Elektronisk version - Poliisi

Poliisin sähköisen 

asioinnin kehittäminen 

Sähköiset palvelut 

–työryhmän loppuraportti poliisin sähköisten 

palvelujen kehittämisestä ja toteuttamista 

Sisäinen turvallisuus 

SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 5/2005

SISÄASIAINMINISTERIÖ 

KUVAILULEHTI 

Julkaisun päivämäärä 

14.2.2005 

Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) 

Sähköiset Palvelut -työryhmä 

Puheenjohtaja poliisitarkastaja Seppo Aunola 

Sihteeri ylitarkastaja Tiina Ferm 

Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) 

Poliisin sähköisen asioinnin kehittäminen 

Julkaisun osat 

Julkaisun laji 

Työryhmän loppuraportti 

Toimeksiantaja 

Sisäasiainministeriön poliisiosasto 

Toimielimen asettamispäivä 

27.5.2004 

Tiivistelmä 

Poliisiosasto asetti 27.5.2004 työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esitys poliisin sähköisten palvelujen 

edelleen kehittämisestä sekä siihen liittyen vuoteen 2006 ulottuva selvitys suunnitelman toimeenpanosta 

osana sisäasiainministeriön hallinnonalan tulossuunnitelmaa. Tämän raportin tarkoituksena on antaa 

kokonaiskuva poliisin sähköisen asioinnin kehittämisestä. 

Sähköisten palveluiden kehittämisen lähtökohtana on palvelun hyödyllisyys asiakkaalle, joka ilmenee 

hakemus- ja ilmoitusprosessien nopeutumisena, palvelun laatuna ja henkilöstön osaamisena. 

Poliisilla on n. 100 lupalajia ja lupia myönnetään n. 1.000.000 vuodessa. Työryhmä ehdottaa, että seuraavat 

lupapalvelut kehitetään kokonaan tai osittain sähköiseksi: biometrinen passi, henkilökortti, ajoluvat, ampumaaseluvat, 

ulkomaalaisluvat, järjestyksenvalvojaksi ja vartijaksi hyväksyminen sekä eräitä muita lupia. Lisäksi 

työryhmä ehdottaa, että verkkomaksaminen otetaan käyttöön poliisihallinnon sähköisissä palveluissa. 

Asioinnin helpottamiseksi ja palvelun parantamiseksi tulee ottaa käyttöön verkossa toimiva 

ajanvarausjärjestelmä, jonka avulla asiakkaat voivat varata etukäteen asiointiajan ja välttää jonotuksen poliisin 

toimipisteessä. Niille kansalaisille, joilla ei ole käytössä omaa kotiyhteyttä, turvataan mahdollisuus sähköisten 

palveluiden käyttöön julkisten palvelupisteiden kautta. Poliisin palvelupisteiden ja yhteispalvelupisteiden 

palvelumuotoja kehitetään hyödyntämään sähköistä asiointia. Liikkuvia palveluja ja ajanvarausta ehdotetaan 

hyödynnettäväksi siten, että poliisin erikoisvarusteltu toimiston sisältävä auto kiertäisi ajanvarausten sekä 

ennakolta sovitun aikataulun mukaisesti eri paikkakunnilta antamassa poliisin palveluja. Tämä tosiasiassa 

parantaisi palvelujen saatavuutta ja laatua. 

Poliisi vastaanotti yleisöltä, yrityksiltä ja yhteisöltä vuonna 2004 noin 27.000 sähköistä rikosilmoitusta. 

Sähköistä rikosilmoitusjärjestelmää ehdotetaan kehitettäväksi edelleen. Lisäksi työryhmä ehdottaa mm. eri 

viranomaisten välisen lausuntomenettelyn sähköistämistä. 

Avainsanat (asiasanat) 

poliisi, sähköinen asiointi, asiointi, palvelut, luvat 

Muut tiedot 

ISBN 951-734-817-7 (pdf) 

Sarjan nimi ja numero 

Sisäasiainministeriön julkaisusarja 5/2005 

Kokonaissivumäärä 

31 + 15 liitesivua 

Jakaja 

Sisäasiainministeriö 

Kieli 

suomi 

ISSN 

1236-2840 

Hinta 

20,00 € + alv 

Kustantaja 

Sisäasiainministeriö 

ISBN 

951-734-816-9 (nid.) 

Luottamuksellisuus 

Julkinen


POLIISIN YLIJOHDOLLE 

Sisäasiainministeriön poliisiosasto asetti 27. päivänä toukokuuta 2004 työryhmän 

valmistelemaan poliisin sähköisen asioinnin kehittämistä ja tekemään esityksen 

poliisin sähköisten palveluiden edelleen kehittämisestä sekä siihen liittyen vuoteen 

2006 ulottuva selvitys suunnitelman toimeenpanosta. 

Työryhmän tehtäviin kuului koordinoida eri sähköisten asioinnin hankkeiden suunnittelua 

sekä sovittaa ne poliisin palveluiden sähköistämistä koskevaan kokonaissuunnitelmaan. 

Työryhmä on lisäksi selvittänyt suunnitelman vaatimat resurssitarpeet 

ja muut edellytykset sekä laatinut esityksen toteuttamisaikataulusta. 

Työryhmän puheenjohtajana toimi poliisitarkastaja Seppo Aunola poliisitoimintayksiköstä. 

Työryhmän jäseniä olivat lupahallintopäällikkö Anne Aaltonen hallintoyksiköstä, 

tarkastaja Tarja Riikonen Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksesta, rikoskomisario 

Juha Laaksonen Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksesta, projektipäällikkö 

Vesa Pukema Poliisin tietohallintokeskuksesta ja analyytikko Mona Hirvonen hallintoyksiköstä. 

Työryhmän sihteerinä oli ylitarkastaja Tiina Ferm hallintoyksiköstä. 

Työryhmä on kokoontunut yhdeksän kertaa. Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä 

luovuttaa kunnioittaen ehdotuksensa poliisin ylijohdolle. 

Helsingissä 26. tammikuuta 2005 

Seppo Aunola 

Anne Aaltonen 

Tarja Riikonen 

Juha Laaksonen 

Mona Hirvonen 

Vesa Pukema 

Tiina Ferm


POLIISIN SÄHKÖISEN ASIOINNIN KEHITTÄMINEN 

1 Yhteenveto ehdotuksista................................................................................ 3 

2 Johdanto ........................................................................................................ 4 

3 Keskeiset käsitteet ......................................................................................... 5 

4 Poliisin sähköisille palveluille asetettavat vaatimukset ................................... 7 

4.1 Vastataan asiakkaiden odotuksiin.......................................................... 7 

4.2 Palvelun laatu paranee ja prosessit tehostuvat ..................................... 7 

4.3 Palvelujen saatavuus paranee............................................................... 8 

5 Sähköisten palvelujen toteuttamista tukevat hankkeet ja palvelut.................. 9 

5.1 Virkamiehen sähköinen asiointikortti otetaan käyttöön .......................... 9 

5.2 Käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä otetaan käyttöön......................... 10 

5.3 Uudistettavat poliisin perustietojärjestelmät tukevat sähköistä asiointia 

............................................................................................................. 10 

5.4 ASDO-hanke tuottaa sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän................. 11 

5.5 Poliisi-Oikeuslaitos (POOL) –hanke toteuttaa rikosprosessiin liittyvää 

tiedonsiirtoa viranomaisten välillä ........................................................ 11 

5.6 Poliisin operatiivinen intranet luo poliisin tietoportaalin........................ 12 

5.7 Langaton tiedonsiirto ja paikannus poliisissa (LANTTI) ja poliisin 

kenttäjärjestelmä (POKE) tukevat poliisin kenttäjohtamista................. 12 

Työryhmän ehdotukset..................................................................................... 13 

6 Asetetaan Proverkko-työryhmä.................................................................... 13 

6.1 Osaaminen ja muutoksen toteutuminen varmistetaan......................... 13 

6.2 Sähköistämisessä hyödynnetään pilottihankkeista saatuja kokemuksia 

............................................................................................................. 13 

7 Lupahallinnossa yleisölle, yrityksille ja yhteisöille tarjottavat sähköiset 

palvelut......................................................................................................... 14 

7.1 Tavoitteena asiakkaan asioinnin helpottuminen ja kustannussäästöt.. 14 

7.2 Hyödynnetään lomake.fi–palvelua....................................................... 14 

7.3 Otetaan käyttöön sähköinen maksaminen........................................... 15 

7.4 Poliisin kassajärjestelmään tehdään tarvittavat muutokset.................. 16 

7.5 Otetaan ajanvarausjärjestelmä käyttöön.............................................. 16 

7.6 Luodaan sähköinen arkistointi ............................................................. 17 

7.7 Perustetaan ePoliisipisteitä ja valtakunnallinen ePoliisi-neuvontakeskus 

............................................................................................................. 17 

7.8 Perustetaan valtakunnallinen sähköinen löytötavaratoimisto............... 18 

7.9 Rekisteröidylle rajoitettu oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot 

rekistereistä ......................................................................................... 18 

7.10 Seuraavat lupapalvelut kehitetään kokonaan tai osittain sähköiseksi.. 19 

7.10.1 Biometriset passit ................................................................... 19 

7.10.2 Henkilökortit............................................................................ 19 

7.10.3 Ajoluvat................................................................................... 20 

7.10.4 Henkilöauton ammattiajolupa ................................................. 20 

1


7.10.5 Harjoituslupa ja opetuslupa .................................................... 20 

7.10.6 Ampuma-aseluvat................................................................... 20 

7.10.7 Ulkomaalaisluvat .................................................................... 21 

7.10.8 Järjestyksen valvojaksi hyväksyminen ja vartijaksi 

hyväksyminen ......................................................................... 21 

7.10.9 Muut luvat ............................................................................... 21 

8 Rikostorjunnassa yleisölle, yrityksille ja yhteisöille tarjottavat sähköiset 

palvelut......................................................................................................... 23 

8.1 Poliisin tietopalveluja yleisölle laajennetaan ........................................ 23 

8.2 Sähköistä rikosilmoitusjärjestelmää kehitetään edelleen ..................... 23 

9 Viranomaisten väliseen toimintaan liittyvät palvelut ..................................... 26 

9.1 Viranomaisten välistä tiedonsiirtoa kehitetään..................................... 26 

9.2 Sähköistetään lausuntomenettely........................................................ 26 

10 Poliisin sisäiseen toimintaan liittyvien palveluiden sähköistäminen.............. 27 

10.1 Kaikki sisäiset lomakkeet kokonaan sähköisiksi .................................. 27 

10.2 Perustetaan sähköisiin lupiin erikoistuneita yksiköitä........................... 27 

11 Sähköisten palveluiden kehittämisen aikataulu............................................ 28 

12 Sähköisten palveluiden kehittämisestä arvioidut kustannukset.................... 29 

Liitteet............................................................................................................... 31 

2


1 Yhteenveto ehdotuksista 

Työryhmä esittää seuraavia toimenpiteitä poliisin sähköisten palveluiden kehittämiseksi: 

• Perustetaan Proverkko-työryhmä toteuttamaan ja koordinoimaan poliisin 

palveluiden sähköistämistä sekä varmistamaan osaamisen ja muutoksen toteutuminen 

• Käytetään Lomake.fi:n asiointijärjestelmää lupahallinnon tulevissa sähköisissä 

palveluissa 

• Toteutetaan sähköinen maksaminen Lomake.fi:n tarjoamia palveluita käyttäen. 

Ehdotetaan, että verkkomaksamisen käyttöönotto toteutetaan erillisen 

koontitilin avulla. Lisäksi ehdotetaan, että suoritemaksu olisi halvempi verkon 

kautta maksettaessa 

• Tehdään tarvittavat sähköisen maksamisen edellyttämät muutokset poliisin 

nykyiseen kassajärjestelmään 

• Otetaan käyttöön verkossa toimiva ajanvarausjärjestelmä lupapalveluihin 

asioinnin nopeuttamiseksi ja palvelun parantamiseksi 

• Luodaan sähköinen arkistointi 

• Perustetaan valtakunnallinen ePoliisi-neuvontakeskus, ePoliisipisteitä sekä 

liikkuvia pisteitä poliisin lupapalveluiden saatavuuden turvaamiseksi 

• Perustetaan valtakunnallinen sähköinen löytötavarajärjestelmä hallinnoimaan 

löytötavaroita. Noutamatta jätetty omaisuus myydään Internetissä 

nettihuutokaupalla 

• Seuraavat lupapalvelut kehitetään kokonaan tai osittain sähköiseksi 

− 

biometrinen passi, henkilökortti, ajoluvat, ampuma-aseluvat, ulkomaalaisluvat, 

järjestyksenvalvojaksi ja vartijaksi hyväksyminen sekä 

eräitä muita lupia 

• Poliisin tietopalveluja yleisölle laajennetaan 

• Sähköistä rikosilmoitusjärjestelmää kehitetään edelleen 

• Viranomaisen välistä tiedonsiirtoa kehitetään siten, että eri viranomaisten 

tietojärjestelmät pystyvät kommunikoimaan mm. lupien myöntämiseen tarvittavan 

tiedon osalta 

• Lausuntomenettely eri viranomaisten välillä sähköistetään 

• Kaikki sisäiset lomakkeet muutetaan kokonaan sähköisiksi 

• Perustetaan sähköisiin lupiin erikoistuneita yksiköitä 

3


2 Johdanto 

Poliisiosasto asetti 27.5.2004 työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esitys poliisin 

sähköisten palvelujen edelleen kehittämisestä sekä siihen liittyen vuoteen 2006 

ulottuva selvitys suunnitelman toimeenpanosta osana sisäasiainministeriön hallinnonalan 

tulossuunnitelmaa. Tämän raportin tarkoituksena on lisäksi antaa kokonaiskuva 

poliisin sähköisen asioinnin kehittymisestä. 

Työryhmän ehdotukset sähköisen asioinnin kehittämisestä jäsentyvät kolmeen ”koriin” 

sisäasiainministeriön verkkoasioinnin strategisten linjausten mukaisesti: 

1. Yleisölle, yrityksille ja yhteisöille tarjottavat julkiset sähköiset palvelut 

2. Viranomaisten väliseen toimintaan liittyvät sähköiset palvelut 

3. Viraston omaan toimintaan liittyvät sähköiset palvelut 

Hankkeen taustalla on hallituksen tietoyhteiskunnan politiikkaohjelma sekä sisäasiainministeriön 

hallinnonalan tulossuunnitelma vuosille 2004-2008. 

Työryhmä on ottanut työssään huomioon voimassa olevien säädösten lisäksi mm. 

seuraavat raportit: 

• Verkkoasioinnin strategiset linjaukset 2004-2008, (SM 26/2004) 

• Poliisin toiminta- ja taloussuunnitelma 2005-2009 

• Poliisin verkkopalvelut – Visio, strategia ja kehittämistoimenpiteet 2002- 

2010, (Poliisiosasto 5/2002) 

• Rikosilmoitus internetissä (Vantaan pilottiprojekti, 7.2.2003) 

• Lupahallinnon sähköinen kuvansiirto (Turun pilottiprojekti, 27.8.2003) 

• Sähköinen allekirjoitus lausuntomenettelyssä (Turun pilottiprojekti 

16.12.2004) 

• Julkishallinnon XML-strategian toteuttaminen (Valtionvarainministeriön työryhmäraportti 

7/2004) 

• Julkisten verkkopalveluiden laatukriteerit (Valtiovarainministeriön työryhmäraportti 

8/2004) 

• Julkiset palvelut verkkoon hanke (JUPA)-hanke 

Sisäasiainministeriön verkkoasioinnin strategisten linjausten 2004-2008 mukaan 

verkkoasioinnin tavoitteena on hallinnon toiminnan virtaviivaistaminen ja ministeriön 

kehittäminen nykyaikaiseksi, tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia hyödyntäväksi 

organisaatioksi. 

4


3 Keskeiset käsitteet 

Tässä raportissa tarkoitetaan: 

Sähköisillä palveluilla sähköisten tiedonsiirtomenetelmien välityksellä sisäisille ja 

ulkoisille asiakkaille (ns. 3 korin mukaisesti) tarjottavia palveluita, jotka voivat ulottua 

tietojen etsinnästä ja asiakasneuvonnasta aina vuorovaikutteisten palveluiden 

tarjoamiseen. 

Sähköisellä asioinnilla hallintoasian vireillepanon, käsittelyn ja päätöksen tiedoksiannon 

lisäksi asioiden hoitamista sähköisten tiedonsiirtomenetelmien välityksellä. 

Sähköinen asiointi voi olla perinteistä asiointia täydentävää, korvaavaa tai uudistavaa 

palveluiden tuottamista. 

Sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä telekopiota ja telepalvelua, kuten sähköistä 

lomaketta, sähköpostia tai käyttöoikeutta sähköiseen tietojärjestelmään, sekä muuta 

sähköiseen tekniikkaan perustuvaa menetelmää, jossa tieto välittyy langatonta 

siirtotietä tai kaapelia pitkin (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 

3/2003). 

Sähköisellä asiakirjalla sähköistä viestiä, joka liittyy asian vireillepanoon, käsittelyyn 

tai päätöksen tiedoksi antamiseen (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 

13/2003). 

Sähköisellä allekirjoituksella sähköisessä muodossa olevaa tietoa, joka on liitetty tai 

joka loogisesti liittyy muuhun sähköiseen tietoon ja jota käytetään allekirjoittaja 

henkilöllisyyden todentamisen välineenä (laki sähköisistä allekirjoituksista 

(14/2003). 

Kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella sähköistä allekirjoitusta 

a) joka liittyy yksiselitteisesti sen allekirjoittajaan 

b) jolla voidaan yksilöidä allekirjoittaja 

c) joka on luotu menetelmällä, jonka allekirjoittaja voi pitää yksinomaisessa valvonnassaan; 

ja 

d) joka on liitetty muuhun sähköiseen tietoon siten, että tiedon mahdolliset muutokset 

voidaan havaita (laki sähköisistä allekirjoituksista (14/2003). 

Varmenteella sähköistä todistusta, joka liittää allekirjoituksen todentamistiedot allekirjoittajaan 

ja vahvistaa allekirjoittajan henkilöllisyyden (laki sähköisistä allekirjoituksista 

14/2003). Varmenteella tarkoitetaan käyttäjän tunnistamiseen, allekirjoitukseen 

ja tiedon salaukseen käytetyn julkisen ja salaisen avaimen menetelmän 

(PKI; Public Key Infrastructure) mukaisia julkisia avaimia sekä niitä tietoja (esim. 

varmenteen myöntäjä, varmenteen voimassaolo), joiden väärentämättömyys on 

taattu varmenteen myöntäjän sähköisellä allekirjoituksella. Henkilövarmenne sitoo 

tunnistamiseen, allekirjoitukseen, tiedon salaamiseen tms. toimintoon käytetyn 

henkilön julkisen avaimen yhteen, yksityiseen henkilöön. 

Asiointikortilla viranomaisen palveluksessaan olevalle virkamiehelle hankittavaa 

henkilökohtaista korttia, jota virkamies voi käyttää sähköiseen asiointiin liittyvissä 

5


tehtävissä sekä organisaatiokohtaisissa tai organisaatioiden välisissä toiminnoissa 

kuten esimerkiksi sähköisessä allekirjoituksessa, tietojärjestelmiin tunnistauduttaessa 

ja kulunvalvonnassa. Prosessorisirulla varustetulle asiointikortille tallennetaan 

virkamiehen virka- tai työtehtäviin liittyvät varmenteet, joiden avulla henkilö voidaan 

yksilöidä ja tunnistaa viranomaisen edustajaksi. 

Asiointijärjestelmällä järjestelmää, jonka kanssa asiakas asioi ja joka kommunikoi 

perustietojärjestelmän kanssa. 

Palvelujärjestelmällä asiointijärjestelmän, palveluhakemiston ja metatietojen muodostamaa 

kokonaisuutta. 

Poliisin perustietojärjestelmillä poliisiasiain tietojärjestelmää (PATJA) ja hallintoasiain 

tietojärjestelmää (HALTI). 

Käyttöoikeuksien hallinnalla niitä toimenpiteitä ja tekniikoita, joilla organisaatio pitää 

kirjaa tietojärjestelmiensä käyttäjistä ja heidän käyttöoikeuksistaan. 

Monikanavaisuudella palvelujen tarjoamista eri päätelaitteiden välityksellä niille 

ominaisin sanoma-, yhteys- ja turvakäytännöin. 

6


4 Poliisin sähköisille palveluille asetettavat 

vaatimukset 

4.1 Vastataan asiakkaiden odotuksiin 

Asiointipalveluiden kehittäminen ei ole vain tietoteknisten ratkaisujen toteuttamista, 

se on ennen kaikkea asiakastarpeiden määrittämistä sekä hallinnon prosessien 

ja toimintatapojen uudistamista. Asiakkaan näkökulmasta tärkeintä on palvelun 

hyödyllisyys asiakkaalle, joka ilmenee hakemus- ja ilmoitusprosessien nopeutumisena, 

palvelun laatuna ja henkilöstön osaamisena. Asiointipalvelussa käyttäjä voi 

hoitaa asiansa mahdollisimman pitkälle tai kokonaan verkossa ja palvelu on vuorovaikutteista. 

Asiakkaat toivovat hallinnolta helppokäyttöisiä, kehittyneitä ja tietoturvallisia 

sähköisiä palveluita, jotka helpottavat heidän arkeaan. 

Poliisin sähköisen asioinnin onkin tuettava asiakaslähtöisten ja organisaatioiden 

rajat ylittävien palveluiden käyttöönottoa sekä monikanavaisuutta, jolloin palveluita 

voi saada eri palvelukanavista mm. internetin, mobiililiittymän tai digi-tv:n kautta. 

4.2 Palvelun laatu paranee ja prosessit tehostuvat 

Poliisin kannalta hyötyyn vaikuttaa se, kuinka paljon asiakkaat tulevat käyttämään 

sähköisiä palveluita ja miten sähköinen palveluprosessi saadaan sisäisesti toimimaan. 

Riittävän suuri palvelun käytön määrä tekee mahdolliseksi purkaa olemassa 

olevia rakenteita uuden toimintatavan tieltä. Hallinnon palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden 

suhteen vaatimukset ovat kasvaneet ja valtionhallinnolla on 

lisääntyvä tarve sopeutua nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Sähköisellä 

asioinnilla viranomaisten välistä ja viranomaisorganisaation sisällä tapahtuvaa tietojen 

käsittelyprosessia nopeutetaan sekä tiedon laatu (muuttumattomuus) tiedon 

käsittelyprosessissa varmistetaan. Valtion hallinnon tietojärjestelmien yhteensopivuudessa 

on kuitenkin merkittäviä puutteita. Tämä tuo turhaa ja aikaa vievää lisätyötä 

mm. poliisin lupa- ja ilmoitusasioiden käsittelyyn. 

Sähköiseltä asioinnilta odotetaan, että se vähentäisi resurssitarvetta. Lyhyellä tähtäimellä 

se ei sitä tee, koska se vaatii prosessien uudelleen suunnittelua, siihen soveltuvan 

teknologian kehittämistä tai integroimista nykyiseen sekä henkilöstön 

osaamisen kehittämistä. Verkkoasioinnin odotetaan kuitenkin siirtävän työtä jossain 

määrin asiakkaalle esim. lomakkeiden täyttämisen tai sähköisen maksamisen kautta, 

jolloin hallinnon resursseja vapautuu. Toisaalta asiakkaan työtä tulee helpottaa 

hyviin tietojärjestelmiin pohjautuvilla esitäytetyillä tiedoilla niin paljon kuin mahdollista. 

Sähköinen asiointi auttaa tasapainottamaan työmäärää, kun sähköiset lomakkeet ja 

ilmoitukset voidaan käsitellä ruuhka-ajan ulkopuolella. Eniten aikaa säästyy, jos 

sähköiset lomakkeet ja ilmoitukset voidaan siirtää sähköisessä muodossa kirjattavaksi. 

7


4.3 Palvelujen saatavuus paranee 

Yleisöllä, yrityksillä ja yhteisöillä tulee olla mahdollisuus hyödyntää poliisin palveluita 

asuinpaikasta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta sekä suomen että ruotsin 

kielellä. Ulkomaalaiselle kohdennettuja sähköisiä palveluita voidaan tarjota usealla 

eri kielellä tavoitteena helpottaa sekä palveluiden tuottamista että käyttämistä. 

Sähköisten palvelujen tuottamisen lähtökohtana on, että ne toimivat ympäri vuorokauden, 

kaikkina viikonpäivinä (24/7). 

Niille kansalaisille, joilla ei ole käytössä omaa kotiyhteyttä, turvataan mahdollisuus 

sähköisten palveluiden käyttöön julkisten palvelupisteiden kautta. Poliisin palvelupisteiden 

ja yhteispalvelupisteiden palvelumuotoja kehitetään hyödyntämään sähköistä 

asiointia. 

8


5 Sähköisten palvelujen toteuttamista 

tukevat hankkeet ja palvelut 

Seuraavat sähköisen asioinnin tai tietojärjestelmien kehityshankkeet tukevat sähköisten 

palvelujen toteuttamista. Näiden osalta kehitystyö on jo organisoitu ja tarvittavat 

projekti- ja ohjausryhmät asetettu. 

5.1 Virkamiehen sähköinen asiointikortti otetaan käyttöön 

Sisäasiainministeriö on päättänyt ottaa virkamiehen asiointikortin käyttöön viimeistään 

vuoden 2005 loppuun mennessä. 

Virkamiehen asiointikortin käyttöalueita ovat muun muassa hallinnonalan oma tietojärjestelmäympäristö, 

viranomaisten välinen asiointi ja yhteistyö sekä hallinnon 

asiakkaille tuotettavat sähköiset palvelut. Asiointikortin käyttöönoton alkuvaiheessa 

korostuvat kertakirjautuminen, käyttäjän tunnistaminen sekä käyttöoikeuksien hallintaan 

liittyvät asiat. Poliisihallinnossa ja Rajavartiolaitoksessa virkamiehen asiointikortti 

ja virkamerkki yhdistetään samaan korttiin. 

Asiointikortilla olevaa varmennetta käytetään käyttäjän tunnistamiseen, tietojen 

salaukseen sekä viranomaisten sähköisten asiakirjojen allekirjoittamiseen ja niiden 

oikeaksi todistamiseen ja toimenpiteen kiistämättömyyden osoittamiseen. Kortin 

suunnittelu- ja tilausvaiheessa tulee ottaa kantaa siihen, voidaanko henkilöstöä 

koskevat varmenne- ja julkinen avain tiedot viedä myös julkiseen varmennehakemistoon. 

Ministeriö suosittaa, että pääsääntöisesti nämä tiedot viedään myös VRK:n 

ylläpitämään julkiseen JULHA-hakemistoon, mutta henkilöstön osalta voi tulla kysymykseen 

myös muita vaihtoehtoja. 

Näiltä osin kysymykseen tulevista vaihtoehdoista ja teknisistä ratkaisumalleista 

työryhmä ehdottaa, että Poliisin tietohallintokeskus rakentaa hakemistopalvelun ja 

tarjoaa SM hallinnonalalle sisäisen (Smcore verkossa) keskitetyn ldaphakemistoratkaisun, 

jonne tallennetaan asiointikorttien varmenteet, josta ne ovat 

käytettävissä hallinnonalalla. Mikäli jokin virasto ei halua julkaista varmenteita 

PTHK:n tarjoamassakaan hakemistossa, tulee viraston ratkaista varmenteiden tallennuspaikka 

sisäisesti omana ratkaisunaan. 

Mikäli varmenteen tietoja ei viedä julkiseen hakemistoon, merkitään tieto tästä tilaukseen 

(tilaustiedosto) kunkin kortin/varmenteen osalta. Minimitiedot, jotka julkisessa 

hakemistossa täytyy julkaista, jotta hakemiston käyttötarkoitus täyttyy 

(esim. mahdollistaa henkilöille suunnattuja organisaation ulkopuolelta tulevia salattuja 

viestejä) ovat: Nimi, sukunimi ja sähköpostiosoite. Varmenteet, joita ei julkaista 

hakemistoon, toimitetaan asiakkaalle vain toimikorteilla, joilta ne on manuaalisesti 

asiakkaan luettavissa ja talletettavissa asiakkaan omaan sisäiseen hakemistoon 

(esim. em. PTHK:n tarjoama hakemistopalvelu). Tässä tapauksessa korttien 

rekisteröijät vievät asiointikorttien tiedot keskitetysti kyseiseen hakemistoon. 

9


Henkilöt voivat itse lähettää sähköisesti allekirjoitettuja viestejä ilman että lähettäjän 

tietoja on julkisessa hakemistossa. Tällöin tarvittava varmenne noudetaan henkilön 

asiointikortilta. 

Salattuja viestejä lähetettäessä vastaanottajan julkinen avain täytyy olla lähettäjän 

saatavilla. Kun lähettäjä lähettää varmenteella sähköisesti allekirjoitettua viestiä, 

viestin vastaanottaja saa käyttöönsä lähettäjän varmenteen. Se sisältää lähettäjän 

julkisen avaimen, jolloin vastaanottaja voi lähettää tätä varmennetta vastaan takaisin 

esim. salattuja viestejä. Julkisen avaimen sisältävän varmenteen voi myös lähettää 

sähköpostin liitetiedostona. 

5.2 Käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä otetaan käyttöön 

Käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2005. Sen avulla 

keskitetään kaikkien järjestelmään liitettyjen sovellusten käyttöoikeuksien hallinnointi 

yhtenäisen järjestelmän piiriin. Tarvittaessa voidaan myös tutkia keskitetysti 

näiden järjestelmään liitettyjen eri sovellusten käyttöoikeuksia. 

Käyttöoikeuksien hallintajärjestelmän avulla määritellään erilaisia rooleja, joihin 

kuuluu yksi tai useampi käyttöoikeuspolitiikka. Käyttöoikeuksien hallinta voidaan 

hajauttaa organisaatioyksiköihin niin, että kunkin yksikön käyttöoikeushallinnoijat 

toimivat käyttöoikeuksien hyväksyjinä. Tällöin käyttöoikeusmuutos- tai käyttäjien 

luontiprosessissa ei tarvita järjestelmän ylläpidon toimenpiteitä. 

Kertakirjautumisjärjestelmä helpottaa ja nopeuttaa loppukäyttäjän työskentelyä 

vähentämällä erillisiin sovelluksiin tarvittavien kirjausten sekä käyttäjän muistettavien 

käyttäjätunnus/salasanayhdistelmien määrää. Käyttäjä saadaan kirjattua sovellukseen 

ilman, että käyttäjän tarvitsee itse syöttää tai edes muistaa tunnistustietojaan. 

Tunnistustiedoksi riittää asiointikortin PIN1-koodi, joka syötetään työasemalle 

kirjautuessa, jonka jälkeen kaikki käyttäjän käyttöoikeuksien mukaiset sovellukset 

ovat käytettävissä. 

5.3 Uudistettavat poliisin perustietojärjestelmät tukevat 

sähköistä asiointia 

Poliisin nykyiset perustietojärjestelmät ovat rakentuneet vuosien kuluessa järjestelmäkohtaisesti, 

joten yhtenäistä tietojärjestelmäarkkitehtuuria ei ole. Perustietojärjestelmät 

ovat suurelta osin vanhentunutta teknologiaa. Koska nykyisten perustietojärjestelmien 

välillä ei ole yhteyttä, ei kokonaan sähköisten vuorovaikutteisten 

palvelujen rakentaminen nykyjärjestelmiin ole taloudellisesti järkevää, eikä kaikin 

osin teknisesti edes mahdollista. Sähköisten palvelujen integrointi perustietojärjestelmiin 

ja yleisölle tarkoitetun asiointijärjestelmän toteuttaminen on mahdollista 

kun perustietojärjestelmät on uudistettu. 

10


Hallintoasian- ja poliisiasiaintietojärjestelmien (Halti-Patja) kokonaisuudistusprojekti 

luo poliisin tietojärjestelmille yhtenäisen arkkitehtuuripohjan. Ratkaisu perustuu 

yhtenäisiin teknologiavalintoihin ja yhteisten komponenttien käyttöön. Arkkitehtuuri 

luo perustan kaikille käynnistyville tietojärjestelmäprojekteille. Tulevien sähköisten 

palvelujen arkkitehtuuri luodaan Halti-Patja kokonaisuudistusprojektissa vuosina 

2005-2008. 

Hallintoasiain tietojärjestelmäuudistuksen ensimmäinen vaihe Henkilökortti- ja passijärjestelmä 

otetaan käyttöön syksyllä 2005. Henkilökortti- ja passijärjestelmä 

mahdollistaa yhtenäisen asiakkaiden hallinnan, automatisoidut rekisteritarkistukset, 

tehokkaat kyselyt väestötietojärjestelmän tietoihin, reaaliaikaisen raportoinnin sekä 

sähköisen tilausmenettelyn passien ja henkilökorttitoimittajien kanssa. 

5.4 ASDO-hanke tuottaa sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän 

Ministeriön asiankäsittelyjärjestelmä uudistetaan (ASDO-hanke) vuoteen 2007 

mennessä. Järjestelmä mahdollistaa mm. ulkopuolelta saapuvien asiakirjojen ja 

niiden metatietojen (sähköposti/tiedostot/eräajot) tuonnin järjestelmään sellaisenaan. 

Hankkeen tavoitteena on kehittää hallinnonalan asiankäsittelytoimintoja sekä 

ottaa vaiheittain käyttöön sellainen asiankäsittelyn ja dokumenttienhallinnan ratkaisu, 

jonka avulla on mahdollista hoitaa viranomaisasioiden sähköinen käsittely niiden 

elinkaaren kaikissa vaiheissa vireille tulosta arkistointiin ja hävitykseen saakka. 

5.5 Poliisi-Oikeuslaitos (POOL) –hanke toteuttaa rikosprosessiin 

liittyvää tiedonsiirtoa viranomaisten välillä 

POOL-ryhmän tehtävänä on erityisesti poliisin ja oikeuslaitoksen tietojenkäsittelyn 

yhteensovittaminen, rikosoikeudellisiin toimintaprosesseihin liittyvien sähköisten 

verkko- ja asiointipalveluiden kehittäminen sekä poliisin ja oikeuslaitoksen tietojärjestelmien 

yhteensovittamisesta ja rajapinnoista huolehtiminen. 

POOL-ryhmä on selvittänyt poliisin ja tuomioistuinlaitoksen käyttöoikeustarpeita 

toisen osapuolen tietojärjestelmiin sekä jo meneillään oleviin näitä koskeviin kehittämishankkeisiin. 

Pidemmän aikavälin tavoitteena on yhteisen portaalin luominen, 

jonka avulla voidaan toteuttaa käyttäjien ja heidän oikeuksiensa luotettava tunnistaminen 

ja hallinnointi sekä yhteistyöosapuolien rekistereiden yhteiskäyttö. 

