Poliisitoiminnan arviointi
Poliisitoiminnan arviointi
Poliisitoiminnan arviointi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
50<br />
Tärkeimpien sidosryhmien (sosiaali- ja terveysviranomaiset, nuoriso-, koulu-, raittius- ja<br />
työvoimaviranomaiset, palo- ja pelastus-, yhdyskuntasuunnittelu- ja liikenneviranomaiset)<br />
poliisiin kohdistuvia odotuksia kartoitettiin ensimmäisen kerran systemaattisesti 1980-luvun<br />
lopulla sekä kuntatasolla että läänin- ja ministeriötasolla 37 . Kunnanjohtajien ja poliittisten<br />
päättäjien odotuksia on selvitetty 90-luvun puolivälissä 38 . Uudemman turvallisuusstrategisen<br />
laajapohjaisen yhteistyön kehittämiseen liittyen sidosryhmäodotuksia on kartoitettu vuoden<br />
1999 aikana, 39 ja paikallispoliisi on toteuttanut sidosryhmäkyselyjä poliisin omalla<br />
formaatilla 40 .<br />
Keskeiset kehittämiskohteet ovat pysyneet vuosikymmenen ajan samoina; poliisilta<br />
odotetaan aloitteentekoa ja aktiivisuutta yhteistyön suhteen, tiedonkulkuun ja tiedottamiseen<br />
panostamista, asiantuntemusta, yhteistyön käytännön organisointia ja menettelytavoista ja<br />
pelisäännöistä sopimista. Yhteistyön etuina pidetään tiedon ja asiantuntijuuden<br />
kumuloitumista, synergiaa ja siten parempaa vaikuttavuutta. Tutkimusten mukaan<br />
perinteisen kahdenvälisen katu- tai kenttätason yhteistyön ongelmana on ollut sen<br />
satunnaisuus ja tempoilevuus, sekä poliisin ajan ja resurssien riittämättömyys. Uuden, 2000-<br />
luvun alussa tavoitteeksi nostetun laajapohjaisen paikallisen monen eri viranomaisen, liikeelämän<br />
ja vapaaehtoissektorin välisen turvallisuusstrategisen yhteistyön myötä sidosryhmien<br />
odotuksiin on kyettävä vastaamaan jatkuvuudella, asiantuntijuudella ja verkostoitumisella.<br />
Yhteistyön sisältö ja määrä ovat poliisille merkittävästi aiempaa suurempia haasteita ja<br />
edellyttävät enemmän panostusta ja sitoutumista.<br />
3.6 Muutokset poliisin roolissa ja poliisityön sisällössä<br />
Poliisin toimintaympäristön muutokset ja kansalaisten ja sidosryhmien palveluihin<br />
kohdistamat odotukset ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat poliisin rooliin ja työn sisältöön.<br />
Poliisin rooli on muuttunut myös muulla tavoin. 1990-luvulla tapahtunut muutos on ollut<br />
suuri sekä ajattelun tasolla että konkreettisesti, mutta se ei ole näkynyt vielä yhtä paljon työn<br />
sisällössä (esim. työajan jakautumisessa tehtävittäin). Muutos voidaan tiivistää<br />
paikallispoliisin näkökulmasta neljään tekijään; poliisipalvelujen käsitteeseen, asiakkuuteen,<br />
siirtymään rikollisuudesta turvallisuuteen ja lähipoliisiin. Lisäksi myös kansainvälistyminen<br />
ja poliisityön teknologisten vaatimusten korostuminen ovat olleet keskeisiä poliisityön<br />
luonnetta muuttaneita tekijöitä.<br />
1990-luvulla alettiin puhua korostetusti poliisipalveluista, kun siihen asti puhuttiin<br />
poliisivoimista tai poliisista. Muutos liittyi valtionhallinnon reformiin, jossa palvelujen laatu<br />
nostettiin keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Poliisin kohdalla muutos ajattelutavassa oli suuri,<br />
koska se kuvasti myös painopisteen siirtymistä rikosten selvittäjästä ja rankaisijasta<br />
enemmän kansalaisten palvelijan suuntaan. Meillä muutos ei ollut yhtä konkreettinen ja<br />
näkyvä kuin esim. Englannissa, jossa Police Force - kyltit vaihdettiin Police Service -<br />
kylteiksi poliisilaitosten ovien päällä.<br />
37 Virta 1989 ja1990.<br />
38 Virta 1994.<br />
39 Virta 2000<br />
40 esim. Tikkala 2000