Carl Bengts - Plandent Oy

POHJANMAAN 

MUSEO 

TAMPEREEN 

TAIDEMUSEO 

Carl Bengts - Valo puhuu

Carl Bengts 

Valo puhuu

Tämä kirja on tehty Pohjanmaan museossa Vaasassa ja se on olemassa myös ruotsinkielisenä 

teoksena Carl Bengts – ljuset talar. 

Toinen, tarkistettu painos. 

Kuva edellisellä sivulla: Vinjetti ”Piiritansseja” -laulukirjaan 1906 (cat. 1255). 

Kuva seuraavalla sivulla: Puu rannalla 1914 (cat. 226). 

Pohjanmaan museon julkaisuja n:o 33 

Tampereen taidemuseon julkaisuja 124 

ISBN 978-952-5057-25-6 

ISSN 0785-3491 

Teoskuvat: Antti Bengts, paitsi ss. 15, 17, 19, 29, 36, 54, 59, 74, 

106, 150, 184, 189 Keski-Suomen museo/Pekka Helin 

Elämäkertaan liittyvät valokuvat: Antti Bengtsin arkisto (CBA) 

Toimitus: Marianne Koskimies-Envall / Jaakko Linkamo 

Ulkoasu: Jaakko Linkamo 

Ykkös-Offset Oy, Vaasa 2007

MARIANNE KOSKIMIES- ENVALL – ANTTI BENGTS – JAAKKO LINKAMO – DAN HOLM 


Valo puhuu 

Pohjanmaan museo, Vaasa 

Tampereen taidemuseo

Sisältö 

Marianne Koskimies-Envall: Carl Bengts – idealisti ja juuret maassa ............................................ 7 

Antti Bengts: Muistikuvia ja tallennettua Carl Bengtsistä ihmisenä .......................................... 111 

Carl Bengtsin elämänkaari vuosilukuina .................................................................................... 136 

Jaakko Linkamo: Kansanelämän kuvaaminen – kansanmiehen kunniavelka ............................. 139 

Dan Holm: Carl Bengtsin piirustuksia ja pohdintoja ................................................................ 163 

Antti Bengts & Marianne Koskimies-Envall: Luettelo Carl Bengtsin teoksista Catalogue raisonné ... 173 

cat. = viittaa teosluettelon numerointiin 

Tupa Tiukasta. 

(cat. 1086)

Saatteeksi 

Carl Bengtsin elämäntyö oli ensi kertaa 

laajamuotoisesti esillä Alvar Aalto -museossa 

Jyväskylässä 1976, jolloin tuli kuluneeksi 100 

vuotta taiteilijan syntymästä. Silloin puhuttiin 

yllätyksestä, nimenomaan taiteilijan monipuolisuus 

herätti huomiota. Nyt, kolmekymmentä 

vuotta tuon tapahtuman jälkeen esitämme yleisölle 

vielä täydemmän taiteilijakuvan Carl 

Bengtsistä. Saamme tutustua taiteilijan urakehitykseen 

sekä taideteosten että esinesuunnitelmien 

valossa. 

Kun Suomea rakennettiin, Carl Bengtsiä 

tarvittiin monella rintamalla: hän oli aktiivisesti 

mukana 1900-luvun alun vastarintaliikkeen 

toiminnassa Suomen irrottamiseksi Venäjästä ja 

maamme itsenäistyttyä hän tähtäsi Suomen taideteollisuuden 

uudistamiseen kansantaiteen 

pohjalta. Bengts oli arts and crafts -hengen läpitunkema: 

taiteen ammattilainen, käsityöläinen, 

osaaja. Monet mielikuvitukselliset suunnitelmat 

jäivät paperille, mutta nyt voimme avata tuon 

unohdetun aarrearkun. 

Aikanaan puhuttiin paljon Bengtsin 

suhteesta hänen suuresti ihailemaansa opettajaan, 

Akseli Gallen-Kallelaan. Käsillä oleva tutkimusja 

näyttelyprojekti nostaa Carl Bengtsin esiin 

omana itsenään, vaikkakin vääjäämättä Gallen- 

Kallelan arvoista ja Ruoveden erakon työpirtistä 

lähteneenä. Ilman häntäkin Bengtsin tarina kuulostaa 

legendalta. 

Taiteilijan pojanpojan Antti Bengtsin 

systemaattinen arkistointi- ja tallennustyö sekä 

Seija Tuomaalan sen pohjalta tekemä pro gradu 

-työ ovat olleet tämän näyttelyn ja tutkimuksen 

tiedollinen lähtökohta. Antti Bengts on paitsi kuvannut 

valokuvaajan ammattitaidollaan vuosien 

varrella löytämänsä Carl Bengtsin teokset myös 

ottanut yhteyttä niiden nykyisiin omistajiin. Kiitämme 

kaikkia, jotka hyväntahtoisesti ovat lainanneet 

omistamiaan teoksia Pohjanmaan museoon 

Vaasaan – lähelle taiteilijan kotiseutua Närpiötä 

– ja Tampereen Taidemuseoon. Jälkimmäisessä 

taidemuseossa näyttelymme tulee ikään 

kuin jatko-osaksi suurelle ”Akseli ja Nuori Suomi” 

-näyttelylle. Ja onhan Bengtsillä myös jännittävä 

yhteys Tampereelle, yhteen sen komeista 

jugend-palatseista, Palanderin taloon. 

Kiitämme Hedmanin säätiötä, Veljekset 

Gröndahlin säätiötä, Tampereen taidemuseota, 

Närpiön kaupunkia, Planmeca Group/Heikki 

Kyöstilää ja jyväskyläläistä Kauko Sorjosta, jotka 

ovat mahdollistaneet tämän julkaisun painattamisen. 

Marianne Koskimies-Envall 

Pohjanmaan museo, Vaasa 

Janne Gallen-Kallela–Sirén 

Tampereen taidemuseo


Carl Bengts keväällä 1934 Jyväskylässä. Kuvaamo Päijänne. 

6

Idealisti ja juuret maassa 


- idealisti ja juuret maassa 

MARIANNE KOSKIMIES-ENVALL 

Carl Bengtsin kotitalo Närpiössä n. vuodesta 1881 lähtien. 

Carl Bengts oli suurten vastakohtien mies: hän 

eli yhteiskunnallisten tapahtumien kuohussa ja 

silti sivussa. Hän oli meren rannikolta lähtöisin, 

mutta ihastui sisämaan savupirtteihin. Hän oli 

suomalaisen kansallishengen läpitunkema ruotsinkielinen. 

Jo siinä on ristiriitaa tarpeeksi. On 

aika nostaa laajemman taideyleisön tietoisuuteen 

tämä varhaismodernistiemme vahvaan kärkikaartiin 

kuuluva taiteilija. 

”Sinä olet ideoiden mies ja on todella vahinko, ettet 

saa tilaisuutta panna niitä täytäntöön elämässä... 

Voiko jotain johtua siitä että Sinä itse vetäydyt liian 

paljon sivuun? –” 1 

(”Du är en idéernas man och det är skada, skada, 

att Du ej får tillfälle att sätta dem ut i lifvet.... Kan 

något bero på att Du sjelf drar dig för mycket undan?-”) 

Kirjeessään Carl Bengtsille hänen nuoruudenystävänsä, 

kirjailija ja merikapteeni John W. 

Nylander tulee kertoneeksi jotain oleellista ystävänsä 

persoonasta. Bengtsin mieli pursui todellakin 

kaiken aikaa ideoita – suuria ja pieniä, usein 

7


mahdottomia toteuttaa, niin kuin hänen uskomattomat 

suunnitelmansa Vienan Karjalaan, 

maan sisään kaivettavasta kalevalaisen taiteen 

pyhätöstä tai Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusten 

valamisesta pronssiin ja sijoittamisesta eri 

maanosiin. ”Niistä tulisi kansamme liitontaulut”, 

Esko Aaltonen on kuvaillut Bengtsin ajatuksia. 2 

Hourailuna pidettiin aikanaan myös hänen haaveitaan 

itsenäisestä Suomesta – tai yhdistyneestä 

Euroopasta. Bengts oli käsittämätön ilmiö aikansa 

eteläpohjalaisessa talonpoikaisyhteiskunnassa, 

hänen sukulaisensa taiteilija Karin Klåvus on sanonut. 

Joitakin hurjista suunnitelmistaan Bengts 

kuitenkin toteutti. 

VUODET 1876-1894 

Myrskyn voimaa Pohjanmaan rannikolta 

Carl Bengts syntyi ruotsinkielisellä rannikolla 

Närpiössä Finbyn kylässä 2.4.1876 talollinen 

Erik Anders Bengtsin ja hänen vaimonsa Anna 

Kristina o.s. Nixin kolmantena lapsena. Perheen 

nuorin lapsi Oscarkin ryhtyi aikanaan taiteilijaksi. 

Kantaisä oli muuttanut 1700-luvun lopulla 

Kristiinan läheltä Lapväärtistä rengiksi Ylimarkkuun 

(ÖstraYttermark) Bengts-nimiselle 

tilalle, jonka hän myöhemmin osti itselleen. 

Bengts-nimi otettiin käyttöön jo 1700-luvulla. 3 

Suvun varhaisjuuria on löytynyt myös suomenkieliseltä 

alueelta Teuvalta ja Jurvasta. Sekä isän 

että äidin puolelta Bengts kuului kyvykkäiden 

käsityönosaajien sukuun. Puu- ja rautaseppiä oli 

lähisuvussa useitakin. 

Bengtsin kasvuympäristössä lähes kaikki mitä elämässä 

tarvittiin tehtiin itse; aikaa riitti jokapäiväisten 

tarve-esineidenkin kauniiksi muotoiluun 

ja koristeluun. Huonekalut maalattiin iloisen värisiksi 

ja tekstiilit kilpailivat niiden kanssa väriloistossa. 

Seudulla käytetty punainen Lapväärtin- 

Tiukan kansanpuku herätti aikanaan pääkaupunginkin 

taiteilijoiden mielenkiinnon. Jo ennen 

Bengtsin syntymää muutama taiteilija oli käynyt 

ikuistamassa tämän puvun ja muutakin rannikkoalueen 

kansanperinnettä. Bengts pystyi imemään 

itseensä tämän esineellisen kulttuurin – ja 

myös omin käsin jatkamaan sitä. Hän toivoikin 

voivansa pelastaa kansanihmisten kätevyyden 

unohdukselta, niin että sen pohjalta joskus saisimme 

nähdä Suomen taideteollisuuden uuden 

kukoistuksen. 

Perhe muutti Näsbyn kylään Bengtsin ollessa 5- 

vuotias. Isä Erik Anders alkoi pitää kestikievaria 

siellä, kun Carl oli noin 12 ikäinen. Näin pojan 

maailmankuva avartui, kun hän sai olla kyytipoikana 

matkoilla ja tavata uusia jännittäviä tuttavuuksia. 

Elämän monet ulottuvuudet alkoivat 

hahmottua jo varhain matkustavaisten kanssa 

jutellessa. 

Miten maalaispoika löysi taiteen 

Talonpoikainen elämäntapa tyydytti taiteilijan 

lapsuuden aineelliset tarpeet. Henkisiä tarpeita 

varten oli ponnisteltava erikseen. Maatalossa ei 

ollut piirtämisvälineitä eikä kiinnostusta niiden 

hankkimiseen. Carl sai pyytämällä pyytää lainaksi 

rihvelitaulua naapurissa asuvalta tädiltään. Muistiinpanoihin, 

joissa Bengts kertoo ensi kosketuksestaan 

taiteen maailmaan, liittyy PIIRROS PIENES- 

TÄ POJASTA syventyneenä kuvan tekoon takkauu- 

Pieni poika piirtää. 

8


Omakuva käsi leuan alla. 

(cat. 62) 

Pihapiiri Lapväärtistä 1910. 

(cat.134) 

9


Gamla Hannusgård, 

Närpiö. 

(cat.82) 

Maisema, punainen 

hirsiseinä 1908. 

(cat. 122) 

10


Kaappisänky 1920. 

(cat. 412) 

nin tulen loisteessa. Siinä pikku taiteilijan oikea 

käsi näyttää epätavallisen pitkältä. Sille on ikään 

kuin annettu tärkeä tehtävä – ja todellisuudessakin 

Bengtsin käsivarret olivat pitkät! Taiteellisena 

ihanteena olivat tuossa vaiheessa isoveli Augustin 

piirtämät, lapsen silmissä mestarilliset hevoset 

ja reet. 4 Hiilenpalalla ja päreellä pystyi jotenkin 

piirtämään, ja väriä tuli tupakka-askista 

tai värillisistä papereista liottamalla. 5 Kansakouluikäisenä 

Bengtsiä askarruttivat kovasti optiset 

ilmiöt, niin että hän mittaili harppia apuna käyttäen 

maisemaosasten mittasuhteita, kunnes selvitti 

perspektiivin salaisuuden itselleen. Eivätkä 

myöhemmät akateemiset opit enää päässeet sitä 

sekoittamaan. Hertta Tirranen onkin todennut 

”Suomen taiteilijoita” -teokseen kirjoittamassaan 

artikkelissa, että Bengts käytti omaa kotitekoista 

perspektiivioppiaan, jolla hän suorastaan suggeroi 

katsojan, imaisi hänet taulun sisään. Siitä tuli 

yksi hänen parhaista tehokeinoistaan. 

Bengts on kertonut heränneensä n. 6-vuotiaana 

öisin näkyihin valmiista maalauksista, jotka peittivät 

hänen huoneensa seinät tai hänen ajaessaan 

reellä kotiin tähtikirkkaan taivaan. Joitakin näistä 

visioista hän toteutti vuosia jälkeen päin. 6 Opettajaltaan 

Viktor Hannukselta Bengts sai painokuvia, 

joita hän käytti mallina kuvittaessaan kuulemiaan 

satuja. 7 Oli selvää, että vanhemmat eivät 

halunneet rohkaista poikaansa taiteilijaksi, sellaisesta 

ammatista ei käytännön elämässä puurtavilla 

talonpojilla ollut mitään hyvää sanottavaa. 

Kerran Bengtsin kestikievarin kyytiin tuli Vaasan 

läänin kuvernööri Waldemar Schauman, joka 

kuultuaan pojan maalausinnosta lahjoitti hänel- 

11


le öljyvärit. 8 Schaumanien suvulla on vieläkin 

pieni taulu, jonka 17-vuotias poika teki vastalahjaksi 

ja muistoksi kyytimatkasta. Tämä KIEVARI- 

KYYDISSÄ-niminen maalaus ja JOSEF GNIDARSIN 

TALO NÄRPIÖSSÄ ovat Bengtsin varhaisimmat öljytyöt, 

molemmat vuodelta 1893. 

Tulen valo pimeässä on ollut Bengtsille jo varhain 

jännittävä näky; hän on kuvannut muistumiensa 

perusteella TULIPALON NÄRPIÖSSÄ (1894), 

jossa lieskat purkautuvat katosta avuttoman väkijoukon 

seuratessa vierestä. Näissä varhaistöissä 

ote on vielä kehittymätön, mutta pyrkimys maalauksellisuuteen 

on jo näkyvissä. Samoihin aikoihin, 

Vaasan laulujuhlien (1894) yhteydessä olleessa 

näyttelyssä, Bengts sai ensi kerran nähdä 

Edelfeltin ja Gallen-Kallelan maalauksia. 9 

Kyytimatkasta alkoi Bengtsin elämän toinenkin 

tärkeä aatesisältö: hän sai sytykkeen isänmaan 

asiaan. Nuorukainen oli viemässä paroni Eric von 

Troilia Kaskisiin, kun keskustelu kääntyi mahdollisuuteen 

päästä joskus itsenäiseksi valtioksi, 

vapaaksi Venäjän vallasta. Siemen jäi itämään intomielisen 

nuorukaisen ajatuksiin. Olihan näitä 

salaisia toiveita kuiskittu ja verhoiltuna levitettykin, 

muttei näin avomielisesti. Seutu oli umpiruotsalaista, 

mutta myös sinne olivat kiirineet 

kansalliset aatteet, silloin vielä ihanteellisessa kieliriidattomassa 

muodossa. 

Oli tavallista, että maaseudulla lahjakkaan nuoren 

henkiseksi tueksi asettui paikkakunnan kirkkoherra. 

Bengtsin tapauksessa se oli pastori Viktor 

Dahlberg. Hän neuvoi poikaa hakeutumaan 

Helsinkiin koristemaalari Karl Hellstenin oppiin. 10 

Bengts aloittikin koristemaalariopinnot Helsingissä 

1895. Iltaisin hän kävi Ateneumissa Taideyhdistyksen 

piirustuskoulua. 11 Aika pian hän tajusi, 

ettei koristemaalaus riittänyt hänelle, hän halusi 

maalata tauluja. Ainoa tunnettu maalaus tältä 

vuodelta on VILLENSAUNA (1896, s. 14), jonka 

harmonisuus antaa jo aavistella miehen lahjoja. 

Seuraavana talvena hän kirjoittautui Taideteollisuuskouluun 

ja kävi sitä vuoden. 

Tämän jälkeen Bengts vietti kaksi vuotta Turun 

maineikkaassa piirustuskoulussa, aluksi Elias 

Muukan, sitten Victor Westerholmin ja hänen viransijaisensa 

Dora Wahlroosin oppilaana. Välillä 

hän tosin yritti opiskella arkkitehdiksi Helsingissä, 

mutta varojen puutteessa se oli lopetettava. 

Hän palasi Turkuun, mutta ei enää viihtynyt piirustuskoulussa, 

kun pitkäaikainen opettaja Victor 

Westerholm oli lähtenyt pois keväällä 1898 

ja tilalle oli tullut Bengtsin mielestä puolueellinen 

Kaarlo Vuori. 12 Kaikesta päätellen Bengts on 

menestynyt hyvin varsinkin piirtämisessä, jota 

koulun ohjelma etupäässä tarjosikin. Bengts halusi 

kuitenkin lähteä pois koulutuksesta, mennä 

armeijaan ja kokeilemaan siipiään leivän ansaitsemisessa. 

Hän etsi työtä Etelä-Suomesta keväällä 

1899, ja hänet neuvottiin Hausjärvellä Mommilan 

kartanoon, insinööri Gösta von Schantzin 

VUODET 1895-1898 

Lentävä lähtö – opissa maailmalla 

Suurten toiveiden mies 

kesällä 1899 Turussa. 

12


Kievarikyydissä n. 1893. 

(cat. 3) 

luo, joka tunnettiin taiteensuosijana. Nuori taiteilijan 

alku otettiin avosylin vastaan kartanossa. 

Hän opetti lapsille piirtämistä, maalasi samalla 

ruokasaliin maanviljelyksestä kertovaa freskoa 

LEIVÄN SYNTY ( 1900-01), jonka hän viimeisteli 

myöhemmin sekä nikkaroi leikkikaluja lapsille. 

Tulipalo Närpiössä 1894. 

(cat. 4) 

13


Vilhon Sauna, akvarelli 1896. 

(cat. 8) 

VUODET 1899-1900 

Ruovedelle 

Huolimatta ruotsinkielisestä taustastaan Bengts 

oli jo ennen Axel Galléniin tutustumistaan joutunut 

kansallisen projektin 90-luvun aallon viemänä 

Kalevala-mystiikan ja karelianismin lumoihin. 