POOL-ryhmän toimesta on toteutettu mm. poliisin ja ulosoton kyselyoikeus vankirekisteriin, 

syyttäjän käyttöoikeudet poliisin PATJA-tietojärjestelmään sekä annettu 

OM:n ja SM:n yhteinen ohje sähköisen kuvan, äänen ja datan käsittelystä oikeusprosessissa. 

Vuonna 2004-2006 otetaan käyttöön etsintäkuulutusrekisterin ja sakkolaskurin tiedonsiirron 

ja yhteiskäytön laajentaminen, rikesakko- ja rangaistusvaatimusjärjes- 

11


telmien yhteiskäytön kehittäminen, syyttäjien Schengen-järjestelmää koskevien 

käyttöoikeuksien luominen, yhteisten teknisten rajapintojen määrittelyjen kehittäminen, 

poliisin ja oikeushallinnon tietojärjestelmäarkkitehtuuriratkaisujen yhteensovittaminen, 

järjestelmien yhteiskäyttöä helpottavan portaalin pilotointi ja sen 

myöhemmin tapahtuva käyttöönotto sekä edellä mainittuihin asioihin liittyvien poliisin 

ja oikeushallinnon asiakkaiden sähköisten verkkoasiointipalveluiden kehittäminen. 

5.6 Poliisin operatiivinen intranet luo poliisin tietoportaalin 

Poliisin operatiivisen Intranetin tehtävä on luoda poliisille yhtenäinen ”tietoportaali”, 

joka vastaa valtakunnalliseen ja paikalliseen tarpeeseen ja on tukena poliisin operatiiviselle 

toiminnalle. Uusi järjestelmä on ehdotettu toteutettavaksi vuonna 2005. 

Se tulee palvelemaan hallinnon sisäisen tiedottamisen tarpeita ja korvaamaan poliisin 

operatiiviseen toimintaan liittyvät Tiimi Foorumin taulut. Uudessa järjestelmässä 

tiedon tallentaminen ja haku järjestelmästä on helppoa ja tehokasta. 

5.7 Langaton tiedonsiirto ja paikannus poliisissa 

(LANTTI) ja poliisin kenttäjärjestelmä (POKE) tukevat 

poliisin kenttäjohtamista 

Poliisin kenttäjärjestelmä (POKE) on poliisin kenttätoiminnan tukemista varten kehitettävä 

tietojärjestelmä, jota voidaan käyttää ajoneuvotietokoneella, radiolla tai 

matkapuhelimella. Kyseessä on ohjelmistokokonaisuus, johon tuotetaan käyttöliittymiä 

eri laitteille. Käyttö VIRVE-radiolla perustuu sanoma- ja WAP-liikenteeseen, 

mutta ajoneuvotietokoneella POKE-liittymä on monipuolisempi ja tarjoaa paikannus- 

ja lomakeominaisuuksien lisäksi tietokannan, tietoturvallisen moniverkkoliikenteen 

ja ulkoisten laitteiden liitännän. POKE voidaan asentaa myös standardityöasemille 

ja mobiiliversio älykkäisiin matkapuhelimiin 2005. 

POKE:n pohjana on LANTTI-projektissa tuotetut radioiden sanoma- ja paikannuspalvelut 

sekä projektissa hankittu poliisin kenttäkäyttöinen karttajärjestelmä ja sen 

29.11.2004 käyttöönotettu perusliittymä. Sovelluksen kautta voidaan mm. tehdä 

yleisimmät ATK-kyselyt, nähdä partioiden sijainnit, tilatiedot, tehtävälista ym. 

POKE-järjestelmä tukee poliisin hälytyspalveluiden suorittamista valtakunnallisessa 

hätäkeskusmaailmassa. POKE-järjestelmä tarjoaa poliisin palvelupäivystyksille, 

yleisjohdolle ja kenttäjohdolle näkymän poliisin resurssitilanteeseen, tilannehallintaan, 

ohjeistoihin ja partioiden sijaintiin. Näin poliisi pystyy johtamaan tilannetta ja 

hätäkeskus pystyy toimimaan lähimmän partion periaatteella hälytystilanteessa 

mukaan lukien liikkuvan poliisin partioiden sijainnit sekä varaustilanne. POKEjärjestelmä 

varmistaa poliisin toimintaa hätäkeskusuudistuksessa ja järjestelmän 

yksi rooli on olla poliisin kenttäjohdon tietojärjestelmä, mutta sama ohjelmisto palvelee 

kaikkia poliisin johtamistilanteita. 

12


Työryhmän ehdotukset 

6 Asetetaan Proverkko-työryhmä 

6.1 Osaaminen ja muutoksen toteutuminen varmistetaan 

Uusien sähköisten toimintatapojen ja prosessien tehostaminen edellyttää koko organisaation 

sitouttamista kehitysprosessin ajan tulosten saavuttamiseksi. Kehittäjien 

taholta tulee varmistaa, että päätöksentekijöiden odotukset kehittämiselle ymmärretään 

ja että vastaavasti päätöksentekijät ymmärtävät tehtyjen päätösten vaikutuksen 

ja mieltävät muutoksen laajuuden. Ensiarvoisen tärkeää on ottaa henkilöstö 

mukaan toimintamallien suunnitteluun ja toteuttamiseen. On myös selvitettävä 

keinoja, joilla virkamiehiä kannustetaan muutoksen läpivientiin. Vahvalla panostamiselle 

koulutukseen saadaan uusi osaaminen ja asenteiden muutos tukemaan 

uutta toimintatapaa. 

Konkreettisten tulosten saavuttamiseksi tulee sähköisen asioinnin eri prosessien 

sekä henkilöstön osaamisen tavoitetila määrittää, yhtenäinen toimintatapa eri prosesseissa 

ottaa käyttöön ja näin varmistaa myös prosessien tehostuminen. Työryhmä 

ehdottaa Proverkko–työryhmän asettamista toteuttamaan ja koordinoimaan 

poliisin palvelujen sähköistämistä jäljempänä ehdotetuilla tavoilla. Työryhmän tehtävänä 

on tehdä esitykset sähköisten palveluiden toteuttamiseksi. 

6.2 Sähköistämisessä hyödynnetään pilottihankkeista 

saatuja kokemuksia 

Julkiset palvelut verkkoon (JUPA) -hankkeessa tehtyjä asiointi- ja palveluketjujen 

kuvauksia ja prosessien virtaviivaistamisia tulee hyödyntää. Kehitettävien sähköisten 

palveluiden prosessit tulee kuvata asiakkaan näkökulmasta, mutta ne sisältävät 

myös tarjoajan toiminnot. Sähköisten rikosilmoitusten käsittelijöillä on arvokasta 

tietoa ja kokemuksia sähköisten palveluiden kehittämisestä ja käytettävyydestä. 

Sähköisen allekirjoituksen käyttöönottoa koskeva Turun pilottiprojekti (SM-2002- 

00711/Vi-1, 16.12.2004) osoitti, että muutokset eivät realisoidu itsestään, vaan 

edellyttää erillisiä toimenpiteitä. Turun pilotin loppuraportissa todetaan, että mm. jo 

suunnitteluvaiheessa tulee selvittää missä laajuudessa ja missä aikataulussa taloudelliset 

resurssit antavat mahdollisuuden toteuttamiselle välttämättömiin teknisiin 

uudistuksiin. Raportissa korostetaan myös, että pilottiprojektin teknisestä suunnittelusta 

vastaavilla henkilöillä tulisi olla mahdollisuus perehtyä kehitettävää kohdetta 

koskevan toimintaprosessin kulkuun siten, että lainsäädännön ja hallintokäytännön 

prosessille asettamat edellytykset tulisivat ymmärretyksi. Lisäksi lomakkeiden sisältöön, 

ohjaavuuteen ja ohjeistukseen sekä pakollisten kenttien käyttöön on erityisesti 

panostettava, sillä heikosti täytetty sähköinen lomake lisää olennaisesti työmäärää. 

13


7 Lupahallinnossa yleisölle, yrityksille 

ja yhteisöille tarjottavat sähköiset 

palvelut 

7.1 Tavoitteena asiakkaan asioinnin helpottuminen ja 

kustannussäästöt 

Poliisilla on n. 100 lupalajia ja lupia myönnetään n. 1.000.000 vuodessa. Yksittäisen 

kansalaisen hyöty poliisin palveluiden sähköistämisestä lupaa hakiessa ei olekaan 

frekvenssiltään kovin korkea, mutta lupien suuren määrän vuoksi lupaviranomainen 

todennäköisesti tulee hyötymään sähköistämisestä pidemmällä aikavälillä. 

Tavoitteena ovat vuorovaikutteiset lupahallinnon sähköiset palvelut. Tällöin koko 

palveluprosessi tulee hallita alusta loppuun aina siihen saakka kun lupa tai tieto on 

lähetetty asiakkaalle ja asia on arkistoitu. Jotta palveluketjua voidaan myös virtaviivaistaa 

ja tehostaa, koko palveluketju tulee käydä läpi; kuka prosessissa tekee ja 

mitä, millä tavalla, mitä välineitä ja tietojärjestelmiä hyödyntäen. Olennaista on se, 

että asiakas saa palvelunsa sujuvasti ja että asiakas voi valita palvelutavan ja - 

kanavan. Sähköisten palveluiden kehittämisellä ei ole tarkoitus pakottaa asiakkaita 

asioimaan verkon kautta, mutta asiakkaalla tulisi olla siihen mahdollisuus. 

Osa luvista kuten passi ja henkilökortti tulevat edelleen vaatimaan poliisin tekemän 

henkilökohtaisen tunnistamisen, mutta näistäkin lupalajeista on mahdollista sähköistää 

osaprosesseja (hakemus, suostumus huoltajilta, sähköinen maksaminen, 

ajanvaraus jne.). Osa luvista taas on sellaisia, että asiakas voidaan tunnistaa yleisesti 

käytössä olevilla tunnistamispalveluilla tai tunnistamisessa voidaan tukeutua 

asiakkaan tietojen loogiseen kokonaisuuteen, jotka koostuvat asiakkaan ilmoittamista 

henkilötiedoista ja maksuyhteyksistä. Myös yrityksen tunnistamiseen liittyviä 

tunnistuspalveluita tulee voida hyödyntää. 

7.2 Hyödynnetään lomake.fi–palvelua 

Poliisin omaa kattavaa asiointijärjestelmää ei voida toteuttaa kuin aikaisintaan 

vuonna 2008 kun poliisin tietojärjestelmät on uusittu. Siihen saakka yleisölle tarjottavissa 

sähköisissä lupapalveluissa voidaan käyttää lomake.fi-asiointijärjestelmää. 

Lomake.fi on julkishallinnon yhteinen sähköisen asioinnin alusta, jonka kehittämisestä 

ja ylläpidon koordinoinnista vastaa valtioneuvoston tietohallintoyksikkö valtiovarainministeriössä. 

Palvelun teknisestä ylläpidosta ja jatkokehityshankkeiden 

teknisestä toteutuksesta vastaa Elma Trading Oy. 

Kun sähköiseen palveluun soveltuvien lupien ja päätösten tavoiteprosessi on mallinnettu, 

poliisin lupalomakkeet uudistetaan vastaamaan uudistettuja lupaprosesseja. 

Lomakkeet muutetaan lähetettäviksi XML-pohjaisiksi verkkolomakkeiksi hyödyn- 

14


täen lomake.fi:n mahdollistamia toimintoja. Asiakas voi tarvittaessa allekirjoittaa 

lomakkeen tiedot sähköistä henkilökorttia tai mobiilivarmennetta käyttäen. Kuitenkaan 

läheskään kaikki palvelut eivät edellytä vahvaa tunnistusta, jolloin asiakasta ei 

tunnisteta lainkaan tai tarvittaessa tunnistetaan verkkopankkitunnuksilla. 

Lomake.fi tukee toimintoa, jossa luvan hakutiedot voidaan siirtää sähköisesti poliisin 

järjestelmään. Kun asiakas on tunnistettu hakemusta lähetettäessä, voidaan 

kyseiseen hakemukseen pohjautuva päätös toimittaa asiakkaalle sähköisesti, mikäli 

virastolla on käytössään tarkoitukseen soveltuva tiedonsiirtoyhteys. Päätökset allekirjoitetaan 

tällöin virkamiehen asiointikortilla. 

Verkkolomakkeilla päälomakkeen oheen voidaan liittää määrämuotoisia liitelomakkeita 

tai yksi tai useampi muu liitetiedosto (esim. word, excel, pdf). Verkkolomakkeen 

lähetyksen yhteydessä asiakas saa viitenumeron, jonka avulla voidaan yhdistää 

lomaketiedot ja esim. postitse lähetetyt alkuperäiskuitit. 

Työryhmä ehdottaa, että jäljempänä kohdassa 7.10. kohdassa mainitut lupahallinnon 

palvelut sähköistetään kokonaan tai osittain käyttäen toistaiseksi Lomake.fi– 

asiointijärjestelmää. 

7.3 Otetaan käyttöön sähköinen maksaminen 

Työryhmä ehdottaa, että verkkomaksaminen otetaan käyttöön poliisihallinnon sähköisissä 

palveluissa. Lomake.fi sisältää valmiin tuen verkkomaksamiselle (Nordea, 

OP, Sampo). 

Työryhmän ehdottaa, että verkkomaksamisen käyttöönotto toteutetaan erillisen 

koontitilin avulla. Tällöin poliisiosasto tekee yhden koko poliisihallintoa koskevan 

verkkomaksusopimuksen kunkin pankin kanssa. Koontitilin suoritteet ja hakemukset 

kohdennetaan toisiinsa maksuviitteen avulla. Maksussa käytetty viitenumero 

voidaan siirtää lomaketietojen ohessa vastaanottajalle. Koontitili mahdollistaa myös 

sen, että suoritteet ja maksut voidaan kirjanpidollisesti kohdentaa oikeassa ajassa. 

Mikäli ei käytetä koontitiliä ja rahat halutaan ohjata kunkin poliisilaitoksen omille 

erillisille tileille, tulee poliisilaitosten tehdä kunkin pankin kanssa verkkomaksusopimus. 

Tämä kuitenkin aiheuttaisi sopimuksen tekemistä 90 poliisilaitoksen kanssa 

kaikkien pankkien osalta. Jos sähköinen maksaminen toteutetaan siten, että suoritteet 

menevät koontitilille, josta ne ohjautuu viitenumeron mukaan poliisilaitosten 

tilille, riittää että kunkin pankin kanssa tehdään yksi verkkomaksusopimus. Tämä 

tulee neuvotella kunkin tiliviraston kanssa. 

Koontitilin käytöllä uusien lomakkeiden tai poliisilaitoksen mukaan tulo ei vaadi uutta 

sopimista pankkien kanssa. 

Verkkomaksaminen tuo säästöä alenevina prosessikustannuksina, jolloin suoritemaksu 

voi olla halvempi verkon kautta maksettaessa. Tämä myös motivoi asiakkaita 

käyttämään verkkomaksamista. Työryhmä ehdottaa, että maksu verkon kautta 

olisi halvempi kuin poliisilaitoksella maksettaessa. Tämä edellyttää maksuasetuksen 

muuttamista ja neuvottelua valtionvarainministeriön kanssa. 

15


7.4 Poliisin kassajärjestelmään tehdään tarvittavat 

muutokset 

Kassajärjestelmän tulee olla yhteensopiva sähköisen asioinnin ja verkkomaksamisen 

kanssa. Työryhmä esittää, että nykyiseen kassajärjestelmään tehdään sellaiset 

muutokset, että ne tukisivat raportointia, jolloin sähköinen maksaminen voitaisiin 

ottaa käyttöön nopeallakin aikataululla. 

Koko kassajärjestelmän uusimista selvittämään on jo asetettu työryhmä. Poliisikassajärjestelmä 

ja maistraattien kassajärjestelmä (KASSU) ehdotetaan yhdistettäväksi, 

koska molemmat ovat saman toimittajan räätälöimiä sovelluksia. Poliisin ja 

maistraattien kassajärjestelmät on kehitetty perusteiltaan samanlaiseen toimintaan, 

suoritteiden käteis- ja laskutusmyyntiin. Lääninhallituksissa on samantyyppistä 

toimintaa. Näin ollen olisi tarkoituksenmukaista kehittää yksi hallinnonalan yhteinen 

järjestelmä, joka palvelisi keskitetysti kaikkea käteismyyntiä. 

7.5 Otetaan ajanvarausjärjestelmä käyttöön 

Asioinnin helpottamiseksi ja palvelun parantamiseksi tulee ottaa käyttöön verkossa 

toimiva ajanvarausjärjestelmä, jonka avulla asiakkaat voivat varata etukäteen asiointiajan 

ja välttää jonotuksen poliisin toimipisteessä. Ajan varaaminen on mahdollista 

verkossa lomake.fi-palveluun liitetyssä palvelussa, josta asiakas näkee varattavissa 

olevat ajat. 

Palvelu jakaantuu kahteen osioon: asiakkaille suunnattuun asiointiliittymään ja poliisin 

toimipisteille tarkoitettuun hallinnointiliittymään. Molemmat näistä ovat käytettävissä 

normaalilla www-selaimella. 

Asiointiliittymän avulla asiakkaat voivat varata varattavaksi tarjottavia aikoja toimipaikkakohtaisesti 

täyttämällä omat yhteystietonsa ja valitsemalla jonkun vapaana 

olevista ajoista. Mukaan voidaan liittää tarpeen vaatiessa myös muita tietoja. 

