Poliisitoiminnan arviointi
Poliisitoiminnan arviointi
Poliisitoiminnan arviointi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
48<br />
ulkomaisiin yhteistyöhankkeisiin. Poliisiammattikorkeakoulu on solminut myös<br />
tutkijanvaihtosopimuksia esim. New Yorkin ja Irlannin poliisin kanssa.<br />
EU:n huippukokouksessa Tampereella 1999 puhuttiin suurkaupunkien turvallisuuden<br />
kehittämisestä ja mahdollisesta yhteistyöstä myös sen suhteen. Monikulttuurisuuden<br />
lisääntyminen on eurooppalaista todellisuutta, joka tapahtuu Suomessa viiveellä, mutta<br />
johon voidaan suhtautua myös voimavarana ja kulttuurisena rikkautena. Kun ajatellaan<br />
poliisitoiminnan <strong>arviointi</strong>a asiakasnäkökulmasta niin kansainvälistymisen myötä<br />
asiakaskuntakin kasvaa ja muuttuu entistä heterogeenisemmaksi.<br />
3.4 Teknologian kehitys<br />
Toinen poliisin toimintaan merkittävästi vaikuttanut kehityslinja on teknologian kehitys.<br />
Tämän vaikutukset näkyvät ja vaikuttavat poliisin kaikessa toiminnassa. Teknologian<br />
kehitys on toisaalta antanut uusia mahdollisuuksia poliisitoiminnalle ja poliisin palveluille,<br />
toisaalta se merkitsee jatkuvaa ja pakollistakin resurssien uudelleen kohdentamista, jotta<br />
poliisi pysyisi kehityksessä mukana. Rikolliset ja rikollinen toiminta hyödyntävät<br />
teknologian tuomia uusia mahdollisuuksia heti kun se on mahdollista.<br />
Ajoneuvot. Vuonna 2000 poliisilla on käytössään noin 1400 autoa. Näistä kaksi kolmasosaa<br />
on varustettu kiintein, näkyvin poliisitunnuksin, yksi kolmannes on siviiliautoja. Poliisin<br />
ajoneuvojen huollontarve on alentunut 1990-luvulla, koska ajoneuvojen laatu on parantunut<br />
ja määräaikahuoltovälit ovat pidentyneet. Vuonna 1997 keskimääräinen auton käyttöikä oli<br />
5,5 vuotta mutta vuonna 2000 se oli jo 7 vuotta. Käyttöiän nousu lisää huoltotarvetta ja<br />
vastaavasti huoltokustannuksia.<br />
Viestintävälineiden osalta merkittävin hanke on ollut TETRA-standardiin perustuva<br />
VIRVE-viranomaisradioverkon kehittäminen, joka käynnistyi 1997 ja on suunnitelmien<br />
mukaan tarkoitus ottaa täysipainoisesti käyttöön 2000-luvun alkuvuosina. Se mahdollistaa<br />
monien tietojärjestelmien syöttö- ja tiedonhakutoimintojen siirtämisen ajoneuvoihin ja antaa<br />
näin mahdollisuuden lisätä poliisin näkyvyyttä, sillä tällä hetkellä em. toiminnot ovat ns.<br />
"sisätyötä" ja edustavat poliisin kenttätyössä erittäin suurta osaa kokonaistyöaikapanoksesta.<br />
Poliisi on käyttänyt atk-hankintoihin 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla noin 25-30<br />
milj.mk vuodessa. Poikkeuksen muodostaa vuosi 1999, jolloin vuoteen 2000<br />
valmistautuminen kaksinkertaisti atk-hankintojen kustannukset. 1990-luvulla tapahtunutta<br />
muutosta kuvaa työasemien määrän kehitys. Kun 1990-luvun alussa poliisilla oli käytössään<br />
noin 200 työasemaa, niiden määrä oli vuoden 2000 alussa noin 8500.<br />
Poliisin atk-hankintoja koskevat päätöksenteko ja rahoitus oli tiukasti keskitetty<br />
sisäasiainministeriön poliisiosastolle aina 1990-luvun alkupuolelle. Ministeriö määritteli,<br />
millaisia ja miten paljon atk-laitteita hankittiin sekä myös rahoitti hankinnat. Kun järjestelmä<br />
purettiin tilanne riistäytyi käsistä ja muutaman vuoden kuluttua käytössä oli laaja valikoima<br />
erimerkkisiä ja eritasoisia laitteita. Laitekanta ei ollut yhteensopivaa ja tästä seurasi<br />
monenlaisia vaikeuksia yhteyksissä. Tukipalvelujen ylläpito oli kallista, sillä saman yksikön<br />
sisälläkin oli käytössä erimerkkisiä laitteita.