Poliisitoiminnan arviointi

26
Poliisitoimen kustannusten ja vastaavan henkilömäärän kehitys indeksikuviona esitetään
kuviossa 2.
Kuvio 2
Poliisitoimen henkilömäärän kehitys vuosina 1992-1999 taulukon 2 mukaisten
hallinnollisten virkasiirtojen vaikutuksen poistamisen jälkeen, indeksi 1992=1
1,02
1,00
0,98
0,96
0,94
0,92
0,90
1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999
Kokoaikaiset
Kaikki
Tilastokeskus tilastoi kotimaassa toimivan kokoaikaisesti toimivien poliisien (ammattiryhmä
903, ei sisällä päälliköitä) lukumäärä- ja ansiotasotietoja. Poliisimäärä läheni vuoden 1992
tasoa vuonna 1998 mutta oli vielä 23 henkilöä pienempi vuonna 1999 kuin vuonna 1992.
Poliisin työ ei ole sidottu virka-aikaan ja siten päivystystehtävät ja henkilömäärän
vähentämisestä aiheutuvat ylityöt johtivat kokonaisansioiden säännöllisen työajan ansioita
hieman nopeampaan kasvuun. Vuoden 1999 kokonaisansiotason nousuun vaikutti muun
muassa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aiheuttamat lisätyöt.
Taulukko 10
Kokoaikaisesti toimivien poliisien lukumäärä ja kehitys sekä säännöllisen työajan ansioiden
ja kokonaisansioiden kehitys vuosina 1992-1999
1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999
Poliisien lukumäärä 7796 7583 7490 7388 7513 7693 7770 7773
Poliisien lukumäärä, indeksi 1,00 0,97 0,96 0,95 0,96 0,99 1,00 1,00
1992=1
Säännöllisen työajan ansiot, 1,00 1,01 1,03 1,08 1,08 1,04 1,04 1,07
indeksi 1992=1
Kokonaisansiot, indeksi 1,00 1,01 1,04 1,09 1,09 1,04 1,05 1,09
1992=1
Lähde: Tilastokeskus: Tietoja valtion henkilöstöstä.
Vuonna 1992 poliisin henkilöstöstä 85 prosenttia työskenteli paikallispoliisissa ja osuus
laski vajaaseen 84 prosenttiin vuoteen 1999 mennessä. Kansalaisten kannalta paikallispoliisi
ja liikkuva poliisi ovat tärkeimmät ja ”näkyvimmät” poliisitoimen ryhmät. Paikallispoliisissa
toimivien osuuden merkittävyyden vuoksi, paikallispoliisin henkilöstömäärän kehitystä
kuvataan raportissa tarkemmin kuin muiden yksiköiden henkilöresurssien kehitystä.