Hän oli vuonna 1898 tuloksetta hakenut 

apurahaa Vienan Karjalan matkaa varten. 13 Vetovoima 

suomalaisuuden ydinseutuja kohtaan oli 

kasvanut suureksi, eikä ole ihme, että hän alkoi 

haaveilla sisämaan matkasta. Hän tiesi Gallénin 

oleskelevan Ruovedellä ja kirjoitti 23.4.1899 

Victor Westerholmille pyytäen tätä ottamaan puolestaan 

yhteyttä Galléniin. Haaveena oli päästä 

hänen ohjaukseensa. 

”... Carl Bengts, se on hänen nimensä, hänellä on 

vielä paljon puutteita yleissivistyksessä, mutta hänellä 

on mielestäni huomattavat taiteelliset lahjat yhdistyneenä 

laajaan mielikuvitukseen ja hyvä käsityskyky” 

(... Carl Bengts, så heter mannen, har ännu 

mycket att inhemta af allmänbildning, men synes mig 

anmärkningsvärdt konstnärligt begåfvade med stor 

fantasi och bredd i uppfattningen”), Westerholm 

puolestaan kuvaili oppilastaan Gallénille. 14 

Bengts oli myös samana keväänä tavannut sattumalta 

Jean Sibeliuksen ja pyytänyt tätäkin ottamaan 

yhteyttä Ruoveden mestariin. Vastausta 

odottaessaan Bengts vietti työntäyteistä aikaa von 

Schantzien kesäpaikassa Ekestensholmissa lähellä 

Naantalia. SAARISTOMAISEMA (1899) ja LAPILA, 

EKESTENSHOLM, RANTATIE (1899) ovat tuolta ajalta. 

Nämä maalaukset todistavat, että Bengts oli 

saavuttanut melkoisen varmuuden taiteilijana jo 

ennen Galléniin tutustumistaan. Tilan tunnun 

luominen, väriharmonia ja siveltimen notkea 

käyttö näyttävät olleen aloittelevan Bengtsin hallinnassa. 

Sekä Sibelius että Westerholm ottivat yhteyttä Kalelaan. 

15 Molempien suositus lienee vaikuttanut 

14


siihen, että Gallén hyväksyi 

Bengtsin tulon. Niin tai näin, 

heti juhannuksen jälkeen 

Bengts oli pakannut tavaransa 

ja lähtenyt Ruovedelle. 

Kuin ”sadun unta” taiteilijan 

omin sanoin oli seuraava vaihe 

Bengtsin elämässä, saapuminen 

Ruovedelle kesäkuun 

29. päivänä 1899. 16 Bengts 

kertoo: 

Lapila, Ekestensholm, 

rantatie 1899. 

(cat. 23) 

”Heti juhannuksen jälkeen pakkasin 

tavarani matkalle saaristosta 

Ruovedelle – voi, saapumiseni 

Ruovedelle oli kuin sadun 

unta, vaikka en osannut 

suomea, niin miten hyväsydämisesti 

he kaikki ottivatkaan 

minut vastaan siellä.” 17 (”Just 

efter Johanne så packade jag i 

hop för resa från skärgården till 

Ruovesi – Ode som en sagans 

dröm var min ankomst till Ruovesi, 

utan att kunna finska så 

med hvilken godhet som alla tog 

emot mig der.”) 

Taiteilijoiden maalausmatkat 

Hämeeseen olivat alkaneet jo 

80-luvulla, ja Gallén oli nyt 

luomassa Ruovedestä suomalaiskansallisen 

taiteen pyhäk- 

Saaristomaisema 1899. 

(cat. 22) 

15


Pääskyn torpan aitat 

Ruovedellä n. 1899. 

(cat. 34) 

köä. Westerholm oli tehnyt kaksi maalausmatkaa 

Ruovedelle ja Kaarlo Vuori oli sieltä kotoisin. Gallén 

oli rakentanut lähelle Pääskyniemen torppaa 

uuden uhkean Kalelansa, jonne Bengts nyt saapui 

ja löysi sieltä unelmiensa täyttymyksen. Ihmiset 

olivat kauniita ja luonto suurenmoista, saloseutujen 

puhdasta runebergiläistä, rehellistä talonpoikaiskansaa. 

Bengts, joka oli kotiseudullaan 

tottunut käteviin ihmisiin, ihaili ruoveteläisten 

taitavuutta, heidän venemalliaan ja ajokalujaan. 

Hän asettui asumaan Pääskyn torppaan, lähelle 

Kalelaa. Torppaan ei ollut edes kärrytietä. Siellä 

hän tutustui myöhemmin tulleeseen Alpo Sailoon 

ja heistä tuli elinikäiset ystävät. Yhdessä he kävivät 

taloissa talkoissa ja kuulivat savupirteistä. Mestari 

Gallén oli kesän poissa, mutta palasi syksyllä. 

Talvi-illat ateljeen lasikaton läpi tuikkivine tähtineen 

ja mestarin kanteleensoitto Kalelassa tekivät 

lähtemättömän vaikutuksen nuoreen Bengtsiin. 

Gallénin lähdettyä Bengts oli kertonut Maryrouvalle, 

että hetket Gallénin kanssa olivat opettaneet 

enemmän kuin vuosi muualla. 18 

Bengts oli saapunut Suomen taiteen Mekkaan. 

Ruovedellä Kalelan ateljeessa olivat nähtävillä jo 

Kalevala-taiteen monumentaaliklassikot VÄINÄ- 

MÖISEN LÄHTÖ ja KULLERVON KIROUS sekä symbolistiset 

PROBLEEMI- ja AD ASTRA -teokset. Niistä 

latautui voimaa oppilaillekin. Gallénin vaikutus 

Bengtsiin oli sähköistävä. Myöhemminkin hän 

venyi mestarin läsnä ollessa parhaimpaansa. 

Bengts oli Ruovedellä ahkera oppilas, mutta hänen 

vähävaraisuutensa tuotti ongelmia lähipiirille. 

Gallénit yrittivät saada Bengtsin muuttamaan 

Kalelaan, että hän olisi saanut parempaa ruokaa, 

mutta Bengts on kertonut muistelmissaan, ettei 

voinut sitä tehdä. 19 Kultakauden eri taiteenlajien 

yhteishengestä kertoo se, että Sibelius aktivoitui 

auttamaan nuorta lahjakkuutta. Hän löysi Bengtsille 

mesenaatin, kauppias Renlundin Kokkolasta. 

Gallén vastaanotti kirjeen säveltäjältä: 

”Weli hyvä! Muistan sanasi että Bengtsistä tulee kalua. 

Olen saanut nyt miljonäärin antamaan hänelle 

rahoja, jotta se saisi joka päivä ruokaa ja muuta jumalan 

viljaa. Mutta Bengtsin pitäisi tulla tänne 

Helsinkiin, jotta minä esittäisin hänet tuolle pohatalle. 

Voisimmehan änkyttää siellä yhdessä.” 20 

Järjestettiin tapaaminen. Tämä tapahtui syksyllä 

1899. Sibelius, Gallén ja Bengts maalaukset kainalossaan 

lähtivät Renlundin puheille. Sovittiin, 

että Renlund alkaa maksaa 75 markan kuukausirahaa. 

Näin tapahtuikin kahden vuoden ajan. Sen 

jälkeen taiteilija ei halunnut enää vastaanottaa 

avustusta. 21 

Ruovedellä Bengtsin maalaustyö ei lähtenyt aluksi 

sujumaan. Itsekritiikki lienee astunut kuvaan. 

Bengts muistelee: 

”myöhemmin syyskesällä aloin tosissani maalata 

alastonmallia – ja silloin kaikki alkoi selvitä 

uudelleen”.(”sednare på höstsommarn så blef det alvar 

med att måla naket – och då börja alt klarna 

på nytt sätt igen.”) 22 

Ilmeisesti hän halusi alkaa Ruovedellä kuin oppipoika 

ikään, juurilta, alastonmalliharjoituksista. 

SAIRAS LAPSI (1899, s. 18) kuuluu ensimmäisiin 

Bengtsin siellä tekemiin alastonmaalauksiin. 

Siinä mallina on ollut Pöytäniemen torpan tytär. 

Teos on ehkä jäänyt kesken, koska taiteilija on 

merkinnyt sen jälkikäteen. Ruoveden kauden aiheet 

liittyvät Pääskyn torppaan ja sen lähipiiriin 

sekä Kalelan ateljeetaloon. Talon isännän henki 

näyttää innoittaneen Bengtsin teokseen AKSELI 

GALLEN-KALLELAN KALELA RUOVEDELLÄ (1899) ja 

myöhempään sisäkuvaan SISÄNÄKYMÄ KALELASTA 

(1901). Molemmat todistavat jo melkoisesta varmuudesta 

volyymien käsittelyssä, vaikka niiden 

yhteydessä ei voi vielä puhua oman ilmaisun löytämisestä. 

Sen sijaan PÄÄSKYN TORPAN AITAT RUO- 

VEDELLÄ (n. 1899) on jo lähempänä taiteilijan 

mentaliteettia ja kertoo syvästä kiinnostuksesta 

kansanrakennusperinteeseen; aitat seisovat mäellä 

yksilöllisinä ja arvostaan tietoisina, kuin personifioituina 

olentoina. Joulun 1899 Bengts vietti 

Pääskyn torpassa. 

Uuden vuosisadan puolelle merkitty PUHDETYÖ 

PÄÄSKYN TUVASSA (1900) on Bengtsin ensimmäi- 

16


Akseli Gallen-Kallelan Kalela Ruovedellä 1899. 

(cat. 35) 

17


Sisänäkymä Kalelasta 1901. 

(cat. 64) 

Sairas lapsi 1899. (cat. 29) 

nen sisäkuva, jossa hän tutkiskelee valon käyttäytymistä 

sen alkulähteillä. Hän muovailee ihmisiä 

esiin pimeästä. Niukasta lähteestä lankeavan 

valon tutkiminen ennakoi taiteilijan tulevia 

kiinnostuksenkohteita – tässä on lisäksi heikko 

kynttilänvalo taustalla. Tärkeimpänä henkilönä 

keskellä, takan edessä, mies pyörittää vannetta 

saavin ympärille. Naiset tekevät kehruu- 

Lukeva mummo 1900. 

(cat. 54) 

18


Puhdetyö Pääskyn 

tuvassa 1900. 

(cat. 53) 

työtään hämärämmässä ja lukeva nuorukainen 

seisoo tulen sivussa. Kukin henkilöhahmo edustaa 

lajiaan ja heistä muodostuva yhteisö vastaa 

Bengtsin ihanteellista näkemystä kansasta. Vaikka 

toiminnot on sidottu yhteen takan ääreen 

hieman pakonomaisesti, sommitelman luonteva 

tasapaino ja valon taitava käsittely eivät voi 

olla herättämättä kunnioitusta. Näistä takkatulen 

loisteessa askartelevista ihmisistä tuli yksi 

hänen eniten käsittelemistä aiheistaan. Bengts 

uskoi Suomen kansan voimavarojen ja psyykkisen 

terveyden lähteen olevan tässä yhteisessä käsin 

tekemisen maailmassa. Miesten keskeinen 

rooli tässä kuvastossa kiinnittää huomiota – 

miesten voimaa ja mieskuntoa vaativia töitä 

ihannoidaan, naisten pienten toimien jäädessä 

taka-alalle. 

Pariisiin 

Gallénilla oli suuret suunnitelmat meneillään. 

Hän tarvitsi apua Pariisin maailmannäyttelyä 

varten Suomen paviljongin freskokartonkien val- 

mistamisessa. Yhdessä Eric Ehrströmin kanssa 

Bengts suurensi luonnokset kartongeiksi, jotka 

mitoitettiin kupolien oikeaan kokoon. Helmikuussa 

1900 tuli sitten lähtö Pariisiin, kun Gallén 

pyysi nuoren oppilaan mukaansa freskotöitä 

toteuttamaan. Lähtö ei ollut helppo Bengtsille; 

hän oli ensin kieltäytynyt, mutta antoi lopulta 

periksi, kun Gallén lupasi hankkia hänelle valtion 

apurahan. 23 

Bengtsin lisäksi Gallénin maalaustöihin osallistuivat 

Albert Gebhard ja Gabriel Engberg. Työ koleassa 

Pariisissa oli rankkaa ja vaikeata. Ruovesi ja Kalela 

jäivät läikkymään Bengtsin mielessä kuin ihana 

uni. Pariisissa hän päästi kansallistunteensa valloilleen 

kertoen muille suunnitelmistaan maanalaisesta, 

runonlaulajille ja Kalevala-taiteelle pyhitetystä 

mausoleumista. Luolasalissa olisi runonlaulajien 

patsaita, kaikki Kalevala-laitokset ja Gallénin 

SAMMON PUOLUSTUS värillisenä korkokuvana. 

Lasinen Aino-triptyykki ripustettaisiin vedenalaiseen 

Aino-komeroon siten, että sen takana oleva 

järvi kuultaisi maalauksen läpi. Muut kuuntelivat 

ihmeissään, kun Bengts vielä kuvaili, miten Suo- 

19


Vuoden 1900 Pariisin 

maailmannäyttelyn 

valmistamiseen osallistuneita 

miehiä. Vasemmassa 

reunassa Carl 

Bengts. 

mi olisi tulevaisuudessa itsenäinen valtio. Tuo kaikki 

oli siihen aikaan pelkkää fantasiaa. Bengts masentui, 

kun muut eivät ottaneet häntä tosissaan, ja 

hän joutui vielä elämään Pariisissa viikon ilman 

ruokaa – valtion apuraha oli kulunut matkaan ja 

ylelliseen elämään. Bengtsin ja Gallénin erilainen 

elämäntapa ja tausta paljastui selkeästi Pariisissa; 

vaikka Gallén arvosti ja haki yksinkertaisia oloja, 

hän oli kotonaan myös urbaanissa ympäristössä. 

Pariisin matkalla hän halusi matkustaa luksus-luokassa, 

syödä ja asua hyvin. Bengtsin pieni matkakassa 

hupeni äkkiä. Lopulta kotoa Närpiöstä tuli 

apua rahapulaan. 

Bengts on myöhemmin kertonut, miten yhteys 

Galléniin katkesi Pariisissa. 24 Vaikka he myöhemminkin 

työskentelivät yhdessä, Ruoveden läheisyyttä 

ei enää syntynyt. On silmiinpistävää, että 

taiteilija ei muistiinpanoissaan kerro Pariisin vaikutelmistaan 

mitään. Suurkaupungilla ei ollut 

Bengtsille annettavaa, hän palasi kiireimmiten, 

heti näyttelyn avauduttua toukokuussa kotimaahan 

Ruovedelle ja suunnitteli hautautuvansa kokonaan 

Pohjois-Karjalan erämaihin. 25 Erikoista 

Bengtsissä on, että juuri ulkomailla ollessaan hän 

sai suurisuuntaisia kansallisromanttisia ideoita. 

Virikkeitä siis tuli, mutta ikään kuin päinvastaiseen 

suuntaan, kotimaan arvo vahvistui. Pariisin 

vaikutelmat eivät kuitenkaan voineet mennä ohi 

kokonaan jälkiä jättämättä. Hertta Tirrasen mukaan 

Bengtsin ihailu van Goghia kohtaan juontuu 

Pariisin maailmannäyttelyn ajalta. 26 

Huolimatta etääntymisestä Pariisissa Gallén jäi 

Bengtsille kuitenkin jumaloiduksi Suureksi Mestariksi, 

joka oli innoittanut hänet muinaissuomalaisten 

tarunhohtoisen menneisyyden maailmaan. 

Myöhemmin Bengts toi usein esiin, että hän katui 

Pariisiin lähtemistään; hänen olisi pitänyt omasta 

mielestään jäädä lumottuun ilmapiiriinsä. Sen 

tunnelma ei koskaan enää palannut ja hänen mielensä 

tasapaino oli saanut kovan kolauksen. 

Pariisista paluun jälkeen syntyivät Ruovedellä 

kansanihmisiä kuvaavat LUKEVA MUMMO (1900, 

s. 18) ja KALLE HÄKKINEN (1900, cat. 55) sekä 

20


myöhemmin, ehkä Närpiössä maalattu, mutta 

Kalelassa luonnosteltu ALPO SAILO GALLEN-KAL- 

LELAN KESÄMÖKILLÄ RUOVEDELLÄ (1901, s. 151), 

jossa Bengts jatkoi tulenvalo-teemaansa. 

Poika 1902. 

(cat. 75) 

VUODET 1901-1903 

Levotonta etsintää 

Kevättalvella 1901 Bengts oli kotona Närpiössä ja 

luki salaa italiaa. Hän aikoi lähteä Firenzeen. Myytyään 

yhden taulun Närpiössä hän osti puvun ja 

matkusti laivalla Turkuun. Sieltä hän meni von 

Schantzien luo Ekestensholmiin, jossa maalasi 

maisemia, ”vanhaa Turkua ja Naantalin näkymiä” 27 

(”gamla Åbo bilder och Nådendals vyer”). Matkarahojen 

toivossa hän lähti Kuopioon ja järjesti siellä 

yhdessä itäsuomalaisen ystävänsä John Engelbergin 

kanssa yhteisnäyttelyn. Tämä oli hänen ensimmäinen 

julkinen esiintymisensä. Mutta yhtään taulua 

ei myyty. Ilmeisesti von Schantzit ovat antaneet 

avustusta, vaikka mitään dokumenttia siitä ei ole. 

Bengts matkusti Helsinkiin, kävi Renlundin konttorissa 

nostamassa rahaa – viimeisen kerran – ja 

pääsi lähtemään ulkomaille. 28 

Firenzessä Bengts nautti kyllä näkemästään taiteesta, 

etenkin freskoista, mutta ennen kaikkea 

arkeologisessa museossa esillä olleesta muinaisen 

Egyptin taiteesta, johon hän oli saanut kipinän 

jo Louvresta. Kyllä hän maalasikin jotain, 

ainakin hän vuokrasi kolme ateljeeta, joista vain 

kolmas täytti hänen toiveensa. Yrjö Liipola ja 

Alpo Sailo tapasivat Firenzessä syyskuussa 1901 

pari viikkoa ennen heitä saapuneen Bengtsin. 

Liipola on kertonut muistelmissaan, millaisen 

vaikutelman heidän ensi oppaansa Kalle teki: he 

näkivät edessään ”jykevän ja pitkän närpiöläisen, 

joka ei osannut muuta kieltä kuin Närpiön 

ruotsia, mutta sillä hän tuli toimeen joka maassa.” 

29 Keskellä moninaisia virikkeitä Bengts kaipasi 

kuitenkin kotiin. Käy jälleen niin, että tämä 

ulkomaanmatka kirkastutti hänen omaa suomalaisuuttaan: 

”suomalaisempana matkustin kotiin kuin olin tullut 

Firenzeen” 30 (”som mera finne reste jag hem än 

jag kom till Florens”). 

Nyt myös poliittinen kehitys kotimaassa askarrutti 

hänen ajatuksiaan jatkuvasti, ja siinä ohessa 

heräsi taas henkiin ajatus kansanrunouden mausoleumista 

Karjalassa. Hän palasi jouluksi Helsinkiin 

taskut tyhjinä ja meni Mommilaan von 

Schantzien luo. 

Keväällä 1902 Bengts oli taas Närpiössä. Siellä 

hän kulkee jalan pitkiä matkoja Nämpnäsin kylän 

rantoja tutkien. Ilmeisesti hän etsi sopivia 

rantautumispaikkoja suunnittelemilleen salaisille 

kuljetuksille, jotka alkoivat myöhemmin kesällä 

1904. 

