27.05.2014 Views

tästä linkistä - Poliisi

tästä linkistä - Poliisi

tästä linkistä - Poliisi

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Vuosikertomus 2012<br />

Suojelupoliisi<br />

1


Päällikön katsaus 2012<br />

Toimintaympäristön<br />

muutos nopeutuu<br />

Suojelupoliisin vuosi 2012 oli jos mahdollista entistäkin<br />

työntäyteisempi. Kaikilla toimintasektoreilla<br />

kohdattiin tilanteita, jotka aiheuttivat tarvetta sekä<br />

valmiuden että myös toiminnan tason nostoon.<br />

Kun periaatteemme on toimia ennalta estävästi<br />

ja operatiivinen toimintamme on käytännössä eijulkista,<br />

merkittävä osa Suojelupoliisin työstä ei näy<br />

ulospäin.<br />

Vuoden aikana päivitimme Suojelupoliisin strategiaa<br />

ja toiminta-ajatusta. Tämä työ jatkaa Supon<br />

uudistamista. Päivitetyn toiminta-ajatuksemme<br />

mukaan Suojelupoliisi tuottaa operatiivisella toiminnallaan<br />

ja yhteistyöllä suomalaisen yhteiskunnan<br />

hyväksi analysoitua ja ajankohtaista turvallisuustietoa.<br />

Eri tavoin hankittu tieto ja tämän tiedon ammattimainen,<br />

oikea-aikainen käyttö Suomen turvallisuuden<br />

hyväksi ovat toimintamme ydin. Toimintaajatuksen<br />

päivittäminen ei toki mullista Suojelupoliisin<br />

toimintaa, mutta kohdistaa työtämme olennaiseen<br />

entistäkin paremmin.<br />

Koko poliisihallintoa on vuoden 2012 aikana<br />

työllistänyt iso muutoshanke – Pora III. <strong>Poliisi</strong>n hallintoa<br />

