br />
Tuomo Siitonen,<br />
Helsinki<br />
Arkkit.tsto Tuomo<br />
Siitonen, arkkit.<br />
Tuomo Siitonen,<br />
Helsinki<br />
Näse<br />
1:12<br />
Näse<br />
1:12<br />
Näse<br />
1:12<br />
Näse<br />
1:12<br />
Näse<br />
1:12<br />
Näse<br />
1:12<br />
Näse<br />
1:12<br />
Näse<br />
1:12<br />
Näsin kartano<br />
Näse gård<br />
Näsinmäentie 1<br />
Näsebackavägen 1<br />
R-kioski<br />
R-kiosken<br />
Näsinmäentie<br />
Näsebackavägen<br />
Muuntamo<br />
Helsingintie<br />
Helsingforsvägen<br />
133/1991 1770-<br />
luku/<br />
talet<br />
222/1981<br />
81/1996<br />
Puutarhamyymälä 614/2000<br />
(tilap.)<br />
1<br />
1<br />
260<br />
148<br />
1981 1 48 Rautakirja Oy,<br />
Pertti Aalto<br />
12/1964 1964 1 Holger Lindberg<br />
2001 1 63 piirt. Christina<br />
Träskelin<br />
Minigolf 208/1999 1 104 JRT-Trading Oy/<br />
Jan Grönqvist<br />
Wiléniuska varvet<br />
Kokonniementie<br />
Kokonvägen<br />
Kokonniemen laskettelukeskus<br />
Kokon skidcentrum, Oy Kokon-<br />
Sport Ab<br />
Kokonniementie<br />
Kokonvägen<br />
Kokonniemen pumppaamo<br />
Kokon pumpstation<br />
(alunp. kemiallinen<br />
jätevedenpuhdistamo INKA)<br />
Kokonniementie<br />
Kokonvägen<br />
1937<br />
nov. 1953<br />
1187/1986<br />
343/1989<br />
1472/1988<br />
51A/1991<br />
1142/1999<br />
285/2000<br />
32/1972<br />
112/1986<br />
1010/2001<br />
1910-<br />
1930-<br />
luku<br />
1988<br />
1989<br />
1986<br />
1<br />
1<br />
1<br />
1<br />
-<br />
1<br />
-<br />
84<br />
336<br />
146<br />
-<br />
Emil Seger<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupunki<br />
Nils Blomander<br />
Börje Boström<br />
Rak.suunn.tsto<br />
Jorma Pulkkinen,<br />
Lieksa<br />
1972 - 336 Perusyhtymä Oy, Hki<br />
Suunnittelukeskus Oy,<br />
Hki<br />
452 - 1 Hellbergska hallen<br />
Hevosenkengänkatu 2<br />
Hästskogatan 2<br />
75/1959<br />
558/2001<br />
1963 1 1050 Arkkit. Otto von<br />
Laufen, Helsinki<br />
453 - 1 S-Market Näsi<br />
Aleksanterinkaari 1<br />
Alexandersbågen 1<br />
223/1997<br />
1047/1998<br />
1173/2002<br />
1055/2003<br />
2002 1 3851 Arkkit.tsto Innovarch,<br />
arkkit. Pertti<br />
Hakamäki, Espoo<br />
490 - 1 Tennis - squash<br />
Voittajantie 1<br />
159/1985<br />
23/1986<br />
1986 1 1766 Makrotalo Oy, Helsinki<br />
/ Talomyynti Ky,<br />
<strong>Porvoo</strong>,<br />
- 12 -<br />
Kuva 14. Wiléniuksen veneveistämö Itärannalta 26.10.2005.
Länsirannan suunnittelun vaiheita<br />
Länsirannan aluetta on kaavailtu keskustan laajenemisalueeksi jo 1960-luvulta lähtien.<br />
Vaikka 28.3.1960 vahvistettu teollisuusasemakaava mahdollisti hivenen aiemmin mm.<br />
Hankkijan rakennusten ja Hellbergin hallin rakentamisen oli selvää, että Aleksanterinkadun<br />
sillan toteutumisen myötä alue tulee liittymään osaksi kaupunkikeskustaa ja muuttuu<br />
asumis- ja palvelupainotteiseksi. Hankkijan alueella teollisuustiloja oli nimittäin alettu ottaa<br />
paitsi liike- myös toimistokäyttöön, kuten Itä-Uudenmaan seutukaavaliiton konttorin<br />
sijainti osoitti. Aleksanterinkadun sillan tarpeellisuus todettiin ja sillan toteutusta ryhdyttiin<br />
valmistelemaan. Vaiherikkaiden ja vaikeidenkin vuosikymmenten jälkeen silta lopulta<br />
toteutui syksyllä 2004 helpottamaan yhä ruuhkaisemmaksi muuttuneen<br />
Mannerheiminkadun liikennetilannetta.<br />
1970-luku<br />
Vuoden 1970 <strong>Porvoo</strong>n keskustan asemakaavallista selvitystä seuranneessa niin ikään<br />
kaupunginarkkitehti Aarne Launoksen johdolla valmistuneessa <strong>Porvoo</strong>n keskustan<br />
kaavarungon väliraportissa vuodelta 1972 pidetään joen länsipuolta <strong>Porvoo</strong>n keskustan<br />
"ehkä ainoana reaalisena laajentumissuuntana. Sen vuoksi alueen suunnittelun tulee olla<br />
varsin kauaskantoista". Voimassa ollut teollisuuskaava todettiin yksikantaan kumottavaksi.<br />
Länsirantaa tarkasteltiin viitenä osa-alueena, joista <strong>Porvoo</strong>nportin jättikorttelit olivat<br />
pääpiirteissään valmiita. Alueen ei kuitenkaan nähty olevan enää onneksi laajennettavissa.<br />
Nykyisen jo osittain valmiin modernin puukaupungin alueelle sijoitettiin yksinomaan<br />
liiketoimintaa sekä Helsingintien varrelle myös linja-autoasema, joka näin ollen siirtyisi pois<br />
nykyiseltä kauppatorilta. Alueen rantavyöhykkeelle ajateltiin sijoitettaviksi julkisia tiloja<br />
kuten laaja kirjo kulttuurirakennuksia, mutta myös hotellirakennus. Ranta<br />
Aleksanterinkadusta etelään ajateltiin varattavaksi puistoalueeksi. Taidetehtaan<br />
ympäristön ja eteläisen osan käytön tasapaino asumisen ja liiketoiminnan välillä ei ollut<br />
tuolloin vielä yksiselitteisesti nähtävissä. Myös silloinen maanomistustilanne vaikeutti<br />
suunnittelua. Teollisuuden arvioitiin varsin osuvasti väistyvän alueelta siten, että alueen<br />
tarkempi suunnittelu ajankohtaistuu 1980-luvulla.<br />
Kuva 15. Rakentamistilanne vuoden 1937 pitäjänkartan<br />
mukaisena.<br />
1980-luku<br />
1980-luvun puolivälissä <strong>Porvoo</strong>n kaupungin kaavoitusosastolla laadittiin kaavoituspäällikkö<br />
J P Pfeiferin johdolla luonnoksia Länsirannan asemakaavoituksen pohjaksi. Hyvinkin<br />
vaihtelevista kokeellisista rakennemalleista päädyttiin kahteen asumispainotteiseen<br />
vaihtoehtoon. Vaihtoehtojen keskeisimpänä erona oli Taidetehtaan säilyttäminen tai<br />
purkaminen. Lähtökohtana oli empiren ruutukaava, jolloin joen yli jatkuvat suorat<br />
katulinjat yhdistivät uudet korttelit vanhaan liikekeskustarakenteeseen. Alueen<br />
lounaisosassa koordinaatistoa käännettiin, jolloin korttelirakenne mukaili Kokonmäen ja<br />
Näsin koulualueen harjujakson muodostamaa maisemallista kehystä. Joen rantaan<br />
varattiin reilu rantapuistovyöhyke.<br />
- 13 -<br />
Kuva 16. Kaupunginarkkitehti Aarne Launoksen hahmotelma<br />
vuodelta 1972.
Selkeinä hahmottuvien kolmikerroksisten umpikorttelimuurien sisällä oli mahdollisuus<br />
luoda pienimittakaavaisia pihatiloja pienemmillä rakennusmassoilla ja<br />
pysäköintijärjestelyillä. Korttelitehokkuus vaihteli välillä 0,8 - 1,0 kesk iarvon asettuessa<br />
0,85:een. Kerrosluku vaihteli vastaavasti 2:sta 3:een, ollen keskimäärin 3. Kerrosalaa koko<br />
alueelle oli osoitettu noin 157.000 k-m 2 .<br />
Vuonna 1987 päivätyt suunnitelmat juuttuivat tuolloin päätöksenteon rattaisiin. Päättäjät<br />
ottivat haastavassa Länsiranta-asiassa lisäaikaa päätymällä aatekilpailun järjestämiseen.<br />
Aatekilpailu 1989<br />
<strong>Porvoo</strong>njoen länsirannan yleinen aatekilpailu järjestettiin 26.1. - 20.6.1989. Kilpailun<br />
lähtökohdaksi kaupunginhallitus asetti alueen mahdollisuuksien monipuolisen selvittämisen<br />
ja korkealaatuiseen lopputulokseen pääsemisen. Seutukaavaliitto oli laatinut tuolloin<br />
yhteistyössä kaupungin ja maalaiskunnan kanssa rakennesuunnitelman, jossa länsirannan<br />
jatkosuunnittelussa toiminnalliset yhteydet maalaiskuntaan, erityisesti sen aluekeskukseen<br />
Gammelbackaan tulee ottaa huomioon. Kaupunki ajoi rakennesuunnitelman hyväksymisen<br />
asemesta kuntaliitoshanketta, joka toteutuikin 1997. Kilpailuohjelmassa korostettiin<br />
huonojen perustamisolosuhteiden aiheuttamien lisäkustannusten vähenemistä kerroslukua<br />
kasvattamalla. Kilpailun mitoituksessa korostettiin kuitenkin uuden kaupunkirakenteen<br />
suhteen jokimaisemaan ja olemassa olevaan kaupunkiin sekä korkealaatuisen ympäristön<br />
olevan etusijalla kerrosalan maksimoimiseen nähden.<br />
Kuva 17. Kaavoitusosaston rakennemalli vuodelta 1987.<br />
Kokonaiskerrosalaa piti kilpailualueelle sijoittaa 160.000 - 220.000 k-m 2 , josta asumista<br />
väh. 70.000 k-m 2 ja toimitiloja väh. 60.000 k-m 2 . Toimitilojen suureen määrään sisältyi<br />
kulttuuri- ja harrastustiloja, oppilaitos, päiväkoti, vanhusten palvelutaloja, toimistotilaa,<br />
kaksi hotellia sekä linja-autoasema. Laskettelumäen ja pienvenetelakan säilyminen ja<br />
kehittäminen nähtiin tärkeinä alueelle luonteenomaisina toimintoina.<br />
Kilpailuun saapui 34 hyväksyttyä ehdotusta, joiden taso oli vaihteleva. Kilpailun voitti<br />
arkkitehti Kay Biergannsin ehdotus "Aleksanterin kaari". Ehdotusta arvioitiin rikkaaksi ja<br />
persoonalliseksi. Liittyminen kantakaupunkiin nähtiin nöyrän kauniina. Vahvuuksia olivat<br />
erityisesti taidokas tilanmuodostus ja ajattomuus väheksymättä vaiheittain<br />
toteutettavuutta.<br />
Länsirannan alueelle laadittiin Kay Biergannsin toimesta kaavarunko, joka valmistui 1991.<br />
Asemakaava on vahvistettu 14.3.1996 ja se on teknisesti jaettu useaan osaan.<br />
Asuinkortteleissa korttelitehokkuus vaihtelee välillä 0,8 - 1,1, keskiarvon asettuessa<br />
0,85:een. Kerrosluku vaihtelee välillä 2,5 - 5 ollen keskimäärin 3. Kerrosala jakautuu<br />
asumisen (99.730 k-m 2 ), liike- ja toimistorakennusten (50.050 k-m 2 ) ja yleisten<br />
rakennusten (22.400 k-m 2 ) korttelialueisiin. Yhteensä kerrosalaa alueelle oli sijoitettu<br />
täsmällisellä tarkkuudella laaditun kaavarungon mukaan 172.180 k-m 2 . Rakentaminen<br />
alueella ei kuitenkaan lähtenyt liikkeelle varmasti osittain 1990-luvun alun syvästä lamasta<br />
johtuen.<br />
- 14 -<br />
Kuva 18. Vuoden 1989 aatekilpailun voittajaehdotus:<br />
arkkit. Kay Biergannsin ”Aleksanterinkaari”
Kaavasta on toteutunut oikeastaan vain Näsin S-Market, jolla silläkin on hieman<br />
rakennusvelvollisuutta vielä täyttämättä. Lisäksi Aleksanterinkadun sillan yhteydessä on<br />
rakennettu Läntinen Aleksanterinkatu sekä kilpailun nimimerkin mukaisesti<br />
Aleksanterinkaareksi ristitty kokoojaväylä.<br />
Moderni puukaupunki -kutsukilpailu 1998<br />
Alueen pohjoisosaa koskien järjestettiin uusi kilpailu 12.2. - 11.5.1998, koska<br />
vahvistunutta asemakaavaa ei pidetty enää toteuttamiskelpoisena mm. maanalaisen<br />
pysäköinnin kustannusten sekä liiallisena nähdyn tehokkuuden takia. Toimitilojen määrä<br />
oli myös havaittu ylimitoitetuksi. Koska avoin kilpailu on järjestämiskustannuksiltaan<br />
sangen raskas, kilpailu toteutettiin viidelle arkkitehtitoimistolle suunnattuna<br />
kutsukilpailuna. Tehtävänä oli suunnitella asuntotyyppitarkkuudella puinen kaupunginosa<br />
nyt toteutuneen modernin puukaupunkialueen kohdalle. Rakentamisen määrän tuli<br />
pohjautua kaupunkikuvallisiin ja -rakenteellisiin perusteisiin tutkimalla alueelle sopivaa<br />
rakentamistapaa.<br />
Kilpailuun saatiin pyydetyt viisi ehdotusta. Joen muodostuminen keskeiseksi<br />
kaupunkitilaksi oli tärkeää. Historiallisen puukaupunkiperinteen jatkaminen uusissa<br />
asuntotyypeissä oli yksi kilpailun kantavia tehtäviä. Kilpailun voittajaksi tuli arkkitehti,<br />
professori Tuomo Siitosen ehdotus "Urbs arbor". Ehdotuksen katsottiin osoittavan suurta<br />
ennakkoluulottomuutta. Tukeutuminen paikalliseen perinteeseen ja sen parhaiden<br />
ominaisuuksien hyödyntäminen oli ehdotuksen selkein vahvuus. Ehdotuksessa yhdistyi<br />
