Vaikuta varhain - Poliisi

Vaikuta varhain 

Poliisin hyvät käytännöt 

varhaisen puuttumisen 

alueella 

10 • 2006

Tiivistelmä 

Varhaisesta puuttumisesta puhutaan päivittäin varsinkin silloin, kun kysymys on lapsista 

ja nuorista. Koska tarvitaan varhaista puuttumista ja mitä se on? Varhaisen puuttumisen 

hankkeeseen 2001–2004 ja varhaisen puuttumisen verkostoon 2004–2006 

osallistuvat tahot ovat sitoutuneet omien toimialueittensa lisäksi yhteistyössä edistämään 

varhaista puuttumista eri tavoin. Toimintaan osallistuvilla tahoilla on lukuisia 

tähän päämäärään pyrkiviä toimintamuotoja ja hankkeita, ja niitä on esitelty yhteisissä 

tilaisuuksissa. Asiasta on varhaisen puuttumisen sihteeristön laatima kalvosarja, 

joka löytyy internetistä (www.stakes.fi). Kalvosarjassa todetaan, että varhaisella puuttumisella 

tarkoitetaan yleisesti sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään 

ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 

Varhaisesta puuttumisesta puhutaan mm. sairauksien, oppimisvaikeuksien, päihteiden 

käytön, nuorisorikollisuuden ja työttömyyden ehkäisyyn ja hoitoon liittyvissä kysymyksissä. 

Jo tässä vaiheessa otetaan esille keinoja, joita tarvitaan lisäksi jatkotyössä, 

kuten hyvinvointia rakentavaa ja ongelmia ehkäisevää työtä. 

Sisäasiainministeriön poliisiosasto esitteli 20.10.2005 varhaiseen puuttumiseen liittyvää 

toimintaa. Tilaisuutta varten oli pyydetty poliisin valtakunnallisilta yksiköiltä, 

poliisin läänien johdoilta ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta hyviksi koettuja varhaisen 

puuttumisen käytäntöjä. Niitä tuli runsaasti, toinen toistaan parempia. Käytännöissä 

näkyy erityisesti innostus tehdä työtä varhaisen puuttumisen toteutumiseksi 

ja että toimiva yhteistyö eri tahojen kesken on jokapäiväistä perustyötä. Hyvien käytäntöjen 

levittämiseksi koko poliisin organisaatioon ja myös laajemmin turvallisuusasioihin 

ja rikostorjuntaan päätettiin tehdä tämä julkaisu. 

Stakesin kuvauksesta varhaisen puuttumisen työvälineistä, mikä löytyy julkaisun 

lopusta, löytyy työvälineitä käytännön tekemiseen. 

Poliisiosasto kiittää kaikkia henkilöitä, jotka ovat myötävaikuttaneet tämän julkaisun 

toteutumiseen. 

2

Sisällys 

Syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan varhaista puuttumista ja yhteistyötä 

eri tahojen kanssa 

– Poliisijohtaja Jorma Toivanen ...................................................................................... 5 

Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma ”turvallisuustalkoot”, 

sisäisen turvallisuuden ohjelma ja kunnallinen turvallisuussuunnittelu 

varhaisen puuttumisen mahdollistajina 

– Poliisitarkastaja Martti Kunnasvuori ........................................................................... 6 

Varhainen puuttuminen on osa poliisin ennalta estävää toimintaa 

– Poliisitarkastaja Mikko Lampikoski .............................................................................. 8 

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ 

Poliisikoulu .................................................................................................................. 11 

Keskusrikospoliisi ...................................................................................................... 12 

Liikkuva poliisi 

Helsinki .................................................................................................................. 13 

Joensuu ................................................................................................................. 14 

Jyväskylä .............................................................................................................. 14 

Kajaani ................................................................................................................... 14 

Lahti–Hämeenlinna .............................................................................................. 15 

Rovaniemi ............................................................................................................. 15 

Seinäjoki ................................................................................................................ 15 

Turku ...................................................................................................................... 15 

Helsingin poliisilaitos 

Malmin poliisipiiri 

– Tutkinnan toimet ja yhteistyö ............................................................................ 16 

– Lähipoliisitoiminta ja alueen oma sosiaalityöntekijä ..................................... 17 

– Liikenneturvallisuus .......................................................................................... 17 

– Nuorisopoliisi (NUPO) ....................................................................................... 17 

Itäkeskuksen poliisipiiri 

– Idän Näppäri ...................................................................................................... 18 

– Poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyö .................................................................. 19 

– POIKKI – perheväkivaltaa kokeneiden tai kohdanneiden nuorten 

tukeminen -hanke .............................................................................................. 20 

– Maahanmuuttajien neuvontapiste ja muu yhteistyö 

maahanmuuttajien parissa ............................................................................... 20 

– MoNa-Tuki – monikulttuurinen naisten tuki .................................................... 20 

– Klaari Helsinki .................................................................................................... 21 

– Väkivallan vähentäminen ostoskeskuksilla ja toreilla ..................................... 22 

– Polttoainevarkauksien vähentämisprojekti ..................................................... 23 

– Poliisin ja kaupungin kiinteistöyhtiöiden yhteistyö ........................................ 23 

3


ETELÄ-SUOMEN LÄÄNISTÄ 

Espoo ....................................... 25 

Forssa ...................................... 25 

Hamina .................................... 26 

Heinola .................................... 26 

Hyvinkää .................................. 27 

Hämeenlinna ........................... 27 

Imatra ...................................... 28 

Keski-Uusimaa ........................ 29 

Kotka ........................................ 29 

Kouvola ................................... 29 

Lahti ......................................... 30 

Lappeenranta .......................... 30 

Lohja ........................................ 31 

Loviisa ..................................... 31 

Orimattila ................................ 32 

Porvoo ..................................... 32 

Raasepori ................................ 33 

Riihimäki ................................. 33 

Vantaa ...................................... 33 

Vihti ......................................... 33 


LÄNSI-SUOMEN LÄÄNISTÄ 

Jyväskylä ................................ 35 

Jämsä ...................................... 36 

Kaarina .................................... 37 

Kokkola .................................... 37 

Mänttä ..................................... 37 

Pori .......................................... 38 

Raisio ....................................... 38 

Rauma ..................................... 39 

Seinäjoki .................................. 39 

Tampere .................................. 39 

Turku ........................................ 40 

Turunmaa ................................ 40 

Vaasa ....................................... 40 

Vakka-Suomi ........................... 40 


ITÄ-SUOMEN LÄÄNISTÄ 

Ilomantsi ................................. 43 

Joensuu ................................... 43 

Juva ......................................... 43 

Keski-Karjala ........................... 44 

Koillis-Savo ............................. 47 

Kuopion seutu ........................ 49 

Mikkeli ..................................... 50 

Nurmes .................................... 51 

Savonlinna .............................. 52 

Sisä-Savo ................................ 53 

Varkauden seutu ..................... 54 

Ylä-Savo .................................. 54 


OULUN LÄÄNISTÄ 

Haapajärvi ............................... 57 

Haukipudas ............................. 59 

Kajaani ..................................... 60 

Kuhmo ..................................... 61 

Kuusamo ................................. 61 

Liminka .................................... 62 

Oulu ......................................... 63 

Pudasjärvi ............................... 67 

Raahe ....................................... 68 

Suomussalmi .......................... 69 

Ylivieska .................................. 71 


LAPIN LÄÄNISTÄ 

Inari–Utsjoki ............................ 73 

Kemi ......................................... 74 

Kittilä ........................................ 74 

Koillis-Lappi ............................ 75 

Käsivarsi .................................. 76 

Raunua–Posio ......................... 77 

Rovaniemi ............................... 78 

Sodankylä ............................... 79 

Tornio ...................................... 79 

Tornionlaakso ......................... 85 

Stakesin Varpu-hanke: 

varhainen puuttuminen ja 

verkostotyö ...................................... 87 

4

VARHAINEN PUUTTUMINEN 

POLIISIN YLIJOHDON NÄKÖKULMASTA 

Syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan 

varhaista puuttumista ja yhteistyötä eri tahojen kanssa 

Poliisijohtaja Jorma Toivanen 

Sisäisen turvallisuuden ohjelman strategisista linjauksista voidaan ottaa esille ennalta 

estävän työn tehostaminen rikosten ja häiriöiden ennalta estämiseksi. Tämä edellyttää 

viranomaisten moniammatillista ja tehokasta yhteistyötä valtakunnallisella, alueellisella 

ja paikallisella tasolla. 

Varhainen puuttuminen syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin on avainkysymys. Tiedetään, 

että sosiaaliset ongelmat syntyvät syrjäytymisestä, jossa riskiryhmiä ovat mm. 

pitkään työttöminä olleet ja päihdeongelmaiset. Lasten ja nuorten osalta lastensuojelun 

tarve kasvaa johtuen huumeiden ja muiden päihteiden käytön lisääntymisestä. 

Myös väkivaltarikollisuuden ennustetaan lisääntyvän. Päihdeongelmien lisääntyessä 

myös nuorten ja lasten päihdeongelma pahenee. Mukaan voivat tulla myös mielenterveysongelmat. 

Ongelmaperheiden lapset ja nuoret joutuvat tilanteeseen, jossa perheiden ongelmat 

aiheuttavat mm. perheväkivaltaa, johon voidaan vaikuttaa yhteistyöllä eri tahojen kesken. 

Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen ovat merkittäviä toiminnan muotoja 

ja ne toimivat usein myös samaan aikaan. 

Päämäärätietoinen puuttuminen 

Nyt jos koskaan tarvitaan nuorten rikoskierteen katkaisuun yhteistyötä. On tärkeää, että 

nuorten tekemiä rikoksia ei hyväksytä missään muodossa, niistä puhutaan, etsitään 

uusia keinoja niiden vähentämiseksi ja tarvittaessa niihin puututaan määrätietoisesti. 

Poliisin toiminta on avainasemassa niissä tapauksissa, joissa poliisi kutsutaan kotihälytykselle, 

rikospaikalle tai kun esitutkinta käynnistetään. Yhteistoiminnan avuksi on 

perustettava ja vahvistettava jo olemassa olevia tukitoimintoja, jotka mahdollistavat 

käytännön asiakastilanteissa laadullisesti hyvän toiminnan syyllistämättä ketään. Esimerkkinä 

voidaan mainita kansalliseen rikoksentorjuntaohjelmaan liittyvät kuntakohtaiset 

turvallisuussuunnitelmat, joissa yhteistyön edellytyksiä kehitetään erityisesti paikallistasolla. 

Arviointia varten tarvitaan mittareita 

Rahoituksen lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, jotka tuottavat valmiuksia ja uusia toimintamalleja 

ongelmien tunnistamiseksi, varhaisen puuttumisen toteuttamiseksi ja toiminnan 

vaikutusten arvioimiseksi. Poliisin toimenpiteiden vaikutuksen arvioimiseksi 

varhaisen puuttumisen osalta tarvitaan seurantaa ja mittareita, jotka osoittavat toiminnan 

vaikutusta niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Arviointi on hyvä esittää 

tulossuunnitelmien toteutuksen osana. Ennalta estävän toiminnan arviointi ei ole 

helppoa ja sen vuoksi sen kehittäminen on tärkeätä. Poliisin tietojärjestelmistä saadaan 

tiedot nuorten tekemistä rikoksista ja häiriöistä kihlakunnittain ja ikäryhmittäin, jolloin 

toimintaan käytettyä työaikaa, esimerkiksi kouluopetukseen käytettyä aikaa aihealueittain, 

tiedottamista, käyntejä yleisötilaisuuksissa ja rikosten selvitysprosentteja 

voidaan verrata keskenään. Esimerkiksi kaksi vuotta sitten tehdyt toimenpiteet yläkoulun 

viimeisten luokkien oppilaille voivat näkyä nyt 15-vuotiaiden tekemien rikos- 

5


ten määrissä. Toimenpiteiden vaikutusta voidaan arvioida myös autetun nuoren näkökulmasta, 

jolloin voidaan arvioida eri viranomaisten ja järjestöjenkin tekemien toimenpiteiden 

vaikutusta nuoren elämään. Oman lisänsä tuovat keskusteluun kansalaisten 

mielipiteet ja turvallisuus- ja uhritutkimukset. Rikoksentorjuntatoimenpiteiden 

lisäksi tulisi ennakkoluulottomasti kehittää mm. hyväksyttäviä hoito-ohjelmia, jotka voisivat 

tulevaisuudessa toimia rangaistusten ohella tai rangaistusvaihtoehtoina. 

Kiitos/kannustus 

Ilahduttavaa on se, että poliisihallinnossa tehdään paljon varhaisen puuttumisen alueella. 

Tästä ovat osoituksena tähän julkaisuun kootut poliisin lääninjohtojen ja kihlakuntien 

poliisilaitosten lähettämät hyviksi koetut varhaisen puuttumisen käytännöt. 

Samalla kun lausun kiitokseni kaikille, jotka ovat edesauttaneet tämän julkaisun aikaansaamisessa 

toivon, että hyvät toimivat käytännöt kannustaisivat meitä kehittämään ja 

ottamaan käyttöön käytännössä tarvittavia toimintamuotoja. 

Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma ”turvallisuustalkoot”, 

sisäisen turvallisuuden ohjelma ja kunnallinen turvallisuussuunnittelu 

varhaisen puuttumisen mahdollistajina 

Poliisiylitarkastaja Martti Kunnasvuori 

Valtioneuvosto hyväksyi 1999 periaatepäätöksen kansalliseksi rikoksentorjuntaohjelmaksi. 

Sen tavoitteena oli luoda yhteinen toimintapolitiikka rikollisuuden vähentämiseksi 

ja turvallisuuden lisäämiseksi. Tämän lisäksi kaikessa julkisen vallan päätöksenteossa 

oli otettava huomioon sen vaikutus rikollisuuteen. Tarkoituksena oli, että rikoksentorjuntaan 

osallistuvat valtiovallan ohella entistä tietoisemmin ja aktiivisemmin 

kunnat, elinkeinoelämä, kirkko, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaiset. Ohjelman 

painopiste oli paikallisessa rikoksentorjunnassa. Rikoksentorjunnan neuvottelukunta 

(nykyinen Rikoksentorjuntaneuvosto) julkaisi samaan aikaan periaatepäätöstä tukevan 

eri toimintalinjoja selventävän muistion, jossa tarkemmin esitellään rikoksentorjunnan 

tavoitteita, keinoja ja kohteita, julkisen vallan sekä muiden rikostentorjuntaan osallistuvien 

osapuolten toimia rikoksentorjunnassa. 

Sisäasianministeriö, yhtenä keskeisenä ohjelman vastuuministeriönä, oli kansallisen 

rikostentorjuntaohjelman täytäntöönpanossa aktiivinen ja aloitteellinen siten, että se 

velvoitti poliisipäälliköt kihlakunnissaan esittämään kunnille turvallisuussuunnitelmien 

tekemistä. Tavoitteena oli, että kaikkiin kuntiin laadittaisiin rikosten ja häiriöiden torjuntaan 

ja viihtyvyyden lisäämiseksi edellä mainitut suunnitelmat. Poliisin osalta turvallisuussuunnittelu 

lähti nopeasti käyntiin siten, että vuoden 2001 lopussa 228 kunnassa 

oli oma suunnitelmansa. Vuoden 2003 lopussa niitä oli jo 316 ja vuoden 2004 

joulukuussa 356. Nyt painopiste on siirtynyt uusien suunnitelmien tekemisestä enemmän 

vanhojen päivittämiseen ja muuhun sisällölliseen tarkistamiseen. 

Turvallisuussuunnittelu toimii strategisen johtamisen välineenä, kun se ”otetaan 

todesta” ja sidosryhmäyhteistyölle ja kuntien näkemyksille annetaan todellista arvoa. 

Tämä edellyttää sitä, että yhdessä sovitun turvallisuussuunnitelman tulee ohjata myös 

todellisuudessa poliisin toimintastrategiaa ja yhteisesti priorisoitujen ongelmien, 

tavoitteiden ja hankkeiden tulee muodostaa paikallispoliisin oman strategian yhden 

keskeisen perustan. Muussa tapauksessa yhteistyön uskottavuus ja ohjaava vaikutus 

sekä luottamus poliisiin selkeästi kärsii. 

Kansallisessa rikoksentorjuntaohjelmassa mainittu turvallisuussuunnittelu on hyvä 

perusta jatkotyöskentelylle. Alkujaankin yhteisellä suunnittelulla ja sopimisella on 

haluttu korostaa turvallisuussuunnitelman jatkuvuutta ja muuntumista yhteiskunnas- 

6

Varhainen puuttuminen poliisin ylijohdon näkökulmasta 

sa tapahtuvien painotusten mukaisesti. Suunnittelu on tarkoitettu jatkuvaksi ja dynaamiseksi 

prosessiksi, jossa toimijoiden määrä ja asiat vaihtuvat aika-ajoin. Suunnitelmat 

eivät tässä suhteessa ole koskaan valmiita. 

Hyvät turvallisuussuunnitelmat sisältävät konkreettisia tavoitteita ja keinoja, suunnitelmia 

jatkosta, yhteistyön kehittämisestä, uusista hankkeista jne., mutta ilman tehokasta 

toimeenpanoa, tehtävien jakoa ja vastuun jakamista tulokset saattavat jäädä 

vähäisiksi ja osapuolet turhautuvat siihen. Suunnittelutyön onnistumiseksi seuraaviin 

asioihin on kiinnitettävä erityistä huomiota: 

• suunnittelun jatkuvuuden varmistaminen ja päivittäminen 

• verkostojen koko ja kattavuus 

• alueellinen koko ja kattavuus 

• verkostojen rakenne 

• suunnitelmien sisältö ja kattavuus 

• asukkaiden ja kansalaisten rooli 

• suunnittelun johtaminen ja vastuun jakaminen 

• rahoitusvastuun jakaminen 

• suunnittelujärjestelmien harmonisointi ja ajallinen koordinointi 

• koulutuksen riittävyys 

• seuranta ja arviointi 

• henkilöstön palkitseminen 

Sisäisen turvallisuuden ohjelma 

Valtioneuvosto teki 23.9.2004 periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmasta. 

Ohjelma tarkastelee turvallisuutta ensisijaisesti yksilön näkökulmasta ja ohjelman 

tavoitteena on lisätä arjen turvallisuutta. Ohjelma sisältää 79 toimenpide-esitystä. Se 

toteuttaa Vanhasen hallituksen tavoitteita kansalaisten turvallisuuden lisäämiseksi sekä 

erityisesti huumausaine-, väkivalta- ja uusintarikollisuuden vähentämiseksi. Ohjelmassa 

on sisäisen turvallisuuden tavoitetilaksi vuonna 2015 määritelty: 

Suomi on Euroopan turvallisin maa. Turvallisuuden takeena on hyvin toimiva julkinen 

sektori, jonka toiminta painottuu ennalta estävään työhön. Yhteistyössä viranomaisten 

kesken sekä solmien kumppanuuksia sidosryhmien ja yksityisen sektorin 

kanssa varmistetaan laadukkaat ja ihmisten turvallisuusodotuksia vastaavat sisäisen 

turvallisuuden palvelut. 

Paikallisen turvallisuussuunnittelun osalta ohjelman strategisiin linjauksiin on liitetty 

tavoite ennalta estävän työn tehostaminen rikosten ja häiriöiden ennalta estämiseksi, 

verkostoitumiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi. Työn tulee olla vahvasti poikkihallinnollista 

ja keskeisenä toimijana siinä tulisi olla kunnat. Poliisihallinnossa asiaan 

kiinnitettiin huomiota jo rikoksentorjuntaohjelman toteuttamisessa. 

Tavoitteeseen liittyvänä toimenpiteenä on kirjattu, että seudullisia ja paikallisia turvallisuussuunnitelmia 

kehitetään edelleen. Seudullisesti ja paikallisesti laaditut turvallisuussuunnitelmat 

ovat osoittautuneet hyviksi välineiksi turvallisuussuunnittelussa 

varsinkin silloin, kun niiden tekemiseen ja täytäntöönpanoon on sitouduttu 

monialaisesti. Suunnitelmat tulee koordinoida seutukunnallisesti. Vuonna 2003 Kuntaliitto 

suositteli, että kuntien organisaatiossa nimettäisiin henkilö, joka on raportointivastuussa 

kunnan ylimmälle johdolle ja jonka vastuulla olisi turvallisuusasioiden 

koordinointi ja yhteistyön kehittäminen kunnan ja muiden toimijoiden välillä. Suunnitelmien 

laadintavaiheessa ja niitä päivitettäessä on otettava huomioon paikallisten 

turvallisuusongelmien riittävä selvittäminen, eri toimijoiden vastuiden ja roolien määrittäminen, 

turvallisen kaupunkisuunnittelun näkökohdat, suunnitelman yhteensopivuus 

muihin paikallisiin kansalaisten hyvinvoinnin edistämisohjelmiin (esim. päihdeja 

huumausaineohjelmat, hyvinvointiohjelmat, lapsi- ja perhepoliittiset ohjelmat) sekä 

suunnitelmien tehokas seuranta. Turvallisuussuunnitelmien tulee kattaa kaikkien keskeisten 

rikoslajien (massa-, huumausaine- ja väkivaltarikollisuus) torjuntatoimenpiteet, 

toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä tarvittaessa muut turval- 

7


lisuusuhat. Suunnitelmien toteutumisen seurannassa on ilmennyt tarvetta ministeriötasolla 

tapahtuvaan koordinointiin sekä keskitetympään ja asiantuntevaan ohjaukseen, 

jota voivat antaa esimerkiksi lääninhallituksiin sijoitetut konsultit. Kunnille tulee 

olla tarjolla tarkistuslista asioista, joilla voi olla merkitystä turvallisuussuunnitelmien 

laatimisessa. Erityisesti 10–15 suurinta kaupunkia tulee kannustaa turvallisuussuunnitelmien 

laadintaan ja kehittämiseen. Tarpeen mukaan on mahdollista toteuttaa seutukuntakohtaisia 

suunnitelmia. Tarvetta on myös rikollisuuden ja sen muutosten seurantamittareiden 

kehittämiseen. 

Varhainen puuttuminen on osa 

poliisin ennalta estävää toimintaa 

Poliisitarkastaja Mikko Lampikoski 

Poliisilain 1 §:n mukaan poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, 

yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta 

estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Voidaanko rikoksia estää 

ennakolta? 

Tiedetään, että osa rikoksista on sellaisia, jotka voidaan estää vaikuttamalla niihin 

tekijöihin, jotka myötävaikuttavat teon syntymiseen. Tämä koskee sellaisia rikoksia, 

jotka toteutuvat ikään kuin prosessina. Tarvitaan siis tietoja niistä olosuhteista ja ongelmista, 

jotka ovat olemassa ja jotka voivat johtaa rikoksiin. Lähipoliisitoimintaan liittyvä 

paikallinen rikoksentorjunta, sitä toteuttavat yhteistyötahot ja toimiva yhteistyö ovat 

avainkysymyksiä. 

Mitä jokaisen poliisimiehen tulee tietää varhaisesta puuttumisesta, jotta hän voi 

käytännön tilanteissa suorittaa ne toimenpiteet, joita poliisina häneltä odotetaan? 

Varhaisen puuttumisen käsite tulee ”purkaa” ja selkiyttää, jotta päästään käytännön 

toimenpiteisiin. Vastuu poliisitoiminnasta on joko organisaatiolla tai yksittäisellä poliisimiehellä 

niin päällikkö-, työnjohto- kuin suoritustasollakin. Eri tehtävien edellyttämät 

toimivaltuudet löytyvät lainsäädännöstä. Käytännön työtilanteiden hoitaminen edellyttää 

usein myös valtakunnallisia tai paikallisesti annettuja toimintaohjeita. 

Viranomaiset ja muut sidosryhmät odottavat, että poliisin ylijohdosta, lääninjohdosta 

ja poliisilaitoksista löytyy henkilö tai ryhmä, jonka kanssa voi sopia yhteistyöstä. Kihlakunnan 

poliisilaitoksen poliisipäällikkö vastaa poliisitoiminnasta ja hän on oikea henkilö 

sopimaan ja päättämään yhteistyöstä eri tahojen kanssa. Hän voi tietysti määrätä 

jonkun esimiestehtävässä olevan toimimaan sijaisenaan. 

Työhön opastaminen ja perehdyttäminen varhaisen puuttumisen osalta onnistuvat 

silloin, kun työpaikalla on paneuduttu asiaan. Tämä tapahtuu yleensä jonkun työnjohdossa 

olevan vastuulla ja johdolla. 

Sosiaalitoimen ja poliisin yhteistyö muodostaa merkittävän mahdollisuuden 

varhaiselle puuttumiselle 

Sen jälkeen, kun yhteistyöstä on sovittu molempien tahojen päälliköiden kesken, tulisi 

työnjohdossa olevien tehtävään nimettyjen henkilöiden sopia menettelytavoista, 

jotka on usein tarpeellista ohjeistaa, ja vastuuttaa käytännön toimenpiteet esimerkiksi 

kotihälytyksen suorittavalle partion johtajalle. Esimerkkeinä voidaan mainita perheväkivaltatilanteet, 

nuorten tekemät rikokset, joissa rikoskierteen katkaisemiseksi tarvitaan 

välittömiä toimenpiteitä, ja rikoksen kohteeksi joutuneen auttaminen välittömästi 

tapahtuman jälkeen. Usein lapsi tai nuori tarvitsee välitöntä apua päihdehoidon 

aloittamiseksi. 

8

Varhainen puuttuminen poliisin ylijohdon näkökulmasta 

Sidosryhmäyhteistyö ja siitä sopiminen eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa 

Poliisi pystyy rikosten ja erilaisten muiden ilmiöiden perusteella tekemään johtopäätöksiä, 

mihin pitäisi satsata ja missä järjestyksessä. Käytännössä varhaista puuttumista 

voidaan toteuttaa, kuten monissa poliisilaitoksissa tehdäänkin, sopimalla sidosryhmäyhteistyöstä 

eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Yhteistyötä voitaisiin tehostaa 

ja kehittää yhteisillä tapaamisilla, tiedotuksella, ohjeistuksella, koulutuksella ja tehtävien 

seurannalla. Saavutettuja tuloksia tulisi tarkastella tiettyinä ajanjaksoina. Poliisilaitokset 

sopivat lastensuojeluun liittyvästä sidosryhmätyöstä kuntien kanssa. Kunnalliset 

turvallisuussuunnitelmat toimivat tässä apuna. 

Lastensuojeluilmoitukset 

Lastensuojeluilmoitusten avulla yhteiskunta varmistaa sen, että erilaiset tuki- ja auttamistoimenpiteet 

voidaan käynnistää välittömästi. Uskotaan, että ilmoitusten tekeminen 

niille viranomaisille, joiden toimialueeseen asian hoitaminen kuuluu, vähentää 

poliisin työmäärää tulevaisuudessa. Tämän vuoksi lastensuojeluilmoituksen tekemiseen 

tulee kiinnittää huomiota. 

Tavallisimmat tapaukset, joihin liittyy ilmoitusvelvollisuus ovat 

• lapsi tai nuori joutuu rikoksen kohteeksi 

• lapsen terveyttä vaarantava päihteiden käyttö 

• rikosten tekeminen 

• lapsen huoltoon ja hoitoon liittyvät toimenpiteet on laiminlyöty 

Varhaisen puuttumisen mahdollistamiseksi on poliisin heti rikosilmoituksen tai muun 

poliisitehtävän yhteydessä tietoon tulleesta lastensuojelulaissa tarkoitetusta tapauksesta 

ilmoitettava lastensuojeluviranomaiselle lastensuojelulain 40 §:ssä mainitun velvoitteen 

toteuttamiseksi. 

”Jos sosiaali-terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa 

taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut 

tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, 

hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle.” 

Mukaan tulee saada varhaisessa vaiheessa, heti kun rikosilmoitus on tullut poliisille, 

sosiaalilautakunnan edustaja, eli käytännössä lastensuojelutyöntekijä, joka voi aloittaa 

työnsä välittömästi. Hän voi muun muassa heti käynnistää myös henkilötutkinnan. 

Erilaisten paikallisten projektien tukeminen esim. näpistelyprojektien toteuttaminen 

yhteistyössä, on tärkeää. Poliisin osalta kiinniottotilanteet muodostavat mahdollisuuden 

myös hoitotoimenpiteiden aloittamiseksi. 

Hyvien käytäntöjen levittäminen 

Vaikkakin tietyn alueen turvallisuutta voidaan edistää viranomaisten omilla toimenpiteillä, 

tämä ei useinkaan riitä: tarvitaan kaikkien oleellisten tahojen mukana oloa. Erityisesti 

asukkaat tulee saada mukaan tekemiseen. Tämän vuoksi poliisitoimintayksikkö 

on luonut järjestelmän, jotta poliisiorganisaation ulkopuoliselle taholle voidaan 

antaa ministerin ja poliisiylijohtajan allekirjoittama kunniakirja lähipoliisitoiminnan 

edistämisestä silloin kun hyvä käytäntö tai toimintamalli on luotu. Uskalletaan luottaa 

myös siihen, että toiminta jatkuu ja sitä kehitetään kansalaisten tarpeiden mukaisesti. 

Paikallistasolla tiedotusvälineiden kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeä toimintamuoto. 

Tiedetään, että paikalliset asiat kiinnostavat lukijoita. 

Yhteistyö paikallislehden ja poliisin kesken – yksi esimerkki hyvästä käytännöstä 

Maaliskuussa 2005 luovutettiin kunniakirja helsinkiläiselle kaupunkilehti Lauttasaaren 

Sanomille kiitokseksi aloitteellisesta ja tuloksellisesta, innovaatioita ja palvelua sisältävästä 

yhteistyöstä Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen keskustan poliisipiirin aluepoliisitoiminnan 

kanssa Lauttasaaressa alueen asukkaiden turvallisuuden ja viihtyisyyden 

parantamiseksi. 

9


Lauttasaaren Sanomista on ollut luettavissa: 

• luottamuksellisen suhteen luominen asukkaiden ja poliisin välille avoimella 

ja rohkealla viestinnällä 

• asukkaiden välittömän yhteydenpidon mahdollisuus, mitä on käytetty, 

aluepoliisiin on varmistettu yhteystietojen toistuvalla julkaisemisella 

• iäkkäille asukkaille, joilla ei ole tietokonetta käytössä, on luotu mahdollisuus 

saada asiansa aluepoliisin tietoon siten, että he voivat luottamuksellisesti soittaa 

ja sanella asiansa lehden toimitukseen, mistä se on sellaisenaan välitetty 

aluepoliisille. 

• rohkeus kirjoittaa ja varata palstatilaa turvallisuuteen ja rikostorjuntaan 

vaikuttavista ajankohtaisista asioista myös ennalta estävässä tarkoituksessa, 

mikä on enemmän kuin perinteinen monella paikkakunnalla tapahtuva uutisointi 

tapahtuneista rikoksista. 

• lehden aloitteesta organisoituja aluepoliisin ja eri alueellisten ryhmien 

tiedonvälitys- ja keskustelutilaisuuksia. Esimerkkinä kohdistettuja yrittäjien ja 

eläkeläisten tapaamisia. Niistä on lisäksi tiedotettu avoimesti alueen asukkaille. 

Esimerkkeinä voidaan mainita: 

Ikäihmisiin kohdistuneiden ryöstöjen ehkäiseminen: Alueelle ilmaantui tapauksia, joissa 

vanhuksia tarkkailtiin pankkiautomaateilla, sen jälkeen heitä seurattiin ja rappukäytävissä 

heidät ryöstettiin. Ryöstöjen ilmaantuessa Lauttasaaren Sanomiin tehtiin 

välittömästi artikkeli, missä asiaa käsiteltiin, asukkaille annettiin mm. toimintaohjeita 

ja sitten kun tekijä saatiin kiinni, siitäkin informoitiin. 

Nuorison häiriökäyttäytyminen erityisesti päiväkotien pihoilla on otettu esiin vanhempiin 

ja nuoriin itseensä vetoamalla. Ennalta estävän tiedottamisen yhtenä esimerkkinä 

voidaan mainita alkoholin anniskelun valvonta. Lehdessä kerrottiin ennen 

valvonnan aloittamista, että poliisi tulee valvomaan anniskelua ja tekee tarvittaessa 

lupaviranomaiselle rikkomuksista ilmoituksia. 

Vintti- ja kellarimurtojen lisäännyttyä lehti järjesti informaatiotilaisuuden yrittäjille 

murtojen ehkäisemiseksi. Aluepoliisi ja murtosuojaukseen erityisesti perehtynyt poliisi 

kutsuttiin mukaan. Kartta taloista, joihin oli murtokohteet merkitty, julkaistiin lehdessä. 

Muita esimerkkejä hyvistä yhteistyökäytännöistä/-kokeiluista eri puolilta maata 

• sosiaalityöntekijä poliisilaitoksessa, 

• sosiaalityöntekijä tulee poliisilaitokseen muutamaksi tunniksi sovittuina päivinä 

• sellaisista kotihälytystehtävistä, joissa sosiaalitoimen puuttuminen on tarpeen, 

kerätään tiedot toimenpiteitä varten 

• sosiaalityöntekijän saaminen kenttätyöhön myös iltaisin ja viikonloppuisin 

• lähipoliisin ja sosiaalityöntekijän yhteispartiointi 

• näpistelyprojektit 

• nuoriso/koulupoliisin pitämät laillisuuskasvatustunnit peruskoulun yläasteen 

osalta voidaan pitää poliisilaitoksen tiloissa 

• yhteistyö paikallisen ilmaisjakelulehden kanssa rikostorjunnan näkökulmasta 

• ilmoitusten tekeminen lasten ja nuorten tekemistä rikoksista 

• lastensuojelutyöntekijän mukana olo esitutkinnassa 

• henkilötutkintaan liittyvä kehittämistoiminta 

Koulurauha 

Koulurauha-ohjelma on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Opetushallituksen ja sisäasiainministeriön 

poliisiosaston vuosittain yhdessä toteutettavaa toimintaa. 

Ohjelman yhteydessä on toteutettu 

Turvallinen koulupäivä – yhteinen asia -opas, joka on tarkoitettu vanhemmille. Sen 

tavoitteena on antaa tietoa turvallisuuden edistämisestä koulussa, tukea kodin ja kou- 

10

Hyviä käytäntöjä 

lun yhteistyötä sekä rohkaista vanhempia tutustumaan ja osallistumaan turvallisen 

koulupäivän rakentamiseen. On tärkeää, että turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä käsitellään 

yhdessä lasten ja nuorten kanssa sekä kodeissa että osana koulun opetusta. On 

myös tärkeää, että ongelmatilanteisiin puututaan mahdollisimman varhain ja että 

menettelytavoista on sovittu yhdessä. 

Oppaassa kuvataan kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisyyn liittyvää ohjeistusta 

koululaeissa ja opetussuunnitelman perusteissa. Siinä kerrotaan myös Kansallisesta 

väkivaltaohjelmasta, rikoksentorjuntaohjelmasta ja liikenneturvallisuudesta. 

Opas on myös vapaasti tulostettavissa Opetushallituksen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton 

ja poliisin verkkosivuilla osoitteissa: 

•Poliisin sivuilla www.poliisi.fi 

• MLL:n sivuilla www.mll.fi/koulurauha 

• Opetushallituksen sivuilla www.edu.fi/hankkeita/koulurauha/ 

POLIISIKOULU 


Poliisikoulutuksessa varhaista puuttumista käsitellään kolmella poliisin ammatti-aineiden 

opetusalueella. 

Rikostorjunnan opetusalue 

Poliisi on melko usein ensimmäinen virallistaho, jonka lapsi tai nuori kohtaa rikollisen 

teon jälkeen. Onneksi nämä teot ovat usein melko vähäisiä omaisuusrikoksia tai vastaavia. 

Lainsäätäjä onkin asettanut juuri poliisille aktiivisen toimimisvelvoitteen nuorten 

ja lasten ollessa kyseessä. Tämä velvoite on asetettu kaikkeen lainvalvontatyöhön. 

Siksi mitään erityistä rikospoliisitoiminnallista varhaisen puuttumisen toimintamallia 

on vaikea asettaa. 

Poliisikoulun antaman rikostorjuntakoulutuksen yhteydessä korostetaan sitä, että 

lapsen tai nuoren ollessa kyseessä pelkkä rikoksen selvittämisintressi ei riitä. Kyse on 

varhaisen puuttumisen jatkuvuudesta eli hoitotyöstä, joka jatkuu sidosryhmien, erityisesti 

kunnallisen sosiaalitoimen kanssa. 

Poliisikoulun rikostorjuntakoulutus on huomioinut lapset ja nuoret mm. siten, että 

heitä käsitellään 

– erityisenä teemana perusopintojen syventävässä osassa 

(jakso 8, osana ”Problem Based Learning” opintoja) 

– erityisenä teemana perusopintojen syventävässä osassa ns. tutkintaseminaarissa 

(jakso 10, liittyy mm. Tampereen nuorisososiaalitoimen vierailu) 

– rikostorjunta sekä rikosprosessioikeuden opetuksen yhteydessä asianomaisen 

esitutkinta-, pakkokeino- ja rikosoikeudenkäyntilain (myös asetuksen) käsittelyn 

yhteydessä sekä 

– jatkokoulutuksen osalta ”Seksuaalirikokset ja lapsi poliisitoiminnassa” -kurssilla 

(myös osa alipäällystöopintoja). 

Säännöksistä erityisessä asemassa koulutuksessa ovat myös YK:n lastenoikeuksien 

julistus (SopS 60/1991), jossa korostetaan mm. lapsen erityistä asemaa ja suojelun tarvetta 

sekä lastensuojelulain 40 §:n poliisille asettamia velvoitteita lastensuojeluilmoituksen 

teon osalta. Esitutkintasääntelystä mainittakoon esitutkinnasta ja pakkokeinoista 

annetun asetuksen 11 §:n säännös lasten kohtelusta esitutkinnassa. 

11


Kenttätoiminnan opetusalue 

Varhainen puuttuminen -teema (välitön puuttuminen) on yleisen poliisiopin sisällössä 

mukana. 

Jaksolla 7 pidetään neljän tunnin mittainen ongelmakeskeinen lähipoliisi-case, jossa 

ns. VARPU-teema on keskeisessä roolissa. Perheväkivaltateemassa (jakso 4) opetus 

kohdistuu muun muassa lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rikosten tunnistamiseen, niihin 

puuttumiseen, mahdollisen R-ilmoituksen tekemiseen sekä tiedonkulkuun sosiaalitoimen 

suuntaan. VARPU-asiat ovat ns. punaisena lankana yleisen poliisiopin opetuksessa. 

Syventävien opintojen puolella yksi sidosryhmävierailun pakollinen kohde kaikilla on 

sosiaalitoimi. Vierailusta tehdään raportti äidinkielenopettajalle. Tänä päivänä poliisin 

tärkein yhteistyökumppani on sosiaalitoimi. Opetuksessa sosiaalitoimen ja poliisin 

yhteistyö on yksi ydinteema. 

Liikenteen opetusalue 

Liikenneturvallisuuden osalta ennalta estävä toiminta on pääroolissa poliisin toiminnassa. 

Poliisin perustutkintokoulutuksessa liikennevalvonnan tärkeimmäksi tehtäväksi 

nimetään rikoksiin syyllistymisen ennalta estäminen selvästi havaittavalla toiminnalla, 

joka vaikuttaa tienkäyttäjien kokemaan kiinnijäämisriskiin. Nimenomaan nuoriin 

kohdistuvana se tulee opetuksessa esille selvimmin mopojen ja niihin liittyvien rikkomusten 

kohdalla. Tällöin mietitään tehokkaimpia keinoja saada muutoksia aikaan käyttäytymisessä 

ja esille tulee muun muassa teemavalvonta sekä yhteistyö koulujen kanssa. 

Samalla pohditaan myös mekanismeja, joiden kautta eri asuinalueiden liikenteellisistä 

ongelmista saadaan tietoa poliisin toimenpiteiden suuntaamiseksi. 

Varhaista puuttumista parhaimmillaan on liikennekasvatus päiväkodeissa ja kouluissa, 

vaikka siihen ei tällä hetkellä tunnu riittävän tekijöitä tai arvostusta. Aihetta käsitellään 

opetuksessa vain vähän (yhteensä noin tunti), mutta opiskelijoilla on mahdollisuus 

käydä päiväkodissa antamassa liikennekasvatusta ja lisäksi muutamille kursseille 

vuoden mittaan tulee tilaisuus toimia jossakin liikennepuisto- tai liikennekilpailutapahtumassa. 

Tällaiset tilanteet helpottavat toimimista liikennekasvattajina työelämässäkin. 

Rattijuopumus- ja ajo-oikeusasioiden käsittelyn yhteydessä otetaan esille merkit 

päihderiippuvuudesta sekä siihen liittyvästä valvonnan tarpeesta ja hoitoonohjauksesta, 

mutta aihe ei sinällään keskity nuoriin. 

Sakottamisesta ja vakavasta piittaamattomuudesta puhuttaessa korostetaan puhuttelun 

merkitystä ja lupahallinnollisten keinojen vaikuttavuutta. 

KESKUSRIKOSPOLIISI 

Keskusrikospoliisin operatiivisen toiminnan keskeisenä kohteena on järjestäytynyt ja 

muu vakava rikollisuus. Viime vuosina on muun muassa Euroopan unionin piirissä eri 

yhteyksissä kiinnitetty huomiota myös järjestäytyneen rikollisuuden ennaltaehkäisyyn, 

joka perustuu ennen kaikkea tilannetorjunnan keinoihin. Niiden avulla pyritään muun 

muassa vähentämään rikoksenteon mahdollisuuksia ja myös tekijöiden rekrytoitumista. 

Suomen poliisin osalta keskusrikospoliisi on osallistunut teemaa käsitteleviin 

kansainvälisiin tutkimuksiin. Ammattimaisen, järjestäytyneen ja muun vakavimman 

rikollisuuden kohdalla ei voitane kuitenkaan puhua varsinaisesti varhaisesta puuttumisesta. 

Suomessa toimii useita järjestäytyneitä rikollisryhmiä, jotka ovat organisoineet 

tehokkaasti myös uuden, nuoren tekijäaineksen järjestelmällisen rekrytoinnin. Rikollisen 

uran aloittamiselle suotuisten sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteiden syntymisen 

ehkäisy on siksi erityisen tärkeää myös ammattimaisen ja järjestäytyneen rikol- 

12


lisuuden torjumiseksi. Ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden tilannetorjunnan 

yksi keskeisimmistä sektoreista on niiden yhteiskunnallisten toimijoiden rikosriskejä 

ja omaa hyödynnettävyyttä koskevan tietoisuuden lisääminen, joiden toimintoja 

rikoksentekijät voivat tavalla tai toisella hyödyntää rikoksia toteuttaessaan. 

Keskusrikospoliisin tehtäviin kuuluu tärkeänä osana rikollisuuden kehityksen ja erityisesti 

uusien sekä erityisen ongelmallisten rikosilmiöiden tunnistaminen ja tarkoituksenmukainen 

tiedottaminen niiden ehkäisemiseksi. Samoin tehtävänä on lainsäädäntöä 

ja eri toimintakäytäntöjä koskevien, vakavan rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa 

tukevien esitysten tekeminen sekä niihin liittyvien asiantuntijapalveluiden antaminen. 

Rikollisuuden ennaltaehkäisy ja erityisesti rikollisuuden tilannetorjunta edellyttävät 

tiivistä monialaista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä lainvalvontaviranomaisten yhteistoimintaa. 

LIIKKUVA POLIISI 

Liikkuvan poliisin VARPU-hankkeeseen liittyviä hyviä käytäntöjä: 

Helsinki 

Liikennejokeri on 10–12-vuotiaille peruskoulun 4–6-luokkalaisille tarkoitettu liikenneopetusohjelma. 

Tämä ikäryhmä on valittu kohteeksi, koska juuri tässä iässä erityisesti 

kevyen liikenteen säännöissä tapahtuu heitä koskevia muutoksia. On asioita, joita 

on siihen saakka liikenteessä saanut tehdä ja mitä taas ei jatkossa enää saa tehdä ja 

päinvastoin. Opetusohjelma sisältää jalankulun ja pyöräilyn kaikkien muotojen lisäksi 

myös tietoa mopolla, moottorikelkalla ja traktorilla ajamisesta. Kohderyhmään kuuluvat 

saavat tietyin edellytyksin kuljettaa moottoriajoneuvoja viisitoista vuotta täytettyään 

kuljettajatutkintoa suorittamatta maanomistajan luvalla. 

Liikenneopetuksen runkona käytettävä leikkimielinen tietokilpailu sisältää luokkaa 

kohden 30 tehtävää: 20 teoriakysymystä, joihin vastataan suullisesti ja 10 tehtävää, 

jotka suoritetaan tietokoneella erilaisissa liikenneympäristöissä virtuaalisesti kuljettamalla. 

Tietokone poimii 300 tehtävän valikosta tietyn kaavan mukaan kullekin ryhmälle 

30 tehtävää ja kukin oppilas saa oman tehtävänsä. Useimmiten ryhmässä on vähemmän 

oppilaita, jolloin tehtäviä oppilasta kohden saattaa tulla kaksi tai enemmän. 

Liikennejokeri alkoi vuonna 1978. Aluksi Liikennejokeriin osallistuivat vain ruotsinkieliset 

koulut, mutta vähitellen toimittiin yli kielirajojen. Järjestäjät ottivat yhteyttä liikkuvaan 

poliisiin, ja Helsingin yksikön ylikonstaapeli Glenn Saloranta nimettiin tehtävää 

suorittamaan vuonna 1982. Samana vuonna myös Tieliikennelaki uudistui melkoisesti 

ja Saloranta ajanmukaisti heti Liikennejokerin vastaamaan uudistunutta lainsäädäntöä. 

Siitä lähtien liikkuva poliisi on kehittänyt Liikennejokeria vastaamaan ajan 

tarpeita. 

Viime vuonna Uudellamaalla oli mukana 3200 oppilasta ja kielijakauma vastaa tänä 

päivänä väestöjakaumaa. Uudenmaan lisäksi Liikennejokeria toteutetaan muuallakin 

kaksikielisillä alueilla sekä Ahvenanmaalla. 

Liikennejokeria tukemassa ja toteuttamassa ovat liikkuvan poliisin lisäksi, alueiden 

kunnat, Aktia Säästöpankki, Volvo ja maakuntayhdistys Landskapsföreningen Folkhälsan 

i Nyland. 