merkittävästi muuttava prosessi edellyttää<br />

myös Suojelupoliisilta toiminnan tehostamista erityisesti<br />

hallinnon osalta, vaikka hankkeeseen kirjatut<br />

konkreettiset tavoitteet eivät Suojelupoliisin<br />

osalta ole euromääräisesti mittavia. Yleisemmin<br />

sillä on – toimintaympäristön muuttuessa Suojelupoliisin<br />

näkökulmasta nopeasti – huomattava vaikutus<br />

viraston toimintaan, koska Pora III edellyttää<br />

koko poliisilta mittavia säästöjä. Suojelupoliisin ja<br />

muun poliisin toimintaa ei kuitenkaan tule asettaa<br />

vastakkain millään tavoin. Pora III on selkeyttänyt<br />

myös tässä mielessä tilannetta, kun hankkeen<br />

loppuraportissa todetaan, että Suojelupoliisilla ei<br />

ole muun poliisin kanssa päällekkäisiä operatiivisia<br />

tehtäviä.<br />

Vuoden 2013 alusta valtioneuvoston tilannekeskustoiminta<br />

siirtyi yksiselitteisesti valtioneuvoston<br />

kanslian alaisuuteen. Supo on vastannut tilannekeskuspalvelujen<br />

toteuttamisesta erillisen valtioneuvoston<br />

kanslian ja sisäasiainministeriön välisen<br />

sopimuksen nojalla viimeisen neljän vuoden ajan.<br />

Haluan kiittää tilannekeskuksen henkilökuntaa<br />

siitä merkittävästä panoksesta, jonka olette näiden<br />

vuosien aikana eri tavoin antaneet Suojelupoliisin<br />

hyväksi.<br />

2


2012<br />

Suomeen kohdistuvan laittoman tiedustelun<br />

uhka ei ole vähentynyt eikä poistumassa. Talouden<br />

merkityksen edelleen kasvaessa korkea teknologia<br />

ja sen sovellukset ovat tiedustelutoiminnan kohteena<br />

myös Suomen tulevaisuuden kannalta yhä tärkeämpi<br />

kysymys. Myös “perinteinen” vakoilu jatkuu<br />

vähintään entisellä tasolla. Eri EU-maissa julkisuuteen<br />

tulleiden tapausten myötä laiton tiedustelu<br />

on saanut varsin merkittävää näkyvyyttä. Tämä<br />

on Suomessakin hyvä muistutus siitä, että tämä<br />

valtioiden toiminnan muoto on edelleen otettava<br />

tosissaan.<br />

Valtioneuvoston äskettäin hyväksymän kansallisen<br />

kyberturvallisuusstrategian tavoite on, että<br />

Suomi kykenee suojaamaan elintärkeät toimintonsa<br />

kaikissa tilanteissa kyberuhkaa vastaan. Strategian<br />

täytäntöönpanossa tulee huolehtia siitä, että viranomaisilla<br />

on lainsäädännössä riittävät toimivaltuudet<br />

ja myös käytännön mahdollisuudet suoriutua<br />

tehtävistään. Näen, että Suojelupoliisilla on suomalaisen<br />

yhteiskunnan toimintaedellytyksiä turvaavana<br />

viranomaisena tässä työssä tärkeä rooli.<br />

Selvitimme Suojelupoliisissa vuoden 2012 aikana<br />

tarkemmin terrorismin riskihenkilöitä Suomessa.<br />

Riskihenkilöiden määrän merkittävä kasvu sekä lisääntynyt<br />

matkustus Suomesta kriisialueille edellyttävät<br />

lisäpanostusta terrorismintorjuntaan. Suojelupoliisin<br />

terrorismintorjuntaan liittyvä yhdysmiestoiminta<br />

keskitettiin vuoden 2012 aikana Suomen<br />

suurlähetystöön Nairobiin, Keniaan. Suomen ensimmäisen<br />

terrorismirikoksen työläs ja mittava<br />

esitutkinta on vuoden 2012 aikana edennyt erinomaisen<br />

hyvässä yhteistyössä Keskusrikospoliisin<br />

kanssa.<br />

Totesin viime vuoden vuosikertomuksessa, että<br />

