POLIISIN VUOSIKERTOMUS.indd

2005

SISÄLLYS 

Poliisi vuonna 2005 3 

Poliisiylijohtajan katsaus 4 

Valvonta ja hälytystoiminta 7 

Rikostorjunta 11 

Lupapalvelut 14 

Kansainvälinen yhteistyö 16 

Henkilöstö 18 

Talous 21 

Sammandrag på svenska 24 

Toimittaja 

Valokuvat 

Ulkoasu ja taitto 

Paino 

Aija Tiainen 

Esko Jämsä, Sami Hätönen, Soile Kallio, Marja Väänänen, KRP, Poliisikoulu 

Juha Räty / J-Form T:mi 

Edita Prima oy 

2 2005

POLIISI VUONNA 2005 

Poliisi onnistui tehtävissään vuonna 2005 varsin 

hyvin. Yleinen järjestys ja turvallisuus säilyivät 

hyvinä ja rikostorjunnan tulokset paranivat. 

Vuoden aikana poliisi osallistui muutamaan poikkeuksellisen 

laajaan tehtävään. Keskeiseksi tulevaisuuden 

haasteeksi nousi hälytysten, varsinkin kotihälytysten 

määrän lisääntyminen. 

Tapaninpäivänä 2004 tapahtuneen Kaakkois-Aasian 

tsunamikatastrofin seurauksena menehtyi satojatuhansia 

ihmisiä. Heidän joukossaan katosi 178 lähinnä Thaimaan 

lomakohteissa lomaillutta suomalaista. Onnettomuuden 

uhrien tunnistaminen ja kotiin kuljettaminen 

kestivät koko vuoden. Tästä muodostuikin historian laajin 

uhrintunnistusoperaatio maailmassa ja Suomessakin 

poliisitutkinta, uhrien kuolemansyyntutkinta ja vainajien 

kotiin kuljettaminen työllistivät poliisia runsaasti. 

Maailman merkittävin urheilutapahtuma vuonna 

2005, yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut, pidettiin 

elokuussa Helsingissä. Poliisin tehtävänä oli kisajärjestäjien 

tukena varmistaa kisojen turvallisuus ja 

sujuvuus. Ponnistus vaikutti koko poliisikuntaan, koska 

kisojen aikana kaikilla poliiseilla oli lomakielto. Kisojen 

turvajärjestelyt herättivät odottamattoman suurta huomiota, 

koska juuri kisojen alla Lontoon metrossa tapahtui 

sarja tuhoisia itsemurhapommi-iskuja. Helsingin 

kisat sujuivat kuitenkin turvallisesti. 

Vuoden 2005 aikana poliisin tietoon tuli 784 188 rikosta, 

mikä on noin puoli prosenttia vähemmän kuin 

vuotta aikaisemmin. Poliisin tietoon tulleiden rikoslakirikosten 

(mukana eivät ole liikenne- ja huumausainerikokset), 

omaisuusrikosten, törkeiden yksilöön kohdistuneiden 

rikosten sekä huumausainerikosten määrät 

vähenivät. Sen sijaan poliisin tietoon tulleiden liikennerikosten 

määrä lisääntyi. 

Hälytystehtävien määrä kasvoi vuoden aikana jonkin 

verran. Erityisesti lisääntyivät kotihälytykset, varsinkin 

perheväkivaltahälytykset. 

Väkivalta- ja henkirikosten määrä oli edelleen Länsi-Euroopan 

keskitasoa korkeampi. Sen sijaan omaisuusrikosten 

määrä laski ja selvittämisprosentti parani. 

Myös talousrikosten torjunnan osalta kehitys parani. 

Taustalla olivat ainakin osittain poliisin tulossopimuksiin 

liitetyt rikostorjunnan kehittämistoimet. 

Rikostorjunnan painopistealueena oli talousrikostutkinnan 

tehostaminen, johon valtioneuvosto osoitti merkittäviä 

lisäpanostuksia. Muun muassa lisäresursseilla 

ja pääkaupunkiseudulle perustetulla talousrikosjuttujen 

esikäsittely-yksiköllä tilannetta saatiin parannettua. Tutkinnassa 

olevien talousrikosten määrä väheni selvästi ja 

takaisin saadun rikoshyödyn määrä kasvoi. ■ 

2005 

3

POLIISIYLIJOHTAJAN KATSAUS 

Vuonna 2005 poliisin toimintaa ryhdyttiin seuraamaan 

uusilla avainprosesseilla, jotka ovat: 

• valvonta 

• hälytystoiminta 

• rikostorjunta 

• lupapalvelut 

Lisäksi muita seurattavia prosesseja ovat henkilöstö, 

talous ja organisaatio sekä kansainvälinen toiminta. 

Poliisin toiminnalliset tulokset olivat kaikilla keskeisillä 

mittareilla mitattuna hyvät vuonna 2005. Tämä on 

selkeä osoitus siitä, että tulosohjatulla painopisteajattelulla 

voidaan parantaa kansalaisten turvallisuutta. Teemoittaisilla 

kehitystoimilla voidaan paikata erityisesti 

turvallisuuden heikkoja kohtia. On kuitenkin tärkeää, 

että painopistealueiden kehittäminen ei tapahdu muiden 

osa-alueiden kustannuksella. Tarkoituksena on saada 

uusista toimintatavoista pysyviä. 

Talousrikollisuuden torjunnan tulokset vuonna 2005 

osoittavat, että valtioneuvoston talousrikollisuuden 

torjuntaan kohdentama lähes 4,5 miljoonan euron lisäpanostus 

on kannattanut. Avointen talousrikosjuttujen 

määrää saatiin selvästi laskettua ja vanhoja tutkinnassa 

olleita rikoksia päätettyä. 

Myös poliisin haltuun saaman rikoshyödyn määrä 

kasvoi merkittävästi. Esimerkiksi kun vuonna 2004 

poliisin haltuun saatiin talousrikoksista rikoshyötyä yhteensä 

noin 35 miljoonaa euroa, vuonna 2005 vastaava 

summa oli jo 44,5 miljoonaa euroa. Vakuustoimenpiteiden 

lopullinen tulos selviää tosin vasta oikeuskäsittelyjen 

päätyttyä. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden 

aiheuttamien vahinkojen vuotuiseksi arvoksi on Suomessa 

arvioitu yli 5 miljardia euroa. Tästä suurin osa, 

noin 90 %, on näkymätöntä piilorikollisuutta. 

Kehittämistyötä tehtiin myös viranomaisyhteistyön 

edistämiseksi. Esimerkiksi poliisin ja syyttäjän yhteiskoulutus 

esitutkintayhteistyöstä aloitettiin ja poliisin, 

tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoimintaa parannettiin 

edelleen. Yhteistyöhön myös muiden tahojen kanssa 

kiinnitettiin huomiota. 

Uutta rahanjakomallia valmisteltiin 

Poliisin resurssitilanne jatkui haasteellisena. Vuoden 

aikana valmisteltiin sisäasiainministeri Kari Rajamäen 

linjauksen mukaisesti poliisin uuden rahanjakomallin 

käyttöönottoa. Tässä yhteydessä käytiin lävitse kaikki 

poliisin kehittämishankkeet, joista muodostettiin uusia 

entistä selkeämpiä kokonaisuuksia. Osa hankkeista vakiinnutettiin. 

Hankkeita leikattiin lähes kymmenellä miljoonalla 

eurolla. 

Poliisin resurssitilannetta helpotti hieman se, että 

poliisin lupahallinnon tuotot ylittivät odotukset. Suomalaiset 

hankkivat esimerkiksi passeja selvästi aiempaa 

enemmän. 

Poliisiosaston 

organisaatiota uudistettiin 

Sisäasiainministeriön poliisiosaston organisaatio uudistettiin 

1.6.2005. Poliisiylijohtajan tueksi perustettiin 

esikunta, jonne koottiin poliisiylijohtajaa avustavat toiminnot. 

Esikunnan tehtäviä ovat muun muassa osaston 

johtoryhmässä ja osaston päällikkökokouksessa 

käsiteltävien asioiden valmistelu, keskeisten kehittämishankkeiden 

seuranta ja yhteensovittaminen, säädösvalmistelu, 

oikeudellinen tuki, laillisuusvalvonta sekä 

tietosuoja, sisäinen tarkastus ja viestintä. 

Lisäksi perustettiin kansainvälisten asioiden yksikkö 

sekä suunnittelu- ja talousyksikkö. Poliisitoimintayksikkö 

ja hallintoyksikkö jatkoivat lähes entisissä tehtävissään. 

Lisäksi poliisihallinnon ohjausryhmän, osaston 

4 2005

johtoryhmän ja osaston päällikkökokouksen työskentelyä 

kehitettiin. 

Poliisilain muutos voimaan 

Vuonna 2005 poliisiosaston valmisteluvastuulla olleita 

lakiuudistuksia olivat muun muassa: 

• laki poliisikoulutuksesta (68/2005), 

voimaan 15.5.2005 

• laki puolustusvoimien virka-avusta poliisille 

annetun lain 4 §:n muuttamisesta (522/2005), 

voimaan 20.7.2005 

• laki poliisilain muuttamisesta (525/2005), voimaan 

20.7.2005 

• uusi rahankeräyslaki (EV 203/2005 vp), 

voimaan 1.7.2006 

• esitys uudeksi passilaiksi annettiin eduskunnalle 

8.4.2005 (HE 25/2005 vp) 

• esitys niin sanotuksi putkalaiksi annettiin 

eduskunnalle 23.6.2005 (HE 90/2005 vp) 

Poliisilain muutos oli vuoden 2005 aikana voimaan astuneista 

laeista poliisin toiminnan kannalta merkittävin. 

Laillisuusvalvonta on osa johtamista 

Laillisuusvalvonnan tehtävät ovat toiminnan laadun ja 

kansalaisten luottamuksen ylläpito sekä virheiden ennalta 

estäminen ja tarvittaessa niiden tutkintaan saattaminen. 

Valvonnan painopiste on organisaation sisällä. Sitä täydentää 

ylimpien laillisuusvalvojien suorittama valvonta. 

Myös tietosuojavaltuutetulla on oma tehtävänsä rekistereiden 

asianmukaisen ylläpidon ja käytön valvonnassa. 

Sisäinen laillisuusvalvonta on osa normaalia johtamista. 

Ratkaiseva vastuu valvonnan käytännön toteutuksesta 

on poliisilaitoksilla. Poliisin lääninjohtojen asiana on 

valvoa paikallistason valvonnan tarkoituksenmukaisuutta 

ja toimivuutta sekä puuttua havaittuihin epäkohtiin. 

Poliisin ylijohto valvoo lääninjohtojen toimintaa sekä 

lisäksi suoraan Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen ja 

keskusrikospoliisin, liikkuvan poliisin, suojelupoliisin, poliisin 

tekniikkakeskuksen ja poliisin tietohallintokeskuksen 

toimintaa. 

Poliisin toiminnan lainmukaisuuden valvontaa kehitettiin 

vuoden 2005 aikana muun muassa apulaisoikeuskansleri 

Jaakko Jonkan vuonna 2004 tekemän selvityksen 

sisältämien toimenpidesuositusten pohjalta. 

Poliisin lääninjohdot ovat lisänneet ja systematisoineet 

poliisilaitosten tarkastuksia erityisesti esitutkinnassa 

käytettävien pakkokeinojen käytön osalta. 

Vuoden lopussa käynnistettiin niin sanotut salaisten 

pakkokeinojen valvonta- ja oikeusturvajärjestelyt 

osana esitutkintaa koskevan lainsäädännön uudistamisen 

valmistelua. Samoin poliisin huostassa päihtymyksen 

vuoksi olevien henkilöiden kuolemantapausten 

tutkintaa kehitettiin kytkemällä tutkintaan syyttäjäviranomaiset. 

Poliisin toiminnasta tehdään kanteluita vuosittain 

noin 1 300. Ylimmille laillisuusvalvojille niitä tehdään 

noin 600, poliisin lääninjohdoille, Helsingin kihlakunnan 

poliisilaitoksen johdolle sekä valtakunnallisten yksiköiden 

johdoille noin 450 ja poliisin ylijohdolle noin 250. 

Näistä valtaosa liittyy rikosten esitutkintaan. Kantelujen 

kokonaismäärä nousi hiukan vuonna 2005. Merkittävänä 

osasyynä kehitykseen oli edelleen parantunut mahdollisuus 

tehdä kantelu sähköisesti. 

