You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3/<strong>2010</strong><br />
2.12.<strong>2010</strong><br />
Aktiivista<br />
keskustelua<br />
<strong>Poliisi</strong>n päivänä<br />
Vuoden <strong>Poliisi</strong><br />
Ari Yliselä<br />
Suomessa maailman<br />
luotettavin poliisi
Ensimmäinen uusi vuosi<br />
Sisältö<br />
Kulunut vuosi on ollut poliisille menestyksekäs monella<br />
tavalla. Yksi tärkeimmistä menestyksen mittareista<br />
on kansalaisten luottamus, joka on <strong>Poliisi</strong>barometri<br />
<strong>2010</strong> mukaan edelleen pysynyt korkealla tasolla.<br />
Suomalaiset ovat sitä mieltä, että poliisi pystyy kantamaan<br />
hyvin vastuunsa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden<br />
takaamisessa maassamme. Samaten kansalaiset<br />
luottavat poliisin kykyyn ehkäistä, paljastaa ja selvittää<br />
rikoksia. Erityisesti tuntemuksen siitä, että poliisi<br />
arvostaa kansalaista asiakkaana, on koettu parantuneen.<br />
<strong>Poliisi</strong>a pidetään entistäkin puolueettomampana<br />
ja huolellisempana. Nämä ovat tärkeitä suomalaisia arvoja<br />
ja on hienoa, että ne yhdistetään näin voimakkaasti<br />
juuri poliisiin.<br />
Myös kansainvälisessä vertailussa Suomen poliisi sijoittuu<br />
kärkeen. Tuoreessa kansainvälisessä yritysjohtajille<br />
suunnatussa tutkimuksessa suomalainen poliisi arvioitiin<br />
peräti maailman luotettavimmaksi. Suomi arvioitiin<br />
ykköseksi myös turvallisuuden osalta.<br />
<strong>Poliisi</strong>n toiminta perustuu kansalaisten luottamukseen<br />
ja tahtoon osallistua yhteisen turvallisuuden tekemiseen.<br />
Ilman tätä luottamusta ja tahtoa emme pystyisi<br />
selviämään meille annetuista tehtävistä, saati nousemaan<br />
maailman parhaiden joukkoon. Siksi on tärkeää,<br />
että poliisi on jatkossakin lähellä ihmisiä ja antaa turvallisuudelle<br />
kasvot.<br />
Menestyksekkäästi on myös otettu käyttöön uusi poliisin<br />
johtamis- ja hallintomalli. Lähes vuoden ikäinen <strong>Poliisi</strong>hallitus,<br />
uudelleenorganisoituneet valtakunnalliset yksiköt<br />
ja uusimuotoinen poliisiosasto ovat selkiyttäneet<br />
rooleja ja työnjakoa. Uusien, aiempaa vahvempien polii-<br />
nassa. Rattijuopumukset ja ryöstöt ovat vähentyneet ja<br />
väkivaltarikosten selvitysprosentit ovat parantuneet.<br />
<strong>Poliisi</strong>n toiminnallinen tulos ja hallintorakenneuudistuksen<br />
läpivienti tehdään ammattitaitoisen ja motivoituneen<br />
henkilöstön toimesta. <strong>Poliisi</strong>organisaatio on tehokas operatiivisessa<br />
johtamisessa, mutta tärkeää on huolehtia<br />
myös henkilöjohtamisesta ja työhyvinvoinnista vaativassa<br />
työympäristössä. Hallinnollisten muutosten tarkoituksena<br />
on luoda entistä paremmat edellytykset juuri operatiivisen<br />
työn onnistumiselle. Ammatillisesta kehittymisestä,<br />
hiljaisen tiedon siirtämisestä ja työmotivaation ylläpitämisestä<br />
tulee huolehtia.<br />
<strong>Poliisi</strong>hallinnossa tulee vastaan eräänlainen taitekohta,<br />
kun vuosi 2011 on ensimmäinen, jolloin eläkeiän saavuttavien<br />
poliisimiesten määrä ylittää valmistuvien määrän,<br />
arviolta 160 poliisilla. Moni kokenut poliisi vie paljon arvokasta<br />
kokemusta, tietoa ja taitoa mukanaan eläkkeelle.<br />
Nykyisten ja tulevien veteraanipoliisien ammattitaidon ja<br />
hiljaisen tiedon siirtämistä uusille poliisisukupolville on<br />
hyvä pohtia ja kehittää.<br />
Kuluvana vuonna on onnistuneesti sisäasiainministeriössä<br />
ja <strong>Poliisi</strong>hallituksessa myös tehty töitä resurssien<br />
turvaamiseksi ja erityisesti työttömien poliisien työllistämiseksi.<br />
Määrärahoja on lisätty tuntuvasti ja poliisikoulutuksesta<br />
valmistuvien määrä on paremmin saatu vastaamaan<br />
työvoiman tarvetta. Kaiken kaikkiaan tilanne normalisoituu<br />
hyvää vauhtia.<br />
Säädösrintamalla valmistelussa ovat olleet niin poliisilain,<br />
pakkokeinolain ja esitutkintalain kokonaisuudistus<br />
kuin ase-, arpajais-, järjestys- ja yksityisen turva-alan<br />
lainsäädännön uudistaminen. Monta isoa, kansalaisten<br />
turvallisuutta ja oikeudellista suojaa lisäävää uudistusta,<br />
2 Pääkirjoitus<br />
3 Suomessa on maailman<br />
luotettavin poliisi<br />
3 <strong>Poliisi</strong>t-sarjaan uusia kaupunkeja<br />
4 <strong>Poliisi</strong>virkojen eroamisikää<br />
selvitetään<br />
4 Seinäjoelle ja Hämeenlinnaan<br />
uudet tilat<br />
5 Viranomaisten yhteistyöllä<br />
kiinni yli 200 ulkomaalaista<br />
rikoksentekijää Suomessa<br />
6 Vuoden <strong>Poliisi</strong> Ari Yliselä<br />
7 Liikkuva poliisi 80 vuotta<br />
8 <strong>Poliisi</strong>n päivänä tavoitettiin<br />
lapsiperheitä<br />
10 Poika ja isä Koskinen ahkeroivat<br />
päivän Polamkissa<br />
11 <strong>Poliisi</strong> tarvitsee hyvät sosiaaliset<br />
valmiudet<br />
12 <strong>Poliisi</strong>radio.fi - poliisin uusi<br />
aluevaltaus verkossa?<br />
13 Utsjoen yhteispalvelupisteessä<br />
myös poliisin lupapalveluita<br />
14 Lakikatsaus<br />
15 <strong>Poliisi</strong> järjesti ensimmäisen<br />
Post critical trauma -seminaarin<br />
16 Tänään töissä<br />
17 Ajatuksia liikenteestä<br />
18 Tutkittua<br />
19 <strong>Poliisi</strong>museossa kaksi uutta<br />
erikoisnäyttelyä<br />
20 <strong>Poliisi</strong>johtaja Jorma Toivanen jää<br />
suunnitellusti eläkkeelle<br />
POLIISI & KANSALAISET<br />
silaitosten toiminta on vakiintunut.<br />
joista viestiminen on joskus ollut haasteellista, mutta jot-<br />
<strong>Poliisi</strong>n hallintorakenteen uudistuksella on luotu hyvät<br />
ka toivottavasti tulevaisuudessa osoittavat merkityksen-<br />
edellytykset asiakaspalvelun, tuottavuuden ja tulokselli-<br />
sä niin poliisin arkisessa työssä kuin rikosten ennaltaeh-<br />
suuden, johtamisen ja tulosohjauksen sekä viranomaisten<br />
välisen yhteistyön kehittämiselle. Jo nyt voidaan todeta<br />
poliisin valvonta-, hälytys- ja rikostutkintapalveluiden<br />
sekä lupapalveluiden saatavuuden ja palveluiden ta-<br />
käisyssäkin.<br />
Haluamme kiittää kaikkia poliisihallinnossa työskennelleitä,<br />
yhteistyökumppaneita ja erityisesti työtämme<br />
tukeneita kansalaisia ensimmäisen uuden yhteisen vuo-<br />
<strong>Poliisi</strong>hallituksen tiedotuslehti<br />
Ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa<br />
Julkaisuja: <strong>Poliisi</strong>hallitus<br />
son säilyneen ennallaan ja esimerkiksi rikostutkinnan tehokkuuden<br />
parantuneen. Muun muassa kotimaista ja<br />
kansainvälistä yhteistyötä on pystytty tiivistämään esimerkiksi<br />
huumausainerikosten ja asuntomurtojen torjun-<br />
den saavutuksista.<br />
Toivotamme teille kaikille rauhallista joulua ja turvallista<br />
uutta vuotta. Tehdään yhdessä Suomesta Euroopan<br />
turvallisin maa. n<br />
Osoite:<br />
Vuorikatu 20 A, PL 302<br />
00101 Helsinki<br />
www.poliisilehti.fi<br />
Mikko Paatero<br />
poliisiylijohtaja<br />
Anne Holmlund<br />
sisäasiainministeri<br />
Toimitusneuvosto:<br />
Liisa Haapanen, Juha Hänninen,<br />
Pasi Kemppainen, Tuula Kyrén, Urpo Lintala,<br />
Anna-Minna Lukkala, Kaisa Paavilainen,<br />
Laura Niinimaa, Markku Paksuniemi,<br />
Henna Rajatalo, Tuire Salmi-Hiltunen.<br />
Päätoimittaja:<br />
Marko Luotonen 071 878 1613,<br />
marko.p.luotonen@poliisi.fi<br />
Toimitussihteeri:<br />
Aija Tiainen-Broms 071 878 1626,<br />
aija.tiainen-broms@poliisi.fi<br />
Osoitteenmuutokset:<br />
Arja Sundström 071 878 1623,<br />
arja.sundstrom@poliisi.fi<br />
Taitto ja paino: Painoyhtymä Oy<br />
ISSN: 0357-7589<br />
Kannen kuva: Esko Jämsä<br />
Pääkirjoitus ruotsiksi <strong>Poliisi</strong>-lehden verkkosivulla osoitteessa www.poliisilehti.fi<br />
<strong>Poliisi</strong> 1/2011 ilmestyy helmikuussa.<br />
Materiaalit 4.2.2011 mennessä.<br />
2 POLIISI 3/<strong>2010</strong>
Suomessa on maailman<br />
luotettavin poliisi<br />
Suomen poliisiin luotetaan. Tämä on tullut taas todistetuksi niin kotimaisessa<br />
poliisibarometrissa kuin ulkomaisessa selvityksessäkin.<br />
<strong>Poliisi</strong>barometrin mukaan 96 prosenttia<br />
suomalaisista pitää poliisia<br />
erittäin tai melko luotettavana.<br />
World Economic Forum on puolestaan<br />
kansainvälisiä instituutioita vertaillessaan<br />
tullut siihen tulokseen, että<br />
Suomen poliisi on maailman luotettavin.<br />
– Suomalainen poliisi osaa asiansa ja<br />
tekee parhaansa oli taloudellinen tilanne<br />
mikä hyvänsä, poliisiylijohtaja Mikko<br />
Paatero sanoo.<br />
World Economic Forum (WEF) julkaisi<br />
syyskuussa maailman kilpailukykyraportin,<br />
jossa eri<br />
indeksein vertaillaan<br />
keskenään<br />
139 maata maailmassa. WEF on Sveitsissä<br />
toimiva kansainvälinen organisaatio,<br />
joka käyttää apunaan tutkimuslaitoksia<br />
eri maissa. Suomessa kumppanina<br />
on ollut Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos<br />
(ETLA).<br />
Vertailu perustuu yleismaailmalliseen<br />
kilpailukykyindeksiin, joka koostuu<br />
12 osasta. Maiden sijaluvut saadaan<br />
julkisista tilastoista ja lähteistä sekä<br />
mielipidekyselyistä, joissa on haastateltu<br />
13 500 yritysjohtajaa eri maista.<br />
<strong>Poliisi</strong>a koskevat mittaukset kuuluvat<br />
instituutiot-osaan, jossa vertaillaan<br />
maiden oikeudellisia ja hallinnollisia<br />
puitteita.<br />
<strong>Poliisi</strong>t-sarjaan uusia kaupunkeja<br />
KUVA POLIISIT-SARJASTA, TURKU/PETRI VILÉN<br />
Uusissa <strong>Poliisi</strong>t-sarjan jaksoissa päästään jälleen<br />
seuraamaan poliisien työtä eri puolilla Suomea.<br />
Sarjaa on kuvattu 56 jaksoa kevään ja kesän<br />
<strong>2010</strong> aikana. Sarja esitetään tammikuusta 2011 alkaen<br />
Jim-kanavalla.<br />
Kokonaiskilpailukyvyssä Suomi on<br />
sijalla 7 ja instituutioiden osuudessa<br />
sijalla 4. <strong>Poliisi</strong>n toimialaan kuuluvissa<br />
osaindekseissä poliisi sijoitukset ovat<br />
1.-10. Terrorismin kustannuksissa Suomi<br />
on sijalla 8, organisoidussa rikollisuudessa<br />
sijalla 5, rikoksien ja väkivallan<br />
kustannuksissa sijalla 10 ja luottamuksessa<br />
poliisiin ensimmäisellä sijalla.<br />
n<br />
Aija tiainen-Broms<br />
<strong>Poliisi</strong>t-sarjassa on mukana sekä entisiä että uusia kaupunkeja.<br />
Oulun, Helsingin, Kotkan ja Porin yöelämään<br />
päästään tutustumaan poliisin silmin sarjan kolmannella<br />
tuotantokaudella ensimmäistä kertaa. Espoon ja Lahden<br />
jaksoissa nähdään tuttu poliisipari. Turussa ja Vantaalla<br />
toinen aikaisemmissa jaksoissa esiintyneistä pareista jatkaa<br />
uuden parin kanssa.<br />
<strong>Poliisi</strong>t-sarjasta tulee jaksojen lukumäärän perusteella<br />
Suomen suurin dokumentaarinen sarja. n<br />
KUVA POLIISIT-SARJASTA, VANTAA/VESA RAJALA<br />
Kuolema kyydissä<br />
herätti keskustelua<br />
n Nuorten rattijuopumusta käsittelevä<br />
Kuolema kyydissä -video<br />
herätti laajasti keskustelua.<br />
Ensimmäisen päivän aikana sitä<br />
katsottiin poliisin YouTube -sivuilla<br />
lähes 30000 kertaa. Katsojapalautteen<br />
perusteella videoon<br />
kaivattiin shokeeraavaa loppua,<br />
jotta se vaikuttaisi nuoriin<br />
kuljettajiin.<br />
- Sellaista valistusvideota, joka<br />
saisi rattijuopon lopettamaan humalassa<br />
ajon, ei voi tehdäkään.<br />
Se on yksinkertaisesti mahdotonta.<br />
Mutta lähipiiriin voi aina<br />
vaikuttaa, videon käsikirjoittanut<br />
Mika Hakkarainen liikkuvasta<br />
poliisista sanoo.<br />
<strong>Poliisi</strong>ylijohtaja julkaisi videon<br />
yhteydessä blogin, jossa hän käsitteli<br />
nuorten rattijuopumusta ilmiönä.<br />
Blogit julkaistaan jatkossa<br />
myös Iltalehden verkkopalvelussa.<br />
Yhteistyö perustuu poliisin<br />
viestintästrategiaan, jossa<br />
määritellään, että poliisi lisää näkyvyyttä<br />
ja vuorovaikutusta. n<br />
Yli 100 000<br />
tykkää poliisista<br />
n <strong>Poliisi</strong> on ollut Facebookissa<br />
reilun vuoden ja saanut sinä aikana<br />
yli 100 000 fania. Suomen poliisin<br />
profiili on maailman suosituin<br />
poliisiprofiili ja se on herättänyt<br />
paljon ihmetystä ja kateuttakin<br />
muiden maiden kollegoissa.<br />
Suuren maailman poliisit kuten<br />
FBI:n 65 000 fania tulevat<br />
kaukana suomalaisen poliisin takana<br />
Facebook-suosiossa. Suosion<br />
syynä on varmaankin kansalaisten<br />
luottamus poliisin ja toisaalta<br />
suomalaisten suuri innostus<br />
käyttää nettiä ja sosiaalisen<br />
median palveluita.<br />
