25.05.2014 Views

s. 18 Varhaishoidolla on - Plandent Oy

s. 18 Varhaishoidolla on - Plandent Oy

s. 18 Varhaishoidolla on - Plandent Oy

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Suun limakalv<strong>on</strong> haavaumat<br />

1.<br />

2.<br />

3.<br />

4.<br />

5.<br />

trauma<br />

kro<strong>on</strong>inen ärsytys<br />

neoplasia (= kasvain)<br />

a. hyvänlaatuinen<br />

b. maligni<br />

uusiutuva afta<br />

yleissairaudet<br />

5a. infektiot<br />

5a.1. hepres simplex<br />

5a.2. coxsackie-virukset<br />

5a.3. syfilis<br />

5a.4. tuberculosis<br />

5a.5. neisseria g<strong>on</strong>orrhea<br />

5b. hematologiset puutossairaudet<br />

5b.1. rauta<br />

5b.2. folaatti<br />

5b.3. B12-vitamiini<br />

5b.4. valkosolujen puute<br />

5b.5. leukemia<br />

5c. suolisto<br />

5c.1. ulseratiivinen koliitti<br />

5c.2. Chr<strong>on</strong>in tauti<br />

5c.3. keliakia<br />

5d. ihosairaudet<br />

5d.1. lichen planus<br />

5d.2. pemfigus<br />

5d.3. pemfigoidi<br />

5d.4. erythema multiforme<br />

5d.5. dermatitis herpetiformis<br />

5d.6. lupus erythematosus<br />

5e. lääkkeet<br />

Taulukko 1 (Scully 2006)<br />

teita. Limakalvomuutos paranee kahdessa<br />

viikossa ärsytyksen poistamisen jälkeen.<br />

Kro<strong>on</strong>inen ärsytys aiheuttaa usein myös<br />

suun limakalv<strong>on</strong> liikakasvua, jota hoidetaan<br />

eliminoimalla ärsytystekijä ja poistamalla<br />

liikakasvu kirurgisesti.<br />

Suun haavaumat<br />

Kuten taulukosta 1 käy ilmi, useat eri tekijät<br />

voivat aiheuttaa suun haavaumia (Scully<br />

2006). Tavallisin haavauman aiheuttaja <strong>on</strong><br />

trauma. 2–3 viikkoa ärsykkeen poist<strong>on</strong> jälkeen<br />

tarkistetaan haavauman paraneminen<br />

ja tarvittaessa otetaan kudosnäyte. Kudosnäytteeseen<br />

<strong>on</strong> syytä ottaa myös haavan<br />

reunal ta tervettä kudosta, koska haavauman<br />

keskellä epäspesifiset tulehdukseen ja nekroosiin<br />

liittyvät muutokset peittävät spesifisem<br />

mät muutokset.<br />

Mikäli haavaumat uusiutuvat limakalv<strong>on</strong><br />

eri alueilla, kyseessä <strong>on</strong> yleensä afta. Aftojen<br />

etiologia <strong>on</strong> tuntemat<strong>on</strong>. Taudin voivat<br />

laukaista esimerkiksi mekaaninen ärsytys,<br />

kemialliset tekijät, suunhoitotuotteet sekä<br />

jotkin ruoka-aineet ja mausteet. Myös hu<strong>on</strong>o<br />

suuhygienia voi altistaa aftoille. Hematologiset<br />

poikkea vuudet, kuten raudanpuuteanemia<br />

sekä fooli hap<strong>on</strong>, B-vitamiinin tai sinkin<br />

puutos, voivat aiheuttaa limakalvojen ohenemista<br />

ja siten suun haavaumia.<br />

Aftoja esiintyy kolmessa eri muodossa:<br />

pienet aftat, suuret aftat ja herpetiformiset<br />

aftat. Aftojen diagnoosi perustuu yleensä<br />

kliiniseen kuvaan. Muut taulukossa 1 esitetyt<br />

haavaumia aiheuttavat taudit suljetaan<br />

ulkopuolelle erotusdiagnostisesti. Pienet<br />

aftat eivät yleensä vaadi hoitoa; usein<br />

riittää ärsykkeiden ja altistavien tekijöiden<br />

poisto. Tarvittaessa voidaan käyttää paikallisia<br />

kortikosteroideja. Suuret aftat vaativat<br />

sen sijaan aina hoitoa. Ärsykkeiden ja altistavien<br />

tekijöiden poist<strong>on</strong> jälkeen potilaalle<br />

määrätään kortikosteroidilääkitys paikallisesti<br />

tai systeemisesti käytettäväksi.<br />

Suun sieni-infektio<br />

