Julkaisun verkkoversio - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

Poliisialuevaliokunta 9 on ehdottanut, että liikkuvan poliisin 30 hengen esikunta sulautetaan poliisihallitukseen, joka vastaa alueilla suoritettavan liikenneturvallisuustyön seurannasta. Samanaikaisesti valiokunta ehdotti, että alueiden 253 poliisia ja nimismiehen toimistojen 40 poliisia siirretään takaisin alueille suorittamaan tämän päivän tasoa vastaavaa liikenneturvallisuustyötä. Laissa poliisilain muuttamisesta 10 todetaan, että liikkuvan poliisin organisaatio säilytetään suurin piirtein nykyisellään, mutta harkinnassa on liikkuvan poliisin johdon ja poliisihallituksen sijoittaminen samoihin tiloihin. Aluevaliokunnalle tulleita lausuntoja selostetaan lyhyesti lakiesityksessä 11 . Yhteenvetona todetaan, että liikkuvan poliisin on operatiivisesti ja hallinnollisesti raportoitava poliisihallitukselle ja että liikkuvan poliisin päälliköllä säilyy liikkuvan poliisin ammatillinen ja operatiivinen johto. Valtioneuvoston selvityksessä n:o 22 12 todetaan, että lakiesityksessä poliisilain muuttamisesta tultiin siihen johtopäätökseen, että liikkuva poliisi säilytetään ottaen huomioon ne hyvät kokemukset, joita on saatu nimeämällä erikseen henkilöstöä liikenteen valvontaan. Lisäksi valtioneuvoston selvityksessä n:o 22 todetaan, että liikkuvan poliisin tulokset tiettyinä aikoina vuonna 2000 eivät ole olleet erityisen hyviä (suuria eroja tulostavoitteiden ja saavutettujen tulosten välillä). Kyseessä lienee kuitenkin ohimenevä ongelma. Tällä hetkellä liikkuvan poliisin alueiden perustana on kuitenkin nykyinen piirirakenne ja kun tämä muuttuu, on myös tarvetta tarkistaa liikkuvan poliisin aluejakoa. Poliisihallituksen ja liikkuvan poliisin on yhdessä harkittava tätä muutosta. Ministeriön mielestä ei ole edellytyksiä sijoittaa poliisihallitusta ja liikkuvan poliisin keskusjohtoa samoihin tiloihin. Tanska Tanskassa poliisi kuuluu oikeusministeriön alaisuuteen. Poliisipiirejä on 54 13 Grönlannin ja Färsaarten lisäksi. Jokaisen poliisipiirin päällikkönä toimii poliisimestari (politimester) mutta Kööpenhaminassa piirin päällikkönä toimii poliisijohtaja (politidirektör). Koska syyttäjälaitos on integroitu osaksi poliisia, poliisimestarin organisatorinen asema vaihtelee asiakysymyksen mukaisesti. 9 NOU 1999:10 s. 60. 10 Ot.prp.nr.7 Om lov om endringer i politiloven (den sentrale politiledelsen), s. 6. 11 Ot.prp.nr.7 s. 42-43. Muun muassa valtionsyyttäjät (statsadvokatene) tukivat liikkuvan poliisin lakkauttamista koskevaa ehdotusta. Noin puolet poliisimestareista olivat yksimielisiä siitä, että liikkuvan poliisin esikunta pitäisi sulauttaa poliisihallitukseen. Enemmän epäiltiin liikkuvan poliisin henkilöstön mahdollista siirtoa alueille. ”Politimestrene peker på at tilbakeföring av innbeodret personell kan medföre at resursene blir spist opp av andre lokale resurssbehov.” De politimestrene som går imot at Utrykningspolitiet legges ned mener det bör gjöres en grundligere vurdering og gis bedre dokumentasjon for om en eventuell nedleggelse vil gi styrings- og samfunnsmesig gevinster. Utrykningspolitiet stötter ikke politidistriktsutvalgets forslag om omorganisering, men foreslår at det samlokaliseres med diektoratet." 12 St.meld.nr.22 (2000-2001) Politireform 2000, Et tryggere samfunn ss. 194-195. 13 Oikeusministeriö on 11.6.1998 asettanut työryhmän jonka tehtävänä on pohtia poliisin organisaatiota ja johtamista sekä antaa ehdotus uudesta organisaatiosta ja johtamisrakenteesta. Työryhmän tulee luovuttaa ehdotuksensa vuoden 2001 loppuun mennessä. Työryhmä julkisti osaraportin 20.6.2000. Siinä ehdotetaan, että poliisipiirien lukumäärä tulisi olemaan 24. 3
Liikkuva poliisi (Faerdselpolitiet) perustettiin itsenäisenä erikoisyksikkönä vuonna 1926. Poliisiylijohtajan viraston (Rigspolitichefembedet) perustamisen yhteydessä vuonna 1938 liikkuva poliisi siirtyi viraston yksiköksi. Tällä hetkellä liikkuva poliisi on koko maan kattava organisaatio, joka toimii poliisiylijohtajan (Rigspolitichefen) alaisuudessa osana järjestyspoliisiosastoa. Liikkuvaan poliisiin kuuluu keskusosasto (centralafdeling) ja 12 alueosastoa, jotka on sijoitettu maan eri osiin. Alueosastojen partiointialueeseen voi kuulua useita poliisipiirejä. Liikkuva poliisi käytti liikennevalvontaan 343 henkilötyövuotta vuonna 1995 ja 309 henkilötyövuotta vuonna 2000 14 . 14 Tässä kappaleessa olevat lukumäärät (årsvaerk) on ilmoittanut liikkuvan poliisin chefpolitiinspektör Helge Holbek 19.4.2001. 4
Page 1 and 2: Liikennevalvonnan tasoa ja tehokkuu
Page 3 and 4: INRIKESMINISTERIET PRESENTATIONSBLA
Page 5 and 6: poliisin ja liikkuvan poliisin henk
Page 7 and 8: 4 SISÄLLYSLUETTELO 1. Liikkuvan po
Page 9 and 10: 6 Liikenneturvallisuustyö muodostu
Page 11 and 12: 8 Liikkuvan poliisin organisaatio J
Page 13 and 14: Valtakunnallisten yksiköiden ja po
Page 15 and 16: 12 Liikkuvan poliisin henkilömää
Page 17 and 18: 14 Liikkuvan poliisin kokonaistyöp
Page 19 and 20: Yleisen järjestyksen ja turvallisu
Page 21 and 22: 18 Johtopäätöksiä Kulujen osuus
Page 23 and 24: kansalaismielipiteen ilmaisuja tarv
Page 25 and 26: 22 3.2 Valvonnan vaikuttavuus Liike
Page 27 and 28: nopeusrajoituksia. Nykyisellä käy
Page 29 and 30: Taulukko 2: Rattijuopumusvalvonnan
Page 31 and 32: 28 mukaan ajaviin verrattuna. Täss
Page 33 and 34: 30 4. LIIKENNEVALVONNAN TEHOSTAMIST
Page 35 and 36: 32 Vaikka automaattisen valvonnan v
Page 37 and 38: 34 tukevat henkilöstön motivaatio
Page 39 and 40: 36 Samoin on kiinnitetty huomiota s
Page 41 and 42: esurssitilanteen vaikeutuessa tieto
Page 43 and 44: vähäisiksi; säästöjä voi aihe
Page 45 and 46: LÄHTEITÄ: 42 Aluehallinto 2000. K
Page 47: pääasiallisesti liikenteen valvon

Julkaisun verkkoversio - Poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?