Haave Karjalan matkasta toteutui kesällä 1902, 

kun Bengts suuntasi Nurmekseen John Engelbergin 

perheen luo. Taiteilijat lähtivät yhdessä maa- 

21


lausmatkalle Lieksan Virsuvaaraan. Siellä he saivat 

kutsun häihin Virsuvaaran taloon, jonne he 

asettuivat asumaan. Vasta siellä Bengtsin mieliala 

tyyntyi Pariisin jälkeen. Engelberg lähti elokuussa 

pois, mutta Bengts vietti kolme kuukautta 

talossa ja oppi samalla suomea. Näitä erämaan 

ihmisiä ja seutua taiteilija arvosti erityisesti. 

Vain yksi maalaus tunnetaan, joka on varmasti 

Virsuvaarasta: JÄRVENRANTAMAISEMA KIPRUN PEL- 

LOLTA (1902). Kypsä alastontutkielma POIKA 

(1902, s. 21) saattaa myös olla Virsuvaaran ajoilta. 

Bengts viipyi Karjalassa ensimmäisiin lumiin 

saakka. Käytyään vielä Mommilassa ja Helsingissä 

Bengts majoittui Tampereelle ja hän kertoo 

saaneensa sieltä talveksi 1902-03 ison ja 

valoisan ateljeen, ainoan kunnollisen elämänsä 

aikana. Se oli Viivi Palanderin ateljee Palanderin 

talon ylimmässä kerroksessa Keskustorin laidalla. 

Taiteilija oli tutustunut Viiviin Ruovedellä. 

31 ”Palanderin ateljeerissa” pidettiin myös 

Tampereen Taideyhdistyksen näyttelyitä 1900- 

luvun alussa. 32 Bengts asui ja maalasi siellä jouluun 

asti. Talvella hän suunnitteli Viivin puolisolle, 

varatuomari Verner Palanderille useita hirsirakennuksia 

kareliaaniseen tyyliin ja valvoi niiden 

rakentamisen Lempäälässä Kuljun kartanosta 

lohkotulla tilalla Höytämön rannalla. Palander 

palkkasi sitten Bengtsin freskomaalaustöihin, 

kuten jäljempänä kerrotaan. 

Kesällä 1903 Bengts oli erityisen levoton, luultavasti 

politiikan takia. Hän pani maalausvälineet 

syrjään ja teki töitä kotitalossaan Närpiössä. 

Ollessaan samana kesänä matkalla laivateitse 

Turkuun perustamaan Nuori taide -yhdistystä 

(”för att bilda en Ung Konst förening i Finland 

för ung konst och för ett nytt Finland”) Bengts 

pysähtyi Porissa katsomassa, miten Gallén oli 

edistynyt Juseliuksen mausoleumin freskojen 

Venettä korjataan 1919. 

(cat. 354) 

22


kanssa. Gallén oli heti pistänyt siveltimet Bengtsin 

käteen ja tämä oli joutunut maalaustöihin. 

Muistona episodista on säilynyt Bengtsin piirros 

mestarista maalaamassa Tuonelanjoki -freskoa 

(s. 85). Bengts kertoo olleensa Porissa viikon 

verran, siihen asti kunnes freskot valmistuivat 

eikä hän sitten enää mennytkään Turkuun, 

jossa hänen piti olla opettajana. 33 Joidenkin 

tietojen mukaan Bengts olisi ollut Tuonelanjoen 

venemiehen mallina. 34 

Kenkää sitova nainen 

1901/1903. 

(cat. 85) 

Bengts palasi Porista Tiukkaan ja alkoi maalata. 

Tiukassa hän tapasi Otto Anderssonin, jonka 

kanssa hän lähti samana syksynä (1903) Pohjanmaan 

rannikkoalueelle (Åbacka, Peninkylä) 

tallentamaan kansanperinnettä. Tällä matkalla 

syntyi teos OTTO ANDERSSON KARIJOELLA PENIN- 

KYLÄSSÄ HAASTATTELEMASSA VIULISTI PENIK JOO- 

SEPPIA (1903). Taiteilija kertoo ihastuneensa tuo- 

Otto Andersson 

Peninkylässä Karijoella 

haastattelemassa 

viulisti Penik Jooseppia 1903. 

(cat. 81) 

23


hon seutuun siinä määrin, että muutti sinne 

1916 joksikin aikaa. 35 KENKÄÄ SITOVA NAINEN 

(1901 tai 1903) on ehkä myös tältä kesältä. Siinä 

Tiukan vihreään pukuun pukeutunut tyttö 

on esitetty luontevasti vaikeassa kyykkyasennossa. 

Henkilöhahmojen erikoisista asennoista tuli 

yksi Bengtsin tavaramerkeistä. Useat talomuotokuvat 

(”GAMLA HANNUSGÅRD”, s. 10) tältä jaksolta 

lienevät tilaustöitä. 

VUOSI 1904 

Itsenäisyysmies ja aktivisti – Tapahtumien vuosi 

1904 

Politiikka vei intomielisen Bengtsin mukaansa 

ajoittain 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. 

Hänen salaiset aktivistitoimensa peittosivat 

taiteen tekemisen lähes tyystin vuosina 1904- 

05. Sortovallan vastustaminen valtasi kiihkeän 

nuorukaisen mielen jo kyytipoika-aikana, ja Bobrikovin 

murha antoi lisäpontta muillekin Närpiön 

varhaisille itsenäisyysmiehille. Eugen Schaumanista 

tuli aktivistien sankari. Salamurhaa seuranneena 

sunnuntaina Närpiön kellotapulin 

oveen ilmestyi Schauman-muistoplakaatti katajaseppeleineen. 

Kielletty operaatio yöllisine vahteineen 

oli Bengtsin toimeenpanema. Santarmit 

kiersivät talosta taloon syyllisiä etsimässä, mutta 

tuloksetta. 

Tässä vaiheessa, keväällä 1904, Bengts oli siis jo 

Verner Palanderin töissä Tampereella, mutta oli 

käymässä kotona Närpiössä. Hän ”valmistautui 

oikeaan hetkeen” (”att vara berädda till rätta ögonblicket”) 

eli ideoi sitä miten voisi auttaa Suomen 

itsenäistymistä. Oli ryhdyttävä sanoista tekoihin. 

Hän oli saanut tarpeekseen pelkistä suurista puheista 

salaisissa poliittisissa kokoontumisissa ja 

Tiukan tupa. 

(cat. 1099) 

24


Kukaan Bengtsin närpiöläisistä aktivistitovereista 

ei kuitenkaan ollut valmis lähtemään – he pitivät 

hänen ajatuksiaan järjettöminä, ja niinpä hän 

lähti yksin. Hän ylitti Merenkurkun ja saapui 

Sundsvalliin, josta etsi käsiinsä suomalaisia maasta 

karkotettuja. Hän löysi vaasalaisen vapaaherra 

Eric von Troilin, entisen kyyditettävänsä, jolle 

purki salaiset itsenäisyysajatuksensa. Von Troil 

taas tunsi merikapteeni ja kirjailija John W. Nylanderin, 

josta Bengts sai aateveljen ja salaisten 

kuljetusten toteuttajan. Von Troil antoi salakuljettajille 

käyttöön ison kalastajaveneen, jolla viikoittaiset 

kuljetukset tehtiin. Bengts löysi Närpiön 

saaristosta veneelle sopivan rantautumispaikan 

ja hankki salaisen piilopaikan, karjamajan 

Raddonissa, n. 10 km päässä mantereesta. Sen 

kellarista tuli aseiden ja mm. Vapaa Sana -lehtien 

välivarasto. Taiteilija osallistui itsekin muutamiin 

hengenvaarallisiin laivakyyteihin, mutta pääasiassa 

hän hoiti lastin saapumisen, varastoinnin ja 

jakelun mantereella. Kun lastin tiedettiin olevan 

tulossa Suomeen, Bengts otti maalausvälineensä 

ja meni muka maalaamaan rannalle. Hän tarkkaili 

tilannetta merellä, ja kun vene ilmaantui 

näkyviin ja tilanne oli turvallinen, hän pani valalkoi 

tosissaan suunnitella aseiden ja kiellettyjen 

painotuotteiden salakuljetusta Ruotsista. Olihan 

Närpiöstä lyhin tie Ruotsiin, ja rannikkolaisilla 

veneiden käsittely verissä. 

Aktivisti-Bengts Tampereella 

1904. Tällaisena Carl Bengts 

halusi tuoreen vaimonsa 

näkevän hänet. 

25 

Viivi Palanderin ateljee 

Tampereella 1904-05. 

(cat. 88)


Myrsky I 1904. 

(cat. 95) 

koisen maalauskankaan telineelle. Se merkitsi: tie 

on selvä! Jos maalauskangasta ei ollut, vaara uhkasi 

eikä vene uskaltanut rantautua. Salaista kirjallisuutta 

levitettiin ympäri Suomea. 

Viimeisellä matkalla aktivistit olivat joutuneet 

niin kovaan myrskyyn lasteinensa, että heidän oli 

pitänyt kiinnittyä mastoon, jotteivät olisi huuhtoutuneet 

jättiaaltojen pyyhkäisemänä mereen. 36 

Tästä seikkailusta Bengts sai aiheen MYRSKYmaalaukseensa, 

jonka ensimmäisen version hän 

teki jo tapahtumavuonna 1904. Lopullisen muotonsa 

teos sai vasta 30 vuotta myöhemmin, vähän 

ennen taiteilijan kuolemaa. Se että taiteilija 

teki aiheesta useita toisintoja ja palasi sekä maalaukseen 

että sen kuvaamaan matkaan kirjeissään, 

osoittaa, että MYRSKYÄ on pidettävä yhtenä Bengtsin 

pääteoksista. 

MYRSKY I (1904) kuvaa siis erästä taiteilijan itsensä 

kokemaa myrskyisää paluumatkaa Ruotsista. 

Maalaukseen sisältyy voimakas symbolilataus 

itsenäisyydestään rajumyrskyssä taistelevasta isän- 

maasta. Tämän poliittisen taistelutahdon Bengts 

on saanut kytkettyä myrskyn repimään veneeseen 

ja sen miehistöön. Teos on myös taiteellisesti ansiokas: 

vyöryaaltojen valtava koko ja voima on 

saatu esiin loivasti kaarevin, diagonaalisesti kulkevin 

vedoin, joiden rytmiin myös ahdingossa 

purjehtiva vene on joutunut sopeutumaan. Tuulen 

riepottelemat purjeetkin mukautuvat aaltojen 

vellovan kuohunnan suuntaisiksi. Taivaalta 

tuleva piiskaava saderyöppy hyökkää vielä venettä 

vastaan vasemmalta. Isänmaa on todellisessa 

hädässä. 

Palanderin talon freskot – avioituminen ”Ainon” 

mallin kanssa 

Etsiessään töitä Bengts oli mennyt Tampereella 

tapaamaan varatuomari Verner Palanderia ja hänen 

vaimoaan Viiviä, jonka hän siis tunsi Ruoveden 

ajoilta. Palander palkkasikin Bengtsin ensin 

hirsitalojen piirtäjäksi, kuten edellä mainittiin, 

ja sitten huhti-toukokuussa 1904 tekemään sei- 

26


Molemmat freskot ovat tuhoutuneet, mutta niistä 

on olemassa luonnoksia. Freskotekniikkaan 

Bengts oli tutustunut jo Kalelassa ja Pariisin freskoja 

maalatessaan sekä sittemmin Italian-matkallaan 

1901, jolloin nimenomaan luostareiden ja 

kirkkojen freskot olivat olleet hänen mielenkiintonsa 

kohteina. Bengts tarvitsi mallin AINOON ja 

sai siihen suostuteltua vastahakoisen nuoren oriveteläistytön, 

Erika Mäkisen. Huonosti 

suomea puhuvan Bengtsin ja hämäläistytön 

välille syttyi romanssi, joka johti 

avioliittoon vuonna 1906. Muistoksi tapaamisesta 

taiteilijalle jäi öljyluonnos 

AINO, JOUKAHAISEN SISKO (1904-05), 

herkkä kuvaus unelmoivasta tytöstä aitan 

hirsiparruun nojaamassa sekä VIIVI 

PALANDERIN ATELJEE TAMPEREELLA 

(1904-05), jossa taiteilija on hallinnut 

hyvin tilan- ja valonkäsittelyn. Palanderin 

ateljeen seinämaalauksista on edelleen 

paikallaan, seinälevyn takana, KA- 

LEVALAINEN TYTTÖ TUOHIVIRSUISSA. 37 

Aino, Joukahaisen 

sisko 1904-05. 

(cat. 92) 

nämaalauksia uuteen jugendpalatsiinsa. Viisikerroksisen 

talon pohjakerrokseen tuli maalata freskoja 

ja ylimpään kerrokseen, jossa Viivi-rouvalla 

oli ateljee, seinämaalauksia. Kalevalainen maailma 

oli Suomen taiteessa ehkä jo hieman haalistumaan 

päin, mutta Bengts eli vielä Pariisin jälkimainingeissa 

tai ehkä Palanderilla oli omia ehdotuksia. 

Joka tapauksessa toteutuneet aiheet ovat 

Kalevalasta: AINO JA AINON ÄITI (1904) ja SEPPÄ 

TAKOO PAJASSA (1904). 

Bengtsin jäämistössä on säilynyt joitakin 

luonnoksia, jotka saattavat olla seinämaalausten 

alkuhahmotuksia enemmän 

tai vähemmän yhtenäisine väripintoineen 

– mahdollisesti Tampereen 

ajalta. Sellaisia ovat mm. TUONELAN 

JOELLA (cat. 1465), SOUTAJAT (cat. 63), 

TUKKIJOELLA (cat. 1244), REKIAJELUL- 

LA (cat. 1456), ”FUURI” (cat. 1467) ja 

PIRTISSÄ (cat. 1466). Palanderin ateljeessa 

tiedetään olleen Bengtsin tekemä 

suuri, kolmatta metriä pitkä seinämaalaus, 

jossa oli tukkikuormaa kiskovat parihevoset. 

38 Akvarelli TUKKIREET JÄÄLLÄ (cat. 1208) ja 

guassi HEVONEN JA REKI (cat. 1202) saattavat olla 

luonnoksia siihen. 

Olisi mielenkiintoista tietää, kohtasivatko Bengtsin 

ja samanaikaisen tamperelaisen taiteilijan, 

Joseph Alasen, tiet jossain. Alasen taustana oli valistunut 

työläiskoti, jossa harrastettiin kulttuuria. 

Hän jätti varman sähköteknikon ammatin ja 

antautui vapaaksi taiteilijaksi kypsässä iässä 1907 

– palaten kotikaupunkiinsa 1908, joten Bengtsin 

Tampereella olon aikana he tuskin ovat tavanneet. 

Alasen aiheet olivat pääasiassa Kalevalasta 

ja hän käytti voimakasta judend-tyylittelyä 

ja pintojen ornamentaalista käsittelyä. Alanen on 

joka tapauksessa tutustunut Bengtsin taiteeseen, 

koska hän piti ensimmäisen näyttelynsä Palanderin 

talon ateljeessa 1910, jossa Bengts oli muu- 

27


Tukkireet jäällä, 

akvarelli. 

(cat. 1208) 

tamaa vuotta aiemmin asunut ja jättänyt sinne 

jälkeensä seinämaalauksia ja freskoja, myös kalevalaisista 

aiheista. Kuten Bengts, Alanenkin piti 

Helsingissä juuri ennen joulua 1911 näyttelyn – 

Kalevala-kuvista. Alanen sai siitä hyvin myönteistä 

palautetta, kuten myös muista näyttelyistään 

Helsingissä, mutta hänellä ei kuitenkaan ollut tarpeeksi 

itseluottamusta ja uskoa omaan taiteeseen. 

Hän kuoli nuorena vuonna 1920 kesken parasta 

luomiskauttaan. 

Kiinnostus samoihin aiheisiin ja esikuviin – van 

Goghin ihailu – sekä osittain samanlainen kohtalo 

yhdistää näitä kahta taiteilijaa – tosin poliittisesti 

he lienevät olleet kaukana toisistaan. Samoja 

aiheita ovat olleet mm. Aino-taru, Pohjolan pidot, 

Mikael Agricola, Väinämöinen, Taivaan valojen 

ryöstö, Sampo-aihe, suomalainen Neitsyt 

Maria sekä työnkuvaukset. Vuosisadan vaihde oli 

meillä monumentaalimaalauksen aikaa, ja myös 

Alanen maalasi isoja seinämaalauksia, vaikka suurin 

osa hänen töistään on pienimuotoisia. Alanenkin 

suunnitteli ryijyjen, seinävaatteiden, lippujen 

ja muiden tekstiilien malleja. 39 – Alasen 

omaperäinen Kalevala-taide löydettiin uudelleen 

suuren Tampereen Jugend -näyttelyn yhteydessä 

1970-luvulla. 

Poliittisen ja taiteellisen toimintansa vauhdikkaassa 

vaiheessa, salaisten kuljetusten loputtua 

myöhäissyksyllä 1904, Bengts perusti John Engelbergin 

kanssa Bengts-Engelberg -nimisen 

maalausliikkeen Helsinkiin. Liikeyritys oli arkkitehti 

Armas Lindgrenin ehdotus. Taiteilijat 

maalasivat mm. teatterikulisseja. Bengts kuitenkin 

luopui osuudestaan jo seuraavan vuoden lokakuun 

alussa, juuri ennen suurlakkoa – luulta- 

vasti kiihtynyt poliittinen toiminta oli siihen 

syynä. 

VUODET 1905-1910 

Avioliiton ensimmäiset vuodet – idealismin ja kuohunnan 

aika 1905-10 

Häämatka oli tarkoitus tehdä karelianistien tapaan 

Karjalaan, mutta suurlakon puhkeaminen 

esti suunnitelmien toteuttamisen. Bengtsillä oli 

onnea avioliitossaan, sillä hän sai ymmärtävän ja 

ihailevan vaimon. Bengtsin tapaisen omalaatuisen 

idealistin ja käytännön asioihin – etenkin taloudellisiin 

– suurpiirteisen väljästi suhtautuvan 

miehen puolisolta vaadittiinkin paljon. Rahapula 

oli lähes jatkuvaa, silti Erika-rouva jaksoi tallentaa 

joka paperilappusen, johon Kalle oli jotain 

raapustanut. Lukuisista Erika-muotokuvista 

tavoittaa kärsivällisen ja rauhallisen ihmistyypin. 

Tyyneyttä tarvittiinkin taiteilijaperheen 

muuttaessa paikasta toiseen. Bengtsit ehtivät asua 

Tampereella, Vaasassa, Helsingissä, Tammisaaren 

Sommarössä, Jyväskylässä, Karijoella, Kristiinassa 

ja lopulta uudelleen Jyväskylässä. 

Ensimmäinen avioliiton aikana tehty maalaus vaimosta 

on luultavasti n. vuonna 1907-1908 syntynyt 

ERIKA BENGTSIN MUOTOKUVA. Näemme siinä 

neutraalia tummaa taustaa vasten kuvatun vakavan 

nuoren naisen. Maalaus on hyvin pelkistetty; 

kaikki mielenkiinto kohdistuu kasvojen ilmeikkääseen 

herkkyyteen. Ensimmäinen tunnettu OMA- 

KUVA (1904-05) syntyi ilmeisesti Tampereella samoihin 

aikoihin kun Bengts tutustui tulevaan vaimoonsa. 

Maalaus esittää nuoren taiteilijan tupak- 

28


Omakuva 1904-05. 

(cat. 19) 

Erika Bengtsin muotokuva 

n. 1907-1908. 

