Poliisitoiminnan arviointi
Poliisitoiminnan arviointi
Poliisitoiminnan arviointi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
75<br />
5.4 Tasapainotetun mallin soveltaminen poliisitoimessa: esimerkkejä<br />
Kun tasapainotettua mittaristoa sovitetaan poliisitoimeen, on lähdettävä liikkeelle vision<br />
täsmentämisestä. Paikallisella poliisilaitostasolla visioinnin ja strategisen työn perustan<br />
muodostavat valtakunnalliset rikostorjunnan linjaukset sekä ylijohdon ja lääninjohdon niiden<br />
pohjalta tulossuunnitelmiin kirjaamat täsmällisemmät tavoitetilat. Nämä tarkentuvat edelleen<br />
läänien sisällä paikkakuntakohtaisiksi toimintalinjauksiksi, turvallisuussuunnitelmiksi ja<br />
<strong>arviointi</strong>perusteiksi, joille tasapainotettu mittaristo on rakennettavissa. Erityisesti paikallista<br />
visiota tarkennettaessa on syytä selvittää, kattavatko vision rakentamiseksi kerätyt odotukset<br />
ja kannanotot kaikki olennaiset paikallistason sidosryhmät. Lähipoliisityössä ja ennalta<br />
ehkäisevässä työssä, kuten turvallisuussuunnitelmien laadintatyössä tai nuorten<br />
huumerikollisuuden ehkäisemisessä poliisin työn onnistuminen edellyttää ns.<br />
ydinpartnereiden (alueen muut avainviranomaiset, järjestöt, asukasyhdistykset jne.)<br />
identifiointia, koska kaikkien työpanos ja mukaantulo edistää myönteisten tulosten<br />
saavuttamista.<br />
Poliisitoimeen kuuluu huomattavan erilaisia toimintoja, jolloin mittariston laadinta<br />
edellyttää toiminnoittaista tarkastelua, ja osin tätäkin tarkempaa avainprosessikohtaista<br />
tavoitteiden ja <strong>arviointi</strong>kriteeristön täsmentämistä. Esimerkiksi yleisen järjestyksen ja<br />
turvallisuuden laajassa kentässä <strong>arviointi</strong>a on tarvetta täsmentää erikseen hälytys- ja<br />
partiointitehtävien ja katuturvallisuuden edistämisen, tiedotuksen ja neuvonnan sekä<br />
kasvatus- ja valistustyön osalta, jotta toiminnan riittävän täsmällinen seuranta mahdollistuu.<br />
Vastaavasti yksittäisten rikosten tutkintatyö ja yleisluontoisempi analyysitoiminta<br />
edellyttänevät erilaista onnistumisen kuvaamista. Rikostorjunnan vaikuttavuuden<br />
arvioinnissa tietoja joudutaan keräämään eri lähteistä, jotta tuloksellisuudesta saadaan<br />
riittävän monipuolinen ja luotettava kuva. Esimerkiksi yrityksiin tehdyistä varkauksista ja<br />
näpistyksistä tulee vain osa poliisin tietoon sen oman ilmoitusjärjestelmän kautta.<br />
Vastaavasti asukkaiden kokemista rikkomuksista (esim. ilkivallanteot tai pyörävarkaudet)<br />
vain osa ilmoitetaan poliisille. Ilmoittamisalttius vaihtelee paikkakunnittain. Näiltä osin<br />
tietoja joudutaan keräämään myös suoraan asukkailta ja yrittäjiltä sekä mahdollisesti myös<br />
vakuutuslaitoksilta.<br />
Kattavan mittariston laadinta edellyttää vaikuttavuus-, prosessi-, asiakas- ja sidosryhmätyön<br />
toimivuutta sekä henkilöstön aikaansaannoskykyä kuvaavia tunnuslukuja. Mittariston<br />
kokonaismäärän pitäisi rajautua vain noin 15-20 ydinmittariin, jotta tuloksellisuuden<br />
kokonaiskuva ja strateginen hyväksikäyttö olisi mahdollista. Asiakkuus on osassa<br />
lupapalveluista tavanomaisia julkisia palveluja muistuttava, sen sijaan useimmissa poliisin<br />
toiminnoissa asiakkuus tulee liittää ensisijaisesti ’turvaedun’ saajiin ja niihin poliisin<br />
palvelujen käyttäjiin, jotka tavalla tai toisella hakevat turvaa poliisilta, kuten:<br />
- rikosilmoituksen tai hälytyksen tekijät,<br />
- häirinnän kohteeksi joutuneet,<br />
- rikosten uhrit ja heidän läheisensä,<br />
- suojausneuvoja tai -turvaa hakevat,<br />
- rikosten selvittämiseen osallistuvat ja eri osapuolina kuultavat,<br />
- poliisin asiantuntija- ja neuvontapalveluja käyttävät, sekä<br />
- valistus- ja koulutustyössä mukana olevat.
Change language