Liikennejokerin lisäksi ylikonstaapeli Saloranta on käynyt pitämässä muutamille 8–9- 

luokille mopo-opetusta. Aamulla 2–4 tuntia luokkaopetusta, koulusta riippuen ja sitten 

käsittelykoe / pienimuotoista ajo-opetusta n. 2 tuntia. Tähän tehtävään Salorannan 

pyysi Motorfordonsförarnas helnykterhetsförbund -niminen yhdistys, joka hoiti yhteydet 

kouluihin. 

13


Joensuu 

Ennalta estävinä toimintamalleina on näkyminen erilaisissa maakunnallisissa yleisötapahtumissa 

ja tilaisuuksissa mm. Ilosaari-Rock, vappu, juhannus, uuden vuoden 

aatto, messut jne. 

Valvonnan ennakkotiedottamisella on merkittävä rooli ns. massaliikennerikkomuksiin 

puuttumisessa, esimerkkinä mainittakoon kevyt liikenne. Seuraamuksen saaneet 

suhtautuvat asiaan paljon hyväksyvämmin ja ymmärtävämmin, kun ennakkotiedottamista 

on käytetty. Valvonnan tuloksista ja valvonnan jatkuvuudesta tiedottaminen on 

myös koettu tärkeäksi. 

Ennalta estävyyttä on toteutettu maakunnan kouluissa etupäässä murrosikäisten liikenteeseen 

liittyvissä ongelmissa, joista päällimmäisenä tulevat esille mopoasiat ja niihin 

liittyvät lieveilmiöt. Yhteistyö kouluviranomaisten kanssa on äärimmäisen tärkeää. 

Konkreettisissa tilanteissa yhteydenotot nuorten vanhempiin ovat aina välttämättömiä, 

sillä aiemmin on osoittautunut, että nuoret värittävät ja antavat jopa valheellista 

tietoutta valvontakontakteista poliisin kanssa. 

Varhaisnuorten kesä- ja rippikoululeirit sekä vastaavat tilaisuudet ovat erittäin otollisia 

ja merkittäviä tapahtumia, kun pyritään vaikuttamaan nuorten suhtautumiseen 

poliisin valvontajärjestelmiin, joten vierailukäynnit niissä on koettu tärkeiksi. Kehittyvä 

nuori muodostaa usein tässä vaiheessa oikeasuuntaisen suhtautumisensa viranomaisiin. 

Maasto- ja vesiliikenteen osalta erämessu- ja veneilytapahtumissa jaetaan tietoa 

myös nuorille. 

Metsästyksen- ja kalastuksenvalvonnan osalta on löydettävissä myös monia mahdollisuuksia 

varhaisen puuttumisen osalta käytännön kenttätyössä. 

Konkreettisesti varhaisena puuttumisesimerkkinä mainittakoon Kontiorannan varusmiehille 

suunnattu viranomaisyhteistyö sotilasviranomaisten kanssa, kun aika ajoin 

käydään suuntaamassa valvontaiskuja varusmiesten vapaille lähtö- ja paluuaikoina. 

Viranomaisyhteistyöhön kuuluvat myös luento-osiot varusmiehille. Luentojen yhteydessä 

kerrotaan valvonnan suuntaamisesta myös varusmiehiin ja heidän käyttämiinsä 

ajoneuvoihin. 

Jyväskylä 

Jyväskylän yksikkö on ollut yhteydessä kouluihin, joiden liepeillä on havaittu vaarallista 

ajelua mopoilla. Opettajat ovat velvoittaneet mopoikäiset tiedotustilaisuuteen, 

jossa liikkuvan poliisin poliisimies on käynyt kertomassa mopolla ajamisesta tarkistaen 

samalla ajopelien liikennekelpoisuuden. Sanktioita ei ole noissa tarkistuksissa annettu, 

mutta on varoitettu, että seuraavan kerran toimitaan sanktiometodein. 

Kajaani 

Sen lisäksi, että nuorten ja lasten rikkomuksiin ja rikoksiin puututaan päivittäisen liikennevalvonnan 

ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon yhteydessä, osallistuu 

Kajaanin yksikkö aktiivisesti nuorten kuljettajien opastamiseen ja valistamiseen. 

Jo usean vuoden ajan Kajaanin yksikkö on vetänyt kahden tunnin liikenneturvallisuuspaketin 

kaikille Kainuun Prikaatissa ja Kainuun Rajavartioston rajajääkärikomppaniassa 

palveleville varusmiehille (yhteistyössä Kainuun Prikaatin autokoulun ja Liikenneturvan 

kanssa). Kyseinen koulutus annetaan alokkaille ennen kuin he pääsevät 

ensimmäiselle viikonloppuvapaalle. Vuosittain koulutukseen osallistuu keskimäärin 

3400 varusmiestä. 

Koulutuksessa käydään läpi mm. riskikäyttäytyminen liikenteessä: ylinopeudet, väsymys, 

alkoholi ja huumeet, turvalaitteiden käytön laiminlyönti ym. Edelleen käydään 

läpi fysiikan lait ja tyypillisimmät nuorille sattuvien liikenneonnettomuuksien syntymekanismit. 

Projekti on jatkuva ja se on osa Oulun läänin ja Kajaanin kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelmaa. 

14


Lahti – Hämeenlinna 

VARPU-hankkeeseen liittyvää toimintaa on Hämeenlinnan ja Lahden yksiköiden osalta tehty 

yhteistyössä Kanta- ja Päijät-Hämeen liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmän kanssa. 

Työryhmä aloitti toimintansa v. 2002 Päijät-Hämeen alueella ja laajentui v. 2004 

Kanta-Hämeeseen. Toimintaa laajennetaan Forssan seudun kuntiin samalla kun jatkotoimien 

seurantaa tehdään jo mukana olevien kuntien osalta. 

Kuntakäyntien tarkoituksena on käsitellä kunkin kunnan liikenneturvallisuuskysymyksiä 

ja herätellä kuntia toimimaan itsenäisesti liikenneturvallisuuden edistämiseksi. 

Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyö kuuluu oleellisena osana ryhmän toimintaan, lapset 

ja nuoret on huomioitu myös niin, että päivähoidon ja koulujen edustajat ovat kunnissa 

mukana hankkeessa. 

Työryhmä on ollut mukana liikenneturvallisuustilaisuuksissa ja tehnyt yhteistyötä 

mm. radion ja lehdistön kanssa, ryhmä on jo nyt aktivoinut ja herättänyt kuntia hyvin 

liikenneturvallisuustyöhön, myös odotusnäkymät ovat hyvät. Työryhmän vetäjä: Etelä- 

Suomen Lääninhallitus / Liikenneosasto / Sonja Heikkinen ja ryhmän muut jäsenet: 

Hämeen Tiepiiri / Katja Levola, Liikenneturva / Satu Tuomikoski, Liikkuva poliisi / Lahti 

/ Kari Miettinen, Liikkuva poliisi / Hämeenlinna / Matti Kultanen. 

Rovaniemi 

Rovaniemen kihlakunnan paikallispoliisiin on jo pari vuotta sitten palkattu oma 

sosiaalitoimen ammattilainen, joka toimii heti nuorten syyllistyessä rikokseen, juopumukseen 

tai muuhun ei-toivottuun toimintaan. 

Tästä toiminnasta on hyviä kokemuksia ja liikkuvan poliisin henkilöstökin toimii 

tämän toiminnan sopimusten mukaisesti edellä mainitun tilanteen sattuessa heidän 

kohdalleen. 

Seinäjoki 

Seinäjoen yksiköllä on vastuualueena Nurmon kunnan yläasteikäisten laillisuus- ja liikennekasvatus 

alueellaan. Tämä toteutetaan siten, että syksyisin ja keväisin on kaikilla 

yläasteen luokilla yhteensä 2 tuntia valistusta / vuosi joka luokalla. Tämän toteuttavat 

erikseen nimetyt koulupoliisit. Lisäksi liikkuvalla poliisilla on yhdyshenkilö yläasteella. 

Kaikissa alaikäisten alkoholirikkomuksissa ollaan yhteydessä vanhempiin ja informoidaan 

Seinäjoen kihlakunnan puolella työssä olevaa sosiaalihoitajaa näistä asioista. 

Puutteena on, että hän hoitaa vain Seinäjoen ja Nurmon alaikäisten tekemiä asioita. 

Käytössä on tarkoitusta varten laadittu lomake, joka lähetetään lasten vanhemmille 

tiedotteena, kun alaikäisiä tavataan alkoholin parissa. 

Turku 

Liikkuvan poliisin työssä varhaista puuttumista toteutetaan yhteistyössä eri alojen 

kanssa useissa poliisitoiminnoissa joko yksin tai yhdessä muiden kanssa. Tässä varhaista 

puuttumista tarkastellaan vain liikenneturvallisuuden sektorilta. 

Osallistutaan yleisötapahtumiin, messuihin, vanhempainiltoihin ja erilaisiin iltamiin, 

joissa tuodaan esiin liikenneturvallisuusasiat. Tätä kautta pyritään nostamaan liikenneturvallisuus 

keskusteluun ja vaikuttamaan asenteisiin. 

Koulujen kanssa yhteistoiminnoissa keväisin ja syksyisin tarkistetaan koululaisten 

mopojen kunto. Viallisten ja viritettyjen mopojen osalta asianomaiselle annetaan korjausmääräys 

ja lasten vanhempia informoidaan mopon puutteista. Mikäli korjausta ei 

tule taikka epäkuntoisuudet toistuvat, seuraamuksena ovat sakko, lisävero, rekisterimerkinnät 

jne. 

Iltaisin ja viikonloppuisin, kun päätiellä liikenne hiljenee, suunnataan valvontaa 

mopoilijoiden kokoontumispaikoille ja kulkureiteille. Kunto- ja ajotapavalvonnan lisäksi 

pyritään ennalta estämään tarpeeton ja häiriötä aiheuttava ajo sekä kokoontumispaikalla 

puututaan alaikäisten alkoholin käyttöön. Alkoholitapaukset viedään vanhempien 

tietoon. 

15


Moottoripyörätapahtumissa ollaan läsnä ja avoimesti kerrotaan valvonnasta, pyörien 

rakentelusta ja turvallisuusriskeistä. 

Puolustusvoimien kanssa yhteistoimintaa tehdään puolen päivän mittaisella tietoiskulla 

jokaiselle saapumiserälle. Heille kerrotaan varuskunta-alueen lähiteiden liikenneturvallisuusriskeistä, 

väsyneenä ajamisen riskeistä sekä poliisin liikennevalvonnasta 

lähiteillä. Valvontaa suunnataan ensimmäisiin lomapäiviin ja tällä tavalla 

pyritään siihen, että lomille lähdöt ja paluut sujuisivat turvallisesti. 

Autojen rakenteluun ja virittämiseen pyritään vaikuttamaan niin, että auton rakenteet 

pysyvät turvallisina, eivätkä äänet nouse häiritseviksi. Heti ensimmäisiin viritelmiin 

puututaan, ettei rakentelu karkaa käsistä. 

Kaikki toimenpiteet tehdään julkisesti ja niistä tiedotetaan mahdollisimman laajasti, 

jotta valvonnan vaikuttavuus olisi mahdollisimman laaja. 

Rattijuoppojen osalta pyritään ”alkulähteille” eli paikoille, jonne ihmiset tulevat 

autoilla ja joissa nautitaan alkoholia. Pyritään siihen, että mahdollisimman moni jättäisi 

autonsa viimeistään ravintolan lähettyville, mieluummin jo kotiin. Käydään illan 

mittaan näyttäytymässä, osoitetaan, että valvontaa on, ja kerrotaan julkisen sanan 

kautta valvonnasta joko etukäteen, tai sitten paikallisradio tai muu tiedotusväline on 

mukana valvonnan aikana. 

Kunnallisille päätöksentekijöille ja tekniselle henkilöstölle jaetaan onnettomuustietoja 

yksikössä käytössä olevan henkilövahinkoanalyysin yhteenvedoista. 

HELSINGIN POLIISILAITOS 

MALMIN POLIISIPIIRI 

Tutkinnan toimet ja yhteistyö 

• Rikostutkinta asioissa, joissa on osallisina lapsia tai nuoria, 

pyritään keskittämään nuorten kuulemiseen perehtyneelle tutkijalle. 

• Ilmoitus tehdään asiakohtaisesti sosiaalivirastoon faksilla poliisin asiakkaaksi 

tulleesta nuoresta tai tietoon saaduista lastensuojelunäkökohdista. 

• Yhteydenpito suoraan lapsen tai nuoren oman alueen tai oman 

lastensuojeluviranomaisen kanssa. 

•Kuulusteluista ilmoitetaan suoraan alueen omalle lastensuojeluvalvojalle. 

• Alueen lastensuojeluvalvoja on sovitteluneuvotteluissa mukana. 

•Tehty yhteistyössä rikoksen uhreille suunnattu yhteystietoesite kouluille: 

SOSv, Poliisi, Rikosuhripäivystys, MLL. 

• Lasten ja nuorten väkivaltaan on puututtu tutkimalla myös alaikäisten keskinäisiä 

kaduilla ja kouluissa tapahtuneita juttuja. 

• Osallistuminen 22.9.2005 Mikkelin kesäyliopiston järjestämään seminaariin 

”Salataanko tietoa – kuullaanko lasta”. 

Yhteistyötahoja: 

• koulujen rehtorit 

• kohdelapsen opettaja ja vanhemmat 

•turvakotien työntekijät 

• SOS-auto akuuttiapu ja sieltä saatava Kriisiapu lapselle ja perheelle, 

jos ovat uhrin asemassa 

• II-linja nuorisoasema 

• ensihuoltolaitokset 

• lasten ja nuorten sairaalalääkärit (konsultointi) 

• nuorten Turvatalo 

• MLL 

•Pelastakaa Lapset ry. 

16


Lähipoliisitoiminta ja alueen oma sosiaalityöntekijä 

Aluepoliisit ja eri viranomaiset ovat tehneet monenlaista yhteistyötä nimenomaisesti 

syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Piirin oman sosiaalityöntekijän saamisen jälkeen lastensuojelu 

on noussut erityiseksi painopistealueeksi kenttäyksikössä. 

Partiot tekevät lastensuojelu- yms. ilmoituksia oma-aloitteisesti ja aktiivisesti omalle 

sosiaalityöntekijälle. Tämän ollessa poissa tiedot faxataan suoraan sosiaalitoimistoon. 

Akuuteissa tilanteissa soitetaan suoraan sosiaalipäivystykseen. Piirin oma 

sosiaalityöntekijä ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin perheen ja/tai lapsen auttamiseksi 

välittömästi. Tapaamisia kotona tai poliisilaitoksella toteutetaan yhdessä poliisin 

kanssa. 

Piirin sosiaalityöntekijä seuraa oma-aloitteisestikin kotihälytystehtäviä ja pyytää tehtävällä 

olevilta partioilta tarkentavia tietoja, mikäli arvelee sosiaalipuolen toimenpiteiden 

olevan tarpeen. 

Aluepoliisialueiden eri yhteisöjen kanssa on keskusteltu mm. joistain koulutusaiheista 

kuten pedofiliasta, insestistä, perheväkivallasta. Aluepoliisit ottavat osaa alueensa 

yhteisöjen tilaisuuksiin ja luennoivat tarvittaessa. 

Sosiaalitoimiston Näppäri-projekti: Partiot saattavat tiedon alaikäisestä (myös alle 

15 v) näpistelijästä heti ko. asioihin keskittyneille sosiaaliviranomaisille. Tarkoituksena 

on katkaista alkava rikoskierre välittömällä ja aktiivisella puuttumisella ja yhteistyössä 

lapsen huoltajien kanssa. 

Keväällä 2005 SM:n teemavalvontaisku ”alkoholin ennalta estävän vaikutuksen viikko” 

kohdistettiin alueen nuorisoon. 

Liikenneturvallisuus 

Turvaa lapsen koulutie -kampanja toteutetaan kattavasti alueen koulujen läheisyydessä. 

Liikennevalvontaa keskitetään muulloinkin koulujen lähistöön. 

Nuorisopoliisin (NUPON) tehtäväkuva 

• antaa oikeuskasvatusta peruskoulujen ala- ja yläasteilla, luennoida erityisesti 

ongelma-alueiden kouluissa ja erityiskouluissa sekä antaa tietoiskuja myös 

opettajille ja muulle koulun henkilökunnalle 

• antaa resurssien mukaan päihde- ja muuta valistusta myös lukioissa ja 

ammatillisissa oppilaitoksissa 

• osallistua vanhempainiltoihin sekä nuorten parissa tehtäviin projekteihin 

yhdessä muiden poliisilaitoksen yksikköjen kanssa 

• osallistua messu- ja muihin nuorisotapahtumiin resurssien mukaan 

• tehdä ennalta estävää verkostoyhteistyötä mm. maahanmuuttajanuorten ja 

syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten sekä heidän perheittensä kanssa 

• toimia yhteistyössä erityisesti lähipoliisien, huumepoliisin sekä poliisilaitoksen 

soittokunnan kanssa rikollisuuden ennalta estämiseksi 

• toimia yhteistyössä muiden viranomaisten, järjestöjen ja tiedotusvälineiden 

kanssa 

• luennoida pyydettäessä muille yhteistyötahoille sekä valmistaa tarvittavaa 

luentomateriaalia 

Nuorisopoliisin antama laillisuuskasvatus 

Peruskouluissa laillisuuskasvatusta on annettu ala-asteen 2., 4. ja 6. luokille (Ikäryhmät 

8-, 10- ja 12-vuotiaat) yksi tunti ja yläasteen 7.–9. luokille (ikäryhmä 13–15-vuotiaat) 

yksi tunti/luokka. Ikäryhmät on määritelty potentiaalisimmille rikoskierteen alkamis- 

ja kehittymisvaiheessa oleville ikäryhmälle. 

Syksyllä 2005 laillisuuskasvatuksen tehovalistus suunnataan erityiskouluihin (mm. 

koulukotikoulut). Koulutusta on tarkoitus antaa näissä kouluissa 1 krt/kk. Rehtoreiden 

mukaan poliisin ja erityisnuorten säännöllisillä kontakteilla on ollut merkitystä koulurauhan 

turvaamisessa ja oppilaiden käyttäytymistapojen muokkaamisessa. 

Nuorisopoliisin rikospreventiiviset projektit 

Aikalisä 

Keskustan poliisipiiriä vaivaavan 15–20-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten nuor- 

17


ten väkivaltarikollisuuden vähentämiseksi perustettu projekti. Työssä mukana ovat Keskustan 

poliisipiiri, Nuorisopoliisi, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja Helsinki Mission 

Nuorisopalvelut. 

Keskustan poliisipiirin toimittamien tietojen perusteella Nuorisopoliisi on kartoittanut 

20 somalialaistaustaisen nuoren keskeisen porukan, joka on alkavassa tai jo 

meneillään olevassa rikos- ja syrjäytymiskierteessä. Näiden nuorten joukossa on 3 veljessarjaa 

(isoveli–pikkuveli). 

Tarkoituksena on ohjata päivittäisen poliisitoiminnan ja rikostutkinnan ohella ongelmanuoret 

Helsinki Mission tukitoimien piiriin ja siten vähentää alueen rikollisuutta. 

Keskustan poliisin aseman seudulla suorittamaan tehostettuun valvontaan liitettiin 

kesän ajaksi nuorisopoliisista 2 poliisimiestä, joiden tarkoituksena oli seurata, valvoa 

ja puuttua erityisesti somalialaistaustaisten nuorten toimintaan alueella. Tämän lisäksi 

heidän tarkoituksena oli ohjata nuoria mukaan Helsinki Mission ryhmätoimintaan. 

Nuorisopoliisi toimi koko projektin aikana linkkinä kouluihin ja sidosryhmiin. 

Nuorisopoliisi ja sosiaalityöntekijä ottavat henkilökohtaisesti yhteyttä nuoriin ja heidän 

koteihinsa. Nuorille kerrotaan heidän nykyisen tilanteensa mahdolliset vaihtoehdot 

(osallistuminen ryhmään verrattuna rikoskierteen mukanaan tuomaan vankilakierteeseen, 

etu/haitta -punninta). Nuoret päättävät itse vapaaehtoisuuden pohjalta, 

lähtevätkö he mukaan Helsinki Mission toimintaan. Mikäli nuori jatkaa rikollista toimintaa, 

käytetään kaikkien viranomaisten keinovalikoimaa. 

Vesala-seuranta 

Nuorisopoliisi on kiinteästi mukana Vesalassa toimivassa projektissa, jolla pyritään 

ehkäisemään mahdollinen alkava nuorisorikollisuus/syrjäytyminen. Alueella on tilastollisesti 

merkittävässä määrin yksinhuoltaja-äitejä poikalapsineen. Nuorisopoliisi on 

mukana muun muassa erilaisissa tapahtumissa, joita paikallisella nuorisotalolla järjestetään. 

Malmin häirikkönuoret -seuranta 

Ala-Malmin yläasteella ilmeni kasvavaa kiinnostusta skinhead-aatetta kohtaan. Vihjetietojen 

mukaan koululla vieraili ulkopuolinen ”aatteenmies”, joka sai nuoremmat 

oppilaat leikkaamaan tukkansa ja hankkimaan pilottitakkeja. 

Nuorisopoliisi seuraa tilannetta edelleen yhdessä koulun ja vanhempainyhdistyksen 

kanssa. 

ITÄKESKUKSEN POLIISIPIIRI 

Idän Näppäri on näpistelystä kiinni jääneiden alle 15-vuotiaiden lasten tilanteeseen 

välittömästi reagoiva varhaisen puuttumisen työmuoto. Toiminta alkoi näpistelyprojektina 

1995, se vakinaistettiin myöhemmin, ja kuuluu Helsingin sosiaalivirastossa 

sosiaalipäivystyksen alaisuuteen. 

Vuonna 2004 Idän Näppärissä asioi yhteensä 496 lasta, heistä 445 tuli asiakkaaksi 

näpistelyn vuoksi. Loput (52) olivat syyllistyneet lieviin pahoinpitelyihin ja vahingontekoihin. 

Suurin osa tuli muualta kuin Itäkeskuksen kauppakeskuksesta, eniten Kontulan 

ostoskeskukselta ja Columbuksen kauppakeskuksesta ja vuosi vuodelta enemmän 

pienemmistä myymälöistä. 

Kiinni jääneiden määrän kasvulle yli sadalla vuodesta 2003 ei löydy yksiselitteistä 

syytä. Osaltaan siihen on vaikuttanut Idän Näppärin ja poliisin aktiivinen tiedottaminen 

kauppiaille siitä, että kaikista lasten näpistelyistä kannattaa ilmoittaa poliisille. 

Myös sillä, että 1.9.–31.12.2004 Näppärissä työskenteli kaksi työntekijää ja päivystys 

oli avoinna normaalia kattavammin, oli jonkin verran merkitystä; kiinni jääneiden määrän 

piikki (yht. 160) on syys–lokakuussa. 

Suurin osa lapsista on 12–14-vuotiaita, nuorimmat 7-vuotiaita. Poikia oli 57% (282) 

ja tyttöjä 43% (214). Tyttöjen osuus on laskenut, vuonna 2002 heitä oli 53%. Ulkomaalaisten 

lasten osuus kiinnijääneissä on laskenut kahdessa vuodessa 22:sta 16%:iin. 

Kansallisuuksista eniten on virolaisia, venäläisiä, somaleita ja arabimaiden lapsia. 

Idän Näppäri tekee tiivistä yhteistyötä poliisin, sosiaalitoimen ja varsinkin poliisi- 

18


asemalla työskentelevien sosiaalityöntekijöiden, näpistelevien lasten vanhempien 

sekä muiden toimijoiden kanssa. 

Kesällä 2005 Helsingin Näppäri-toiminta keskitettiin Itäkeskuksen kauppakeskukseen, 

kun Keskustan Näppärin kaksi työntekijää siirtyivät Idän Näppäriin. 

Poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyö Itä-Helsingissä: kotihälytystehtävät, perheväkivalta 

ja lastensuojelutapaukset 

Itäkeskuksen poliisi ja Itä-Helsingin sosiaalitoimi ovat tehneet järjestelmällistä ja vuosi 

vuodelta tiivistyvää yhteistyötä vuodesta 1998. Yhteistyötä tehtiin ennen sitäkin, mutta 

se ei ollut erityisen suunnitelmallista. 1998 laadittiin poliisipiirin omat toimintaohjeet 

eri yhteistyötilanteita varten. Ohjeet pohjautuvat Helsingin poliisilaitoksen (HPL) 

ohjeisiin, ovat vain hieman seikkaperäisempiä. Samassa yhteydessä perustettu Itä-Helsingin 

sosiaalitoimen ja poliisin yhteistyöryhmä on siitä lähtien kokoontunut kahdesti 

vuodessa. Yhteistyöryhmässä on viime vuosina ollut edustajia mm. seuraavilta muilta 

tahoilta: Idän Näppäri, Itäiseltä nuorisoasema ja Klaari. Kaikista kokouksista pidetään 

pöytäkirjaa, joka jaetaan kattavasti mukana oleville tahoille. 

2001 piirissä järjestettiin kotikeikka-työpaikkakoulutus kaikille poliiseille SM:n poliisiosaston 

pilottina. Mukana koulutuksessa olivat mm. alueen sosiaalityöntekijöitä. 

2002 vuoden alussa aloitti vakituinen sosiaalityöntekijä Itäkeskuksen poliisiasemalla. 

Poliisiasemalla työskentelevän sosiaalityöntekijän rooli lapsiperhe- ja muissa vakavissa 

tapauksissa on viipymättä välittää tieto paikallisiin sosiaalitoimistoihin. 

1998–2002 toimitettiin alueen sosiaalitoimelle tiedot kotipahoinpitelyistä ja kotihälytyksistä 

kuukausittain. Helmikuussa 2003 aloitettu kotihälytystehtävien sekä yksityisasunnossa 

tapahtuneiden pahoinpitelyrikosten viikkoanalyysi ja ko. tietojen toimittaminen 

sosiaalitoimelle on todettu hyväksi. Viikkoseurannan avulla sosiaalitoimi 

on parhaissa tapauksissa päässyt puuttumaan ongelmaperheiden akuutteihin tilanteiseen 

muutaman päivän sisällä tapahtuneesta. 

Sosiaalitoimelle on määrävälein toimitettu myös ”hakkaajat-uhrit” -pahoinpitelyrikostilastoja 

sekä tietoja kotihälytysosoitteista, joissa poliisi käy usein. 

Kenttäpartiot hoitavat lastensuojelu-, parisuhdeväkivalta- ym. ilmoitukset sosiaalitoimelle 

(tai poliisiasemalla työskentelevälle sosiaalityöntekijälle) entiseen tapaan 

ensimmäisen partion periaatteella. Aikaisempaa enemmän on alettu kiinnittää huomiota 

kaltoin kohdeltujen tai muutoin sosiaalitoimen palvelujen tarpeessa olevien vanhusten 

tilanteeseen. Partioita on kehotettu tekemään tapauksista ilmoitus sosiaalitoimelle. 

Vuosille 2004–2005 sovittuja yhteistyön painotuksia ovat olleet: 

•Viikkoraporttikäytännön jatkaminen. Perheväkivaltatapauksista tiedot tulevat 

sosiaalitoimelle noin viikon viiveellä. 

•Sosiaalitoimistoista lähetetään kirje perheelle, kun tieto väkivallasta tai muusta 

huolesta on tullut. 

•Perhekeskeinen ajattelu; perhe on keskeisessä asemassa lasten ongelmissa. 

Varhainen puuttuminen perheiden tilanteeseen entistä tehokkaammaksi. 

•Sosiaalityöntekijöitä poliisipartioiden mukaan viikonloppuiltaisin ja -öisin. 

•Aluepoliisit mukaan lastensuojelun viikkopalavereihin, muu yhteistyön 

kehittäminen. 

• Yhdessä sovitut toiminnan painotukset ovat osoitus siitä, että Itä-Helsingissä on 

löydetty Helsingin turvallisuusstrategian mukainen yhteinen työnäky 

varhaisessa puuttumisessa perheiden ongelmiin. Painotukset ovat pääosin 

toteutuneet. 

•Poliisin edustaja on ollut vuodesta 1999 mukana Kaakkoisen alueen (Helsingin 

kaupunki, Kaakkoinen suurpiiri) seksuaalisen riiston ja perheväkivallan 

yhteistyöryhmässä. Työryhmän tehtävänä on asiantuntijaelimenä selvitellä 

epäillyn seksuaalisen riiston ja/tai perheväkivallan kohteeksi joutuneiden lasten, 

nuorten ja perheiden tilanteita ja yhteistyössä löytää niihin sopivia varhaisen 

puuttumisen toimintamalleja. Työryhmässä on sosiaali-, terveys-, koulu-, 

19


päivähoito- ja neuvolatoimen sekä poliisin edustus. Paljolti sosiaaliviraston 

organisaatiomuutoksesta johtuen työryhmän toiminta on 2004–2005 ollut 

vähäisempää. Työryhmä on tuottanut seri-materiaalia viranomaisten ja muiden 

uhreja kohtaavien auttavien tahojen käyttöön. 

• Yhteistyöllä on ollut merkitystä. Itä-Helsingin väkiluku on kasvanut noin 20.000 

asukkaalla 1996–2005 (nykyinen asukasmäärä noin 146.000), mutta poliisin 

kotihälytys- ja perheväkivaltatehtävien määrä on pysynyt suunnilleen samalla 

tasolla. 

POIKKI – perheväkivaltaa kokeneiden tai kohdanneiden nuorten tukeminen -hanke 

POIKKI on Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyön, Snellun ja Nuorten Keskuksen 

2004 aloittama yhteistyöhanke. 2004 suoritetun moniammatillisen kartoitusja 

suunnitteluvaiheen jälkeen toiminta alkoi vuoden 2005 alkupuolella. Itäkeskuksen 

poliisi ja alueen sosiaalitoimi ovat olleet alusta alkaen mukana. Nuoria (noin 15–21 v) 

kohtaavat työntekijät on koulutettu tunnistamaan ja kohtaamaan perheväkivaltaa kokeneita 

tai kohdanneita nuoria sekä ohjaamaan heidät oikean avun piiriin. 

Työn ensisijaisena tavoitteena on saada väkivalta perheessä loppumaan. Tämä tarkoittaa 

sitä, että työntekijän epäillessä tai tietäessä väkivaltaa hän puuttuu tilanteeseen 

hyödyntäen viranomaisverkostoa. Työntekijä kartoittaa nuoren ja hänen perheensä 

tilannetta ja turvallisuutta. Samalla nuori saa mahdollisuuden purkaa pahaa oloaan ja 

käsitellä elämäänsä ulkopuolisen henkilön kanssa. Lopuksi työntekijä tai verkosto tarvittaessa 

ohjaa nuoren eteenpäin tarpeellisen tuen/hoidon piiriin. Lisäksi moniammatillisen 

verkostotiimin kanssa tehdään tukisuunnitelma sekä varasuunnitelma nuorelle/perheelle. 

Toiminta-alueena pilottivaiheessa on Vuosaari ja keskeiset toimijat Vuosaaren seurakunta, 

sosiaalitoimi sekä nuorisotoimi. Sosiaalityöntekijä Marko Timonen ja Itäkeskuksen 

poliisi ovat olleet mukana sopimassa pelisäännöistä; yhteistyö ja nuorten 

ohjaus hankeen piiriin toimii Vuosaaren lastensuojelun kautta. 

Maahanmuuttajien neuvontapiste ja muu yhteistyö maahanmuuttajien parissa 

Itä-Helsingissä asuu kolmannes Helsingin maahanmuuttajista, tällä hetkellä noin 

15.000 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Itäinen sosiaalikeskus, Itäkeskuksen poliisi ja 

muut viranomaiset aloittivat 1998 yhteistyön maahanmuuttajien kansalaistaitojen 

parantamiseksi ja mahdollisten ongelmien ennakolta estämiseksi. Vuosina 

1998–2000 järjestettiin lukuisia kansalaistaitokursseja mm. venäläisille, somalialaisille 

ja kurdeille. 

Hyvien kurssikokemusten pohjalta todettiin maahanmuuttajilla olevan jatkuva tiedon 

ja neuvojen tarve. Niinpä 1990-luvun lopulla Itäkeskukseen perustettiin maahanmuuttajien 

neuvontapiste. Se toimii Itäisen sosiaalikeskuksen alaisuudessa AVAIN-projektina 

ja toiminnan rahoittavat Helsingin kaupunki ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). 

Toiminta on keskittynyt juridiseen ja käytännölliseen neuvontaan, erilaisten tukimuotojen 

piiriin ohjaukseen sekä yhteistyöhön paikallisten viranomaisten ja muiden tahojen 

kanssa. 

Neuvontapiste sijaitsee poliisin naapurissa, Tallinnanaukio 1 A, 4. krs, ja sieltä ollaan 

tarpeen vaatiessa poliisiin yhteydessä erilaisissa maahanmuuttajiin liittyvissä asioissa. 

Poliisi myös ohjaa asiakkaana olevia maahanmuuttajia neuvontapisteeseen saamaan 

tarvitsemaansa tukea ja palvelua. 

MoNa-Tuki – monikulttuurinen naisten tuki -projekti väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille 

MoNa-Tuki, monikulttuurinen naisten tuki on Monika-Naiset liitto ry:n Urban II -rahoituksella 

toimiva palvelu (perhe)väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Itä-Helsingissä. 

Hanke alkoi 2004 helmikuussa ja rahoitus on 2005 loppuun saakka. 

Toimintamuotoina ovat päivystävä puhelin, neuvonta ja tuki/tukihenkilö asiakkaille 

sekä ohjaus tarvittaviin palveluihin (sosiaali- ja terveyspalvelut, turvakoti, poliisi, juristi 

ym.) omalla äidinkielellä (mm. suomi, venäjä, viro, englanti, kurdi, tagalog, persia 

(farsi), turkki). 

20


Helmi–marraskuussa 2004 kävi 49 asiakasta ja yhteydenottoja on ollut kaiken kaikkiaan 

521 (soitot, käynnit, asioinnit ym.). Osa asiakkaista tarvitsee pitkäaikaista tukea, 

joten työtä on mainitussa määrässä ollut riittävästi. Huolestuttavaa on, että asiakkaiden 

joukossa on ollut vain vähän lapsiperheitä. 

12.07.2004 aloitti toimintansa Monika-Naiset ry:n perustama, erityisesti maahanmuuttajanaisille 

tarkoitettu turva-asunto Itä-Helsingissä. Turva-asunto on tarkoitettu 

hengenvaarassa oleville väkivaltaa kokeneille naisille. Asiakaspaikkoja on 3–4 naiselle 

ja heidän lapsilleen. 

Itäkeskuksen poliisi tekee yhteistyötä projektin kanssa ja sosiaalityöntekijä Marko 

Timonen on ohjannut asiakkaita sen palvelujen piiriin. Vuonna 2005 on ilmennyt vakavia 

kunniaväkivallan uhka -tapauksia maahanmuuttajaperheissä. Niiden yhteydessä on 

tehty erittäin tiivistä yhteistyötä Monika-Naiset ry:n sekä muiden viranomaisten kanssa. 

Klaari Helsinki 

Vuonna 1995 Helsingissä käynnistyneestä nuorten päihteiden käytön ehkäisyä ja elämänhallinnan 

parantamista varten perustetusta Klaari-projektista muotoutui vakinaistettu 

moniammatillinen toimintamuoto vuoden 2003 alussa. Klaari Helsinki kuuluu 

sosiaaliviraston organisaatioon. Itä-Helsingissä toimii Itäinen Klaari, toiminta-alue 

sama kuin Itäkeskuksen poliisipiiri, ja siinä on kaksi Klaari-ohjaajaa koordinoimassa 

yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Itäkeskuksen poliisista on edustus Itäisen Klaarin 

ohjantaryhmässä. Klaari-toimintaa koko Helsingin alueella linjaa moniammatillinen 

Klaari Helsinki -ohjausryhmä, jossa ylikomisario Veli Hukkanen on HPL:n edustajana. 

Klaarin, Itäkeskuksen poliisin ja Itä-Helsingin sosiaalitoimen yhteishankkeina on luotu 

seuraavat työkalut ennalta estävän ja varhaisen puuttumisen pelikentälle: Rohkeuskoulutus 

(2001) ja Nuorten Pelikenttä (2003) -mallit. Rohkeuskoulutus on levinnyt koko 

Helsinkiin, osaan muuta pääkaupunkiseutua sekä lukuisille paikkakunnille Suomessa. 

Nuorten Pelikenttää on toistaiseksi kokeiltu erilaisissa projekteissa Itä-Helsingissä. 

Rohkenenko puuttua – osaanko toimia? Rohkeuskoulutus 

Rohkeuskoulutus-mallin tavoitteena on perheiden ja nuorten/lasten ongelmien (mm. 

väkivalta, muu kaltoin kohtelu, rikoksilla ja päihteillä oireilu, muut syrjäytymisriskit) 

varhainen tunnistaminen, rohkea puheeksi ottaminen ja moniammatillinen puuttuminen 

ja auttaminen. Rohkeuskoulutuksia on Itä-Helsingissä järjestetty vuodesta 2001. 

Ne aloitettiin ja järjestettiin kaikissa Itä-Helsingin kouluissa 2001–2002. Rohkeuskoulutuksen 

kohderyhminä olivat vanhemmat ja päiväkodit vuonna 2003. Kaikkia kouluasteita 

ja kohderyhmiä varten on räätälöity omat täsmäsisällöt; taulukkomuodossa 

olevat rohkeuskoulutus-kartat. Tilaisuuksia on järjestetty koulujen ja muiden kohderyhmien 

toivomusten mukaan. 

Vuonna 2004 rohkeuskoulutuksia järjestettiin neuvoloiden työntekijöille, Itäisen terveysaseman 

henkilökunnalle sekä kaikille Itä-Helsingin nuorisotyöntekijöille. Vuonna 

2005 koulutuksia on pidetty kouluterveydenhoitajille. Suunnittelussa ovat aina mukana 

kohderyhmän, sosiaalitoimen, Klaarin ja poliisin edustajat. Koulutusten sisällöt on 

aina suunniteltu huolellisesti ja kohderyhmille on tehty ennakkokyselyt. 

Rohkeuskoulutuksesta on tullut jatkuvasti kyselyjä eri tahoilta ja puolilta Suomea. 

Materiaalia on toimitettu kaikille siitä kiinnostuneille. Klaari Itä ja Itäkeskuksen poliisi 

ovat käyneet esittelemässä ja konsultoimassa rohkeuskoulutusta lukuisissa tilaisuuksissa, 

muutamissa myös vuonna 2004. 

Nuorten pelikenttä -hanke 

Itä-Helsingin Klaarin, poliisin, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimien, koulun, nuorisoaseman, 

nuorten kriisipisteen ym. avaintoimijoiden yhteistyönä työstettiin ”nuorten 

auttamisen pelikenttä” -ongelmanratkaisukartastoa 2001–2003. Se on tavallaan jatkoa 

rohkeuskoulutuksille, niissäkin käytettiin ns. karttoja. ”Nuorten pelikenttä” -kartta julkistettiin 

18.11.2003 järjestetyssä Idän verkostoseminaarissa, jossa oli mukana mm. tutkimusprofessori 

Tom Arnkil Stakesista. Pelikenttä-mallia on esitelty lukuisissa muissa 

tilaisuuksissa ja eri viranomaisten edustajille. 

21


Monen mielestä pelikenttä-kartta on paras tähän mennessä kehitellyistä verkostoyhteistyön 

työkaluista. Kartta auttaa ongelmanuoren/-tilanteen kohtaavaa henkilöä 

hahmottamaan sekä kokonaisuuden – ongelmien ja eri toimijoiden ”pelikentän” – että 

löytämään yksinkertaisen tavan hoitaa tilanne siten, että avun tarvitsija ohjautuu 

yhteiskunnan palveluketjun piiriin. 

Kartta selkeyttää ja auttaa paremmin hahmottamaan pirstaleista ja laajaa palvelujärjestelmää, 

siinä on kuvattu toimijoiden yhteiset pelisäännöt. Mallissa peräänkuulutetaan 

nuoren ensimmäiseksi kohtaavan ihmisen vastuuta siitä, että tämä antaisi 

aikaansa ja paneutuisi tilanteeseen eikä vain siirtäisi lasta tai nuorta nopeasti pois 

käsistään. On tärkeää saada lapsi/nuori tuen piiriin riittävän ajoissa ja saattaen vaihtaen 

palveluketjun seuraavalle toimijalle. Pelikenttätaulukossa on vahvasti mukana 

koko ajan myös perheen osuus, sillä vaikka lasta tai nuorta kohdataan ja autetaan perheestään 

erillään, on hän aina voimakkaasti osa lähiverkostoaan. 

Pelikenttä-kartaston toimivuutta on testattu pienimuotoisissa nuorten projekteissa, 

muun muassa Karavaani-projekti Herttoniemenrannassa 2003–2004. Laajemmassa 

käytössä se ei ole toistaiseksi ollut. 

Väkivallan vähentäminen ostoskeskuksilla ja toreilla ym. paikoilla 

Kontulan ostoskeskus 

Piirin tulossuunnitelmassa yksi keskeinen tavoite on ollut katuväkivallan ennakolta 

estäminen ja vähentäminen jo monta vuotta. Itäkeskuksen alueella katupahoinpitelyt 

ovat perinteisesti keskittyneet muutamaan paikkaan, pahimpina Kontulan ostoskeskus 

ja Turunlinnantien seutu Itäkeskuksessa. Pahoinpitelyt ajoittuvat suurelta osin viikonloppu-aamuöihin 

ravintoloiden sulkemisaikoihin, ja ainakin osasyy on ravintoloiden 

anniskelutoiminnassa. 

Em. kohteet valittiin piirin ”maaleiksi” vuonna 2002. Syksyllä 2002 käynnistettiin Kontulan 

ostoskeskus -projekti poliisin, STTV:n, Etelä-Suomen lääninhallituksen, ostoskeskuksen, 

vartioimisliikkeen sekä ravintoloiden edustajien yhteisessä palaverissa. 

Tilaisuudessa sovittiin uusista pelisäännöistä ja yhteistyön tiivistämisestä siten, että 

kaikki toimijat kantavat enemmän vastuuta ostoskeskuksen ja sen ympäristön turvallisuudesta 

(mm. ravintoloiden omavalvonnan parantaminen ja poliisin valvontakäyntien 

lisääminen). 

Ostoskeskuksen rikos- ja häiriötilannetta on seurattu vuosittain. Aluepoliisi ja partiot 

ovat valvoneet ja jalkautuneet aktiivisesti, ravintolavalvontakäyntejä on tehty joka 

vuosi enemmän. Yleisilme ostoskeskuksella ja sen ympäristössä on siistiytynyt ja 

2001–2004 tilastot osoittavat, että projekti on vaikuttanut myönteisesti ostoskeskuksen 

turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Ilman toimenpiteitä tilanne olisi varmasti heikentynyt. 

Tilanne on kuitenkin 2004 aikana muuttunut hieman heikompaan suuntaan. Syitä 

ovat alkoholiveron laskun vaikutukset ja Vinkki-piikkienvaihto- ja terveysneuvontapisteen 

siirto Kontulan terveysasemalle, ostoskeskuksen tuntumaan loppuvuodesta 2004. 

Asian johdosta aloitettiin neuvottelut Vinkin, terveysviraston ja muiden avaintahojen 

kanssa kevään 2005 aikana. Vinkin siirto Itäkeskukseen kesällä 2005 rauhoitti tilannetta 

Kontulassa, mutta kyseisten häiriöiden painopiste siirtyi Itäkeskukseen. 

Tallinnanaukio–Turunlinnantie–Itäkeskus 

Toinen maali-projekti aloitettiin helmikuussa 2003 samanlaisella mallilla kuin Kontulassa. 

Turunlinnantie–Itäkeskuksen melko pienellä alueella on 46 ravintolaa. Itäkeskuksen 

alueen ongelmat poikkeavat melko paljon Kontulan ostoskeskuksen tilanteesta, 

mutta yhtymäkohtiakin on. Ongelmia ja katuväkivaltaa ym. häiriöitä ennakolta estetään 

ja vähennetään mm. seuraavilla tavoilla: ravintoloiden omavalvontaa parantamalla, 

niiden järjestyksenvalvojien toiminnan laadulla, poliisin ravintolavalvontaa 

lisäämällä ja partio Bohemia-ravintolan kulmilla aina viikonloppuisin klo 00–04. 

Kaikkia em. toimenpiteitä on suoritettu. Yhteinen valvontaisku järjestettiin lääninhallituksen 

kanssa alueen ravintoloihin. Lisäksi Alkon myymäläpäällikön kanssa on 

keskusteltu pelisäännöistä – alkoholin myynnistä päihtyneille ja välittämisestä ala- 

22


ikäisille. Joidenkin ravintoloiden edustajilta on lääninhallitus vaatinut selvitystä alaikäisille 

tarjoilemisesta. 

Tallinnanaukion kehittämisestä viihtyisämmäksi järjestettiin yhteistyöpalaveri. 

Aukiosta tehdään torimainen alue, jossa päihtyneet eivät viihdy. Kaupunki laati alueen 

uudistamissuunnitelman, ja työ valmistui vuonna 2005. Liikenneongelman torialueelle 

kaupunki ratkaisi asentamalla tuloväylälle ajamisen estävän avaimella avattavan 

puomin. 

Alkoholista aiheutuvat haitat ovat työllistäneet poliisia edellisvuotta enemmän sekä 

Alkon että ravintoloiden aukioloaikana Tallinnanaukiolla. Päihtyneiden, häiriökäyttäytymisten 

ja pahoinpitelyjen määrä on jonkin verran lisääntynyt. Paikalta poistettujen 

määrä on yli seitsenkertaistunut (yht. 1197) edellisvuodesta, ja kolmannes niistä (noin 

400) tehtiin kesä–heinäkuussa. Ravintolapahoinpitelyjen määrä sen sijaan on laskenut 

jo toisena vuotena peräkkäin. 

Aluetta valvottiin koko vuosi 2004 erittäin tehostetusti. Tehtävien kirjaamiset on myös 

tehty aikaisempaa kattavammin, tämä selittää osan kohonneista tilastoista. Aiemmin 

piilossa olevasta tiedosta on tullut uuden toimintamallin myötä näkyvää. Poliisin ja 

muiden toimijoiden toimenpiteillä on ollut merkitystä alueen katurauhan säilyttämisessä 

kohtuullisella tasolla. 