(cat. 126) 

kaa polttelevana lommoposkisena tulisieluna. Kasvoihin, 

etenkin silmiin, on saatu ilmennettyä sitä 

aatteen paloa, suorastaan hurjuutta, mikä täytti 

Bengtsin mielen noihin aikoihin. Oli toiminnan 

ja aktiivisen politiikan aika. Bengts oli siellä missä 

tapahtui, Helsingissä, kuljettamassa aseita ja pitämässä 

yhteyttä aktivisteihin. 

Suurlakon aikana 1905, kun ihmisjoukot olivat 

kerääntyneet Senaatintorille, Bengts oli hakenut 

Säätytalon vintiltä leijonaliput ja kiivennyt kahden 

tuntemattoman miehen kanssa Senaatintalon 

katolle vaihtamaan Venäjän lipun tähän Suomen 

epäviralliseen valtakunnan lippuun. Tapahtumasta 

on hiukan toisistaan poikkeavia versioita. 

Aarno Karimon mukaan, joka oli samassa taiteilijaporukassa 

Bengtsin kanssa seuraamassa tapahtumia, 

Bengts nosti leijonaliput vielä Ateneumin, 

Fennia-hotellin ja yliopiston katoille. Näistä 

Bengts ei itse mainitse mitään. Se oli ensimmäinen 

kerta kun Suomessa valtakunnan lippu 

– vaikkakin vielä epävirallinen – liehui julkisen 

rakennuksen katolla. Ihmiset paljastivat päänsä 

ja riemuitsivat. 40 

Bengts oli kagaalin toiminnassa mukana jo ennen 

suurlakkoa. Hänellä oli koko elämänsä ajan 

selvä poliittinen kanta. Vuosisadan alussa hän 

kuului toimiviin aktivisteihin, vapaussota-kansalaissodan 

aikaan valkoisiin ja sen jälkeen suojeluskunta-aatteen 

miehiin. Ilmentääkö hän taiteessaan 

näitä aatteita? Käyttötaiteessa kyllä, siinä mille 

tahoille hän teki kirjankansikuvia, logoja, jne. 

Heti vapaussodan alettua Bengts alkoi suunnitella 

konekiväärikelkkoja ja hänen piirustuskokoelmassaan 

on mitä mielikuvituksellisimpia apuvälineitä 

sodankäyntiin: jääkiitäjiä, suksipaareja 

jne. Vapaassa ilmaisussa mikään ei paljasta hänen 

yhteiskunnallista näkemystään. Hänen aihepiirinsä 

liikkuu vapaasti milloin köyhässä maalaismummossa 

(SAVUPIRTIN MUMMO, 1933, s. 30), 

milloin säätyläiskodissa (VAALEA OLOHUONE, 

1926, s. 30), mutta kurjuutta hän ei kuvaa. 

Tulee mieleen verrata taiteilija-poliitikko Bengtsiä 

häntä kymmenen vuotta nuorempaan Aarno 

Karimoon. Miehissä on paljonkin yhteisiä piirteitä: 

haaveellinen isänmaa-käsitys, energisyys, 

omapäisyys ja monipuolisuus. Molemmilla oli 

yhtenä taideopettajana ollut Akseli Gallen-Kallela. 

Karimon ja Bengtsin tiet kohtasivat ”vallankumouskeskuksessa” 

– ellei jo sitä ennen – John 

Engelbergin huoneistossa Mikonkatu 2:ssa Helsingissä 

vuosina 1905-06. Siellä pitivät ateljeet- 

29


Savupirtin mummo 1933. 

(cat. 920) 

aan Alpo Sailo ja Karimo ja siellä perustettiin Voima-liitto, 

aktivistien salainen lentävä komennuskunta. 

Bengts asui siellä suurimman osan vuotta 

1905. Karimo kertoo: ”Miestä tuli ja meni ja 

hyvin moni kantoi mennessään pitkää pakettia... 

Kalle oli oikea mies kantamaan raskaita kivääripaketteja 

ja vielä raskaampia patruunalaatikoita. 

Lisäksi erikoisen sopiva lykkäämään niitä käsirattailla 

eri paikkoihin santarmien nenän editse. 

Se poika kun piipunnysä leuassaan, viikset törröllään, 

puku haalistuneena ja isot kengät lintallaan 

lykkäsi toimessaan käsirattaita, ei kukaan 

osannut epäillä mitään.” 41 

Karimo lähti sotilasuralle vapaussota-kansalaissodan 

myötä ja sen jälkeen suojeluskuntapiirin päälliköksi, 

kunnes palasi taiteilijaksi 1927. Hänen 

suuret isänmaalliset kuvateoksensa ”Valkoinen 

armeija” ja ”Kumpujen yöstä” syntyivät tämän 

Vaalea olohuone 1926. 

(cat. 636) 

30


jälkeen. Suurtyö, ”Kuva-Kalevala” ilmestyi vasta 

hänen kuolemansa jälkeen 1953. Hän, kuten 

Bengtskin suunnitteli ja toteutti muistomerkkejä, 

mitaleita, lippuja, koriste-esineitä ja huonekaluja. 

Erona Bengtsiin suunnittelijana on se, että 

Karimo sai ideansa myös toteutettua; häneltä 

suorastaan tilattiin visuaalista suunnittelua erilaisiin 

vasta perustetun isänmaan tarpeisiin, kun 

taas edellisen suunnitelmat jäivät usein paperille. 

Taiteilijana Karimo jäi puolestaan kuvittajaksi, 

jonka työt kiinnittyvät lujasti yhteen aikansa aatesuuntaan. 

Passiivinen vastarinta kulminoitui suurlakkoon 

1905. Sitä seurasi eduskuntauudistus ja rauhallisempi 

jakso. Bengts asui Vaasassa vuonna 1906 

ja suunnitteli huonekaluja Gästrinin puusepänverstaalle. 

Näitä hänen suunnittelemiaan huonekaluja 

on säilynyt suvussa taiteilijan pojan saatua 

niitä itselleen kodin pakkohuutokaupasta 1935. 

Vuosina 1907-08 Bengts dokumentoi yhdessä 

Gabriel Nikanderin kanssa Lounais-Suomen ruotsalaisalueen 

esineellistä kulttuuria Brage- yhdistyksen 

toimesta Paraisilla ja Närpiössä. Vuosina 

1909-13 Bengtsit asuivat Helsingissä, Tampereella 

ja Närpiössä. 

Toukokuussa 1908 Bengts osallistui Taideteollisuusyhdistyksen 

näyttelyyn Ateneumissa. Häneltä 

mukana oli mm. punamusta kansanomainen täkänäryijy 

(” rya väfd i finsk dubbelväf ”). Sen aiheena 

oli hauska eläinkuva ja teksti ruotsinkielisen 

Pohjanmaan kansanlaulusta, joka pohjautuu 

vanhaan Stefanus-legendaan: 

”Staffan var en stalledräng, rider sina fålar fem.” 

Jo ennen debyyttiään Helsingissä 1911 Bengts 

oli löytänyt omimmat aihepiirinsä. Ne kattoivat 

hyvin monipuolisen valikoiman: maisemat, työnkuvaukset, 

sisäkuvat, satama-aiheet ja henkilökuvat. 

Hän sijoitti maisemiin ja työnkuvauksiin 

mielellään eläimiä. Motoksi hänen kaikkiin kuvauksiinsa, 

joissa on ihmisiä, sopisi: ”Tehdään 

yhdessä!” Naiset ja miehet tekevät yhdessä raskastakin 

työtä, kuten ojankaivuu. 

VUODET 1911-1915 

Värien esiin murtautuminen – ensi esittäytyminen 

Helsingissä 1911 

Poliittisesti levoton aika näyttää vaikuttaneen uudistavasti 

koko taide-elämäämme. Gallen-Kallela, 

joka oli paennut modernismia aina Afrikkaan asti, 

palasi 1911 Suomeen huomatakseen, että modernismi 

oli rantautunut tännekin. Seuraavana vuonna 

1912 tapahtui modernismin läpimurto. Ensinnä 

nuoret taiteilijat siirtyivät puhtaiden sekoittamattomien 

spektrisävyjen käyttöön. Yleisesti pyrittiin 

pois värittömästä ja raskaasta maalaustyylistä. 

Taiteessa tapahtui paljon lyhyessä ajassa: Tyko 

Sallisen uudenlaista estetiikkaa pursuva, ennennäkemätön 

luomiskausi vuosina 1910-1911 ja puhtaan 

paletin kannattajien lukuisat yksityisnäyttelyt 

samoina vuosina. Nähtiin mm. Finchin, Thomén, 

Järnefeltin, Halosen, Enckellin, Rissasen, Oinosen, 

Collinin, Ruokokosken ja Cawénin puhtaan 

värin näyttelyt. 42 Bengts liittyy samaan avant garde 

–joukkoon vuoden 1911 yksityisnäyttelyllään, 

jossa hän esittäytyy selkeästi neoimpressionistina. 

Bengtsien elämä oli rauhoittumaan päin. Poliittisessa 

tilanteessa, jolla aina oli voimallinen vaikutus 

Carl Bengtsin mielialaan, oli saavutettu 

tasapainotila – yleinen äänioikeus oli toteutunut 

ja itsenäisyyshaaveita oli ilmassa. Perhe vietti kesän 

1911 Porvoon maalaiskunnassa kumpuilevassa 

kulttuurimaisemassa. Miellyttävä ympäristö 

vauhditti uusia väri- ja tekniikkakokeiluja. Voimakkaat, 

kirkkaat värit, pyörivät siveltimenliikkeet 

ja viivamaiset vedot tulivat kuin yllättäen 

näihin kesän 1911 töihin. Juuri tuolloin monet 

muutkin taiteilijat kokeilivat puhtaita värejä ja 

väriefektejä. Bengtsin uralla ei ole toista vaihetta, 

jolloin hän olisi ollut niin kiinni aikansa tyyliilmiössä. 

Myöhemmin hän palasi vanhaan tyyliinsä 

eikä halunnut enää olla osana modernismia. 

Hän alkoi suorastaan kaihtaa uudistuksia, 

mutta nyt, ’Kiialan kesänä’, hän oli avoin uusille 

vaikutteille ja pystyi ottamaan vastaan uuden radikaalin 

tekniikan. Hän eli elämänsä parhaita 

vuosia, ja sekin selittää tätä vapaata ilmaisua. 

31


Ojankaivajat n. 1908. 

(cat. 127) 

Jokimaisema 1909. 

(cat. 128) 

32


Kesän 1911 teoksista ensinnä pistävät silmään 

uudella tekniikalla toteutetut, upeat OMAKUVA 

(1911) ja KIIALAN KARTANON MAILLA (1911). Molemmista 

heijastuu huikea, optimismin täyttämä 

tulevaisuuden usko. OMAKUVA kylpee auringossa: 

taiteilija siristää silmiään lierihattu päässä, valo 

ja varjot ovat maksimaaliset, värit puhtaat ja kirkkaat. 

Teos näyttää maalatun nopeasti; karheat siveltimenvedot 

ovat kauttaaltaan näkyvissä saaden 

kasvot näyttämään ahavoituneilta, raikkaassa 

maalaisilmassa uurastaneilta. Luonnon läheisyyttä 

korostaa vielä yksivärinen ruohonvihreä tausta. 

Maalauksesta henkii taiteilijan varmentunut itsetunto. 

Teos on kuin neoimpressionistien ohjelmanjulistus. 

Mistä Bengts sai kansainvälisen otteensa? 

Hänen on täytynyt nähdä van Goghin 

maalauksia, ainakin kuvia niistä. 

KIIALAN KARTANON MAILLA on ’kuivemmin’, piirrosmaisin, 

vedoin maalattu kuin OMAKUVA. Pitkien, 

voimakkaiden siveltimenvetojen välissä 

näyttää olevan tyhjää kangasta. Väriviivat myötäilevät 

kumpuilevaa maastoa; ne luovat tilaa, niin 

että katsoja voi aistia laakson muodot. Suorin 

viivoin on hahmoteltu vain talot ja kaukaiset 

kuusimetsät, kaikki muu aaltoilee. Hattupäinen 

mies seisoo mäellä kirves olalla suoraan katsojaan 

päin. Tämä on kulttuurimaisemaa ja elinvoimaa: 

viljavia peltoja, asuintaloja peltojen kyljessä, metsäisiä 

rinteitä, järvi. Maa on täynnä voimaa, miehenkin 

energia näyttää tulevan maasta. Maisema 

ja ihminen ovat sopusoinnussa. 

Oriveden vanha 

käräjätupa 1907. 

(cat. 114) 

33 

Sisäkuva 

ulkorakennuksesta 1898. 

(cat. 9)


Puhtain värein on maalattu myös KESÄINEN PIHA, 

TAPANILA (MOSABACKA) (1911) ja AURINGON KYL- 

PY (1911), jossa alaston nainen kätkeytyy heleänkirkkaaseen 

luontoon. Sen sijaan samanaikainen 

VILJANKORJUU (1911) on tehty perinteisin 

murretuin värein. Uutta sen sijaan on, että koko 

työ on saatu aaltoilemaan viivojen voimakkaan 

lainehdinnan avulla. Joissakin tämän vuoden töissä 

Bengts on vielä kiinni vanhassa tai jo palaamassa 

entiseen luonnonmukaiseen väriskaalaansa 

– riippuen siitä onko nämä maalaukset tehty 

ennen vai jälkeen Kiialan kesän: PUNAPUKUINEN 

NAINEN ISTUU MUNKKITUOLISSA (1911), TARVAS- 

PÄÄ RAKENTEILLA (1911) ja KUN LAPSET NUKKUVAT 

(1911?). 

Itsevarmuutta saanut Bengts piti ensimmäisen 

yksityisnäyttelynsä Helsingissä City-pasaasissa 

Mobilian huoneistossa vuoden 1911 joulukuussa 

ja saikin erinomaiset arvostelut. Sillä oli suuri 

merkitys, koska tuolloin arvostelut saattoivat olla 

todella kriittisiä, toisin kuin nykyisin. Oli tapana, 

että kriitikko etsi yksityiskohtaisesti virheet 

ja höyhensi tarvittaessa taiteilijan – varsinkin 

aloittelijan. Huiputkaan eivät säästyneet joskus 

melkoisen kovalta kohtelulta. Bengts oli vienyt 

Bengtsin perhe Porvoon mlk:ssa v. 1911. Vas. Eero Bengts, Kaisu Tähtinen, 

Liisa, Erika ja Carl Bengts. 

tähän Helsingin näyttelyyn uusimpien töiden lisäksi 

valikoiman vanhempia maalauksia ja piirroksia 

sekä tempera-, lasimaalaus- ja puuveistotöitä. 

Edvard Richterin mielestä ”Taiteilija osoittautuu 

nimittäin etenkin wiimekesäisissä maisemamaalauksissaan 

sangen pystywäksi ja tawallaan omaa 

suuntaansa edustawaksi maalariksi.” 43 Hufvudstadsbladetin 

arvostelija, nimimerkki ”A.M.T.”, 

toteaa, että vaikka Bengts on toiminut jo pitkään, 

hän on suurelle yleisölle aivan tuntematon nimi. 

Mutta nimi, joka ei enää jää varjoon! On kyseessä 

merkittävän taiteellisen lahjakkuuden ensimmäinen 

virallinen esiintyminen. Näköpiirissä on, 

että hän tuota pikaa tulee valtaamaan hyvän paikan 

taiteessamme. Olosuhteet ovat vaikuttaneet 

siihen, hän jatkaa, ettei taiteilijalla ole ollut tilai- 

34


Kiialan kartanon mailla 1911. 

(cat. 141) 

35


Omakuva 1911. 

(cat. 144) 

suutta tutustua ulkomailla modernin taiteen pyrkimyksiin, 

joista useimmat hänen ikäisensä ovat 

saaneet jo kauan hyötyä. Eikä hänellä aikaisemmin 

ole ollut mahdollisuutta asettua yleisön eteen: 

liian suuri itsekritiikki on kai ollut voimakkain 

motiivi tähän epänormaalin pitkään eristäytymiseen. 

Niinpä kävijä yllättyy, kun näkee, mihin 

tuloksiin hänen opintonsa ovat johtaneet. Hän 

on monipuolinen sanan parhaassa merkityksessä 

ja käsittelee erilaisia teknisiä välineitä silmiinpistävän 

varmana. Hänen piirustuksensa ovat mallikelpoisia 

samoin monet akvarellit, ja öljytyöt 

todistavat resursseista maalausteknisessä puolessa 

– on kyseessä synnynnäinen väritaiteilija. Maalausteknisten 

ongelmien ratkaistu mustuttaa joskus 

van Goghin leikkiä väriputkiloilla. Lopuksi 

arvioija kiteyttää Bengtsin taiteellisen luonnekuvan: 

hän on ensi sijassa totuudenetsijä, toiseksi 

kertoja, tunnelmaihminen ja runoilija. 44 

Uuden Suomen nimimerkki ”K.L.” on lähes yhtä 

kiittävä: 

”Bengts, ruotsalaisen talonpojan poika Pohjanmaalta, 

on elänyt muista wallan erillänsä koti- 

36


Kesäinen piha, 

Tapanila 1911. 

(cat.157) 

Viljankorjuu 1911. 

(cat.151) 

37


Auringon kylpy 1911. 

(cat.158) 

seudullansa ja sitten jossakin Porwoon tienoilla 

aherrellen itseksensä ja käyden ainoastaan 

silloin tällöin pääkaupungin taidenäyttelyjä 

katsomassa. Waikka tällainen eristyminen 

epäilemättä woi olla haitallinen taiteilijan 

edistykselle, woi siitä sentään olla hyötyä 

hänen taiteensa alkuperäisyydelle. Alkuperäisyyttä 

onkin taiteilijalla melkoinen määrä 

usein kansanomaisessa aihewalinnassa, enimmäksensä 

tunnollisessa, warmassa piirustuksessa 

ja uudemmissa luomissa myöskin wärityksessä 

ja wärisiwelyssä. 

Wiime wuosien luomissa näemme hänen 

noudattawan siksi uudenaikaista wäritystapaa 

että katsojan on waikea uskoa ettei taiteilija 

ole ollenkaan liikkunut ulkomailla. Neoimpressionistisissäkin 

tauluissansa pysyy 

Bengts werrattain itsenäisenä toisten taiteili- 

Tarvaspää rakenteilla 1911. 

(cat.170) 

38


Carl Bengts maalaa 

Sommarössä 1914. 

”Mennään maalaamaan”. 

39



maalauskopissaan 

Sommarössä. 

Heti Mobilian näyttelyn jälkeen, tammikuussa 

1912 Bengts vei lähes samansisältöisen näyttelyn 

Turun Taidemuseoon. Nimimerkki ”Lbg” arvioi 

Åbo Underrättelser -lehdessä, että värivaikutelmat 

paljastavat, että taiteilija on tietoinen uusista 

moderneista vaikutteista. Esim. TIILENPOLTOS- 

SA (cat. 153) hän on saanut aikaan todella loistavan 

efektin. Parhaisiin kuuluvat myös TAKKATU- 

LEN ÄÄRESSÄ (”FRAMFÖR BRASAN”) – sen tulenloiste 

on illusorinen. Muotokuvista mainittakoon 

ISÄN KUVA, muutama OMAKUVA ja puuleikkausreliefi. 

