Poliisitoiminnan arviointi
Poliisitoiminnan arviointi
Poliisitoiminnan arviointi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
38<br />
Resurssikehitystä voidaan tarkastella suhteuttamalla henkilömäärä kiinteähintaisiin<br />
kustannuksiin/menoihin kuten on tehty seuraavassa kuvassa. Kokoaikaisesti toimivaa<br />
henkilöä tai henkilötyövuotta kohden lasketut kustannukset kohosivat poliisitoimessa ja<br />
tullilaitoksessa keskimäärin yhdeksän prosenttia ja rajavartiolaitoksen toimintamenot runsaat<br />
kaksi prosenttia.<br />
Kuvio 14<br />
Poliisitoimen, tulli- ja rajavartiolaitoksen kiinteähintaiset menot /henkilötyövuosi vuosina<br />
1992-1999, 1000 mk<br />
350<br />
300<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
Poliisitoimi Rajavartiolaitos Tullilaitos<br />
1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999<br />
Rajavartiolaitoksen menoina on käytetty toimintamenoja, joihin ei sisälly erilaisten alusten<br />
hankintamenoja eikä rakentamisesta aiheutuneita menoja. Toimintamenoihin sisältyy kaikki<br />
kustannusarvioltaan tai yksikköhinnaltaan alle viiden miljoonan markan kalustohankinnat ja<br />
kiinteistöjen korjaushankkeet, mikä on pääasiallisena syynä rajavartiolaitoksen muita<br />
korkeampaan menotasoon.<br />
Seuraavaksi vertaillaan peruspalveluina pidettyjen hyvinvointipalvelujen resurssien kehitystä<br />
poliisitoimen resurssien kehitykseen. Koska sekä kustannukset/menot että henkilömäärät<br />
ovat vertailtavissa palveluissa tasoltaan niin erisuuruiset, resurssien kehitys esitetään<br />
ainoastaan indeksikuviona.<br />
Poliisitoimen kiinteähintaisten kustannusten kehitys oli samansuuntainen kuin<br />
terveyspalvelujen, peruskoulujen sekä sosiaalipalvelujen vuosina 1992-94. Vuonna 1994<br />
poliisitoimen kustannusten lasku ja sosiaalipalvelujen käyttömenojen lasku taittui.<br />
Terveyspalvelujen käyttömenojen lasku jatkui vuoteen 1995 asti. Vuonna 1998 poliisitoimen<br />
kustannukset ja terveyspalvelujen käyttömenot olivat pari prosenttia korkeammat ja<br />
sosiaalipalvelujen käyttömenot 11 prosenttia korkeammat kuin vuonna 1992. Peruskoulujen<br />
käyttömenot laskivat vuoteen 1994 asti eivätkä saavuttaneet vuoden 1992 reaalitasoa<br />
vuoteen 1998 mennessä, vaan olivat noin kolme prosenttia alemmat kuin vuonna 1992.
Change language