Poliisitoiminnan arviointi

46
1990-luvun alussa keskeinen kansainvälisen toiminnan foorumi oli pohjoismainen yhteistyö,
joka perustui pitkälti suoriin yhteyksiin eri pohjoismaiden välillä. Keskusrikospoliisissa oli
kansainvälinen toimisto, joka hoiti yhteyksiä mm. Interpoliin. Huomattavaa oli, että
esimerkiksi Venäjän kanssa ei ollut yhteistyötä rikostorjunnan alueella lainkaan.
Tilanne on nopeasti muuttunut 1990-luvun alkupuolelta. Kansainvälisiä foorumeita ja
vaikuttamiskanavia on paljon, ja ne toimivat osin rinnakkain ja päällekkäin. Keskeiset
poliisiyhteistyön muodot esitellään lyhyesti seuraavassa.
Pohjoismainen poliisiyhteistyö on toisaalta suoraa, yli rajojen tapahtuvaa paikallistason
yhteistyötä eri maiden poliisiviranomaisten välillä. Toisaalta se on järjestäytyneempää ja
suunnitelmallisempaa pohjoismaiden poliisijohdon välistä yhteistyötä. Tämä yhteistyö
kohdistuu erityisesti järjestäytyneen ja monimutkaisen rikollisuuden torjuntaan.
Pohjoismaisen yhteistyön tärkeä muoto on ns. PTN-yhteistyö, joka tulee sanoista polis och
tull I Norden mot narkotika. Yhteistyön käynnistämisestä päättivät pohjoismaiden sosiaalija
terveysministerit sekä oikeusministerit vuonna 1982 ja työ käynnistyi parin vuoden päästä.
Osana yhteistyötä Suomen poliisilla on yhdysmies Kyproksella. PTN-yhdysmiehiä on
kaikilla pohjoismailla yhteensä 36.
Poliisin lähialueyhteistyö on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulla. Lähialueyhteistyöllä
tarkoitetaan rikostorjuntayhteistyötä ja siihen liittyvää operatiivista ja strategista yhteistyötä
Venäjän, Viron, Latvian ja Liettuan kanssa. Yhteistyötä tehdään mm. erilaisissa avustus- ja
kehitysprojekteissa. Poliisilla on yhdysmiehet Murmanskissa, Petrozavodskissa, Moskovassa
(2 henkilöä), Pietarissa (2 henkilöä) ja Tallinnassa (2 henkilöä).
Itämeren valtioiden välillä käynnistyi yhteistyö alueen pääministerien tekemän aloitteen
pohjalta. Yhteistyön tavoitteena on torjua järjestäytynyttä rikollisuutta, erityisesti
huumausainerikollisuutta, toteuttamalla käytännön yhteistyöprojekteja.
EU-yhteistyö tapahtuu pääosin työryhmissä. Pääosa kokousvastuusta on ministeriössä, sen
lisäksi KRP, SUPO ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitos osallistuvat työryhmien
kokouksiin. EU-yhteistyön taustalla ovat usein paineet poliittisella tasolla. Tästä ovat
esimerkkinä Belgiassa nousseet pedofiilitapaukset, jotka johtivat aloitteisiin ylimmällä
poliittisella tasolla. Yleensä Suomi ei ole ollut aloitteentekijänä EU-hankkeissa. Suomi on
sijaintinsa ja muiden tekijöiden vuoksi syrjässä EU:n toiminnallisesta ytimestä, ja tästä
syystä uudet ilmiöt tulevat Suomeen hieman myöhemmin kuin Euroopan keskeisimpiin
osiin. Tietotekniikkaan liittyvä rikollisuus voi kuitenkin tulevaisuudessa olla alue, jossa
Suomi tulee olemaan aloitteentekijänä.
Schengen-yhteistyön tavoitteena on varmistaa vapaa liikkuminen jäsenvaltioiden välillä.
Amsterdamin sopimuksella Schengen-yhteistyö siirtyi osaksi EU-yhteistyötä. Käytännön
tavoitteena on poistaa rajatarkastukset jäsenvaltioiden väliltä.
Tämän hetken keskeisin hanke poliisitoiminnan kannalta on Suomen liittyminen SIStietojärjestelmään,
jonka soveltaminen aloitetaan maaliskuussa 2001. Suomessa Schengentietojärjestelmän
kehittämisestä vastaa poliisi ja sitä tulevat käyttämään poliisin lisäksi
rajavartiolaitos, ulkomaalaishallinto ja tullihallinto.