Vuonna 2005 maalikohteeksi otettiin myös Herttoniemen metroasema ympäristöineen. 

Toimintaa on suunniteltu ja aloiteltu samantapaisella mallilla kuin kahdella muulla 

maalialueella. 

Polttoainevarkauksien vähentämisprojekti 

Itäkeskuksen poliisipiiri teki keväällä 2005 aloitteen bensanäpistysten ja -varkauksien 

ennakolta estämiseksi. Käytännön myötä on tullut selväksi, että huoltamoiden omilla 

toimenpiteillä pystyttäisiin vähentämään ko. rikosten määrää arviolta 80–90%, eli käytännössä 

lopettamaan se kokonaan. 

Huoltamoketjujen ja muiden yhteistyötahojen edustajat kutsuttiin koolle pohtimaan 

ongelmaa ja osapuolten valmiuksia yhteistyöhön. 

Ongelmana on, että polttoaineen tankkaaminen maksamatta on suhteellisen helppoa. 

Bensavarkauksia tehdään eniten Itä-Helsingissä ja Vantaalla. Idässä huoltoasemat 

ovat sijoittuneet lähes kaikki liikenteellisesti vilkkaiden väylien varteen: Itäväylä, Kehä I, 

Linnanherrantie ja Kontulantie. Bensanäpistykseen syyllistyneen on helppo kadota liikennevirtaan 

ja tavoittaminen ajosta on lähes mahdotonta. Lähes kaikki huoltoasemat 

sijaitsevat asutuksen keskellä, eli ovat kerrostalojen tai pientalojen ympäröimiä. 

Poliisin tavoitteena oli huoltamoihin kohdistuvan rikollisuuden vähentäminen, ensisijaisesti 

polttoainevarkauksien ja polttoainehävikin pienentäminen sekä yhtenä tärkeimmistä 

tekijöistä on myös työntekijöiden turvallisuuden ja työssä viihtymisen kehittyminen. 

Tämän onnistuessa jatkotavoitteina olisivat polttoainevarkaus esitutkintaprosessin 

tehostaminen, polttoainevarkauksista tehtävien rikosilmoitusten määrän vähentäminen 

sekä esitutkintaan käytettävän työajan vähentäminen. 

Yhteistyökokouksen ja jatkoneuvottelujen tuloksena huoltamoketjut eivät olleet valmiita 

yhteistyöhön poliisin esittämässä laajuudessa. Hanke jäi kuitenkin elämään, sitä 

ehkä kokeillaan pienemmällä paikkakunnalla jossain päin Suomea. 

Poliisin ja kaupungin kiinteistöyhtiöiden yhteistyö 

Yhteistyö aloitettiin 2000-luvun alussa ja se on laajentunut koskemaan kaikkia Itä-Helsingissä 

toimivia kaupungin kiinteistöyhtiöitä. Aluepoliisit ovat järjestäneet koulutusja 

keskustelutilaisuuksia isännöitsijöille, huoltomiehille ja muulle henkilökunnalle. 

Yhtiöihin on jaettu suojausneuvontatiedotteita asukkaille ja ilmoitustauluille jaettavaksi. 

Jotkut isännöitsijät ovat olleet säännöllisesti aluepoliisin mukana partiossa, jolloin 

on laputettu väärin pysäköityjä autoja, katsastettu rikosriskialttiita paikkoja (mm. 

valaistus, näkemäesteet ), toteutettu murtosuojausten parantamista jne. 

Yhteistyötä on tehty myös ongelma-asukastapauksissa (mm. huumeasunnot). 

Yhteistyön ansiosta väärät pysäköinnit ovat vähentyneet ja turvallisuus on parantu- 

23


nut kiinteistöjen alueilla. Kolmessa kiinteistöyhtiössä on asumisneuvoja, joiden palveluille 

näyttää olevan kovasti tarvetta. Myös yksityisten kiinteistöyhtiöiden kanssa on 

tehty tarvittavaa yhteistyötä. 

Yhteistyöllä on ennakolta estetty häiriöitä ja rikollisuutta ja edistetty turvallisuutta ja 

viihtyisyyttä lähiöissä. Huoltomiehet ja asukkaat havaitsevat alueilla orastavat ongelmat 

ja ilmiöt paljon varhaisemmassa vaiheessa kuin poliisi. Yhteistyöllä on lisätty etupainotteisuutta 

ja reagointinopeutta. 

24


ETELÄ-SUOMEN LÄÄNISTÄ 

• Yleisesti voidaan todeta, että kaikissa läänin kihlakunnissa tehdään jotakin 

varhaista puuttumista tarkoittavaa työtä – yhteistyötä. 

• Toiminnat on hyvin usein kytketty paikalliseen turvallisuusyhteistyöhön. 

• Toimintaa tehdään paljon projekteina, joka tarkoittaa, että työ päättyy aikanaan. 

Paikoin toimintaa on ilahduttavasti jatkettu projektien päättymisen jälkeenkin. 

• Vaikuttavuusarviot eivät ole kovin yleisiä raporteissa. 

ESPOO 

Pääasiassa turvallisuussuunnitelmaan kytkettyjä useita erilaisia hankkeita. Osa hankkeista 

toteutuu toimijoiden rakenteissa, osa projekteina. Mukana myös perheväkivallan 

ja päihteiden käyttöön kohdennettuja toimintoja. 

Merkittävimmistä voidaan mainita: 

JOUKO eli nuorten rikostentekijöiden joudutettu käsittely Espoossa ja Kirkkonummella. 

Hankkeesta tehdään parhaillaan alipäällystötutkintoon liittyvää tutkielmaa. 

AikaEuro -projekti Leppävaaran suuralueella. Tavoitteena on: 

• vähentää lasten ja nuorten päihdekokeiluja ja -käyttöä vaikuttamalla heidän 

elinpiirinsä ja ympäristönsä asenteisiin 

• vahvistaa yhteisöllisyyttä sitouttamalla lasten ja nuorten vanhemmat ja alueen 

muut toimijat päihteidenkäyttöä ennaltaehkäisevään toimintaan ja 

• rakentaa yhdessä alueen toimijoiden, vapaaehtoisten ja ammattilaisten kanssa 

alueellinen ja pitkäjännitteinen yhteistyömalli lasten ja nuorten 

päihteidenkäyttöä ehkäisevään ja sosiaalista pääomaa kasvattavaan työhön 

• projektista on valmistunut helmikuussa 2005 ensimmäinen arviointiyhteenveto 

• AikaEuro -projektin sisällä on käynnistetty K-18 -hanke. Tavoitteena on 

– minimoida nuorten alkoholi- ja tupakkatuotteiden ostoyritykset sekä saada 

myymälät, kioskit, huoltoasemat ja ravintolat kiinnittämään entistä enemmän 

huomiota alaikäisiin asiakkaisiin kysymällä henkilöllisyyspaperit kaikilta 

nuoren näköisiltä asiakkailta 

– saada hankkeeseen mukaan video- ja dvd-elokuvien sekä erilaisten pelien 

myyjät ja vuokraajat 

– luoda positiivinen vuorovaikutus ja yhteistyö alueen toimijoiden, 

viranomaisten ja asukkaiden välillä 

AikaEuron prosessointia on arvioitu. 

FORSSA 

Forssassa on valmistunut poikkeuksellisen laaja ja huolellisesti valmisteltu, kaikki kihlakunnan 

ja seutukunnan kunnat kattava hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia. 

Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaan vuoteen 2010 sisältyviä varhaista 

puuttumista tarkoittavista hankkeista mainitaan 

1) Varhaisen tuen ja auttamisen poliisin toimintamallin rakentaminen ja toteuttaminen 

päivähoidossa ja koulussa 

Kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat. Yhteistyötahoina toimivat poliisi, sosiaalitoimi, 

päivähoito, koulu, oppilashuolto, kouluterveydenhuolto, nuorisotoimi. Toimintamallina 

on ”huolen vyöhykkeet” -menettely. 

Forssan poliisin toimenpiteitä 15–17-vuotiaiden rikoksesta epäiltyjen osalta on kehitetty 

niin, että poliisin toimesta tilataan epäiltyä koskeva henkilötutkinta jo esitutkinnan 

alkuvaiheessa (tutkintasihteeri tilaa) ja tehdään epäillyn osalta ilmoitus syyttäjälle 

(tutkinnanjohtaja ilmoittaa). Po. rikosilmoitus asetetaan punaiseen muovikansioon 

25


ja sen mukaan laitetaan ns. ”Kuormakirja”, jolla seurataan rikosprosessin etenemistä 

ja kestoa (poliisi–syyttäjä–tuomioistuin). Tutkinta nuorten tekemien rikosten osalta on 

enintään 1 kk. 

Kaikkien alle 18-vuotiaiden rikoksista tai teoista ilmoitetaan holhoojalle. 

Myös rangaistusvaatimusmenettelyssä hoidetusta jutusta ilmoitetaan sosiaaliviranomaiselle. 

Alle 15-vuotiaiden tekemistä rikoksista kirjataan rikosilmoitus ja lähetetään 

tiedoksi tekijän kotikunnan sosiaaliviranomaiselle. 

2) Perheväkivallan toimenpideohjelman toteuttaminen seudulla 

Seudullinen perheväkivaltatyöryhmä on laatinut loppuraportissaan pysyvän toimintamallin 

Forssan seudulle. Poliisilaitos on laatinut omaa toimintaansa varten erilliset 

ohjeet vuoden 2005 alussa. Perhe- ja läheisväkivaltaan liittyvien asioiden yhdyshenkilöksi 

on nimetty poliisimies. Poliisin yhdyshenkilö on ollut koko ajan tiiviisti 

mukana luomassa pysyvää toimintamallia ja on sitä edelleen kehittämässä 

sidososapuolten kanssa. 

Lastensuojeluilmoitukset tehdään sellaisista perheväkivaltatapauksista, joiden piirissä 

on lapsia, riippumatta siitä, ovatko lapset väkivallan kohteena vai ei. Koska poliisi 

on avainhenkilö toteamaan akuutin tapahtuneen väkivallan, ohje velvoittaa erityisesti 

kenttäjohtajia, partiomiehiä ja tutkijoita. 

Ilmoittamista varten on suunniteltu erillinen lomake (lastensuojeluilmoitus, ilmoitus 

perheväkivallasta, ilmoitus muusta läheisväkivallasta). Kiireellisessä tapauksessa, ellei 

tilanne edellytä välittömiä päivystysluonteisia toimia, kuten lapsen välitöntä huostaanottoa, 

täytetty lomake toimitetaan viipymättä lapsen kotikunnan sosiaalitoimistoon 

faksilla. Tästä tiedotetaan perheväkivallan yhdyshenkilölle. Ei-kiireellisissä tapauksissa 

lomake lähetetään yhdyshenkilön toimesta. 

HAMINA 

Yhteensä viisi työryhmää, joiden kohteena on pääasiassa kouluikäinen nuoriso. Painottuvat 

kaikki tiedottamiseen, mutta esim. näpistelyn kohdalla (Vekara-työryhmä) 

myös taustatilanteen selvittämiseen. 

Tuloksia on näkynyt niin, että ikäpolvittain jää tietty rypäs tai yksittäinen henkilö kiinni, 

jonka jälkeen ei tapauksia tuossa ikäluokassa juurikaan ole, kun viidakkorumpu kertoo 

näpistyksen seuraamuksista. 

Kihlakunnassa on hyväksytty päihdestrategia, jossa osio myös nuorille; toimii valvonnan 

ja ilmoittamismenettelyn kautta. 

Toiminta ollut tuloksellista, kun ollaan saatu ryhmittymät samaan tilaan ja päästy keskustelemaan 

asioista. Toisena esimerkkinä syrjäytymisen ehkäiseminen ja koulukiusatuksi 

tuleminen. Suoralla puuttumisella päästy hyviin tuloksiin. 

HEINOLA 

Heinolan kihlakunnan kuntia koskien on laadittu 22.11.2001 päivätty yhteinen turvallisuussuunnitelma. 

Syrjäytymisen ehkäisy: Poliisi oli mukana Opetusalan koulutuskeskuksen 2001–2003 

toteuttaman ”Synergia”-projektin moniammatillisessa ohjausryhmässä. Projektin tarkoitus 

oli etsiä keinoja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien opintojen keskeyttämiseen 

ja syrjäytymiseen. Projektin jälkeen ohjausryhmässä olleiden viranomaisym. 

tahojen yhteistyö on jatkunut. 

Päihteet, nuorten rikosprosessin nopeuttaminen: Poliisi on ollut mukana jo useita vuosia 

toimineessa nuorten päihteiden käytön torjumiseen pyrkivässä ”Päde”-ryhmässä, 

sekä Jyränkölän setlementin toteuttamassa ”Vetoketju”-päihdepalveluprojektissa, joka 

alkoi keväällä 2004. 

Vuoden 2004 alusta aloitettiin Heinolan kihlakunnan alueella projekti, jolla pyritään 

nuorten, 15–17-vuotiaiden henkilöiden tekemien rikosten nopeutettuun käsittelyyn. 

Projektissa ovat poliisin ohella mukana kihlakunnan syyttäjäosasto, Heinolan käräjäoikeus 

ja sosiaalikeskus, sekä paikallinen sovittelutoimisto. 

26

Hyviä käytäntöjä Etelä-Suomen läänistä 

Väkivalta: Lasten ja nuorten väkivaltaiseen käyttäytymiseen puututaan tehostetusti 

muun muassa siten, että koulujen ja muiden oppilaitosten alueella tapahtuneet väkivaltakäyttäytymiset 

tutkitaan ripeästi. 

Rattijuopot: Nuorten osalta päihdeseurantaan määrääminen tehdään pääsääntöisesti 

ensimmäisen teon jälkeen. 

HYVINKÄÄ 

Kihlakunnassa on huolellisesti tehty ja kattava turvallisuussuunnitelma. Toiminta on 

jakautunut alueellisiin työryhmiin. Keskustan aluetyöryhmä on kiinnittänyt huomiota 

myös lasten ja nuorten näpistämisiin. Laadittu mm. tiedotusvihkonen. 

Kampanja on ollut toiminnassa puolisen vuotta ja kokemukset ovat hyviä. Vaikutukset 

ovat olleet toivottuja. 

HÄMEENLINNA 

Hämeenlinnan kaupungissa on toiminut Lähiö-2000 -projekti erillisrahoituksella ja siihen 

osin liittynyt Lyömätön Hämeenlinna -projekti. Molemmista saatiin hyviä kokemuksia. 

Ankkuri-hanke. Perustuu kihlakunnan turvallisuussuunnitelmaan. Se on seudullinen 

kihlakunnan ja seudun kaikkiin kuntiin ulottuva EU-rahoitteinen Hämeenlinnan kihlakunnan 

poliisilaitoksen hallinnoima seudullinen hanke. 

Hankkeen kohderyhmän muodostavat poliisin kanssa tekemisiin joutuneet alle 15 v. 

ja alle 18 v. ensimmäistä kertaa rikoksiin syyllistyneet tai rikoksen uhriksi joutuneet 

ja/tai päihteitä/huumeita käyttävät sekä mielenterveysongelmaiset nuoret sekä heidän 

läheisensä, samoin perheväkivaltaperheet joissa on alaikäisiä lapsia. 

Tavoitteet 

Alaikäisten ja nuorten rikollisuuden torjunta ja ennaltaehkäisy 

• nuoren asiakkaan kokonaisvaltainen elämäntilanteen ja avun tarpeen arviointi 

• joustavan ja katkeamattoman palveluketjun luominen 

• huumausaineiden kysynnän ehkäiseminen Hämeenlinnan seutukunnan alueella 

Viranomaisyhteistyön, verkostojen ja palvelujärjestelmän kehittäminen 

• moniammatillisten palvelutiimien ja toimintamallien kehittäminen väkivalta-, 

kriisi- ja traumatyöhön 

• kolmannen sektorin kytkeminen yhteistyöhön 

Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen 

• rikostentorjuntaohjelmien toteuttaminen molemmissa maissa 

• viranomaisyhteistyön kehittäminen; ymmärryksen lisääminen ja ammattitaidon 

syventäminen viranomaisten kesken 

• rajoja ylittävän huumausainerikollisuuden torjunta paikallistason lähtökohdista 

Kriisi- ja traumatyön lisäksi tiimi tarjoaa tukea/apua ryhmätoiminnan kautta. Projektin 

aikana on kehitetty kolme ryhmätyön mallia ehkäisemään nuorten syrjäytymistä: 

1. Orastavan rikoskierteen torjumiseksi toiminnallinen ryhmä 

2. Sosiaalista kuntoutusta tarjoava hevostoimintaryhmä 

3. Elämänhallintaa tukeva ryhmä tytöille 

Projektin aikana on tehokkaasti kehitetty yhteistyötä sosiaalityön, terveydenhuollon, 

nuorisotyön ja poliisihallinnon välillä niin paikallisella tasolla kuin myös seudullisesti. 

Projektin aikana Ankkuri-tiimi on hoitanut 555 nuorten juttua ja 45% niistä on ohjattu 

jatkotyön piiriin. Hyvä on todeta, että 65% tilastoiduista jutuista eivät johtaneet jatkotyöskentelyyn. 

Rikostilastot yleisesti näyttävät olevan Hämeenlinnan seudun alueella laskusuunnassa. 

Positiivista on senkin, että ankkuritilastot ovat nousussa, koska poliisi vastaa 

tehokkaammin alaikäisten tekemiin rikoksiin ja ohjaa heidät ankkuritiimin käsittelyyn. 

Tiimin tehokkaan työn tuloksena alaikäisiä rikosten uusijoita on kuitenkin yksittäisiä. 

Moniammatillisen viranomaisyhteistyön merkitys näkyy työn tuloksellisuudessa. 

27


Yhteistyö hyödyttää niin asiakasta, viranomaista kuin organisaatiotakin. Asiakasta ei 

enää pompotella viranomaiselta toiselle eikä hän jää byrokratian rattaisiin. Moniammatillisella 

yhteistyöllä saavutetaan nopea ja joustava palveluketju, mikä luo turvallisuutta 

ja onnistumisen mahdollisuuksia asiakkaalle. Moniammatillisen viranomaistyön 

hyöty viranomaisille on asiantuntija-avun nopea saatavuus, mikä auttaa viranomaisia 

ratkaisemaan ongelmia ja haasteita paremmalla tiedolla. 

IMATRA 

1980-luvulta alkaen toteutettujen alue- ja nuorisopoliisijärjestelyjen ansiosta poliisilla 

on ollut jatkuvasti toimivat suhteet koulu- ja nuorisotoimeen. Turvallisuuden vuoksi 

-rikoksentorjuntaohjelman (Imatra, Ruokolahti ja Rautjärvi) ja Parikkalan kunnan turvallisuussuunnitelman 

ensimmäisten versioiden valmistumisen jälkeen vuodesta 2001 

alkaen yhteistyö kunnan toimijoiden ja yksityissektorin, lähinnä kauppiasyhdistyksen 

kautta ja kauppiaiden kanssa on edelleen lisääntynyt. Rikoksentorjuntaohjelman pohjalta 

on saatu aikaan säännönmukainen yhteistyö Imatran kaupungin sosiaalitoimen 

ja poliisin välillä siten, että yhteispalaveri pidetään joka viikko poliisilaitoksella. 

JORI – Nuorten rikosasioiden joudutettu rikosprosessi 

Viikottaiset palaverit on aloitettu vuonna 2001. Palavereihin osallistuvat sosiaalitoimen 

edustajat ja poliisin edustaja. Palaverissa käydään läpi rikosilmoitukset, joissa tekijänä 

on alle 18-vuotias. Lisäksi käydään läpi viikon aikana poliisin tekemät lastensuojeluilmoitukset, 

jotka toimitetaan viikon aikana sosiaalitoimistoon kuriiripostissa sitä 

mukaa kun niitä tehdään. Palaveri on parantanut sosiaalitoimen ja poliisin välistä tiedonkulkua 

merkittävästi ja edelleen parantanut osapuolten luottamuksellisia suhteita. 

Tiedonkulun nopeutumisen seurauksena asioihin puuttuminen ja eteenpäin vieminen 

tapahtuu huomattavasti aikaisempaa joutuisammin. 

YANGSTERI – Alle 15-vuotiaiden näpistelijöiden prosessi 

Yangsteriksi ristitty toiminta aloitettiin vuonna 2002. Tuolloin vielä toiminut Sovinnon 

vuoksi ry toimi järjestelyssä keskeisenä toimijana hoitaen asiassa lastensuojeluviranomaisen 

osuuden. Kauppiasyhdistyksen kautta kauppiaille jaettiin esitteitä, joissa 

kehotettiin ilmoittamaan kaikki näpistykset poliisille ja täyttämään ilmoituslomake, joka 

pyydettiin lähettämään Sovinnon vuoksi ry:n toimistoon, josta asiasta ilmoitettiin välittömästi 

näpistelijän kotiin ja lastensuojeluviranomaiselle. Huoltajat ja lapsi kutsuttiin 

toimistoon, jossa keskustelussa pyrittiin vastuuttamaan lapsi teostaan, kasvattamaan 

rikollisuuden vastaisia asenteita ja ehkäisemään lasta joutumasta vakavampaan ja jatkuvaan 

rikoskierteeseen. Toiminta näytti tuottavan hyviä tuloksia päätellen menettelyyn 

tulleiden uusijoiden hyvin vähäisestä määrästä. Heitä tuli vuosittain vain pari, kun 

menettelyssä oli ollut 40–50 lasta. Sovinnon vuoksi ry joutui lopettamaan toimintansa 

kaupungin rahoituksen loputtua. Nykyisin Yangsteri-toiminta on osana muuta kaupungin 

sosiaalitointa. Kauppiailta tulevat ilmoitukset ovat kuitenkin merkittävästi 

vähentyneet, johon vaikuttanee kauppojen kiristynyt työtahti, jolloin pienet näpistysasiat 

helposti jätetään ilmoittamatta. Ilmoitusaktiivisuuden parantamiseksi on menossa 

kampanja. 

Perhe ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja hoidon toimintamalli 

Toimintamalli valmisteltiin Imatran kaupunkiin laajapohjaisessa yhteistyössä kaupungin 

viranomaisten, seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksen, Vuoksenlaakson 

Ensi- ja turvakodin ja poliisin välillä. Ohjelma jakaantuu viiteen osaan (ehkäisevä 

työ, tiedottaminen, moniammatillinen yhteistyö, tutkiminen, hoitoonohjaus ja hoito 

sekä koulutus ja työnohjaus). Ohjelmassa on keskeisesti esillä lastensuojelunäkökulma. 

Lastensuojelulain 40 §:n mukaista ilmoitusvelvollisuutta korostetaan ja perheväkivallan 

merkkien havaitseminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen ovat keskeisesti esillä, 

alkaen neuvoloiden, päiväkotien ja kouluterveydenhoidon mahdollisuuksista perheväkivallan 

havaitsemisessa ja hoitoonohjauksessa. Poliisilla tutkinnassa olevien perheväkivaltatapausten 

tekijät pyritään ohjaamaan hoitoon. Vuonna 2005 on menossa 

Väkivallaton Imatra -teemavuosi, jonka toteuttamiseen on saatu osarahoitusta Rikok- 

28


sentorjuntaneuvostolta. Toimintamalli ei vielä ole alkanut toimia täysitehoisesti ja teemavuoden 

tuloksia on vielä ennen aikaista arvioida. Toimintamallin laatinut väkivaltatyöryhmä 

on kuitenkin toimiva ja erityisen laajapohjainen työryhmä, jonka toimintamahdollisuudet 

jatkossakin ovat hyvät. 

KESKI-UUSIMAA 

Varpuke-hanke 

Kuntien turvallisuusstrategian käytännön toteuttamisen varmistamiseksi on kihlakunnan 

alueella laadittu menettely, jolla vuosittain (käytännössä useamman vuoden 

ajaksi) kerrallaan valitaan tietty toiminnan painopistealue, jolla tavoitteena on toiminnan 

kehittäminen ja joka on kriittinen tekijä kuntien turvallisuustilanne huomioiden. 

Vuosina 2003–2005 painopistealueena on ollut nuorisotoimi painottuen nuorten 

päihteiden käytön vähentämiseen. Toimintamalliksi on otettu Varpuke-hanke. 

Toiminnan tavoitteet ovat: 

• rikolliseksi rekrytoitumisen torjunta 

• nuorten ja lasten aktiviteetit 

• nuorten päihteiden käyttö 

• turvallinen opiskeluympäristö 

• syrjäytymisen estäminen 

Poliisin rooli painottuu Varpuke-hankkeessa järjestyshäiriöiden ja nuorten tekemien 

rikosten rikollisuuden sekä tiettyjen ”muoti-ilmiöiden ja -rikosten” tunnistamiseen, 

niistä informointiin ja yhteistyössä torjuntakeinojen hakemiseen, koska poliisin valvonta- 

ja tutkintatoimi ei kata kaikkea keinovalikoimaa. 

Vuonna 2005 rikostilastojen mukaan nuorten osuus rikoksentekijöissä on vähentynyt 

edellisiin vuosiin verrattuna. Eniten poliisin tietoon tulleista rikoksista on vähentynyt 

alle 15-vuotiaiden osuus. Toteutettu toimintamalli sosiaalityöntekijöiden ja nuorisotoimen 

kanssa vaikuttaa kehitykseen varmasti, joskin pienenevät nuorten ikäluokat 

myös selittänevät osittain kuvattua kehitystä. Tuloksia poliisi ei voi ottaa pelkästään 

omaan piikkiinsä, vaan kyseessä on pitkäaikainen työ turvallisuusstrategian toteuttamiseksi 

kunnissa yhdessä eri toimijoiden kanssa. 

Varpuke-hankkeen mukaisena kihlakunnan kuntien nuorisotoimen osalta tuloksia on 

todettavissa (työ jatkuu); muun muassa toiminnan yhdenmukaistaminen, yhteisen 

sekä ristiinkoulutuksen toteuttaminen, palaverikäytäntöjen luominen johtamisen välineeksi, 

päällekkäisyyksien karsiminen, hyvien toimintamallien hyödyntäminen toisista 

kunnista, samantasoisen puuttumiskynnyksen luominen mm. nuorisodiskoissa, 

samat pelisäännöt, vastavuoroinen tiedonkulku ja toistensa tunteminen ovat kehittyneet 

vuodesta 2003 toteutetussa nuorisotyössä. 

Synergiaetuna on todettava myös kolmen kunnan yhteisten nuorisotoimen koulutushankkeiden 

ja niiden rahoittaminen. 

KOTKA 

Poliisi on mukana neljässä projektissa; lisäksi on nuorten tekemien rikosten nopean 

läpiviemisen ohjelma sekä viikkopalaveritoiminta. Erikseen on aihetta mainita LANU 

-projekti ja Lapsen paras -projekti, joissa molemmissa varhaisen puuttumisen sisältöjä. 

KOUVOLA 

Kirje kotiin -toiminta; (vuodesta 1978 lähtien) jokaisen alle 18-vuotiaan rikokseen, häiritsevään 

juopumukseen syyllistyneen kotiin lähetetään kirje. Sosiaalityöntekijöiden 

tullessa taloon 2001 toiminta on vielä syventynyt. Jos alle 15-vuotias tavataan juopuneena 

tai alkoholijuomaa hallussa, otetaan välittömästi yhteyttä kotiin/huoltajaan ja 

pyydetään noutamaan lapsi poliisiasemalta. 

Sosiaalityöntekijöiden myötä myös kotiolojen kartoittaminen on parantunut; on paljastunut 

hyväksikäyttöepäilyjä, lähisuhdeväkivaltaa jne. Yhteydenotoilla on ollut positiivinen 

vaikutus; uusimiset harvinaisia ja kasaantuvat tietyille ongelmallisille perheille. 

29


Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen (vuodesta 2004). Poliisissa työskentelevät sosiaalityöntekijät 

puhuttavat systemaattisesti kaikkia perheväkivallan osapuolia. Toiminta 

ollut käynnissä vasta vuodesta 2004, mutta vaikutukset selvästi positiiviset; vain muutama 

uusimistapaus. 

Lupahallinnossa 0-promille periaate. Lupapäätöksissä, jotka koskevat pääasiassa alle 

18-vuotiaille suunnattuja konsertteja yms. yleisötilaisuuksia, lupaehtoihin kirjataan 

0-promille periaate. 

Käytäntö ollut voimassa pari vuotta ja tulokset alkavat näkyä. Diskoissa ja konserteissa 

väki käyttäytyy hyvin (ei pahoinpitelyjä, ei juurikaan muuta häiriötä jne.) Haittana 

on, että väki on myös jonkin verran vähentynyt. 

Nuorten rikoksentekijöiden erityiskohtelu. Sosiaalityöntekijät jututtavat säännöllisesti 

kaikkia alle 18-v rikoksiin syyllistyneitä ja yhdessä muiden viranomaisten kanssa mietitään 

sopivia jatkotoimia (mm. päihdekuntoutusta). Sopivalla tavalla myös varmistetaan, 

että sovitut toimenpiteet lähtevät käyntiin. 

LAHTI 

Vuosien 2003–2004 aikana toimeenpantiin Varhaisen ja kokonaisvaltaisen puuttumisen 

hanke. Hanke on päättynyt, loppuraportti julkistettiin 24.5.2004. Hankkeen myötä 

toiminta saatiin käynnistettyä ja nuorten rikoksentekijöiden ja syrjäytymisvaarassa olevien 

henkilöiden asiat nostettua sillä tavalla moniammatillisen yhteistyön tuloksena 

esille, että käytännöt yhtenäistyivät ja asia tiedostetaan eri viranomaisten työskentelyssä. 

Työtä päätettiin jatkaa ohjausryhmän toimesta ja sen jälkeen on kokoonnuttu joitakin 

kertoja tarkistamaan hankkeen tuottamien asioiden eteneminen ja kuultu kuntien 

raportit asioiden hoidon malleista. 

Tiedonkulku kentältä lapsen kotiin -toiminta. Kenttäpartioita varten on laadittu kaavake, 

niitä tapauksia varten, jossa poliisipartio puuttuu alaikäisen toimintaan. Kaavakkeeseen 

merkitään tieto siitä saatiinko lapsen kotiin yhteys vai ei. Partio toimittaa 

kaavakkeen poliisilaitoksella esimiehelle joka välittää sen edelleen ennalta estävää toimintaa 

koordinoivalle ylikonstaapelille. 

Toiminnan tuloksista ei ole vielä laadittu selvityksiä. Selvää on, että poliisin ja lasten 

vanhempien parantunut tiedonkulku on ainakin osassa tapauksissa ollut omiaan 

vähentämään lapsen häiritsevää käytöstä yleisillä paikoilla. 

LAPPEENRANTA 

Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten tekemiin tai heihin kohdistuviin rikoksiin: 

Vintiö-toiminta 

Alkoi vuonna 1995 – kahden samanmielisen eri virkakuntaan, poliisiin ja sosiaalivirastoon 

kuuluvan henkilön yhteistyöstä yksittäistapauksen tiimoilta. Poliisihenkilöstölle 

on annettu ohjeet kirjata kaikista alle 15-vuotiaidenkin tekemistä rikoksista ilmoitus. 

Liikkeenharjoittajille on annettu ohjeet ilmoittaa esim. näpistyksistä poliisille. Käytännössä 

toiminta tapahtuu siten, että alle 15-vuotiasta koskeva ilmoitus menee sosiaalityöntekijälle, 

joka kutsuu koolle poliisin, koulukuraattorin, rikokseen epäillyn alaikäisen 

vanhempineen. Kokouksessa käsitellään asia sekä alaikäisen tilannetta muutoinkin. 

Vuosien varrella käsittely on laajentunut muunkinlaisiin tapauksiin kuin näpistelyihin 

esim. alaikäisen päihteiden käyttöä on kokouksissa käsitelty. Toiminnan vaikutuksesta 

voidaan todeta, että Vintiössä käyneiden alaikäisten uusiminen on erittäin 

alhaista. Vuosien varrella omaisuusrikosten määrät ovat Lappeenrannassa laskeneet, 

mihin lienee osaltaan vaikuttanut pitkäjänteinen alaikäisiin ”lainrikkojiin” kohdistunut 

toiminta. 

Suunniteltu yhteistyö koulujen kanssa 

Periytyy 1980-luvulta, jolloin poliisilaitoksella kouluyhteistyöhön sijoitettiin päätoimisesti 

yksi poliisimies. Välillä vähän vaisumpaa, jälleen on toiminta vilkasta uuden ihmisen 

valinnan myötä. 

30


Luumäen palvelutoimisto on hoitanut yhteistyön alueellaan nimismiespiirin ajoilta 

asti. Kouluyhteistyötä tekeville on annettu työohjeeksi toteuttaa toimintaa etukäteen 

laaditun suunnitelman mukaisesti. Poliisimies kiertää kouluviraston kanssa tehdyn 

suunnitelman mukaan tietyt luokka-asteet lukuvuoden aikana. Palvelutoimistojen toiminta-alueilla 

palvelutoimiston poliisimiehet hoitavat valistustoiminnan. Tutuksi tullut 

poliisimies on hoitanut myös koulujen ongelmatapauksia; etnisiä riitoja sekä kiusaamisia. 

Kouluyhteistyössä vakituisesti mukana oleva poliisimies toimii myös Vintiötoiminnassa. 

Vaikutuksia mm: koululaiset ovat saaneet tietoja normeista; kiistakumppanit ovat 

sopineet kiistansa. 

Toimiminen oppilashuoltotyöryhmässä sai alkunsa jo nimismiespiirin ajoilta. Luumäen 

palvelutoimiston poliisimies osallistuu oppilashuoltotyöryhmän työskentelyyn, 

jossa käsitellään oppilaan hyvinvointiin liittyviä asioita. Antaa nuoren kohdalta kokonaiskuvan, 

missä hänen kohdallaan mennään ja näin voidaan puuttua asioihin oikealla 

tavalla. 

Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella 

Perustuu 2003 poliisilaitoksen ja Lappeenrannan kaupungin väliseen sopimukseen. 

Sosiaalityöntekijälle on määritelty tehtäväkuva. Poliisimiehiä on ohjeistettu ilmoittamaan 

matalalla kynnyksellä lastensuojelullista asioista sekä perhedynamiikkaan liittyvistä 

asioista. Sosiaalityöntekijä työskentelee tiiviissä yhteistyössä poliisin eri toimintojen 

sekä kaupungin ja kuntien sosiaalityöntekijöiden (Vintiö-toiminnan) sekä 

sosiaalipäivystyksen kanssa. Sosiaalityöntekijä antaa neuvoja ja ohjeita sekä muutakin 

apua rikoksista epäiltyjen lisäksi myös rikosten uhreille ja heidän omaisilleen Poikkihallinnollinen 

yhteistyö eri viranomaisten välillä on selkiytynyt ja parantunut tiedon 

kulun parantumisen myötä. Nuoret ja heidän omaisensa ovat saaneet neuvoa ja opastusta 

sekä tarvittaessa hoitoonohjausta. 

Nuorten rikosasioiden käsittely on tullut helpommaksi ja vaivattomammaksi sosiaalityöntekijän 

ollessa helpommin saatavilla. Samalla sekä nuorten että poliisimiesten 

oikeusturva on parantunut. 

LOHJA 

Perinteisten toimintamallien lisäksi Lohjan poliisilaitoksen tiloissa kokoontuu säännöllisesti, 

noin kerran kuukaudessa moniammatillinen ryhmä, joka on suuntautunut 

lasten ja nuorten ongelmiin. 

LOVIISA 

Varhaisessa puuttumisessa on noudatettu jo vuosia valtakunnallista linjaa ”yleisellä 

tasolla”. Viime vuosina ja myös vuonna 2005 varhaisen puuttumisen kynnystä on 

madallettu erityisesti lasten ja nuorten osalta. Yhteistyötä on lisätty ja tiivistetty 

sosiaalitoimen ja nuorisotyön osalta. 

Loviisan kihlakunnan kaikki viisi kuntaa ovat liittyneet ylikunnalliseen lastensuojelupäivystykseen, 

joka toimii Porvoosta käsin. Järjestelmästä on saatu erittäin hyviä 

kokemuksia. Kiireellisissä lastensuojelua vaativissa tapauksissa on heti saatu akuuttia 

apua. Apua tarvitseva lapsi, nuori tai äiti lapsineen on voitu toimittaa Porvooseen 

joko nuorison turvakotiin tai lastenkotiin. Asian hoito lastensuojelulliselta ja varhaisen 

puuttumisen osalta on siirtynyt heti oikean viranomaisen hoidettavaksi. 

Loviisan poliisipartiot ovat madaltaneet puuttumiskynnystä syrjäytymisvaarassa olevien 

lasten ja nuorten kohdalta kaikissa syrjäytymiseen viittaavissa olosuhteissa, missä 

lapsi tai nuori on ollut osallisena. 

Lapsen tekemät rikokset, lapsen alkoholinkäyttö, toistuva häiriköinti ja jengeissä 

liikkuminen 

Rikokset tutkitaan tekijän iästä riippumatta ja mahdollisimman nopeasti, jolloin lapselle 

tai nuorelle jää kuva tekonsa aiheuttamista toimenpiteistä ja seuraamuksista. 

31


ORIMATTILA 

Varhainen puuttuminen toteutuu Orimattilan poliisilaitoksessa tällä hetkellä ennen 

kaikkea poliisiaseman sosiaalityöntekijän kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Toiminnasta 

on tehty arviointitutkimus. 

Nuorten rikosprosessin nopeuttamisesta on käynnissä yhdessä poliisin, syyttäjän ja 

käräjäoikeuden kanssa projekti. Nuorten juttujen käsittelyajat ovat lyhentyneet. 

Poliisilaitoksen edustajia kuuluu Päijät-Hämeen alueella kokoontuvaan perheväkivaltatyöryhmään. 

Avuntarvitsijoiden ohjaaminen palveluihin mm. väkivaltaisten miesten ohjaus Jussityön 

piiriin tapahtuu saattamalla jokainen perheväkivalta-kotihälytys poliisiaseman 

sosiaalityöntekijän tietoon. Ohjaus sulautuu osaksi sosiaalityöntekijän työtä. Samalla 

tavalla ohjataan mielenterveyspalveluihin, päihdepalveluihin jne. 

PORVOO 

0-toleranssitoiminta 

Porvoon kihlakunnan poliisilaitos sekä Porvoon kaupungin nuorisotoimi ja sosiaalitoimi 

ovat vuodesta 2001 lähtien toteuttaneet keskimäärin kuutena viikonloppuna vuosittain 

ns. 0-toleranssitoimintaa. Tähän mennessä toimintaviikonloppuja on ollut 

yhteensä 32. Toiminnan tavoite on ollut puuttua alle 18-vuotiaiden päihteiden, lähinnä 

alkoholin käyttöön. 

Viikonloput, perjantai- ja lauantai-illat, on erikseen pidetyissä palavereissa pyritty 

kohdentamaan ja valitsemaan siten, että ne ovat osuneet sellaisiin viikonloppuihin, jolloin 

nuorison tiedetään runsaslukuisemmin liikkuvan kaupungilla. Toiminta on pääsääntöisesti 

aloitettu klo 18 aikaan ja lopetettu klo 24 aikaan. 

Sosiaalitoimen ja nuorisotoimen työntekijöitä, 3–5 henkilöä, on tullut poliisilaitokselle 

ja tehtävään erikseen määrätyt poliisipartiot ovat kiertäneet paikkoja, joissa nuorilla 

on tapana kokoontua. Poliisipartiot ovat tuoneet poliisilaitokselle kaikki alle 18-vuotiaat, 

jotka ovat olleet päihtyneenä tai pitäneet hallussaan alkoholia. Sosiaali- ja nuorisotoimen 

edustajat ovat ottaneet nuoret vastaan, puhuttaneet heidät ja soittaneet vanhemmat 

tai muun huoltajan poliisilaitokselle hakemaan nuoren. Hakemisen yhteydessä 

on käyty keskustelu ja sovittu mahdollisista jatkotoimista. 

Viiden vuoden aikana on puuttumisen kohteeksi joutunut 220 alle 18-vuotiasta nuorta. 

Nuoret ovat olleet pääsääntöisesti 15–16-vuotiaita. Samoja nuoria on ollut alle 5 

prosenttia. Toiminta on vuosittain ollut paikallisessa lehdistössä esillä ja aiheuttanut 

yleistä keskustelua kuntalaisten keskuudessa. Syksystä 2005 lähtien on toiminnan 

edelleen kehittäminen tai kokonaan toisen tyyppiseksi muuttaminen ollut työn alla. 

Kihlakunnan alueella on vastaavaa toimintaa suppeammassa muodossa kokeiltu 

myös Askolan kunnan alueella. 

Nuorten osallisuushanke Askolassa 

Askolassa on vuonna 2003 käynnistynyt Nuorten osallisuushanke. Askolan kunta pääsi 

hankkeeseen kunnan nuorisotoimen hakemuksesta kokeilukuntana. Hankkeeseen on 

myönnetty valtion ja kunnan avustuksena rahoitusta yhteensä 26.200 euroa. Hanketta 

varten on perustettu oma työryhmä, jossa poliisi on asiantuntijaroolissa. Hanke on 

kytketty Askolan turvallisuustalkoo -hankkeeseen. Tavoitteena on tuottaa ja kehittää 

nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. 

Aikuispartiointi Pornaisissa 

Pornaisissa toiminta on ollut erityyppistä. Siellä on nuorisotoimen vetämänä järjestöjen 

ja yhdistysten aikuispartiot poliisipartion tukemana liikkuneet potentiaalisina 

aikoina nuorten kokoontumispaikoilla. Tarkoitus ei ole ollut niinkään puuttua vaan pyrkiä 

näkyvällä läsnäololla ennalta estämään häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta. Kokemukset 

ovat olleet hyvin myönteiset, mm. häiriöt ja ilkivalta on selvästi vähentynyt verrattuna 

vastaaviin iltoihin kun aikuispartiointia ei ole ollut. Palaute jopa nuorten taholta 

on ollut pääsääntöisesti positiivista. 

32


RAASEPORI 

Poliisilaitos osallistuu Polyfonet-yhteistyöryhmän toimintaan jäsenenä. Ryhmässä on 

mukana mm. sosiaali- ja terveystoimen, koulutoimen, lasten ja nuorten psykiatrian 

sekä vapaaehtoisjärjestöjen edustajia. Toiminta on alkanut vuonna 2000 sen jälkeen, 

kun valtio osoitti lasten ja nuorten psykiatrisiin ongelmiin varoja. Ryhmä on saanut 

aikaan erilaisia hoito- ja hyvinvointipalveluja ongelmanuorille ja -lapsille. 

Polyfonet-yhteistyöryhmän puitteissa poliisilaitos on sitoutunut myös ns. Varpuhankkeeseen, 

jota viedään projekteina eteenpäin Kainuun ja Raaseporin alueilla. Työ 

on vielä PostVarpu-toiminnan osalta kesken. Projekti on kehitellyt erilaisia varhaisen 

puuttumisen työvälineitä, joissa päätoimijoina ovat kunnalliset viranomaiset ja kolmannen 

sektorin osallistujat (mm. valtakunnallisia lastensuojelujärjestöjä). Poliisi osallistuu 

mm. verkostopalavereihin. 

Kuntien turvallisuussuunnitelman mukaan kuhunkin kuntaan perustettaneen Hangon 

Varjopuoli -työryhmän tyyppiset yhteistoimintaryhmät. 

RIIHIMÄKI 

Riihimäen kihlakunnan poliisilaitoksen palveluksessa on sosiaalityöntekijä, joka yhdessä 

poliisi-työparinsa kanssa pyrkii toteuttamaan varhaisen puuttumisen toimintamalleja. 

Sosiaalityöntekijä–poliisi-työparityöskentely on hyväksi todettu malli, mutta järjestely 

ei ole ongelmaton. Riihimäellä molemmat henkilöt ovat poliisilaitoksen palveluksessa. 

Tästä on usein seurauksena se, että varhaisen puuttumisen jatkotyöstö ontuu, 

eli asioita on toisinaan hankalaa saada etenemään oikeille viranomaisille, koska kompetenssi 

niiden suuntaan on vähäistä, joskus jopa olematonta. 

Riihimäen alueella suunnitellaan moniammatillista yhteistyötä, jonka malli tulisi 

olemaan kutakuinkin Hämeenlinnassa toimivan Ankkuri-projektin tyyppinen. Toiminta 

pyritään toteuttamaan eri viranomaistahojen ja kolmannen sektorin toimijoiden seudullisena 

yhteistyönä. Moniammatilliselle yhteistyölle juuri varhaisen puuttumisen 

kentässä on olemassa selkeä sosiaalinen tilaus Riihimäen seutukunnassa. 

VANTAA 

Näpistelyprojekti on sosiaalitoimen, kauppiaiden ja poliisin kanssa vuoden 2001 lopussa 

käynnistetty projekti Tikkurilan suuralueella nuorten näpistelyjen vähentämiseksi. 

Kun alle 18-vuotias näpistelijä jää kiinni, poliisi ilmoittaa asiasta nuoren vanhemmille 

ja kriisikeskukseen. Tikkurilan alueen sosiaaliohjaaja kutsuu nuoren ja hänen vanhempansa 

keskustelemaan asiasta. Asiasta on tehty suunnitelma ja ohjeet. Toimintatapa 

on vakiintunut Tikkurilan alueella. 

Lähipoliisitoiminta 

Vantaan lähipoliisien toiminta perustuu varhaiseen puuttumiseen ja ennalta estävään 

toimintaan. Meneillä olevia hankkeita mm. Hakunilan alueella koulujen, nuorisotoimen 

ja poliisin ns. harraste-projekti, jossa tarkoitus saada ala-asteen oppilaat erilaisten harrastuksien 

pariin (tarkoitus estää syrjäytymistä). 

Turvallisuustalkoot 

Vantaan poliisi omalta osaltaan osallistuu Turvallisuustalkoiden eri projekteihin. Tällä 

hetkellä projekteista kärkihankkeena käynnissä Hakunilan YKS -hanke, jonka tarkoituksena 

parantaa Hakunilan alueen asukkaiden tuvallisuuden tuntua, ympäristöä ja 

yhteenkuuluvaisuuden tuntua alueella. 

Väkivaltarikollisuuden kohdalla varhaista puuttumista pyritään edistämään seuraamalla 

perheväkivaltarikollisuuden uusiutumista. 

