Poliisitoiminnan arviointi
Poliisitoiminnan arviointi
Poliisitoiminnan arviointi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
13<br />
1.3.3 Rikostutkinnan tehtäväalue<br />
Rikostorjunnan tehtäväalue sitoi v. 1999 vajaan kolmanneksen poliisin kokonaistyöajasta.<br />
Rikoslajeittain tarkasteltuna työaikaa kohdentui eniten varkausrikosten tutkintaan.<br />
Seuraavina tulivat talousrikokset, huumausainerikokset, liikennerikokset, väkivaltarikokset<br />
ja muut rikoslakirikokset. Työaikaa kohdentui merkittävästi myös tutkintaa avustaviin<br />
tehtäviin ja asiantuntijapalveluihin, rikospäivystykseen sekä rikostiedusteluun ja<br />
tarkkailuun. 14<br />
Poliisin turvallisuusbarometrin mukaan kansalaiset pitävät rikosten tutkintaa varsin<br />
yksiselitteisesti kokonaan tai pääosin poliisille kuuluvana tehtävänä. Kyselyyn vastanneista<br />
92 prosenttia oli tätä mieltä. Kun kansalaisia pyydettiin asettamaan 13 poliisin<br />
tehtäväryhmää tärkeysjärjestykseen, nousi väkivaltarikosten selvittäminen ja torjunta poliisin<br />
tärkeimmäksi tehtäväksi. Huumerikosten selvittäminen ja torjunta oli vastaajien mielestä<br />
toiseksi tärkein ja asuntomurtojen selvittäminen neljänneksi tärkein poliisitehtävä. 15<br />
Organisatorisesti tarkasteltuna rikosten tutkinta jakautuu kihlakuntien poliisilaitosten ja<br />
keskusrikospoliisin tehtäväkenttään. Kihlakuntien poliisilaitokset tutkivat määrällisesti<br />
valtaosan poliisin tietoon tulleista rikoksista. Krp:n osuus on 10-20 prosenttia rikostorjunnan<br />
kokonaistyöajasta. Krp:n tehtävänä on huolehtia erityisesti ammattimaisen ja järjestäytyneen<br />
rikollisuuden tutkinnasta ja torjunnasta. Krp toimii myös kansainvälisen poliisiyhteistyön<br />
kansallisena keskuksena ja sen yhteydessä toimii poliisin rikostekninen laboratorio ja<br />
valtakunnallinen rikosanalyysitoiminta.<br />
Tutkinnallisesti vaativien rikosten tutkinta edellyttää erikoistumista eikä sitä ole perusteltua<br />
tehdä kaikissa poliisilaitoksissa. Esimerkiksi talous- ja huumausainerikosten tutkintaa sekä<br />
teknistä rikostutkintaa on keskitetty sekä keskusrikospoliisiin että kihlakuntien<br />
poliisilaitosten muodostamiin alueellisiin tai läänillisiin yksiköihin. Rikosten esitutkintaa<br />
tehdään viranomaistyönä myös Tullilaitoksessa, puolustusvoimissa, Rajavartiolaitoksessa ja<br />
Vankeinhoitolaitoksessa. Vakuutus- ja pankkialalla sekä VR:ssä ja Suomen Posti Oy:ssä on<br />
lisäksi esitutkintaa palvelevaa etsivätoimintaa.<br />
Törkeissä rikoksissa poliisi on onnistunut ylläpitämään korkeaa rikosten selvitysastetta, mikä<br />
kuvaa osaltaan rikostutkinnan laadukkuutta. Esimerkiksi törkeiden yksilöön kohdistuvien<br />
rikosten 16 selvitysaste on kansainvälisesti korkea, noin 80 prosenttia. Osaltaan kyse on myös<br />
siitä, että rikostutkinnan työaikaa keskitetään juuri vaativien ja vakavien rikosten<br />
selvittämiseen, jolloin tavanomaisten rikosten tutkinta jää vähemmälle huomiolle.<br />
Tavanomaisten rikosten 17 selvitysaste on melko huono. Kaikkien rikoslakirikosten 18<br />
selvitysaste on keskimäärin noin 45 prosenttia ja varkausrikosten selvitysaste vain 14<br />
prosenttia. Alhainen selvitysaste voi murentaa rikosoikeudellisen järjestelmän uskottavuutta<br />
14 Poliisin tulostietojärjestelmä/työajan seurantajärjestelmä<br />
15 Poliisin turvallisuusbarometri 1999<br />
16 Tappo, murha, surma ja niiden yritykset sekä törkeä ryöstö, törkeä pahoinpitely ja väkisinmakaaminen.<br />
17 Tavanomaisilla rikoksilla tarkoitetaan tässä mm. varkauksia, vahingontekoja ja autojen luvattomia<br />
käyttöönottoja, joita tapahtuu määrällisesti paljon ja joiden aiheuttamat aineelliset- tai henkilövahingot ovat<br />
vähäisiä.<br />
18 Rikoslakirikosten selvitysastetta parantaa rikoslain muutos, jonka johdosta v. 1999 osa liikennerikoksista<br />
sisällytettiin rikoslakirikoksiin.
Change language