empirekaupungin rationaalisuus ja vehreys Vanhan <strong>Porvoo</strong>n ympäristön rikkauteen,<br />
sisäiseen miljööseen ja ihmisen kokoiseen mittakaavaan. Uutta luovaa oli mahdollisuus<br />
toteuttaa kaupunkimaisia pienasuntoja myös matalassa pientalomaisessa<br />
rakennustavassa.<br />
Kuva 19. Moderni puukaupunki -kilpailun<br />
voittanut prof. Tuomo Siitosen ”Urbs Arbor”<br />
(Huomaa kuvan erilainen mittakaava)<br />
Kaupunginhallitus päätti lokakuussa 1998 Länsirannan ja pidemmälle Gammelbackan<br />
suuntaan kurottavan ns. länsiakselin asemakaavojen uudelleentarkastelun<br />
tarpeellisuudesta. Kuntarajan poistuminen oli yksi painavimmista syistä, koska<br />
Länsirannan asemakaavoissa oli nähtävissä ylimitoitusta aiemman kuntien välisen<br />
kilpailuasetelman tiimoilta. Julkisten rakennusten tilavarausten suhteen tilanne oli<br />
muuttunut, jolloin kaavamuutoksiin jouduttiin joka tapauksessa. Moderni puukaupunki -<br />
kilpailu tuloksineen kertoi myös suunnitteluihanteiden muutoksesta näinkin lyhyellä<br />
aikavälillä. Laadittu asemakaavojen tarkastusperiaate on edelleen voimassa ja ohjaa<br />
suunnittelua. Lähtökohdaksi on asetettu porvoolainen ilme, jota edustavat<br />
puurakentaminen, harjakattoisuus ja pienimittakaavaisuus. Kerroslukujen tarkistaminen<br />
alaspäin, viheryhteyksien parantaminen ja asumispainotteisuus ovat valituista<br />
suunnittelulähtökohdista keskeisimpiä. Taidetehdas säilytettäneen ja sen vaiheille varataan<br />
varaus julkiselle rakentamiselle. Moderni puukaupunki -kilpailu päätettiin ottaa<br />
lähtökohdaksi alueen pohjoisosan asemakaavan uusimisessa.<br />
Kuva 20. Länsirannan rakentamistilanne alkuvuonna 2006.<br />
Moderni puukaupunkialueen vielä rakentamattomat tontit<br />
toteutunevat kuvan osoittamalla tavalla.<br />
- 15 -
Modernin puukaupunkialueen asemakaava (vahvistettu 29.3.2000) on laadittu professori<br />
Tuomo Siitosen ja kaupunkisuunnitteluosaston yhteistyönä. Mauno Eerikinpojankadun<br />
varren lamellimaiset rakennusmassat hioutuivat asemakaavan laatimisvaiheessa<br />
nelikerroksisiksi pistetaloiksi, joiden ylin kerros on sisäänvedetty. Alueelle alun perinkin<br />
sijoittunutta palvelutaloa suunniteltiin uudelleen jopa kaavamuutokseen asti.<br />
Modernilla puukaupunkialueella rakentamisen tehokkuus jakautuu pientalomaisiin<br />
kortteleihin ja pistetalokortteleihin. Pientalomaisilla kortteleilla kerrosluku on 2 ja<br />
korttelitehokkuus keskimäärin 0,47. Palvelutalokorttelissa kerrosluku on 2 ja tehokkuus<br />
jopa 0,79, mutta se onkin vuonna 2003 vahvistetun kaavamuutoksen tulosta.<br />
Pistetalokortteleissa kerroksia on 3 2/3 ja tehokkuus 0,82:n luokkaa.<br />
Kokonaisrakennusoikeutta Modernissa puukaupungissa on 30.160 k-m 2 ja se on<br />
palvelutalokorttelia lukuun ottamatta asuinkerrosalaa. Rantatalojen kohdalla on annettu<br />
mahdollisuus rakentaa lisäksi myymälä-, kahvila-, verstas ym. tilaa 30 k-m 2 asuntoa<br />
kohden. Rakennuksissa on hyödynnetty tämä kaavan ominaisuus.<br />
Suunnittelun nykytilanteesta<br />
Kaavoitus- ja rakennuslautakunta on hyväksynyt 26.2.2004 § 68 ohjelman Länsirannan<br />
asemakaavojen tarkistamiseksi vuosina 2004 – 2007. Kaavoitus etenee osa-alueittain<br />
siten, että seuraavaksi luovutettavat tontit sijoittuvat valmiin kunnallistekniikan ulottuville.<br />
Suunnittelusta vastaa virkamiestyönä <strong>Porvoo</strong>n kaupunkisuunnitteluosasto<br />
kaupunkisuunnittelupäällikkö J P Pfeiferin johdolla. Aikataulun mukaisesti ensimmäisten<br />
kolmen osa-alueen osalta asemakaavat ovat edenneet ehdotusvaiheeseen kevättalvella<br />
2006. Suunnittelu pohjautuu vuoden 1998 länsiakselin kaavojen tarkistamisperiaatteisiin<br />
päämääränä mahdollisimman korkeatasoinen kaupunkikuva rakentamistehokkuutta<br />
tärkeämpänä.<br />
Kuva 21. Länsirannan asemakaavoituksen etenemisjärjestys.<br />
KARAL 26.2.2004 § 68.<br />
- 16 -
Asemakaava 401<br />
LIITE 6<br />
RAKENNUSTAPAMÄÄRÄYKSET<br />
JA JULKISTEN ULKOTILOJEN<br />
YLEISSUUNNITELMA<br />
KARAL 3.5.2006<br />
KH 22.5.2006; 4.12.2006<br />
KV 13.12.2006<br />
Länsiranta,<br />
Modernin puukaupungin jatko<br />
22. kaupunginosa, korttelit 440, 447 - 448 ja<br />
454 - 455, katu- ja puistoalueet sekä vesialue<br />
1
<strong>Porvoo</strong>n kaupunki<br />
kaupunkisuunnitteluosasto<br />
SISÄLLYSLUETTELO<br />
YLEISTÄ 3<br />
KAUPUNKIKUVALLISET TAVOITTEET 3<br />
KORTTELI 447 Modernin puukaupungin heijastuma 4<br />
Engelinpuiston etelälaidalla<br />
KORTTELI 440 Aleksanterinkaareen 8<br />
rajautuva tehokas kortteli<br />
KORTTELI 448 Jokirantaan ja Läntiseen Aleksanterinkatuun 13<br />
rajautuva rantakortteli<br />
KORTTELI 454 Kevyt rantapaviljonki 18<br />
KORTTELI 455 Talvilämmin rantaravintola 20<br />
JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA 22<br />
kansi: havainnekuva, n. 1 : 2000<br />
2
YLEISTÄ<br />
Rakennustapamääräykset ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma koskevat<br />
<strong>Porvoo</strong>n Länsirannan 22. kaupunginosan kortteleita 440, 447 - 448 ja 454 - 455<br />
sekä katu- ja puistoalueita. Asemakaavaan sisältyy lisäksi osa <strong>Porvoo</strong>njoen<br />
vesialueesta. Asemakaava-alueen yhteenlaskettu kerrosala on 16.010 m 2 .<br />
Alue rajautuu keskusta-alueen keskeisiin kokoojaväyliin Läntiseen<br />
Aleksanterinkatuun ja Aleksanterinkaareen, ns. Moderni puukaupunkialueeseen<br />
sekä itäosaltaan <strong>Porvoo</strong>njokeen leveän rantapuistovyöhykkeen avulla.<br />
Alue toteutetaan asemakaavaa ja näitä ohjeita noudattaen. Kysymyksessä on<br />
rakennusten ja piha-alueiden sekä julkisten ulkotilojen laatutason<br />
kaupunkikuvallinen vähimmäisvaatimus.<br />
Ohjeen laatimisessa on hyödynnetty soveltuvin osin Moderni puukaupunkialueen<br />
rakennustapamääräyksiä ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelmaa.<br />
Ohjeesta voidaan poiketa myöhemmin tarkemmin määriteltäviltä osilta, mikäli<br />
alueelle järjestettävien tontinluovutuskilpailujen yhteydessä löydetään<br />
kaupunkikuvalliselta laatutasoltaan vähintään samanarvoisen lopputuloksen<br />
takaavia ratkaisumalleja.<br />
KAUPUNKIKUVALLISET TAVOITTEET<br />
Kaupunginhallituksen ja kaavoitus- ja rakennuslautakunnan asettamat mittakaavaa,<br />
monipuolisuutta ja ympäristön laatutasoa koskevat tavoitteet ovat lähtökohtina<br />
alueen toteutuksen yksityiskohtien määrittelyssä. Asemakaavalla pyritään<br />
varmistamaan alueen keskustamainen, edustava ja omaleimainen luonne, erilaiset<br />
liikenteelliset yhteystarpeet sekä rakentamisen mahdollisimman korkea laatutaso.<br />
Mittakaava on tiiviin kaupunkimainen, mutta samalla pienimittakaavainen. Alue<br />
tulee työnimensä mukaisesti jatkamaan Moderni puukaupunkialueella aloitettua<br />
2000-luvun modernistista kaupunkirakennustapaa, joka tulkitsee puurakentamisen<br />
perinteitä uudella raikkaalla tavalla.<br />
Yksi- ja kaksikerroksiset rakennukset on rakennettava puurunkoisina ja<br />
puuverhottuina. Ylimpien kerrosten sisätilojen suunnittelussa suositellaan<br />
harkittavaksi vinojen sisäkattojen, kattoterassimaisten parvekkeiden ja muiden<br />
ylimmän kerroksen erityisluonnetta korostavien suunnitteluratkaisujen käyttöä<br />
tasokkaiden ja luonteikkaiden asumisratkaisujen aikaansaamiseksi.<br />
Liikennemelulle alttiissa korttelien osissa suositellaan monessa tasossa olevien<br />
asuntojen kohdalla tutkittavaksi oleskelutilojen sijoittamista ylimpiin kerroksiin.<br />
Kattoterassimaisten parvekkeiden avulla voidaan myös hakea suotuisia<br />
jokinäkymiä korttelien sisäosien asunnoista.<br />
Korttelialueelle osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa enintään 2,6 metriä syviä<br />
viherhuoneita sekä lasitettuja parvekkeita, terasseja ja luhtikäytäviä.<br />
Asemakaavalla on näin haluttu kannustaa lämpötiloiltaan eriasteisten<br />
oleskelutilojen liittämiseen asuintiloihin kaupunkimaisella alueella, jolla varsinainen<br />
pihoilla oleskelu voi olla osittain rajoittunutta.<br />
Alueen rakennustyypit ovat 2-2 2/3 -kerroksisia pientalomaisia rakennuksia, jotka<br />
voidaan toteuttaa joko rivitalo- tai kerrostalomaisina ratkaisuina.<br />
Aleksanterinkaaren varrelle sijoittuu kaksi 3 2/3 -kerroksista pistetaloa.<br />
Rantapuistovyöhykkeellä on kaksi rakennuspaikkaa korkealuokkaisille jokirannan<br />
palvelutarjontaa täydentäville ravintola-, kahvila- sekä mahdollisesti myös<br />
venesatamatoimintoja tarjoaville paviljonkimaisille rakennuksille.<br />
Rantapaviljongeista toinen voidaan toteuttaa ympärivuotisena rakennuksena, jonka<br />
lattiataso on teoreettisen tulvarajan yläpuolella. Toinen paviljonki sijoittuu aivan<br />
vesirajan tuntumaan, jolloin siihen voidaan liittää laiturimainen terassi. Merkittävään<br />
<strong>Porvoo</strong>njoen kulttuuriympäristöön sijoittuvaa rakennusta ei voida kuitenkaan nostaa<br />
lattiatasoltaan teoreettisen tulvarajan yläpuolelle, jolloin rakennus on toteutettava<br />
niin, että se ääritilanteissa voi joutua hetkellisesti veden valtaan. Paikkaan soveltuu<br />
kausiluontoinen, lämmittämätön, kevyt, mutta ulkoasultaan huoliteltu rakennus.<br />
Moderni puukaupunkialueesta poiketen alueella on selkeä tarve Läntisen<br />
Aleksanterinkadun ja Aleksanterinkaaren varsille sijoittuville pienehköille myymälä-,<br />
toimisto- tai verstastyyppisille katukuvaa ja alueen palvelutasoa kohottaville<br />
palveluhuoneistoille. Erityishuomiota kiinnitetään rakentamiseen jokirannassa ja<br />
alueen liittymiseen <strong>Porvoo</strong>njoen kulttuuriympäristöön.<br />
Pääasiallisena julkisivumateriaalina alueella suositaan puuta, jota täydentävät<br />
sokkeleissa ja katujulkisivuissa käytetyt luonnonkivipinnoitteet. Alueen luonteen<br />
kannalta myös runkorakenteissa tulisi suosia mahdollisuuksien mukaan puuta.<br />
3
RAKENNUSTEN SUUNNITTELU<br />
KORTTELI 447<br />
Modernin puukaupungin<br />
heijastuma Engelinpuiston<br />
etelälaidalla<br />
Yleistä<br />
Kortteli toimii kaupunkirakenteellisesti Moderni puukaupunkialueen korttelin 446<br />
vastaparina Engelinpuiston puistoakselin eteläpuolella. Korttelin<br />
rakennustapamääräysten lähtökohtana on ollut Moderni puukaupunkialueen<br />
(asemakaava 330) korttelin 446 osalta annetut rakennustapamääräykset<br />
ilmansuuntien mukaan sovellettuina.<br />
Ensimmäisen kerroksen lattiataso rakennetaan asuintilojen osalta vähintään 0,7 m<br />
viereistä katutasoa tai puistokäytävää korkeammalle, kuitenkin vähintään tasolle<br />
+3,0.<br />
Kortteli on jäsennelty Modernin puukaupungin tapaan enintään 1600 k-m2:n<br />
kokoisiin paloteknisiin ryhmiin, jolloin tällaista ryhmää voidaan paloteknisessä<br />
mielessä käsitellä kuin yhtä vastaavan kokoista P3 -luokan rakennusta.<br />
Rakennusten välisen etäisyyden ollessa alle 8 m tulee vähintään toisen<br />
rakennuksen seinän olla suunniteltu EI 30 -luokkaan molemminpuolista paloa<br />
