showtanssin notkeat tähdet - Poliisi
showtanssin notkeat tähdet - Poliisi
showtanssin notkeat tähdet - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
maahanmuuttoasioiden ammattilehti 2/2008<br />
MONITORI<br />
Ksenia Ivanova ja Anna Drozdova<br />
Showtanssin <strong>notkeat</strong> <strong>tähdet</strong><br />
➤ s.30<br />
Vammaisuus ei estä hyvää elämää ➤ s. 25<br />
Kansalaisuus tuo turvaa ➤ s. 38<br />
<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
Pääkirjoitus<br />
Sisällys<br />
Työperusteisen maahanmuuton<br />
edistäminen ja kehittäminen<br />
Sisäasiainministeriön johdolla<br />
on ryhdytty selvittämään<br />
keinoja edistää ja kehittää<br />
työperusteista maahanmuuttoa.<br />
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat<br />
muodostavat yhteiskunnalle<br />
yhden tavan selvitä paremmin<br />
työvoiman ikääntymisestä ja muista<br />
toimintaympäristön haasteista.<br />
Tulee kuitenkin muistaa, että maahanmuuttajat<br />
eivät ole vain ongelman<br />
ratkaisun välineitä. Heistä tulee<br />
osa yhteiskuntaa.<br />
● ● ●<br />
Työvoiman maahanmuuton edistämiseksi<br />
ja kehittämiseksi sisäasiainministeriö<br />
kokoaa toimenpideohjelman,<br />
jossa määritellään eri<br />
toimijoiden, kuten viranomaisten,<br />
työelämän osapuolien, työnantajien<br />
ja rekrytointifirmojen roolit, vastuut<br />
ja yhteiset pelisäännöt. Samalla<br />
selvitetään esitettyjen toimenpiteiden<br />
rahoitustarvetta ja eri rahoituslähteiden<br />
mahdollisuudet kustantaa<br />
niitä. Kaiken kaikkiaan yhteisiä toimintatapoja<br />
haetaan koko ulkomaisen<br />
työvoimaan liittyville prosessille<br />
aina lainsäädännöstä ja yhteisistä<br />
pelisäännöistä opastukseen ja tutkintojen<br />
tunnustamiseen.<br />
Tavoitteena on niin ikään työvoiman<br />
liikkumista koskevan yhteistyön<br />
lisääminen erityisesti EUmaiden,<br />
lähialueiden sekä muiden<br />
Suomen kannalta merkittävien työvoiman<br />
lähtömaiden kanssa. Maahanmuuttopoliittisessa<br />
ohjelmassa<br />
mainitaan sopimusperusteisen yhteistyön<br />
mahdollisuus. ESR kehittämisohjelmien<br />
kautta tuetaan työperäistä<br />
maahanmuuttoa edistäviä<br />
hankkeita erityisesti eurooppalaisella<br />
tasolla laatimalla kansallinen vetovoimastrategia,<br />
jonka tarkoitus on<br />
lisätä Suomen tunnettuutta ja houkuttelevuutta<br />
maahanmuuttomaana.<br />
Lisäksi kehitetään maahanmuuttajien<br />
opastusjärjestelmä.<br />
● ● ●<br />
Työntekijän oleskelulupajärjestelmää<br />
selkeytetään siten, että oleskelulupaan<br />
sisältyy työnteko-oikeus,<br />
ja saatavuusharkinnasta luovutaan<br />
asteittain. Poikkihallinnollinen työryhmä<br />
käy yhdessä työmarkkinajärjestöjen<br />
kanssa parhaillaan keskustelua<br />
tulevan järjestelmän tavoitteista<br />
ja keskeisistä linjauksista.<br />
Tavoitteena on saada työntekijän<br />
oleskelulupajärjestelmä paremmin<br />
vastaamaan tarvetta lisätä ulkomaisen<br />
työvoiman maahanmuuttoa<br />
ja vetovoimaisuutta, sillä voimassa<br />
oleva työntekijän oleskelulupajärjestelmä<br />
ei ole toiminut halutulla<br />
tavalla. Keskeisin syy toimimattomuuteen<br />
on ollut sääntelyn<br />
tulkinnanvaraisuus, joka yhdistettynä<br />
hakemusten vireillepanomenettelyn<br />
moninaisuuteen on aiheuttanut<br />
viiveitä hakemusten käsittelyssä.<br />
Olemassa oleva järjestelmä<br />
ei myöskään ole vastannut alkuperäistä<br />
tarkoitustaan: työvoiman saatavuusharkinnan<br />
nojalla työvoimatoimistoissa<br />
hylätään hyvin vähän<br />
hakemuksia – monilla ammattialoilla<br />
ei ollenkaan. Lisäksi poikkeukset<br />
saatavuusharkinnasta ovat käytännössä<br />
muodostuneet pääsääntöiseksi<br />
työnteon perusteeksi.<br />
● ● ●<br />
Työvoiman maahanmuuton edistäminen<br />
asettaa haasteita laittoman<br />
maahanmuuton ja ihmiskaupan torjunnalle.<br />
Sisäasiainministeriössä on<br />
käynnissä hanke yhteistyön ja tietojenvaihdon<br />
kehittämiseksi veroviranomaisten<br />
ja ulkomaalaisasioita<br />
hoitavien viranomaisten välillä. Tavoitteena<br />
on selvittää, mitä lainsäädäntömuutoksia<br />
viranomaisten yhteistoiminnan<br />
kehittäminen ja tiedonvaihdon<br />
esteiden poistaminen<br />
talousrikosohjelman toteuttamiseksi<br />
edellyttää. Tarkennettu toimintasuunnitelma<br />
määrittelee kattavasti<br />
jatkossa toteutettavat ihmiskaupan<br />
vastaiset toimenpiteet Suomessa.<br />
Tarkennettu toimintasuunnitelma<br />
pohjautuu edeltäjänsä tavoin ihmisoikeusperustaiselle<br />
ja uhrikeskeiselle<br />
lähestymistavalle. Siinä kiinnitetään<br />
erityistä huomiota haasteelliseksi<br />
osoittautuneeseen uhrien tunnistamiseen.<br />
Toimintasuunnitelma<br />
on tarkoitus hyväksyä valtioneuvostossa<br />
kevään 2008 aikana. g<br />
Pentti Visanen<br />
Ylijohtaja<br />
Lue lisää sivuilla 18–20.<br />
Kung fun taitaja tahtoo tähdeksi<br />
Ramin Sohrab on näyttelijä, esiintyjä, stuntman ja taistelulajien<br />
taitaja. Talent-kisasta tuttu mies opettaa akrobaattista kung fua ja<br />
haaveilee suomalaisen action-elokuvan tekemisestä.<br />
Markus Sommers<br />
Tuomo Tarvas<br />
Pääkirjoitus ja Korpak ............................................................................ 2<br />
Vuoden pakolaisnainen arvostaa elämää......................................... 4<br />
Adrian Soton kolumni ........................................................................... 5<br />
AJANKOHTAISTA<br />
Stefan Wallin: Palvelujen sujuttava molemmilla kielillä ................ 6<br />
Ulrik auttaa rikosten uhreja ................................................................. 8<br />
Maahanmuuttohallinto sähköistyy ..................................................... 9<br />
Maahanmuuttajat puuttuvat julkishallinnosta ................................10<br />
TYÖELÄMÄ<br />
Orion tarvitsee kansainvälisiä osaajia ..............................................12<br />
Marjat talteen metsistä.........................................................................15<br />
Vietnam vie työvoimaa ........................................................................16<br />
Unkarista osaajia Suomeen ................................................................17<br />
Monikulttuurisia kohtaamisia synnytysosastolla ..........................21<br />
KUNTAKUULUMISIA<br />
Pohjanmaalla työllistyy ........................................................................22<br />
KOTOUTUMINEN<br />
Best buddies tutustuttaa terveitä ja vammaisia............................26<br />
”Valkoista keppiä en käytä” ..............................................................27<br />
KANSAINVÄLISYYS<br />
Ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma tarkentui ..............28<br />
Uutta eurooppalaista valtiota juhlittiin maaliskuussa...................29<br />
URHEILUA<br />
FunkUssa tanssitaan progressiivisesti..............................................30<br />
RASISMI<br />
Ulkoministeri Stubb: rasismia ei voi hyväksyä ..............................33<br />
TUTKITTUA<br />
Sosiaalialalla kulttuurierot huomioon .............................................34<br />
Opettajat ovat avainasemassa rasismikeskusteluissa ................35<br />
KOHTAAMISIA<br />
Rachid Zaitri rakentaa uskontojen välistä yhteyttä .....................37<br />
KULTTUURI<br />
Turussa juhlittiin kansalaisuuden saamista.....................................38<br />
Kulttuuria selkosuomella.....................................................................41<br />
Kansainvälinen yhdistys toimii lähellä ihmisiä ..............................43<br />
ETNO<br />
Moninaisuus on ETNOn vahvuus ......................................................42<br />
Nykyinen toimikausi päättymässä ...................................................43<br />
Korpak<br />
TURVAAN TULLEET<br />
Sudan on YK:n kokeilukenttä ...........................................................44<br />
Töitä ei saa ilman kielitaitoa ..............................................................45<br />
Lue lisää sivuilta 25–27.<br />
HALLINNOSSA TAPAHTUU<br />
Varsinais-Suomi sai uuden ohjelman ..............................................46<br />
Viron työmarkkinoilta käy virta ulospäin......................................... 47<br />
Koulutusta ja kuntoutusta vammaisille<br />
Ali Reza Alizadeh käyttää tietokonetta jaloillaan. Näppäimistö<br />
tottelee vasenta jalkaa ja hiiri oikeaa. Alizadeh opiskelee<br />
Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa, jossa vammaisille<br />
maahanmuuttajille on tarjolla valmentavaa ja kuntouttavaa<br />
koulutusta.<br />
Seuraavassa numerossa:<br />
LYHYESTI<br />
Laulukilpailun voittaja selvillä ...........................................................48<br />
Maahanmuuttokirjasto avasi ovensa ...............................................50<br />
Kirjastosta poimittua............................................................................51<br />
Maailma saapuu kylään.......................................................................52<br />
Uusia julkaisuja .....................................................................................53<br />
Lukemista ja levyjä .............................................................................. 54<br />
Lukijapalaute .........................................................................................55<br />
Sarjakuva ................................................................................................56<br />
Käsittelemme maahanmuuttohallinnon uudistuksia.<br />
Lisäksi paneudumme opetukseen ja koulutukseen.<br />
Jaani Föhr<br />
Pääkirjoitus ja keskeisimmät artikkelit löytyvät suomeksi, ruotsiksi,<br />
englanniksi ja venäjäksi monitorin kotisivulta osoitteesta<br />
www.monitori-lehti.fi<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
<br />
<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
Kansalaisuusilmoituksella<br />
kiire<br />
Suomen kansalaisuuslaki uudistui<br />
1.6.2003 ja mahdollisti<br />
kaksoiskansalaisuuden<br />
saamisen. Laissa annettiin viiden<br />
vuoden määräaika Suomen kansalaisuuden<br />
takaisin ottamiseksi<br />
niille, jotka olivat sen menettäneet<br />
ottamalla toisen maan kansalaisuuden.<br />
Myös entisen ja nykyisen<br />
Suomen kansalaisen jälkeläinen<br />
on voinut saada Suomen kansalaisuuden<br />
ilmoituksesta, vaikka<br />
hänellä ei kansalaisuutta koskaan<br />
olisi ollut. Nyt kansalaisuusilmoituksen<br />
määräaika on menossa<br />
umpeen. Ilmoitus on laitettava vireille<br />
viimeistään 31.5.2008. Tämän<br />
jälkeen Suomen kansalaisuuden<br />
saaminen ulkomailla asuvalle<br />
entiselle Suomen kansalaiselle ja<br />
hänen jälkeläiselleen ei enää ole<br />
mahdollista.<br />
KOLU M N I<br />
Jos asenteet eivät muutu, talousjuna hidastuu<br />
Adrián Soto<br />
Suomen Pakolaisapu valitsi Sambeau Sam-Koskitantereen vuoden<br />
pakolaisnaiseksi.<br />
Sinnikäs<br />
pakolaisnainen<br />
Teksti Sanna Ala-Seppälä<br />
Kuva Olli-Pekka Härmä<br />
Vaikeita asioita kokenut<br />
Sambeau Sam-Koskitanner<br />
rakastaa kotimaataan<br />
ja elämää. Nainen on hyvä esimerkki<br />
siitä, kuinka sinnikkyydellä<br />
pääsee eteenpäin.<br />
Vuoden pakolaisnaiseksi valittu<br />
Sam-Koskitanner, 29, ilahtui<br />
kuullessaan hänelle myönnetystä<br />
nimityksestä. Hän uskoo, että tunnustuksen<br />
avulla rohkaistaan myös<br />
muita pakolaisia jaksamaan.<br />
– Olen hyvä esimerkki selviytymisestä.<br />
Pakolaisuus ei ole este<br />
hyvälle elämälle ja tulevaisuudelle,<br />
hän toteaa.<br />
Sam-Koskitanner on kotoisin<br />
Kambodzhasta. Hän joutui pakenemaan<br />
Kambodzhan ja Thaimaan<br />
rajamaiden viidakkoon, kun kotimaassa<br />
alkoi olla turvatonta.<br />
– Niistä ajoista minulla on surullisen<br />
vahvat muistot, hän hiljenee.<br />
Tyttö joutui kantamaan paljon<br />
vastuuta siihen saakka, kunnes<br />
perhe pääsi Punaisen ristin<br />
ja YK:n hallinnoimalle pakolaisleirille.<br />
Suomeen hän tuli vuonna<br />
1988.<br />
– Meidän yhteiskunnassamme<br />
mentiin nuorena naimisiin<br />
ja perustettiin perhe. Kun sitten<br />
9-vuotiaana tulin Suomeen, sain<br />
kuulla olevani vielä lapsi. Kotimaassa<br />
minua kohdeltiin nuorena<br />
aikuisena.<br />
Vuodenajat tärkeitä<br />
Suomi tuntui aluksi pelottavalta.<br />
Hän oli kuullut, että kaduilla<br />
kulkee jääkarhuja ja taivaalta putoaa<br />
jäälohkareita. Aikaa myöten<br />
hän tottui maahan.<br />
Erityisen paljon nainen pitää<br />
vuodenajoista.<br />
– Olen huomannut, ettei syksyn<br />
ja talven harmaus ole pahasta,<br />
sillä niiden avulla osaan arvostaa<br />
kevättä ja kesää. Sitä voi verrata<br />
myös omaan elämääni: ilman<br />
vaikeita kokemuksiani en osaisi arvostaa<br />
elämää, hän pohtii.<br />
Vuoden pakolaisnainen viihtyy<br />
metsän keskellä olevassa kodissaan<br />
Muurlan Kaukolassa. Nainen työskentelee<br />
khmerin kielen tulkkina,<br />
opastaa Suomeen tulleita uusia pakolaisia<br />
ja luennoi pakolaisuudesta<br />
eri tahoille.<br />
Tulevaisuudensuunnitelmiakin<br />
hänellä on.<br />
– Minulla on haave, että voisin<br />
jonakin päivänä palvella suomalaisia<br />
Arkadianmäeltä, hän paljastaa.<br />
g<br />
Pakolaiskiintiön<br />
kohteet selvillä<br />
Suomen pakolaiskiintiö on<br />
tänä vuonna edellisvuoden<br />
tapaan 750 henkilöä.<br />
Suomi vastaanottaa 300 irakilaista<br />
pakolaista ensisijassa Syyriasta.<br />
Thaimaasta otetaan myanmarilaisia<br />
ja niin sanottuja urbaanipakolaisia<br />
yhteensä 200. Urbaanipakolaiset<br />
ovat Thaimaassa uudelleensijoittamista<br />
odottavia eri kansalli-<br />
Lähtömaahanke<br />
etenee<br />
Suomessa ulkomaisen työvoiman<br />
tarve on ilmeinen.<br />
– Unionin alueella liikkuvuus<br />
tapahtuu vapaasti. Unionin<br />
ulkopuolelta suomalainen työntekijä<br />
rekrytoi kenet rekrytoi. Siihen<br />
ei valtiota tarvita väliin, hallitusneuvos<br />
Eero Koskenniemi sisäasiainministeriöstä<br />
sanoo.<br />
Valtio joutuu kuitenkin pohtimaan,<br />
onko sillä uudessa tilanteessa<br />
roolia ja millainen rooli on.<br />
Sisäasiainministeriön vetämässä<br />
ministeriöiden välisessä lähtömaahankkeessa<br />
selvitetään, minkälaisia<br />
viranomaisyhteistyömuotoja<br />
kolmansien maiden kanssa voitaisiin<br />
käyttää ulkomaisen työvoiman<br />
maahanmuuton edistämiseksi ja<br />
suuksia edustavia pakolaisia.<br />
Kongolaisia pakolaisia otetaan<br />
Ruandasta 150. Lisäksi hätätapauksia<br />
otetaan vastaan 100. Hätätapauksiin<br />
sisältyvät kansainvälisen<br />
rikostuomioistuimen ja Jugoslavian<br />
kansainvälisen rikostuomioistuimen<br />
uudelleen sijoittamista<br />
tarvitsevat todistajat.<br />
minkälaisia viranomaistoimenpiteitä<br />
se edellyttäisi Suomelta.<br />
– Pohdimme, mitä yhteistyö<br />
ja potentiaaliset lähtömaat voisivat<br />
olla. Keskustelemme myös aivovuodosta,<br />
eettisestä rekrytoinnista,<br />
kotoutumisesta ja maahanmuuttokehitysaspekteista.<br />
Työryhmä kuulee eri osapuolia,<br />
kuten työnantajien, työntekijöiden,<br />
maahanmuuttajien, valtion ja muiden<br />
eri tahojen edustajia.<br />
– Näin saamme selville myös<br />
muiden näkemyksen asiasta, Koskenniemi<br />
jatkaa.<br />
Hankkeen määräaika päättyy<br />
syyskuun lopussa, jonka jälkeen<br />
työryhmä antaa oman työskentelynsä<br />
osalta loppuraportin.<br />
Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste<br />
putosi helmikuussa 6,4 prosenttiin.<br />
Reilun prosentin lasku vuoden aikana<br />
on merkittävä parannus, ja pitkästä aikaa<br />
Suomi on EU-maiden työttömyystilastojen<br />
keskiarvon paremmalla puolella. EU:<br />
n 27 jäsenmaan keskiarvo on 7,7 prosenttia.<br />
Hyvä näin.<br />
Olemme kuulleet, että Suomen taloudella<br />
menee todella hyvin. Talouskasvulle on ennustettu<br />
tälle vuodelle 2,9 prosentin vauhtia,<br />
se on edelleen hyvä.<br />
Ruusuinen kuva ei kuitenkaan ole kaikkien<br />
todellisuutta. Maahanmuuttajat, joiden<br />
määrä alkaa olla jo lähes kolme prosenttia väestöstä,<br />
ovat edelleen kaukana hedelmäpuutarhasta.<br />
Työministeriön viimeisimmän selvityksen<br />
mukaan maahanmuuttajista joka<br />
neljäs on työtön, eli määrä on moninkertainen<br />
kantaväestöön verrattuna. Jos työtä vailla<br />
oleviin lisätään kaikki kurssilaiset, nousee<br />
todellinen luku lähelle 50 prosenttia.<br />
l l l<br />
Kaikki työnantajat eivät toki suhtaudu torjuvasti<br />
maahanmuuttajiin. Pääkaupunkiseudulta<br />
löytyy muutamia aloja, joilla muualta<br />
tullut työvoima näyttelee merkittävää osaa.<br />
Esimerkiksi Helsingin bussiliikenteen kuljettajista<br />
kolmasosa on maahanmuuttajia. Toinen<br />
esimerkki on SOL-siivouspalvelu, jonka<br />
työntekijöistä joka neljäs on muualta tullut.<br />
Lisäksi yksi kokonainen taloussegmentti, rakennustoiminta,<br />
alkaa olla maahanmuuttajien<br />
varassa. Mutta rakennusalalta ei ole olemassa<br />
luotettavia lukuja, koska suuri osa työntekijöistä<br />
on vuokratyövoimaa, joka sukkuloi<br />
Suomen ja Baltian välillä.<br />
Kannattaa mainita, että rakennustoiminta<br />
on merkittävä tekijä, kun mitataan talouskasvua.<br />
Jos katsotaan tarkemmin, voidaan<br />
löytää kaksi hyvin keskeistä toimintaaluetta,<br />
joiden panos näkyy suoraan talousindeksissä.<br />
Molemmissa kohteissa muualta<br />
saapunut työvoima tekee leijonan osan työpanoksesta.<br />
Ensimmäinen on Olkiluoto 3<br />
-ydinvoimalan rakentaminen. Olkiluodon<br />
2 700 työntekijästä peräti 1 800 tulee muualta,<br />
suurin ryhmä Puolasta. Toinen esimerkki<br />
on Turun Aker Yardin telakka, jossa tehdään<br />
suuria risteilyaluksia. Telakalla työskentelee<br />
ainakin 2 000 työläistä, joista yli puolet on<br />
Baltian maista tai Puolasta.<br />
Nämä kolme kohdetta, rakennusala, ydinvoima<br />
ja telakat, ovat suomelle tärkeitä, mutta<br />
tällä hetkellä näiden alojen työntekijät eivät<br />
maksa veroa tai sosiaaliturvamaksuja Suomeen.<br />
Toisin sanoen tällä politiikalla voi tulla<br />
hyvää jälkeä vain lyhyellä tähtäimellä. Se ei<br />
pelasta Suomea pitkällä aikavälillä.<br />
l l l<br />
Samaan aikaan meillä on työttömiä, joita<br />
työantajat eivät halua. He eivät ymmärrä,<br />
että Suomen maassa on työvoimareservi,<br />
joka on käytettävissä. Monet työnantajat<br />
toistavat toistamistaan, että eivät voi palkata<br />
maahanmuuttajia, koska nämä eivät hallitse<br />
Agricolan kieltä.<br />
Sekä SOL ja HKL näyttävät esimerkkiä<br />
siitä, että kaikkialla ei tarvita Suomen kielen<br />
maisterinpapereita.<br />
Nuorista maahanmuuttajista työttömänä<br />
on useampi kuin joka neljäs. On paljon<br />
somali-, venäläis- ja irakilaistaustaisia nuoria,<br />
jotka ovat käyneet läpi suomalaisen koulujärjestelmän.<br />
Heidän kielitaidossaan ei ole<br />
vikaa, mutta silti he eivät pääse sisään työelämään.<br />
Syitä on vain yksi. Työantajien ennakkoluulot.<br />
Suomi on ollut etnisesti ja kulttuurisesti<br />
homogeeninen maa. Mutta nyt, kun<br />
maan väestö ikääntyy kovaa vauhtia, tilanne<br />
on muuttumassa. Työantajien täytyisi ymmärtää,<br />
että meillä on edessä win–win -tilanne.<br />
Jos maahanmuuttajat kelpasivat työelämään,<br />
siitä hyötyisi työantajien ja -tekijöiden<br />
lisäksi koko Suomi. Ainoa mitä tarvitaan<br />
on, että työnantajat – julkinen sektori<br />
mukaan luettuna – vapauttaisivat itsensä<br />
ennakkoluuloista.<br />
Työelämän kautta myös integroituminen<br />
yhteiskuntaan tapahtuu paljon sujuvammin.<br />
Jos Saksassa, Australiassa, USA:ssa tai Brasiliassa<br />
integroituminen kestää 3–5 vuotta,<br />
miksi sen Suomessa täytyy viedä toistakymmentä<br />
vuotta?<br />
monitori<br />
www.monitori-lehti.fi<br />
<br />
<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
AJANKOHTAISTA<br />
Harrastukset nopeuttavat sopeutumista<br />
Ruotsin kielen osaamisvaatimuksesta ei voi joustaa<br />
maahanmuuttajienkaan kohdalla, koska palvelujen on sujuttava<br />
molemmilla kielillä, ministeri Stefan Wallin vaatii. Kielikysymyksestä<br />
huolimatta Wallin uskoo maahanmuuttajien määrän lisääntyvän<br />
korkeissa virkamiespesteissä.<br />
Teksti Tuomo Tarvas<br />
Kuva Pekka Sipola<br />
Kulttuuri- ja urheiluministeri<br />
Stefan Wallin uskoo,<br />
että maahanmuuttajataustaisten<br />
henkilöiden määrä korkeissa<br />
virkamiestehtävissä kasvaa tulevaisuudessa.<br />
Tällä hetkellä uussuomalaisia<br />
on viroissa vielä melko<br />
vähän. Ylenemistä ovat hidastaneet<br />
muun muassa asenteet<br />
ja riittämätön suomen ja ruotsin<br />
kielen taito.<br />
Wallin pitää tulevaisuuden näkymiä<br />
valoisina.<br />
– Meillä alkaa olla ensimmäinen<br />
maassamme koulutettujen sukupolvi,<br />
jolle kielitaitovaatimukset eivät<br />
ole ylivertaisia, hän toteaa.<br />
Moni maahanmuuttaja toivoo,<br />
ettei ruotsin kielen osaamista vaadittaisi<br />
pakollisena valtion ja kunnan<br />
työsuhteissa, jos hakija osaa<br />
hyvin suomea, englantia sekä jotain<br />
kolmatta kieltä, kuten venäjää,<br />
viroa tai somalia. Perusteluina<br />
he esittävät, että monikulttuurisissa<br />
kaupungeissa esimerkiksi<br />
englannilla pärjää työssä paremmin<br />
kuin ruotsilla. Lisäksi suomen<br />
ja ruotsin sujuva oppiminen<br />
vie enemmän aikaa.<br />
RKP:tä edustava Wallin ei halua<br />
vähentää ruotsin kielen painoarvoa.<br />
– En oikein pidä kysymyksenasettelusta,<br />
koska siinä asetetaan<br />
vastakkain maamme kaksi kansalliskieltä.<br />
Kielilaki on kielineutraali<br />
ja tältä osin suomi ja ruotsi ovat<br />
samalla viivalla. Hallinnon ja palvelujen<br />
on sujuttava molemmilla<br />
kielillä, Wallin toteaa.<br />
Kielitaitovaatimusta ei pidä<br />
kuitenkaan käyttää aseena hakijaa<br />
vastaan, jos viran täyttäminen<br />
ei edellytä tietyn kielen hallitsemista.<br />
Ministeri muistuttaa, että moni<br />
maahanmuuttaja valitsee kotoutumisen<br />
ruotsin kielellä etenkin<br />
ruotsinkielisellä rannikolla.<br />
– Länsi-Uusimaa ja Etelä-Pohjanmaa<br />
ovat esimerkkejä seuduista,<br />
joilla kotoutuminen on sujunut<br />
hyvin ruotsiksi. Jotkut kunnat tarjoavat<br />
mahdollisuuden oppia ruotsin<br />
kieltä, mutta useimmat kunnat<br />
tarjoavat vain suomea. Nyt pitäisi<br />
kysyä, voisimmeko parantaa<br />
maahanmuuttajien kotoutumismahdollisuuksia<br />
ruotsin kielellä,<br />
Wallin toteaa.<br />
Liikunta<br />
edistää tasa-arvoa<br />
Urheilu- ja kulttuuriharrastusten<br />
lisääminen on tärkeä keino nopeuttaa<br />
uussuomalaisten sopeutumista.<br />
Urheilupuolella on perustettu<br />
seuroja, joihin on etsitty nimenomaan<br />
maahanmuuttajataustaisia<br />
lapsia ja nuoria.<br />
Stefan Wallinin mukaan paras<br />
ratkaisu on se, että tuetaan maahanmuuttajien<br />
omia joukkueita mutta<br />
samalla autetaan heidän menemistään<br />
mukaan olemassa olevaan seuratoimintaan.<br />
Wallin pitää omissa<br />
joukkueissa toimimista hyvänä<br />
kotoutumisen alkuvaiheessa, mutta<br />
yleisesti ottaen liikunta on hänen<br />
mielestään hyvin avointa ja tasa-arvoista<br />
toimintaa.<br />
– Jako sukupuolen tai iän mukaan<br />
liittyy yleensä fyysiseen vahvuuteen.<br />
Sitä voi perustella, lajista<br />
riippuen, turvallisuuden tai mielekkyyden<br />
näkökulmasta. Terveysliikunnassa<br />
on kuitenkin hyvin mahdollista<br />
olla jakamatta harrastajia<br />
iän tai sukupuolen mukaan, Wallin<br />
toteaa.<br />
Ministerillä ei ole patenttiratkaisua<br />
siihen, miten maahanmuuttajia<br />
saataisiin enemmän liikuntaharrastusten<br />
pariin.<br />
– Se on yksittäisten ihmisten<br />
ratkaistavissa ja asennekysymys.<br />
Maahanmuuttajakulttuuria<br />
Helsingin ulkopuolelle<br />
Etnisten vähemmistöjen omaa<br />
kulttuuritoimintaa on tällä hetkellä<br />
eniten suurissa kaupungeissa,<br />
erityisesti pääkaupunkiseudulla.<br />
Wallinin mukaan maahanmuuttajien<br />
omat kulttuuritapahtumat<br />
ja -harrastukset ovat lisääntymässä<br />
myös muualla.<br />
– Keskisuurissa ja pienissä kaupungeissa<br />
on kulttuuritoimintaa,<br />
jota myös opetusministeriö tukee<br />
esimerkiksi taiteen ja nuorisotyön<br />
avustuksin.<br />
Wallinin mukaan Suomi on vähemmistökulttuuripoliittisen<br />
linjansa<br />
mukaan sitoutunut edistämään<br />
maahanmuuttajien suomen ja<br />
ruotsin kielen oppimista sekä suomalaisen<br />
elämän tuntemusta.<br />
– Samaan aikaan tarjoamme<br />
mahdollisuuden oman kielen ja<br />
kulttuurin ylläpitämiseen. Vahva<br />
oma kulttuuri-identiteetti on jokaisen<br />
oikeus. Lisäksi hyvä äidinkielen<br />
hallinta voi auttaa myös<br />
uuden kielen oppimisessa, Stefan<br />
Wallin kertoo.<br />
Nuoret uteliaita uusista<br />
kulttuureista<br />
Euroopassa vietetään tänä vuonna<br />
kulttuurienvälisen vuoropuhelun<br />
teemavuotta. Tapahtumalista<br />
on pitkä ja monipuolinen. Toukokuun<br />
alussa päättyi nuorille tarkoitettu<br />
postikortin suunnittelukilpailu<br />
Kulttuurista monimuotoisuutta<br />
ja 12.–18. toukokuuta<br />
vietettiin valtakunnallista museoviikkoa.<br />
– Jos viitataan tietyn kielen kielitaidon puutteeseen, vaikka kieltä ei virassa tarvittaisikaan, kyseessä voi olla syrjintä, Stefan Wallin toteaa.<br />
– Länsi-Uusimaa ja<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
ovat esimerkkejä<br />
seuduista, joilla<br />
kotoutuminen<br />
on sujunut hyvin<br />
ruotsiksi.<br />
Kesäkuun loppuun saakka<br />
käynnissä on lisäksi Mikä ihmeen<br />
uussuomalainen -kirjoituskilpailu.<br />
Kilpailussa haetaan suomalaisten<br />
ajatuksia kulttuurien välisestä<br />
vuorovaikutuksesta. Pääpalkinto<br />
on 2 000 euroa.<br />
Stefan Wallin oli avaamassa teemavuotta<br />
viime joulukuussa. Wallin<br />
pitää teemavuotta ja sen tavoitteita<br />
tärkeinä. Suomessa pääosiin<br />
on nostettu lapset ja nuoret.<br />
– Uskomme lasten ja nuorten<br />
kykyyn, rohkeuteen ja uteliaisuuteen<br />
tutustua kulttuureihin ja nähdä<br />
vuoropuhelun rikkaus. Teemavuoden<br />
ohjelmassa korostuu kulttuurienvälinen<br />
vuoropuhelu taiteen<br />
ja kulttuurin keinoin sekä hyvien<br />
käytäntöjen jakaminen, ministeri<br />
toteaa. g<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
<br />
<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
Väkivaltarikosten määrä on noussut viime vuosien aikana Suomessa. Julkisuudessa korostetaan<br />
usein, että yhä useampi niistä on ulkomaalaistaustaisten tekemä, mutta myös rikoksen uhri on<br />
monesti ulkomaalaistaustainen.<br />
Tukea rikoksen uhreille<br />
– Luottamuksen rakentaminen vie aikansa, sillä osalla maahanmuuttajista on monista eri syistä vaikeuksia luottaa viranomaisiin<br />
ja muihin toimijoihin, projektivastaava Peter Kariuki sanoo.<br />
Teksti ja kuva Tuula Ainasoja<br />
Rikosuhripäivystyksen Ulrik-projekti<br />
toimii ulkomaalaistaustaisten<br />
uhrien<br />
auttamiseksi useilla kielillä. Viime<br />
vuonna toimintansa aloittanut<br />
projekti on Rikosuhripäivystyksen<br />
kehittämishanke. Sillä pyritään<br />
varmistamaan, että RIKUssa<br />
löytyy osaamista myös ulkomaalaistaustaisten<br />
uhrien auttamiseksi.<br />
Projektivastaava Peter Kariuki<br />
tähtää siihen, että maahanmuutta-<br />
jat tavoittavat RIKUn palvelut nykyistä<br />
paremmin.<br />
– Se merkitsee sitä, että monikulttuurisuuteen<br />
liittyvää työtaitoa<br />
kehitetään RIKUn sisällä.<br />
Resursseja vahvistetaan palkkaamalla<br />
lisää työntekijöitä. Lisäksi<br />
kehitämme uusia palvelumuotoja<br />
joista esimerkkinä internetissä<br />
suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi<br />
toimiva RIKUnet.<br />
Auttavan puhelimen rinnalla on<br />
helmikuusta lähtien ollut help line<br />
-puhelinpalvelu, josta saa neuvoja<br />
englanniksi ja viimeistään syksyllä<br />
myös venäjäksi.<br />
Hankkeen tavoitteena on rekrytoida<br />
RIKUun myös maahanmuuttajataustaisia<br />
vapaaehtoisia.<br />
– Tietyissä tapauksissa omakielinen<br />
tukihenkilö on todella tärkeä.<br />
Kyse ei välttämättä ole kielitaidosta,<br />
vaan muualta tulleen<br />
voi olla helpompi lähestyä ja luoda<br />
luottamuksellinen suhde, kun palvelua<br />
antaa toinen maahanmuuttaja,<br />
vuonna 1996 Keniasta Suomeen<br />
opiskelemaan päätynyt Kariuki<br />
tähdentää.<br />
RIKUn kautta rikosuhrit voivat<br />
saada maksutta henkilökohtaisen<br />
tukihenkilön. Tukihenkilö<br />
on tarvittaessa mukana rikosilmoituksen<br />
tekemisessä, poliisitutkinnassa<br />
ja oikeusapu- ja asianajotoimistossa<br />
sekä muissa rikosasiaan<br />
liittyvissä tilanteissa. Usein<br />
rikoksen uhri pelkää vastapuolen<br />
kohtaamista, jolloin hän voi pyytää<br />
tukihenkilön mukaan oikeuden<br />
istuntoihin.<br />
Luottamus ja tieto omista<br />
oikeuksista avaintekijöitä<br />
Rikosuhripäivystyksen tukihenkilöt<br />
ja puhelinpäivystäjät tekevät vapaaehtoistyötä<br />
ammattilaisten ohjauksessa.<br />
RIKUn toiminnanjohtaja<br />
Petra Kjällman huomauttaa, että<br />
vapaaehtoisuus ja laadukkuus eivät<br />
ole toistensa vastakohtia.<br />
– Työ rikosuhrien parissa on<br />
erittäin vaativaa vapaaehtoistyötä,<br />
jonka laadun takaa ammatillinen<br />
ohjaus ja vapaaehtoisten työntekijöiden<br />
hyvä koulutus. Siihen<br />
asiakkaamme voivat luottaa, Petra<br />
Kjällman sanoo.<br />
Peter Kariuki korostaa ulkomaalaistaustaisten<br />
rikosten uhrien<br />
parissa tehtävässä työssä muitakin<br />
luottamukseen liittyviä tekijöitä,<br />
joihin Ulrik-projektissa pyritään<br />
tarttumaan.<br />
– Haluamme muistuttaa asiakasta<br />
siitä, että me emme ole viranomaisia,<br />