Lopuksi nimimerkki toteaa, että meillä on 

edessämme taiteilija, joka kauan sitten on päässyt 

lapsenkengistään. Näyttely antaa runsaat lupaukset 

tulevaisuudelle. Ei ole enää syytä pysyä 

piilossa, vaan päinvastoin astua esiin. 46 

Suomenkielisellä puolella Turun Sanomissa nimimerkki 

”Ferdinand” (Weikko Puro) oli kriittisempi: 

”Hänellä on sommittelijan tärkeä kyky 

ja hallitsee hän piirustuksellisen kiinteyden joissakuissa 

maalauksissaan... Maalauksellinen waisto 

ja herkkä väritunne eivät kylläkään ole hänen 

vahvoja puoliaan...”. ”...ei kertaakaan ole päästy 

siihen mihin edellytyksiä olisi ollut.” 47 Melko 

tyrmäävää verrattuna muihin kriitikoihin! 

Tähän kauteen kuuluu muutamia herkullisia 

henkilökuvia, kuten MATKATOVERI (1912, s. 42), 

harmaapartaisen herrasmiehen rintakuva, joka 

on maalattu nopeasti junamatkalla, välillä Pasila-Malmi. 

Bengtsillä oli maalaustarvikkeet yleensä 

aina mukanaan, joten hän pystyi tekemään 

tällaisia pikakuvia – tässä tapauksessa henkilöstä, 

joka oli vihastunut huomatessaan joutuneensa 

kuvatuksi. 

jaimme luomiin nähden. Hänen wärinsä eiwät 

näissä suoranaisesti muistuta esim. Enckellin, Sjöströmin, 

Thomén, eiwätkä edes Gallen-Kallelan 

wärejä. ... Kaikissa tapauksissa on tätä hra Bengtsin 

erityisnäyttelyä, joka antoi meille kuwan hänen 

taiteellisesta kehityksestänsä 90-luwun loppuwuosilta 

alkaen, pidettäwä warsin ansiokkaana.” 

45 

Kokonaisuutena voidaan sanoa debyyttinäyttelyn 

jälkeen, että Bengts oli melko lyhyessä ajassa 

– ottaen huomioon hänen toimintansa aktivistina 

– saavuttanut taiteessaan tason, jolla pysyminenkin 

oli vaativaa. – Hän alkoi tietoisesti etsiä 

omia aiheita, omaa tietä... Kesällä 1912 hän teki 

matkoja Keski-Suomessa Päijänteelle etsiäkseen 

vanhoja savupirttejä. Niistä alkoi tulla hänelle 

’elämää suurempi’ asia. 

Velat alkoivat painaa nuorta perhettä. Syksyllä 

1913 Bengts koetti päästä eroon alituisista muutoista 

ja rahahuolistaan ostamalla tilan Tammisaaren 

Sommaröstä. Sitä – Sommarö Gårdia – 

hänen oli tarkoitus alkaa viljellä yhdessä veljensä 

Oscarin kanssa. Alku näytti lupaavalta. Bengts 

alkoi maalata oikein toden teolla. Mutta siihen 

hänen energiansa näyttääkin menneen, koska 

pian oli todettava, etteivät veljekset saaneet tilaa 

kunnolla tuottamaan. Sen sijaan syntyi jotain 

40


Oscar nojaa lapioon Sommarössä 1914. 

(cat.213) 

41


Matkatoveri 1912. 

(cat.179) 

Kun lapset nukkuvat n. 1911. 

(cat.171) 

42


Proomua lastataan 1914. 

(cat.225) 

muuta ainutlaatuista: värikausi jatkui intensiivisenä. 

Värit sulautuivat yhteen ja syvenivät kylläisiksi, 

yhtenäisemmiksi pinnoiksi. Siveltimen ’pidennetyt 

täplät’, viivamaiset vedot näyttäytyvät 

nyt alempien väripintojen päällä ja mukana on 

myös tasaisen värin alueita. OSCAR NOJAA LAPI- 

OON SOMMARÖSSÄ (1914) kertoo kaunopuheisella 

tavalla Sommarön idealisteista. Näemme valkoiseksi 

rapatun talon tyytyväisen pienviljelijän; 

näyttää siltä, että keväturakka on tehty, nyt odotetaan 

satoa. Taustalla puiden takana häämöttää 

Sommarö Gårdin talo. Väripaletti on edelleen 

aika lailla puhdas, kaksi tummansinistä varjoa juovittaa 

aurinkoista näkymää; toinen on taiteilijan 

oma varjo oikealla ja toinen Oscarin. ’Pitkillä täplillä’ 

luodaan jälleen mielikuvaa tilasta. 

Sommarön kauden parhaimmistoon kuuluvat 

vielä värikylläiset kesämaisemat (SS. 44-45) SOM- 

MARÖ GÅRDIN PIHA (1913), VANHA TALO (1914), 

NÄKYMÄ RANTAAN SOMMARÖSSÄ (1914), BRANTTEN 

(1914), KEVÄT SOMMARÖSSÄ (1914, s. 143), ja 

PUU RANNALLA (1914, s. 3). Väripaletti on näissäkin 

pehmentynyt verrattaessa Kiialan kauteen. 

Värit hehkuvat silti täyteläisinä, varjot ovat syviä 

ja maaperän elinvoima käsin kosketeltavaa, kuten 

muissakin Sommarön töissä. Mikään näistä 

maisemista ei kertaa edellisten ratkaisuja; jokainen 

on käsitelty eri tavoin, omana probleemanaan. 

BRANTTEN poikkeaa eniten muista sekä niukan 

väriskaalansa vuoksi että siksi, että siinä voi 

aavistaa jo pintaornamenttikuvioinnin valtaavan 

yhä enemmän tilaa, mistä tuli myöhemmin yksi 

Bengtsin tunnusomaisista piirteistä. 

Henkilökuvista erikoisimpia tältä kaudelta on 

Eero-pojasta maalattu rintakuva POIKA (1913, s. 

46), joka on jonkinlainen muunnelma Kiialan 

kauden OMAKUVASTA. Sinipukuinen ja -lakkinen 

lapsi siristelee silmiään vasten aurinkoa. Tumma 

varjo kulkee kaulalta olkapäälle. Siveltimenvedot 

eivät näy niin selvinä kuin OMAKUVASSA, muotoilu 

on plastisempaa ja värialueet tasavärisempiä. 

Ote on syntetistinen. Pelkistyksessään teos 

rinnastuu helposti Helene Schjerfbeckin vastaaviin 

henkilökuviin. 

43


Sommarö Gårdin piha 1913. 

(cat.203) 

Brantten 1914. 

(cat.218) 

44


Näkymä rantaan 


(cat.215) 

Vanha talo 1914. 

(cat.214) 

45


Poika (Eero Bengts) 1913. 

(cat.195) 

Erika Bengts poimii marjoja 


(cat.223) 

46


Tourujoen silta talvella 1912. 

(cat.172) 

Talvinen joenmutka 1914. 

(cat.208) 

47


Henkilösommitelmissaan Bengts etsi jatkuvasti 

uusia kuvakulmia ja mielenkiintoisia valaistusolosuhteita. 

Usein mallina oli vaimo Erika, kuten teoksessa 

ERIKA POIMII MARJOJA SOMMARÖSSÄ (1914, S. 

46). Maalaus on varmaankin tarkoitettu luonnokseksi 

johonkin myöhempään teokseen – tai se on 

jäänyt kesken. Erikan kumartunut hahmo tarkastelee 

jotain kämmenessään olevaa, ehkä marjaa. 

Malli itse on kertonut pelänneensä käärmeitä maalausta 

tehtäessä. Naisen asento on luonteva ja teos 

sulavasti maalattu. Värit ovat tummempia ja lähempänä 

luontoa kuin muissa Sommarön töissä. 

Kuvakulma on erikoinen, Bengts on luonut tilan 

siten, että takaa näkyy Sommarö Gårdin talon katonharjaa 

ikään kuin yläviistosta nähtynä. Katsoja 

viedään ensin naishahmon viereen ja seuraavassa 

hetkessä hän on kiitämässä katon yli. 

Satama-aiheet alkoivat kiinnostaa taiteilijaa jo 

Tammisaaressa. Myöhemmin niistä tuli hänen 

leipälajinsa. PROOMUA LASTATAAN (1914, s. 43) 

-maalauksessa taitava sommittelu pitää aiheen 

koossa: alukset on kiinnitetty toisiinsa ja satamarantaan 

ja ne peittävät horisontin lähes kokonaan. 

Sommarön kautena Bengtsin ilmaisu varmistui ja 

syveni eikä taiteilija enää keskittynyt tekniikan hiomiseen 

– se näytti jo olevan hänen hallinnassaan. 

Helppous ja vapautuneisuus luonnehtivat parhaita 

töitä. Uutena tekniikkana Bengts alkoi Sommarössä 

kokeilla grafiikan tekoa. Hän oli tehnyt 

muutaman etsauksen ja ehkä yhden kuivaneulatyön 

ennen tätä. Nyt hän innostui niin, että otti 

osaa Strindbergillä syksyllä 1914 järjestettyyn 

”graafillisen taiteen” näyttelyyn. Mukana olivat 

kaikki ajan tunnetut grafiikantekijät Gallen-Kallela, 

Järnefelt, Edelfelt, Thesleff, Parviainen jne. Sekä 

Helsingin Sanomien että Hufvudstadsbladetin arvioijat 

pitivät Bengtsin töitä hyvinä. Edvard Richterin 

(HS) mielestä Bengts oli ”erittäin ansiokkaasti 

edustettu miehekkään wahvoilla ja hienoaistisilla 

töillä, jotka tietääkseni eiwät aikaisemmin ole olleet 

näytteillä, mainittakoon ennen muita SUITIAN 

LINNA, TAKKAWALKEAN ÄÄRESSÄ, KERITSIJÖITÄ. 48 Ainakin 

kaksi jälkimmäistä aihetta on samoja, joita 

taiteilija käsitteli myös maalauksissaan. 

Ensimmäinen maailmansota puhkesi ja Bengtsit 

etsivät ehkä siltä turvaa muuttamalla vuoden 

1914 lopulla Jyväskylään parturimestari Ollilaisen 

taloon Vapaudenkatu 57:ään. Kaupunkiin 

heitä houkuttelivat perhesiteet. Myöhemmin sukulaiset 

asuivat Vapaudenkadun päässä, paikassa, 

jonka ikkunasta oli maalaukselliset näkymät 

Tourujoelle. Niitä taiteilija tuli usein ikuistamaan. 

Seuraavan vuoden alussa Carl pestautui Parviaisen 

tehtaalle Säynätsaloon piirtäjäksi ja suunnittelijaksi. 

Vakinainen työ ei kuitenkaan tyydyttänyt 

Bengtsiä ajan mittaan. 

Bengts alkoi tänä ensimmäisenä Jyväskylän kautenaan 

kiinnostua yhä enemmän talvisista aiheista. 

Hän oli jo aikaisemmin Jyväskylässä käydessään 

maalannut appivanhempiensa kotoa käsin 

TOURUJOEN SILTA TALVELLA (1912, s. 47) -teoksen, 

jonka aiheesta muodostui hänelle myöhemmin 

yhä uusien inspiraatioiden lähde. TALVISIA 

PUITA (1914) –maalauksessa paksusta, pehmeästä 

lumesta muodostuu koristeellinen viivarytmi. 

Kesällä 1915 Bengts maalasi Laukaassa. Pienessä 

siellä syntyneessä RÖSSIN KUJASSA (1915) kulminoituvat 

taiteilijan luontainen sommittelutaito ja 

osuva – tässä suorastaan mestarillinen – värinkäyttö. 

Nopeat siveltimenvedot pääsevät RÖSSIN 

KUJASSA oikeuksiinsa. Maisema on Laukaan pitäjän 

Leinolan kylästä ja esittää kruunun torpan 

Rössin kujia. Violetinharmaat riukuaidat johdattavat 

katsojaa etualalta kujaa myöten taloryhmään, 

jossa kaivonvintti vie katseen kuvan keskelle, 

ilta-auringon valaisemaan aidanpätkään. 

Tämänkin työn Bengts joutui vaihtamaan ruokaan, 

kuten kävi monen muunkin. Jyväskylän 

kaduilla harppoi usein tuttu näky: Bengts taulukääröt 

kainalossa. RÖSSIN KUJA joutui Kansankeittiön 

omistaja Kustaa Koskiselle. 

Kokonaan toisella tekniikalla on Laukaassa maalattu 

viehättävän intiimi JUHANNUSSAUNA (1915, 

s. 155). Punapukuinen saunanlämmittäjä on juuri 

kumartumassa matalasta oviaukosta ulos, vihdat 

riippuvat valmiina ulkoseinustalla. Työ on maalattu 

pehmein vedoin, luonnosmaisesti. Bengts 

48


Talvisia puita 1914. 

(cat.204) 

Rössin kuja 1915. (cat.240) 

49


Mustalaistyttö 1915. 

(cat.273) 

Satu siitä suuresta 

Haikutuvasta 1915. 

(cat.283) 

50


Matonpesijöitä Tourujoella 

1915. 

(cat. 271) 

Nuottakotia 

talvimaisemassa 1915. 

(cat. 272) 

51


teki aiheesta useita toisintoja myöhemmin. – 

Ehkä MIES JA RIIHI (1915, s. 143) -teoskin on syntynyt 

Laukaassa. 

Ensimmäisenä Jyväskylän kautena Bengts maalasi 

myös MATONPESIJÖITÄ TOURUJOELLA (1915, 

s. 51) ja ehkä NUOTTAKOTIA TALVIMAISEMASSA 

(1915, s. 51). Jälkimmäinen, kuvarajaukseltaan 

’japanilainen’, on saattanut syntyä myös Laukaassa. 

MATONPESIJÖITÄ on mehevä jokirantakuvaus, 

jossa taiteilija on rohkeasti käyttänyt kahta eri sivellintekniikkaa: 

taustassa synteettistä, toisiinsa 

sulautuvia väripintoja ja edessä viivamaisia ’van 

Gogh -vetoja’ – ja on onnistunut kutomaan yhteen 

paljon yksityiskohtia sisältävän aiheen. Tähän 

aikaan liittyy myös kaunis henkilökuva MUS- 

TALAISTYTTÖ (1915, s. 50). Malli oli Bengtseillä 

apulaisena. Maalaus on esimerkki taiteilijan sommittelusilmästä 

parhaimmillaan: mallin kasvot ja 

käsi on sijoitettu vinottain kuvatilaan, muu osuus 

hahmosta sulautuu yksiväriseen tummaan taustaan, 

ja silti – huolimatta tausta-alueen suuresta 

koosta – aihe täyttää tilan. 

SATU SIITÄ SUURESTA HAIKUTUVASTA (1915, s. 50) 

liittyy taiteilijan korkealentoisiin ajatuksiin runonlaulajien 

mausoleumista, Urhojen Kummusta. 

Siellä voisi olla tällainen suuri, muinaisruhtinaan 

savupirtti POHJOLAN TUPA, jolla nimellä teos 

myös tunnetaan. Taiteilija on saanut tuvan näyttämään 

jättimäisen pitkältä seinänvieruspenkkien 

ja pitkien pöytien avulla. Hän vie katsojan 

tuvan perälle kahden etualalta tuvan sisään astuvan 

ihmishahmon kanssakulkijana. Lattialankutkin 

suuntautuvat suggeroivasti katoamispisteeseen 

jonnekin peräseinän tienoille. Joitakin soihtuja 

näkyy kauempana, mutta tila saa pääasiallisen 

valonsa pienistä räppänäaukoista oikealla. 

Bengts käytti aina mallia; tähänkin fantasia-aiheeseensa 

hänen on täytynyt tutkia niukan valon 

heijastumista matalaan, pimeään tilaan, niin luonnonmukaisesti 

valo näyttää käyttäytyvän. 

Nyt, neljän vuoden kuluttua debyytistä, oli aika 

järjestää toinen suuri yksityisnäyttely Helsinkiin. 

Se pidettiin Strindbergin Taidesalongissa marraskuussa 

1915, ja siinä oli mukana 93 teosta, etupäässä 

aivan viimeisten vuosien tuotantoa. Ainakin 

ELONLEIKKUU (1915, s. 154),VAIMONI (1915, 

s. 189), jossa Erika istuu sivukuvana korituolissa, 

JUHANNUSSAUNA (nimellä SAUNATYTTÖ, S.155), 

VANHA TALO (1914, S. 45), MYRSKY (S. 26) ja PUH- 

DETÖISSÄ (ilmeisesti PUHDETYÖ PÄÄSKYN TUVAS- 

SA, 1900, s. 19) olivat Strindbergin näyttelyssä. 

Huomattavasti muita korkeammat hinnat taiteilija 

oli merkinnyt kahdelle viimemainitulle, mikä 

osoittaa, että hän arvosti niitä erityisesti. Muutamat 

työt, kuten VAIMONI eivät olleet ollenkaan 

myytävänä. 

Näyttely sai taas kriitikot kirjoittamaan siitä laajasti. 

Hufvudstadsbladetin kriitikko otti esille taiteilijaan 

yhä selvemmin liittyneet ongelmat. Hän 

kysyy: Mihin Bengts pyrkii? Väriongelmat kiinnostavat 

häntä, mutta mielenkiinto on niin jakautunut 

eri tahoille, että hän ei voi kiinnittyä 

mihinkään suuntaukseen. Hän ei ole aivan tavallinen 

taiteilija. Hänessä on levon ja keskittymiskyvyn 

puutetta, mutta samalla hän käy rehellistä 

taistelua ja etsii väsymättä omaa ilmaisuaan. 

Bengtsin näyttely kuuluu arvostelijan mielestä 

kuitenkin ”sesongin parempiin”. 49 

Uuden Suomen arvioija kiittää Bengtsin harvinaista 

monipuolisuutta ja rohkeaa omaperäisyyttä, 

mutta valittaa näyttelyn kirjavaa vaikutusta. 

Hän toteaa, että Bengtsin taiteen pääviehätys on 

siinä, että se kuvastaa itsenäistä ja riippumatonta 

persoonallisuutta, olivatpa hänen ilmaisukeinonsa 

kuinka epätäydelliset tahansa. Bengts on hänen 

mielestään täysverinen taiteilijatemperamentti: 

hän katselee ihastuneena maailmaa ympärillään. 

Kaikkialla, hämyisessä savupirtissä, missä lapset 

lukevat kirjojaan pärevalkean loimussa tai ukkosilmassa 

... kaikkialla, niin luonnossa kuin ihmiselämässä 

taiteilija huomaa jotain kaunista, joka 

kannattaa kiinnittää kankaalle. Tämä välitön suhtautuminen 

luontoon ja ihmiselämään, tämä yhtaikaa 

ihasteleva ja ihmettelevä silmä, on Bengtsin 

vahva puoli. Hänen heikkoutensa ja vaaransa 

piilee siinä, että mielijohteet, äkkiä kuohahtavat 

tunteet saavat hänet kokonaan valtoihinsa. 50 

52


Fredrik J. Lindström mainitsee 

Valvojassa Bengtsin ”viivamaneerista” 

ja että ”hän sillä osaa 

saada erittäin kauniita ja voimakkaita 

valoja värivaikutelmia 

aikaan...” 51 ja toteaa, että 

Bengts on vielä puhtaitten värien 

ystävä – muut olivat jo jättäneet 

ne. 

Ilta-aurinko 

Peninkylässä 1916. 

(cat. 295) 

Töiden moninaisuus ja niistä 

välittyvä levottomuus olivat 

ominaisuudet, joista kriitikot 

halusivat antaa huomautuksen. 

He näyttävät olleen hämillään 

taiteilijan suunnasta. Bengts ei 

luultavasti itsekään tiennyt 

mitä hän etsi, hän vain maalasi 

maalaamisen ilosta. 