VIHTI 

Poliisilaitos on osallistunut Kenu-palaveriksi kutsuttuihin tilaisuuksiin yli kymmenen 

vuoden ajan (Kenu = keskiviikko ja nuoret; kokouspäivä ja kokouksen aihe). 

Vihdin kuntaan on aikanaan perustettu työryhmä, johon osallistuu edustajia polii- 

33


sista, kunnan nuorisotoimesta, kunnan nuorisoasemalta, sosiaalitoimesta, koulukuraattoreita, 

seurakunnan nuorisotyöntekijöitä, sekä Yöjalka-järjestön edustaja. Viimeksi 

mainittu on vapaaehtoisjärjestö, joka järjestää mm. katupartiointia. 

Työryhmä kokoontuu nykyään kahden viikon välein. Ryhmässä otetaan esille tapahtumia, 

ilmiöitä ja yksittäisten nuorten ongelmia, jotka sinne yleensä tuo ulkona liikkuvat 

poliisi ja Yöjalka. Sittemmin toimintamallia on poliisin toimesta viety myös alueen 

muihin kuntiin, Karkkilaan ja Nummi-Pusulaan. Näissä kummassakin se nykyään 

myös toimii, joskin harvemmin ja suppeampana. 

Työryhmän ovat kokeneet erityisen tarpeelliseksi ennen muuta sosiaalitoimi ja nuorisoasema, 

jotka eivät tee etsivää katutyötä ulkona, eivätkä ilman tätä päivittyvää tietoa 

välttämättä tietäisi mahdollisista yksittäisen henkilön ongelmista mitään. Työryhmän 

toimintaa ei ole tarkemmin analysoitu, mutta vallitsevan käsityksen mukaan se 

on ollut eräissä yksittäistapauksissa jopa ratkaisevassa asemassa mahdollistamassa 

varhaisen puuttumisen. 

34


LÄNSI-SUOMEN LÄÄNISTÄ 

Kaikissa Länsi-Suomen läänin kihlakunnissa on poliisi toteuttanut varhaista puuttumista 

lasten ja nuorten osalta mm. seuraavilla tavoilla: 

Kuntiin ja joihinkin seutukuntiinkin on laadittu paikalliset turvallisuussuunnitelmat, 

joiden puitteissa mm. poliisin yhteistoimintaa sosiaalitoimen, koulutoimen ja nuorisotoimen 

kanssa ohjataan. Poliisi tekee lastensuojelulain mukaiset lastensuojeluilmoitukset 

aina tarpeen vaatiessa. Yhteistyö poliisin ja sosiaalitoimen välillä toimii 

yleensä hyvin. Esitutkinnassa pyritään nopeaan selvittämiseen lasten ja nuorten tekemäksi 

epäillyissä jutuissa. Tämän lisäksi toteutetaan monimuotoista, paikallisiin tarpeisiin 

räätälöityä lähipoliisitoimintaa. 

Länsi-Suomen läänissä on seitsemään poliisilaitokseen sijoitettu sosiaalityöntekijöitä. 

Näistä on saatu erittäin hyviä kokemuksia ja toiminta on huomattavasti helpottanut 

viranomaisten välistä tiedonkulkua ja nopeuttanut tehokasta puuttumista nuorten 

ja lasten ongelmiin ja rikoksiin. 

Erikseen mainitaan seuraavia Länsi-Suomen kihlakunnissa toteutettuja ”hyviä käytäntöjä” 

varhaiseen puuttumiseen: 

JYVÄSKYLÄ 

Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitoksessa on joitakin omia toimintamalleja, joilla pyritään 

vaikuttamaan nuorten henkilöiden toimiin ennalta ehkäistäessä syrjäytymistä, 

rikosten tekemistä ja päihteiden käyttöä. Poliisilaitoksessa on pyritty sopeuttamaan 

ennalta estävää poliisityötä päivittäiseen poliisitoimintaan ja toimimalla yhteistyössä 

sidosryhmien kanssa. 

Alla on käsitelty joitakin toimintamalleja 

Yhteistyö eri tahojen kanssa: 

Tärkein yhteistyökumppani varhaisessa puuttumisessa poliisille ovat kunnat. Jyväskylän 

poliisilaitokselle on ollut sijoitettuna vuoden 2003 kesäkuusta lähtien oma 

sosiaalityöntekijä. Tämä on ollut erinomainen apu poliisille pyrittäessä vaikuttamaan 

varhaiseen puuttumiseen perheissä havaittuihin ongelmiin. Oma sosiaalityöntekijä on 

helpottanut tiedonkulkua poliisin ja sosiaaliviranomaisten välillä. 

Edelleen Jyväskylän poliisilaitokselle on Sosiaali- ja terveysministeriön hankerahoituksella 

yhteistyössä kuntien, päihdepalvelusäätiön ja Jyväskylän katulähetys 

ry:n kanssa saatu säännöllisesti vieraileva sairaanhoitaja. Hänen tehtävänään on pyrkiä 

vaikuttamaan päihteiden väärinkäyttöön liittyviin ongelmiin. Toiminta on alkanut 

poliisilaitoksella syksyllä 2005 ja heti saatujen kokemusten perusteella voidaan sanoa, 

että tulokset ovat olleet rohkaisevia. 

Sosiaalityöntekijän ja päihdetyöntekijän avustuksella apua tarvitsevia on kyetty 

ohjaamaan sellaisten palveluiden ulottuville, joita kyseiset asiakkaat tarvitsevat. 

Lisäksi Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt Meidän Jykä -nimisen hankkeen, jonka 

pohjimmaisena tarkoituksena on tukea vanhemmuutta ja antaa eväitä lapsen kasvatukselle. 

Poliisilaitos on ollut mukana tässä hankkeessa ja siihen liittyvissä eri projekteissa 

kuten näpistelyn vähentämiseen tähtäävässä projektissa. 

Meidän Jykä -hanke liittyy läheisesti poliisilaitoksen koulupoliisitoimintaan, jota 

poliisilaitoksella hoitaa ennalta estävä ryhmä. Käytännössä toimintaan kuuluu laillisuuskasvatus 

kouluissa ja osallistuminen hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin. 

Toinen tärkeä yhteistyökumppani tällä haavaa on PAKKA-hanke, joka tähtää päihteiden 

käytön vähentämiseen. Poliisi osallistuu Pakka hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin 

tiedottamisella, olemalla mukana järjestämässä päihteettömiä tilaisuuksia 

nuorille ja olemalla mukana alkoholin välittämisen ehkäisemiseen tähtäävissä tapahtumissa 

jne. Lisäksi poliisi valvoo tehostetusti nuorten alkoholin käyttöä keväisin kou- 

35


lujen loppumisajankohtana ja syksyllä koulujen alkamisajankohtana. 

Lähi- ja koulupoliisitoiminta sekä liikenneturvallisuus: 

Jyväskylän poliisilaitoksessa on lähi-, koulu- sekä polkupyöräpoliisitoiminta vastuutettu 

ennalta estävälle ryhmälle. 

Poliisilaitos suunnittelee lähipoliisitoimintaa yhdessä kuntien kanssa lähinnä kuntien 

turvallisuussuunnitelmien yhteydessä. Poliisit ovat tavoitettavissa eri kuntien palvelupisteissä 

tiettyinä viikonpäivinä. Edelleen lähipoliisit pitävät eri ryhmille koululaisista 

eläkeläisiin erilaisia turvallisuuteen liittyviä ajankohtaisia luentoja aina onnettomuuksien 

ennalta ehkäisemisestä henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa. 

Koulupoliisitoimintaan liittyen sovittelutehtävät ovat olennainen osa kyseistä toimintaa. 

Edelleen kouluissa pidettävien laillisuus- ja liikenneluentojen lisäksi koulupoliisit 

tapaavat lukukausien aikana myös oppilaiden vanhempia vanhempainilloissa. 

Polkupyöräpoliisitoimintaa tehdään kihlakunnan alueella yhteistyössä Liikkuvan 

poliisin kanssa. Toiminnalla on saatu aikaan selkeitä liikenneturvallisuutteen vaikuttavia 

parannuksia kevyenliikenteen käyttäytymiseen kaupungin ydinkeskustassa. Lisäksi 

toiminnasta on saatu positiivista palautetta, kun polkupyörällä liikkuvat poliisit 

ennättävät myös vaihtaa muutaman sanan ihmisten kanssa. 

Kunnalliset turvallisuussuunnitelmat: 

Kunnallisiin turvallisuussuunnitelmiin liittyen yksi merkittävimmistä projekteista on 

ollut ajoneuvorikollisuuden vähentämiseen tähtäävä projekti. Projektiin ovat osallistuneet 

kuntien ohella muun muassa autoliikkeet. Projektin myötä ajoneuvoihin kohdistuvia 

rikoksia on saatu vähennettyä merkittävästi. 

Nuorten rikosprosessin nopeuttaminen: 

Kihlakunnassa on tavoitteena, että nuorten tekemät rikoslakirikokset ovat syyttäjällä 

30 vuorokauden sisällä. Tämän toiminnan hyvänä tukena on ollut poliisilaitoksen 

sosiaalityöntekijä, joka on auttanut nuoria ja heidän vanhempiaan saamaan apua 

havaittuihin ongelmiin. Nopeutetulla käsittelyllä on saatu positiivisia kokemuksia nuorten 

tekemiin rikoksiin. Muun muassa huostaanottojen avulla rikoskierteitä on saatu katkaistua 

ja nuori käsittämään vastuunsa. 

Poliisilaitoksessa on pyritty saattamaan varhainen puuttuminen päivittäiseen poliisitoimintaan, 

koska kokemusten perusteella pitkäjänteisellä työllä on merkittävämpiä 

vaikutuksia kuin pelkillä projekteilla. 

JÄMSÄ 

Jokaiseen kihlakunnan alueella sijaitsevaan kouluun on nimetty koulupoliisi, joka käy 

luennoimassa kouluilla eri aihealueisiin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Koulupoliisi 

osallistuu myös mm. vanhempainneuvostojen toimintaan. 

Jämsän seudun turvallisuusyhteistyöohjelman mukaista seutukunnallista nuorisotyötä 

on vuonna 2004 edistetty mm. 21.–23.9.2004 toteutetulla Jämsän yläasteen 

480:lle oppilaalle sekä Jämsänkosken yläasteen oppilaille järjestetyllä Koukkuloukku 

päihde-elämysradalla. Elämysratahankkeessa kyse on päihteiden käytöstä kertovasta, 

valtakunnallisesti toteutetusta päihteiden väärinkäytön ongelmiin pureutuvasta 

elämyksellisestä valistusmuodosta. Hankkeessa nuorille jaetaan kiinnostavalla ja varsin 

havainnollistavalla tavalla tietoa huumeiden ja muiden päihteiden väärinkäytön 

seuraamuksista. 

Syyskuussa 2004 ohjelman ja hankkeen toimeenpanoa jatkettiin Jämsän kihlakunnan 

kaikkien kuntien yläasteen 8-luokkalaisille suunnatun ”Oikeus ja kohtuus” -nimisen 

oikeusistuntodraaman merkeissä. Tässä käräjäoikeussalissa järjestetyssä tilaisuudessa 

koululaisille esitettiin poliisin ja sosiaali- ja terveydenhoito-oppilaitoksen 

opiskelijoiden näyttelemänä oikeustapaus, jossa juonena oli puida alaikäiselle välitetyn 

alkoholin ja humalapäissään tehdyn vakavan pahoinpitelyrikoksen vakavia seuraamuksia. 

Ennen oikeuden istuntoa juttu käytiin läpi kouluissa poliisin ja 8-luokkalaisten 

kesken. Ikäluokkaan kuuluvien koululaisten vanhemmille järjestettiin samaan 

aikaan samaa aihetta käsittelevät vanhempainillat. 

36

Hyviä käytäntöjä Länsi-Suomen läänistä 

Oikeusdraama sai erittäin hyvää palautetta niin oppilailta, opettajilta kuin vanhemmiltakin. 

Aihetta käsiteltiin myös kaikissa alueella ilmestyvissä paikallislehdissä, mikä 

aikaansai kaivattua arvokeskustelua nuorten päihteiden käyttöön liittyvissä asioissa. 

Oikeusdraama sovittiin toistettavan uudelleen vuosittain uusille 8. luokkalaisille. 

KAARINA 

Kaarinan kaupunkiin on luotu yhteistyöllä ”Valomerkki” -toimintamalli, johon osallistuu 

poliisi, nuorisotoimi ja sosiaalitoimi. 

Tavoitteena on: 

– puuttua välittömästi alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten ilmitulleeseen 

päihteiden käyttöön järjestämällä keskustelutilaisuus, johon kutsutaan lapsi ja 

tämän vanhemmat 

– luoda nopean puuttumisen toimintamalli ja vakiinnuttaa se ensimmäisessä 

vaiheessa Kaarinan kaupungin alueelle ja koko kihlakuntaan vuoden 2005 

loppuun mennessä 

–vaikuttaa asenteisiin ja yleiseen mielipiteeseen, jotta alaikäisten lasten 

päihteiden käyttöä ei sallittaisi. 

KOKKOLA 

NOPSA-työryhmä (Kokkolan kaupungin perusturvan perustama) 

Kokkolan kaupunki koki yhteistyön poliisin kanssa siinä määrin tulokselliseksi ja onnistuneeksi, 

että sijoitti 1.8.2005 alkaen kaksi sosiaalityöntekijää lisää poliisilaitokselle. 

Näin ollen poliisilaitoksen tiloissa toimii tällä hetkellä kolme sosiaalityöntekijää. 

Työryhmän tehtävänä on käsitellä kaikki Kokkolan lastensuojeluilmoitukset ja ryhtyä 

niiden johdosta tarvittaviin toimenpiteisiin. Kokkolassa tehdään vuositasolla 700–800 

lastensuojeluilmoitusta, joista n. 50% on poliisin tekemiä. 

Nopsa-työryhmään kuuluvien pääasialliset tehtävät: 

• näppis-projekti 

• henkilötutkinnat 

• oikeusedustus 

• perheväkivalta 

• rikossovittelu 

Yhteistoiminnan tuloksellisuutta kuvannee tämän vuoden elokuun aikana tehtyjen 

lastensuojeluilmoitusten määrä. Elokuun aikana sosiaalityöntekijöille tehtiin yhteensä 

90 lastensuojeluilmoitusta ja niistä oli 71 poliisin tekemää. 

MÄNTTÄ 

”Selvin sävelin” -toiminta aloitettiin Mäntän kaupungissa syyskuussa 1999 ja vastuuhenkilöinä 

toimivat vanhempi konstaapeli Mäntän poliisista ja ohjaaja sosiaalitoimesta. 

Toiminta on jatkoa poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyönä vuonna 1996 aloittamalle 

Nuorten päihde -projektille. Toiminnalla on tarkoitus ennaltaehkäistä alaikäisten 

päihteiden käyttöä ja sen mukanaan tuomia ongelmia, puuttua mahdollisimman aikaisessa 

vaiheessa nuorten tekemiin näpistyksiin ja muihin rikkomuksiin sekä laatia yhteiset 

pelisäännöt vanhemmuuden tukemiseksi ongelmatilanteissa. 

Toimintaperiaatteet 

Alaikäisten alkoholinkäyttö: 

•Poliisi välittää sosiaalitoimeen tiedot kaikista alaikäisistä, joiden hallusta on 

löydetty alkoholipitoista ainetta tai jotka poliisin toimesta on kuljetettu kotiin 

alkoholin vaikutuksen alaisina. Jotta vanhemmilla olisi mahdollisuus toimia 

lastensa parhaaksi, ilmoitetaan asiasta aina myös lapsen huoltajille. Lapsi 

huoltajineen kutsutaan sosiaalitoimistoon keskustelemaan. 

• Nuorisotalo on avoinna maanantai-, keskiviikko- ja perjantai-iltaisin. Mikäli sama 

nuori tavataan useamman kerran päihtyneenä, ilmoitetaan asiasta kirjeitse 

nuoren vanhemmille. 

37


•Poliisi tehostaa valvontaa nuorisotalon pihapiirissä perjantai-iltaisin. 

• Mäntässä järjestetään vapaaehtoisvoimin selviämisasema-toimintaa vapun ja 

uudenvuodenaattoöinä sekä koulujen päättymisviikonloppuna. Jokaisen 

selviämisasemalle tuodun alaikäisen huoltajille ilmoitetaan kirjeitse 

tapahtuneesta. 

Nuorten tekemät näpistykset 

• Mänttäläisille kauppaliikkeille, kioskeille ja huoltoasemille on jaettu yhteiset 

toimintaohjeet näpistystapauksia varten. Poliisiin otetaan yhteyttä kaikissa 

tapauksissa. 

• Lapsi soittaa jo kaupasta itse huoltajilleen ja kertoo tapahtuneen. 

•Jos rikkomus on tapahtunut kouluaikana, ilmoittaa ohjaaja asiasta myös ko. 

koulun rehtorille. Lapsi korvaa aiheuttamansa vahingon. Korvaus sovitaan 

yhdessä lapsen huoltajan kanssa. Lapselle huoltajineen varataan aika 

sosiaalitoimeen keskustelua varten. Kun asia on sovittu, kenelläkään ei ole enää 

lupa muistella tapahtunutta. 

Koulut 

•Koulut ovat sopineet itse omista joko koulu- tai luokkakohtaisista 

pelisäännöistään. Ala-asteitten rehtorit ovat lähettäneet jokaisen oppilaan 

mukana kotiin tiedotteen, jossa on sovittu mm. kotiintuloajoista, TV:n (K)- 

ohjelmien katsomisesta sekä kiusaamistapauksiin puuttumisesta. 

Tiedottaminen 

•Toiminnasta tiedottaminen on ohjeistettu ja on järjestelmällistä. 

PORI 

Kihlakunnassa on useita varhaiseen puuttumiseen liittyviä malleja. Näitä ovat mm. 

Nopeutettu seuraamusmenettely 15–17-vuotiaille epäillyille 

Aloitettu 1.3.2003 poliisin, syyttäjän ja sosiaalitoimen sopimuksella. Poliisi pyrkii saamaan 

esitutkinnan valmiiksi kuukaudessa. Rikokset käsitellään yhteisissä viikottaisissa 

palavereissa. Tämän lisäksi pidetään tekijöille perhekeskeisiä puhuttelutilaisuuksia. 

Järjestetyn seurannan avulla on todettu nuorten tekemien rikosten vähentyneen. Eritoten 

rikosten uusiminen on vähentynyt. 

Sovittu seuraamusjärjestelmä toiminta alle 15-vuotiaille epäillyille on aloitettu 1998. 

Poliisi selvittää henkilöllisyyden ja ilmoittaa välittömästi lastensuojelulain mukaisesti 

nuorisoasemalle tai päivystävälle sosiaalityöntekijälle, joka ryhtyy toimenpiteisiin. 

Vuosittain noin 140 tapausta. Uusijoiden määrä on todettu pieneksi. 

Perheväkivaltaan puuttuminen 

Tapaukset saatetaan sosiaalitoimen tietoon ja lähestymiskieltoa käytetään asian niin 

vaatiessa. Tapahtumat käsitellään yhteisissä viikottaisissa palavereissa. 

Koulupoliisitoiminta 

Aloitettu 1970-luvulla. Toimintamuoto ja vastuu on vahvistettu poliisipäällikön antamalla 

kirjallisella ohjeella. Valistustoiminnan lisäksi sisältää jatkuvaa vuorovaikutusta 

koulujen kanssa ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseksi oppilashuoltoryhmissä ja 

yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. 

RAISIO 

Raision kihlakunnan alueella toimii yhteistyöllä nuorison laillisuuskasvatus hanke 

”Rautalanka”. Hankkeen puitteissa mm. nimetyt koulupoliisit käyvät kouluissa 2-, 4-, 6- 

ja 8-luokilla antamassa laillisuuskasvatusta. 

Hankkeeseen sisältyy kihlakunnan kaikkien kuntien (11 kpl) yhteisesti poliisilaitokselle 

sijoittama sosiaalityöntekijä välittömäksi linkiksi poliisin ja kuntien sosiaali-/nuorisotoimien 

välille. Sosiaalityöntekijä hoitaa mm. sosiaalitoimelle esitutkinnassa kuuluvat 

tehtävät ja puuttuu välittömästi myös alle 15-vuotiaiden rikollisiin tekoihin. Esimerkiksi 

näpistystapauksissa poliisipartio pyrkii tuomaan alle 15-vuotiaan suoraan tapahtumapaikalta 

poliisilaitokselle sosiaalityöntekijän puhutteluun. 

38


Sosiaalityöntekijä kutsuu alaikäisten tekijöiden vanhemmat säännönmukaisesti poliisilaitokselle 

keskusteluun. Hän myös osallistuu ”poliisilaitoksen edustajana” mm. koulujen 

vanhempainiltoihin yhdessä poliisimiehen kanssa. 

RAUMA 

Eri viranomaiset ovat verkostoituneet ja sopineet keskenään hoitopolku-järjestelmän, 

jolla helpotetaan hoitoon ohjausta päihde- ja erityisesti huumetapausten yhteydessä. 

Rauman Seudun Nuorisoasema ry:n yhteyteen on osin sosiaalitoimen ja osin rahaautomaattiyhdistyksen 

varoin perustettu huumepysäkki. Tämä paikka toimii hoitopolun 

ensimmäisenä paikkana mihin eri toimijat voivat ohjata nuoren, joka tarvitsee apua 

päihteettömyyteen pääsyssä. Huumepysäkki toimii matalan kynnyksen paikkana ja 

sinne voivat myös nuoret omaehtoisesti ottaa yhteyttä ja mennä. Täällä sitten kartoitetaan 

nuorelle paras ja toimiva vaihtoehto aina tukihenkilöstä mahdolliseen laitoshoitopaikkaan. 

Poliisin kannalta tämä malli on osoittautunut erityisen toimivaksi juuri siksi, että on 

yksi paikka mihin aina otetaan yhteyttä ja selvitetään tilanne. Lisäksi on sovittu, että 

erityisesti poliisin toimittamat asiakkaat otetaan esim. heti pidätyksestä vapauttamisen 

jälkeen ensitapaamiseen huumepysäkille, jotta ensi kontakti saadaan mahdollisimman 

nopeasti ja varmasti onnistumaan. 

SEINÄJOKI 

Seinäjoen kaupungin ja Nurmon kunnan alueet on jaettu kattavasti poliisimies–sosiaalityöntekijä 

-työpareille, joiden tehtävänä on kantaa huolta alueensa ongelmista 

ja tehdä yhteistyötä mm. koulujen kanssa. 

Seinäjoen kaupungin alueella toimii ehkäisevän päihdetyön moniviranomaistyöryhmä 

(EHKÄPÄ), jossa on poliisin edustus. Tämän työryhmän kautta on tehty aloitteita 

kaupungin päättäjille, joista yksi merkittävin on koskenut lasten ja nuorten kotiintuloaikojen 

suosituksia. Nämä suositukset ovat jakaneet mielipiteitä ja asia on saanut 

mediassa kansallistakin julkisuutta. Pääosin suositukset ovat saaneet myönteisen vastaanoton. 

Pari vuotta sitten toteutettiin maakunnan alueella koulutushanke – Huumetyön Verkostoituneet 

Palveluketjut – Tampereen Yliopiston Täydennyskoulutuskeskuksen johtamana. 

Siihen osallistuivat eri viranomaistahot, jotka ovat tekemisissä päihdetyön 

kanssa. Osallistujat saivat yhtenäisen informaation ja tuotoksena oli useaan kuntaan 

samoilla periaatteilla laadittu päihdestrategia. 

Poliisilaitokselle ollaan luomassa myös ns. kummikuntajärjestelmää, jossa jokaiselle 

kenttäryhmälle (6 kpl) sälytetään vastuulleen ns. kummikunta, josta ryhmä ottaa 

mm. ennalta estävässä ja varhaisen puuttumisen näkökulmasta vastuuta. 

TAMPERE 

Tampereen kaupungin sosiaaliasema Paussin ja poliisilaitoksen seitsemän yhteistyöprosessia 

on määritelty ja kuvattu: sosiaalipäivystys, varhainen puuttuminen, selviämisasema, 

hoitoonohjaus, sovittelu, vapaaehtoistoiminta ja uhriapu. 

Varhaisen puuttumisen osalta lähes kaikki poliisin toiminta hoidetaan tämän toimintamallin 

puitteissa. Poliisin päätoimintamuoto on nopea reagointi lasten ja nuorten 

tavanomaisiin rikoksiin (pääpaino näpistyksissä ja töhryissä), häiriökäyttäytymiseen 

ja päihteidenkäyttöön. Periaate on se, että poliisi tekee ensin kaikki sille kuuluvat 

toimenpiteet asiassa, jonka jälkeen kohdehenkilö(t) siirretään välittömästi sosiaaliasema 

Paussin asiakkaaksi sovittujen tapahtumatietojen kera. Paussi suorittaa sitten 

oman toimialansa alkutoimet vanhempia informoiden ja huolehtii prosessin jatkumisesta 

kaupungin muiden yksiköiden toimesta. Eri etnisen taustan omaavien lasten ja 

nuorten osalta käytetään poliisilaitoksessa olevia koulutettuja ns. kontaktipoliiseja. 

Viimeisin kehitysvaihe varhaisessa puuttumisessa on koko Tampereelle viimeisen 

vuoden aikana rakennettu toimintamalli, jolla on tarkoitus laajentaa ja systematisoi- 

39


da toiminta liittyen lasten ja nuorten kaltoinkohteluun sekä heihin kohdistuvaan väkivaltaan 

ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Kyse on erityisesti ilmiön varhaisesta havaitsemisesta 

monissa eri viranomais- ja vapaaehtoistoiminnan yksiköissä, jatkotoiminnan 

sujuvuuden varmistaminen sekä eri toimijoiden roolien ja vastuiden täsmentäminen. 

TURKU 

Varhaisen puuttumisen mallia käytetään koulu- ja korttelipoliisitoiminnassa sekä ennalta 

estävässä päihdetyössä. 

Koulupoliisitoiminnassa koulujen nimikkopoliisit käyvät antamassa oppilaille oikeusvalistusta 

sekä ovat mukana selvittämässä kouluissaan tapahtuneita rikoksia. Koulupoliisit 

ovat mukana oppilashuoltotyössä. Koulut hyödyntävät nimikkopoliisiensa 

ammattitaitoa hyvin monin tavoin. 

Korttelipoliisitoiminnan painopistealueena ovat nuoret. Poliisi tuntee alueensa nuoret 

ja nuorten tekemiin rikoksiin puututaan nopeasti. Turussa korttelipoliisit käsittelevät 

kaikki alueensa nuorten tekemät näpistykset. 

Ennalta estävällä päihdetyöllä puututaan nuorten päihteiden käyttöön. Viimeisen 

puolentoista vuoden aikana poliisi on Turussa valvonut tehostetusti nuorten alkoholinkäyttöä. 

Jokaisesta havaitusta alkoholin hallussapitorikkomuksesta on lähetetty kirje 

kotiin ja lastensuojeluviranomaisille, jotka ovat omalla tavallaan reagoineet asiaan. 

TURUNMAA 

Poliisilaitos käynnisti laaja-alaisen yhteistoiminnan alueen pääkunta Paraisten alueella 

lapsia ja nuoria käsittävän viranomaisyhteistoiminnan merkeissä vuonna 2004. Toimintaan 

osallistuu poliisi, sosiaalitoimi, terveystoimi, koulutoimi, seurakunta ja vapaaehtoisjärjestöjä. 

Tavoitteena on ollut kokonaisvaltainen ja yhdessä tehty turvaverkko 

sekä ongelmatilanteen laaja-alainen käsittelymahdollisuus. 

Tässä tarkoituksessa toimijat kokoontuvat kuukausittain yhteispalaveriin, jossa käydään 

läpi ajankohtaisasiat sekä keskustellaan kohtuullisen avoimesti jopa yksittäistapauksista. 

Yhdessä haetaan ratkaisumalleja ja sovitaan yhteisteemoista. Toiminnan 

tarkoitus on, että viranomaiset eivät enää pompottele asiakkaita paikasta toiseen, vaan 

jokainen osaltaan osallistuu prosessiin. 

Poliisi ilmoittaa lastensuojeluviranomaiselle kaikista alaikäisistä rikoksentekijöistä 

sekä alaikäisiin kohdistuvista rikoksista. 

Poliisilaitoksen vuoden 2005 tulostavoitealueeksi määriteltiin arkirikollisuus, johon 

sisällytettiin päihdekäytös, rattijuopumus, katuväkivalta ja vahingonteko/ilkivalta-rikollisuus; 

tyypilliset nuorisorikollisuuden piirteet. Näihin kaikkiin on puututtu perinteisesti 

ennalta ehkäisevällä ja syytteeseen saattavalla työllä mutta myös aina laatimalla ilmoituksia 

yhteistyöprojektiin. Seuraus on ollut vaikuttava. Kadut ovat siistiytyneet ja arkirikollisuus 

selvästi vähentynyt. 

VAASA 

Vaasan turvallisuus- ja rikoksentorjuntayhteistyöryhmä laati vuonna 2001 toimintasuunnitelman 

Vaasa – turvallinen kotikaupunki. Julkaisussa painotettiin päihteiden 

väärinkäytön ehkäisyä ja kaupunkitason yhteisiä linjoja päihteiden, väkivallan, näpistyksen 

ja ilkivallan ehkäisemiseksi. 

Kaupunki on antanut selkeät kirjalliset toimintaohjeet kouluille ja koteihin nuorten 

tekemien rikosten ja päihteidenkäytön ehkäisemiseksi. 

VAKKA-SUOMI 

Vakka-Suomen seutukunnan alueella toimii ESSO-hanke (varhaisen puuttumisen ja 

lastensuojelun erityisosaamisen mallin luominen Vakka-Suomen seutukuntaan) 

1.6.2003–31.12.2005. 

Yhteistyössä ovat mukana poliisin lisäksi Kustavin, Laitilan, Mietoisten, Pyhärannan, 

40


Taivassalon ja Vehmaan kuntien sekä Uudenkaupungin sosiaali- ja terveystoimet, koulutoimet, 

vapaa-aika- ja nuorisotoimet sekä Vakka-Suomen käräjäoikeus. Lisäksi hanke 

tekee yhteistyötä muiden hyvinvointia ja syrjäytymistä ehkäisevien hankkeiden kanssa. 

Hankkeeseen liittyy seutukunnallisen erityissosiaalityöntekijän sijoittaminen poliisilaitokselle. 

Hänen tehtäviinsä kuuluvat mm. akuutit lastensuojelun kriisitilanteet, kotihälytysten 

raportointi kuntiin, laissa sosiaalitoimelle säädetyt tehtävät rikosprosessissa, 

henkilötutkinta, yhteydenpito muihin kunnallisiin toimijoihin, lähisuhdeväkivaltatilanteiden 

neuvontatehtävät ja akuutti kriisityö traumaattisissa tilanteissa. 

ESSO-hankkeen tavoitteena on tukea ja vahvistaa kuntien peruspalveluita lastensuojelussa 

ja luoda uudenlaista moniammatillista ja monitoimijaista lastensuojelun 

yhteistyötä. 

41


42


ITÄ-SUOMEN LÄÄNISTÄ 

ILOMANTSI 

Ei ole mitään erityisiä Varpu-käytäntöjä. Nuorten tekemäksi epäillyt rikokset tutkitaan 

normaalikaavan mukaan nopeutetusti siten, että jokainen tutkija henkilökohtaisesti 

seuraa sitä, samoin tutkinnanjohtaja (poliisipäällikkö). 

On olemassa Perhetyöryhmä, johon kuuluu poliisin, sosiaalitoimen, koulun ja seurakuntien 

edustajat. Tässä työryhmässä, joka kokoontuu n. joka toinen kuukausi, pohditaan 

ja organisoidaan nuorten hyvinvointiin liittyviä asioita. On mm. laadittu eri kouluaste-ikäisille 

huoneentauluja, järjestetty tilaisuuksia, on Bemari-projektia (jolla on yritetty 

puuttua nuorten n. 18–22 v miesten käyttäytymiseen) jne. 

JOENSUU 

Nuorten tiimi 

•Toiminta alkanut v. 2000 alusta. 

•Perustettu yhdessä Joensuun kaupungin kanssa: 2 vanhempaa konstaapelia, 

sosiaalityöntekijä ja erityisnuorisotyöntekijä ja mahdollisuus perheterapeutin 

palveluihin. 

• Nuorten tiimin toiminta on saanut alkunsa Joensuun poliisilaitoksella 1990-luvun 

puolivälistä toimineesta poliisin ja jengityöntekijän muodostamasta työparista. 

Kyseinen työpari teki tuolloin rasisminvastaista ja suvaitsevaisuuteen tähtäävää 

työtä. Mm. työparin toiminnan myötä rasistinen käyttäytyminen ja toiminta 

vähenivät Joensuussa merkittävästi. Ajan myötä toiminnan painopistettä 

muutettiin kohdennettavaksi kaikkiin nuoriin. 

• Lähtökohtaisesti nuorten tiimin tarkoituksena on olla ensiapu-tyyppinen paikka, 

josta nuoret ja perheet saavat apua tilanteen ollessa akuutti. Alkuselvittelyjen 

jälkeen perheet pyritään ohjaamaan muiden tukitoimien piiriin omille alueilleen. 

•Tiimi toimii kaikkien alle 18-vuotiaiden nuorten parissa, toiminnan pääpaino on 

kuitenkin alle 15-vuotiaissa nuorissa. 

•Alle 15-vuotiaiden nuorten tekemistä rikoksista kirjataan aina rikosilmoitus, 

käytäntönä on myös, että vaikka joku porukasta ei olisi tehnyt mitään tai ollut 

mukana muiden tekemisissä, niin heidätkin pyritään puhuttamaan tai ainakin 

asiasta ilmoitetaan huoltajalle. 

• Alkoholin hallussapidosta alle 15-vuotiaille annetaan kirjallinen huomautus ja 

15-vuotta täyttäneet saavat sakon. 

•Periaatteena, että aina kun osallisena on alaikäinen niin kuulustelussa on 

mukana jompikumpi huoltajista. 

•Kaikista nuorten tekemistä rikoksista menee tieto henkilökohtaisten 

yhteydenottojen lisäksi erillisellä kirjeellä huoltajille ja 

lastensuojeluviranomaisille (v. 2004 sosiaalitoimeen tehtiin Joensuusta 

1008 ilmoitusta). 

•Tutkinnan lisäksi nuorten tiimin toimenkuvaan kuuluu: 

– jalkautuminen nuorten pariin 

– kouluvierailut 

– sidosryhmätoimintaa 

– nuorten tekemien rikosten kuukausittainen seuranta 

– erityishuomion kiinnittäminen lapsiperheissä tapahtuvaan perheväkivaltaan 

JUVA 

Alkoholin välittäminen alaikäisille 

• poliisille on kerrottu tai ilmoitettu epäillystä välittämisestä (ilmoitus on voinut 

43


tulla päiviä, jopa viikon pari tapahtuman jälkeen) 

•kauppojen kanssa sovittu avoimesta yhteistyöstä nuorille tapahtuvan alkoholin 

välittämisen suhteen ja kaupan keinoista olla myymättä alkoholia 

väärinkäyttäjille tai silloin kun on epäiltävissä välittäminen alaikäisille 

•nuoret selvittävät asian ja kertovat asiasta vanhemmilleen, poliisi odottaa 

vanhempien yhteydenottoa 

• jos poliisi katsoo, että nuorten osalta asia on tullut asianmukaisesti selvitetyksi, 

ei heille asiasta kirjoiteta rangaistusvaatimusta 

• välittäjää kuullaan ja rangaistaan sakolla ja laittomasti välitetyn alkoholin arvo 

lisätään sakkoon 

• malli toiminut hyvin varsinkin, jos kyseessä aikuinen (ei nuorten kaveripiiriin 

kuuluva välittäjä, erityisesti alkoholisti ja toimii pienehköllä paikkakunnalla 

Koulun, kunnan nuorisotyön, srk:n ja poliisin järjestämä leiriviikko 

Syksyllä koulun alettua heti ensimmäisellä viikolla on Juvan camping alueella ollut 

seiskaluokkien sisäänajo, eli toisiinsa tutustuttaminen, tavoitteena kiusaamisen estäminen 

• mm. rastikoulutusta 

Poliisin vastaanotto koulussa 

•keskustelutuokio, opastaminen, tutkiminen Juvan yläasteella kerran kuussa 

(kehitteillä) 

Koulusovittelu 

• Erikoisuutena työpalvelun suorittaminen koulussa näpistyksestä rangaistuksena. 

Liikkeen henkilökunta: 

• selvittää nuorelle mistä on kysymys 

• antaa nuorelle mahdollisuuden selvittää tapahtunut huoltajien kanssa ja pyytää 

heitä ottamaan yhteyttä vuorokauden sisällä 

• ilmoittaa tapahtunut poliisille 

• informoi koulua (040-7588695) 

Huoltajat ottavat yhteyttä: 

• selvitetään mahdollisuus koulusovitteluun 

• jos päädytään koulusovitteluun, asia ei jatku enää poliisitoimenpitein 

• koulusovittelun toteuttavat erityisopettaja ja opinto-ohjaaja, sovitaan työtehtävät 

ja suoritusaika 

• tehtävän suoritus 2 tuntia työtä kouluajan ulkopuolisena suorituksena 

• ei muita sanktioita, merkintä suorituksena rangaistuskirjaan 

•sovittelusta laaditaan kirjallinen selvitys, jonka osapuolet allekirjoittavat 

Huoltajat eivät ota yhteyttä: 

• käsittely jatkuu poliisiasiana, poliisi ilmoittaa sosiaalitoimelle 

• normaalit koulun lakisääteiset sanktiot (tapahtunut kouluaikana) 

Koulusovittelun tarkoituksena on päästä käsittelemään tapahtunutta nuoren yhteiskuntaan 

sopimatonta tekoa/käytöstä syvällisemmin pelkkien sanktioiden asemesta. 

Koulusovittelu ei kuitenkaan ole riidan tai rikoksen seuraamuksen välttämistä, vaan 

tavoitteena on riidan tai rikoksen aiheuttamien henkisten ja aineellisten haittojen lieventäminen 

ja poistaminen. 

Ohjeistettu. 

TOIMINTAMALLI ALAIKÄISTEN NÄPISTYSTAPAUKSIIN KESKI-KARJALASSA 

Kun nuori jää kiinni kauppaliikkeessä näpistelystä 

KAUPPIAS 

• saattaa nuoren takahuoneeseen tämän jäätyä kiinni näpistyksestä 

• ilmoittaa poliisille välittömästä puh. 112 ja antaa oman numeronsa, 10022 

• laatii kirjallisen tapahtumailmoituksen yhdessä nuoren kanssa (lomake 1), 

nopeuttaa käsittelyä 

• odottaa poliisin paikalle saapumista yhdessä nuoren kanssa 

44

Hyviä käytäntöjä Itä-Suomen läänistä 

• poliisin saapuessa paikalle ilmoittaa rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimuksen 

nuoren suhteen, joka on ehdoton asiaa eteenpäin viemiseksi 

POLIISI 

•keskustelee tapahtumasta kauppiaan ja nuoren kanssa 

• poliisi ja nuori siirtyvät poliisiasemalle 

• vanhempiin yhteyden ottaminen 

• poliisi on yhteydessä kouluun, jos näpistys tapahtunut kouluaikana 

• laatii lastensuojeluilmoituksen sosiaaliviranomaiselle 

• tapahtumaketjun selvittäminen nuorelle, miten tästä eteenpäin (varhainen 

interventio) 

LASTENSUOJELU / SOSIAALITYÖNTEKIJÄ 

• tulee poliisiasemalle mahdollisuuksiensa mukaan esitutkintaan tai on 

yhteydessä myöhemmin nuoren vanhempiin ja nuoreen itseensä 

• tukee vanhempia kasvatustyössä 

VERKOSTOPALAVERI 

Sosiaalityöntekijä, poliisi ja koulu tekevät yhteistyötä ja kutsuvat tarvittaessa koolle 

palaveriin nuoren/nuoret, sekä heidän vanhempansa (esim. suurempi joukko tekijöitä). 

Palaverissa käydään yhteisesti läpi tapahtunutta sekä siihen liittyviä ilmiöitä, erilaiset 

tunteet, luottamuksen menettäminen, tulevaisuus, tekojen vaikutukset koulutusmahdollisuuksiin 

yms. kuten nimetään henkilö, johon sekä nuori että vanhemmat voivat 

olla tarvittaessa yhteydessä. 

JATKOTOIMENPITEET 

• perheen ja nuoren tukeminen sosiaalitoimen taholta tarvittaessa 

• koulun toimenpiteet (oppilashuolto) 

•sovitaan Vastuunportaat-mallin mukaisesta toiminnasta nuoren ja kauppiaan 

välillä 

• anteeksipyytäminen kauppiaalta yhdessä joko vanhemman tai muun nimetyn 

henkilön kanssa 

• järjestetään nuoren/nuorten ja kauppiaan tapaaminen, jossa pyritään 

sovittelemaan aiheutettu aineellinen vahinko kauppiaalle 

• laaditaan kirjallinen suunnitelma nuoren ja kauppiaan välille sovittelun 

toteuttamisesta 

• sopiminen siitä milloin asia on loppuun käsitelty 

NEUVOTTELUTILAISUUS ALAIKÄISTEN NÄPISTYSTAPAUKSISTA 

Läsnä 

Kiteen poliisin edustaja, sosiaalitoimen edustaja, kolme K-Supermarketin edustajaa, 

Kotipesän edustaja, opetustoimen edustaja ja kaksi Ankkuri-projektin edustajaa. 

Asiat 

Miten tähän on tultu? 

Näpistystapaukseen liittyvä tapaaminen kolmen pojan näpistyksiin liittyvän jutun selvittelyssä. 

Ketä tässä on mukana? 

Prosessi tulisi nähdä kokonaisuutena ja siksi varhaisen puuttumisen merkitys tulisi 

nähdä tärkeänä osana. Asia koskettaa nuorta, koko perhettä, kauppiasta, poliisia, 

sosiaalitoimea sekä koulua. 

Miksi tämä on tärkeää? 

• Ilmiön/prosessin kokonaisuuden ymmärtäminen (ensimmäinen kosketus 

laittomuuksiin, syrjäytymiskehityksen katkaiseminen, varhainen tuki, perhettä 

koskettava kriisi). 

• Pitkällä tähtäimellä näpistysten väheneminen. 

•Tavoitteena yhteinen alueellinen käytäntö asiassa. 

•Prosessien nopeuttaminen. 

45


• Oman osuuden näkeminen osana toimivaa kokonaisuutta. 

• Antaa nuorelle mahdollisuus oppia teostaan ja sovittaa se (ennaltaehkäisevä 

vaikutus). 

• Antaa vanhemmille tuen mahdollisuus vaikeassa tilanteessa. 

•Kauppiaille selkeä toimintamalli. 

•Poliisin ennaltaehkäisevän työn tehostuminen. 

•Sosiaalitoimelle mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen, yksilö- sekä 

perhetasolla. 

•Kuulemiskierros tavoitteista (mikä toimii, missä parantamisen varaa, toiveita). 

Poliisi 

On hyvä kehittää selkeä toimintamalli, jossa jokaisen rooli prosessissa selkeästi esillä. 

Kaikki perheet eivät ymmärrä tällaista puuttumista, olleet vihaisia siitä kun asiasta 

ilmoitetaan poliisille. Poliisin velvollisuus kertoa vanhemmille, että toimintamalli ei ole 

kauppiaiden ”keksintö”, vaan yleinen alueellinen linjaus. Kauppiaat eivät ole päällimmäisenä 

vaatimassa toimintamallia, että ei kohdistuisi yksittäisiin kauppaliikkeisiin. 

Selkeä linjaus, että kaiken ikäisistä näpistäjistä on tehtävä ilmoitus poliisille. Nuorten 

kohdalla ei ole kyse aineellisesti suurista menetyksistä, mutta kauppias voi pahimmillaan 

menettää koko asiakasperheen. 

Poliisin kannalta toimintamalli olisi hyvä. Oman organisaation saaminen mukaan toimintamallin 

noudattamiseen vaatii työstämistä. Nuorten näpistyksiä pidetään ”pikkujuttuina” 

ja siksi niihin ei haluta panostaa. Osa kokee, että eivät ole ammattilaisia 

puhumaan vanhempien ja nuorten kanssa. Kauppaliikkeillä erittäin kirjavaa käytäntöä 

nuorten rötöksiin suhtautumisessa, joka ilmenee ”pikkurikoksista” ei tule edes välttämättä 

sakkoja -ajatteluna. Puuttumisella on kuitenkin vaikutusta aikuisikään saakka. 

Mitä yhteiskunta viestii, laillisuutta vai laittomuutta. Kasvatuksellisesti puuttuminen on 

erittäin tärkeää. 

Sosiaalitoimi 

Sosiaalitoimella on mahdollisuus selvittää nuoren ja perheen tarpeet muihin tukipalveluihin. 

Tapauksista joihin on puututtu, ei ole tullut uutta ilmoitusta. Viranomaisten 

toiminta myös helpottuu, kun on tavattu nuoret ja vanhemmat yhdessä. Kriisityötä ajatellen 

viikon sisällä tapahtuva tapahtuman käsitteleminen tärkeää. Palaverissa kauppiaan 

rooli ja osallistuminen on merkittävää. Sosiaalitoimen kannalta malli järkeistää 

lastensuojelutoimintaa, varhaista puuttumista ja tekee joustavammaksi tapausten 

käsittelyt. Toimintamalli säästää myös viranomaistyöaikaa. Sosiaalityöntekijä Sirkka 

Uuksulainen mukana toiminnassa Kiteellä ja osallistuu tapauksia käsitteleviin kokouksiin 

tarvittaessa. Sosiaalitoimen edustus kuulustelu tilanteissa mukana isommissa 

tapauksissa suotavaa. Lastensuojelun kannalta voi olla, että nuoret vain kokeilevat, 

mutta se voi olla myös avunhuuto. 

Kauppias 

Tapauksesta kiinni; mutta jonkinasteinen asiointirajoitus seuraa. Tarkoituksena on, että 

nuori voi asioida vanhempien kanssa, ja samalla opettelee normaalia tapaa asioida 

kauppaliikkeessä. Kaupalla on myös oikeus valita asiakkaansa. Tähän perustuu myös 

asiointikiellon käyttäminen ”rangaistuksena”. 

Jatkossa olisi hyvä olla seurantapalavereita, joissa voisi läpikäydä mallin avulla työstettyjä 

näpistystapauksia, että mallista tulisi kokonaisuutena hyvä. 