Suojelupoliisin tulee omalla toiminnallaan vakuuttaa,<br />

että yhteiskunnan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden<br />

säilyttämiseen ja uhkien ennalta estämiseen<br />

kannattaa panostaa. Vuoden 2012 aikana<br />

olen nähnyt Suojelupoliisin henkilökunnalta jatkuvaa<br />

sitoutumista, vastuunkantoa ja joustavuutta työssä<br />

Suomen turvallisuuden hyväksi. Tästä joukosta on<br />

helppo olla ylpeä.<br />

Suojelupoliisin konkreettinen tehtävä on suojata<br />

Suomen valtio- ja yhteiskuntajärjestystä. Meidän<br />

henkilöstöllämme on tähän työhön ammattitaito,<br />

kokemus sekä Pohjoismaisen oikeusvaltion toimintatavat.<br />

Jo vuosia tehtyjen mielipidetiedustelujen<br />

perusteella Suojelupoliisin työllä on myös eri yhteiskuntaryhmien<br />

vankka ja kestävä tuki. Pelkästään<br />

muiden Pohjoismaiden kokemukset ja esimerkit<br />

viimeisten vuosien ajalta ovat vahvistaneet käsitystäni<br />

siitä, että tähän työhön tulisi myös Suomessa<br />

suunnata riittävät resurssit – muistaen, että ennalta<br />

estäminen on yhteiskunnalle kaikin tavoin<br />

parempi vaihtoehto kuin vahinkojen korjaaminen<br />

jälkikäteen.<br />

Antti Pelttari<br />

<strong>Poliisi</strong>neuvos, Suojelupoliisin päällikkö<br />

3


2012<br />

Tulevaisuus<br />

ei ole kuin ennen<br />

Maailma on vuonna 2030 tähän päivään verrattuna<br />

hyvin erilainen. Viime aikoina julkistettujen kansainvälisten<br />

arvioiden mukaan muutoksilla tulee<br />

olemaan merkittäviä vaikutuksia myös turvallisuuteen.<br />

Suojelupoliisi seuraa ja ennakoi turvallisuustilannetta<br />

ja siihen vaikuttavia muutostekijöitä Suomessa<br />

ja maailmalla.<br />

Venäjällä presidentti Vladimir Putin arvioi vuosittaisessa<br />

linjapuheessaan joulukuussa 2012 maailman<br />

olevan siirtymässä muutoksen aikaan. Talousjärjestelmien,<br />

sivilisaatioiden ja aseellisen voiman<br />

uusi tasapaino aiheuttaa uhkia valtioiden suvereniteetille.<br />

Kansainvälinen kilpailu luonnonvaroista,<br />

energiasta, teknologiasta ja osaamisesta kiihtyy,<br />

mikä jakaa valtioita entistä enemmän voittajiin ja<br />

häviäjiin. Putinin mukaan yhä epätasa-arvoisempi<br />

globaali kehitys luo pohjaa uusille taloudellisille,<br />

geopoliittisille ja etnisille konflikteille.<br />

Yhdysvalloissa puolestaan julkistettiin joulukuussa<br />

2012 raportti ( 1 ), jossa arvioidaan vuoteen<br />

2030 mennessä vallitsevia kehityssuuntia eli megatrendejä<br />

seuraavasti.<br />

Yksilöiden merkitys voimistuu huomattavasti seuraavan<br />

15–20 vuoden aikana. Taloudellinen kasvu,<br />

globaalin keskiluokan nousu, koulutuksen lisääntyminen<br />

ja parempi terveydenhuolto merkitsevät<br />

sitä, että ensimmäistä kertaa ihmisen historiassa<br />

enemmistö ihmisistä ei ole enää köyhiä. Suurimmassa<br />

osassa valtioita keskiluokasta tulee merkittävin<br />

yhteiskunnallinen ja taloudellinen toimija.<br />

Kulutus tulee kasvamaan ja uusien kommunikointivälineiden<br />

käyttö ja sitä myötä tiedon saatavuus<br />

laajenee entisestään.<br />

Valta hajaantuu merkittävästi yhtäältä valtioiden<br />

välillä ja toisaalta valtioiden ja muiden toimijoiden<br />