Kanteluratkaisuissa kiinnitetään huomiota puhtaasti 

toiminnan juridiseen puolen lisäksi menettelyn tarkoituksenmukaisuuteen 

kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen 

kannalta. Moitteeseen tai ohjaavaan kannanottoon 

päädytään noin 5 – 10 %:ssa kantelutapauksista. 

2005 

5

Miten hyvin poliisi on onnistunut tehtävissään 

Keskiarvo 1 – 4 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

17 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mikäli virheellisessä menettelyssä havaitaan syytä epäillä 

virkarikosta, määrätään toimitettavaksi esitutkinta. 

Poliisin tekemiksi epäillyistä rikoksista kirjattiin rikosilmoituksia 

vuonna 2005 noin 740 kappaletta. Määrä 

on kasvanut 2000-luvun ajan. Kasvu johtuu pääasiassa 

siitä, että ilmoitus näissä asioissa kirjataan erityisen 

herkästi sen varmistamiseksi, että asian tutkinta myös 

ulkopuolisen silmin tarkasteltuna näyttää mahdollisimman 

objektiiviselta. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen 

esitutkintaa johtaa virallinen syyttäjä lukuun ottamatta 

rikesakko- ja rangaistusvaatimusmenettelyssä käsiteltäviä 

asioita kuten liikennerikkomuksia. 

Valtaosa ilmoituksista koskee poliisimiesten vapaaaikana 

tapahtuneita rikoksia. Näistä pääosa on samantapaisia 

tekoja kuin muillakin kansalaisilla. Virantoimitukseen 

liittyviä tapauksia on noin 10 % kaikista ilmoituksista. 

Näistä virantoimitukseen liittyvistä tapauksista 

syytteeseen johtaa alle 5 %. Tällöin kysymys on yleensä 

voimankäyttötilanteista. 

Tietoturvaan erityistä huomiota 

Tietoturvallisuuteen ja sen kehittämiseen kiinnitettiin 

vuoden 2005 aikana erityistä huomiota. Tietoturvallisuuden 

ohjaus järjestettiin sisäisen tarkastuksen tavoin 

ja se sijoitettiin poliisiosaston esikuntaan. Poliisin tietoturvallisuuden 

ohjausjärjestelmän kehittäminen aloitettiin. 

Tietoturvallisuus organisoitiin nimittämällä poliisin 

tietoturvapäällikön johtama tietoturvallisuuden johtoryhmä 

ja muodostamalla valtakunnallinen tietoturvavastaavien 

verkosto. 

Tietoturvallisuuskoulutus aloitettiin neljän opintoviikon 

kokonaisuutena, joka on tarkoitettu poliisin 

tietoturvallisuudesta vastaaville henkilöille. Teknisen 

tietoturvallisuuden tasoon ja sen kehittämiseen panostettiin 

aloittamalla teknis-hallinnolliset tarkastukset yhteistyössä 

hallinnossa työskentelevien asiantuntijoiden 

kanssa. Koko hallinnolle annettavien tietoturvaperiaatteiden 

ja erityisesti teknistä tietojärjestelmäympäristöä 

koskevien ohjeiden valmistelu käynnistettiin. 

Poliisihallintoon graafiset ohjeet 

Poliisin viestintää kehitettiin muuttamalla tiedottamista 

koskeva ohje määräykseksi sekä nimeämällä kaikkiin 

kihlakuntiin viestintäyhdyshenkilöt. Poliisihallintoon annettiin 

graafiset ohjeet, joiden tarkoituksena on yhtenäistää 

poliisin graafinen ilme. Kaikki poliisiyksiköt siirtyvät 

käyttämään poliisin yhtenäistä tunnuskuvaa samojen 

sääntöjen mukaisesti. 

Myös poliisin sisäiseen tiedonkulkuun kiinnitettiin 

vuoden aikana huomiota. ■ 

Markku Salminen 

poliisiylijohtaja 

Poliisibarometri 2005 

6 2005

VALVONTA JA HÄLYTYSTOIMINTA 

Tulostavoitteet 

Kenttävalvonta: 

• Hälytystehtävät suoritetaan 

tehokkaasti koko maassa. 

• Hälytyspalveluiden saatavuus ei 

heikkene vuoden 2003 tasosta. 

• Turvallisuuden taso ja ihmisten 

kokema turvallisuuden tunne eivät 

heikkene vuoden 2003 tasosta. 

• Kenttäjohdon toimivuus varmistetaan. 

• Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 

toteutetaan turvallisesti 

ja häiriöttömästi. 

• Liikenneturvallisuusstrategiaa 

toteutetaan. 

• Automaattista liikennevalvontaa 

laajennetaan. 

• Riskikäyttäytyminen liikenteessä ei 

lisäänny vuoden 2003 tasosta. 

Terrorismin torjunta: 

• Poliisin valmius- ja erityistilannesuunnitelmat 

saadaan ajan tasalle. 

Poliisin ulkomaalaisasiat: 

• Poliisin ulkomaalaisasioiden 

keskittämissuunnitelma laaditaan. 

• Sisämaan ulkomaalaisvalvontaa 

tehostetaan. 

Hälytystehtävien määrä kasvoi kuten edellisinäkin 

vuosina. Hälytystehtäviä oli vuoden 2005 

aikana runsas miljoona. Lisäystä oli edelliseen 

vuoteen verrattuna noin 28 400 hälytyksen verran. 

Kiireellisimpien A-luokan tehtävien osuus oli 2,5 % 

hälytystehtävien kokonaismäärästä. Edellisten vuosien 

tapaan poliisia työllistivät eniten päihtyneet henkilöt, 

häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta sekä kotihälytykset. 

A-kiireellisyysluokkaan kuuluvat hälytystehtävät on 

hoidettava välittömästi. B-kiireellisyysluokan tehtävät 

pyritään hoitamaan viipymättä, mutta ne voidaan tarvittaessa 

priorisoida. C-kiireellisyysluokan tehtävä ei 

edellytä välittömiä toimia, mutta se on hoidettava toiminnallisesti 

sopivana tai asiakkaan kanssa sovittuna 

ajankohtana. 

Katuturvallisuusindeksi vuonna 2005 oli 91,35. 

Vuoteen 2004 verrattuna se nousi hieman. Katuturvallisuusindeksi 

on ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen 

sekä ratti- ja liikennejuopumusten painotetun 

lukumäärän suhde väestön määrään. Turvallisuus on 

sitä parempi, mitä suurempi tämä luku on. 

Perheväkivalta lisääntyi 

Kotihälytysten määrä kasvoi. Vuonna 2005 poliisi sai 

noin 81 200 kotihälytystä, joista perheväkivaltatapauksia 

oli noin 17 130. 

Katuturvallisuusindeksi 

2001 2002 2003 2004 2005 

Indeksin arvo 96,86 96,19 93,71 90,53 91,35 

Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä 

Katuturvallisuusindeksi on ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen, 

ratti- ja liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhde väestön 

määrään. Mitä suurempi luku, sitä parempi turvallisuus. 

2005 

7

Poliisin keskimääräinen valtakunnallinen toimintavalmiusaika 

kiireellisinä hoidettavissa A-luokan hälytystehtävissä 

oli 12,1 minuuttia, mikä on jonkin verran 

edellistä vuotta huonompi. Pisimpään poliisipartion paikalle 

tulo kesti Lapin (17,3 min) ja Itä-Suomen (14,8 min) 

lääneissä. Helsingissä poliisi oli paikalla 8 minuutissa. 

Toimintavalmiusaikaan vaikuttaa oleellisesti, kuinka 

paljon poliisilla on käytössään hälytyspartioita ja mitkä 

ovat välimatkat. Paikallispoliisin ja liikkuvan poliisin yhteistyötä 

hälytystehtävien hoidossa on tehostettu paikallistasolla 

yhteistoimintasopimuksin. 

Alkoholiveron alennus vaikutti 

Vuoden 2004 keväällä alennettu alkoholivero näkyi 

sekä poliisin tehtävissä että poliisin tietoon tulleessa 

rikollisuudessa vuoden 2004 luvuissa. Poliisin säilöön 

ottamien päihtyneiden määrä kasvoi vuonna 2004 edellisestä 

vuodesta 10 885 tapauksella. Vuonna 2005 määrä 

oli 103 580. Määrä laski hiukan edelliseen vuoteen 

2004 nähden. 

Poliisin kentän kokemusten mukaan alkoholiveron 

alennus näkyi erityisesti ongelmakäyttäjien aiheuttamien 

hälytysten lisääntymisenä. Aiempaa useammin samoja 

henkilöitä jouduttiin ottamaan säilöön päihtymyksen 

vuoksi, jopa useita kertoja saman vuorokauden aikana. 

Lisäksi säilöön otetut olivat aiempaa huonommassa kunnossa. 

Tämä kasvatti myös putkakuolemien riskiä. 

MM-kisat sujuivat rauhallisesti 

Vuoden 2005 suurin urheilutapahtuma, Helsingissä 

6. – 14.8. järjestetyt yleisurheilun MM-kilpailut, sujuivat 

poliisin näkökulmasta rauhallisesti. Päävastuussa poliisitoiminnan 

organisoinnista olivat Helsingin ja Espoon 

kihlakuntien poliisilaitokset. Poliisin ylijohdosta osallistuttiin 

kisojen valmisteluun aktiivisesti yli vuoden ajan. 

Kisojen aikana erilaiset arviointivierailut toteutettiin ylijohdon 

koordinoimina. 

Etälamauttimesta poliisin 

voimankäyttöväline 

Etälamautin hyväksyttiin yli vuoden koekäytön jälkeen 

poliisin voimankäyttövälineeksi. Lamauttimen koekäyttö 

ei aiheuttanut kohteille muita vammoja kuin ennalta 

tiedetyt paikalliset lievät palovammat sekä nuolen 

auttamat ihon pienet pintavammat. Lamauttimen koekäytössä 

havaittiin, että sen käytöllä pystyttiin joissakin 

tapauksissa välttämään ampuma-aseen käyttö. 

Katsomoväkivallasta raportti 

Poliisin ylijohto julkaisi raportin katsomoväkivaltatilanteisiin 

valmistautumisesta ja niiden hoitamisesta. Työssä 

olivat edustettuna useiden eri toimijoiden edustajat. 

Raportin julkaisemisen jälkeen Euroopan neuvoston 

katsomoväkivaltakomitean arviointiryhmä teki vierailun 

lokakuussa Suomeen. Alustavat raportin tulokset olivat 

erittäin positiivisia. 

Hätäkeskusuudistus valmiiksi 

Viisi vuotta sitten käynnistetty valtakunnallinen hätäkeskusuudistus 

saatiin valmiiksi vuonna 2005. Vuoden 

lopussa viimeisinä toimintansa aloittivat Helsingin, Itäja 

Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan sekä Pohjois- 

Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskukset. 

Uudistuksessa poliisin hälytyskeskukset ja kuntien 

ylläpitämät hätäkeskukset korvattiin yhteisillä valtion 

hätäkeskuksilla, joihin on keskitetty kaikki poliisin, pelastustoimen 

sekä sosiaali- ja terveystoimen kiireelliset 

hätäpuhelut. 

Poliisin henkilöstöstä hätäkeskuksiin oli siirtynyt 

vuoden 2005 loppuun mennessä 105 henkilöä. 

Hälytystehtävien määrät 

2001 2002 2003 2004 2005 

Päihtyneet henkilöt 92 225 93 400 90 328 104 988 103 457 

Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta 87 006 88 637 88 161 92 675 91 766 

Kuljetustehtävät 57 239 56 709 57 236 57 561 57 000 

Kotihälytykset 55 126 59 896 63 888 74 208 81 207 

Liikennejuopumukset 50 724 51 711 54 609 59 350 54 875 

Vahingonteot 25 779 22 363 21 280 21 248 22 079 

Kaikki hälytystehtävät 922 322 927 943 940 029 998 469 1 026 875 

- A-luokan hälytystehtävät* 33 563 29 795 25 241 22 941 25 079 

Kotihälytykset 

Kotihälytys 

Kotihälytys: 

perheväkivalta 

2001 55 126 15 276 

2002 59 896 15 086 

2003 63 888 15 300 

2004 74 208 15 837 

2005 81 207 17 131 


Lähde: Poliisin tulotietojärjestelmä 

* Kiireellisinä hoidettavien A-luokan hälytystehtävien määrän kehitys 

johtuu tilastointiohjeiden tarkistamisesta. 

