Poliisitoiminnan arviointi
Poliisitoiminnan arviointi
Poliisitoiminnan arviointi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
81<br />
Poliisin taloutta ovat 90-luvun kuluessa rasittaneet useat täysin uudelle tasolle<br />
kohonneet menoerät, kuten valtion kiinteistöjen kohonneet vuokramenot,<br />
kansainvälisen toiminnan lisääntymisestä aiheutuneet menot ja toiminnan kannalta<br />
välttämättömän tietohallintoinfrastruktuurin rakentaminen. Keskeinen osa 90-luvulla<br />
syntyneistä uusista menoeristä on ollut poliisitoiminnan sisäisestä ohjauksesta<br />
riippumatonta.<br />
2. Työryhmä ehdottaa, että oikeuslääkeopillisten tutkimusten aiheuttamat kustannukset,<br />
jotka ovat lähes 50 miljoonaa markkaa vuodessa, sekä turvapaikan hakijoista<br />
aiheutuvat kustannukset siirrettäisiin pois rasittamasta poliisibudjettia, koska ne eivät<br />
ole varsinaisesti poliisitoiminnan menoja. Samoin työryhmä ehdottaa, että sellaiset<br />
menoerät, kuten poliisin suorittamat maksut väestörekisterikeskukselle, jotka eivät ole<br />
yksinomaan poliisin menoja, jaettaisiin toimijoiden todellisessa suhteessa. Niinikään<br />
eräät kansainvälisen toiminnan menot ovat työryhmän mielestä sen luonteisia, että<br />
niille olisi osoitettava poliisin budjetista riippumaton erillisrahoitus.<br />
3. Kuten VATT:n selvityksestä ilmenee poliisitoimen menojen kasvusta huolimatta<br />
paikallispoliisin kokoaikaisesti toimiva henkilökunta väheni 4,5 prosentilla (413<br />
henkilöllä) vuosien 1992 ja 1999 välisenä aikana. Henkilöstön vähentyminen kohdistui<br />
erityisen voimakkaasti juuri paikallispoliisiin ja kentällä työskentelevien poliisien<br />
määrään.<br />
Poliisitoimen henkilöstömäärän suhteellinen vähentyminen on ollut 1990-luvulla<br />
samansuuruista kuin terveyspalvelujen mutta hitaampaa kuin sosiaalipalvelujen<br />
henkilöstömäärän vähentyminen. Verrattaessa muihin turvallisuusalan palveluihin<br />
tullilaitoksen henkilöstömäärän väheneminen on ollut suhteellisesti samansuuruista<br />
poliisitoimen kehitykseen nähden. Vastaavasti yksityisellä turva-alalla on henkilöstön<br />
määrä lisääntynyt 31 prosentilla (984 henkilöä) vuosina 1995-1998.<br />
4. VATT:n selvityksen perusteella voidaan todeta, että poliisitoimen keskeisten<br />
suoritteiden työpanoksella painotettu summa oli v. 1999 noin 20 prosenttia korkeampi<br />
kuin vuonna 1992, vaikka henkilöstön kokonaismäärä oli 2 prosenttia pienempi kuin<br />
vuonna 1992. Poliisin toiminnallinen tehokkuus parani siten vuosina 1992-99. Myös<br />
poliisitoimen taloudellisen tehokkuuden voidaan arvioida kohonneen, sillä keskeisten<br />
suoritteiden määrän kasvu oli suurempi kuin kustannusten reaalikasvu.<br />
5. Työryhmä toteaa, että poliisin henkilöstö- ja taloudelliset resurssit ovat nykyisessä<br />
muodossa ja jakaumalla liian vähäiset poliisin kasvaneeseen työmäärään sekä<br />
kansalaisten odotuksiin nähden. Toimintaympäristön muutoksen johdosta tilanne on<br />
entisestään vaikeutumassa lähivuosina. Kyse on nimenomaan kentän poliisityöstä,<br />
jossa nykyinen henkilöstömäärä ei ole riittävä. Erityisesti huumerikollisuudessa on se<br />
vaihe, jossa poliisin pitäisi kyetä lisääntyvässä määrin sekä ennalta ehkäisevään<br />
työhön, rikollisuuden torjuntaan että rikosten selvittämiseen.<br />
6. Kuten liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta on suunnitelmassaan vuosia 2001-<br />
2005 koskien esittänyt, myös poliisin liikennevalvonnan resursseja tulisi lisätä.<br />
7. Työryhmä ehdottaa, että poliisien lukumäärä säilytettäisiin lähivuosina ainakin<br />
nykyisellä eli noin 8000 poliisin tasolla. Tämä merkitsee sitä, että vuosittain
Change language