välillä. Vallan hegemoniaa ei ole millään yksittäisellä<br />

valtiolla. Vuoteen 2030 mennessä Aasia on globaalilla<br />

valtaindeksillä mitattuna ohittanut yhteenkin<br />

lasketut Yhdysvallat ja Euroopan. Kiinasta tulee<br />

suurin talous jo huomattavasti tätä ennen. Tulevaisuuden<br />

”internet-moguleilla” (nykyisiä esimerkiksi<br />

Google ja Facebook) on hallussaan enemmän yksilöitä<br />

koskevaa reaaliaikaista tietoa kuin hallituksilla.<br />

Tulevaisuuden konfliktit erityisesti Aasiassa ja Lähiidässä<br />

voivat sisältää ydinaseiden käytön. Terroristien<br />

kohteina voivat tulevaisuudessa olla erityisesti<br />

valtioiden taloudelliset intressit.<br />

Väestön vanheneminen on merkittävä haaste<br />

erityisesti korkean tulotason valtioille, kuten Euroopalle,<br />

Japanille ja Etelä-Korealle. Kansainvälisesti<br />

urbanisoituminen jatkuu voimakkaana. Tällä<br />

hetkellä noin puolet ihmisistä asuu kaupungeissa,<br />

mutta vuonna 2030 jo 60 prosenttia.<br />

Tämä merkitsee sitä, että 1,4 miljardia lisää<br />

ihmisiä tarvitsee uutta infrastruktuuria, asuntoja,<br />

teitä, energiaa ja työpaikkoja. Kansainvälinen siirtolaisuus<br />

tulee myös kasvamaan huomattavasti.<br />

Tähän vaikuttavat erityisesti ikärakenteiden<br />

4


2012<br />

Suojelupoliisin resurssijakauma 2012<br />

epätasapaino köyhempien ja rikkaampien maiden<br />

välillä sekä tulo- ja työmahdollisuuksien erot. Maahanmuuttajien<br />

integroitumisesta ja väestöryhmien<br />

vastakkainasettelun välttämisestä tulee entistä<br />

tärkeämpiä kysymyksiä.<br />

Resurssien niukkuus näkyy erityisesti ruoan ja<br />

veden kysynnän kasvuna. Kasvava keskiluokka kuluttaa<br />

enemmän ja ilmastomuutos vaikeuttaa näiden<br />

saatavuutta. Energian kysyntä kasvaa jopa 50<br />

prosenttia 15–20 vuoden aikana.<br />

( 1 ) Global Trends 2030, NIC 2012<br />

23,5 %<br />

(26 % / 2011)<br />

41 %<br />

(37 % / 2011)<br />

35,5 %<br />

(37 % / 2011)<br />

Terrorismintorjunta<br />

Turvallisuustyö<br />

Prosenttiluvut<br />

sisältävät<br />

tukitoiminnot<br />

Laittoman tiedustelun torjunta<br />

Suojelupoliisin kokonaisrahoitus 2008–2012 (milj. euroa)<br />

18<br />

16 16<br />

14 14<br />

12 12<br />

10 10<br />

8<br />

tuotot<br />

hankerahoitus<br />

määrärahat<br />

6<br />

4<br />

2<br />

0<br />

2008 2009 2010 2011 2012<br />

(16,2)<br />

1<br />

(17,2)<br />

2<br />

(17,8)<br />

3<br />

(17,5)<br />

4<br />

(17,9)<br />

5<br />

5


Terrorismintorjunta 2012<br />

Konfliktialueilta palaavat<br />

huolestuttavat<br />

Terrorismintorjunnan toimintaympäristön muutos<br />

Suomessa jatkuu. Terrorismiin ja radikaaliin toimintaan<br />

kytkeytyvien henkilöiden lukumäärä on kasvanut<br />

kolmenumeroiseksi luvuksi. Somalian konfliktista<br />

kumpuavan uhan lisäksi huolestuttavia ovat<br />

Syyrian tilanteen mahdolliset heijastevaikutukset,<br />

kuten pakolaisten määrän kasvu ja vaikutukset<br />

maan lähialueen ja mahdollisesti laajemmin myös<br />

Euroopan turvallisuustilanteeseen.<br />

Uhkia saattavat aiheuttaa eurooppalaisiin kotimaihinsa<br />

