Poliisitoiminnan arviointi

19
1.3.5 Lupapalvelujen tehtäväalue
Keskeisimmät poliisin myöntämät luvat ovat ampuma-aseluvat, passit, henkilökortit,
ajokortit ja ulkomaalaisluvat. Näiden keskeisten lupien osuus poliisin kaikista
lupasuoritteista on yli 95 %.
Poliisin myöntämiä lupia on karsittu jo 1990-luvun alussa ja nykyisellään ne kytkeytyvät
poliisin varsinaisiin ydintoimintoihin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen,
rikoksia ennalta estävään toimintaan sekä liikenneturvallisuuden tehtäväalueeseen.
Poliisin myöntämien lupien kysyntä on kasvanut pitkällä ajanjaksolla tarkasteltuna. Vuonna
1999 keskeisiä lupia myönnettiin noin 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 1992.
Esimerkiksi ulkomaalaisluvat sitoivat vuonna 1999 noin 59 henkilötyövuotta, kun
vuosikymmenen alussa niiden merkitys oli vielä vähäinen.
Turvallisuusbarometrin mukaan kansalaisista 66 prosenttia pitää ajokortin myöntämistä joko
pääosin tai kokonaan poliisin tehtävänä. Passien kohdalla luku on 62 prosenttia ja
henkilöllisyystodistuksen kohdalla 56 prosenttia. Kansalaiset eivät priorisoi
lupapalvelutehtäviä poliisin tehtäväkentässä kaikkein tärkeimpien tehtäväryhmien joukkoon.
Ainoastaan päihtyneiden säilöönottoa pidettiin vähemmän tärkeänä poliisitehtävänä. 21
Poliisilla on tällä hetkellä laaja, koko maan kattava palveluverkosto. Lupahallintopalveluja
tuotetaan 256 poliisin toimipaikassa sekä noin 70 yhteispalvelupisteessä. Laajan
palveluverkoston ylläpitäminen ja sitä kautta poliisin näkyvyys tukevat kansalaisten
turvallisuuden tunnetta, lisäävät kansalaisten yhteistyötä poliisin kanssa ja tukevat osaltaan
myös lähipoliisistrategian toteutumista.
Työryhmän mielestä keskeisten lupien säilyttäminen poliisilla on tarkoituksenmukaista ja se
mahdollistaa osaltaan poliisin nykyisen palveluverkoston säilyttämisen. Päinvastainen
ratkaisu aiheuttaisi palveluverkoston alasajoa.
Poliisin lupapalvelujen on suunniteltu siirtyvän nettobudjetointiin vuoden 2002 alusta.
Nettobudjetoiduilla tuloilla voi olla merkitystä poliisin lupahallintopalvelujen kehittämisen
ja myös palveluverkon ylläpitämisen kannalta. Työryhmä pitää tärkeänä, että
nettobudjetoinnin hyödyt selvitetään sekä lupapalvelujen saatavuuden että palvelujen
tuottamisen näkökulmasta jo ennen järjestelmään siirtymistä.
Poliisin nykyinen palveluverkosto voidaan nähdä valmiina infrastruktuurina, jota voidaan
hyödyntää myös yhteiskunnan muiden peruspalvelujen tuottamisessa. Yhteispalvelun hyödyt
olisi aina tapauskohtaisesti selvitettävä kun tehdään ratkaisuja palveluverkostoon
kohdistuvista muutoksista yksittäisiä peruspalveluja koskien.
Yhteispalvelujen kehittäminen on yksi keino julkisten peruspalvelujen saatavuuden ja
palvelutason säilyttämiseksi erityisesti harvaan asutuilla alueilla, missä palvelukysyntä on
vähentynyt. Yhteispalveluissa ovat tällä hetkellä mukana mm. kunnat, Kansaneläkelaitos,
työvoimatoimisto, poliisi, maistraatti ja verotoimisto. Yleisimmin yhteispalvelupiste sijaitsee
21 Poliisin turvallisuusbarometri 1999