Hälytystehtävien jaottelussa käytetyt nimikkeet eivät vastaa suoraan rikosnimikkeitä. 

8 2005

Liikenneturvallisuus pysyi ennallaan 

Liikenteen turvallisuus liikenneturvallisuusindeksillä 

mitattuna pysyi edelliseen vuoteen verrattuna samalla 

tasolla. Indeksin arvo oli 136 eli sama kuin edellisenä 

vuonna. 

Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen 

ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden 

ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla. 

Vuonna 2005 liikenteessä kuoli ennakkotietojen 

mukaan 366 henkilöä, kun vuonna 2004 liikenteessä 

menehtyi vastaavien tietojen mukaan 370. Loukkaantumisiin 

johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä oli 

yhteensä 6 967, mikä on 459 enemmän kuin vuotta 

aikaisemmin. 

Poliisin liikenteen valvontaan käyttämä työtuntien 

määrä pysyi miltei samana kuin vuonna 2004. Rattijuoppovalvontaa 

pystyttiin lisäämään, mutta kiinnijääneiden 

rattijuoppojen määrä väheni noin tuhannella. Vähennys 

kohdistui erityisesti törkeisiin tapauksiin. Rattijuoppojen 

määrä liikennevirrassa (0,15 %) pysyi samalla tasolla 

kuin vuonna 2004 (0,16 %). Liikenteen huumetapauksiin 

puuttumista tehostettiin ottamalla käyttöön entistä 

parempia huumeiden pikatestauslaitteita. 

Keväällä valmistui liikennevalvonnan kehittämisohjelma, 

joka valmisteltiin sisäasiainministeriön ja liikenne- 

ja viestintäministeriön yhteistyönä. Raskaan liikenteen 

valvonta nostettiin nopeusvalvonnan, rattijuopumusvalvonnan 

ja turvalaitteiden käytön valvonnan ohella tärkeimmäksi 

valvontakohteeksi. Liikennerikostutkinnan 

laatua parannettiin uudella ohjeistuksella, koulutuksella 

ja seminaarilla. Loppuvuodesta käynnistettiin paikallispoliisin 

liikennevalvonnan kehittämishanke. 

Automaattinen kameravalvonta 

kolminkertaistui 

Poliisin ylläpitämät automaattiset liikennevalvontakamerat 

kuvasivat vuonna 2005 yhteensä 38 372 ylinopeutta 

ajanutta kuljettajaa. Määrä lähes kolminkertaistui edelliseen 

vuoteen verrattuna. Vuonna 2004 automaattiset 

valvontakamerat havaitsivat 13 841 ylinopeutta. 

Vuoden 2005 lopulla poliisin käytössä oli 40 automaattista 

valvontakameraa. Kameravalvottuja tieosuuksia 

oli yhteensä 900 kilometriä. Siirrettäviä nopeusvalvontayksiköitä 

oli käytössä 11. 

Kameroiden määrän lisääntyminen on vaikuttanut 

ratkaisevasti havaittujen ylinopeuksien määrään. Kameravalvonnan 

on sekä kotimaisen kokemuksen että kansanvälisten 

tutkimusten mukaan todettu estävän liikenneonnettomuuksia 

ennalta. Kameravalvotuilla tieosuuksilla 

törkeimpien ylinopeuksien määrä vähenee selvästi 

Keskimääräinen toimintavalmiusaika 

A-luokan hälytystehtävissä 

2001 2002 2003 2004 2005 

Etelä-Suomen lääni 11,3 11,0 10,7 11,2 11,0 

Länsi-Suomen lääni 12,8 12,4 13,8 12,7 13,3 

Itä-Suomen lääni 12,7 13,5 13,9 14,1 14,8 

Oulun lääni 9,7 9,8 9,4 10,4 10,3 

Lapin lääni 12,0 11,8 13,0 15,6 17,3 

Helsinki 7,8 7,9 7,6 7,9 8,0 

Yhteensä 11,2 11,0 11,2 11,3 12,1 


Toimintavalmiusaika x paikallesaapumisaika 

Liikenneturvallisuusindeksi 

Vuosi 1997 = 100 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2005 

9

ja kuolonkolareitakin sattuu vähemmän. Tyypillinen kameravalvontarikkomus 

on 18 – 25 km/h ylinopeus. 

Terrorismin torjuntaa tehostettiin 

Terrorismin torjunta perustuu Euroopan unionin strategisiin 

linjauksiin. Näitä ovat kansainvälisen yhteistyön 

vahvistaminen, terrorismin rahoituksen selvittäminen 

ja estäminen sekä Euroopan unionin elinten ja jäsenvaltioiden 

valmiuksien lisääminen terrorismin paljastamisessa, 

tutkinnassa ja syyttämisessä. 

Tavoitteena on mahdollisten uusien terroritekojen 

estäminen, kansainvälisen liikenteen turvaaminen 

ja rajaturvallisuuden varmistaminen sekä Euroopan 

unionin ja sen jäsenvaltioiden toimintavalmiuksien lisääminen 

terroritekojen tapahduttua. Lisäksi pyritään 

vaikuttamaan niihin tekijöihin, jotka lisäävät terrorismin 

tukijoita ja varsinaisia terroristeja. Erityisen tärkeää on 

Tilanteet, joissa kokee yksinolon turvattonmaksi 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yhteistyön lisääminen terrorismin torjunnassa kaikkein 

tärkeimmiksi arvioitujen kolmansien valtioiden kanssa. 

Kansainvälisen terrorismin torjunta edellyttää tiivistä 

kansallista ja pääasiassa tiedustelupalvelujen ja poliisiorganisaatioiden 

välistä kansainvälistä yhteistyötä. Tämä on 

pitkälti tietojen keräämistä, yhdistämistä ja analysointia. 

Poliisilaki sekä poliisin ja puolustusvoimien välistä 

virka-apua koskevat säännökset uudistettiin nimenomaan 

terrorismin torjunnan lähtökohdista. Poliisin toimintasuunnitelmat 

terrorismirikosten torjuntaan ovat 

ajan tasalla. 

Vaikka terroriteon uhka Suomessa on tällä hetkellä 

vähäinen, tulee terrorismin torjuntavalmius kansallisella 

tasolla pitää korkeana. Poliisin terrorismin torjuntaan 

erikoistuneitten ryhmien, kuten valmiusyksikkö Karhun 

ja tepo-ryhmien, koulutusta ja varustamista jatkettiin. 

Ulkomaalaisvalvontaa ohjeistettiin 

Maan sisäistä ulkomaalaisvalvontaa tehostettiin ja tehtiin 

suunnitelmallisemmaksi muun muassa antamalla poliisille 

uusi ohje ulkomaalaisvalvonnasta. Samanaikaisesti 

annettiin säännöllisesti päivitettävä tiivistelmä ulkomaalaisten 

kenttävalvontaan. Kenttäpartioiden valmiuksia ulkomaalaisvalvonnassa 

parannettiin myös koulutuksella. 

Helsingin kihlakunnan poliisilaitos koordinoi maasta 

poistamisen täytäntöönpanoa valtakunnallisesti. Vuonna 

2005 maasta poistettiin erilaisten päätösten perusteella 

kaikkiaan 2 227 henkilöä, joista saatettuna poistettiin 

1 234 henkilöä. 

Kansainvälisen siviilikriisihallinnan 

poliisitoiminta jatkui 

Vuoden 2005 lopussa suomalainen poliisi on osallistunut 

12 vuoden ajan kansainvälisen siviilikriisinhallinnan 

poliisitoimintaan yhteensä 374 henkilötyövuoden verran. 

Vuodesta 1994 alkaen on suomalainen poliisi ollut 

mukana tässä toiminnassa 334 kertaa yhteensä 241 

henkilön voimin. 

Vuoden 2005 lopussa kansainvälisen siviilikriisinhallinnan 

poliisitehtävissä oli 34 suomalaista 12 eri operaatiossa 

tai projektissa kolmessa eri maanosassa. 

Vuoden aikana suomalaisia rekrytoitiin uusiin operaatioihin, 

joita olivat Euroopan unionin missiot Palestiinassa 

ja Sudanissa sekä Yhdistyneitten Kansakuntien 

operaatio Sudanissa. Lisäksi rekrytoitiin suomalaiset 

asiantuntijat Euroopan unionin yhteiseen tilannekeskukseen 

sekä Civilian Headline Goal 2008-projektiin, 

jotka molemmat toimivat Brysselissä. 

Ulkomailla järjestettyyn kansainväliseen siviilikriisinhallinnan 

koulutukseen osallistui seitsemän sekä 

Suomessa järjestettyyn koulutukseen kolme henkilöä. 

Lisäksi kahdessa ulkomailla toteutetussa koulutuksessa 

oli suomalainen poliisikouluttaja. ■ 

Poliisibarometri 2005 

10 2005

RIKOSTORJUNTA 


• Toteutetaan talousrikostutkinnan tilaa 

selvittäneen työryhmän sekä rikostorjunnan 

tila -selvityshankkeen toimenpidesuosituksia 

sekä sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. 

• Lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten 

yhteistyötä tiivistetään. 

• Rikostutkinnan perustoimenpiteiden 

suorittamista ja päivittäistyön korkeaa laatua 

korostetaan. 

• Erityyppisiin rikoksentekijöihin (nuoret, 

ensikertalaiset, rikoksen uusijat, 

ammattirikolliset, järjestäytynyt rikollisuus 

jne.) sovelletaan esitutkinnassa tehokkaita ja 

toimivia toimintatapoja. 

• Poliisin sisäistä laillisuusvalvontaa lisätään. 

• Lisätään rikospaikkakäyntejä, teknistä 

rikospaikkatutkintaa ja rekisteröintejä. 

• Poliisin toimenpiteet väkivallan 

vähentämiseksi valmistellaan. 

Rikosten selvitysprosentteja 

2001 2002 2003 2004 2005 

Omaisuusrikokset 35,2 34,2 36,2 37,3 39,6 

Törkeät yksilöön 

kohdistuvat rikokset 82,2 79,8 86,1 86,3 81,7 

Rikoslakirikokset 60,7 59,4 61,7 65 67,2 

Rikoslakirikokset 

ilman liikennerikoksia 44,8 43,5 45,6 47,7 49,9 


Vuonna 2005 poliisin tietoon tuli noin 784 000 

rikosta, mikä on hieman vähemmän kuin vuotta 

aikaisemmin (noin 788 000 rikosta vuonna 

2004). Rikoslakirikoksia tuli poliisin tietoon yhteensä 

hieman yli 529 200 (edellisenä vuonna noin 540 800), 

joista vuoden aikana selvitettiin noin 355 600 (edellisenä 

vuonna noin 351 680). 

Rikosten selvitystason paraneminen jatkui. Selvitettyjen 

omaisuusrikosten määrä nousi 39,6 %:iin (37,3 % 

vuonna 2004) ja rikoslakirikoksista (mukaan lukien liikennerikokset) 

selvisi 67,2 % (65 % vuonna 2004). 

Pääkaupunkiseudulle 

talousrikosten esikäsittely-yksikkö 

Talousrikostorjunnan tehostaminen kuuluu sisäisen turvallisuuden 

ohjelmaan. Tavoitteena on, että entistä suurempi 

osa piiloon jäävästä talousrikollisuudesta saadaan 

viranomaisten tietoon, talousrikosten kokonaismäärä 

vähenee ja talousrikosten käsittelyajat lyhenevät. 

Talousrikostorjunta oli poliisin painopistealueena 

vuonna 2005, jolloin poliisi sai huomattavasti lisää uusia 

talousrikostutkijoita. 

Tulokset talousrikostorjunnassa olivat hyvät. Poliisille 

ilmoitettujen talousrikosten määrä pysyi suunnilleen 

edellisen vuoden tasolla. Sen sijaan poliisin tutkittavana 

olevien tai tutkintaa odottavien talousrikosten määrä 

pieneni, koska vuoden aikana saatiin tutkittua enemmän 

talousrikoksia kuin uusia talousrikoksia tuli tutkittavaksi. 

Usean vuoden ajan kohonnut talousrikosten keskimääräinen 

tutkinta-aika kääntyi vuoden aikana laskuun, 

vaikka se onkin edelleen varsin pitkä. Sen sijaan mediaanien 

valossa tutkinta-ajat eivät näytä läheskään niin 

huolestuttavilta. Poliisin talousrikoksissa haltuun saa- 

2005 11

man rikoshyödyn määrä oli vuonna 2005 suurempi kuin 

koskaan aikaisemmin. 