vastaan. Lisätietoja seinien aukotuksesta on Suomen<br />
rakentamismääräyskokoelman osassa E1 sekä ympäristöministeriön<br />
Ympäristöoppaassa 39 ”Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus<br />
korjausrakentamisessa”<br />
Rakennus on toteuttava yhtenäisenä massana, jolloin rakennuksessa ei saa olla<br />
kerrosluvussa määriteltyä korkeampia osia. Rakennuksen julkisivun<br />
enimmäiskorkeus maanpinnan ja sokkelin leikkauskohdasta julkisivun ja katon<br />
leikkauskohtaan määriteltynä saa olla enintään 6,5 metriä. Päätyjen osalla julkisivu<br />
saa olla korkeampi.<br />
Sisäänkäynnit<br />
Asuinrakennusten sisäänkäynnit järjestetään pääsääntöisesti korttelipihan puolelta.<br />
Julkisivut<br />
Pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään puuta suorina hienosahattuina tai<br />
höylättyinä pintoina. Julkisivuissa tavoitellaan massiivipuuvaikutelmaa, joten<br />
verhouslautojen tulee olla pääosin vähintään 200 mm leveitä. Julkisivupinnat<br />
jäsennetään yhtenäisiksi ja säännöllisen kokoisiksi, vähintään kerroksen korkuisiksi<br />
pysty- tai vaakasuoriksi kentiksi. Umpiosissa voi olla vähäisiä aukotuksia, jolloin<br />
valoaukon pienempi mitta on enintään 40 cm. Rakennusten julkisivujen tulee olla<br />
keittomaalilla maalattua puuta. Värit valitaan erillisestä värityssuunnitelmasta.<br />
Parvekkeet ja terassit tehdään pääosin sisäänvedettyinä. Rakennusten<br />
massoittelussa pyritään selkeään perushahmoon, josta vähäiset ulkonevat osat<br />
toteutetaan ilmeeltään kevyesti.<br />
Kattomuoto<br />
Rannan puoleisissa rakennuksissa käytetään harjakattoa, muilla rakennusaloilla<br />
katto voi olla myös murrettu harjakatto. Kattokulma on 1 : 2 ja harjan suunta<br />
vastarannan empirekoordinaatiston mukaan kohtisuoraan itärantaan, kuten<br />
Moderni puukaupunkialueella.<br />
Katemateriaalina käytetään konesaumattua sileää peltikatetta, väri musta. Kattojen<br />
etelänpuoleisilla lappeilla voi kattopellin korvata myös tummalla aurinkopaneelilla.<br />
Katon tulee muodostaa ehjä rauhallinen pinta, jossa ei sallita ulkonevia osia. Katon<br />
räystäslinja jatkuu yhtenäisenä myös julkisivun sisäänvetojen ja ulokkeiden<br />
kohdalla. Räystäiden tulee olla ulkonevat, mutta niiden maksimipituus<br />
julkisivulinjasta on kuitenkin 60 cm. Räystäät jätetään avonaisiksi eikä niillä sallita<br />
vuorilaudoitusta.<br />
Asuntojen yhteistilat<br />
Talousirtaimistoa ja ulkoiluvälineitä varten järjestetään riittävät säilytystilat.<br />
Polkupyörille varataan riittävät, turvalliset ja helppokäyttöiset sateelta suojatut ja<br />
päivittäiskäytön mahdollistavat säilytystilat.<br />
TALOUSRAKENNUKSET, KATOKSET, AUTOSUOJAT,<br />
AIDAT<br />
Talousrakennukset, katokset ja aidat ovat merkittävä korttelikokonaisuutta<br />
täydentäviä kaupunkikuvallisia elementtejä. Niiden tulee muodostaa<br />
asuinrakennusten kanssa ilmeeltään, materiaaleiltaan, väreiltään ja<br />
korkeusmaailmaltaan yhtenäinen kokonaisuus. Ne toteutetaan pääasiallisesti<br />
puurakenteisina.<br />
4
Kattomuotona piharakennuksissa ja rakennelmissa on pulpettikatto. Näkyvät<br />
katonlappeet ovat asuinrakennusten tapaan konesaumattua sileää peltiä, väriltään<br />
mustat. Räystäiden tulee olla avonaiset eikä niillä sallita vuorilaudoitusta.<br />
Pysäköintialueen korkeus sovitetaan siten, että sen avulla korttelipiha liittyy<br />
luontevasti kadun korkeusasemaan. Pysäköintialue ympäröidään palamattomista<br />
rakennustarvikkeista rakennetulla muurilla, jonka korkeus saa olla korkeintaan 2,3<br />
metriä pysäköintialueen puolelta mitattuna. Muurin ulkopinta tulee käsitellä<br />
viimeistellysti. Muuri sovitetaan korttelialuetta ympäröivään aitaan ja rakennuksiin<br />
puisilla istutusritiliköillä ym. pehmentävillä rakenteilla. Korttelialueen<br />
autopaikkavaatimuksen mukaiset autopaikat on ehdottomasti katettava. Autotalleja<br />
saa rakentaa korttelialueelle osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Mahdollisia<br />
ylimääräisiä autopaikkoja, kuten vieraspaikkoja ei tarvitse kattaa.<br />
Jätekatokset sijoitetaan siten, että niiden tyhjennys kadulta käy vaivattomasti.<br />
Jätekatokset varustetaan betonipohjalla.<br />
Kuva 1. Korttelin rantafasadirivistöä.<br />
Korttelialueen sisällä ei saa rakentaa tonttien välisiä aitoja. Muilta osin aitojen<br />
rakentamisessa otetaan huomioon jäljempänä kohdassa ”Korttelin liittyminen<br />
julkiseen tilaan” esitetyt periaatteet.<br />
KORTTELIPIHAN SUUNNITTELU<br />
Yleistä<br />
Korttelipihat rakennetaan katu- tai puistotasoa korkeammalle niin, että pihan avulla<br />
sovitetaan katu- tai puistotason ja asunnon lattiatason välinen korkeusero.<br />
Hienovaraisella korkeusvaihtelulla muodostetaan julkisuudeltaan eriasteisia<br />
ulkotiloja. Esteettömyysnäkökulma tulee kuitenkin ottaa huomioon kulkureittien<br />
suunnittelussa tasoeroista huolimatta.<br />
Korttelipihojen tulee muodostaa tilallisesti yhtenäisiä kokonaisuuksia, joissa eri<br />
rakennusten piha-alueita ei ole erotettu toisistaan. Häiriötä aiheuttavien<br />
pihatoimintojen kuten tomutustelineiden tai roska-astioiden kohdat on syytä rajata<br />
pihatilasta korkeakasvuisin pensasaidoin tai säleiköllä. Rakennusten sokkelin<br />
vieressä oleva kaista on kivettävä.<br />
Perustamaton pihamaa tulee painumaan. Painuma saattaa olla epätasaista eri<br />
kohdissa pihaa. Kaikki painumisesta syntyvät, vettä keräävät painanteet on<br />
korjattava siten, että sadevesi saadaan johdettua pihan kuivatusjärjestelmään.<br />
Asuntokohtaiset pihaosuudet<br />
Pihojen yksityiset alueet tulee selkeästi erottaa yhteisistä pihan osista. Yksityisten<br />
alueiden hoitovastuu tulee jakaa selvästi, jotta vältetään hoitamatta jäävien<br />
epämääräisten alueiden kehittyminen pihalle.<br />
Kuva 2: Moderni puukaupunkialueen kortteli 446. Rakennusten sokkeleihin ja<br />
julkisivuihin kiinteästi liittyvä aita, jonka yläosa on toteutettu ilmavasti. Aidassa on<br />
myös aukko, jonka kautta ulkotilahierarkia lomittuu. Aidassa olevaa porttia on<br />
korostettu hienovaraisella valaistuksella. Pihalla oleva pylväsvalaisin häikäisee<br />
asuntoihin eikä ole näin ollen hyvä esimerkki.<br />
5
Yksityiset asuntopihat tulee rajata pensasaidoilla ja mahdolliseen terassiin osittain<br />
liittyvällä säleiköllä, joiden yhteyteen istutetaan köynnöskasveja. Yksityistä aluetta<br />
ei saa aidata läpinäkymättömin aidoin. Säleikön osuus rajauksesta saa olla<br />
enintään 1/3 yksityisen alueen rajasta<br />
Pensasaidan pensaina tulee käyttää matalakasvuisia, alle 1,5 metriä korkeiksi<br />
kasvavia pensaita. Pensasaidan tulee olla pääosaltaan yhtenäinen koko<br />
korttelipihassa. Yhdellä asuntopihan sivulla tai noin 1/3pensasaidan pituudesta<br />
pieni pelialue, esimerkiksi 5x10 metriä, jonka pinta on keinonurmea. Korttelipihan<br />
oleskelupaikka tulee sijoittaa kohtaan, johon osuu aurinko iltapäivällä ja illalla. Se<br />
tulee varustaa penkein ja pöydin ja istuttaa viihtyisäksi.<br />
tulee olla pensasaidan olla monimuotoisempi, vapaasti kasvava pensasaidanne,<br />
jossa käytetään useampia eri pensaslajeja päälajin lisäksi. Tässä<br />
vapaamuotoisessa osassa yksityispihan rajausta voidaan käyttää myös<br />
korkeammaksi, enintään viisimetrisiksi kasvavia kukkivia pensaita ja pienpuita tai<br />
ikivihreitä pylväsmallisia pensaita ja pienpuita.<br />
Istutettava alueen osa<br />
Tontit on istutettava niiltä osin kuin niitä ei käytetä rakentamiseen tai kulkuteinä.<br />
Istutettava alue voi olla puutarhamainen pihan osa tai sitä voidaan käyttää<br />
leikkeihin tai muihin pihatoimintoihin. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla<br />
monipuolista ja sisältää myös puita, pensaita ja köynnöskasveja. Pelkkä nurmikko<br />
ei täytä vaatimusta.<br />
Kuva 3. Periaatepoikkileikkaus pihan kulkutien rakenteesta.<br />
Istutettavaa aluetta ei saa pinnoittaa asvaltilla. Jos istutettavalle alueelle tehdään<br />
pyykin kuivatuspaikka, tuuletuspaikka, autopaikka tai huoltoreitti, se on<br />
pinnoitettava reikäkivin tai nurmisaumaisin laatoin. Yhtenäinen laatoitusalue ei saa<br />
muodostaa laajaa yksitoikkoista pintoja, vaan pinnat on jäsennettävä ja<br />
suunniteltava ilmeikkäiksi käyttäen hyväksi erilaisia kiveyksiä ja ladontamalleja.<br />
Kulkureitit piha-alueella<br />
Korttelipihalla on jalankulun reitti suunniteltava luontevaksi ja päällystettävä<br />
vaihtelevin laatoituksin ja kiveyksin. Nurmi- ja istutusalueet on erotettava<br />
kulkureitistä reunatuin. Reunatukien tulee olla luonnonkiveä tai betonisia<br />
reunatukielementtejä, jotka kestävät konellista lumen aurausta. Reunatukien tulee<br />
olla vähintään 5 cm korkeita.<br />
Palokaluston kulkureitit on piha-alueella vahvistettava ja pinnoitettava<br />
nurmireikäkivin tai vahvistetulla nurmella, jonka kantavuus kestää ajon.<br />
Pihanpuoleinen sisäänkäynnin edusta on kivettävä tai laatoitettava edustavasti.<br />
Sen yhteyteen on sijoitettava jokin tunnistettava persoonallinen elementti kuten<br />
penkki, istutusruukku sesongin mukaisia kasveja varten tai köynnössäleikkö.<br />
Sisäänkäynti ja sen edusta tulee valaista miellyttävästi.<br />
Lasten leikkipaikka ja korttelipihan oleskelupaikka<br />
Leikkialueet tulee sijoittaa korttelipihan lämpimimpään ja aurinkoisimpaan osaan.<br />
Niille tulee olla hyvä näkyvyys asunnoista käsin. Pihaleikkipaikan tulee olla<br />
varustettu leikkivälinein ja istuinryhmällä. Leikkialueen yhteyteen tulee sijoittaa<br />
Kuva 4. Kattamattoman autopaikan erottaminen piha-alueesta.<br />
6
Pihapuut, pensaat ja maanpeitekasvit<br />
Alueella oleva puusto pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Korttelipihat<br />
ovat varsin pieniä, eikä niihin mahdu montaa suurikasvuista puuta. Suurikasvuisten<br />
puiden tulee olla jalopuita. Pienikasvuisia koristepuita mahtuu pihoille useampia.<br />
Suositeltavia lajeja ja lajikkeita ovat koristeomena- ja kirsikkapuut. Pihoille voidaan<br />
istuttaa myös muutamia kapea- ja matalakasvuisia havupuita ja havupensaita<br />
kuten esimerkiksi tuijien pilarimuotoja. Suurikasvuiset puut ja havupuut tulee<br />
sijoittaa siten, että niiden varjo ei lankea iltapäivisin ja iltaisin leikki- ja<br />
oleskelupaikalle vaan mieluiten autokatosten tai talousrakennukse ylle.<br />
Pihoille tulee istuttaa suojapensaita erottamaan katutilaa ja paikoitusalueita<br />
pihatilasta. Oleskelupaikkojen yhteyteen ja niiden taustoiksi tulee istuttaa pihan<br />
edustavaksi kauneuspisteeksi monilajinen pensas-, perenna- tai köynnösistutus.<br />
Pensasistutuksille tulee istuttaa ikivihreistä maanpeitekasveista katekasvillisuus.<br />
Se helpottaa pensaiden hoitoa ja siistin ilmeen säilymistä myös talven lumettomaan<br />
aikaan. Suositeltavia katekasvilajeja ovat muun muassa maahumala, rönsyansikka,<br />
suikerovihma ja akankaalit. Myös puiden tyvelle on suositeltavaa istuttaa<br />