Suun sieni-infektio <strong>on</strong> ylidiagnosoitu sairaus.<br />

Limakalvojen tyypillinen kliininen muutos,<br />

jossa <strong>on</strong> oireita, johtaa sieni-infektiodiagnoosiin.<br />

Diagnoosi varmennetaan tarvittaessa<br />

mikrobiologisella tutkimuk sella. On<br />

kuitenkin muistettava, että noin 60 prosentilla<br />

terveistä potilaista suun sieni-infekti<strong>on</strong><br />

tärkein aiheuttaja Candida albicans<br />

<strong>on</strong> viljeltävissä suusta. Suun sieni-infektio<br />

voi esiintyä kro<strong>on</strong>isena tai akuuttina (Ventä<br />

et al. 2001).<br />

Pseudomembranoottiselle sieni-infektiolle<br />

<strong>on</strong> tyypillistä, että limakalv<strong>on</strong> valkoiset<br />

alueet voidaan kevyesti raaputtaa pois, jolloin<br />

alueelle jää vertavuotava jälki. Atroofisen<br />

sieni-infekti<strong>on</strong> tunnistaminen <strong>on</strong> toisinaan<br />

vaikeaa, sillä muutokset ovat punaisia<br />

ja rajoiltaan epätarkkoja. Suun sieniinfektio<br />

<strong>on</strong> aina sekundaarinen, joten sen<br />

aiheut taja tulee aina selvittää.<br />

Sieni-infektiolle altistavat paikallisesti tai<br />

yleisesti antibioottilääkitys, hu<strong>on</strong>osti istuvat<br />

proteesit, ikääntyminen, hiilihydraattipitoinen<br />

ravinto, vähentynyt syljeneritys, horm<strong>on</strong>aaliset<br />

muutokset, tupakointi, diabetes,<br />

immuunipuutostila ja pahanlaatuiset<br />

kasvaimet. Myös kortis<strong>on</strong>isuihkeet altistavat<br />

suun sieni-infektiolle, mikä tavallisimmin<br />

esiintyy suulaen, nielun tai ylä- ja alaleuan<br />

etu alueen (kulmahampaasta kulmahampaaseen)<br />

limakalv<strong>on</strong> punoittavana<br />

muutoksena.<br />

Suun lichen planus<br />

Kun suun limakalvolla esiintyy molemminpuolisesti<br />

punaisia alueita, joissa <strong>on</strong> vaaleita<br />

juosteita, <strong>on</strong> ensimmäisenä diagnostisena<br />

vaihtoeht<strong>on</strong>a lichen planus eli punajäkälä.<br />

Suun punajäkälä <strong>on</strong> kro<strong>on</strong>inen tulehduksellinen<br />

sairaus, j<strong>on</strong>ka etiologia <strong>on</strong> tuntemat<strong>on</strong><br />

(Scully et al. 1998). Sitä esiintyy väestössä<br />

noin 0,5–4 prosentilla, ja se <strong>on</strong> tavallisin<br />

40–60-vuotiailla naisilla. Yleisin hoito<strong>on</strong><br />

hakeutumisen syy <strong>on</strong> kipu. Suun punajäkälä<br />

<strong>on</strong> kro<strong>on</strong>inen sairaus, ja siitä paranee täysin<br />

vain 3–17 prosenttia potilaista.<br />

Noin joka kolmannella ih<strong>on</strong> puna jäkälää<br />

sairastavista <strong>on</strong> suumuutos. Kuitenkin vain<br />

15 prosentilla suun punajäkälää potevista<br />

esiintyy ihomuutoksia, mutta genitaalialueen<br />

muutoksia esiintyy 25 prosentilla.<br />

Punajäkälän kliininen kuva <strong>on</strong> vaihteleva.<br />

Muutos voi olla papulaarinen, verkkomainen,<br />

atrofinen, erosiivinen, rakkulamainen<br />

tai plakkimainen.<br />

Oireet<strong>on</strong> suun punajäkälä ei vaadi hoitoa.<br />

Oireilevan suun punajäkälän ensisijainen<br />

hoito <strong>on</strong> poistaa altistavat tekijät<br />

(Chan et al. 2000, Kantola et al. 2005, Torti<br />

et al. 2007, Suusyövän Käypä hoito -suositus).<br />

Lisäksi potilaalle annetaan kotihoitoohjeet.<br />

Mahdolliset puutostilat, kuten esi­<br />

8

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!