Facebookissa poliisi kertoo<br />
ajankohtaisista turvallisuusasioista<br />
ja vastailee kansalaisten<br />
kysymyksiin. <strong>Poliisi</strong>lta kysytään<br />
mitä moninaisimpia neuvoja ja<br />
palvelua on tarkoitus laajentaa<br />
nykyisestä. <strong>Poliisi</strong>n videoita voi<br />
katsoa omalta YouTube-kanavalta<br />
ja ”<strong>Poliisi</strong>sta päivää” -blogeissa<br />
saa tuntumaa poliisin työn eri<br />
muotoihin. n<br />
www.facebook.com<br />
www.youtube.com/suomenpoliisi<br />
www. poliisilehti.fi/poliisistapaivaa<br />
liisa Haapanen<br />
POLIISI 3/<strong>2010</strong> 3
Huumeiden<br />
vastaisesta työstä<br />
kiitosta<br />
n <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun<br />
opettaja Markku Härkönen on<br />
saanut Kansallisen Huumetyön<br />
Tukiyhdistys ry:n hallituksen<br />
myöntämän Torsti Koskisen rahaston<br />
tunnustuspalkinnon merkittävästä<br />
ja pitkäaikaisesta huumeiden<br />
vastaisesta työstä.<br />
Härkönen on luotsannut vuonna<br />
2007 alkanutta huumausainerikostutkinnan<br />
erikoistumisopintoja,<br />
josta ensimmäiset opiskelijat<br />
valmistuvat tämän vuoden aikana.<br />
n<br />
Keskinopeusvalvonta<br />
laski<br />
nopeuksia<br />
n Heinolassa järjestetyn viiden<br />
viikon mittaisen keskinopeusvalvontakokeilun<br />
aikana annettiin<br />
512 huomautusta ja 72 rikesakkoa.<br />
– Keskinopeusvalvonta pudotti<br />
selvästi autojen keskinopeuksia.<br />
Nopeudet laskivat selkeästi,<br />
myös ylinopeutta ajettiin aiempaa<br />
vähemmän, ylikonstaapeli<br />
Tapio Salo Päijät-Hämeen poliisista<br />
kertoo.<br />
Kokeilussa selvitettiin myös,<br />
kuinka autoilijat suhtautuvat keskinopeusvalvontaan.<br />
Salon mukaan<br />
ihmisten suhtautuminen<br />
näyttää olevan hyvinkin myönteistä.<br />
Keskinopeus saatiin mittaamalla<br />
aika, jonka auto käytti ajaessaan<br />
kahden valvontakameran<br />
välin. Keskinopeuden valvonta<br />
on käytössä monissa Keski-Euroopan<br />
maissa, muun muassa<br />
Englannissa, Hollannissa ja<br />
Ranskassa. n<br />
<strong>Poliisi</strong>virkojen<br />
eroamisikää selvitetään<br />
Sisäasiainministeriön poliisiosasto on asettanut uuden poliisivirkojen eroamisikää<br />
koskevan selvityshankkeen. Tavoitteena on selvittää poliisin eroamisikää koskevien<br />
säännösten tarkoituksenmukaisuus sekä mahdolliset muutostarpeet. <strong>Poliisi</strong>en<br />
eroamisikä on nykyisin alipäällystön ja miehistön osalta 60 ja päällystövirassa 63 vuotta.<br />
Virkamiesten yleinen<br />
eroamisikä on valtion<br />
virkamieslain mukaan<br />
68 vuotta. Lain mukaan asetuksella<br />
voidaan säätää yleistä<br />
eroamisikää alemmasta<br />
eroamisiästä. Alemmasta<br />
eroamisiästä on poliisin<br />
lisäksi säädetty puolustusvoimien,<br />
rajavartiolaitoksen<br />
sekä tasavallan presidentin<br />
kanslian kohdalla. Hallituksen<br />
tavoitteena on työurien<br />
pidentäminen Suomessa.<br />
– Nykytilanteessa eroamisikä on<br />
saattanut olla alhaisempi kuin henkilökohtainen<br />
eläkeikä. Tästä on ollut seurauksena,<br />
ettei henkilölle ole kertynyt<br />
eläkettä eroamisiän ja henkilökohtaisen<br />
eläkeiän väliseltä ajalta. Jos henkilöllä<br />
olisi mahdollisuus palvella pidempään,<br />
kuten puolustusvoimissa sekä<br />
rajavartiolaitoksessa, on tietyin edellytyksin<br />
mahdollista, hän saisi paremman<br />
eläkkeen, hankkeen puheenjohtajana<br />
toimiva suunnittelujohtaja Sanna<br />
Heikinheimo sisäasianministeriön poliisiosastolta<br />
kertoo.<br />
Hankkeessa selvitetään muun muassa,<br />
onko poliisihallinnossa perusteita<br />
säilyttää nykyinen eroamisikäsään-<br />
”Nykytilanteessa eroamisikä on<br />
saattanut olla alhaisempi kuin<br />
henkilökohtainen eläkeikä.”<br />
tely sekä selvittää järjestelmää koskevat<br />
henkilöstölliset, taloudelliset ja<br />
muut mahdolliset vaikutukset eri vaihtoehtojen<br />
osalta. Myös eroamisikäjärjestelmän<br />
sääntelyn laajuus on tarkastelun<br />
kohteena.<br />
– Työryhmä selvittää perusteet, joilla<br />
poliisilla on erityinen eroamisikä, ja tarkastelee<br />
sääntelyn laajuuden perusteita.<br />
Nykyisin erityinen eroamisikä koskee<br />
lähes kaikkia poliisiviroissa toimivia.<br />
On tärkeää selvittää hyvin laajaalaisesti,<br />
millaisia vaikutuksia erilaisilla<br />
vaihtoehdoilla on toiminnallisesti. Lisäksi<br />
tulee selvittää vaikutukset poliisilaitosten<br />
henkilöstömääriin sekä määrärahan<br />
tarpeisiin. Myös lainsäädännölliset<br />
kysymykset tulee kartoittaa<br />
tarkoin, Heikinheimo toteaa.<br />
<strong>Poliisi</strong>n eroamisikäjärjestelmä<br />
on ollut arvioitavana aiemminkin.<br />
Viime syksynä sisäasianministeriössä<br />
asetetussa<br />
eroamisikää koskevassa<br />
lainsäädäntöhankkeessa<br />
olivat edustettuina sisäasiainministeriön<br />
poliisiosasto, <strong>Poliisi</strong>hallitus<br />
sekä edustajat poliisin<br />
henkilöstöjärjestöistä.<br />
Hanke valmisteli asiassa hallituksen<br />
esitysluonnoksen,<br />
mutta totesi, että palveluksessa jatkamisen<br />
mahdollistaminen kaikkien poliisimiesvirkojen<br />
osalta vaatii laajaa yhteiskunnallisten<br />
vaikutusten arviointia,<br />
jollaista asettamiskirjeen mukaisessa<br />
aikataulussa ei ollut mahdollista tehdä.<br />
Tämän vuoksi valmistelu keskeytettiin.<br />
Nyt asetetussa hankkeessa ovat<br />
edustettuina sisäasianministeriön poliisiosasto,<br />
<strong>Poliisi</strong>hallitus, valtiovarainministeriö,<br />
valtiokonttori sekä edustajat<br />
poliisin henkilöstöjärjestöistä. Hankkeen<br />
toimikausi päättyy 31.5.2011. n<br />
Jussi toivanen<br />
sisäasiainministeriö<br />
Etelä-Pohjanmaan<br />
<strong>Poliisi</strong>laulajat<br />
juhlivat<br />
n Etelä-Pohjanmaan poliisilaulajien<br />
25-vuotisjuhlakonsertti<br />
13.11.sai aikaan yleisöryntäyksen<br />
Seinäjoki-salin Seinäjoelle.<br />
Liput 400-paikkaiseen saliin loppuivat<br />
kesken.<br />
Juhlakonsertin ohjelmisto oli<br />
laaja. Mukana on yhtä hyvin iskelmää<br />
kuin klassisempiakin<br />
teoksia. Kuoroa johtaa Arto Risku.<br />
n<br />
Seinäjoen uusi valtion virastotalo valmistuu ensi vuoden huhtikuussa.<br />
Seinäjoelle ja Hämeenlinnaan uudet tilat<br />
Seinäjoelle nousevan valtion virastotalon<br />
peruskivi muurattiin toimisto, Sosiaalitoimisto ja Hallinnon poliisiaseman ohella tiloihin sijoittuvat<br />
näjoen yksikkö, Seinäjoen oikeusapu-<br />
Kanta-Hämeen poliisilaitoksen pää-<br />
23.8. Tavoitteena on, että uudet<br />
Tietotekniikkakeskus HALTIK.<br />
Liikkuvan poliisin Hämeenlinnan yksikkö<br />
toimitilat valmistuvat ensi vuoden<br />
huhtikuussa.<br />
Uuteen virastotaloon muuttaa Etelä-Pohjanmaan<br />
poliisilaitoksen lisäksi<br />
Pohjanmaan syyttäjänvirasto, Etelä-Pohjanmaan<br />
ulosottovirasto, Seinäjoen<br />
maistraatti, Liikkuvan poliisin Sei-<br />
Uusia tiloja rakennetaan yhteensä 18<br />
338 neliötä, joista valtaosa on poliisin<br />
käytössä.<br />
Hämeenlinnan poliisitalon peruskivi<br />
muurattiin 27.10. Uusi poliisitalo rakennetaan<br />
Hämeenlinnaan Poltinahon kaupunginosaan,<br />
Hattelmalantien varteen.<br />
sekä Hallinnon Tietotekniikkakeskus<br />
HALTIKin toimipiste.<br />
Tilaa uudessa rakennuksessa on<br />
runsaat 10 000 neliötä. Tilat valmistuvat<br />
tämänhetkisen aikataulun mukaan<br />
1.5.2012. n<br />
4 POLIISI 3/<strong>2010</strong>
Viranomaisten yhteistyöllä<br />
kiinni yli 200 ulkomaalaista<br />
rikoksentekijää Suomessa<br />
Ulkomailta tuleviin liikkuviin rikollisryhmiin<br />
kohdennettiin kesällä<br />
<strong>2010</strong> valtakunnallinen rikostorjuntaprojekti.<br />
Projektia johti <strong>Poliisi</strong>hallitus<br />
ja se oli ensimmäinen laaja<br />
yhteistyöponnistus poliisin uudessa<br />
organisaatiossa ja myös esimerkki uudenlaisesta<br />
viranomaisten välisestä yhteistoiminnasta<br />
rikostorjunnassa.<br />
– Tavoitteena oli antaa rikollisille selkeä<br />
viesti siitä, että Suomeen ei kannata<br />
tulla tekemään rikoksia. Suomessa<br />
on suuri riski jäädä kiinni, poliisijohtaja<br />
Robin Lardot <strong>Poliisi</strong>hallituksesta<br />
sanoo.<br />
Projektin tulokset ovat Lardotin mukaan<br />
erinomaiset. Yli 200 ulkomaalaista<br />
rikoksentekijää otettiin kiinni. Projektilla<br />
rikoksia estettiin ennalta ja toisaalta<br />
myös selvitettiin jo tapahtuneita rikoksia.<br />
Anasteltua omaisuutta saatiin<br />
myös jäljitettyä ja palautettua omistajilleen.<br />
Projektin aikana profiloitiin yli 600<br />
ulkomaalaista henkilöä, jotka olivat potentiaalisia,<br />
aktiivisia rikoksentekijöitä.<br />
Tunnistettujen rikoksentekijöiden maahantuloedellytykset<br />
selvitettiin jo ennakkoon<br />
ja heidät käännytettiin, jos sille<br />
oli asianmukaiset perusteet.<br />
– Erinomaiseksi keinoksi osoittautui<br />
rikollisen toiminnan häiritseminen esimerkiksi<br />
poliisipartioiden toistuvilla tarkastuksilla,<br />
Lardot kertoo.<br />
Mukana projektissa olivat poliisi, Tulli,<br />
Rajavartiolaitos ja Valtakunnansyyttäjänvirasto.<br />
Lisäksi lähialueiden valtioiden<br />
viranomaiset erityisesti Virossa<br />
ja Latviassa sekä Europol tukivat aktiivisesti<br />
toimintaa.<br />
– Projektin onnistumisen kannalta oli<br />
tärkeää, että keväällä <strong>2010</strong> poliisiyksiköiden<br />
päälliköt sitoutuivat käynnistettävään<br />
projektiin. Myös poliisin, Tullin<br />
Ulkomaalaisten rikollisten reittejä Suomessa.<br />
ESKO JÄMSÄ<br />
<strong>Poliisi</strong>hallituksen Helsingissä järjestämä tiedotustilaisuus ulkomaalaisiin rikollisryhmiin<br />
kohdennetusta rikostorjuntaprojektista kiinnosti tiedotusvälineitä.<br />
ja Rajavartiolaitoksen PTR -johtoryhmä<br />
arvio projektin toteuttamisen tärkeäksi<br />
ja jopa välttämättömäksi.<br />
törkeitä murtoja asuntoihin<br />
ja liikkeisiin<br />
Ulkomaalaisten ja ulkomailta tulevien<br />
rikollisten määrä kasvoi Suomessa<br />
2000-luvulla. Baltian maiden liityttyä<br />
Schengen-alueeseen vuoden 2007 lopulla<br />
poistuivat rajatarkastukset Viron<br />
ja Suomen väliltä, minkä jälkeen etenkin<br />
Suomenlahden yli tulevien rikollisten<br />
tekemät rikokset ovat alkaneet lisääntyä.<br />
Baltian maiden lisäksi yhä<br />
suuri osa rikollisryhmistä tulee Puolasta,<br />
Romaniasta ja Bulgariasta. Pääasiallisesti<br />
rikokset ovat perinteisiä omaisuusrikoksia,<br />
joissa ovat korostuneesti<br />
lisääntyneet asuttuihin asuntoihin sekä<br />
liikkeisiin tehdyt röyhkeät murtautumiset.<br />
Projektin toiminta kohdistettiin pääasiassa<br />
Helsingin satamien kautta saapuviin<br />
ja maasta poistuviin rikollisiin ja<br />
rikollisryhmiin. Lisäksi myös Turun sataman<br />
ja Pohjois-Suomen rajanylityspaikkojen<br />
kautta tapahtuvaa liikennettä<br />
valvottiin.<br />
Projektissa käytettiin normaaleja johtamis-<br />
ja yhteistyöjärjestelmiä sekä kehitettiin<br />
niitä. Myös yhteistoimintaa<br />
Suomen ja lähivaltioiden viranomaisten<br />
välillä parannettiin. <strong>Poliisi</strong>n, Tullin ja<br />
Rajavartiolaitoksen yhteinen ja Keskusrikospoliisin<br />
yhteydessä toimiva PTR<br />
-analyysitoiminto ja Helsingin poliisilaitoksen<br />
johto- ja viestikeskus olivat projektin<br />
toteuttamisen ja siihen liittyvän<br />
profiloinnin, tiedonvaihdon sekä käynnistettävien<br />
toimenpiteiden kannalta<br />
keskeisimmässä asemassa. n<br />
Aija tiainen-Broms<br />
Virantoimituksessa<br />
menehtyneitä<br />
muistettiin<br />
n <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoululla<br />
sai <strong>Poliisi</strong>n päivänä alkunsa uusi<br />
perinne. <strong>Poliisi</strong>n eläkeläis- ja veteraanijärjestöt<br />
laskivat seppeleen<br />
oppilaitoksessa sijaitsevalle<br />
muistolaattaseinälle. Seinällä on<br />
muistolaatta jokaiselle Suomessa<br />
itsenäisyyden aikana virantoimituksessa<br />
menehtyneelle poliisimiehelle.<br />
Rikospoliisin Eläkeläisjärjestö<br />
ja <strong>Poliisi</strong>hallinnon Veteraanit<br />
päättivät yhteisestä seppeleenlaskusta<br />
keväällä <strong>2010</strong>, ja luontevaksi<br />
päiväksi nähtiin valtakunnallinen<br />
<strong>Poliisi</strong>n päivä.<br />
– Molemmat yhdistykset ovat<br />
hyväksyneet tämän seremonian<br />
tulevana yhdistysten traditiona.<br />
Toiveenamme on, että poliisihallinnossa<br />
voitaisiin laajemminkin<br />
muistaa omia sankarivainajiamme<br />
eli virantoimituksessa surmansa<br />
saaneita poliiseja osana<br />
<strong>Poliisi</strong>n päivän ohjelmaa, Rikospoliisin<br />