maanpeitekasveja. jotta nurmialueen hoito helpottuu ja vältytään nurmenleikkuun<br />
aiheuttamilta runkovaurioilta. Pensasistutukset on varustettava matalin suojaaidoin,<br />
jotka voidaan poistaa pensaiden vartuttua. Paikoissa, joissa pensasistutus<br />
rajautuu kävelyreitin sisäkaarteeseen, on reunatuen lisäksi käytettävä myös muita<br />
pensaita suojaavia ajoesteitä tai pollareita. Tällaisten ajoesteiden tulee sopia<br />
muihin pihakalusteisiin.<br />
KORTTELIN LIITTYMINEN JULKISEEN TILAAN<br />
Rakennukset sijoitetaan pääsääntöisesti tontinrajaan kiinni. Tontit rakennetaan<br />
kadun, rantaraitin tai Engelinpuiston tasoa korkeammalle siten, että tontinrajaan<br />
rakennetaan rakennuksien luonnonkivisokkeleihin luontevasti liittyvä tukimuuri,<br />
kivipengerrys, matala kiviaita tai vastaava ryhdikäs ja ulkoasultaan viimeistelty<br />
rakenne. Tasoeroa ei saa hoitaa luiskalla.<br />
Niillä osilla tontin rajaa, joissa rakennukset eivät rajaa tonttia rakennetaan<br />
tukimuurin päälle rakennusten julkisivuihin ilmeeltään ja väreiltään liittyvä puinen<br />
aita. Aidan vähimmäiskorkeus kadun tai puiston maanpinnan puolelta mitattuna on<br />
2,1 m. Aidassa on suotavaa olla joitakin aukkoja, joiden kautta avautuu vaihtelevia<br />
näkymiä yksityisen ja julkisen ulkotilan välille. Rannan puoleisella osuudella aitaan<br />
on järjestettävä riittäviä aukkoja, jotta näköyhteys joelle avautuu myös korttelin<br />
sisäosista.<br />
Kulkuyhteydet tonteille järjestetään aidassa olevien porttien kautta. Portin kohtaa<br />
korostetaan valaistuksella ja katutilaa rajaavilla istutuksilla.<br />
Valaistus toteutetaan niin, etteivät rakennusten ulkopuoliset valaisimet<br />
tarpeettomasti valaise asuntojen sisätiloja ikkunoiden kautta. Rantajulkisivuissa<br />
voidaan hienovaraisella valaistuksella poimia fasadirivistöstä esiin yksityiskohtia,<br />
jotka korostavat korttelin erityisarvoa.<br />
Valaistus<br />
Pihan kulkureitit, sisäänkäynnit, oleskelupaikka ja ulkovarastojen edustat on<br />
valaistava tarkoituksenmukaisesti. Valaistus toteutetaan piha-alueilla niin, etteivät<br />
pihavalaisimet tarpeettomasti valaise asuntojen sisätiloja ikkunoiden kautta. Näin<br />
ollen on kulkureiteillä käytettävä matalia vain kulkureitin valaisevia valaisimia.<br />
Valaistustehon riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota<br />
häikäisemättömyysvaatimuksesta huolimatta.<br />
Osa ulkotilojen valaisimista voidaan kiinnittää rakennusten seiniin.<br />
Seinävalaisimesta lähtevän valon tulee suuntautua pääosin valaisimesta alaspäin.<br />
Erityisesti pylväsmäisten erillisten valaisimien yhteydessä tulee kiinnittää huomiota<br />
valaisimien tyylilliseen sopivuuteen muihin pihakalusteisiin. Portteja ja kulkureittejä<br />
korostetaan valaistuksella. On suositeltavaa käyttää myös joitakin kohdevalaisimia,<br />
joilla valaistaan keskeinen istutus tai pihapuun latvus.<br />
7
KORTTELI 440<br />
Aleksanterinkaareen<br />
rajautuva tehokas kortteli<br />
RAKENNUSTEN SUUNNITTELU<br />
Kuva 5. Aleksanterinkaaren pistetalot.<br />
Yleistä<br />
Aleksanterinkaaren varren kaksi pistetaloa jatkavat Moderni puukaupunkialueen<br />
kortteleiden 441 ja 444 rakeisuusperiaatetta. Korttelin itäosien lamellimaisilla<br />
talomassoilla kortteli kytkeytyy sekä Moderni puukaupunkialueen<br />
pientalokortteleihin että vastarannan Empirekeskustan korttelirakenteeseen.<br />
Ensimmäisen kerroksen lattiataso rakennetaan asuintilojen osalta vähintään 0,7 m<br />
viereistä katutasoa korkeammalle. Liiketiloissa lattiataso voi olla katutasollakin.<br />
Aleksanterinkaaren varrelle toteutettavia pistetaloja lukuun ottamatta rakennus on<br />
toteuttava yhtenäisenä massana, jolloin rakennuksessa ei saa olla kerrosluvussa<br />
määriteltyä korkeampia osia. Rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus<br />
maanpinnan ja sokkelin leikkauskohdasta julkisivun ja katon leikkauskohtaan<br />
määriteltynä saa olla kerrosluvun ollessa 2 enintään 6,5 metriä, kerrosluvun ollessa<br />
2 2/3 enintään 8 metriä ja kerrosluvun ollessa 3 1/2 enintään 11 metriä. Päätyjen<br />
osalla julkisivu saa olla korkeampi.<br />
Sisäänkäynnit<br />
Asuinrakennusten sisäänkäynnit järjestetään pääsääntöisesti korttelipihan puolelta.<br />
Läntisen Aleksanterinkadun ja Aleksanterinkaaren varren liiketiloihin kuljetaan<br />
perinteisesti suoraan kadulta.<br />
Julkisivut<br />
Kadunpuoleiset julkisivut on maantasokerroksessa käsiteltävä pääosin ylemmistä<br />
kerroksista poikkeavalla tavalla. Sokkelimaisen ilmeen välttämiseksi on käytettävä<br />
suuria ikkunoita sekä korkealuokkaisia materiaaleja ja käsittelyjä.<br />
8<br />
Kuva 6. Läntisen Aleksanterinkadun varrelle sijoitettavan asuinrakennuksen<br />
katutasossa on toimisto- tai myymälätilaa. Tilan ikkunoihin liittyy ripustettu katos.<br />
Katutilaa voi elävöittää vielä rakennuksen sokkeliin liittyvällä istutuslaatikolla<br />
istuintasoineen.
Liike- ja toimistotilojen osalla suositellaan kadun puolella käytettäväksi<br />
jalankulkutilaa visuaalisesti korkeussuunnassa rajaavaa ilmeeltään kevyttä katosta,<br />
joka kannatetaan katoksen yläpuoliselta julkisivun osalta. Katoksen tulee toimia<br />
myös riittävässä määrin sadesuojana. Katoksen alareunan vapaan korkeuden<br />
katupinnasta tulee olla RakMK:n osan F2 mukaan vähintään 2,2 metriä. Katoksen<br />
materiaalin tulee olla valoa läpäisevää.<br />
Kadunpuoleisella julkisivun osalla sallitaan rakennuksen sokkeliin kiinteästi liittyvän<br />
enintään 50 cm ulkonevan katutilaa elävöittävän istutuslaatikon käyttö.<br />
Istutuslaatikon korkeus saa olla korkeintaan 70 cm kadun pinnasta. Istutuslaatikon<br />
yhteyteen voi liittyä myös seinään kiinnitetty puinen istuintaso.<br />
Ylemmissä kerroksissa pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään puuta tai<br />
Aleksanterinkaaren varren pistetaloja lukuun ottamatta kuultorappausta.<br />
Kaksikerroksiset rakennukset on rakennettava puurunkoisina ja puuverhottuina.<br />
Puuverhousta käytettäessä julkisivuissa tavoitellaan massiivipuuvaikutelmaa, joten<br />
verhouslautojen tulee olla pääosin vähintään 200 mm leveitä. Julkisivupinnat<br />
jäsennetään yhtenäisiksi ja säännöllisen kokoisiksi pysty- tai vaakasuoriksi kentiksi.<br />
Umpiosissa voi olla vähäisiä aukotuksia, jolloin valoaukon pienempi mitta on<br />
enintään 40 cm.<br />
Kuva 7. Läntisen Aleksanterinkadun julkisivurivistöä.<br />
Aleksanterinkaaren varren pistetalojen julkisivujen tulee olla keittomaalilla<br />
maalattua puuta. Muiden rakennusten puujulkisivut käsitellään himmeäkiiltoisella<br />
peittomaalilla. Kuultorapatun julkisivun osuus saa olla enintään 50 % tontin<br />
rakennusten julkisivuista lukuun ottamatta talousrakennuksia ja autosuojia. Värit<br />
valitaan erillisestä värityssuunnitelmasta.<br />
Julkisivujen jäsennyksessä ja massoittelussa noudatetaan tässä<br />
rakennustapamääräyksessä olevien asemakaavan havainnekuvien periaatteita.<br />
Parvekkeet ja terassit tehdään pääosin sisäänvedettyinä. Rakennusten<br />
massoittelussa pyritään selkeään perushahmoon, josta vähäiset ulkonevat osat<br />
toteutetaan ilmeeltään kevyesti.<br />
Kattomuoto<br />
Kattomuodon tulee olla harja- tai murrettu harjakatto. Kattokulma on vähintään 1 : 3<br />
ja korkeintaan 1 : 1,5. Harjan suunta on rakennuksen pidemmän sivun suuntainen.<br />
Aleksanterinkaaren varrelle rakennettavissa pistetaloissa kattomuoto on tasakatto.<br />
Katteena tulee käyttää näkyvillä kattopinnoilla konesaumattua sileää peltikatetta,<br />
jolloin katteen väri on tummanharmaa tai musta. Kattopellin voi korvata myös<br />
tummalla aurinkopaneelilla.<br />
9
Katon tulee muodostaa ehjä rauhallinen pinta, jossa sallitaan yksi enintään 1,6 m<br />
leveä kattolyhty kutakin katon 10 metrin pituista osaa kohti. Kattolyhdyn tulee olla<br />
muodoltaan selkeän yksinkertainen, sivulta ja päältä kattopellillä päällystetty. Katon<br />
räystäslinja jatkuu yhtenäisenä myös kattolyhtyjen, julkisivun sisäänvetojen ja<br />
ulokkeiden kohdalla. Räystäiden tulee olla ulkonevat, mutta niiden maksimipituus<br />
julkisivulinjasta on kuitenkin 60 cm. Räystäät on jätettävä avoimiksi, ts. umpeen<br />
laudoitusta ei sallita.<br />
Kattokerroksissa voidaan käyttää myös sisäänvedettyjä näköalaparvekkeita, joilla<br />
voidaan avata asunnoista ulko-oleskelutiloja myös vilkkaasti liikennöidyn Läntisen<br />
Aleksanterinkadun puolelle suotuisaan ilmansuuntaan. Korttelin keskiosassa<br />
voidaan kattoparvekkeilla vastaavasti avata näkymiä asunnoista joelle päin<br />
lähempänä jokea olevien talojen kattojen yli. Kattoparvekkeita toteutettaessa<br />
rakennetaan kuitenkin havainnekuvissa esitetyn kaltainen lippamainen räystäs,<br />
jolla julkisivu katkaistaan korkeussuunnassa. Räystäs nostetaan niin ylös, ettei<br />
erillistä parvekkeen kaidetta tarvita. Kattoparvekkeiden mahdollinen lasitus tulee<br />
ratkaista siten, että pysyvät rakenteet eivät nouse katonharjan ja räystään välisen<br />
viivan yläpuolelle.<br />
Asuntojen yhteistilat<br />
Talousirtaimistoa ja ulkoiluvälineitä varten järjestetään riittävät säilytystilat.<br />
Polkupyörille varataan riittävät, turvalliset ja helppokäyttöiset sateelta suojatut ja<br />
päivittäiskäytön mahdollistavat säilytystilat. Korttelialueelle on osoitettu<br />
rakennusaloja asukkaiden yhteistilojen, päivähoitohuoneistojen yms. rakentamista<br />
varten. Nämä aputilarakennukset toteutetaan seuraavassa kohdassa olevat ohjeet<br />
huomioon ottaen.<br />
TALOUSRAKENNUKSET, KATOKSET, AUTOSUOJAT<br />
Talousrakennukset, katokset ja aidat ovat merkittävä korttelikokonaisuutta<br />
täydentäviä kaupunkikuvallisia elementtejä. Niiden tulee muodostaa<br />
asuinrakennusten kanssa ilmeeltään, materiaaleiltaan, väreiltään ja<br />
korkeusmaailmaltaan yhtenäinen kokonaisuus. Ne toteutetaan pääasiallisesti<br />
puurakenteisina.<br />
Kattomuotona piharakennuksissa ja rakennelmissa on pulpettikatto, harjakatto tai<br />
murrettu harjakatto. Näkyvät katonlappeet ovat asuinrakennusten tapaan<br />
konesaumattua sileää peltiä, väriltään mustat tai tumman harmaat. Räystäiden<br />
tulee olla avonaiset eikä niillä sallita vuorilaudoitusta.<br />
Pysäköintialueen korkeus sovitetaan siten, että sen avulla korttelipiha liittyy<br />
luontevasti kadun korkeusasemaan. Korttelialueen autopaikkavaatimuksen<br />
mukaiset autopaikat on ehdottomasti katettava. Autokatosten tai -tallien räystäs<br />
saa pysäköintialueen ulkopuolella olla korkeintaan 2,1 metrin korkeudella<br />
maanpinnasta. Autotalleja saa rakentaa korttelialueelle osoitetun<br />
rakennusoikeuden lisäksi. Mahdollisia ylimääräisiä autopaikkoja, kuten<br />
vieraspaikkoja ei tarvitse kattaa.<br />
Autokatokset tai -tallit vuorataan hienosahatulla tai höylätyllä puutavaralla tai<br />