Talousrikostorjunnan tehostamisen keskeisenä toimenpiteenä 

vuonna 2005 oli pääkaupunkiseudulle perustettu 

talousrikosten esikäsittely-yksikkö. Espoossa 

toimivan yksikön tarkoituksena on esikäsitellä pääkaupunkiseudun 

talousrikosyksiköiden talousrikosilmoitukset 

yhdenmukaisella tavalla ja laatia niihin alustavat 

tutkintasuunnitelmat. Myös syyttäjäviranomainen osallistuu 

yksikön toimintaan. 

Vastaavan tyyppistä niin sanottua yhden luukun 

periaatetta on alettu toteuttaa myös poliisin lääninjohdoissa. 

Tarkoituksena on, että kaikissa talousrikostutkintayksiköissä 

olisi käytössä yhdenmukaiset johtamisja 

työskentelytavat ja esitutkintaan sovellettaisiin niin 

sanottua prosessityöskentelymallia. 

Ulkomaalaisen työvoiman 

valvontaa tehostettiin 

Vuonna 2005 lisättiin keskusrikospoliisiin sijoitetun, 

vuonna 2004 perustetun pimeän ulkomaalaisen työvoiman 

valvonta- ja tutkintayksikön henkilöstöä. Vuonna 

2005 yksikössä työskenteli 17 henkilöä, joiden voimin 

yksikkö kykeni pureutumaan varsin tehokkaasti pimeän 

ulkomaisen työvoiman käyttöön. 

Toiminnan ensisijaisina kohteina ovat yritykset, jotka 

käyttävät pimeää ulkomaista työvoimaa. Tyypillisimpiä 

rikosnimikkeitä esitutkinnassa olivat vero- ja kirjanpitorikokset. 

Samalla kiinnitettiin huomiota myös työntekijän 

ja työnantajan ulkomaalaislain mukaisiin rikkomuksiin 

sekä rikoslain mukaisiin työrikoksiin. 

Yksikön toiminta on ollut valtakunnallista ja edellyttänyt 

laajaa yhteistyötä niin poliisin sisällä kuin eri viranomaisten 

välillä sekä työmarkkinajärjestöjen ja elinkeino-elämän 

eri toimijoiden kanssa. 

Vuoden 2005 aikana yksiköllä oli tutkittavana yhteensä 

29 talousrikoskokonaisuutta, joista 17 saatiin päätökseen. 

Pimeän ulkomaisen työvoiman valvontayksikön 

toimesta saatiin rikoshyötyä poliisin haltuun noin 1,3 

miljoonan euron arvosta. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden 

laajuutta kuvaa yksikön tutkittavana olevat 

talousrikokset. Yksiköllä oli vuoden 2005 aikana tutkittavana 

erittäin laaja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä 

harmaan talouden rikosvyyhti, johon liittyi ulkomaisen 

työvoiman käyttöä lähinnä rakennusalalla. Tutkinta ulottui 

noin 200 yritykseen Etelä-Suomen alueella. 

PTR- toiminta päässyt vauhtiin 

Vuonna 2004 perustetut poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen 

(PTR) yhteinen valtakunnallinen rikostiedustelu- ja 

analyysikeskus sekä alueelliset rikostiedustelu- ja analyysiryhmät 

toimivat vuonna 2005 suunnitellusti. Toiminnan 

tarkoituksena on rikostiedustelun ja rikosanalyysin 

avulla tehostaa rikosten ennalta estämistä, paljastamista 

ja selvittämistä. Tarkoitus on samalla selkiinnyttää viranomaisten 

tehtäväjakoa ja karsia päällekkäisiä toimintoja. 

Pyrkimyksenä on keskittyä sellaisiin kohteisiin, joihin 

puuttumalla toiminnan vaikuttavuutta voidaan lisätä. 

PTR-viranomaisten yhteistoimintaa selkeytettiin ja 

tiivistettiin. Vuonna 2005 aloitettiin PTR-viranomaisten 

yhteisen lainsäädännön valmistelu. Asiantuntijatyöryhmä 

myös selvitti, miten viranomaisten yhteistoiminnasta 

aiheutuvat kustannukset tulisi jakaa. 

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 

2001 2002 2003 2004 2005 

Kaikki rikokset 747 705 740 202 762 553 787 837 784 188 

Rikoslakirikokset pl.liikenne- ja huumausainerikokset 346 496 350 932 352 270 339 854 324 108 

Omaisuusrikokset 286 837 289 496 289 128 273 895 257 714 

Törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset 3 271 3 369 3 246 3 460 3 253 

Tutkittavana olevat tai tutkintaa odottavat 

talousrikosjutut (ei rikosten määrä) 1 902 2 245 2 425 1 983 1 823 

Huumausainerikokset 14 904 13 851 15 105 14 496 14 358 

Törkeät huumausainerikokset 858 762 747 579 560 

Liikennerikokset 155 065 155 463 171 022 186 443 190 803 


12 2005

Selvitettyjen talousrikosten määrä 

Talousrikosilmoitukset, kpl 

2001 2002 2003 2004 2005 

Avoimet 1 902 2 245 2 425 1 983 1 823 

Päätetyt 1 455 1 329 1 662 1 901 1 707 


DNA-rekisteri 

Uudet DNA-rekisterin henkilöt / henkilöosumat, kpl 

2001 2002 2003 2004 2005 

Henkilöt 3 987 5 875 7 155 18 511 14 246 

Henkilöosumat 313 456 748 1 914 1 744 


Vielä 2000-luvun alussa jatkunut huumausainerikollisuuden 

kasvu on viime vuosien aikana pysähtynyt ja 

kääntynyt jopa laskuun. Myös järjestäytyneiden rikollisryhmien 

määrän kasvu on pysähtynyt, vaikka niihin 

kuuluvien jäsenten määrä onkin lisääntynyt. 

Järjestäytyneen rikollisuuden keskeinen torjuntamenetelmä, 

alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten 

torjuntakohteiden järjestelmällinen määrittely ja valinta, 

on todettu tehokkaaksi keinoiksi niin kansallisesti 

kuin EU:n tasolla suoritetuissa arvioinneissa. Vuosina 

2001 – 2005 valittiin yhteensä 156 alueellista ja 15 valtakunnallista 

kohdetta. Vuoden 2005 aikana valittiin 21 

alueellista ja 4 valtakunnallista torjuntakohdetta. Vuonna 

2004 valittiin lisäksi 2 niin sanottua kansainvälistä torjuntakohdetta, 

joiden tutkinta on edelleen käynnissä. 

Omaisuusrikoksia sarjoitettiin 

Poliisi on vuoden 2002 jälkeen panostanut erityisesti 

omaisuusrikosten selvitystason nostamiseen. Toiminnan 

ohjauksessa ja johtamisessa on painotettu kattavan 

rikospaikkatutkinnan suorittamista, rikoksesta 

epäiltyjen rekisteröintiä, tekijäkeskeistä tutkintamallia, 

niin sanottujen pimeiden rikosten sarjoittamista sekä 

analyysitoimintaa. Tavoitteena on, että vuonna 2004 

perustettuja rikostiedustelu- ja analyysiyksiköitä käytettäisiin 

hyödyksi myös omaisuusrikosten sarjoittamisessa. 

Vuoden 2005 aikana onnistuttiinkin sarjoittamaan 

joitakin omaisuusrikossarjoja. 

DNA-rekisteröintiä lisättiin. DNA-rekisterin koko 

on kasvanut vajaasta 4 000 (vuonna 2001) henkilöstä 

jo runsaaseen 32 000 henkilöön. Samalla ajanjaksolla 

henkilöosumien määrä on noussut huomattavasti. Vaikka 

DNA-rekisteröinti on tehostanut vakavien henkeen 

ja terveyteen kohdistuvien rikosten tutkintaa, kappalemääräisesti 

suurin osa osumista on kohdistunut perinteisten 

omaisuus- ja massarikosten selvittämiseen. 

Toiminnan tehostaminen onkin tuottanut tulosta, 

sillä omaisuusrikosten selvitystaso nousi vuosina 

2002 – 2005 yli 5 %. 

Väkivaltarikollisuutta vähentämään 

Poliisin ylijohdon asettama työryhmä laati vuonna 2005 

ehdotuksen toimintalinjoiksi, joilla väkivaltaa voidaan 

vähentää. Toimenpiteiden toteutus aloitettiin heti, vaikka 

väkivaltarikollisuuden torjunta onkin poliisin painopistealueena 

vasta vuonna 2006. 

Poliisitoiminnassa keskeisinä tavoitteina ovat väkivaltarikollisuuden 

ennalta ehkäisy ja tunnistaminen, 

tehokas puuttuminen piiloon jäävään väkivaltarikollisuuteen, 

väkivaltarikosten esitutkinnan turvaaminen 

sekä väkivaltarikoskierteen katkaisu. Poliisihallinnon 

sisällä on keskeistä tiivistää tiedonkulkua ja yhteistyötä 

rikostutkinnan, hälytys- ja valvontatoimen sekä lupahallinnon 

välillä. Myös yhteistyön kehittämistä muiden 

viranomaisten ja tukipalveluja tarjoavien toimijoiden 

kanssa korostetaan. 

Väkivallan vähentäminen edellyttää useita poikkihallinnollisia 

toimenpiteitä. Poliisin toimenpiteissä pyritään 

muun ohella piiloon jäävän väkivaltarikollisuuden paljastamiseen. 

Tällä on todennäköisesti vaikutusta siihen, 

että poliisin tietoon tuleva väkivaltarikollisuus lisääntyy. 

Piilorikollisuuden paljastaminen on kuitenkin tärkeää, 

jotta konkreettisia toimenpiteitä voidaan kohdentaa kokonaisväkivaltarikollisuuden 

vähentämiseksi. ■ 

Rikoksesta epäillyt ikäryhmittäin 

2001 2002 2003 2004 2005 

Alle 14-vuotiaat 10 942 10 079 11 881 12 619 11 147 

15 – 17-vuotiaat 36 704 33 721 33 922 36 178 39 721 

18 – 20-vuotiaat 72 426 73 968 75 480 73 869 68 812 

yli 20-vuotiaat 459 207 451 677 479 398 506 428 515 647 

Ikätieto puuttuu 2 257 2 315 2 867 2 797 3 366 

Yhteensä 581 636 571 760 603 548 631 891 638 693 


2005 13

LUPAPALVELUT 


• Poliisin lupapalvelut tuottavat 

kansainvälisesti luotettavia 

matkustusasiakirjoja. 

• Lupapalvelutoiminta parantaa osaltaan 

yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä 

liikenneturvallisuutta. 

• Poliisin lupapalvelut ovat 

kustannustehokkaita ja niiden 

saatavuus on turvattu. 

• Yleisölle ja yhteisöille tarjottavien 

poliisin palvelujen saatavuutta 

parannetaan ottamalla huomioon 

kansalaisten alueellinen 

yhdenvertaisuus. 

• Palvelupisteiden ja 

yhteispalvelupisteiden palvelumuotoja 

kehitetään hyödyntäen verkkoasiointia. 

• Viranomaisten välistä sekä 

viranomaisorganisaation sisällä 

tapahtuvaa tietojen käsittelyprosessia 

nopeutetaan ja tiedon laatu 

varmistetaan. 

Biometrisen passin käyttöönoton valmistelua 

jatkettiin. Passilakia koskeva esitys annettiin 

eduskunnalle. Passiuudistuksen tarkoituksena 

on matkustusturvallisuuden lisääminen ja matkustusasiakirjojen 

turvallisuustason nostaminen. Passi tulee 

sisältämään teknisen osan, johon biometrisena tunnisteena 

ensi vaiheessa talletetaan kasvokuva. Uusia 

passeja koskeva valokuvaohje julkaistiin kesäkuussa. 

Valmistelut sormenjälkien tallentamiseksi sirulle uudistuksen 

toisessa vaiheessa aloitettiin. 

Käytännön toimenpiteet biometristen passien 

myöntämiseksi tiivistyivät. Poliisilaitoksille annettiin 

laajaa valtakunnallista koulutusta passeihin liittyen. 

Biometristen passien myötä passien myöntöprosessi 

muuttuu kokonaisuudessaan toisenlaiseksi. 