Hallinnointiliittymän avulla poliisin toimipisteet voivat hallinnoida varattavaksi tarjottavia 

aikoja ja niiden lukumäärää toimipistekohtaisesti. Lisäksi asiakkaiden varaamien 

aikojen (varaustilanteen) katselu on mahdollista hallinnointiliittymässä. 

Haluttaessa varaustilanteen katselu voidaan myös eriyttää erilliseksi näkymäksi. 

Palvelun asiointiliittymä voidaan linkittää näkymään lomake.fi:ssä asiointipalveluna. 

Poliisilaitoksille ajanvaraus toteutettaisiin siten, että nykyisiin jonotusnumerolaitteisiin 

tyhjän painikkeen kohdalle tulee ajanvarausasiakkaille oma painike, jota painamalla 

hän pääsee asioimaan ohi jonon ensimmäiseksi vapautuvalle tiskille. Ajanvarauksia 

otetaan kullekin tunnille vain rajattu määrä, jolloin myös ilman ajanvarauksella 

tulleet pääsevät asioimaan. Työryhmä ehdottaa ajanvarauksen ottamista 

käyttöön ensin isommilla paikkakunnilla. 

16


7.6 Luodaan sähköinen arkistointi 

Sähköinen asiointi edellyttää sähköisen arkistointijärjestelmän luomista. Sähköisten 

asiakirjojen arkistointi on järjestettävä siten, että jälkikäteen pystytään selvästi 

osoittamaan, ketkä tekivät transaktion, minkä sisältöinen transaktio oli ja milloin se 

tehtiin. Asiakirjan, mahdollisten alkuperäistositteiden, syöttötietojen ja tulosteiden 

muodostaman ketjun tulee olla aukoton. Tämä kirjausketjuvaatimus (audit trail) 

mahdollistaa yksittäisen tiedon käsittelyvaiheiden jäljittämisen. Palvelussa käsiteltävien 

tapahtumien on oltava jäljitettävissä virheiden, vikojen, tai asiakkaalta saatavan 

palautteen varalta riittävillä loki ja valvontajärjestelmillä. 

Verkossa siirtyvä tieto tulee täyttää luottamuksellisuuden, eheyden, saatavuuden ja 

kiistämättömyyden kriteerit. Tavoitteena on juridinen sitovuus, jolloin tietojenkäsittelyn 

tai siirron osapuoli ei voi jälkikäteen kiistää osuuttaan siihen. 

Työryhmä ehdottaa, että sähköinen arkistointijärjestelmä rakennetaan uusittavien 

tietojärjestelmien yhteyteen, mikäli sitä ei toteuteta ASDO-hankkeen yhteydessä. 

7.7 Perustetaan ePoliisipisteitä ja valtakunnallinen ePoliisi-neuvontakeskus 

Poliisin tuottamien lupapalveluiden saatavuuden arvioinnissa lähtökohdan muodostaa 

palveluverkosto ja sen laajuus. Niille kansalaisille, joilla ei ole käytössä omaa 

kotiyhteyttä, turvataan mahdollisuus sähköisten palveluiden käyttöön julkisten palvelupisteiden 

kautta. Valtion budjettiin on varattu asiakaspäätteiden hankintaan ja 

ylläpitoon varoja, joten maksuttomien asiakaspäätteiden määrä tulee lisääntymään. 

Poliisi antaa kansalaisille huomattavan paljon informaatiota ja neuvontaa lupaasioissa 

sekä muissa poliisin toimintaa koskevissa asioissa. Tämä neuvonta voidaan 

keskittää. ePoliisipisteet voivat toimia myös yhteispalvelupisteinä. Tämän lisäksi 

paikalla oleva poliisin henkilökunta antaa muita poliisin palveluita. Nämä ovat poliisin 

itse ylläpitämiä pisteitä, joissa on kansalaisten käyttöön asiakaspääte/päätteitä, 

joissa hakemusten jättäminen sekä muut esim. hakemusten jättäminen muille viranomaisille 

olisi mahdollista. 

Kyseessä olisi palveleva keskus, johon kansalaiset voivat soittaa/ottaa sähköpostitse 

yhteyttä ja saada neuvontaa poliisin lupiin liittyvissä kysymyksissä sekä mahdollisesti 

muissa poliisin toimintaan liittyvissä yleisissä kysymyksissä. 

Samalla valtakunnallisesti lupapalvelujen saatavuus turvataan, kun kansalainen saa 

poliisilta tarvittavaa neuvontaa ePoliisin neuvontakeskuksen, kihlakuntien poliisilaitosten, 

ePoliisipisteiden, eYhteispalvelupisteiden sekä liikkuvien palvelupisteiden 

kautta sekä asian vireille saaminen mahdollistetaan kihlakuntien poliisilaitoksilla, 

ePoliisipisteissä sekä eYhteispalvelupisteissä sekä liikkuvissa palvelupisteissä tai 

internetin kautta. Liikkuvia palveluja ja ajanvarausta hyödynnettäisiin siten, että 

poliisin erikoisvarusteltu toimiston sisältävä auto kiertäisi ajanvarausten sekä ennakolta 

sovitun aikataulun mukaisesti eri paikkakunnilta antamassa poliisin palveluja. 

17


Tämä tosiasiassa parantaisi palvelujen saatavuutta ja laatua. Liitteessä 4 on kuvaus 

palvelupisteen toteuttamisesta. 

7.8 Perustetaan valtakunnallinen sähköinen löytötavaratoimisto 

Löytötavara, joka otetaan talteen julkisessa kulkuneuvossa, rautatie- tai linjaautoasemalla 

tai muulla vastaavalla liikennepaikalla on ns. laitoslöytö, joka on luovutettava 

löytöpaikan henkilökunnalle tai sen löytötavaratoimistolle. Sama koskee 

liikehuoneistossa, virastossa, toimistossa, työpaikalla, oppilaitoksessa, sairaalassa, 

teatterissa, urheiluhallissa tai vastaavassa huoneistossa talteen otettua löytötavaraa. 

Jos omistaja ei nouda laitoslöytöä kahden viikon kuluessa, niin se toimitetaan poliisille. 

Jos omistaja ei nouda omaisuuttaan poliisilta kolmen kuukauden kuluttua, se 

siirtyy valtiolle tai löytötavaraa säilyttäneen löytötavaratoimiston pitäjälle. 

Työryhmä ehdottaa, että rakennetaan tietojärjestelmä hallinnoimaan löytötavaroita. 

Omaisuus voitaisiin huutokaupata kolmen kuukauden jälkeen internetissä ns. nettihuutokaupassa. 

7.9 Rekisteröidylle rajoitettu oikeus tarkastaa itseään 

koskevat tiedot rekistereistä 

Poliisin henkilötietolain (761/2003) 44 §:n mukaan henkilöllä on tarkastusoikeus 

poliisin valtakunnalliseen käyttöön perustettuun henkilörekisteriin omien tietojensa 

tarkastamiseksi. Voimassa olevan lain mukaan henkilön on tarkastusoikeutta käyttäessään 

esitettävä tätä tarkoittava pyyntö henkilökohtaisesti ja todistettava henkilöllisyytensä. 

Työryhmän näkemyksen mukaan henkilölle voitaisiin antaa rajoitettu oikeus tarkastaa 

sähköisesti itseään koskevat tiedot sen jälkeen kun sähköistä asiointia varten 

on toteutettu yleisölle ja yhteisöille tarkoitettu asiointijärjestelmä. Tarkastusoikeuden 

käyttäminen sähköisesti edellyttää poliisin henkilötietolain muuttamista. 

Tarkastusoikeuden käyttäminen voisi toteuttaa siten, että kun henkilö on tunnistautunut 

poliisin asiointijärjestelmään sähköisellä henkilökortilla tai mobiilivarmenteella 

ja sähköistä asiointipalvelua käyttävän henkilön henkilöllisyys on siten varmennettu, 

henkilöllä tulisi olla mahdollisuus tarkastaa hallintoasiain tietojärjestelmässä 

olevat itseään koskevat tiedot. Käytännössä tämä tapahtuisi siten, että henkilö antaa 

itseään koskevat tiedot asiointijärjestelmään ja järjestelmä käy hakemassa tiedot 

perusjärjestelmistä esittäen tiedot asiointijärjestelmän käyttöliittymässä. Kyselyn 

suorittajalle ei sallita pääsyä poliisin perustietojärjestelmiin. 

18


7.10 Seuraavat lupapalvelut kehitetään kokonaan tai 

osittain sähköiseksi 

Lupapalveluiden sähköiset palveluprosessit on kuvattu liitteessä. Työryhmä ehdottaa, 

että seuraavat luvat tuotetaan kokonaan tai osittain sähköisenä: 

7.10.1 Biometriset passit 

Biometristen passien käyttöönotto lokakuussa 2005 tulee vaatimaan ohjeistusta ja 

tiedottamista kansalaisille. Biometristen passien käyttöönoton yhteydessä otetaan 

käyttöön lomake.fi:ssä sähköinen passihakemus, jonka yhteyteen tulee laajasti 

tietoa ja ohjeistusta biometrisistä passeista ja niiden hakemisesta. Passihakemus 

käsittäisi lähinnä asiakkaan henkilötiedot. Lomake.fi:n palveluihin on tulossa mahdollisuus 

saada VTJ:stä henkilötiedot esitäytettynä, mitä ominaisuutta voidaan hyödyntää 

myös passihakemuksessa. 

Asiakas voi maksaa passin hakemusvaiheessa verkkopankissaan ja lähettää hakemuksen 

sähköisesti valitsemalleen poliisilaitokselle. Järjestelmä noutaa automaattisesti 

hakemustiedot poliisin järjestelmään. Lasten passin hakemista helpotetaan 

viemällä verkkoon huoltajan suostumuslomake, jonka huoltaja voi allekirjoittaa 

sähköisesti ja lähettää poliisilaitokselle. 

Asiakkaan tulee kuitenkin henkilökohtaisesti käydä poliisilaitoksella tunnistautumassa, 

antamassa nimikirjoitusnäyte ja tuomassa valokuva. Asiakas voi varata 

ajan ainakin isoilla paikkakunnilla, jos työryhmän ehdottama ajanvarausjärjestelmä 

päätetään ottaa käyttöön. Poliisilaitos voi tehdä asiakkaan hakemuksen nojalla 

kaikki järjestelmätarkistukset etukäteen, jolloin asiakkaan tullessa tunnistautumaan, 

hänen toimittama kuva skannataan järjestelmään. Passihakemus voidaan 

lähettää asiakirjan toimittajalle samantien. 

Passin ja henkilökortin myöntöprosessi muuttuu Hallintoasiain tietojärjestelmän 

Henkilökortti-Passi -osion valmistuttua lokakuussa 2005. Asiakkaan tiedot saadaan 

passijärjestelmän sähköiseen hakemukseen suoraan Väestötietojärjestelmästä 

(VTJ) automaattisesti. Hakemusten laatu paranee ja kirjoitusvirheistä aiheutuneet 

asiakirjojen uusimiset vähenevät merkittävästi. Passipäätöksen jälkeen hakemus 

siirtyy sähköisenä tiedonsiirtona kuvineen asiakirjan toimittajalle. 

7.10.2 Henkilökortit 

Henkilökortti, joka toimii perinteisenä tunnistamisasiakirjana sekä matkustusasiakirjana 

EU-maissa, sisältää myös sähköisessä asioinnissa käytettävän sähköisen 

identiteetin. Sähköiselle henkilökortille tulee kehittää monipuolisia palveluita. Henkilökorttihakemus 

toteutetaan lomake.fi:n tarjoamilla palvelulla ja kortin hakemusprosessi 

on yhteneväinen passihakemuksen kanssa eli asiakas voi maksaa sähköisesti 

ja varata ajan poliisilaitokselle. 

Sähköistä henkilökorttia tulisi aktiivisesti markkinoida turvalliseksi tunniste- ja allekirjoitusvälineeksi 

hallinnon ja yksityisen sektorin verkkopalveluihin, jotka edellyttävät 

henkilön luotettavaa tunnistamista. Sähköinen asiointi kortin avulla edellyttää 

19


kortinlukijan ja kortinlukijaohjelmiston hankkimista. Kortinlukijaohjelmisto sisältyy 

kortin hintaan ja sen voi ladata maksutta osoitteesta www.fineid.fi. Sieltä löytyy 

myös lisätietoa sirullisesta henkilökortista ja kortinlukijalaitteen hankinnasta. Verkkosivuilla 

tulisi myös julkaista tarkat ohjeistukset kortinlukijoiden asentamisesta. 

7.10.3 Ajoluvat 

Ajokorttien hakijat ovat valtaosiltaan nuoria, joten ajolupien hakemusprosessien 

sähköistämiseen tulee erityisesti panostaa. 

Toteutetaan Lomake.fi:lle ajokorttihakemukset lyhytaikaiselle kortille, pysyvälle 

kortille, ajokortin kaksoiskappaleelle. 

Asiakas voisi hakea ajokorttia sähköisesti ja maksaa kortin sähköisesti sekä varata 

ajan poliisilaitokselle tunnistamista sekä kuvan ja lääkärintodistuksen tuomista varten. 

Poliisilaitoksella tarkistetaan ajoluvan myöntämisen edellytykset järjestelmistä. 

Hakemus kuvineen lähetetään sähköisesti toimittajalle. 

7.10.4 Henkilöauton ammattiajolupa 

Henkilöauton ammattiajoluvan eli taksiluvan hakeminen tapahtuu taksikoulun kautta, 

jossa asiakas täyttää hakemuksen. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärintodistus. 

Maksu voidaan suorittaa verkossa, kokeen läpäisyn jälkeen. 

Henkilöauton ammattiajoluvan kaksoiskappaleen hakeminen (kortti hävinnyt, tuhoutunut) 

voi olla täysin sähköinen, sillä siinä ei ole kuvaa. Verkkolomakkeessa 

asiakas antaa selvityksen katoamisesta ja maksaa suoritteen verkossa. Kaksoiskappale 

voidaan postittaa kotiin. 

7.10.5 Harjoituslupa ja opetuslupa 

Moottoripyörän harjoituslupaprosessi voi olla sähköinen eikä asiakkaan tunnistamista 

tarvita. Poliisilaitos tarkistaa LTJ:stä rekisteritiedot pyörästä. Moottoripyörän harjoituslupa 

on voimassa 3 kk. Valmis lupa postitetaan tai lähetetään sähköisesti asiakkaalle. 

Koska harjoituslupa on voimassa ainoastaan sen kihlakunnan alueella, 

mistä se on haettu, sähköistäminen helpottaisi hakemista useiden kihlakuntien alueille. 

Myös opetuslupa voitaisiin hakea sähköisesti samalla lomakkeella kuin moottoripyörän 

harjoituslupa. Poliisi saa ajoneuvon tiedot liikennetietojärjestelmästä (ATJ) ja 

tieto opettajan teoriakokeen suorittamisesta voitaisiin siirtää tutkinnon vastaanottajalta 

suoraan ATJ:ään. Ajoneuvon katsastustieto saadaan katsastusasemalta, jolloin 

sitä ei tarvitsisi tuoda henkilökohtaisesti. 

7.10.6 Ampuma-aseluvat 

Aseluvat voitaisiin hakea sähköisesti ja maksaa etukäteen. Koska aseluvan tuleva 

haltija halutaan kuitenkin tavata henkilökohtaisesti, hän voisi varata ajan henkilökohtaiseen 

käyntiin. Sähköisen hakemuksen jälkeen poliisilaitos voi kuitenkin tutkia 

20


järjestelmistä jo etukäteen ennen asiakkaan käyntiä aselupaan liittyvät edellytykset. 

Asealan elinkeinolupahakemusten siirtäminen sähköisen asioinnin piiriin helpottaa 

hakemista ja asian käsittelyä. Lupia ei tarvitse hakea henkilökohtaisesti. Lupiin liittyy 

vastuuhenkilön hyväksyminen. Tällä on oltava poliisilaitoksen antama aseenkäsittelylupa. 

Kaupalliseen tuontiin, vientiin, siirtoon ja kauttakuljetukseen liittyvien lupien hakeminen 

sähköistetään. 

7.10.7 Ulkomaalaisluvat 

Ulkomaalaisluvissa edellytetään aina henkilökohtaista käyntiä poliisilaitoksella, mutta 

sähköiset lomakkeet ja niissä usealla kielellä olevat täyttöohjeet helpottaisivat ja 

nopeuttaisivat asiointia. Osa luvista vaatii erityistä osaamista ja ovat erittäin aikaa 

vieviä. Sähköinen asiointi mahdollistaisi tällaisten vaativien asioiden käsittelyn sellaisissa 

poliisilaitoksissa, joissa on ulkomaalaislupiin erikoituneita yksiköitä. 

7.10.8 Järjestyksen valvojaksi hyväksyminen ja vartijaksi hyväksyminen 

Hakemus järjestyksen valvojaksi tai vartijaksi hyväksymiseksi sähköistetään. Samalla 

asiakas voi maksaa luvan sähköisesti ja lähettää sen sähköisesti valitsemalleen 

poliisilaitokselle. Jos asiakkaalla on tuore kuva HALTI:n kuvarekisterissä ja 

hänet voidaan tunnistaa sähköisellä henkilökortilla tai mobiilivarmenteella, ja asiakas 

lähettää koulutodistuksen/todistukset postitse tai faxaa ne kyseiselle poliisilaitokselle, 

asiointi voi olla kokonaan sähköinen. 