vaan teemme yhteistyötä<br />
poliisin, kunnan tai muun<br />
viranomaistahon kanssa. Monista<br />
eri syistä osalla maahanmuuttajista<br />
on vaikeuksia luottaa viranomaisiin<br />
ja muihin toimijoihin.<br />
Siksi luottamuksen rakentaminen<br />
vie aikansa, vaikka RIKU<br />
on tunnettu kolmannen sektorin<br />
toimijana.<br />
Kariukin huomioiden mukaan<br />
osalla maahanmuuttajista on liian<br />
vähän tietoa omista oikeuksistaan,<br />
vaikka hänestä ne ovat yksi<br />
tärkeimmistä maahanmuuttajan<br />
kotoutumisen avaimista. Saatetaan<br />
esimerkiksi pelätä, että rikosilmoituksen<br />
tekeminen voisi aiheuttaa<br />
hankaluuksia viranomaisten<br />
kanssa ja ehkä jopa maasta karkotuksen.<br />
– Maahanmuuttajille pitäisi<br />
tehdä heti orientoitumisvaiheessa<br />
selväksi, että Suomen oikeuslaitos<br />
perustuu individualistisille<br />
oikeuksille. Meidän oikeusjärjestelmämme<br />
on rakennettu suojaamaan<br />
henkilön oikeuksia, eikä<br />
maahanmuuttajan oma kulttuuritausta<br />
poista oikeutta tehdä rikosilmoitus<br />
esimerkiksi perheväkivallasta.<br />
Perheväkivaltaa enemmän<br />
kuin rasismia<br />
Suurin ryhmä Ulrik-projektin kautta<br />
tukea hakevista ovat väkivaltarikosten<br />
uhrit, joista useimmat ovat<br />
kokeneet fyysistä väkivaltaa lähipiirin<br />
ihmissuhteissa.<br />
– Yllätyimme, että rasististen<br />
rikosten uhrit eivät olleetkaan suurin<br />
asiakasryhmämme, vaan perhe-<br />
ja lähiväkivallan uhrit aivan<br />
kuten kantaväestön keskuudessakin.<br />
Seuraavaksi suurin ryhmä<br />
ovat muut pahoinpitelyjen uhrit<br />
ja kolmantena uhkailua ja häirintää<br />
kokeneet henkilöt, Peter Kariuki<br />
selvittää.<br />
Kynnys rikosilmoituksen tekemiseen<br />
on usein korkea. Esimerkiksi<br />
perheväkivallan uhrilla voi kestää<br />
useita vuosia ennen kuin hän<br />
uskaltaa soittaa RIKUuun. Neuvojen<br />
ja tuen tarve ei riipu niinkään<br />
rikoksen laadusta vaan pikemminkin<br />
rikoksen uhrin henkilökohtaisesta<br />
tilanteesta. Uhriksi joutuminen<br />
saattaa horjuttaa itsetuntoa ja<br />
herättää pelon ja turvattomuuden<br />
tunteita. Toisaalta joskus henkilö<br />
ei edes itse tiedosta olevansa rikoksen<br />
uhri.<br />
– Rikosuhripäivystykseltä täytyy<br />
löytyä erityisosaamista esimerkiksi<br />
ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi.<br />
Usein hän on myös itse<br />
osallisena rikollisessa toiminnassa<br />
esimerkiksi asiapaperiväärennöksessä,<br />
rajan ylityksessä tai<br />
vastaavaa, jolloin avun hakeminen<br />
on vieläkin vaikeampaa, Petra<br />
Kjällman sanoo ja tähdentää, että<br />
ihmiskauppa on pääasiassa järjestäytynyttä<br />
rikollisuutta, jolloin<br />
työturvallisuusriskit on aina erityisesti<br />
huomioitava.<br />
Peter Kariukin mukaan sekä viranomaisten<br />
että kolmannen sektorin<br />
työntekijöiden valmius kohdata<br />
ja tunnistaa ihmiskaupan uhreja<br />
on melko vähäinen.<br />
– Vihdoinkin on hyväksytty,<br />
että ihmiskauppa on ilmiö myös<br />
Suomessa, ja uhrien määrä on lisääntymässä.<br />
Minusta on tärkeää,<br />
että RIKUn työntekijöillä on tietoa<br />
erilaisista konsultointimahdollisuuksista<br />
auttaa ihmiskaupan uhreja<br />
ja kykyä arvioida turvallisuustekijät,<br />
ja se tehtävä kuuluu vakituiselle<br />
henkilöstöllemme, Peter<br />
Kariuki sanoo ja korostaa, että<br />
tälläkin saralla yksi Rikosuhripäivystyksen<br />
tärkeä resurssi on<br />
tiivis yhteistyö viranomaisten ja<br />
muiden uhreja kohtaavien tahojen<br />
kanssa. g<br />
Rikosuhripäivystys (RIKU)<br />
on kuuden järjestön ja<br />
kirkkohallituksen vuonna 1994<br />
käynnistämä yhteishanke.<br />
Toiminnan koordinointi siirtyi<br />
2008 vuoden alussa Suomen<br />
Punaiselta Ristiltä Suomen<br />
Setlementtiliitolle. RIKU tarjoaa<br />
tukea ja neuvoja rikoksen<br />
uhreille ja heidän läheisilleen<br />
sekä uhrin asiassa todistaville.<br />
Lisätietoja: www.<br />
rikosuhripaivystys.fi ja www.<br />
ulrik.fi<br />
Kohti<br />
paperitonta<br />
päätöksentekoa<br />
Pian maahanmuuttaja voi seurata<br />
hakemuksensa käsittelyä internetissä.<br />
Teksti Hanna Lukkari<br />
Vuoden päästä hakemuspinot eivät enää kuormita Maahanmuuttoviraston<br />
ja muiden maahanmuuttoasioiden parissa<br />
työskentelevien virkamiesten pöytiä. Tuolloin UMA<br />
eli eri viranomaisten yhteinen, sähköinen asiankäsittelyjärjestelmä<br />
korvaa ulkomaalaisrekisterin.<br />
UMA-järjestelmässä käsitellään kansalaisuus-, oleskelulupa- ja<br />
turvapaikkahakemukset sekä maastapoistamis- ja turvaamisasiat.<br />
Myös asiakas voi panna hakemuksiaan vireille sähköisesti.<br />
UMA säästää sekä hakijaa että virkamiehiä moninkertaiselta<br />
työltä, kun kukin tieto tallennetaan vain kerran. Nykyisin esimerkiksi<br />
henkilötiedot voi joutua raapustamaan usealle eri lomakkeelle.<br />
Vauhtia käsittelyyn<br />
Käsittelyaikojen lyhentäminen ja asiakaspalvelun terästäminen<br />
ovat UMA:n selkeimpiä, ulospäin näkyviä tavoitteita. Esimerkiksi<br />
oleskelulupahakemusten käsittely nopeutuu, kun ulkomailla vireille<br />
pannut hakemukset saadaan nopeasti käsittelyyn. Nykyisin<br />
edustustoihin jätetyt hakemukset lähetetään Maahanmuuttovirastoon<br />
kuriiriteitse, mikä saattaa kestää viikkoja.<br />
Uutta on myös, että asiakas voi seurata hakemuksensa käsittelyn<br />
etenemistä internetin välityksellä sekä antaa palautetta hakemuksensa<br />
käsittelyn päätyttyä. Hakijan ja käsittelijän välinen<br />
viestinvaihto helpottuu ja kaikki asiaan liittyvät viestit tallentuvat<br />
hakemuksen yhteyteen.<br />
– Mitä läpinäkyvämmäksi toiminta saadaan, sitä nopeampaa,<br />
tehokkaampaa, yhdenmukaisempaa ja laadukkaampaa palvelu on,<br />
ja sitä luotettavammaksi se myös koetaan, Maahanmuuttoviraston<br />
tietohallintojohtaja Vesa Hagström painottaa.<br />
UMA on poikkihallinnollinen järjestelmä. Sillä on noin 40<br />
käyttäjäryhmää, joista keskeisimpiä ovat Maahanmuuttovirasto,<br />
edustustot ulkomailla, poliisi, Rajavartiolaitos, työvoimatoimistot<br />
ja hallinto-oikeudet.<br />
UMA otetaan käyttöön vuoden 2009 aikana. Kaikki käyttäjät<br />
koulutetaan tehtäviinsä hyvissä ajoin ennen tätä.<br />
– Parhaillaan menossa on turvapaikka- ja kansalaisuusprosessien<br />
toteutustyö, kertoo projektipäällikkö Jouko Salonen. g<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
<br />
<br />
monitori<br />
www.monitori-lehti.fi
”Norja on hyvä esimerkki maasta,<br />
joka on onnistunut paikkaamaan työvoimapulaa<br />
värväämällä ulkomailta työntekijöitä.”<br />
Koulutuspäällikkö Atanas Aleksovskia ihmetyttää, miksi muualta tulevat kelpaavat työntekijöiksi eri aloille, mutta Suomessa jo asuvilla kielitaitoisilla maahanmuuttajilla<br />
on edelleen suuria ongelmia omassa maassa hankitun ammatillisen pätevyyden tunnistamisessa.<br />
Muissa Pohjoismaissa maahanmuuttajat saavat erityiskohtelua työnhaussa<br />
Suomen julkinen sektori<br />
häviää rekrytointikilvassa<br />
Julkisen hallinnon parempipalkkaiset virat<br />
eivät hevin avaudu maahanmuuttajille<br />
maassamme. Sen sijaan muualta<br />
muuttaneita korkeasti koulutettuja eri alojen<br />
asiantuntijoita riittää bussikuskin, siivoojan<br />
ja ravintola-alan tehtäviin. Onko meillä varaa<br />
heittää resursseja hukkaan?<br />
Teksti ja kuva Tuula Ainasoja<br />
Työnantajilta puuttuu edelleen<br />
valmiutta kohdata muista<br />
kulttuureista tulevia ennakkoluulottomasti,<br />
joten vuodesta<br />
2004 voimassa ollut yhdenver-<br />
taisuuslaki ei pure. Laissa kielletään<br />
muun ohella etniseen ja kansalliseen<br />
alkuperään, kieleen sekä uskontoon<br />
perustuva syrjintä työelämässä ja<br />
myös koulutuksessa. Asenteet istuvat<br />
tiukassa ja pysäyttävät kehityksen<br />
junnaamaan paikallaan.<br />
– Suomessa ei ole rohkeutta ottaa<br />
askelta eteenpäin. Työmarkkinoille<br />
olisi tulossa maahanmuuttajia,<br />
tai mieluummin sanoisin todella<br />
päteviä kuntalaisia, vaikka he<br />
eivät olekaan ’täällä Pohjan tähden<br />
alla’ syntyneitä, sanoo vuonna<br />
1992 silloisen Jugoslavian alueelta<br />
pakolaisena Suomeen muuttanut<br />
Atanas Aleksovski.<br />
Sarajevossa opettajaksi ja musiikin<br />
maisteriksi kouluttautuneen<br />
Aleksovskin työura Suomessa ei ole<br />
aivan tyypillinen. Vahtimestarina,<br />
siivoojana ja muissa hanttihommissa<br />
sinnitellyt mies eteni Tampereen<br />
ammattiopiston koulutuspäälliköksi<br />
vuonna 2005. Siihen<br />
on tarvittu hänen mukaansa sekä<br />
onnea että uurastusta.<br />
Aleksovski muistuttaa, että<br />
useimmilla maahanmuuttajilla on<br />
korkea motivaatio tehdä työtä, saada<br />
palkkaa ja maksaa veroa. Itsellään<br />
hänellä riittää intoa osallistua<br />
myös yhteiskuntapoliittisiin tehtäviin.<br />
Hän on Tampereen kaupungin<br />
kunnanvaltuuston jäsen ja Etnisten<br />
suhteiden neuvottelukunnan varapuheenjohtaja.<br />
Lisäksi hän on mukana<br />
useissa maahanmuuttajien koulutukseen<br />
liittyvissä ja yhdenvertaisuutta<br />
edistävissä työryhmissä.<br />
Valtion toimittava<br />
tienviitoittajana<br />
Atanas Aleksovskin mielestä kysymys<br />
on ennen muuta siitä, halutaanko<br />
maahanmuuttajalle antaa<br />
mahdollisuus osoittaa osaamistaan.<br />
Kantaväestön keskuudessa työttömyysluvut<br />
ovat kuuden prosentin<br />
paikkeilla, maahanmuuttajista<br />
työttöminä on yli kaksikymmentä<br />
prosenttia. Heistä osa on korkeasti<br />
koulutettuja.<br />
– Herää kysymys, kumpi on<br />
työnantajalle tärkeämpää, etninen<br />
tausta vai osaaminen.<br />
Aleksovski uskoo, että tällä menolla<br />
julkinen sektori tulee kärsimään<br />
eniten, kun kilpailu työvoimasta<br />
kiristyy.<br />
– Tampereen kaupunki on menossa<br />
hyvään suuntaan maahanmuuttajien<br />
työllistämisessä, mutta<br />
paljon on vielä tehtävissä. Minusta<br />
valtion pitäisi näyttää esimerkkiä<br />
siinä, että korkeassakin virassa voisi<br />
olla ulkomaalaistaustainen henkilö,<br />
Aleksovski kiteyttää.<br />
Aleksovskin huomioiden mukaan<br />
maahanmuuttajien on oltava<br />
monin verroin parempia kuin suomalaiset<br />
sukujuuret omaavan henkilön,<br />
muuten työpaikkaa ei heru,<br />
vaikka pätevyysvaatimukset täyttyisivätkin.<br />
– Maahanmuuttajat ovat tervetulleita<br />
harjoittelijoiksi julkisellekin<br />
sektorille, mutta kun heidät<br />
pitäisi työllistää, halukkuus loppuu<br />
saman tien. En tarkoita, että<br />
ihmisen pitäisi saada töitä koska<br />
hän on maahanmuuttaja, mutta<br />
se ei saa myöskään olla työllistymisen<br />
este.<br />
Suomessa ulkomaalaistaustainen<br />
työnhakija ei voi saada etnisen<br />
taustansa vuoksi bonuspisteitä kuten<br />
muissa Pohjoismaissa.<br />
Norjassa panostetaan<br />
tulijoihin<br />
Myös Norjassa tilastot osoittavat,<br />
että kielellinen ja ammatillinen pätevyys<br />
ei takaa etnisestä taustasta<br />
riippumatonta yhdenvertaista kohtelua<br />
työnhakutilanteessa. Toisaalta<br />
maan ennestään alhaiset työttömyysluvut<br />
ovat edelleen laskusuunnassa,<br />
ja se on vaikuttanut positiivisesti<br />
maahanmuuttajienkin työllistymiseen.<br />
Ensimmäisen sukupolven<br />
maahanmuuttajista työttömiä<br />
työnhakijoita oli vuoden 2007 viimeisellä<br />
neljänneksellä 4,4 prosenttia,<br />
kun vuotta aikaisemmin heitä<br />
oli vielä kuusi prosenttia. Valtaväestön<br />
keskuudessa työttömyysprosentti<br />
laski samaan aikaan 1,8 prosentista<br />
1,3 prosenttiin.<br />
– Kuten luvut osoittavat, maahanmuuttajaväestö<br />
on aliedustettuna<br />
työelämässä. Tiedämme myös,<br />
että maahanmuuttajilla on usein<br />
vaikeuksia löytää koulutustaan vastaavaa<br />
työtä. Sukupuoli, alhainen<br />
koulutustaso ja oleskeluajan pituus<br />
Norjassa ovat tärkeitä osatekijöitä,<br />
mutta myös syrjintä voi selittää<br />
maahanmuuttajien työllistymisen<br />
epätasa-arvoa, arvelee Norjan<br />
Työvoimaministeriön integraatioja<br />
moninaisuusosaston pääjohtaja<br />
Barbro A Bakken.<br />
Norjassa käynnistettiin tänä<br />
vuonna kaksivuotinen pilottiprojekti,<br />
jonka avulla pyritään parantamaan<br />
länsimaiden ulkopuolelta<br />
tulevien maahanmuuttajien<br />
työnsaantimahdollisuuksia julkishallinnossa.<br />
Tasa-arvoa positiivisella<br />
erityiskohtelulla<br />
– Tavoitteenamme on varmistaa,<br />
että maahanmuuttajilla ja heidän<br />
jälkeläisillään on tasaveroiset<br />
mahdollisuudet, ja että he pääsevät<br />
mahdollisimman varhaisessa<br />
vaiheessa Norjan työmarkkinoille<br />
ja osallisiksi yhteiskuntaan, Barbro<br />
A Bakken selvittää.<br />
Norjan hallitus on käynnistänyt<br />
toimenpiteitä maahanmuuttajien<br />
aktiiviseksi rekrytoimiseksi<br />
julkishallintoon ja terveydenhoitoalalle.<br />
Virastojen on määrä laatia<br />
suunnitelmia maahanmuuttajataustaisten<br />
työntekijöiden rekrytoimisen<br />
lisäämiseksi.<br />
Bakkenin mukaan toimenpiteiden<br />
soveltaminen tarkoittaa käytännössä<br />
sitä, että työväkeä palkattaessa<br />
julkisen sektorin työnantajat<br />
velvoitetaan kutsumaan työhaastatteluun<br />
ainakin yksi pätevä<br />
maahanmuuttajataustainen henkilö.<br />
Jos työnhakijoilla on kutakuinkin<br />
sama pätevyys, länsimaiden ulkopuolelta<br />
tuleva maahanmuuttaja<br />
asetetaan etusijalle.<br />
Myös Ruotsissa on päädytty samantapaisiin<br />
positiivisen erityiskohtelun<br />
ratkaisuihin kuin länsinaapurissaan.<br />
Ruotsin hallitus<br />
on ohjeistanut työvoimakeskuksia<br />
asettamaan muualla syntyneet<br />
etusijalle ja vahvistamaan hiljattain<br />
Ruotsiin tulleiden työnhakijoiden<br />
mahdollisuuksia työpaikan<br />
saannissa. Parhaillaan Ruotsissa<br />
selvitetään eri viranomaistahojen<br />
mahdollisuuksia entistä parempaan<br />
yhteistyöhön maahanmuuttajien<br />
aktiiviseksi työllistämiseksi<br />
ja integroitumiseksi.<br />
Barbro A Bakken haluaa vaikuttaa siihen,<br />
että Norjassa julkisen sektorin<br />
työnantajat rekrytoisivat aktiivisesti<br />
maahanmuuttajia ja taistelisivat kaikentyyppistä<br />
syrjintää vastaan.<br />
Työperäinen maahanmuutto<br />
ei ole ratkaisu<br />
Atanas Aleksovskin mielestä Norja<br />
on myös hyvä esimerkki maasta,<br />
joka on onnistunut paikkaamaan<br />
työvoimapulaa värväämällä ulkomailta<br />
työntekijöitä, esimerkiksi<br />
Suomesta sairaanhoitajia. Suomen<br />
kannalta tilanne on varsin<br />
ristiriitainen. Tuhansia suomalaisia<br />
terveydenhoitoalan ammattilaisia<br />
on päästetty lähtemään viime<br />
vuosien aikana ulkomaille, ja<br />
nyt tilannetta pyritään paikkaamaan<br />
värväämällä sairaanhoitajia<br />
Filippiineiltä asti.<br />
Suomessa työperusteista maahanmuuttoa<br />
edistämällä halutaan<br />
korvata työmarkkinoilta ikääntymisen<br />
myötä poistuvaa työvoimaa.<br />
Erityisesti kunta-alalla tilanne<br />
näyttänee synkältä jo kymmenen<br />
vuoden päästä.<br />
– Työperäinen maahanmuutto<br />
ei voi olla ainoa ratkaisu. Täytyy<br />
myös muistaa, että samoista ihmisistä<br />
kilpaillaan koko EU:n alueella,<br />
joten on pakko alkaa rekrytoida<br />
muualtakin, ja silti ihmiset loppuvat<br />
yksinkertaisesti kesken.<br />
Aleksovski vaatii panostamaan<br />
ensisijaisesti niihin maahanmuuttajiin,<br />
jotka jo asuvat Suomessa.<br />
Siihen tarvitaan koulutuspäällikön<br />
mielestä rohkeita toimenpiteitä<br />
maahanmuuttajien rekrytoimisessa<br />
ja nykyistä joustavampaa<br />
toimintaa koulutuksessa.<br />
Atanas Aleksovskin mukaan<br />
täällä jo asuvien maahanmuuttajien<br />
työllistymisen kohentaminen<br />
ja työperäisen maahanmuuton helpottaminen<br />
eivät kuitenkaan sulje<br />
toisiaan pois. Suomalaisen yhteiskunnan<br />
ja työyhteisöjen olisi<br />
ennen muuta opittava asennoitumaan<br />
nykyistä myönteisemmin<br />
maahanmuuttajiin. Valveutuneesta<br />
koulutuspäälliköstä on tärkeintä,<br />
että kaikkia Suomessa olevia ja<br />
Suomeen tulevia muuttajia kohdellaan<br />
ihmisarvoisesti, ja siihen<br />
kuuluu muun ohella oikeus tehdä<br />
palkkatyötä. g<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
10<br />
11<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
Työelämä<br />
Kaiken takana on nainen. Saksalaisen<br />
Ulrich Riesen ja hollantilaisen Bert van<br />
Veenin Suomeen muuton syy on suomalainen<br />
puoliso.<br />
Yleisesti ottaen Suomi ei ole houkutteleva<br />
maahanmuuttomaa, Salonen arvioi. Siksi Orionilla<br />
on pieni tuotekehitysyksikkö myös Britanniassa,<br />
Nottinghamissa.<br />
Orion ei tarvitse ulkomaalaisia, vaan kansainvälisiä<br />
osaajia, Salonen korostaa. Ulkomaalaisia<br />
palkataan, koska kansainvälisiä osaajia ei<br />
Suomesta löydy riittävästi.<br />
– Kansainvälisyys tuo näkemystä siitä, miten<br />
asiat maailmalla tehdään. Lääketeollisuus<br />
on toimintavoiltaan täysin eurooppalaista ja<br />
entistä enemmän globaalia.<br />
Ääni pääsee kuuluviin<br />
Orionin valtti kilpailussa osaajista on sen sopiva<br />
koko.<br />
– Meillä voi oppia kaiken, mitä tämän alan<br />
yrityksen tutkimuksessa ja tuotekehityksessä<br />
tehdään, koska meillä on hallussa koko lääkkeen<br />
valmistusprosessi alusta loppuun, Reijo<br />
Salonen sanoo.<br />
Lisäksi Orion on sen verran pieni, että työntekijöiden<br />
toimenkuvat voivat olla laajoja. Se<br />
tekee työstä mielenkiintoista ja opettavaista.<br />
Salonen listaa Orionin valttikortteihin vielä<br />
matalan hierarkian ja johtamisen epämuodollisuuden.<br />
Sen vahvistavat myös Ulrich Riese<br />
ja Bert van Veen.<br />
– Täällä ollaan avoimia ja innokkaita uusille<br />
tavoille tehdä asioita. Omat ajatukset tulevat<br />
aina kuulluiksi, Riese kiittelee.<br />
– Eteneminen on mahdollista, jos haluaa<br />
käyttää omia kykyjään. Orion tunnistaa työntekijöidensä<br />
kyvyt, van Veen arvioi.<br />
Lääkekonserni tarvitsee lisää asiantuntijoita ulkomailta<br />
Rakkaus toi Orionin osaajat Suomeen<br />
Orionin ulkomaalaiset työntekijät ovat havainneet, että suomen<br />
taidosta on töissä apua, vaikka konsernin kieli on periaatteessa<br />
englanti.<br />
Teksti Minna Suihkonen<br />
Kuvat Pekka Sipola<br />
Lääkeyhtiö Orionilla Espoossa työskentelevät<br />
rekisteröintipäällikkö Ulrich Riese<br />
ja kehityspäällikkö Bert van Veen ovat<br />
juuri sellaisia korkeasti koulutettuja osaajia, joita<br />
Suomeen poliittisissa puheissa toivotaan. Mi-<br />
kä heidät houkutteli Suomeen töihin?<br />
– Se tavallinen tarina, naurahtaa van<br />
Veen.<br />
Kumpikin tapasi suomalaisen naisen, ja<br />
Amor ampui nuolensa.<br />
Saksalainen bioteknologian tohtori Riese<br />
työskenteli tuolloin Ruotsissa lääkeyhtiö Pfi-<br />
zerillä. Puolison kanssa päätettiin asettua Suomeen.<br />
Ensin Riese sai töitä Orionin Turun yksiköstä<br />
ja myöhemmin Espoosta. Hänen työhönsä<br />
kuuluu lääkkeiden maakohtaisten myyntilupien<br />
hakeminen ja myyntilupatietojen ylläpito<br />
eri maissa.<br />
Hollantilainen van Veen taas muutti puolison<br />
perässä Turkuun heti valmistuttuaan kotimaassaan<br />
farmasian tohtoriksi. Hän työskenteli<br />
ensin puolitoista vuotta Kuopion yliopistossa,<br />
mikä tarkoitti viikoittaisia matkoja Turun ja<br />
Kuopion välillä. Sitten avautui paikka Orionin<br />
Turun yksikössä ja vuoden kuluttua Espoossa.<br />
van Veen johtaa neljän hengen tutkijatiimiä, joka<br />
kehittää lääkkeiden annostelumuotoja.<br />
Valttikortti on myös miinus<br />
Miehet ovat ihastuneita pääkaupunkiseudun<br />
luonnonläheisyyteen, turvallisuuteen ja saasteettomuuteen.<br />
Ulrich Riese pyöräilee töihin ja on<br />
innostunut melonnasta Helsingin vesillä.<br />
– Meillä on mökki Perniössä ja nautimme<br />
kovasti mökkielämästä. Kotona Saksassa mökin<br />
pitäminen ei olisi mahdollista, Riese kertoo.<br />
Orionin tutkimus- ja kehitysyksikön johtaja<br />
Reijo Salonen toteaa, että juuri maan pienuus,<br />
rauhallisuus ja luonto voivat olla Suomen<br />
valtti kilpailussa ulkomaalaisista osaajista.<br />
Toisaalta samat ominaisuudet ovat Suomen<br />
huono puoli.<br />
– Jos potentiaalinen työntekijä ei näistä<br />
asioista pidä, häntä on vaikeaa saada houkuteltua<br />
tänne.<br />
Suomen taidosta apua<br />
Orion-konsernin työkieli on englanti. Käytännössä<br />
suomen taidosta on töissäkin iloa, miehet<br />
kertovat.<br />
– Laboratorion assistenteista on mukavinta<br />
puhua suomea, vaikka he yleensä osaavatkin<br />
englantia, toteaa Bert van Veen.<br />
– Ihmiset kunnioittavat sitä, että yrittää puhua<br />
edes vähän maan kieltä, lisää Riese.<br />
Riese on käynyt työnantajan tarjoaman,<br />
puolitoista vuotta kestävän suomen kielen<br />
kurssin.<br />
Reijo Salonen arvelee, että Orionin kielikulttuurissa<br />
on vielä kehittämistä. Tarkoitus<br />
on, että Orionilla pärjää ilman suomen taitoa.<br />
Työyhteisöissä kielen pitäisi siis vaihtua<br />
englanniksi aina, kun läsnä on yksikin ulkomaalainen.<br />
– Se ei varmasti toimi vielä joka yksikössä,<br />
mutta sen pitäisi toimia. Tulevaisuudessa<br />
se on välttämätöntä, Salonen toteaa.<br />
Verotus ei harmita<br />
Usein kuulee väitettävän, että Suomen tuloveroaste<br />
pelottaa mahdollisia tulijoita. Bert van<br />
<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
12<br />
13<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
Marjat talteen<br />
Rekisteröintipäälliköt Hélène Salvén ja Ulrich Riese kiittelevät pääkaupunkiseudun luontoa<br />
ja ihmisten avoimuutta. – Olen työskennellyt myös Ranskassa, Sveitsissä ja USA:ssa. Suomessa<br />
ihmiset ovat paljon kunnioittavampia maahanmuuttajaa kohtaan, Salvén sanoo.<br />
Hyvä palkka ei riitä<br />
Orion-konsernilla Suomessa työskentelee noin 30 maahanmuuttajaa 14 maasta. Puolet Orionin maahanmuuttajista<br />
on korkeakoulutettuja tutkijoita. Toinen puolet työskentelee pääasiassa tuotannon tehtävissä ja liiketoiminnan<br />
tuki- tai kehitystehtävissä.<br />
Orionin henkilöstöjohtaja Elina Heliö toteaa, että korkeakoulutettujen osaajien rekrytoiminen ulkomailta<br />
on haasteellista.<br />
– Ilmoitamme työntekijöistä ammattialan julkaisuissa, käytämme hyväksi tutkijoidemme kontakteja ja joskus<br />
käytämme headhuntingia.<br />
Suurin osa Orionille päätyneistä on tullut Suomeen alun perin opiskelemaan tai henkilökohtaisista syistä,<br />
kuten parisuhteen takia. Vain pieni osa on muuttanut ainoastaan työpaikan vuoksi.<br />
Perehdytystä ja kielikurssi<br />
Ulkomailta rekrytoiduille tutkijoille Orion ostaa tarvittaessa räätälöityjä perehdytyspalveluja. Niihin sisältyy pääasiassa<br />
viranomaisasioiden hoitoa.<br />
– Joissain tapauksissa on etsitty myös asunto ja tuettu perheen sijoittumista Suomeen, Heliö kertoo.<br />
Muualta tulleilla on mahdollisuus myös osallistua Orionin kustantamalle ja järjestämälle suomen kielen<br />
kurssille.<br />
Heliön mukaan ulkomailta muuttaneet eivät ole Orionille keskimäärin kovin pysyviä työntekijöitä. Lähdön<br />
syyt vaihtelevat.<br />
– Urakehityksen haasteet ovat yksi syy, mutta usein taustalla on koti-ikävä.<br />
Tutkimus- ja kehitysjohtaja Reijo Salonen muistuttaa, että nykymaailmassa työntekijät liikkuvat. Siihen pitää<br />
työnantajienkin sopeutua. Pelkkä hyvä palkka ei pidä ihmisiä Suomessa.<br />
– Palkan pitää olla kunnossa, mutta sen jälkeen työn tyydyttävyys ratkaisee.<br />
Voisiko osaajien houkuttelua Suomeen helpottaa lainsäädännön keinoin? Elina Heliö toivoo korjausta muuttokulujen<br />
korvaamisehtoihin. Konsernin sisäisen muuttajan muuttokulukorvaus on verovapaata tuloa, mutta ulkopuolelta<br />
palkatun korvauksista peritään vero.<br />
– Se voi olla kynnyskysymys, etenkin jos muuttamassa on koko perhe.<br />
Tutkija Fréderic Dargelas ihastui Suomeen vuonna<br />
2000 lomaillessaan Turun saaristossa ja päätti lopulta<br />
hakea tänne töihin. – Kun muutin Suomeen<br />
joulukuussa 2006, Orionin palkkaama perehdytysyritys<br />
oli järjestänyt kaikki paperiasiat. Jopa<br />
Stockmannin kortti oli valmiina.<br />
Veen ja Ulrich Riese eivät liity valittajien kuoroon.<br />
Heidän mielestään Suomen verotus ei juuri<br />
poikkea suurimmasta osasta muuta Eurooppaa.<br />
Lisäksi veroille saa vastinetta.<br />
Suomi alkaa kuulostaa miesten suussa<br />
jo täydelliseltä asuinmaalta. Entä ne huonot<br />
puolet?<br />
– Asunnot ovat kalliita suhteessa siihen,<br />
millä tasolla palkat ovat. Ja autojen hinnat<br />
ovat hulluja, tuumii autofaniksi tunnustautuva<br />
van Veen.<br />
– Kielen opiskelu vaatii itsekuria, lisää<br />
Riese.<br />
Urakehityksen kannalta Suomi ei ole paras<br />
asuinmaa, kumpikin myöntää. Orionin sisällä<br />
on hyvät etenemismahdollisuudet, mutta<br />
samankokoisia kilpailijoita yrityksellä ei ole.<br />
Pienempiin yrityksiin on miesten mukaan vaikea<br />
päästä töihin ilman suhteita.<br />
Bert van Veen onkin miettinyt vaimonsa<br />
kanssa muuttamista joksikin aikaa toiseen<br />
maahan töihin.<br />
– Jos meillä olisi lapsia, emme harkitsisi lähtemistä.<br />
Täällä on niin hyvät koulut. g<br />
Orion-konserni<br />
Suomalainen Orion Oyj kehittää, valmistaa ja<br />
markkinoi lääkkeitä, lääkkeiden vaikuttavia aineita<br />
ja diagnostisia testejä globaaleille markkinoille.<br />
Lääkeliiketoiminnan osuus Orionin liikevaihdosta<br />
on noin 95 prosenttia. Merkittävä osa<br />
liikevaihdosta syntyy yrityksen omista, patentein<br />
suojatuista lääkekeksinnöistä.<br />
Uusia lääkkeitä Orion kehittää ennen muuta<br />
keskushermosto- ja sydänsairauksiin sekä<br />
urologisiin hoitoihin ja syöpähoitoihin.<br />
Konsernilla on Suomessa noin 2600 ja ulkomaisissa<br />
toimipisteissä noin 500 työntekijää.<br />
Ulkomaalaiset<br />
marjanpoimijat<br />
keräävät Suomen<br />
metsistä yli puolet<br />
kaupaksi poimituista<br />
marjoista. Metsissä<br />
ahkeroi joka<br />
vuosi tuhansia<br />
ulkomaalaisia.<br />
Teksti Natasha Petrell<br />
Kuva Futureimagebank<br />
Thaimaalaisia marjanpoimijoita<br />
on ollut Suomen metsissä<br />
kolme kesää, venäläisiä<br />
paljon kauemmin. Ilman ulkomaalaisia<br />
marjat jäisivät poimimatta,<br />
sillä kotimaasta ei ole ollut enää aikoihin<br />
mahdollista saada tarpeeksi<br />
poimijoita.<br />
Marjanpoimijat maksavat itse<br />
lentolippunsa Suomeen. Lisäksi<br />
he maksavat, ruokansa, majoituksensa<br />
ja marjanvälittäjien hankkimien<br />
autojen polttoaineet sekä<br />
mahdolliset välityspalkkiot kotimaassaan.<br />
Suomalaisilla yrityksillä<br />
on kutsujan ja viisumin järjestäjän<br />
rooli.<br />
Marjanpoimijoiden tulot muodostuvat<br />
myytyjen marjojen määrän<br />
mukaan. Esimerkiksi thaimaalaiset<br />
saattavat marjastamalla ansaita<br />
moninkertaisesti enemmän kuin<br />
kotimaassa riisipellolla, mutta välittäjien<br />
lupaukset poimittavista<br />
marja- ja sienimääristä voivat olla<br />
ylioptimistisia. Myös marjoista ja<br />
sienistä poimijoille maksettu hinta<br />
voi vaihdella voimakkaastikin kysynnän<br />
ja tarjonnan ja esimerkiksi<br />
satotilanteen mukaan.<br />
Luonto kuuluu kaikille<br />
Suomessa jokamiehenoikeus antaa<br />
mahdollisuuden jokaiselle käyttää<br />
luontoa siitä riippumatta, kuka<br />
omistaa alueen tai on sen haltija.<br />
Metsämarjojen ja luonnonvaraisten<br />
sienten poimimiseen on siten jokaisella<br />
oikeus. Yleisimmät luonnonmarjat<br />
ovat mustikka, puolukka<br />
ja lakka sekä yleisesti poimittavia<br />
luonnonvaraisia sieniä erilaiset<br />
rouskut, vahverot ja tatit.<br />
EU- ja ETA-alueen ulkopuo-<br />
lelta tulevan ulkomaalaisen maahantulo<br />
ja oleskelu Suomessa metsämarjojen<br />
tai luonnonvaraisten<br />
sienten poimintatarkoituksessa<br />
on mahdollista ilman oleskelulupaa.<br />
Edellytyksenä kuitenkin on,<br />
että maassa oleskelu kestää enintään<br />
kolmen kuukautta.<br />
Metsämarjojen ja luonnonvaraisten<br />
sienten poimija ei yleensä<br />
ole työsuhteessa mihinkään tahoon.<br />
Poimija on itsenäinen toimija,<br />
joka ei saa palkkaa työstään,<br />
vaan poimijan tulot muodostuvat<br />
hänen myymistään marjoista<br />
tai sienistä. Ostaja ei ole poimijan<br />
työnantaja yleensä silloinkaan,<br />
vaikka hän sitoutuisi ostamaan<br />
kaikki poimijan marjat tai<br />
sienet ja järjestämään poimijalle<br />
kuljetuksen majapaikasta maastoon<br />
sekä työvälineet.<br />
Metsämarjojen ja luonnonvaraisten<br />
sienten poiminta on kuitenkin<br />
mahdollista myös työsuhteessa<br />
suomalaiseen tai ulkomaiseen<br />
työnantajaan. Poiminnasta<br />
saatavat tulot ovat verottomia, ellei<br />
tuloja ole katsottava ansiotuloksi.<br />
Itse poimien saatuja poimintatuloja<br />
ei tarvitse ilmoittaa veroviranomaiselle.<br />
Lisätietoa saatavilla<br />
Tietoja vähimmäistyöehdoista ja -<br />
palkoista saa työsuojeluviranomaiselta<br />
www.tyosuojelu.fi ja Suomen<br />
työelämän säännöistä esimerkiksi<br />
työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilta<br />
www.mol.fi/finnwork. Sivulta<br />
on myös linkki metsämarjojen<br />
ja luonnonvaraisten sienten<br />
poiminta -esitteeseen.<br />
Arktiset Aromit -sivustolla<br />
www.arctic-flavours.fi on monenkielistä<br />
tietoa metsämarjojen<br />
ja luonnonvaraisten sienten poiminnasta.<br />
Tarkempia tietoja poimijoille<br />
maksetuista keskimääräisistä<br />
hinnoista löytyy maa- ja metsätalousministeriön<br />
teettämästä<br />
tutkimuksesta osoitteessa www.<br />
mmm.fi/fi/index/julkaisut/muut_<br />
julkaisut.html g<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
14<br />
15<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
Sotien jälkeiset suuret ikäluokat ovat tulossa työikään<br />
Vietnam vie työvoimaa ulkomaille<br />