tehdään kiviaineisina. Puupinnat maalataan kiiltoasteeltaan keittomaalia<br />
vastaavalla maalilla, joka on sävyltään punamultaa vastaava tai keskiharmaa.<br />
Kiviaineinen muuri pinnoitetaan harmaaksi.<br />
Jätekatokset sijoitetaan siten, että niiden tyhjennys kadulta käy vaivattomasti.<br />
Jätekatokset varustetaan betonipohjalla.<br />
KORTTELIPIHAN SUUNNITTELU<br />
Yleistä<br />
Korttelipihat rakennetaan katu- tai puistotasoa korkeammalle niin, että pihan avulla<br />
sovitetaan katu- tai puistotason ja asunnon lattiatason välinen korkeusero.<br />
Hienovaraisella korkeusvaihtelulla muodostetaan julkisuudeltaan eriasteisia<br />
ulkotiloja. Esteettömyysnäkökulma tulee kuitenkin ottaa huomioon kulkureittien<br />
suunnittelussa tasoeroista huolimatta.<br />
Korttelipihojen tulee muodostaa tilallisesti yhtenäisiä kokonaisuuksia, joissa eri<br />
rakennusten piha-alueita ei ole erotettu toisistaan. Häiriötä aiheuttavien<br />
pihatoimintojen kuten tomutustelineiden tai roska-astioiden kohdat on syytä rajata<br />
pihatilasta korkeakasvuisin pensasaidoin tai säleiköllä. Rakennusten sokkelin<br />
vieressä oleva kaista on kivettävä.<br />
Perustamaton pihamaa tulee painumaan. Painuma saattaa olla epätasaista eri<br />
kohdissa pihaa. Kaikki painumisesta syntyvät, vettä keräävät painanteet on<br />
korjattava siten, että sadevesi saadaan johdettua pihan kuivatusjärjestelmään.<br />
Asuntokohtaiset pihaosuudet<br />
Maantasokerroksissa asunnoille rakennetaan korttelipihan puolelle sijoittuva<br />
asuntopiha, joka rakennetaan ympäröivää maanpintaa korkeammalle.<br />
Pihojen yksityiset alueet tulee selkeästi erottaa yhteisistä pihan osista. Yksityisten<br />
alueiden hoitovastuu tulee jakaa selvästi, jotta vältetään hoitamatta jäävien<br />
epämääräisten alueiden kehittyminen pihalle. Asuntopihat tulee rajata<br />
pensasaidoilla ja mahdolliseen terassiin osittain liittyvällä säleiköllä, joiden<br />
yhteyteen istutetaan köynnöskasveja. Yksityistä aluetta ei saa aidata<br />
läpinäkymättömin aidoin. Säleikön osuus rajauksesta saa olla enintään 1/3<br />
yksityisen alueen rajasta.<br />
Pensasaidan pensaina tulee käyttää matalakasvuisia, alle 1,5 metriä korkeiksi<br />
kasvavia pensaita. Pensasaidan tulee olla pääosaltaan yhtenäinen koko<br />
korttelipihassa. Yhdellä asuntopihan sivulla tai noin 1/3 pensasaidan pituudesta<br />
tulee olla pensasaidan olla monimuotoisempi, vapaasti kasvava pensasaidanne,<br />
10
jossa käytetään useampia eri pensaslajeja päälajin lisäksi. Tässä<br />
vapaamuotoisessa osassa yksityispihan rajausta voidaan käyttää myös<br />
korkeammaksi, enintään viisimetrisiksi kasvavia kukkivia pensaita ja pienpuita tai<br />
ikivihreitä pylväsmallisia pensaita ja pienpuita.<br />
Istutettava alueen osa<br />
Tontit on istutettava niiltä osin kuin niitä ei käytetä rakentamiseen tai kulkuteinä.<br />
Istutettava alue voi olla puutarhamainen pihan osa tai sitä voidaan käyttää<br />
leikkeihin tai muihin pihatoimintoihin. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla<br />
monipuolista ja sisältää myös puita, pensaita ja köynnöskasveja. Pelkkä nurmikko<br />
ei täytä vaatimusta.<br />
Istutettavaa aluetta ei saa pinnoittaa asvaltilla. Jos istutettavalle alueelle tehdään<br />
pyykin kuivatuspaikka, tuuletuspaikka, autopaikka tai huoltoreitti, se on<br />
pinnoitettava reikäkivin tai nurmisaumaisin laatoin. Yhtenäinen laatoitusalue ei saa<br />
muodostaa laajaa yksitoikkoista pintoja, vaan pinnat on jäsennettävä ja<br />
suunniteltava ilmeikkäiksi käyttäen hyväksi erilaisia kiveyksiä ja ladontamalleja.<br />
Kuva 8. Periaatepoikkileikkaus pihan kulkutien rakenteesta.<br />
Kulkureitit piha-alueella<br />
Korttelipihalla on jalankulun reitti suunniteltava luontevaksi ja päällystettävä<br />
vaihtelevin laatoituksin ja kiveyksin. Nurmi- ja istutusalueet on erotettava<br />
kulkureitistä reunatuin. Reunatukien tulee olla luonnonkiveä tai betonisia<br />
reunatukielementtejä, jotka kestävät konellista lumen aurausta. Reunatukien tulee<br />
olla vähintään 5 cm korkeita.<br />
Palokaluston kulkureitit on piha-alueella vahvistettava ja pinnoitettava<br />
nurmireikäkivin tai vahvistetulla nurmella, jonka kantavuus kestää ajon.<br />
Pihanpuoleinen sisäänkäynnin edusta on kivettävä tai laatoitettava edustavasti.<br />
Sen yhteyteen on sijoitettava jokin tunnistettava persoonallinen elementti kuten<br />
penkki, istutusruukku sesongin mukaisia kasveja varten tai köynnössäleikkö.<br />
Sisäänkäynti ja sen edusta tulee valaista miellyttävästi.<br />
Lasten leikkipaikka ja korttelipihan oleskelupaikka<br />
Leikkialueet tulee sijoittaa korttelipihan lämpimimpään ja aurinkoisimpaan osaan.<br />
Niille tulee olla hyvä näkyvyys asunnoista käsin. Pihaleikkipaikan tulee olla<br />
varustettu leikkivälinein ja istuinryhmällä. Leikkialueen yhteyteen tulee sijoittaa<br />
pieni pelialue, esimerkiksi 5x10 metriä, jonka pinta on keinonurmea. Korttelipihan<br />
oleskelupaikka tulee sijoittaa kohtaan, johon osuu aurinko iltapäivällä ja illalla. Se<br />
tulee varustaa penkein ja pöydin ja istuttaa viihtyisäksi.<br />
Pihapuut, pensaat ja maanpeitekasvit<br />
Alueella oleva puusto pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Korttelipihat<br />
ovat varsin pieniä, eikä niihin mahdu montaa suurikasvuista puuta. Suurikasvuisten<br />
puiden tulee olla jalopuita. Pienikasvuisia koristepuita mahtuu pihoille useampia.<br />
Kuva 9. Kattamattoman autopaikan erottaminen piha-alueesta.<br />
Suositeltavia lajeja ja lajikkeita ovat koristeomena- ja kirsikkapuut. Pihoille voidaan<br />
istuttaa myös muutamia kapea- ja matalakasvuisia havupuita ja havupensaita<br />
kuten esimerkiksi tuijien pilarimuotoja.<br />
Suurikasvuiset puut ja havupuut tulee sijoittaa siten, että niiden varjo ei lankea<br />
iltapäivisin ja iltaisin leikki- ja oleskelupaikalle vaan mieluiten autokatosten tai<br />
talousrakennukse ylle.<br />
11
Pihoille tulee istuttaa suojapensaita erottamaan katutilaa ja paikoitusalueita<br />
pihatilasta. Oleskelupaikkojen yhteyteen ja niiden taustoiksi tulee istuttaa pihan<br />
edustavaksi kauneuspisteeksi monilajinen pensas-, perenna- tai köynnösistutus.<br />
Pensasistutuksille tulee istuttaa ikivihreistä maanpeitekasveista katekasvillisuus.<br />
Se helpottaa pensaiden hoitoa ja siistin ilmeen säilymistä myös talven lumettomaan<br />
aikaan. Suositeltavia katekasvilajeja ovat muun muassa maahumala, rönsyansikka,<br />
suikerovihma ja akankaalit. Myös puiden tyvelle on suositeltavaa istuttaa<br />
maanpeitekasveja. jotta nurmialueen hoito helpottuu ja vältytään nurmenleikkuun<br />
aiheuttamilta runkovaurioilta. Pensasistutukset on varustettava matalin suojaaidoin,<br />
jotka voidaan poistaa pensaiden vartuttua. Paikoissa, joissa pensasistutus<br />
rajautuu kävelyreitin sisäkaarteeseen, on reunatuen lisäksi käytettävä myös muita<br />
pensaita suojaavia ajoesteitä tai pollareita. Tällaisten ajoesteiden tulee sopia<br />
muihin pihakalusteisiin.<br />
Valaistus<br />
Pihan kulkureitit, sisäänkäynnit, oleskelupaikka ja ulkovarastojen edustat on<br />
valaistava tarkoituksenmukaisesti. Valaistus toteutetaan piha-alueilla niin, etteivät<br />
pihavalaisimet tarpeettomasti valaise asuntojen sisätiloja ikkunoiden kautta. Näin<br />
ollen on kulkureiteillä käytettävä matalia vain kulkureitin valaisevia valaisimia.<br />
Valaistustehon riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota<br />
häikäisemättömyysvaatimuksesta huolimatta.<br />
liittyy muodoiltaan ja materiaaleiltaan viereisten rakennusten ulosvedettyihin<br />
räystäisiin.<br />
Käynnit tonteille järjestetään aidassa olevien porttien kautta. Portin kohtaa<br />
korostetaan valaistuksella ja katutilaa rajaavilla istutuksilla. Kulkuyhteyden kohdalla<br />
tasoero hoidetaan luiskalla.<br />
Maantasokerroksissa asunnoille rakennetaan korttelipihan puolelle sijoittuva<br />
asuntopiha, joka rakennetaan ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Korkeusero<br />
hoidetaan tukimuurilla, ei luiskalla. Korttelipihan puolella asuntopihat rajataan<br />
matalalla, enintään 1,2 metriä korkealla tukimuuriin liittyvällä aidalla, joka voi olla<br />
myös pensasaita. Korttelin sisäosiin ei saa rakentaa tonttien välisiä aitoja.<br />
Valaistus toteutetaan niin, etteivät rakennusten ulkopuoliset valaisimet<br />
tarpeettomasti valaise asuntojen sisätiloja ikkunoiden kautta. Aleksanterinkaaren ja<br />
Läntisen Aleksanterinkadun puoleisissa julkisivuissa voidaan hienovaraisella<br />
valaistuksella poimia fasadirivistöstä esiin yksityiskohtia, jotka elävöittävät katutilaa.<br />
Osa ulkotilojen valaisimista voidaan kiinnittää rakennusten seiniin.<br />
Seinävalaisimesta lähtevän valon tulee suuntautua pääosin valaisimesta alaspäin.<br />
Erityisesti pylväsmäisten erillisten valaisimien yhteydessä tulee kiinnittää huomiota<br />
valaisimien tyylilliseen sopivuuteen muihin pihakalusteisiin. Portteja ja kulkureittejä<br />
korostetaan valaistuksella. On suositeltavaa käyttää myös joitakin kohdevalaisimia,<br />
joilla valaistaan keskeinen istutus tai pihapuun latvus.<br />
KORTTELIN LIITTYMINEN JULKISEEN TILAAN<br />
Rakennukset sijoitetaan pääsääntöisesti tontinrajaan kiinni. Korttelialueet<br />
rakennetaan katualueita korkeammalle siten, että tonttien rajalle rakennetaan<br />
rakennuksen luonnonkivisokkeliin luontevasti liittyvä tukimuuri, kivipengerrys,<br />
matala kiviaita tai vastaava ulkoasultaan viimeistelty ryhdikäs rakenne, joka<br />
osoittaa tontin rajan (korkeuseroa ei saa hoitaa luiskalla).<br />
Niillä osilla tontin rajaa, joissa rakennukset eivät rajaa tonttia rakennetaan<br />
tukimuurin päälle rakennusten julkisivuihin ilmeeltään ja väreiltään liittyvä puinen<br />
aita. Aidan vähimmäiskorkeus kadun tai puiston maanpinnan puolelta mitattuna on<br />
2,1 m. Aidassa on suotavaa olla joitakin aukkoja, joiden kautta avautuu vaihtelevia<br />
näkymiä yksityisen ja julkisen ulkotilan välille. Läntisen Aleksanterinkadun<br />
puoleisella osuudella aidan päälle rakennetaan katosmainen rakenne, jolla aita<br />
Kuva 10. Moderni puukaupunkialueen korttelin 441 pistetalojen julkisivuja<br />
on korostettu julkisivun umpiosalle sijoitetulla kaksoisvalaisimella.<br />
12
KORTTELI 448<br />
Jokirantaan ja Läntiseen<br />
Aleksanterinkatuun<br />
rajautuva rantakortteli<br />
RAKENNUSTEN SUUNNITTELU<br />
Yleistä<br />
Umpikorttelimaisilla lamellitalomassoilla kortteli kytkeytyy sekä Moderni<br />
puukaupunkialueen pientalokortteleihin että vastarannan Empirekeskustan<br />
korttelirakenteeseen.<br />
Ensimmäisen kerroksen lattiataso rakennetaan asuintilojen osalta vähintään 0,7 m<br />
viereistä katutasoa tai puistokäytävää korkeammalle. Asuintilojen lattian alin<br />
korkeustaso on kuitenkin + 3,0. Liiketiloissa lattiataso voi olla katutasollakin.<br />
Rakennus on toteuttava yhtenäisenä massana, jolloin rakennuksessa ei saa olla<br />