Asiakas voi tehdä ajanvarauksen poliisilaitokselle, mikäli hänellä ei kuvaa kuvatietokannassa. 

Prosessin sähköistämisessä hyödynnetään Turun pilottiprojektin Lupahallinnon 

sähköinen kuvansiirto (27.8.2003) kokemuksia. 

7.10.9 Muut luvat 

Asiakas täyttää sähköisen hakemuslomakkeen ja maksaa suoritteen verkkopankissaan. 

Asiakas voi saada päätöksen postitse tai sähköisesti, jolloin viranomainen on 

allekirjoittanut sen asiointikortilla. 

Arpajaiset 

Arpajaisluvat eivät vaadi vahvaa tunnistusta. Nämä luvat myönnetään yhteisöille, 

jotka voisivat hakea lupaa sähköisesti ja maksaa suoritteen verkossa. Lupa tulisi 

joko postitse täi sähköisesti asiakkaalle. Myös tilitykset voidaan tehdä täysin sähköisesti, 

sillä liitteeksi ei tarvitse liittää kuitteja. 

Kokoontumislain mukaiset ilmoitukset 

Kokoontumislain mukaiset ilmoitukset voitaisiin tehdä sähköisesti. Lupa tulisi postitse 

täi sähköisesti asiakkaalle. 

21


Majoitus ja ravitsemusliikkeen aukiolon pidennys ilmoitukset 

Majoitus- ja ravitsemusliikkeen aukiolon pidennysilmoitus sekä ravitsemusliikkeen 

aloittamisilmoitus tehtäisiin poliisille sähköisenä ja maksettaisiin samalla sähköisenä. 

Vammaisen pysäköintilupa 

Vammaisen pysäköintiluvissa tarvitaan valokuva. Mikäli asiakkaasta on jo valokuva 

HALTI:n kuvarekisterissä, voidaan lupaprosessi toteuttaa täysin sähköisenä. Mikäli 

kuvaa ei ole asiakas joutuisi tuomaan sen laitokselle mutta asiakas voisi tällöinkin 

hakea lupaa sähköisesti ja maksaa sen etukäteen. 

22


8 Rikostorjunnassa yleisölle, yrityksille 

ja yhteisöille tarjottavat sähköiset 

palvelut 

8.1 Poliisin tietopalveluja yleisölle laajennetaan 

Poliisiasiain tietojärjestelmän (PATJA) etsintäkuulutustietoihin perustuva lista anastetuista 

ja edelleen kateissa olevista ajoneuvoista julkaistaan osoitteessa 

www.poliisi.fi, ellei luettelon julkaisemiselle ole lainsäädännöllistä tai nykyisestä 

tietojärjestelmästä johtuvaa teknisiä esteitä. Listan julkaisun toteutuksen aikataulu 

sekä julkaisua koskevat oikeudelliset ja henkilön tietosuojaan liittyvät kysymykset 

selvitetään vuoden 2005 aikana. Lista anastetuista ajoneuvoista pidetään päivitettynä 

ja ajan tasalla poliisin verkkosivuilla PATJA–järjestelmään toteutettavan automaattipäivitysjärjestelmän 

avulla. Mikäli päivitysjärjestelmän toteuttaminen nykyiseen 

PATJA:an aiheuttaisi huomattavia kustannuksia, päivitysjärjestelmä toteutetaan 

perustietojärjestelmien kokonaisuudistuksen yhteydessä. 

PATJA-järjestelmän etsintäkuulutustietoihin perustuva lista anastetusta arvoomaisuudesta 

voidaan myös julkaista osoitteessa www.poliisi.fi, mikäli edellä mainitut 

syyt eivät estä luettelon julkaisemista ja ylläpitämistä. Listan julkaisun toteutuksen 

aikataulu selvitetään vuoden 2005 aikana. 

Yleisön varoittamiseksi tai vaarallisten etsintäkuulutettujen henkilöiden tavoittamiseksi 

PATJA–järjestelmässä olevia henkilöetsintäkuulutuksia tai muita poliisin suorittamaan 

tutkintaan liittyviä tiedotteita voidaan voimassa olevan lainsäädännön 

mukaisesti poikkeuksellisesti julkaista poliisin verkkosivuilla osoitteessa 

www.poliisi.fi. Tiedottaminen voi liittyä suuronnettomuuksiin tai hengenvaarassa 

olevien ihmisten pelastamiseen, kuten esimerkiksi lasten katoamistapauksiin. Tiedon 

julkaisemisen edellytyksenä on, että tieto voitaisiin voimassa olevien säädösten 

mukaisesti julkaista esimerkiksi sanomalehdessä. 

8.2 Sähköistä rikosilmoitusjärjestelmää kehitetään 

edelleen 

Poliisi vastaanotti yleisöltä, yrityksiltä ja yhteisöltä vuonna 2004 noin 27.000 sähköistä 

rikosilmoitusta. 

Vuoden 2005 aikana selvitetään onko nykyiseen sähköisen rikosilmoituksen vastaanottamisen 

yhteydessä asiakkaalle lähetettävään kuittausviestiin mahdollista 

liittää rikoksilta suojautumista koskevaa tietoa ja neuvontaa sähköisenä viestinä tai 

linkkinä omaisuuden suojausta koskevalle poliisin verkkosivulle: 

23


Rikosilmoituksen vastaanottamista koskevat kuittaukset, tutkinnan keskeyttämistä 

koskevat päätökset sekä tieto tutkinnan lopettamisesta lähetetään asianomistajalle 

hänen ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen tai mahdollisesti mobiliin päätelaitteeseen 

(esim. matkapuhelimeen). 

Yleisö ilmoittaa nykyisin ajoneuvoon kohdistuvista varkausrikoksista tavallisesti 

yleislomakkeella ja ilmoituksesta puuttuu usein ajoneuvoa ja ajoneuvon rekisterinumeroa 

koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä kirjattaessa rikosta poliisin 

rikosilmoitusjärjestelmään. Samoin tiedot muun muassa ajoneuvon lukituksista 

ovat puutteellisia. Ajoneuvoon kohdistuvia rikoksia tapahtuu suhteellisen paljon, 

joten ajoneuvoon kohdistuvia rikoksia varten luodaan vuoden 2005 aikana uusi lomake, 

jotta rikosilmoitusten laadun tasoa voidaan parantaa ja asian käsittelyä poliisissa 

nopeuttaa. 

Ohjeistuksesta huolimatta yleisön tekemistä ns. asianomistajarikoksia koskevista 

rikosilmoituksista puuttuu usein kannanotto rangaistusvaatimuksesta. Tällöin poliisin 

on ennen rikosilmoituksen kirjaamista yritettävä tavoittaa rikoksen asianomistaja 

sen selvittämiseksi voidaanko tutkinta käynnistää. Kannanotto, jossa asianomistaja 

ei vaadi tai vaatii rangaistusta rikoksentekijälle, on määriteltävä rikosilmoituslomakkeella 

pakolliseksi tiedoksi. 

Kokonaan uutena rikostyyppinä sähköisen rikosilmoitusjärjestelmän piiriin olisi 

mahdollista luoda lomake ns. maksuvälinepetosta koskevasta rikoksesta. Tämä 

lomake palvelisi ensisijassa rahoituslaitoksia, jotka voisivat ilmoittaa maksuvälineiden 

käyttöön liittyvistä rikoksista. Uusi lomake voisi palvella kuitenkin myös yleisöä 

sellaisissa tapauksissa, joissa esimerkiksi pankkikortti on syystä tai toisesta joutunut 

toisen henkilön haltuun, joka käyttää sitä luvattomasti maksuvälineenä. Jos 

poliisi saisi välittömästi kattavat tiedot (pankkikortin numero, tilinumero, henkilötunnus 

jne.) tapahtumasta, tutkinta voitaisiin heti alusta pitäen suunnata oikein. 

Mahdollinen lomakkeen käyttöönotto päätetään vuoden 2005 aikana ja myönteisessä 

tapauksessa toteutetaan vuoden 2006 loppuun mennessä. 

Tuotannossa olevaa sähköistä rikosilmoitusjärjestelmää uudistetaan siten, että sähköisen 

rikosilmoituksen tekeminen on mahdollista myös ulkomailla tapahtuneista 

rikoksista ja tilanteissa, joissa rikoksen tapahtumapaikkakunta ei ole tiedossa. Mainituissa 

tapauksissa edellytetään, että rikoksen asianomistajalla on kotipaikka 

Suomessa. Rikosilmoitus välitetään automaattisesti asianomistajan kotipaikkakunnan 

poliisilaitokselle. Sovellukseen tarvittavat tekniset muutokset määritellään ja 

toteutetaan vuoden 2005 aikana. 

Sähköisiin rikosilmoituksiin liittyvää ohjeistusta selkiytetään entisestään. Ohjeeseen 

on lisättävä muun muassa huomautus siitä, että asiakkaalle lähetettävässä kuittausviestissä 

olevaa viitenumeroa ei tallenneta poliisin järjestelmään. Asiaa ei voida 

etsiä pelkän viitenumeron perusteella, jos asiakas myöhemmin pyytää rikosilmoitusjäljennöksen 

esimerkiksi vakuutusyhtiötä varten. 

Yleisöllä ei ole mahdollisuutta seurata asiansa käsittelyvaiheita poliisissa ennen asiointijärjestelmän 

toteuttamista vuonna 2009. 

24


Rikostutkintaan liittyvien prosessien sähköistämistä ei käsitellä tässä raportissa, 

koska se toteutetaan poliisiasiain tietojärjestelmän kokonaisuudistuksen yhteydessä, 

osana kokonaisuudistusprojektia. 

Sen jälkeen kun rikesakot ja rangaistusvaatimukset on mahdollista kirjata langattomasti 

poliisin tietojärjestelmään, tulisi palvelua kehittää edelleen. Työryhmä ehdottaa 

selvitettäväksi mahdollisuuden kehittää järjestelmä, jossa asiakas voi maksaa 

sakot määräämishetkellä pankkikortilla samaan tapaan kuin esim. matkan 

maksaminen takseissa. 

25


9 Viranomaisten väliseen toimintaan 

liittyvät palvelut 

9.1 Viranomaisten välistä tiedonsiirtoa kehitetään 

Monet viranomaispalvelut edellyttävät asioimista useiden eri virastojen kanssa. Asiakkaan 

asiakokonaisuuden käsittelyn mahdollistaminen virastojen ja niiden sidosryhmien 

välisillä palveluprosesseilla tulee kehittää. Uudistettavien järjestelmien on 

oltava teknologisesti ja sisällöllisesti keskenään yhteensopivia, poikkihallinnollisten 

ja saumattomien palveluketjujen toteuttamiseksi. Tätä varmistetaan yhtenäisillä 

arkkitehtuureilla, rajapinnoilla ja linjauksilla sekä niiden noudattamisen seurannalla. 

Poliisin lupahallinnon ja rikostutkinnan kannalta relevanttien eri viranomaisten tietojärjestelmien 

ja rekistereiden tulee pystyä kommunikoimaan keskenään lupien 

myöntämiseen tarvittavan tiedon osalta, viranomaisten välisissä lausuntomenettelyissä 

ja rikostutkinnassa. 

9.2 Sähköistetään lausuntomenettely 

Paikallispoliisin antamat lausunnot lupaviranomaiselle perustuvat aina lainsäädäntöön 

ja laissa on myös määritelty, mihin asioihin poliisin tulee lausuntoa annettaessa 

kiinnittää huomiota. Sähköistä allekirjoitusta ja lausuntomenettelyä on kokeiltu 

edellä mainitussa Turun pilotissa. Tekninen toimintaympäristö on rakennettu poliisin 

verkkoon ja on PTHK:n hallinnassa. Sovellus-palvelin, joka sijaitsee Rovaniemellä, 

on jaettu loogisesti WWW- ja tietokantapalvelimiksi. Käyttäjät käyttävät sovellusta 

poliisin sisäisen verkon kautta. 

Neuvottelut lausuntomenettelyn sähköistämisestä aloitetaan eri viranomaisten välillä. 

Poliisin rakentamaan tekniseen toimintaympäristöön tulee tehdä tarvittavat 

muutokset siten, että sähköinen lausuntomenettely voidaan ottaa käyttöön eri viranomaisten 

välillä. 

Lisäksi osallistutaan omalta osaltamme aktiivisesti toisten viranomaisten palvelujen 

sähköistämistä koskeviin hankkeisiin kuten UVI:n turvapaikkaprosessin sähköistämiseen. 

26


10 Poliisin sisäiseen toimintaan liittyvien 

palveluiden sähköistäminen 

10.1 Kaikki sisäiset lomakkeet kokonaan sähköisiksi 

Loma- ja virkavapaushakemukset, poissaoloilmoitukset ja matkamääräykset ja - 

laskut sähköistetään koko prosessin osalta. Virkamies allekirjoittaa hakemuksen tai 

ilmoituksen asiointikortilla ja siirtää asian päättäjälle, joka puolestaan allekirjoittaa 

sen omalla asiointikortillaan. Poliisiosasto seuraa tullaanko edellä mainitut sisäiset 

lomakkeet sähköistämään sisäasiainhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen 

uudelleen järjestämistä koskevassa hankkeessa. Lisäksi ministeriön hallinnonalalle 

valittava henkilöstö- ja palkkahallinnon kokonaisjärjestelmä tulee sisältämään 

sisäisten prosessien sähköistämistä. 

10.2 Perustetaan sähköisiin lupiin erikoistuneita yksiköitä 

Osa luvista vaatii erityistä osaamista ja ovat erittäin aikaa vieviä kuten ulkomaalaisluvat. 

Sähköinen asiointi mahdollistaa tehtävien siirtämisen erikoistumisyksiköille. 

Asiakkaan kannalta ei yleensä merkitystä ole sillä, missä itse päätöksenteko 

suoritetaan. Päätöksen teko voidaankin tehdä maantieteellisesti kaukana itse hakemuksen 

jättämispaikasta asiointikortin ja sähköisen allekirjoituksen käyttöönoton 

jälkeen. Tiettyihin sähköisiin lupiin keskittyneet yksiköt vahvistavat ruuhkista kärsivien 

yksiköiden resursseja ja edistävät työmäärän tasaista jakautumista. 

27


11 Sähköisten palveluiden kehittämisen 

aikataulu 

Työryhmä ehdottaa, että vuoden 2005 aikana tehdään seuraavat toimenpiteet: 

1. Käynnistetään ProVerkko–hanke helmikuussa 

2. Mallinnetaan lupahallinnon sähköiset tavoiteprosessit, joiden perusteella ratkaistaan 

sähköiseen asiointiin soveltuvat palvelut 

3. Luodaan sähköistettävien palveluiden lomakkeet uudistettuihin toimintatapoihin 

soveltuviksi ja muutetaan ne sähköisiksi lähetettäviksi lomakkeiksi 

lomake.fi palveluun 

4. Kehitetään sähköisen rikosilmoitusjärjestelmää edelleen 

− rikosilmoituslomakkeita ja niihin liittyvää ohjeistusta kehitetään saadun 

palautteen pohjalta 

− suunnitellaan ja toteutetaan ajoneuvoihin kohdistuneita rikoksia ja 

mahdollisesti myös maksuvälinepetoksia koskevat sähköinen rikosilmoitus 

–lomake 

− 

uudistetaan järjestelmää siten, että sähköinen rikosilmoitus on mahdollista 

tehdä myös ulkomailla tapahtuneista rikoksista ja tilanteissa, 

joissa rikoksen tapahtumapaikkakuntaa ei ole tiedossa 

5. Toteutetaan verkkomaksamisen edellyttämät muutokset nykyiseen kassajärjestelmään 

6. Otetaan käyttöön sähköinen maksaminen 

7. Tehdään päätös sähköisen arkistoinnin toteuttamisesta 

8. Tehdään vaatimusmäärittelyt sekä päätös poliisin erikoisvarustellusta toimiston 

sisältävästä autosta. 

Työryhmä ehdottaa, että vuonna 2006 toteutetaan seuraavat toimenpiteet: 

1. Otetaan käyttöön ajanvarausjärjestelmä 

2. Tehdään lausuntomenettelyn sähköistämiseksi tarvittavat muutokset järjestelmiin 

3. Aloitetaan viranomaisten välinen sähköinen lausuntomenettely 

4. Suojausneuvonnan kytkeminen kuittausviestiin sähköisen rikosilmoituksen 

vastaanottamisen yhteydessä selvitetään ja toteutetaan 

5. Laajennetaan lupahallinnon sähköisten palveluiden käyttöönottoa ja sopeutetaan 

hallinnon toimintaa muutokseen. Tällöin sähköiset palvelut tulee tuottaa 

tuottavuus ja kustannussäästötavoitteiden mukaisia tuloksia 

6. Otetaan käyttöön muutamaan lääniin poliisin erikoisvarusteltu toimiston sisältävä 

auto 

7. Tehdään sähköisen arkistoinnin vaatimusmäärittelyt 

8. Tehdään päätös oman asiointijärjestelmän rakentamisesta 

9. Selvitetään sähköisten palveluiden edelleen kehittäminen vuosille 2007- 

2008. 

28


12 Sähköisten palveluiden kehittämisestä 

arvioidut kustannukset 

Ministeriöissä asiointia tukevia teknisiä järjestelmiä kehitetään tällä hetkellä määrärahojen 

puitteissa. Nykyistenkin resurssien puitteissa on runsaasti mahdollisuuksia 

edetä kohti sähköistä asiointia. 

Sähköiset lomakkeet Elma Trading Oyj:ltä 

Hinnat perustuvat 1.12.2004 saatuun tarjoukseen. 