Unkarilaisverta Suomen<br />
työmarkkinoille<br />
Tarja Cronberg tapasi matkallaan Vietnamin työministerin Nguyen Thi Kim Ngan.<br />
Reilun 80 miljoonan asukkaan Vietnamissa huolena ovat kokonaan toisenlaiset<br />
työvoimakysymykset kuin Suomessa. Työministeri Tarja Cronberg kävi selvittämässä työvoiman<br />
maahanmuuton puitteita Hanoissa.<br />
Teksti ja kuva<br />
Olli Sorainen ja Tarja Rantala<br />
Vietnamissa sotien jälkeiset<br />
suuret ikäluokat ovat tulossa<br />
työikään ja tulijoita<br />
työmarkkinoille on yli oman tarpeen.<br />
Joka vuosi uusia työntekijöitä<br />
pyrkii työmarkkinoille 1,2 miljoonaa.<br />
Tästä johtuen osa maan virallista<br />
politiikkaa on viedä työvoimaa<br />
ulkomaille.<br />
Maatalousvaltaisessa Vietnamissa<br />
työvoiman vientipolitiikalla tavoitellaan<br />
osin maaseudun ammattitaidottoman<br />
liikatyövoiman hallitsemista<br />
ja kaupungistumisen ehkäisemistä.<br />
Vietnamin valtio on valmis<br />
peruskouluttamaan lähtijät jakamalla<br />
kustannuksia kohdemaiden, vastaanottavien<br />
yritysten ja osin lähtijöiden<br />
kanssa.<br />
Maa tavoittelee työvoiman viennillään<br />
työmarkkinahyötyjä myös siten,<br />
että ulkomaille lähetetyn peruskoulutetun<br />
työvoiman odotetaan ennemmin<br />
tai myöhemmin palaavan<br />
takaisin osaavina työntekijöinä.<br />
Ammatillisen ja muun harjaantumisensa<br />
lisäksi paluumuuttajat<br />
tulouttavat maahan tienestejään jo<br />
ulkomailla ollessaan ja viimeistään<br />
kotimaahan palatessaan.<br />
Tavoitteena<br />
valtion etu<br />
Vietnamissa työvoiman vienti on<br />
vahvasti valtion organisoimaa. Työministeriö<br />
vastaa keskitetysti työvoiman<br />
viennistä ja myöntää lupia<br />
työvoiman välityksestä huolehtiville<br />
yrityksille.<br />
Viranomaiset haluaisivat sopimuksen<br />
tai yhteisymmärryspöytäkirjan<br />
nojalla ottaa vastaan työntekijätilauksia<br />
ulkomailta, antaa<br />
työntekijöille Vietnamissa tilauksen<br />
mukaiset perusammattitaitovalmiudet<br />
ja lähettää ihmiset<br />
matkaan. Lähtökohta ei ole kovin<br />
yksilökeskeinen, vaan työntekijöiden<br />
roolina on omalta osaltaan<br />
osallistua yhteiskunnallisen<br />
ongelman hoitamiseen ja valtion<br />
edun tavoitteluun.<br />
Lain mukaan ulkomaille työntekoon<br />
lähteviltä voidaan periä rekrytointipalveluista<br />
palkkio. Palkkio on<br />
vuoden mittaisesta työsopimuksesta<br />
kuukauden, kahden vuoden sopimuksesta<br />
kahden kuukauden ja kolmen<br />
vuoden sopimuksesta kolmen kuukauden<br />
palkka. Pitemmistä sopimuksista<br />
palkkiota ei enää peritä.<br />
Tiedossa ei ole, varmistavatko<br />
viranomaiset jollain tavalla työntekijän<br />
palaamisen takaisin kotimaahan<br />
ulkomaankomennuksen jälkeen<br />
eikä myöskään se, pitääkö työntekijöiden<br />
maksaa ulkomaantulosta<br />
jonkinlaista veroa myös Vietnamiin.<br />
Vietnamin ammattiliitto pitää<br />
tärkeänä työntekijöiden asianmukaista<br />
kohtelua kohdemaan työmarkkinoilla,<br />
tosin myös työntekijöiden<br />
hyvä käyttäytyminen ulkomailla<br />
luvataan.<br />
Suomalaiset kiinnostuneita<br />
vietnamilaisista<br />
Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto<br />
yhteistyössä Suupohjan alueen yrittä-<br />
jien ja kuntien kanssa on käynnistämässä<br />
pienimuotoista pilottiprojektia<br />
parinkymmenen vietnamilaisen<br />
rekrytoimiseksi seudun metalli-<br />
ja puuverstaisiin. Työministeri<br />
Tarja Cronberg vieraili Vietnamin<br />
pääkaupungissa Hanoissa tutustumassa<br />
eteläpohjanmaalaisten<br />
suunnitelmaan ja samalla Vietnamin<br />
työvoima- ja työvoiman vientipolitiikkaan.<br />
Cronberg tapasi matkallaan työministeri<br />
Nguyen Thi Kim Nganin,<br />
lukuisan joukon Vietnamin<br />
päättäviä poliitikkoja, ammattijärjestöjen<br />
keskusliiton edustajia sekä<br />
myös pääkaupungin ylimmän päättävän<br />
elimen, Hanoin kansankomitean<br />
edustajia. Vierailuun kuului<br />
myös tutustuminen ammattioppilaitokseen,<br />
joka on erikoistunut<br />
kouluttamaan ulkomaille työhön<br />
lähteviä sekä Hanoin teollisuusalueen<br />
yrityksiin. Matkan aikana<br />
ei kuitenkaan solmittu sitoumuksia<br />
valtioiden välillä työvoiman lähettämiseksi<br />
Suomeen. g<br />
Suomen Budapestin<br />
suurlähetystö aloittaa<br />
toimet työperäisen<br />
maahanmuuton<br />
edistämiseksi<br />
houkuttelemalla<br />
unkarilaista työvoimaa<br />
Suomeen.<br />
Teksti ja kuva Sanna Ala-Seppälä<br />
Tavoitteena on aluksi löytää<br />
20–30 maahanmuuttajaa<br />
Unkarista Suomeen, jossa<br />
pilottikuntina ovat Helsinki, Turku<br />
ja Tampere, suurlähetystön hallinnollinen<br />
avustaja Raimo Pahkasalo<br />
kertoo.<br />
Unkarissa potentiaalisia maahanmuuttajia<br />
pyritään tavoittamaan<br />
edustuston verkkosivujen kautta,<br />
osallistumalla maahanmuuttoa koskeviin<br />
seminaareihin ja työpaikkamessuihin<br />
sekä järjestämällä edustustossa<br />
maahanmuuttoa koskevia<br />
tilaisuuksia.<br />
Ensi keväänä on tarkoitus järjestää<br />
messut, jossa suomalaiset yritykset<br />
pääsevät esittelemään työmahdollisuuksiaan.<br />
Suomi kiinnostaa<br />
Unkarilaiset tunnetaan varsin sitoutuneina<br />
asuinpaikkaansa ja kotimaahansa.<br />
– Vaikka he eivät haluaisi<br />
muuttaa pysyvästi pois maastaan,<br />
niin kiinnostusta muuttaa edes<br />
joksikin aikaa töihin Suomeen<br />
on ilmennyt, Pahkasalo on huomannut.<br />
Unkarista on perinteisesti tullut<br />
Suomeen muusikoita ja IT-alan<br />
osaajia. Viime kuukausien aikana<br />
Pohjanmaalle on muuttanut myös<br />
unkarilaisia metallimiehiä.<br />
Suomessa ulkomaalaista työvoi-<br />
maa tarvitaan monella eri alalla.<br />
– Terveydenhuoltoalalla ja rakennusalalla<br />
on tarvetta. Lisäksi<br />
tarvitaan bussinkuljettajia ja siivoajia.<br />
Kädentaidoista alkaa olla<br />
pula lähes joka alalla, Pahkasalo<br />
tietää.<br />
Pahkasalo näkee turvallisuuden<br />
valttina sekä maan että työehtojen<br />
osalta. Maahanmuuttajille tarvitaan<br />
myös jonkinlainen kotouttamisohjelma,<br />
jota kunnat Pahkasalon mukaan<br />
miettivät tahoillaan.<br />
Korkeat duunaripalkat<br />
Helsingin maahanmuutto-osaston<br />
johtaja Annika Forsander<br />
pitää EU:n kansalaisia etuoikeutettuina.<br />
– Kansalaisilla on liikkumisen<br />
vapaus. Byrokratia on EU-maiden<br />
välillä minimoitu, sillä liikkumista<br />
halutaan lisätä, hän sanoo.<br />
Ideaan siitä, että juuri unkarilaisia<br />
saataisiin Suomen työmarkkinoille,<br />
Forsander suhtautuu<br />
hyvin.<br />
– Mikäli he vain ovat kiinnostuneita<br />
muuttamaan, ja Suomesta<br />
löytyy yrityksiä, jotka haluavat<br />
heidät palkata.<br />
Forsander pitää Suomen vetovoimana<br />
työtä ja hyviä opiskelumahdollisuuksia.<br />
– Korkeaa koulutusta vaativissa<br />
töissä palkka ei vedä, mutta sen<br />
sijaan kiinnostavat projektit saattavat<br />
houkutella. Suorittavassa työssä<br />
Suomessa on suhteellisen korkeat<br />
palkat, hän sanoo.<br />
Forsander toivottaa tervetulleiksi<br />
Suomeen niin unkarilaiset<br />
kuin muidenkin maiden kansalaiset.<br />
Raimo Pahkasalon mukaan suomalaiset ja unkarilaiset ovat luonteeltaan hyvin<br />
samanlaisia.<br />
Kielen opetus plussaa<br />
Turun työvoimatoimiston Euresneuvoja<br />
Tuula Matikainen suhtautuu<br />
ideaan unkarilaisten rekrytoimisesta<br />
Suomeen positiivisesti,<br />
mutta näkee asiassa myös<br />
hankaluuksia.<br />
– Innostuvatko unkarilaiset<br />
lähtemään Suomeen ja löytyykö<br />
täältä yrityksiä, jotka ovat valmiita<br />
heidät palkkaamaan, Matikainen<br />
pohtii.<br />
Unkariin suunnitellaan messuja,<br />
joilla voitaisiin markkinoida<br />
Suomen työmahdollisuuksia.<br />
Sitäkään Matikainen ei näe aivan<br />
yksinkertaisena asiana.<br />
– Sinne pitäisi löytyä yrityksiä<br />
kertomaan mahdollisuuksistaan.<br />
Saa nähdä, löytyykö niitä.<br />
Työvoimapula ei välttämättä ole<br />
vielä niin suuri, että yritykset innostuisivat<br />
lähtemään Unkariin,<br />
hän toteaa.<br />
Hyvänä asiana Matikainen pitää<br />
kuitenkin Unkarin yliopistojen<br />
laajaa suomen kielen opetusta.<br />
Kieltä opetetaan peräti kahdeksassa<br />
yliopistossa. Kansainvälisen henkilövaihdon<br />
keskuksen CIMOn kautta<br />
unkarilaisia harjoittelijoita on jo<br />
ollut Suomessa. Tosin aloilla, joilla<br />
ei ole työvoimapulaa.<br />
– Hyvä yhdistelmä tulisi siitä, jos<br />
unkarilaiselle työväelle opetettaisiin<br />
suomen kieltä, hän uskoo. g<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
16<br />
17<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
Toiminnan<br />
mies<br />
Kung fu -taituri Ramin Sohrab aikoo tehdä<br />
Suomessa toimintaelokuvia,<br />
vaikka se edellyttäisi<br />
Hollywoodin valloittamista ensin.<br />
Teksti Minna Suihkonen<br />
Kuvat Markus Sommers<br />
Pienikokoinen tummahiuksinen<br />
mies pomppii kuin jousilla<br />
varustettuna. Hän sinkoaa<br />
voltin eteen ja taakse ja kieppuu<br />
seuraavassa hetkessä väkkäränä<br />
ilmassa.<br />
Mies on Ramin Sohrab, 22, ja<br />
paikka Töölön kisahalli Helsingissä.<br />
Sohrab on näyttelijä, esiintyjä,<br />
stuntman ja taistelulajien taitaja,<br />
kuten hän itseään nettisivuillaan<br />
tituleeraa. Moni muistaa hänet<br />
Nelosen Talent-kisan finalistina.<br />
Kaksi kertaa viikossa Sohrab<br />
opettaa akrobaattista kung fua 30<br />
oppilaalleen kisahallilla.<br />
Talent-kilpailun finaalissa mies<br />
ei päässyt kolmen parhaan joukkoon.<br />
Harmittiko?<br />
Ramin kohauttaa harteitaan.<br />
– Se oli välivaihe. Voitto olisi<br />
antanut lisävauhtia, mutta ei<br />
muuttanut elämää.<br />
Lopullinen maali on nuorelle<br />
miehelle kristallinkirkas. Ramin<br />
Sohrab aikoo olla Hollywoodin<br />
ensimmäinen suomalainen kung<br />
fu-tähti, Jackie Chanin ja Jet Lin<br />
seuraaja.<br />
Mies ilmoittaa asian tyynesti,<br />
melkein kuin kertoisi tähtäävänsä<br />
puusepäksi tai laborantiksi. Hänellä<br />
on siihen varaa, sillä hän aloitti<br />
tavoitteeseensa pyrkimisen jo pienenä<br />
pojankoltiaisena Teheranissa,<br />
Iranissa. Tai oikeastaan tavoitteen<br />
asetti Raminin isä.<br />
Neljän vanhana treeniin<br />
Raminin nettisivuilla on valokuvia<br />
hänen lapsuudestaan 1980-luvun<br />
Iranissa. Yhdessä kuvassa pöydälle<br />
nostettu pieni poika tuijottaa<br />
totistakin totisempana kameraan,<br />
muovimiekka kädessä.<br />
Raminin isä pisti poikansa<br />
treenaamaan kung fua neljävuotiaana.<br />
Ymmärtääkseen Raminin<br />
tavoitetta on syytä kuulla hänen<br />
isänsä tarina.<br />
– Isän vanhemmat eivät halunneet,<br />
että hän opiskelisi taistelulajeja.<br />
Lopulta isä pisti kamat<br />
kassiin ja lähti kohti Kiinaa, Ramin<br />
kertoo.<br />
Raminin isä halusi oppia kung<br />
fua lajin legendaarisilla syntysijoilla,<br />
Shaolin-luostarissa, Pohjois-Kiinassa.<br />
Kiinalaisen sanonnan<br />
mukaan kaikki taistelutaidot<br />
ovat lähtöisin Shaolinista. Luostarin<br />
soturimunkit niittivät hurjaa<br />
mainetta keisarin vihollisten keskuudessa<br />
tuhat vuotta, aina 1600-<br />
luvulle saakka.<br />
– Isällä ei ollut paljon rahaa.<br />
Hän on kertonut, että paljon tuli<br />
käveltyä, jatkaa Ramin.<br />
Raminin isä pääsi perille ja<br />
opiskeli luostarin munkkien johdolla<br />
shaolin-tyylin kung fua eli<br />
shaolin wushua viisi vuotta. Hän<br />
sai arvonimen grandmaster. Kun<br />
hän palasi takaisin Teheraniin,<br />
perhekin hyväksyi vihdoin hänen<br />
valintansa.<br />
Julkkiksena Iranissa<br />
Grandmaster Sohrabin vaativassa<br />
valmennuksessa pikku-Ramin kehittyi<br />
nopeasti, vaikka harjoittelu<br />
olikin hänestä ikävää.<br />
– Esitin nukkuvaa tai menin<br />
piiloon, kun isä tuli hakemaan<br />
treeneihin.<br />
Ramin kiersi isänsä ja tämän<br />
oppilaiden kanssa antamassa näytöksiä<br />
ympäri Irania ja lähivaltioita.<br />
Parhaimmillaan Raminin ja kumppanien<br />
taituruutta saapui ihmettelemään<br />
20 000 katsojaa.<br />
– Olimme kuuluisia, erityisesti<br />
isä, joka toi lajin maahan.<br />
Isä alkoi tuottaa kung fu -elokuvia,<br />
joissa Raminkin esiintyi pienissä<br />
rooleissa. Raminista tuli entistä<br />
suurempi julkkis.<br />
– Usein mut tultiin hakemaan<br />
koulusta kesken päivän haastatteluun<br />
tai näytökseen ja kivat jutut<br />
kavereiden kanssa piti jättää<br />
kesken.<br />
Opettajilla ei ollut mitään sitä<br />
vastaan, että pojan koulupäivä<br />
keskeytyi.<br />
– Hekin fanittivat mua, Ramin<br />
nauraa.<br />
Koulussa ei kiusattu<br />
Vuonna 1994 Raminin perhe muutti<br />
Suomeen, pieneen Ruukin kuntaan<br />
Pohjois-Pohjanmaalle. Isän<br />
oppilas oli muuttanut maahan aiemmin<br />
ja houkutteli Sohrabit peräänsä<br />
opettamaan shaolin wushua<br />
Suomeen.<br />
Kahdeksanvuotias Ramin ajatteli,<br />
että Suomi on pimeä ja kylmä,<br />
outo maa. Hän sopeutui kuitenkin<br />
pian. Perhe muutti Tampereelle<br />
ja Ramin joutui vaihtamaan<br />
koulua. Häntä ei pahemmin<br />
kiusattu.<br />
– Jokaisessa uudessa koulussa<br />
annoin aina ensimmäiseksi näytöksen.<br />
Sen jälkeen kaikki halusivat<br />
olla mun frendejä.<br />
Vaikka kung fu -taidot osoittautuivat<br />
hyödyllisiksi suomalaisessa<br />
koulumaailmassa, teini-ikäinen<br />
Ramin inhosi sitä, että isä pakotti<br />
hänet treenaamaan joka ilta.<br />
Kun Ramin oli 14, isä päätti<br />
pistää hänen näyttelijänuraansa<br />
vauhtia ja lähti hänen kanssaan puoleksi<br />
vuodeksi Los Angelesiin.<br />
Ramin suoritti kursseja näyttelemisessä,<br />
otti tunteja kuuluisalta<br />
iranilaissyntyiseltä tanssijalta ja oli<br />
mukana teatterikiertueella.<br />
– Los Angeles on mahdollisuuksien<br />
maa. Kyllä me kuudessa<br />
kuukaudessa saatiin aika paljon<br />
aikaan, Ramin muistelee.<br />
Teini-ikäisestä pojasta oli jännittävää<br />
kokeilla elämää unelmien<br />
kaupungissa.<br />
”Nyt haluan harjoitella”<br />
Vuonna 1999 suomalaisia kung fun<br />
harrastajia kutsuttiin lajin kansainvälisille<br />
festivaaleille Kiinaan Shaolin-luostariin.<br />
Jokainen kung fun<br />
harrastaja unelmoi pääsevänsä pyhiinvaellukselle<br />
lajin syntysijoille.<br />
Sinne lähti myös Ramin.<br />
Luostarin ympärille oli kehittynyt<br />
valmennuskeskus, jonne saapuu<br />
valtava määrä oppilaita Kiinasta ja<br />
muualtakin maailmasta.<br />
Raminin taidot tekivät vaikutuksen.<br />
Shaolin-munkit hurrasivat<br />
hänen esitykselleen ja tulivat juttelemaan<br />
tulkin välityksellä. He<br />
eivät olleet uskoneet, että kukaan<br />
luostarin ulkopuolinen osaisi shaolin<br />
wushua näin hyvin. Se on paras<br />
mahdollinen kohteliaisuus, jonka<br />
kung fun harjoittaja voi saada.<br />
Silloin Ramin tajusi, että hänellä<br />
on erikoislaatuinen taito.<br />
– Sen reissun jälkeen sanoin<br />
ekaa kertaa isälle, että nyt mä haluan<br />
harjoitella. Aiemmin olin sa-<br />
”Kiinan reissun jälkeen<br />
sanoin ekaa kertaa<br />
isälle, että nyt mä haluan<br />
harjoitella. Aiemmin olin<br />
sanonut, että jätä mut<br />
rauhaan.”<br />
nonut, että jätä mut rauhaan.<br />
Ei ymmärrystä opettajilta<br />
Koulussa Ramin ei saanut opettajilta<br />
ymmärrystä urasuunnitelmalleen.<br />
Opettajien mielestä hänen olisi<br />
pitänyt suunnata tarmonsa jatkoopiskelupaikan<br />
hankkimiseen.<br />
– Tämä on ollut mulle opiskelua.<br />
Suomessa ei ole mitään koulua,<br />
jossa opetettaisiin taistelutaitoja<br />
ja stuntteja. Mun paras opettaja<br />
on ollut oma isä.<br />
Nuori mies meni kuitenkin<br />
ammattikouluun rakennuslinjalle.<br />
Opiskelu jäi kesken, kun hän<br />
on paremmat mahdollisuudet saada<br />
rooleja mainoksissa, musiikkivideoissa<br />
ja elokuvissa. Niitä alkoi<br />
pikku hiljaa irrota. Ramin on<br />
esiintynyt muun muassa Mighty<br />
44:n ja Movetronin musiikkivideoilla<br />
ja Samsungin Suomen tv:<br />
ssä pyörivässä mainoksessa.<br />
Onko isä nyt tyytyväinen, kun<br />
poika on alkanut olla esillä?<br />
– Joo, mutta ei iranilaiselle mikään<br />
riitä, Ramin naurahtaa. – Pitäisi<br />
saada se näyttelijäntitteli.<br />
Hyväksi esikuvaksi<br />
Miehen kotisivuilta löytyy haastattelu,<br />
sa paljon julkisuutta.<br />
– En halua julkisuutta julkisuuden<br />
vuoksi, vaan koska sen avulla<br />
voi olla hyvä esikuva suomalaisille<br />
nuorille, hän korjaa.<br />
– Täällä on kovat koulutukset<br />
ja kaikki mahdollisuudet, mutta<br />
loppupeleissä nuoret eivät tee niillä<br />
mitään. Fiksu poika tai tyttö, jonka<br />
pitäisi olla ison firman johtaja,<br />
on kaupan kassalla.<br />
Raminin mielestä nuoret kaipaavat<br />
innoittajaa, sillä he eivät usko<br />
omiin mahdollisuuksiinsa.<br />
– Jos joku, niin minä olen kuullut<br />
ihmisiltä, että mitä sä oikein<br />
sitä itseensä.<br />
Kannustava opettaja<br />
Töölön kisahallilla Ramin näyttää<br />
oppilailleen, miten liike tehdään.<br />
Kaikki taputtavat ja tekevät sitten<br />
perässä. Pienikokoinen vaalea poika<br />
ylittää vaivattomasti voltilla itsensä<br />
korkuisen esteen. Ramin kokoaa<br />
porukan yhteen.<br />
– Onko vielä hyvä fiilis?<br />
– On! joukko vastaa.<br />
Nuorimmat oppilaat näyttävät<br />
olevan 11–12-vuotiaita, vanhimmat<br />
vähän alle kolmekymppisiä.<br />
Ramin haluaa olla kannus-<br />
mielessään. jossa Ramin Jos kertoo temppu toivovan-<br />
vaikuttaa mahdottomalta, luulet itsestäsi. sitä täytyy Ei kannata päästä ottaa heti kokeilemaan. tava<br />
päätti Ramin muuttaa kehittelee Helsinkiin, koko ajan uusia jossa temppuja opettaja.<br />
<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
18<br />
19<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
”Uudessa koulussa annoin aina<br />
ensimmäiseksi näytöksen. Sen jälkeen<br />
kaikki halusivat olla mun frendejä.”<br />
Munkit eivät olleet uskoneet, että kukaan<br />
luostarin ulkopuolinen osaisi shaolin<br />
wushua näin hyvin.<br />
Monikulttuurisuus<br />
on kätilön työarkea<br />
Outi Launonen on työskennellyt kätilönä yliopistollisessa sairaalassa pääkaupunkiseudulla yli kolme<br />
vuotta. Hän hoitaa päivittäin monikulttuurisia synnytyksiä ja perheitä.<br />
Hauskinta on, kun voi auttaa ihmisiä. Tässä vaiheessa voin tehdä sitä opettamalla, Ramin toteaa.<br />
– Jos mulla on hyvä fiilis, ryhmällä<br />
on hyvä fiilis.<br />
Oppilaihin Raminin tyyli näyttää<br />
uppoavan. Ainakin kaksi vuotta<br />
ryhmään kuulunut Jussi Salonen<br />
on innoissaan.<br />
– Ramin antaa hirveästi vapauksia<br />
kehittyä. Hän rohkaisee<br />
kokeilemaan omia rajoja, Salonen<br />
kertoo.<br />
Ryhmän apuvalmentaja, Rami<br />
Ibrahim kuulostaa olevan täysin<br />
opettajansa pauloissa.<br />
– Ramin on mun master, kunnioitan<br />
häntä. Hän on myös hyvä<br />
ihminen, aina valmis kuuntelemaan<br />
ja neuvomaan.<br />
Ramin antaa tunteja myös viidellä<br />
vantaalaisella ala-asteella.<br />
Ryhmät ovat täpötäynnä.<br />
Hän opettaa itse kehittämäänsä<br />
tyylisuuntaa, art wushua. Sen liikkeet<br />
ovat näyttäviä, lavoille ja kameran<br />
eteen kehitettyjä.<br />
Ramin toivoo lajinsa harrastamisen<br />
leviävän.<br />
– Art wushu on laji, jolla voi<br />
ilmaista itseään. Maailmassa on<br />
miljoonia ihmisiä, jotka haluavat<br />
tulla esille.<br />
Amerikkaan syksyllä<br />
Jos kaikki käy suunnitelmien mukaan,<br />
Ramin aloittaa syksyllä opinnot<br />
Stella Adler -näyttelijäkoulussa<br />
Los Angelesissä.<br />
– Taistelutaitopuoli mulla on<br />
kunnossa. Nyt hankin näyttelijäntaitoja<br />
ja treenaan englantia.<br />
Myös suhteita on jo viritelty.<br />
Ramin kertoo, että hänellä on Los<br />
Angelesissä hyviä edustajia, jotka<br />
pystyvät hankkimaan tapaamisia<br />
vaikutusvaltaisille agenteille.<br />
– Ajoitus on tärkeä. Täytyy olla<br />
valmis, kun astuu ovista sisään.<br />
Amerikkaan Ramin ei aio jäädä.<br />
Saatuaan koulutusta ja kokemusta<br />
Yhdysvalloissa hän haluaa palata<br />
Suomeen tekemään elokuvia.<br />
– Täältä puuttuu suomalainen<br />
action-hahmo. Toivoisin täyttäväni<br />
sen paikan.<br />
Mies ihmettelee, miksi Suomessa<br />
on niin vaikeaa saada asioita<br />
aikaan, vaikka ihmisiä on vain<br />
viisi miljoonaa. Täällä ajatellaan<br />
hänestä liian paljon riskejä.<br />
– Uskon, että kun saa siellä<br />
toisessa päässä nimeä, voi tulla<br />
tänne ja sanoa, että tehdäänpä<br />
toimintaelokuva.<br />
Millainen se unelmien suomalainen<br />
toimintaelokuva olisi? Ramin<br />
miettii hetken ja nauraa.<br />
– Busseja räjähtelemään Mannerheimintielle<br />
ja taistelupätkiä Forumissa<br />
ja Kampin ostarilla.<br />
Mies kuulostaa ensimmäistä<br />
kertaa ironiselta. Melkein kuin<br />
Hollywoodin valloittaminen olisi<br />
helppo nakki verrattuna suomalaisen<br />
toimintaelokuvan tekoon.<br />
g<br />
Teksti Ksenia Glebova<br />
Pääkaupunkiseudulla asuu<br />
muuta Suomea enemmän<br />
ulkomaalaistaustaisia, synnytysikäisiä<br />
ihmisiä.<br />
– Asiakaskunnassa on päivittäin<br />
perheitä joista toinen tai molemmat<br />
ovat ulkomaalaistaustaisia.<br />
Ei ole myöskään kovin harvinaista,<br />
että hetkellisesti osaston asiakaskunta<br />
on suurimmaksi osaksi<br />
muita kuin supisuomalaisia.<br />
Outi Launosen suurin asiakasryhmä<br />
ovat somalit ja sen jälkeen<br />
muista Afrikan maista tulleet.<br />
– Paljon asiakkaita on myös entisen<br />
Jugoslavian alueelta samoin<br />
kuin kurdeja Irakista ja Turkista.<br />
Työn tai opiskelun perässä maahan<br />
muuttaneista suurin osa tulee Intiasta,<br />
Pohjois-Amerikasta tai muista<br />
Euroopan maista, hän lisää.<br />
Yhteistä kieltä<br />
hakemassa<br />
Työssä monikulttuuristen perheiden<br />
kanssa Outi Launonen pitää<br />
kommunikointitaitoja ensisijaisen<br />
tärkeinä.<br />
– Useimpien asiakkaiden kanssa<br />
löytyy yhteinen kieli. Englannin<br />
ja suomen lisäksi ranskan, arabian<br />
ja serbokroaatin taidosta olisi hoitotyössä<br />
monesti suuri hyöty, mutta<br />
harva hallitsee näitä.<br />
Kielitaidon lisäksi kyky ymmärtää<br />
eleistä, ilmeistä ja kehon<br />
kielestä sekä kyky ilmaista itseään<br />
näillä keinoilla on tärkeää.<br />
Ongelmallisia ovat tilanteet,<br />
jossa kätilöllä ja synnyttäjällä ei<br />
ole yhteistä kieltä.<br />
– Silloin keskustelu tapahtuu<br />
lapsen isän tai muun sukulaisen<br />
välityksellä.<br />
Koulutettuja tulkkeja on joskus<br />
mukana synnytyksissä, mutta<br />
tulkkia on usein vaikea saada<br />
paikalle kaikkina vuorokauden<br />
aikoina.<br />
Kätilö synnytyskulttuurien<br />
välimaastossa<br />
Vaikeita tilanteita syntyy kulttuurierojen<br />
takia. Esimerkiksi miehen<br />
läsnäolo synnytyksessä voi olla<br />
ongelma.<br />
– Useissa ei-länsimaisissa kulttuureissa<br />
synnytyssali on miehelle<br />
epäluonteva, jopa kielletty paikka.<br />
Asiat, joita kätilö haluaa miehen<br />
kautta tietää esimerkiksi synnyttäjän<br />
kivuntuntemuksista, voi<br />
asettaa miehen kiusalliseen tilanteeseen,<br />
Launonen kertoo.<br />
Turvallisuus on aina ensisijainen<br />
tavoite synnytyksen hoidossa.<br />
– Pyrin luomaan synnyttäjälle<br />
kunnioitetun olon ja kertomaan<br />
kivunlievityksestä, joka<br />
ei kaikkialla ole mahdollista tai<br />
hyväksyttyä. Myös kivun ilmaisu<br />
ja kokemuskin on monella tapaa<br />
kulttuurisidonnaista. Synnytyskivun<br />
lievitys kuuluu kuitenkin<br />
naisen oikeuksiin Suomessa.<br />
Se on myös mainittu potilaan asemaa<br />
ja oikeuksia koskevassa lainsäädännössä.<br />
Monikulttuurinen työ<br />
tuntuu omalta<br />
Outi Launonen ei ole saanut erillistä<br />
koulutusta monikulttuuristyöhön.<br />
– Koulussa teema kulki mukana<br />
monissa ryhmätöissä ja esitelmissä.<br />
Opiskeluaikana Launonen oli<br />
opiskelijavaihdossa ja osallistui<br />
myös koulunsa kansainväliseen tutor-toimintaan.<br />
Hän kokee monikulttuurisuuden<br />
tärkeänä teemana<br />
terveydenhuoltoalan opinnoissa.<br />
– Mielenkiinnosta muita kulttuureja<br />
kohtaan ja halusta käyttää<br />
kielitaitoani työssäni koen maa-<br />
Outi Launonen tutustui Intian-matkalla<br />
Delhissä sijaitsevaan Lotus-temppeliin.<br />
hanmuuttaja-asiakkaat omakseni<br />
vaikka en kaikkia kulttuurieroja<br />
ymmärrä tai hyväksykään.<br />
Launosen mielestä kätilön työ<br />
maahanmuuttajaustaisten asiakkaiden<br />
kanssa on monella tapaa samanlaista<br />
kuin suomalaistenkin.<br />
– Kiitollisuus hoitoa kohtaan<br />
on ehkä selkeämpää. g<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
20<br />
21<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
kuntakuulumisia<br />
Vietnamista tulleet<br />
Thanh Tien Nguyeru<br />
(vas) ja Vui van Vu työskentelevät<br />
Korsnäsin<br />
Kauppapuutarha Oy:ssä.<br />
Carina Mattans (oik.) on toiminut Korsnäsin kunnan sosiaalijohtajana vuodesta<br />
2001. Maaliskuusta lähtien hänen apunaan on ollut sosiaalityöntekijä<br />
Johanna Björkman.<br />
misessa työnantajan kanssa. Yrityksille<br />
kerrottiin burmalaisesta kulttuurista.<br />
Most-projekti kesti kuusi<br />
kuukautta.<br />
Ongelmiin etsitään ratkaisuja<br />
Ennen pakolaisen tuloa kunnasta kysyttiin<br />
neuvoa sellaisten kuntien viranomaisilta,<br />
jotka olivat aiemmin<br />
vastaanottaneet pakolaisia.<br />
Korsnäsissä kokoontuu kerran<br />
kuukaudessa pakolaisten parissa työskentelevistä<br />
ihmisistä koottu ryhmä.<br />
Ryhmässä on edustajia sosiaali-ja terveystoimesta,<br />
koulusta, aikuiskoulutuskeskuksesta,<br />
päiväkodista ja työvoimatoimistosta.<br />
Ryhmässä pohditaan<br />
esimerkiksi työn organisointia,<br />
miten kauan aikuiset tarvitsevat opetusta<br />
ja onko lapsilla koulussa ongelmia.<br />
Mahdollisiin ongelmiin ryhmä<br />
haluaa puuttua ajoissa.<br />
Carina Mattans toivoo, että maahanmuuttajakoulutus<br />
olisi pitempi<br />
henkilöille jotka eivät osaa lukea tai<br />
kirjoittaa. He tarvitsevat aikaa kielitaidon<br />
kehittymiselle.<br />
Kyläyhdistys aktiivisena<br />
Pienessä 130 asukkaan Korsbäkin kylässä<br />
asuu 19 burmalaista. Aktiivinen kyläyhdistys<br />
on ottanut burmalaiset mukaan toimintaansa.<br />
Esimerkiksi talvella oli hiihtokilpailut<br />
ja kesällä tanssit. Perheiden miehet<br />
ovat ottaneet burmalaismiehet mukaan<br />
hirvenmetsästysjahtiin ja kalastusreissuille.<br />
Naiset ovat opastaneet ravinnon hankinnassa<br />
ja talousasioissa.<br />
Britt-Marie Helmisen perhe toimii<br />
ystäväperheenä Korsbäkissä asuvalle burmalaisperheelle.<br />
– Heillä on samanikäiset lapset kuin<br />
meillä, Helminen kertoo.<br />
Perheen 17-vuotias poika puhui kolmen<br />
kuukauden maassaolon jälkeen jo<br />
hyvää ruotsia.<br />
– Viime syksynä burmalaiset viettivät<br />
omaa juhlaansa ja kutsuivat meidät<br />
sinne. Juhlassa burmalaiset esittivät tanssia<br />
ja lauloivat.<br />
– Korsnäs on pieni paikka. Täällä maahanmuuttajat<br />
otetaan hyvin mukaan toimintaan.<br />
Kaikki ovat yhtä suurta perhettä,<br />
kiteyttää Helminen.<br />
g<br />
Korsnäs, pieni ystävällinen kunta Pohjanmaalla<br />
Ystäväperheet auttavat alkuun<br />
Burmalaiset Mee Reh (vas.), Mee Reh ja Saw Ba Chit opiskelevat Korsnäsin<br />
kurscenterissä metallialaa, koska ovat kuulleet, että metallialalta<br />
saa töitä.<br />
Pohjanmaalla työttömänä on joka viides maahanmuuttaja, mutta<br />
Suupohjan rannikkoseudulla vain joka kahdeskymmenes<br />
maahanmuuttaja.<br />
Pohjanmaalla Suupohjan rannikkoseudun<br />
maahanmuuttajista alle viisi prosenttia on<br />
työttömänä. Hyvän työllisyystilanteen takia<br />
seudulla ei pelätä työpaikkojen menettämistä.<br />
Teksti ja kuvat Pia Kuoppala<br />
Korsnäsin kunta vastaanotti<br />
vuosi sitten burmalaisia<br />
eli mayanmarilaisia kiintiöpakolaisia.<br />
36-vuotias Mu Bu opiskelee<br />
Korsnäs kurscenterissä ulkomaalaisille<br />
suunnatussa ammattiin valmistavassa<br />
koulutuksessa hotelli-, ravintola-<br />
ja suurtalousalaa. Hän aloitti<br />
koulutuksen maaliskuun alussa<br />
ja kertoo pitävänsä ruuanlaitosta.<br />
Suurin vaikeus on ymmärtää ruotsinkielisiä<br />
ruokareseptejä.<br />
– Hän on myös rohkeasti maistanut<br />
kaikkia suomalaisia ruokaaineita,<br />
ammattiopettaja Monika<br />
Stark-Krooks kehuu.<br />
Mu Bun ensimmäinen ajatus<br />
Korsnäsiin tulon jälkeen oli, että<br />
hän on vapaa. Kotimaassaan hän<br />
joutui aina välttelemään burma-<br />
laisia sotilaita.<br />
Mu Bu asuu mielellään Korsnäsissä<br />
vaikka kaksio on ahdas. Hänen<br />
lisäkseen perheeseen kuuluvat<br />
aviomies ja kolme lasta.<br />
Ystäväperheet auttavat<br />
Korsnäsin kunnan sosiaalijohtaja<br />
Carina Mattans kertoo burmalaisten<br />
sopeutuneen hyvin. Suurin panos<br />
kotouttamisessa on ollut kunnan<br />
asukkailla, seurakunnalla ja<br />
yrityksillä. Jokainen perhe sai kaksi<br />
tai kolme suomalaista ystäväperhettä<br />
tullessaan kuntaan.<br />
– Ystäväperheet olivat mukana<br />
lentokentällä vastaanottamassa pakolaisia<br />
vuosi sitten toukokuussa.<br />
He myös tutustuttivat tulijat<br />
omiin tuttaviinsa.<br />
Ystäväperheet ovat auttaneet<br />
ikkunanpesussa, lampun vaihtamisessa<br />
ja keittiöasioissa. He auttavat<br />
maahanmuuttajaperheitä normaaliaskareissa<br />
ja kuljettavat heitä<br />
autolla asioille. Mu Bun perhe<br />
keräsi viime syksynä satoja litroja<br />
puolukoita ja mustikoita metsästä<br />
ja ystäväperhe auttoi marjojen<br />
kuljetuksessa.<br />
Tulkki mukana työpaikalla<br />
– Pian Korsnäsiin tulonsa jälkeen<br />
burmalaiset aloittivat koulussa,<br />
päiväkodissa ja työssä, kertoo Mattans.<br />
Kesällä lapset osallistuivat<br />
urheilu- ja uimakouluihin ja tutustuivat<br />