Eläkeläisjärjestön sihteeri<br />
Hannu Hannula sanoo. n<br />
Ehdota<br />
tutkimusaihetta<br />
n <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun<br />
www-sivujen kautta on nyt mahdollista<br />
ehdottaa aihetta Polamkissa<br />
tehtävälle tutkimukselle.<br />
Aihetta voi ehdottaa tutkimusja<br />
kehittämisosastolla tehtävään<br />
poliisialan tieteelliseen tutkimukseen<br />
tai poliisipäällystön tutkinnon<br />
opinnäytetyöhön.<br />
– Verkkolomake avaa poliisihallinnon<br />
sisäisille yhteistyökumppaneille<br />
uuden, yksinkertaisen<br />
väylän tuoda esiin tutkimustarpeitaan<br />
ja -ideoitaan. Samalla<br />
tuetaan verkostoitumista ja vuorovaikutuksen<br />
syntymistä uusien,<br />
ulkopuolisten sidosryhmien<br />
kanssa, kuvailee tutkimusjohtaja<br />
Risto Honkonen.<br />
Tutkimus- ja kehittämisosaston<br />
tieteelliset tutkimukset tarkastelevat<br />
poliisin toimintaa ja<br />
sen organisointia sekä poliisin<br />
toimintaympäristöä ja sen muutoksia.<br />
Verkkosivujen kautta ehdotetut<br />
tutkimusaiheet käsitellään<br />
tutkimusohjelmaa valmistelevassa<br />
työryhmässä.<br />
Ehdota tutkimusaihetta -sivu<br />
löytyy <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun<br />
internet-sivuilta www.polamk.fi/tutkimus.<br />
n<br />
POLIISI 3/<strong>2010</strong> 5
ESKO JÄMSÄ<br />
Vuoden <strong>Poliisi</strong> Ari Yliselä<br />
Koiran avulla onnistumisen<br />
elämykset ovat vahvoja<br />
Vuoden <strong>Poliisi</strong> Ari Yliselä ja Kamu.<br />
Vuoden <strong>Poliisi</strong> <strong>2010</strong> on ylikonstaapeli Ari Yliselä Länsi Uudenmaan poliisilaitoksesta. 24 vuotta poliisina työskennellyt<br />
Yliselä johtaa Espoon poliisikoiraryhmää, johon kuuluu 28 poliisimiestä ja 14 koiraa.<br />
<strong>Poliisi</strong>koiranohjaajan partiokaveriksi<br />
Yliselä päätyi jo poliisin<br />
uransa alkuvaiheessa. Koiran-<br />
tuksen elämykset ovat vahvoja.<br />
Yliselä kiittelee Hämeenlinnassa sijaitsevan<br />
<strong>Poliisi</strong>koiralaitoksen tukea.<br />
koistuneet haistamaan rahan. Yliselä<br />
kertoo.<br />
Valtaosa poliisikoirista on kuitenkin<br />
Ari Yliselän mielestä Vuoden <strong>Poliisi</strong><br />
-nimitys oli mukava yllätys ja hieno<br />
huomionosoitus pitkästä työstä ken-<br />
ohjaajana hän aloitti 1991. Yliselän tä-<br />
– <strong>Poliisi</strong>koiralaitos on viime vuosi-<br />
Kamun kaltaisia partiokoiria, jotka kul-<br />
tällä. Tämä siitä huolimatta, että mies<br />
mänhetkinen kumppani 6-vuotias sak-<br />
na kehittänyt ohjaajien koulutusta, eri-<br />
kevat keikoilla mukana hälytystehtä-<br />
pitää luontevampana pitää isällistä pu-<br />
sanpaimenkoira Kamu on erikoistunut<br />
koiskoiratoimintaa ja panostanut uusi-<br />
vissä.<br />
huttelua 50 nuorelle espoolaisen lä-<br />
huumausaineiden etsintään.<br />
en koirien hankintaan erinomaisesti,<br />
Ari Yliselän mukaan poliisikoiria sijoi-<br />
hiön leikkipuistossa kuin patsastella<br />
– Kamun vahvuudet löytyvät nenän<br />
hän sanoo.<br />
teltaessa ja niiden määrästä päätettä-<br />
Smolnan kattokruunujen alla ottamas-<br />
puolelta. Sillä on halu etsitä esineitä<br />
ja jäljestäminen on sille mieluisaa.<br />
Koirat haistavat myös rahan<br />
essä ratkaisuja ei pitäisi tehdä pelkät<br />
säästöt mielessä. <strong>Poliisi</strong>koirien saata-<br />
sa vastaan Vuoden <strong>Poliisi</strong> -kunniakirjaa.<br />
– Onnitteluja on tullut tutuilta ja tun-<br />
Sen sijaan voiman käytön puolelta löy-<br />
Ari Yliselän uran aikana poliisikoiratoi-<br />
vuus myös poliisilaitostenlaita-alueil-<br />
temattomilta. Mutta nyt Vuoden Polii-<br />
tyy puutteita, rohkeutta saisi olla lisää,<br />
minta on kehittynyt monipuoliseksi.<br />
le olisi hänen mielestään turvattava.<br />
si -juhlien ja muutamien haastattelujen<br />
Yliselä kertoo.<br />
– Yhteiskunnan muutosten myö-<br />
Huoltoaseman murtomiehelle on tur-<br />
jälkeen on alkanut taas tavallinen arki,<br />
<strong>Poliisi</strong>koiranohjaaja sitoutuu hoita-<br />
tä räjähde- ja huumekoirakoulutuksen<br />
ha antaa ratkaisevaa etumatkaa hälyt-<br />
ja se on hyvä, hän sanoo.<br />
maan hänelle luovutettua koiraa vä-<br />
kaltaisten perinteisten erikoiskoulutus-<br />
tämällä koirapartio yli sadan kilometrin<br />
Helsingin Nuorkauppakamari, Suo-<br />
hintään 10 vuotta. Koiran kouluttami-<br />
ten rinnalle on tullut uusia suuntauk-<br />
päästä.<br />
men <strong>Poliisi</strong>järjestöjen Liitto ja <strong>Poliisi</strong>-<br />
nen hyväksi poliisikoiraksi edellyttää<br />
sia. 90-luvun alussa ryhdyttiin koulut-<br />
Yliselä toivoo työnantajilta myös ta-<br />
hallitus valitsivat Vuoden <strong>Poliisi</strong>n 35.<br />
ohjaajalta myös vapaa-aikana tapahtu-<br />
tamaan ruumiskoiria. Sen jälkeen ovat<br />
sapuolisia olosuhteita ympäri valtakun-<br />
kerran. n<br />
vaa koulutusta. Yliselän mukaan koiran<br />
tulleet hajutunnistukseen koulutetut<br />
nan koirien kouluttamiseen. Koulutuk-<br />
kanssa työskentely tuo kuitenkin polii-<br />
Id-koirat, palokoirat sekä viimeisimpä-<br />
seen varattua työaikaa ei myöskään<br />
Aija tiainen-Broms<br />
sin työhön aivan oman lisänsä. Onnis-<br />
nä uutuutena rahakoirat, jotka ovat eri-<br />
saisi vähentää.<br />
6 POLIISI 3/<strong>2010</strong>
LIIKKUVAN POLIISIN ARKISTO<br />
LIIKKUVAN POLIISIN ARKISTO<br />
Pirtupoliisista liikenneturvallisuustyön taitajaksi<br />
liikkuva poliisi 80 vuotta<br />
Kansalaissodan jälkimainingeissa Helsingin poliisilaitoksen yhteyteen perustettiin 5.9.1930 ylimääräinen poliisiosasto<br />
Liikkuvan <strong>Poliisi</strong>komennuskunta LPK. Kaupunkien poliisilaitoksista osa oli vasta valtiollistettu ja suurella osalla niiden<br />
poliisihenkilöstöä oli suojeluskuntatausta. Talonpoikaismarssi ja sitä seuranneet väkivaltaisuudet osoittivat päättäjille,<br />
että maahan tarvittiin puolueeton ja uskottava poliisinyrkki.<br />
Aluksi 50 miehen vahvuinen yksikkö<br />
koulutettiin ja organisoitiin<br />
sotilaalliseen tapaan. Vuonna<br />
1933 osaston vahvuus nostettiin yli<br />
300 mieheen.<br />
Joukkolevottomuuksien estäminen<br />
ja hillitseminen työllistivät LPK:ta alkuvuosina.<br />
Sisäpoliittisen tilanteen rauhoituttua<br />
Liikkuva <strong>Poliisi</strong>komennuskunta<br />
saattoi keskittyä muihin tehtäviin.<br />
Ensimmäiset maantiepoliisipartiot<br />
aloittivat liikennevalvonnan vuonna<br />
1935 ja nimitys “lentävät” on ollut<br />
yleisesti käytössä jo 1930-luvun lopulla.<br />
LPK:n ryhmät tekivät myös ratsioita<br />
ravintoloissa ja yleisötilaisuuksissa. Väkijuomalainsäädännön<br />
valvonta ja salakuljetuksen<br />
estäminen toivat lentäville<br />
pirtupoliisin maineen.<br />
Liikkuvasta <strong>Poliisi</strong>komennuskunnasta<br />
muodostettiin joulukuussa 1944 sisäasiainministeriön<br />
alainen, valtakunnallinen<br />
poliisiyksikkö - Liikkuva poliisi.<br />
Yhteiskunnalliset olot olivat sodanjälkeisessä<br />
Suomessa hyvin epävarmat<br />
ja siksi Liikkuvan poliisin vahvuus<br />
nostettiin 3000 mieheen. Keskeisimpiä<br />
tehtäviä Liikkuvalla poliisilla oli<br />
Neuvostoliitolle vuokratulle Porkkalan<br />
alueelle tapahtuvan kauttakulkuliikenteen<br />
turvaaminen sekä henkilöstöpulasta<br />
kärsivän paikallispoliisin avustaminen.<br />
Tuolloin myös Tasavallan presidentin<br />
turvallisuuden vartiointi annettiin<br />
Liikkuvan poliisin tehtäväksi.<br />
liikenteestä päätehtävä<br />
50-luvulle tultaessa yhteiskunnalliset<br />
olot vakiintuivat. Autokanta ja liikennesuoritteen<br />
määrä alkoi voimakkaasti<br />
kasvaa. Kasvaneiden liikennemäärien<br />
mukana myös liikennekuolemat kasvoivat<br />
voimakkaasti. Vapaat ajonopeudet,<br />
holtiton ajotapa sekä teiden heikko<br />
kunto myötävaikuttivat suuriin liikennekuolemamääriin.<br />
Liikenneturvallisuustyöstä<br />
tulikin Liikkuvan poliisin<br />
pääasiallinen tehtävä 1950-luvun alussa.<br />
Jokaiseen osastoon muodostettiin<br />
tiepartiot liikenteen valvomiseksi sekä<br />
aloitettiin suunnitelmallinen liikenneopetustyö<br />
kouluissa. Helsingin Olympialaisten<br />
myötä Liikuvalle poliisille tuli<br />
valtiovierailuihin liittyvien saattueiden<br />
hoitaminen sekä poliisitehtävien hoito<br />
silloisella Seutulan lentokentällä.<br />
Erikoistuminen liikenteen valvontaan<br />
ja liikenneturvallisuustyöhön on jatkunut<br />
Liikkuvan poliisin keskeisenä tehtävänä<br />
50-luvulta aina nykyaikaan saakka.<br />
Liikkuvalla poliisilla on ollut keskeinen<br />
asiantuntijarooli kehitettäessä suomalaista<br />
liikennelainsäädäntöä sekä liikennevalvontavälineitä<br />
ja -menetelmiä.<br />
Nykyään Liikkuva poliisi on kiinteä<br />
osa suomalaista poliisiorganisaatiota ja<br />
sen tehtävänä on ylläpitää yleistä järjestystä<br />
ja turvallisuutta, ohjata ja valvoa<br />
liikennettä, toimia liikenneturvallisuuden<br />
ja rikollisuuden ennalta estämiseksi<br />
sekä tutkia rikoksia ja muita yleistä<br />
järjestystä ja turvallisuutta vaarantavia<br />
tapahtumia sekä toimia myös poliisireservinä.<br />
Liikkuvalla poliisilla on 26<br />
yksikköä tai toimipaikkaa eri puolella<br />
Suomea ja sen palveluksessa on noin<br />
650 henkilöä n<br />
Jussi Pohjonen<br />
Liikkuva poliisi<br />
LIIKKUVAN POLIISIN ARKISTO<br />
Tapahtumia<br />
eri puolilla Suomea<br />
n Liikkuva poliisin juhlavuoden kunniaksi kevään ja kesän aikana järjestettiin<br />
erilaisia liikenneturvallisuusteeman ympärille rakennettuja yleisötilaisuuksia<br />
eri puolilla Suomea. Tapahtumissa kansalaisilla oli mahdollisuus keskustella<br />
ajankohtaisista ja alueellisista liikenneaiheista LP:n henkilöstön kanssa<br />
sekä tutustua nykyaikaiseen liikenteen valvontaan ja valvontakalustoon. n<br />
Kuopiossa järjestettiin veteraanikuorma-autojen kokoontumisajo. Kuvassa<br />
ovat vanhassa poliisinpuvussa Jyrki Laukkanen ja nahkapuvussa<br />
Martti Väänänen. Meneillään on tukkikuorman punnitus.<br />
POLIISI 3/<strong>2010</strong> 7
ESKO JÄMSÄ<br />
POLIISI & KANSALAISET<br />
Tapahtumia 71 paikkakunnalla<br />
<strong>Poliisi</strong>n päivänä<br />
tavoitettiin lapsiperheitä<br />
<strong>Poliisi</strong>n päivän tapahtumissa käytiin aktiivista keskustelua poliisin ja kansalaisten välillä. Elokuun <strong>2010</strong> lopulla poliisin<br />
kauppakeskuksissa, kävelykaduilla ja toreilla järjestämissä tapahtumissa kävi runsaat 45 000 ihmistä. Kävijöiden<br />
joukossa oli eniten lapsiperheitä.<br />
<strong>Poliisi</strong>n päivän tapahtumissa esiin<br />
tuodut viestit käsittelivät netin<br />
turvallista käyttöä, liikkumista<br />
pimeällä ja huumausaineiden aiheuttamia<br />
haittoja. Turvallisuus varmistetaan<br />
tomuuksia ja rikoksia ennalta.<br />
Järjestäjien antaman palautteen mukaan<br />
kävijöitä kiinnosti eniten paikallinen<br />
liikennevalvonta. Keskusteluissa<br />
tuotiin esiin myös huoli poliisien vähe-<br />
toivotaan valvovan liikennettä nykyistä<br />
tehostetummin.<br />
Hyviä keskusteluja ja<br />
kontakteja<br />
ja keskusteluja molemmin puolin tarpeellisiksi.<br />
Tapahtuman arvioitiin myös<br />
parantaneen poliisin julkisuuskuvaa.<br />
- Onnistuimme saamaan kontaktin<br />
kansalaisiin. Kysymyksiä esitettiin run-<br />
tunnistamalla vaaratekijät ja tekemällä<br />
nemisen seurauksista. <strong>Poliisi</strong> sai myös<br />
Paikalliset tapahtumajärjestäjät arvioi-<br />
saasti ja niihin pyrittiin antamaan vas-<br />
oikeita ratkaisuja, joilla estetään onnet-<br />
lukuisia vihjeitä paikoista, joissa poliisin<br />
vat <strong>Poliisi</strong>n päivänä käytyjä spontaane-<br />
tauksia.<br />
ESKO JÄMSÄ<br />
LEHTIKUVA OY/MATTI RAIVIO<br />
ESKO JÄMSÄ<br />
8 POLIISI 3/<strong>2010</strong>
ESKO JÄMSÄ<br />
POLIISI & KANSALAISET<br />
ESKO JÄMSÄ<br />
- Asiakkaat olivat erittäin tyytyväi-<br />
kiinnittivät ohikulkijoiden huomiota ja<br />
siä järjestelyihin. Jopa taaperon kans-<br />
vetivät puoleensa runsaat 8000 kau-<br />
sa tunnin kuumassa aulassa kierroksel-<br />
punkilaista. Torille pystytettyihin telt-<br />
le jonottaneet pitivät kokemusta odot-<br />
toihin oli koottu myös infopisteitä, jois-<br />
tamisen arvoisena.<br />
sa lähipoliisi, virtuaalinen poliisi, liikku-<br />
Jakomateriaalina olleet netti- ja lii-<br />
va poliisi ja suojelupoliisi olivat tavoitet-<br />
kenneturvallisuutta sekä huumaus-<br />
tavissa.<br />
aineita käsittelevät teemakortit eivät<br />
Pienemmissä maaseutukeskuksis-<br />
kaikkia tyydyttäneet. Järjestäjät toivoi-<br />
