Poliisitoiminnan arviointi

47
Schengen-yhteistyön käynnistyminen edellyttää Sirene-toimiston perustamista. Tämä on
toimisto, joka vastaa SIS-tietojärjestelmän kautta lähetettyihin kyselyihin 24 tuntia
vuorokaudessa. Suomen Sirene-toimiston ylläpitämiseksi on perustettu 27 uutta virkaa.
Euroopan poliisiviraston Europolin toiminta käynnistyi virallisesti 1999, mutta sitä oli
valmisteltu edeltävän vuosikymmenen ajan. Europol on osa EU-yhteistyötä, sillä sen korkein
päättävä elin on EU:n ministerineuvosto. EU:n tehtävänä on vaihtaa rikostiedustelutietoja
jäsenmaiden kesken, valmistella selontekoja ja analyyseja, avustaa jäsenmaita käynnissä
olevien operaatioiden toteuttamisessa sekä järjestää asiantuntijakokouksia jäsenmaiden
välisen yhteistyön tehostamiseksi. Uusi yhteistyömuoto on yhteiset tutkintaryhmät.
Europolin korkein hallintoelin on hallintoneuvosto, joka kokoontuu keskimäärin kerran
kuukaudessa. Lisäksi erilaiset asiantuntijaelimet, kuten talouskomitea, kokoontuvat
säännöllisesti. Vuonna 2000 operatiivisen tason kokouksia järjestettiin 55. Osana yhteistyötä
poliisilla ja tullilla on yhdysmiehet Europolin päämajassa Haagissa.
Perinteinen kansainvälinen rikospoliisiyhteistyö on jatkunut, syventynyt ja monipuolistunut
myöskin kansainvälisen rikospoliisijärjestön I.C.P.O – Interpol`in puitteissa. Järjestön
jäsenmäärä on tällä hetkellä 178. Suomen poliisilla on tällä hetkellä yksi yhdysmies järjestön
päämajassa Lyonissa. Yleiskokouksen lisäksi Interpol järjestää vuosittain alueellisia
kokouksia sekä kymmeniä operatiivisen tason kokouksia.
Suomi on ollut mukana vuodesta 1996 alkaen myös EU-maiden liikennepoliisien
verkostossa (TISPOL). Suomi on nimennyt edustajansa tämän elimen neuvostoon ja
osallistunut useisiin sen toimesta toteutettuihin EU-maiden poliisien yhteisiin
tehovalvontaiskuihin.
Yhdistyneiden kansakuntien piirissä tapahtuva poliisiyhteistyö on pääosin kansainvälisten
sopimusten valmistelua, joka tapahtuu ministeriötasolla. Yhteistyön painopisteet ovat olleet
huumerikostorjunta ja kansainvälisen rikollisuuden torjunta.
Siviilipoliisitoiminta on Yhdistyneiden kansakuntien, Länsi-Euroopan puolustusliiton ja
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön rauhanturvaamistoimintaan liittyvää
poliisitarkkailijatoimintaa. Poliisitarkkailijatehtäviin osallistuu keskimäärin noin 40 poliisia
vuodessa. Vuonna 1999 näissä tehtävissä työskenteli yhteensä 46 suomalaista siviilipoliisia,
joiden yhteenlaskettu henkilötyövuosipanos oli 27 henkilötyövuotta. Voidaan arvioida, että
Suomelta pyydetään tulevaisuudessa yhä suurempaa panosta kansainväliseen
siviilipoliisitoimintaan.
Suomella on voimassa oleva kahdenvälinen rikoksentorjuntasopimus Venäjän ja Baltian
maiden kanssa. Puolan ja Turkin kanssa neuvotellut sopimukset ovat valmiina, mutta eivät
vielä voimassa. Sopimusneuvottelut Unkarin kanssa ovat kesken.
Kansainvälinen koulutus- ja tutkimusyhteistyö on laajentunut tasaisesti koko 1990-luvun
ajan. Koulutusyhteistyö on perustunut mm. vastavuoroisuuteen ja vuosikymmenen
loppupuolelta yhä enemmän myös sopimusperustaiseen koulutukseen, esim. Viron
Poliisiakatemian kanssa. 1990-luvulla kansainvälistä yhteistyötä on ollut mm.
pohjoismaisten poliisikorkeakoulujen, Saksan ja Hollannin poliisikorkeakoulujen kanssa.
Tutkimusyhteistyön kansainvälistyminen on perustunut pääasiassa alan tutkijoiden