muihin lapsiin.<br />
Maaseudulla julkiset kulkuneuvot<br />
eivät kulje kuten kaupungeissa.<br />
Sosiaalityöntekijä järjestää taksikuljetuksia,<br />
jotta pakolaisperheet<br />
pääsevät asioille keskustaan. Kerran<br />
kuussa heille järjestetään kuljetus<br />
Vaasaan, jossa he pääsevät tekemään<br />
isompia ostoksia. Pakolaiset<br />
suunnittelevat matkansa tarkasti<br />
etukäteen. He ostavat esimerkiksi<br />
suuria määriä riisiä kerralla.<br />
Osa burmalaisista valittiin<br />
Most-projektin kautta kieli- ja<br />
maahanmuuttajakoulutukseen.<br />
– Ryhmään valittiin ne, jotka<br />
olivat helposti sijoitettavissa töihin,<br />
työvoimaohjaaja Mirja Högstrand<br />
sanoo. Hänen toimipaikkansa<br />
on Suupohjan rannikkoseudun<br />
työvoimatoimistossa Närpiössä.<br />
Työvoimatoimiston toimintaalueeseen<br />
kuuluvat Karijoki, Kaskinen,<br />
Korsnäs, Kristiinankaupunki<br />
ja Närpiö.<br />
Korsnäs kurscenter järjesti maahanmuuttajille<br />
kielikoulutusta.<br />
– Most-projektin osallistujille<br />
järjestettiin ensin kahden viikon<br />
opiskelujakso kurssikeskuksessa,<br />
jolloin heille opetettiin suomen<br />
kulttuuria ja ruotsin kieltä. Koulutus<br />
jatkui sen jälkeen työpaikoilla,<br />
muun muassa kasvihuoneissa, päiväkodissa,<br />
vanhainkodissa, seurakunnassa<br />
ja vihannespakkaamossa.<br />
Opiskelijat olivat kahtena päivänä<br />
ruotsin kielen koulutuksessa ja kolmena<br />
päivänä työpaikoilla, Korsnäs<br />
kurscenterin koulutussuunnittelija<br />
Sofia Mitts-Björkblom sanoo.<br />
Työpaikoilla oli mukana myös<br />
tulkki joka auttoi kommunikoi-<br />
Sofie Mitts-Björkblom järjestää maahanmuuttajille kursseja. Taustalla on<br />
burman kielen tulkki Moe Svan.<br />
Mu Bu opiskelee Korsnäs kurscenterissä keittiöalaa.<br />
Palveluohjaaja auttaa<br />
arkielämässä<br />
Maahanmuuttajasosiaalityön konsultaatioverkosto toimi Vaasassa, Pietarsaaressa,<br />
Kokkolassa ja Närpiössä vuosina 2003–2005. Hankkeessa pyrittiin luomaan<br />
kuntien tarpeiden mukainen asiantuntijaverkosto, josta saisi apua maahanmuuttajatyössä<br />
esiin tuleviin kysymyksiin.<br />
– Pyrimme luomaan konsultaatiorenkaana toimivan viranomaisverkoston.<br />
Hanke kuitenkin loppui ajan ja rahanpuutteen vuoksi, Minna Verkkomäki<br />
kertoo. Hän työskentelee palveluohjaajana Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa.<br />
– Jos antaa toiselle viranomaiselle konsultaatiota, se on pois omasta työajasta.<br />
Päivän aikana voi tulla monenlaisia puheluita. Kahdeksan tuntia ei riitä<br />
työn hoitamiseen ja konsultaation antamiseen.<br />
Kehittämishankkeesta oli kuitenkin hyötyä. Verkostot laajenivat ja maahanmuuttajatyötä<br />
tehtiin tunnetuksi. Perheitä autettiin vanhemmuuteen ja lasten koulunkäyntiin<br />
ja päivähoitoon liittyvissä asioissa. Palveluohjaaja auttoi lapsia läksyjen<br />
teossa ja nuorten kesätyön hakemisessa.<br />
Hankkeen loputtua Minna Verkkomäki sai jatkaa palveluohjaajana Vaasan<br />
kaupungin palveluksessa.<br />
Maahanmuuttajat eivät kuulu ulkomaalaistoimiston asiakaskuntaan kolmen<br />
maassaolovuoden jälkeen. Se on Verkkomäen mielestä liian lyhyt aika kotoutumiseen.<br />
Palveluohjaajat auttavat sen jälkeenkin.<br />
– Suomen palveluviidakko on monimutkainen. Maahanmuuttajien lukutaito<br />
ja kielen ymmärtäminen voi vielä olla heikkoa. He tarvitsevat apua arkielämässä<br />
täyttäessään päivähoito-, asumistuki-, ja eläkehakemuksia. Kun maahanmuuttajat<br />
asioivat virastoissa, palveluohjaaja voi olla mukana auttamassa.<br />
<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
22<br />
23<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
kotoutuminen<br />
Työperäisiä tulijoita<br />
tarvitaan<br />
Korsnäsin Kauppapuutarha Oy:n osakas Lis-Britt Södergran kertoo,<br />
että kunta tarvitsee työperäisiä maahanmuuttajia. Paikkakunnan<br />
nuoret lähtevät opiskelemaan yliopistoihin ja jäävät töihin suuriin<br />
kaupunkeihin.<br />
– Kasvihuoneille on vaikea löytää työvoimaa työn kausiluonteisuuden<br />
vuoksi. Syksyllä on hiljaista mutta talvella ja keväällä joudutaan<br />
tekemään ylitöitä.<br />
Kauppapuutarhan kasvihuoneissa kasvatetaan tomaatin-, kurkun-<br />
ja paprikantaimia sekä ryhmäkasveja. Yritys työllistää tällä hetkellä 20<br />
henkilöä. Thanh Tien Nguyeru on ollut talossa 13 vuotta. Hän tuli Korsnäsiin<br />
pakolaisena Vietnamista 1980-luvun lopussa. Vain hänen viisihenkinen<br />
perheensä asuu enää Korsnäsissä. Muut Vietnamista tulleet<br />
ovat muuttaneet pois suurempiin kaupunkeihin.<br />
Thanhin ansiosta puutarhassa on myös muita vietnamilaisia töissä.<br />
Thanh kutsui sukulaisensa Korsnäsiin ja he saivat töitä Kauppapuutarhalta.<br />
Nämä muut tulivat työn perässä eivätkä pakolaisina.<br />
– Thanhista oli apua uusien tulokkaiden opettamisessa. Hän pystyi<br />
opettamaan heitä omalla äidinkielellään, kertoo Södergran.<br />
Työt tehdään pareittain, vanhin auttaa uutta tulokasta oppimaan<br />
työt. Vaikka tulokkaat osaisivat englantia, Södergran haluaa, että työmaalla<br />
puhutaan ruotsia.<br />
Lis-Britt Södergran Korsnäsin Kauppapuutarha Oy:stä kertoo, että ala tarvitsee<br />
työntekijöitä.<br />
Monet ovet auki<br />
Myötätuulesta vauhtia<br />
Suupohjan rannikkoseudun työvoimatoimisto osallistui Myötätuuli-projektiin<br />
vuosina 2005–2007.<br />
Tavoitteena oli maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen, työyh-<br />
Työvoimaohjaaja Mirja Högstrand vastaa<br />
maahanmuuttajien rekisteröimisestä työttömiksi<br />
työnhakijoiksi.<br />
teisöiden ja kantaväestön asenteisiin vaikuttaminen koulutuksella ja tiedotuksella,<br />
maahanmuuttajapalveluiden kehittäminen työvoimatoimistossa<br />
ja työperusteisen maahanmuuton mallintaminen.<br />
Projektiin osallistui yli 190 maahanmuuttajaa. Työnantajia oli mukana<br />
yli 50. Työttömille järjestettiin suomen kielen ja asiakaspalvelukoulutusta.<br />
Alue on vahvasti ruotsinkielinen, mutta asiakaspalvelussa tarvitaan<br />
myös suomenkieltä. Lisäksi järjestettiin esimerkiksi työnhakuklubeja<br />
ja työnhakuvalmennuskurssi.<br />
Työssä oleville järjestettiin ruotsin kielen lähiopetusta kaksi tuntia<br />
viikossa. Opettaja kiersi työpaikoilla opettamassa. Oppilaat saivat lisäksi<br />
kotitehtäviä. ”Svenska på arbetsplatsen ” -koulutusta järjestettiin viisi<br />
kymmenen viikon jaksoa.<br />
– Projektin ansiosta löytyi paljon työllistymismahdollisuuksia pitkään<br />
työttömänä olleillekin, Högstrad kertoo.<br />
Projekti järjesti myös eri maiden kulttuureista kertovia seminaareja<br />
maahanmuuttajien kanssa työskenteleville.<br />
– Kaikkien asenteet eivät aina ole kohdallaan, niitäkin pitää muokata,<br />
Högstrand sanoo.<br />
Hän toivoo, että työvoimatoimistoissa maahanmuuttajien opastukseen<br />
voitaisiin käyttää enemmän aikaa. Muuttajat tarvitsevat keskusteluihin<br />
kolme kertaa enemmän aikaa kuin kantaväestö. He myös kysyvät<br />
työvoimatoimistosta muita kuin työhön liittyviä asioita, koska eivät<br />
tiedä kenen puoleen kääntyä.<br />
Kantaväestö on Högstrandin mukaan ottanut maahanmuuttajat hyvin<br />
vastaan. Koska seudulla on hyvä työllisyystilanne, siellä ei pelätä työpaikkojen<br />
menettämistä maahanmuuttajille. Seudulla on myös vanhat<br />
perinteet pakolaisten vastaanottamisessa. Ensimmäiset pakolaiset tulivat<br />
Vietnamista 1980-luvun lopussa.<br />
– Maahanmuuttajien valmentavaan ja kuntouttavaan<br />
koulutukseen osallistuu ihmisiä kahdeksasta maasta,<br />
erityisopettaja Airi Jillmark Invalidiliiton Järvenpään<br />
koulutuskeskuksesta kertoo.<br />
Vammaisille maahanmuuttajille on tarjolla runsaasti erilaista koulutusta, neuvontaa ja kuntoutusta,<br />
jotka tuovat virkistystä arkeen ja parantavat itsetuntoa. Apua ei osata hakea, jos kielitaito on<br />
huono eivätkä suomalaisen yhteiskunnan palvelut ole vielä tuttuja<br />
Teksti ja kuvat Tuomo Tarvas<br />
Useat Invalidiliiton Järvenpään<br />
koulutuskeskukseen<br />
hakeneet vammaiset ovat<br />
saaneet tiedon koulutusmahdollisuuksista<br />
sosiaalityöntekijältä tai<br />
vammaisliitoista ja -yhdistyksistä.<br />
– Maahanmuuttajat saattavat<br />
kyllä lukea lehdestä jostain kurssista,<br />
mutta he eivät tiedä, mikä<br />
heille sopisi, erityisopettaja Airi<br />
Jillmark toteaa.<br />
Järvenpäässä maahanmuuttajille<br />
on tarjolla valmentavaa ja kuntouttavaa<br />
opetusta ja ohjausta sekä<br />
toisen asteen kaupallista ja ammatillista<br />
koulutusta. Valmentava<br />
opetus tähtää opiskelijoiden kokonaiskuntoutumiseen<br />
sekä siihen,<br />
että he saavat riittävät valmiudet<br />
hakea opiskelupaikkaa ja päästä<br />
työelämään.<br />
– Meidän nimenomaan vammaisille<br />
maahanmuuttajille tarkoitettu<br />
valmentava koulutuksemme<br />
on ainutlaatuinen Suomessa, Jillmark<br />
sanoo.<br />
Tammikuussa alkaneeseen<br />
koulutukseen osallistuu kahdeksan<br />
maahanmuuttajaa. Heistä jokaisella<br />
on jonkinasteinen vamma<br />
tai pitkäaikaissairaus, osalla useita<br />
eri vammoja.<br />
Tunneilla opetetaan esimerkiksi<br />
suomea, englantia, tietotekniikkataitoja<br />
ja yhteiskuntatietoa.<br />
Valmentava koulutus kestää vuoden<br />
loppuun, mutta osa haki opiskelupaikkaa<br />
jo keväällä.<br />
Kirjoitustaito lähtee kynän<br />
asennosta<br />
Valmentaville kursseille tulee myös<br />
täysin luku- ja kirjoitustaidottomia<br />
henkilöitä. Heidän kanssaan lähdetään<br />
liikkeelle perusasioista.<br />
– Lähdemme harjoittelemaan<br />
aakkosia ja sitä, miten kynää pidetään<br />
kädessä ja miten pyyhekumia<br />
ja teroitinta käytetään, Jillmark<br />
toteaa.<br />
Suomen kielen perussanoja ja<br />
äännevastaavuutta harjoitellaan esimerkiksi<br />
sana- ja kuvakorttien sekä<br />
ääniharjoitusten avulla.<br />
– Auditiivisissa harjoituksissa<br />
oppilaat kuulevat cd-levyltä sano-<br />
ja ja heidän täytyy alleviivata kirjasta<br />
oikea sana. Pitää erottaa, puhutaanko<br />
tulesta vai tuulesta, Jillmark<br />
kertoo.<br />
Kiinaa ja arabiaa puhuvien täytyy<br />
lisäksi ensin oppia, että suomea<br />
kirjoitetaan vasemmalta oikealle<br />
eikä toisin päin kuten heidän<br />
kotikielessään.<br />
Etukäteen ei voi tietää, kauanko<br />
oppiminen vie.<br />
– Se on täysin yksilöllistä, Jillmark<br />
sanoo.<br />
Tietokon<br />
tottelee jalkoja<br />
Valmentavalla ryhmällä on koulutuskeskuksessa<br />
oma luokkansa,<br />
jonka tietokone on ahkerassa<br />
<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
24<br />
25<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
Näkövamma ei estä hyvää elämää<br />
Teksti ja kuva Sanna Ala-Seppälä<br />
Koska Ali Reza Alizadeh ei pysty käyttämään käsiään, hän on opetellut antamaan<br />
tietokoneelle komentoja jaloillaan.<br />
nä vaiheessa, kun Lilian-tytär on<br />
vanhempi.<br />
Valkoista keppiä nainen ei<br />
käytä.<br />
– Sen käyttäminen on ison kynnyksen<br />
takana. Se tarkoittaisi, etten<br />
näe lainkaan. Käytän keppiä<br />
vain silloin, kun lähden matkalle<br />
tai olen täysin yksin.<br />
Välillä naisesta tuntuu, että esimerkiksi<br />
kaupan asiakaspalvelijoille<br />
näkövamma tuottaa enemmän ennakkoluuloja<br />
kuin ulkomaalaisuus.<br />
Onneksi poikkeuksiakin on.<br />
– Juuri tässä yhtenä päiväkäytössä.<br />
Afganistanissa syntynyt<br />
ja Iranissa asunut Ali Reza Alizadeh<br />
on opetellut käyttämään<br />
konetta jaloillaan. Toisella jalalla<br />
hän siirtää hiirtä ja toisella käyttää<br />
näppäimistöä. Hän selaa ruudulla<br />
suomen kielen sanaharjoitustehtäviä.<br />
Tietokone lukee tietyn<br />
sanan ja näyttää yhtä aikaa saman<br />
kuvan.<br />
Alizadehin sosiaalialaa opiskeleva<br />
avustaja Mehdi Najafi katsoo<br />
sivusta, että kaikki sujuu niin<br />
kuin pitääkin.<br />
Jayantha da Silva on aikuinen<br />
ammatinvaihtaja: hän työskenteli<br />
pitkään leipomossa. Hän on pitänyt<br />
valmentavaa koulutusta hyvänä<br />
ja hyödyllisenä ja kehuu opettajiaan.<br />
Yli 20 vuotta sitten Sri Lankasta<br />
tullut da Silva haluaisi oppia<br />
myös venäjää.<br />
– Haluaisin päästä opiskelemaan<br />
logistiikka-alaa syksyllä, vantaalainen<br />
da Silva haaveilee.<br />
Perherooli<br />
uusiksi<br />
Tukikeskus neuvoo eteenpäin<br />
Vammaisten maahanmuuttajien käytössä ovat samat yhteiskunnan tukipalvelut<br />
kuin muillakin, mutta heitä auttaa myös oma tukikeskus, Hilma. Helsingissä toimivaa,<br />
vuonna 2006 perustettua keskusta ylläpitää Suomen Vammaisfoorumi ja rahoittaa<br />
RAY.<br />
Hilman tarkoituksena on opastaa asiakkaita siitä, miten Suomen palvelujärjestelmä<br />
toimii, jotta he osaisivat etsiä sopivia palveluita itselleen. Tukikeskus tarjoaa<br />
neuvontapalvelua myös järjestöille ja viranomaisille.<br />
– Joskus yksi puhelinsoitto riittää, mutta useissa tapauksissa pyrimme selvittämään<br />
asiakkaan elämäntilannetta tarkemmin. Silloin asiakassuhde voi olla vuosienkin<br />
mittainen, Pölkki selvittää.<br />
Koordinaattori Hannaleena Pölkin mukaan Hilmalla on ollut vuoden ensimmäisten<br />
kuukausien aikana noin 15 asiakasta, asiakaskäyntejä paljon enemmän.<br />
Eniten joukossa on ollut liikuntavammaisia ja kansallisuuksista etenkin Irakista, Afganistanista<br />
ja Somaliasta muuttaneita.<br />
Psykiatrista apua tai erityistä neuvontapuhelinta Hilma ei pysty tarjoamaan, vaan<br />
se on suuntautunut valtakunnalliseen tiedotukseen ja koulutukseen.<br />
– Olisi tärkeää, että asiakkaat voisivat saada palveluja ja riittävää tukea julkisen<br />
ja järjestösektorin palveluntarjoajilta, Pölkki toteaa.<br />
Lisätietoja Hilmasta voi lukea www.tukikeskushilma.fi.<br />
Srilankalaissyntyinen Jayantha de Silva työskenteli vuosikausia Fazerin leipomossa,<br />
mutta nyt hän haaveilee pääsevänsä opiskelemaan logistiikkaa.<br />
Espoolaisessa Arlainstituutissa useita<br />
maahanmuuttajia on askarruttanut<br />
vammaisen rooli yhteiskunnassa.<br />
Arlainstituutti on erikoistunut<br />
näkövammaisten ja kuurosokeiden<br />
kouluttamiseen.<br />
– Myös vammaisuuden vaikutukset<br />
oman kulttuurinsa miesja<br />
naisrooleihin puhuttavat. Jotkut<br />
miettivät, onko minusta vammani<br />
takia mihinkään, kuntoutussuunnittelija<br />
Maria Rutenberg<br />
toteaa.<br />
Näkövammaiselle miehelle ja<br />
hänen perheelleen voi olla vaikeaa<br />
löytää miehelle uusi rooli perheessä,<br />
jos hän ei voi käydä töissä,<br />
eikä ole tottunut osallistumaan<br />
kotitöihin.<br />
– He kokevat, että heidän roolinsa<br />
perheen taloudellisena tukena<br />
on uhattu, Rutenberg sanoo.<br />
Joillain maahanmuuttajataustaisilla<br />
opiskelijoilla vammat johtuvat<br />
sodasta, syrjinnästä tai jopa<br />
kidutuksesta.<br />
– Saattaa olla, että vammaisuutta<br />
hävetään. Jos vammat ovat<br />
syntyneet sodassa, niihin asen-<br />
Best Buddies houkuttelee<br />
maahanmuuttajia<br />
Best Buddies -kaverihanke on lähtenyt mallikkaasti käyntiin. Projektin ideana on<br />
saattaa yhteen samanikäisiä kehitysvammaisia ja vammattomia nuoria niin, että he<br />
voivat keskenään tutustua ja pitää hauskaa. Pilottivaiheessa mukana on ollut kahdeksan<br />
nuorta Helsingistä ja Tampereelta.<br />
– Yksi nuorista on irakilaistaustainen. Toivottavasti saisimme jatkossa enemmän<br />
maahanmuuttajia mukaan, projektipäällikkö Kati Ruotsalaisen toteaa.<br />
Parikymppiset nuoret tapasivat toisensa viime syksynä, ja kaverisuhteet ovat<br />
säilyneet läpi vuoden.<br />
– Kaverukset ovat käyneet elokuvissa, konserteissa ja kahvilla ja hengailleet<br />
kaupungilla, Ruotsalainen kertoo.<br />
Best Buddies jatkuu ensi syksynä. Sitä ajatellen Ruotsalainen on luonut suhteita<br />
oppilaitoksiin ja pitänyt hanketta esillä.<br />
– Toimintamme on tärkeää siksi, että sen avulla saatamme yhteen kaksi ihmistä,<br />
jotka muuten eivät olisi tavanneet, Ruotsalainen sanoo.<br />
noidutaan eri tavalla, koska ajatellaan,<br />
että ihmiset ovat uhrautuneet<br />
yhteisen hyvän puolesta,<br />
Rutenberg toteaa.<br />
Näkövammaiselle suomen kielen<br />
oppiminen olisi Rutenbergin<br />
mukaan vielä tärkeämpää kuin<br />
muille maahanmuuttajille, koska<br />
he eivät voi hyödyntää kuvia ja elekieltä<br />
samoin kuin muut. Maahanmuuttajat<br />
eivät aina osaa käyttää<br />
erilaisia näkövammaisten apuvälineitä.<br />
Siksi Arlainstituutissa suomen<br />
kieltä ja kuntouttavia näkövammaistaitoja<br />
harjoitellaan yhtä<br />
aikaa. g<br />
Mahabad Namiq lähti<br />
perheineen sotaa pakoon<br />
Irakista vuonna<br />
1987. Perhe päätyi Turkkiin, josta<br />
he pääsivät kolmen vuoden kuluttua<br />
Suomeen.<br />
Jo pakolaisten tulotarkastuksessa<br />
Mahabad Namiqin silmissä<br />
havaittiin vikaa. Muutamaa kuukautta<br />
myöhemmin selvisi, että<br />
kyseessä on etenevä silmäsairaus,<br />
Stargardin tauti. Perinnöllisessä<br />
silmänpohjan rappeumasairaudessa<br />
verkkokalvoon muodostuu<br />
laajenevia alueita, joilta näkökyky<br />
vähitellen katoaa.<br />
– Sain viidennellä luokalla<br />
koulunkäyntiavustajan, josta oli<br />
suuri apu. Iltaisin opettelin pistekirjoitusta.<br />
Lahdesta perhe muutti vuodeksi<br />
Tampereelle, ja sieltä Espooseen,<br />
jossa Namiq meni yhdeksännelle<br />
luokalle.<br />
– Siinä vaiheessa näköni oli heikentynyt<br />
niin paljon, että kuljin<br />
kouluun taksilla, hän kertoo.<br />
Peruskoulun jälkeen Namiq<br />
meni vuodeksi Arlainstituuttiin<br />
opettelemaan pistekirjoitusta. Sen<br />
jälkeen hän siirtyi lukioon.<br />
– Minulla oli aina ollut aivan<br />
ihania koulukavereita, mutta lukiossa<br />
näkövammaani ei ymmärretty,<br />
hän kertoo.<br />
Ongelmien vuoksi hän siirtyi<br />
aikuislukioon, jonne avustajaksi<br />
tuli oma sisko.<br />
– Sain suoritettua lähes kaikki<br />
kurssit, mutta ylioppilasta minusta<br />
ei tullut. Matematiikka tuotti<br />
vaikeuksia, ja näköni heikkeni<br />
jatkuvasti.<br />
Kotona lapsen kanssa<br />
Samaan aikaan opiskellessaan lähihoitajaksi<br />
Mahabad Namiq tapasi<br />
kurdi-miehensä, joka parin vuoden<br />
paperisodan jälkeen pääsi muuttamaan<br />
Suomeen. Pariskunta sai esikoisensa<br />
syksyllä 2006.<br />
Lapsen hoito sujuu heikosta<br />
näöstä huolimatta.<br />
– Ongelmiakin on, esimerkiksi<br />
vaippaihottumaa en pysty näkemään.<br />
Siksi pyydän miestäni päivittäin<br />
tarkistamaan, ettei ihottumaa<br />
ole. Mieheni auttaa muuten-<br />
Mahabad Namiq liikkuu kotonaan Helsingin Kannelmäessä<br />
varmoin askelin. Keittiöstä löytyvät helposti teen<br />
keittämiseen tarvittavat välineet. Kaiken takana on tarkka<br />
järjestys – muuten näkövammaisen 28-vuotiaan naisen<br />
arjesta ei tulisi mitään.<br />
– Näkövamma aiheuttaa minulle pieniä käytännön ongelmia, mutta se on lopulta vähäistä, Mahabad Namiq sanoo.<br />
kin paljon lapsen hoidossa, Namiq<br />
kertoo.<br />
Ulkona liikkuminen rattaiden<br />
kanssa tuottaa hieman hankaluuksia.<br />
Nyt kun lapsi kävelee,<br />
ovat haastavat ajat edessä.<br />
– Onneksi saan ystävältäni<br />
valjaat, joiden avulla näkevätkin<br />
vanhemmat taluttavat vilkkaita<br />
lapsiaan.<br />
Namiq harmittelee, ettei hän<br />
pysty lukemaan lapselleen. Onneksi<br />
pisteytettyjä kirjoja on kuitenkin<br />
saatavilla. Hän haaveilee jo<br />
toisesta lapsesta, mutta vasta sii-<br />
nä avulias kassaneiti jaksoi auttaa<br />
minua kärsivällisesti vaatteiden<br />
valinnassa.<br />
Namiqin lähiajan suunnitelmissa<br />
on olla kotona tyttären<br />
kanssa.<br />
– Nautin siitä, että voin kasvattaa<br />
ihmisen. Vahva side lapsen<br />
ja äidin välillä muodostuu vain siten,<br />
että on lapsen kanssa pitkään<br />
kotona, hän uskoo. g<br />
Heini Saraste on kirjoittanut<br />
Mahabad Namiqista kirjan nimeltä<br />
Mahabad, kuu, aamusumu ja rakkaus.<br />
WSOY 2007.<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
26<br />
27<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
kansainvälisyys<br />
Ihmiskaupan vastainen tarkennettu toimintasuunnitelma:<br />
Uhrien tunnistamisen<br />
kynnystä laskettava<br />
Helsingin albaaniyhdistyksen kansallisasuinen<br />
tanssiryhmä sai yleisön nuoret<br />
tanssimaan penkkirivien välissä.<br />
Teksti Risto Paananen<br />
Kuva Futureimagebank<br />
Valtioneuvosto hyväksyi alkusyksystä<br />
2005 ensimmäisen<br />
kansallisen toimintasuunnitelman<br />
ihmiskaupan torjumiseksi.<br />
Runsaan kahden vuoden<br />
kokemusten jälkeen toimintasuunnitelmaa<br />
on nyt tarkistettu.<br />
Ministeri Astrid Thorsin johdolla<br />
hyväksytyssä tarkennetussa<br />
suunnitelmassa arvioidaan, että<br />
yhteistyö viranomaisten, järjestöjen<br />
ja muiden toimijoiden kesken<br />
on saatu nyt käyntiin. Suomi<br />
on tämän myötä noussut Euroopan<br />
johtavien maiden joukkoon ihmiskaupan<br />
torjunnassa.<br />
Toimet eivät kuitenkaan juuri<br />
ole johtaneet ihmisillä kauppaa<br />
käyvien rikollisten asettamiseen<br />
syytteeseen. Esimerkiksi vuonna<br />
2006 poliisi tutki yli 50 tapausta<br />
ihmiskaupan kaltaisena rikoksena.<br />
Tuomioistuimeen niistä tuli<br />
kuitenkin vain yksi.<br />
– Ristiriita epäiltyjen uhrien ja<br />
tunnistettujen uhrien välillä on ilmeinen,<br />
arvioi Helsingin yliopiston<br />
oikeustieteellisen tiedekunnan tutkija<br />
Venla Roth rikoksentorjuntaneuvoston<br />
Haaste-lehdessä.<br />
Roth valmistelee parhaillaan<br />
ihmiskaupan vastaisia strategioita<br />
käsittelevää väitöskirjaa. Hän<br />
toimii myös pysyvänä asiantuntijana<br />
työministeriön ihmiskauppatyöryhmässä.<br />
Oleskelulupa sidottu<br />
ihmiskauppaan<br />
Eräs merkittävimmistä ongelmista<br />
liittyy uhrin tunnistamiseen ja<br />
uhrin käsitteen määrittelyyn. Ih-<br />
Viranomaisten yhteistyö ihmiskaupan<br />
torjumiseksi on käynnistynyt melko hyvin.<br />
Uhrien tunnistamiskynnys on kuitenkin yhä liian<br />
korkea, arvioidaan ihmiskaupan vastaisessa<br />
tarkennetussa toimintasuunnitelmassa.<br />
miskaupan uhrille voidaan tietyin<br />
edellytyksin myöntää oleskelulupa<br />
ja harkinta-aika, jonka aikana hän<br />
voi päättää, ryhtyykö yhteistyöhän<br />
viranomaisten kanssa. Toistaiseksi<br />
lupia ja harkinta-aikaa on myönnetty<br />
vain hyvin vähän.<br />
Venla Rothin arvion mukaan<br />
oleskeluluvan sitominen ihmiskaupassa<br />
uhriutumiseen hankaloittaa<br />
auttamisjärjestelmän toimintaa.<br />
Suuri osa muiden rikosten<br />
uhreista jää avun ulkopuolelle,<br />
vaikka he ovat saattaneet kohdata<br />
vakavaakin väkivaltaa.<br />
Uhrin oikeuksien kannalta on<br />
siis ratkaisevaa, katsotaanko hänen<br />
joutuneen ihmiskaupan vai<br />
esimerkiksi parituksen tai pakkotyön<br />
kaltaisen toiminnan kohteeksi.<br />
Rothin arvion mukaan apua hakevat<br />
henkilöt ovat useimmin jonkinlaisen<br />
pakkotyön uhreja, vaikka<br />
seksuaalisen hyväksikäytön arvioidaan<br />
olevan ihmiskaupan tavallisin<br />
muoto.<br />
Syyttämis- ja tuomitsemiskynnys<br />
on nykyisellään niin korkealla,<br />
että vain aivan ilmeiset tapaukset<br />
voidaan saattaa tuomiolle.<br />
Vähemmistövaltuutettu<br />
raportoijaksi<br />
Tarkistetussa toimintasuunnitelmassa<br />
esitetään, että ihmiskaupan<br />
torjumiseen tarkoitetuista<br />
järjestelmistä ja niiden yhteistoiminnasta<br />
teetettäisiin puolueeton<br />
evaluaatio vuoden 2009 aikana.<br />
Evaluaatiossa tulisi kiinnittää<br />
erityistä huomiota uhrien tunnistamiseen<br />
ja heidän ohjaamiseensa<br />
hakemaan apua.<br />
Uhrien tunnistamisen kynnystä<br />
tulisi myös laskea kehittämällä<br />
viranomaisten osaamista ja ohjeistusta.<br />
Suunnitelmassa ehdotetaan ihmiskaupan<br />
vastaisen kansallisen raportoijan<br />
nimeämistä ja esitetään,<br />
että tehtävä annettaisiin vähemmistövaltuutetun<br />
hoidettavaksi.<br />
Tämä kuitenkin edellyttää lisäresurssien<br />
ohjaamista vähemmistövaltuutetun<br />
toimistolle, suunnitelmassa<br />
teroitetaan. g<br />
Kosovon itsenäisyyttä<br />
juhlittiin tanssien<br />
Uutta eurooppalaista valtiota juhlittiin maaliskuun puolivälissä kulttuurin runsaudella. Liki<br />
kolmituntisessa juhlassa esiintyi laulajia, muusikoita, tanssijoita ja lausujia eri puolilta Suomea.<br />
Teksti ja kuva Taina Saarinen<br />
te olette paikalla,<br />
on juhlamme suurimmillaan”.<br />
Albania-<br />
”Kun<br />
lainen sanonta oli totta, kun runsaat<br />
800 juhlavierasta kokoontui<br />
Turun konserttitalolle juhlimaan<br />
helmikuun 17. päivänä itsenäiseksi<br />
tasavallaksi julistautunutta<br />
Kosovoa.<br />
Juhlaan kutsutut presidentit<br />
Tarja Halonen ja Martti Ahtisaari,<br />
joka toimi Kosovon itsenäistymisessä<br />
YK:ta edustavana pääneuvottelija,<br />
lähettivät tervehdyksensä<br />
ja onnittelunsa. Falemindert! Kiitos.<br />
Sana tuli itsenäistymisen juhlassa<br />
tutuksi kaikilla Kosovon tasavallan<br />
tunnustaneiden valtioiden<br />
kielillä.<br />
Kosovo on maa risteysalueella.<br />
Maan albaanikulttuurin länsimaista<br />
elämäntapaa luonnehtivat eri kult-<br />
tuureista saadut vaikutteet. Vuonna<br />
1389 serbit hävisivät taistelun<br />
turkkilaisille, joille alue ja suuri<br />
osa Euroopan herruutta jäi sadoiksi<br />
vuosiksi. Imperiuminsa hajotessa<br />
turkkilaiset vetäytyivät ja serbit<br />
palasivat alueelle 1913.<br />
Turkkilaispiirteitä on Balkanilla<br />
kaikkialla. Heiltä Kosovon<br />
albaanit omaksuivat myös islamin<br />
uskon. Serbiväestö on pääosin ortodokseja.<br />
Kielen saareke, kulttuurien<br />
sekoitus<br />
Albanian kieli on baskin ohella eurooppalainen<br />
kieliharvinaisuus, ainoa<br />
kieli omassa indoeurooppalaisessa<br />
haarassaan, jonka varhaisvaiheista<br />
on vain vähän tietoa. Kielellisiksi esiisiksi<br />
arvellut illyrialaiset tulivat Länsi-Balkanille<br />
1200-luvulla eaa.<br />
Albanian noin kuudesta miljoonasta<br />
puhujasta lähes puolet<br />
asuu Kosovossa. Pohjoisen ja Kosovon<br />
alueen murteita kutsutaan<br />
gegi-murteiksi, jotka ohjaavat<br />
kirjakieltä, ja eteläisempiä toskimurteiksi.<br />
Vanhin säilynyt teksti<br />
on 1400-luvulta, mutta kirjallista<br />
kieltä on ennen 1900-lukua<br />
niukasti. Serbia on Kosovon toinen<br />
virallinen kieli.<br />
Albania-nimi on latinaperäinen,<br />
kielen omakielinen nimi on<br />
shqip (äännetään jotakuinkin štšip)<br />
ja maa Shqipëria, ”shkipetaarien<br />
maa”. Albanian kieltä on kirjoitettu<br />
latinalaisin aakkosin vuodesta<br />
1909, sitä ennen arabialaisin<br />
ja kreikkalaisinkin kirjaimin.<br />
Lainasanoja on runsaasti: kreikasta,<br />
latinasta, turkista, kreikasta ja<br />
slaavilaisista kielistä.<br />
Hankaluuksia paikkaa<br />
hakiessa<br />
Kosovon väkiluku on eri arvioiden<br />
mukaan 1,9–2,4 miljoonaa,<br />
pää-kaupungissa Prištinassa on<br />
600 000 asukasta. Rahana on otettu<br />
käyttöön euro, jota edelsi Jugoslavian<br />
hajottua dinaarin rinnalle<br />
tullut Saksan markka. Omaa keskuspankkia<br />
ei ole perusteilla.<br />
Kosovon asukkaista 90 prosenttia<br />
on albaaneja. Serbit, joita on<br />
alle kymmenen prosenttia, asuvat<br />
enimmältään maan pohjoisosissa,<br />
muualla on pieniä serbikyliä.<br />
Tuoreiden rajanaapurusten,<br />
Kosovon ja Serbian, rinnakkaiselo<br />
ei ole alkanut yhteisymmärryksessä.<br />
Serbia vastustaa jyrkästi<br />
Kosovon itsenäisyyttä ja pitää<br />
aluetta maakuntanaan. Vastalauseiden<br />
rajuus ja väkivaltaiset muodot<br />
ovat olleet yllätys aluetta valvovalle<br />
YK:lle ja EU:lle, vaikka vastustus<br />
ja sen saama Venäjän tuki oli<br />
tiedossa. g<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
28<br />
29<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
urheilua<br />
Vauhtia ja venyvyyttä tan ssilattialta<br />
Tanssiteatteri FunkU:ssa tanssii Venäjältä ja Virosta<br />
Suomeen muuttaneita nuoria. Kolmenkymmenen nuoren<br />
porukka on hitsautunut tiiviisti yhteen. Harjoituksia on<br />
kaikilla yleensä monta kertaa viikossa.<br />
Teksti Sanna Ala-Seppälä<br />
Kuvat Tomi Westerholm<br />
Musiikki pauhaa ja joukko<br />
nuoria nostaa sykettä<br />
peilin edessä. Alkulämmittelyt<br />
ovat hyvässä vauhdissa.<br />
Vajaan puolen tunnin kuluttua<br />
alkaa progressiivisen tanssiteatteri<br />
FunkU:n harjoitukset.<br />
Koreografi Andrei Artin luotsaama<br />
tanssiryhmä aloitti toimintansa<br />
reilut yksitoista vuotta<br />
sitten.<br />
– Järjestin aluksi puoli vuotta<br />
kestävän tanssikerhon. Sen päätyttyä<br />
osallistujat halusivat jatkaa<br />
harrastusta, joten päätin perustaa<br />
teatraalisen tanssiryhmän, Andrei<br />
Art kertoo.<br />
Tanssikerhossa olleet tytöt ovat<br />
edelleen mukana.<br />
Iso näytös edessä<br />
Harjoitukset alkavat. Ryhmä ryhtyy<br />
vetämään läpi show’ta, joka on<br />
tarkoitus esittää vajaan viikon päästä<br />
tanssijoiden ystäville ja perheenjäsenille<br />
sekä kaikille tanssin ystäville.<br />
Tällä kerralla esitys koostuu<br />
kahdeksasta kappaleesta ja kestää<br />
puoli tuntia.<br />
FunkU:ssa on vajaa kolmekymmentä<br />
11–20-vuotiasta tanssijaa.<br />
Ryhmä on osallistunut vuosien<br />
varrella muutamia kertoja<br />
myös tanssikilpailuihin. Vuosina<br />
1998 ja 1999 ryhmä voitti Helsingin<br />
kaupungin nuorisoasiainkeskuksen<br />
järjestämän DanceAction-tanssikilpailun<br />
mestaruuden<br />
showtanssissa.<br />
Yksi ryhmän tanssijoista on<br />
16-vuotias Anna Drozdova. Hän<br />
kertoo tanssiryhmän tyylin olevan<br />
täysin omanlaisensa.<br />
– Sellaista en ole nähnyt muualla.<br />
FunkU esittää progressiivista<br />
teatraalista tanssia, mikä on enemmän<br />
kuin perinteinen tanssi, hän<br />