Sähköisessä muodossa olevien lomakkeiden muuttaminen lähetettäväksi lomakkeeksi 

maksaa n. 1.000 €/lomake. 

Paperilomakkeiden muuttaminen sähköisesti lähetettäväksi lomakkeiksi maksaa n. 

2.000 € - 4.000 €/lomake. 

Räätälöity tietoyhteys Elma eCom Connection 4.500 € – 10.000 €/0-20 kpl 

• tarkka hinta riippuu rakennettavan kanavien tarkemmista määrityksistä ja 

kappalemääristä 

• 1-40 kpl Tietoyhteys 800 €/kpl 

• tietoyhteyden hinta on vakio 

• hakemuksille tarvitaan 0-20 kpl 

• päätöksille tarvitaan 1-20 kpl 

Ylläpito 

Verkkolomake 

• ylläpito sisältää lomakkeen päivittämistarpeen 200 €/vuosi 

• verkkolomakkeen ylläpidon ostaminen ei ole välttämätöntä 

Elma eCom connection 20 % perustamiskustannuksesta/vuosi 

Tietoyhteydet 50 €/kk/yhteys 

Käyttö 

Käytöstä veloitetaan voimassaolevan palvelusopimuksen mukaisesti perustuen välitettyjen 

lomakkeiden, niiden liitteiden ja päätösten lukumäärään. Minimiveloitus 

168 €/kk per virasto. 

Sisältää 

• 1000 kpl vastaanotettuja ilmoituksia tai ilmoitusten liitteitä (lomakkeita) 

• Rajattoman määrän käyttäjätunnuksia 

• Hallinnointiliittymän ylläpidon 

• 1000 ilmoitusta tai liitettä kuussa ylittävät määrät laskutetaan seuraavan 

taulukon mukaisesti: 

− 1001-5000 ilmoitusta: 15 snt/kpl 

− 5001-10 000 ilmoitusta: 13 snt/kpl 

− 10 001-20 000 ilmoitusta: 12 snt/kpl 

− 20 001-30 000 ilmoitusta: 10 snt/kpl 

29


− 

− 

− 

− 

− 

30 001-40 000 ilmoitusta: 8 snt/kpl 




70 001- ilmoitusta: 2 snt/kpl 

Sähköinen maksaminen 

Lomake.fi tukee sähköistä maksamista, jolloin riittää, että pankkien kanssa tehdään 

verkkomaksusopimukset. Tämän lisäksi nykyiseen kassajärjestelmään tulee tehdä 

muutoksia. 

Verkkomaksupalvelu/pankki (Hinnat perustuvat 1/2005 voimassaolevaan hinnastoon) 

• käyttöönotto n. 170,00 € 

• kuukausimaksu n. 10,00/kk 

• saapuva verkkomaksu n. 0,35 kpl (viitteellinen tilisiirto) 

• verkkomaksun palautus 0,35/kpl 

Nykyiseen kassajärjestelmään muutokset 

Nykyiseen kassajärjestelmään on toteutettava uusi tilastointitoiminto. Sähköisen 

maksetuista luvista järjestelmään viennin yhteydessä käyttäjä valitsee tuotteen, 

jolle tapahtuma (=luvan myöntäminen) tilastoidaan. Tämä on "hätäapuratkaisu" 

verkon kautta maksettavien tapahtumien kirjaukseen. 

Erikseen on määriteltävä ja pyydettävä tarjous, jos halutaan siirtää sähköisen maksamisen 

-järjestelmästä (lomake.fi) ns. reskontramateriaali järjestelmään odottamaan 

viitesuoritusten saapumista. Tiliöimättömät tapahtumat ja uusi tilastointitoiminto 

maksaa VM.data Novon 9.12.2004 antaman tarjouksen mukaan 2.366 euroa. 

Ajanvarausjärjestelmä–komponentti Elma Trading Oy:ltä 

Tarkennettu määrittely tuottaa toiminnallisen kuvauksen järjestelmästä. Se maksaa 

n. 4.000 €. Hinta hyvitetään, jos järjestelmä tilataan Elmalta. Hinta perustuu 

1.12.2004 saatuun tarjoukseen. 

Ajanvarausjärjestelmän määrittelyn mukaisen järjestelmän toteutus maksaa n. 

9.000 €. Hinta on alustava, lopullinen hinta riippuu määrityksen mukaisesta toiminnallisuudesta. 

Ylläpito maksaa 20 % perustamiskustannuksesta/vuosi. 

Tämän lisäksi nykyisiin poliisilaitoksilla oleviin jonotuslappukoneisiin tulee tehdä 

sellainen muutos, että tyhjänä oleva nappula otetaan ajanvarauskäyttöön. 

30


Liitteet 

1 Lupapalvelut 

2 Rikostutkinta 

3 Lausunnot 

4 Lomake.fi-toiminnallisuudet 

5 Poliisin lupapalvelujen saatavuus 

31


LIITE 1 

LUPAPALVELUT 

Tunnistaminen lupahallinnon luvissa 

Lupahallinnon tunnistaminen käydään Proverkko–työryhmän toimesta läpi (ns. 

identity management). Osassa luvista kuten passi ja henkilökortti, henkilökohtaisesta 

käynnistä ei voida luopua. Näistä lupalajeista on kuitenkin mahdollista sähköistää 

osaprosesseja. 

Mikäli vahvaa tunnistusta ei tarvita, tunnistaminen voidaan ns. loogiseen kokonaisuuteen 

tukeutuen (=asiakkaan ilmoittamiin henkilötietoihin ja maksuyhteystietoihin 

tukeutuen, jos asiakas on maksanut lupamaksun sähköisesti) tai pankkitunnisteilla 

(TUPAS). Osassa lupalajeja ei tunnistaminen ole tarpeen lainkaan. 

Tavoitetila lupien sähköiselle myöntöprosessille 

1 Asiakas menee verkossa www.poliisi.fi, www.lomake.fi, www.suomi.fi - 

sivulle ja etsii oikean lomakkeen. Hakemuksen ohjeistuksesta saa tietoa luvan 

myöntämisen edellytyksistä sekä kerrotaan kuinka tulee toimia. 

2 Valittuaan oikean lomakkeen, asiakas valitsee valintapalkista toimipaikan, 

missä haluaa asioida. (Lomake.fi-palvelu tuo asiakkaan tiedot VTJ:stä esitäytettynä 

lomakkeelle = toteutunee myöhemmin). 

3 Joissain luvissa asiakkaan on joka tapauksessa käytävä henkilökohtaisesti 

poliisilaitoksella tunnistautumassa ja yleensä myös tuomassa valokuvan. 

Joissakin kuvallisissa luvissa, jos asiakkaasta on tuore kuva Haltin kuvarekisterissä, 

ei asiakkaan tarvitse toimittaa uutta kuvaa (=asiakas laittaa hakemukseen 

rastin ruutuun = asiakkaalla enintään 1 vuoden vanha kuva poliisin 

kuvarekisterissä). 

4 Asiakas siirtyy istunnon aikana verkkopankkiin ja maksaa lupasuoritteen. 

5 Asiakas voi tehdä ajanvarauksen poliisilaitokselle samalla hakemuksella. 

6 Asiakas lähettää lupahakemuksen ja saa kuittauksen. 

7 Hakemuksen vastaanottava poliisipiiri määräytyy asiakkaan tekemän toimipaikkavalinnan 

mukaan. Mikäli kyse on sähköisestä luvasta, joka hoidetaan 

niihin erikoistuneessa yksikössä, hakemus ohjautuu suoraan erikoistumisyksikköön. 

8 Elma Oyj:n järjestelmästä (lomake.fi) hakemustiedot noudetaan poliisin järjestelmään 

ja siellä ne toimitetaan poliisilaitosten postilaatikkoihin. Myöhemmässä 

vaiheessa hakemus saapuu asiointijärjestelmään, jossa automaattisesti 

tarkastetaan eri viranomaisten rekisterit ja hakemukseen liittyvät 

muut tiedot.


9 Lupaviranomainen tutkii luvan myöntämisen edellytykset ja tekee tarvittavat 

järjestelmätarkastukset. Jos luvan edellytykset täyttyvät, hakemus viedään 

asianomaisen luvan hallintajärjestelmään. 

10 Viranomainen tekee lupapäätöksen sähköisesti ja allekirjoittaa sen asiointikortilla 

ja lähettää sen järjestelmästä asiakkaalle. Mikäli kyse on passista, 

henkilökortista tai ajokortista se voidaan postittaa asiakkaalle. 

11 Koko lupaprosessi arkistoidaan eheästi sähköisesti. 

12 Asiakas voi tarkistaa Hallintoasiaintietojärjestelmästä omat tietonsa sähköisesti 

kuten mm. passin numeron ja voimassaoloaika jne. Tämä vaatii, että 

asiakas tunnistetaan vahvalla tunnistuksella ja lainsäädäntö muutetaan. 

1 Passit ja henkilökortit 

Passeja myönnetään vuosittain n. 400.000 kpl ja henkilökortteja 110.000 kpl. 

Suomi ottaa vuoden 2005 aikana biometriset passit käyttöön. Passin ja henkilökortin 

myöntöprosessi tehostuu ja nopeutuu Hallintoasiain tietojärjestelmän heko-passi 

–osion valmistuttua 2005. Asiakkaan tiedot saadaan passijärjestelmän sähköiseen 

hakemukseen suoraan Väestötietojärjestelmästä (VTJ) automaattisesti. Hakemusten 

laatu paranee ja kirjoitusvirheistä aiheutuneet asiakirjojen uusimiset vähenevät 

merkittävästi. Passi- tai henkilökorttipäätöksen jälkeen hakemus siirtyy sähköisenä 

tiedonsiirtona kuvineen asiakirjan valmistajalle/toimittajalle. 

Passin ja henkilökortin hakemusprosessi ei voi olla kokonaan sähköinen, koska 

asiakas tulee toistaiseksi tunnistaa henkilökohtaisesti poliisilaitoksella tai poliisin 

toimesta liikkuvassa pisteessä. Passin- ja henkilökortin hakemusprosessista osa 

voidaan sähköistää seuraavasti: 

1 Asiakas valitsee sähköisestä hakemuksessa toimipaikan mihin haluaa viedä 

kuvan ja käydä fyysisesti tunnistautumassa. 

2 Asiakas voi halutessaan varata sähköisesti asiointiajan ao. poliisilaitokselle. 

3 Hakemuslomakkeen yhteydessä on passikuvaohje, johon pyydetään tutustumaan, 

sillä biometriset tunnisteet lisäävät vaatimuksia kuvan laadulle. Mikäli 

asiakkaasta on jo valmiina tuore (esim. max 6 kk) valokuva kuvatietokannassa, 

ei uutta kuvaa tarvita. 

4 Asiakas maksaa passin- tai henkilökortin maksun verkkopankissa. Asiakkaalle 

avataan istunnon aikana yhteys omaan verkkopankkiinsa, jossa hän maksaa 

maksun. 

5 Järjestelmä vahvistaa asiakkaan hakemuksen ajanvarauksineen vastaanotetuiksi.


6 Asiakas menee poliisilaitokselle ja allekirjoittaa hakemuksen. Hakemus 

(=nimikirjoitusnäyte) ja kuva skannataan järjestelmään. Poliisilaitos tekee 

päätöksen tarkistettuaan rekistereistä, ettei myöntämiselle ole esteitä. 

7 Hakemus lähtee sähköisesti asiakirjan toimittajalle. Toimittaja tuottaa asiakirjan 

ja toimittaa sen myöntäneelle poliisilaitokselle. Poliisilaitos tarkistaa 

asiakirjan tietojen oikeellisuuden. Asiakas voi joko hakea asiakirjan poliisilaitokselta 

tai se voidaan postittaa hänelle (2. postissa, mikä kuuluu asiakirjan 

hintaan). Tällöin voimassaolevaa passia ei voi olla asiakkaan hallussa. Passit 

voidaan myös postittaa ulkomaille lähetystöön. Passeja ei pääsääntöisesti 

lähetetä asiakkaan kotiosoitteeseen ulkomaille turvallisuussyistä. 

2 Moottoriajoneuvoihin liittyvät luvat 

2.1 Ajoluvat 

Nykytilanne 

Ajolupia myönnetään n. 480.000 kpl vuodessa. Ajokorttien hakijat ovat valtaosiltaan 

nuoria, joten ajolupien hakemusprosessien sähköistämiseen tulee erityisesti 

panostaa. Hakemus jätetään henkilökohtaisesti poliisilaitokselle, jossa todetaan 

hakijan henkilöllisyys luotettavasti. Myös autokoulu voi jättää hakemuksen (myös 

postitse), jolloin autokoulu tunnistaa asiakkaan poliisin antamasta henkilöllisyyden 

osoittavasta asiakirjasta ja antaa tilinumeron, jolloin asiakas maksaa ajokortin hinnan. 

Asiakas tuo kuitin autokouluun. Autokoulu lähettää poliisille asiakkaan kuvan 

ja hakemuksen poliisilaitokselle. 

Poliisilaitoksella tarkistetaan liikennetietojärjestelmä ja poliisin rekisterit sekä tarvittaessa 

väestötietojärjestelmä sekä peritään maksu tai hakemukseen liitetään kuitti 

maksun suorittamisesta. Hakemus kuvineen lähetetään postitse kortin valmistajalle, 

joka odottaa kuljettajantutkinnon tuloksia. Tutkintoon pääsee vasta sitten kun 

ajokorttilupa on poliisissa myönnetty. Mikäli ajokorttilupa myönnetään, poliisi syöttää 

liikennetietojärjestelmään (LTJ) tiedon tästä. 

Tavoiteprosessi sähköiselle asioinnille 

Pysyvä kortti säädetyn jatko-opetuksen suorittamisen jälkeen (2 vuoden kuluessa 

lyhytaikaisen ajokortin saamisesta) voitaisiin hakea sähköisesti. Asiakas täyttää 

verkossa hakemuksen, maksaa kortin sähköisesti ja lähettää hakemuksen sähköisesti. 

Tämän jälkeen asiakas tulee tunnistautumaan poliisilaitokselle. Autokoulu vie 

tiedon LTJ:n kautta säädetyn jatko-opetuksen suorittamisesta. Poliisilaitos toimittaa 

hakemuksen sähköisesti kortin valmistajalle. Valmistaja säilyttää 3 vuotta ajokorttihakemuksen 

kuvat. Mikäli asiakas on lähettänyt kortin postitse poliisilaitokselle, 

uusi kortti voidaan postittaa asiakkaalle. Jos asiakas ei ole postittanut lyhytaikaista 

ajokorttia, asiakaan tulee tuoda se poliisille, jonka jälkeen hän voi saada pysyvän 

kortin. 

Uutta lyhytaikaista korttia voidaan hakea sähköisesti, jos jatko-opetus on suorittamatta 

tai lyhytaikaisen ajokortin aikana määrätty ajokieltoon ja edellisen kortin 

myöntämisestä kulunut alle kolme vuotta. Tällöin kuvat ovat toimittajalla.


Ajokortin kaksoiskappale voitaisiin hakea sähköisesti. Asiakkaan tulee toimittaa 

poliisilaitokselle kaksi valokuvaa. Kuvia ei tarvita, jos edellisen ajokorttiluvan myöntämisestä 

on alle kolme vuotta ja hakemukseen on tuolloin liitetty valokuvat. 

Asiakas antaa poliisin sähköisellä rikosilmoituslomakkeella selvityksen ajokortin 

katoamisesta, anastamisesta tai tuhoutumisesta. 

2.2 Henkilöauton ammattiajolupa 

Henkilöauton ammattiajolupa eli taksiluvan hakeminen tapahtuu taksikoulun kautta, 

jossa asiakas täyttää hakemuksen. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärintodistus. 

Maksu voidaan suorittaa verkossa kokeen läpäisyn jälkeen. 

Henkilöauton ammattiajoluvan kaksoiskappale (kortti hävinnyt, tuhoutunut) voi olla 

täysin sähköinen, sillä siinä ei ole kuvaa. Sähköisellä rikosilmoituslomakkeella tai 

muulla lomakkeella asiakas antaa selvityksen katoamisesta ja maksaa uuden kortin 

verkossa. Kaksoiskappale voidaan postittaa kotiin. 

2.3 Harjoituslupa ja opetuslupa 

Ennen harjoituslupaa A-luokan ajokortti täytyy hakea ensin. 

Harjoituslupaprosessi voi olla sähköinen eikä asiakkaan tunnistamista tarvita. Poliisilaitos 

tarkistaa LTJ:stä rekisteritiedot pyörästä. Moottoripyörän harjoituslupa on 

voimassa 3 kk. Valmis lupa postitetaan asiakkaalle. Harjoituslupa on voimassa ainoastaan 

sen kihlakunnan alueella, mistä haettu. Sähköistäminen helpottaa harjoitusluvan 

useiden kihlakuntien alueille. 

Opetuslupa haetaan samalla lomakkeella kuin moottoripyörän harjoituslupa. Ajoneuvon 

tiedot saadaan rekisteristä. Tieto opettajan teoriakokeen suorittamisesta 

voitaisiin siirtää tutkinnon vastaanottajalta suoraan LTJ:ään. Lisäksi ajoneuvon katsastustieto 

katsastusasemalta, jolloin sitä tarvitsisi tuoda henkilökohtaisesti. 

2.4 Ampuma-aseluvat 

Sähköisen asioinnin käyttöönotolla aselupa-asioissa helpotetaan luvanhakijoiden 

toimintaa ja nopeutettaisiin lupa-asioiden käsittelyä sekä tehostettaisiin valvontaa. 