VUODET 1916-1927 

Takaisin Pohjanmaan rannikolle – Karijoen ja Kristiinan 

aika, retket Suupohjan seudulla 

Väliaikaisen Jyväskylän kauden jälkeen Bengtsit 

muuttivat vuonna 1916 takaisin Etelä-Pohjanmaalle, 

ensin maanviljelijöiksi kauemmaksi merestä, 

Karijoen Peninkylään. Siellä maalaaminen 

kyllä sujui, mutta taloudelliset syyt pakottivat perheen 

muuttamaan pienempään mökkiin vuokralle 

Myrkyn kylään. Vuosien 1916-17 teoksista 

ei enää paista edellisten kausien itsevarmuus, ote 

on nöyrempi, seestyneempi. Maalaamisen into 

ja hurjuus ovat poissa. Värisävyt tummenivat nyt 

melkoisesti, ehkä kritiikin vaikutuksesta, ehkä 

yleisen trendin myötä – monet puhtaan paletin 

käyttäjistä olivat alkaneet tummentaa palettiaan 

jo vuonna 1913. Bengtsin aiheina oli olosuhteistakin 

johtuen maalaiselämään liittyviä perinteitä 

ja työtapoja, kuten kaskenpoltto- ja hiilimiiluaiheet, 

rauhallisia laatukuvia maatalousaskareista, 

peltoja jokimaisemia, sukulaismuotokuvia. Taiteilija 

pääsi myös maalaamaan sisäkuvia saunassa 

kylpevistä peninkyläläisistä naisista. 

Tyttö pellolla, 1916. 

(cat. 305) 

53


Hiilimiilu 1916. 

(cat. 300) 

Puhdetöitä 

takan ääressä 1916. 

(cat. 306) 

54


Vuodelta 1917 tunnetaan vain muutamia teoksia. 

Vuosi oli paitsi taloudellisesti vaikea taiteilijan 

perheelle, tietenkin myös ahdistava kansalaissodan 

kehittymisen vuosi. Tosin Etelä-Pohjanmaalla 

ei ollut juurikaan väkivallantekoja, mutta 

työväen ja suojeluskuntaväen välillä oli jatkuvia 

yhteenottoja. Taiteilijan aikaa kului myös poliittisessa 

toiminnassa: hän oli mukana perustamassa 

suojeluskuntia paitsi Närpiöön, myös Karijoelle, 

ja innosti miehiä lähtemään rintamalle. 52 

Bengtsien olohuone 

Kristiinassa. 

(cat. 1110) 

ILTA-AURINKO PENINKYLÄSSÄ (1916, s. 53) -teoksessa 

on sulavasti maalattu rantaniitty tuulessa 

huojuvine ruokoineen. HIILIMIILU (1916, s. 54), 

TYTTÖ PELLOLLA (1916, s. 53), PUHDETÖITÄ TA- 

KAN ÄÄRESSÄ (1916, s. 54) ja VOINKIRNUAJA (1917, 

s. 106) kertovat ennen kaikkea maaseudun töistä, 

mutta taiteilija on samalla etsinyt niistä myös 

esteettistä kerrottavaa ja valo-ongelmia ratkottavaksi: 

hiilimiilun pyörteiset savupilvet ovat herättäneet 

taiteilijan kiinnostuksen viivarytmiin, 

vankkarakenteinen maalaistyttö punaisessa hameessaan 

ja oranssisessa huivissaan kypsänkeltai- 

sen pellon laidalla on puolestaan väri-ilon kohde. 

VOINKIRNUAJASSA ikkunaverhojen takaa kuultava 

kesäillan valo ja naishahmon siluetti hämärässä 

ovat riittäneet haasteeksi taiteilijalle. 

Pimeänkuvaus oli alkanut yhä enemmän kiehtoa 

Bengtsiä. Toivakkalaisessa haikupirtissä maalattu 

PUHDETÖITÄ TAKAN ÄÄRESSÄ ja SAUNASSA (n. 

1916-18, s. 106) ovat esimerkkejä taiteilijan tämän 

vaiheen tummista sisäkuvista. PUHDETÖIHIN 

Hevonen sillalla katselee 

joessa kylpeviä naisia, 

öljyliitu. 

(cat. 1398) 

55


Oscar-veljen luona Nämpnäsissä Närpiössä 1918. Vasemmalta Eero, Berta Lintulahti, 

Erika, Liisa ja Kalle Bengts. 

Kristiinassa 

taiteilija on koonnut takkatulen ääreen erilaisia 

käsitöitä tekeviä henkilöhahmoja samaan tapaan 

kuin kuusitoista vuotta aiemmassa PUHDETYÖ 

PÄÄSKYN TUVASSA (1900) -maalauksessa. Molemmissa 

valolähde, takka, on oikealla ja henkilöhahmot 

ryhmitelty sen ympärille. On mielenkiintoista, 

että kun aiemmassa pääosa oli mieshahmolla, 

nyt dominoivana on kehräävä nainen aivan takan 

läheisyydessä. Ehkä perheen perustaminen 

näiden kahden maalauksen välillä on muuttanut 

taiteilijan arvomaailmaa. Tässäkin teoksessa on 

asetelmallisuutta ja ihanteellisuutta, mutta katsoja 

antaa ne anteeksi atmosfäärin, sommittelun 

ja valon taitavan käytön ansiosta. Näitä taitoja 

taiteilija on tarvinnut varsinkin monissa saunaaiheisissa 

maalauksissaan. Viehättävän hämyisessä 

SAUNASSA-maalauksessa näemme kyykistyneenä 

jalkaansa pesevän naisen, jonka selkäpuolta pieni 

vesihöyryn samentama ikkuna valaisee. 

Karijoelta Bengtsit muuttivat Kristiinaan 1918 

ja asuivat siellä vuoteen 1927. Levottomat vallankumousajat 

Suomessa ja Venäjällä vaikuttivat 

ehkä siihen, että Bengtsit muuttivat Carlin 

kotiseudulle. Taiteilija oli vapaussota-kansalaissodassa 

mukana, mutta oli onnellinen, ettei hänen 

ollut tarvinnut tappaa ketään. Urhojen 

Kumpu muuntui Bengtsin mielikuvissa vähitellen 

Vapaussodan muistomerkiksi. 

Tähän kauteen kuuluvat idylliset katunäkymät 

ja ennen kaikkea satamakuvaukset, joissa kaupungin 

profiili piirtyy horisontissa. Lähes yksinomaan 

meriaiheita syntyi vuonna 1925. Kristiinan Pitkäsilta, 

satamalahti, laivat, veden väreily eri valaistuksissa 

ja purjehtiminen olivat hänen lempiaiheitaan 

merellisessä pikkukaupungissa. Perhe 

asuikin lyhyitä kausia – muutamia viikkoja – 

omassa purjeveneessä ”Jackissa”. Merimaalaukset 

56


syntyivät kuitenkin rannoilta 

käsin, ja vain poikkeuksellisesti 

veneessä. Valo oli edelleenkin 

avainsana. Taiteilija meni aiheisiinsa 

valon kautta. 

Poika ja kanat 1918. 

(cat. 328) 

Henkilökuvauksissa on joskus 

ripaus huumoria, kuten POIKA JA 

KANAT (1918) sekä TYTÖT (1920, 

s. 58) -teoksissa. Edellinen on 

vielä sukua vuosien 1911 ja 

1914 värikausille. Valo ja varjot 

ovat maksimaalisia. Kanat miltei 

hukkuvat keltavihreään taustaan; 

on kuin kesä nielisi koko 

joukon. TYTÖT on sijoitettu lumimaisemaan; 

heidän hahmonsa 

ovat hauskasti kasvaneet yhdeksi; 

he lukevat samasta kirjasta 

tasajalkaa kulkien. Bengts on 

varmaankin kiinnittänyt huomion 

ilmiöön Kristiinan koululaisia 

katsellessaan. 

Välitöinä syntyi kukkamaalauksia. 

KUKKIA LASIMALJAKOSSA 

(1918, s. 60) syntyi tekniikkakokeiluna 

uusilla väreillä. 

Useimmat Bengtsin maalaamat 

kukat ovat joulukaktuksia. Niitä 

hän antoi ystävilleen joululahjaksi. 

Saattaa olla, että maalauksissa PITKÄISEN LEIMAH- 

DUS (1918, s. 150), VENEESSÄ, FANTASIA (s. 59) ja 

ALUKSESTA NOUDETAAN KUOLLUT (1918, s. 59) on 

kaikuja kansalaissodasta. PITKÄISEN LEIMAHDUS, öinen 

salamanvälähdys yksinäisen kaksikerroksisen 

talon juurella, edustaa taiteilijan dramaattista 

puolta. Salamat välkehtivät samaan aikaan myös 

juuri syntyneen isänmaamme yllä. VENEESSÄ, FAN- 

TASIASSA on tapahtunut jotakin mystistä; pimeässä 

veneen perässä seisoo mies vieressään nainen, 

jonka sylissä on vastasyntynyt lapsi – ehkä kuollut. 

Nainen seuraa ihmeissään kajuutasta taivaalle 

nousevia teräväkulmaisia säteitä. Maalauksessa 

on voimakas symbolilataus. Gallen-Kallela oli 

vastaavasti käyttänyt tunnetussa MÄNTYKOSKImaalauksessaan 

samankaltaisia elementtejä jo 

1892. Vielä omalaatuisempi on Bengtsin toinen, 

samantyyppinen asetelma, jossa veneestä noudetaan 

aamuhämärissä ruumista. Nainen ojentaa 

sitä laidan yli jollassa olevalle miehelle. Molemmat 

työt on jätetty luonnosmaiselle asteelle, varsinkin 

jälkimmäinen, joka on vain yhdellä värillä 

maalattu. Kuitenkin juuri se on signeerattu vuodelle 

1918. Symbolistiset tulkinnat ovat vain 

mahdollisuuksia; meillä ei ole tarpeeksi todistusaineistoa 

niiden tueksi. 

57


Tytöt 1920. 

(cat. 401) 

58


Aluksesta noudetaan 

kuollut 1918. 

(cat. 343) 

Veneessä, fantasia. 

(cat. 1024) 

59


Kukkia lasimaljakossa 1918. 

(cat. 331) 

Kukkaruukku ja 

kukkamaljakko n. 1916-17. 

(cat. 379 ) 

Kaktus kukassa, 

ruiskukkia 1934. 

(cat. 927) 

60


Bengts Kristiinan 

työhuoneessaan 

2.4.1923. 

Öinen katu 1923. 

(cat. 497) 

61


Kristiinalainen pihanäkymä n. 1918. (cat. 351) 

Kristiinanlahti Yhteiskoululta. (cat. 1026) 

62


Kristiinankaupunki 1923. 

(cat. 505) 

63


Kristiinan tori 

talvipäivänä 1927. 

(cat. 651) 

Talvimaisema Kristiinasta. 

(cat. 1004) 

64


Kristiinan Pitkäsilta talvella. 

(cat. 1007) 

Kristiinankaupungin siluetti kirkontorneineen, 

raatihuone ja tori, sen tunnistettavat pihanäkymät 

eri vuodenaikoina ja valaistuksissa sekä erilaisten 

tapahtumien näyttämönä tarjosivat loputtomasti 

aiheita Bengtsille. ÖINEN KATU (1923, s. 

61) tuo väistämättä mieleen van Goghin. Kaksikerroksinen 

valaistu rakennus näyttää pullistuvan 

kadulle päin, katuvalot luovat surumielistä 

tunnelmaa yksinäiselle kadulle. Staattisuuden vastakohtana 

levottomat yöpilvet ja viereisen talon 

heittovarjo seinustalla antavat aavistaa elämän vääjäämättömästä 

kulusta. – Talo on tunnistettavissa; 

se oli majatalo ja leipomo, jota piti rouva Säilä 

Itäisellä Pitkäkadulla. 

KRISTIINANKAUPUNKI (1923, s. 63) on kauneimpia 

Bengtsin kaupunkinäkymistä. Ilta-auringon 

viimeiset säteet osuvat valkeaan raatihuoneen torniin 

keskellä. Etualalla on Bengtsille tyypillisesti 

merta, rannan miltei kubistisesti järjestäytyneet 

vaaleat rakennukset heittävät kuvajaisensa siihen. 

Maiseman kruunaa tummansininen kumpureunainen 

pilvi taustalla, mikä antaa näkymälle jotenkin 

keskieurooppalaisen leiman. KRISTIINAN 

TORI TALVIPÄIVÄNÄ (1927) on toteutettu jännittävän 

syntetistisesti väripintoja yhdistäen ja voimakkaasti 

pelkistäen. TALVIMAISEMA KRISTIINASTA kuvaa 

tuoreesti ja vapautuneesti pihanäkymää talvipäivänä. 

TYTÖT KRISTIINANLAHDELLA -maalauksessa (s. 66) 

kaksi vaaleisiin kesäasuihin sonnustautunutta tyttöä 

poseeraa vastavaloon asettuneelle taiteilijalle. 

Bengts käyttää naishahmojen kuvauksessa usein 

vastavaloa, jolloin hän saa paremmin heidän herkkyytensä 

esiin. Niin tässäkin. 

65


Tytöt 

Kristiinanlahdella. 

(cat. 1014) 

Perheen asuessa ”Jack”-laivalla isällä oli poikkeuksellisesti 

maalaustarvikkeet mukanaan. Syntyi 

kuvia eri valaistuksissa, useita myös yöllä lähes 

säkkipimeässä. Purjeveneellä ei lähdetty avomerelle, 

vaan oltiin turvallisesti rantojen tuntumassa. 

Joskus käytiin Siipyyssä asti, jossa oli maalauksellisia 

aiheita. 

Bengts oli jonkin aikaa taideopettajana Kristiinassa. 

Yksityisopetustakin hän antoi, muttei ottanut 

maksua, vaan päin vastoin antoi avustusta oppilailleen. 

53 Hän piti Vaasassa ison näyttelyn vuonna 

1920 esittäen yli 200 työtä. Niistä suurin määrä 

oli piirustuksia, joissa taiteilija esitteli rakennussuunnittelua 

sekä ideoita huonekaluiksi ja 

muiksi käyttöesineiksi. Rahan ansaitsemiseksi 

Bengts järjesti 1925 suuret arpajaiset, joissa joka 

arpa voitti. Kaikki liput saatiin myytyä, ystävät ja 

tuttavat avustivat Kristiinassa, Vaasassa ja Jyväskylässä. 

Säilynyt arpajaisluettelo oli yksi avaindokumenteista, 

kun taiteilijan pojanpoika Antti Bengts 

lähti aikanaan jäljittämään isoisänsä teoksia – toki 

sukuselvityksiä ja muuta salapoliisityötä oli tehtävä 

olan takaa ennen kuin taulujen olinpaikkoja 

alkoi selvitä, sillä ne olivat useimmassa tapauksessa 

ehtineet olla jo monen omistajan hallussa. 

66


Tyttö ja vene. 

(cat. 1165) 

”Jackin” kannella 

päivällä 1925. 

(cat. 618) 

67


Kristiinan vanha 

hautausmaa. 

(cat. 984) 

Vanha puu Siipyyn kirkkomaalla, 

pastelli 1925. 

(cat. 595) 

Kaloja 1925. 

(cat. 588) 

68


Sanomalehteä lukeva 

nainen 1925. 

(cat. 587) 

Välillä taiteilija lähti ulos Kristiinankaupungista 

pitemmille maalausmatkoille maaseudulle, Suupohjan 

alueelle. Maalauksia syntyi eteläpohjalaisista 

tuvansisustoista, maisemista ja henkilöistä 

Jurvassa, Teuvalla ja Kauhajoella. Kristiinan aikaan 

kuuluvat myös pyöreät puu- ja kipsireliefit, 

joissa Bengts käytti osittain samoja aiheita kuin 

maalauksissaan. 

Suupohjan matkoillaan Bengts tutustui laajasti 

suomenkieliseen väestöön. Vieläkin joissakin paikallisissa 

kodeissa, joissa taiteilija yöpyi, hänet 

muistetaan, ja varsinkin silloin, kun hän on jättänyt 

seinille muistoja itsestään. Jurvassa hän viipyi 

Sipilän talossa pitemmän aikaa kahtena kesänä 

maalaten opettajaperheestä muotokuvia, mutta 

innostui kuvaamaan myös erikoista jurvalaista 

järvikortteen keruuta osittain kuivatulta Jurvanjärveltä. 

Komeimpia saavutuksia näiltä matkoilta 

on Kauhajoella maalattu ÄESTÄJÄ (1924, 

s.153). 

Runonlaulajien mailla Virossa vuonna 1922 

Kalevala-seuran stipendillä Alpo Sailo ja Bengts 

tekivät hedelmällisen kansatieteellisen keräys- ja 

maalausmatkan Viroon Setumaalle ja Muhuun 

yhdessä A.O. Väisäsen kanssa kesällä 1922. Väisänen 

keräsi kansantietoutta Viron Kirjallisuusseuran 

laskuun ja taiteilijat tekivät piirroksia, 

maalauksia ja veistoksia. Matka oli luonteeltaan 

enemmän tallentava, mutta Bengtsille myös tuottoisa 

taiteellisessa mielessä. Hän käytti virolaisissa 

maisemissa ja sisäkuvissa kirkkaampia värejä 

kuin kotimaassa tuohon aikaan, johtuen myös 

virolaisnaisten värikkäistä kansanpuvuista. Runonlaulajat 

olivat hänen pääasiallisimmat maalauskohteensa, 

mutta hänellä ei ollut kovin paljon 

mahdollisuuksia maalaamiseen, koska apuraha 

velvoitti tekemään kansatieteellisiä piirustuksia. 

Keskisuomalaisen arvostelija näki Bengtsin 

virolaisissa sisäkuvissa ”unelmoiwat pirtit runoja 

kuiskiwine tummine soppineen”. 54 

69


Virolainen maisema, 

Setumaa 1922. 

(cat. 456) 

Lauluemot pöydän 

äärellä 1922. 

(cat. 473) 

70


Kumpulan pihalla 1930 vasemmalta Erika, Liisa, Kalle leikkii Viira-koiran kanssa, 

Berta Lintulahti, Raffu Jurvelius ja lapset Erkki ja Leena. 

VUODET 1927-1934 

Keski-Suomeen: Kumpulan ja Tourujoen idyllit 

Ensi kosketus Keski-Suomeen ja Jyväskylään oli 

tapahtunut vuosina 1914-15. Bengts oli silloin 

löytänyt Laukaan Leinolan kylän suuret haikutuvat. 

Syynä lopulliseen Jyväskylään muuttoon 

olivat lähinnä taloudelliset syyt. Pohjanmaa ei 

ollut taiteilijalle kovin ystävällinen paikka; ostavaa 

taideyleisöä oli liian vähän. 

Luova ja rauhallisempi aika koitti, kun Bengts 

osti vuonna 1927 Jyväskylän liepeiltä Kuokkalan 

Jokivarresta kauniilla korkealla mäellä sijaitsevan 

ison Kumpulan talon, josta oli komeat näkymät 

Pohjois-Päijänteelle ja Jyväsjärvelle. Alakerran 

entisestä koulusalista taiteilija sai ihanteellisen 

ateljeen. Keski-Suomeen liittyy hänen seestynyt 

kautensa värikylläisine maisemineen ja henkilökuvineen. 

Taiteilija eristäytyi nyt enemmän ulkomaailmasta. 

Kumpulassa ja sen ympäristössä riitti aiheita 

loputtomiin. Nyt syntyi paljon sisäkuvia perheelämästä. 