Sähköistä asiointia kehitettiin 

Sähköisen asioinnin kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma 

laadittiin. Suunnitelman mukaisesti poliisi kehittää 

erityisesti lupahallinnon osalta sähköisiä palvelujaan. 

Poliisin virkamerkin ja virkamiehen asiointikortin valmistelut 

tehtiin vuoden 2005 aikana. Poliisin virkamerkkiin 

ja henkilökorttiin yhdistettiin asiointikorttiominaisuudet. 

Kortin painatukseen lisättiin erilaisia turvatekijöitä 

ja lisäksi kortissa on siru, joka mahdollistaa sähköisen 

asioinnin sirua käyttäen. Sähköinen asiointi mahdollistaa 

mm. salattujen sähköpostiviestien lähettämisen ja 

vastaanottamisen käyttämällä sirulle tallennettuja Väestörekisterikeskuksen 

myöntämiä varmenteita. 

Lupahallinnossa useita muutoksia 

Poliisin suoritteiden maksullisuudesta annettiin uusi 

asetus, jossa otettiin huomioon aikaisemmin hyväksytyn 

poliisin maksupolitiikan linjauksia. Muun muassa 

14 2005

asealan ja vartioimisliikkeiden tarkastustoimintaan kohdistuvat 

valvontamaksut otettiin käyttöön. 

Tieliikennelain muutoksen (1103/2004) perusteella 

annettiin poliisille ohje ajokieltoon määräämisestä toistuvien 

liikennerikkomusten vuoksi. Tällä ohjeella pyritään 

luomaan valtakunnallisesti yhtenäistä käytäntöä ja 

päätösten yhdenmukaisuutta. 

Alkolukkokokeilu aloitettiin Suomessa vuoden 2005 

heinäkuussa. Rattijuopumukseen syyllistynyt voi ehdottoman 

ajokiellon sijaan päästä mukaan kokeiluun, 

jossa saa ajaa alkolukolla varustettua autoa. 

Poliisin myönnettäväksi tuli alkolukkoajokortti, joka 

antaa ajo-oikeuden vain siinä yksilöityyn ajoneuvoon ja 

kuljettamaan sitä koetusaikana Suomessa lukuun ottamatta 

Ahvenanmaan maakuntaa. 

Yksityinen turva-ala keskittyi 

Poliisiosaston turvallisuusalan valvontayksikön valvoma 

yksityinen turva-ala jatkoi keskittymistään vuoden 2005 

aikana. Vartioimisliikelupia oli voimassa vuoden 2005 

lopussa 235, joista 51 oli rajoitettuja vartioimisliikelupia. 

Vartioimisliikelupien määrä väheni pääasiassa toiminnan 

keskittymisen ja liiketoimintamyyntien takia. 

Valvontaa tehtiin toiminnan lopettaneisiin, mutta 

edelleen luvan voimassa pitäneisiin vartioimisliikkeisiin. 

Myös taloudellisen toimintakyvyn selvittämiseksi suoritettiin 

valvontaa. 

Yksikön toiminnan perusteella tuomioistuimet antoivat 

ensimmäiset tuomiot valvonnassa havaituista 

luvattomista vartioimisrikoksista. 

Valvontaa tehostettiin järjestyksenvalvonnassa, erityisesti 

suurissa tapahtumissa. Samalla jatkettiin järjestyksenvalvojista 

annetun lain muuttamisen valmistelua. 

Ampuma-aselupien 

yhtenäistäminen aloitetaan 

Poliisiosaston arpajais- ja asehallintoyksikkö osallistui 

uuden rahankeräyslain valmisteluun. Laki on määrätty 

tulemaan voimaan 1.7.2006. Valtioneuvoston asettama 

rahapelifoorumi jatkoi rahapelipoliittisten linjausten 

valmistelua 

Yksikkö aloitti yhdessä lääninhallitusten kanssa ampuma-aselupien 

yhtenäistämiseen tähtäävän projektin. 

Lääninhallitusten nimeämien asevastuuhenkilöiden 

kanssa aloitettiin kirjallisten yhtenäistämisohjeiden laatiminen 

siten, että ohjeet saataisiin valmiiksi vuoden 

2006 aikana. Projektin on tarkoitus kestää vuoteen 

2009, jolloin poliisin lupahallinnon henkilöstö on koulutettu 

uusien ohjeiden mukaisesti ja seurantajärjestelmät 

on otettu käyttöön. ■ 

Myönnettyjen lupien määrä 

2001 2002 2003 2004 2005 

Ajoluvat 253 450 316 467 297 610 292 587 305 201 

Passit 414 733 355 079 309 405 365 947 432 304 

Henkilökortit 41 460 65 631 81 727 37 192 35 445 

Aseluvat 73 626 76 600 76 787 84 083 77 636 


2005 15

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 


• Poliisin kansainvälisen toiminnan 

ohjausta terävöitetään EUpuheenjohtajakautta 

varten. 

• Itämeren alueiden yhteistyötä 

(Baltic Sea Task Force) tehostetaan 

valmistauduttaessa siirtämään 

puheenjohtajuus Virolle. 

Poliisin valmistautuminen Suomen EU-puheenjohtajakauteen 

jatkui ja tiivistyi vuoden 2005 aikana. 

Tulevia puheenjohtajakauden velvoitteita 

valmisteltiin sekä poliisissa sisäisesti että yhteistyössä 

sisäasiainministeriön johdon kanssa. Valmisteluun kuului 

muun muassa poliisin painopistealueiden määrittely. 

Lisäksi laadittiin poliisin vastuulla olevien neuvoston 

työryhmien alustavat asialista-arviot. 

Poliisin painopistealueiksi määriteltiin muun muassa 

tiedonvaihdon sekä lainvalvontaviranomaisten operatiivisen 

yhteistyön tehostaminen, terrorismin torjunta ja 

EU:n huumausainestrategian täytäntöönpano. Lisäksi 

puheenjohtajakaudella jatketaan Schengenin tietojärjestelmän 

kehittämistä, kriittisen infrastruktuurin suojaamista 

koskevaa työtä sekä EU:n kriisinhallintajärjestelyjen 

valmistelua, täytäntöönpanoa ja toteuttamista. 

Neuvosto ja komissio hyväksyivät kesäkuussa 2005 

toimintasuunnitelman, joka sisältää konkreettiset toimenpiteet 

aikatauluineen vuonna 2004 hyväksytyn oikeus- 

ja sisäasioiden monivuotisen ohjelman, ns. Haagin 

ohjelman, täytäntöön panemiseksi. Toimintasuunnitelmaan 

sisältyy useita poliisin toimialaan kokonaan tai 

osittain liittyviä hankkeita. Vuonna 2005 laadittiin myös 

Itävallan ja Suomen yhteistyönä neuvoston työohjelma 

vuodeksi 2006. 

Monipuolista yhteistyötä 

Euroopan unionissa 

Euroopan unionin yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa jatkui 

vilkkaana. EU:ssa käsiteltiin muun muassa tiedon 

saatavuusperiaatteen toteuttamista, teletunnistetietojen 

säilyttämistä, rikostiedustelutietoon pohjautuvan 

lainvalvonnan (intelligence led law enforcement) kehittämistä 

sekä järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arvion 

(OCTA) laatimista. 

EU:n poliisipäälliköiden operatiivisen toimintaryhmän 

PCTF:n toimintaa ja tehtäviä määriteltiin uudelleen 

vuonna 2005. Ryhmän päätavoitteena on operatiivisen 

poliisitoiminnan tehostaminen strategisen suunnittelumekanismin 

(COSPOL) projektien kautta. 

Pohjoismaiden Schengen-tarkastukset toteutettiin 

syys-lokakuussa 2005. Tarkastusryhmät tarkastivat Suomen 

maarajojen, lentokenttien ja merirajojen valvonnan 

sekä Schengenin tietojärjestelmän (SIS), poliisiyhteistyön, 

tietosuojan ja viisumiyhteistyön toimivuuden. 

Suomea koskevat maaraja-, lentokenttä-, meriraja- ja 

poliisiyhteistyöraportit olivat huomattavan positiivisia. 

Seitsemän EU-maata allekirjoitti toukokuussa 2005 

sopimuksen rajat ylittävän yhteistyön tiivistämisestä, erityisesti 

terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman 

maahantulon osalta (ns. Prümin sopimus). Suomessa 

aloitettiin selvitys sopimuksen lainsäädännöllisistä vaikutuksista 

mahdollista sopimukseen liittymistä varten. 

16 2005

Terrorismin torjunta 

keskeisenä teemana 

Terrorismin torjunta on ollut yksi EU:n oikeus- ja sisäasioiden 

pääteemoista vuonna 2004 tehtyjen Madridin 

terrori-iskujen jälkeen. Lontoon pommi-iskut heinäkuussa 

2005 kiihdyttivät terrorismialoitteiden valmistelua, 

ja joulukuun 2005 Eurooppa-neuvostossa hyväksyttiin 

EU:n terrorismin vastainen strategia. 

Huhtikuussa 2005 YK:n yleiskokous hyväksyi ydinräjähdeterrorismin 

vastaisen yleissopimuksen, joka 

avattiin allekirjoittamista ja kansallista ratifiointimenettelyä 

varten syyskuun 14. päivänä. Suomi allekirjoitti 

sopimuksen samana päivänä ja pyrkii myös ratifioimaan 

sen mahdollisimman pikaisesti. YK:ssa oli työn 

alla myös ns. kokonaisvaltainen terrorismin vastainen 

yleissopimus, jonka neuvottelut jatkuvat. 

Sisäasiainministeriön poliisiosasto valmisteli terrorismia 

ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevat taustamuistiot 

Euroopan ja Aasian maiden ASEM-huippukokousta 

varten. Poliisiosasto valmisteli myös aloitetta 

ASEM-maiden terrorismin torjunnan yksiköiden päälliköiden 

säännöllisestä kokoontumisesta käytännön tason 

yhteistyön ja tietojen vaihdon edistämiseksi. 

Suomi esitteli aloitteensa marraskuussa 2005 Indonesiassa 

pidetyssä ASEM-terrorismikokouksessa. Kokouksessa 

päätettiin selvittää mahdollisuuksia terrorismin 

torjunnan päälliköiden säännöllisten tapaamisten 

järjestämiseksi. Aloitetta käsitellään seuraavan kerran 

toukokuussa 2006 Kööpenhaminassa järjestettävässä 

konferenssissa. 

Lähialueyhteistyötä tehostettiin 

Toukokuussa 2005 EU:n ja Venäjän välillä vahvistettiin 

yhteisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden (VTO) 

alueen tiekartta, joka sisältää lähivuosien yhteistyötavoitteet 

muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden, 

huumausainekaupan, ihmiskaupan, rahanpesun ja 

terrorismin torjumiseksi sekä asiakirjaturvallisuuden 

edistämiseksi. Sisäasiainministeriö ja oikeusministeriö 

järjestivät marraskuussa 2005 EU:n ja Venäjän välistä 

vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevan 

seminaarin Helsingissä. 

Suomi toimi vuonna 2005 Itämeren alueen järjestäytyneen 

rikollisuuden vastaisen toimintaryhmän (Baltic 

Sea Task Force, BSTF) puheenjohtajana. Toimintaryhmä 

on operatiivisella tasolla erityisen tärkeä alueellinen yhteistyöfoorumi 

vakavien kansainvälisen järjestäytyneen 

rikollisuuden uhkien torjunnassa Itämeren alueella, erityisesti 

alueen EU:n jäsenvaltioiden ja Venäjän välillä. 

Vuonna 2005 Suomi otti vastaan naisiin ja lapsiin kohdistuvaan 

ihmiskauppaan suuntautuvan asiantuntijaryhmän 

vetovastuun. 

Suomi aktiivisesti mukana 

uhrintunnistuksessa 

Kaakkois-Aasiassa 26.12.2004 tapahtuneen tsunamionnettomuuden 

uhrien tunnistaminen on ollut maailmanlaajuisesti 

toistaiseksi suurin uhrintunnistusoperaatio. 

Samalla operaatio oli Suomen poliisille suurin ja pitkäkestoisin 

yksittäinen poliisiyhteistyön kansainvälinen 

operaatio tähän mennessä. 

Suomen osalta tehtävästä vastasi keskusrikospoliisin 

yhteydessä toimiva DVI-yksikkö. Työ jatkui koko vuoden 

2005, ja siihen osallistui Thaimaassa 115 henkeä. 

