Dental Solutions - Plandent Oy

More documents

Recommendations

Info

Kaluste Projekti Herttoniemen Hammaslääkärikeskus Dental Solutions Teksti ja kuvat Ville Lahikainen Plandent Oyj Karri Åberg ja Petteri Louhikoski tekivät sen, mitä monet työelämää aloittelevat hammaslääkärit pohtivat tai mistä ainakin haaveilevat. Kaksikko perusti oman vastaanoton tyhjästä – ja varusti sen ”kaikilla herkuilla”. ”Nuoret hammaslääkärit eivät herkästi ryhdy yrittäjiksi, sillä ammattikunnassa tunnutaan nyt arvostavan turvallista työsuhdetta”, analysoi Petteri Louhikoski. ”Vastaanoton perustaminen on aikaisempaa enemmän riskiyrittäjyyttä”, hän jatkaa. Åbergin ja Louhikosken kannalta rohkaiseva mutta samalla huolestuttava seikka yrittäjyydelle oli hammashoidon kokonaisuudistus. ”Helsingissä 8000 ihmistä jonottaa hammashoitoon, vaikka yksityisillä vastaanotoilla olisi hoitokapasiteettia. Päätöksenteossa on vikaa, kun kysyntää ja tarjontaa ei saada kohtaamaan. Terveyskeskuksissa ihmiset toimivat äärirajoillaan, mikä on hammashoidon kokonaisuudistuksen kannalta kestämätön tilanne. Ammattikunnan kannalta on kynnyskysymys, että Kela-korvaukset saadaan pikaisesti ajan tasalle, sillä seuraavan kolmen vuoden aikana ollaan tilanteessa, jossa ihmiset eivät enää voi odottaa hoitoa”, selventää Louhikoski. ”Toivottavasti lainsäätäjät huomaisivat tilanteen kehittymisen ajoissa”, lisää Åberg. Kesäkuun alussa Louhikosken ja Åbergin lähes vuoden kestänyt ajatustyö ja uurastus saivat sinettinsä, kun vietettiin Herttoniemen Hammaslääkärikeskuksen (Dental Solutions) avajaisia. ”Päätös omasta vastaanotosta tehtiin kesällä 2002, syksyllä katsastettiin tiloja ja neuvoteltiin vuokrasopimuksista. Syksyllä aloitettiin myös laitehankintaneuvottelut Plandentin kanssa”, kuvaa Louhikoski alkutaivalta. Kiinteistön valinta vaatii tarkkaa harkintaa Tammikuun alussa vuokrasopimukset oli neuvoteltu kahteen tilaan Herttoniemessä. ”Vuokrasopimusneuvottelut ovat prosessin pisin vaihe, mutta niissä ei kannata hätiköidä, sillä tilojen vaatimien investointien kuolettaminen ei käy hetkessä”, neuvoo Louhikoski. Alustavat suunnitelmat tehtiin kolmeen tilaan. Vaikka valittu tila vaati eniten muutoksia, se oli käyttötarkoituksen kannalta ehdottomasti toimivin. Hyvä tila ei kuitenkaan ole uuden vastaanoton suunnittelun ainoa lähtökohta, vaan suunnittelun tulisi lähteä ensisijaisesti sijainnista - alueen potentiaalista, kilpailutilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Sijainti on merkittävä menestystekijä erityisesti vastaanoton alkutaipaleella. ”Analysoimme tarkkaan, millä alueella Helsingissä palveluita on ja kuinka paljon. Herttoniemi nousi esiin potentiaalisena alueena; Herttoniemenrantahan on juuri muuttunut teollisuusalueesta asuinalueeksi, kun noin 6000 ihmistä on muuttanut vanhaan öljysatamaan”, tiivistää Louhikoski perustelut sijainnin valinnalle. ”Sijainnin täytyy palvella asiakasta eli muun muassa kulkuyhteyksien pitää toimia sekä paikan ja pysäköintimahdollisuuksien löytyä helposti”, luettelee Åberg. Suunnittelu vei puoli vuotta Kokemuksen äänellä Louhikoski ja Åberg sanovat, että suunnittelussa kannattaa käyttää apuna kaikki ystävien ja tuttavien kautta mahdollisesti