kerrosluvussa määriteltyä korkeampia osia. Rakennuksen julkisivun<br />
enimmäiskorkeus maanpinnan ja sokkelin leikkauskohdasta julkisivun ja katon<br />
leikkauskohtaan määriteltynä saa olla kerrosluvun ollessa 2 enintään 6,5 metriä ja<br />
kerrosluvun ollessa 2 1/2 tai 2 2/3 enintään 8 metriä. Päätyjen osalla julkisivu saa<br />
olla korkeampi<br />
Sisäänkäynnit<br />
Asuinrakennusten sisäänkäynnit järjestetään pääsääntöisesti korttelipihan puolelta.<br />
Läntisen Aleksanterinkadun varren liiketiloihin kuljetaan perinteisesti suoraan<br />
kadulta.<br />
Julkisivut<br />
Kadunpuoleiset julkisivut on maantasokerroksessa käsiteltävä pääosin<br />
ylemmistä kerroksista poikkeavalla tavalla. Sokkelimaisen ilmeen välttämiseksi on<br />
käytettävä suuria ikkunoita sekä korkealuokkaisia materiaaleja ja käsittelyjä.<br />
Kuva 11. Läntinen Aleksanterinkatu. Aivan kuvan vasemmassa reunassa<br />
rakennuksen sokkeliin liittyvä istutuslaatikko. Kuvan keskivaiheilla Aleksinpolun<br />
päässä oleva korkea portti. Oikeanpuoleisessa rakennuksessa on ullakkokerroksessa<br />
sisäänvedetty näköalaparveke.<br />
Liike- ja toimistotilojen osalla suositellaan kadun puolella käytettäväksi<br />
jalankulkutilaa visuaalisesti korkeussuunnassa rajaavaa ilmeeltään kevyttä katosta,<br />
joka kannatetaan katoksen yläpuoliselta julkisivun osalta. Katoksen tulee toimia<br />
myös riittävässä määrin sadesuojana. Katoksen alareunan vapaan korkeuden<br />
katupinnasta tulee olla RakMK:n osan F2 mukaan vähintään 2,2 metriä. Katoksen<br />
materiaalin tulee olla valoa läpäisevää.<br />
Kadunpuoleisella julkisivun osalla sallitaan rakennuksen sokkeliin kiinteästi liittyvän<br />
enintään 50 cm ulkonevan katutilaa elävöittävän istutuslaatikon käyttö.<br />
Istutuslaatikon korkeus saa olla korkeintaan 70 cm kadun pinnasta. Istutuslaatikon<br />
yhteyteen voi liittyä myös seinään kiinnitetty puinen istuintaso.<br />
Ylemmissä kerroksissa pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään puuta tai<br />
kuultorappausta. Kaksikerroksiset rakennukset on rakennettava puurunkoisina ja<br />
puuverhottuina. Puuverhousta käytettäessä julkisivuissa tavoitellaan<br />
massiivipuuvaikutelmaa, joten verhouslautojen tulee olla pääosin vähintään 200<br />
mm leveitä. Julkisivupinnat jäsennetään yhtenäisiksi ja säännöllisen kokoisiksi<br />
pysty- tai vaakasuoriksi kentiksi. Umpiosissa voi olla vähäisiä aukotuksia, jolloin<br />
valoaukon pienempi mitta on enintään 40 cm. Puujulkisivut käsitellään<br />
himmeäkiiltoisella peittomaalilla. Kuultorapatun julkisivun osuus saa olla enintään<br />
13
50 % tontin rakennusten julkisivuista lukuun ottamatta talousrakennuksia ja<br />
autosuojia. Värit valitaan erillisestä värityssuunnitelmasta.<br />
Julkisivujen jäsennyksessä ja massoittelussa noudatetaan tässä<br />
rakennustapamääräyksessä olevien asemakaavan havainnekuvien periaatteita.<br />
Parvekkeet ja terassit tehdään pääosin sisäänvedettyinä. Rakennusten<br />
massoittelussa pyritään selkeään perushahmoon, josta vähäiset ulkonevat osat<br />
toteutetaan ilmeeltään kevyesti.<br />
Kattomuoto<br />
Kattomuodon tulee olla harja- tai murrettu harjakatto. Kattokulma on vähintään 1 : 3<br />
ja korkeintaan 1 : 1,5. Harjan suunta on rakennuksen pidemmän sivun suuntainen.<br />
Katteena tulee käyttää konesaumattua sileää peltikatetta, jolloin katteen väri on<br />
tummanharmaa tai musta. Kattopellin voi korvata myös tummalla aurinkopaneelilla.<br />
Katon tulee muodostaa ehjä rauhallinen pinta, jossa sallitaan yksi enintään 1,6 m<br />
leveä kattolyhty kutakin katon 10 metrin pituista osaa kohti. Kattolyhdyn tulee olla<br />
muodoltaan selkeän yksinkertainen, sivulta ja päältä kattopellillä päällystetty.<br />
Rannan puoleisella julkisivulla ei kattolyhtyjä kuitenkaan sallita.<br />
TALOUSRAKENNUKSET, KATOKSET, AUTOSUOJAT<br />
Talousrakennukset, katokset ja aidat ovat merkittävä korttelikokonaisuutta<br />
täydentäviä kaupunkikuvallisia elementtejä. Niiden tulee muodostaa<br />
asuinrakennusten kanssa ilmeeltään, materiaaleiltaan, väreiltään ja<br />
korkeusmaailmaltaan yhtenäinen kokonaisuus. Ne toteutetaan pääasiallisesti<br />
puurakenteisina.<br />
Kattomuotona piharakennuksissa ja rakennelmissa on pulpettikatto, harjakatto, tai<br />
murrettu harjakatto. Näkyvät katonlappeet ovat asuinrakennusten tapaan<br />
konesaumattua sileää peltiä, väriltään mustat tai tumman harmaat. Räystäiden<br />
tulee olla avonaiset eikä niillä sallita vuorilaudoitusta.<br />
Pysäköintialueen korkeus sovitetaan siten, että sen avulla korttelipiha liittyy<br />
luontevasti kadun korkeusasemaan. Korttelialueen autopaikkavaatimuksen<br />
mukaiset autopaikat on ehdottomasti katettava. Autokatosten tai -tallien räystäs<br />
saa pysäköintialueen ulkopuolella olla korkeintaan 2,1 metrin korkeudella<br />
maanpinnasta. Autotalleja saa rakentaa korttelialueelle osoitetun<br />
rakennusoikeuden lisäksi. Mahdollisia ylimääräisiä autopaikkoja, kuten<br />
vieraspaikkoja ei tarvitse kattaa.<br />
Katon räystäslinja jatkuu yhtenäisenä myös julkisivun sisäänvetojen ja ulokkeiden<br />
kohdalla. Räystäiden tulee olla ulkonevat, mutta niiden maksimipituus<br />
julkisivulinjasta on kuitenkin 60 cm. Räystäät on jätettävä avoimiksi, ts. umpeen<br />
laudoitusta ei sallita.<br />
Kattokerroksissa voidaan käyttää myös sisäänvedettyjä näköalaparvekkeita, joilla<br />
voidaan avata asunnoista ulko-oleskelutiloja myös vilkkaasti liikennöidyn Läntisen<br />
Aleksanterinkadun puolelle suotuisaan ilmansuuntaan. Korttelin keskiosassa<br />
voidaan kattoparvekkeilla vastaavasti avata näkymiä asunnoista joelle päin<br />
lähempänä jokea olevien talojen kattojen yli. Kattoparvekkeita toteutettaessa<br />
rakennetaan kuitenkin havainnekuvissa esitetyn kaltainen lippamainen räystäs,<br />
jolla julkisivu katkaistaan korkeussuunnassa. Räystäs nostetaan niin ylös, ettei<br />
erillistä parvekkeen kaidetta tarvita. Kattoparvekkeiden mahdollinen lasitus tulee<br />
ratkaista siten, että pysyvät rakenteet eivät nouse katonharjan ja räystään välisen<br />
viivan yläpuolelle.<br />
Asuntojen yhteistilat<br />
Talousirtaimistoa ja ulkoiluvälineitä varten järjestetään riittävät säilytystilat.<br />
Polkupyörille varataan riittävät, turvalliset ja helppokäyttöiset sateelta suojatut ja<br />
päivittäiskäytön mahdollistavat säilytystilat. Korttelialueelle on osoitettu<br />
rakennusaloja asukkaiden yhteistilojen, päivähoitohuoneistojen yms. rakentamista<br />
varten. Nämä aputilarakennukset toteutetaan seuraavassa kohdassa olevat ohjeet<br />
huomioon ottaen.<br />
Kuva 12. Pihanäkymä. Asuntoihin liittyy yksityistä pihatilaa muodostavat pihatasoa<br />
korkeammalla sijaitsevat terassit. Kuvan keskellä yhteiskäyttöistä tilaa tarjoava<br />
korttelitalo.<br />
14
Autokatokset tai -tallit vuorataan hienosahatulla tai höylätyllä puutavaralla tai<br />
tehdään kiviaineisina. Puupinnat maalataan kiiltoasteeltaan keittomaalia<br />
vastaavalla maalilla, joka on sävyltään punamultaa vastaava tai keskiharmaa.<br />
Kiviaineinen muuri pinnoitetaan harmaaksi.<br />
Jätekatokset sijoitetaan siten, että niiden tyhjennys kadulta käy vaivattomasti.<br />
Jätekatokset varustetaan betonipohjalla.<br />
KORTTELIPIHAN SUUNNITTELU<br />
Yleistä<br />
Korttelipihat rakennetaan katu- tai puistotasoa korkeammalle niin, että pihan avulla<br />
sovitetaan katu- tai puistotason ja asunnon lattiatason välinen korkeusero.<br />
Hienovaraisella korkeusvaihtelulla muodostetaan julkisuudeltaan eriasteisia<br />
ulkotiloja. Esteettömyysnäkökulma tulee kuitenkin ottaa huomioon kulkureittien<br />
suunnittelussa tasoeroista huolimatta.<br />
Kuva 13. Periaatepoikkileikkaus pihan kulkutien rakenteesta.<br />
Korttelipihojen tulee muodostaa tilallisesti yhtenäisiä kokonaisuuksia, joissa eri<br />
rakennusten piha-alueita ei ole erotettu toisistaan. Häiriötä aiheuttavien<br />
pihatoimintojen kuten tomutustelineiden tai roska-astioiden kohdat on syytä rajata<br />
pihatilasta korkeakasvuisin pensasaidoin tai säleiköllä. Rakennusten sokkelin<br />
vieressä oleva kaista on kivettävä.<br />
Perustamaton pihamaa tulee painumaan. Painuma saattaa olla epätasaista eri<br />
kohdissa pihaa. Kaikki painumisesta syntyvät, vettä keräävät painanteet on<br />
korjattava siten, että sadevesi saadaan johdettua pihan kuivatusjärjestelmään.<br />
Asuntokohtaiset pihaosuudet<br />
Maantasokerroksissa asunnoille rakennetaan korttelipihan puolelle sijoittuva<br />
asuntopiha, joka rakennetaan ympäröivää maanpintaa korkeammalle.<br />
Pihojen yksityiset alueet tulee selkeästi erottaa yhteisistä pihan osista. Yksityisten<br />
alueiden hoitovastuu tulee jakaa selvästi, jotta vältetään hoitamatta jäävien<br />
epämääräisten alueiden kehittyminen pihalle. Asuntopihat tulee rajata<br />
pensasaidoilla ja mahdolliseen terassiin osittain liittyvällä säleiköllä, joiden<br />
yhteyteen istutetaan köynnöskasveja. Yksityistä aluetta ei saa aidata<br />
läpinäkymättömin aidoin. Säleikön osuus rajauksesta saa olla enintään 1/3<br />
yksityisen alueen rajasta.<br />
Pensasaidan pensaina tulee käyttää matalakasvuisia, alle 1,5 metriä korkeiksi<br />
kasvavia pensaita. Pensasaidan tulee olla pääosaltaan yhtenäinen koko<br />
korttelipihassa. Yhdellä asuntopihan sivulla tai noin 1/3 pensasaidan pituudesta<br />
tulee olla pensasaidan olla monimuotoisempi, vapaasti kasvava pensasaidanne,<br />
jossa käytetään useampia eri pensaslajeja päälajin lisäksi.<br />
Kuva 14. Kattamattoman autopaikan erottaminen piha-alueesta.<br />
Tässä vapaamuotoisessa osassa yksityispihan rajausta voidaan käyttää myös<br />
korkeammaksi, enintään viisimetrisiksi kasvavia kukkivia pensaita ja pienpuita tai<br />
ikivihreitä pylväsmallisia pensaita ja pienpuita.<br />
15
Istutettava alueen osa<br />
Tontit on istutettava niiltä osin kuin niitä ei käytetä rakentamiseen tai kulkuteinä.<br />
Istutettava alue voi olla puutarhamainen pihan osa tai sitä voidaan käyttää<br />
leikkeihin tai muihin pihatoimintoihin. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla<br />
monipuolista ja sisältää myös puita, pensaita ja köynnöskasveja. Pelkkä nurmikko<br />
ei täytä vaatimusta.<br />
Istutettavaa aluetta ei saa pinnoittaa asvaltilla. Jos istutettavalle alueelle tehdään<br />
pyykin kuivatuspaikka, tuuletuspaikka, autopaikka tai huoltoreitti, se on<br />
pinnoitettava reikäkivin tai nurmisaumaisin laatoin. Yhtenäinen laatoitusalue ei saa<br />
muodostaa laajaa yksitoikkoista pintoja, vaan pinnat on jäsennettävä ja<br />
suunniteltava ilmeikkäiksi käyttäen hyväksi erilaisia kiveyksiä ja ladontamalleja.<br />
Kulkureitit piha-alueella<br />
Korttelipihalla on jalankulun reitti suunniteltava luontevaksi ja päällystettävä<br />
vaihtelevin laatoituksin ja kiveyksin. Nurmi- ja istutusalueet on erotettava<br />
kulkureitistä reunatuin. Reunatukien tulee olla luonnonkiveä tai betonisia<br />
