Poliisitoiminnan arviointi
Poliisitoiminnan arviointi
Poliisitoiminnan arviointi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
72<br />
Osana lääninhallitusten suorittamaa nykyisellään myös lakisääteistä peruspalvelujen<br />
<strong>arviointi</strong>a on jo vuodesta 1996 lähtien arvioitu poliisipalvelujen saavutettavuutta,<br />
laadukkuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta. Sittemmin <strong>arviointi</strong> on laajentunut<br />
koskemaan myös eräitä poikkihallinnollisia toimenpiteitä, kuten huumausaineongelmaan ja<br />
nuorisorikollisuuden ehkäisyyn liittyvää viranomaisyhteistyötä. Tämä peruspalvelujen<br />
alueellinen <strong>arviointi</strong> on antanut hyödyllistä tietoa poliisin palveluista osana yhteiskunnan<br />
muita peruspalveluja alueellisella ja kuntatasolla. Arviointiraporttien pohjalta ei ole<br />
kuitenkaan tehty valtakunnallisia yhteenvetoja poliisipalvelujen tuloksellisuudesta.<br />
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa (14/98) arvioitiin kuinka<br />
laadukasta tuloksellisuustietoa sisäasianministeriön hallinnonalalta on annettu poliittisen<br />
ohjauksen tarpeisiin. Tarkastusvirasto totesi mm. seuraavat poliisin tuloksellisuuden<br />
arvioinnissa ja tuloksellisuustiedon raportoinnissa ilmenneet ongelmat.<br />
- Tuloksellisuusraportoinnista ei ole käynyt ilmi onko poliisi pitänyt toimintaansa<br />
onnistuneena.<br />
- Poliisi ei ole hankkinut riittävän monipuolista tietoa tuloksellisuuden<br />
kokonaisvaltaiseksi arvioimiseksi. Nykyisellään käytössä olevat tunnusluvut eivät ole<br />
riittävän kattavia tuloksellisuuden kokonais<strong>arviointi</strong>a varten.<br />
- Poliisi ei ole pyrkinyt tuloksellisuuden kokonaisvaltaiseen <strong>arviointi</strong>in, joka olisi<br />
perustunut eri seurantatietojen kokoamiseen, yhdistämiseen ja analyysiin,<br />
- Tuloksellisuusraportointi on ollut ei-ymmärrettävää osaltaan siksi, että tulostavoitteita<br />
on ollut liian vähän,<br />
- Nykyistä selvemmin olisi erotettava poliittisesti tärkeät ja ulkoisessa ohjauksessa<br />
olennaiset asiat hallinnonalan sisäisen ohjauksen piiriin kuuluvista asioista.<br />
Seurantatietoa ei ole myöskään käytetty riittävästi hyväksi erityisesti toiminnan ohjauksessa<br />
ja johtamisessa. Nykyisellään tietoa on paljon, mutta se ei jäsenny kokonaisuuksiksi joiden<br />
avulla voidaan seurata kaikkia tuloksellisuuden alueita (esim. vaikuttavuus, tuottavuus,<br />
taloudellisuus). Poliisin käytössä olevan seurantatiedon systemaattista analysointityötä ollaan<br />
vasta käynnistämässä. Tähän asti seurantatieto on ollut pääosin analysoimatonta<br />
numeraalista tilastotietoa.<br />
5.2 Nykyisen <strong>arviointi</strong>järjestelmän kehittämistarpeet<br />
(kohdat 5.2-5.4 professori Ismo Lumijärvi ja dosentti Sirpa Virta, Tampereen yliopisto)<br />
Arvioinnin merkitys on nähtävissä eri aspekteista. Perinteisesti se on tuottanut tietoa mm.<br />
toimintakertomuksiin ja tilinpäätösten laadintaan. Viime vuosina on korostettu enemmän<br />
sitä, että <strong>arviointi</strong> tuottaa tietoa kehittämisen tueksi, suunnittelussa ja johtamisessa<br />
hyödynnettäväksi. On oikeastaan ensiarvoisen tärkeää, että <strong>arviointi</strong> palvelisi juuri<br />
suunnittelu- ja valmisteluprosesseja, jolloin on myös helpompi nähdä <strong>arviointi</strong>in liittyvän<br />
tekemisen ja tiedonkeruun hyödyllisyys. Arvioinnin pitäisi tuottaa oppimismahdollisuuksia.
Change language