Koulu 

Saako koulu yleensäkin tietää nuorten näpistystapauksista? Lapset kokeilevat sääntöjä, 

ja eri kauppaliikkeitä, kuinka siellä menetellään. Kauppiaan etu on, että toimitaan tietyn 

käytännön mukaisesti. Joidenkin kohdalla kokeilu jatkuu niin pitkään kunnes tulee 

”seinä eteen”. Yhtenäinen malli olisi äärettömän hyvä. Olisi hyvä jos tieto nuorten 

näpistelyistä tulisi myös koululle. Oppilashuoltotyöryhmällä on tarpeellista olla tieto 

hallussa. Kouluhan välittää hyväksyttyjä toimintamalleja nuorille ja toimii kasvattavana 

instituutiona. 

Oppilaan valvontaa tehdään myös koulussa. Näpistysten tapahtuessa kouluaikana 

46


on poliisinkin mielestä olennaista ilmoittaa tapauksesta koululle. Nuorelle teon käsitteleminen 

on oppimiskokemus. 

Toimintamallin läpikäyminen 

Poliisien koulutustilaisuus 19.3.2003 jossa voisi esitellä toimintamallia. Ankkurilaiset 

toimittavat luonnoksen mallista poliisin edustajalle. 

Jatkosta sopiminen 

Aikataulu 

Toimenpiteet 

Mallin jatkotyöstäminen; Ankkuri huolehtii mallin valmiiksi kirjoittamisen. 

Sitouttaminen; miten tehdään? 

Kauppiaat; käydään kauppiaskohtaisesti keskustelut toimintamalliin liittyen. 

Poliisi; käy mallin noudattamisen läpi yhteisissä koulutustilaisuuksissa. 

Sosiaalitoimi; kokemusten kerääminen nuorten näpistystapausten hoitamisesta mallin 

pohjalta. 

Koulu; tiedotetaan toimintamallista oppilashuoltotyöryhmän jäseniä. 

Vanhemmille tiedotus: 

Kiteen vanhempainilta 4.4.2003, jossa toimintamallia esitellään ja saadaan siitä palautetta. 

Kesälahden 6. ja 8. luokkalaisten vanhempainillat, joihin viedään malli arvioitavaksi. 

Rääkkylässä toimintamalli käydään läpi moniammatillisessa työryhmässä. 

Värtsilä; saatetaan tiedoksi alueellinen toimintamalli. 

Tohmajärvi; saatetaan tiedoksi alueellinen toimintamalli. 

Lehdistö: syksyllä koulujen alkuun kytkettynä laaditaan teemanumero lehteen yhteisvastuullisesti 

työryhmän kanssa. 

Seuraava tapaaminen 

Valtuustosalissa 14.5.2003 klo 14–16 järjestetään tiedotustilaisuus kaikille Keski-Karjalan 

alueen kauppiaille. 

KOILLIS-SAVO 

Puuttumiskynnys 

Poliisilaitos käsittelee puuttumiskynnystään suhteessa nuorten päihteiden käyttöön, 

häiriökäyttäytymiseen ja rikoksiin vuoden 2003–2004 tulossuunnitelman useissa kohdissa. 

Poliisilaitos on soveltanut ohjetta käytännössä jo vuodesta 1999 lähtien, jolloin 

alkuperäinen ohje annettiin. Puuttumiskynnyksen on kaiken kaikkiaan vastattava kaikissa 

asioissa yhteiskunnan yleistä käsitystä. 

Tulossopimuksen lyhyet maininnat on seuraavassa kirjoitettu ns. auki. 

Syyt puuttumiskynnyksen alentamiseksi: 

Koillis-Savossa ei ole ympärivuotista ongelmaa nuorten häiriökäyttäytymisestä. 

1. Yhteiskunnan huoli lasten ja nuorten lisääntyneestä päihteiden käytöstä ja sen 

aiheuttamista ongelmista. Poliisin on vastattava yhtenä yhteiskunnan 

perusviranomaisena omalta osaltaan haasteeseen. Poliisin on tuettava 

yhteiskunnan viestiä. Poliisin on myös tuettava vanhempien antamia rajoituksia 

omalla toiminnallaan. 

2. Yhä laajenevat lapsiryhmät merkitsevät yhä nuorempia ja laajempia 

suurkuluttajaryhmiä ja alkoholisteja. Ilmiö merkitsee myös yhä laajentuvaa 

syrjäytyneiden ryhmää. 

3. Toistuvat humalatilat viikoittain lapsena tasoittavat tietä muihinkin päihteisiin. 

4. Viikoittain toistuvat humalatilat lapsena lisäävät todennäköisyyttä ja riskiä 

syyllistyä myös rangaistaviin tekoihin (poliisilaitoksen tutkimus ja analyysi 

vuodelta 1995, kansalliset tutkimukset). 

5. Jatkuva ja runsas alkoholin käyttö lisää riskiä väkivaltarikoksille. 

6. Havainnot Koillis-Savonkin alueelta nuorten ”kaljakassi”- ryhmien 

kasvamisesta useita kymmeniä käsittäviksi joukoiksi. Ilmiö näkyvillä erityisesti 

keväästä syksyyn. 

47


7. Vahingontekojen ja ilkivallan lisääntyminen nuorten tekemänä erityisesti 

elo–syyskuussa koulujen alettua. 

8. Koillis-Savon taajamissa nuorten ”kaahailu-ongelmia”. 

Puuttumiskynnyksen alentamisen tarkoitus: 

1. Osoittaa lapsille ja nuorille yhteiskunnan rajoja ja säännösten olemassaoloa. 

Näin pienempi kanava rikoksiin. 

2. Tukea vanhempien ja muun yhteisön viestiä. 

3. Osoittaa, että yhteiskunta ja poliisi välittää lapsista ja nuorista, ja puuttumisessa 

esille tulleesta asiasta. 

4. Antaa tietoa nuorille ja heidän vanhemmilleen päihteiden käytön riskeistä ja 

nuorena tehtyjen toistuvien rikosten riskeistä. 

5. Vähentää osaltaan päihtymishakuista nuorten juomista. 

Puuttumiskynnyksestä tulosalueittain 

•Poliisilaitos katsoo, että suomalaiseen ja erityisesti koillissavolaiseen 

yhteiskuntaan ei yleisesti toistaiseksi tarvita ”0-toleranssi”-periaatetta. Tarvetta 

sen suuntaiselle toiminnalle voi olla tietyille rajatuille alueille ja vain tiettynä 

aikana vuodessa. 

•Poliisilaitos ei toistaiseksi sovella ”0-toleranssia” missään tilanteessa. Tarvetta ei 

ole näkyvissä. Periaatteen käyttö vaatii vahvoja resursseja. Siihen ei ole tällä 

hetkellä mahdollisuuksia. 

•Puuttumiskynnyksen alentaminen merkitsee Koillis-Savossa, jossa ei ole 

ympärivuotista ja jatkuvaa ongelmaa nuorten häiriökäyttäytymisestä, vain sitä, 

että poliisi omien tiedostojensa perusteella suuntaa oikea-aikaisesti valvontaa 

nuorten kokoontumispaikoille taajamiin, sekä puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin 

voimavarojensa mukaan. 

•Poliisi tiedottaa kaikissa sopivissa yleisvalistustilanteissa linjastaan yleisölle 

(paikalliset tiedotusvälineet, oikeuskasvatus, autokouluopetus, vanhempien illat 

jne). 

YJT/kenttävalvonta; nuorten päihteiden käyttöön, häiriökäyttäytymiseen ja rikoksiin 

puuttuminen 

•Valvonta kohdennetaan erityisesti touko–syyskuussa nuorten 

kokoontumispaikoille perjantai- ja lauantai-iltaisin. 

•Annetaan tavattaessa pääsääntöisesti päihderikoksista ym. siihen liittyvistä 

rikoksista rangaistusvaatimus. Puuttuminen ensisijassa selvästi näkyviin 

tapauksiin. Jos tapaus on niin selvä, että nuoret ymmärtävät poliisin myös sen 

nähneen, siihen on puututtava, ellei tulenpalava kiire muualle. 

•Alle 15-vuotiaista R-ilmoitus, joka toimitetaan lastensuojelulain 40 §:n nojalla 

sosiaaliviranomaisille. Joka tapauksessa kaikista tapauksista tieto 

sosiaaliviranomaiselle, joka voi jatkaa asiassa toimenpiteitä. 

• Humalassa oleva nuori viedään kotiin, mikäli se suinkin on mahdollista. (Jos R- 

ilmoitusta ei asiasta tule, tehdään S-ilmoitus.) 

•Tieto asiasta aina vanhemmille. 

•Puuttumisteemat erityisesti keväällä toukokuussa ja syksyllä elo–syyskuussa. 

Rikostorjunta; puuttuminen päihderikoksiin ja muihin rikoksiin 

• Päihderikokset aina esille esitutkinnassa; yhteistyö virallisen syyttäjän kanssa 

näiden rikosten esille ottamisesta. 

•Alle 18-vuotiaan epäillyn holhooja aina mukaan esitutkinnassa 

kuulustelutilaisuuteen. 

•Tiedot asiasta muille viranomaisille, erityisesti lastensuojelulain 40 §:n nojalla 

sosiaaliviranomaisille. 

•Tietoiskut rikosriskeistä kuulustelutilanteiden yhteydessä nuorille ja heidän 

vanhemmilleen. 

• Oppilashuoltotoiminnassa riskiryhmässä oleviin nuoriin ja heidän vanhempiinsa 

vaikuttaminen rikosriskitiedoilla. 

48


•Väliintulotoiminnassa ensimmäisiä kertoja asosiaalisuutta osoittaviin rikoksiin 

syyllistyneisiin nuoriin ja heidän vanhempiinsa vaikuttaminen rikosriskitiedoilla. 

Liikenne; nuorten kuljettajien liikennerikokset, erityisesti suuret ylinopeudet 

•Reagointi taajamissa esiintyviin nuorten käyttämiin suuriin ylinopeuksiin ja 

muihin ajotaparikkomuksiin. Teema- ja tehovalvontaiskut taajamiin ns. 

”Leppävirran mallilla”. 

•Toistuvien liikennerikosten tapaukset tiedettyjen nuorten ”ongelmakuljettajien” 

osalta heti ajokieltokäsittelyyn. Nopeutettu menettely. Poliisimiesten toimivalta 

väliaikaisiin ajokieltoihin on laaja tieliikennelain 76 §:n nojalla. Lainvoimaa vailla 

olevissa asioissa myönnetyt jutut voidaan ottaa helposti huomioon käsittelyssä. 

• Nuorten ”ongelmakuljettajien” tilaisuudet, vaikkeivät ajokieltokäsittelyn 

edellytykset täyttyisikään. Kenttävalvonta sopii päällikön tai komisarion kanssa 

kutsumisesta tilaisuuksiin. 

• Ajokieltokäsittelytilaisuuksien vaikuttavuus; sisällön edelleen laajentaminen. 

Tietoisku riskeistä asiakkaalle. 

•Tässä ei käsitellä puuttumiskynnyskysymystä yleisemmin. Puuttumiskynnys 

esimerkiksi väkivaltaisiksi tai häiriötä aiheuttaviksi päihtyneiksi tiedettyjen 

henkilöiden osalta yleisillä paikoilla säilyy ennallaan. 

KUOPION SEUTU 

Kuopion poliisilaitoksella on kolme sosiaalityöntekijää, joista kaksi kaupungin palkkaamia 

ja yksi poliisin palkkaama. Sosiaalityöntekijät tekevät pääsääntöisesti päivätyötä, 

mutta viikonloppuisin ja juhlapyhinä sosiaalityöntekijät ovat poliisipartion mukana 

kenttätyössä, toimenkuvanaan puuttuminen mm. nuorten päihteiden käyttöön ja 

nuorten tekemiin rikoksiin sekä perheväkivaltaan. 

Sosiaalityöntekijät tekevät kiinteää yhteistyötä tutkinnan ja kenttähenkilöstön kanssa; 

poliisit ilmoittavat kaikki alaikäisiin liittyvät jutut tiedoksi sosiaalityöntekijöille, jotka 

hoitavat asiaa eteenpäin. Sosiaalityöntekijä on nuoren mukana, jos nuori joutuu oikeuteen 

rikoksesta syytettynä. 

Kuopion poliisi on toteuttanut ”Elämää täysillä – pysähdy ajoissa” valistuskampanjan, 

joka on suunnattu kihlakunnan alueen yläasteikäisille nuorille. Kampanjan pääteemana 

on elämän pelisäännöt; kampanja kohdistuu vastikään Kuopiossa paljastuneisiin 

koululaisten huumausaineiden käyttötapauksiin. ”Elämää täysillä – pysähdy 

ajoissa” -kampanja on moniulotteinen valistustapahtuma, jossa käytetään hyväksi 

musiikkia, iskulauseita, valokuvia ja videoita. Kampanjan materiaali on vanhempi konstaapeli 

Kilven ja ylikonstaapeli Eero Wetzellin valmistama. Kampanjan materiaali on 

tähän mennessä lainattu Forssan, Tornion ja Oulun poliisin käyttöön. 

Yhteistyö on kiinteätä eri toimijoiden kanssa. Suurimman osan nuoriin kohdistuvasta 

toiminnasta on hoitanut poliisilaitoksen sosiaalityö. 

Alle 15-vuotiaiden rikoksentekijöiden (näpistelijät, vahingontekijät) puhuttelut: Kun 

alle 15-vuotias jää kiinni rikoksesta, poliisilaitoksen sosiaalityöntekijä puhuttaa hänet 

ja ilmoittaa asiasta vanhemmille. Puhuttelut on koettu hyödyllisiksi tavaksi ehkäistä 

nuorten alle 15-vuotiaiden rikoksia. Asiasta tehdään lisäksi lastensuojeluilmoitus. 

Alle 18-vuotiaiden päihteiden käyttö: Kun alle 18-vuotias jää kiinni päihteiden käytöstä, 

yövuorossa oleva sosiaalityöntekijä puhuttaa hänet ja ilmoittaa asiasta vanhemmille. 

Mikäli sosiaalityöntekijää ei ole yövuorossa, poliisipartio hoitaa asian ja jättää sosiaalityöntekijälle 

tiedon tapahtuneesta. Asiasta tehdään lisäksi lastensuojeluilmoitus. 

Alle 18-vuotiaiden huumausaineiden käyttäjien puhuttelut ja hoitoonohjaus (laki 

oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 9 § 1 mom. ja yleinen ohje VKS:2000:1 kohta 

6.2): Kun alle 18-vuotias jää kiinni huumeiden käytöstä, syyttäjä, poliisi ja kaupungin 

sosiaalityöntekijä järjestävät nuorelle puhuttelutilaisuuden, jossa keskustellaan myös 

nuoren hoitoonohjauksesta. Asiasta tehdään lisäksi lastensuojeluilmoitus. Varhaisella 

puuttumisella nuorten huumeiden käyttöön, pyritään ehkäisemään huumeriippuvuuden 

syntymistä. 

49


Alle 18-vuotias rikoksen/onnettomuuden uhrina (kriisityö): Kun alle 18-vuotias on 

ollut rikoksen/onnettomuuden uhrina, poliisilaitoksen sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä 

lapsen vanhempiin ja lastensuojeluun selvittääkseen/varmistaakseen lapsen psyykkisen 

avun tarpeen/saamisen. 

Alle 18-vuotiaan lapsen perheessä tapahtuva perheväkivalta: Kun lapsiperheessä on 

vanhempien välillä perheväkivaltaa, poliisin sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä perheeseen 

ja tarjoaa vanhemmille mahdollisuutta keskusteluun Kuopion Kriisikeskuksella 

(kriisikeskuksella toimii perheväkivaltaprojekti, jossa omat yksilö- ja ryhmäkeskustelut 

miehille ja naisille). Tällä käytännöllä perheet pyritään saamaan avun piiriin. Asiasta 

tehdään lisäksi lastensuojeluilmoitus. Asiasta on tehty suullinen sopimus Kuopion 

Kriisikeskuksen kanssa. 

Yli 15-vuotiaiden mutta alle 18-vuotiaiden tekemät rikokset: Kun alle 18-vuotiaan 

epäillään syyllistyneen rikokseen, epäillyn kuulusteluissa tulee olla mukana sosiaalilautakunnan 

edustaja (poliisilaitoksella työskentelevä sosiaalityöntekijä). Sosiaalityöntekijä 

antaa kuulustelun kulusta tiedon lastensuojeluun sekä käy nuoren ja hänen 

vanhempiensa kanssa läpi tapahtunutta sekä kertoo mahdollisista rikosoikeudellisista 

seuraamuksista sekä siitä, miten rikosasia etenee. Kun alle 18-vuotias tekee rikoksen, 

josta hän voi saada isomman kuin sakkotuomion, kaupungin sosiaalityöntekijä 

tekee syyttäjän pyynnöstä nuoresta henkilötutkinnan käräjäoikeutta varten. Henkilötutkinnan 

tarkoituksena on antaa taustatietoa nuoren mahdollisista rikostaustoista ja 

elämäntilanteesta tuomioistuinta varten. Tämä käytäntö palvelee myös nuorta itseään. 

Mikäli nuori oikeudessa tuomitaan ehdolliseen vankeuteen, kaupungin sosiaalityöntekijä 

hoitaa ehdolliseen vankeuteen kuuluvan valvonnan järjestämisen. 

Alle 18-vuotiaiden rikos- ja riita-asioiden sovittelu: Kun alle 18-vuotias on osallisena 

rikos- tai riita-asiassa ja juttu tulee poliisilta tai syyttäjältä sovitteluun, sosiaalityöntekijät 

hoitavat sovittelun parityönä. Asianosaiset ja alaikäisten vanhemmat kutsutaan 

yhteiseen neuvottelutilaisuuteen, jossa osapuolet voivat päätyä raha- tai työkorvaukseen. 

Neuvottelun tuloksena voi olla myös anteeksipyyntö. Erityisesti nuorten tekimissä 

vahingonteoissa, sovittelun kautta aikaansaatu työkorvauksen suorittaminen on 

nuorelle opettavainen kokemus. 

Alle 18-vuotiaiden koulukiusaamisasiat: Kun alle 18-vuotias on osallisena koulukiusaamiseen 

ja asiasta on tullut tieto (esim. rikosilmoitus) poliisille, poliisin sosiaalityöntekijä 

osallistuu asian käsittelyyn/sovitteluun yhdessä lasten, heidän vanhempiensa 

ja koulun henkilökunnan kanssa. Asiasta tehdään lisäksi lastensuojeluilmoitus. 

MIKKELI 

Näpistelyprojekti (yritykset, poliisi ja sovittelutoimi sopineet käytännön) 

Pääsääntöisesti liikeyritykset ilmoittaisivat kaikista alle 15-vuotiaiden, mutta myös alle 

18-vuotiaiden näpistelytapauksista. Ilmoittaminen tapahtuu ”Ilmoitus näpistyksestä” 

-lomakkeella Sovittelutoimistoon faxilla. Jos näpistyksestä epäilty lapsi ei kerro henkilötietojaan 

tai yrittää valehdella ne, konsultoidaan tarvittaessa poliisin kanssa. 

Rangaistusvaatimuskysymys: (Vaaditaanko kiinniotetulle rangaistusta?) Jos liikeyritys 

suostuu siihen, että sovittelutoimisto projektin idean mukaisesti hoitaa näpistysasian 

mukaan lukien mahdolliset korvaukset, merkitään lomakkeeseen EI (vaadita rangaistusta). 

Tällöin asiasta ei normaalitapauksessa mene tietoa poliisille lainkaan. 

Mikäli yritys syystä tai toisesta haluaa saattaa näpistysasian poliisin hoidettavaksi 

edellytys on, että vaaditaan rangaistusta. Tällöin tietenkin yhteydenotto on suoraan 

poliisiin esim. nron 10022 kautta. Tarvittaessa poliisipartio tulee paikalle ja ottaa heti 

asian hoitoonsa. 

Sovittelutoimistoon tulleen ilmoituksen pohjalta sovittelusihteeri ottaa asian käsittelyyn, 

kutsuu lapsen holhoojiensa kanssa keskusteluun, jossa näpistysasia seurauksineen 

käydään läpi, ottaa tarvittaessa liikeyritykseen yhteyttä korvausten hoitamiseksi, 

ilmoittaa tarvittaessa lastensuojeluun jne. 

Vuotuiset tapaukset 30–40 kpl. Erittäin vähän uusijoita. Toiminta on ohjeistettu. 

50


Muut alle 18-vuotiaiden tekemät rikokset tai muu lastensuojelun tarve: 

•Sosiaalilautakunnalle lastensuojeluilmoitus tapahtumasta. 

•Vanhemmille ilmoitus tapahtumasta ja lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. 

•Tapahtumaan puuttunut poliisipartio pyrkii saamaan heti tuoreeltaan yhteyden 

alaikäisen vanhempiin joko soittamalla ja/tai toimittamalla alaikäisen kotiin. 

•Tapahtumista, joista ei kirjata rikosilmoitusta, poliisipartio toimittaa lisäksi heti 

faxilla tiedon kohdehenkilön asuinpaikan lastensuojeluviranomaiselle. Tieto 

toimitetaan tätä varten laaditulla lomakkeella ”Poliisin ilmoitus lastensuojelun 

tarpeesta”. Tämän lomakkeen liitteeksi voidaan panna esim. kopio 

myymäläetsivän täyttämästä kaavakkeesta, kirjallisesta huomautuksesta tai 

tehtäväilmoituksesta (koodit yms. peitetään). Asiakirjojen kirjaamista ja 

säilyttämistä varten yksi kappale ilmoituksesta toimitetaan 

palvelupäivystyksessä olevaan tutkintasihteerien lokeroon. 

•Alle 18-vuotiaiden juopumussäilöönotoista vartija faxaa 

lastensuojeluviranomaiselle ja toimittaa tutkintasihteerin lokeroon 

lastensuojeluilmoituksen lisäksi kopion säilöönottoilmoituksesta. 

Säilöönottoilmoituksesta peitetään mahdolliset poliisitoimintaan liittyvät 

salassapidettävät tiedot. 

• Rikostutkija vastaa sosiaaliviranomaisille ja vanhemmille ilmoittamisesta 

sellaisista rikostapauksissa, joista on kirjattu rikosilmoitus. Ellei kuulustelun 

yhteydessä saada yhteyttä sosiaaliviranomaiseen ja/tai vanhempiin, on tutkijan 

huolehdittava ilmoittamisesta heti, kun se on mahdollista tutkintataktiset seikat 

huomioon ottaen. 

• Ilmoittaminen tapahtuu täyttämällä lastensuojeluilmoitusta koskeva lomake ja 

liittämällä siihen rikosilmoitus- tai pöytäkirjajäljennös ja toimittamalla nämä 

tutkintasihteerille faxaamista tai postitusta sekä kirjaamista ja säilyttämistä 

varten. 

Toiminta on ohjeistettu. Käytössä on ns. Joensuun malli, josta on tehty mikkeliläinen 

versio. Lastensuojeluilmoituksia on vähän yli sata/vuosi. 

Lasten tekemien rikosten nopeutettu käsittely (poliisi, sovittelutoimi, syyttäjä, tuomioistuin, 

sosiaalitoimi, kriminaalihuolto) 

• ETL 15 §:n mukainen ennakkoilmoitus heti jutun ilmitultua syyttäjälle 

(tutkintasihteeri, tutkija tai tutkinnanjohtaja). Syyttäjä ilmoittautuu tutkijalle, 

seuraa asian valmistumista. 

• Lasta koskeva henkilötutkinta tilataan heti alkuvaiheessa (tutkintasihteerit). 

Tällöin myös lastensuojelu osallistuu alkuvaiheessa lapsen ja hänen perheensä 

asioiden käsittelemiseen. 

•Juttu saa ”korvamerkinnän” = punainen kansio, jolla se erottuu juttukasasta 

muista jutuista. Pöytäkirja toimitetaan samassa kansiossa syyttäjälle. 

•Juttu varustetaan erillisellä toimenpide-/aikataululiitteellä, joka seuraa juttua 

myös syyttäjälle ja tuomioistuimeen. Liitteenä ”Kuormakirja”. 

•Jos asia luonteensa puolesta sopii soviteltavaksi, tieto sovitteluun menee heti, 

sovittelu voidaan nopeutettuna aloittaa jo ennen kuulusteluja. 

•Tavoite 3 kk:n käsittelyaika, nyt päästy 5–6 kk:n käsittelyaikaan, mutta koettu 

yhdeksi parhaaksi mahdolliseksi yhteistyöfoorumiksi. 

Toiminta on ohjeistettu. 

NURMES 

Varhaista puuttumista koskevia asioita on käsitelty Ylä-Karjalan turvallisuussuunnitelmassa, 

joka kattaa Nurmeksen kaupungin sekä Juuan ja Valtimon kunnat. 

Käytännön tasolla varhainen puuttuminen poliisin osalta tarkoittaa tällä hetkellä sitä, 

että poliisi toimittaa pääsääntöisesti aina lastensuojeluilmoituksen sosiaaliviranomaisille, 

kun alaikäinen tavataan päihtyneenä, häneltä tavataan päihdyttäviä aineita 

tai hänen epäillään syyllistyneen rikolliseen menettelyyn. 

51


Poliisi on lisäksi mukana niin sanotuissa väliintuloryhmissä, joka koostuu eri viranomaistahojen 

edustajista (sosiaali-, koulu- ja kouluterveysviranomainen, seurakunta, 

poliisi). Ryhmä kokoontuu säännöllisin väliajoin ja ryhmässä käsitellään viranomaisten 

kesken lähinnä lastensuojeluilmoitusten kautta esille nousseita ongelmatapauksia. 

Nurmeksen kaupungilla ja Juuan sekä Valtimon kunnilla on omat ryhmänsä. 

Poliisi käy ennaltaehkäisevässä mielessä mahdollisuuksiensa puitteissa kouluissa 

pitämässä laillisuuskasvatusta. 

Rikosprosessin nopeuttamisen osalta ei ole käytössä sen kummempaa mallia eikä 

tutkinnassa ole asetettu mitään tiettyä määräaikaa, minkä ajan kuluessa juttu tulee toimittaa 

syyttäjälle tai muutoin päättää. Nuorten jutut pyritään kuitenkin saattamaan loppuun 

niin pian kuin vain mahdollista asettamalla ne kiireellisyysluokitukseltaan muita 

juttuja parempaan asemaan. 

SAVONLINNA 

Kiireellistä lastensuojelutarvetta vaativia tilanteita varten on Savonlinnan kihlakunnan 

alueelta koottu kuntien sosiaaliviranomaisten päivystyspuhelinnumerot erilliseen 

ohjeeseen. Erittäin kiireellisissä tapauksissa, joissa lapsi tarvitsee sijoituspaikkaa, voidaan 

sosiaaliviranomaiseen olla yhteydessä ohjeen mukaisesti milloin tahansa virkaajan 

ulkopuolella. 

Tapahtumaan puuttunut poliisipartio pyrkii saamaan heti tuoreeltaan yhteyden alaikäisen 

vanhempiin/huoltajiin joko soittamalla ja/tai toimittamalla alaikäisen kotiin eli 

ilmoittaa tapahtumasta. Kotihälytyksien yhteydessä havaituista perheväkivaltatilanteista 

taikka muista tapahtumista, joista ei kirjata rikosilmoitusta ja joissa on myös 

havaittavissa lastensuojelun tarvetta paikalla käynyt poliisipartio tilaa hälytyskeskuksesta 

tehtäväilmoituksen ja täydentää tapahtumaselosteen omilla havainnoillaan. 

Rikosilmoitus, täydennetty tehtäväilmoitus taikka muu kirjallinen seloste tapahtumasta 

toimitetaan nuorisotiimiläisten lokeroon taikka lähetetään heille sähköpostilla. He tiedottavat 

tapahtumasta edelleen sosiaaliviranomaisille. Kaikissa tapauksissa, joissa alle 

18-vuotias henkilö on poliisin toimenpiteiden kohteena, lähetetään tieto sosiaaliviranomaisille 

ja vanhemmille, mikäli he eivät ole saaneet tietoa verekseltään. 

Sakot ja rikesakot 

Poliisin alle 18-vuotiaalle henkilölle antamasta sakosta taikka rikesakosta otetaan 

kopio, joka toimitetaan nimetylle poliisimiehelle. Sakkojen poliisille jäävään osaan 

merkintään vanhempien yhteystiedot ja onko asiasta jo ilmoitettu heille. 

Rangaistusvaatimuksen saaneista alle 18-vuotiaista menee kopiolla tieto myös poliisilaitoksen 

sosiaalityöntekijälle. Samalla kopio toimii myös lastensuojeluilmoituksena. 

Tarkoituksena on laajentaa vallitsevaa puhuttelukäytäntöä mahdollisuuksien 

mukaan myös rangaistusvaatimuksen saaneisiin alle 18-vuotiaisiin. 

Kun poliisin tietoon tulee rikos, jonka tekijä on alle 15-vuotias, poliisi kirjoittaa asiasta 

aina rikosilmoituksen ja ilmoittaa asiasta lapsen huoltajalle. Rikoksesta ilmoitetaan 

poliisilaitoksen sosiaalityöntekijälle esim. toimittamalla rikosilmoitusjäljennös hänen 

lokeroonsa. Ilmoitusjäljennös toimii samalla myös lastensuojeluilmoituksena. 

Rikoksen ollessa näpistys ja tekijän alle 18-vuotias, faksaa poliisi välittömästi rikosilmoitusjäljennöksen 

taikka rangaistusvaatimuskopion Varpu-projektin yhdyshenkilölle. 

Hän järjestää tapaamisen rikoksentekijän ja tämän huoltajien kanssa. Muualla 

asuvien alle 15-vuotiaiden tekijöiden osalta rikosilmoitusjäljennös tai rangaistusvaatimuskopio 

toimitetaan sosiaalityöntekijälle, joka ilmoittaa asiasta tekijän asuinpaikkakunnan 

sosiaaliviranomaiselle. 

Juopumussäilöönotot 

Alle 18-vuotiaista juopumuksen vuoksi säilöön otetuista vartija toimittaa kopion säilöönottoilmoituksesta 

nimetylle poliisimiehelle ja/tai sosiaalityöntekijälle. Ilmoituksesta 

peitetään mahdolliset poliisitoimintaan liittyvät salassa pidettävät tiedot. Kopio 

toimii samalla lastensuojeluilmoituksena. 

52


Rikosilmoitukset ja pöytäkirjat 

Rikostutkija vastaa sosiaaliviranomaisille ja vanhemmille ilmoittamisesta sellaisissa 

rikostapauksissa, joista on kirjattu rikosilmoitus. Tutkija ilmoittaa alaikäisen kuulustelusta 

mahdollisimman varhaisessa vaiheessa poliisilaitoksen sosiaalityöntekijälle, joka 

voi toimia sosiaaliviranomaisen edustajana kaikkien kihlakunnan alueen kuntien osalta. 

Tämän ollessa estynyt yhteys otetaan kuhunkin sosiaalitoimistoon tai sovittelusihteeriin 

(Kerimäen, Enonkosken, Savonrannan ja Punkaharjun nuorten jutuissa). Pääsääntönä 

pidetään sitä, että sosiaalilautakunnan edustaja (sosiaalityöntekijä tai sovittelusihteeri) 

olisi aina nuoren kuulustelussa mukana. 

Ellei kuulustelun yhteydessä saada yhteyttä sosiaaliviranomaiseen ja/tai vanhempiin, 

on tutkijan huolehdittava ilmoittamisesta heti, kun se on mahdollista tutkintataktiset 

seikat huomioon ottaen. Ilmoittaminen vanhemmille tapahtuu tutkijan toimesta. 

Sosiaaliviranomaisille tehtävä ilmoitus tapahtuu em. järjestyksessä. 

Nuorten nopeutettu tutkinta 

Nuorten (15–17 v.) rikosjutut kulkevat ns. punaisessa kansiossa esitutkinnasta tuomioistuimeen. 

Jutut erottuvat ja ne käsitellään muita ennen. 

Poliisi tilaa henkilötutkinnan sosiaaliviranomaiselta heti tutkinnan alkuvaiheessa, jolloin 

lastensuojelun toimenpiteet käynnistyvät tutkinnan kanssa samanaikaisesti. Juttu 

varustetaan erillisellä seurantalomakkeella (kuormakirja, liite 2) josta voidaan seurata 

rikosprosessin etenemistä. Kuormakirja palautetaan käräjäoikeudesta poliisilaitokselle 

nimetylle poliisimiehelle. 

Terveyskeskuksen ja SKS:n johtavien lääkärien kanssa on sovittu, että näissä ns. 

punaisen kansion jutuissa lääkärintodistustilauksiin merkitään ”KIIREELLINEN koskee 

alle 18-vuotiasta rikoksentekijää”. Merkinnän pitäisi nopeuttaa lääkärintodistusten 

saantia esitutkintaa varten. 

Rikoksen sovittelu käynnistetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tutkija voi 

toimittaa rikosilmoitusjäljennöksen Sovittelutoimistoon jo ennen esitutkinnan lopullista 

valmistumista. Asianomistajien korvausvaatimuksien viivästyessä Sovittelutoimisto 

neuvottelee odotusajan pituudesta syyttäjän kanssa. 

SISÄ-SAVO 

Nuoret rikoksentekijät 

•Kaikista nuorten tekemistä rikoksista ja päihtymistapauksista ilmoitetaan ao. 

kunnan sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijät keskustelevat nuorten ja heidän 

vanhempiensa kanssa ongelma-alueesta. Lisäksi pääsääntönä pidetään, että 

sosiaalityöntekijä on aina nuoren kuulustelussa mukana. 

• Nuorten rikoksentekijöiden ehdonalaisvalvontaa on tehostettu Sisä-Savon 

kihlakunnan alueella. 

• Nuorten rikostentekijöiden kohdalla käytetään mahdollisimman paljon 

sovittelumenettelyä. 

•Alle 18-vuotiaiden tekemien rikosten nopeutettua käsittelyä noudatetaan 

tinkimättömästi. 

•Katuvalvontaa suoritetaan yhdessä koulutoimen, sosiaalitoimen, nuorisotoimen 

ja poliisin kanssa. Katuvalvonnalla vähennetään nuorten alkoholin käyttöä ja 

alkoholijuomien välittämistä nuorille. 

• Yrittäjille on järjestetty koulutusta, jotta he osaisivat suhtautua oikealla tavalla 

nuorten tekemiin rikoksiin. 

Perheväkivalta 

•Kaikki perheväkivaltatapaukset käsitellään yhdessä sosiaalityöntekijöiden 

kanssa, myös ne missä ei ole lapsia mukana. 

•Perheväkivaltatilanteissa harkitaan erittäin matalalla kynnyksellä aseiden 

hallussapitoluvan peruuttamista. 

•Kaikkien rattijuoppojen perheolosuhteet ja syyt rattijuopumukseen selvitetään, 

jotta saataisiin selville myös muut mahdolliset ongelmatilanteet (alkoholismi, 

53


perheväkivalta, syrjäytyneisyys jne). 

•Väliaikaista lähestymiskieltoa käytetään kohtuullisen matalalla kynnyksellä. 

Ennalta estävä toiminta 

• Sisä-Savossa panostetaan erityisen voimakkaasti päiväkoti- ja kouluyhteistyöhön 

ja näin vaikutetaan jo varhaisessa vaiheessa nuorten asenteisiin. Vuosittain 

käydään valistamassa jokaisessa päiväkodissa ja ala-asteiden luokissa. Yläasteilla 

painopiste on 8. luokkalaisilla. 

• Ylä-asteiden 8. luokkalaisille järjestetään vuosittain (yli 15 vuotta järjestetty) 

HELPPIS-viikko, jonka aikana nuorille annetaan valmiuksia selviytyä elämästä 

mahdollisimman turvallisesti, hairahtumatta ja mahdollisimman vähin 

”vaurioin”. 

• Erilaisista riskitekijöistä, tekojen seuraamuksista ja vaikutuksista tiedotetaan 

säännöllisesti lehdistössä. Lehdistön avulla vaikutetaan vanhempien asenteisiin 

suhteessa nuorisoon. 

VARKAUDEN SEUTU 

Alle 18-vuotiaiden tekemien rikosten nopeutettu käsittely 

Ks. Mikkelin ko. kohta (ohjeistettu). 

Rikosasioiden ”läpivirtausaika” on lyhentynyt. 

Kummipoliisitoiminta 

Kaikilla kouluilla ja päiväkodeilla on kummipoliisi ja ongelmien ilmaantuessa esim. 

koulussa oma kummipoliisi pyrkii selvittämään tilanteen mahdollisimman varhaisessa 

vaiheessa. Kummipoliisi käy myös pitämässä oppitunteja mm. laillisuuskasvatuksesta 

ja liikenteestä. Vaikutus on erittäin hyvä. 

Liikenneturvallisuuskampanja ”Turvallisuus syntyy pienistä teoista” on päiväkoteihin 

ja ala-asteille kohdennettu kampanja. 

Nuorten päihdepysäkin työntekijöiden läsnäolo alaikäisten kuulusteluissa rikosasioissa, 

mitkä liittyvät päihteisiin. Läsnäolo on ollut harvinaista, joten vaikutusta on 

vaikea arvioida. 

Sovittelutoiminnan käyttäminen etenkin nuorten tekemiin rikoksiin. Sovittelijoiden 

määrä on pieni, joten läheskään kaikkia asioita ei voi sinne lähettää. 

Lastensuojeluilmoitukset pyritään tekemään kaikista alle 18-vuotiaista rikoksentekijöistä. 

Vaikutus riippuu siitä, minkä verran sosiaalitoimi pystyy ja ehtii puuttumaan 

asioihin. 

Yhteistyö eri tahojen kanssa. Osallistutaan erilaisiin työryhmiin. Vaikutus on ollut 

hyvä. Nuoria huumeidenkäyttäjiä ohjataan hoitoon, esim. nuorten päihdepysäkille. Vaikutusta 

on vaikea arvioida. 

YLÄ-SAVO 

On ohjeistettu toimenpiteet lasten (15–17-vuotiaat) tekemien rikosten nopeutetusta 

käsittelystä sekä alle 18-vuotiaiden lasten tekemissä rikoksissa ja lastensuojelun tarpeesta 

ilmoittamisesta. 

Nopeutettu käsittely 

Tavoite: saada lapsen tekemän rikollisen teon ja seurauksen välinen aika mahdollisimman 

lyhyeksi. Poliisilaitoksen tulossopimuksessa vuosille 2005–2006 on tulostavoitteena, 

että nuorten tekemien juttujen esitutkinta saatetaan loppuun kuukaudessa. 

Kun tehdään rikosilmoitus, jossa epäilty on 15–17-vuotias tai pimeä juttu selviää lapsen 

(15–17-vuotiaan) tekemäksi, menetellään seuraavasti: 

Rikillä tehdään syyttäjälle ETL 15 §:n mukainen ennakkoilmoitus heti jutun ilmitultua 

ja sen tekee ensisijaisesti tutkija ja toissijaisesti tutkinnanjohtaja. Ilmoitus tehdään 

sellaisista R-ilmoituksista, jotka todennäköisesti menevät pöytäkirjana syyttäjälle. 

Samaan ennakkoilmoitukseen voi jo arvioida mahdollista jutun valmistumisaikaa, jos 

se on suinkin mahdollista. Tutkijat lähettävät lasta koskevasta asiasta R-ilmoituksen ja 

54


henkilötutkintapyynnön heti kun se on tutkinnallisesti mahdollista (siis, mitä tapahtunut 

on lähes todennäköisellä syyllä selvinnyt) Ylä-Savon kuntien yhteiselle sosiaalityöntekijälle 

Iisalmen poliisilaitokselle. Henkilö-tutkintapyynnöstä tutkija ottaa kopio 

pöytäkirjan oheismateriaaliin ja tämä lähetetty pyyntö pyydetään palauttamaan suoraan 

syyttäjäosastolle. Henkilötutkintaa ei pyydetä sellaisista jutuista joissa rangaistusmaksimi 

on vain sakkoa. Lisäksi tutkija tekee jutun tutkintamuistioon maininnan, 

että henkilötutkintapyyntö lähetetty. 

Juttu saa ”korvamerkinnän” = punainen muovitasku, jolla se erottuu juttukasan 

muista jutuista. Esitutkintapöytäkirja toimitetaan samaisessa punaisessa muovitaskussa 

syyttäjälle. 

Juttu varustetaan AINA erillisellä kuormakirja/seurantalomakkeella, joka seuraa juttua 

syyttäjäosastolle. 

Tutkija, tutkinnanjohtaja ja tutkintasihteeri täyttävät sen asianmukaisesti kohdaltaan. 

Tutkija kirjaa kuulustelukertomuksiin asianosaisten halukkuuden sovitteluun ja syyttäjäosasto 

huolehtii sovittelusta. 

Lastensuojelun tarpeesta ilmoittaminen: 

Tavoitteena on saada tieto lapsen tekemästä rikoksesta ja lastensuojelun tarpeesta 

mahdollisimman nopeasti sosiaaliviranomaisille ja lasten vanhemmille. 

Kotihälytykset 

• tehtävä on hoidettu paikalla, mutta on havaittavissa runsasta alkoholinkäyttöä ja 

paikalla on alle 15-vuotiaita lapsia 

• paikalla on alle 18-vuotiaita lapsia ja heillä runsasta alkoholin käyttöä 

• paikalla on väkivallan uhan alla oleva puoliso, jolla ei ole näkyviä vammoja eikä 

hän halua/uskalla tehdä ilmoitusta esim. lievästä pahoinpitelystä tai 

vahingonteosta 

Toimenpiteet 

• poliisipartio täyttää Itä-Suomen lääninhallituksen poliisin lääninjohdon 

laatuprojektin liitteenä olevan ilmoituskaavakkeen (M17) ja laittaa tai toimittaa 

sen Ylä-Savon sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijän lokeroon (lokero on 

Iisalmen poliisiaseman kenttähenkilökunnan työhuoneen yhteydessä) 

• sosiaalityöntekijä ilmoittaa asiasta kunkin kunnan sosiaalilautakunnalle ja 

tarvittaessa vanhemmille 

Päihtyneet nuoret 

• poliisilaitokselle tuodut päihtyneet nuoret 

• suoraan kotiin tai muuhun paikkaan viedyt nuoret 

Toimenpiteet 

• poliisipartio tekee säilöönottoilmoituksen sisälle otettavista nuorista ja myöskin 

niistä nuorista, jotka vanhemmat hakevat poliisilaitokselta. 

• suoraan kotiin tai muuhun paikkaan viedyistä (esim. sairaala) nuorista partio 

tekee Häkeen ilmoituksen ja täyttää em. ilmoituskaavakkeen ja toimittaa sen 

sosiaalityöntekijän lokeroon 

• sosiaalityöntekijä tarkastaa työvuoroissaan nuorten kohdalta päihtyneitten 

ilmoitusmapin ja hoitaa nuorista ilmoitukset kunkin kunnan sosiaalilautakunnalle 

ja vanhemmille 

• annettu rangaistusvaatimus, rikesakko, kirjallinen huomautus (päihteet ja 

häiriökäyttäytyminen) 

• Iisalmen partiot laittavat RV:n C-kappaleen ja valokopion rikesakosta tai 

huomautuksesta sosiaalityöntekijän lokeroon ja palvelutoimistot lähettävät 

samat tiedot postitse sosiaalityöntekijälle 

• sosiaalityöntekijä ilmoittaa kunkin kunnan sosiaalilautakunnalle ja tarvittaessa 

vanhemmille 

Kun tehdään rikosilmoitus, partio voi lähettää tai toimittaa kopion R-ilmoituksesta tai 

ilmoittaa sähköpostitse tapahtumasta sosiaalityöntekijälle. Ilmoitusta lähetettäessä 

huomioitava, että tapahtumista on oltava riittävästi faktatietoa. Muutoin noudatetaan 

55


19.1.2005 annettua ohjetta 15–17-vuotiaan tekemien rikosten nopeutetusta käsittelystä. 

Alle 15-vuotiaan tekemästä rikoksesta tutkintasihteeri lähettää tutkinnan lopettamispäätöksen 

sosiaalityöntekijälle, joka ilmoittaa kunkin kunnan sosiaalilautakunnalle 

ja vanhemmille. 

Iivarit ry:n K18-kampanja ja K18-hanke 

Poliisi lähti mukaan paikallisen vanhempainyhdistyksen aloittamaan K18-kampanjaan 

Iisalmessa syksyllä 2002. Aluksi järjestettiin yhteiset palaverit paikkakunnalla alkoholia 

ja/tai tupakkaa myyvien yritysten (ravintolat, kaupat, kioskit, huoltoasemat) ja kaikkien 

yhteistyötahojen kanssa. Palavereissa yritykset sitoutuivat entistä tarkemmin tarkistamaan 

iän kaikilta nuoren näköisiltä henkilöiltä, myös kaikilta tutuilta nuorilta. Käytännössä 

tämä tarkoitti alle 25-vuotiailta näyttäviä, jolloin ”haaviin” jäävät todennäköisesti 

myös 17-vuotiaat ikäistään vanhemmalta näyttävät nuoret. Ulkoisena merkkinä 

osallistumisestaan K18-kampanjaan yritykset liimasivat ulko-oviinsa ison pyöreän 

K18-tarran ja kaikille kassoille pienemmän K18-tarran, joissa oli teksti ”Olemme mukana 

Iivarit ry:n K18-kampanjassa”. Tarra ilmaisee alaikäisille nuorille, että tässä paikassa 

tarkistetaan ikä tavallista tarkemmin, joten älä edes yritä ostaa meiltä! Täysi-ikäisille 

nuorille tarra ilmaisee, että ikä tarkistetaan myös sinulta, joten ”ole hyvä, ja esitä henkilötodistus 

pyytämättä ovimiehelle/kassalle”. K18-kampanjan saama julkisuus paikkakunnalla 

antaa kaikille tavallisille vanhemmille/aikuisille luvan puuttua näkemiinsä 

epäkohtiin. K18-kampanja todettiin toimivaksi tavaksi puuttua alaikäisten alkoholi- ja 

tupakkahankintoihin ja kampanjan levittämiseksi muihin Ylä-Savon kuntiin saatiin projektirahoitusta 

RAY:ltä 3 vuodelle, siis vuosille 2005–2007. K18-toimintaa on aloiteltu 

myös Ylä-Savon ulkopuolisilla paikkakunnilla, esim. Varkaus, Ähtäri ja Espoon Leppävaara. 