saatava tuki sekä asiantuntijoita ja panostaa myös rahaa, jotta sitä myöhemmin voi säästää. Myös viranomaiset vaativat suunnitelmallisuutta. ”Kun tila oli jo valittu, arkkitehti ja LVI-insinööri piirsivät viralliset kuvat ja kaaviot rakennusvalvontaviraston virallista rakennuslupaa varten. Vuokrasopimus allekirjoitettiin vasta, kun muutostöihin oli saatu luvat”, kertoo Louhikoski. Hän korostaa myös rakennuttajakonsultin roolia jo suunnittelussa. Heidän projektissaan rakennuttajakonsultti on valvonut 4
Vastaanoton suunnittelussa lähdettiin liikkeelle tyhjästä tilasta kokonaisuutta, vastannut lupa-asioista ja kilpailuttanut urakoitsijat. Ammattilainen osaa jo tarjousvaiheessa karsia pois epäluotettavat tarjoukset, ja näin urakka vaikuttaa myös ulospäin kiinnostavalta. Konsultilta saatiin myös kustannusarviot muutostöistä. Åberg ja Louhikoski suosittelevat myös, että laitetoimittaja valitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska laitetoimittajan erityisosaamista tarvitaan jo suunnittelussa. ”Vastaanotto suunniteltiin käytännössä kokonaan yhteistyössä Plandentin kanssa, ja arkkitehti oikeastaan vain piirsi suunnitelmat puhtaaksi. Jos Plandentilla olisi ollut arkkitehti, toista ei olisi tarvittukaan”, virnistää Louhikoski. Jo nyt voidaan todeta, että suunnitteluun panostaminen kannatti. ”Tavallisestihan rakennusurakat venyvät ja maksavat suunniteltua enemmän, mutta meillä ei tapahtunut kumpaakaan. Vaikka suunnittelu tavallaan lykkäsi rakentamisen alkua, se kannatti. Hammaslääkärikeskuksen perustaminen avaimet käteen -periaattella ei todennäköisesti onnistuisi – ellei Plandent sitten halua tarjota sen tyyppistä palvelua”, toteaa Louhikoski kokemuksesta. Laitteistotoimittajan valinta oli monen asian summa ”Laitteistotoimittajat kartoitettiin, eikä lähtökohta ollut ainoastaan hintakilpailutus, koska kyse on ”työkaluista”, joihin on voitava joka päivä luottaa”, selventää Petteri. Plandentin vahva sitoutuminen oli yksi tärkeä valintakriteeri. ”Plandentin ehdoton valtti oli aktiivinen mukanaolo suunnittelussa, palvelu oli erinomaista ensimmäisestä puhelinsoitosta lähtien. Laitteistoa ajatellen Plandentin tarjoama digitaalinen all in one -hoitokonsepti oli uutta vastaanottoa perustettaessa luonnollinen valinta, vaikka investoinnit siitä hiukan nousivat- kin. Vanhaa tekniikkaa on turha hankkia”, sanoo Louhikoski. Laitehankintojen keskittämiseen vaikuttivat myös laitetoimittajan tunnettuus ja luotettavuus. ”Investoinnin kannalta on turvallista tietää, että joku vastaa koko laitteiston ja ohjelmistojen toimivuudesta ja tukee niitä myös jatkossa”, toteaa Louhikoski. ”Jos useiden laitevalmistajien laitteita linkitetään yhteen ja ongelmia tulee, tilanne äityy herkästi keskinäiseksi syyttelyksi”, selittää Åberg ja jatkaa: ”Plandentin kanssa oli koko ajan hyvä henki, ja koimme, että teimme yrittäjinä yhteistyötä yrittäjän kanssa. Koimme, että meitä haluttiin auttaa, ja että tämä on yhteinen juttu”. Yhteistyötä myös rakennusvaiheessa 187 m² vastaanoton rakennusvaihe laiteasennuksineen sujui hyvän suunnittelun ansiosta kolmessa viikossa. Rakennustyöt aloitettiin seinistä, tilaan merkittiin seinäpaikat ja vanhat sähköt