kuvailee.<br />
Neuvostoliitossa syntynyt ja<br />
Virosta Suomeen neljä vuotta sitten<br />
muuttanut Anna Drozdova on<br />
harrastanut tanssia lähes kymmenen<br />
vuotta.<br />
– Olin viisivuotias, kun äitini<br />
sanoi minulle, että minusta pitäisi<br />
tulla isona tanssija. Äitini harrasti<br />
tanssia Virossa suomalaisessa<br />
ryhmässä monta vuotta, ja toivoi,<br />
että minäkin saisin tanssista harrastuksen.<br />
Anna Drozdovan mukaan parasta<br />
tanssitunneissa on hyvän<br />
olon saaminen ja kavereiden näkeminen.<br />
Hän on ollut niin innoissaan<br />
harrastuksestaan, että on<br />
houkutellut mukaan myös seitsemän<br />
ystäväänsä.<br />
Kiireinen opettaja<br />
Ryhmän opettaja, venäjänkielinen<br />
Andrei Art on syntynyt Virossa. Mies<br />
opiskeli Valko-Venäjällä koreografikoulussa<br />
tanssi- ja musiikkiteatterin<br />
ohjaajaksi. Valmistumisen jälkeen hän<br />
muutti Hampuriin ja työskenteli teattereissa<br />
koreografina. Suomeen mies<br />
muutti 1990-luvun alussa.<br />
Tanssiteatteri FunkU:lla on kolmet<br />
harjoitukset viikossa. FunkU:n<br />
lisäksi Artilla on toinenkin ryhmä,<br />
draamateatteristudio.<br />
– Sillä ryhmällä on kahdet harjoitukset<br />
viikossa, joten eihän tässä<br />
omalle elämälle jää paljoa aikaa.<br />
Opettaminen on minulle kuitenkin<br />
tärkeää, Art toteaa.<br />
Opettamisen lisäksi Andrei<br />
Art on tehnyt koreografioita muun<br />
muassa Teatteristudio Pasilan näytöksiin.<br />
Todellinen tanssiriippuvuus<br />
Pietarista kotoisin oleva 15-vuotias<br />
Ksenia Ivanova on tanssinut<br />
FunkU-ryhmässä puolitoista vuotta.<br />
Kahdeksan vuotta sitten Suomeen<br />
muuttanut tyttö etsi pitkään<br />
mieluista tanssiryhmää.<br />
– Olen aina pitänyt tanssimisesta,<br />
ja tanssinut paljon kotona<br />
peilin edessä, hän kertoo.<br />
Lopulta hänen isänsä luki tanssiryhmästä<br />
lehdestä.<br />
– Tulin harjoituksiin kokeilemaan<br />
ja innostuin heti, Ksenia<br />
Ivanova kertoo.<br />
Tanssi on Ivanovan mukaan<br />
mielenkiintoista ja koreografiat<br />
haastavia.<br />
– Jo kuukauden harjoittelun<br />
jälkeen pääsin spagaattiin. Tanssi<br />
antaa voimaa ja vahvuutta lihaksiin,<br />
hän kertoo.<br />
– Lisäksi meillä on loistava<br />
opettaja ja todella hyvä tiimi.<br />
Harjoituksissa on aina hauskaa,<br />
hän kertoo.<br />
Erika Kontkanen on täysin<br />
riippuvainen FunkU:n harjoituksista.<br />
– Harrastus antaa mielettömästi<br />
energiaa. On ihan tuskaa,<br />
jos joskus täytyy jättää harjoitukset<br />
väliin, 18-vuotias Erika Kontkanen<br />
kertoo.<br />
Kontkasen mukaan muissa<br />
tanssiopistoissa ei saa kunnon yhteyttä<br />
opettajiin, mutta FunkU:<br />
ssa saa henkilökohtaisen suhteen<br />
opettajaan ja ryhmään.<br />
Suomessa syntynyt Kontkanen<br />
puhuu Venäjältä kotoisin olevien<br />
vanhempiensa kanssa venäjää<br />
ja pitää kielitaitoa yllä myös tanssitunneilla.<br />
– Minulla on paljon sekä suomalaisia<br />
että venäläisiä ystäviä. Venäjänkieliset<br />
ystäväni ovat pääasiassa<br />
täältä, hän kertoo.<br />
Alussa kolmen tunnin harjoitukset<br />
olivat rankkoja rutistuksia.<br />
Erika Kontkanen tottui niihin ensimmäisen<br />
kuukauden aikana.<br />
Tanssia ja nyrkkeilyä<br />
Tanssiryhmässä on myös kaksi poikaa.<br />
14-vuotias Evgeni Ylänne<br />
on ollut mukana reilun vuoden.<br />
Venäjältä kotoisin oleva Ylänne<br />
muutti Suomeen kaksivuotiaana.<br />
Aluksi tanssiharrastus tuntui hänestä<br />
hieman oudolta, sillä ryhmässä<br />
oli vain tyttöjä. Sittemmin<br />
hän on tottunut siihen.<br />
– Kyllähän tämä vähän tyttöjen<br />
laji on, mutta kysyjille puolustan<br />
heti, ettei tämä mitään balettia<br />
<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
30<br />
31<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
asismi<br />
Erilaisuudella on rajansa<br />
Kun tytöillä on balettiharjoitukset, vetäytyy<br />
Evgeni Ylänne taustalle harjoittelemaan<br />
esimerkiksi robottitanssia.<br />
Näytöksen koreografiaan kuuluu paljon vauhdikkaita osuuksia.<br />
Anna Drozdova ja Andrei Art harjoittelevat.<br />
Tanssiteatteri FunkU on perustettu yksitoista vuotta sitten. Osa tanssijoista on ollut mukana<br />
alkuajoista lähtien.<br />
ole. Hienointa harrastuksessa on, että täällä<br />
oppii tanssimaan ja saa paljon kavereita,<br />
Evgeni Ylänne kertoo.<br />
Tanssin lisäksi Ylänne harrastaa nyrkkeilyä,<br />
joka vie kaksi iltaa viikossa.<br />
– Mutta kyllä tämä kivempaa on kuin<br />
kotona istuminen, hän vakuuttaa.<br />
Tuleva näytös jännittää jo hieman.<br />
– Päivää ennen esitystä jännittää varmasti<br />
todella paljon, hän ennustaa.<br />
Ei tanssia ammatiksi<br />
Vaikka tanssi mieluisa harrastus onkin,<br />
eivät Anna Drozdova, Ksenia Ivanova<br />
ja Erika Kontkanen ole suunnitelleet<br />
tanssista itselleen ammattia. Heillä on<br />
täysin muita suunnitelmia.<br />
– Ryhdyn varmasti kampaajaksi, sillä<br />
vanhempani ovat alalla ja meillä on<br />
oma parturi-kampaamo. Myös kosmetologin<br />
ammatti kiehtoo, Ksenia Ivanova<br />
kertoo.<br />
Anna Drozdova on kiinnostunut<br />
matkailualasta. Erika Kontkanen taas<br />
suunnittelee suuntaavansa lukion jälkeen<br />
opiskelemaan joko oikeus- tai<br />
kauppatieteitä.<br />
Tanssiharrastus tulee silti pysymään<br />
tyttöjen elämässä varmasti vielä<br />
pitkään. g<br />
Kaikilla meillä on<br />
ennakkokäsityksiä,<br />
joita emme<br />
tiedosta, selvisi<br />
rasismin vastaisessa<br />
seminaarissa.<br />
Kaikkea erilaisuutta,<br />
kuten ihmisoikeuksien<br />
polkemista, ei tarvitse<br />
hyväksyä.<br />
Teksti Natasha Petrell<br />
Kuva Futureimagebank<br />
Kulttuurienvälisellä vuoropuhelulla<br />
rasismia vastaan<br />
-seminaarissa kokemuksiaan<br />
rasismista ja ennakkoluuloista<br />
kertoi myös entinen europarlamentaarikko<br />
ja nykyinen ulkoministeri<br />
Alexander Stubb.<br />
Stubbista ennakkoluulot sinällään<br />
eivät ole paha asia, mutta rasismia<br />
ei voi hyväksyä. Suomalaiset<br />
ovat kuitenkin piilorasistisia. Päällepäin<br />
ollaan suvaitsevaisia, mutta<br />
sitten esimerkiksi pikkujouluissa<br />
kerrotaan ”neekerivitsejä”.<br />
– Hauska saa olla, mutta joku<br />
hyvä maku pitää kuitenkin säilyttää,<br />
Stubb näpäyttää.<br />
On mentävä<br />
sanojen taakse<br />
Kulttuurien kohdatessa yhteiskunnan<br />
virallisena tavoitteena on<br />
integraatio.<br />
– Tasa-arvoa ja monikulttuurisuutta<br />
on kuitenkin vaikea saavuttaa<br />
samaan aikaan, Helsingin yliopiston<br />
professori Karmela Liebkind sanoi<br />
maaliskuisessa seminaarissa.<br />
Epätasa-arvoisessa mutta monikulttuurisessa<br />
yhteiskunnassa<br />
vallitsee syrjintä. Tasa-arvoisessa<br />
mutta samanlaisuutta korostavassa<br />
yhteiskunnassa taasen kulttuurit<br />
ovat sulautuneet yhteen.<br />
Liebkind pyytää pohtimaan,<br />
mitä sanoilla, kuten integraatiolla,<br />
tarkoitetaan.<br />
– Meidän on mentävä sanojen<br />
taakse.<br />
Hän muistuttaa, että meillä<br />
kaikilla on ennakkokäsityksiä<br />
muista.<br />
– Ihmisillä on kollektiivinen<br />
kulttuuri, josta käsitykset kumpuavat.<br />
Emme itse ole näistä edes<br />
tietoisia.<br />
Siirtomaaherrojen vai tasaarvon<br />
Eurooppa?<br />
EuroparlamentaarikkoSatu Hassi<br />
muistutti, että eurooppalaisilla<br />
on hyvin idealistinen kuva itsestään.<br />
– Omasta mielestämme me<br />
edustamme tasa-arvoa, ihmisoikeuksia<br />
ja demokratiaa. Muualta<br />
tulleiden näkökulmasta Eurooppa<br />
ei ole tätä.<br />
Muille Eurooppa näyttäytyy esimerkiksi<br />
siirtomaaherojen joukkona,<br />
joiden vaurauden synty perustuu<br />
pitkälle siirtomaahistoriaan.<br />
– Nyt hyväksikäyttö jatkuu<br />
kauppapolitiikan muodossa.<br />
Eurooppalaiset pitävät itsestään<br />
selvänä oikeutta mennä muualle.<br />
Ei kuitenkaan ole itsestään selvää,<br />
että muut saavat tulla tänne.<br />
– Me kuitenkin tarvitsemme<br />
muita, mutta EU:lta puuttuu selkeä<br />
järjestelmä, jotta ihmiset voisivat<br />
tulla tänne kunniallisesti töihin.<br />
Vähemmistövaltuutettu Johanna<br />
Suurpää totesi, ettei ole<br />
olemassa yhtenäistä eurooppalaista<br />
maahanmuuttopolitiikkaa.<br />
Kysymys onkin, mistä maista<br />
otamme mallia, kun Suomen<br />
maahanmuuttopolitiikkaa kehitetään.<br />
Hänestä suomalaisten ajattelu<br />
on etnisesti hierarkkista.<br />
– Sanotaan, että haluamme sen<br />
ja sen maalaisia työntekijöitä, mutta<br />
emme sieltä ja sieltä.<br />
Aika- ja<br />
sukupolvikysymys<br />
Alexander Stubbista kaikki eurooppalaiset<br />
eivät ole rasisteja, mutta:<br />
– Myös Euroopan parlamentissa<br />
joudutaan päivittäin käymään läpi<br />
ennakkoluuloja, entinen europarlamentaarikko<br />
sanoi.<br />
Paljon Suomen kouluissa puhumassa<br />
kiertäneestä Stubbista<br />
nuorten keskuudessa on käynnissä<br />
asennemuutos. Vanhempi sukupolvi<br />
on asenteellisempi, mutta<br />
nuorille matkustelu ja kansainvälistyminen<br />
ovat osa normaalia<br />
kanssakäymistä.<br />
Johanna Suurpää muistutti, että<br />
vaikka osa nuorista onkin hyvin<br />
kansainvälisiä, on myös niitä, jotka<br />
ovat ennakkoluuloisia kaikkea<br />
erilaisuutta kohtaan. g<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
32<br />
33<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
tutkittua<br />
Nuoret naiset kertovat kouluajan rasismista<br />
”Koulussa kerrottiin<br />
neekerijuttuja”<br />
On tärkeää, millaisen vastaanoton maahanmuuttajat saavat uudessa<br />
maassa ja miten hyväksytyiksi he tuntevat itsensä. Vielä 1990-luvulla<br />
rasismi oli kouluissa yleistä.<br />
Parempia palveluita<br />
ja töitä sosiaalialalta<br />
Sosiaaliala tarvitsee kipeästi<br />
uutta työvoimaa vuoteen<br />
2015 menneissä, kun suuret<br />
ikäluokat jäävät eläkkeelle. Myös<br />
maahanmuuttajia kaivataan alalle.<br />
Lisäksi sosiaalipalvelujen asiakaskunta<br />
muuttuu koko ajan monikulttuurisemmaksi.<br />
Näistä syistä sosiaalialan osaamisen<br />
kehittämistyöryhmä perehtyi<br />
maahanmuuttajien sosiaalipalvelujen<br />
kehittämiseen sekä siihen,<br />
miten maahanmuuttajia saataisiin<br />
rekrytoitua alalle.<br />
Työryhmä suosittelee raportissaan<br />
useita toimenpiteitä.<br />
Kulttuurierot huomioon<br />
Sosiaalihuollon perus- ja erityispalveluissa<br />
työryhmä painottaa kulttuurisensitiivisyyttä.<br />
Kaikki suo-<br />
malaisten hyvänä pitämät palvelut<br />
eivät sovellu maahanmuuttajille<br />
sellaisenaan. Esimerkiksi naisten<br />
ja tyttöjen tukipalveluihin ja<br />
miesten kanssa työskentelyyn voi<br />
liittyä erityiskysymyksiä.<br />
Kunnissa tulee kartoittaa maahanmuuttajien<br />
opastuksen ja neuvonnan<br />
tarve ja huolehtia, että tulijoilla<br />
on käytössään selkokieliset<br />
oppaat.<br />
Kotoutumissuunnitelmien toteutumista<br />
tuetaan tarvittaessa sosiaalipalveluilla<br />
sekä kotouttamisprosessin<br />
aikana että sen jälkeen.<br />
Erityisesti huomiota on kiinnitettävä<br />
myöhemmällä kouluiällä<br />
muuttaneiden nuorten ja ikäihmisten<br />
kotouttamiseen.<br />
Lasten ja nuorten hyvinvointia<br />
tehostaa kasvatuskumppanuu-<br />
Sosiaalityöntekijät<br />
toimivat välittäjinä<br />
Merja Anis tarkastelee väitöskirjassaan<br />
maahanmuuttajasosiaalityötä<br />
ja lastensuojelua sosiaalityöntekijöiden,<br />
muiden ammattilaisten ja<br />
asiakkaiden kielenkäytön kautta.<br />
Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä,<br />
mitä maahanmuuttajia koskevat<br />
erityiskysymykset suomalaisessa<br />
lastensuojelun sosiaalityössä<br />
ovat ja miten näitä kysymyksiä<br />
lastensuojelussa käsitellään.<br />
Maahanmuuttajien erityiskysymyksiä<br />
ovat kieleen, kulttuuriin ja valtayhteiskunnan<br />
toimintaan liittyvät<br />
ymmärtämisvaikeudet, kokemukset<br />
arkipäivän rasismista sekä<br />
perheen ja yhteisön merkittävä,<br />
osin ristiriitainen rooli. Aineiston<br />
lastensuojelutilanteiden taustalla<br />
oli usein kouluympäristöön<br />
liittyviä vaikeuksia.<br />
Tutkimuksesta muun muassa<br />
selvisi, että kulttuuria käytettiin<br />
den rakentaminen maahanmuuttajaperheiden<br />
kanssa. Perheille on<br />
kerrottava tarjolla olevista päivähoito-<br />
ja varhaiskasvatuspalveluista.<br />
Maahanmuuttajalapset tarvitsevat<br />
suomen ja ruotsin opetusta jo<br />
varhaiskasvatusvaiheessa.<br />
Hyviä käytäntöjä koottava<br />
Myös sosiaalialan henkilöstön osaamista<br />
on tarpeen vahvistaa, työryhmä<br />
toteaa. Alan ammattikoulutuksessa ja<br />
täydennyskoulutuksissa on vahvistettava<br />
sosiaalialan ammattilaisten valmiuksia<br />
kohdata maahanmuuttajia<br />
asiakkaina ja työtovereina.<br />
Stakesin tulisi koordinoida<br />
osaamisen ja hyvien käytäntöjen kehittämistä<br />
yhdessä osaamiskeskusten,<br />
kehittämisyksiköiden ja alan<br />
oppilaitosten ja korkeakoulujen<br />
kanssa, raportissa suositellaan.<br />
Lisäksi työryhmä suosittaa yhteistyön<br />
tiivistämistä maahanmuuttajien<br />
tukena toimivilla hallinnonaloilla<br />
ja järjestösektorilla. Maahanmuuttajien<br />
osaamisen ja kulttuuritietouden<br />
hyödyntämiseksi työpaikoilla<br />
kannattaa kehittää työhön<br />
opastamisen malleja ja vertaisoppimisen<br />
käytäntöjä.<br />
Sosiaali- ja terveysministeriön<br />
on kehitettävä maahanmuuttajien<br />
rekrytointia sosiaalialalle yhdessä<br />
kuntien sekä työ- ja opetushallinnon<br />
kanssa. g<br />
Maahanmuuttajien palvelut ja<br />
rekrytointi sosiaalialalle -raportti<br />
on osa valtakunnallista sosiaalialan<br />
kehittämishanketta ”Henkilöstön<br />
saanti, osaaminen ja työolojen<br />
kehittäminen”. Raportti löytyy<br />
osoitteesta www.stm.fi > julkaisut<br />
keskeisenä käsitteenä erilaisuuden<br />
ja samanlaisuuden ymmärtämiseksi.<br />
Sekä työntekijät että asiakkaat perustelivat<br />
toivottavia elämäntapoja<br />
”omalla kulttuurillaan” ja selittävät<br />
ongelmia ”erilaisella kulttuurilla”.<br />
Perheen ja kulttuurisen yhteisön<br />
merkitys on tärkeää arvioida lapsen<br />
ja nuoren hyvinvoinnin ja kulttuurisen<br />
identiteetin kehittymisen<br />
näkökulmasta. Sosiaalityöntekijöillä<br />
on merkittävä välittäjän<br />
rooli yhtäältä valtayhteiskunnan<br />
ja maahanmuuttaja-asiakkaiden,<br />
toisaalta vanhempien, yhteisöjen<br />
sekä lasten ja nuorten välillä.<br />
Lastensuojelussa haasteena on arkipäivän<br />
rasismin tiedostaminen sekä<br />
siihen pureutuvien työmenetelmien<br />
kehittäminen.<br />
Merja Anis: Sosiaalityö ja<br />
maahanmuuttajat. Lastensuojelun<br />
ammattilaisten ja asiakkaiden<br />
vuorovaikutus ja tulkinnat.<br />
Somalialaisten naisten integroituminen<br />
Suomessa<br />
-opinnäytetyössä selvitetään,<br />
miten kolme somalialaista<br />
naista on kotoutunut suomalaiseen<br />
yhteiskuntaan ja millaisia ystävyyssuhteita<br />
heillä on suomalaisten sekä<br />
somalialaisten kanssa.<br />
Haastateltavat naiset Fatima,<br />
Nura ja Zahra (nimet muutettu)<br />
muuttivat Suomeen 1990-luvun<br />
alussa perheidensä kanssa. He olivat<br />
tuolloin 7-vuotiaita. He ovat asuneet<br />
koko ajan pääkaupunkiseudulla.<br />
Lapsuudessaan he elivät kahdessa<br />
kulttuurissa: pihaleikeissä<br />
suomalaisten lasten kanssa ja kotona<br />
somalikulttuurissa. Zahra ja<br />
Nura asuivat lapsuutensa alueella,<br />
jossa oli myös muita somalialaisia,<br />
mutta Fatima oli ainut somali<br />
kotipihallaan. Hän kokikin<br />
lapsena olevansa enemmän suomalainen<br />
kuin elävänsä kahdessa<br />
kulttuurissa.<br />
Ala-asteella haastateltavat olivat<br />
ainoita somalialaisia luokissaan.<br />
Nuran ensimmäisenä koulupäivänä<br />
kaikki suomalaiset pitivät nenistään<br />
kiinni ja sanoivat ”sä haiset,<br />
älä koske minuun”.<br />
Zahra koki ”neekerikeskustelut”<br />
loukkaaviksi. Ala-asteella hänen<br />
luokassaan N-kirjainta kuvasi<br />
neekeri-sana ja aina kun sana mainittiin,<br />
kaikki kääntyivät katsomaan<br />
häntä. Hän kertoi, että vielä lukiossa<br />
tunnit, joilla luettiin Kymmenen<br />
pientä neekeripoikaa -kirjaa, olivat<br />
hänelle hyvin tuskallisia. Fatiman<br />
historianopettaja kertoi ”neekereistä,<br />
jotka on otettu tänne”. Fatimasta<br />
historian tunneille olikin hyvin<br />
vaikea mennä.<br />
Opettajat näyttävät<br />
esimerkkiä<br />
Naiset ihmettelevät opettajien<br />
käyttäytymistä ja sitä, miten kor-<br />
keasti koulutetut henkilöt eivät<br />
huomioineet heidän tunteitaan.<br />
He ovat sitä mieltä, että opettajat<br />
ovat avainasemassa luokkien rasismikeskusteluissa.<br />
Opettajat antavat<br />
omilla sanomisillaan ja käyttäytymisellään<br />
oppilaille mallin,<br />
miten suhtautua muihin.<br />
Naiset ovat myös sitä mieltä,<br />
että jos opettajat eivät tiedä islamista,<br />
heidän ei pitäisi puhua siitä<br />
ja antaa vääriä tietoja. Naiset<br />
kertoivat aina korjanneensa esiin<br />
tulleet uskontoa koskevat virheelliset<br />
tiedot.<br />
Perheet ja uskonto ovat tukeneet<br />
naisia paljon. Ilman tukea heidän<br />
olisi ollut hyvin vaikea selviytyä<br />
kouluajasta.<br />
Murrosikäisinä haastatellut<br />
olivat enemmän yhdessä muiden<br />
somalialaisten kuin suomalaisten<br />
kanssa. Yläasteen kouluissa oli muita<br />
somalialaisia. Yhteisen kulttuurin<br />
ja uskonnon takia muiden somalialaisten<br />
kanssa oli helppo olla<br />
yhdessä. Ala-asteaikaiset suomalaiset<br />
ystävät alkoivat vähitellen jäädä<br />
pois elämästä.<br />
Pois Suomesta<br />
Tällä hetkellä Fatima, Nura ja<br />
Zahra ovat vähän yli 20-vuotiaita.<br />
Fatima työskentelee päiväkodissa<br />
ja Nura opiskelee lähihoitajaksi.<br />
Zahra valmistui ylioppilaaksi<br />
viime joulukuussa ja tällä hetkellä<br />
hän työskentelee puhelinmyyjänä.<br />
Vapaa-aikana he auttavat kotona<br />
äitejään, ovat muiden somalialaisnuorten<br />
kanssa ja käyvät koraanikoulussa.<br />
Suomalaisnuorten kanssa<br />
heillä ei ole juuri yhteistä. Heidät<br />
erottaa suomalaisnuorista suomalaisten<br />
alkoholinkäyttö, erilainen<br />
uskonto ja kulttuuri.<br />
Haastatellut haluavat tulevaisuudessa<br />
muuttaa pois Suomesta,<br />
sillä he eivät halua kasvattaa lapsiaan<br />
täällä. He eivät halua lapsiensa<br />
joutuvan kärsimään samanlaisesta<br />
rasismista kuin mitä he itse kokivat.<br />
He muuttaisivatkin mielellään Somaliaan,<br />
jos tilanne siellä olisi vakaa,<br />
tai johonkin muuhun muslimimaahan,<br />
jossa olisi samanlainen<br />
uskonnollinen elämä. g<br />
Kirsi Kauranen<br />
Sosionomi (AMK) opiskelija<br />
Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia<br />
Somalialaisten naisten<br />
integroituminen Suomessa<br />
(opinnäytetyö)<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
34<br />
35<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
KOHTAAMISIA<br />
Ihmisoikeuskeskustelu<br />
kaipaa dialogia<br />
Turvapaikanhakijoiden<br />
terveydentila syynissä<br />
Miia Halme on väitöskirjassaan<br />
analysoinut<br />
johtavista pohjoismaisista<br />
ihmisoikeusasiantuntijoista<br />
sekä väitöskirjatutkijoista koostuvan<br />
verkoston koulutustapahtumia<br />
vuosina 2002–2005.<br />
Ihmisoikeuksista on toisen<br />
maailmansodan jälkeen muodostunut<br />
maailmanlaajuinen ilmiö,<br />
jonka ydin on yksilöiden vapauden<br />
ja keskinäisen tasa-arvon korostus.<br />
Suomessa ihmisoikeuskysymykset<br />
ovat siirtyneet periferiasta<br />
politiikan ja päätöksenteon keskiöön<br />
erityisesti 1990-luvulla. Parhaana<br />
välineenä toteuttaa ihmisoikeuskielen<br />
lupaukset käytännössä<br />
pidetään usein koulutusta.<br />
Tutkimuksesta selviää, että ihmisoikeusilmiön<br />
leviämisen myötä<br />
ihmisoikeusasiantuntijoiden yhteiskunnallinen<br />
vaikutusvalta on lisääntynyt.<br />
Ihmisoikeuksien sisältö<br />
on kuitenkin epämääräinen.<br />
Kun asiantuntijat kouluttavat<br />
maallikoita ihmisoikeuksien<br />
todellisesta sisällöstä, he toimivat<br />
sekä välittäjinä että huomattavaa<br />
poliittista valtaa käyttävinä<br />
aktivisteina.<br />
Tutkimuksen keskeinen löydös<br />
on, että verkoston tapahtumissa<br />
asiantuntijan rooli on ennalta<br />
määrätty ja oppimisessa korostuu<br />
tiedon siirto asiantuntijalta<br />
oppilaalle. Tämän seurauksena<br />
verkoston luoma ihmisoikeustoiminta<br />
ei vastoin ihannetta muodostu<br />
dialogiksi, vaan korostaa<br />
asiantuntijoiden valtaa suhteessa<br />
oppilaisiin. Verkoston asiantuntijat<br />
ovat pääosin pohjoismaisia<br />
miehiä, opiskelijat enemmistöltä<br />
pohjoismaisia naisia sekä Itä-Euroopasta<br />
ja kehitysmaista tulleita<br />
miehiä. Täten verkosto toistaa valtarakenteita,<br />
joita pidetään ongelmallisina<br />
niin maailmanlaajuisesti<br />
kuin Suomessa. g<br />
Miia Halme: Human Rights in Action.<br />
Helsingin yliopisto.<br />
Vuoropuhelu<br />
edistää<br />
ymmärrystä<br />
Espoolainen muslimijohtaja Rachid<br />
Zaitri on rakentanut uskontojen<br />
edustajien välistä yhteyttä ja<br />
ymmärrystä jo pitkään.<br />
Teksti ja kuva Heidi Rautionmaa<br />
Kun Rachid Zaitri muutti Algeriasta Suomeen<br />
reilut 40 vuotta sitten, Suomi oli monella tapaa<br />
erilainen. Muslimeita kutsuttiin silloin<br />
muhamettilaisiksi ja Helsingin ainoa moskeija sijaitsi<br />
Suomen Islamilaisen seurakunnan tiloissa Fredrikinkadulla.<br />
Siellä Zaitrikin kävi kunnes Suomen Islamilainen<br />
Yhdyskunta perustettiin vuonna 1987. Zaitri on<br />
myös ollut perustamassa Espoon Matinkylän rukoushuonetta.<br />
Hänestä uskonnolliset tilat pitävät ihmiset<br />
pois pahoista toimista.<br />
– On parempi astua rukoilemaan kuin jäädä kadulle<br />
laahustamaan. Tällä hetkellä maassamme on<br />
noin 40 islamilaista rukoushuonetta maamme 40 000<br />
muslimille.<br />
Islam on tänä päivänä osa Eurooppaa ja eurooppalaisuutta,<br />
myös Suomessa.<br />
– Siirtolainen on kahden kulttuurin välissä. Se, että<br />
olen voinut harjoittaa uskontoani, on vahvistanut<br />
minua. Minua on auttanut myös suomen kielen osaaminen.<br />
Olen voinut syventyä suomalaisen yhteiskunnan<br />
perusteisiin ja kulttuurin rakenteisiin, sanoo Zaitri,<br />
joka on ollut edustamassa Suomea ja Algeriaa rauhankokouksissa<br />
aina YK:n päämajaa myöten.<br />
” Jokaisesta<br />
kohtaamisesta<br />
oppii ja<br />
erilaisuuden kautta<br />
löytää jotakin<br />
uutta.”<br />
Ilkka Pirinen tutki väitöskirjassaan<br />
Tampereen kaupungin<br />
vastaanottokeskukseen kymmenen<br />
kuukauden aikana 2003–2004<br />
tulleiden 170 turvapaikanhakijan<br />
terveydentilaa, heidän kokemuksiaan<br />
kidutuksesta ja muusta väkivallasta<br />
ja heidän terveyspalveluiden<br />
käyttöään kuuden kuukauden<br />
seuranta-aikana.<br />
Turvapaikanhakijat olivat aiemmin<br />
sairastaneet hyvin monenlaisia<br />
sairauksia. Tutkituista 14 prosenttia<br />
toi haastattelussa esille vähintään<br />
kolme vaivaa tai sairautta.<br />
Aikuisista yli puolella oli ollut<br />
kidutuskokemuksia, lisäksi muita<br />
väkivaltakokemuksia oli ollut 12<br />
prosentilla. Kidutus- ja pahoinpitelykokemukset<br />
näyttivät olevan yhteydessä<br />
moniin sairauksiin. Lää-<br />
kärintarkastuksessa havaittiin eniten<br />
vatsan alueen löydöksiä, hammaslöydöksiä,<br />
iholöydöksiä ja psykiatrisia<br />
löydöksiä.<br />
Seuranta-aikana tutkittavat<br />
käyttivät runsaasti vastaanottokeskuksen<br />
terveydenhuoltoyksikön<br />
palveluita, vaikka heidät oli<br />
tulovaiheessa huolellisesti tutkittu.<br />
Pirinen ehdottaa, että turvapaikanhakijoille<br />
tehtäisiin huolellinen<br />
terveydentilan perustutkimus.<br />
Näin löydetään hoitamattomia<br />
tai puutteellisesti hoidettuja<br />
sairauksia ja ohjataan turvapaikanhakijoita<br />
käyttämään suomalaisia<br />
terveydenhuoltopalveluita tarkoituksenmukaisesti.<br />
g<br />
Ilkka Pirinen: Turvapaikanhakijoiden<br />
terveydentila. Tutkimus Tampeereen<br />
kaupungin ulkomaalaistoimiston<br />
Dialogia muiden kanssa<br />
Rachid Zaitrin dialogi kristittyjen kanssa alkoi konkreettisen<br />
toiminnan kautta kaksikymmentä vuotta sitten.<br />
Hän pestautui seurakunnan vapaaehtoiseksi ja askarteli<br />
silloisen kristityn vaimonsa kanssa Matinkylän<br />
kappelissa joulukortteja yksinäisille. Hän on ollut seurakunnassa<br />
apuna myös tulkkina ja maahanmuuttajien<br />
leiri-isäntänä. Vapaaehtoistyö kristillisessä seurakunnassa<br />
on sujunut hyvin, sillä molemmat osapuolet<br />
ovat kunnioittaneet toisiaan.<br />
Siltapiiri tarjoaa foorumin uskontojen edustajien<br />
väliseen vuoropuheluun. Se on kokoontunut kuukausittain<br />
viiden vuoden ajan. Zaitrin lisäksi siltapiirissä<br />
ovat mukana muun muassa hindulainen, muutama<br />
bahai, kristillinen tieteilijä, Ananda marga -liikkeen<br />
nunna sekä joukko luterilaisia.<br />
On monia tapoja keskustella eri uskonnon edustajan<br />
kanssa. Kun väittelyssä pyritään voittamaan toinen<br />
osapuoli, dialogissa pyritään hyväksymään, että on olemassa<br />
erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä.<br />
Yhteisessä pöydässä nähdään myös yhteiset haasteet<br />
tämän päivän sosiaalisessa ja uskonnollisessa murroksessa.<br />
Zaitri uskoo, että ongelmat saadaan ratkottua,<br />
kun voimat yhdistetään.<br />
– Jokaisesta kohtaamisesta oppii ja erilaisuuden<br />
kautta löytää jotakin uutta. Ihminen<br />
voi kehittyä ihmisenä kaiken aikaa. Profeetta<br />
Mohammed on sanonut, että ihminen oppii<br />
syntymästä kuolemaan, Zaitri sanoo.<br />
Vuoropuhelu lisää tietämystä<br />
Suomen evankelisluterilaisen kirkon johtajat<br />
ja muslimijohtajat ovat kokoontuneet reilun<br />
kymmenen vuoden ajan kaksi kertaa vuodessa<br />
keskustelemaan teologisista ja yhteiskunnallisista<br />
aiheista.<br />
– Avoin vuoropuhelu on laajentanut tietämystäni<br />
kristinuskosta. Olen oppinut uutta,<br />
joka auttaa ymmärtämään, Raschid Zaitri<br />
kertoo.<br />
Hän toivoo, että uskontojen johtajat kantavat<br />
yhdessä vastuun siitä, että nuoret saadaan<br />
mukaan dialogiin<br />
– Tämän päivän nuoret tarvitsevat tukea,<br />
jotta heidän itsetuntonsa ei haavoitu ja he eivät<br />
lähtisi hakemaan siihen lääkettä vääristä asioista<br />
kuten alkoholista tai radikaalisesta toiminnasta,<br />
Raschid Zaitri näkee ja jatkaa:<br />
– Nuoret ovat tulevaisuus. Mistä he oppivat,<br />
jos me emme keskustele heidän kanssaan?<br />
Kirjat eivät anna kaikkea tietoa.<br />
Kulttuurien välisessä vuoropuhelussa olisi<br />
huomattava myös dialogi eri sukupolvien<br />
kulttuurien välillä.<br />
Rachid Zaitri on yksi Suomen Islamilaisen<br />
Neuvoston pääperustajista ja toimii sen yhtenä<br />
neuvonantajana. Vuoden 2006 loppupuolella<br />
perustetun neuvoston perustajajäseninä on 23<br />
eri islamilaista yhdyskuntaa ja yhdistystä. Neuvosto<br />
pyrkii muun muassa lisäämään uskonnon<br />
ja pyhien arvojen kunnioitusta sekä islamin ja<br />
muslimien yleistä arvostusta. g<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
36<br />
37<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
kulttuuri<br />
Turun kaupunki toivottaa<br />
juhlavastaanotolla<br />
Suomen kansalaisuuden<br />
saaneet maahanmuuttajaturkulaiset<br />
tervetulleiksi. Helmikuisessa<br />
juhlassa Turun<br />
linnassa jaettiin myös<br />
tunnustuksia kotoutumisen<br />
edistämiseksi<br />
tehdystä työstä.<br />
Teksti ja kuvat Taina Saarinen<br />
Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen jakoi Vuoden uusturkulainen ja Vuoden monikulttuurisuusvaikuttaja<br />
-tunnustukset Selim Selimille ja Päivi Talviselle.<br />
Turun linnassa kuultiin monenkielistä<br />
puheensorinaa<br />
jo 450 vuotta sitten, jolloin<br />
siellä piti hovia ruotsalaisen kuninkaamme<br />
poika ja valtakunnan itäisen<br />
osan käskynhaltija Juhana-herttua<br />
ja hänen puolalainen vaimonsa<br />
Katarina Jagellonica. Runsaaseen<br />
palveluskuntaan kuului puolalaisia,<br />
saksalaisia, italialaisia, liettualaisia,<br />
suomalaisia ja ruotsalaisia.<br />
Helmikuussa vietettiin Turun<br />
kaupungin isännöimää tervetuliaisjuhlaa<br />
turkulaisille, jotka saivat<br />
Suomen kansalaisuuden viime<br />
vuonna. Paikalle oli saapunut puolet<br />
kutsutuista eli noin 150 uusturkulaista.<br />
Tilaisuus järjestettiin<br />
nyt viidettä kertaa.<br />
Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen<br />
tuonut kulttuuri- ja liikuntaministeri<br />
Stefan Wallin totesi,<br />
että kansalaisuuden saaminen<br />
on merkittävä askel kotoutumisessa,<br />
muttei sen päätepiste.<br />
– Tavoitteena ei ole saada teitä<br />
maahanmuuttajia vain osallistumaan<br />
valtaväestön kulttuuriin,<br />
vaan myös kehittämään omaa kulttuurianne.<br />
Wallin muistutti, että kuuluu<br />
itsekin kielivähemmistöön. Hän korosti<br />
oikeutta omaan identiteettiin<br />
ja muistutti ystävien, perheen, kulttuurin<br />
ja oppimisen suuresta merkityksestä<br />
yksilön elämässä ja kotoutumisessa,<br />
mutta kannusti maahanmuuttajia<br />
osallistumaan myös Suomen<br />
poliittiseen elämään.<br />
Juhla oli osa Euroopan kulttuurienvälisen<br />
vuoropuhelun teemavuotta,<br />
jonka Suomen toimikunnan<br />
puheenjohtaja Wallin on.<br />
Maahan kiinni<br />
ja juurtumaan<br />
Synnyinmaan ja oman taustakult-<br />
Awat Hasanpour, lapset Bejan ja Ajwan sekä Nashmil Rahimpour ja Kajal Hasanpour iloitsevat kaupungin huomionosoituksesta<br />
kansalaisuuden saaneille. Emäntänä Turun linnan kuningattarensalissa Irja-Kaarina Varga.<br />
Turussa linnassa juhlittiin<br />
kansalaisuuden saaneita<br />
tuurin säilyttämisen puolesta puhui<br />