K18-toiminnan johtoajatuksena on, että kukin paikkakunta muokkaa sen omiin 

tarpeisiinsa sopivaksi ja omannäköisekseen, jolloin siitä tulee paikkakunnan (paikallisten 

vanhempien ja yhteistyötahojen) oma juttu ja sitoutumisen aste on tällöin korkeampi. 

Varsinaista rahoitusta ei tarvita, K18-tarran painattaminen on ainoa kustannus. 

Muilta osin toiminta pohjautuu vapaaehtoistyöhön, jota on mahdollista toteuttaa millä 

tahansa paikkakunnalla. 

K18-hanke 1.3.2005 alkaen ja K18-hankkeen tavoitteet 

Hankkeen tavoitteena on ehkäistä alaikäisten alkoholi- ja tupakkatuotteiden hankkimista 

ja siten ainakin siirtää näiden tuotteiden kokeilun aloittamista. Tavoitteena on 

sitouttaa toimintaan erilaisia henkilöstöryhmiä ja siten korostaa kaikkien tavallisten 

ihmisten vastuuta alaikäisten päihdehankinnoista. Toiminnalla tehostetaan jo nyt lakisääteisiä 

asioita (esim. myyntikielto alaikäiselle) ja saadaan yrittäjät vakuuttuneiksi 

omavalvonnan tehostamisen tarpeellisuudesta. Yrittäjät saadaan sitoutumaan asiaan, 

kun he itse ovat mukana pohtimassa kullekin kunnalle sopivia pelisääntöjä. Samoin 

viranomaisten mukana olo tuo joustavuutta alkuvaiheessa käytäntöjen luomisessa. 

Hankkeen käynnistymisvaiheessa muodostuva verkosto luo hyvän pohjan yhteistyölle 

jatkossa. Alaikäisten alkoholiostojen vaikeutuessa puututaan mahdollisesti sijalle 

tulevaan alkoholituotteiden välittämiseen poliisivalvontaa tukemalla (esim. kansalaisten 

ilmoittamiskynnys madaltuu) ja tiedottamisen keinoin (esim. myös oman vanhemman 

antama alkoholi on välittämistä). 

Vanhempainyhdistyksen yhteistyötahoja K18-hankkeessa 

Ylä-Savon kihlakunnan poliisilaitos, Itä-Suomen läänin alkoholitarkastajat, kuntien 

nuorisotyöntekijät, kuntien terveystarkastajat, nuorisoneuvostot, seurakuntien 

nuorisotyöntekijät ja muut kunnassa nuorten hyväksi toimivat vapaaehtoisjärjestöt. 

56


OULUN LÄÄNISTÄ 

HAAPAJÄRVI 

Yhteistyö eri tahojen kanssa: Viranomaisten välinen yhteistyö (seurakunta, koulut, 

kouluterveydenhoito, kaupungin nuorisotoimi, sosiaalitoimi, nuorten työpaja, ammattioppilaitos) 

on toiminut jo ainakin kymmenen vuotta. Toiminnassa pääpaino on nuorten 

asioiden ja tilanteen (erityisesti päihteiden käyttö) seuraaminen, erilaisten toimintojen 

ja tilaisuuksien järjestäminen nuorille itselleen ja nuorten vanhemmille. Poliisi 

on ollut mukana toiminnassa aktiivisesti ja näkyvästi koko ajan (Haapajärvi ja Reisjärvi). 

Poliisi on ollut mukana kunnallisen lapsipoliittisen suunnitelman laadinnassa 

(Haapajärvi). Yhteistyössä muiden sidosryhmätahojen kanssa tehty projekteja mm. 

moniammatillinen työryhmä, tiettyjen nuorten syrjäytymisen estämiseksi tehty harrastestipendirahasto 

ja erilaisia päihdetyöprojekteja (Pyhäjärvi). 


Poliisi on lähipoliisitoimintamuotoon liittyen ollut jo vuosia sitten organisoimassa, ja 

myös mukana käytännön vanhempainpartiotoiminnassa. Se on toiminut perjantai-iltaisin 

ja varsinkin Haapajärvellä, ja sillä on ollut selkeä katukuvaa rauhoittava vaikutus. 

Seurakunta on ollut aktiivinen tässä toiminnassa ja tarjonnut joka syksy mukana olleille 

vanhemmille ruokailun iltatilaisuudessa. Poliisi on tässä tilaisuudessa aina käyttänyt 

puheenvuoron kuluneesta kesästä (Haapajärvi ja Reisjärvi). Oman tärkeän osansa 

perjantai- ja lauantai-iltojen katukuvan rauhoittamiseen tuo myös poliisin mahdollisimman 

näkyvä partiointi kyläkuvassa ja jalkautuminen esim. nuorisotalolle, jota on 

harrastettu usein (Haapajärvi ja Reisjärvi). 

Nuoriso- ja koulupoliisitoiminta 

NuPo-toiminta on ollut poliisilaitoksella jo vuosikausia suunniteltua ja aktiivisesti käytännöissä 

vaikuttavaa. Toiminta on organisoitu ja vastuutettu jokaisessa alueellisessa 

yksikössä. Laitoksella on voimassa asiaa koskeva vahvistettu suunnitelma. Kouluvierailut 

painottuvat vakiintuneesti laillisuuskasvatukseen ja liikennevalistukseen. Vanhempainilloissa 

poliisi on aina pyydettäessä mukana puhumassa ajankohtaisista 

asioista. Toimintamuodolla on kyselytutkimustiedon mukaan merkittävää vaikuttavuutta 

(koko kihlakunta). 

Yläasteella pidetään oppitunteja, joissa on kerrottu mitä seuraa, jos nuori jää rikoksen 

tekemisestä kiinni (esim. näpistykset, alkoholijuoman hallussapito, viritetty mopo). 

Lisäksi paikallisten kauppiaiden kanssa on sovittu, että kun nuori jää näpistyksestä kiinni, 

niin aina siitä tulee poliisille ilmoitus. Kauppiaiden ja palvelutoimistonpoliisien 

kanssa sovittu menettelytapa: 

• asiasta kirjataan rikosilmoitus 

• alle 15-vuotias puhutellaan tapahtumapaikalla, 15–18-vuotiaalle normaalit 

esitutkintatoimenpiteet 

• kuljetetaan kotiin tai vanhemmat tulevat noutamaan lapsen, tällöin ilmoitus 

tapahtuneesta vanhemmille 

• asiasta kirjataan lastensuojeluilmoitus, joka lähetetään heti sosiaalityöntekijälle 

(Pyhäjärvi) 

Tällaisen toimintamuodon vaikuttavuutta voidaan arvioida esim. rikostilastotietojen 

avulla (nimike/ikäryhmä/syyllistyneiden määrä). Useilla paikkakunnilla on kuluvan vuoden 

aikana tapahtunut ilahduttavaa tilastollista vähentymistä omaisuusrikosmäärissä. 

Muuta toimintaa: usean vuoden ajan on toteutettu poliisin alulle panemaa ns. 

”Kesää kohti” -infoa yläasteen oppilaille. Näissä tilaisuuksissa seurakunta, kaupungin 

nuorisotoimi ja poliisi ovat käyttäneet omat puheenvuoronsa ja antaneet evästykset 

tulevalle kesälle. Poliisi on painottanut voimakkaasti alaikäisten kaljoittelu-asiaa ja on 

käyty läpi ns. pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan. Tämä toiminta on rauhoittanut 

57


monena vuonna esim. juuri koulujen päättymiseen liittyvää monin paikoin riehakasta 

viikonloppua (Haapajärvi ja Reisjärvi). Toinen kevääseen liittyvä jo perinteinen tapahtuma, 

jossa poliisi on ollut mukana alusta asti, on ns. kuutosseikkailu. Siinä tulevat 

seiskaluokat kootaan yhteen ensimmäisen kerran erilaisten rastitehtävien merkeissä. 

Yhtenä osana on poliisirasti, jossa toiminnan lisäksi on puhuttu aina hieman alkoholin 

ja tupakan käytöstä. Koulumaailmasta on tullut sellaisia viestejä, että tämä toiminta 

on tasoittanut siirtymistä ala-asteelta yläasteelle (vaikuttavuus). Käytännössä on nähty 

hyvänä, että tässä murrosvaiheessa myös poliisi on mukana (Haapajärvi ja Reisjärvi). 

Kevääseen kuuluu ja on kuulunut jo yli kymmenen vuoden ajan perinteinen poliisit 

vastaan yläaste pesäpallon hegemoniaottelu. Pelit ovat varsinkin viime vuosina olleet 

todella tiukkoja ja päättyneet usein yläasteen niukkaan muutaman juoksun voittoon. 

Peli liittyy yläasteen toimintapäivään ja paikalla ovat peliä seuraamassa aina kaikki 

oppilaat ja opettajat (Haapajärvi ja Reisjärvi). 

Onnettomuuksien ehkäisy 

Poliisin aktiivinen toiminta kunnallisissa liikenneturvallisuustyöryhmissä, liikenneturvallisuusstrategiatyössä, 

alueellisessa onnettomuustutkintalautakunnassa (tiedottaminen) 

sekä vanhusväestön järjestöissä pidetyissä turvallisuusinfo-illoissa (koko kihlakunta). 

Kuluvan syksyn aikana poliisi on puuttunut yhdessä liikkuvan poliisin kanssa 

tehokkaasti viritettyihin mopoihin. Seurauksena erilaisia rangaistuksia, muita taloudellisia 

seuraamuksia, ajo-oikeuspäätöksiä ja palavereja vanhempien kanssa yksittäistapauksista 

(Haapajärvi ja Reisjärvi). 


Kuten edellä Onnettomuuksien ehkäisy -kohdassa on esitetty. 

Kunnalliset turvallisuussuunnitelmat 

Haapajärven kihlakuntaan kuuluvissa kunnissa laadittiin poliisivetoisesti, samanlaista 

toimintamuotoa käyttäen kunnalliset turvallisuussuunnitelmat vuonna 2002. Vuonna 

2004 kaikkien työryhmien kanssa on pidetty päivitystilaisuus, jossa on käsitelty 

rikostilannetta ja turvallisuuskyselytutkimusta sekä käyty läpi paikallisesti merkittäviä 

asioita. Toiminnan voidaan arvioida ainakin lisänneen kuntatason aktiivitoimijoiden 

tietoisuutta alueensa turvallisuudesta sekä tuoneen esiin erilaisia paikkakuntakohtaisia 

yhteistyömuotoja. Seuraava päivityskierros vuonna 2006 (koko kihlakunta). 

Syrjäytymisen ehkäisy 

Kuten edellä Yhteistyö, LäPo ja NuPo -kohdissa on esitetty. 

Päihteet 

Alhaisen puuttumisen toimintamalli havaittuihin nuorten alkoholirikoksiin liittyen, mikä 

ilmenee selkeästi rikostilastotiedoissa (koko kihlakunta, etenkin Nivala). 

Poliisi on tehnyt alkoholivalvonnan projekteja, joissa on valvottu siviiliasuisesti ja 

-autolla nuorille alkoholivälittäjiä sekä ongelmallisiksi koettuja anniskelupaikkoja (koko 

kihlakunta). 

Poliisi on viranomaistyöryhmässä sovitun mukaisesti aika ajoin lähettänyt eri liikkeisiin 

muistutuskirjeitä tupakan ja alkoholin myymisestä alaikäisille. Alkoholin välittämiseen 

alaikäisille on pyritty mahdollisuuksien mukaan puuttumaan ja jos alaikäisiä 

(alle 18-vuotiaita) tavataan kylällä alkoholin vaikutuksen alaisena, toimitetaan heidät 

kotiin tai soitetaan vanhemmat hakemaan poliisilaitokselta. Käydään tuoreeltaan keskustelu 

vanhempien kanssa (Haapajärvi ja Reisjärvi). 

Poliisilaitoksella ja syyttäjänosastolla on ollut yli 2 vuotta toiminnassa erityinen nuorten 

ensikertalaisten huumausaineen käyttörikoksiin syyllistyneiden puhuttelujärjestely. 

Puhutteluja on ollut 7 kpl. Vaikuttavuustietona voidaan ilmoittaa, että noin puolessa 

tapauksista ei ole määräajan jälkeen ilmennyt mitään uusia rikoksia (koko kihlakunta). 

Poliisilaitos on osallistunut alueen kuntien päihdestrategian laadintaan (koko kihlakunta). 

Nuorten rikosprosessin nopeuttaminen 

Poliisilaitoksen, syyttäjäosaston ja käräjäoikeuden välillä on jo useita vuosia ollut eri- 

58

Hyviä käytäntöjä Oulun läänistä 

tyinen seurantajärjestelmä, jossa juttukohtaisella lomakkeella seurataan asian käsittelyn 

kestoa ja toimia eriviranomaisissa. Näistä lomakkeista on syyttäjä vuositasolla 

laatinut koonnoksen, jossa olevia tietoja on käytetty viranomaisten yhteistapaamisissa 

sekä kukin taho omassa kehittämis- ja seurantatoiminnassa. Poliisin tavoitteissa on 

saada esitutkinta suoritetuksi alle 45 vuorokaudessa suurimmassa osassa tapauksia 

eli 75%:ssa ”nopeimmista” jutuista (koko kihlakunta). 

Väkivalta 

Poliisi on osallistunut perheväkivallan ehkäisemiseen tähtäävän kunnallisen toimintamallin 

suunniteluun (Haapajärvi). 

Rattijuopot 

Ei erityisiä normaalista poliisitoiminnasta eroavia toimintamuotoja. 

Avuntarvitsijoiden ohjaaminen palveluihin 

Poliisilla ja alueen kunnilla on jo vuosia ollut sovittuna ja toiminnassa huumausaineiden 

käyttörikoksiin syyllistyneiden ongelmakäyttäjien hoitoonohjausmenettely. Poliisimiehet 

informoivat asiakkaita, etenkin rikoksen uhreja erilaisista palvelumuodoista 

(koko kihlakunta). 

Tiedottaminen rikoksista ja häiriöistä kunnalliselle päätöksenteolle 

Tiedottamista tapahtuu turvallisuus- ja liikenneturvallisuussuunnitelmien päivityksen 

yhteydessä työryhmissä sekä poliisin arkityössä yksittäistapauksissa salassapitosäännösten 

asettamissa rajoissa (koko kihlakunta). 

Poliisilla on ohjeistettuna alhainen kynnys tehdä lastensuojelulain 40 §:n mukaisia 

lastensuojeluilmoituksia. Nuorten alle 18-vuoiaiden tekemien rikosten osalta ja muuten 

nuoria koskevista tapahtumista, jos on vähänkään aihetta, laaditaan lastensuojeluilmoitus. 

Tämän lisäksi hyvin monet poliisimiehet ovat tapauksista yhteydessä heti tuoreeltaan 

lasten vanhempiin ja näin tieto välittyy mahdollisimman tuoreena kotiin. 

Usein tehdään sopimus, että nuori kertoo itse asian kotona ja poliisi soittaa joko myöhemmin 

samana päivänä tai viimeistään seuraavana päivänä. Poikkeuksetta nuoret 

ovat kertoneet tapauksen. Tämä aktiivinen toiminta on nähty sosiaali- ja koulutoimessa 

tärkeänä (vaikuttavuus). Poliisilaitoksen määrällisenä tavoitteena on vähintään 100 

lastensuojeluilmoitusta vuodessa. Poliisilaitoksen edustaja on osallistunut lastensuojeluilmoitusta 

koskevan monografian laadintaan (2003) ja esitelmöinyt aiheesta poliisihallinnossa 

ja yhteistyötahoilla (koko kihlakunta). 

HAUKIPUDAS 


Kihlakunnan nimetyt henkilöt jotka yhdessä kuntien koulutoimen kanssa koordinoivat 

esim. laillisuuskasvatusoppitunnit mahdollisimman kattavasti. 

Uskalla sanoa ei ja siihen liittyvät labyrintit on esim. 2004 käyty jokaisessa kunnassa, 

poliisi aina mukana suunnittelussa ja toteutuksessa. 

Lisäksi esim. 2005 keväällä kihlakunnan pohjoisen alueen kaikki ala-asteen oppilaat 

saivat laillisuuskasvatusta joka suunniteltiin ja tehtiin pienoisnäytelmänä yhdessä 

nuorisotoimen kanssa. 

Labyrinttitoiminta on saanut ”perinteet” ja esim. näytelmä on uusi kokeilu ja poliisilähtöinen. 


Osallistuttu koulujen liikenneturvallisuustapahtumiin ja lähinnä liikennekäyttäytymiseen 

polkupyörällä. 

Toiminta on normaalia kanssakäymistä koulujen ja lasten parissa. 


Suunnitelmat on tehty ja osa suunnitelmista on päivitetty 2005. Ohjeet ovat valtakunnallisia. 

Osallistuttu mm. koulujen liikenneturvallisuutta parantaviin kokouksiin ja katselmuksiin. 

59



Poliisihenkilöt perustaneet yhdistyksen Pokart ry joka on vuosittain yhdessä koulutoimen 

kanssa valinnut nuoria joille on tarjottu elämyksiä eri toimintaympäristössä. Toiminta 

on vapaaehtoista ja vapaa-ajalla tehtyä palkatonta nuorisotyötä. 


Kihlakunnan poliisilaitoksella on henkilöstö jaettu kolmeen alueelliseen vastuuryhmään. 

Ryhmät itsenäisesti hoitavat alueensa esim. valistuskohteet, vierailupyynnöt, 

poliisitoimen esittelyt, yhteydet liikelaitoksiin, eri viranomaisiin, päättäjiin. 


Poliisi tiedottaa rikoksista ja häiriöistä alle 18-vuotiaiden tekemissä asioissa lastensuojeluilmoituksin. 

KAJAANI 

Poliisilaitos on ollut osaltaan mukana toteuttamassa vuodesta 1999 alkaen kainuulaista 

”Rajat ovat rakkautta” -ohjelmaa, jossa eri viranomaistoimin pyritään vaikuttamaan 

varhaisella puuttumisella nuorten päihteiden käyttöön. Keskeisenä toimintamallina 

poliisilla on nuorten päihteiden käyttöön puuttuminen ja lastensuojeluilmoitusten 

lähettäminen sosiaaliviranomaiselle. Tiedon kulkua ja varhaista puuttumista on tehostanut 

Kajaanin kaupungin ja sittemmin Kainuun maakuntahallinnon sosiaalityöntekijän 

sijoittaminen Kajaanin poliisilaitokselle. Myös perheväkivaltatapauksista ja muista 

akuuteista sosiaalitoimen toimialaan liittyvistä poliisitehtävistä tiedonkulku sosiaaliviranomaiselle 

on nykyään lähes reaaliaikaista. 

Poliisilaitos on kumppanina Kriminaalihuoltolaitoksen Kajaanin aluetoimiston hallinnoimassa 

POMO-projektissa (= polulle mentorin ohjauksessa). Eu-rahoitteisen projektin 

tavoitteena on kainuulaisten nuorten rikoskierteen katkaisu ja alueelle vapautuvien 

vankien tukeminen päihteettömään ja rikoksettomaan elämään hankkeen palkkaamien 

mentoreiden tuella sekä moniammatillisen verkoston yhteistyöllä. Kajaanin 

poliisipäällikkö on ohjausryhmän varapuheenjohtajana ja rikoskomisario työvaliokunnan 

jäsenenä. Keskeisenä roolina poliisilla on tunnistaa rikoskierteeseen ja syrjäytymisvaaraan 

joutuneet nuoret ja ehdottaa heille projektiin osallistumista. Poliisilaitos 

oli mukana vuosina 2002–2005 vastaavansisältöisessä Youth Rise – Rikoskierre 

Seis -projektissa, jossa varsinkin 15–17-vuotiaille nuorille suunnatut tukitoimet ainakin 

lyhyen aikavälin tarkastelussa vaikuttivat rikosten tekoa ja päihteiden käyttöä 

vähentävästi. Hanke palkittiin Oulun läänin rikostorjunnan tunnustuspalkinnolla. 

Varhainen puuttuminen nuorten tekemiksi epäiltyjen rikosten esitutkinnan yhteydessä 

on Kajaanin kihlakunnan poliisilaitoksella huomioitu nuorten tekemiksi epäiltyjen 

rikosten nopeutettuna esitutkintana. Tutkijat on ohjeistettu tutkimaan alle 18-vuotiaan 

rikoksesta epäillyn rikosjutut muita nopeammin ja säilyttämään jutun asiakirjoja 

punaisessa muovitaskussa, jonka huomioväri kiinnittää prosessin kaikissa vaiheissa 

huomiota siihen, että asia on hoidettava ilman viivytystä. Edelleen tutkija tilaa jo 

esitutkintavaiheessa henkilötutkinnan, mikä nopeuttaa prosessin muita vaiheita. 

Nopeutetulla esitutkinnalla voidaan turvata rikosprosessin nuorten tekemiksi epäiltyjen 

rikosten koko rikosprosessin nopea käsittely. Siihen ovat sitoutuneet kaupungin 

sosiaalitoimi henkilötutkintojen osalta sekä paikallinen syyttäjäosasto ja käräjäoikeus. 

Kajaanin poliisilaitos on sitoutunut tulossopimuksessaan siihen, että nuorten rikoksentekijöiden 

esitutkintaa nopeutetaan ja nuoria tuetaan rikoksettomaan elämään. 

Kajaanin kaupungin ydinkeskustan häiriöiden ennalta estämiseksi Kajaanin turvallisuussuunnitelmaan 

sisällytetty kameravalvonta on toteutettu kaupungin, yrittäjien ja 

poliisilaitoksen yhteistyöllä. Kameravalvonnan piiriin kuuluvalla ydinkeskustan pääkadulla 

(Kauppakatu) häiriöt vähenivät kameroiden käyttöönottovuonna 2004 noin 60 

prosenttia. 

Kajaanissa on toiminut loppuvuodesta 2001 lähtien kaupungin hallituksen asettama 

Lapsi- ja nuorisoasiain neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on ollut laatia 

Kajaaniin lasten ja nuorten ohjelma sekä tehdä aloitteita ja kannanottoja lasten ja nuor- 

60


ten hyvinvoinnin lisäämiseksi Kajaanissa. Sen lisäksi neuvottelukunta on itse määritellyt 

tavoitteekseen lisätä yhteistyötä julkisen ja kolmannen sektorin sekä kaupungin 

eri hallintokuntien ja lautakuntien välillä lasten ja nuorten asioiden edistämiseksi. 

Vuonna 2003 vietettiin Kajaanissa lasten ja nuorten vuotta, jota neuvottelukunnan 

perustama alatyöryhmä koordinoi. Neuvottelukunnan toimikausi päättyi vuonna 2004 

eikä uusi neuvottelukunta ole vielä aloittanut toimintaansa. Poliisilla on ollut edustus 

neuvottelukunnassa. 

Lasten ja nuorten ohjelmassa oli viisi eri kärkihanketta, joista ainakin kahta ollaan 

tänä vuonna toteuttamassa (maakunnallinen nuorten neuvonta- ja tiedotuskeskus on 

perusteilla, erilaisia lähidemokratia-hankkeita ollaan kehittämässä). Kajaanin lasten ja 

nuorten ohjelman laatiminen perustuu valtuustoaloitteeseen, jossa edellytettiin neuvottelukunnan 

perustamista Kajaaniin. 

KUHMO 

Yhteistyö eri tahojen kanssa: Komisario on mukana Rästy ry. toiminnassa. Ohjaa Rästyyn 

lähinnä nuoria sopimaan (sovitteluun) sellaisissa tapauksissa missä asianosaiset 

ovat halukkaita sopimaan. Näitä tapauksia on jokunen vuodessa ja tulokset ovat olleet 

ihan hyviä. Lisäksi komisario kuuluu Pomo (polulle oman mentorin ohjauksessa) projektiin. 

Projektin tarkoitus on auttaa vankilasta vapautuvia nuoria kaidalle tielle. Komisario 

kuuluu Pomo projektin ohjaustyöryhmään. Toiminta on vasta aluillaan ja projektiin 

liittyvänä ollut kaksi kokousta. 

Nuoriso- ja koulupoliisitoiminta: Kuhmon kihlakunnassa vierailemme oppilaitoksissa 

oppilaitosten pyynnöstä aina kun vain on mahdollista, poliisimiehet pitävät oppitunteja 

pyydetyistä aiheista sekä osallistumme lasten liikennekilpailuihin. Palaute on ollut 

myönteistä. 

Onnettomuuksien ehkäisy: Paikallislehdissä uutisoinnin ohessa olemme kertoneet 

kuinka mahdollisesti voisi suojautua kun annettu uutinen on liittynyt anastusrikokseen. 

Liikenneturvallisuus: Komisario on mukana Kuhmon kaupungin liikenneturvallisuustyöryhmässä 

ja heillä on valmisteilla parasta aikaa Kuhmoon liikenneturvallisuussuunnitelma. 

Yleisestä turvallisuussuunnitelmasta nms. Tervonen on käynyt keskusteluja kaupungin 

johdon kanssa ja sen asian tiimoilta on tarkoitus kokoontua eri sidosryhmien 

kanssa lähiaikoina. 

Päihteet, nuorten rikosprosessin nopeuttaminen: Kuhmon kihlakunnassa on pyrkimys 

saada nuorten tekemien rikosten esitutkinta valmiiksi n. kuukaudessa, ja olemmekin 

onnistuneet siinä aika hyvin. 

Rattijuopot: Suoritamme puhalluksia muun partioinnin yhteydessä, rattijuoppojen 

määrä suhteutettuna puhalluksiin on aika korkea johtuen siitä, että poliisipartiot osaavat 

kohdistaa puhallukset oikeisiin henkilöihin. 

Avuntarvitsijoiden ohjaaminen palveluihin: Opastamme kansalaisia kääntymään sellaisten 

palveluiden tuottajien puoleen mitä he tarvitsevat (sosiaalipuoli, AA-kerhot ym). 

Kartoituksessa ilmenevissä muissa kohteissa meillä ei ole toistaiseksi mainittavaa toimintaa. 

KUUSAMO 

Kuusamon kihlakunnan alueella on käytössä erilaisia varhaisen puuttumisen muotoja 

(nupo, liikenneturvallisuustyöryhmä, syrjäytymisen ehkäisyssä päättynyt Rise-projekti, 

joka jatkuu Pomo-hankkeella, nuorten rikosprosessin nopeuttaminen ym.), joita 

käytetään nuorisotyössä yleensä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. 

Edellä mainitut eivät poikkea muista poliisihallinnossa käytössä olevista hankkeista, 

joten niitä ei erikseen raportoida. 

Kotiintulosuositus otettiin käyttöön Kuusamon kihlakunnan poliisilaitoksen esityksestä 

yhteistyöpalaverissa eli ns. ”Nuorisoparlamentissa” 20.12.2001, jossa tilaisuudessa 

oli edustettuna poliisin lisäksi päihdetyön, nuorisotyön, koulujen, urheiluseuran 

61


ym. edustajat. Kotiintulosuositukset sovittiin seuraavasti: 

– ala-asteikäiset: arkisin klo 20.00 

viikonloppuisin klo 21.00 

– yläasteikäiset: arkisin klo 21.00 

viikonloppuisin klo 24.00 

Kotiintulosuositusten ajatuksena oli vanhempien kasvatustyön tukeminen siten, että 

vanhemmilla on yhtenäiset lastensa kotiintuloajat ja he saavat toiminnalleen muiden 

vanhempien ja viranomaisten tuen. 

Toiminnasta on saatu hyvää palautetta vanhemmilta ja kotiintulosuosituksia markkinoidaan 

koulujen vanhempien illassa ym. Käsitykseni mukaan toiminta on varsin 

vakiintunut ja toimintaa on käyty esittelemässä muillekin kiinnostuneille. 

LIMINKA 

Limingan kihlakunnan poliisilaitos tekee jatkuvaa yhteistyötä alueen 11 kunnan eri 

viranomaisten kanssa. Tässä työssä on pohjana kunnallisten turvallisuussuunnitelmien 

mukainen toiminta. Toiminnassa on ainakin viiden vuoden ajan ollut keskeisenä 

ohjenuorana ”varhainen puuttuminen” eli puuttuminen ongelmiin heti niiden tultua 

havaituksi. 

Vuonna 1998 koululaisille tehdyssä turvallisuuskyselyssä ja poliisin sekä sosiaalitoimen 

havaintojen mukaan Tyrnävän kunnassa ja muutamissa muissa kihlakunnan 

kunnissa oli kasvava ”huumeongelma”. Asiaan puututtiin heti kunnanjohtajan tukemana 

laajassa yhteistyössä kunnan toimijoiden ja erityisesti sosiaali- ja nuorisotoimen 

sekä poliisin toimesta. Sosiaalitoimi puhutteli tiedossa olevat käyttäjät ja oli yhteydessä 

koteihinsa. Tietoon tulleet 2 välittäjää kunta sijoitti perhekoteihin toiselle paikkakunnalle. 

Tulokset olivat todella hyviä. Nuorten huumeiden käyttö tuosta ajasta ko. kunnissa 

on vähentynyt. 

Vuonna 2000 Tyrnävän yläasteella havaittiin väkivalta- ja väkivallan pelko-ongelma 

vastaavassa kyselyssä. Asia analysoitiin ja havaittiin kahden hieman syrjäytyneen nuoren 

”terrorisoivan” koulussa. Asiassa pidettiin kaksi eri tapaamista, joissa olivat mukana 

sosiaali-, koulu- ja terveystoimi sekä poliisi ja ongelmanuoret sekä heidän vanhempansa. 

Asia korjaantui ja nyt kouluturvallisuus on paljon parempi. 

Samassa kyselyssä 2000 havaittiin Rantsilassa selvästi valtakunnan keskitasoa korkeammat 

päihteiden käyttöluvut nuorison keskuudessa. Asiaan puututtiin samalla 

tavalla kuin Tyrnävän huumeongelmaan ja tulokset ovat olleet hyviä. Rantsilan nuorten 

päihteiden käyttö on tänä päivänä selvästi alle valtakunnan keskitason. Samalla 

tavalla on hoidettu Rantsilassa 2002 ilmennyt huumeongelma. 

Aloitteen tekijänä on näissä tapauksissa ollut se taho, joka on ensiksi ongelman 

havainnut tai aloite on tullut alueen nuorille kahden vuoden välein tehdystä turvallisuuskyselystä. 

Toiminnan pohjana ovat viranomaisten välillä vallitsevat avoimet ja luottamukselliset 

yhteistyösuhteet ja halu toimia nuorten parhaaksi. Kihlakunnan alueella varhainen 

puuttuminen toimii parhaiten ns. Lakeuden alueella, johon kuuluvat Limingan, Lumijoen, 

Rantsilan ja Tyrnävän kunnat, joissa toimii eri viranomaisten muodostama vapaaehtoinen 

turvallisuustyöryhmä. 

Työryhmä kokoontuu kaksi–kolme kertaa vuodessa ja keskustelee ilmenneistä ongelmista 

sekä keinoista hoitaa niitä. Tämä sama työryhmä päivittää alueen kuntien yhteisen 

turvallisuussuunnitelman vuosittain. Työryhmän toimintamalleina ovat olleet yllämainitut 

yksilöidyt puuttumiset ongelmiin sekä toimintamallien tekeminen. Työryhmä 

on laatinut viranomaisten ja muiden toimijoiden käyttöön toimintatapaohjeet päihde-, 

väkivalta- ja näpistelytapausten osalta. 

Vastaavaa toimintaa on sovellettu myös muualla kihlakunnan alueen kunnissa. Esimerkit 

ovat Oulun lähikunnista, joissa myös suurimmat ongelmat ilmenevät. 

62


OULU 


Oulun kihlakunnan poliisilaitoksella aloitettiin lähipoliisitoimintakokeilu 9.2.1998. Toiminta-alueeksi 

rajattiin Oulun kaupungin Kaijonharjun suuralue. Aluejako oli yhteneväinen 

sosiaalitoimen aluejaon kanssa. On perustettu ryhmä, joka toimii lähipoliisitoiminnan 

periaatteiden mukaisesti ongelmakeskeisesti, ennalta estävästi, hyödyntäen 

alueella tehtyä tutkimusta ja analyysiä, luoden itse yhteistyöverkostot esimerkiksi 

Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, koulutoimen, nuorisotoimen sekä asukasyhdistysten, 

liikkeenharjoittajien ja muiden alueella toimivien yhteisöjen kanssa. 

Lähipoliisiyksiköllä oli toiminnan alettua tutkintavastuu alueella tehdyistä moottorikulkuneuvoihin 

kohdistuneista käyttövarkauksista, varkauksista ja vahingonteoista. 

Alueella suoritti ennalta estävää partiointia työvuorojen mukaisesti yksi partio, joka 

hoiti myös alueen hälytystehtävät. 

Lähipoliisiyksikölle keskitettiin Oulun kihlakunnan alueella tehdyt nuorten tekemäksi 

epäillyt rikokset 5.8.2002. Lähipoliisitoiminta muuttui enemmän yhden partion toimesta 

tehdyksi ennalta estäväksi ja sidosryhmäyhteistyötä tekeväksi toiminnaksi. 

Vuonna 2004 lähipoliisiyksikön henkilömäärä aleni, minkä seurauksena ennalta estävä 

toiminta väheni. Sidosryhmäyhteistyö pyritään hoitamaan edelleen. 

Järjestysosaston kenttäryhmien alueellistaminen: Kehitystyön tavoitteena oli löytää 

malli, jolla käytössä olevilla henkilömäärillä ja toimintojen uudelleen organisoinnilla 

kyetään aiempaa paremmin suoriutumaan poliisille kuuluvista tehtävistä. 

1.3.2004 otettiin käyttöön kenttäryhmien aluejako kihlakunnan alueella. Kenttäryhmien 

tehtävänä on hoitaa heille määrätyllä alueella osittaiseen alueellistamiseen kuuluvia 

tehtäviä, kuten etsintää, alueelle kohdistuvia valvonta- ym. tehtäviä, alueen koulupoliisitoimintaa 

jne. 

Nuorten rikosprosessin nopeuttaminen, omaisuusrikokset, rattijuopumukset ja väkivalta: 

Oikeusministeriö aloitti 27.7.1999 kaksivuotisen kokeilun, jossa nopeutettiin nuorten 

tekemien rikosten tutkintaa, syyttämis-, tuomioistuin- ja täytäntöönpanoprosessia 

sekä pyrittiin kytkemään huolto- ja tukijärjestelmät entistä tiiviimmin oikeusprosessiin. 

Kokeilun päätyttyä toimintaa laajennettiin uusille paikkakunnille, jolloin hankkeeseen 

otettiin mukaan Oulu. Nuorten nopeutettu rikosasiain käsittely alkoi Oulussa 5.8.2002 

ja jatkui kokeiluna vuoden 2002 loppuun saakka. Toiminta otettiin positiivisen palautteen 

jälkeen vakiintuneeksi työtavaksi kokeiluajan jälkeen. 

Lähipoliisiryhmälle keskitettiin myös huumausaineen käyttörikoksiin liittyvät alaikäisten 

puhuttelut sekä kadonneita ja huostaan otettuja nuoria koskevat asiat. 

Jokaisesta rikoksesta epäillystä nuoresta täytetään seurantalomake, joka kulkee 

rikosasian mukana läpi prosessin. Näin voidaan systemaattisesti seurata, mitä nuorelle 

prosessin aikana tapahtuu, kenen toimesta ja missä ajassa. 

Poliisin esitutkintaa nopeutettiin mm. henkilötutkinnan tilaamisen aikaistamisella 

prosessin aikana. Nuorten rikosasioiden tutkinnan keskittämisen myötä nuorten vanhempien 

kanssa tehtävä yhteistyö on tiivistynyt ja joidenkin nuorten alkava rikoskierre 

on saatu katkaistua. 

Nuorten tekemäksi epäiltyjen rikosten tutkinnasta on annettu Oulun kihlakunnan 

määräys ja asiasta on tiedotettu poliisin henkilökuntaa. 

Omaisuusrikokset 

Näppihaukka-toiminta on ennaltaehkäisevää, kasvatuksellista ja vanhemmuutta tukevaa 

palvelua, jonka toteuttavat yhteistyössä poliisi, kauppiaat, Oulun kaupungin 

sosiaali- ja terveystoimen lastensuojelun palveluyksikkö ja nuorisotoimen alueellinen 

nuorisotyö. Näppihaukan toiminta on aloitettu vuonna 1997. Kyseessä on oululaisten 

alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten omaisuusrikoksiin (yleensä näpistys, sen yritys tai 

lievä petos) puuttumisen tehostettu malli. 

Näppihaukka-toiminnasta on tiedotettu poliisin henkilöstölle. 

Näppihaukkaprosessi: 

Alle 15-vuotias jää kiinni kaupassa rikoksesta vartijan, kauppiaan tai myyjän toimes- 

63


ta. Liikkeestä otetaan yhteys poliisiin. Poliisi käy tapahtumapaikalla ja tekee tapahtuneesta 

rikosilmoituksen, mikä lähetetään Näppihaukalle tiedoksi (myös alueelliselle 

sosiaalityöntekijälle). Näppihaukan työntekijä tarkistaa nuoren mahdollisen lastensuojeluasiakkuuden 

ja sopii alueellisen sosiaalityöntekijän kanssa jatkotoimenpiteistä, 

mikäli nuorella on asiakkuus. Yleisin Näppihaukan asiakas on ensikertalainen, jolloin 

Näppihaukan työntekijä viestittää tapahtuman alueelliselle nuorisotyöntekijälle. 

Nuorisotyöntekijä ottaa yhteyttä nuoren huoltajaan. Perheen kanssa pyritään sopimaan 

tapaamisaika. Tapaamisessa käydään läpi rikokseen johtaneet tekijät, kartoitetaan 

lapsen elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti ja sovitaan lainvastaisen toiminnan 

lopettamisesta. Alueellinen nuorisotyöntekijä toimittaa tapaamisesta täytetyn lomakkeen 

Näppihaukan työntekijälle. Näppihaukan työntekijä tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen 

alueelliselle sosiaalityöntekijälle. Työntekijä huolehtii myös toiminnan 

seurannasta. 

Kaupungin lähidemokratia: Oulun kaupungin alueellinen yhteistyö on organisoitu kaupungin 

suuralueittain toimivien aluekokousten ja alueellisten yhteistyöryhmien kautta. 

Aluekokous on suuralueittain koolle kutsuttava asukkaiden, julkisen, yksityisen ja 

kolmannen sektorin kohtaamispaikka. Oulussa on alueellisia yhteistyöryhmiä 14. 

Jokaisen suuralueen yhteistyöryhmässä on nimetty poliisin edustaja. 

Alueellisissa yhteistyöryhmissä toteutetaan turvallisuusyhteistyötä mm. lasten- ja 

nuorten turvallisuuskerhotoiminnassa sekä järjestetään turvallisuusiltoja ja -tapahtumia. 

Osa yhteistyöryhmistä on toteuttanut ennaltaehkäisevän turvallisuusyhteistyön 

aluevalvontarenkaan muodossa. 

Koulupoliisitoiminta (liikenne-, oikeus- ja laillisuuskasvatus) 

Järjestysosaston alueelliset kenttäryhmät pyrkivät vastaamaan ala-asteilta sekä muilta 

alueen toimijoilta esitettyihin vierailupyyntöihin vastuualueillaan hälytystehtävien 

ohessa. Rikososaston konstaapeleista muutamat suorittavat vierailuja joillekin yläasteille. 

Lähipoliisiyksikkö vastaa vierailupyyntöihin Kaijonharjun suuralueella sekä on 

mukana ”Seiskalle” -illoissa. 

”Seiskalle” -illat on suunnattu peruskoulujen kuudesluokkalaisille sekä heidän vanhemmilleen 

Oulussa. Iltojen tavoitteena on mm. vähentää yläasteelle siirtymisestä 

aiheutuvia pelkoja, kuulla nuorten mielipiteitä sekä tukea vanhemmuutta. Toiminta on 

aloitettu vuonna 2000 ja on nykyisin vakiintunut yhteistyömuoto. 

”Seiskalle” -illan rakenne: 

• nuorisotoimen tilaisuuden avaus ja osallisten esittelyt 

• ala-asteen puheenvuoro 

• tulevan yläasteen/-asteiden puheenvuoro 

• poliisin keskustelu oppilaiden kanssa samanaikaisesti kun nuorisotyöntekijät 

keskustelevat vanhempien kanssa 

• poliisin keskustelu vanhempien kanssa samanaikaisesti kun nuorisotyöntekijät 

tekevät ryhmätöitä oppilaiden kanssa 

• oppilaiden ryhmätöiden purku kaikkien iltaan osallistuvien läsnä ollessa 

Ilta on oppilaille kouluaikaa, joten oppilailla on osallistumisvelvollisuus. Vanhemmat 

ovat kokeneet toiminnan tärkeänä, joten joissakin kouluissa lähes kaikki vanhemmat 

ovat osallistuneet iltoihin. 

Iltojen seurauksena yläasteille siirtymisen pelkoa on saatu vähennettyä ja vanhempien 

tietoisuutta nuorten maailmasta ja ajatuksista on saatu lisättyä. Illat ovat helpottaneet 

yhteisten pelisääntöjen luomista. Viranomaisten välinen yhteistyö on tiivistynyt. 

Toiminta on saanut Väestöliiton Kodin viikon myöntämän ”Tirkistys tulevaisuuteen” 

-palkinnon 2004. Perusteena Väestöliitto on maininnut mm. ”Seiskalle” -iltojen 

olevan hyvä esimerkki vanhemmuuden tukemisesta sekä sellaisesta moniammatillisesta 

yhteistyöstä, jota Väestöliitto haluaa tukea. 

”Seiskalle” -iltojen suunnittelusta ja seurannasta vastaa poliisin, nuorisoasiankeskuksen 

ja opetustoimen henkilöistä koottu työryhmä. 

64


Osallistuminen Terveys ry:n järjestämiin päihdelabyrintteihin 

Elämysreitin tavoitteena on täydentää koulun välittämää päihdetietoutta sekä tukea 

vanhempia ja muiden oheiskasvattajien arkipäivän ehkäisevää päihdetyötä. Elämysreitti 

havainnollistaa päihteiden maailman todellisuutta ja niitä vaaroja, joihin nuori 

saattaa törmätä. Reitti koostuu reitin varrella olevista pisteistä, joissa jokaisessa on erilainen 

päihteisiin liittyvä tilanne. Osallistujaa herätellään pohtimaan, miten itse toimisi 

erilaisissa ongelmatilanteissa. Elämysreitti tukee valmiutta selviytyä sosiaalisista paineista. 

Reitin toimintaan on osallistuttu esitettyjen pyyntöjen mukaan. 

Elämää täysillä kampanjassa käsitellään päihteiden vaikutuksia ja seurauksia. Esityksen 

pääpaino on videoesityksissä, joita ovat huumeisiin kuolleen tytön isän haastattelu, 

autovarkaan mieletön pakomatka poliisiauto kintereillään, kaahausonnettomuus, 

jossa autonromuun pahasti puristuksiin jäänyt tyttö pelastettiin monimutkaisen 

ja vaikean operaation kautta sekä onnettomuusdokumentti. 

Kampanja on Kuopion poliisin suunnittelema ja se tullaan toteuttamaan aluksi kokeiluna 

noin viidellä Oulun kihlakunnan alueella olevalla yläasteella loppuvuoden 2005 

aikana. Oulussa kampanjan kohderyhmänä ovat 9. luokkalaiset. 

Nuorten päihteiden käyttö sekä huolestuttava liikennekäyttäytyminen innostivat 

yhden järjestysosaston alueellisen kenttäryhmän toteuttamaan kampanjan Oulussa. 

Liikennekasvatus ja onnettomuuksien ehkäisy 

Turvaa tenaville tapahtuma oululaisille 5–6-vuotiaille päiväkoti- ja perhepäivähoitolapsille 

suunnattu turvallisuusaiheinen tapahtuma, joka järjestettiin ensimmäisen kerran 

13.9.2005 Ouluhallissa. Tapahtumaan osallistui noin 1500 lasta. Tapahtuma koostuu 

erilaisista rasteista, joissa aihealueina ovat mm. liikennekasvatus, toiminta onnettomuustilanteissa 

sekä poliisin ja pelastustoimen kalustoon tutustuminen. Tapahtumaa 

lähdettiin kehittämään mm. yksittäisten päiväkotivierailupyyntöjen työllistävyyden ja 

asian tärkeyden vuoksi. Tapahtumalla pystytään vastaamaan yhteistyössä eri toimijoiden 

kanssa yhden päivän aikana eri toimijoille esitettyihin vierailupyyntöihin. Tapahtuma 

järjestettiin yhteistyössä Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen, Oulu-Koillismaan 

pelastuslaitoksen, Liikenneturvan, Oulun kaupungin päivähoito ja perhetyön, Oulun 

kaupungin liikuntaviraston, pelastushelikopteri Sepen ja Oulun seudun turvallisuusalan 

oppilaitoksen Limingan yksikön kanssa. 

Kouluvierailuiden lisäksi liikenneturvallisuutta nuorten parissa korostetaan mm. erilaisilla 

tehovalvonnoilla. Mm. lisääntyneet rattijuopumukset mopoilla sekä liikennekäyttäytyminen 

mopoilla vaikuttivat nyt toteutettavaan mopojen tehostettuun valvontaan. 

Tehostettu valvonta on alkanut 22.8. ja jatkuu syyskuun loppuun saakka. 

Valvontaa suorittavat kaksi poliisilaitoksen ja kaksi liikkuvan poliisin moottoripyöräpoliisia. 

Valvonnassa kiinnitetään huomiota mm. mopon kuntoon. 

Päihteet: ”PulloPois” -toiminta, jossa poliisi tekee alaikäisestä päihtyneestä lapsesta 

tai nuoresta ”PulloPois” -ilmoituksen. Ilmoitus tehdään myös jos lapsen tai nuoren hallusta 

tavataan päihteitä. Nuorisoasiainkeskuksen työntekijä noutaa ilmoitukset Oulun 

kihlakunnan poliisilaitokselta, selvittää ilmoituksen taustat ja ottaa yhteyttä lapsen tai 

nuoren perheeseen asian selvittämiseksi. Asiasta järjestetään keskustelutilaisuus, 

jossa ovat läsnä asianosainen lapsi/nuori, hänen huoltajansa sekä kaksi ”PulloPois” - 

työntekijää. Työntekijä tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen alueelliselle sosiaalityöntekijälle 

sekä ohjaa lasta ja perhettä muiden palveluiden piiriin. 