Aselupia antavia viranomaisia ovat kihlakuntien poliisilaitokset sekä arpajais- ja 

asehallintoyksikkö (jäljempänä AAHY). Kihlakuntien poliisilaitokset antavat luonnollisille 

henkilöille, yhteisöille ja säätiöille annettavat aseluvat erityisen vaarallisten 

ampuma-aseiden (ERVA) hankkimis-, valmistamis- ja rinnakkaislupia lukuun ottamatta. 

AAHY antaa yllämainitut ERVA-aseluvat, asekeräilijähyväksynnät sekä elinkeinon 

harjoittamiseen liittyvät luvat mukaan lukien kaupalliseen vientiin, tuontiin, 

siirtoon ja kauttakuljetukseen liittyvät luvat. 

Kaupalliseen tuontiin, vientiin, siirtoon ja kauttakuljetukseen liittyvien lupien siirtämisellä 

sähköiseen käsittelyyn olisi useita etuja. Luvanhakija saisi mahdollisesti 

siirrettyä asetiedot sähköisesti kirjanpidostaan hakemukseen. Sähköisenä annettu


vientiä, tuontia tai kauttakuljetusta koskeva päätös olisi toimintaa valvovan tulliviranomaisen 

käytettävissä sen kaikissa toimipaikoissa joko tullin järjestelmään siirrettynä 

tai aserekisterissä. Tulliviranomaisella on jo tällä hetkellä pääsy aserekisteriin. 

Tulliviranomainen täyttää päätöksen liitelomakkeeseen kulloinkin viedyn tms. 

erän sen valvomiseksi, milloin määräajan voimassaoleva lupa tulee määrien osalta 

täyteen. Nämä tiedot olisivat lupaviranomaisen käytettävissä valvonnassa ja mahdollistaisivat 

automatisoidun tilastoinnin. EU:n siirtolupajärjestelmään liittyvä tietojenvaihto 

voitaisiin järjestää sähköisesti (mikäli se ilmoitusten vastaanottajien osalta 

olisi mahdollista). Toimintaa harjoittavia elinkeinonharjoittajia on muutamia 

kymmeniä, mutta jo kahden suuren valmistajan saaminen sähköisen järjestelmän 

piiriin kattaisi lupahakemuksista pääosan. 

Asealan elinkeinolupahakemusten siirtäminen sähköisen asioinnin piiriin helpottaisi 

hakemista ja asian käsittelyä. Lupia ei tarvitse hakea henkilökohtaisesti. Lupiin liittyy 

vastuuhenkilön hyväksyminen, tällä on oltava poliisilaitoksen antama aseenkäsittelylupa. 

Hankkimiseen, valmistamiseen ja hallussapitoon oikeuttavien lupien (ml. ERVAluvat) 

hakijan on pääsääntöisesti toimitettava lupahakemus henkilökohtaisesti poliisilaitokselle. 

Tällä varmistetaan hakijan henkilökohtainen sopivuus luvanhaltijaksi. 

Tältä osin sähköiseen asiointiin siirtyminen ei poistaisi velvollisuutta käydä poliisilaitoksella, 

mutta mahdollistaisi hakemuksen jättämisen sähköisesti ja ajan varaamisen 

käyntiä varten. Poliisilaitos voi eräissä tapauksissa oikeuttaa hakijan jättämään 

hakemuksen muutoin kuin henkilökohtaisesti. Eräitä hakemuksia voi jättää muuten 

kuin henkilökohtaisesti (siirtolupa, ennakkosuostumus). Ilmoitusvelvollisuus voitaisiin 

täyttää sähköisesti (luovutusilmoitus). 

2.5 Ulkomaalaisluvat 

Ulkomaalaislupia myönnetään n. 60.000 kpl vuodessa. Ulkomaalaislupien hakemukset 

tulee olla sähköisiä, jossa olisi erittäin hyvät täyttöohjeet usealla kielellä. Tämä 

helpottaa asiakkaan hakemusten jättämistä, sillä hakemukset ovat usein pitkiä ja 

hän tarvitsee niihin usein täyttöapua. Ulkomaalaisluvissa tarvitaan aina henkilökohtaista 

käyntiä poliisilaitoksella. Osa luvista vaatii erityistä osaamista ja ovat erittäin 

aikaa vieviä. Sähköinen asiointi mahdollistaa tehtävien siirtämisen erikoistumisyksiköille. 

2.6 Järjestyksen valvojaksi hyväksyminen ja vartijaksi hyväksyminen 

Järjestyksen valvojaksi hyväksymislupia myönnetään n. 9.000 kpl vuodessa ja vartijaksi 

hyväksymislupia n. 3.000 kpl vuodessa ja kaksoiskappaleet (1.000 kpl). 

1 Asiakas valitsee verkosta oikean lomakkeen. 

2 Asiakas valitsee valintapalkista toimipaikan, missä haluaa asioida. 

3 Lomake.fi-palvelu tuo asiakkaan tiedot VTJ:stä esitäytettynä lomakkeelle. 

4 Jos asiakkaasta on tuore kuva Haltin kuvarekisterissä, hän laittaa rastin kuvakyselyä 

vastaavaan ruutuun. Tällöin asiakas tunnistetetaan sähköisellä


henkilökortilla tai mobiilivarmenteella. Mikäli asiakkaalla ei ole kuvaa poliisin 

kuvarekisterissä edellyttää se käyntiä poliisilaitoksella. Tällöin asiakas voi 

tehdä ajanvarauksen poliisilaitokselle. 

5 Asiakas siirtyy istunnon aikana verkkopankkiin ja maksaa lupasuoritteen. 

6 Asiakas lähettää hakemuksen ja saa kuittauksen. 

7 Hakemuksen vastaanottava poliisipiiri määräytyy asiakkaan valinnan mukaan. 

8 Elma Oyj:n järjestelmästä hakemustiedot noudetaan poliisin järjestelmään 

ja siellä ne toimitetaan poliisilaitosten postilaatikkoihin. 

9 Toimitussihteeri tutkii turvallisuusalan valvontarekisteristä etsintäkuulutukset, 

tarkistetaan patja, riki, tarvittaessa syyttäjä, käräjäoikeus ja rikosrekisteri. 

10 Päätöksenteko. 

11aJos asiakas lähettänyt koulutodistuksen/todistukset postitse tai faxannut ja 

lupa löytyy kuvarekisteristä, hakemus lähtee sähköisesti toimittajalle. 

11bJos asiakkaalla ei kuvaa tai/eikä vahvaa tunnistusta, asiakas tulee kuvan 

kanssa tunnistautumaan poliisilaitokselle. Asiakas maksaa luvan, mikäli sitä 

ei ole maksettu sähköisesti hakemusvaiheessa. 

12 Turvallisuusalan valvontarekisteriin viedään myönteinen päätös. 

13 Kuva skannataan järjestelmään ja lähetetään hakemuksen kanssa toimittajalle. 

14 Valmis järjestyksenvalvojakortti saapuu valmistajalta ja lupatiedot tarkistetaan. 

15 Kortti postitetaan asiakkaalle tai laitetaan kortistoon odottamaan noutamista. 

2.7 Arpajaiset 

Eräitä peliautomaatteja ja pelilaitteita koskeva lupa (139 kpl), rahankeräyslupa 

(321 kpl), tavara-arpajaiset (999 kpl), tavaravoittoautomaatti (18 kpl), arvauskilpailulupa 

(215 kpl) ja Bingolupa (144 kpl) eivät vaadi vahvaa tunnistusta. Nämä 

luvat myönnetään yhteisöille, jotka voisivat hakea lupaa sähköisesti ja maksaa istunnon 

aikana suoritteen verkossa. Lupa tulisi postitse täi sähköisesti asiakkaalle. 

Tavara-arpajaisluvat antaa kihlakunnan poliisilaitos alueelleen, usean kihlakunnan 

alueelle luvan antaa lääninhallitus. Bingoluvat antaa tällä hetkellä kihlakunnan poliisilaitos. 

Rahankeräyslainsäädännön uudistaminen on parhaillaan vireillä, tältä osin 

tilastointivastuu on AAHY:llä. Liitteet voidaan lähettää postitse tai lomake.fi:n kaut-


ta sähköisesti liitetiedostoina. Myös tilitykset voitaisiin tehdä sähköisesti. Tilitykseen 

ei tarvitse liittää kuitteja, joten prosessi voisi olla täysin sähköinen. 

2.8 Kokoontumislain mukaiset ilmoitukset 

Yleisötilaisuutta varten päätös, jolla tilaisuutta varten annetaan määräyksiä sekä 

kokoontumislain 12§:n mukainen lupa eivät tarvitse vahvaa tunnistamista. Nämä 

luvat myönnetään yhteisöille, jotka voisivat hakea lupaa sähköisesti. Lupa lähetettäisiin 

joko postitse täi sähköisesti asiakkaalle. 

Tietyt ilmoitukset, jossa on harkintaa (eli onko kyseellä ilmoituksenvarainen vai 

tarvitaanko yleisötilaisuuteen luvan), voisi asiakas tehdä hakemuksen ja poliisi tekisi 

päätöksen hakemuksen perusteella. Päätöksiä tehdään n. 3.418 kpl, ilmoituksia 

n. 4.602 kpl ja lupia n. 912 kpl (2003). 

2.9 Majoitus ja ravitsemusliikkeen aukiolon pidennysilmoitus 

Poliisille ilmoitus sähköisenä ja asiakas maksaisin maksun sähköisesti. 

Ilmoitus alkoholin nauttimisesta julkisessa huoneistossa järjestettävässä yksityisessä 

tilaisuudessa voitaisiin tehdä sähköisenä ja maksaa verkkopankin kautta. Näitä 

lupia on n. 1.968 kpl (2003).


LIITE 2 

RIKOSTUTKINTA 

Sähköinen rikosilmoitus 

Yleisön, yritysten ja yhteisöjen käyttöä varten toteutettu sähköinen rikosilmoitusjärjestelmä 

otettiin käyttöön 28.2.2003 ja siitä tiedotettiin yleisölle 3.3.2004 julkaistulla 

tiedotteella. Vuonna 2003, yhdeksän kuukauden aikana, poliisi vastaanotti 

noin 20.000 sähköistä rikosilmoitusta. Vuonna 2004 poliisille lähetettyjen sähköisten 

rikosilmoitusten määrä on noin 27.000. Eniten rikosilmoituksia on tehty omaisuusrikosilmoitusten 

yleislomakkeella, polkupyörälomakkeella sekä matkapuhelinlomakkeella. 

Suurin osa rikosilmoituksista on lähetetty Helsingin poliisilaitokselle. Muita suurimpia 

sähköisten rikosilmoitusten vastaanottajia olivat Espoon, Vantaan, Tampereen, 

Turun ja Oulun poliisilaitokset. 

Sähköinen rikosilmoitus on tarkoitettu tehtäväksi vain sellaisista vähäisistä rikoksista, 

joita varten on käytettävissä rikosilmoituslomake. Käytännössä nämä ovat 

omaisuus- ja vahingontekorikoksia, joiden tutkinnassa ei tarvita välittömästi poliisin 

apua eikä poliisia pyydetä saapumaan paikalle. Rikosilmoitus ohjautuu poliisilaitokselle 

automaattisesti rikoksen tapahtumapaikkakunnan perusteella. Sähköistä rikosilmoitusta 

ei ole mahdollista tehdä, mikäli rikoksentekopaikkakunta ei ole tiedossa 

tai rikos on tapahtunut ulkomailla. 

Sähköinen rikosilmoitusjärjestelmä on toiminut luotettavasti ja yleisö on löytänyt 

uuden tavan asioida poliisin kanssa suhteellisen hyvin. Yleisöltä saatu palaute on 

ollut enimmäkseen myönteistä. Osin palautetta on annettu lomakkeiden ja ohjeiden 

kehittämistä varten. Ehdotukset on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon ja 

lomakkeisiin sekä ohjeistukseen on tehty parannuksia. 

Poliisin yksiköiltä saadun palautteen mukaan lomakkeet on täytetty vaihtelevasti. 

Vastaanotettujen lomakkeiden joukossa on hyvin ja kattavasti täytettyjä lomakkeita, 

mutta poikkeuksiakin on ollut. Jos rikoksesta ilmoittamiseen käytetään ”väärää” 

lomaketta, rikosilmoitus jää yleensä puutteelliseksi tutkittavan asian kannalta ja 

rikosilmoituksen kirjaaminen poliisin rikosilmoitusjärjestelmään edellyttää lisätiedon 

hankintaa ja aiheuttaa muutenkin lisätyötä. Kokemus on osoittanut, että yleisö ei 

kaikissa tapauksissa lue ohjeistusta tai ei ainakaan noudata sitä, vaikka jokaisen 

rikosilmoituslomakkeen alussa edellytetään kuittausta siitä, että ohjeet on luettu. 

Sähköisiin rikosilmoituslomakkeisiin liittyvää ohjeistusta on syytä edelleen terävöittää. 

Sähköisten rikosilmoitusten määrä näyttää olevan suorassa suhteessa paikkakunnalla 

kirjattujen vastaavien rikosten kokonaismäärään. Pienillä paikkakunnilla, joissa 

rikosilmoitusten määrä on vähäinen, sähköisiä ilmoituksia tehdään suhteessa 

jokseenkin saman verran kuin kaupungeissakin.


LIITE 3 

LAUSUNNOT 

Alkoholilain perusteella poliisi antaa lausunnon anniskeluluvan hakijan luotettavuudesta, 

vastaavien hoitajien/sijaisten sopivuudesta alkoholilaissa mainittujen edellytysten 

nojalla, anniskelupaikasta, anniskeluajan jatkamisesta (vaikutus asuinympäristöön, 

yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä yhdyskunnan palveluihin ja 

toimintoihin) Sosiaali- ja Terveysministeriön Tuotevalvontakeskukselle (STTV) ja 

Lääninhallituksen Alkoholiosastolle. Lääninhallitukselle annetaan lisäksi lausunto 

vähittäismyyntiluvan hakijan edellytyksistä täyttää alkoholilain mukaiset edellytykset 

ja luotettavuusvaatimus. Vuoden 2005 alusta anniskelu-, jatkoaika- ja vähittäismyyntilupien 

myöntäminen siirtyy lääninhallituksille. 

Luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetussa laissa ja asetuksessa säädetään 

taksilupa-, joukkoliikennelupa- ja sairaankuljetuslupa-asioissa annettavista lausunnoista. 

Lääninhallitukselle annetaan lausunto hakijan ja liikenteestä vastaavan henkilön 

hyvämaineisuudesta ja sopivuudesta sekä luvan uudistamisen yhteydessä 

lupaehtojen noudattamisesta ja liikenteen asianmukaisesta harjoittamisesta. Luvanvaraisesta 

tavaraliikenteestä tiellä annetun lain ja asetuksen mukaan poliisi antaa 

lausunnon lääninhallituksen liikenneosastolle liikenteestä vastaavan henkilön 

sopivuudesta ja lupaa uudistettaessa lisäksi toiminnan asianmukaisuudesta sekä 

lupaehtojen noudattamisesta. 

Tieliikennelain ja ajokorttiasetuksen nojalla poliisi antaa lääninhallituksen liikenneosastolle 

lausunnon autokoulun opetustoiminnasta vastaavan henkilön sopivuudesta. 

Kansalaisuuslain nojalla annetun kansalaisuusasetuksen perusteella poliisi ilmoittaa 

Ulkomaalaisvirastolle antamassaan lausunnossa kansalaisuutta hakevan henkilön 

osalta seikat, joilla voi olla merkitystä asian ratkaisulle. 

Rahankeräyslain nojalla poliisi antaa lääninhallitukselle lausunnon hakijasta ja hakemuksesta, 

kun kyseessä on yhtä kihlakuntaa laajemmalla alueella toimitettava 

rahankeräys. 

Ampuma-aselain perusteella poliisi antaa Sisäasiainministeriön Arpajais- ja asehallintoyksikölle 

lausunnon ase-elinkeinolupahakemuksen johdosta hakijan ja vastuuhenkilön 

sopivuudesta sekä toimipaikan asianmukaisuuden. Asekeräilijäksi hakevasta 

henkilöstä poliisi ilmoittaa lausunnossaan kantansa hakijan sopivuudesta terveydentilan 

ja käyttäytymisen perusteella sekä hakijan keräilysuunnitelman selkeydestä 

ja johdonmukaisuudesta sekä asehistoriallisesta ja –teknisestä tietämyksestä. 

Lisäksi poliisi antaa tarvittaessa lausunnon asevastaavaksi hyväksymistä koskevan 

hakemuksen johdosta. 

Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain perusteella poliisi antaa lausunnon 

ammatillista aikuiskoulutusta antavalle oppilaitokselle vartijakoulutukseen tai opetustehtäviin 

hakeutuvan henkilön sopivuudesta alan tehtäviin sekä Sisäasiainministeriön 

Turvallisuusalan valvontayksikölle, täyttävätkö vartioimisliikkeen hakijana


oleva yksityishenkilö ja vastaavaksi hoitajaksi esitetyt henkilöt laissa säädetyt edellytykset 

ja ovatko he myös henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta sopivia 

kyseiseen tehtävään. 

Arvonimistä annetun asetuksen perusteella poliisi antaa lääninhallitukselle lausunnon 

arvonimen saajaksi ehdotetun henkilön hyvämaineisuudesta ja nuhteettomuudesta. 