maahanmuuttajapuheenvuoron<br />
pitänyt 22-vuotias Ahmed Al<br />
Chibib, yhdeksän vuotta Suomessa<br />
asunut turkulainen. Hän kertoi<br />
opiskelleensa ammatin, käyneensä<br />
armeijan ja saaneensa työpaikan:<br />
saaneensa mahdollisuuksia, joita ei<br />
kaikissa maissa ole.<br />
– Kun muistatte monet oikeudet<br />
ja velvollisuudet, jotka olette<br />
nyt saaneet, tulette saamaan hyvän<br />
elämän. Tässä maassa on mahdollisuuksia.<br />
Kansalaisuus Suomessa<br />
on etuoikeus.<br />
Kansalaisuus ei tule nopeasti.<br />
Selim Selimi saapui maahan marraskuussa<br />
1996 ja ”aloitti Turussa<br />
uuden elämän elokuun 3. päivä<br />
1998”, jolloin hän sai oleskeluluvan.<br />
Kansalaisuus myönnettiin<br />
liki 10 vuotta sen jälkeen,<br />
vuonna 2007.<br />
Selimi on kotoisin Pohjois-Kosovosta,<br />
jossa hän toimi 18 vuotta<br />
kunnan hallintosihteerinä. Koulutukseltaan<br />
hän on juristi. Hän toimi<br />
myös ”paikallisen Hesarin”, Rilindja-lehden<br />
aluetoimittajana sekä<br />
albaani-serbokroatia tulkkina.<br />
Selimi kertoo asettumisensa<br />
uuteen kotimaahan sujuneen<br />
suhteellisen helposti, koska hyvä<br />
koulutus ja yhteiskuntarakenteiden<br />
tuntemus helpottivat ymmärtämään<br />
suomalaista yhteiskuntaa.<br />
Hän sanoo silläkin olleen merkitystä,<br />
että hänen taustansa on eurooppalaisessa<br />
kulttuurissa.<br />
Selim Selimi sai juhlassa Vuoden<br />
uusturkulainen -tunnustuksen.<br />
Sekä Selimi että hänen oma<br />
taustaryhmänsä albanialaisyhdistys<br />
Bashkimi ry tunnetaan tuloksellisesta<br />
työstä maahanmuuttajien<br />
integraation ja työllistymisen<br />
edistäjinä Turussa. Hän on kehittänyt<br />
maahanmuuttajaryhmien yhteistyötä<br />
ja häntä kiitetään yhteistyöhakuiseksi<br />
toimijaksi kaupungin<br />
työryhmissä, lukuisten projektien<br />
suunnittelijana ja toteuttajana<br />
sekä sosiaalilautakunnan varajäsenenä.<br />
Tällä hetkellä Selimi toimii<br />
Dega-projektin toiminnanohjaajana.<br />
Projekti keskittyy toisaalta<br />
työttömiin työnhakijoihin, joilla<br />
on heikoimmat työelämän valmiudet<br />
ja jotka tarvitsevat jatkuvaa<br />
perustukea ja -tietoa sekä toisaalta<br />
mentoritukena jo työhön ja<br />
opintoihin hakeutuville.<br />
Mentoroinnilla selvitetään yksilölliset<br />
mahdollisuudet päästä heti<br />
kielikurssien jälkeen eteenpäin. Selimi<br />
sanoo, että tässä Suomen työvoimahallinto<br />
ei ole onnistunut.<br />
– Erityisesti nuoret on pidettävä<br />
liikkeessä kunnes sopeutuminen<br />
on lähtenyt vauhtiin ja oma paikka<br />
löytynyt.<br />
Selim korostaa suomen kielen<br />
oppimisen tärkeyttä. Omakielinen<br />
asioimisneuvonta on hänen<br />
toivelistansa kärjessä ja tukena<br />
kotoutumisen tiellä. Viimevuotinen<br />
kokeilu, ”Turku-piste”, oli<br />
hänen mukaansa matalan kynnyksen<br />
neuvontapiste, joka edelleenkin<br />
tarvittaisiin antamaan perustietoa<br />
kaupungin palveluista, asumiseen,<br />
kulttuuriin ja terveyteen<br />
liittyvistä asioista.<br />
Samoin työvoimatoimistoon<br />
tarvittaisiin maahanmuuttajien<br />
yhteyshenkilö. Byrokratian kieli<br />
ja toimintatavat ovat usein hankalia<br />
kantasuomalaisellekin, saati<br />
sille, jonka äidinkieli ei ole suomi<br />
tai ruotsi. Turussa käännytään<br />
usein Selimin puoleen etenkin Kelaa<br />
ja työvoimatoimistoa koskevissa<br />
asioissa.<br />
– Puhelimeni on auki 24 tuntia<br />
vuorokaudessa, ja se myös soi<br />
usein, Selimi nauraa.<br />
Kansalaisuus merkitsee<br />
turvaa<br />
Sekä Selim Selimi että samassa tilaisuudessa<br />
Vuoden monikulttuurisuusvaikuttajana<br />
palkittu erityissosiaalityöntekijä<br />
Päivi Talvinen ovat<br />
yhtä mieltä siitä, että monikulttuurisuustyön<br />
ilmapiiri on viime vuosina<br />
parantunut Turussa huimasti.<br />
Kaupunki ja maahanmuuttajayhdistykset<br />
suhtautuvat yhteistyöhön<br />
Yjet-ryhmä esitti Turun linnassa albanialaistansseja.<br />
avoimesti ja uusia tapoja toimia yhdessä<br />
etsitään aktiivisesti.<br />
Päivi Talvinen on kotouttamislain<br />
voimaantulosta 1999 lähtien<br />
ollut mukana luomassa Turun<br />
omaa mallia kotouttamistyöhön ulkomaalaistoimistossa.<br />
– Tavoitteena on suuntautua<br />
ulospäin ja rakentaa yhä vahvempaa<br />
siltaa maahanmuuttajien ja<br />
turkulaisten välille, Selimi ja Talvinen<br />
sanovat.<br />
Vuonna 2007 kansalaisuuden saaneita<br />
on hyväntuulinen Awat Hasanpourin<br />
ja Nashmil Rahimpourin<br />
perhe. Tytär Bejan on 7-vuotias<br />
ja ekaluokkalainen, Suomen Turussa<br />
syntynyt. Muut kurdiperheen<br />
jäsenet ovat asuneet Suomessa 9–<br />
11 vuotta. Vaikka kansalaisuuden<br />
saaminen ei heidän mukaansa juuri<br />
muuttanut arkea, se on juhlan arvoinen<br />
asia. Perheen isän sisko Kajal<br />
Hasanpour tiivistää vuodentakaiset<br />
helpottuneet tunnelmat:<br />
– Kun sain kansalaisuuden,<br />
tunsin että olen turvassa!<br />
Kajal Hasanpour kummastelee<br />
kansalaisuushakemusten käsittelyaikojen<br />
suuria eroja ja sanoo,<br />
että ajatuksiin pyrkii vielä toisinaan<br />
kolme ja puoli vuotta kestänyt<br />
odottelu ja epävarmuus.<br />
Bejanin ja Ajvanin, 13, äiti<br />
Nashmil on opiskellut hammashoitajaksi,<br />
hänellä on työpaikka ja kielitaitoa.<br />
Hän katsoo tulevaisuuteen<br />
Suomessa, erityisesti koska ”on lapset,<br />
jotka käyvät koulua ja minulla työ,<br />
mikä vie kaiken ajan ja energian”.<br />
– Näin on kaikki hyvin nyt.<br />
Useat juhlassa mukana olleet<br />
kertoivat kansalaisuuden saamisen<br />
merkinneen nimenomaan turvan<br />
tunnetta. Kun vanhoja asiakirjoja<br />
ei välttämättä ole, Suomen passi<br />
on auttanut juurtumaan uuteen<br />
kotimaahan.<br />
– Toinen kotimaa on nyt Suomi,<br />
toinen kotikaupunki Turku,<br />
kiteyttää Selim Selimi. g<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
38<br />
39<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
Kulttuurilaitokset tutuiksi<br />
selkosuomeksi ja äidinkielellä<br />
Turussa on kehitetty<br />
maahanmuuttajille sekä<br />
oma- että selkokielisiä<br />
kulttuuripaikkaopastuksia.<br />
Kiinnostus on<br />
ollut molemminpuolista<br />
ja opastuksien erilaisia<br />
toteuttamistapoja kokeillaan<br />
edelleen.<br />
Teksti ja kuva Taina Saarinen<br />
Kapeita portaita kavutaan<br />
ylös ja toisia alas. Ovikaarista<br />
avautuu pikkuruutuisten<br />
ikkunoiden valaisemia<br />
hämäriä huoneita. Keskiaikaisiin<br />
kaatioihin eli ihonmyötäisiin<br />
housuihin ja villaiseen päällystunikaan<br />
pukeutunut opas Bengt<br />
Selin kertoo elämästä Turun linnassa<br />
450 vuotta sitten.<br />
Opastus tapahtuu selkosuomeksi.<br />
Ryhmässä on kaksikymmentä<br />
maahanmuuttajanaista Yhdessä-yhdistyksestä<br />
ja Daisy Ladies<br />
-yhdistyksestä.<br />
Käynti on osa kulttuuripaikkoihin<br />
tutustumisten sarjaa, joka<br />
on syntynyt monikulttuurista<br />
työtä tekevien ja siitä kiinnostuneiden<br />
kaupungin eri hallintokuntien<br />
ja muiden toimijoiden yhteisideana.<br />
Käyntejä koordinoi Kansainvälinen<br />
kohtauspaikka.<br />
Saamme kuulla, että linnan sylikoirilla<br />
oli tärkeä lämmittäjän<br />
tehtävä, koska salit olivat metrin<br />
paksuisine seinineen kylmiä. Ja että<br />
kuninkaallisilla lapsilla oli lemmikkinä<br />
pieni apina, jolla oli keltaisia<br />
ja punaisia vaatteita. Ja että<br />
linnassa työskenteli satoja ihmisiä:<br />
käsityöläisiä, palvelijoita, leipureita,<br />
kokkeja ja keittäjiä, vartijoita,<br />
oma apteekkari ja virkamiehiä.<br />
Maisam Sebae, Jenia Narendra<br />
ja Malika vertailevat kehtovitriinin<br />
luona vauvan nukuttamista<br />
synnyinmaissaan. Khmerinkielinen<br />
Ven Sang Vat kertoo<br />
pitäneensä kaikesta näkemästään,<br />
vaikkei ymmärtänyt opastuksesta<br />
paljon. Ryhmässä moni<br />
sanoo samaa.<br />
Kansainvälisen kohtauspaikan<br />
johtaja Kirsi Linnamäki ker-<br />
too maahanmuuttajaryhmien käyneen<br />
museoissa aiemminkin, mutta<br />
toivottua kontaktia ei ole syntynyt.<br />
Kielitaito ei ole riittänyt tai<br />
selkokielisenkin opastuksen käsitteet<br />
ovat liian vieraita.<br />
Viime syksynä alkanut kokeilu<br />
käynnistyi yhteistyössä iltalukion<br />
suomen kielen opettajan kanssa.<br />
Tutustumiskäyntejä tehtiin kerran<br />
kuussa museoihin, kirjastoon,<br />
kaupunginteatteriin ja kaupunginorkesteriin.<br />
– Opetuksessa hyödynnettiin<br />
käyntien aiheita ja kielen vaikeudet<br />
tulivat käsitellyiksi tunneilla. g<br />
Ven Sang Vat ja Kaarle XII. Khmerinkieliselle kävijälle selkokielinenkin<br />
opastus oli vielä liian vaikea.<br />
Opastusta monella<br />
kielellä<br />
Kevään mittaan Turun uudessa pääkirjastossa on esittelykierroksia somaliksi, venäjäksi,<br />
englanniksi ja arabiaksi. Nettisivuilla maaliskuussa avatun virtuaaliesittelyn<br />
kielet ovat lisäksi ranska, ruotsi ja viittomakieli. Tulkkiverkostoa laajennetaan, haussa<br />
ovat kurdin- ja albaniankielinen opastus.<br />
– Omakieliset oppaamme tuntevat kirjaston hyvin ja toimivat kulttuuritulkkeina,<br />
kertoo kirjaston maahanmuuttajapalveluiden yhteyshenkilö Ella Mustamo.<br />
– Kirjaston henkeen kuuluvat eri kielet jo ihan auditiivisestikin.<br />
Kirsi Linnamäki sanoo että tämä on vasta hyvä alku. On osoittautunut, että<br />
kulttuurikäynteihin tarvitaan ryhmä, koska ryhmässä on aina joku auttaa ja selventää.<br />
Tärkeää on myös tiedottaminen ja se mitä kautta se tehdään sekä ajankohdan<br />
miettiminen.<br />
Arabiankieliselle kirjaston esittelykierrokselle ei ole nyt osanottajia. Syynä saattaa<br />
olla perjantai – tai sitten ei.<br />
Hakunilan kansainvälinen yhdistys tukee monikulttuurisuutta Itä-Vantaan lähiöissä<br />
Järjestö ihmisten keskellä<br />
Teksti ja kuva Terhi Hakala<br />
Burhan Hamdon hymyilee<br />
silmät tuikkien, ja hänen<br />
kanssaan on heti helppo<br />
keskustella. Sosiologiksi opiskellut<br />
mies on työskennellyt monissa<br />
ihmisläheisissä ammateissa.<br />
Hän tuli 18 vuotta sitten jatkoopiskelijaksi<br />
Helsingin yliopistoon<br />
ja on sen jälkeen ansainnut elantonsa<br />
matkatoimistossa, radiotoimittajana<br />
ja opettajana. Nykyisin<br />
hän työskentelee toiminnanjohtajana<br />
Hakunilan kansainvälisessä<br />
yhdistyksessä.<br />
Syyrialainen viiden lapsen isä on<br />
selvästi löytänyt paikkansa suomalaisessa<br />
yhteiskunnassa. Silti maahanmuuttajien<br />
ongelmat ovat hänelle<br />
tuttuja.<br />
– Koulutettuna ja kokeneena<br />
minunkin on ollut vaikea edetä<br />
järjestelmän sisällä. Olen aina<br />
keksinyt itselleni työpaikan kuten<br />
tämän nykyisen työni, Hamdon<br />
huomauttaa.<br />
Monipuolista toimintaa<br />
Hakunilan kansainvälinen yhdistys<br />
täyttää keväällä kymmenen<br />
vuotta. Sen tavoite on edistää<br />
monikulttuurista toimintaa<br />
ja vieraiden kulttuurien tuntemusta.<br />
Yhdistyksellä on toimintaa<br />
eri puolilla Itä-Vantaata:<br />
Hakunilassa, Tikkurilassa ja<br />
Länsimäessä.<br />
– Yleensä kaikki monikulttuurisuustyö<br />
tapahtuu Helsingissä.<br />
Haluamme olla esillä lähialueilla,<br />
joissa maahanmuuttajat<br />
asuvat, Burhan Hamdon<br />
kertoo.<br />
Yhdistys antaa naisille neuvontaa<br />
ja psykiatrista apua esimerkiksi<br />
perheen sisäisiin ongelmiin.<br />
Lapsille se järjestää tukiopetusta<br />
ja taidekouluja. Nuoret<br />
voivat tavata toisiaan ja suomalaisia<br />
nuoria kahvilassa Tikkurilassa.<br />
Lisäksi yhdistys järjestää<br />
seminaareja ja kulttuuritapahtumia.<br />
Yhdistyksen tiloissa Länsimäen<br />
ostoskeskuksessa kokoontuu<br />
maahanmuuttajien senioripysäkki,<br />
mutta näin hiljaisena iltapäivänä<br />
paikalla häärii vain yhdistyksen<br />
työntekijöitä.<br />
– Toimintamme perustuu pitkältä<br />
vapaaehtoistyöhön. Meillä<br />
on neljä palkattua työntekijää,<br />
harjoittelijoita ja työllistettyjä<br />
työttömiä.<br />
Ongelma on sama kuin muilla<br />
kansalaisjärjestöillä, rahan puute.<br />
Hamdonin mukaan Suomessa<br />
– päinvastoin kun Englannissa tai<br />
Ruotsissa – ei ole järjestelmää, josta<br />
kansalaisjärjestö voisi hakea toiminta-avustusta.<br />
– Haemme Vantaan sosiaalilautakunnalta<br />
20 000 euroa ja saamme<br />
500 euroa, hän hymähtää.<br />
Länsimäen senioripysäkki on yksi Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen toimintamuodoista. Kuvassa ovat Mona<br />
Abdelgadir ,Aurora Hamadon, Terttu Karioja, Burhan Hamdon ja Larissa De Roberti.<br />
Neuvontaa omalla kielellä<br />
Yksi tärkeistä palveluista on ulkomaalaisille<br />
tarkoitettu neuvonta heidän<br />
omalla kielellään. Neuvontatoimisto<br />
aloitti Hakunilassa vuonna 2001,<br />
kun yhdistys sai sitä varten tukea Raha-automaattiyhdistykseltä.<br />
– Meillä ei tarvitse kuin koputtaa<br />
ovelle. Annamme ilmaiseksi<br />
akuuttia apua silloin, kun maahanmuuttaja<br />
ei saa Kelasta tai sosiaalitoimistosta<br />
heti aikaa, Burhan<br />
Hamdon kuvailee.<br />
Hän puhuu neljää kieltä – arabiaa,<br />
turkkia, englantia ja suomea.<br />
Lisäksi yhdistykseen kuuluu muun<br />
muassa venäjän, persian, kurdin,<br />
albanian, hindin, somalian, romanian,<br />
serbokroatian, puolan, italian,<br />
ranskan ja saksan taitajia.<br />
Millaisissa asioissa maahanmuuttajat<br />
sitten kääntyvät yhdistyksen<br />
puoleen? Hamdon listaa asioita,<br />
jotka aiheuttavat ongelmia:<br />
työn ja asunnon saanti, piilorasismi,<br />
kieli, yksinäisyys.<br />
Ongelmat voivat olla myös hyvin<br />
konkreettisia. Kun Sampo-pankin<br />
tietoyhteydet katkesivat viime<br />
keväänä, hätääntyneet vanhukset<br />
soittivat senioripysäkistä vastaavan<br />
Larissa De Robertin puhelimeen<br />
jo kahdeksalta aamulla.<br />
– Jos vanhus ei osaa kieltä, hän<br />
jää moninkertaisesti syrjään. Me<br />
järjestämme heille atk-kursseja,<br />
ja on täällä ollut soft-diskokin, de<br />
Roberti kertoo.<br />
Burhan Hamdon toivoo, että<br />
työnantajat uskaltaisivat palkata<br />
Suomessa asuvia maahanmuuttajia.<br />
Nyt valtio suunnittelee tuovansa<br />
sairaanhoitajia Filippiineiltä,<br />
kun pidemmän päälle parempi<br />
ratkaisu olisi työllistää jo maassa<br />
asuvat ulkomaalaiset.<br />
Hamdon pitää hyvänä sitä, että<br />
esimerkiksi sosiaalitoimeen palkataan<br />
maahanmuuttajia kulttuuritulkeiksi.<br />
Pikkuhiljaa on ymmärretty,<br />
että maahanmuuttajat tulee<br />
ottaa mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon.<br />
– Olen Suomen kansalainen,<br />
en ulkopuolinen. Yritämme edistää<br />
Hakunilassa sitä, että maahanmuuttajat<br />
menestyisivät täällä koko<br />
maan hyväksi.g<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
40<br />
41<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
ETNO<br />
ETNO järjestää vuosittain foorumin, jossa keskustellaan<br />
maahanmuuttopolitiikkaan ja etniseen yhdenvertaisuuteen<br />
liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä.<br />
Nykyinen<br />
toimikausi<br />
päättymässä<br />
Foorumissa vaadittiin<br />
Lisää rahaa järjestöille<br />
Etnisten suhteiden foorumi kokosi huhtikuussa toistasataa kiinnostunutta<br />
kuulemaan vaikuttamismahdollisuuksista ja maahanmuuttajajärjestöjen<br />
tärkeydestä sekä etnisestä syrjinnästä työelämässä.<br />
Teksti ja kuvat Natasha Petrell<br />
Foorumin aluksi maahanmuutto-<br />
ja eurooppaministeri Astrid<br />
Thors korosti Etnisten<br />
suhteiden neuvottelukunnan tarpeellisuutta.<br />
– ETNOn tulisi pyrkiä näkyvämpään<br />
rooliin yhteiskunnassa<br />
ja saada aikaa konkreettisempia<br />
tuloksia.<br />
Thorsin mukaan moninaisuus<br />
on ETNOn vahvuus.<br />
– ETNOssa tulee olla mukana<br />
monenkirjavasti maahanmuuttajia<br />
edustavia järjestöjä, poliittisia<br />
puolueita ja etnisten vähemmistöjen<br />
edustajia. Vain näin todellista<br />
keskustelua syntyy ja tuloksia<br />
saadaan aikaan.<br />
Järjestöillä tärkeä asema<br />
Ennen eduskuntaryhmien edustajien<br />
paneelia alustajat toivat esille<br />
tärkeitä näkökulmia keskusteluun.<br />
– Pakolaisia, jotka ovat kokeneet<br />
vainoa omassa maassaan osallistumisesta<br />
yhteiskunnalliseen toimintaan,<br />
voi olla vaikea saada mukaan<br />
uudessa maassa, vuoden 2008<br />
pakolaisnainen ja luottamusmies<br />
Sambeau Sam-Koskitanner totesi<br />
omassa alustuksessaan.<br />
Hänestä osaava työvoima lähtee<br />
maasta, jos työnantajat eivät<br />
hyödynnä maahanmuuttajien moniosaamista.<br />
– Rasismi ei saa olla este Suomen<br />
kehitykselle ja tulevaisuudelle.<br />
Maahanmuuttajajärjestöillä on<br />
tärkeä rooli asiantuntijaorganisaatioina.<br />
Ne ovat myös työllistäjiä ja<br />
hyviä esimerkkejä monikulttuurisista<br />
työyhteisöistä. Myöskään niiden<br />
tekemää työtä kotoutumisen<br />
edistämiseksi ei voi unohtaa.<br />
– Järjestöjen tärkeys tiedetään,<br />
mutta vain harva saa taloudellista<br />
tukea, Monika-naiset ry:n toiminnanjohtaja<br />
Reet Nurmi totesi<br />
puheenvuorossaan.<br />
Erikoissuunnittelija Niklas<br />
Wilhelmsson oikeusministeriön<br />
demokratiayksiköstä puhui maahanmuuttajien<br />
vaikutusmahdollisuuksista.<br />
Kansalaisuuden saaneiden lisäksi<br />
myös ulkomaan kansalaiset<br />
voivat äänestää kunnallisvaaleissa.<br />
Äänestysaktiivisuus on kuitenkin<br />
ollut hyvin alhainen. Viime kunnallisvaaleissa<br />
äänioikeuttaan käytti<br />
58,6 prosenttia kaikista äänioikeutetuista.<br />
Ulkomaan kansalaisista<br />
äänioikeutetuista äänesti kuitenkin<br />
vain 15,3 prosenttia.<br />
– Monet eivät tiedä äänioikeudestaan,<br />
Wilhelmsson pahoitteli.<br />
Osaaminen hyödynnettävä<br />
Eduskuntaryhmien edustajat pyrkivät<br />
paneelikeskustelussa vastaamaan<br />
alustajien esiin nostamiin<br />
kysymyksiin.<br />
Arto Satonen (kok) myöntää,<br />
– Suomessa maahanmuuttajasta ei koskaan<br />
tule tavallista tai normaalia suomalaista.<br />
Hän pysyy maahanmuuttajana aina, oli hän<br />
asunut maassa miten pitkään tahansa, Iivi<br />
Anna Masso sanoo.<br />
ettei maahanmuuttajien osaamista<br />
ole hyödynnetty. Tuomo Puumalan<br />
(kesk) mielestä on resurssien<br />
hukkaamista, jos henkilö ei voi<br />
työskennellä alalla, johon on saanut<br />
koulutuksen.<br />
Claes Anderssonin (vas) mielestä<br />
työperäisestä maahanmuutosta<br />
puhuttaessa on vaara, että egoistisesti<br />
unohdetaan ne, jotka tarvitsevat<br />
uuden alun, kuten pakolaiset<br />
ja turvapaikanhakijat.<br />
– On eri asia, jos hakeutuu pakoon<br />
sietämättömiä oloja. Toimettomuus<br />
on erittäin paha asia, pitäisi<br />
päästä opiskelemaan ja töihin<br />
välittömästi, pitkä odotusaika<br />
on epäproduktiivista ja huonoa<br />
aikaa.<br />
Anderssonista Suomessa ei nähdä<br />
sitä potentiaalia, joka maahanmuuttajissa<br />
on.<br />
– Esimerkiksi somalien työttömyysaste<br />
on skandaali.<br />
Kaikki olivat yhtä mieltä siitä,<br />
että kielen oppiminen on avain yhteiskuntaan.<br />
Arto Satosen mielestä<br />
sekä suomen että ruotsin osaamista<br />
ei kuitenkaan tulisi vaatia kaikkiin<br />
virkoihin.<br />
Perheenjäsenet huomioon<br />
Maahanmuuttajajärjestöt ovat muita<br />
järjestöjä heikommassa asemassa<br />
rahoituksen suhteen.<br />
Anni Sinnemäki (vihr) epäilee,<br />
että rakenteissa on jotain sellaista,<br />
joka estää monelta rahoituksen<br />
hakemisen. Esimerkiksi<br />
järjestö ei selviä hakemisbyrokratiasta.<br />
Itse hakemiseen pitäisikin<br />
saada tukea.<br />
Myös kunnallisvaaleista panelistit<br />
olivat kovin yksimielisiä.<br />
Kaikki toivottavat maahanmuuttajat<br />
tervetulleiksi puolueen toimintaan.<br />
Niillä on myös erikielisiä esitteitä,<br />
joissa kerrotaan omasta puolueesta<br />
ja sen tavoitteista.<br />
Maahanmuuttajat kuitenkin<br />
kaipaavat konkreettista tietoa itse<br />
vaaleista ja äänestämisestä. Tiedottamista<br />
pidettiin kuitenkin valtiovallan<br />
tehtävänä.<br />
Maahanmuuttajat kuuluvat<br />
kotouttamistoimien piiriin kolmen<br />
ensimmäisen maassaolovuoden<br />
ajan. Keskustelijat totesivat<br />
ajan olevan liian lyhyen.<br />
– Esimerkiksi kotona lapsia<br />
hoitamassa oleville naisille aika<br />
on liian lyhyt, Anni Sinnemäki<br />
sanoo.<br />
Hänestä kielikoulutusta pitäisi<br />
olla jatkuvasti saatavilla ja<br />
joustavasti.<br />
Arto Satonen toivoi, että myös<br />
työperäisten maahanmuuttajien<br />
perheenjäsenet huomioitaisiin paremmin.<br />
Satu Taiveaho (sd) on<br />
huolissaan iäkkäistä maahanmuuttajista,<br />
sillä he ovat vaarassa jäädä<br />
yksin. Hän kysyy, miten vanhus-<br />
tenhuollossa heidän tarpeensa otetaan<br />
huomioon.<br />
Syrjintää vaikea todistaa<br />
Foorumin toisena keskusteluaiheena<br />
oli etninen syrjintä työhönotossa<br />
ja työelämässä.<br />
Virosta suomeen muuttanut<br />
valtiotieteiden tohtori ja politiikan<br />
tutkija Iivi Anna Masso on<br />
erikoitunut syrjinnän ja tasa-arvon<br />
kysymyksiin. Käytännössä<br />
myös hänen on ollut vaikea osoittaa,<br />
onko häntä syrjitty työelämässä<br />
taustansa takia.<br />
Masso on akateeminen pätkätyöläinen,<br />
kuten monet hänen<br />
kantasuomalaisista kollegoistaankin.<br />
Myös monet heistä ovat kyllästyneet<br />
yliopistojen pätkätyömaailmaan.<br />
– Jos on 100 hakijaa, joista yksi<br />
on maahanmuuttaja ja suomalainen<br />
saa paikan, jää myös 98 muuta<br />
suomalaista ilman paikkaa. Aina<br />
kyse ei olekaan syrjinnästä.<br />
Masson mielestä virkamiesten<br />
puheet ”edistämme tasa-arvoa ja<br />
demokratiaa” ovat usein kaunopuhetta.<br />
Käytäntö on usein kuitenkin<br />
se että ” ei meille maahanmuuttajia<br />
töihin – kiitos”.<br />
Hänestä pitäisi päästä siihen,<br />
että työpaikkaa hakiessa katsottaisiin<br />
ihmisen meriittejä eikä korostettaisi<br />
maahanmuuttajuutta.<br />
– Se, että maahanmuuttajia ei<br />
pidetä tasavertaisina, aikuisina ja<br />
vastuullisina henkilöinä, on tekopyhyydessään<br />
yhtä paha tai pahempi<br />
kuin avoin syrjintä. g<br />
Etnisten suhteiden neuvottelukunnan nykyinen toimikausi päättyy<br />
31.5.2008. Vuodenvaihteessa kerättiin jäsenten kokemuksia kuluvan<br />
kolmivuotiskauden toiminnasta. Tuloksia hyödynnettiin asetettaessa<br />
seuraavaa kolmivuotiskautta vuosille 2008–2011. Selkeä viesti<br />
oli, että ETNOn toiminta on tärkeää ja sen toivotaan jatkuvan. Arvion<br />
mukaan toimikaudelle asetetut tavoitteet on pääpiirteittäin saavutettu,<br />
mutta muutostarpeitakin on. Tärkeimmät kehittämisehdotukset koskivat<br />
uuden alueellisen neuvottelukunnan perustamista Etelä-Suomeen, ET-<br />
NOn toiminnan näkyvyyden lisäämistä esimerkiksi median ja hyvän tahdon<br />
lähettiläiden työn kautta sekä resurssien lisäämistä. Erityisesti maahanmuuttajajärjestöt<br />
toivoivat neuvottelukunnan työltä aiempaa konkreettisempia<br />
tuloksia. Puolueiden vahvempaa osallistumista toimintaan<br />
pidettiin myös tärkeänä.<br />
Uusi toimikausi käynnistyy 1.6.2008<br />
Valtioneuvoston asetusluonnoksessa esitetään, että uusi ETNO käynnistyisi<br />
1.6. ETNOlle esitetään perustettavaksi uusi Etelä-Suomen läänin kattava<br />
alueellinen neuvottelukunta. Lisäksi alueellisia neuvottelukuntia koordinoivia<br />
aluehallintoviranomaisia ja aluejakoa voitaisiin tarvittaessa muuttaa<br />
kesken toimikauden. Muita suuria rakenteellisia muutoksia ei esitetä.<br />
Uusi ETNO määrittelee syksyllä 2008 toimintasuunnitelmassaan toiminnan<br />
sisällölliset painopisteet. Nykyinen neuvottelukunta kuitenkin<br />
toivoo, että maahanmuuttajajärjestöjen voimavaraistaminen olisi jatkossakin<br />
yksi sen painopisteistä. Uuden ETNOn tulisi myös jatkaa työelämäkysymyksiin<br />
sekä uskontojen ja kulttuurien väliseen vuoropuheluun keskittyvien<br />
työryhmien toimintaa.<br />
Järjestöjen haku käynnissä<br />
Järjestöt ovat ETNOn toiminnan sydän. ETNO toivookin, että neuvottelukuntaan<br />
hakisi mitä erilaisimpia järjestöjä. Hakemuksia ovat voineet tehdä<br />
myös muut rekisteröidyt yhteisöt, kuten uskonnolliset yhdyskunnat.<br />
Hakemuksia toivotaan maahanmuuttajataustaisten ja etnisten vähemmistöjen<br />
yhdistyksiltä, kattojärjestöiltä ja sellaisilta monikulttuurisilta<br />
yhdistyksiltä, joissa suomalaisten lisäksi toimii useita maahanmuuttajataustaisia<br />
henkilöitä. Tärkeää on yhdistyksen kyky edustaa maahanmuuttajataustaisia<br />
henkilöitä.<br />
Sisäasiainministeriö koordinoi valtakunnallisen neuvottelukunnan kokoamisen.<br />
Varsinais-Suomen TE-keskus, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus<br />
ja Pohjois-Karjalan TE-keskus koordinoivat muiden alueellisten neuvottelukuntien<br />
kokoamisen.<br />
Haku valtakunnalliseen ETNOon ja myöhemmin perustettavaan Etelä-Suomen<br />
ETNOon päättyy 20.5. Alueellisten ETNOjen haku päättyi jo<br />
12.5. g<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
42 43<br />
monitori<br />
www.monitori-lehti.fi
TURVAAN TULLEET<br />
Osa 10 Sudanilaiset<br />
Ihmisoikeustilanne<br />
ylläpitää turvattomuutta<br />
Teksti Risto Laakkonen<br />
Kuva Lehtikuva<br />
Sudan on tullut tunnetuksi<br />
pitkään jatkuneesta heikosta<br />
ihmisoikeustilanteesta<br />
ja sisäisistä konflikteista. Sudanissa<br />
on asukkaita noin 30 miljoonaa.<br />
Etninen kirjo on valtava.<br />
Arvioidaan, että maassa on jopa<br />
600 etnistä ryhmää. Puolet väestöstä<br />
on arabeja ja arabialaistuneita<br />
heimoja. Nilootteja on 18 prosenttia<br />
ja nuubialaisia 8 prosenttia<br />
väestöstä. Loput ovat sudanilaisia<br />
kansoja.<br />
Maan virallinen kieli on arabia.<br />
Väestöstä 73 prosenttia on islamilaisia,<br />
luonnonuskontoja kannattaa<br />
17 prosenttia ja loput ovat<br />
kristittyjä. 70 prosenttia väestöstä<br />
on lukutaidottomia.<br />
Sudan on läpikäynyt monta väkivaltaista<br />
kehitysvaihetta. Maassa<br />
oli kristittyjä kuningaskuntia aina<br />
1400-luvulle. Arabeja on muuttanut<br />
alueelle 1200-luvulta alkaen.<br />
Egypti valloitti naapurimaansa<br />
Sudanin vuosina 1821–1874.<br />
Iso-Britannia valtasi maan siirtomaakseen<br />
1898 ja maa oli Egyptin<br />
kanssa eräänlaisessa yhteishallinnassa,<br />
kunnes se itsenäistyi vuonna<br />
1956. Uskonnolliset konfliktit<br />
kristittyjen ja islamilaisten välillä<br />
ovat jatkuneet vuosikymmeniä.<br />
Maata ovat leimanneet myös sotilasvallankaappaukset.<br />
YK:lla on avainrooli<br />
Euroopan unionin eritysedustaja<br />
Pekka Haavisto on raportoinut<br />
kattavasti Sudanin tilanteesta.<br />
Etelä- ja Pohjois-Sudanin välisissä<br />
pitkään jatkuneissa sodissa<br />
on kuollut 2,5 miljoonaa ihmistä.<br />
Sodan seurauksena noin kuusi<br />
miljoonaa ihmistä elää pakolaisena,<br />
heistä maan sisäisiä pakolaisia<br />
on viisi miljoonaa.<br />
Haavisto on kuvannut Sudania<br />
YK:n kokeilukentäksi. Mitä no-<br />
Sudanin maansisäisistä pakolaisista kaksi miljoonaa on kotoisin Darfurin alueelta.<br />
peammin tilanne saadaan alueella<br />
rauhoittumaan, sitä tehokkaampiin<br />
jälkihoitotoimenpiteisiin kansainvälisellä<br />
yhteistyöllä ja YK:lla on<br />
taloudellisesti varaa. YK:n liikkumatilaa<br />
vaikeuttaa muun muassa<br />
Kiinan antama tuki ihmisoikeusloukkauksiin<br />
syyllistyneille.<br />
Sudanin ratkaisut ovat sidoksissa<br />
Darfurin tilanteeseen. YK:n<br />
turvallisuusneuvoston yksimieleinen<br />
päätös rauhanturvajoukkojen<br />
lähettämiseen Darfurin alueelle<br />
on kaiken kaaoksen ja ihmisoikeusloukkausten<br />
keskellä pientä toivoa<br />
herättävä askel.<br />
Suomi antaa suojaa<br />
Suomi alkoi ottaa vastaan sudanilaisia<br />
kiintiöpakolaisia ensimmäisenä<br />
Euroopassa. Vuonna 2001 Suomi<br />
otti vastaan 113 kiintiöpakolaista<br />
YK:n pakolaisleiriltä Egyptistä.<br />
Suurin kiintiöpakolaisryhmä<br />
298 otettiin vastaan vuonna 2004.<br />
Sudanilaisia asui Suomessa viime<br />
vuodenvaihteessa 1028. Heistä<br />
15–64-vuotiaita oli 544. Miehiä oli<br />
54 prosenttia ja alle 14–vuotiaita<br />
lapsia 47 prosenttia. Lasten määrä<br />
on suhteellisesti korkein kaikissa<br />
ulkomaan kansalaisten muodostamissa<br />
etnisissä ryhmissä.<br />
Sudanilaisille järjestettiin YK:n<br />
leirillä kolmipäiväinen Suomen<br />
kulttuuriin ja yhteiskuntaan orientoiva<br />
kurssi. Koska Sudanissa naisten<br />
ympärileikkaus, moniavioisuus<br />
ja myötäjäisten maksaminen morsiamesta<br />
ovat yleisiä, orientaatiossa<br />
korostettiin, että nämä ovat kiellettyjä<br />
ja lainvastaisia tapoja ja perinteitä<br />
Suomessa.<br />
Suomessa työllisyystilanteen ko-<br />
heneminen heijastuu myös sudanilaisiin.<br />
Sudanilaisten työllisyysasteen<br />
arvioidaan olevan 60 prosenttia.<br />
On todennäköistä, että sudanilaisten<br />
määrä Suomessa kasvaa<br />
perheenyhdistämistoimenpiteiden<br />
johdosta ja sudanilaisten ikärakenteen<br />
johdosta ilman pakolaiskiintiöiden<br />
käyttöäkin. g<br />
Kanslianeuvos Risto Laakkonen<br />
on toiminut Etnisten suhteiden<br />
neuvottelukunnan pääsihteerinä<br />
ja ollut neuvotteleva virkamies<br />
työministeriössä ennen eläkkeelle<br />
siirtymistään sekä Euroopan<br />
neuvoston siirtolaisuusasiain<br />
johtokomitean jäsen ja<br />
puheenjohtaja. ETNO nimitti<br />
hänet vuonna 2006 Hyvän Tahdon<br />
Lähettilääksi. Hän toimii International<br />
Centre for Migration Policy<br />
Development (ICMPD) järjestön<br />
edustajana Suomessa.<br />
Sudanilainen Thomas Amudeng ihmettelee, kuinka töiden saaminen Suomessa<br />
on niin hankalaa ilman suomen kielen taitoa. Onneksi hän puhuu englantia, joten<br />
opiskeleminen koulujen kansainvälisillä linjoilla on onnistunut.<br />
Työllistyminen auttaisi<br />