Toimintamallista on tiedotettu poliisin henkilöstölle. 


YRE-hanke on oikeusministeriön hallinnoima. Yhteistyössä Rikoksettomaan Elämään 

(YRE)-hanke toimi Oulussa vuoden 2004 alusta lähtien poikkihallinnollisen työryhmän 

ohjaamana. YRE-hanke päättyi ohjattuna projektina 31.12.2005. 

YRE:n ohjausryhmään kuuluu mm. Oulun kaupungin useamman hallintokunnan, 

Oulun Työvoimatoimiston, Merikosken ammatillisen koulutuskeskuksen, OsNan, 

Oulun, Kestilän ja Pelson vankiloiden, Kriminaalihuoltolaitoksen, Oulun kihlakunnan 

65


poliisilaitoksen ja Merimajakka ry:n edustajat. Poliisin edustaja on kuulunut ohjausryhmään 

hankkeen alusta saakka. YRE-hankkeen tavoitteiden mukainen yhteistyö on 

tuottanut tuloksia mm. rikoksia tehneiden nuorten osalta ylisektorisen kehittämistyön 

käynnistämisen osalta. Kehittämistyö tähtää asiakas- ja palvelutoimijatasolla palveluohjaukselliseen 

palvelutarpeen arviointiin. Edelleen on käynnistetty palveluohjaukselliseen 

palvelutarpeen arviointiin kytkeytyvä sosiaalitoimen ja seuraamusjärjestelmän 

säännöllisten tapaamisten käytäntö. 

Tiedottaminen rikoksista ja häiriöistä kunnalliselle päätöksenteolle: Turvallisuusseminaari 

järjestettiin Oulun kaupungintalolla turvallisuusseminaari 3.2.2005. Tilaisuuteen 

oli kutsuttu mm. kaupunginvaltuutetut ja varavaltuutetut. Tilaisuudessa kerrottiin 

Oulun turvallisuustyöryhmän ja työvaliokunnan kokoonpanosta sekä rikoksentorjuntasuunnitelma. 

Oulussa 2004 painopisteet tavoitteittain 

Seminaarissa oli luennoimassa sisäisen turvallisuuden ohjelmasta sekä sen vaikutuksista 

Oulun kaupungin rikoksentorjuntasuunnitelmaan kuntaliiton kehittämispäällikkö 

Markku Haiko, huumausainerikollisuudesta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta 

Oulun läänissä rikosylikomisario Ari Soronen, huumausaineiden näkyvyydestä hoitotoimenpiteiden 

määrässä päihdetyön vastuuhenkilö Tuula Hursti A-klinikalta sekä 

projektipäällikkö Meri Ilvesviita huumausaineiden näkymisestä nuorten parissa tehtävässä 

katutyössä. 

Valtuustoinfo 

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunginvaltuutetun tekemän ponnen ”Oulun 

kaupungin keskusvirasto yhdessä Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen kanssa tiedottaa 

vähintään kerran vuodessa kaupunginvaltuustolle Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen 

tietoon tulleet rikokset rikosryhmittäin”. Ensimmäinen valtuustoinfo oli 22.8.2005. 

Tilaisuudessa käytiin läpi vuonna 2004 Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen tietoon tulleet 

rikokset rikosryhmittäin sekä vastattiin valtuutettujen esittämiin kysymyksiin. 


Valtioneuvoston 4.3.1999 hyväksymän kansallisen rikoksentorjuntaohjelman edellyttämä 

turvallisuustyö käynnistettiin Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen aloitteesta alkukesästä 

1999 Oulussa. Tällöin muodostettiin Oulun turvallisuustyöryhmä. Turvallisuustyöryhmä 

on laatinut turvallisuustyön ohjaamiseksi vuosien aikana kolme erillistä 

Oulun kaupungin turvallisuus- tai rikoksentorjuntasuunnitelmaa. Suunnitelmien 

painopistealueet ovat vaihdelleet tarpeen mukaan. Rikoksentorjuntasuunnitelma 

Oulussa 2004 sisältää suunnitellut toimenpiteet vuosille 2004–2006. Suunnitelman painopistealueita 

ovat mm. perhe- ja lähisuhdeväkivalta, nuorten väkivalta sekä nuorisorikollisuudessa 

huumeet ja alkoholi ja omaisuusrikokset. 

Turvallisuustyö on edelleen käynnissä Oulussa. Jatkossa turvallisuusyhteistyössä tullaan 

huomioimaan valtioneuvoston 23.9.2004 tekemä periaatepäätös sisäisen turvallisuuden 

ohjelmasta. 

Kempeleen kunnan turvallisuustyöryhmä on perustettu elokuussa 2001. Ryhmään 

kuuluu poliisin edustaja. Ryhmä on laatinut ”turvallisuussuunnitelman rikosten torjuntaan 

2002” suunnitelman. 

Oulunsalon kunta nimesi turvallisuustyöryhmän lokakuussa 2001. Ryhmään kuuluu 

poliisin edustaja. Ryhmä laati Oulunsalon kunnan turvallisuussuunnitelman 2003. Turvallisuussuunnitelman 

painopistealueena ovat mm. syrjäytymisvaarassa olevat nuoret 

sekä perheiden hyvinvointi. 

Hailuodon kunnanhallitus on nimennyt turvallisuustyöryhmän 18.2.2002. Ryhmään 

kuuluu poliisin edustaja. Ryhmä laati Ollaan ihmisiksi Hailuodon turvallisuussuunnitelman. 

Suunnitelman toteutumista seurataan vuosittain kunnan toimintakertomuksen 

yhteydessä, jolloin arvioidaan myös uusia turvallisuustarpeita. 


Rikosuhripäivystyksen tavoitteena on parantaa rikoksen uhrin asemaa vaikuttamalla 

yleisiin asenteisiin, käytäntöihin, päätöksentekoon ja lainsäädäntöön. Palvelutoimin- 

66


nan tavoitteena on lievittää rikoksesta uhrille koituneiden seuraamusten vaikutuksia. 

Rikosuhripäivystyksen Oulun aluetoimiston aluevastaava on vieraillut useamman 

kerran kertomassa toiminnasta poliisilaitoksella. 

Poliisin henkilöstölle on tiedotettu toiminnasta foorumin välityksellä ja ohjattu neuvomaan 

asiakkaita tarvittaessa toiminnan piiriin. Rikosuhripäivystyksen kanssa on 

tehty yhteistyötä myös asuntoja liikemurtoprojektin (1.9.2004–31.8.2005) merkeissä. 

Oulun kriisikeskus tarjoaa apua yllättäviin elämänkriiseihin. Tavoitteena on edistää 

kriiseistä selviytymistä ja ennaltaehkäistä mahdollisia mielenterveyden ongelmia. 

Poliisin henkilöstölle on tiedotettu toiminnasta foorumin välityksellä ja ohjattu neuvomaan 

asiakkaita tarvittaessa toiminnan piiriin. 

Päihderiippuvaiset 

Poliisin on aina ajokorttilupahakemusta käsiteltäessä tarkistettava poliisin tietoasiainjärjestelmästä, 

onko poliisin tiedossa päihderiippuvuuteen viittaavia seikkoja. Ajooikeudenhaltijan 

syyllistyessä rattijuopumukseen, törkeään rattijuopumukseen tai huumaantuneena 

ajamiseen vaaditaan myös päihdealaan perehtyneen lääkärin lausunto. 

Päihderiippuvuudesta ja ajo-oikeudesta on sisäasiainministeriön antama tapauskohtainen 

ohje. 

Opastus ja neuvonta. Lisäksi esimerkiksi päihderiippuvaisille ja nuoren rikoksentekijän 

huolestuneille huoltajille annetaan tapauskohtaisesti opastusta, neuvontaa ja esimerkiksi 

nuorten päihdeasema Redi 64:n esitettä. 

Väkivalta, syrjäytymisen ehkäisy 

Lastensuojeluilmoitus 

Lastensuojelulaki 40 § velvoittaa poliisin muiden viranomaisten tapaan ilmoittamaan 

ilmeisestä lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta viipymättä lastensuojeluviranomaisille. 

Poliisi tekee ilmoituksen sitä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Lisäksi 

poliisi toimittaa nuoria rikoksentekijöitä koskevat esitutkintapöytäkirjat lastensuojeluviranomaisille. 

Lastensuojeluilmoituksesta on informoitu poliisin henkilöstöä foorumin 

välityksellä. 

Sosiaalipäivystys Poliisilaitoksella on ollut 3.1.1992 alkaen sosiaalipäivystys, jonka 

tehtävänä on vastata ensisijaisesti äkilliseen lastensuojelutyön tarpeeseen Oulun kaupungin 

alueella. Toissijaisena tehtävänä on ohjata ja neuvoa asiakkaita ja viranomaisia 

myös muiden sosiaalihuollon palveluiden käytössä. Sosiaalipäivystyksen toiminta-ajoista 

on tiedotettu henkilöstöä foorumin kautta. 

Yhteistyö eri tahojen kanssa: Oulun kihlakunnan poliisilaitos toimii monin eri tavoin 

yhteistyössä eri tahojen kanssa. Useimmassa edellä mainituista hyvien käytäntöjen 

malleista poliisi tekee yhteistyötä yhden tai useamman eri toimijan kanssa. Tällä hetkellä 

työskentelyn alla ovat nuoriakin koskevista projekteista mm. Oulun kaupungin 

liikenneturvallisuussuunnitelma, Oulun kaupungin liikennekasvatussuunnitelma, 

Meri-Toppila viihtyisäksi -projekti ym. 

PUDASJÄRVI 

Kunnallinen turvallisuussuunnitteluprosessi on myötävaikuttanut merkittävällä tavalla 

yhteistoimintaan poliisin, lastensuojelun/sosiaaliviranomaisten kesken. Tätä kautta 

lastensuojelutoimi on vaikuttanut paikallisiin yrittäjiin ja ilmoitusaktiivisuuden kohottamiseen 

lasten ja nuorten näpistely- ym. rikosasioissa. Käytännössä yrittäjät ilmoittavat 

havaitsemistaan rikoksista matalalla kynnyksellä poliisille, joka on sitten yhteydessä 

lasten vanhempiin. Myös sosiaaliviranomainen tulee tietoiseksi tapauksista lastensuojeluilmoitusten 

kautta. Poliisin ilmoitusaktiivisuus lastensuojeluviranomaisiin ja 

koulutoimeen päihteisiin ja erilaisiin rikoksiin liittyvistä tapahtumista on lisääntynyt. 

Liikenneturvallisuustyöryhmä toimii Pudasjärvellä ja Taivalkoskella; vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa 

on myös nuoriin suunnattu koulutus-, valistus- ja tiedotusosuus. 

Liikenneturvallisuustyöryhmät kokoontuvat vuosittain, jolloin suunnitelmat laaditaan 

ja päivitetään, jaetaan tehtävät ja vastuutetaan ne. 

67


Laillisuuskasvatustoiminta 

Poliisi on mukana kouluihin suunnatussa Uskalla sanoa ei -projektissa, joka toteutetaan 

sekä Taivalkoskella että Pudasjärvellä peruskoulun seitsemäsluokkalaisille. Poliisi 

luennoi päihteistä ja huumeista sekä yleisesti laillisuuskasvatukseen liittyvistä teemoista 

pääpainon ollessa viimeksi mainitussa. Muutoin koulupoliisitoiminta on vastuutettu 

nimetyille henkilöille. Vuosittain toteutetaan erikseen laadittava valistussuunnitelma 

kaikilla kouluilla. Lasten ja nuorten tietämys lailliseen käyttäytymiseen liittyvistä 

asioista on lisääntynyt. 

Pudasjärven kaupungissa toimii syrjäytymisen estämiseen tähtäävä työryhmä, missä 

on myös poliisin edustus mukana. Työryhmässä keskitytään ennen kaikkea syrjäytymisvaarassa 

olevien nuorten asioiden käsittelyyn. Kohdehenkilöitä ovat nimenomaisesti 

mahdolliset moniongelmaiset nuoret, joiden asioiden selvittäminen edellyttää 

poikkihallinnollista viranomaisyhteistyötä. Tämä projekti on pitkän kehityksen tulos, 

joka on käytännössä johtanut useiden nuorten osalta erillisten auttamisprojektien syntymiseen. 

Taivalkosken kunnassa toimii kunnan aloitteesta toimiva lasten ja nuorten tukiryhmä, 

jossa on poliisin edustus mukana. Tukiryhmän tarkoituksena on lisätä tiedonkulkua 

ja yhteistyötä viranomaisten ja muiden lasten ja nuorten kanssa toimivien sekä 

vanhempien kesken siten, että lasten ja nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä tai 

puuttua syrjäytymiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tai katkaista mahdollinen 

syrjäytymiskierre. Tukiryhmä on aloittanut toimintansa vasta vuonna 2005. Vaikutuksia 

on tässä vaiheessa vielä mahdotonta arvioida. 

Syyttäjä ja poliisi toimivat nuorten nopeutetun menettelyn osalta tiiviissä yhteistoiminnassa. 

Nuorten rikosasiat hoidetaan mahdollisimman nopeasti niin, että viiveet olisivat 

mahdollisimman lyhyet. Seurantavastuu kokonaisviiveiden osalta on sovittu olevaksi 

syyttäjällä. Luonnollisesti poliisi seuraa omia viiveitään. Nuorten rikosasiat ovat 

prioriteetissa tärkeimmällä sijalla ja niiden prosessiviiveitä on kyetty lyhentämään. 

RAAHE 

Yhteistyö eri tahojen kanssa 

Poliisilaitos on kutsunut koolle kihlakunnan alueella toimivat valtion eri hallinnonalojen 

virkamiehet yhteistyöpalaveriin, jossa on käsitelty mm. hallinnonalojen vireillä olevia 

hankkeita ja muita ajankohtaisia asioita. Koollekutsujana on toiminut poliisi. 

Poliisilaitoksen johto on tutustunut kihlakunnan alueen kuntiin ja kunnanjohtoihin 

sekä alueen suurimpiin yrityksiin. 

Yhteistyöstä eri tahojen kanssa ei ole tehty erillistä ohjetta. Toiminta on satunnaista. 


Raahen kaupungissa toimii kolme erillistä lähipoliisitoiminta-aluetta eli kaupungin keskusta, 

Ollinsaari ja Kummatti. Alueille on laadittu erilliset toimintasuunnitelmat, joita 

toteutetaan yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. Toiminta on poliisin puolelta 

vastuutettu. Toiminnan seuranta tapahtuu vastuuhenkilöiden raportoinnin ja rikostilastojen 

kautta. Kummatin ja Ollinsaaren alueen suurimpien kiinteistöyhtiöiden johdolle 

toimitetaan säännöllisesti rikostilastot alueella tapahtuneista rikoksista. 

Toiminta on saanut alkunsa poliisin aloitteesta, kun alueella esiintyneet ongelmat 

ovat vaatineet laajempaa yhteistyötä ratkaisujen löytämiseksi. Käytännössä toiminta 

on ollut ratkaisujen löytämistä alueella esiintyviin ongelmiin, tiedottamista poliisipalveluista 

sekä kaupunginosien ihmisten oman toiminnan aktivoimista ongelmien ratkaisemiseksi. 


Poliisilaitos on pitänyt kihlakunnan alueen kouluilla oppitunteja koulujen pyyntöjen 

mukaisesti. Ongelmatilanteissa kouluilla on lisäksi pidetty oppitunteja ja vanhempainiltoja 

tarpeen mukaan. Näistä on aina erikseen sovittu koulun ja poliisilaitoksen 

kesken. 

68


Poliisilaitos on tehnyt pyyntöjen mukaisesti vierailuja päiväkoteihin ja nuorisotapahtumiin. 

Suurempien tilaisuuksien järjestämisessä on konsultoitu järjestäjää 

(Sulatto-tapahtumat) mm. kouluttamalla ja osallistumalla suunnittelutyöhön siltä osin 

kun kysymys on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden toimialaan kuuluvista asioista. 

Toiminnasta ei ole erillistä ohjetta. 


Kihlakunnan alueella toimii alueellinen liikenneturvallisuusryhmä, joka kokoontuu 

käsittelemään alueellisia liikenneturvallisuusasioita kuntien kutsumana. Toiminnassa 

on mukana poliisin ja kuntien lisäksi tiehallinto ja liikenneturva. 

Raahen kaupungissa toimii vielä erikseen kaupungin liikenneturvallisuustyöryhmä, 

joka koordinoi kaupungissa tehtävää liikenneturvallisuustyötä lähinnä tienpidon osalta. 


Raahen poliisilaitos on tehnyt kihlakuntaan kuuluvien kuntien kanssa turvallisuussuunnitelmat, 

joita päivitetään 2005–2006. Tavoitteena on keskittyä yksittäisten toimenpiteiden 

sijasta yhteistoimintaprosesseihin. Raahen kaupungissa on lisäksi laadittu 

kaupunginosasuunnitelmat Kummatin ja Ollinsaaren kaupunginosiin. Turvallisuussuunnitelmissa 

on sovittu yhteistoiminnasta. Käytännössä yhteistoiminta on keskittynyt 

yhteistoimintapalavereihin, joissa on käsitelty mm. kuntien turvallisuustilannetta 

tilastojen valossa ja tehdyn turvallisuuskyselyn muodossa. 

Poliisilaitos on jakanut kihlakunnan alueen kunnat päällystön kesken. Heidän tehtävänään 

on pitää yhteyttä kuntiin, tiedottaa ja vastata turvallisuussuunnittelusta ja suunnitelman 

toteuttamisesta kunnissa. 

Päihteet, nuorten rikosprosessin nopeuttaminen 

Raahen kaupungissa toimii alueellinen verkkoryhmä, jossa yhteistyössä toimii poliisi, 

sosiaalitoimi ja terveystoimi. Ryhmä seuraa päihdetilanteen kehittymistä kaupungissa, 

toteuttaa käytännön toimenpiteitä aineiden käytön ennalta ehkäisemiseksi sekä 

tiedottaa ja valistaa aineiden käytön vaaroista. Käytännössä toiminta on ollut tilaisuuksien 

järjestämistä koululaisille ja vanhemmille. Toiminnasta ei ole annettu erillistä 

ohjetta. 

Poliisilaitos on sitoutunut tulossuunnitelmassa suorittaman esitutkinnan jutuissa, 

joissa tekijänä on nuori henkilö, alle kuukauden määräajassa. Tutkinta-ajan toteutuma 

alkuvuodesta on ollut 17 vrk. Toiminnasta on annettu ohjeet. 

Väkivalta 

Poliisilaitos on osallistunut turvakodin, A-klinikan, sosiaali- ja terveystoimen kanssa 

yhteisiin palavereihin perheväkivallan vähentämiseksi kaupungissa. Yhteistyöryhmä 

on järjestänyt eri kuntien sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoille seminaariin perheväkivallan 

ehkäisystä. Toiminnasta ei ole erillistä ohjetta. 

Rattijuopot 

Poliisilaitoksella ei ole erillistä varhaisen puuttumisen toimintamallia rattijuoppoihin 

liittyen. 


Poliisilaitoksella toimii palvelupäivystys, josta on annettu erilliset ohjeet. Palvelupäivystyksestä 

voidaan tarvittaessa ohjata kansalaisia eri palveluihin. 


Poliisilaitos on tiedottanut kihlakunnan alueen kunnille rikostilanteesta kunnalliseen 

turvallisuussuunnitteluun liittyen. Tiedottamista on tapahtunut noin kerran vuodessa 

kunnille lähetetyillä rikostilastoilla. Osalle kunnista on järjestetty tiedotustilaisuus turvallisuuskyselyn 

tuloksista. 

SUOMUSSALMI 

Varhaisen puuttumisen mallit ovat olleet käytössä Suomussalmen poliisilaitoksessa 

kuntien turvallisuussuunnitelmien toteuduttua, Suomussalmella vuodesta 2001 ja 

Hyrynsalmella ja Puolangalla suunnitelmat ovat valmistuneet hieman myöhemmin. 

69


Turvallisuussuunnitelmissa varhainen puuttuminen on suunniteltu ja toteutettu seuraavasti: 

Alaikäisten päihteiden käyttöön puuttuminen 

• lisätty päihteiden käyttöön puuttumista 

• pyritty yhdenmukaistamaan puuttumiskynnystä poliisilaitoksen sisällä 

• tehty lastensuojeluilmoitukset alaikäisten päihteiden käytöstä 

• poliisin aloitteesta; poliisin, sosiaalitoimen, nuorisotoimen, koulujen 

tukioppilaiden ja oppilaskuntien, kunnanhallituksen, päihdetyöryhmän ja 

paikallisen tanssitalon edustajan kanssa yhteistyössä puututtu nuorten alkoholin 

käyttöön diskossa. Yhteistyössä päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että nuorten 

alkoholinkäyttöä ei sallita diskossa ja sen ympäristössä, alkoholikiellon ja sen 

valvonnan seurauksena diskon toiminta tyrehtyi lähes kokonaan. 

• laillisuusvalistuksessa käsitelty nuorten alkoholiasioita, mm. Uskalla-projekti 

Myymälävarkauksiin, ilkivaltaan ym. rikoksiin puuttuminen heti kiinnijäämisen 

yhteydessä 

• aloitettu Näppis-hanke yhdessä palvelualan yrittäjien kanssa, yrittäjiä ei ole 

saatu mukaan, eivät käytännössä ilmoita alaikäisten näpistyksistä poliisille 

• nopeutettu tutkinta nuorten osalta 

• lastensuojelun toimenpiteet yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa 

Lastensuojelussa kehitetään moniammatillista yhteistyötä uusien työskentelymenetelmien 

löytämiseksi 

• laillisuusvalistuksessa käsitelty nuorten alkoholiasioita, mm. Uskalla-projekti 

• oltu mukana järjestämässä päihdelabyrintti-tapahtumaa kahtena vuonna eri 

kunnissa 

• osallistuttu koulujen oppilashuoltoryhmien toimintaan 

• osallistuttu päihdetyöryhmän toimintaan 

• lukiossa toteutettu yhteistyössä jo useina vuosina ”päihteettömät penkkarit” 

• yhteistyössä järjestetty mm. ”Shokki syntyy sekunnissa” 

-liikennevalistustapahtuma 

• osallistuttu ”Koulurauhan julistukseen”, poliisin luento 

Sovittelutoimintaa kehitetään 

Sovittelutoiminta kunnissa on käynnistynyt, maakuntakokeilun vuoksi toiminta käymistilassa. 

Nuoriso- ja koulupoliisitoiminta; poliisin ja koulujen yhteistyö rikollisuuden estäjänä 

• laillisuusvalistus ja liikennevalistus jaettu eri poliisihenkilöiden hoidettavaksi 

• tutkintaosasto hoitaa laillisuusvalistuksen 

• oppitunnit kouluissa 

• päihdevalistus 

• järjestysosasto hoitaa liikennevalistuksen 

• liikennetapahtumat kouluissa 

• päiväkotivierailut 

Suomussalmen poliisilaitoksella on varhainen puuttuminen käytännössä ymmärretty 

niin, että jokapäiväisessä työssä asiat, yhtä nuorta tai suurempaa joukkoa koskevat, 

hoidetaan varhaisen puuttumisen periaatteita noudattaen sekä valistustyössä ja yhteistoiminnassa 

muiden toimijoiden kanssa kiinnitetään erityistä huomiota nuorten syrjäytymisuhkaan. 

Noilla periaatteilla toimien on viime vuosina nuorison ainakin julkinen alkoholinkäyttö 

lähes loppunut, alaikäisten tekemiä rikoksia tulee poliisin tietoon vain muutamia 

vuodessa ja normaalielämässä kiinni oleva nuoriso aktiivista ja hyvin käyttäytyvää. 

Poliisin ja muiden toimijoiden yhteistyö ja tiedonkulku on muuttunut sujuvammaksi. 

Virallisten palaverien määrä on vähentynyt mutta jokapäiväinen tiedonkulku ja 

yhteistyö on parantunut. 

70


Viranomaisten ja nuorison suhteet ovat hyvässä kunnossa, välillä ankarastakin puuttumisesta 

huolimatta tai sen ansiosta alueen nuorisolla on myönteinen suhtautuminen 

viranomaisiin ja nuorisossa on selvästi nähtävissä halua hakeutua työelämään julkisiin 

tehtäviin. 

YLIVIESKA 


Poliisi kulkee kouluissa luennoimassa sekä ala- että yläasteilla kouluvuosittain noin 200 

tuntia/vuosi. Pääasiallisina aiheina ovat liikenne ja päihteet. Uutena kohteena on otettu 

huumevalistus lukioihin. Se on vasta alussa. 

KKK-yhteistyö (Koko Kaupunki Kasvattaa) on monialayhteistyötä, jossa mukana ovat 

poliisi, terveydenhuolto, kouluterveyshuolto, koulutoimi, nuorisotoimi, yrittäjät, 

sosiaalitoimi ja seurakunta. Johtoryhmään kuuluu jäsen jokaisesta tahosta. Puheenjohtaja 

ja kokoonkutsuja on sivistysjohtaja. Johtoryhmän jäsenten välityksellä on tarkoitus 

välittää tietoa kunkin toimijatahon kenttäväelle. Kyseessä on lähinnä kuntakohtainen 

yhteistyö, joka on toiminut vuosia Kalajoella ja Ylivieskassa. Myös Sievissä 

on toimintaa, mutta Oulaisissa toiminta on toistaiseksi keskeytynyt vetäjän puutteessa. 

Periaatteena on välitön ja varhainen puuttuminen nuorten tekemisiin. Ryhmä harjoittaa 

myös tiedotustoimintaa. Ylivieskassa on toiminut vanhempien ”katupartio” perjantai-iltaisin. 

Toiminnasta on hyviä kokemuksia. 

EhKäPä-ryhmä on ehkäisevän päihdetyön ryhmä, jossa on edustajia terveyskeskuksen 

eri osastoilta, poliisin ja kaupungin sivistys-, sosiaali- ja nuorisotoimen edustajia 

sekä eri vapaaehtoisjärjestöjen edustajia. Toiminta saanut alkunsa 1990-luvun alkupuolella 

Ylivieskan kaupungin nuorisotoimen aloitteesta. Ryhmä on kokoontunut 

säännöllisesti noin kerran kuukaudessa sen perustamisesta lähtien. Kokoonkutsujana 

ja vetäjänä toimii nuorisotoimen edustaja. Merkittävin projekti on ollut tanssipaikka 

Tuiskulan päihteidenkäytön rajoittamiskampanja. 

Ehkäisevän perhe- ja lähisuhdeväkivallan työryhmä (perheväkivaltatyöryhmä) on toiminut 

noin 10 vuoden ajan Ylivieskassa. Ryhmään kuuluu edustajia mm. sosiaalivirastosta, 

terveyskeskuksesta, lastenneuvolasta, perhepäivähoidosta, kouluterveydenhuollosta, 

poliisista, vanhustenhuollosta, terapiakeskuksesta ja päihdehuollosta. 

Ryhmä kokoontuu säännöllisesti keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Ryhmän merkittävin 

aikaansaannos on sosiaalipäivystys-systeemin luominen. Sosiaalipäivystäjän 

saa kiinni samasta numerosta ympäri vuorokauden. Päivystysringissä on mukana kihlakunnan 

kuntien lisäksi naapurikuntia. Päivystys toimii Ylivieskan hälytyskeskuksen 

kautta. 

Toiminnan kautta ilmoitusvelvollisuus ja -oikeus erilaisissa perheväkivaltatapauksissa 

viranomaiselta toiselle on tullut selkeäksi. Poliisin työssä ryhmän aikaansaannokset 

näkyvät parhaiten lastensuojeluilmoitusten tekemisessä sosiaaliviranomaisille. 

Kriisiryhmä on toiminut usean vuoden ajan Ylivieskassa. Ryhmä toimii terveyskeskuksessa, 

ja se kokoontuu säännöllisesti noin 6 kertaa vuodessa vaihtamaan kuulumisia 

ja tiedottamaan koulutuksista ja päivystysvuoroista. Ryhmässä on mukana poliisin 

edustaja. 

71


72


LAPIN LÄÄNISTÄ 

INARI-UTSJOKI 

Yhteistyö eri tahojen kanssa 

Kihlakunnan poliisilaitos toimii yhteistyössä Pohjois- ja Itä-Lapin nuorisotyössä ns. 

SELVÄ PELI työryhmässä Inarissa yhtenä osapuolena. Työn tarkoituksena on lisätä nuorille 

kohdistettuja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sekä tiedottaa niistä. Toiminnassa 

esille tulevat elementit liittyvät yleiseen kasvatusvastuuseen sekä tiedottamiseen. Nuorille 

viestitään, että päihteettömästikin voi viettää vapaa-aikaa esim. vappua, koulun 

päättäjäisiä jne. 

Asia on mielletty myös lähipoliisitoiminnaksi sekä nuoriso- ja koulupoliisitoiminnaksi, 

joita tehtäviä hoidetaan myös erikseen esim. teemaluonteisesti vierailemalla 

kouluissa ja päiväkodeissa sekä osallistumalla lukiolaisille tapahtuvaan tiedottamiseen 

esim. huumeista tai vaikkapa kertomalla ”messuilla” poliisiuran valitsemismahdollisuudesta. 

SELVÄ PELI -hankkeen yhteydessä on osallistuttu myös ns. PÄIHDEPUTKEEN, jonka 

rakentelu onnistui hyvin ja poliisilla oli oma osuutensa asiaan. Yli 300 nuorta tutustui 

hankkeeseen ja palaute oli positiivista. Me tekijät kiittelimme toisiamme ja pisimpään 

mukana olleet saivat tunnustusta valtiovallankin taholta. 

Seuraavana viikonloppuna toistakymmentä nuorta aiheutti pitkästä aikaa todella kiireisen 

viikonlopun poliisille ja taisipa pari joutua terveyskeskukseenkin alkoholimyrkytyksen 

johdosta. 

Valistus ei siis ollut mennyt perille tai sitten arvon kieltäminen oli noussut pintaan. 

Toiminta kuitenkin jatkuu hyvin monipuolisessa yhteistyöryhmässä (kunnat, seurakunnat, 

vapaaehtoisjärjestöt yms.). Toiminta on kaikkea mahdollista; ampumakokeet, 

urheilu, kulttuuri sekä monipuoliset tapahtumat, joita järjestetään eri ikäryhmille. 

Kunnalliset turvallisuussuunnitelmat eivät ole jalostuneet toiminnaksi eikä niitä ole 

vielä ehditty päivittää. Osasyynä on se, että tekovaiheessa havaittuja puutteellisuuksia 

korjattiin jo tuolloin. 

Päihteitten osalta poliisilaitoksella on yhteyshenkilö, joka osallistuu Inarin kunnan 

osalta päihdetyön ohjausryhmän toimintaan. Nuorten tekemien rikosten tutkintaa on 

pyritty erityisesti nopeuttamaan ja asiaa seurataan syyttäjälaitoksen ja käräjäoikeuden 

kanssa yhteistoiminnassa. 

Ongelmana ovat suuremmat rikosvyyhdit, joissa tekijöinä on myös ”kokeneempia” 

ja vaikeammin tavoitettavia yksilöitä. Poliisi osallistuu myös Inarin kunnan päihdestrategian 

laatimiseen, joka tietysti osaltaan myös pyrkii syrjäytymisen ehkäisyyn. Syrjäytyneitä 

lienee kunnassa n. 100. 

Väkivallan osalta on paneuduttu perheväkivaltaan ja ravintoloissa tapahtuviin 

pahoinpitelyihin. Perheväkivallan kyseessä ollen tehdään ilmoitus sosiaaliviranomaiselle 

aina kun LastensuojeluL 40 § tulee kyseeseen. Inarin kunnassa ilmoittaminen on 

mutkatonta ja sos.viranomainen on käytettävissä myös virka-ajan ulkopuolella. Utsjoella 

tilanne on kunnan pienuudesta johtuen hieman heikompi. Tiukennettu lausuntomenettely 

koskien ravintoloiden jatkoaikoja on otettu käyttöön ja Lapin lääninhallitus 

on päätöksissään myös rajannut aukioloaikoja paikoissa, joissa on vaikeuksia 

anniskelun ja järjestyksenpidon kanssa ja joissa aiheutuu tavallista enemmän järjestyshäiriöitä. 

Edellä olevasta ilmenee, että melkeinpä ainoa hyvä käytäntö on meillä toiminta 

SELVÄ PELI -hankkeessa, jonka työn tulokset voivat olla ristiriitaisia halutun tavoitteen 

kanssa, mutta toimintaa jatketaan uskoen valistuksen voimaan. 

73


KEMI 

Koulujen oppilashuoltotyöryhmät 

Poliisin mukanaolo on koettu hyväksi koska silloin saadaan tietoa ongelmista varhaisessa 

vaiheessa ja tarvittaessa voidaan puuttua asioihin ennen kuin on edetty rikosilmoitusasteelle. 

Kemi–Keminmaan INFO-ryhmän toiminta 

Kyseessä on moniviranomaistahoinen kokoonpano, jonka painopiste on puuttua ja 

ohjata nuoria, pääasiassa alle 18-vuotiaita, pois päihteiden käytöstä. 

Ryhmä on toiminut 1990-luvun alkupuolelta saakka ja käytännössä keskittyy niihin 

asioihin, joita on tuotu esille Kemin kaupungin turvallisuussuunnitelmassa samoin 

kuin Keminmaan (kesken olevassa) turvallisuussuunnitelmassa. Vuosittain järjestetään 

nuorten alkoholivalvontaiskuja, jossa pääpaino on puuttua alaikäisten juomiseen. 

Iskuissa on poliisin mukana sosiaalityöntekijä. Info-ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa 

ja tuolloin käsitellään ajankohtaisia asioita ja tapahtumia. 

Nuoret näpistelijät 

Myymälöissä ja marketeissa on kirjalliset ohjeet ilmoittaa kaikista näpistelijöistä poliisille. 

Poliisi ilmoittaa alaikäisten näpistyksistä heidän vanhemmilleen ja samalla laitetaan 

tapahtuneesta tieto poliisilaitoksen ns. sosiaalimappiin, jonka joku sosiaalityöntekijä 

käy kerran viikossa katsomassa. 

Kemi - Keminmaan ”Päätä ite” -päihdevalistus 

Valistustapahtuma järjestetään joka toinen vuosi kaikille Kemi–Keminmaan 6- ja 7-luokkalaisille. 

Tapahtumalle rakennetaan lavasteet, joka luo todellisen tunteen ja siten valistuksen 

sanoma ehkä tavoittaa kohderyhmän paremmin. 

Laillisuuskasvatus kouluilla ja päiväkodeissa 

Järjestelmälliseen kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa resurssit eivät oikein ole riittäneet. 

Pyyntöjen perusteella käydään puhumassa mm. liikenteestä ja erilaisista rikollisuuteen 

liittyvistä asioista. 

Liikennekilpailut 

Vuodesta 1994 lähtien poliisi on yhdessä Autoliiton, Kemin kaupungin ja Rahtareiden 

kanssa järjestänyt Kemin koulujen kuudennen luokan oppilaille teoriaosuuden sekä 

taito- ja liikenteessä ajo-osuuden käsittävän liikennekilpailun. 

Alaikäisten tekemät automurrot 

Vuonna 2005 kesän aikana on toteutettu kahden kuukauden pituinen projekti alaikäisten 

tekemien automurtojen selvittämiseksi. Sosiaalitointa informoitiin heti alusta 

alkaen. 

Projektin aikana saatiin selvitettyä 35 alaikäisten tekemää automurtoa. 

KITTILÄ 

Kittilän kihlakunnassa ollaan tiiviissä yhteistyössä eri tahojen kanssa; sosiaalitoimisto, 

lastensuojeluviranomaiset, terveyskeskus, pelastuslaitos ja muukin yhteistyö kunnan 

edustajien kanssa. 

Eri tahojen kanssa yhteistyössä pyritään puuttumaan ja vaikuttamaan tilanteeseen 

mahdollisimman varhain. 

Vuonna 2004 toteutettiin eri yrittäjien taholta tullut aloite näpistelyrikosten ennalta 

ehkäisemiseksi. Nuorten ja alaikäisten näpistelyyn puuttuminen yrittäjien taholta koettiin 

ongelmalliseksi. Lastensuojeluviranomaisten kanssa sovittiin yhteiset menettelytavat 

ja puuttumismalli. Yrittäjille laadittiin ja jaettiin kaavake, jonka he täyttävät liikkeessään, 

kun näpistelijä jää kiinni. Yrittäjä faksaa kaavakkeen poliisille. Kaavakkeessa 

yrittäjä voi esittää vaatimuksensa tai olla vaatimatta rangaistusta. 

Poliisi tekee vaadittavat toimenpiteet ja aina nuorten kohdalla toimittaa kopion kaavakkeesta 

lastensuojeluviranomaisille. Lastensuojeluviranomainen pitää yhteispalaverin 

nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa. 

Näppäriprojekti tiedotettiin paikallisessa lehdessä, esiteltiin vanhemmille koulujen 

74

Hyviä käytäntöjä Lapin läänistä 

vanhempainilloissa ja laillisuuskasvatuksen yhteydessä asia nostettiin keskusteluun 

nuorten kanssa. Projektin vaikutuksia vaikea todentaa; ilmoituksia tulee kuitenkin 

nykyisin todella harvoin. 

Liikenneturvallisuus on esillä aina kouluissa pidettävillä laillisuuskasvatustunneilla. 

Kohdentaen aina ajankohtaista asiaa kulloisellekin ikäryhmälle. Pienellä paikkakunnalla 

voidaan tehokkaasti puuttua liikenteen häiriköihin, kun ns. omat tunnetaan. 

Koulujen pelastussuunnitelmien laadinnassa on koulujen edustajat kuulleet myöskin 

poliisin mielipidettä. 

Nuorten päihdekäyttäytymiseen pyritään puuttumaan ja alaikäisten alkoholinkäytöstä 

tehdään lastensuojeluviranomaisille ilmoitus. 

Kunnan ja poliisin välisessä yhteispalaverissa kunnallisen turvallisuussuunnittelun 

vetovastuu jätettiin kunnan nimeämälle edustajalle. Poliisi on luvannut olla mukana 

kunnallisessa turvallisuussuunnittelussa. 

KOILLIS-LAPPI 

Koillis-Lapin kihlakunnan alueella on vuonna 2000 valmistuneiden kuntien, Kemijärvi, 

Salla, Savukoski, Pelkosenniemi kuntakohtaisten turvallisuussuunnitelmien jälkeen 

valmistunut, vuonna 2003 poliisipäällikkö Kinnusen aloitteesta laadittu, uusi yhteinen 

kaikkia kuntia koskeva turvallisuussuunnitelma. Suunnitelman allekirjoituspäivä oli 

1.12.2004. 

Yhteinen turvallisuussuunnitelma on lähtenyt kunkin kunnan omista tarpeista ja keskittynyt 

johtoryhmän määrittelemien pääkohtien ympärille sekä niihin perustuviin, helposti 

omaksuttaviin kuntakohtaisiin ratkaisuihin, jotka ovat toteutettavissa ja joilla saadaan 

viranomaisten yhteistyölle paras teho. 

Turvallisuussuunnitelman johtoryhmä vastaa turvallisuussuunnittelun päälinjoista ja 

vastaa suunnittelun ja toteutuksen seurannasta. 

Vuoden 2004 turvallisuussuunnittelun painopisteistä tärkeimpänä on ollut nuorten 

hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy. 

Kemijärven osalta toteutuksessa on ollut useita teemaan liittyviä projekteja, kuten 

Junnu ja Veke projektit. Nämä on tarkoitettu 7–9-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. 

Eritystä tukea tarvitseville lapsiperheille on koko kihlakunnan alueella toiminut 

Ville-viisari projekti. Näiden lisäksi on ollut useita projekteja, joiden kohderyhmiin 

on kuuluneet myös nuoret. 

Kemijärven kouluilla on tehty ohjelmat kiusaamisen, väkivallan ja syrjäytymisen 

ehkäisemiseksi. 

Pelkosenniemen osalta kouluille on tehty ennaltaehkäisevän päihdetyön kansio. 

Sallassa yläasteella on toteutettu ennaltaehkäisevän päihdetyön mallia oppilasjohtoisesti. 

Suunnitelmastaan koulu on saanut After Eight -kannustuspalkinnon. 

Savukoskella on toteutettu nuorten auttamisessa periaatetta ”Koko kylä kasvattaa”. 

Tähän ovat sitoutuneet niin kansalaisjärjestöissä toimivat aikuiset kuin muutkin aikuiset. 

Poliisin osalta on lisäksi käytössä ollut mm. seuraavia toimintamalleja: 

Yhteistyö eri osapuolten kanssa 

Yhteistyössä ovat mukana kuntien viranomaiset (sosiaali-terveys, koulut sekä tekniset 

toimet), vapaaehtoisjärjestöt ja seurakunnat. 


Poliiseja asuu kihlakunnan eri kunnissa, joten heidät koetaan ”kyläpoliiseiksi”. Alueen 

matkailukeskuksille on toimitettu materiaalia mm. omaisuuden merkitsemiseksi ja 

samalla on annettu neuvoja ja opastusta mm. rikoksien ennalta ehkäisemiseksi. 


Nuorten rikosten ehkäisemiseksi on mm. vaadittu (kunnat asentaneet) kameravalvontaa 

kriittisiin paikkoihin. Vastuupoliisihenkilöt laillisuuskasvatuksen opettamiseksi 

ovat käyneet kaikki alueen koulut läpi. Poliiseja on osallistunut myös mm. leirikouluihin. 

75


Onnettomuuksien ehkäisy 

Toimintamuotona on ennalta ehkäisevä valistustyö ja aktiivinen tiedottaminen (lehdistö, 

radio) ja erilaiset valvontateemat (mm. moottorikelkkailu). 


Poliisin antamat ”vinkit” eri viranomaisille (mm. kuntien tekniset toimet, tielaitos ja VR) 

sekä valvontateemat (mm. koulujen alku ja loppuminen) ovat hyviä esimerkkejä toiminnasta. 

Kunnalliset turvallisuussuunnitelmien tilaa on selostettu alkutekstissä. 

Syrjäytymisen ehkäisyä toteutetaan osallistumalla asiantuntijana mm. tiedottamiseen 

ja projekteihin. 

Päihteiden osalta voidaan mainita puuttuminen katujuopotteluun ja aktiivinen tiedottaminen 

mm. kuntien sosiaaliviranomaisille ja vanhemmille. 

Nuorten rikosprosessin nopeuttaminen, nopeutettu rikosprosessi ja sovittelu ovat 

olleet käytössä runsaan vuoden. 

Väkivallan osalta voidaan todeta, että nuorison ns. kova väkivalta ei ole ongelma kihlakunnan 

alueella. Pahoinpitelyt ym. on pyritty selvittämään nopeasti. 

Rattijuoppojen kokonaismäärä kihlakunnassa vähenemässä. Nuoriin ei erityispanostusta. 

Avuntarvitsijoita ohjataan aktiivisesti palveluihin mm. perheneuvoloihin ja päihdeneuvontaan. 

Tiedottaminen rikoksista ja häiriöistä kunnalliselle päätöksenteolle tapahtuu pääsääntöisesti 

kihlakunnan ja kuntien yhteistyöryhmän kautta mutta tapauskohtaisesti 

myös välittömästi rikollisen teon ilmitullessa. 

Vuosien 2005–2008 turvallisuussuunnittelun tärkein painopiste kihlakunnassa on 

nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy. Tähän liittyen yksi avainsana on tiedotuksen 

ja koulutuksen lisääminen monin eri tavoin turvallisuusasioista. 

KÄSIVARSI 

Varhainen puuttuminen 

Varhaista puuttumista on systemaattisesti toteutettu poliisin antamassa kouluopetuksessa, 

sekä yhteistoiminnassa eri sidosryhmien kanssa. 

Joka vuosi poliisi vierailee eri kouluilla laillisuuskasvatuksen merkeissä. Kouluopetuksen 

aiheina ovat olleet muun muassa liikenne, alkoholi, tupakka, huumeet, kiusaaminen, 

pahoinpitely, vahingonteko, löytötavara, yhdessä eläminen, vastuun ikärajat. 

Lisäksi poliisi oli mukana useampana vuonna ”Uskalla sanoa ei” -kampanjassa. Poliisin 

lisäksi tähän kampanjaan osallistui eri tahoja, kuten nuorisotoimi, kouluterveydenhoito, 

psykologi ja seurakunta. 

Kouluopetuksen suhteen tähän asti on edetty siten, että koulujen kanssa on sovittu, 

että poliisi tulee aina tarvittaessa oppitunnin pitoon aiheesta minkä he katsovat ajankohtaiseksi. 

Kouluopetusta on annettu kaikille ikäryhmille ala-asteelta ammattikouluun. 

Sidosryhmäyhteistyö 

INFO-ryhmä on toiminut Muoniossa jo kymmenkunta vuotta. INFO-ryhmä on moniammatillinen 

ryhmä, johon kuuluvat poliisi, nuorisotoimi, kouluterveydenhoito, seurakunta 

(nuorisotyöntekijä) sekä koulun edustus (nimetty opettaja). 

INFO-ryhmä toimii siten, että kokoonnumme muutaman kerran vuodessa ja tarpeen 

mukaan useamminkin. Kokouksissa ”tasaamme tietoja”, eli keskustelujen aiheena on 

ajankohtaiset nuoria koskettavat asiat. Aiheet ovat olleet akuutteja ja useasti yksilöön 

kohdistuvia. Esimerkkinä jonkun tietyn nuoren juopottelu, näpistely, saatananpalvonta, 

koulukiusaaminen, syrjäytyminen yms. Tällä ryhmällä olemme päässeet havaittuihin 

jopa vasta orastaviin ongelmiin hyvinkin varhaisessa vaiheessa. Ryhmässä olemme 

keskustelleet havaituista ongelmista monelta eri kantilta ja olemme yhdessä miettineet 

kuka puuttuu asiaan ja miten. 

76


INFO-ryhmän puitteissa olemme toteuttaneet myös yhden sorttista ”näppäri-projektia”. 

Jo joitakin vuosia sitten ilmeni tarvetta puuttua lasten ja nuorten näpistelyyn 

kylän kauppaliikkeissä. Projekti toteutettiin siten, että lapsille ja nuorille annettiin valistusta 

näpistysrikoksesta ja kerrottiin seuraamuksista havaituissa näpistelytapauksissa. 

