s. 18 Varhaishoidolla on - Plandent Oy

More documents

Recommendations

Info

Suun limakalvon haavaumat 1. 2. 3. 4. 5. trauma krooninen ärsytys neoplasia (= kasvain) a. hyvänlaatuinen b. maligni uusiutuva afta yleissairaudet 5a. infektiot 5a.1. hepres simplex 5a.2. coxsackie-virukset 5a.3. syfilis 5a.4. tuberculosis 5a.5. neisseria gonorrhea 5b. hematologiset puutossairaudet 5b.1. rauta 5b.2. folaatti 5b.3. B12-vitamiini 5b.4. valkosolujen puute 5b.5. leukemia 5c. suolisto 5c.1. ulseratiivinen koliitti 5c.2. Chronin tauti 5c.3. keliakia 5d. ihosairaudet 5d.1. lichen planus 5d.2. pemfigus 5d.3. pemfigoidi 5d.4. erythema multiforme 5d.5. dermatitis herpetiformis 5d.6. lupus erythematosus 5e. lääkkeet Taulukko 1 (Scully 2006) teita. Limakalvomuutos paranee kahdessa viikossa ärsytyksen poistamisen jälkeen. Krooninen ärsytys aiheuttaa usein myös suun limakalvon liikakasvua, jota hoidetaan eliminoimalla ärsytystekijä ja poistamalla liikakasvu kirurgisesti. Suun haavaumat Kuten taulukosta 1 käy ilmi, useat eri tekijät voivat aiheuttaa suun haavaumia (Scully 2006). Tavallisin haavauman aiheuttaja on trauma. 2–3 viikkoa ärsykkeen poiston jälkeen tarkistetaan haavauman paraneminen ja tarvittaessa otetaan kudosnäyte. Kudosnäytteeseen on syytä ottaa myös haavan reunal ta tervettä kudosta, koska haavauman keskellä epäspesifiset tulehdukseen ja nekroosiin liittyvät muutokset peittävät spesifisem mät muutokset. Mikäli haavaumat uusiutuvat limakalvon eri alueilla, kyseessä on yleensä afta. Aftojen etiologia on tuntematon. Taudin voivat laukaista esimerkiksi mekaaninen ärsytys, kemialliset tekijät, suunhoitotuotteet sekä jotkin ruoka-aineet ja mausteet. Myös huono suuhygienia voi altistaa aftoille. Hematologiset poikkea vuudet, kuten raudanpuuteanemia sekä fooli hapon, B-vitamiinin tai sinkin puutos, voivat aiheuttaa limakalvojen ohenemista ja siten suun haavaumia. Aftoja esiintyy kolmessa eri muodossa: pienet aftat, suuret aftat ja herpetiformiset aftat. Aftojen diagnoosi perustuu yleensä kliiniseen kuvaan. Muut taulukossa 1 esitetyt haavaumia aiheuttavat taudit suljetaan ulkopuolelle erotusdiagnostisesti. Pienet aftat eivät yleensä vaadi hoitoa; usein riittää ärsykkeiden ja altistavien tekijöiden poisto. Tarvittaessa voidaan käyttää paikallisia kortikosteroideja. Suuret aftat vaativat sen sijaan aina hoitoa. Ärsykkeiden ja altistavien tekijöiden poiston jälkeen potilaalle määrätään kortikosteroidilääkitys paikallisesti tai systeemisesti käytettäväksi. Suun sieni-infektio Suun sieni-infektio on ylidiagnosoitu sairaus. Limakalvojen tyypillinen kliininen muutos, jossa on oireita, johtaa sieni-infektiodiagnoosiin. Diagnoosi varmennetaan tarvittaessa mikrobiologisella tutkimuk sella. On kuitenkin muistettava, että noin 60 prosentilla terveistä potilaista suun sieni-infektion tärkein aiheuttaja Candida albicans on viljeltävissä suusta. Suun sieni-infektio voi esiintyä kroonisena tai akuuttina (Ventä et al. 2001). Pseudomembranoottiselle sieni-infektiolle on tyypillistä, että limakalvon valkoiset alueet voidaan kevyesti raaputtaa pois, jolloin alueelle jää vertavuotava jälki. Atroofisen sieni-infektion tunnistaminen on toisinaan vaikeaa, sillä muutokset ovat punaisia ja rajoiltaan epätarkkoja. Suun sieniinfektio on aina sekundaarinen, joten sen aiheut taja tulee aina selvittää. Sieni-infektiolle altistavat paikallisesti tai yleisesti antibioottilääkitys, huonosti istuvat proteesit, ikääntyminen, hiilihydraattipitoinen ravinto, vähentynyt syljeneritys, hormonaaliset muutokset, tupakointi, diabetes, immuunipuutostila ja pahanlaatuiset kasvaimet. Myös kortisonisuihkeet altistavat suun sieni-infektiolle, mikä tavallisimmin esiintyy suulaen, nielun tai ylä- ja alaleuan etu alueen (kulmahampaasta