sopeutumisessa<br />
parhaiten<br />
Teksti ja kuva Sanna Ala-Seppälä<br />
Thomas Amudeng saapui ensimmäisten<br />
sudanilaisten<br />
pakolaisten joukossa Suomeen<br />
syyskuussa vuonna 2001.<br />
Kolme vuotta aikaisemmin hän<br />
oli paennut Egyptiin, josta käsin<br />
hän yritti etsiä sopivaa turvapaikkaa<br />
perheelleen.<br />
Miehen mielestä Suomi tuntui<br />
alusta saakka hyvältä paikalta<br />
asua. Hän oli hankkinut maasta<br />
tietoa Egyptissä Suomen suurlähetystöstä.<br />
– Sain kuulla, että Suomi on<br />
hyvä maa asua, ja että täällä pidetään<br />
ihmisistä huolta. Minulle tärkeintä<br />
oli päästä turvalliseen maahan,<br />
Amudeng kertoo.<br />
Amudeng, hänen vaimonsa ja<br />
perheen viisi lasta muuttivat rivitaloasuntoon<br />
Vantaan Ilolaan. Sit-<br />
temmin perhe on kasvanut yhdellä<br />
lapsella.<br />
Ensimmäinen kuukausi sujui<br />
hyvin.<br />
– Monet sudanilaiset pakolaiset<br />
kuvailivat Suomea paratiisiksi,<br />
Amudeng muistelee.<br />
Puolen vuoden jälkeen Amudeng<br />
tajusi, kuinka suuri ongelma<br />
kielitaidon puuttuminen on,<br />
vaikka tulkki olikin apuna lomakkeiden<br />
täyttämisessä ja Amundengin<br />
englannin taito helpotti monia<br />
asioita.<br />
– Osallistuin kolme kuukautta<br />
kestävälle kielikurssille, josta oli<br />
hieman apua, hän kertoo.<br />
Vuonna 2004 Amundeng aloitti<br />
opinnot Porvoon kauppaoppilaitoksessa.<br />
Opiskelu kansainvälisessä<br />
koulutusohjelmassa tapahtui englanniksi.<br />
Mies valmistui kahden<br />
vuoden opiskelujen jälkeen.<br />
Turhaa työnhakua<br />
Valmistumisen jälkeen alkoi työnhaku.<br />
– Lähetin paljon hakemuksia.<br />
Minulle olisi kelvannut mikä tahansa<br />
työ esimerkiksi kaupassa tai<br />
jossakin toimistossa, Thomas Amudeng<br />
kertoo.<br />
Yksikään hakemus ei tuottanut<br />
tulosta.<br />
– Tuntui, ettei suomen kieltä<br />
taitamaton voi saada minkäänlaista<br />
työtä. On kuitenkin paljon työtehtäviä,<br />
joissa kieltä ei tarvitse käyttää<br />
lainkaan, hän sanoo.<br />
Sudanissa Amudeng työskenteli<br />
kansainvälisissä avustusjärjestöissä,<br />
amerikkalaisessa International<br />
Rescue Committeessa sekä irlantilaisessa<br />
GOALissa.<br />
Kun töitä ei löytynyt, päätti<br />
Amudeng jatkaa opiskelemista.<br />
Vuonna 2006 hän aloitti sosiono-<br />
Tällä hetkellä Thomas Amudeng suorittaa opintoihinsa kuuluvaa työharjoittelua Hakunilan kansainvälisessä yhdistyksessä.<br />
min tutkintoon johtavat opinnot.<br />
Suomen kielen tunteja on viikoittain.<br />
Amudengin tarkoituksena on<br />
valmistua vuoden kuluttua.<br />
Opiskelujen lisäksi Amudengilla<br />
on riittänyt tekemistä järjestötyön<br />
parissa. Hän perusti South<br />
Sudanese -sudanilaisyhteisön vuonna<br />
2004. Kahden vuoden toiminnan<br />
jälkeen sen tilalle perustettiin<br />
Imotong Cultural and Development<br />
Association.<br />
Yhteisön tarkoituksena on lähentää<br />
sudanilaisia ja kantasuomalaisia<br />
ihmisiä sekä auttaa heitä<br />
ymmärtämään toisiaan.<br />
– Tapaamme pari kertaa viikossa.<br />
Vaihdamme kuulumisia, puhumme<br />
sudanilaisista perinteistä<br />
ja Suomesta, Amudeng kertoo.<br />
– On hyvä jakaa kokemuksia<br />
muiden kanssa. Jos asioita hautoisi<br />
vain yksin päänsä sisällä, tulisi<br />
todella surulliseksi.<br />
Kieli on avain<br />
Thomas Amudeng haluaisi Suomen<br />
kansalaisuuden, mutta sen<br />
saamiseksi vaadittava kielitaito<br />
tuottaa ongelmia.<br />
– Olen menossa kielikokeeseen<br />
taas ensi kuussa.<br />
Hän iloitsee lastensa kielitaidosta.<br />
– Lapseni osaavat suomea oikein<br />
hyvin, vaikka kielioppi tuottaa<br />
heillekin hieman hankaluuksia.<br />
Amudengin mielestä kotona<br />
oleminen ei ole hyväksi kenellekään.<br />
– Olisi hienoa, jos suomalaiset<br />
voisivat työllistää ulkomaalaisia,<br />
vaikka he eivät suomen kieltä täydellisesti<br />
osaisikaan. Ihminen aktivoituu<br />
parhaiten työtä tekemällä.<br />
Kotona Kelan tuilla eläessä vain<br />
eristäytyy, Amudeng uskoo.<br />
Amudengin haaveenaan on<br />
päästä jossakin vaiheessa tekemään<br />
kehitystyötä synnyinmaahansa<br />
Sudaniin.<br />
– Minulle olisi tärkeää voida<br />
auttaa omaa maatani. Etenkin siinä<br />
tapauksessa, jos en saa valmistumiseni<br />
jälkeen töitä Suomesta, voisin<br />
palata takaisin Sudaniin.<br />
Amudeng ei ole vieraillut Sudanissa<br />
sieltä lähdettyään. Maassa<br />
asuvat edelleen hänen isänsä sekä<br />
kaksi siskoa. g<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
44<br />
45 monitori www.monitori-lehti.fi
hallinnossa tapahtuu<br />
Maahanmuutto on maakunnan<br />
mahdollisuus<br />
Varsinais-Suomeen valmistui syksyllä 2007<br />
maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Hankkeen<br />
tuloksena syntynyttä toimintaohjelmaa siirretään<br />
parhaillaan osaksi maakunnan arkipäivää.<br />
Varsinais-Suomessa työperusteisen<br />
maahanmuuton<br />
edistäminen sekä maakunnassa<br />
jo asuvien maahanmuuttajien<br />
työllistyminen edellyttävät aktiivisia<br />
toimenpiteitä sekä julkisten<br />
palvelujen ja elinkeinoelämän<br />
käytäntöjen että asenteiden kehittämistä.<br />
Kyse ei kuitenkaan ole vain<br />
työvoiman tarpeesta. Asukkaiden<br />
viihtyvyyden ja alueen vetovoimaisuuden<br />
kehittäminen edellyttävät<br />
erilaisissa elämäntilanteissa<br />
olevien väestöryhmien kokonaisvaltaista<br />
tarkastelua. Myös työvoiman<br />
ulkopuolella olevien tarpeet<br />
sekä humanitaariseen maahanmuuttoon<br />
liittyvien palveluiden<br />
ja käytäntöjen kehittäminen<br />
on otettava huomioon.<br />
Taustalla laaja<br />
yhteistyöverkosto<br />
Maahanmuuttopoliittisen ohjelman<br />
laatimisesta huolehti Varsinais-Suomen<br />
TE-keskus Varsinais-<br />
Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen<br />
Oy Vasso Ab:n laatiman hankesuunnitelman<br />
pohjalta. Varsinais-<br />
Suomen liitto myönsi hankkeeseen<br />
maakunnan kehittämisrahaa, jonka<br />
lisäksi rahoitukseen osallistuivat<br />
myös TE-keskus, Vasso sekä<br />
Turun ja Salon kaupungit.<br />
Hankkeen tavoitteeksi asetettiin<br />
riittävän ja osaavan työvoiman<br />
saanti Varsinais-Suomeen<br />
sekä maahanmuuttajien palvelujen<br />
ja kotouttamistoiminnan tarkoituksenmukaisuuden<br />
turvaaminen.<br />
Ohjelmassa haluttiin huomioida<br />
eri syistä Varsinais-Suomeen<br />
muuttavat sekä maakunnassa jo<br />
asuvat maahanmuuttajat.<br />
Ohjelman valmistelutyön ydinkysymykset<br />
koskivat työperusteiseen<br />
maahanmuuttoon varautumista<br />
ja palveluja, joita työperusteisen<br />
maahanmuuton kehittäminen<br />
edellyttää, maakunnassa asu-<br />
vien maahanmuuttajien palvelujen<br />
ja humanitaarisen maahanmuuton<br />
kehittämistä sekä monikulttuurisuuden<br />
edistämistä ja alueen vetovoimaisuuden<br />
vahvistamista.<br />
Varsinais-Suomen TE-keskus<br />
vastasi ohjelmatyön johtamisesta<br />
ja koordinoinnista. TE -keskuksessa<br />
laadittiin myös kattava maahanmuuttajien<br />
tilannetta kuvaava<br />
tilastollinen toimintaympäristöanalyysi<br />
ja kuvattiin työelämän<br />
tulevaisuuden näkymiä.<br />
Varsinais-Suomen sosiaalialan<br />
osaamiskeskus haastatteli maahanmuuttajia,<br />
työnantajia, työvoimahallinnon,<br />
sosiaali-, terveys-<br />
ja koulutoimien henkilöstöä,<br />
aikuiskouluttajia sekä yhdistysten<br />
ja hankkeiden edustajia. Haastatteluilla<br />
etsittiin maahanmuuttajien<br />
kokemia ja maahanmuuttajapalveluihin<br />
liittyviä ongelmia<br />
ja haasteita sekä kerättiin kehittämisehdotuksia.<br />
Ehdotukset koskivat työvoima-<br />
ja muiden kotoutumista tukevien<br />
palvelujen kehittämistä,<br />
työpaikoilla toteutettavaa kehittämistä,<br />
maahanmuuttajien osallisuuden<br />
vahvistamista ja osaamisen<br />
käyttöönottoa sekä yhteistyökäytäntöjen<br />
kehittämistä ja konkretisointia.<br />
Järjestöjen toimintaa<br />
vahvistetaan<br />
<br />
Maahanmuuttajaseminaarin projektitorilla oli välillä jopa tungosta.<br />
Maahanmuuttopoliittinen ohjelma<br />
on asetettu vuoteen 2015 asti.<br />
Varsinais-Suomessa kotoutumista<br />
edistetään varmistamalla suomenkielisen<br />
opetuksen tarjonta ja räätälöimällä<br />
opetuskäytännöt kotoutujien<br />
erilaisia lähtökohtia ja tarpeita<br />
entistä paremmin vastaaviksi.<br />
Lisäksi koko väestölle suunnattua<br />
asennekasvatusta kehitetään.<br />
Maahanmuuttajat halutaan<br />
osallisiksi yhteiskunnan kaikkiin<br />
toimintoihin. Heille halutaan taata<br />
asema tasavertaisina kansalaisina.<br />
Maahanmuuttajajärjestöjen toimintamahdollisuuksien<br />
vahvistaminen<br />
on yksi keino edistää tätä.<br />
Kotiäitien osallistumismahdollisuuksien<br />
parantaminen sekä lasten<br />
ja nuorten tukeminen nähdään<br />
keinoina vähentää syrjäytymisriskiä<br />
ja vahvistaa osallisuutta.<br />
Ohjelma sisältää paljon samansuuntaisia<br />
toimenpide-ehdotuksia<br />
kuin hallituksen maahanmuuttopoliittinen<br />
ohjelma. Se on<br />
kuitenkin rakennettu alueellisista<br />
lähtökohdista laajaa varsinaissuomalaista<br />
toimijajoukkoa aidosti<br />
osallistaen.<br />
Ohjelmaan sisällytettiin esitys<br />
toimenpiteiden vastuutahoista,<br />
jotta ehdotetut kehittämistoimet<br />
lähtisivät konkreettisesti ja<br />
mahdollisimman nopeasti käyntiin.<br />
Ohjelmassa esitetään myös<br />
valtakunnantasoisia kehittämisehdotuksia.<br />
Ohjelmaan ja siihen liittyviin<br />
tiedonkeruumenetelmiin tuloksineen<br />
voi tutustua tarkemmin<br />
osoitteissa www.luotain.fi ja www.<br />
vasso.fi. g<br />
Teksti: Merja Anis, toimitusjohtaja,<br />
Varsinais-Suomen sosiaalialan<br />
osaamiskeskus, Oy Vasso Ab<br />
Tiina Heiliö, suunnittelija, Oy Vasso<br />
Ab (31.12.2007 saakka)<br />
Jouni Marttinen, tutkija, Varsinais-<br />
Suomen TE-keskus<br />
Kuva Sirkka Perho, suunnittelija,<br />
Varsinais-Suomen TE-keskus<br />
Maahanmuuttajat Varsinais-<br />
Suomessa<br />
Maahanmuuttajien määrä Varsinais-Suomessa on moninkertaistunut viimeisen 15<br />
vuoden aikana. Vuonna 2007 maakunnassa oli yli 12 000 ulkomaan kansalaista<br />
eli 2,4 prosenttia koko maakunnan väestöstä. Varsinais-Suomessa oli Uudenmaan<br />
ja Ahvenanmaan jälkeen suhteellisesti eniten ulkomaalaisia.<br />
Perhesyyt, pakolaisuus ja paluumuutto ovat tavallisimpia maahanmuuton perusteita,<br />
mutta työperusteinen maahanmuutto on yleistynyt kasvavan työvoimatarpeen<br />
seurauksena.<br />
• 16 600 vieraskielistä eli 3,4 % väestöstä<br />
• eniten venäjänkielisiä eli yli 3 700<br />
• Turun kaupungissa lähes 70 % maakunnan vieraskielisistä<br />
• 1 200 maahanmuuttajaa työttömänä<br />
• työllistymisongelmat vaikeimpia pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla, erityisesti<br />
ikääntyvillä naisilla<br />
• somalin, arabian ja kurdinkielisten työttömyysaste yli 50 %<br />
• somalien työllisyysaste 12 %, kurdien 18 %, arabien 20 % ja albaanien 25%<br />
• maakunnan yrityksistä 23 % halukkaita palkkaamaan maahanmuuttajia<br />
Teksti Olli Sorainen,<br />
ylitarkastaja, TEM<br />
Kuva Futureimagebank<br />
Maahanmuuttoasiat ovat<br />
tulleet aikaisempaa ajankohtaisemmiksi<br />
myös<br />
Virossa. Maan vuoden 1990 uudelleen<br />
itsenäistymisen ja vuoden<br />
2004 EU:hun liittymisen jälkeen<br />
Viron työmarkkinoilta on käynyt<br />
virta pääasiassa ulospäin. Työvoimaa<br />
kuitenkin tarvitaan myös Virossa<br />
talouden kasvaessa, ulkomaisten<br />
investointien lisääntyessä ja väestön<br />
ikääntyessä. Viron väestön ja<br />
työmarkkinoiden koko on vain niukasti<br />
Suomen pääkaupunkiseudun<br />
vastaavia suurempi.<br />
Viron keskusta-oikeistolainen,<br />
reformipuoluetta edustavan<br />
Andrus Ansipin johtama, hallitus<br />
on toiminut runsaan vuoden<br />
ajan. Hallituksessa maahanmuuttoasioista<br />
vastaa pääosin sisäministeriö.<br />
Maahanmuuttoasioista vastaava<br />
sisäministeri on Jüri Pihl<br />
(sd). Sisäministeriön alaisen maahanmuuttoviraston<br />
(Kodakondsusja<br />
Migratsiooniamet) tehtäviin kuuluvat<br />
muun muassa kansalaisuus,<br />
oleskelu- ja työluvat sekä turvapaikka-asiat.<br />
Maahanmuuttovirasto<br />
myös päättää viisumin pidentämisestä.<br />
Maahanmuuttajien kotouttaminen<br />
ja etniset suhteet on sijoitettu<br />
sisäministeriön ulkopuolelle.<br />
Näistä kysymyksistä vastaa väestöministeri<br />
Urve Palo (sd). Väestöministeri<br />
on salkuton ministeri,<br />
jonka tukena toimii väestöministerin<br />
toimisto (rahvastikuministri<br />
büroo). Väestöministerin toimiston<br />
vastuulla on muun muassa panna<br />
toimeen kuluvan vuoden maaliskuussa<br />
hyväksytty Viron kansallinen<br />
kotouttamisohjelma vuosille<br />
2008–2013. Väestöministerin<br />
vastuulle kuuluu myös Viron<br />
erityiskysymys, suuri venäläisvähemmistö.<br />
Työvoimaa Ukrainasta ja<br />
Valko-Venäjältä<br />
Viron ulkomaan edustustot käsittelevät<br />
viisumihakemukset Schengenin<br />
sopimusta noudattaen. Sopimusta<br />
alettiin täysimääräisesti soveltaa<br />
Virossa maaliskuun lopussa.<br />
Eräissä maissa, joissa Virolla<br />
ei ole edustustoa, myös Suomen<br />
edustustot voivat myöntää viisumeita<br />
Viroon.<br />
Viron työmarkkinoilta<br />
käy virta ulospäin<br />
Virossa turvapaikkahakemukset<br />
tulee toimittaa henkilökohtaisesti<br />
joko maahanmuuttovirastoon<br />
tai rajaviranomaiselle. Edustustot<br />
eivät ota vastaan turvapaikkahakemuksia.<br />
Turvapaikkahakemusten<br />
määrä Virossa on pieni, EU:n<br />
mittakaavassa marginaalinen.<br />
Oleskelu- ja työlupahakemukset<br />
tulee toimittaa suoraan maahanmuuttovirastoon,<br />
esimerkiksi<br />
postitse tai Virossa olevan edustajan<br />
välityksellä. Viron edustustot<br />
eivät ota vastaan oleskelu- ja työlupahakemuksia.<br />
Ulkomaista työvoimaa tulee<br />
Viroon pääasiassa Ukrainasta ja<br />
Valko-Venäjältä, tosin mittasuhteet<br />
ovat toistaiseksi vaatimattomat.<br />
Suomalaiset liikemiehet ja<br />
avainhenkilöt, joita lisääntyvässä<br />
määrin Virossa toimii, ovat muiden<br />
EU-kansalaisten tapaan vapaita<br />
liikkumaan ja työskentelemään<br />
maassa.<br />
Virossa vähimmäispalkka on<br />
määrätty asetuksessa ja se koskee<br />
myös ulkomaalaisia työntekijöitä.<br />
Vuoden 2008 alusta vähimmäispalkka<br />
kuukaudessa on 4 350 kruunua<br />
eli noin 280 euroa. Vähimmäispalkan<br />
ja muiden työehtojen noudattamista<br />
valvoo työsuojeluviranomainen<br />
(Tööinspektsioon).<br />
Sosiaaliministeriön alainen työmarkkinahallitus<br />
(Tööturuamet) vastaa<br />
maahanmuuttajien työvoimapalvelujen<br />
ohella työvoiman vapaan<br />
liikkuvuuden edellytysten<br />
turvaamisesta ja työluvan myöntämiseen<br />
liittyvien työmarkkinanäkökohtien<br />
huomioimisesta. Eures-työnvälitysyksiköt<br />
on sijoitettu<br />
työmarkkinahallituksen alaisiin<br />
työvoimatoimistoihin Harjun, Tarton,<br />
Itä-Viron ja Pärnun maakuntiin.<br />
Eures-yksiköt antavat tietoja<br />
myös EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta<br />
Viroon töihin haluaville<br />
ulkomaalaisille. g<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
46 47<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
Vahvaääninen moldovalainen<br />
vei Ourvisionin<br />
Kansainvälistä lukiota Turussa käyvä<br />
Iolanta Savva vakuutti tuomariston<br />
kauniilla äänellään ja taitavalla tulkinnallaan.<br />
Kantava, kaunis ääni ja hillityn tyylikäs<br />
esiintyminen olivat tämän vuoden Ourvisionlaulukilpailun<br />
voittajan valtteja.<br />
Teksti Tuomo Tarvas<br />
Kuvat Juha Kivimäki<br />
Toista kertaa järjestetyn Ourvision-laulukilpailun<br />
voitti<br />
moldovalaissyntyinen 18-<br />
vuotias Iolanta Savva, joka esitti<br />
Finlandia-talossa järjestetyssä<br />
loppukilpailussa Celine Dionin<br />
ja Beyoncé Knowlesin popbiisejä.<br />
Savvan tulkinnat olivat melko<br />
uskollisia alkuperäisversioille,<br />
mutta nuoren naisen kaunis ääni<br />
ja varma esiintyminen varmistivat<br />
hänelle palkinnon.<br />
Savva sai pääpalkinnoksi 2 500<br />
euroa sekä levytyssopimuksen Edel<br />
Recordsin kanssa. Lisäksi hän esiintyy<br />
toukokuun lopulla Maailma<br />
kylässä -festivaaleilla Helsingissä<br />
sekä elokuussa pääkaupungin Taiteiden<br />
yössä.<br />
Toiseksi Ourvisionissa sijoittui<br />
virolainen Kadi Vija ja kolmanneksi<br />
kuubalaissyntyinen hiphoppari<br />
Norlan Leygonier Santana<br />
bändeineen. Tuomaristoon kuuluivat<br />
rap- ja hip hop -ympyröistä<br />
tutut Tidjan Ba ja Mariska, popympyröistä<br />
ja mallin töistä tuttu<br />
Kim Herold ja Ilkka Vainio Edel<br />
Recordsista.<br />
Kärkikolmikon lisäksi tuomarit<br />
valitsivat voittajat myös muutamissa<br />
erikoiskategorioissa. Voittaja<br />
Iolanta Savva palkittiin parhaasta<br />
äänestä, ja Norlan Leygonier Santanalla<br />
oli paras bändi. Paras esitys<br />
-palkinnon sai japanilainen Yuki<br />
Tsuguiya-Kumpunen ja parhaan<br />
oman laulun nimeltä ”Aamu, ilta”<br />
esittivät Esteban Fennon ja Ysniel<br />
Carron Kuubasta.<br />
Voittorahalle<br />
järkikäyttöä<br />
Iolanta Savva on asunut perheineen<br />
Suomessa kolme vuotta ja hän käy<br />
lukiota Turussa. Savva sai ensimmäisenä<br />
onnittelut isältään, joka<br />
katsoi kisaa paikan päällä.<br />
– Soitin myös sukulaisilleni<br />
Moldovaan ja he olivat minusta<br />
hyvin ylpeitä.<br />
Savva harjoittelee yksin useita<br />
kertoja viikossa ja käy kerran<br />
viikossa Turun musiikkiopistossa<br />
yksityisellä laulutunnilla. Lukion<br />
jälkeen hän haluaisi opiskella<br />
yliopistossa musiikkia Helsingissä<br />
tai Lontoossa.<br />
– Toinen vaihtoehto olisi opiskella<br />
kansainvälisiä suhteita.<br />
Osan voittorahoista nuori laulaja<br />
aikoo säästää ja osa menee opiskeluun.<br />
– Kirjat ovat IB-lukiossa kalliita,<br />
hän selittää.<br />
Savva haluaisi levyttää kaikkein<br />
mieluiten r’n’b:tä, soulia tai poppia<br />
ja rockia. Tulevan levytyssopimuksen<br />
yksityiskohdista ei ollut kuitenkaan<br />
vielä kisan jälkeen päätetty.<br />
Poppia ja omaa<br />
musiikkiperintöä<br />
Huhtikuun lopussa käytyyn Ourvision-finaaliin<br />
selviytyi kymmenen<br />
parasta esiintyjää. He olivat selviytyneet<br />
jatkoon esikarsinnoista ja semifinaaleista,<br />
joita oli pidetty artistien<br />
lähtömaan mukaisessa ryhmässä:<br />
Aasiaviisuissa, Afroviisuissa,<br />
Amerikkaviisuissa, Lähi-itäviisuissa<br />
ja Eurooppaviisuissa.<br />
Ourvisionin puolivälissä muistettiin<br />
myös aiemmin pudonneita.<br />
Valkokankaalla pyöri kuvakollaasi,<br />
jossa näytettiin parhaita<br />
paloja alkukarsinnoista ja semifinaaleista.<br />
Melko moni artisti laski tunnetun<br />
kappaleen ja popin varaan. Kadi<br />
Vija tulkitsi Alanis Morrissettea<br />
ja somalialaistaustainen rapduo<br />
I.T.D. Baha Menin Who Let the<br />
Dogs Out.<br />
Sen sijaan indonesialainen Adi<br />
Subari antoi taustansa näkyä sekä<br />
näyttävissä indonesialaisissa vaatteissaan<br />
että lauluvalinnoissaan.<br />
Subari kertoi lainanneensa komean<br />
hattunsa Indonesian Helsinginsuurlähetystöstä.<br />
Hän myös sanoi<br />
saaneensa vinkkejä lauluvalintaan<br />
kotimaastaan saakka. Kotikielillään<br />
eli kurdiksi ja ranskaksi lauloivat<br />
myös esimerkiksi irakilainen Jawhar<br />
Karim ja kanadalainen Pascal<br />
Gaudio. Olipa esityskieli sitten<br />
mikä tahansa, yleisin laulun<br />
aihe oli tietysti rakkaus.<br />
Perheet löysivät<br />
laulukilpailun<br />
Kuubalainen Norlan Leygonier Santana<br />
bändeineen vastasi finaalin reippaimmasta<br />
menosta. Finlandia-talo<br />
oli täynnä hänen fanejaan.<br />
Finlandia-talon käytävillä huomasi,<br />
että monet maahanmuuttajataustaiset<br />
perheet tai ystäväporukat<br />
olivat lähteneet isolla joukolla<br />
katsomaan juhlallista kisaa.<br />
Vieraat eivät istuneet jäykkinä<br />
penkeissään vaan kun juontaja<br />
Jani Toivola kuulutti esiintyjät<br />
sisään, jokainen heistä sai aplodeja<br />
ja kannustushuutoja omilta<br />
faneiltaan.<br />
Norlan Leygonier Santanalla<br />
bändeineen oli Finlandia-talossa<br />
ehkä kaikkein äänekkäin kannattajakunta.<br />
Spontaaneja Cubahuutoja<br />
kaikui salissa pitkin iltaa.<br />
Mies onnistui sytyttämään muuten<br />
melko hillityn yleisön toisen kappaleensa<br />
aikana. Leygonier Santana<br />
tunnustautui saunan suureksi<br />
ystäväksi, ja bändi räppäsi lavalla<br />
hakaten itseään saunavihtoilla ja<br />
laulaen Anna mulle löylyä.<br />
Ourvisionin suosiosta kertoi<br />
hyvin se, että viime vuonna kisa<br />
pidettiin Savoy-teatterissa, ja tällä<br />
kerralla Finlandia-talo oli melkein<br />
täynnä. Ennen palkintojenjakoa<br />
Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri<br />
Astrid Thors kyseli,<br />
olisiko ensi vuonna jo Hartwall<br />
Areenan vuoro. Järjestelyistä vastanneen<br />
kulttuurikeskus Caisan<br />
johtaja Ahmed Akar kuitenkin<br />
toppuutteli vielä. g<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
48<br />
49<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
lyhyesti<br />
Maahanmuuttokirjasto avattiin<br />
Teksti ja kuva Pasi Akolahti<br />
Työministeriön maahanmuuttokirjaston<br />
ja Ulkomaalaisviraston<br />
kirjaston kokoelmat<br />
on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi,<br />
Maahanmuuttoviraston Maahanmuuttokirjastoksi.<br />
Kirjasto avasi<br />
ovensa tiistaina 4. maaliskuuta.<br />
Kirjaston avajaisia vietettiin kuitenkin<br />
hieman aiemmin, karkauspäivänä<br />
29. helmikuuta.<br />
Maahanmuuttokirjasto tuntui<br />
kiinnostavan mukavasti myös<br />
ulkopuolisia, sillä kutsutuista sidosryhmien<br />
ja yhteistyökumppaneiden<br />
edustajista suurin osa oli<br />
saapunut paikalle. Sisäministeriön<br />
kansliapäällikkö Ritva Viljanen<br />
suoritti avajaisten virallisen<br />
osuuden. Hän vaikutti erittäin innostuneelta<br />
– eihän SM:n hallinnon<br />
alalle aivan joka päivä avata<br />
uusia kirjastoja. Leikkimielisesti<br />
Viljanen totesi avajaispuheessaan<br />
Kesälukioseuran järjestämät,<br />
Suomessa asuvien pakolaisryhmien<br />
lasten ja nuorten<br />
oman äidinkielen ja kulttuurin<br />
kurssit auttavat pakolaisia ylläpitämään<br />
omaa äidinkieltään ja<br />
vahvistamaan kulttuuri-identiteettiään.<br />
Kurssit järjestetään eri puolilla<br />
Suomea ja ne on tarkoitettu<br />
perusopetusikäisille (7–14-vuotiaat).<br />
Vuosittain kursseille osallistuu<br />
runsaat 300 lasta ja nuorta.<br />
Opetuksesta kursseilla vastaa<br />
noin 60 pakolaisyhteisöistä valittua<br />
opettajaa.<br />
Kesälukioseura on järjestänyt<br />
oman kielen ja kulttuurin kursseja<br />
vuodesta 1988 lähtien yhteistyössä<br />
sosiaali- ja terveysministeriön<br />
kanssa ja vuodesta 1997 lähtien<br />
työministeriön maahanmuuttoyksikön<br />
kanssa.<br />
Jobs for immigrants.<br />
Volume<br />
1: Labour market<br />
integration<br />
in Australia,<br />
Denmark, Germany<br />
and Sweden.<br />
Paris: OECD,<br />
2007.<br />
Julkaisu esittelee maahanmuuttajien<br />
ja heidän lastensa työmarkkinoille<br />
sijoittumista neljässä OECDaikovansa<br />
tulevaisuudessa keskittyä<br />
avaamaan lisää kirjastoja sisäministeriön<br />
hallinnon alalle.<br />
Kaikille avoin kirjasto<br />
Kirjaston kokoelmat sisältävät kirjallisuutta<br />
maahanmuuttajista ja<br />
muuttoliikkeeseen läheisesti liittyvistä<br />
ilmiöistä sekä lähtömaiden<br />
olosuhteista. Muita pääaihepiirejä<br />
ovat pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka,<br />
rasismi ja etniset suhteet,<br />
muut pakolaisuuteen liittyvät<br />
kysymykset sekä kotouttaminen.<br />
Faktatiedon lisäksi Maahanmuuttokirjastosta<br />
löytyy romaanejakin<br />
– tosin vain rajoitettu määrä.<br />
Aihepiiriltään ne käsittelevät maahanmuuttajia<br />
Suomessa. Aikakausijulkaisujakaan<br />
ei ole unohdettu<br />
– niitä löytyy uudesta kirjastosta<br />
noin 120. Kirjaston kokoelmia<br />
kasvatetaan aina tarpeen mukaan<br />
ja hankintaehdotuksia voi jokainen<br />
kirjaston käyttäjä lähettää osoitteeseen<br />
kirjasto@migri.fi.<br />
Maahanmuuttokirjasto palvelee<br />
Maahanmuuttoviraston henkilökunnan<br />
lisäksi opiskelijoita ja<br />
tutkijoita – yleisesti kaikkia aihepiirin<br />
asioista kiinnostuneita. Helsingin<br />
Sörnäisissä sijaitseva kirjasto<br />
on avoinna yleisölle tiistaista torstaihin<br />
klo 12–15. Sen lisäksi että<br />
Maahanmuuttokirjasto on kaikille<br />
avoin ja oivallinen tiedonlähde, on<br />
siitä myös muuhunkin: sen tiloissa<br />
tullaan järjestämään luento- ja keskustelutilaisuuksia<br />
ajankohtaisista<br />
maahanmuuttoasioista. g<br />
Oman äidinkielen ja kulttuurin kurssit pakolaislapsille ja -nuorille<br />
Kesän 2008 kurssit<br />
Maahanmuuttajakesälukio,<br />
3.-12.6. Punkaharju<br />
(yli 15-vuotiaat vietnamilaiset, somalialaiset,<br />
albaani- ja kurdinuoret)<br />
Maahanmuuttajakesälukiossa<br />
voit omakielisten ja suomalaisten<br />
opettajien avulla tutustua suomalaiseen<br />
koulutusjärjestelmään<br />
ja työnhakumahdollisuuksiin sekä<br />
tutustua eri kulttuureista tuleviin<br />
nuoriin.<br />
Maahanmuuttoviraston maatietopalvelun tutkija Riku Santaharju sekä maahanmuuttajien<br />
neuvontapisteen ohjaaja Abdillahi Mohamed viihtyivät avajaisissa.<br />
Sudanilaiset....................................................................1.-8.6...............................................................................Kajaani<br />
Iranilaiset....................................................................12.-19.6...............................................................................Punkaharju<br />
Afganistanilaiset......................................................3.-10.7...............................................................................Ähtäri<br />
Myanmarilaiset.........................................................8.-15.7...............................................................................Hamina<br />
Kurdit...............................................................................10.-17.7...............................................................................Ähtäri<br />
Vietnamilaiset........................................................21.-28.7...............................................................................Ylöjärvi<br />
Arabit..................................................................................2.-9.8...............................................................................Kuortti<br />
Somalialaiset............................................................. 3.-10.8. ............................................................................Janakkala<br />
Yhteiskunta- ja<br />
viestintäkesälukio, 28.7.-7.8.<br />
Turku<br />
Kesälukioon ovat erityisen tervetulleita<br />
maahanmuuttajataustaiset<br />
nuoret. Kesälukiossa voi opiskella<br />
lukion S2-kurssin ja opintoohjauksen<br />
avulla löytää tulevaisuuden<br />
unelma-ammatin sekä tutustua<br />
muista kulttuureista tuleviin<br />
nuoriin.<br />
Omakieliset kurssiesitteet ja<br />
ilmoittautumislomakkeet:<br />
Kesälukioseura ry,<br />
PL 115, 00161 Helsinki,<br />
sähköposti:toimisto @kesalukioseura.fi<br />
www.kesalukioseura.fi<br />
Lisätietoja puh. (09) 6860 7718<br />
tai (09) 6860 770<br />
Lukioon aikova, lukiossa opiskeleva maahanmuuttajanuori<br />
Olet tervetullut opiskelemaan yhdessä suomalaisten ja ulkomaalaisten nuorten kanssa kesälukioihin, joita järjestetään eri puolella<br />
Suomea. Kesälukioiden ohjelmatiedot löydät osoitteesta www.kesälukio.fi. Kesälukioiden osanottomaksuihin voit hakea stipendiä<br />
Kesälukioseurasta. Kesälukioita on järjestetty jo vuodesta 1965 alkaen.<br />
Koonnut: Nina Korhonen<br />
Lisää kirjallisuutta tämän Monitorilehden<br />
aiheista<br />
Maahanmuuttajat ja<br />
työllistyminen<br />
Ahmad, Akhlaq:<br />
Getting a job in Finland: social<br />
networks of immigrants from<br />
the Indian subcontinent in the<br />
Helsinki metropolitan labour<br />
market.<br />
Helsinki: University of Helsinki,<br />
Dep. of sociology, 2005.<br />
Luettavissa myös Internetissä<br />
osoitteessa www.ethesis.helsinki.fi<br />
Osallistuvan havainnoinnin ja<br />
haastatteluiden avulla kerätyn aineiston<br />
kautta tarkastellaan sosiaalisten<br />
verkostojen roolia työmarkkinoille<br />
pääsyssä. Väitöskirjatutkimuksessa<br />
käsitellään tapoja ja<br />
käytäntöjä, joiden avulla maahanmuuttajat<br />
ovat päässeet työmarkkinoille<br />
sekä missä laajuudessa sosiaaliset<br />
verkostot ovat auttaneet<br />
heitä paikallistamaan ja saamaan<br />
työllistymismahdollisuuksia.<br />
Brekke, Jan-Paul – Borchgrenvik,<br />
Tordis:<br />
Talking about integration: discources,<br />
alliances and theories<br />
on labour market integration in<br />
Sweden.<br />
Oslo: Institutt for samfunnsforskning.<br />
2007.<br />
Kahden norjalaisen tutkijan laatima<br />
raportti siitä yhteiskunnallisesta<br />
diskurssista, mitä Ruotsissa käydään<br />
maahanmuuttajien sijoittumisesta<br />
työelämään. Teoksessa pohditaan<br />
lisäksi, miten tilannetta voitaisiin<br />
parantaa.<br />
Luettavissa myös Internetissä<br />
osoitteessa www.samfunnsforskning.no<br />
maassa sekä tarjoaa maa-kohtaisia<br />
suosituksia tilanteen kehittämiseksi.<br />
Maarit Vartia, Barbara<br />
Bergbom,<br />
Terhi Giorgiani,<br />
Anita Rintala-Rasmus,<br />
Riitta Riala,<br />
Simo Salminen:<br />
Monikulttuurisuus<br />
työn<br />
arjessa.<br />
Helsinki: Työterveyslaitos. Työministeriö,<br />
2007.<br />