Kauppiaitten kanssa sovimme menettelystä, että he ilmoittavat kaikki havaitut 

näpistykset poliisille ja poliisi tarvittaessa lastensuojeluviranomaiselle. Tämän jälkeen 

asiasta ilmoitettiin lapsen/nuoren kotiin ja tapahtunut tuli sopia kauppiaan kanssa. 

Muu toiminta 

Poliisi on vieraillut muutaman kerran päiväkodilla ja aiheena on ollut lähinnä oma liikenneympäristö 

sekä liikennesäännöt. 

Mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan poliisi on ollut mukana muussakin lapsiin ja 

nuoriin kohdistuvissa tilaisuuksissa esimerkkinä Liikenneturvan järjestämä valistustilaisuus 

tai luokan vierailu poliisiasemalla. 

Lisäksi lupa-asioissa (aseet) asioineita nuoria on valistettu nimismiehen toimesta 

aseisiin ja metsästykseen liittyvissä säännöksissä ja tavoissa. Yksittäiset poliisimiehet 

ovat tietysti omalta osaltaan antaneet valistusta ja puuttuneet yksittäistapauksissa lasten 

ja nuorten tekemisiin. 

Varhaisen puuttumisen ”piikkiin” voitaneen lukea myös kunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma, 

joka on laadittu poliisin toimesta yhteistyössä liikenneturvan kanssa. 

Lisäksi kunnan liikenneturvallisuusryhmässä poliisilla on edustus. 

Kihlakunnassa on ollut muutama tapaus koskien huumausaineen käyttörikosta. Näissä 

tapauksissa nimismies on pitänyt epäillyille puhuttelun ennen ratkaisun tekoa asiassa. 

Tiedottaminen 

Joka vuosi on pyritty vaikuttamaan ja siten myös puuttumaan nuorten liikennekäyttäytymiseen 

lehtijutuilla. 

Kestoaiheina on ollut jo vuosia mopoilu ja moottorikelkkailu. Lehtijutuilla on ollut tarkoituksena 

tavoittaa lähinnä lasten ja nuorten vanhempia, koska muuta luontevaa kontaktia 

heihin ei saa. Lapsille ja nuorille aiheet ovat tuttuja jo kouluopetuksesta, mutta 

sama tieto ei välttämättä ole kulkeutunut kotiin. Lehtijuttuja on laadittu kuntalaisten 

pyynnöstä ja ilman pyyntöä. 

RANUA-POSIO 

Nuoriso- ja koulupoliisitoimintaa on harjoitettu säännöllisesti ja suunnitelmallisesti 

noin 20 vuoden ajan. Näin jokainen koulussa oleva nuori on saanut poliisilta opastusta 

ja neuvontaa vähintään 1 tunti/vuosi. Tätä kautta poliisin suhde ”koulumaailmaan” on 

läheinen ja esim. kiusaamistapauksissa yhteydenottokynnys poliisiin on matala. Koulumaailman 

kanssa ei ole sovittu asiasta kirjallisesti mitään, mutta alhainen yhteydenottokynnys 

on vakiintunut käytäntö. 

Nuorten näpistyksiin liittyen poliisin ja Posion yrittäjien kesken sovittiin menettelyohjeet 

keväällä 2000. Poliisi kävi juttelemassa ”yhteiset pelisäännöt” näpistystapauksien 

hoitamisissa kaikissa Posion kauppaliikkeissä, kioskeissa, huoltoasemilla jne. 

Myös sosiaaliviranomaisten kanssa sovittiin yhteisistä menettelytavoista. Tästä tiedotettiin 

lehdessä huhtikuussa 2000 ja asiasta informoitiin kouluissa. Ranualla poliisi 

on antanut suosituksen yrittäjille vastaavasta toiminnasta, sopimusta ei kuitenkaan ole. 

Posiolla ja Ranualla on toteutettu vuosittain 7-luokkalaisille moniammatillisena koulutuksena 

annettava USKALLA-ohjelma (Posiolla vuodesta 1998 alkaen ja Ranualla 

parina viimeisenä vuotena). Tämä ohjelma on luonut suhteita eri ammattialojen edustajien 

kanssa ja näin ollen kanssakäyminen muidenkin asioiden hoitamisissa (esim. 

kunnan sosiaalitoimi) on aktiivista. 

Posion ja Ranuan kuntien turvallisuussuunnitelmat on laadittu ja hyväksytty kunnan 

taholta vuonna 2001. Turvallisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä käydyissä keskusteluissa 

on kiinnitetty huomiota mm. ns. väliinputoajien tunnistamiseen ja esiin 

77


tulevien ongelmien puuttumiseen. Turvallisuusohjelmaa on päivitetty vuosittain ja sen 

perusteella on pienemmissä työryhmissä tarkemmin perehdytty mm. perheväkivaltaan 

ja sen ehkäisyyn, lastensuojeluilmoitusten tekemisistä on sovittu kynnyksen 

madaltamista. Poliisin edustaja on ollut mukana turvallisuussuunnitelman laadinnassa, 

päivittämisissä ja pienemmissä työryhmissä. 

Posiolla on tehty lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma vuosiksi 2001–2004 ja 

2005–2008. Näissä ohjelmissa yhtenä teemana on syrjäytymisen ehkäisy. Ranualla on 

useita vuosia ollut toiminnassa ns. Silta-ryhmä, joka kartoittaa syrjäytymisvaarassa 

olevat nuoret, suunnittelee tukitoimintoja ja järjestää tukihenkilöitä nuorille. Ryhmässä 

on sosiaalipuolen, koulupuolen, terveydenhuollon ja poliisin edustajat. 

Pienen kihlakunnan poliisitoimintaa voidaan kuvata lähipoliisitoiminta-käsitteellä. 

Poliisi tuntee asiakkaansa ja asiakkaat poliisinsa. Luottamus vuosien kuluessa on vahvistunut 

ja helpottaa ilmoitusaktiivisuutta myös nuorten ongelmissa. Myös nuorten 

kanssa on poliisin helppo henkilökohtaisesti keskustella ja ohjata suuntaa, kun tuntee 

nuoren lapsuudesta asti. Poliisi tuntee taustatekijät ja lähihistorian. 

Kaiken kaikkiaan aktiivinen ja monitahoinen yhteistyöverkosto on mahdollistanut 

nopean, avoimen ja tehokkaan tiedonkulun ja näin eri ongelmatilanteisiin on pystytty 

puuttumaan nopeasti. 

ROVANIEMI 

Rovaniemen paikallisen turvallisuussuunnitelman kantava ajatus on varhainen puuttuminen 

lasten ja nuorten ongelmiin. Suunnitelma koostuu seuraavista alueista: lasten 

ja nuorten elämänhallintakasvatus, vanhempien kasvatustyön tukeminen, koulujen 

työrauha ja turvallisuus, nuorten päihteiden ja huumeiden käyttö, nuoriin rikoksentekijöihin 

vaikuttaminen, katurauha, perheväkivalta ja liikenneturvallisuus. 

Konkreettisesti tämä on tarkoittanut monia asioita. 

Ensimmäinen merkittävä ratkaisu oli kuntien kanssa tehty sopimus sosiaalityöntekijän 

sijoittamisessa poliisilaitokselle vuonna 2002. Sosiaalityöntekijä on virka-ajan 

ulkopuolella päivystänyt erityisesti viikonloppuisin ja juhlapyhien aattoina sekä koulujen 

alkamis- ja päättymisviikonloppuina. Poliisin kadulta korjaamat päihtyneet alaikäiset 

on toimitettu poliisilaitokselle sosiaalityöntekijän luo. Tämä on haastatellut nuorta 

ja ilmoittanut, että hänen vanhempansa kutsutaan hakemaan nuori poliisilaitokselta 

(yölläkin) ja näin on myös tapahtunut. Tapauksesta riippuen vanhempien kanssa on 

sovittu yhteistapaaminen jollekin lähipäivälle ja siinä tapaamisessa on kartoitettu, onko 

tarvetta jatkotoimenpiteisiin. Tapaamiset ovat olleet rakentavia ja hedelmällisiä, koska 

harva nuori on joutunut uudelleen poliisin kanssa tekemisiin. Nuoren jäätyä kiinni 

rikoksesta hän on kuulustelujen jälkeen jatkanut keskustelua yhdessä sosiaalityöntekijän 

ja vanhempiensa kanssa tuoreeltaan. Tällä taas on ollut selkeä vaikutus uusintarikollisuuteen 

erityisesti ensikertalaisten kohdalla. 

Sosiaalityöntekijä ja hänen sosiaalivirastossa olevat lastensuojelukollegansa ovat 

myös osallistuneet vuoden vilkkaimpien iltojen katuvalvontaan yhdessä poliisin kanssa. 

Sosiaalityöntekijä on myös hälytetty perheväkivaltakeikoille silloin kun perheessä on 

ollut alaikäisiä lapsia. Hän on tällöin välittömästi käynnistänyt tarvittavat prosessit perheen 

arjen saamiseksi paremmalle tolalle. 

Kaiken kaikkiaan sosiaalityön yhdistäminen poliisin työhön virka-ajan ulkopuolella 

on ollut tehokkainta varhaisen puuttumisen toteuttamista mitä konsaan on nähty. 

Turvallisuussuunnitelman mukaisesti eri kouluasteille on poliisin ja koulujen yhteistyönä 

luotu erityinen elämänhallinnan opetussuunnitelma ja jokaiselle koululle myös 

työrauha- ja turvallisuusohje jo ennen kuin nämä velvoitteet otettiin koululakiin. Suunnitelman 

mukaan poliisi ja sosiaalityöntekijä ovat kiertäneet koulujen vanhempainiltoja 

kertomassa mm. kuinka tärkeää vanhemmille on valvoa yhteisiä, turvallisuussuunnitelmaan 

kirjattua kouluikäisten kotiintuloaikasuosituksia iltaisin. 

Turvallisuussuunnitelman mukaisesti poliisi on priorisoinut nuorten tekemät rikok- 

78


set esitutkinnassa korkealle. Samoin tekevät syyttäjät syyteharkinnassaan. 

Varhaisen puuttumisen näkyvimpiä seurauksia on ollut poliisin tietoon tulleiden, 

15–17-vuotiaiden tekemien omaisuusrikosten puolittuminen kolmessa vuodessa. Myös 

huumausainerikokset ovat vähentyneet merkittävästi. 

Uudeksi haasteeksi on noussut väkevän alkoholin hinnanlaskun seuraamukset, jotka 

ennustettavasti ovat näkyneet paitsi ongelmakäyttäjien myös nuorten alkoholikäytössä. 

Nuorten hallussapitorikokset ovat nousseet viime vuoden tilastossa, mutta ovat 

tänä vuonna taas kääntyneet laskuun. Nuorten julkinen alkoholinkäyttö on tehostuneen 

valvonnan vuoksi vähentynyt merkittävästi kolmen vuoden takaiseen aikaan verrattuna. 

Tämä koskee erityisesti tyttöjen alkoholinkäyttöä. 

SODANKYLÄ 

Yhteistyösopimus näpistystapauksissa 

Sopijapuolina ovat poliisi, yrittäjät, koulu ja nuorisotoimi. Sopimuksen tarkoituksena 

on saattaa kaikki näpistelijät heti ensimmäisestä kerrasta lukien sopijapuolten sopimien 

menettelytapojen kohteeksi. Malli otettu käyttöön 1997, kun uusi työntekijä toi sen 

piiriin muualta. 

Yhteistyö koulu- ja nuorisotoimen kanssa. Sodankylän kunnalla on lukuisia projekteja 

ja työryhmiä, joihin on pyydetty poliisin edustaja mukaan. Keinot löytyvät nuoren 

ongelmien kokonaishallinnasta moniviranomaisyhteistyön avulla. 

TORNIO 

Rikoksentorjunnan tavoitteet ja niiden toteutuminen 

Ensimmäisenä toimenpiteenä oli käytössä olevien toimintamallien kartoitus ja kehittäminen. 

Tarkoituksena oli hakea toimivia ja kehittämiskelpoisia työvälineitä varhaiseen puuttumiseen 

ja uusintarikollisuuden ennaltaehkäisyyn. 

Vintiötyöryhmätoiminta 

Vintiötyöryhmätoiminta on sosiaalityön, koulun ja poliisin saumatonta yhteistyötä 

puututtaessa lasten ja nuorten tekemiin näpistyksiin, ilkivaltaan, koulukiusaamiseen 

tms. 

Varhaisen puuttumisen työryhmän esityksen mukaisesti on ko. toimintaa vahvistettu 

nimeämällä mukaan toinen poliisi. Sosiaalitoimen edustajana toimii kulloinkin päivystävä 

sosiaalityöntekijä. Vintiötyöryhmä palkittiin sosiaali- ja terveysministeriön 

myöntämällä varhaisenpuuttumisen Varpu-palkinnolla. Kilpailun tavoitteena oli löytää 

käytännön esimerkkejä siitä, miten lapsia ja nuoria voidaan auttaa ajoissa ja näin estää 

ongelmien kärjistyminen ja mahdollinen rikoskierre. 

Vintiö-ryhmätoiminta 

Jo vuodesta 1992 Tornion poliisi aloitti varhaisen puuttumisen toiminnan kokoonpanolla 

sosiaalitoimi–koulukuraattori–poliisi. 

Tarkoituksena oli puuttua nuorten (myös alle 15-vuotiaiden tekemisiin) jottei kenestäkään 

tulisi sen takia rikollista, että siihen ei olisi puututtu. 

Tästä Vintiö-ryhmätoiminnasta Tornion poliisi sai Varpu-kilpailussa jaetun 1. palkinnon 

vuonna 2003. 

Toiminta käytännössä 

Jo hyvin alkuvaiheessa sosiaalitoimi ei päässyt mukaan ja niinpä toimintaa jatkettiin 

koulukuraattorin ja poliisin johdolla. 

Käytännössä nuorten tekemisien johdosta koulukuraattori ja poliisi menivät koululle, 

missä suoritettiin alustava puhuttelu/kuulustelu. Asiasta ilmoitettiin lasten vanhemmille. 

Näpistysasioissa sovittiin korvauskäytäntö ja poliisi oli yhteydessä kauppaan. Ilmoituksia 

nuorten tekemistä rikollisista teoista tuli vuosittain 20–50. 

Toiminta nykyään 

Nyt viimeisen 2–3 vuoden aikana ei koulukuraattorikaan ole päässyt koululle ja asias- 

79


sa on toimittu siten, että nuoren tekemästä rikollisesta teosta on tehty rikosilmoitus. 

Tämän jälkeen nuori on kuultu vanhempien kanssa. Asiasta riippuen on asia voitu siirtää 

kuulustelujen jälkeen sovittelutoimistoon tai sitten asia on sovittu siten, että nuoret 

ovat käyneet maksamassa esim. anastamansa tavarat. Lopuksi on paiskattu kättä 

ja luvattu ettei näissä merkeissä enää tavata. 

Uusijoita on vuosien varrella ollut vain muutama; ei kuitenkaan yhtään sellaista 

tapausta, joka olisi tullut käsittelyyn kolmannen kerran. 

Kaikille torniolaisille kauppaliikkeille on jaettu Tornion poliisipäällikön allekirjoittama 

kirje, jossa kauppiaita pyydetään ilmoittamaan kaikista näpistelijöistä poliisille. Tällä 

pyrittiin siihen, että kaikki teot tulevat poliisin tietoon. 

Kaikista nuorten tekemistä rikollisista teoista on tehty pöytäkirja ja sen jäljennös on 

lähetetty sosiaalitoimistolle tiedoksi. 

Ohjeiden mukaan Tornion poliisi tekee rikosilmoituksen aina, vaikka tekijäksi epäilty 

olisi alle 15-vuotias. 

Vastaavasti tästä Vintiö-ryhmätoiminnaksi ristitystä toiminnasta on kerrottu vanhempainilloissa 

ja kouluvierailuilla. Myös Tornion poliisin netti-sivuilla on kertomus toiminnasta. 

Palaute 

Pääsääntöinen palaute vanhemmilta on ollut positiivista. Jokainen vanhempi ymmärtää, 

miksi näin tehdään. Myös tutkinnan kohteena olevat nuoret ovat saattaneet vuosien 

päästä tulla keskustelemaan nuorempana sattuneista törmäilyistä. 

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 

Rikos- ja riita-asioiden sovittelutoiminta tapahtuu pääasiassa poliisin toimesta. 

Vapaaehtoisia sovittelijoita Torniossa toimii neljä ja heidän soviteltavakseen ohjautui 

v. 2005 kaikkiaan kaksikymmentäkaksi (22) tapausta. 

Yksityisesti ehdollisesti tuomittujen nuorten valvojana toimii kolme henkilöä. 

Vapaaehtoisten sovittelijoiden ja ehdonalaisvalvojien toimintaa koordinoidaan ja tuetaan 

Meän talon toimesta. Meän talo on erilaisten ryhmien ja järjestöjen toiminta- ja 

kokoontumispaikka. 

Oppilashuoltotyö 

Moniammatilliset oppilashuoltoryhmät toimivat kaikilla kouluilla ja niiden avulla pyritään 

varhaiseen puuttumiseen ja riskitekijöiden ennaltaehkäisyyn. 

Oppilashuoltoryhmille järjestettiin koulutus syksyllä 2003. 

Työn tueksi kaikille luokanopettajille sekä luokanvalvojille jaetaan v. 2004 aikana oppilashuoltokansiot, 

jotka sisältävät työvälineitä erilaisten ongelmien havainnointiin ja 

niihin puuttumiseen sekä ns. auttamispolut. 

Sisältö: koulukohtaisen kriisityön materiaali, Sopusakkimateriaali koulukiusaamisen 

estämiseen, varhaisen puuttumisen malli ja lastensuojelumateriaali. 

Kansion sisällöstä ja koulutusten suunnittelusta vastaa oppilashuollon ohjausryhmä. 

Seuranta tapahtuu luokkahenkikyselyjen ja Stakesin kouluterveystutkimuksen kautta. 

Reppu-katupäivystystoiminta 

Repputoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jolla etsitään ja autetaan avun tarpeessa olevia 

nuoria viikonloppuisin. Toiminnalla pyritään ennaltaehkäisemään terveysriskejä ja 

tarvittaessa ohjaamaan nuori tarjolla olevien palvelujen piiriin. Pääsääntöisesti autettavat 

ovat 13–16-vuotiaita, joko loukkaantuneita tai vahvassa humalatilassa olevia. 

Koulutettuja täysi-ikäisiä päivystäjiä toiminnassa on mukana noin 60/vuosi. 

Päivystystoiminnan lisäksi Reppupäivystyksen tavoite on toimia vastuullisen vanhemmuuden 

tukijana vanhempainilloissa ja tiedotusvälineissä tapahtuvalla tiedotuksella. 

Itse toiminnan lisäksi tiedotetaan kulloinkin vallalla olevista trendeistä ja ilmiöistä. 

Toiminta sinällään tarjoaa oivallisen vertaistukiryhmän samanikäisten nuorten vanhemmille. 

Taustayhteisöinä toiminnalle ovat: Nuorisopalvelut, SPR, seurakunta ja 

Peräpohjolan Opisto sekä Humanistinen AMK. Toteutus tapahtuu yhteistyössä poliisin 

kanssa. 

80


Toisena tavoitteena on luoda toimintamalli, joka on avuksi riskitekijöiden tunnistamisessa; 

neuvoloissa, päivähoidossa, kouluissa, nuorisotoimessa , sosiaalityössä, 

poliisin toiminnan piirissä sekä yritystoiminnan piirissä. 

Riskitekijöihin liittyvien oireiden havainnointia ja toimenpiteitä kartoitettiin käyttäen 

liite 4 lomaketta. 

Tiedot muokattiin toimijakohtaiseksi luetteloksi, josta ilmeni kulloisenkin oireen kohdalla 

tapahtuva konsultointi sekä tehtävä yhteistyö eri toimijoiden välillä. 

Tietojen täydennysvaiheessa heräsi useiden toimijoiden kohdalla uusia ideoita laajentaa 

ja kehittää yhteistyötä eri aloille. 

Tornion kaupungilla on toimintamalli riskitekijöiden tunnistamiseksi ja viranomaisyhteistyön 

kehittämiseksi kasvatustyössä. 

Poliisi–sosiaalitoimi välisen tiedonkulun parantaminen 

Sosiaalityön ja poliisin välistä tiedonkulkua parannetaan säännöllisiä yhteisiä tapaamisia 

järjestämällä. 

Asia on käsitelty kaupunginhallituksessa ja siihen liittyvät toimenpiteet on annettu 

sosiaalitoimen tehtäväksi. 

Poliisin taholta päätettiin parantaa tiedotusta siten, että ilmoitus alaikäisen rikkeestä 

tms. välitetään 1–2 päivän viiveellä sosiaalitoimistoon, aiemman kerran viikossa 

tapahtuvan tiedotuksen sijaan. 

Alkoholi- ja tupakkatuotteiden myynnin valvonta 

Nuorten kertoman mukaan alueellamme on helppo alaikäisen ostaa alkoholi- ja tupakkatuotteita, 

koska asiakkaan ikää ei tarkasteta. Tämän johdosta: 

Alkoholi- ja tupakkatuotteiden myyjille lähetettiin poliisin toimesta kirje, jossa kehotettiin 

tehostamaan lakisääteisen ikärajan valvontaa myyntitilanteessa. 

Inforyhmä on Tornion kaupunginhallituksen vahvistama moniammatillinen yhteistyöryhmä, 

joka vastaa ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä Torniossa sekä Tornion kaupungin 

päihdestrategian laatimisesta ja sen toteutumisen seurannasta. Ko. ryhmässä 

ovat edustettuina: poliisi, tulli, koulutoimi, sosiaalitoimi, nuorisopalvelut, A-klinikka, 

ja seurakunta. 

”KASVATUSKUMPPANUUS” -vanhempainiltamallin vieminen alakouluille sekä päivähoidon 

piiriin 

Vuorovaikutuksellisen ja vertaistukeen pohjautuvan vanhempainiltamallin katsotaan 

tukevan vanhemmuutta ja siten ennaltaehkäisevän riskitekijöitä. 

Vanhempainiltamalli esiteltiin kaikille alaluokkien kouluille (15) ja opettajat opastettiin 

materiaalin käyttöön. 

Vanhemmuuden tukeminen 

Välittää tietoa ajankohtaisten trendien vaikutuksista nuorten vapaa-ajassa; vanhempainilloissa 

sekä muulla tiedottamisella. 

Vanhempainyhdistysten toiminnan tukemisessa hyödynnettiin Yhdessä elämään 

-materiaalia. 

Reppu-katupäivystykseen koulutettiin 40 uutta päivystäjää. 

Vuorovaikutustaitojen hyödyntäminen eri siirtymävaiheissa 

Sosiaalisten vuorovaikutustaitojen vahvistamisella ennaltaehkäistään ongelmatilanteiden 

syntymistä sekä syrjäytymistä. 

7-luokkalaisille järjestettiin Action for life -vuorovaikutustaitojen kurssi, johon osallistui 

252 oppilasta. Tapahtumasta saadun palautteen perusteella päätettiin tapahtumaa 

laajentaa sen materiaalia muokkaamalla, paikkakunnan tarpeita paremmin vastaavaksi. 

Kurssi suunnitellaan ja toteutetaan nuorisopalvelujen, seurakuntien ja koulun yhteistyönä. 

Samalla kehitetään ja lisätään em. tahojen yhteistyötä. 

Vanhempainillat vanhempien verkostoitumisen tukena 

Kasvatuskumppanuus: Askel kohti yhteisöllisyyttä 

Torniolainen erityisopettaja ja koulukuraattori ovat suunnitelleet peruskoulun van- 

81


hempainiltoja varten kaksi erilaista, luokkatasoittain toteutettavaa aihekokonaisuutta. 

”Kasvatuskumppanuus ”-vanhempainiltamateriaali ja vanhempien vertaisryhmämateriaali 

on koottu tekijöiden oman työkokemuksen perusteella käsittelemään vanhempainilloissa 

käsittelemään tärkeiksi ja olennaisiksi havaittuja kysymyksiä. Koulun 

vanhempainiltamateriaalin ja kehitteillä olevan vanhempien vertaisryhmämateriaalin 

tausta-ajatuksen mukaan lasten kasvatukseen liittyvät vaikeudet ovat lähinnä normikasvatukseen 

liittyviä ongelmia. Meilläkin aikaisemmin vallinnut yhteisöllinen kulttuuri 

on murentunut ja niin perheiden kuin yksilöidenkin elämässä korostuvat yksityisyys 

ja erillisyys. Aineistojen tekijät näkevät kasvatuksen edellyttävän ennen kaikkea yhteisöllisyyttä 

ja yhteistyötä. Kasvattajat tarvitsevat heitä tukevia verkostoja ja suhteita 

moniin aikuisiin, erityisesti toisiin vanhempiin. Näin syntyvät verkostot perustuvat vanhempien 

omien voimavarojen, tiedon ja taidon hyväksikäyttämiseen kasvatukseen liittyvissä 

kysymyksissä. 

Ohjelman tarkoituksena on tukea vanhempien keskinäistä verkostoitumista koko alaasteen 

ajan. Sen avulla pyritään edistämään vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta, 

käymään kasvatuksellisia keskusteluja kulloinkin ajankohtaisista asioista sekä tekemään 

sopimuksia lasten kasvatukseen liittyvistä asioista. Koska käsittelyn kohteina olevat 

kysymykset saattavat olla hyvinkin henkilökohtaisia, vanhempainiltojen yhteydessä 

on syytä korostaa keskustelujen luottamuksellisuutta. 

Luokkakohtaisten vanhempainiltojen sisällöstä: Opettaja toimii lähinnä keskustelun 

ohjaajana ja kirjaajana. Vanhemmat työstävät aiheita 2–3 hengen ryhmissä ja materiaali 

sisältää siihen käyttökelpoisia työvälineitä. 

1. luokka ”Mikä mietityttää?” Koulun aloitus on lapselle ja vanhemmille uusi elämäntilanne. 

Vanhempainillassa keskustellaan vanhempien toiveista, peloista ja ongelmista. 

2. luokka ”Verkostokartat” Tässä vaiheessa lapsen kohdalla on ajankohtaista reviirin 

laajentuminen, ystävyssuhteiden luominen ja itsenäistyminen. Ennen vanhempainiltaa 

lapset piirtävät koulussa oman verkostokarttansa, johon he asettavat elämäänsä 

kuuluvat tärkeät ihmiset; perheenjäsenet ja kaverit. Vanhemmat tekevät oman 

karttansa, jota he sitten vertaavat lasten piirroksiin. 

3. luokka ”Työtä” Kolmannelle luokalle tultaessa vaatimukset kasvavat. Vanhempainillassa 

keskustellaan siitä mitä koulu ja koti odottavat toisiltaan ja miten lasta voitaisiin 

tukea selviytymään kolmannesta kynnyksestä. Vanhemmat työstävät ryhmätöinä 

koko luokalle yhteisen huoneentaulun siitä, miten voivat tukea lasten koulunkäyntiä. 

4. luokka ”Ystävät ja harrastukset” Koulunkäynnin rutiinit alkavat jo vakiintua. Vanhempainillassa 

keskustellaan siitä, miten koulu ja koti voivat tukea hyvien harrastusten 

muotoutumisessa ja ystävyyssuhteissa. 

5. luokka ”Murrosikä lähestyy” Tovereiden vaikutus lapsen elämässä kasvaa ja murrosiän 

oireet alkavat näkyä. Vanhempainillassa keskustellaan viidesluokkalaisen elämään 

kuuluvista haasteista ja ongelmista. 

6. luokka ”Sopimalla” Illassa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Keskustellaan 

edellisvuonna esitellystä sopimuskaavakkeesta ja pohditaan, mistä asioista voitaisiin 

tässä luokassa sopia. Asiat kootaan ja laaditaan sopimus, jonka vanhemmat allekirjoittavat. 

Tornion kihlakunnan poliisilaitos toteutti yhteistyössä Tornion koulutoimen ja Länsi- 

Lapin ammatti-instituutin kanssa 2 viikkoa kestävän ”Elämää täysillä, pysähdy ajoissa”-projektin. 

Tavoite 

Projektin tavoitteena on vaikuttaa nuorten päihde- ja liikennekäyttäytymiseen ja vastuun 

ottamiseen itsestään, törkeiden liikenneturvallisuuden rikosnimikkeistön rikoksien 

vähentäminen sekä nuorten liikennekuolemien ja loukkaantumisien vähentäminen. 

82


Aiheen sisältö 

Nuorten autolla hurjastelu kaupungilla, usein alkoholin vaikutuksen alaisena. Humalassa 

matkustajana rattijuopon autossa ja yleensä oman vastuun ja kaverista huolehtimista 

siitä, kenen autoon menee matkustajaksi. Oikeuslääkäri mm. selostaa tyypillisimpiä 

liikenneonnettomuudessa saatuja vammoja. 

Kohderyhmä 

13–21-vuotiaat nuoret. 

Peruskoulun 7–9 luokkalaiset, lukiolaiset ja keskiasteen opiskelijat. 

Kampanjassa tavoitetaan peruskoulun 988 oppilasta, 531 lukiolaista ja n. 1200 keskiasteen 

opiskelijaa, yhteensä yli 2700 nuorta. 

Toteutus 

Viikoilla 19 ja 20 järjestetään kaikissa Tornion yläasteen kouluissa, lukioissa sekä Länsi- 

Lapin ammatti-instituutissa valistustapahtuma. Esityksen jälkeen oppilaat purkavat 

opettajien johdolla aihetta ei tavoilla. Purkamisen tavoitteena on tuottaa materiaalia 

laillisuus-/liikennekasvatukseen tulevaisuutta ajatellen. 

TORNION KAUPUNGIN RIKOKSETORJUNTANEUVOSTO 

Tornion kaupunginhallitus perusti rikoksentorjuntaneuvoston v. 2001. 

Rikoksentorjuntaneuvostossa toimivat tahot: Tornion poliisi, Poliisiasiain neuvottelukunta, 

Kriminaalihuoltolaitos, Tornion Krunni Oy, Tornion seurakuntayhtymä, Tornion 

yrittäjät, koulutoimi, Hyvinvointipalvelut, vapaa-aikakeskus, nuoriso- ja liikuntatoimi, 

Palolaitos, Vapaaehtoinen maanpuolustus organisaatio, Securitas Oy, Vakuutusyhtiöt, 

Tornion kaupungin keskushallinto. 

Tornion rikoksentorjunnan pitkäntähtäimen tavoitteet 

Päätavoitteita ovat: 

Rikostilaisuuksien vähentäminen, keinoina mm. rikosten tekemisen vaikeuttaminen, 

kiinnijäämisriskin kasvattaminen, rikoksesta saadun hyödyn pienentäminen ja selittelyn 

vaikeuttaminen. 

Vähennetään rekrytoitumista rikollisuuteen, keinoina vaikuttaminen niihin sosiaalisiin 

tekijöihin, joilla on havaittu olevan kielteinen vaikutus lasten kasvuvuosina sekä 

sosiaalisesti suunnatut valistuskampanjat. 

Vähennetään rikosten uusimista, keinoina kehittää torniolaisten viranomaisten toimintamalli 

vapautumistilanteisiin yleensä ja erikoisesti vapautuvien vankien asuntoja 

työllisyystilanteeseen. 

Vanhemmuuden tukeminen, erityisesti päiväkotien ja koulujen toiminnassa tuetaan 

vanhempia kasvatuksessa, keskeisenä aiheena oikean ja väärän opettaminen. 

Turvallisuussuunnitelman tavoitteiden toteuttamista varten on laadittu erillinen 

toteuttamissuunnitelma. Neuvoston alaisuuteen perustettujen työryhmien tehtävänä 

on laatia edellä mainittu toimintasuunnitelma vuosittain. Näin ohjataan työryhmiä ja 

kaikkia rikoksentorjuntaan osallistuvia tahoja tulokselliseen ja konkreettiseen rikoksentorjuntaan. 

Tornion rikoksentorjuntaneuvosto on nimennyt neuvoston alaisuuteen perustettavat 

työryhmät. Työryhmien jäsenistön rungon muodostavat neuvoston jäsenet ja heidän 

lisäkseen kutsuttavat eri alojen asiantuntijat. 

Työryhmien tehtävät ovat: 

• laatia ja suunnitella rikoksentorjuntaohjelman tavoitteiden perusteella 

toteutettavat konkreettiset toimenpiteet ryhmiteltynä rikoksia estäviin sosiaalisiin 

keinoihin (sosiaalinen rikoksentorjunta) ja rikostilanteita ennakolta ehkäiseviin 

keinoihin (rikosten tilannetorjunta) 

• ryhmien laatimat ensimmäiset ongelma-alueittaiset toimintasuunnitelmat tulee 

olla valmiina helmikuun 2002 loppuun mennessä 

• vastuutettava ja määriteltävä eri toimijoiden välinen tehtävänjako 

• ohjeistaa toimenpiteiden dokumentointi 

• esittää mittarit/kuvaukset miten suoritettavaksi ehdotettuja toimenpiteitä 

seurataan ja arvioidaan 

83


• pyytää toimintasuunnitelmasta asianosaisilta lausunnot 

• pitää yhteyttä ja informoida rikoksentorjuntatoimenpiteistä neuvostoa 

Työryhmät ja kokoonpanot ovat 

• asumisturvallisuus 

•keskustan turvallisuus 

• turvallisuus koulussa 

• varhainen puuttuminen 

• uusintarikollisuus 

Asumisturvallisuus 

• poliisin edustaja 

•Tornion Vuokra-asunnot Oy:n edustaja 

• asuntoyhtiöiden edustaja 

• vuokralaisyhdistysten edustaja 

•kaupungin teknisen keskuksen edustaja 

• palolaitoksen edustaja 

Keskustan turvallisuus 


•Tornion yrittäjien edustaja 

• ravintola-alan edustaja 

•kaupungin teknisen keskuksen edustaja 

• nuoriso- ja vapaa-aikatoimen edustaja 

• nuorisoneuvoston edustaja 

• seurakuntien edustaja 

• sosiaalitoimen edustaja 

• vartiointiliikkeiden edustaja 

Turvallisuus kouluissa 

• koulutoimenpäällikkö 

• vapaa-aikatoimen päällikkö 

• kulttuuritoimen päällikkö 

• opettajien edustaja 

• oppilas 

• nuorisoneuvoston edustaja 

Varhainen puuttuminen 

• sosiaalityön päällikkö 


• koulukuraattori 

• yrittäjien ja liikelaitosten edustaja 

• neuvolatoiminnan johtaja 

• vapaaehtoisjärjestöjen edustaja 

Uusintarikollisuus 

• Kriminaalihuoltolaitoksen edustaja 

•hyvinvointipalvelujen päällikkö 

•Tornion Vuokra-asunnot Oy:n johtaja 

•Tornion työvoimatoimiston johtaja 

• vapaaehtoisjärjestöjen edustaja 

•Tornion kaupungin toimintamalli riskitekijöiden tunnistamiseksi ja 

viranomaisyhteistyön kehittämiseksi kasvatustyössä 

Tornion rikoksentorjuntahankkeen lopputuloksena on valmistunut toimintamalli riskitekijöiden 

tunnistamiseksi viranomaisyhteistyön kehittämiseksi kasvatustyössä. 

Toimintamalliin on koottu asiat, joihin kukin työala kiinnittää huomiota ja ketkä toimivat 

yhteistyössä huolenaiheen ilmettyä. 

Riskitekijöihin puuttumisen toimintamallissa on kuvattu kuinka kokonaisvaltaisesti 

eri toimijatahot havainnoivat (oireita, ongelmia, käytöshäiriötä) lasten ja nuorten käyttäytymistä 

ja hyvinvointia. 

84


Toimijatahot: neuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, päivähoito, sosiaalityö / 

lastensuojelu, perheneuvola, koulutoimi, nuorisopalvelut /perusnuorisotyö, iltapäiväkerhotoiminta, 

poliisi ja yrittäjät. 

INFORYHMÄ 

Inforyhmä on Tornion kaupunginhallituksen vahvistama moniammatillinen yhteistyöryhmä, 

joka vastaa ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä Torniossa sekä Tornion kaupungin 

päihdestrategian laatimisesta ja sen toteutumisen seurannasta. Ko. ryhmässä 

ovat edustettuina: poliisi, tulli, koulutoimi, sosiaalitoimi, nuorisopalvelut, A-klinikka, 

ja seurakunta. 

TORNIONLAAKSO 

Varhaisen puuttumisen mukaiset käytännöt Tornionlaakson kihlakunnan poliisilaitoksella 

on seuraavat sopimukset, käytännöt yms., jotka koskettelevat selvityspyynnön 

mukaista alaa. 

”Näppissopimukset” 

Jokaisessa kihlakunnan kunnassa on vuosina 2000 & 2001 solmitut kirjalliset ”näppissopimukset, 

joissa osapuolina ovat kunnan yrittäjät, poliisi ja koulutoimi. 

Sopimusten mukaan kun nuori näpistelijä, myös alle 15-vuotias, jää kiinni, kauppias 

ilmoittaa asiasta aina poliisille. 

Poliisi ilmoittaa tapauksesta aina alaikäisen kotiin ja kouluun. 

Jokainen näpistyksestä kiinni jäänyt puhutetaan poliisin toimesta lastensuojeluviranomaisen 

läsnä ollessa. Vanhemmille varataan aina tilaisuus olla mukana puhuttelussa. 

Koululla on laillisuuskasvatustehtävä, jonka yhteydessä koulu kertoo oppilaille tehdystä 

sopimuksesta. 

Sopimuksen solmimisen yhteydessä niistä tiedotettiin paikallislehdissä. Aika ajoin 

”näpistelyaaltojen” iskiessä sopimuksesta muistutetaan sen osapuolia ja pyritään saamaan 

juttu myös lehtiin. 

Nuorten näpistykset ovat pysyneet vähäisinä lukuun ottamatta muutamaa ”aaltoa”. 

Kullakin poliisiasemalla on nuorisoasioihin nimetyt poliisimiehet, jotka hoitavat sopimuksen 

mukaisia poliisille kuuluvia tehtäviä. 

Nuorisodiskosopimus 

Poliisilaitoksen ja sen toimialueen kuntien nuorisotoimen kanssa on sovittu vuonna 

2001 nuorisodiskotoiminnasta. 

Nuorisotoimet sitoutuvat sopimuksessa ns. nollatoleranssiin nuorisodiskojen yhteydessä 

alkoholin käyttöön ja hallussapitoon sekä tupakkalain noudattamiseen. 

Nuorisotoimet sitoutuvat vuokratessaan kuntien nuorisotiloja laittamaan ”nollatoleranssin” 

sopimuksen ehdoiksi, kun tiloja vuokrataan nuorille suunnattuja tilaisuuksia 

varten. 

Poliisilaitos on sitoutunut siihen, ettei alkoholin hallussapitokiellon rikkomisia katsota 

läpi sormien. Kaikki teot, myös alle 15 vuotiaiden tekemät, ilmoitetaan lastensuojeluvianomaisille. 

Nuorison alkoholihaitat kuntien järjestämissä nuorisodiskoissa ovat vähentyneet. 

Inforyhmätoiminta 

Kunnissa toimii hieman eri nimillä poliisin, nuorisotoimen, sosiaalitoimen ja koulutoimen 

yhteisiä tiedonvaihtoryhmiä, jotka kokoontuvat säännöllisen epäsäännöllisesti 

tarpeen niin vaatiessa. 

Ryhmissä pyritään keskustelemaan ongelmanuorten asioista salassapitosäännösten 

estämättä niin, että kukin vastuuviranomainen kykenee mahdollisimman aikaisessa 

vaiheessa ryhtymään oireilevan nuoren tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin. 

Toiminnasta on sovittu kuntien yhteisessä turvallisuussuunnitelmassa. Ryhmien 

aktiivisuus riippuu ryhmän jäsenten omasta aktiivisuudesta ja se toimii parhaiten Ylitorniolla. 

85


Tutkintajärjestelyt 

Poliisilaitoksen työjärjestyksessä nuorten tekemien rikosten tutkinta on määrätty R- 

ryhmän suoritettavaksi, vaikka kyseessä ei olekaan vaativampi tutkinta, vaan koska he 

kykenevät suorittamaan tutkinnan nopeammin kuin ”sekamiehet”. Näin joskus jopa 

pääsemme tavoitteeseen, että nuori olisi käräjillä 75 pv:n kuluessa teostaan. 

86

STAKESIN VARPU-HANKE; 

VARHAINEN PUUTTUMINEN 

JA VERKOSTOTYÖ 

Varhainen puuttuminen lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisiin pulmatilanteisiin 

nostaa usein esiin verkostoitumisen tarpeen. Perheen, läheisten ja ammattilaisten 

toimien yhteensovittamista tarvitaan etenkin silloin, kun lapsi tai perhe kohdataan 

useissa eri palveluissa. Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima Varhaisen 

puuttumisen (Varpu) -hanke kehittää varhaista puuttumista ja siihen liittyvää yhteistoimintaa 

kaikissa lapsia, nuoria ja perheitä kohtaavissa palveluissa. Hankkeessa varhainen 

puuttuminen on määritelty tuen ja kontrollin tarjoamisena varhain suhteessa: 

1) työntekijän lasta/nuorta/ryhmää koskevan subjektiivisen huolen kasvuun, 2) lapsen 

tai perheen pulmien kasautumiseen, 3) lapsen tai nuoren ikään ja 4) kriiseissä aukeaviin 

mahdollisuuksiin. Varhaisen puuttumisen peruslähtökohtana on puuttua varhain 

omaan huoleen. 

Varpun tausta-ajattelu kiteytyy ns. huolen vyöhykkeistöön, jonka lähtökohtana on siirtymä 

ongelmapuheesta huolipuheeseen. Yhteistä ongelmaa ei ole, vaan jokainen osallistuja 

ratkoo aina omaa ongelmaansa. Huoli kasvaa sitä mukaa, kun omat auttamiskeinot 

vähenevät. Vyöhykkeistö on jaettu neljään osaan sen mukaan miten työntekijä 

kokee huolen lapsen tilanteesta ja omista auttamismahdollisuuksistaan: 1) ei huolta 

-tilanne, 2) pieni huoli, 3) harmaa vyöhyke ja 4) suuri huoli. Huolettomalla vyöhykkeellä 

työntekijä kokee lapsen asioiden olevan kunnossa. Pienen huolen alueella työntekijällä 

voi olla pientä huolta, mutta hän kokee voivansa auttaa, esimerkiksi ottamalla asia 

puheeksi lapsen ja vanhempien kanssa. Huolen harmaalla vyöhykkeellä huoli kasvaa 

ja työntekijä kokee, etteivät hänen auttamiskeinonsa riitä. Tarvitaan lisää tukea ja kontrollia. 

Kontrollilla tarkoitetaan tilanteen hallinnan lisäämistä rajoittamalla jotain epätoivottavaa, 

esimerkiksi vanhempien päihteiden käyttöä. Harmaa vyöhyke on työntekijälle 

kuormittavin ja epäselvin toimintamaasto. Siellä herää kysymyksiä: miten toimia, 

mistä lisäapua, onko lapsen edunmukaista olla vaiti vai ilmoittaa, keitä muita toimijoita 

on mukana jne. Harmaa vyöhyke edellyttää yhteistyön käynnistämistä, tilanteen 

selkiyttämistä ja tukitoimien suunnittelua. Suuren huolen alue on selkeämpi, 

koska on kyse kriisitilanteista, joissa on toimittava nopeasti. Tähän tarvitaan toimivat 

kriisityön menetelmät ja toimintatavat. 

Huolen vyöhykkeistölle on koottu työmenetelmiä, jotka helpottavat huolien ehkäisyä 

ja niihin puuttumista. 1) Vyöhykkeistöä voidaan käyttää sen kartoittamiseen kuinka paljon 

työntekijät tuntevat huolta alueen lapsista ja mitä hyviä toimintakäytäntöjä on olemassa. 

Toteutetuissa kartoituksissa ovat olleet mukana myös poliisit. Niiden avulla saadaan 

kuvaa verkostomaisen työskentelyn tarpeista ja toimivista mahdollisuuksista. 2) 

Työntekijä saattaa kokea huolta, mutta arastelee huolen puheeksiottoa vanhempien 

kanssa. Tukena voi käyttää Huolen puheeksioton menetelmää, joka auttaa valmistautumaan 

kohtaamistilanteeseen huoltajien kanssa. 3) Harmaan vyöhykkeen epäselvissä 

tilanteissa tarvitaan perheen ja eri työntekijätahojen yhteistoimintaa. Perheen ja eri 

alojen ammattilaisten yhteistyön sujuminen ei ole itsestään selvää. Eri osapuolten 

työn- ja vastuunjaon selkiinnyttämiseen soveltuvat ns. ennakointidialogit. Ne noudattavat 

tiettyä rakennetta, joka tukee rakentavaa vuoropuhelua ja konkreettisten tukitoimien 

suunnittelua. Dialogeja vetävät Stakesin kouluttamat kuntien työntekijät, ns. 

verkostokonsultit. Useilla paikkakunnilla on verkostokonsulttitoimintaa ja puheeksioton 

kouluttajia. 

Lisätietoja työmenetelmistä ja niihin liittyvistä oppaista ja koulutuksista: 

www.stakes.fi/hyvinvointi/verk. 

87

Vuonna 2006 ilmestyneet poliisin ylijohdon julkaisut: 

1 • 2006 Poliisin kansainvälinen toiminta 

1.9. – 31.12.2005 

2 • 2006 Poliisin laatustrategia 

3 • 2006 Poliisibarometri 2005 

4 • 2006 Poliisin virkojen kelpoisuusvaatimusten 

uudistaminen 

Poliisin johtamisjärjestelmän kehittäminen 

Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet 

5 • 2006 Poliisin tulossuunnitelma 2006 ja toiminta- ja 

taloussuunnitelma 2007 – 2011 

6 • 2006 Poliisikoulutuksen kehittämistyöryhmän raportti 

7 • 2006 Poliisin toimitilojen kehittämishankkeen 

loppuraportti 

8 • 2006 Polisens åtgärder för förebyggande och 

minskande av våld 

9 • 2006 Police measures to prevent and reduce violence 

10 • 2006 Vaikuta varhain – Poliisin hyvät käytännöt 

varhaisen puuttumisen alueella 

ISSN 1459-7829 

ISBN 951-734-997-1 (nid.) 

ISBN 951-734-998-x (pdf) 

Poliisin ylijohdon julkaisut verkossa: 

www.poliisi.fi/julkaisut 

Edita 

Helsinki 2006

Vaikuta varhain - Poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?