Poliisitoiminnan arviointi
Poliisitoiminnan arviointi
Poliisitoiminnan arviointi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
40<br />
2.5 Yhteenveto resurssien ja suoritteiden kehityksestä<br />
Palvelutoiminnan resursseja on mitattu sekä kiinteähintaisilla kustannuksilla/menoilla että<br />
henkilömäärillä. Tarkastelluilla palvelualoilla kiinteähintaiset menot kääntyivät laskuun<br />
vuoden 1992 jälkeen taloudellisesta taantumasta aiheutuneiden julkisten menojen<br />
leikkausten seurauksena. Talouden elpyessä myös julkisesti rahoitettujen palvelujen menojen<br />
lasku pysähtyi ja kääntyi nousuun ja vuonna 1999 tarkasteltujen palvelujen reaalimenot<br />
olivat korkeammat kuin vuonna 1992 rajavartiolaitosta ja peruskouluja lukuun ottamatta.<br />
Selvityksessä esitetyt meno- ja kustannustiedot on muutettu kiinteähintaisiksi eri palvelujen<br />
panosten hintakehitystä kuvaavien indeksien avulla. Käytetyt indeksit ovat julkisten menojen<br />
hintaindeksin eri alaindeksejä. Näiden indeksien käyttö merkitsee sitä, että esitetyt<br />
kustannus- ja menotiedot kuvaavat palvelujen resurssimäärän kehitystä. Panoshintojen<br />
muutokset, kuten henkilöstön ansiotason nousu, eivät siten vaikuta esitettyihin kustannus- ja<br />
menokehitystä kuvaaviin lukuihin. Jos käypähintaiset kustannukset olisi muutettu<br />
kiinteähintaisiksi kansantalouden yleistä hintakehitystä kuvaavien hintaindeksien, kuten<br />
kuluttajahintaindeksin, avulla, tulokseksi olisi saatu huomattavasti voimakkaampi<br />
kustannusten kasvuarvio.<br />
Poliisitoimen kustannukset ja terveyspalvelujen käyttömenot saavuttivat vuoden 1992 tason<br />
vuonna 1997. Sosiaalipalvelujen käyttömenot olivat reaalisesti vuoden 1992 tasolla vuonna<br />
1995 ja tullilaitoksen menot vuonna 1996. Vuonna 1999 sekä poliisitoimen kustannukset<br />
että tullilaitoksen menot olivat reaalisesti noin kuusi prosenttia suuremmat kuin vuonna<br />
1992. Poliisitoimen kustannusten ja hyvinvointipalvelujen käyttömenojen vertailujakso oli<br />
1992-98 hyvinvointipalvelujen käyttömenotietojen puuttuessa vuodelta 1999. Vuonna 1998<br />
poliisitoimen kustannukset ja terveyspalvelujen käyttömenot olivat keskimäärin kaksi<br />
prosenttia korkeammat kuin vuonna 1992. Sosiaalipalvelujen käyttömenot olivat reaalisesti<br />
11 prosenttia suuremmat vuonna 1998 kuin vuonna 1992. <strong>Poliisitoiminnan</strong> kustannusten<br />
tarkastelussa on syytä muistaa, että toisin kuin monien muiden palvelujen käyttömenoihin,<br />
poliisitoiminnan kustannuksiin sisältyy henkilöstön peruskoulutuksesta aiheutuvat<br />
kustannukset.<br />
Rajavartiolaitoksen menot laskivat koko tarkasteluajan ilma- ja vartioalusten<br />
hankintamenojen ja rakentamisen menojen laskiessa voimakkaasti ko. vuosina ja olivat<br />
alimmillaan vuonna 1996. Vuonna 1999 rajavartiolaitoksen toimintamenot olivat kuusi<br />
prosenttia ja kokonaismenot kolme prosenttia alemmat kuin vuonna 1992. Myös<br />
peruskoulujen käyttömenot olivat noin kolme prosenttia alemmat vuonna 1998 kuin vuonna<br />
1992.<br />
Palvelujen henkilöstömäärä pieneni menoleikkausten seurauksena, mutta menojen kasvu ei<br />
heijastunut vastaavalla määrällä henkilömäärän kehitykseen, vaan lähes kaikissa<br />
tarkastelluissa palveluissa henkilökuntaa oli vuonna 1999/98 vähemmän kuin vuonna 1992.<br />
Vuonna 1999 poliisitoimen ja tullilaitoksen ja vuonna 1998 terveyspalvelujen henkilömäärä<br />
oli edelleen 2-3 prosenttia pienempi kuin vuonna 1992. Peruskoulujen henkilömäärä oli<br />
vuonna 1998 vielä kuusi prosenttia ja rajavartiolaitoksen vuonna 1999 kahdeksan prosenttia<br />
pienempi kuin vuonna 1992. Ainoastaan sosiaalipalvelujen henkilömäärä oli vuonna 1998<br />
neljä prosenttia suurempi kuin vuonna 1992.
Change language