palaavat henkilöt, jotka ovat aikoinaan<br />

hakeutuneet aseelliseen toimintaan radikaalien<br />

ryhmien riveissä konfliktialueilla. Eri Euroopan<br />

maista – myös Suomesta – tiedetään lähteneen<br />

henkilöitä sekä Somalian että Syyrian konflikteihin.<br />

Syyrian vetovoimaa radikaali-islamistien keskuudessa<br />

lisää se, että maahan matkustaminen on<br />

huomattavasti helpompaa kuin muille konfliktialueille.<br />

Tällaisten henkilöiden avulla konfliktialueella<br />

toimivat terroristiverkostot voivat ulottaa väkivaltaisen<br />

toimintansa varsinaisen toiminta-alueensa<br />

ulkopuolelle ja rekrytoida uusia taistelijoita riveihinsä.<br />

Ilmiön torjuminen edellyttää tiivistä monikansallista<br />

viranomaisyhteistyötä. Suojelupoliisi pyrkii<br />

vastaamaan haasteeseen myös vuoden 2012<br />

aikana vakiintuneella yhdyshenkilötoiminnalla.<br />

Suojelupoliisilla on yhdysmies Suomen suurlähetys-<br />

tössä Nairobissa Keniassa, joka on terrorismintorjunnan<br />

kannalta merkittävä toiminnallinen alue.<br />

Vuoden 2012 aikana Euroopassa tehtiin kaksi<br />

merkittävää terroritekoa. Maaliskuussa algerialaistaustainen<br />

radikaali-islamisti surmasi ampumalla<br />

kolme sotilasta ja neljä siviiliä Ranskassa. Heinäkuussa<br />

israelilaisia turisteja kuljettanut linja-auto<br />

räjähti Burgasin lentokentällä Bulgariassa. Räjähdys<br />

surmasi itsemurhaiskijän lisäksi kuusi henkilöä.<br />

Merkittävien johtajiensa menetyksistä kärsivä ja<br />

järjestönä heikentynyt al-Qaida jatkaa yksittäisten<br />

jihadistien ja radikaaliryhmien kannustamista itsemurhaiskuihin<br />

länttä vastaan. Somalialainen terroristijärjestö<br />

al-Shabaab liittoutui al-Qaidan kanssa<br />

vuoden 2012 helmikuussa.<br />

Terrorismin uhka Suomessa on muuttuneesta<br />

toimintaympäristöstä huolimatta pysynyt toistaiseksi<br />

alhaisena. Syksyllä 2011 alkoi Suomen ensimmäisen<br />

terrorismirikoksen esitutkinta, joka on<br />

vuoden 2013 alussa siirtymässä syyteharkintaan.<br />

Tutkinta liittyy al-Shabaab -järjestön tukemiseen.<br />

Suojelupoliisi toimii aktiivisesti kansainvälisen terrorismin<br />

torjumiseksi perustetuissa hyvin toimivissa<br />

yhteistyöverkostoissa. Näihin kuuluu tiedusteluja<br />

turvallisuusviranomaisia sekä Euroopasta että<br />

Euroopan ulkopuolelta.<br />

6


Laittoman tiedustelun torjunta 2012<br />

Tiedustelutoiminnan aiheuttamat<br />

taloudelliset vahingot merkittäviä<br />

Ulkomaisten tiedustelijoiden määrä Suomessa<br />

kasvoi hieman vuoden 2012 aikana. Ulkomaisen<br />

tiedustelun keskeisimpiin päämääriin kuuluvat Suomen<br />

politiikan ennakoiminen ja päätöksentekoon<br />

vaikuttaminen. Poliittisen tiedustelun päähuomio<br />

on siirtynyt 2000-luvun aikana Suomen sisäpolitiikasta<br />

maamme kansainvälisiin suhteisiin. Poliittisen<br />

tiedustelun pääkohteita ovat edelleen Suomen<br />

turvallisuus- ja EU-politiikka sekä erityisesti Suomen<br />

Nato-politiikka.<br />

Sotilaallisen tiedustelun avulla vieraat valtiot<br />

pyrkivät selvittämään Suomen sotilaallista valmiutta<br />

ja yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Sotilastiedustelun<br />