Näistä 46 oli suomalaisia poliisimiehiä eri poliisiyksiköistä. 

Lisäksi kymmenet poliisin ja oikeuslääketieteen 

asiantuntijat ovat työskennelleet Suomessa. Toiminnan 

aktiivisimman vaiheen aikana Suomessa työskenteli 

yhtä aikaa noin 50 poliisia ja oikeuslääketieteen asiantuntijaa 

ja Thaimaassa noin 40 henkilöä DVI-yksikössä. 

Säännöllinen raportointi aloitettiin 

Poliisiosaston kansainvälinen yksikkö aloitti vuonna 

2005 säännöllisen, puolivuosittaisen raportoinnin poliisin 

kansainvälisestä toiminnasta. Vuoden 2005 toiminnasta 

raportoitiin ensimmäisen kerran syyskuussa 

(Poliisin ylijohdon julkaisu 8/2005) ja seuraavan kerran 

tammikuussa 2006 (Poliisin ylijohdon julkaisu 1/2006). 

Jatkossa raportit julkaistaan puolivuosittain. Raporttien 

tarkoituksena on esitellä kansainvälisen poliisiyhteistyön 

keskeiset toimintakentät sekä tärkeimmät 

ajankohtaiset hankkeet. Raportit ovat luettavissa poliisin 

verkkosivulla osoitteessa www.poliisi.fi. ■ 

2005 17

HENKILÖSTÖ 


• Poliisimiesten määrä pidetään vuoden 

2002 tasolla hätäkeskuksiin siirtyvää 

henkilöstöä lukuun ottamatta. 

Valtakunnallinen poliisimiesten 

lukumäärä on vähintään 7 705. 

• Poliisin palkkaus ja muut 

palvelussuhteen ehdot edistävät 

rekrytointia. 

Poliisihallinnossa työskenteli vuonna 2005 yhteensä 

11 016 henkilöä. Poliisin henkilöstön 

kokonaismäärä vuonna 2005 oli 11 henkilöä 

enemmän kuin vuonna 2004. 

Poliiseja vuonna 2005 oli 7 711 lukuun ottamatta 

opiskelijoita. Kun ei oteta huomioon Hätäkeskuslaitoksen 

palvelukseen siirtynyttä henkilöstöä, määrä ylitti 

vuoden 2002 tason. Vuoteen 2004 verrattuna heidän 

määränsä laski 7:llä. 

Naisten osuus poliisihallinnon henkilöstöstä oli 

25,9% vuonna 2005. Määrä nousi hiukan edellisestä 

vuodesta. Poliisimiehistöstä naisia oli 933 eli 11,3 %. 

Päälliköistä naisia oli 1,3 %, päällystöstä 4,9 %, alipäällystöstä 

5,9 % ja miehistöstä 14 %. 

Poliisien määrä Suomen asukaslukuun verrattuna 

on edelleen hieman vähentynyt. Vuonna 2005 asukkaita 

yhtä poliisia kohden oli 678 henkeä, kun vuonna 

2004 vastaava luku oli 675 henkeä. 

Poliisille henkilöstöstrategia 

Poliisihallinnon henkilöstöstrategia vuosille 2006 – 2011 

vahvistettiin vuonna 2005. Poliisin vision mukaan Suomi 

on Euroopan turvallisin maa, jonka takeena on ammattitaitoinen, 

palvelualtis, luotettava, yhteistyöhakuinen 

ja tehokkaasti organisoitu poliisi. 

Poliisihallinnon strategiset valinnat ovat: 

• Poliisihallinnolle luodaan yhteiset arvot 

korostamaan poliisissa tehtävän työn perusasioita. 

• Poliisin yhteistoimintaa tehostetaan ja siten 

varmistetaan tehokas, palvelujen kysyntään ja 

resursseihin sovitettu joustava poliisitoiminta. 

• Esimiehistä valmennetaan tulosvastuullisia 

johtajia, joiden tuloksia myös mitataan. 

• Vahvalla peruskoulutuksella luodaan edellytykset 

erikoistumiskoulutukselle. 

• Työn haastavuus turvataan monipuolisilla 

toimenkuvilla, osaamisen arvioinneilla ja 

urasuunnittelulla. 

• Poliisin palkkausta ja palvelussuhteen ehtoja 

kehitetään joustavaksi organisaation ja yksilön 

tarpeet huomioiden. 

• Työsuojelussa ja työkyvyn ylläpidossa painotetaan 

yksilöllistä suunnittelua. 

• Naisten määrää esimiestehtävissä lisätään. 

Tuottavuutta tehostetaan 

Vuonna 2005 aloitettiin tuottavuusohjelmien valmistelu 

tuleville vuosille. Tarkoituksena sisäasiainministeriössä 

on toimintoja tehostamalla vähentää muuta kuin 

poliisihenkilöstöä. 

Toimintoja tehostetaan mm. organisaatiorakenteita 

parantamalla ja sähköistä asiointia kehittämällä. Lähivuosien 

laajaa eläkepoistumaa hyödynnetään siten, 

että vain osa avautuvista viroista täytetään. 

18 2005

Palkinto päihdetyöstä 

Päihdeasioiden koulutus- ja asiantuntijajärjestö Myllyhoitoyhdistys 

palkitsi sisäasiainministeriön poliisiosaston 

pitkäjänteisestä ja ennalta ehkäisevästä päihdetyöstä 

poliisihallinnossa. Palkinnon perusteluiden 

mukaan poliisi suhtautuu päihdetyöhön vakavasti, asiallisesti 

ja avoimesti. 

Poliisin päihdeohjelma koostuu päihdehaittojen ennalta 

ehkäisystä, varhaisesta puuttumisesta, kuntoutukseen 

ja hoitoon ohjaamisesta sekä seurannasta. 

PALKE käynnistyi 

Vuonna 2005 käynnistyi sisäasiainhallinnon palvelukeskushanke 

PALKE. Joensuussa sijaitsevaan palvelukeskukseen 

keskitetään talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluja 

koko sisäasiainministeriön hallinnonalalta. 

Samuli Tusasta Vuoden Poliisi 

Ylikonstaapeli Samuli Tusa Mäntän kihlakunnan poliisilaitokselta 

valittiin Vuoden Poliisiksi 2005. Tusa on perusteellinen 

omaisuusrikosten ja rikossarjojen selvittäjä. 

Vuonna 2005 Vuoden Poliisi valittiin 30. kerran. Säätytalossa 

marraskuussa järjestettyyn tilaisuuteen oli kutsuttu 

mukaan myös aikaisemmin valitut Vuoden Poliisit. 

Uusimuotoinen 

päällystökoulutus alkuun 

Poliisin perustutkinnon suoritti 345 opiskelijaa, joista 

22 suoritti ruotsinkielisen tutkinnon. Poliisin perustutkintokoulutukseen 

haki yhteensä 2 150 henkilöä, joista 

ruotsinkieliseen koulutukseen 85 henkilöä. Vuoden 

2005 aloituspaikkamäärä oli yhteensä 408. Suomenkielisessä 

koulutuksessa aloitti 383 opiskelijaa ja ruotsinkielisessä 

koulutuksessa 17 opiskelijaa. Sidosryhmien 

edustajille varattiin 6 paikkaa. Vuonna 2004 perustutkintokoulutuksen 

hakijamäärä oli 1 546. 

Poliisialipäällystön tutkintoja suoritettiin 45. Poliisialipäällystötutkintoon 

haki 219 henkilöä, joista ruotsinkieliseen 

koulutukseen oli 27 hakijaa. Poliisipäällystön 

tutkintoa suorittamaan haki 124 henkilöä, joista valittiin 

34. Valituista 5 on naisia. 

Poliisikoulussa aloitettiin uusi jatkokoulutus, poliisin 

erikoistumisopinnot. Tämä on tarkoitettu sellaisille 

vanhemmille konstaapeleille, joita kiinnostaa jatkokoulutus, 

mutta jotka eivät halua esimiehiksi. Koulutus on 

laajuudeltaan 30 opintoviikkoa ja se suoritetaan työn 

ohessa 3-6 vuoden aikana. Ensimmäiset 13 opiskelijaa 

aloittivat erikoistumisopinnot joulukuussa. 

Ensimmäiset uusimuotoisen poliisipäällystön tutkintokoulutuksen 

A-opinnot suoritettiin joulukuussa 

2005. Tutkinto koostuu nyt kahdesta jaksosta. Ensimmäinen 

jakso kestää puolitoista vuotta ja se järjestetään 

pääasiassa Poliisiammattikorkeakoulussa Espoon 

Poliisimiehistö 

Opiskelijat poisluettuina 

2001 2002 2003 2004 2005 

7 684 7 745 7 764 7 718 7 711 

Poliisin henkilöstön määrä 

2001 2002 2003 3004 2005 

Päälliköt 144 144 142 145 144 

Päällystö 615 627 635 633 651 

Alipäällystö 2 409 2 444 2 410 2 409 2 403 

Miehistö 4 516 4 529 4 577 4 532 4 513 

Opiskelijat 502 538 486 527 534 

Vartijat 405 4009 415 414 405 

Toimistotyöntekijät 1 557 1 578 1 579 1 565 1 559 

Muut 675 704 743 781 806 

Koko henkilöstö 10 822 10 974 10 988 11 005 11 016 

Poliisin henkilöstön keski-ikä 

2001 2002 2003 2004 2005 

Päälliköt 50,9 51,0 51,7 52,1 52,4 

Päällystö 48,4 48,4 48,0 47,8 47,7 

Alipäällystö 46,7 46,9 47,1 47,0 47,0 

Miehistö 38,4 38,2 38,0 37,8 37,6 

Opiskelijat 26,0 26,5 26,2 26,1 26,1 

Vartijat 41,7 42,0 42,0 42,7 43,1 

Toimistotyöntekijät 45,6 45,7 46,0 46,4 46,6 

Muut 42,8 43,1 43,3 43,3 43,8 

Henkilöstöryhmä 41,9 41,9 41,9 41,9 41,9 

2005 19

Otaniemessä. Toinen jakso suoritetaan työn ohessa 

pääasiassa kotipaikkakunnalla. Opetus koostuu lähi-, 

etä- ja itseopiskelusta ja se toteutetaan osin verkkoympäristöä 

hyväksikäyttäen. 

Opiskelija saa ensimmäisen jakson jälkeen todistuksen 

poliisipäällystön tutkinnon A-opintojen suorittamisesta, 

johon opiskelun voi halutessaan päättää. 

A-opinnot antavat kelpoisuuden komisarion ja rikoskomisarion 

virkoihin. B-opinnot suoritettuaan opiskelija 

valmistuu ammattikorkeakoulututkintoon, joka antaa 

kelpoisuuden ylempiin päällystön virkoihin. 

Ruotsinkielinen poliisipäällystötutkintokoulutus aloitettiin 

14 vuoden tauon jälkeen. Ensimmäisellä ammattikorkeakoulutasoisella 

ruotsinkielisellä poliisipäällystökurssilla 

opiskelee 14 henkilöä, joista yksi on nainen. 

Perheväkivaltaa tutkittiin 

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusyksikössä valmistui 

vuoden 2005 aikana useita poliisitoiminnan kannalta 

tärkeitä hankkeita, muun muassa poliisi ja perheväkivalta 

-tutkimus, helsinkiläisten turvallisuutta käsittelevä 

Helsinki!-tutkimus sekä kaksi selvitystä liiketoimintakiellon 

valvonnasta. 

Vuoden aikana aloitettiin myös muun muassa kansainvälinen 

suurtapahtumien turvallisuustutkimuksen 

koordinointihanke, kriisin ja kriisinhallinnan kenttätutkimushanke, 

tutkimus järjestyslain vaikutuksista, tutkimus 

poliisijohtamisen kehittämisestä sekä huumerikostorjunnan 

käsikirja -hanke. 

Koulutuslaki uudistui 

Laki ja asetus poliisikoulutuksesta tulivat voimaan 

15.5.2005. Uudistuneen lainsäädännön myötä pääsyvaatimukset 

poliisikoulutukseen muuttuivat. Aikaisemmin 

vaaditut 19 vuoden ikä ja varusmiespalveluksen 

suorittaminen poistuivat. Valintaperusteita muutettiin 

myös siten, että pituusvaatimus poistui. Hakijamäärät 

kasvoivatkin selkeästi vuoden aikana. 