sa ohikulkijoiden kiinnostuksen herät-<br />
vat korttien sijasta materiaalia, jota voi-<br />
täminen on suurkaupunkeja helpom-<br />
si jakaa myös tapahtuman jälkeen.<br />
paa erityisesti silloin, kun tapahtuma<br />
- Ennakkovalmisteluissa ei pystytty<br />
tuodaan lähelle ihmisiä. Esimerkiksi<br />
valmistautumaan kolmeen rastiin. Ja-<br />
Päijät-Hämeessä <strong>Poliisi</strong>n päivä vietiin<br />
ossa olleita kortteja jäi vinot pinot.<br />
lähipoliisialueille 12 paikkakunnalle.<br />
Keskustelut näytösten<br />
lomassa<br />
<strong>Poliisi</strong>yksiköiden tapahtumajärjestäjät<br />
arvioivat oman yksikkönsä toimia<br />
<strong>Poliisi</strong>n päivän osalta kohtalaisiksi tai<br />
liisin miekkatunnuksella varustettuja sinisiä<br />
ilmapalloja, jotka kiinnostivat eri-<br />
teissa selvästi kahta vastakkaista mieltä.<br />
Useimmissa <strong>Poliisi</strong>n päivä -tapahtu-<br />
runsaiksi. Kouvolassa pantiin toimeen<br />
tyisesti lapsia.<br />
<strong>Poliisi</strong>n päivän päämäärä oli poliisin<br />
missa oli ohjelmaa, joko musiikkiesi-<br />
lukiolaisille suunnattu kirjoituskilpailu<br />
<strong>Poliisi</strong>n oma henkilöstö piti myöntei-<br />
näkyminen paikallisesti kaikkialla Suo-<br />
tyksiä tai poliisikoiranäytöksiä. Muuta-<br />
aiheesta Viimeinen kaahaus ja Kanta-<br />
senä yhtenäistä materiaalia, joka toi-<br />
messa. Tavoite oli keskustella ja saa-<br />
mat poliisiyksiköt järjestivät löytötava-<br />
Hämeessä järjestettiin alle 15-vuotiail-<br />
mitettiin kaikkiin tapahtumiin. Viime<br />
da palautetta. Päämäärä toteutui tänä<br />
roiden huutokaupan tai piirustuskilpai-<br />
le kirjoituskilpailu aiheesta <strong>Poliisi</strong>. Poh-<br />
vuonna henkilöstöltä saadun aloitteen<br />
vuonna 71 paikkakunnalla eri puolilla<br />
lun lapsille.<br />
jois-Savon poliisi palkitsi poliisia ratkai-<br />
perusteella hankitut poliisiautoihin kiin-<br />
Suomea. n<br />
- Tapahtuma onnistui parhaiten pai-<br />
sevalla tavalla joko pelastustöissä tai<br />
nitettävät <strong>Poliisi</strong>n päivä -tarrat koettiin<br />
kassa, jossa oli paljon ohikulkevia ihmi-<br />
rikoksen selvittämisessä avustaneita<br />
käyttökelpoisiksi tapahtumapäivän in-<br />
liisa Haapanen<br />
siä. Tapahtumapaikan valinta on erityi-<br />
henkilöitä.<br />
formoinnissa. Jakomateriaalina olleet<br />
sen tärkeää, jotta tavoitettaisiin mahdollisimman<br />
paljon eri-ikäisiä kansalaisia,<br />
todettiin järjestäjien palautteessa.<br />
Helsingin rautatientorilla järjestetyn<br />
tapahtuman ohjelmistossa oli useita<br />
näyttäviä ja kuuluvia esityksiä, joilla<br />
ohikulkijat sai pysähtymään. Helsingin<br />
poliisien kuoro-, soitto- ja tanssiryhmät<br />
ilmettä banderolleilla ja<br />
ilmapalloilla<br />
<strong>Poliisi</strong>n päivä on ainoa poliisin valtakunnallinen<br />
kampanjapäivä, jolla on yhteinen<br />
viesti ja ilme. Ilmeen keskeisinä<br />
elementteinä ovat banderollit ja julisteet.<br />
Tänä vuonna jaossa oli myös po-<br />
ilmapallot ja liikkuvan poliisin teettämät<br />
heijastimet loppuivat useilla paikkakunnilla<br />
kesken.<br />
Kaupallisissa tapahtumissa ihmiset<br />
ovat tottuneet juonnettuun ohjelmaan<br />
ja sitä osa paikallisista järjestäjistä kaipasi<br />
omaankin tapahtumaansa. Ohjelmallisesta<br />
tapahtumasta oltiin palaut-<br />
Vuonna 2011<br />
<strong>Poliisi</strong>n päivää<br />
vietetään<br />
lauantaina 3.9.<br />
LEHTIKUVA OY/MATTI RAIVIO<br />
ESKO JÄMSÄ<br />
POLIISI 3/<strong>2010</strong> 9
POLIISI & KANSALAISET<br />
Sormenjälkiä, käsiraudoitusta ja ajotesti<br />
Poika ja isä Koskinen ahkeroivat päivän Polamkissa<br />
Kahden hyvin erikokoisen poliisipukuisen<br />
miehen partio tekee<br />
rakennusetsintää. Tavoitteena on<br />
löytää tuntomerkit täyttävä, pahoinpitelystä<br />
epäilty mies ja toimittaa hänet<br />
poliisilaitokselle.<br />
Muutaman radiopuhelinkeskustelun<br />
ja tiivistunnelmaisen minuutin jälkeen<br />
epäilty tavoitetaan. ”Seis!” huutaa<br />
partion jäsen Miika Koskinen. ”<strong>Poliisi</strong><br />
paikalla, pysähdy” täydentää partion<br />
johtaja, voimankäytön opettaja Tomi<br />
Kataja. Vuorossa on niskoittelevan<br />
epäillyn kiinniotto ja käsiraudoitus.<br />
Jämsänkoskelainen Miika Koskinen,<br />
14 vuotta, lunasti isänsä Teijon kanssa<br />
valtakunnallisen <strong>Poliisi</strong>n päivä -arvonnan<br />
pääpalkinnon marraskuussa <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulussa<br />
Tampereella.<br />
Koskiset viettivät päivän Polamkissa<br />
tutustuen taloon ja toimintaan. Vieraille<br />
esiteltiin muun muassa poliisin rikostorjunnan,<br />
voimankäytön ja liikenteen<br />
koulutusta. Vieraat pääsivät kierrokselle<br />
myös <strong>Poliisi</strong>museoon ja ulkopuolisilta<br />
suljettuun harjoituskaupunkiin.<br />
n<br />
tuire Salmi-Hiltunen<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulu<br />
Sormenjälkien taltioinnin<br />
periaatteet ovat olleet<br />
olemassa noin sata<br />
vuotta, toteaa rikostutkinnan<br />
opettaja Kari<br />
Koppanen (oik.) DNAnäytteen<br />
ja muiden<br />
teknisen rikospaikkatutkinnan<br />
menetelmien<br />
esittelyn jälkeen Miika<br />
kokeilee isän sormenjälkien<br />
ottamista.<br />
lukiolaiset kirjoittivat<br />
<strong>Poliisi</strong>n päivän teemoista<br />
Moottoripyöräilyä harrastava Teijo Koskinen taiteili poliisiautolla käsittelykentälle<br />
asetetut esteet, tolpat ja huoltorampin alle tavoiteajan. <strong>Poliisi</strong>opiskelijoilla<br />
auton käsittelykoe on hälytysajokokeen ohella osa kenttä- ja<br />
hälytystoiminnan ajokoulutusopintoja.<br />
Kymenlaakson lukiolaiset kirjoittivat <strong>Poliisi</strong>n päivän turvallisuusteemoista. Kouvolan poliisiaseman ja <strong>Poliisi</strong>n<br />
tekniikkakeskuksen järjestämän kirjoituskilpailun tavoitteena oli tarjota nuorille väylä saattaa omia näkemyksiään ja<br />
mielipiteitään nuorison asioista poliisin tietoon. Yhtenä kilpailun tavoitteena oli edistää koulupoliisitoiminnan ennalta<br />
ehkäisevää vaikutusta.<br />
<strong>Poliisi</strong>koulutuksen<br />
valintakokeiden<br />
fyysisessä osiossa<br />
odottaa 80-kiloinen<br />
nukke kuljettajaansa.<br />
Miikan tekniikka<br />
toimii, ja nukke<br />
liikahtaa.<br />
Kirjoituskilpailun parhaat palkittiin<br />
<strong>Poliisi</strong>n päivänä. Kirjoitusten<br />
aiheina olivat <strong>Poliisi</strong>n päivän<br />
turvallisuusteemat: netti, liikenne ja<br />
huumeet. Kirjoituskilpailun voitti Antti<br />
Ruippo työllään “Selvästi fiksumpi<br />
sukupolvi”. Toiseksi sijoittui Marjukka<br />
Makkonen novellillaan “Viimeinen<br />
kaahaus”. Kolmantena palkittiin Aleksi<br />
Ripatti, joka osallistui kilpailuun kir-<br />
Kirjoituskilpailun voittajat pääsivät tutustumaan Kymenlaakson poliisin toimintaan.<br />
Lukiolaiset Antti Ruippo (vas.) Marjukka Makkonen ja Aleksi Ripatti<br />
sovittivat <strong>Poliisi</strong>n tekniikkakeskuksen myymälässä poliisin virka-asua.<br />
joituksella “Kokemattomuus kaahareiden<br />
turma”.<br />
Kilpailutöitä arvioivat Kouvolan lukioiden<br />
äidinkielen opettajat sekä kilpailuraati,<br />
johon kuului poliisin henkilöstöä<br />
ja toimittaja Kouvolan Sanomista. Voittajaksi<br />
valittiin työ, jonka ansioiksi raati<br />
luki annetun aiheen hyvin perustellun<br />
ja asiallisen käsittelyn sekä sujuvan ja<br />
selkeän tekstin.<br />
Selvästi fiksummat<br />
nykynuoret<br />
Kirjoituskilpailun voittaja Antti Ruippo<br />
kirjoitti huumeista otsikolla Selvästi fiksumpi<br />
sukupolvi.<br />
Hän toi kirjoituksessaan esille nykynuorten<br />
valistuneisuuden: “Narkomaanien<br />
käytös ja terveydentila synnyttää<br />
monissa nuorissa niin voimakkaita antipatioita<br />
huumeita ja niiden käyttäjiä<br />
kohtaan, että kynnys aineiden kokeiluun<br />
nousee merkittävästi.”<br />
Hänen mukaansa nuorten asenteisiin<br />
vaikuttavat voimakkaasti sekä televisiosarjojen<br />
biletyksen hienouksista<br />
kertovat romantisoidut kuvat että toisaalta<br />
televisiossa nähtävät dokumentit<br />
narkomaanien kurjuudesta.<br />
Kirjoituksessaan Ruippo nostaa esille<br />
huumevalistuksen merkityksen: Sopivassa<br />
iässä aloitettu huumevalistus<br />
ja erilaiset kampanjat, varoittavat esimerkit<br />
yhdistettynä raittiiden aikuisten<br />
antamaan malliin luovat pohjan nuoren<br />
halulle pitäytyä terveissä elämän tavoissa.<br />
Yhteistyöstä kiinnostuneet Kymenlaakson<br />
lukiot tekivät osallistuville töille<br />
esikarsinnan siten, että viisi kunkin lukion<br />
parasta kirjoitusta tuli poliisin raadin<br />
arvioitavaksi. <strong>Poliisi</strong>n raadin jäseninä<br />
toimivat ylikomisario Jukka Lankinen<br />
Kouvolan poliisiasemalta, ylikomisario<br />
Ilkka Höysti <strong>Poliisi</strong>n tekniikkakeskuksesta,<br />
toimittaja Irma Jäppinen<br />
Kouvolan Sanomista sekä hallintopäällikkö<br />
Laura Niinimaa <strong>Poliisi</strong>n tekniikkakeskuksesta.<br />
n<br />
liisa Haapanen<br />
10 POLIISI 3/<strong>2010</strong>
KUVAT: ANNA BYCKLING JA PAULA HUVINEN<br />
POLIISI & KANSALAISET<br />
Tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva (vas.) kokoaa Suomen poliisin<br />
toimintaan liittyvää esineistöä, perinnettä ja historiaa<br />
<strong>Poliisi</strong>museoon näyttelyiksi ja tarinoiksi. Koskiset viipyivät<br />
erityisesti poliisin voimankäyttövälineitä esittelevän vitriinin,<br />
Suomen ensimmäisen pommirobotin ja Euroopan<br />
kauneimman poliisimoottoripyörän äärellä.<br />
Läheiseltä ampumaradalta kuuluu harjoituksen ääniä,<br />
kun Miika sovittaa poliisin taktisia suojavarusteita. Reilun<br />
kymmenen kilon lisäpaino ei häiritse.<br />
<strong>Poliisi</strong>ksi? Ammatinvalinta<br />
on Miikalle vielä tulevaisuuden<br />
asioita, nyt Miikaa<br />
kiinnostaa valokuvaus,<br />
motocross ja metsällä<br />
käynti isän kanssa.<br />
Niskoitteleva epäilty eli vanhempi<br />
konstaapeli Arimo Mikkola on lopulta<br />
laitettava käsirautoihin. Kouluttaja Jani<br />
Vainio (vas.) opastaa.<br />
Ylikomisario Lars Grönroos:<br />
<strong>Poliisi</strong> tarvitsee hyvät sosiaaliset valmiudet<br />
to 3 -projektiryhmää, johon kuuluvat<br />
tiikka on kantanut hedelmää.<br />
sivan onkalotyömaalla työskentelevien<br />
Grönroosin lisäksi ylikonstaapeli Mika<br />
– Erään mielenosoituksen jälkeen<br />
suomalaisten ja ulkomaalaisten henki-<br />
Linden sekä kaksi toimistotyöntekijää.<br />
kävin kiittämässä ydinvoimala-alueelle<br />
löiden kulkulupiin liittyvien tausta- ja<br />
Ryhmä on Satakunnan poliisilaitoksen<br />
tunkeutuneita mielenosoittajia rauhalli-<br />
turvallisuusselvitysten laatiminen. Ryh-<br />
alainen.<br />
sesti hoidetusta tempauksestaan. Vä-<br />
mä tekee runsaat 6000 suppeaa tur-<br />
<strong>Poliisi</strong> ei estä toiminnallaan yhteis-<br />
hän yllättyivät kun ilmestyin iltanuoti-<br />
vallisuusselvitystä vuodessa.<br />
kunnan epäkohtia syntymästä, mut-<br />
olleen nortille, Grönroos kertoo.<br />
- Selvitys tehdään kaikille, jotka ha-<br />
ta poliisi voi tunnistaa ja puuttua ajois-<br />
Aina ei hänen esittämiään pelisään-<br />
kevat töihin valtakunnan turvallisuuden<br />
sa epäkohtien tuottamiin rikoksiin se-<br />
töjä huomioida. Esimerkiksi viime elo-<br />
kannalta tärkeisiin paikkoihin, kuten<br />
kä kielteisiin ilmiöihin. Tämä vaatii po-<br />
kuussa toteutetussa ydinvoimanvastai-<br />
lentokentille. Suojelupoliisi tekee pe-<br />
liisilta ajan tasalla olevia sosiaalisia val-<br />
sessa tempauksessa mielenosoittajat<br />
rusmuotoiset tai laajat turvallisuussel-<br />
miuksia.<br />
pyrkivät sulkemaan Olkiluodon ydinvoi-<br />
vitykset voimalatyömaan avainasemis-<br />
– Sosiaaliset valmiudet ovat poliisil-<br />
mala-alueelle johtavan tien. Tämä johti<br />
sa työskentelevistä henkilöistä, Grön-<br />
la suhteellisen hyvin hanskassa. Esi-<br />
30 mielenosoittajan kiinniottamiseen,<br />
roos selvittää.<br />
Ylikomisario Lars Grönroos<br />
merkiksi <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulussa<br />
opetetaan sosiaalisia vuorovaiku-<br />
koska poliisin virkavelvollisuuksiin kuuluu<br />
pitää tie auki jo mahdollisille pelas-<br />
Voimalatyömaalla on siirrytty rakennusvaiheesta<br />
asennusvaiheeseen.<br />
tustaitoja sekä poliisin perusrekrytoin-<br />
tus- ja hälytysajoneuvoille. Tietä käyt-<br />
Grönroosin mukaan työmaan turvalli-<br />
Sosiaalinen ja taloudellinen ahdinko<br />
ajaa ihmisiä myös kaduille<br />