kulmahampaaseen) limakalvon punoittavana muutoksena. Suun lichen planus Kun suun limakalvolla esiintyy molemminpuolisesti punaisia alueita, joissa on vaaleita juosteita, on ensimmäisenä diagnostisena vaihtoehtona lichen planus eli punajäkälä. Suun punajäkälä on krooninen tulehduksellinen sairaus, jonka etiologia on tuntematon (Scully et al. 1998). Sitä esiintyy väestössä noin 0,5–4 prosentilla, ja se on tavallisin 40–60-vuotiailla naisilla. Yleisin hoitoon hakeutumisen syy on kipu. Suun punajäkälä on krooninen sairaus, ja siitä paranee täysin vain 3–17 prosenttia potilaista. Noin joka kolmannella ihon puna jäkälää sairastavista on suumuutos. Kuitenkin vain 15 prosentilla suun punajäkälää potevista esiintyy ihomuutoksia, mutta genitaalialueen muutoksia esiintyy 25 prosentilla. Punajäkälän kliininen kuva on vaihteleva. Muutos voi olla papulaarinen, verkkomainen, atrofinen, erosiivinen, rakkulamainen tai plakkimainen. Oireeton suun punajäkälä ei vaadi hoitoa. Oireilevan suun punajäkälän ensisijainen hoito on poistaa altistavat tekijät (Chan et al. 2000, Kantola et al. 2005, Torti et al. 2007, Suusyövän Käypä hoito -suositus). Lisäksi potilaalle annetaan kotihoitoohjeet. Mahdolliset puutostilat, kuten esi 8
merkiksi B-vitamiinin, folaattien tai raudan puute, tulee myös hoitaa. Oireileva suun puna jäkälä hoidetaan paikallisilla korti kosteroidihoidoilla. On arvioitu, että punajäkälämäiset reaktiiviset muutokset ovat noin kymmenen kertaa yleisempiä kuin lichenmuutokset. Lichenoideja muutoksia aiheuttavat paikalliset ärsykkeet ja useat lääkeaineet. Useat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, ettei lichenoidia muutosta voi luotettavasti erottaa lichenistä kliinisen tai histologisen kuvan perusteella (Fourth World Workshop on Oral Medicine 2007). Suun punajäkälä luokitellaan suusyöpävaaraa lisääväksi yleistilaksi, jossa suusyövän synty on todennäköisempää kuin terveellä henkilöllä (Suusyövän Käypä hoito -suosi tus). Suun punajäkälästä malignisoi tuu 0,5–5 % 0,5–20 vuoden kuluessa. Kaikkia suun punajäkälää sairas tavia potilaita tulee tämän vuoksi seurata 1–2 kertaa vuodessa muutoksen kliini sen kuvan, kivun ja oireiden mukaisesti. Seuran ta voidaan keskittää hammaslääkäreille, jolloin limakalvot tulee tarkastettua suun määräaikaistarkastusten yhteydessä. Suusyöpä Suusyöpä on alkuvaiheessa vähäoireinen ja ehtii siksi usein levitä ja lähettää etäpesäkkeitä. Sellaisista suu syöpää sairastavista potilaista, joilla kasvain on todettu varhaisvaiheessa ja se on ollut pieni, on viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta elossa 70–80 %. Mikäli kasvain on ollut kookas tai imusolmukkeisiin levinnyt, elossa on 40–60 %. Vuosina 1956–1963 Suomessa todettiin keskimäärin 225 uutta suusyöpäpotilasta vuosittain. Vuonna 2006 Suomessa todet tiin yhteensä 357 uutta suusyöpäpotilasta. Miehillä huulisyöpädiagnoosit ovat Suomessa vähentyneet viimeisten 30 vuoden aikana, mutta kielisyöpien ja suun muiden osien syöpien määrä lisääntynyt. Myös naisilla kielisyöpä ja suun muiden osien syövät ovat lisääntyneet (Suomen Syöpärekisteri). Suusyöpää voidaan ehkäistä kolmella eri tasolla (Suusyövän Käypä hoito -suositus). Primaariehkäisyssä kaikkien terveydenhoitoalan ammattilaisten tulisi osallistua terveyskasvatukseen kertomalla tupakan ja alkoholin aiheuttamista haitta vaikutuksista ja kannustaa potilasta vähentämään tupakointia ja alkoholinkäyttöä, jotka ovat tärkeimmät suusyöpää aiheuttavat tekijät. Riski sairastua suusyö pään riippuu käytetyn alkoholin ja tupakan määrästä. