Poliisitoiminnan arviointi
Poliisitoiminnan arviointi
Poliisitoiminnan arviointi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
74<br />
Toisaalta alueellisia erityispiirteitä ei ole koettu saatavan riittävästi <strong>arviointi</strong>in mukaan,<br />
vaikka poliisin työ todellisuudessa painottuu esimerkiksi suurissa kaupungeissa tai hajaasutusalueilla<br />
huomattavan eri tavoin. Joissakin pohjoisen ns. harvakihlakunnissa korostuvat<br />
rajanseutuun, luonnonvarojen käyttöön tai poronhoitoon liittyvät kiistat, etelän kaupungeissa<br />
liikenneturvallisuuteen ja ruuhkautumiseen liittyvät ongelmat, nuorten huumerikosten tai ns.<br />
arkirikollisuuden lisääntyminen jne. Osassa kihlakuntia toiminta on hajautunut<br />
palvelupisteisiin ja palvelutoimistoihin, joiden tehtäväkuvaa on saatettu rajata esimerkiksi<br />
päihtyneiden säilytystehtävissä tai päivystyksessä.<br />
Kun erot ovat dokumentaarisesti ja tilastollisestikin mitattuina merkittäviä, voidaanko<br />
kihlakuntien toiminnan onnistumisen <strong>arviointi</strong>in käyttää silti samoja mittareita? Perustellulta<br />
tuntuu, että ainakin kriteerien jonkinlainen painottaminen alueiden keskeisten<br />
turvallisuustehtävien ja -ongelmien merkittävyyden ja esiintyneisyyden mukaan olisi<br />
tarpeellista, jotta turvallisuustyön alueellista tehoa voidaan vertailla ja toiminnan<br />
responsiivisuutta lisätä. Samalla tavoin jos poliisi joutuu työn- ja resurssien jakoon<br />
perustuen priorisoimaan tehtäviään, on kohtuullista, että priorisointi heijastuu myös<br />
arvioinnin painottumiseen ja kohdentumiseen.<br />
5.3 Tasapainotettu mittaristo (BSC) arvioinnin uutena viitekehyksenä<br />
Tasapainotetun tulosmittariston kehittäminen uutena strategisen johtamisen ja arvioinnin<br />
välineenä on jatkoa laatuajattelulle ja laatujohtamiskeskustelulle. 44<br />
Kokonaisvaltaisen laatujohtamisen (Total Quality Management) osatekijöitä ovat laadun<br />
kokonaisvaltaisuus, laaja-alainen ymmärtäminen, asiakkaiden tarpeiden ja odotusten<br />
kohtaaminen, johdon ja työntekijöiden yhteistoiminnan muodot ja sitoutuminen,<br />
kvantitatiivisten menetelmien käyttäminen ja prosessiorientaatio. Palvelujen laadun <strong>arviointi</strong><br />
on keskeinen osa laatujohtamista. Suomalaisen julkisen sektorin tulevaisuuden haasteena<br />
pidetäänkin laatujohtamisperiaatteiden ja tuloksellisuuden yhteensovittamista,<br />
laatujohtamismalli tulee suhteuttaa tulosohjaukseen.<br />
Julkisissa organisaatioissa on arvioitava tuloksia silloinkin, kun niiden mittaaminen ei ole<br />
yksinkertaista. Laatu on voitava yhdistää sekä tuottavuuteen että vaikuttavuuteen tavoitteena<br />
tasapainotettu palvelujen kehittäminen. Tulosjohtamisessa käytettyjen mittareiden<br />
epäsuhtaisuutta poistamaan voidaan käyttää tasapainotetun mittariston mallia, joka idealtaan<br />
vastaa hyvin myös julkisen sektorin palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin<br />
vaatimuksia. Tasapainotettu <strong>arviointi</strong>mittaristo antaakin hallinnonalalle sovitettuna hyvän<br />
mallin tuloksellisuuden arvioinnin kehittämiselle lähivuosina.<br />
44 Käsite tasapainotettu mittaristo tulee englanninkielisestä termistä balanced scorecard (BSC), jonka Robert<br />
Kaplan ja David Norton esittivät ensimmäisen kerran 1992 artikkelissaan ja 1996 kirjassaan Translating<br />
Strategy into Action: the Balanced Scorecard. Suomessa aiheesta ovat kirjoittaneet mm. Seppo Määttä ja Timo<br />
Ojala kirjassaan Tasapainoisen onnistumisen haaste. Johtaminen julkisella sektorilla ja balanced scorecard<br />
(1999), Ismo Lumijärvi kirjassaan Tasapainotetun mittariston malli ja kunta-alan tuloksellisuus<strong>arviointi</strong><br />
(1999) ja erityisesti poliisihallintoon liittyen Olavi Kujanpää tutkimuksessaan Tasapainotettu mittaristo (BSC)<br />
poliisin tuloksellisuuden arvioinnissa (2000).
Change language