osoittamaan mieltään. Jäy-<br />
nissa niihin kiinnitetään erityistä huomiota.<br />
Sosiaalityöntekijät osallistuvat<br />
myös monessa poliisipiirissä poliisin<br />
tää päivittäin jo työmatkaliikenteessä<br />
lähes 4500 ja viikonloppusin 1500 ihmistä.<br />
suusriskit eivät ole tästä nousseet eikä<br />
laskeneet. Valmistuvien voimalarakennusten<br />
tuhat huonetta kalliine ko-<br />
hät suomalaiset suhtautuvat työttö-<br />
päivittäistoimintaan, Grönroos kertoo.<br />
Grönroos muistuttaa, että mielen-<br />
neineen ja laitteineen vaativat edelleen<br />
myyden sekä yhteiskunnan peruspalveluiden<br />
leikkauksiin kuitenkin tyynemmin<br />
kuin temperamentiltaan kiih-<br />
Pelisäännöt selviksi<br />
mielenosoituksissa<br />
osoitustilanteissa poliisin tehtäviin kuuluu<br />
yleisen järjestyksen ja turvallisuuden<br />
ylläpitämisen ohella turvata ko-<br />
tarkkaa suojelua. n<br />
Jouko Kahila<br />
keämmät eteläeurooppalaiset. Esimer-<br />
Olkiluoto 3 -projektiryhmää ovat työllis-<br />
koontumis- ja sananvapauden toteu-<br />
vapaa toimittaja<br />
kiksi Ranskassa ollaan pienestäkin hin-<br />
täneet myös ydinvoimalatyömaan vas-<br />
tuminen.<br />
nankorotuksesta kaduilla, ylikomisario<br />
Lars Grönroos Satakunnan poliisilaitoksesta<br />
sanoo.<br />
taiset mielenosoitukset. Grönroos pyrkii<br />
ehkäisemään mahdollisia ongelmatilanteita<br />
ja laittomuuksia keskustele-<br />
tuhansia selvityksiä<br />
turvallisuudesta<br />
Grönroos vetää Länsi-Suomen lää-<br />
malla ”pelisäännöistä” suoraan mie-<br />
Olkiluoto 3 -projektiryhmän työhön<br />
nin poliisijohdon perustamaa Olkiluo-<br />
lenosoitusten järjestäjien kanssa. Tak-<br />
kuuluvat Olkiluodon voimala- sekä Po-<br />
POLIISI 3/<strong>2010</strong> 11
POLIISI & KANSALAISET<br />
Viestintäopiskelijat suunnittelevat poliisille omaa nettiradiota<br />
<strong>Poliisi</strong>radio.fi – poliisin uusi<br />
aluevaltaus verkossa?<br />
Elina Kirssi (oikealla), Tinna Konttinen (keskellä) ja muut viestinnänopiskelijat<br />
tutustuivat poliisin toimintaan muun muassa Polamkin ajoharjoitteluradalla.<br />
Jyväskylän yliopiston viestinnän<br />
opiskelijat seisovat <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun<br />
ajoharjoitteluradalla<br />
ja virnistelevät epäuskoisina.<br />
Opettaja Pasi Peltonen on juuri avannut<br />
maijan oven ensimmäistä kuljettajaa<br />
varten ja viittoilee ajoradan keiloja<br />
kohti:<br />
– Tuo osio pujotellaan peruuttamalla,<br />
ja tuohon sitten lopuksi siisti taskupysäköinti,<br />
Peltonen selostaa.<br />
Opiskelijat ovat kuuden opintopisteen<br />
kurssilla, jossa suunnitellaan poliisille<br />
nettiradiokanavaa. Sytykettä ideoille<br />
haettiin ekskursiolla: ryhmä kävi<br />
tutustumassa poliisilaitokseen Jyväskylässä<br />
ja hyppäsi sieltä bussiin kohti<br />
Polamkia.<br />
Ihan näin konkreettista tuntumaa<br />
opiskelijat eivät kuitenkaan uskoneet<br />
saavansa.<br />
– Hei ota kuva musta, isä ei ikinä usko<br />
että oon ajanut poliisiautoa!<br />
Mikä nettiradio ja kenelle?<br />
Viestintätieteiden laitoksen opiskelijaryhmän<br />
tehtävänä on suunnitella <strong>Poliisi</strong>radio.fi:n<br />
koko toiminta-ajatus. Syksyn<br />
mittainen kurssi alkoi taustaselvityksellä:<br />
millaisia käsityksiä ja toiveita<br />
eri ikäryhmillä on nettiradioista, millaisia<br />
nettiradioita on jo olemassa, olisiko<br />
poliisin nettiradiolle tilausta?<br />
Kartoituksen pohjalta opiskelijat<br />
suunnittelevat <strong>Poliisi</strong>radio.fi:n ohjelmakonseptin.<br />
Kun suunnitelma on valmis,<br />
poliisin oma työryhmä pohtii, onko<br />
nettiradion toiminnan käynnistämiselle<br />
edellytyksiä.<br />
Kuuntelijatutkimus valmistui marraskuussa,<br />
ja tulokset ovat ohjelmasuunnittelun<br />
kannalta vähintäänkin haasteelliset.<br />
Kansalaiset tuntevat nettiradiot<br />
ylipäätään huonosti, ja eri kuuntelijaryhmien<br />
odotukset poliisin nettiradion<br />
ohjelmatarjonnasta ovat hyvin erilaiset.<br />
Nuoret kuuntelisivat mieluiten poliisitoimintaa,<br />
ja varttuneemmat kuulijat<br />
taas haluaisivat nettiradiosta ennen<br />
kaikkea tietoa.<br />
– Verkkoradiot ovat uusi maailma<br />
meidänkin ikäluokalle. Ihmisillä ei ole<br />
niistä valmiita mielipiteitä, mikä antaa<br />
<strong>Poliisi</strong>radio-idealle toisaalta paljon<br />
mahdollisuuksia ja toisaalta haasteita,<br />
journalistiikan linjan opiskelijat Pauliina<br />
Tolvanen ja Petra Thurén miettivät.<br />
ideoita ilman rajoituksia<br />
– Meille tulee paljon yhteydenottoja<br />
yrityksiltä ja yhteisöiltä, jotka toivovat<br />
jonkinlaista yhteistyöprojektia viestinnän<br />
opiskelijoiden kanssa. Pääsääntöisesti<br />
niihin ei lähdetä, mutta tähän<br />
poliisiradioprojektiin vastasimme heti<br />
”kyllä”, kertoo radio- ja tv-työn lehtori<br />
Annamaija Manninen.<br />
Opiskelijoiden tehtävänanto on olla<br />
välittämättä liikaa realiteeteista: siitä,<br />
millaiset resurssit poliisilla on nettiradion<br />
sisällöntuotantoon tai voidaanko sitä<br />
ylipäänsä toteuttaa.<br />
– Opiskelijat ideoivat <strong>Poliisi</strong>radiota<br />
täysin rajoittamattomasti, ja poliisissa<br />
sitten päätetään, mitä ideoille tehdään,<br />
lehtori Annamaija Manninen kuvailee.<br />
Opiskelijat ovat kurssista<br />
innoissaan.<br />
– <strong>Poliisi</strong>radio-projekti on tosi mielenkiintoinen<br />
ja haastava. Opinnot yliopistolla<br />
ovat helposti aika teoreettisia, joten<br />
on hienoa päästä tekemään jotakin<br />
konkreettista, opiskelijat kehuvat.<br />
Tutustuessaan poliisin toimintaan<br />
Hervannassa ja Jyväskylässä opiskelijat<br />
miettivät, mihin kaikkeen poliisi voisi<br />
nettiradiota käyttää. Suorat radiolähetykset<br />
poliisin tiedotustilaisuuksista<br />
ovat käytännöllinen ja tarpeellinen<br />
idea, mutta lennokkaampiakin ajatuksia<br />
heräsi maijan ratissa ja muissa tutustumispisteissä.<br />
Niistä kuullaan tarkemmin<br />
vuoden lopulla, kun opiskelijoiden<br />
kurssi päätellään ja ideat esitetään<br />
poliisin työryhmälle.<br />
– Opiskelijoiden ja opettajien ennakkoluulotonta<br />
ja luovaa otetta on ollut<br />
hienoa seurata. Viimeistään tässä vaiheessa<br />
on oppinut, että ehkä poliisi<br />
ei osaakaan ihan kaikkea itse, työryhmässä<br />
mukana oleva komisario Tuomo<br />
Korhonen Keski-Suomen poliisilaitoksesta<br />
hymyilee. n<br />
Anna Byckling<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulu<br />
Mikä nettiradio?<br />
✘<br />
✘<br />
✘<br />
✘<br />
✘<br />
✘<br />
Radiokanava, jota voi kuunnella internetin kautta missä tahansa maailmassa<br />
Lähettää useimmiten perinteisen radion kaltaista jatkuvaa ohjelmavirtaa<br />
Tarjoavat kuulijalle usein myös podcasteja: omalle koneelle tai musiikkisoittimeen<br />
ladattavia ohjelmia<br />
Internetissä toimii maailmanlaajuisesti miljoonia radiokanavia, joilla ei<br />
ole perinteistä radioaaltokanavaa<br />
Myös moni ”perinteinen radiokanava” lähettää ohjelmaa internetin kautta<br />
Nettiradioita voi etsiä verkosta esimerkiksi hakusanoilla ”Internet radio<br />
stations”<br />
Peruutuspujottelu poliisiautolla ei tavallisesti kuulu yliopistojen kurssisisältöihin.<br />
Viestinnänopiskelijat eivät jähmettyneet haasteen edessä.<br />
12 POLIISI 3/<strong>2010</strong>
POLIISI & KANSALAISET<br />
Utsjoen yhteispalvelupisteestä<br />
myös poliisin lupapalveluita<br />
Saamenkielentaitoinen Raimo Länsman<br />
palvelee Utsjoen yhteispalvelupisteessä.<br />
Lappeenrannan saksalaisessa ystävyyskaupungissa<br />
Schwäbish<br />
Hallissa järjestettiin syyskuun<br />
puolivälissä liikenneturvallisuustapahtuma,<br />
johon kutsuttiin myös ystävyyskaupunkien<br />
poliisien edustajat. Etelä-<br />
Karjalan poliisilaitoksesta tilaisuudessa<br />
olivat ylikomisario Ilkka Pöyhiä ja<br />
komisario Ari Järveläinen. Suomen<br />
lisäksi mukana olivat edustajat ystävyyskaupungeista<br />
Puolasta, Iso-Britanniasta<br />
ja Pohjois-Saksasta.<br />
Tapahtumaan liittyi liikenneturvallisuusaiheinen<br />
kansainvälinen symposium<br />
sekä liikenneturvallisuusansioihin<br />
liittyvä palkintojenjakoseremonia. Lisäksi<br />
kaupungin keskusaukiolla järjestettiin<br />
yleisötapahtuma, jossa esiteltiin<br />
kansainvälistä poliisitoimintaa.<br />
Symposiumissa pohdittiin muun<br />
muassa nopeusrajoitusten asettamista<br />
Saksan moottoriteille sekä ihmisten<br />
käyttäytymisen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen.<br />
Ystävyyskaupunkien poliisien<br />
edustajat kertoivat parhaista käytännöistään<br />
nuorten kuljettajien kaa-<br />
Utsjoelle on avattu Suomen<br />
pohjoisin yhteispalvelupiste,<br />
missä myös poliisi tarjoaa<br />
omia lupapalveluitaan kansalaisille.<br />
Yhteispalvelupiste sijaitsee Utsjoen<br />
kunnantalon kupeessa TE -toimiston<br />
tiloissa.<br />
Yhteispalvelussa ovat poliisin lisäksi<br />
mukana Utsjoen kunta/Elinkeinotoimi,<br />
TE -toimisto, KELA ja maistraatti. Yhteispalvelussa<br />
hoidetaan myös kunnan<br />
maataloustukihallinnon tehtäviä ja talviaikaista<br />
matkailuneuvontaa. Yhteispalvelussa<br />
asiakkaita palvelee saamenkielentaitoinen<br />
virkailija Raimo Länsman,<br />
joka käy yhteispalveluita tarjoamassa<br />
myös Karigasniemellä Kylätalo Saivun<br />
tiloissa kaksi kertaa kuukaudessa.<br />
Yhteispalvelu toteutetaan kokeiluna<br />
loppuvuoden ajan, jonka jälkeen päätetään<br />
sen jatkamisesta. Kaikkien mukana<br />
olevien toimijoiden tavoitteena ovat<br />
kuitenkin pysyvät palvelut. Kokeilujaksoon<br />
on saatu rahoitusta valtionvarainministeriöstä<br />
yhteispalvelupisteen perustamis-<br />
ja ylläpitokuluihin, joilla on<br />
TE -toimiston tiloihin remontoitu tilat<br />
yhteispalvelupisteelle.<br />
Yhteispalvelussa voi hoitaa tiettyjä<br />
poliisin lupapalveluita, kuten hakea<br />
hailun ja rattijuoppojen määrän vähentämiseksi.<br />
Suomalaiset toivat esille alkolukot<br />
sekä koulujen pihoilla tehtävät<br />
moporatsiat. Esillä olivat myös mm.<br />
Puolaan suunniteltu elinikäinen ajokielto<br />
päihtyneenä kuononkolarin aiheuttaneille<br />
henkilöille sekä Pohjois-Saksan<br />
lupapalveluiden lomakkeita ja jättää<br />
lupahakemuksia sekä ilmoituksia. Yhteispalvelupiste<br />
toimittaa vastaanotetut<br />
asiakirjat Inarin poliisilaitokselle. Lisäksi<br />
sovittaessa voi myös noutaa poliisin<br />
myöntämiä lupia. Passi ja henkilökorttiasiat<br />
eivät kuulu palveluun, koska<br />
ne vaativat sormenjälkitunnistuksen.<br />
Ne on hoidettava Inarissa.<br />
Lapin poliisilaitoksen poliisipäällikkö<br />
Martti Kallio oli varsin tyytyväinen,<br />
että Utsjoen kunta lähti mukaan yhteispalvelupisteen<br />
perustamiseen ja lupapalveluita<br />
pystytään jälleen tarjoamaan<br />
kuntalaisille. Suomessa on tällä hetkellä<br />
lähes 200 yhteispalvelupistettä. n<br />
Henna Rajatalo<br />
Lapin poliisilaitos<br />
Utsjoen Yhteispalvelu on avoinna<br />
arkisin 9–11 ja 12–15 paitsi joka kuukauden<br />
1. ja 3. keskiviikko, jolloin<br />
palveluneuvoja on Karigasniemellä.<br />
Alkolukko ja moporatsiat<br />
esillä Saksassa<br />
Toritapahtumassa komisario Ari Järveläinen esitteli alkolukon toimintaa.<br />
Vieressä komisario Tim McCabe Isosta Britanniasta.<br />
taksiliput, joissa poliisi maksaa puolet<br />
taksikyytien hinnoista ravintolailtojen<br />
jälkeen. n<br />
Ari Järveläinen<br />
Etelä-Karjalan poliisilaitos<br />
Pohjoiskalotin asiat<br />
esillä Norjassa<br />
n Pohjoiskalotin alueen poliisiviranomaiset<br />
pohtivat mm. tulevien<br />
Schengen tarkastusten aikataulua<br />
ja sisältöä sekä Norjan ja Suomen<br />
liikkuvaan rikollisuuteen liittyviä<br />
projekteja vuotuisessa poliisipäälliköiden<br />
kokouksessa Tromssassa<br />
Norjassa elo-syyskuun vaihteessa.<br />
Lisäksi esillä olivat poliisiorganisaatioiden<br />
muutokset ja suunnitelmat<br />
maittain sekä maanvyörykatastrofiin<br />
valmistautuminen Tromssan<br />
läänissä.<br />
Pohjoiskalotin poliisipäälliköt kokoontuivat<br />
nyt 52. kertaa. Seuraavaa<br />
kokousta ensi syksynä isännöi<br />
Suomi ja kokous pidetään Lapissa.<br />
Tällöin kokoontumisen pääaiheena<br />
on valmistautuminen Haaparannan<br />
7-8.9.2011 tapahtuvaan yhteispohjoismaiseen<br />
Schengen tarkastukseen.<br />
n<br />
Hälytysnumero<br />
on 112<br />
n 112 on myös poliisin hälytysnumero.<br />
<strong>Poliisi</strong>n vanha hälytysnumero<br />
on tarkoitus poistaa käytöstä.<br />
<strong>Poliisi</strong>hallitus tuotti syyskuussa<br />