purettiin. Timanttiporaaja porasi viemäröintejä varten reiät lattioihin, ja myös ilmastointi rakennettiin ennen välikattojen asentamista. ”Plandent oli vahvasti mukana myös rakennusvaiheessa muun muassa mittauksissa ja arvioimassa, kuinka paljon sähköistyksessä tarvitaan verkkojohtoja”, kertoo Åberg. On ehdottoman tärkeää, että rakennuttaja ja urakoitsija sekä LVI- ja sähkötöiden tekijät sekä laitteistotoimittaja tapaavat ennen töiden aloittamista ja käyvät piirustuksista läpi jokaisen yksityiskohdan. Silti vastaan voi tulla yllätyksiä. ”Vaikka kaivoimme esiin talon piirustukset 70-luvulta, katkaisimme sähköjohdon timanttiporausten yhteydessä, ja parkkihalli pimeni”, kertoo Åberg. Plandent Oyj:n vastaanottosuunnittelija Hermanni Nieminen tekee tarvittavia mittauksia. Viihtyisyyttä ja suunnittelua potilaan näkökulmasta Potilaiden näkökulma loi pohjan vastaanoton suunnittelulle. ”Vastaanoton toiminnasta noin 30 prosenttia on hoitoa ja 70 prosenttia hoitoa tukevia palveluelementtejä”, kertoo Louhikoski. ”Ihmiset jännittävät hammaslääkärille tuloa, mutta täällä he saavat odottaa omassa rauhassaan, kun poran ääniä ei kuulu, eikä ympärillä ole ”häslinkiä”. Tästä olemme saaneet myönteistä palautetta. Emme halunneet, että ihmiset odottavat jossain käytävässä vanhojen lehtien keskellä, vaan halusimme, että odotushuone ei näytä hammaslääkärin odotushuoneelta”, Louhikoski selventää. Perinteisestä ajattelusta poiketen Herttoniemen Hammaslääkärikeskuksessa hoitotyötä tehdään myös toimistossa. ”Halusimme vastaanotolle yhden selkeän toimisto- ja neuvotteluhuoneen, jossa voidaan käydä potilaan kanssa läpi laajoja hoitokokonaisuuksia – ei siihen tarvita varsinaista hoitohuonetta. Miksi potilaan pitäisi olla tuolissa, jossa hän saattaa kokea olonsa epämukavaksi? Toimistohuoneessa voi näyttää röntgenkuvat ja tarjota vaikka kupin kahvia, niin kuin tekevät muutkin, jotka ihmisille jotain esittelevät”, selittää Louhikoski konseptia. Vastaanoton hoitohuoneet suunniteltiin avariksi. ”Avaruudella on iso merkitys niin työympäristön viihtyvyydelle kuin potilasmukavuudelle”, kertoo Åberg. ➤ ➤ 5
Page 1 and 2: Plandentin asiakaslehti Elokuu 2003
Page 3: Pääkirjoitus Ennen näkemätönt
Page 7 and 8: ProMax-röntgenlaite sijoitettiin e
Page 9 and 10: taa hoidetun pinnan ja estää uusi
Page 11 and 12: Hyvä hygieniakäytäntö lisää t
Page 13 and 14: si aina noudattaa. Aerosolimuodostu
Page 15 and 16: alk. 12 €/päivä Uusi Planmeca C
Page 17 and 18: Tarveaine ProUltra EHL Eva Sirén P
Page 19 and 20: Instrumenttien huoltokierto Desinfe
Page 21 and 22: 21
Page 23 and 24: nattaa muuten noudattaa sen rikkout
Page 25 and 26: Pesutuloksen valvonta Instrumentti-
Page 27 and 28: Kuva 1 Kuva 1. Vasemmanpuoleisessa
Page 29 and 30: ta, jolloin aikaansaadaan luonnolli
Page 31 and 32: Kädet ovat tärkeimmät instrument
Page 33 and 34: Biosyn Resorboituva Glycomer 631 ®
Page 35 and 36: Taulukko 1 Kimberly-Clark* Tecnol*
Page 37 and 38: Nobetec ® Monikäyttöinen sinkkio
Page 39 and 40: Kruunu- tai siltavahatyö pulveroid
Page 41 and 42: alk. 7 €/päivä Uusi Planmeca In
Page 43: Syksyn tapahtumia: Mainiot Markkina

Dental Solutions - Plandent Oy

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?