Poliisioppilaitosten yhdistymiseen liittyvää valmistelutyötä 

jatkettiin oppilaitosten ja poliisin ylijohdon 

yhteisvoimin. Rakentaminen Poliisikoulun alueella Hervannassa 

Tampereella alkoi kesäkuussa. Alueelle rakennetaan 

muun muassa harjoitusalue koulutustiloineen ja 

kulissikaupunkeineen sekä uusi asuntola. Lisäksi entisiä 

tiloja laajennetaan ja saneerataan. 

Poliisimuseolla 

ensimmäinen näyttely 

Poliisimuseon ensimmäinen näyttely ”FINPOL05 -turvaa, 

tekniikkaa ja tutkintaa” avautui yleisölle syyskuussa 

museokeskus Vapriikissa Tampereella. Näyttely oli 

kolmiosainen: Turvaa teille juhlisti liikkuvan poliisin 75- 

vuotista historiaa. Varikolta tekniikkakeskukseen esitteli 

Poliisin tekniikkakeskuksen toimintaa 85 vuoden ajalta. 

Rikoksen jäljille puolestaan oli keskusrikospoliisin 

Rikosmuseon näyttely suomalaisesta rikollisuudesta 

keskiajalta nykypäivään. ■ 

Poliisin henkilöstön kuukausiansiot 

Keskiarvo 

2001 2002 2003 2004 2005 

Päälliköt 

Kiinteä palkka 4 194 4 473 4 694 4 903 5 120 

Kokonaisansio + lomaraha 4 580 4 890 5 142 5 375 5 592 

Päällystö 



Alipäällystö 



Miehistö 



Opiskelijat 



Vartijat 



Toimistotyöntekijät 



Muut 



20 2005

TALOUS 


• Poliisin valtakunnallinen taloussuunnittelujärjestelmä 

otetaan 

käyttöön. 

• Poliisitoimen rahoituksen 

jakomallia kehitetään edelleen 

syksyllä 2004 raporttinsa jättäneen 

työryhmän linjausten pohjalta. 

Poliisin menojen jakauma 2005 

% 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Poliisin budjettimääräraha vuodelle 2005 oli 

yhteensä 575,4 miljoonaa euroa. Määräraha 

kasvoi edellisestä vuodesta 3,8 %. Lisäksi 

käytössä oli vuodelta 2004 siirtyvää määrärahaa 38,5 

miljoonaa euroa. 

Vuonna 2005 lupapalveluiden ja muun maksullisen 

toiminnan tulot olivat yhteensä 39,6 miljoonaa euroa ja 

muun toiminnan tuotot 8,6 miljoonaa euroa. Maksullisen 

toiminnan tulot ja muut tuotot olivat yhteensä 48,2 

miljoonaa euroa. Kaikkiaan maksullisen toiminnan tuotot 

lisääntyivät edellisestä vuodesta 7,6 miljoonaa euroa 

eli 19,6 %. Lupapalvelujen ja maksullisen toiminnan 

tuotot kasvoivat 12,1%. 

Poliisin käytettävissä oleva kokonaisrahoitus eli 

määrärahat ja tuotot yhteensä olivat vuonna 2005 yhteensä 

661,9 miljoona euroa. Tässä on kasvua edellisestä 

vuodesta 5,6 %. 

Kokonaismenot 635 miljoonaa 

Poliisin kokonaismenot vuonna 2005 olivat 635,1 miljoonaa 

euroa. Tästä toiminnan menoja oli 615,4 ja investointeja 

19,7 miljoonaa euroa. Toiminnan kulut kasvoivat 

vuodesta 2004 oli 7,7 %. Investointien määrä lisääntyi 

14,7 % eli 3,4 miljoonaa euroa. 

Henkilöstökulujen osuus poliisin toimintamenoista 

oli 76 prosenttia eli 484,7 miljoonaa euroa. Tässä on 

kasvua edellisestä vuodesta 26,3 miljoonaa euroa eli 

6,1 %. Poliisin palkkajärjestelmän uudistus näkyi henkilöstökustannusten 

kasvussa. Kiinteät palkat kasvoivat 

5,6 %, lomakorvaukset 5,3 % ja työaikakorvaukset 

3 %. Ylityökorvauksia maksettiin 12,4 prosenttia enemmän 

kuin edellisenä vuonna. Ylityö- ja työaikakorvausten 

kasvu johtuu MM-kilpailujen ja Aasian katastrofin 

poikkeusjärjestelyistä. 

2005 21

Investoinnit kasvoivat 

Poliisin investoinnit kasvoivat vuodesta 2004 kaikkiaan 

14,7 % ja olivat yhteensä 19,7 miljoonaa euroa. Toimitilojen 

kalustamiseen käytettiin 0,8 miljoonaa euroa. 

Poliisin ajoneuvoja hankittiin kaikkiaan 9,1 miljoonalla 

eurolla ja atk- laitteita 5,8 miljoonalla eurolla. Muita investointeja 

tehtiin 4 miljoonan euron verran. 

Toiminta ja talous tasapainossa 

Toimitilakustannukset 33 miljoonaa 

Poliisin toimitilakustannukset olivat lähes 33 miljoonaa 

euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 4,8 % eli 1,5 

miljoonaa euroa. Toimitilakustannukset koostuvat 29,3 

miljoonan euron vuokrista sekä LVIS-kuluista ja kiinteistöpalveluiden 

ostosta. 

Palvelujen ostot kasvoivat edellisestä vuodesta 

21,4 % ja olivat vuonna 2005 yhteensä 56,5 miljoonaa 

euroa. Eniten lisääntyivät poliisin IT-palveluiden ostot, 

jotka kasvoivat 38,8 % edellisestä vuodesta ja olivat 

24,4 miljoonaa euroa. Henkilöstöpalvelujen ostot kasvoivat 

11,8 % ja asiantuntija-, tutkimus- ja koulutuspalvelujen 

ostot 36,9 %. Ajoneuvojen korjaus- ja kunnossapitopalveluiden 

ostot kasvoivat 14,3 %. 

Muut kulut olivat 24 miljoonaa euroa, joka kasvoi 21,4 

prosenttia. Matkustuskulut vuonna 2005 olivat 10,8 miljoonaa 

euroa. Henkilöstölle maksettavat korvaukset pienenivät 

22,7 % ja olivat yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. 

Poliisin toiminta mitoitettiin vuonna 2005 hieman talousarviossa 

myönnettyä määrärahaa laajemmaksi. 

Tällä haluttiin tehostaa poliisin käyttöön osoitettujen 

määrärahojen käyttöä ja pienentää seuraavalle vuodelle 

siirtyvän määrärahan osuutta. Tämä toteutettiin kohdentamalla 

edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa 

poliisin operatiiviseen toimintaan. 

Poliisin toiminta ja talous toteutui vuonna 2005 

tulossopimusten mukaisesti. Rahoituksen kokonaiskäytössä 

oli eroa budjetin ja toteutuman välillä 2,4 

prosenttia. Erityisesti poliisin suurimman kuluerän eli 

henkilöstökulujen suunnittelu oli tarkkaa ja vuonna 

2005 toteutuneet henkilöstökulut olivat 0,5 prosenttia 

budjetoitua pienemmät. 

Vuoden 2005 tuotot yhteensä olivat 29,7 % budjetoitua 

suuremmat. Lupapalveluiden tuotot kasvoivat 15,6 % 

eli ne ylittivät budjetin 4,9 miljoonalla eurolla. Passien 

myynti kasvoi eniten, koska kansalaiset hankkivat nykyisiä 

halvempia passeja arvioitua enemmän ennen uuden 

biometrisen passin käyttöönottoa. Yhteistoiminnan tuotot 

olivat 6,8 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat, 

mikä osin johtuu MM-kisojen turvajärjestelyjen kulujen 

kierrättämisestä yhteisrahoituksen tulolajin kautta. 

Avainprosessit uudistettiin 

Poliisin kokonaiskustannukset olivat vuonna 2005 yhteensä 

683,5 miljoonaa euroa. Määrä kasvoi edellisestä 

vuodesta 6,7 %. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Poliisin avainprosessien kustannusjakauma 

2003 – 2005 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rikostorjunnan kustannukset 2003 – 2005 

poliisin tietoon tullutta ja selvitettyä 

rikosta kohden, euroa 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

22 2005

Poliisin avainprosessit uudistettiin vuoden 2005 

alusta. Uusiksi avainprosesseiksi määriteltiin valvonta, 

hälytystoiminta, rikostorjunta, lupapalvelut ja muut tehtävät. 

Suurin muutos vanhoihin avainprosesseihin verrattuna 

oli, että ennalta estävän toiminnan avainprosessista 

luovuttiin ja se siirrettiin pääasiassa rikostorjunnan 

ja valvonnan avainprosesseille. 

Poliisin avainprosesseista rikostorjunnan kokonaiskustannukset 

olivat suurimmat eli 44,4 % kokonaiskustannuksista. 

Rikostorjunnan kustannukset olivat 303,7 

miljoonaa euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 

12,7 %. Toiseksi suurin oli valvonta, jonka osuus oli 

32,1 % eli 219,5 miljoonaa euroa. Hälytystoiminnan 

kustannukset olivat vuonna 2005 yhteensä 63,6 miljoonaa 

euroa. Poliisin hälytystoiminta pieneni 3,9 %, 

mikä johtuu hälytyspäivystyksen siirtymisestä hätäkeskuksiin. 

Lupapalveluiden kokonaiskustannukset olivat 

51,3 miljoonaa euroa ja poliisin muiden tehtävien kustannukset 

45,4 miljoonaa euroa. 

Poliisitoiminnan kokonaiskustannukset asukasta 

kohden kasvoivat vuonna 2005 edellisestä vuodesta 

6,4 % ja olivat 130,73 euroa henkeä kohti. 

Rahanjaosta ehdotus 

Poliisin toimintamäärärahan valtakunnallisista jakoperusteista 

tehtiin ehdotus vuonna 2005. Ehdotuksen 

mukaan rahoitussuunnittelu on osa poliisin suunnittelua. 

Jakoperusteet otettiin käyttöön vuoden 2006 rahoituskehyksiä 

valmisteltaessa. 

Poliisihallinnon talouden ja toiminnan suunnitteluun 

kehitettiin uutta järjestelmää, joka on tarkoitus saada 

valmiiksi vuoden 2006 aikana. Uuteen järjestelmään on 

tarkoitus sisällyttää poliisin keskeisimmät taloussuunnittelun 

prosessit, joita ovat muun muassa toiminta- ja 

taloussuunnittelu, talousarvioesitykset, talousennusteet, 

kustannuslaskenta ja maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus. 

■ 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Poliisin hälytystoiminnan kustannukset 

euroa tehtävää kohden 2003 – 2005 

 

 

 

 

 

 

 

Poliisin investoinnit 2003 – 2005 

 

miljoonaa euroa 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Poliisin kokonaisrahoitus 2003 – 2005 

 

miljoonaa euroa 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Poliisitoiminnan kokonaiskustannus 

asukasta kohden 2003 – 2005 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

euroa/asukas 

 

 

 

2005 23

SAMMANDRAG PÅ SVENSKA 

Polisen år 2005 

Polisen skötte sina uppgifter med goda resultat 2005. 

Den allmänna ordningen och säkerheten var utmärkt 

och resultaten av brottsbekämpningen förbättrades. 

I slutet av året 2004 inträffade tsunamikatastrofen 

i Asien. Tusentals människor omkom till följd av en jättevåg 

som orsakades av en jordbävning i Sydostasien. 

Bland de saknade fanns 178 finländare. Att identifiera 

offren för olyckan och transportera hem dem tog hela 

året i anspråk. Det blev världens mest omfattande 

identifikationsoperation genom tiderna och också i Finland 

var polisen i stor utsträckning sysselsatt med att 

genomföra polisundersökningen, utredningen av dödsorsaken 

och hemtransporten av de avlidna. 

Världsmästerskapstävlingarna i friidrott arrangerades 

i augusti i Helsingfors. Polisen hade till uppgift att 

bistå tävlingsarrangörerna med att garantera säkerheten 

och att se till att tävlingarna kunde genomföras 

störningsfritt. Säkerhetsarrangemangen fick oväntat 

stor uppmärksamhet eftersom det just före tävlingarna 

inträffade en rad förödande attentat utförda av själmordsbombare 

i London. Säkerhetsarrangemangen 

fungerade ändå bra under VM-tävlingarna Helsingfors. 