tavoitteena on myös hankkia sotilaallisesti hyödynnettävissä<br />

olevaa teknologiaa ja osaamista omien<br />

asevoimien tueksi. Suomeen kohdistunut sotilaallinen<br />

tiedustelu on pysynyt viime vuosien tasolla.<br />

Korkean teknologian tutkimukseen ja sen sovelluksiin<br />

tuotantotoiminnassa kohdistuu jatkuvaa<br />

tiedustelua. Vahingot voivat nousta huomattaviksi<br />

ja vaikuttaa merkittävästi kansantaloutemme kilpailukykyyn.<br />

Viime vuosina pääpaino on ollut uusien<br />

tutkimusalojen kehityksen seuraamisessa. Erityisen<br />

kiinnostuksen kohteena vuoden 2012 aikana oli<br />

energia- ja kemianteollisuus. Suojelupoliisi teki vuoden<br />

2012 aikana selvityksen vuosina 2009–2011<br />

suomalaisiin yrityksiin kohdistuneesta laittomasta<br />

tiedonhankinnasta. Selvityksen mukaan 12 prosenttia<br />

yrityksistä oli itse havainnut, että niihin oli<br />

kohdistettu laitonta tiedonhankintaa ja 16 prosenttia<br />

oli epäillyt sellaista tapahtuneen. Tulokset ovat<br />

samansuuntaisia aikaisempien vuosien vastaavien<br />

tutkimusten kanssa.<br />

Eräät tiedustelupalvelut käyttävät toiminnassaan<br />

henkilöitä, joille on luotu väärä identiteetti ja elämäntarina<br />

heidän todellisen henkilöllisyytensä ja<br />

taustojensa peittämiseksi. Suojelupoliisi seuraa<br />

tällaista illegaalitoimintaa. Euroopassa hiljattain<br />

paljastuneet illegaalitapaukset ovat osoittaneet,<br />

että tiedustelupalvelut jatkavat edelleen illegaaliohjelmiaan<br />

niiden kalleudesta ja pitkäkestoisuudesta<br />

huolimatta.<br />

Vuoden 2012 alussa Supo esitti pakolaisvakoilun<br />

säätämistä rangaistavaksi myös Suomessa.<br />

Oikeusministeriö on aloittanut asian selvitystyön.<br />

Vuoden aikana Suojelupoliisi jatkoi pakolaisvakoilun<br />

seurantaa ilmiön laajuuden ja vakavuuden arvioimiseksi.<br />

7


2012<br />

Terrorismin uhka-arvio<br />

Organisoituneen radikaali-islamistisen tai<br />

muun terrorismin uhka suoraan Suomea<br />

tai sen väestöä kohtaan on toimintaympäristössä<br />

tapahtuneista muutoksista huolimatta<br />

edelleen vähäinen. Suomi ei radikaaliislamististen<br />

tai muiden terroristijärjestöjen<br />

näkökulmasta ole merkittävä kohdealue<br />

väkivaltaiselle toiminnalle. Suomessa oleskelee<br />

aiempia vuosia enemmän henkilöitä, joilla<br />

on kansainvälisiä terroriyhteyksiä ja jotka eri<br />

tavoin pyrkivät täältä käsin tukemaan ulkomaisten<br />

radikaalien järjestöjen toimintaa.<br />

Osa tällaisista henkilöistä tukee terroristiryhmiä<br />

myös konfliktialueilla osallistumalla näiden<br />

aseelliseen toimintaan. Yksittäisten radikalisoituneiden<br />

henkilöiden muodostamaa uhkaa<br />

ja motiiveja on vaikea ennakoida. Terrorismiin<br />

liittyvät tapahtumat muualla voivat vaikuttaa<br />

Suomen turvallisuustilanteeseen nopeasti ja<br />

ennakoimattomalla tavalla.<br />

Proliferaatiovalvonta<br />

Jotkin valtiot hankkivat sellaista teknologiaa<br />

ja siihen liittyvää osaamista, jota<br />

voidaan hyväksyttävän käyttötarkoituksen<br />

lisäksi hyödyntää vastoin kansainvälisiä<br />

määräyksiä ja sopimuksia ydinase- ja<br />

muiden joukkotuhoaseohjelmien kehittämisessä.<br />

Näiden kaksikäyttötuotteiden<br />

hankintaa Suomesta tapahtui myös<br />

vuonna 2012. Hankintaoperaatiot monimutkaistuvat<br />

ja niitä on aiempaa vaikeampi<br />

havaita ja torjua. Kansainvälinen proliferaatioon<br />

liittyvä tiedonvaihto lisääntyi<br />

20 prosenttia edellisestä vuodesta.<br />

Illegaalitoiminta on edelleen osa<br />

tiedustelupalvelujen toimintatapaa<br />

• tarkoituksena vakoilun ja vakoilijan alkuperämaan peittäminen<br />

• henkilölle luodaan väärä identiteetti, usein syntymätodistuksesta lähtien<br />