asiasta tietoiskun, jota esitettiin<br />
Yleisradion kanavilla 40 kertaa.<br />
Kampanjan aikana poliisin hälytysnumeroon<br />
soitettujen puheluiden<br />
määrä väheni elokuuhun verrattuna<br />
noin 5700 puhelulla koko maassa.<br />
Yleinen hätänumero 112 on ollut<br />
käytössä jo useita vuosia. <strong>Poliisi</strong>n<br />
vanhaan hälytysnumeroon tulee<br />
kuitenkin jatkuvasti puheluita,<br />
jotka kuormittavat hätäkeskuksia<br />
ja vievät aikaa kiireellisiltä hätäpuheluilta.<br />
112-päivä lähestyy<br />
11.2 järjestettävän 112-päivän poliisin<br />
tapahtumat järjestetään paikallisin<br />
voimin yhteistyössä muiden<br />
turvallisuutta edistävien toimijoiden<br />
kanssa. <strong>Poliisi</strong> on mukana päivän<br />
valtakunnallisessa työryhmässä<br />
ja paikallisesti poliisi osallistuu<br />
tapahtuman toteuttamiseen mahdollisuuksiensa<br />
mukaan.<br />
Hätänumeropäivän valtakunnallinen<br />
päätapahtuma järjestetään<br />
vuonna 2011 Ylivieskassa. 112-päivän<br />
kampanja liittyy vuodenvaihteessa<br />
myös Facebookiin. n<br />
POLIISI 3/<strong>2010</strong> 13
Lakikatsaus<br />
Tällä palstalla esitellään valmisteltavana olevia säädöksiä.<br />
Uudet poliisi-, esitutkinta-, ja pakkokeinolait annettiin eduskunnalle<br />
<strong>Poliisi</strong>n toimivaltuuksia<br />
täsmennetään<br />
Tasavallan presidentti antoi eduskunnalle lokakuun lopussa hallituksen esitykset uusiksi poliisi-, esitutkinta-, ja<br />
pakkokeinolaeiksi. Lait on valmisteltu yhteistyössä sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön kesken.<br />
Ylitarkastaja Marko Meriniemi<br />
sisäasiainministeriön poliisiosastolta<br />
kertoo, että uusissa<br />
Peitetoiminnasta säädettäisiin laissa<br />
nykyistä tarkemmin. Lähtökohtana olisi,<br />
ettei peitetoimintatehtävässä toimi-<br />
tuvien salaisten pakkokeinojen käyttäminen<br />
edellyttäisi tuomioistuimen päätöstä.<br />
<strong>Poliisi</strong>n olisi saatettava peitetoi-<br />
den piiriin kuuluvaa tietoa.<br />
Uutta olisi etsinnän jakaminen yleiseen<br />
kotietsintään, erityiseen kotiet-<br />
laeissa säädettäisiin poliisin sekä mui-<br />
va poliisi saa tehdä rikosta eikä aloitet-<br />
minnan käyttämisen edellytykset aina<br />
sintään ja paikanetsintään. Erityiseen<br />
den esitutkintaviranomaisten toimival-<br />
ta rikoksen tekemiseen. Rikollisryh-<br />
Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavak-<br />
kotietsintään osallistuisi etsintävaltuu-<br />
tuuksista nykyistä kattavammin. Lisäk-<br />
män toimintaan osallistuessaan pei-<br />
si, jos peitetoimintaa käytetään syylli-<br />
tettu, joka huolehtisi siitä, ettei salas-<br />
si asetuksissa olevaa sääntelyä nostet-<br />
tetoimintatehtävässä oleva poliisi voi-<br />
syyttä tukevana selvityksenä tai näyt-<br />
sa pidettävää aineistoa takavarikoida<br />
taisiin lain tasolle.<br />
si hyvin tarkasti määritellyin edellytyk-<br />
tönä rikoksessa.<br />
tai kopioida. Etsintävaltuutettu voisi ol-<br />
tiedonhankinnan valvontaa<br />
lisätään<br />
sin ja rajoitetusti vaikuttaa ryhmän toimintaan.<br />
Ylitarkastaja Meriniemi katsoo, ettei<br />
Ylitarkastaja Meriniemi katsoo, että<br />
tuomioistuimen kytkeminen peitetoiminnan<br />
päätöksentekoprosessiin oli<br />
la julkinen oikeusavustaja tai asianajaja.<br />
<strong>Poliisi</strong> ja syyttäjä velvoitettaisiin nykyistä<br />
tiiviimpään yhteistyöhön. Polii-<br />
<strong>Poliisi</strong>lain salaisia tiedonhankintakeino-<br />
uudistuksella pystytä vielä täysin vas-<br />
tässä kohtaa välttämätöntä.<br />
sin tulisi asian laadun edellyttämällä<br />
ja koskevissa säännöksissä on pyritty<br />
taamaan järjestäytyneen ja ammatti-<br />
– Olisi vaikea nähdä, että poliisille<br />
tavalla ilmoittaa syyttäjälle esitutkin-<br />
kiinnittämään huomiota sekä henkilöi-<br />
maisen rikollisuuden poliisille asetta-<br />
annettaisiin oikeus tehdä rikoksia ja rat-<br />
nasta ja sen edistymisestä. Syyttäjän<br />
den oikeusturvaan että rikostorjunnan<br />
miin haasteisiin, mutta suunta on hyvä.<br />
kaisuvalta myös tältä osin säilyisi orga-<br />
olisi tarvittavassa määrin osallistuttava<br />
tehokkuuteen. <strong>Poliisi</strong>n toimivaltuuksia<br />
– On kuitenkin hyvä muistaa, että si-<br />
nisaation sisällä.<br />
esitutkintaan varmistaakseen, että asia<br />
päivitettäisiin vastaamaan nyky-yhteis-<br />
säasiainministeriö on laatinut tulevai-<br />
Ehdotetuista uusista pakkokeinoista<br />
selvitetään riittävästi.<br />
kunnan vaatimuksia ja poliisin tiedon-<br />
suuskatsauksen, missä sisäisen tur-<br />
tuomioistuimen päätöstä edellyttäisi-<br />
Ehdotetut lait tulevat voimaan aikai-<br />
hankinnan valvontaa lisättäisiin.<br />
vallisuuden parantamiseksi ehdote-<br />
vät tietojen hankkiminen telekuunte-<br />
sintaan noin vuoden kuluttua siitä, kun<br />
Salaisia tiedonhankintakeinoja voitai-<br />
taan muun muassa järjestäytyneen ri-<br />
luun sijasta, henkilön tekninen seuran-<br />
ne on hyväksytty ja vahvistettu.<br />
siin käyttää rikosten estämiseen lähes<br />
kollisuuden, terrorismin ja uusimuotoi-<br />
ta sekä tekninen laitetarkkailu.<br />
Yksityiskohtaisempi artikkeli löy-<br />
samoilla edellytyksillä kuin niitä voidaan<br />
käyttää rikosten selvittämiseen.<br />
Rikoksen paljastamiseen näitä keino-<br />
sen vakavimman rikollisuuden torjumiseksi<br />
erityislainsäädännön säätämistä.<br />
Voisiko olla niin, että seuraavassa tans-<br />
Etsintävaltuutettu turvaisi<br />
kotietsintään<br />
tyy poliisin verkkosivulta osoitteesta<br />
www.poliisi.fi/poliisilehti n<br />
ja voitaisiin käyttää vain, jos kysymyk-<br />
sissa poliisi vie?<br />
<strong>Poliisi</strong>n toimittamaa etsintää koskeviin<br />
Jussi toivanen<br />
sessä olisi laissa tarkemmin säädetty<br />
maanpetos- tai terrorismirikos.<br />
Peitetoiminnan sääntelyä<br />
tarkennetaan<br />
tuomioistuin mukaan<br />
peitetoiminnasta<br />
päättämiseen<br />
Perusoikeuksiin merkittävämmin puut-<br />
säädöksiin esitetään muutoksia. Tarkoituksena<br />
on tiukentaa etsinnän edellytyksiä<br />
erityisesti silloin, kun etsinnän<br />
kohteena olevassa paikassa saattaa olla<br />
salassapitovelvollisuuden tai -oikeu-<br />
sisäasiainministeriö<br />
Ampuma-aselaki muuttuu<br />
Eduskunta hyväksyi lokakuun lopussa<br />
ampuma-aselain uudistuksen,<br />
jolla rajoitetaan käsi-<br />
Harrastusajan laskemisessa huomioidaan<br />
aseellinen varusmiespalvelus<br />
tai naisten vapaaehtoinen asepalvelus<br />
teen. Kahdenkymmenen vuoden ikärajasta<br />
voidaan myöntää poikkeus esimerkiksi<br />
Suomen ampumaurheiluliiton<br />
moitusoikeus henkilöstä, jonka katsotaan<br />
olevan sopimaton luvan haltijaksi.<br />
Ampuma-aseiden määritelmää laa-<br />
aseiden saatavuutta. Ampuma-ase-<br />
puolelta osaltaan. Ilmapistooliharrastus<br />
kilpa-ammunnan maajoukkue- ja val-<br />
jennettiin uudistuksessa kattamaan<br />
lain muutos hyväksyttiin hallintovalio-<br />
huomioidaan kokonaan.<br />
mennusryhmiin kuuluvien osalta, jotka<br />
myös esineet, jotka ovat helposti<br />
kunnan mietinnön mukaisena. Lain on<br />
Nyt voimassa olevat aseluvat säily-<br />
voivat saada käsiaseeseen rinnakkais-<br />
muunnettavissa ampuma-aseiksi. Täl-<br />
tarkoitus tulla voimaan mahdollisim-<br />
vät eikä niiden haltijoilta vaadita käsi-<br />
luvan 18-vuotiaina.<br />
laisia ovat esimerkiksi osa starttipis-<br />
man pian.<br />
aseidenkaan osalta todistusta aktiivi-<br />
Hakijalta vaaditaan myös soveltu-<br />
tooleista. Luvanvaraisiksi osiksi tulevat<br />
Jatkossa yksityishenkilöiden aselu-<br />
sesta ampumaharrastuksesta. Käsi-<br />
vuustesti ja ampumaseuran asekoulut-<br />
jatkossa aseen rungot, sulkulaitteen<br />
vat ovat ensin määräaikaisia, voimas-<br />
aseilla tarkoitetaan pistoolia, pienoispis-<br />
tajan antama todistus harrastuneisuu-<br />
osat sekä äänenvaimentimet. n<br />
saoloaika on enintään viisi vuotta. Tä-<br />
toolia, revolveria ja pienoisrevolveria.<br />
desta. Lisäksi poliisi voi pyytää tarvitta-<br />
män jälkeen luvan saa toistaiseksi voimassa<br />
olevana. Henkilökohtaisen käsi-<br />
Käsiaseluvan ikäraja nousee<br />
essa hakijasta lääkäriltä suoraan hänen<br />
terveystietojaan. Uudistuksessa lääkä-<br />
Jussi toivanen<br />
sisäasiainministeriö<br />
aseluvan voisi saada vasta kahden vuo-<br />
Uudistuksen myötä käsiaseluvan ikä-<br />
reille tuli ilmoitusvelvollisuus ja muulle<br />
den aktiivisen harrastamisen jälkeen.<br />
raja nousee kahteenkymmeneen vuo-<br />
terveydenhuollon ammattihenkilölle il-<br />
14 POLIISI 3/<strong>2010</strong>
<strong>Poliisi</strong> järjesti ensimmäisen<br />
Post Critical Incident -seminaarin<br />
<strong>Poliisi</strong>hallitus järjesti Suomen poliisille<br />
ensimmäisen Post Critical<br />
Incident seminaarin Ähtärissä<br />
3.-4.9.<strong>2010</strong>. Tilaisuuteen osallistui<br />
kymmenkunta henkilöä, jotka ovat olleet<br />
mukana traumaattisissa työtilanteissa<br />
esimerkiksi Kauhajoella, Jokelassa<br />
ja Espoon Sellossa.<br />
Tilaisuuden asiantuntijana oli yhdysvaltalainen<br />
psykologian tohtori Roger<br />
M. Solomon, jolla on pitkä kokemus<br />
yhteistyöstä eri lainvalvontaviranomaisten<br />
kanssa. Hän on toiminut pitkään<br />
mm. poliisipsykologina. Yhdysvalloissa<br />
hän on tunnettu poliisin työn,<br />
stressin ja surun sekä ampumisen jälkeiseen<br />
traumaan liittyvien kysymysten<br />
asiantuntijana.<br />
Tilaisuudessa keskusteltiin mm.<br />
traumaattisen tilanteen kokemisesta<br />
sekä siitä, mitkä ovat normaaleja reaktioita<br />
ja mitkä epänormaaleja.<br />
Seminaarin tarkoituksena on tukea<br />
poliisimiesten toipumista ja palautumista<br />
traumaattisten työtilanteiden jälkeen.<br />
Tilaisuuden käytännön järjestelyistä<br />
vastasivat Juha Järvelin ja Pasi Härkönen<br />
Etelä-Pohjanmaan poliisilaitokselta.<br />
He ovat osallistuneet vastaavanlaisiin<br />
tilaisuuksiin Yhdysvalloissa. n<br />
Roger M. Solomon (oik.) oli asiantuntija poliisien ensimmäisessä traumaattisen tilanteiden jälkiselvittelyä koskevassa<br />
seminaarissa. Mukana olivat myös Sirpa Paakkari, Marko Kovanen ja Juha Järvelin.<br />
ILKKA<br />
Ympäristöpoliisit aloittivat Ruotsissa<br />
Anders Braf<br />
Ympäristöpoliisit kiertävät kertomassa työstään eri puolilla Ruotsia. Kuvan<br />
poliisit ovat Gotlannista.<br />
Ruotsissa on ympäristörikoksille<br />
perustettu omat yksikkönsä.<br />
Nyt ympäristörikoksien tutkinnalla<br />
on sama painoarvo kuin esimerkiksi<br />
talousrikosten tutkinnalla. Neljän<br />
viikon erityiskoulutuksen saaneita ympäristöpoliiseja<br />
on viitisenkymmentä<br />
eri puolilla Ruotsia.<br />
Vuoden alussa Ruotsi sai uuden tiukan<br />
ympäristölain, jonka myötä poliisivoimat<br />
saivat määrärahat ympäristörikoksia<br />
tutkiviin yksiköihin. Yksi ensimmäisistä<br />
on Uppsalan yksikkö, jossa<br />
työskentelee kolme rikospoliisia.<br />
– Työnkuva on laaja ja se ulottuu törkeistä<br />
eläinrääkkäyksistä ja työympäristörikoksista<br />
aina kasvien suojeluun<br />
saakka. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä<br />
talousrikoksia selvittävän yksikön<br />
kanssa, mikä onkin luontevaa, koska<br />
ympäristörikokset liittyvät usein talousrikoksiin,<br />
sanoo ympäristörikospoliisi<br />
Henrik Forsblad Uppsalan poliisilaitokselta.<br />
Ympäristöpoliisien saamat ilmoitukset<br />
koskevat usein samoja yrityksiä.<br />
Hyvin harvoin tutkittavana on yksityishenkilöä<br />
vastaan tehty rikosilmoitus.<br />
– Ilmoitukset koskevat etupäässä yrityksiä,<br />
joiden kemikaalipäästöt ovat olleet<br />
huomattavasti suurempia kuin niille<br />
annetut luvat. Jotkut yritykset eivät<br />
ole koskaan edes hakeneet päästölupia.<br />
Yhtenä suurena ongelmana ovat<br />
freonikaasua sisältävien vanhojen jääkaappien<br />
hävittäminen, Forsblad kertoo.<br />
Ympäristölain mukaan ovat kunnat ja<br />
lääninhallitukset velvoitettuja ilmoittamaan<br />
kaikki epäilyt lain rikkomisesta.<br />
Henrik Forsblad on vakuuttunut, että ilmoitukset<br />
tulevat lisääntymään.<br />
– Tilanne on hyvin erilainen eri puolella<br />
maata. Uppsalan ympäristökonttori<br />
on ollut jo aiemmin aktiivinen, mutta<br />
on kuntia, joissa mahdollisista ympäristörikoksista<br />
ei ole tehty yhtään ilmoitusta.<br />
Uuden lain mukaan ympäristörikos<br />
voi johtaa vankeustuomioon, joten<br />
mahdollisuudet perinpohjaiseen esitutkimukseen<br />