Bengts näki ne kuitenkin usein ennen 

kaikkea valon kuvauksen probleemeina. Kumpulan 

puolipyöreä porrashalli, laaja parveke, tapahtumat 

portaissa ja avarat näkymät järvelle ja joelle 

saivat moninkertaiset tallennuksensa Kumpulan 

vuosina. Monet tunnelmalliset työt syntyivät 

iltalampun tai kynttilän valossa häärivästä kotiväestä. 

Myös vuodenaikojen vaihtelut Touru- ja Äijälänjoella 

on ikuistettu Bengtsin kankaille. Usein on 

sama kohta joesta, esimerkiksi Tourujoen pyykkituvan 

maisema kuvattu eri säillä ja tunnelmissa. 

Äijälänsalmella, pehmeässä kesäyössä lipuvien 

laivojen välkkyvät valot herättivät myös hänen 

maalausintohimonsa. Kumpulan ajan työt 

ovat hallittuja, väriltään lämpimiä, joskus hämyisiä 

ja intiimejä. Bengts kulki maalausvälineet 

mukanaan myös vierailuilla, jolloin syntyi maalauksia 

useista jyväskyläläiskodeista. Yömaisemat 

Jyväsjärven rannalla, tuttavien valaistut talot yön 

pimeydessä olivat aiheena monissa maalauksissa. 

71


Joki. 

(cat. 1143) 

Saunassa, akvarelli 1931. 

(cat. 830) 

72


Sokea soittaja Kumpulan 

rappujen edessä 1927. 

(cat. 669) 

73 

Liisa Bengts pöydän ääressä 

Kumpulassa 1927. 

(cat. 657)


Odottava I 1927. 

(cat. 680) 

Laiva yössä 1931. (cat. 812) 

Kumpulan pöydän ääressä 1932. (cat. 854) 

74


Äijälänjoen silta 

rakennusvaiheessa, 

1930. 

(cat. 795) 

Talvi Tourujoen 

varrelta 1926. 

(cat. 644) 

75


Viimeinen kuva Kumpulasta äitienpäivänä 1934. Kalle leikkii Murren kanssa. 

ODOTTAVA (1927, s. 74) on Kumpulan kauden 

parhaita teoksia. Taiteilijan tytär Liisa kurkottaa 

parvekkeen reunalta alas rantaan, jossa näkyy laivaa. 

Bengts on käyttänyt suggestiivista perspektiiviään 

ja saanut parvekkeen näyttämään loputtoman 

pitkältä kuvasyvyyteen päin. Näin katsojan 

silmää viekoitellaan kaukaisuuteen, alas, sinne 

minne odottavakin on luonut katseensa. Ovela 

sommittelu luo kestävän jännitteen; katsojakin 

viedään mukaan odottamaan... 

Oli todellinen vahinko maalaustaiteelle, että 

Bengts joutui talousvaikeuksissaan luopumaan 

Kumpulastaan 1934. Hyväsydämisyydessään 

Bengts ei osannut huolehtia raha-asioista; hän 

antoi töitään lahjaksi ja teki vekseleitä saadakseen 

ruokaa perheelleen. Hän saattoi antaa taulun tiernapojille 

palkaksi, kun rahaa ei ollut. 55 Taiteilija 

sairastui vakavasti samana vuonna kun perhe 

muutti Kumpulasta. 

Bengts kuoli suhteellisen varhain 58-vuotiaana, 

kesken kuulainta, seestynyttä uravaihettaan, Aleksis 

Kiven päivänä 1934. 

Kansanelämää – savupirttien lumoissa 

Lapsuudenkodista perityt talonpoikaiset arvot 

tulivat esiin monella tapaa Bengtsin aiheissa. Otto 

Andersson, joka tunsi Bengtsin hyvin heidän yhteisiltä 

retkiltään, on maininnut, että taiteilijalla 

oli ”aito kansanomainen temperamentti” 56 (”det 

äkta folkliga temperament”). Se on hänen taiteellisen 

tuotantonsa vahva perusvire. 

Bengts löysi savupirteistä kosketuskohdan kansanrunojen 

maailmaan. Niiden hämyssä hän 

vietti elämyksellisimmät hetkensä. Pimeistä nurkista 

hän uskoi haltioiden saaneen alkunsa kansan 

käsityksiin. Hän ihaili hirsien patinaa ja piilukirveen 

iskujen niihin jättämää pintaläikähtelyä. 

Muinaissuomalaisen kulttuurin palvonta 

läheni hänellä uskontoa. ”Pärevalosta lähtevä 

savu on kuin rukous”, hän sanoi tulevalle miniälleen 

Anni Ollilaiselle maalatessaan tätä savupirtissä. 

Päretuli pyrki taivasta kohti, takaisin 

alkuperäänsä ukkoseen. Se oli muinaissuomalaisten 

uhrituli. 

76


Talvinen Tourujoki 1926. 

(cat. 641) 

77


Savupirtin poika 1928. 

(cat. 726) 

Eero-poika oli isän mukana sekä Metsolahden 

Pottilassa että Lapinkankaalla Toivakan rajoilla. 59 

He myös yöpyivät niissä. Taiteilija kertoi usein, 

kuinka hyvä ihmisen on niissä olla. Eivät edes 

silmät kärsineet savusta, joka aaltoili ilmavirrassa 

tukan rajassa. Hän oli sitä mieltä, että hänen näkönsä 

heikentyminen – vasen silmä oli lähes sokea 

vanhempana – alkoi erään metsäpalon sammutustöiden 

yhteydessä Isojoella vuonna 1916. 

Ensimmäisen kerran hän astui savupirttiin kesällä 

1912, Päijänteen rannan tuntumassa. 57 Näistä 

haikutuvista tuli hänelle loppuelämäksi jonkinlainen 

kiintopiste. Sanomalehtihaastattelussa hän 

selvittää suhdettaan savupirtteihin vuonna 1933: 

”Keski-Suomessa oleskeleminen on ollut minulle 

ainutlaatuinen elämys ja se, mitä siellä olen saavuttanut, 

on minulle erikoisen kallisarvoista.... Siellähän 

olen tavannut varsinaisen suomalaisen savupirttikulttuurin... 

se on antanut taiteelle erikoisen 

paljon. Onhan äärettömän tunnelmallista istua 

mustan savupirtin nurkassa ja siellä pimeydessä 

maalata laatukuvaa. Kun pienestä ikkunasta 

aurinko siivilöityy sisään ja ylhäällä pirtin katossa 

leijailee savu, siinä syntyvät valojutut ovat niin 

antoisia, että sen parempaa maalaaja tuskin tavoittaa. 

Siinä vasta valon salaisuudet selviävät.” 58 

Savupirttien ihailu on samalla taiteilijan romanttista 

paluuta menneisyyteen. Hän kirjoittaa Kumpulasta 

sukulaiselleen Närpiöön:”Kyllä on enemmän 

musiikkia ja runoutta siinä kun istuu talviiltana 

päreen valossa puhtaassa savupirtissä ja kuuntelee 

yksinkertaista viuluniekkaa tai kanteleen soittajaa 

tai äitiä joka nukuttaa lastaan – kuin ikuista 

radiota.” 60 (”Nog mera musik och poesi att en vinter 

kväll sitta vid pärtsken i en rent rökpört och hör 

på en enkel fiolspilman eller kantele spelare eller en 

mor som söfver sitt barn – enn den eviga radio.”) 

Bengtsillä oli myös konkreettinen huoli savupirttien 

säilymisestä ja yleensäkin vanhasta rakennuskulttuurista. 

Hän halusi turvata etenkin kotiseutunsa, 

ruotsinkielisen Pohjanmaan rakennuskantaa. 

Hänen mielestään rakentamisessa olisi pitänyt 

siirtyä kovempaan, kestävämpään materiaaliin, 

esim. tiileen. 

Kalevala-aiheet 

Akseli Gallen-Kallelan dynaaminen Kalevala-sarja 

oli voimakkuudellaan ammentanut tyhjiin innostuksen 

kansalliseepokseemme 1900-luvun alkuvuosiin 

mennessä. Aiheisiin herättiin myöhemmin 

uudestaan 1930-luvulla. Sitä paitsi Gallénin 

ympärillä olleiden taiteilijoiden oli vaikea tarttua 

Kalevala-aiheisiin, ne olivat ikään kuin yhteisestä 

päätöksestä varatut suurelle mestarille. 

Kipunoita, 

akvarelli, guassi. 

(cat. 1225) 

Bengts käsitteli kuitenkin muutamia Kalevalaan 

liittyviä teemoja, sellaisia, joihin mestari ei ollut 

koskenut ja täysin eri hengessä, lyyrisyyttä korostaen. 

Hänen suuri LEGENDA-triptyykkinsä ei 

78


Legenda, luonnos keskiosaan 1930. 

(cat. 1471) 

Fantasia. 

(cat. 103) 

Sota valosta. Avaruusveneen perä. 

(cat. 1393) 

79


Lemminkäinen ja Saaren neidot -tekstiilisuunnitelma. 

(cat. 1524) 

80

sisältönsä puolesta kuulu Kalevala-kertomuksiin, 

myyttiseen, romantisoituun menneisyyteemme 

kylläkin. Se kertoo suomalaisten muutosta omille 

mailleen. Ensimmäiset versiot LEGENDASTA 

Bengts maalasi vuonna 1929 eduskunnan suuren 

valiokunnan seinämaalauskilpailua varten. 

Juhlallinen matkue vaeltaa siinä ”saloille sinisille 

paikoille papittomille”, keskeisenä hahmona on 

heimopäällikkö ja hänen vaimonsa, Neitsyt Mariaa 

muistuttava hahmo, pyhä äiti lapsineen. Palvelijat, 

suurilukuinen karja ja eläimet seuraavat 

kulkuetta. 


Varsinaista Kalevala-taidettakin kuuluu Bengtsin 

tuotantoon. Seppä Ilmarisen paja esiintyy 

esim. maalauksessa PAJASSA (1905), joka on mahdollisesti 

esiluonnos Palanderin talon alakerrassa 

olleeseen paja-freskoon. Siinä mieshahmo 

nojaa alasimen päällä olevaan esineeseen jutellen 

oviaukossa olevan nuoren neidon kanssa. Valonkuvaaja-Bengtsiä 

paja-aihe on kiinnostanut 

useimmiten ulkoapäin katsottuna ja pimeässä, 

kuten KIPUNOITA (1908, s. 78) -työssä, jossa ikkunasta 

tuleva valo ja kipinävyö-ornamentti luovat 

surrealistisen tunnelman, samoin kuin pastellityössä 

ÖINEN PAJA, jossa kipinät lentelevät 

ikkunoista. 

Bengts on myös kuvannut, kuten aikaisemmin 

kävi ilmi, POHJOLAN TUVAN ja AINO-TARUN kohtauksia. 

Aino on Bengtsillä nuori herkkä tyttö, ei 

miehen intohimon kohteena, kuten Gallen-Kallelalla. 

Ainon kohtaus äitinsä kanssa on kuvattu 

aukeaan maisemaan, Bengtsin ihannemaisemaan. 

Muutama alkuluonnos aiheesta on jäljellä Palanderin 

talon freskoista (s. 82). 

Kansanrunouden sadunomainen viehätys tulee 

esiin LEMMINKÄINEN JA SAAREN NEIDOT –ryijyluonnoksessa 

– tosin meille on säilynyt vain pieniksi 

ruuduiksi hajotettu, tekstiilintekijän työkappaleeksi 

tarkoitettu akvarelli. Saaren tytöt 

ovat rannalla hyvästelemässä Lemminkäistä, he 

ovat selin katsojaan päin. Lemminkäinen seisoo 

laihana pitkänä hujoppina purrellaan, mastosta 

kiinni pitäen. Taitetut värit ja ääriviivojen ku- 

Pohjolan talo ulkoa. (cat. 1745) 

Pohjolan iso pirtti. (cat. 1749) 

vio muodostavat kauniin ornamenttipinnan. Jos 

vertaamme Bengtsin versiota Aarno Karimon 

vastaavaan, Kuva-Kalevalaa varten tekemään akvarelli-sekatekniikka 

työhön, silmiinpistävintä 

on Lemminkäis-hahmojen erilaisuus: Karimon 

sankari on sotaisa viikinkihahmo, joka seisoo tukevilla 

jaloillaan uhkaavana sotisovassaan. Gallén 

puolestaan ei kuvittanut aihetta; lähimmät 

vertauskohdat löytyvät VÄINÄMÖISEN LÄHTÖ -aiheista. 

Niissä taiteilija ikään kuin asettuu lähtevän 

puolelle: ne on kuvattu veneestä käsin rannalle 

päin. Bengtsillä Väinämöis-hahmoja tapaa 

siellä täällä eri tekniikoilla tehdyissä töissä: hän 

81


Aino ja Ainon äiti. Luonnos 

Palanderin talon freskoihin. 

(cat. 93) 

ratsastaa joen takana poispäin aaveen tapaisena 

ilmestyksenä tai on mukana salaisessa kokouksessa 

muiden joukossa. 

Suhde oppi-isään ja mestariin 

Juuri Gallén oli rohkaissut närpiöläistä suomalaisen 

talonpoikaisaiheiston pariin. Harvinainen 

yhteys oli syntynyt Ruovedellä. Siellä, Gallénin 

taikapiirissä, Bengts vakuuttui kalevalaisesta todellisuudesta 

tässä ja nyt. Gallén oli hänelle, kuten 

monelle muullekin inspiraation lähde, mutta 

mestarin suhteessa Bengtsiin oli myös vangitsevia 

piirteitä. Huolimatta suuresta kunnioituksesta 

Gallénia kohtaan, Bengts halusi myöhemmin 

pysyä kaukana hänestä. Gallénin säteilyyn 

oli vaarallista jäädä. Sen Bengts sai tuntea jo eläessään; 

häntä vertailtiin jatkuvasti Galléniin. 

Pariisissa maailmannäyttelyn freskoja tehdessä 

miesten välit olivat kiristyneet, kuten aikaisemmin 

mainittiin, mutta ne olivat vähitellen palautuneet, 

eivät kuitenkaan enää Ruoveden ajan tasolle. Ensimmäiseen 

pääkaupungissa esiintymiseensä 1911 

Bengts oli saanut rohkaisua Gallénilta. 

Vanhemmiten Bengts halusi ottaa enemmän etäisyyttä 

mestaristaan. Kansallismuseon freskojen 

Gallen-Kallela maalaa 

Korpilahdessa Kovalan 

navetan sillalla 1928. 

(cat. 699) 

82


Gallen-Kallela ja Raitio Kovalan kokkiaitassa 1928. 

(cat. 704) 

Lähde, Korpilahden Kovala 1928. 

(cat. 696) 

83


maalaaminen oli Gallen-Kallelalle tiettävästi kuin 

tervanjuontia, ja hän oli jo iäkäskin ja kasvanut 

ulos koko aatemaailmasta. Hän yritti saada Bengtsiä 

apulaisekseen, mutta tämä ei suostunut, muisti 

luultavasti Juseliuksen mausoleumin rupeaman 

ja tunsi olevansa itsenäinen taiteilija – tuolloin 

jo 51-vuotias. 61 

Kansallismuseon freskojen valmistuttua keväällä 

1928 Gallen-Kallela tarvitsi erämaan rauhaa ja 

lähti Korpilahden Kovalan taloon muutamaksi 

kuukaudeksi mukanaan maisteri Martti Raitio, 

jonka oli tarkoitus kirjoittaa yhdessä mestarin 

kanssa tämän muistelmia. Gallen-Kallela tuli hakemaan 

Bengtsin mukaansa Jyväskylästä; ja taiteilijat 

maalasivat Kovala-aiheita yhdessä, Gallen- 

Kallela pieniä akvarelleja. Bengts viipyi Kovalassa 

useita muutaman päivän jaksoja 62 ja teki siellä 

toistakymmentä työtä; monet mielenkiintoisia 

sekä taiteelliselta että taidehistorialliselta kannalta: 

KAIVON KANNELLA, LÄHDE, GALLEN-KALLELA 

MAALAA KOVALAN NAVETAN SILLALLA ja GALLEN- 

KALLELA ja M. RAITIO KOVALAN KOKKIAITASSA, 

kaikki siis vuodelta 1928. Mainitut työt ovat väritykseltään 

hillittyjä, pehmeitä, sommittelultaan 

ehjiä, kompakteja. Töistä kuultaa varmuus ja 

vuosien tuoma seesteisyys. 

Reino Kovala, joka oli poikanen Korpilahden 

kesässä, on kertonut taiteilijoiden yhteiselosta, 

että Bengtsillä oli tapana keksiä jos jonkinlaisia 

koiruuksia ja käytännönpiloja vanhan professorin 

päänmenoksi. ”Heillä oli tapana maalata tuossa 

vanhassa aitassa ja aitan ovenpielessä oli naula, 

johon Kallela aina löi lakkinsa. Bengts sitten irrotti 

naulan ja maalasi tilalle niin aidon näköisen 

naulankuvan, ettei professorin silmä sitä hämärässä 

erottanut.” 63 Myös Lauri Santtu oli ajoittain 

mukana Korpilahdella. 

Raitio lähti syyskuussa takaisin Jyväskylään, Gallén 

jäi vielä yksin Korpilahdelle ja tuli myöhemmin 

käymään Bengtsien luona Kumpulassa. Siellä 

hän halusi nähdä Bengtsin piirustuksia. Hän selasi 

läpi koko aineiston ja esitti mielipiteensä 

numeroimalla n. 90 luonnosta, joiden hän ajatteli 

olevan näyttelykelpoisia. Ei tiedetä oliko 

Bengts pyytänyt arviota mestariltaan, vai mestaroiko 

hän pyytämättä. Ehkä Bengts oli suunnitellut 

vielä esittävänsä piirroksiaan näyttelyssä. – 

Erika Bengts on kertonut, että tällainen mestarointi 

hänestä, vieressä katsovasta vaimosta, tuntui 

oudolta, mutta taiteilijoiden kesken, opettaja-oppilas 

–suhteessa menettely lienee ollut tavanomainen. 

Olihan Gallénilla ja hänen pohjalaisella oppilaallaan 

toki paljon yhteisiäkin piirteitä. Molemmat 

ihailivat suuresti suomalaista talonpoikaista menneisyyttä 

ja molemmat olivat käsistään käteviä 

monen toimen miehiä, jotka arvostivat kansan 

vuosisatojen saatossa kouliintunutta muotoilusilmää. 

Mutta näkemyksissä oli erojakin. Gallénia 

kiinnosti sankarillisuus ja dramatiikka, poikkeusyksilöt, 

Bengts taas kuvasi yhteisön tyypillisiä jäseniä. 

Bengtsin kalevalaiseen menneisyyteen sijoittuva 

LEGENDA on eeppinen, runsas, hiljaa virtaava 

tarina, kun Gallénin Kalevala-kuvat esittävät näytelmän 

tulisia kohokohtia. Bengts, joka itse oli 

kokenut vaikeita aikoja, halusi nähdä henkilöhahmonsa 

onnellisena ja tyynenä, suorastaan iki-idyllissä. 

