Julkaisun verkkoversio - Poliisi
Julkaisun verkkoversio - Poliisi
Julkaisun verkkoversio - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Liite<br />
Stefan Gerkman:<br />
LIIKENNEVALVONTATEHTÄVIEN ORGANISOINTI POHJOISMAISSA<br />
Ruotsi<br />
<strong>Poliisi</strong> kuuluu Ruotsissa oikeusministeriön alaisuuteen. Syyttäjälaitos ei kuulu poliisin<br />
organisaatioon. Ministeriön alaisuudessa poliisi toimii kahdella tasolla, keskustasolla<br />
ja paikallistasolla. <strong>Poliisi</strong>ylihallitus (Rikspolisstyrelsen) toimii poliisiorganisaation<br />
hallintoviranomaisena. Ruotsissa on 21 poliisipiiriä, joissa on poliisiviranomainen<br />
(polismyndighet). Jokainen lääni muodostaa täten poliisipiirin Ruotsissa. <strong>Poliisi</strong>piirit<br />
on organisoitu kahdella eri tavalla; toiminnallisesti tai maantieteellisesti. Tämä<br />
tarkoittaa sitä, että toiset piirit on jaettu suoraan lähipoliisialueisiin ja toiset piirit ensin<br />
laajempiin maantieteellisiin alueisiin, jotka edelleen on jaettu lähipoliisialueisiin.<br />
<strong>Poliisi</strong>ylihallitus perustettiin vuonna 1965 1 . <strong>Poliisi</strong>ylihallituksella oli tuolloin oikeus<br />
antaa määräyksiä, mikä tarkoitti sitä, että poliisiylihallitus sai antaa yksityiskohtaisia,<br />
esim. liikenteen valvontaa koskevia säännöksiä (esim. valvontaiskujen ajankohdat).<br />
Tuohon aikaan läänin poliisipäällikön käytössä oli lääninpoliisin liikenneryhmiä.<br />
Operatiivisesti lääninpoliisin liikenneryhmä oli läänin poliisipäällikön alaisuudessa,<br />
hallinnollisesti hallintokaupungin poliisipäällikön alaisuudessa. Vuoden 1986 alkuun<br />
asti liikennepoliisien lukumäärästä päätti valtio virkoja koskevilla yleisesityksillä.<br />
1980-luvun puolivälissä poliisiylihallituksen määräyksenanto-oikeus päättyi 2 .<br />
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esim. liikenteen valvontaviikoista ei voida enää<br />
päättää keskitetysti, vaan päätöksentekoon on käytettävä jotain muuta mekanismia.<br />
Periaatteessa toiminnasta voidaan sopia yhteisissä kokouksissa. Tällaisella sopimisella<br />
ei kuitenkaan saada aikaan samaa sitovuutta kuin määräyksillä. 1990-luvun alussa<br />
lääninpoliisin liikenneryhmät siirrettiin sekä operatiivisesti että hallinnollisesti läänin<br />
poliisimestarin alaisuuteen 3 . Samanaikaisesti tämän uudistuksen kanssa (1992-1995)<br />
pienennettiin poliisiviranomaisten alueiden lukumäärä vähitellen<br />
kahteenkymmeneenyhteen. Maantieteellisesti alueet vastaavat maan läänejä. Jokaiseen<br />
poliisiviranomaisen alueeseen kuuluu liikennepoliisin yksikkö/osasto.<br />
Jotta saataisiin havainnollinen kuva siitä, miten liikenteen valvontaan panostaminen<br />
(henkilötyövuodet) on muuttunut ajan myötä 4 , voidaan todeta, että vuonna 1985 oli 1<br />
500 poliisia, joiden pääasiallinen tehtävä oli liikenteen valvonta. Vuonna 1992 erään<br />
maaherran tekemän liikennepoliiseja koskevan selvityksen mukaan tuolloin<br />
1 On huomattava, että vaikka Ruotsin poliisi ennen vuotta 1965 oli kunnallinen viranomainen, oli maan<br />
liikennepoliisi valtiollinen viranomainen.<br />
2 Oikeudesta antaa määräyksiä, ks. mm. asetus 1989:773 ja SOU 1998:4 Styrningen av polisen,<br />
betänkandet av Polisledningskommittén ss.107-113.<br />
3 Aikaisemmin ne olivat läänin poliisipäällikön alaisia. Tämä puolestaan oli lääninhallituksen<br />
palkkaama.<br />
4 On kehitetty muun muassa uusia valvontamenetelmiä, kuten automaattinen nopeudenvalvonta. Lisäksi<br />
hallitus päätti 22.12.1994 siirtää Tielaitoksen palveluksessa olevat autojen katsastusmiehet (noin 40)<br />
poliisin palvelukseen 1.7.1995 lähtien. Sen jälkeen on rekrytoitu myös uutta henkilökuntaa. Tällä<br />
hetkellä katsastusmiesten lukumäärä on 80.
Change language