ovat hyvät, Forsblad sanoo.<br />
Ympäristöpoliisien mielestä heidän<br />
tehtävänsä on levittää tietoa ja kokemuksiaan<br />
poliisihallintoon ja muille viranomaisille.<br />
– Tärkeää on, että ympäristöpoliisilla<br />
on henkilökohtainen mielenkiinto ympäristökysymyksiin.<br />
Lisäksi tarvitaan<br />
tietoa mm. ympäristölaista sekä luonnonsuojelulaista,<br />
painottaa Forsblad. n<br />
Maria Palo<br />
vapaa toimittaja<br />
Ruotsi<br />
POLIISI 3/<strong>2010</strong> 15
Tänään töissä<br />
Tällä palstalla esitellään poliisihallinnon eri tehtävissä olevia henkilöitä.<br />
Pitkät välimatkat ja<br />
sää haasteina lapissa<br />
Kuka olet, mitä teet ja missä?<br />
tehnyt koko Lapin alueen ajoneuvoi-<br />
vaikka toimenkuvia on koko ajan pyrit-<br />
silloin, että korjaamo yksityistetään ja<br />
– Olen Esa Kuusela ja työskentelen<br />
hin liittyvien laskujen asiatarkastusta<br />
ty yhtenäistämään. Lapissa pitkät vä-<br />
tilanne oli muuttumassa. Silloin avautui<br />
ajoneuvotarkastajana Lapin ja Peräpoh-<br />
eli katsonut, että esim. firmojen tunti-<br />
limatkat ja sääolosuhteet tuovat omat<br />
poliisissa tehtäviäni vastaava paikka,<br />
jolan poliisilaitoksilla. Työpaikkani sijait-<br />
veloitukset ovat oikein. Tänään oli las-<br />
haasteensa. Esimerkiksi Ylä-Lappiin on<br />
jota sitten hain. Olen tykännyt siitä, et-<br />
see Rovaniemen pääpoliisiasemalla.<br />
kuja akselilta Kemi - Ivalo.<br />
turha kuvitellakaan muuta kuin nelive-<br />
tä poliisissa eletään enemmän arjessa,<br />
– Vien usein myös autoja korjaa-<br />
toista autoa. Myös rikkinäisten autojen<br />
kun ei ajatella vain mahdollista valmiut-<br />
Mitä työsi sisältää?<br />
moon ja sovin yhdessä korjaamon<br />
toimittamisessa Rovaniemelle ja vara-<br />
ta. Tässä työssä koen, että on enem-<br />
– Tärkeimpänä tehtävänä on ajoneu-<br />
kanssa toimenpiteistä, mitä autoihin<br />
autojen saamisessa maakuntaan on<br />
män haastetta. Ja voin kyllä sanoa, et-<br />
vojen hankinta poliisilaitoksille <strong>Poliisi</strong>n<br />
tehdään. Usein olen myös ”puhelinpäi-<br />
joskus suunnittelemista.<br />
tä neljä vuotta on osoittanut epäilyt to-<br />
tekniikkakeskukselta sekä niiden va-<br />
vystäjänä”, koska poliisit soittavat iltai-<br />
– Lapissa on lisäksi monta vain yh-<br />
deksi. Päivääkään en vaihtaisi pois.<br />
rustelusta sopiminen ja huolehtiminen.<br />
sinkin ajoneuvoihin liittyvissä ongelma-<br />
den auton paikkakuntaa, eikä vara-au-<br />
Ajoneuvojen varustelusta keskustelen<br />
tilanteissa. Joskus pitää tietää, miten<br />
toja ole, joten särkymävaraa ei todel-<br />
Mistä pidät työssäsi eniten?<br />
yleensä kentän väen kanssa, että mitä<br />
vaikkapa jonkin Utsjoen poliisiajoneu-<br />
lakaan ole. Tuolloin joudutaan paikkaa-<br />
Entä mikä siinä on vähemmän<br />
toivotaan ja mikä toimii ja mikä ei. Va-<br />
von saa pikaisesti korjautettua. Toisi-<br />
maan rikkoa Rovaniemen, Kemin tai<br />
mukavaa?<br />
rustelussa on harmillisesti aina rajoitta-<br />
naan maakunnasta tuodaankin ajoneu-<br />
Tornion autoilla, eikä sekään ole hy-<br />
– Työn monipuolisuus on tosi tärkeää,<br />
vana tekijänä raha…<br />
voja Rovaniemelle asti.<br />
vä homma, kun autoille on kova tarve<br />
koskaan ei aamulla tiedä, mitä päivä si-<br />
– Muita tehtäviä ovat mm. ajoneu-<br />
– Tulevaisuudessa toimenkuvaani on<br />
näissäkin paikoissa. Lapissa mielestäni<br />
sältää. Vähiten mukavaa on kustannuk-<br />
vojen kunnossapito, kustannusten kir-<br />
tulossa muutos, kun koko Suomeen tu-<br />
tulisi alentaa tuota 400 000 km:n vaih-<br />
sissa pysyminen, koska tiettyjen han-<br />
jaaminen ja seuranta poliisiajoneuvo-<br />
lee vain ehkä neljä ajoneuvotarkastajaa<br />
toväliä, joka autoilla nyt on. <strong>Poliisi</strong>mai-<br />
kintojen tarve on oleellinen. Mielestä-<br />
järjestelmään, vaurioiden käsittely se-<br />
<strong>Poliisi</strong>hallituksen alaisuuteen. Joten si-<br />
jojen asiakastilojen suunnittelussa tu-<br />
ni poliisityön vaatimuksia ajoneuvojen<br />
kä lausunnot niistä johdolle, yhteyden-<br />
täpä ei sitten tiedä, mitä työpäiväni tu-<br />
lisi myös huomioida se, että säilööno-<br />
ja niiden varustelun tärkeyden osalta<br />
pito ulkoisiin toimittajiin sekä huolto- ja<br />
levaisuudessa sisältävät.<br />
tettavien kuljetusmatkat ovat Lapissa<br />
ei ymmärretä. Se myös ”ottaa kote-<br />
korjaussopimusten tekeminen ja valvo-<br />
pitempiä.<br />
losta”, että isoissa ajoneuvovaurioissa<br />
minen. Valvominen on vähän sellaista<br />
Keitä ovat lähimmät työtoverisi?<br />
asioiden käsittely vie todella kauan ja<br />
paimentamista, että noudatetaan voi-<br />
– <strong>Poliisi</strong>t ja heistä etenkin ajoneuvojen<br />
Miksi olet hakeutunut<br />
korvausvelvollisuuden selviäminen ve-<br />
massaolevia sopimuksia.<br />
vastuuhenkilöt sekä tietysti sopimus-<br />
poliisihallintoon?<br />
nyy. Vakuutusyhtiöiden kanssa sama<br />
kumppanit ja poliisilaitosten taloushal-<br />
– Olin aikaisemmin töissä puolustus-<br />
homma, käsittelyjen pitkäkestoisuus<br />
Minkälainen on tavanomainen<br />
linnon väki.<br />
voimien korjaamolla ja siellä puhuttiin<br />
turhauttaa.<br />
työpäiväsi?<br />
– Tänään esimerkiksi olen tehnyt Ro-<br />
Eroaako työsi jotenkin muiden<br />
Mitä voisit kuvitella tekeväsi, jos<br />
vaniemen uudesta kenttäjohtoautosta<br />
ajoneuvotarkastajien työstä, koska<br />
et olisi nykyisessä työssäsi?<br />
tilausvahvistuksen PTK:lle. Auto saa-<br />
olet sijoittunut Lappiin?<br />
– Olisin varmaan autoalalla yrittäjänä. n<br />
puu ensi vuoden alussa, toivottavasti<br />
– Eroja varmasti on kaikkien tarkasta-<br />
viimeistään helmikuussa. Olen myös<br />
jien työskentely- ja toimintatavoissa,<br />
Henna Rajatalo<br />
Lapin poliisilaitos<br />
Ajoneuvotarkastaja Esa Kuusela<br />
huolehtii Lapin ja Perä-Pohjolan<br />
poliisilaitosten ajoneuvojen<br />
hankinnasta ja kunnossapidosta.<br />
Tällä hetkellä ajoneuvoja on<br />
yhtensä noin 140.<br />
16 POLIISI 3/<strong>2010</strong>
Ajatuksia liikenteestä<br />
Tällä palstalla suomalaiset kertovat kokemuksiaan ajamisesta ja liikenteestä.<br />
Janne Kataja, juontaja:<br />
Ensiauton ostajalle<br />
verohelpotuksia<br />
1. Paljonko olet vuosittain liikenteessä?<br />
– Aika paljon. Toissa vuonna ajoin omalla autolla 70 000 km, viime vuonna kilometrejä<br />
tuli n. 50 000. Tämän vuoden kuviot näyttävät siltä, että 70 000 voi taas<br />
mennä rikki.<br />
2. Mikä meillä liikenteessä on huonosti? Pelottaako jokin asia?<br />
– Huolettaa joustamattomuus, mitä on niin moottoriteillä kuin taajamissakin. Kehä<br />
III:n sisäpuolella osataan ennakoida toisen kaistanvaihdot ja joustaa, mutta samat<br />
autoilijat muuttuvat erilaisiksi siirryttyään kehä III:n ulkopuolelle. Moottoritien<br />
vasemmallakin kaistalla saatetaan ajaa alle rajoitusten, mikä saa taas kuumakallet<br />
hermostumaan ja soppa on valmis.<br />
3. Mikä meillä vastaavasti on hyvin?<br />
– Lähtökohtaisesti autoilun kannalta meillä on hyväkulkuiset tiet. Keikkamatkoilla<br />
ajaessa mm. Pohjois-Suomessa hämmästelee, kuinka tien kunnossapito toimii.<br />
Syrjäisissäkin paikoissa tiet on hyvin hoidettu.<br />
– Vuosi vuodelta meillä autokanta muuttuu paremmaksi. Vielä viisi vuotta sitten<br />
esim. nuorilla kuskeilla oli vanhemmat autot, mutta siihenkin on vähitellen tullut<br />
muutos. Tätä kun ajattelee, niin meillähän Suomessa ensiasunnon ostaja saa<br />
erilaisia verohelpotuksia. Miksei tätä samaa voisi ajatella myös ensiauton kohdalle?<br />
Ensiauton ostaja saisi autonsa verovapaasti, näin kannustettaisiin sitä, että<br />
autokanta uusiutuu ja muuttuu turvallisemmaksi. Turvallisuushyöty tulisi nimenomaan<br />
uusille kuljettajille.<br />
– Tiet ovat myös siistiytyneet. Ihmiset ovat ymmärtäneet ottaa autoon mukaan<br />
roskapussin eikä kaikkea jätettä heitetä tienvarteen. Tämäkin on osaltaan liikenneturvallisuutta,<br />
visuaalisesti hyvässä maisemassa pystyy keskittymään itse ajamiseen.<br />
Lisää tunnettujen suomalaisten ajatuksia liikenteestä löydät LP:n nettisivuilta<br />
www.poliisi.fi/lp -> Ajatuksia liikenteestä n<br />
Jussi Pohjonen<br />
Liikkuva poliisi<br />
Ota kantaa täydennyspoliisijärjestelmään<br />
Mitä mieltä olet täydennyspoliisijärjestelmästä - Onko järjestelmä mielestäsi<br />
hyödyllinen vai tulisiko siitä luopua? Riittääkö nykyinen täydennyspoliisijärjestelmä<br />
vai voisivatko täydennyspoliisit toimia myös normaalioloissa?<br />
Muun muassa näihin kysymyksiin voit ottaa kantaa ja kommentoida joulukuun 1.<br />
päivästä lähtien valtionhallinnon Otakantaa.fi -foorumilla, jonne sisäasiainministeriö<br />
avaa aiheeseen liittyvän keskustelun.<br />
Sisäasiainministeriö toivoo kansalaisilta, täydennyspoliiseina toimivilta, järjestöiltä,<br />
poliisihallinnolta sekä kaikilta asiasta kiinnostuneilta mielipiteitä nykyisestä<br />
täydennyspoliisijärjestelmästä sekä siitä, miten järjestelmää tulisi kehittää tulevaisuudessa.<br />
Tällä hetkellä sisäasiainministeriössä ei ole vireillä asiaan liittyvää säädöshanketta.<br />
Keskustelu toimii pohjana pohdittaessa täydennyspoliisijärjestelmän mahdollista<br />
uudistamista. n<br />
www.otakantaa.fi<br />
Jussi toivanen<br />
sisäasiainministeriö<br />
POLIISI 3/<strong>2010</strong> 17
tutkittua<br />
Tällä palstalla kerrotaan uusista tutkimustuloksista.<br />
Viharikoksia taas<br />
edellisvuotta enemmän<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun vuosiselvitys<br />
viharikoksista kertoo,<br />
että tapauksia tuli poliisin<br />
tietoon 17 prosenttia enemmän kuin<br />
edellisenä vuonna. <strong>Poliisi</strong>lle ilmoitettiin<br />
vuonna 2009 yhteensä 1 007 viharikosta,<br />
kun vuonna 2008 tapauksia oli<br />
859.<br />
Suurimmassa osassa rikosilmoituksista<br />
tapaus sisälsi rasistisia piirteitä,<br />
ja yleisin rikosnimike oli edellisvuosien<br />
tapaan pahoinpitely.<br />
Viharikoksilla tarkoitetaan tekoja, joiden<br />
motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys<br />
uhrin edustamaa ryhmää<br />
kohtaan. Käsite kattaa rasistisen rikollisuuden.<br />
Etnisen tai kansallisen taustan<br />
lisäksi motiivina voi olla uhrin oletettu<br />
tai todellinen uskonnollinen vakaumus<br />
tai elämänkatsomus, seksuaalinen<br />
suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti,<br />
sukupuolen ilmaisu tai vammaisuus.<br />
luokittelukoodin käytössä<br />
alueellisia eroja<br />
Viharikosten tilastointi perustuu poliisin<br />
valtakunnallisiin rikosilmoitustietoihin.<br />
Vuosiselvityksessä viharikoksiksi<br />
luokitellaan tapaukset, joissa joku asianosaisista<br />
tai poliisi epäilee vihamotiivia<br />
tai joihin on sisältynyt solvauksia<br />
uhrin edustamaa viiteryhmää kohtaan.<br />
<strong>Poliisi</strong>lla on käytössään koodi, jolla<br />
tapauksen voi rikosilmoituksessa luokitella<br />
rasistiseksi. Luokittelun avulla<br />
poliisilaitokset voivat seurata rasististen<br />
rikosten kehitystä alueellaan ja<br />
osaltaan kehittää tämän tyyppisten rikosten<br />
tutkintaa.<br />
– Rasismikoodin käytössä on vielä<br />
suuria eroja poliisilaitosten välillä. Joensuu<br />
on hyvä esimerkki: siellä paikallisiin<br />
ongelmiin on pyritty puuttumaan<br />
aktiivisesti jo vuosien ajan, ja rasismikoodikin<br />
on ahkerassa käytössä, eri-<br />
koistutkija Juha Kääriäinen <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulusta<br />
kertoo.<br />
Vuosiseuranta jatkuu<br />
Polamkissa<br />
<strong>Poliisi</strong>n tietoon tulleen rasistisen rikollisuuden<br />
määrää on seurattu Suomessa<br />
yli kymmenen vuoden ajan. Vuodesta<br />
2008 alkaen seurantaa on kehitetty<br />
laajemmaksi viharikosten tilastoinniksi.<br />
Vuoden <strong>2010</strong> viharikosraportti ilmestyy<br />
vuoden 2011 lopulla. Vuosiselvityksen<br />
tekee tutkija Jenni Niemi mattikorkeakoulusta.<br />
Lisätietoa viharikosraportista 2009<br />
saa <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun verkkosivuilta.<br />
Raportti on luettavissa verkkosivuilta<br />
osoitteessa www.polamk.fi/<br />
<strong>Poliisi</strong>amjulkaisut.<br />
n<br />
Anna Byckling<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulu<br />
Maciek Pelc/Jarkko Hurme<br />
Kuka olet, talousrikostutkija?<br />
Talousrikosten parissa työskentelee<br />
poliisihallinnossa arviolta<br />
yli 400 henkilöä. Joukossa on<br />
muun muassa tutkinnanjohtajia, tutkijoita,<br />