Polisförvaltningen hade sammanlagt 11 016 anställda 

2005. Polisens totala personalmängd 2005 var 11 

personer flera än 2004. 

Antalet poliser 2005 var 7 711 med undantag av studerande. 

Jämfört med 2004 sjönk antalet med 7 poliser. 

Andelen kvinnor av hela polismanskapet var 933 

d.v.s. 11,32 procent. Andelen steg något jämfört med 

året innan. Andelen kvinnliga chefer var 1,33 procent, 

andelen kvinnor av befälet 4,86 procent, av underbefälet 

5,85 procent och av manskapet 13,99 procent. 

Andelen poliser jämfört med invånarantalet i Finland 

fortsatte att sjunka något. År 2005 fanns det 678 

personer per polis medan motsvarande siffra 2004 var 

675 personer. 

Grundexamen för polis avlades av 345 studerande 

och 22 av dem avlade en svenskspråkig examen. 

Polisunderbäfelsexamen avlades av 45 personer 

och polisbefälsexamen av 68. 

Utbildning för svenskspråkig polisbefälsexamen 

inleddes efter en paus på 14 år. På den första svenskspråkiga 

polisbefälskursen på yrkeshögskolnivå studerar 

14 personer. 

Anslag i budgeten 

575,4 miljoner euro 

Anslaget för polisen i budgeten för 2005 var sammanlagt 

575,4 miljoner euro. Anslaget ökade med 3,8 procent 

jämfört med året innan. Dessutom disponerades ett anslag 

på 38,5 miljoner euro som överförts från 2004. 

Resursläget hos polisen var fortfarande ansträngt. 

Under året bereddes införandet av en ny modell för fördelningen 

av pengar till polisen enligt inrikesminister 

Kari Rajamäkis riktlinjer. 

Tillsynen över att polisens verksamhet är lagenlig 

utvecklades under 2005. Polisens länsledning har ökat 

och systematiserat inspektionerna vid polisinrättningarna 

i synnerhet när det gäller tvångsmedel som används 

i samband med förundersökning. 

I slutet av året infördes ett övervaknings- och rättsskyddssystem 

för så kallade hemliga tvångsmedel 

som en del av beredningen av en revidering av lagstiftningen 

om förundersökning. Undersökningen av dödsfall 

hos personer som tagits i förvar av polisen på grund 

av berusning utvecklades så att åklagarmyndigheterna 

kopplas till undersökningen. 

24 2005

Polisen gjorde flera hembesök 

Antalet larmuppdrag ökade liksom året innan. Drygt en 

miljon larmuppdrag utfördes 2005. Ökningen jämfört 

med året innan var cirka 28 400 larmuppdrag. Polisen 

gjorde flera hembesök. Polisen gjorde cirka 81 200 hembesök 

vid larm och av dem gällde 17 130 familjevåld. 

Polisens genomsnittliga beredskapstid på nationell 

nivå i samband med brådskande larmuppdrag av klass 

A var 12,1 minuter, vilket är något sämre än året innan. 

Längst tid tog det för polispatrullerna i Lapplands län 

(17,3 min.) och Östra Finlands län (14,8 min.) att hinna 

fram. I Helsingfors hann polisen fram på 8 minuter. 

Nödcentralsreformen som började för fem år sedan 

blev klar 2005. I samband med reformen ersattes polisens 

alarmeringscentraler och de nödcentraler som 

drevs av kommunerna med gemensamma statliga 

nödcentraler som tar hand om alla brådskande nödsamtal 

till polisen, räddningsväsendet och social- och 

hälsovårdsväsendet. 

Den automatiska 

trafikövervakningen ökar 

Trafiksäkerheten låg enligt trafiksäkerhetsindex på 

samma nivå som året innan. Indexvärdet var 136 d.v.s. 

detsamma som året innan. Enligt förhandsuppgifter 

dog 366 personer i trafiken 2005 medan motsvarande 

siffror för 2004 var 370. Antalet olyckor som ledde till 

skador var sammanlagt 6 967, vilket är 459 mera än för 

ett år sedan. 

De automatiska trafikövervakningskamerorna som 

upprätthålls av polisen 2005 fotograferade sammanlagt 

38 372 fortkörningar. Antalet nästan tredubblades jämfört 

med året innan. Då upptäckte övervakningskamerorna 

13 841 fortkörningar. 

I slutet av 2005 hade polisen tillgång till 40 automatiska 

övervakningskameror. Sammanlagt är 900 

kilometer vägavsnitt kameraövervakade. Det finns 11 

mobila enheter för automatisk hastighetskontroll. 

Kampen mot terrorism 

intensifierades 

Trots att det för närvarande inte finns någon större 

risk för terroristdåd i Finland, måste beredskapen att 

bekämpa terrorism vara hög på nationell nivå. Utbildningen 

och utrustningen av polisgrupper som också är 

specialiserade på bekämpning av terrorism fortsatte. 

Polislagen och bestämmelserna om handräckning 

mellan polisen och försvarsmakten reviderades utgående 

från att bekämpa terrorism. Polisens handlingsplaner 

för bekämpning av terrorrelaterade brott är 

uppdaterad. Övervakningen av utlänningar inom landet 

effektiviserades och blev mera målinriktad bland annat 

genom att polisen fick en ny anvisning om övervakningen 

av utlänningar i december 2005. 

Ekonomiska brott 

bekämpades effektivt 

Till polisens kännedom kom 784 000 brott 2005, vilket 

är något färre än året innan (cirka 788 000 brott 2004). 

Till polisens kännedom kom sammanlagt något över 

Antal larmuppgifter 

2001 2002 2003 2004 2005 

Berusade personer 92 225 93 400 90 328 104 988 103 457 

Störande beteende och skadegörelse 87 006 88 637 88 161 92 675 91 766 

Transportuppgifter 57 239 56 709 57 236 57 561 57 000 

Larmuppgifter med hembesök av polis 55 126 59 896 63 888 74 208 81 207 

Trafikfylleri 50 724 51 711 54 609 59 350 54 875 

Skadegörelse 25 779 22 363 21 280 21 248 22 079 

Alla larmuppgifter 922 322 927 943 940 029 998 469 1 026 875 

- Larmuppgifter av klass A* 33 563 29 795 25 241 22 941 25 079 

Källa: Polisens resultatdatasystem 

* Utvecklingen av antalet brådskande larmuppgifter av klass A beror på en justering av anvisningarna 

om statistikföring. 

Benämningarna i indelningen av larmuppgifter motsvarar inte direkt brottsbenämningarna. 

2005 25

Polismanskap 

Frånräknat studerande 

2001 2002 2003 2004 2005 

7 684 7 745 7 764 7 718 7 711 

eller väntade på att bli undersökta av polisen eftersom 

polisen undersökte flera ekonomiska brott under året 

än det antal nya brott som kom in. Den genomsnittliga 

undersökningstiden för ekonomiska brott som under 

flera år har blivit längre och längre förkortades under 

året, men är fortfarande mycket lång. Det belopp som 

polisen har återvunnit av ekonomiska brott var större 

2005 än någonsin tidigare. 

En av de viktigaste åtgärderna för att effektivisera 

bekämpningen av ekonomiska brott 2005 var att inrätta 

en enhet för förbehandling av ekonomiska brott i huvudstadsregionen. 

Enheten för bekämpning av svart utländsk arbetskraft 

som inrättades vid centralkriminalpolisen 2004 fick 

större personal 2005. Enheten hade 17 anställda 2005 

och med de resurserna lyckades enheten mycket effektivt 

ingripa i användningen av svart utländsk arbetskraft. 

529 200 strafflagsbrott (året innan 540 800), av vilka cirka 

355 600 klarades upp under året (året innan 351 680). 

Graden uppklarade brott fortsatte att stiga. Antalet 

uppklarade egendomsbrott steg till 39,6 procent (37,3 

procent år 2004) och 67,2 procent av strafflagsbrotten 

(inklusive trafikbrott) klarades upp (65 procent år 2004). 

Bekämpning av ekonomiska brott var ett prioriterat 

insatsområde för polisen 2005 då polisen fick ett stort 

antal nya utredare av ekonomiska brott. 

Resultaten i kampen mot ekonomiska brott var goda 

Antalet ekonomiska brott som anmäldes till polisen 

låg ungefär på samma nivå som året innan. Däremot 

minskade antalet ekonomiska brott som undersöktes 

Samarbetet effektiviserades 

Samverkan mellan polisen, tullen och gränsbevakningsväsendet 

(PTG) rationaliserades och intensifierades. 

Beredning av en gemensam lagstiftning för PTG-myndigheterna 

inleddes 2005. Expertgruppen utredde också 

hur kostnaderna som förorsakas av myndigheternas 

samverkan skall fördelas. 

Narkotikabrottsligheten som fortsatte att öka ännu 

i början av 2000-talet har slutat öka under de senaste 

åren och till och med börjat peka neråt. Antalet grupper 

inom den organiserade brottsligheten har också 

slutat öka trots att antalet medlemmar som ingår i 

grupperna har ökat. 

Brott som kommit till polisens kännedom 

2001 2002 2003 2004 2005 

Alla brott 747 705 740 202 762 553 787 837 784 188 

Strafflagsbrott frånräknat trafik- och narkotikabrott 346 496 350 932 352 270 339 854 324 108 

Egendomsbrott 286 837 289 496 289 128 273 895 257 714 

Grova brott mot individ 3 271 3 369 3 246 3 460 3 253 

Fall av ekonomiska brott som undersöks 

eller väntar på undersökning (inte antalet brott) 1 902 2 245 2 425 1 983 1 823 

Narkotikabrott 14 904 13 851 15 105 14 496 14 358 

Grova narkotikabrott 858 762 747 579 560 

Trafikbrott 155 065 155 463 171 022 186 443 190 803 

Källa: Polisens resultatdatasystem 

26 2005

Den främsta metoden att bekämpa organiserad 

brottslighet, att metodiskt definiera och välja ut regionala, 

nationella och internationella bekämpningsobjekt 

har, enligt utvärderingar som har gjorts både nationellt 

och på EU-nivå, visat sig vara en effektiv metod. Åren 

2001 – 2005 valdes sammanlagt 156 regionala och 15 

nationella objekt. 

DNA-registreringen ökade. Antalet registrerade i 

DNA-registret har ökat från knappt 4 000 personer (år 

2001) till drygt 32 000 personer. Under samma period 

har antalet personträffar ökat markant. 

Biometriska pass tillverkades 

De sista praktiska åtgärderna genomförs för att biometriska 

pass skall kunna utfärdas. Polisinrättningarna 

fick en omfattande nationell utbildning med anknytning 

till passen. 

En övergripande utvecklingsplan för elektronisk 

kommunikation utformades. Enligt planen utvecklar 

polisen sina elektroniska tjänster framför allt med tanke 

på tillståndsförvaltningen. 

Försök med alkolåsövervakad körrätt började genomföras 

i Finland i juli 2005. Personer som har gjort 

sig skyldiga till rattfylleri kan i stället för att få ovillkorligt 

körförbud anhålla om att få delta i försöket med alkolåsövervakad 

körrätt. Polisen kan utfärda ett alkolåskörkort 

som ger körrätt endast i ett fordon som anges i körkortet 

och under en viss prövotid i Finland med undantag 

av landskapet Åland. 

Polisen förberedde sig för 

EU-ordförandeskapet 

Polisens förberedelser inför Finlands EU-ordförandeperiod 

fortsatte och intensifierades 2005. 

Polisens prioriterade insatsområden var bland annat 

att förbättra informationsbytet och det operativa 

samarbetet mellan brottsbekämpande myndigheter, 

bekämpning av terrorism och genomförande av EU:s 

narkotikastrategi. 

Europeiska unionens samarbete i rättsliga och inrikes 

frågor fortsatte aktivt. Inom EU behandlades bland 

annat genomförande av principen om tillgång till information, 

lagring av teleidentifieringsuppgifter, utveckling 

av brottsbekämpning som bygger på krimnalunderrättelseverksamhet 

samt utarbetandet av en riskanalys 

för den organiserade brottsligheten. ■ 

2005 27

Sisäasiainministeriö 

Poliisiosasto 

Pl 26, 00023 Valtioneuvosto 

Puhelin (09) 16001 

www.poliisi.fi

POLIISIN VUOSIKERTOMUS.indd

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?