reunatukielementtejä, jotka kestävät konellista lumen aurausta. Reunatukien tulee<br />
olla vähintään 5 cm korkeita.<br />
Palokaluston kulkureitit on piha-alueella vahvistettava ja pinnoitettava<br />
nurmireikäkivin tai vahvistetulla nurmella, jonka kantavuus kestää ajon.<br />
Pihanpuoleinen sisäänkäynnin edusta on kivettävä tai laatoitettava edustavasti.<br />
Sen yhteyteen on sijoitettava jokin tunnistettava persoonallinen elementti kuten<br />
penkki, istutusruukku sesongin mukaisia kasveja varten tai köynnössäleikkö.<br />
Sisäänkäynti ja sen edusta tulee valaista miellyttävästi.<br />
Lasten leikkipaikka ja korttelipihan oleskelupaikka<br />
Leikkialueet tulee sijoittaa korttelipihan lämpimimpään ja aurinkoisimpaan osaan.<br />
Niille tulee olla hyvä näkyvyys asunnoista käsin. Pihaleikkipaikan tulee olla<br />
varustettu leikkivälinein ja istuinryhmällä. Leikkialueen yhteyteen tulee sijoittaa<br />
pieni pelialue, esimerkiksi 5x10 metriä, jonka pinta on keinonurmea. Korttelipihan<br />
oleskelupaikka tulee sijoittaa kohtaan, johon osuu aurinko iltapäivällä ja illalla. Se<br />
tulee varustaa penkein ja pöydin ja istuttaa viihtyisäksi.<br />
Pihapuut, pensaat ja maanpeitekasvit<br />
Alueella oleva puusto pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan.<br />
Korttelipihat ovat varsin pieniä, eikä niihin mahdu montaa suurikasvuista puuta.<br />
Suurikasvuisten puiden tulee olla jalopuita. Pienikasvuisia koristepuita mahtuu<br />
pihoille useampia. Suositeltavia lajeja ja lajikkeita ovat koristeomena- ja<br />
kirsikkapuut. Pihoille voidaan istuttaa myös muutamia kapea- ja matalakasvuisia<br />
havupuita ja havupensaita kuten esimerkiksi tuijien pilarimuotoja. Suurikasvuiset<br />
puut ja havupuut tulee sijoittaa siten, että niiden varjo ei lankea iltapäivisin ja iltaisin<br />
leikki- ja oleskelupaikalle vaan mieluiten autokatosten tai talousrakennukse ylle.<br />
Pihoille tulee istuttaa suojapensaita erottamaan katutilaa ja paikoitusalueita<br />
pihatilasta. Oleskelupaikkojen yhteyteen ja niiden taustoiksi tulee istuttaa pihan<br />
edustavaksi kauneuspisteeksi monilajinen pensas-, perenna- tai köynnösistutus.<br />
Pensasistutuksille tulee istuttaa ikivihreistä maanpeitekasveista katekasvillisuus.<br />
Se helpottaa pensaiden hoitoa ja siistin ilmeen säilymistä myös talven lumettomaan<br />
aikaan. Suositeltavia katekasvilajeja ovat muun muassa maahumala, rönsyansikka,<br />
suikerovihma ja akankaalit. Myös puiden tyvelle on suositeltavaa istuttaa<br />
maanpeitekasveja. jotta nurmialueen hoito helpottuu ja vältytään nurmenleikkuun<br />
aiheuttamilta runkovaurioilta. Pensasistutukset on varustettava matalin suojaaidoin,<br />
jotka voidaan poistaa pensaiden vartuttua. Paikoissa, joissa pensasistutus<br />
rajautuu kävelyreitin sisäkaarteeseen, on reunatuen lisäksi käytettävä myös muita<br />
pensaita suojaavia ajoesteitä tai pollareita. Tällaisten ajoesteiden tulee sopia<br />
muihin pihakalusteisiin.<br />
Valaistus<br />
Pihan kulkureitit, sisäänkäynnit, oleskelupaikka ja ulkovarastojen edustat on<br />
valaistava tarkoituksenmukaisesti. Valaistus toteutetaan piha-alueilla niin, etteivät<br />
pihavalaisimet tarpeettomasti valaise asuntojen sisätiloja ikkunoiden kautta. Näin<br />
ollen on kulkureiteillä käytettävä matalia vain kulkureitin valaisevia valaisimia.<br />
Valaistustehon riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota<br />
häikäisemättömyysvaatimuksesta huolimatta.<br />
Osa ulkotilojen valaisimista voidaan kiinnittää rakennusten seiniin.<br />
Seinävalaisimesta lähtevän valon tulee suuntautua pääosin valaisimesta alaspäin.<br />
Erityisesti pylväsmäisten erillisten valaisimien yhteydessä tulee kiinnittää huomiota<br />
valaisimien tyylilliseen sopivuuteen muihin pihakalusteisiin. Portteja ja kulkureittejä<br />
korostetaan valaistuksella. On suositeltavaa käyttää myös joitakin kohdevalaisimia,<br />
joilla valaistaan keskeinen istutus tai pihapuun latvus.<br />
KORTTELIN LIITTYMINEN JULKISEEN TILAAN,<br />
AITAAMINEN<br />
Rakennukset sijoitetaan pääsääntöisesti tontinrajaan kiinni. Korttelialueet<br />
rakennetaan katualueita korkeammalle siten, että tonttien rajalle rakennetaan<br />
rakennuksen luonnonkivisokkeliin luontevasti liittyvä tukimuuri, kivipengerrys,<br />
matala kiviaita tai vastaava ulkoasultaan viimeistelty ryhdikäs rakenne, joka<br />
osoittaa tontin rajan (korkeuseroa ei saa hoitaa luiskalla).<br />
Niillä osilla tontin rajaa, joissa rakennukset eivät rajaa tonttia rakennetaan<br />
tukimuurin päälle rakennusten julkisivuihin ilmeeltään ja väreiltään liittyvä puinen<br />
aita. Aidan vähimmäiskorkeus kadun tai puiston maanpinnan puolelta mitattuna on<br />
2,1 m. Aidassa on suotavaa olla joitakin aukkoja, joiden kautta avautuu vaihtelevia<br />
näkymiä yksityisen ja julkisen ulkotilan välille sekä erityisesti rannan puoleisella<br />
osuudella korttelin sisäosista joelle. Läntisen Aleksanterinkadun ja rannan<br />
16
puoleisilla osuuksilla aidan päälle rakennetaan katosmainen rakenne, jolla aita<br />
liittyy muodoiltaan ja materiaaleiltaan viereisten rakennusten ulosvedettyihin<br />
räystäisiin.<br />
Käynnit tonteille<br />
järjestetään aidassa<br />
olevien porttien<br />
kautta. Portin<br />
kohtaa korostetaan<br />
valaistuksella ja<br />
katutilaa rajaavilla<br />
istutuksilla.<br />
Kulkuyhteyden<br />
kohdalla tasoero<br />
hoidetaan luiskalla.<br />
Valaistus<br />
toteutetaan niin,<br />
etteivät<br />
rakennusten<br />
ulkopuoliset<br />
valaisimet<br />
tarpeettomasti<br />
valaise asuntojen<br />
sisätiloja ikkunoiden<br />
kautta.<br />
Aleksanterinkaaren<br />
ja Läntisen<br />
Aleksanterinkadun<br />
puoleisissa<br />
julkisivuissa<br />
voidaan<br />
hienovaraisella<br />
valaistuksella<br />
poimia<br />
fasadirivistöstä esiin<br />
yksityiskohtia, jotka<br />
elävöittävät<br />
katutilaa.<br />
Kuva 15. Lintuperspektiivi asemakaava-alueesta.<br />
17
KORTTELI 454<br />
Kevyt rantapaviljonki<br />
pitkänurkkaista salvosta sallita. Paviljongin tulee heijastella sen taustana olevien<br />
korttelien 447 ja 448 muotomaailmaa sopivan kontrastisesti.<br />
Terassi toteutetaan pääosin puupintaisena kevyen laiturimaisena rakenteena. Osa<br />
terassista voi kurottaa veden ylle ja se voidaan toteuttaa myös kelluvana.<br />
Tarjoilualueet on jäsenneltävä siten, että terassin kiinteän osan kohdalla kulkee<br />
vähintään 4 m leveä rantaa myötäilevä yleinen kevyen liikenteen kulkuyhteys.<br />
Joen yli Empirekeskustasta Raatihuoneenkadulta Länsirannalle Laamanninkadulle<br />
tapahtuvan katulinjan visuaalisen jatkuvuuden varmistamiseksi rakennuksen<br />
pohjoispäätyyn ei saa rakentaa osia, jotka ulkonevat Laamanninkadun ja sen<br />
eteläreunalla olevan autopaikkojen korttelialueen eteläreunan jatkeen<br />
pohjoispuolelle.<br />
RAKENNUKSEN SUUNNITTELU<br />
Yleistä<br />
Paviljonki sijoittuu aivan vesirajan tuntumaan, jolloin siihen voidaan liittää<br />
laiturimainen terassi. Merkittävään <strong>Porvoo</strong>njoen kulttuuriympäristöön sijoittuvaa<br />
rakennusta ei voida kuitenkaan nostaa lattiatasoltaan teoreettisen tulvarajan<br />
yläpuolelle, jolloin rakennus on toteutettava niin, että se ääritilanteissa voi joutua<br />
hetkellisesti veden valtaan. Paikkaan soveltuu kausittaisesti avoin lämmittämätön<br />
kevyt, mutta ulkoasultaan huoliteltu rakennus.<br />
Tarkoituksena on, että rakennus piha-alueineen liittyy saumattomasti<br />
rantapuistoalueeseen huolimatta siitä, että korttelialueelle on asemakaavassa<br />
määritelty selvä raja. Aluetta ei näin ollen saa aidata eikä muutenkaan esim.<br />
istutuksilla tarpeettomasti laajentaa rakennuksen reviiriä rantapuistoalueelle.<br />
Sisäänkäynnit<br />
Sisäänkäynnit järjestetään niin, että rakennus näyttäytyy avoimena ja kutsuvana<br />
sekä Laamanninkadulle, että joelle päin.<br />
Julkisivut ja terassi<br />
Pääasiallisina julkisivumateriaaleina käytetään puuta ja lasia. Rakennuksen tulee<br />
olla ilmeeltään kevyt, läpinäkyvä ja paviljonkimainen. Läpinäkyvä tai läpikuultava<br />
osuus julkisivuista on vähintään 60 %. Puumateriaalin käytöllä rakennus liitetään<br />
paikallisiin perinteisiin ja rantamiljööseen.<br />
Pääasiallisena puun värinä ovat ruskean ja harmaan sävyt riippuen valitusta<br />
käsittelystä. Muotokieleltään rakennuksen tulee olla nykyaikainen eikä missään<br />
tapauksessa historisoiva. Jos päädytään osittain hirsirakenteeseen ei<br />
Kattomuoto<br />
Katto voi rakentua rantaa vastaan kohtisuorista harjoista, joiden kaltevuus on 1 : 2.<br />
Vaihtoehtoisesti katto voi olla loiva lippamainen olemukseltaan aineettomasti<br />
leijuva pulpettikatto.<br />
Katemateriaalina käytetään konesaumattua sileää peltikatetta, väri musta. Loivalla<br />
pulpettikatolla sallitaan myös bitumikermikate. Kattopellin voi korvata myös<br />
tummalla aurinkopaneelilla. Katon tulee muodostaa ehjä rauhallinen pinta, jossa ei<br />
sallita ulkonevia osia. Katon räystäslinja jatkuu yhtenäisenä myös julkisivun<br />
sisäänvetojen ja ulokkeiden kohdalla. Räystäiden tulee olla ulkonevat, mutta niiden<br />
maksimipituus julkisivulinjasta on kuitenkin 60 cm. Räystäät jätetään avonaisiksi<br />
eikä niillä sallita vuorilaudoitusta. Pulpettikattoon päädyttäessä kattokannattajilla<br />
voidaan tehostaa keveyden vaikutelmaa.<br />
Terassi voidaan kattaa markiiseilla tai varjoilla. Varjojen tulee kuitenkin rauhallisen<br />
kokonaisvaikutelman vuoksi olla riittävän suuria yksiköitä, vähintään luokkaa 5 x 5<br />
metriä.<br />
Aputilat<br />
Jäteastioiden ja muun varastoitavan tavaran säilytys järjestetään rakennusmassan<br />
puitteissa tarkoituksenmukaisiin jätehuoneeseen ja varastotiloihin. Erillisiä irrallisia<br />
jäteastioita tai tavaran varastointia ulkoalueella ei voi näin näkyvällä ja merkittävällä<br />
paikalla sallia.<br />
Ulkoalueet<br />
Polkupyörille varataan asianmukaiset telineet.<br />
18
KORTTELIN LIITTYMINEN<br />
JULKISEEN TILAAN<br />
Rakennus rakennetaan rantapuiston tasoon tai<br />
enintään sitä 40 cm korkeammalle. Näin ollen<br />
rakennus jää teoreettisen tulvarajan<br />
alapuolelle, mikä on otettava huomioon<br />
rakennuksen käyttötarkoituksessa ja<br />
rakenneratkaisuissa. Rakennus ei näistä<br />
lähtökohdista ole välttämättä erityisen pitkäikäinen<br />
huolimatta jatkuvasta korjaustarpeesta. Rakennus<br />
voidaan toteuttaa myös kelluvana, mutta se<br />
edellyttää asian huomioon ottamisen myös<br />
rantamuurin rakenteessa.<br />
Tonttia ei saa aidata. Pysäköintiä alueella tulee<br />
välttää. Asiakaspysäköintipaikat osoitetaan<br />
viereiseltä kortteliin 448 kuuluvalta autopaikkojen<br />
korttelialueelta. Mahdollinen lähinnä henkilökunnan<br />
ja huoltoajon käyttöön ajateltu tilapäinen<br />
pysäköintipaikka päällystetään harmailla<br />
luonnonkivilaatoilla nurmisaumalla. Muilta kuin<br />