tutkintasihteereitä ja liiketoimintakiellon<br />
valvojia. Millaiset koulutustaustat<br />
heillä on, millaista lisäkoulutusta he<br />
kaipaavat, millaisia rikosjuttuja he tutkivat<br />
ja miten he näkevät talousrikollisuuden<br />
kehittyvän?<br />
Talousrikosten tutkinnan kokonaiskuvaa<br />
hahmotetaan vuoden 2011 alussa<br />
tehtävällä Talousrikostutkinta 2011 -kyselyllä.<br />
Kysely lähetetään kaikille talousrikostutkinnassa<br />
työskenteleville henkilöille,<br />
ja heitä pyydetään vastaamaan<br />
sähköiseen kyselyyn parin viikon aikana.<br />
Hyötyä tutkinalle ja<br />
koulutukselle<br />
– Talousrikostutkinnan henkilöstöä ei<br />
ole kartoitettu näin laajassa mitassa<br />
Talousrikostutkinta 2011 -kysely<br />
✘<br />
✘<br />
✘<br />
✘<br />
✘<br />
Henkilökohtainen, sähköinen kysely talousrikostutkinnassa työskenteleville<br />
Toteutetaan vuoden 2011 alussa<br />
Kartoittaa talousrikostutkinnan tilaa Suomessa<br />
Selvittää talousrikostutkinnassa työskentelevien taustaa ja koulutustarpeita<br />
Valottaa rikosilmiöitä ja rikollisuuden kehittymistä<br />
aikaisemmin. Tutkimuksesta saadaan<br />
työkaluja sekä tutkinnan kehittämiseen<br />
että tutkinnassa työskentelevien osaamisen<br />
kehittämiseen. Kyselystä saatavia<br />
tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi<br />
koulutuksen suunnittelussa, erikoistutkija<br />
Vesa Muttilainen <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulusta<br />
kertoo.<br />
– Kysely palvelee tietysti myös laajemmin<br />
talousrikollisuuden ja harmaan<br />
talouden torjuntaa. Tutkimuksen antaman<br />
tiedon avulla voidaan ennakoida<br />
rikosilmiöitä ja rikollisuuden osa-alueiden<br />
kehittymistä, toinen talousrikoskyselyn<br />
tekijöistä, tutkija Terhi Kankaanranta<br />
lisää.<br />
Talousrikostutkinta 2011 -kysely on<br />
suunniteltu <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun<br />
tutkimus- ja kehittämisosastolla.<br />
Kyselypohjan luomisessa on tehty tiivistä<br />
yhteistyötä Polamkin koulutuspuolen<br />
kanssa. Hyödyllisiä kommentteja<br />
on saatu myös <strong>Poliisi</strong>hallitukselta<br />
ja Pääkaupunkiseudun talousrikosten<br />
esikäsittely-yksiköstä (EKY).<br />
Sähköisessä kyselyssä on kysymyksiä<br />
eri aihealueilta. Kysymykset käsittelevät<br />
muun muassa henkilön työnkuvaa,<br />
koulutustaustaa ja koulutustarpeita,<br />
tutkintatyötä, tutkittavia rikosjuttuja<br />
sekä viranomaisyhteistyötä.<br />
Kyselyn tuloksista koostetaan raportti,<br />
joka on tarkoitus julkaista <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun<br />
julkaisusarjassa<br />
vuoden 2011 aikana. Lisäksi tutkijat<br />
suunnittelevat julkaisevansa kyselyn<br />
aineistoon perustuvia artikkeleita.<br />
– Jatkossa tutkimus on suunniteltu<br />
toistettavaksi määräajoin, esimerkiksi<br />
muutaman vuoden välein, Muttilainen<br />
ja Kankaanranta kertovat. n<br />
Anna Byckling<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulu<br />
18 POLIISI 3/<strong>2010</strong>
<strong>Poliisi</strong>museossa<br />
kaksi uutta erikoisnäyttelyä<br />
<strong>Poliisi</strong>museossa on avautunut kaksi uutta erikoisnäyttelyä: Todisteena kuva – teknisen rikostutkinnan valokuvia<br />
Tampereelta 1920-luvulta 1950-luvulle ja Liikkuva poliisi 80 vuotta.<br />
Näkökulmia rikostutkijan<br />
työhön<br />
Todisteena kuva -näyttelyn valokuvat<br />
tarjoavat näkökulmia teknisen rikostutkijan<br />
työhön ja kertovat samalla tamperelaista<br />
rikoshistoriaa. Vanhojen rikosja<br />
onnettomuuspaikkakuvien yhteydessä<br />
ovat esillä alkuperäiset rikostutkijan<br />
muistiinpanot esitutkinnasta. Oman<br />
ammatillisen näkökulmansa valokuviin<br />
tuovat lisäksi rikostutkinnan opettaja<br />
Ilkka Sjöman, valokuvaaja Marja-Leena<br />
Gyllden ja historioitsija Tiina<br />
Tuulasvaara-Kaleva.<br />
– Valokuvalla on merkittävä rooli poliisin<br />
esitutkinnassa. Se on hetki ajassa,<br />
mutta rikostutkinnassa se saattaa<br />
olla jopa se ”viimeinen hetki”. Kuvan<br />
vaikutus on suuri tunnetasolla, joten sitä<br />
on käytettävä puolueettomasti ja objektiivisesti<br />
myös poliisin esitutkinnassa,<br />
sanoo kuvia kommentoinut rikostutkinnan<br />
opettaja Ilkka Sjöman.<br />
Todisteena kuva -näyttelyä ei suositella<br />
alle 13-vuotiaille.<br />
Väläyksiä liikkuvan poliisin<br />
työpäivästä<br />
Liikkuva poliisi 80 vuotta -näyttely juhlistaa<br />
liikkuvan poliisin 80. juhlavuotta.<br />
Juhlanäyttelyssä on esillä parhaat<br />
otokset keväällä <strong>2010</strong> järjestetystä liikkuvan<br />
poliisin henkilökunnan valokuvauskilpailusta.<br />
Kilpailun voittaja on …<br />
<strong>Poliisi</strong>museossa nähdään myös ylikomisario<br />
Sami Hätösen dokumentaatiovalokuvia<br />
liikkuvan poliisin työpäivästä<br />
kesältä <strong>2010</strong>.<br />
Museovieraat voivat ihastella näyttelyssä<br />
liikkuvan poliisin kaluston helmeä,<br />
Jaguar-partioautoa. n<br />
Lisätietoja <strong>Poliisi</strong>museon näyttelyistä<br />
www.poliisimuseo.fi<br />
<strong>Poliisi</strong>n ensipartioille, jotka saapuvat yleensä ensimmäisinä rikospaikalle, on<br />
suunniteltu uusi rikostutkimuslaukku vuonna <strong>2010</strong>. Se tulee poliisin käyttöön<br />
lähiaikoina.<br />
POLIISIMUSEO<br />
Valtakunnalliset poliisimusiikkipäivät Tampereella<br />
tyylikäs konsertti, tyylikkäät kuorolaiset<br />
<strong>Poliisi</strong>musiikkipäivillä Tampereella<br />
toukokuussa esiintyivät kaikki<br />
kymmenen Suomen poliisikuo-<br />
ja Sinivuokkojen Aikaan -juhlakonsertti<br />
Tampere -talossa. Lisäksi kuorot esiintyivät<br />
pienemmillä kokoonpanoilla ym-<br />
si monipuolisen kokonaisuuden viihdemusiikkia,<br />
elokuvamusiikkia ja myös<br />
perinteisempää kuoromusiikkia. Tarjon-<br />
jälkeen poliisikuorojen ja poliisisoittokunnan<br />
yhdessä esittämä kokonaisuus.<br />
Konsertin päätti komea, aina yhtä<br />
roa sekä Tampereen ystävyyskaupun-<br />
päri kaupunkia yllätyksellisemmissäkin<br />
ta oli värikäs, säveltäjien listalla oli ni-<br />
vaikuttava Finlandia. n<br />
gin Norrköpingin kuoro Norrköpings<br />
paikoissa, kuten tavarataloissa.<br />
miä Juice Leskisestä ja Unto Mono-<br />
Polissångkör. Konsertteja oli kaksi, kirk-<br />
Juhlakonsertin ohjelmisto oli varsin<br />
sesta Sibeliukseen.<br />
Päivi Ketoluoto<br />
kokonsertti Tampereen tuomiokirkossa<br />
vaikuttava ja haasteellinen ja se sisäl-<br />
Illan ehdoton kohokohta oli väliajan<br />
Pirkanmaan poliisilaitos<br />
POLIISI 3/<strong>2010</strong> 19
<strong>Poliisi</strong>johtaja Jorma Toivanen jää suunnitellusti eläkkeelle<br />
<strong>Poliisi</strong> on muuttunut virkavallasta<br />
kansalaisten palvelijaksi<br />
ESKO JÄMSÄ<br />
<strong>Poliisi</strong>johtaja<br />
Jorma Toivasella<br />
on poliisinuraa<br />
takanaan yli neljä<br />
vuosikymmentä:<br />
21 vuotta kenttätyötä<br />
pääasiassa Espoossa, 20<br />
vuotta poliisin johtamista<br />
ministeriössä. Viimeisen<br />
vuoden Toivanen on työskennellyt<br />
poliisijohtajana <strong>Poliisi</strong>hallituksen<br />
valvonta- ja hälytystoimintayksikössä.<br />
Ensi vuoden alussa Toivanen jättää<br />
<strong>Poliisi</strong>hallituksen yksikön<br />
päällikön tehtävät ja siirtyy po-<br />
1970 -luvuilla poliisin ammattia ei juurikaan<br />
arvostettu.<br />
– Kouluaikoina oikeus ja laillisuus<br />
Jorma Toivanen on tehnyt neljän poliisiylijohtajan<br />
ja seitsemän ministerin aikana.<br />
Jos poliisi on muuttunut, myös ympäröivä<br />
maailma on muuttunut. Järjestäytynyt<br />
rikollisuus on saapunut Suo-<br />
liisitoiminnan kehittämiseen ja ohjauk-<br />
kiehtoivat ja juristin ura kiinnosti. Ar-<br />
Toivasen mukaan työ ministeriössä<br />
meen ja syrjäytyminen lisääntynyt. Eri-<br />
seen liittyvään projektityöhön. Samal-<br />
meijan jälkeen rahan tarve oli kuitenkin<br />
tarjosi aivan uuden näkökulman, kun<br />
tyisen huolestunut Jorma Toivanen on<br />
la hän siirtyy osa-aikaeläkkeelle: kak-<br />
kova, ja poliisin lyhyt koulutus ja var-<br />
tekemisissä ollaan valtakunnan ylim-<br />
työttömien nuorten maahanmuuttajien<br />
si päivää viikossa työtä, loppuaika on<br />
ma työpaikka veivät voiton, hän kertoo.<br />
män johdon kanssa.<br />
vaarasta syrjäytyä.<br />
varattu kaikelle sille, mille tähän asti ei<br />
ole ollut aikaa.<br />
Muutos poliisissa on Toivasen aika-<br />
Myöhemmin Jorma Toivanen jatkoi<br />
opintojaan. Työn ohella hän suoritti oikeustieteen<br />
kandidaatin tutkinnon Hel-<br />
– Tuntee olevansa vastuussa kaikkien<br />
poliisien tekemisistä. Kun kentällä<br />
toimitaan väärin, se pistää miettimään,<br />
Kuntoilua, remontti ja<br />
lapsenlapsia<br />
na ollut valtava. Eniten ovat muuttu-<br />
singin yliopistossa 80-luvulla.<br />
onko johtamisessa vikaa: onko poliise-<br />
Jorma Toivanen odottaa osa-aikaelä-<br />
neet poliisin omat käsitykset ammatistaan,<br />
samoin käytettävä tekniikka<br />
ja taktiikka sekä koulutuksen laatu ja<br />
määrä.<br />
<strong>Poliisi</strong>n työtä eri<br />
näkökulmista<br />
Ammatinvalintaansa ja uraansa polii-<br />
ja ohjeistettu ja koulutettu riittävästi?<br />
Arvot, asenteet ja tekniikka<br />
uusiksi<br />
kettä ja vuoden 2012 keväällä alkavaa<br />
varsinaista eläkettä vapautunein mielin.<br />
– Vihdoin on aikaa itselle ja harras-<br />
– Ennen poliisi oli virkavalta, jonka<br />
sissa Jorma Toivanen on tyytyväinen.<br />
Jorma Toivanen on erittäin tyytyväinen<br />
tuksille eikä tarvitse koko ajan seurata,<br />
sanaa oli syytä uskoa. Nyt poliisin teh-<br />
– On ollut todella mielenkiintoista<br />
siitä, että Suomen poliisin arvostus on<br />
mitä maailmalla tapahtuu ja ottaa kan-<br />
tävänä on palvella kansalaisia, Jorma<br />
nähdä poliisin työ eri portailta ja näkö-<br />
huipussaan kansainvälisestikin vertail-<br />
taa, hän sanoo.<br />
Toivanen sanoo.<br />
kulmista, hän sanoo.<br />
len. Myös poliisin omat käsitykset am-<br />
Eläkkeelle hän jää suunnitellusti. Ai-<br />
lyhyt koulutus ja varma<br />
työpaikka vetivät alalle<br />
Parikymmentä ensimmäistä vuotta<br />
Espoossa oli Toivasen mukaan poliisin<br />
työtä parhaimmillaan.<br />
matin yhteiskunnallisesta merkityksestä<br />
ovat muuttuneet.<br />
– <strong>Poliisi</strong>ssa tiedostetaan nyt, että ol-<br />
kaansa hän aikoo käyttää esimerkiksi<br />
kuntoiluun, kotiremonttiin, lukemiseen<br />
ja liike-elämän talousasiatkin kiinnos-<br />
<strong>Poliisi</strong>johtaja Toivanen aloitti uransa<br />
– Espoon kaltaisissa nimismiespii-<br />
laan palveluammatissa ihmisten turva-<br />
tavat.<br />
pohjalta. <strong>Poliisi</strong>n työnsä hän aloitti vir-<br />
reissä työtä sai tehdä laidasta laitaan.<br />
na ja tukena rikoksilta ja häiriöiltä.<br />
Erityisesti Jorma Toivanen aikoo kui-<br />
kaatekevänä ylimääräisenä nuorempa-<br />
Tutuiksi tulivat niin kenttätyö kotihäly-<br />
Tekniikkakin on kehittynyt valtavas-<br />
tenkin viettää aikaansa lapsenlasten-<br />
na konstaapelina Espoon nimismiespii-<br />
tyksineen, rikostutkina kuin liikenteen<br />
ti. Toivasen uran alkuaikoina rattijuo-<br />
sa kanssa. Ukille hyvin tärkeitä ovat<br />
rissä. Takana oli 3,5 kuukauden koke-<br />
valvontakin.<br />
pot testattiin käskemällä heitä hönkäi-<br />
6-vuotias Aleksi, kolmen vanha Topi-<br />
laskurssi ja ikää juuri ja juuri 21 vuotta.<br />
Vuorotyötä hälytyspartiossa Toiva-<br />
semään Huugo. <strong>Poliisi</strong>radiot olivat vain<br />
as ja vielä ihan pikkuinen Aino.<br />
– Kyllä sitä hyvin hatarilla eväillä en-<br />
nen teki vuoden verran. Tämän jälkeen<br />
autoissa. Suojaliivejä oli vain harvoille<br />
– Onneksi he asuvat niin lähellä, että<br />
simmäiselle keikalle lähti. Nuori mies<br />
hän siirtyi väkivaltajaoksen rikostutki-<br />
ja nekin niin painavia, ettei niitä tullut<br />
voin hakea heitä välillä päiväkodista uk-<br />
ei kuitenkaan osannut pelätä, vaan<br />
jaksi, sitten esimiestehtäviin, apulais-<br />
käytettyä.<br />
kilaan, Jorma Toivanen suunnittelee. n<br />
kaikki tuntui mielenkiintoiselta ja jän-<br />
nimismieheksi ja viralliseksi syyttäjäk-<br />
– Työturvallisuus on kehittynyt hui-<br />
nittävältä, Toivanen kertoo.<br />
si. Sisäasiainministeriön poliisiosastol-<br />
masti ja poliisien työtapaturmat vähen-<br />
Aija tiainen-Broms<br />
Miksi sitten poliisiksi, kun 1960–<br />
le hän siirtyi Olli Urposen aikana. Työtä<br />
tyneet, Toivanen sanoo tyytyväisenä.<br />
20 POLIISI 3/<strong>2010</strong>