Mitä haasteita työhönottajat kokevat<br />
maahanmuuttajien rekrytoinnissa?<br />
Onnistuuko yhdenvertaisuus<br />
työhönotossa? Miten maahanmuuttajat<br />
ymmärtävät virkakielellä<br />
kirjoitetut ohjeet? Näihin<br />
ja moniin muihin monikulttuurisuuden<br />
kysymyksiin vastauksia etsivät<br />
työpsykologian ja -ympäristön eri<br />
osa-alueiden tutkijat. Tutkimusraportti<br />
auttaa esimiehiä sekä henkilöstöhallinnon,<br />
työsuojelun ja työterveyshuollon<br />
henkilöstöä tukemaan<br />
ja kehittämään monikulttuurisia<br />
työyhteisöjä.<br />
Sorainen, Olli:<br />
Ulkomaalainen työntekijä: rekrytointi,<br />
maahantulo ja työnteko.<br />
Helsinki: Edita, 2007.<br />
Kirjassa selvitetään sääntely, joka<br />
liittyy ulkomaalaisen työntekijän<br />
palvelukseen ottamiseen, maahan<br />
saapumiseen, maassa oleskeluun<br />
ja työyhteisössä toimimiseen. Käytännön<br />
toimintaopas työnantajille,<br />
työn tilaajille, ulkomaalaisille työntekijöille,<br />
viranomaisille sekä muille<br />
työvoiman maahanmuuttoasioiden<br />
parissa työskenteleville.<br />
Projekteja ja hyviä käytäntöjä<br />
Maria Mäkitalo,<br />
Anniina Nieminen,<br />
Jenni Selänne,<br />
Janne<br />
Seppä: Ideoista<br />
käytäntöjä,<br />
käytännöistä<br />
työtä. ESRprojektit<br />
Viivi<br />
ja Manta.<br />
Turku: Turun<br />
työvoimatoimiston Kansainväliset<br />
palvelut, 2007.<br />
Kirja käsittelee kahta projektia,<br />
joiden tarkoituksena on ollut edistää<br />
maahanmuuttajien pääsyä<br />
suomalaiseen työelämään. Kirjassa<br />
esitellään projekteista syntyneitä<br />
hyviä käytäntöjä ja tuotteita.<br />
Luettavissa myös Internetissä<br />
os.: www.turuntyovoimatoimisto.fi<br />
Hannu-Pekka<br />
Huttunen, Tiina<br />
Kupari (toim.):<br />
Specimasta<br />
opittua : korkeasti<br />
koulutetut<br />
maahanmuuttajat<br />
työelämään.<br />
Turku: Turun työvoimatoimiston<br />
Kansainväliset palvelut, 2007.<br />
Kuvaus seitsemän vuotta kestäneestä<br />
projektista, jonka tarkoituksena<br />
oli kehittää uusia tapoja ja<br />
menetelmiä saada korkeasti koulutettuja<br />
maahanmuuttajia suomalaisille<br />
työmarkkinoille. Raportissa<br />
esitetään mm. toimenpide-ehdotuksia,<br />
joiden avulla koulutettujen<br />
maahanmuuttajien osaamisresursseja<br />
voitaisiin paremmin hyödyntää.<br />
Luettavissa myös Internetissä<br />
osoitteessa www.turuntyovoimatoimisto.fi<br />
Tervetuloa uudistuneeseen<br />
Maahanmuuttokirjastoon!<br />
kirjastosta poimittua<br />
Maahanmuuttajanaiset<br />
Suomen työmarkkinoilla<br />
Alla olevat teokset kuvaavat Suomeen<br />
muuttaneiden maahanmuuttajanaisten<br />
elämää ja kotoutumista<br />
sekä myös heidän kokemuksiaan<br />
työllistymisestä ja työelämästä:<br />
Cömertler, Necmiye:<br />
Integration of Turkish immigrant<br />
women in Finland into Finnish<br />
society<br />
Tampere: Univ. of Tampere, Institute<br />
for social research, Work research<br />
centre, 2007.<br />
Tuomas Martikainen,<br />
Marja<br />
Tiilikainen<br />
(toim.): Maahanmuuttajanaiset<br />
: kotoutuminen,<br />
perhe<br />
ja työ.<br />
Helsinki: Väestöliitto,<br />
2007.<br />
Luettavissa myös Internetissä<br />
osoitteessa www.vaestoliitto.fi<br />
Tuomas Martikainen, Lalita Gola:<br />
Women from the Indian subcontinent<br />
in Finland : Patterns<br />
of integration, family life, employment<br />
and transnationalism<br />
among marriage migrants.<br />
Helsinki: Väestöliitto, 2007.<br />
Kaipaatko tietoa maahanmuuttajista?<br />
Maahanmuuttokirjasto on auki kaikille kiinnostuneille<br />
tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 12-15. (Huom! Aukioloajat<br />
kannattaa tarkistaa Internetistä erityisesti lomakausien yhteydessä.)<br />
Osoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki<br />
s-posti: kirjasto@migri.fi<br />
puh. 071 873 3097<br />
vaihde: 071 873 0431<br />
Lue myös kirjaston uutuusluettelo Internetistä www.migri.fi<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
50<br />
51<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
lyhyesti<br />
julkaisuja<br />
Teksti Tuomo Tarvas<br />
Kuva Natasha Petrell<br />
Helsingin Kaisaniemen puisto täyttyy taas toukokuun<br />
lopulla musiikin kuuntelijoista, ruoan<br />
maistelijoista ja piknikvieraista, kun Maailma<br />
kylässä -festivaali käynnistyy yhdeksättä kertaa.<br />
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry:n<br />
järjestämä maksuton tapahtuma on vuosi vuodelta<br />
suositumpi: viime vuonna se keräsi oikuttelevista<br />
säistä huolimatta jopa 70 000 kävijää.<br />
Värikäs ja valtavirrasta poikkeavaa musiikkia<br />
ympäri maailman tarjoava tapahtuma toi-<br />
oleskelulupajärjestelmän<br />
uudistamishanke etenee<br />
Värikästä ja svengaavaa<br />
Ilmainen Maailma kylässä -festivaali jammailee kesän tapahtumakauden avatuksi Helsingissä toukokuun lopulla.<br />
mii myös satojen eri alojen kansalaisjärjestöjen<br />
tiedotus- ja vaikuttamistapahtumana. Paikalla<br />
on ympäristö-, ihmisoikeus- ja kehitysyhteistyöjärjestöjä<br />
sekä eri maiden kulttuureja edistäviä<br />
yhdistyksiä.<br />
Järjestöt jakavat tietoa omissa pöydissään,<br />
mutta festarialueen lavoilla järjestetään lisäksi<br />
asiantuntijoiden alustamia keskustelutilaisuuksia<br />
ajankohtaisista teemoista.<br />
Kymmenissä ruokakojuissa on tarjolla ketjulounasbuffetista<br />
virkistävästi poikkeavia herkkuja<br />
Aasiasta, Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja Lähiidästä.<br />
Moni kokki tarjoaa luomuruokaa tai reilun<br />
kaupan tuotteita.<br />
nettäisiin yksi oleskelulupa työnteon perusteella.<br />
Uudistuksen yhteydessä tulisi myös tehostaa<br />
työehtojen ennakkovalvontaa.<br />
Nyt käynnistyvässä hankkeen varsinaisessa<br />
valmisteluvaiheessa ehdotukset päälinjauksiksi<br />
käydään läpi muiden ministeriöiden<br />
ja viranomaisten sekä työmarkkinajärjestöjen<br />
kanssa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa<br />
eduskunnalle loppuvuodesta.<br />
Työvoiman maahanmuutolle<br />
toimenpideohjelma<br />
Sisäasiainministeriö on asettanut hankkeen<br />
valmistelemaan työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmaa<br />
vuosille 2009–2011.<br />
Tätä varten kartoitetaan eri intressiryhmien<br />
Musiikki raikaa festareilla puolesta päivästä<br />
lähtien. Ulkomaisesta annista vastaavat saksalais-marokkolainen<br />
Dissidentten, namibialaissuomalainen<br />
M4, malilais-ranskalainen Mamani<br />
Keita & Nicolas Repac ja chileläinen Sol y<br />
Lluvia.<br />
Kotimaisista artisteista voi mainita esimerkiksi<br />
Hanna Marshin, John McGregorin, Tuomon<br />
ja Värttinän.<br />
Maailma kylässä pidetään 24.–25.5. Lisää<br />
tietoa tapahtumasta ja sen ohjelmasta www.<br />
maailmakylassa.fi<br />
työvoiman maahanmuuttoa koskevat näkemykset<br />
ja kerätään tietoa ja kokemuksia muun muassa<br />
käynnissä olevista hankkeista sekä yritysten<br />
ja työnantajien ulkomaisista rekrytoinneista.<br />
Toimenpideohjelmassa pyritään määrittelemään<br />
eri toimijoiden; viranomaisten, työnantajien<br />
ja rekrytointiyritysten, vastuut ja yhteiset<br />
pelisäännöt ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa.<br />
Toimenpideohjelmassa käsitellään myös ulkomailla<br />
hankitun osaamisen tunnustamiseen<br />
liittyviä kehittämiskohteita, ulkomaisten opiskelijoiden<br />
opiskelun ja työntekomahdollisuuksien<br />
edistämistä sekä yhteisiä toiminta- ja tiedonvälitystapoja<br />
eri toimijoiden välillä.<br />
Työvoima kansainvälistyy<br />
Kansainvälinen liikkuvuus, työvoiman tarve ja<br />
maahanmuuton vaikutukset koulutustarjontaan<br />
julkaisu tuo uutta tietoa väestön ja työvoiman<br />
kansainvälistymisestä Suomessa. Tutkimuksessa<br />
kehitystä katsotaan niin koko maan kuin<br />
maakuntien osalta nykypäivästä vuoteen 2015<br />
ja erityisindikaattorina käytetään maahanmuuttoa.<br />
Kirjassa tarkastellaan maahanmuuttajien tilannetta<br />
1990- ja 2000-luvun työmarkkinoilla<br />
sekä ennakoidaan työvoiman tulevaa tarvetta.<br />
Tutkimus on julkaistu Siirtolaisuusinstituutin<br />
sarjassa ja se löytyy osoitteesta<br />
http://www.migrationinstitute.fi/pdf/Siirtolaisuustutkimuksia_A30_ESR.pdf<br />
Elli Heikkilä ja Maria Pikkarainen: Väestön ja<br />
työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa.<br />
Siirtolaisuusinstituutti. 2008.<br />
Työvoiman liikkuvuus<br />
Pohjoismaissa<br />
Pohjoismainen ministerineuvosto on julkaissut<br />
tutkimuksen EU:n laajentumisen vaikutuksista<br />
Pohjoismaiden työmarkkinoilla. Raportissa tarkastellaan,<br />
miten työvoiman liikkuvuus uusista<br />
EU-maista Pohjoismaihin on kehittynyt vuonna<br />
2004 toteutuneen itälaajentumisen jälkeen.<br />
Tutkimuksesta selviää, että työvoiman muutto<br />
uusista jäsenmaista on lisääntynyt merkittävästi<br />
1. toukokuuta 2004 jälkeen. Väkilukuun<br />
suhteutettuna ulkomaalaisia työntekijöitä on<br />
tullut eniten Norjaan ja Islantiin. Ensimmäisenä<br />
vuonna uusista jäsenmaista tuli jokseenkin vähän<br />
työntekijöitä, mutta määrä on sen jälkeen<br />
kasvanut voimakkaasti.<br />
Monille puolalaisille ja balttilaisille työpaikkoja<br />
on ollut tarjolla työmarkkinoiden alimmilla<br />
tasoilla. Niin sanotusta sosiaaliturismista ei<br />
ole toistaiseksi näyttänyt muodostuvan ongelmaa,<br />
vaikka Norjan luvut viittaavatkin siihen, että<br />
monet käyttävät hyväkseen sosiaalietuuksia,<br />
esimerkiksi lasten kotihoidon tukea.<br />
Kaikissa Pohjoismaissa on ollut esimerkkejä<br />
kohtuuttomasta palkkojen polkemisesta sekä<br />
verotukseen, työsuojeluun, palkkaan, työaikaan,<br />
asumiseen ja muuhun sellaiseen liittyvien<br />
sääntöjen kiertämisestä, erityisesti käytettäessä<br />
vuokratyövoimaa, välittäjiä ja yhdenmiehen<br />
yrityksiä.<br />
Yhä useammat ulkomaalaiset työntekijät<br />
ovat muuttaneet Pohjoismaihin pysyvästi. Puolalaiset<br />
ja balttilaiset työntekijät ovat nyt Norjan<br />
ehdottomasti suurin maahanmuuttajaryhmä.<br />
Myös monet tilapäistä työtä tekevät oleskelevat<br />
isäntämaassa pitkähköjä jaksoja käyden välillä<br />
usein kotimaassa. Jotta nämä ryhmät saisivat<br />
kunnollisen mahdollisuuden oppimiseen ja yhteiskunnalliseen<br />
osallistumiseen, on ulkomaalaisten<br />
työntekijöiden osallistamispolitiikkaa kehitettävä<br />
asianmukaisella tavalla.<br />
Julkaisu on luettavissa kokonaisuudessaan<br />
osoitteessa http://norden.org/pub/velfaerd/arbetsmarknad/sk/TN2008502.pdf<br />
Rasismi vaikeuttaa kiinnittymistä<br />
yhteiskuntaan<br />
Rikoksiin syyllistyneillä maahanmuuttajataustaisilla<br />
ja romaniväestöön kuuluvilla nuorilla miehillä<br />
on usein arkisia kokemuksia syrjinnästä ja<br />
irrallisuudesta. Toistuvat etniseen taustaan tai<br />
ihonväriin perustuvat epäoikeudenmukaisuuden<br />
kokemukset koetaan arkipäivän rasismina.<br />
Tämä käy ilmi Nuorten miesten monikulttuurinen<br />
elämänkulku ja rikollisuus -tutkimuksesta,<br />
joka kuvaa nuorten maahanmuuttajataustaisten<br />
ja romanimiesten rikollisuutta ja sen viranomaiskäsittelyä.<br />
Nuorille ryhmään kuuluminen ja ystävyyssuhteet<br />
ovat tärkeitä. Rikollisesta elämäntavasta<br />
luopuminen on vaikeaa, sillä se voi merkitä<br />
myös ystäväpiirin hajoamista tilanteessa, jossa<br />
muut lähiyhteisöt ovat hauraita tai olemattomia.<br />
Ulkopuolisuuden kokemukset ja erilaisuuden<br />
leima vaikeuttivat nuorten kiinnittymistä suomalaiseen<br />
yhteiskuntaan. Etninen ja kulttuurinen<br />
erilaisuus eivät kuitenkaan riitä yksin selittämään<br />
rikoksiin syyllistymistä. Rikollisuuden<br />
taustalla vaikuttavat samanlaiset sosiaaliset ja<br />
taloudelliset ongelmat kuin muillakin nuorilla.<br />
Nuorten elämäntilanteet vaihtelevat, ja he<br />
tarvitsevat yksilöllisesti räätälöityä tukea. Sosiaalisten<br />
ja kulttuuristen kytkösten tunnistaminen<br />
sekä rikoksentekijän yksilöllinen kohtelu tulevat<br />
esille esimerkiksi henkilötutkinnassa ja ehdollisen<br />
vankeusrangaistuksen valvontatapaamisissa.<br />
Erityisenä haasteena maahanmuuttajataustaisten<br />
nuorten rikosten käsittelyssä on karkotusuhkan<br />
kokeminen. Karkotus tai sen uhka<br />
asettaa lapsesta Suomessa asuneet maahanmuuttajataustaiset<br />
nuoret eriarvoiseen asemaan<br />
suhteessa kansalaisuudeltaan suomalaisiin<br />
nuoriin. Tällainen henkisesti ja sosiaalisesti<br />
raskas uhka voi murtaa rikoksesta epäillyn tai<br />
tuomitun nuoren mahdollisuuksia ja pyrkimyksiä<br />
kiinnittyä suomalaiseen yhteiskuntaan.<br />
Päivi Honkatukia ja Leena Suurpää: Nuorten<br />
Sisäasiainministeriö on käynnistänyt ulkomaalaisten<br />
työntekijöiden oleskelulupajärjestelmän<br />
kehittämistä ja linjaamista koskevan hankkeen<br />
toisen vaiheen. Hankkeessa asetetaan tavoitteet<br />
ja keskeiset linjaukset ulkomaalaisten oikeuteen<br />
työntekoon liittyvän järjestelmän uudistamiselle<br />
sekä tehdään esitys tarvittavista muutoksista<br />
lainsäädäntöön.<br />
Hankkeen esivalmisteluryhmä on ehdottanut,<br />
että saatavuusharkinnasta luovuttaisiin asteittain<br />
niin, että oleskelulupaan sisältyisi aina<br />
työnteko-oikeus. Lisäksi ryhmä ehdottaa, että<br />
kaksivaiheisesta lupaprosessista luovuttaisiin<br />
ja työntekijälle tehtäisiin yksi päätös ja myönmiesten<br />
monikulttuurinen elämänkulku ja rikollisuus.<br />
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja<br />
232 ja Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja<br />
80.<br />
Medialla monijakoinen rooli<br />
Kirja tuo tuoreita näkökulmia yhä ajankohtaisemmaksi<br />
muuttuvaan keskusteluun median<br />
roolista monikulttuurisessa yhteiskunnassa.<br />
Artikkeleissa pohditaan muun muassa mediarepresentaatioiden<br />
suhdetta yleiseen ymmärrykseen<br />
siitä, ketkä kuuluvat ”meihin” ja ketkä<br />
eivät. Lisäksi kirjoittajat kysyvät edistääkö lisääntynyt<br />
medianäkyvyys väistämättä sisällyttävän<br />
ja kunnioittavan journalismin syntyä. Vai<br />
voiko se mahdollisesti jopa toimia tällaista kehitystä<br />
vastaan?<br />
Camilla Haavisto ja Ullamaija Kivikuru (toim.):<br />
Variera mera, inkludera flera. Åtta essäer om<br />
medier, mångfald och migration Red. Helsingin<br />
yliopisto.<br />
<strong>Poliisi</strong> tukemaan kotoutumista<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun julkaisema teos tarkastelee<br />
poliisin ja maahanmuuttajien keskinäisiä<br />
asenteita ja kohtaamisia, niin globaalisti kuin<br />
kansallisestikin. Teoksessa myös esitellään ehdotuksia<br />
sellaisten hyvien käytäntöjen vahvistamiseksi,<br />
joilla poliisi voisi entistä vahvemmin<br />
tukea maahanmuuttajan onnistunutta kotoutumista.<br />
Arno Tanner (toim.): <strong>Poliisi</strong> ja maahanmuuttajat<br />
– kohti kotoutumista edistävää vuorovaikutusta.<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun raportti<br />
no 67.<br />
Konfliktit selviävät puhumalla<br />
Monet koulujen etnisistä konflikteista ovat oppilaiden<br />
keskinäisiä tai hiertävät henkilökunnan ja<br />
oppilaiden vanhempien välejä. Monikulttuurisissa<br />
työyhteisöissä konfliktien taustalla ovat usein<br />
kieliongelmat. Perheissä eri-ikäisillä ja eri sukupuolta<br />
olevilla on usein eriäviä tulkintoja tilanteista.<br />
Naapurustossa ristiriitoja aiheuttavat erilaiset<br />
asumiskulttuurit ja tietämättömyys asumisen<br />
perussäännöistä.<br />
Puhumalla paras -opaskirja lähestyy arjen<br />
etnisiä konflikteja sekä niiden ehkäisyä, käsittelyä<br />
ja mahdollisia ratkaisuja käytännön esimerkkien<br />
kautta.<br />
Elina Ekholm ja Mai Salmenkangas. Puhumalla<br />
paras. Ratkaisuja arjen etnisiin konflikteihin. Sisäasiainministeriö.<br />
1/2008.<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
52<br />
53<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
Lukemista<br />
lyhyesti<br />
Elämää pommien keskellä<br />
Suomalainen Eine<br />
Al-Sadoon palaa<br />
kesällä 2006 miehensä<br />
mukana sisällissodan<br />
runtelemaan<br />
Bagdadiin.<br />
Heidän lapsensa<br />
asuvat Suomessa,<br />
ja Nimmerin ja Einen haaveena<br />
on muuttaa Bagdadista Beirutiin.<br />
Aloittaakseen uuden elämän<br />
Libanonissa heidän on onnistuttava<br />
myymään Bagdadin talonsa.<br />
Tämän päämäärän vuoksi Eine ja<br />
Nimmer jatkavat tyynesti jokapäiväistä<br />
arkeaan Irakin kuolevassa<br />
pääkaupungissa, jossa autopommit<br />
räjähtelevät, sähköt ovat päällä<br />
vain pari tuntia päivässä ja pelko<br />
on aina läsnä.<br />
Kirja kertoo, miten hankalaksi<br />
tavallisten ihmisten elämä sisällissodan<br />
keskellä muuttuu.<br />
Eine Al-Sadoon: Bagdadin vanki.<br />
Ajatus Kirjat.<br />
CD<br />
Malista rakkaudella<br />
Malilaissyntyistä Mamani Keitaa<br />
kuvataan maailmanmusiikin nousevaksi<br />
tähdeksi. Hänen pehmeässä<br />
mutta rytmikkäässä musiikissaan<br />
elektroniset äänimaisemat yhdistyvät<br />
perinteiseen afrikkalaiseen<br />
kansanmusiikkiin. Keita nousi kansainväliseen<br />
tunnettuuteen vuonna<br />
2002 julkaistulla Electro-Bamakolevyllään.<br />
Bamako on Keitan entinen<br />
kotikaupunki Malissa.<br />
Mamani Keitan lauluääni on<br />
pehmeä ja soinnikas. Muusikko<br />
asuu nykyään Pariisissa ja tekee<br />
musiikkia säveltäjä-kitaristi Nicolas<br />
Repacin kanssa. Yhtye esiintyy<br />
toukokuun lopussa Maailma kylässä<br />
-festivaaleilla Helsingissä.<br />
Mamani Keita: Yelena by Nicolas<br />
Repac<br />
No Format, 2006<br />
Sota ja aids puhuttavat<br />
Namibiassa<br />
Toisen Maailma kylässä -tapahtumassa<br />
esiintyvän ulkomaisen bändin<br />
eli namibialaisen M4:n musiikissa<br />
nousevat esille eteläistä Afrikkaa<br />
riivaava hiv- ja aids-epidemia,<br />
sota ja rauha ja elämän tarkoituksettomuus<br />
jatkuvien konfliktien<br />
keskellä. Toisaalta monissa lauluissa<br />
perussanomana on muistutus<br />
rakkauden ja yhteenkuuluvuuden<br />
olemassaolosta ja välttämättömyydestä.<br />
Rohkeasti isoäitiydestä<br />
Suomenruotsalainen isoäiti Merete<br />
Mazzarella kertoo uutuuskirjassaan<br />
isovanhemmuudesta,<br />
anoppiudesta<br />
ja sukupolvien<br />
käsityksistä lapsenlapsista.<br />
Mazzarella,<br />
joka itse on<br />
suomalaisen isän<br />
ja tanskalaisen äidin<br />
tytär, ei tule toimeen amerikkalaisen<br />
miniänsä kanssa. Kirjailija<br />
itse asuu Suomessa ja Ruotsissa,<br />
lapsenlapset Yhdysvalloissa, jossa<br />
heillä on isoäitinä amerikkalainen<br />
äidinäiti. Kun lapsenlapset asuvat<br />
valtameren takana, heitä näkee<br />
harvoin. Kirja on lähikuva globaalista<br />
maailmasta, jossa lapsenlapset<br />
kasvavat monen kulttuurin ja<br />
perheen risteyskohdassa.<br />
Merete Mazzarella: Illalla pelataan<br />
Afrikan tähteä. Tammi.<br />
M4 koostuu Munyikan veljeksistä,<br />
Akutusta, Aveshesta ja Amenasta,<br />
sekä heidän serkustaan Kalola<br />
Eelusta. Bändin ensimmäinen<br />
levy On my own julkaistiin viime<br />
vuonna yhtä aikaa Suomessa ja<br />
Namibiassa. M4 onkin tehnyt paljon<br />
yhteistyötä pohjoisen muusikoiden<br />
kanssa, ja Suomen-keikoilla<br />
M4:ssä soittaa kolme suomalaista<br />
artistia Sakari Löytyn johdolla.<br />
Löytty osallistui myös debyyttilevyn<br />
äänittämiseen.<br />
M4: On my own<br />
Nuolilevyt, 2007<br />
Noidan silmät säihkyvät<br />
Yhdeksänhenkinen espanjalaisbändi<br />
Ojos de Brujo kuvailee itse<br />
soittavansa hiphoppia jossa on<br />
mukana vähän hiphoppia, mutta<br />
Techarín kuunneltuaan voisi sanoa<br />
flamencon olevan pääosissa. Taustalla<br />
rätisevät tyypilliset flamencokitarat<br />
ja paukkuvat erilaiset lyömäsoittimet,<br />
jalkaa poljetaan ja käsiä<br />
taputetaan yhteen. Toisaalta villeihin<br />
rytmeihin on sekoitettu myös<br />
muun muassa hiphop- ja rap-ympyröistä<br />
tuttua ”beatboxausta” ja<br />
”scratchausta”.<br />
Ojos de Brujo tarkoittaa noidan<br />
silmiä ja ”noitamaisen” kiihkeää<br />
menoa Techarí (mustalaiskielellä<br />
”vapaa”) pitkin matkaa tarjoaakin.<br />
Ojos de brujo: Techarí<br />
Diquela Records, 2006<br />
Opitaan yhdessä<br />
Yhdessä oppimaan<br />
– opas<br />
monikulttuurisen<br />
kulttuuriperinnön<br />
opettamiseen<br />
esittelee<br />
koulujen ja museoiden yhteistyömalleja<br />
sekä antaa opettajille<br />
konkreettisia työkaluja opetuksen<br />
toteuttamiseen. Kulttuuriperintökasvatus<br />
avaa suomalaisuuden<br />
eri puolia maahanmuuttajille.<br />
Sen avulla voidaan kertoa suomalaisesta<br />
kulttuuri-identiteetistä sekä<br />
suomalaisten arvoista.<br />
Marja Laine (toim.): YHDESSÄ OP-<br />
PIMAAN. Opas monikulttuurisen<br />
kulttuuriperinnön opettamiseen.<br />
Kielet kunniaan EU:ssa<br />
Euroopan unionin<br />
laajennettua vuonna<br />
2004, myös virallisten<br />
EU-kielten määrä<br />
kasvoi yhdestätoista<br />
kahteenkymmeneen.<br />
Vuotta<br />
myöhemmin virallisten<br />
kielten joukkoon lisättiin muun<br />
muassa iiri ja katalan ja vuoden<br />
2007 alusta myös bulgaria ja romania.<br />
Englanninkielinen kirja tarkastelee<br />
kielellisen moninaisuuden<br />
kunnioittamisen haasteita EU:ssa.<br />
Xabier Arzoz (toim.): Respecting<br />
Linguistic Diversity in the European<br />
Union. University of the Basque<br />
Country.<br />
DVD<br />
Kultainen portti vie<br />
Amerikkaan<br />
Niiltä samoilta seuduilta, joille tuhannet<br />
afrikkalaiset pakolaiset rantautuvat<br />
nykyään, lähdettiin sata<br />
vuotta sitten Yhdysvaltoihin. Köyhyyden<br />
vaivatessa moni pakkasi<br />
laukkunsa ja lähti etsimään maanpäällistä<br />
onnelaa Amerikasta.<br />
Kultainen portti -elokuva sijoittuu<br />
vuoteen 1913 ja sen pääosassa<br />
on italialainen Mancuson perhe.<br />
Yhtäläisyyksiä nykypäivän pakolaisiin<br />
on runsaasti: Mancusot<br />
myyvät kaiken, mitä eivät jaksa<br />
kantaa, ja lähtevät meren yli tuntemattomaan<br />
maahan, josta ovat<br />
kuulleet niin paljon hyvää. Vastassa<br />
ovat kuitenkin nuivat viranomaiset,<br />
jotka seulovat toivotut ja ei-toivotut<br />
joukosta. Kaikki eivät selviä.<br />
Kenellä on lupa käydä kultaisen<br />
portin läpi Amerikkaan?<br />
Kultainen portti. Ohjaaja: Emanuele<br />
Crialese. Italia/Saksa/Ranska,<br />
2006.<br />
Katkeransuloinen<br />
kielikylpy<br />
Kun kiinalainen Zhuang<br />
saapuu Lontooseen<br />
opiskelemaan kieltä,<br />
pienestä kiina-englanti<br />
-sanakirjasta tulee hänen<br />
tukensa ja turvansa.<br />
Zhuang ryhtyy pitämään<br />
englanninkielistä<br />
päiväkirjaa, johon hän<br />
yksi uusi sana kerrallaan<br />
kirjaa havaintojaan<br />
uudesta maailmastaan.<br />
Alussa kielenoppijan<br />
virheet ja hullunkuriset<br />
sanavalinnat huvittavat.<br />
Teoksen kieli kehittyy<br />
sitä mukaa, kun<br />
kirjan päähenkilö oppii<br />
englantia.<br />
Mutta kieli on muutakin<br />
kuin sanojen ja<br />
kieliopin pintataso, sillä<br />
kieli, kulttuuri ja ihmisten<br />
itseymmärrys kietoutuvat<br />
yhteen. Kun Zhuang oppii kieltä, hän väistämättä muuttuu itsekin.<br />
Myös rakkaussuhde englantilaiseen mieheen alkaa väärinkäsityksellä.<br />
Mies kutsuu Zhuangin vierailulle, mutta tämä muuttaa saman tien miehen<br />
luo asumaan. Suhteen aikana Zhuang oppii lisää länsimaisesta kulttuurista,<br />
muun muassa että aika ja ajoitus ovat eri asia. Aitokaan rakkaus<br />
ei kestä, jos ajoitus on väärä.<br />
Britanniassa asuvan Xiaolo Guon kirjoittama katkeransuloinen rakkaustarina<br />
oli viime vuoden Orange Prize -ehdokas.<br />
Xiaolu Guo: Pieni punainen sanakirja rakastavaisille. Atena. 2007.<br />
Kiitos lukijapalautteesta<br />
Kiitämme jälleen kerran runsaasta lukijapalautteesta. Edellisen<br />
lehden parhaita juttuja olivat rasismista, vanhusten<br />
yksinäisyydestä, Rovaniemen kotokavereista ja tullin koulutuksesta<br />
kertovat jutut.<br />
Monitorin toivottiin kirjoittavan muun muassa työstä<br />
ja työllistymisestä, venäläisistä, suomen kielen oppimisen<br />
tärkeydestä ja maahanmuuttajanuorten koulutuksesta.<br />
Syksyllä käsitellään enemmän opetusta ja koulutusta.<br />
Käsillä olevan lehden useissa artikkeleissa sivutaan kielenoppimisen<br />
tärkeyttä. Tässä lehdessä on myös monta<br />
työelämää koskevaa artikkelia. Työelämää käsitellään<br />
myös pitkin vuotta.<br />
Lehden kotisivuilta osoitteesta www.monitori-lehti.fi<br />
löytyy lehden näköisversio pdf-muodossa sekä keskeiset<br />
artikkelit englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi käännettyinä.<br />
Kiitämme kaikesta palautteesta ja otamme sen huomioon<br />
tulevia lehtiä suunnitellessamme. Palautearvonnan<br />
voitti Raili Kyröläinen Helsingistä. Hän saa Fabrizio<br />
Scarpatin kootut Hirviö-sarjakuvat vuosilta 2000–2006.<br />
Palautelomake löytyy tästä lehdestä aukeamalta 28–29.<br />
Toivomme jälleen runsasta palautetta!<br />
monitori<br />
2/2008<br />
15. vuosikerta<br />
Monitori on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä<br />
maahanmuutto- ja pakolaisasioiden ammattilehti.<br />
Julkaisija ja kustantaja<br />
Sisäasiainministeriö<br />
PL 26<br />
00023 VALTIONEUVOSTO<br />
Käyntiosoite Kirkkokatu 12, Helsinki<br />
Puhelinvaihde (09) 16001<br />
Kotisivu www.monitori-lehti.fi<br />
Toimitusneuvosto<br />
Pentti Visanen, puheenjohtaja, sisäasiainministeriö<br />
Irmeli Tuomarla, sisäasiainministeriö<br />
Tarja Rantala, sisäasiainministeriö<br />
Veikko Pyykkönen, sisäasiainministeriö<br />
Eeva Vattulainen, sisäasiainministeriö<br />
Elina Immonen, sisäasiainministeriö<br />
Sinikka Keskinen, sisäasiainministeriö<br />
Hanna Lukkari, Maahanmuuttovirasto<br />
Olli Sorainen, työ- ja elinkeinoministeriö<br />
Arja Tiirikainen, Uudenmaan TE-keskus<br />
Tuula Kanerva, opetusministeriö<br />
Sanna Penttinen, Opetushallitus<br />
Keijo Sahrman, Suomen Kuntaliitto<br />
Meri-Sisko Eskola, ETNO<br />
Stevo Petrovic, ETNO<br />
Aleksis Kouros, SixDegrees -lehti<br />
Elina Huhta, Infopankki<br />
Vastaava päätoimittaja<br />
Irmeli Tuomarla/SM (virkavapaalla)<br />
Antti Rechardt/SM (viransijainen)<br />
Puhelin (09) 160 423 58, s-posti antti.rechardt@intermin.fi<br />
Toimitussihteeri<br />
Natasha Petrell<br />
Puhelin (09) 4133 4435, s-posti natasha.petrell@unionimedia.fi<br />
Laskutus<br />
Natasha Petrell/Unionimedia<br />
kaupintie 16 A, 3 krs, 00440 Helsinki<br />
Tilaukset ja osoitteenmuutokset EDITAAN<br />
Edita Prima Oy/Rekisteripalvelut<br />
PL 650, 00043 EDITA<br />
Puhelin 020 450 2455, faksi 020 450 2452<br />
S-posti rekisteripalvelut@edita.fi<br />
Edellisten numeroiden tilaukset<br />
Marja Mattila SM/maahanmuutto-osasto<br />
Puhelin (09) 160 43437, s-posti marja.mattila@intermin.fi<br />
Tilaus- ja palautekortti lehdessä<br />
Tilaajarekisteritietoja voidaan käyttää markkinoinnissa.<br />
Julkaisuehdot<br />
Lehti pidättää itselleen oikeuden päättää julkaistavasta<br />
aineistosta. Toimitus ei vastaa lehdelle pyytämättä lähetetyn<br />
materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Ilmoituksista<br />
sovitaan erikseen päätoimittajan kanssa.<br />
Lainaaminen<br />
Lehden sisältö on vapaasti lainattavissa lähde mainiten.<br />
Jos lainaus koskee koko artikkelia, on otettava yhteys<br />
päätoimittajaan.<br />
Seuraava numero<br />
Nro 3/2008 ilmestyy marraskuussa. Siihen tarkoitetun<br />
aineiston on oltava toimituksessa 10.10.2008.<br />
Taitto<br />
S-posti ismo.rekola@edita.fi, Edita Press Oy<br />
Painos:<br />
16 000<br />
Kannessa<br />
Ksenia Ivanova ja Anna Drozdova, kuva Tomi Westerholm<br />
ISSN 1237-0029<br />
Painopaikka<br />
Edita Prima Oy, Helsinki 2008<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
54<br />
55<br />
monitori www.monitori-lehti.fi
Luca Cannavo<br />
R<br />
o<br />
t<br />
t<br />
a<br />
e<br />
l<br />
ä<br />
m<br />
ä<br />
ä<br />
monitori<br />
Maahanmuuttoasioista poikkihallinnollisesti<br />
monitori Poikkihallinnollinen maahanmuuttoasioiden ammattilehti (4 numeroa/vuosi)<br />
kertoo Suomen maahanmuutto- pakolaispolitiikan ajankohtaisasioista.<br />
Keskeiset artikkelit suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi löytyvät lehden<br />
kotisivulta http://www.monitori-lehti.fi<br />
monitori En tvärsektoriell facktidning för migrationsärenden (4 nummer/år)<br />
som tar upp aktuella ärenden inom invandrar- och flyktingpolitiken i Finland. Centrala<br />
artiklar finns på finska, svenska, engelska och ryska på tidningens hemsida<br />
http://www.monitori-lehti.fi<br />
monitori The cross-administrative professional magazine on immigration affairs,<br />
published four times a year, focuses on current issues in Finnish immigration<br />
and refugee policy. The essential articles in Finnish, Swedish, English and Russian<br />
are available on the website at http://www.monitori-lehti.fi<br />
monitori Межведомственный специализированный журнал о<br />
вопросах иммиграции (4 номера в год) рассказывает об<br />
актуальных вопросах политики, проводимой в Финляндии по<br />
отношению к беженцам и иммигрантам.<br />
Основные статьи на финском, шведском, английском и русском<br />
языках можно найти на сайте. Статьи на русском можно<br />
найти пока на страницах на финском языке http://www.monitori-lehti.fi<br />
monitori www.monitori-lehti.fi<br />
56<br />
● Sisäasiainministeriö<br />
www.intermin.fi<br />
● Työ- ja elinkeinoministeriö<br />
www.tem.fi<br />
● Opetusministeriö<br />
www.minedu.fi<br />
● Oikeusministeriö<br />
www.om.fi<br />
● Opetushallitus<br />
www.oph.fi<br />
● Maahanmuuttovirasto<br />
www.migri.fi<br />
● Uudenmaan TE-keskus<br />
www.te-keskus.fi<br />
● Suomen Kuntaliitto<br />
www.kunnat.net<br />
ISSN 1237-0029
Change language