• henkilön historia ja elämä ns. legenda luodaan vakoilua varten<br />

• vuosikymmeniä kestäviä operaatioita<br />

• menetelmä on kallis ja vaatii suuren resursoinnin tukitoimintaan<br />

8


Radikaalitoiminta vähäistä<br />

Turvallisuustyö 2012<br />

Sisäinen turvallisuus<br />

Radikaali ulkoparlamentaarinen liikehdintä ei<br />

aiheuttanut Suomessa vuonna 2012 vaaraa<br />

valtion turvallisuudelle.<br />

Edellisenä vuonna hieman aktivoitunut anarkistinen<br />

toiminta laantui, eikä sen puitteissa ilmennyt<br />

vuoden 2012 aikana mainittavaa laitonta toimintaa.<br />

Myös Euroopassa anarkistinen ja muu äärivasemmistolainen<br />

liikehdintä oli edellistä vuotta<br />

vähäisempää.<br />

Suomessa lähinnä paikallisten skinhead- ja uusnatsiryhmien<br />

harjoittama radikaalitoiminta oli<br />

viime vuonna varsin vähäistä. Huolestuttavaa on<br />

kuitenkin se, että vuoden 2012 aikana havaittiin<br />

lisääntynyttä vastakkainasettelua äärioikeiston ja<br />

antifasististen toimijoiden välillä.<br />

Johtajattoman vastarinnan taktiikkaa käyttävät<br />

yksinäiset toimijat tai pienet toimintasolut muodostavat<br />

mahdollisen kotimaiseen ääriliikehdintään<br />

liittyvän turvallisuusuhan myös Suomessa. Uhkien<br />

tunnistamista ja ennaltaehkäisemistä on pyritty<br />

tehostamaan entistä tiiviimmällä ja laaja-alaisemmalla<br />

viranomaisyhteistyöllä. Yksi esimerkki yhteistyöstä<br />

on Suojelupoliisin osallistuminen vuoden<br />

aikana käynnistettyyn väkivaltaisen ekstremismin<br />

torjuntatyöhön.<br />

Valtiojohdon turvallisuus<br />

Suojelupoliisi seurasi ja ylläpiti valtiojohdon turvallisuuden<br />

tilannekuvaa vuoden aikana. Turvallisuustilanteessa<br />

ei todettu merkittäviä muutoksia. Myöskään<br />

valtiovierailuissa tai muissa valtiojohtoon<br />

liittyvissä merkittävissä tapahtumissa, joiden turvallisuustoimintaan<br />

Suojelupoliisi osallistui, ei ilmennyt<br />

niiden turvallisuutta heikentäneitä tekijöitä.<br />

Suojelupoliisi on vuoden 2012 aikana selvittänyt<br />

useita valtiojohtoon ja kansanedustajiin kohdistuneita<br />

yksittäisiä uhkaus- ja häirintätilanteita.<br />

Vuoden 2012 aikana järjestettiin kahdet merkittävät<br />

vaalit: presidentinvaalit alkuvuodesta ja kunnallisvaalit<br />

syksyllä. Suojelupoliisi osallistui molempien<br />

vaalien turvallisuuden takaamiseen käymällä<br />

ennakkoon turvallisuuskeskustelut puolueiden ja<br />

ehdokkaiden turvallisuusvastaavien kanssa. Myös<br />

näiden tapahtumien yhteydessä selvitettiin muutamia<br />

uhkaus- ja häirintätilanteita.<br />

Henkilöturvallisuusselvitysten määrä vakiintunut<br />

Suojelupoliisin tekemien henkilöturvallisuusselvitysten<br />

määrä pysyi lähes ennallaan vuonna 2012.<br />

Perusmuotoisia turvallisuusselvityksiä tehtiin kaikkiaan<br />

yli 16 000 kappaletta. Turvallisuusselvitysmenettelyn<br />

piiriin kuuluu tällä hetkellä noin 160 yritystä<br />

ja yhteisöä.<br />

Yhteisöturvallisuusselvitysten vastuuviranomaisena<br />

(DSA – Designated Security Authority) Suojelupoliisi<br />

on ollut jo usean vuoden ajan vahvistamassa<br />

suomalaisten yritysten mahdollisuuksia<br />

osallistua kansainvälisiin turvallisuusluokiteltuihin<br />

hankkeisiin. Näitä selvityksiä tehdään kansainvälisten<br />

tietoturvallisuusvelvoitteiden perusteella.<br />

Suojelupoliisi on vuoden aikana osallistunut myös<br />

turvallisuusselvityslain uudistamista valmistelevan<br />

työryhmän työskentelyyn.<br />

9


2012<br />

Suojelupoliisin virkajakauma 2012<br />

Supon tekemät turvallisuusselvitykset 2003–2012<br />

29,5 % muuta<br />

henkilöstöä, naisia<br />

(29,1 % / 2011)<br />

47,7 % poliisimiehiä<br />

(48 % / 2011)<br />

18000<br />

16000<br />

14000<br />

14 % muuta<br />

henkilöstöä, miehiä<br />

(14,4 % / 2011)<br />

12000<br />

10000<br />

8000<br />

6000<br />

4000<br />

8,8 % poliisinaisia<br />

(8,5 % / 2011)<br />

2000<br />

0<br />

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012<br />

Suojelupoliisin järjestämät ennalta estävän turvallisuustyön infotilaisuudet 2003–2012<br />

350<br />

300<br />

250<br />

200<br />

150<br />

Yritys tai<br />

muu yhteisö<br />

Viranomainen<br />

100<br />

50<br />

0<br />

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012<br />

10


2012<br />

Supoon luotetaan<br />

Suojelupoliisi teettää vuosittain kyselytutkimuksen kansalaisten käsityksistä Suojelupoliisin toiminnasta.<br />

Viimeisin kyselytutkimus suoritettiin ajalla 10.–21.12.2012 ja otos edusti Suomen 15–79 vuotta<br />

täyttänyttä väestöä Ahvenanmaan ulkopuolella. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 1005 kappaletta.<br />

Tulosten virhemarginaali on +/- 3 prosenttiyksikköä.<br />

Suomalaiset arvioivat Supon suoriutuneen tehtävistään erinomaisesti tai melko hyvin (77 %)<br />

erinomaisesti melko hyvin ei hyvin eikä huonosti ei osaa sanoa melko huonosti huonosti<br />

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %<br />

2012<br />

2011<br />

2010<br />

Enemmän kuin neljä viidestä (84 %) haastatelluista suomalaisista luottaa Suojelupoliisiin<br />

paljon melko paljon ei osaa sanoa ei kovinkaan paljon ei lainkaan<br />

2012<br />

0 %<br />

20 % 40 % 60 % 80 % 100 %<br />

2011<br />

2010<br />

11


2012 2011<br />

www.supo.fi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!