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen riski sairastua suusyöpään laskee tupakoimattoman tasolle vasta noin 20 vuoden kuluttua. Sekundaariehkäisyssä keskeistä on suun limakalvon säännöllinen ja systemaattinen tarkistus. Tärkeää on tunnistaa syöpävaaraa mahdollisesti lisäävät muutokset (leukoplakia ja erytroplakia) ja tilat (lichen). Muutok sista tulisi aina ottaa kudosnäyte diagnoosin varmistamiseksi. Yksilöllinen seuranta päätetään kliinisen ja histologisen kuvan perusteella. Mikäli potilaalle on jo kehittynyt syöpä, voidaan edellä mainituilla toimen piteillä todeta suusyöpä sen varhaisvaiheessa, jolloin potilaan ennuste on huomattavasti parempi. Suusyöpäpotilaista noin 14 % saa uuden syövän ylemmän ruuansulatuskanavan alueelle tai hengitysteihin. Tertiääri ehkäisyyn kuuluu näiden potilaiden jatkuva seuranta (Suusyövän Käypä hoito -suositus). k Kirjallisuutta: Aromaa A ja Koskinen S (toim.). Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000 -tutki muksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002. Helsinki 2002. Chan ES, Thornhill M ja Zakrzewska J. Interventions for treating oral lichen planus. Cochrane Database Syst Rev. 2000; (2): CD001168. Fourth World Workshop on Oral Medicine. Oral Surg Oral Med Oral Path Oral Radiol Endodonology Supply 1, 2007; 103: 1–70. Kantola S, Richardson R ja Salo T. Suun lichen planus. Hoitoperiaatteet kirjallisuuden valossa. Suomen Hammaslääkärilehti 2005; 12: 790–799. Meurman J, Murtomaa H, LeBell Y ja Autti H. Therapia Odontologica. Academica Kustannus Oy. Helsinki, 2003. Reichart PA. Oral mucosal lesions in a representative cross-sectional study of aging Germans. Community Dent Oral Epidemiol 2000; 28: 390–398. Scully C, Beyli M, Ferreiro MC, Ficarra G, Gill Y, Griffiths M, Holmstrup P, Mutlu S, Porter S ja Wray D. Update on oral lichen planus: etiopathogenesis and management. Crit Rev Oral Biol Med 1998; 9: 86–122. Scully C. Aphthous ulcers. N Engl J Med 2006; 355: 165 Splieth CH, Sümnig W, Bessel F, John U ja Kocher T. Prevalence of oral mucosal lesions in a representative population. Quintessence Int 2007; 38: 23–29. Suusyövän Käypä hoito -suositus. www.kaypahoito.fi Suomen Syöpärekisteri. www.syoparekisteri.fi. Torti DC, Jorizzo JL ja McCarty MA. Oral lichen planus: a case series with emphasis on therapy. Arch Dermatol 2007; 143: 511–515. Ventä I, Paju S, Niissalo S, Hietanen J ja Konttinen Y. Suun sieni-infektiot. Duodecim 2001; 117: 369-379. Willberg J, Wideman L ja Syrjänen S. Suun limakalvomuutosten tutkiminen ja hoito. Suomen Lääkärilehti 2008/15: <strong>18</strong>38–1390. 9
Page 1 and 2: Plandentin asiakaslehti hammashoido
Page 3 and 4: Pääkirjoitus Hyvä lukija Nautinn
Page 5 and 6: Istumme joulukuisena aamuna leukaki
Page 7: Suun limakalvon sairauksista Suun l
Page 11 and 12: Sopiva kuvakoko kaikkiin tarpeisiin
Page 13 and 14: Planmecan värikkäät jalokivet nn
Page 15: Ratkaisu kaikkiin kuvantamistarpeis
Page 18 and 19: Nettiasiointi kasvattaa suosiotaan
Page 20 and 21: Varhaishoidolla on
Page 22 and 23: LM-ProPower soveltaa parodontaaliho
Page 24 and 25: ympäröiville pehmytkudokselle aih
Page 26 and 27: Onnistunut valaistusjärjestelmä p
Page 28 and 29: Turbiinien ja käsi- ja kulmakappal
Page 30 and 31: DAC Universal Expel pesee, voitelee
Page 32 and 33: Puhdas ilma edistää terveyttä Pu
Page 34 and 35: Lahden kaupungin suun terveydenhuol
Page 36 and 37: Yhdistelmämuovin korkeakiiltopinta
Page 38 and 39: Kuva 7: Kuppimallisella instrumenti
Page 40 and 41: Instrumenttipesukoneen pesutulos -
Page 42 and 43: Yksinkertaisempi tekniikka, paremma
Page 44 and 45: GC Tissue Conditioner GC esittelee
Page 46 and 47: Tapahtumia syksyltä Teksti: Plande
Page 48 and 49: Asiantuntija vastaa Usein kysyttyä
Page 50 and 51: Tiedoksi Tiedote 7.11.2008 Käytett
Page 52: Valitse PlanNewsin paras juttu ja a

s. 18 Varhaishoidolla on - Plandent Oy

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?