kulkuteiden osiltaan tontti nurmetetaan osaksi<br />
ympäröivää puistoaluetta. Istutuksilla voidaan<br />
suojata rakennusta joiltakin tarpeellisilta kohdiltaan,<br />
mutta muuten pyritään häivyttämään tontin ja<br />
puistoalueen välinen raja.<br />
Rakennus on suotavaa valaista hienovaraisesti<br />
edustavaksi osaksi rantapuistokokonaisuutta.<br />
Kuva 16. Kevytrakenteiseen rantapaviljonkiin voi liittyä laiturimainen terassi, jonka kautta kulkee rantaa myötäilevä yleinen<br />
kulkuyhteys. Kattomuoto voi olla myös rannan suuntainen pulpettikatto.<br />
19
KORTTELI 455<br />
Talvilämmin rantaravintola<br />
Julkisivut ja terassi<br />
Pääasiallisina julkisivumateriaaleina käytetään puuta ja lasia. Rakennuksen tulee<br />
olla ilmeeltään kevyt, läpikuultava ja paviljonkimainen. Läpinäkyvä tai läpikuultava<br />
osuus julkisivuista on vähintään 50 %. Puumateriaalin käytöllä rakennus liitetään<br />
paikallisiin perinteisiin ja rantamiljööseen.<br />
Muotokieleltään rakennuksen tulee olla nykyaikainen eikä missään tapauksessa<br />
historisoiva. Paviljongin tulee muodonannoltaan liittyä sen taustana olevan korttelin<br />
448 muotomaailmaan sekä Aleksanterinkadun siltaan. Julkisivujen puupinnat<br />
peittomaalataan ympäristöön sopivalla sävyllä. Mahdolliset säleikköosat voidaan<br />
keveysvaikutelman takaamiseksi käsitellä myös kuultovärillä.<br />
RAKENNUKSEN SUUNNITTELU<br />
Yleistä<br />
Rakennusala on yli 20 metrin etäisyydellä joesta, jolloin rakennus voidaan ja<br />
pitääkin nostaa tulvarajan yläpuolelle. Rakennussuunnittelun yhteydessä on<br />
tutkittava tarkempi korkeustasomaailma vielä tapauskohtaisesti. Suhteessa<br />
viereisiin asuinkortteleihin ravintola voisi olla hieman alempana, jolloin se ei<br />
merkittävästi estä näkyvyyttä asunnoista joelle. Rakennusjärjestysluonnoksen<br />
mukaan asuinkortteleissa on käytetty alimpana lattian korkeusasemana +3,00:aa.<br />
Korkein toistaiseksi havaittu tulva on ollut tammikuussa 2005, jolloin jokivesi nousi<br />
suunnilleen tasolle +1,75. Näistä yhdistelemällä ja ottamalla huomioon korkeat<br />
vaatimukset rakennuksen sopeuttamisesta ympäristöönsä voidaan suositella<br />
rakennuksen lattiatason korkeusasemaksi +2,20 - +2,50.<br />
Paviljonki on suunniteltava huolellisesti, koska se sijoittuu valtakunnallisesti<br />
arvokkaaseen <strong>Porvoo</strong>njoen kulttuuriympäristöön ja myös lähelle Aleksanterinkadun<br />
siltaa, jonka muotomaailmaan on otettava suunnittelussa kantaa.<br />
Tarkoituksena on, että rakennus piha-alueineen liittyy saumattomasti rantapuistoon<br />
huolimatta siitä, että korttelialueelle on asemakaavassa määritelty selvä raja.<br />
Aluetta ei näin ollen saa aidata eikä muutenkaan esim. istutuksilla tarpeettomasti<br />
laajentaa rakennuksen reviiriä rantapuistoalueelle.<br />
Sisäänkäynnit<br />
Sisäänkäynnit järjestetään niin, että rakennusta on toiminnallisesti mahdollista<br />
lähestyä lännestä kulkutien suunnasta sekä myös joelta.<br />
Terassi toteutetaan mahdollisuuksien mukaan kivettynä (luonnon- tai betonikivi) tai<br />
puupintaisena. Kivetyn terassin osalta on kiinnitettävä erityistä huomiota terassin<br />
reunojen liittymiseen saumattomasti ympäröivään rantapuiston nurmipintaan<br />
ts.sokkelia tulee välttää. Koska rakennus terasseineen joudutaan nostamaan<br />
muuta rantapuistoa korkeammalle (mieluiten enintään rakennuspaikan<br />
länsipuolisen pp/t -tien tasolle) on terassin ja rantapuiston tasoeron ratkaisua<br />
tutkittava erityisen huolellisesti erilaisten laiturimaisten porrasaiheiden,<br />
nurmettavien laattojen, matalien pensasistutusten yms. avulla. Käytännössä<br />
terassia jouduttaneen porrastamaan.<br />
Kattomuoto<br />
Kattomuoto on loiva lippamainen olemukseltaan aineeton pulpettikatto, jota<br />
voidaan keventää rannan puolella myös erillisillä räystäslipoilla. Katemateriaalina<br />
käytetään konesaumattua sileää peltikatetta tai bitumikermikatetta. Katteen väri on<br />
musta. Kattopellin voi korvata myös tummalla aurinkopaneelilla.<br />
Terassi voidaan kattaa lennokkaalla purjekatoksella, jonka avulla on mahdollista<br />
elävöittää muuten ehkä eleettömän hillittyä perusmassaa. Terassin kattaminen voi<br />
tapahtua myös markiiseilla tai varjoilla. Varjojen tulee kuitenkin rauhallisen<br />
kokonaisvaikutelman vuoksi olla riittävän suuria yksiköitä, vähintään luokkaa 5 x 5<br />
metriä.<br />
Aputilat<br />
Jäteastioiden ja muun varastoitavan tavaran säilytys järjestetään rakennusmassan<br />
puitteissa tarkoituksenmukaisiin jätehuoneeseen ja varastotiloihin. Erillisiä irrallisia<br />
jäteastioita tai tavaran varastointia ulkoalueella ei voi näin näkyvällä ja merkittävällä<br />
paikalla sallia.<br />
Ulkoalueet<br />
Polkupyörille varataan asianmukaiset telineet.<br />
20
KORTTELIN LIITTYMINEN<br />
JULKISEEN TILAAN<br />
Rakennus rakennetaan piha-alueeltaan sen<br />
länsipuolisen kevyen liikenteen väylän (pp/t)<br />
tasoon.<br />
Tonttia ei saa aidata. Pysäköintiä alueella<br />
tulee välttää. Asiakaspysäköintipaikat<br />
osoitetaan korttelin 448 autopaikkojen<br />
korttelialueelta. Mahdollinen lähinnä<br />
henkilökunnan ja huoltoajon käyttöön ajateltu<br />
tilapäinen pysäköintipaikka päällystetään<br />
luonnonkivilaatoilla nurmisaumalla tai viereisen<br />
kevyen liikenteen väylän pintamateriaaliin<br />
sopivalla päällysteellä. Muilta kuin kulkuteiden<br />
osiltaan tontti nurmetetaan osaksi ympäröivää<br />
puistoaluetta. Terassia reunoiltaan porrastamalla<br />
sekä luiskaamalla sovitetaan rakennuksen<br />
lattiatason ja sen itäpuolisen rantapuiston<br />
korkeusero niin, ettei synny yli 32 cm korkeita<br />
pystysuoria osuuksia. Ks. myös edellä kohtaa<br />
Julkisivut ja terassi. Istutuksilla voidaan suojata<br />
rakennusta joiltakin tarpeellisilta kohdiltaan,<br />
mutta muuten pyritään häivyttämään tontin ja<br />
puistoalueen välinen raja.<br />
Rakennus on suotavaa valaista hienovaraisesti<br />
edustavaksi osaksi rantapuistokokonaisuutta.<br />
Mahdollisen terassin purjekatoksen valaiseminen<br />
altapäin voisi antaa ilmavan ja kohottavan,<br />
kuitenkin samalla hillityn vaikutelman.<br />
Valaistuksen on oltava maltillista, sillä<br />
kilpailuasetelmaa viereisen Aleksanterinkadun<br />
sillan kanssa on vältettävä.<br />
Kuva 17. Hahmoltaan mahdollisimman läpinäkyvään rantarakennukseen voi liittyä varsin lennokas katos. Terassia<br />
porrastamalla pyritään sovittamaan rakennuksen lattiatason ja rantapuistoalueen korkeusero.<br />
21
JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA<br />
Katualueet<br />
Laamanninkatu on tonttikatu. Katu rakennetaan istutettuna siten, että ajoradan ja<br />
kevyen liikenteen väliselle alueelle sijoitetaan jaksottain pysäköintipaikkoja sekä<br />
puuistutuksia. Pysäköintipaikat kivetään ja erotetaan kevytväylästä reunakivellä.<br />
Katupuina suositaan lehmuksia ja koivuja.<br />
Laamanninkadun ja Puupolun-Aleksinpolun risteyskohdassa oleva aukio<br />
rakennetaan torimaisesti hoidetuksi katualueen osaksi. Aukio kivetään niin, että<br />
kevyen liikenteen väylät erotetaan ajoradasta reunakivellä. Aukion eteläreunalle<br />
istutetaan muutama jalo lehtipuu.<br />
Laamanninkadun itäosassa katualueen pohjoisreunaan järjestetään riittävän leveä<br />
kevyen liikenteen väylä, joka erotetaan ajoradasta puurivillä. Katualueen<br />
eteläreuna rajoittuu tällä kohdalla autopaikkojen korttelialueeseen (LPA), jolla katua<br />
vastaan kohtisuoraan sijoitetut pysäköintipaikat jaotellaan puuistutuksin enintään<br />
kahdeksan autopaikan kokonaisuuksiin.<br />
Aleksinpolku on pihakatumaisesti hoidettu kevyen liikenteen katu, jolla huolto- ja<br />
tontilleajo on sallittu. Katualue päällystetään kulkualueiden osalta asfaltilla,<br />
betonikivillä tai luonnonkivillä. Pinnoitteen reunat kivetään luonnonkiviraidalla.<br />
Katualueelle istutetaan muutamia lehtipuita ja nurmikenttiä, joilla on myös<br />
pensasistutuksia. Aleksinpolun Läntisen Aleksanterinkadun puoleiseen päähän<br />
rakennetaan viereisten rakennusten seiniin liittyvä vähintään 5 m korkea<br />
yläosaltaan osittain esim. säleikön muodossa läpinäkyvä porttirakennelma, jonka<br />
tarkoituksena on katkaista Aleksinpolku visuaalisesti ja osoittaa myös tontilleajo<br />
tapahtuvaksi Laamanninkadun kautta Aleksinpolulle. Porttirakennelmaan jätetään<br />
riittävän leveä aina avoin kulkuaukko kevyelle liikenteelle. Porttirakennelman on<br />
oltava helposti avattavissa siten, että saadaan riittävä kulkuväylä<br />
hälytysajoneuvoille.<br />
Kuva 18. Aleksinpolku rakennetaan korkeatasoiseksi pihakatumaiseksi kevyen<br />
liikenteen kaduksi, jolla tontilleajo on sallittu. Aleksinpolku on osa alueen läpi<br />
kulkevaa laajaa kevyen liikenteen verkostoa.<br />
Katuvalaistuksen on oltava riittävä ja mahdollisimman häikäisemätön. Valaisinten<br />
sijoittelussa on pyrittävä siihen, etteivät katuvalaisimet tarpeettomasti valaise<br />
asuntojen sisätiloja ikkunoiden kautta.<br />
Kuva 19. Aleksinpolun Läntisen Aleksanterinkadun puoleiseen päähän<br />
rakennetaan porttirakennelma, jonka yläosa on osittain läpinäkyvä.<br />
22
Kuva 20. Ohjeellinen poikkileikkaus Laamanninkadun itäosasta.<br />
Puistoalueet<br />
Alueen puistot rakennetaan kaupunkipuistoina. Alueen kaikilla julkisilla<br />
puistoalueilla toteutuksessa pyritään mahdollisimman korkealuokkaiseen ja<br />
edustavaan lopputulokseen.<br />
Engelinpuisto toimii Runeberginpuiston vastaparina joen länsipuolella, joten sen<br />
rakentamisessa edustavuus ja hillitty kokonaisuus on keskeinen tavoite.<br />
Engelinpuiston kautta ohjautuu myös keskeinen kevyen liikenteen yhteys<br />
kävelysillalta Puupolun/Juttenpolun kautta Tolkkistentien suuntaan.<br />
Puistoalueelle voidaan istuttaa rivi kookkaiksi kasvavia jalopuita tuomaan<br />
kaupunkikeskustamaista vihermassaa korttelialueiden lomaan.<br />
Rantapuisto muodostaa osan valtakunnallisesti arvokkaasta <strong>Porvoo</strong>njoen<br />
maisema-alueesta ja sillä on myös kaupungin viheralueverkostossa keskeinen<br />
merkitys. Puistoalueen yleisilmeen tulee olla avoin ja ilmava vastapainoksi<br />
korttelien verrattain tiiviille rakenteelle. Korttelien rantajulkisivurivistö saa<br />
muodostaa puistolle ja samalla koko jokitilalle ryhdikkään ja selkeän reunan, joka<br />
hahmottuu selvästi jokitilassa. Näin itse rantapuisto saa tällä kohdalla jäädä<br />
luonteeltaan varsin avoimeksi ja läpinäkyväksi. Etenkin rantapuistossa on<br />
vältettävä liian voimakasotteista puistorakentamista, kuten vertikaaliaiheita.<br />
Alueen puistoalueilla olemassa olevan puuston hyödyntäminen voi olla haastavaa,<br />
koska maastoa joudutaan jossain määrin korottamaan. Rantapuiston eteläosassa<br />
Aleksanterinkadun sillan tuntumassa on hyväkuntoinen koivikko, joka on pyrittävä<br />
säilyttämään mahdollisuuksien mukaan.<br />
23
Change language