Lausuntoa varten poliisi tarkistaa henkilön rikosrekisterin tiedot rikosrekisterilain 

perusteella ja poliisin henkilörekistereistä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa 

annetun lain perusteella. 

Edellä mainittujen lausuntojen valmisteluvaiheessa lupahallinto pyytää lausuntoja 

muun muassa poliisilaitoksen järjestys- ja rikospoliisilta, toisten kihlakuntien poliisilaitoksilta 

(mm. tutkinnassa olevista rikosjutuista tutkinnanjohtajan lausunto), 

ulosottoviranomaisilta, syyttäjälaitokselta sekä käräjä- ja hovioikeuksista. Lisäksi 

useimmissa tapauksissa poliisi hankkii hakijasta Oikeusrekisteritoimistosta rikosrekisterin 

otteen ja kansalaisuuslausuntoa varten tarkistetaan myös sakkorekisterin 

tiedot sakkojen maksamisesta.


LIITE 4 

LOMAKE.FI-TOIMINNALLISUUDET 

Lähetettyjen lomakkeiden sisältämä tieto siirretään liittymän haltijan omaan järjestelmään 

perusliittymän tai räätälöidyn liittymän avulla. Tietoliikenne lomakkeen 

lähettäjän ja vastaanottajan välillä on salattu yhtä vahvasti kuin verkkopankeissa. 

Julkishallinnolle Lomake.fi merkitsee kanavaa asioida vuorovaikutteisesti kansalaisten 

kanssa. Kustannukset ja rutiinityö vähenevät, kun lähetetyt lomakkeet voidaan 

vastaanottaa suoraan ilman aikaa vievää ja työllistäviä välivaiheita kunkin organisaation 

operatiivisiin asiankäsittelyjärjestelmiin. Kun asiakas on tunnistettu hakemusta 

lähetettäessä, voidaan kyseiseen hakemukseen pohjautuva päätös toimittaa 

asiakkaalle sähköisesti, mikäli virastolla on käytössään räätälöity tiedonsiirtoyhteys. 

Tiedonsiirto 

Elma toteuttaa tarvittavat liittymät Lomake.fi-palvelun ja mukaan liittyvän viraston 

tai yhteisön operatiivisten järjestelmien välillä. Tietoyhteys on tiedonsiirtokanavan 

sisään määritelty erillinen esitysmuoto ja/tai siirtokäytäntö välitettäville tiedoille. 

Maksimissaan uusia tietoyhteyksiä tarvitaan muunnettavien hakulomakkeiden lukumäärä. 

Tämä määrä realisoituu, jos jokaisen lupahakemustyypin tiedot halutaan 

välitettävän erilaisessa tiedostoformaatissa. Lomake.fi:n yhteydessä on mahdollista 

käyttää myös geneeristä XML-pohjaista esitystapaa lomakkeesta ja sen muodosta 

riippumatta. Tätä formaattia käytetään mm. rikosilmoitusten välityksessä. Jos hakulomakkeiden 

tietojen siirtomuodoksi soveltuu sama esitystapa ja siirtokanavaksi 

olemassa oleva kanava, ei uusia kanavia tai tietoyhteyksiä tarvita ollenkaan. 

Poliisi ei toistaiseksi välitä päätöstietoja Lomake.fi-palveluun, joten tätä varten tarvitaan 

ainakin yksi uusi tietoyhteys. Päätöksien osalta pätee sama logiikka kuin 

hakulomakkeidenkin: jos sama esitystapa soveltuu kaikille päätöstiedoille, riittää 

yksi uusi tietoyhteys. Jos taas tarvitaan erillinen esitystapa jokaiselle päätökselle, 

tarvitaan jokaiselle päätökselle erillinen tietoyhteys. Lomake.fi tarjoaa mahdollisuuden 

geneerisen päätöstietomuodon käyttämiseen. 

Tarvittavien uusien tietoyhteyksien minimi on uusien tiedonsiirtokanavien määrä ja 

maksimi muunnettavien hakulomakkeiden lukumäärä lisättynä välitettävien sähköisten 

päätösten lukumäärällä. 

Hakulomakkeita varten tarvittavien uusien tietoyhteyksien määrä on siis välillä 0- 

hakemusten määrä riippuen ratkaisumallista. Lisäksi päätöksien välittämistä varten 

tarvitaan 1-hakemusten määrä uutta tietoyhteyttä (oletus: jokaiseen hakulomakkeeseen 

liittyy myös päätös). 

Päätökset ja allekirjoitus 

Hakemusasiaan liittyy usein päätös. Silloin, kun hakemus on jätetty sähköisesti 

lomake.fi:ssä ja asiakas on hakemusta varten tunnistettu sirullisella henkilökortilla 

tai verkkopankkitunnuksilla voidaan myös päätös toimittaa asiakkaalle sähköisesti.


Kun päätös saapuu Lomake.fi-palveluun, saa käyttäjä tästä tiedon joko sähköpostitse 

tai SMS-tekstiviestinä. Asiakas pääsee näkemään päätöksen tunnistauduttuaan 

ja maksettuaan päätökseen mahdollisesti liittyvän maksun. Jos päätös ei ole 

maksullinen, riittää pelkkä tunnistautuminen. 

Päätösten toimittamista varten tarvitaan päätöstietoyhteys päätöstietojen välitykseen 

ja päätöksen sisällön visualisointia varten päätöstietopohja (lomake). Lomake.fi 

tarjoaa geneerisen päätöstietopohjan, mutta päätöstietojen visualisointi voidaan 

haluttaessa myös räätälöidä päätöskohtaisesti. Päätökset voidaan tarvittaessa 

allekirjoittaa esim. esittelijän ja allekirjoittajan toimesta Lomake.fi:n hallinnointiliittymässä 

ennen päätöksen toimittamista asiakkaalle. 

Projekti ehdotetaan aloitettavaksi tarkennetulla määrittelyllä, jossa ajanvarausjärjestelmän 

yksityiskohdat täsmennetään. Määrittelyn lopputulemana syntyy palvelun 

toiminnallinen kuvaus. Määrittely ei sido asiakasta tilaamaan varsinaista järjestelmää. 

Jos sekä määrittely että järjestelmä tilataan Elmalta, hyvitetään määrittelyn 

hinta lopullisen järjestelmän hinnasta.


LIITE 5 

Poliisin lupapalvelujen saatavuus 

1 Lupaverkosto ja sen muodostuminen 

Poliisiin lupaverkosto on tällä hetkellä koko maan kattava. Lupaverkosto on muodostunut 

aikojen kuluessa nykyiselle tasolle. Viime vuosina tapahtuneet muutokset 

mahdollistavat palveluverkoston kehittämisen. Lupaverkosto on muodostunut aikana, 

jolloin poliisilla on lupalajeiltaan huomattavasti suurempi määrä lupalajeja. Erilaisia 

lupamenettelyjä on karsittu 1980-luvulla pois suuri määrä, jolloin kysyntä on 

vähentynyt. Tämän lisäksi kysyntään vaikuttaa myös haja-asutusseutujen asukasmäärien 

vähentyminen. Toisaalta tekniikan nopea kehittyminen; erityisesti palvelujen 

sähköistämissuunnitelmat ja niiden toteuttaminen antavat mahdollisuuden palvelujen 

organisointiin siten, että palvelujen saatavuus turvataan erimuotoisilla palveluilla. 

Poliisi myöntää vuosittain n. miljoona erilaista lupaa. Näistä luvista passeja on n. 

puolet koko lupamäärästä. Muita määrällisesti suuria lupalajeja ovat henkilökortit, 

ajokortit, aseluvat ja ulkomaalaisluvat. Ulkomaalaislupien määrä kasvaa kansainvälistymisen 

myötä koko ajan. 

Kansainvälisesti yhä tiukempia vaatimuksia esitetään matkustusasiakirjojen: passin 

ja henkilökortin myöntämiseen. Vaatimukset kohdistuvat biometristen tunnisteiden 

käyttöönottoon asiakirjoissa, asiakirjojen turvatasoon, henkilöiden luotettavaan 

tunnistamiseen sekä henkilöstön osaamiseen ja rekrytointiin. Biometristen tunnisteiden 

käyttöönotto sekä turvatason nostaminen asettavat toimiston tekniselle varustelulle 

huomattavia vaatimuksia: skannerit, uudenlaiset tulostimet, sirujen lukulaitteet, 

mahdolliset lämpölaminaattorit sekä tulevaisuudessa mahdollisesti sirun 

tallennuslaitteet, sormenjälkien tallennuslaitteet sekä digitaalisella kameralla varustetut 

kuvauspisteet. Tämän lisäksi näiden laitteiden käyttäminen edellyttää niiden 

käyttämiseen perehtynyttä henkilöstöä. 

2 Yhteispalvelu 

Poliisi ja muut valtion viranomaiset sekä kunnat ovat edistäneet osaltaan yhteispalvelupisteiden 

muodostamista. Yhteispalvelu ei kuitenkaan ole laajentunut ja syventynyt 

niin hyvin kuin on odotettu. Osaltaan tähän ovat vaikuttaneet mm. substanssin 

osaamisen ongelmat, tietoturva- ja rekisterikysymykset sekä viranomaisten 

halu pitää omat tehtävät oman henkilöstön hoidettavina. 

3 ePoliisi-ehdotus 

Ottaen huomioon kaikki edellä tulevaisuudessa nähtävät muutokset teknisessä varustelussa 

sekä henkilöstön osaamiselle asetettavat vaatimukset sekä kysynnän 

muuttuminen paikallisesti nykyisen muotoisen palveluverkoston ylläpitäminen nykyisenmuotoisena 

on taloudellisesti kallista eikä osaamisen tason ylläpitäminen 

kaikkiin ao. vaatimuksiin nähden ole mahdollista. Palvelujen saatavuus on kuitenkin 

mahdollista turvata siten, että kansalaisten näkökulmasta saatavuus ei huonone


vaan tosiasiassa palvelujen saatavuus voi jopa parantua. Palvelun laatua parannetaan 

tarjoamalla uudenlaisia palveluja kuten kehittämällä poliisiautoista saatavia 

lupapalveluita ja muita liikkuvia pisteitä. Poliisin lupapalvelujen osalta palveluverkosto 

tulisi ajatella palvelujen saatavuuden ja palvelun laadun kannalta. 

Poliisin lupapalvelut voitaisiin organisoida esim. seuraavalla tavalla: 

1 Muodostetaan valtakunnallinen ePoliisi-neuvontakeskus: 

− 

− 

− 

− 

− 

− 

− 

kyseessä palveleva keskus, johon kansalaiset voivat soittaa/ottaa sähköpostitse 

yhteyttä ja saada neuvontaa poliisin lupiin liittyvissä kysymyksissä 

sekä mahdollisesti muissa poliisin toimintaan liittyvissä yleisissä 

kysymyksissä 

paikallispoliisin toiminta helpottuisi, koska esim. Helsingin poliisilaitosta 

työllistävät suuret kyselymäärät 

keskus neuvoisi myös ePoliisipisteiden virkailijoita 

keskusta voisi hyödyntää myös ennalta estävän tiedon jakamisessa 

keskus voitaisiin alueellistaa koska toiminta ei ole paikkasidonnaista 

poliisin palvelutaso parantuisi neuvonnan yhdenmukaistumisella ja 

poistaisi myös kansalaisilta turhia käyntejä poliisilaitoksille sekä neuvonnan 

saatavuus olisi varmistettu 

keskuksen aukiolo olisi mahdollista myös muuna kuin virka-aikana 

2 Kihlakuntien keskuspaikat varustetaan kaikella vaaditulla teknisellä varustelulla 

sekä henkilöstön osaamisen taso ja tarvittavat resurssit varmistetaan 

− 

− 

− 

kihlakuntien keskuspaikoilla saa kaikkia palveluita 

lupapalvelujen osalta mahdollistetaan että henkilö voi jättää sähköisen 

hakemuksen joko omalta koneeltaan tai e-palvelupisteen kautta tai 

keskuspaikkaan henkilökohtaisesti 

jos kansalaisen luvan luonteen vuoksi tarvitsee käydä poliisilaitoksella, 

niin sähköisen hakemuksen jättämisen yhteydessä hän voi varata poliisilaitokselta 

ajan, jolloin tulee paikalle. Asiakas voi tällöin varata itselleen 

sopivan ajan, esim. ruokatunti, ja hänen tullessa paikalle virkailija 

on jo valmistellut sähköisesti saapuneen hakemuksen niin pitkälle 

kuin mahdollista. Asiakas ei joudu jonottamaan, hän voi valita itselleen 

sopivan ajan ja asian käsittely on nopeaa esivalmistelujen 

vuoksi ja asiakas on voinut maksaa sähköisesti lupaan kuuluvan maksun 

etukäteen. 

3 Poliisin muiden palvelupisteiden muuttaminen ePoliisipisteiksi ja yhteispalvelun 

hyödyntäminen eYhteispalvelupisteissä 

− 

valtakunnallisesti lupapalvelujen saatavuus turvataan, kun kansalainen 

saa poliisilta tarvittavaa neuvontaa e-Poliisin neuvontakeskuksen, kihlakuntien 

poliisilaitosten sekä ePoliisipisteiden ja eYhteispalvelupisteiden 

sekä liikkuvien palvelupisteiden kautta sekä asian vireille saaminen 

mahdollistetaan kihlakuntien poliisilaitoksilla, ePoliisipisteissä sekä 

eYhteispalvelupisteissä sekä liikkuvissa palvelupisteissä tai internetin 

kautta


− 

− 

− 

asiakkaan kannalta ei yleensä merkitystä ole sillä missä itse päätöksenteko 

suoritetaan, ja päätöksen teko voidaankin tehdä maantieteellisesti 

kaukana itse hakemuksen jättämispaikasta asiointikortin ja sähköisen 

allekirjoituksen käyttöönoton jälkeen 

tarvittava osa poliisin nykyisistä palvelupisteistä muodostetaan ePoliisipisteiksi, 

joista on saatavissa ainakin seuraavat palvelut: poliisin 

neuvonta, hakemusten jättäminen, ajanvaraus poliisille, sekä valmiiden 

päätösten saaminen sekä mahdollisesti rikosilmoitusten jättäminen. 

Tämän lisäksi paikalla oleva poliisin henkilökunta antaa muita poliisin 

palveluita. Nämä ovat poliisin itse ylläpitämiä pisteitä, joissa on 

myös sähköisiä palveluita sekä kansalaisten käyttöön asiakaspääte/päätteitä, 

joissa hakemusten jättäminen sekä muut esim. hakemusten 

jättäminen muille viranomaisille olisi mahdollista 

yhteispalvelupisteiden rooli perinteisestä lomakkeiden jakamisesta ja 

asioiden mahdollisesta valmistelusta tulisi muuttaa uudenaikaisen palvelukuvan 

mukaiseksi; eYhteispalvelupisteet olisi varustettu ajanmukaisilla 

yhteyksillä ja asiakaskoneille, ja henkilöstö keskittyisi erityisesti 

asiakkaiden neuvontaan erilaisten valtiolle ja kunnalle jätettävien ilmoitusten 

ja lupien lomakkeiden täyttämisen ohjaamiseen sekä koneen 

käytön ohjaamiseen. Tämä palvelisi kansalaisia erinomaisesti. 

eYhteispalvelupisteissä olisi mahdollista täyttää ja lähettää kaikki eri 

viranomaisten ilmoitukset ja lupahakemukset itsenäisesti tai pyytää 

asiantuntevan virkailijan ohjausta internetin tai koneen käyttöön tai itse 

hakemuksen täyttämiseen. Asiakas saisi asiansa vireille, sekä tarpeellisen 

ohjauksen tällä tavoin vaikka hänellä ei olisi omaa konetta tai 

internet-yhteyttä tai osaamista koneen käyttämiseen. 

Viranomaisten siirtäessä palvelujaan yhä enemmän verkkoon, eYhteispalvelupisteet 

voisivat toimia ePalveluiden antajana ja toisaalta madaltaa niiden 

kansalaisten tietokoneen käyttökynnystä, joilla käytön osaaminen on kynnyskysymys. 

Poliisi voisi keskitetysti katsoa mitkä yhteispalvelupisteet poliisi tulisi varustamaan 

asiakaskoneilla, joissa tietenkin muiden viranomaisten palvelujen 

hyödyntäminen olisi mahdollista. Liikkuvia palveluja ja ajanvarausta hyödynnettäisiin. 

Poliisin erikoisvarusteltu toimiston sisältävä auto kiertäisi 

ajanvarausten sekä ennakolta sovitun aikataulun mukaisesti eri paikkakunnilta 

antamassa poliisin palveluja. Tämä tosiasiassa parantaisi palvelujen 

saatavuutta ja laatua. 

Edellä kuvattu palvelujen organisointi on pitkän tähtäyksen kehityssuunnitelma, 

joka edellyttää tarvittavan resurssoinnin, koko palvelukuvan muuttamisen, 

yhteistyön muiden viranomaisten kanssa, laajan henkilöstön kouluttamisen, 

suurten tietojärjestelmien muutosten toteutumisen, asiointikortin 

käyttöönoton sekä yhteispalvelun kehittämistä koskevien tavoitteiden tarkistamista 

palvelukuvan ja roolin osalta. 

Tämä kehityssuunnitelma mahdollistaa kuitenkin nykyaikaisen palvelujen 

tarjoamisen, palvelujen saatavuuden säilyttämisen mutta myös palvelun 

laadun parantamisen työnjaon ja osaamisen tason parantamisen kautta.

Elektronisk version - Poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?