Gallén oli kauempana kansasta; hän saattoi 

tarkastella sitä ylhäältä käsin, niin hyvin kuin hän 

tulikin toimeen kansanihmisten kanssa. Gallén oli 

tietenkin havainnut oppilaansa taipumuksen ihanteellisuuteen, 

ja hänen tiedetään kehottaneen 

Bengtsiä kuvaamaan kurjiakin oloja. 64 – Samat 

teemat saavat taiteilijoilla myös aivan eri muodot: 

taiteilijoiden paljon pohtima sielun vapautumiskaipuu 

esiintyy Gallénilla AD ASTRA –aiheena, 

Bengtsillä SOTA VALOSTA –sarjana. Joissakin kirjeissään 

Bengts kertoo toiveistaan lentää vapauteen 

”siivin jotka kantavat läpi ajan ja avaruuden” 65 (”fria 

från dylikt, med vingar som bär genom tid och rymd”). 

Tyylipiirteissä on yhtäläisyyksiä johtuen samoista 

ajan tendensseistä: primitiiviset ainekset, shamanismi, 

itämainen eksotiikka, koristeellisuus... 

Mutta maisemiinsa he hakevat erilaisia kohteita; 

Bengts ei kuvaa erämaata eikä metsänsisustoja. 

Vaikka hän maalaa lähes pilkkopimeitä maisemia, 

niissä on aina ihminen läsnä jossain muodossa: 

84


uhri- tai juhannustulissa, laivojen valoissa merellä 

tai valona ikkunassa. Bengtsin maisema on usein 

avara: peltoja, jokilaaksoja, pihamaita. Johtuisiko 

se pohjalaisesta lapsuuden maisemasta? 

Viimeisen Bengtsin Helsingissä pitämän näyttelyn 

(1929) arvioissa kriitikot ottivat lähtökohdaksi 

hänen ja Gallen-Kallelan opettaja-oppilas - 

suhteen. 66 Ketäpä taiteilijaa tällainen vertailu olisi 

miellyttänyt? Kerran haastattelijan kysyttyä Gallen-Kallelan 

vaikutusta, Bengts ”sanoi noudattavansa 

omia näkemyksiään palettinsa ääressä.” 67 – 

Gallen-Kallelan kuollessa 1931 Bengts lähetti leskelle 

aidosti järkyttyneen ja mestaria suuresti ihannoivan 

kirjeen, jossa hän mm. vertasi opettajaansa 

Leonardo da Vinciin. 68 

Kielimuurin väärällä puolella 

Akseli Gallen-Kallela maalaa Porin freskoja, 

lyijykynä, 1903. (cat. 1324) 

Taiteiljaystävä Albert Gebhard kirjoitti Bengtsin 

omaisille tämän kuoltua: ”Vainaja sekä minä 

olimme molemmat ruotsalaista juurta ja kumpikin 

suomalaisen kansanhengen lumoissa. Ihanteitten 

ristiriita kuitenkin häntä vaivasi enemmän 

kuin minua.” 69 

”Löysin suomalaisen kansan, osan siitä kalevalaisesta 

väestä, johon tietämättäni, vain vaiston avulla 

olin pyrkinyt. Samalla löysin itseni,” Bengts 

on kertonut. 70 Jo nuorena alkaneen suomalaiskansallisen 

innostuksensa vuoksi Bengts oli joutunut 

kärsimään omiensa, ruotsinkielisten, taholta. 

Aarno Karimo kertoo, että jotkut ruotsinkieliset 

eivät enää halunneet kirjoittaa nimiään 

Bengtsin vekseleihin, kun tämä oli leikillään esiintynyt 

Virossa nimellä Kalle Purnu – Alpo Sailo ja 

A.O. Väisänen olivat uudelleen ristineet hänet. 

Bengtsille oli sanottu tylysti: ”Hanki toisia nimiä 

papereihisi, du förbannade Kalle Purnu, isiesi 

pettäjä.” 71 Juttu voi tietenkin olla Karimon 

dramatisointia, mutta se kertoo olemassa olleesta 

kuilusta. 

Akseli Gallen-Kallelan rintakuva, väriliitu. 

(cat. 1431) 

Jyväskylään muuttaessaan Bengts joutui keskelle 

suomalaisuusliikettä. Hän ei kuulunut kielensä 

85


Vene. 

(cat. 1023) 

Majakka, Kaskinen 1934. 

(cat. 945) 

86


Keittiössä, Tuustaipale 1934. 

(cat. 943) 

vuoksi nuorsuomalaisten piiriin eikä ainakaan sen 

kirjallisesti suuntautuneeseen ydinjoukkoon. ”Aitosuomalaiseksi” 

hän kuitenkin itseään nimitti. 72 

Muutenkin Jyväskylän aika oli enemmän oman 

perheen kanssa toimimista, poissa yhteiskunnallisista 

kuvioista. Taiteen tehtävän Bengts käsitti 

kuitenkin hyvin samoin kuin nuorsuomalaiset: 

hän halusi kuvata ympäristönsä ihanteellisena, 

suomalaista omaperäisyyttä korostavana. 

Perhe muuttui Jyväskylässä asumisen myötä suomenkieliseksi, 

vaikka taiteilija ei koskaan oppinut 

kunnolla suomea. Hän sai tuntea Jyväskylässä olevansa 

erilainen, ”fremling i eget land”, kuten hän 

eräässä kirjeessään kertoo ystävälleen John Nylanderille. 

73 Haaveena ystävykset muistelevat vanhaa 

taisteluaikaa ”jolloin kukaan ei kysynyt mitä kieltä 

hän puhui” (”...den gamla kamptiden då ingen frågade 

efter hvilket språk man talade”) 74 

Kieliasioista kysyttäessä Bengts korosti, että hän 

rakasti äidinkieltään ja ruotsinkielistä kotiseutuaan. 

Eräässä kirjeessä Gabriel Nikanderille hän kertoi 

jopa pitävänsä Pohjanmaan rannikon ruotsinkielisten 

rakennuksia kodikkaampina ja siistimpinä 

kuin suomalaisten asumuksia. 75 Monesti hän 

toisti, että halusi pysyä kaukana kieliriidoista. 

Tyylin ja ihanteen etsintää 

Bengts kuului sukupolveen, joka ei enää opiskellut 

taideakatemioissa eikä yksityisissä akatemioissa; 

he olivat itseopiskelleita ja matkustivat lyhyille 

tutustumismatkoille ulkomaille, mutta eivät 

jääneet sinne vuosikausiksi. Omintakeisinta 

Bengtsillä on valon systemaattinen tutkiminen, 

lähtien sen primitiivisimmästä esiintymismuodosta, 

pienestä tulenliekistä ja kipinöistä. Maalaustaide 

on toki yleensäkin paljolti valo-ongelmien 

kanssa painimista. Samoin kuin monet muut ajan 

taiteilijat Bengtskin etsi suomalaista paratiisia. 

Tällainen viattomuuden kaipuu yhdistää hänet 

Ranskan ja Skandinavian esimodernisteihin. 

Bengtsin ura on monivaiheinen. Hän tarttui ensin 

kansalliseen, tyylitteli myyttistä ainesta ja kävi 

läpi värikauden – joka hänellä kesti pitempään 

kuin muilla. Myöhemmin hän otti vaikutteita 

monesta tyylisuunnasta, mm. syntetismistä 1910- 

luvun jälkipuoliskolla, jolloin hän käytti suuria 

yhtenäisiä väripintoja. Bengts ei kuitenkaan liity 

meillä melko yleiseen surumieliseen, cézannelaiseen 

henkistyneen maiseman kuvaajiin, joka vakavana 

ja tummasävyisenä näkyi mm. Nelimarkalla, 

Collinilla ja Kamppurilla. 

87


Kaivon kannella, 

Korpilahden Kovala 1928. 

(cat. 695) 

Närpiön vaarin tyhjä 

keinutuoli 1934. 

(cat. 951) 

Bengts on täysverinen jugend-taiteilija. Kokonaistaideteoksen 

idea, eri taidelajien sekoittuminen 

ja niiden välisten raja-aitojen poistaminen näkyvät 

ennen kaikkea URHOJEN KUMPU -suunnitelmassa, 

Palanderin hirsirakennuksissa ja muissa, 

paperille jääneissä arkkitehtuurisuunnitelmissa. 

Pinta-ornamentiikan korostuminen näkyy yleensäkin 

Bengtsin lahjakkaassa viivan käytössä, usein 

pilvimuodostelmien dekoratiivisissa linjoissa. Japonismiin 

liittyvä linjojen epäsymmetrisyys ja 

vahva liioittelu sommittelussa tulevat esiin monissa 

kompositioissa ja viivan käsittelyssä, esim. 

VENETYTTÖ-maalauksessa. Levottomat pyörteet ja 

viivojen leikki kuuluvat jugendin perusilmaisukeinoihin 

ja myös Bengtsin taiteen olennaisiin 

piirteisiin. Joissakin kukkamaalauksissa näemme 

Bengtsin viivan kiemurtelevan loputonta kierrettään. 

Uneksija ja kokeilija – toteutumattomia suunnitelmia, 

idealistin haaveita 

Päällimmäiseksi on mainittava kolme suurta toteutumattomaksi 

jäänyttä aihepiiriä; ensimmäiseksi 

suunnitelmat useiden kirkkojen sisätilojen 

koristamiseksi seinämaalauksin, toiseksi monumentaalinen 

LEGENDA-triptyykki ja kolmanneksi 

taiteilijan lempiajatus, josta hän kertoi kaikille 

Käynti maan alle Urhojen Kumpuun. (cat.1718) 

88 

Luminen katto. (cat. 997)


ystävilleen: se oli maan alle rakennettava URHO- 

JEN KUMPU, Kalevala-talo, Pohjolan pirtti. Näillä 

nimillä ja hieman eri muodoissa eri aikoina hän 

kutsui jatkuvasti kehittelemäänsä ajatusta salaisesta 

piilotemppelistä. Piirroksia tästä kansallisesta 

monumentista syntyi kymmeniä. Kuten aiempana 

mainittiin, alun perin sen piti olla mausoleumi, 

johon tallennettaisiin runonlaulajien tieto ja 

taito. Idea oli syntynyt Pariisissa, mutta paperille 

se lopullisesti hahmottui vasta 1922. Monumentin 

tarkoitus ja yksityiskohdat olivat muuntuneet 

vuosien kuluessa; Aino-komero oli jäänyt pois ja 

Kalevala-sisällön oli muutenkin syrjäyttänyt Suomen 

itsenäisyyden glorifiointi. Bengts viimeisteli 

osan luonnoksista ja piirroksista niin tarkoiksi, 

että niiden perusteella monumentin rakentaminen 

olisi ollut mahdollista. Lopulta hän myi ne 

Karjalan Sivistysseuralle liikemies Mitron lahjoitettua 

varoja juuri tähän tarkoitukseen. 

Siihen hänellä oli valmis suunnitelma, yksityiskohtaiset 

luonnokset seinäfreskoiksi ja katonkin kasettikoristelu. 

78 Seinäfreskosuunnitelmat ovat jo 

sinällään huomionarvoiset. Freskoja olisi tullut 

neljä; kahden aihe olisi ollut Närpiön kirkon historiasta 

ja kahden muun Närpiön kansanelämästä. 

Vuonna 1931 olivat valmiina jo akvarellit PIIS- 

PA ARVID KURJEN MESSU, PIISPA ARVID KURJEN LAI- 

VAA LASTATAAN (S. 91), SUON OJITUSTA (S.161) ja 

HAUTAUSSAATTUE PELTOMAISEMASSA (S. 256). Hän 

selosti eri ihmisille kirjeissään varsinkin Suomen 

viimeisen katolisen piispan Arvid Kurjen viimeistä 

saarnaa Närpiössä ja hänen hukkumistaan pa- 

Muistomerkeillä Bengts katsoi olevan suurta 

merkitystä oikean puolustushengen virittämisessä 

– samoinhan ajateltiin yleisemminkin vasta 

itsenäistyneessä valtiossamme. Ennen kuin Ilmajoelle 

oli pystytetty Nuijasodan muistomerkki, 

Bengts oli hahmotellut sinne pyöreistä kivistä 

suurikokoisen takajaloilleen nousseen karhun. Samaten, 

Suur-Suomi –idean sisäistäneenä, hän 

suunnitteli Karjalaan ”Suomen vahdiksi” ison kallioon 

hakatun istuvan karhun! Samaa uhmakasta 

idänretkitunnelmaa on joissakin Bengtsin kuvituksissa 

ja yhdessä puureliefissä, jossa ratsukko 

käy idän kotkaa päin. Paljon energiaa Bengts käytti 

Karstulan voiton monumentin luonnosteluun 

– hän näytti piirroksiaan Gallénillekin – mutta 

aie ei toteutunut hänen piirtämänään. 76 

Monissa kirjeissään Bengts ottaa esille Närpiön 

kirkon maalaussuunnitelmansa. Hän kirjoitti sukulaisilleen, 

kunnan päättäjille, aktivistitovereilleen, 

kunnallisneuvos Oskar Nixille ja rovasti K. I. 

Nordlundille suunnitelmistaan. Asia oli hänelle 

hyvin tärkeä. Hän kertoo vuonna 1933 miettineensä 

kotikirkkonsa sisustan uudistamista kymmenisen 

vuotta. 77 Hän haaveili, että Närpiön kirkon 

600-vuotisjuhlia varten sen sisusta uusittaisiin. 

Venetyttö 1920-luku. 

(cat. 777) 

89


komatkalla Ruotsiin. Joku Bengtsin tuttava sai aikaan uutisen 

paikalliseen Kaskö Tidningeniin, jossa näitä suunnitelmia 

selostettiin – seinämaalausten koko olisi ollut 2 x 4 m – 

ja kehotettiin ihmisiä menemään Oscar Bengtsin luo katsomaan 

luonnoksia. 79 

Sota valosta, lentävä vene avaruudessa, 

akvarelli, guassi, tussi. 

(cat. 1245) 

Sota valosta, poika ja tyttö, 

akvarelli, tussi. 

(cat. 1247) 

Myös Teuvan kirkkoa varten hän suunnitteli freskot kuoriin 

1931, ja Jurvan kirkkoon alttaritaulun. Nämäkään 

aikeet eivät toteutuneet. Ei, vaikka hän sai Gallénin kirjallisen 

puoltolauseen Teuvan suunnitelmistaan: ”Suunnitelmasi 

kuuluu minusta omalaatuisimpiin ja hartaimpiin tällä 

alalla. Värisommittelu on herkkä ja hillitty ja samalla tukeva, 

lukuunottamatta vasempaa siipikuvaa... ja suuri vahinko 

olisi taiteellemmekin jos jostain syystä tulisit jättämään 

tämän tehtävän suorittamatta.” 80 

Ainoa kirkollinen toteutunut työ oli Kivijärven kirkon alttaritaulu 

PIETARI HIILIVALKEALLA (1931, s. 220). Sen aihe 

oli lahjoittajan antama, mutta Bengtsille tyypillisesti siinäkin 

keskeisenä elementtinä on nuotion valo, joka muotoilee 

esiin ympärillään olevat henkilöhahmot. Jeesus on 

kuvattu erilleen nuotiosta alttarin yläosaan; hän on kuulusteltavana 

ylimmäisen papin luona, mutta katseellaan hän 

yhdistyy etualalla istuvaan Pietariin, joka juuri kuulee vastapäätä 

istuvalta naiselta: ”Olithan sinäkin siellä?” ja on 

parhaillaan antamassa kieltävää vastausta. Äärimmäisenä 

oikealla on Johannes. Aamu on valkenemassa ja kukko valmiina 

kiekumaan. 81 Bengts on saanut 16 henkilön ryhmän 

pysymään koossa – tulenvalon ja katseiden avulla. 

Kirkollisen aiheen vakavuus on kuitenkin aiheuttanut pientä 

jäykkyyttä Jeesuksen hahmoon. 

Luultavasti lasimaalauksiksi tarkoitetuissa suunnitelmissa, 

luonnossarjassa, jolle jälkikäteen on annettu nimi SOTA VA- 

LOSTA, kerrotaan ehkä Väinämöisestä hakemassa Louhen piilottamia 

taivaan valoja tai taiteilijan kaipuusta jonnekin tavoittamattomiin 

– kuten aikaisemmin mainittiin – avaruuteen, 

kaiken maallisen murheen ulottumattomiin, valona 

päresoihtu suussa ja seurana vain tumma taivas ja tähtivyö. 

Joka tapauksessa aihe jäi lopullista toteutusta vaille. 

Embleemeistä kiinnostunut Bengts laati omat versionsa 

Suomen vaakunastakin. Yhdessä niistä on Suomen vaakunaleijona 

sinisellä pohjalla ja ruusut on korvattu pienillä 

viljalyhteillä. Tätä ajatusta hän on kehitellyt vielä niin, 

että koko leijona on korvattu isolla heraldisella viljalyh- 

90


Teuvan kirkon kuorin 

seinämaalaussuunnitelma, 

guassi 1926. 

(cat. 1489) 

Piispa Arvid Kurjen 

laivaa lastataan, 

akvarelli,guassi 1931. 

(cat. 1498) 

91


”Kunnian kukkuloille”, 

luonnos Gummerukselle 

kirjan kanneksi, 


(cat. 1258) 

”Keski-Suomi 

Suojeluskuntatyössä”, 

kansikuva 1928. 

(cat. 1268) 

teellä. Luultavasti Bengts vierasti ulkomaista eläintä, 

omaan maanviljelykseemme liittyvä motiivi 

oli kotoisempi. Matti Klinge mainitsee ”Suomen 

sinivalkoiset värit” –teoksessaan, että 1920- ja 30- 

luvulla varsinkin aitosuomalaisissa piireissä oudoksuttiin 

Suomen vanhan vaakunan ”vierasmaalaisuutta.” 

82 

Bengtsin verstaasta syntyi loputtomasti suunnitelmia 

– grafiikkaa, exlibriksiä, kuvituksia, tekstiilejä, 

huonekaluja, arkkitehtuuria... Sadoista arkkitehtuuripiirustuksista 

vain suksitehtailija Julius 

Uudentuvan talo ja Alpo Sailon koti on toteutunut. 

Monet tekstiileistä, kuvituksista ja huonekalusuunnitelmista 

sen sijaan ovat realisoituneet. 

Taiteilija kertoi rakennuspiirustuksistaan kaikille, 

jotka vain halusivat kuunnella. Osa on haaveilua 

tai mielikuvitusta, mutta joukossa on jopa 

kilpailuehdotuksiakin. Oli tyypillistä, että kun 

Lallukan miljoonille etsittiin taiteilijoille sopivaa 

käyttöä ja mietittiin heille rakennettavaa taloa, 

Bengtsillä oli jo valmis ehdotus. Joku lähetti sen 

Sakari Pälsille, luultavasti kieltäen tätä mainitsemasta 

piirtäjää. Pälsi julkaisi Suomen Kuvalehdessä 

kuvan Bengtsin piirustuksesta ja selostuksen, 

jossa hän kertoi tästä nimettömän tekijän 

suunnitelmasta. Siihen sisältyi komea päärakennus 

konsertti- ja näyttelysaleineen sekä taiteilijaasuntoineen. 

Päärakennuksen ympärillä oli puolikaaren 

muotoinen piharakennus joka oli tarkoitettu 

kuvanveistäjille (s. 166). 

Kirjeitten kertomaa 

Bengtsin säilyneet kirjeet on osoitettu etupäässä 

nuoruuden ystävälle John W. Nylanderille, mutta 

myös sukulaisille Närpiöön ja Oscar-veljelle. 

Maalauksissa esiintyvää toiveikkuutta tai visuaa- 

92


Kaappikello, tussi 1906. 

Teksti liittyy 

Eero-pojan syntymään. 

(cat. 1537) 

Keltapunainen punottu tuoli, 

tussi 1909. 

(cat. 1541) 

Kolmiomainen tuoli 

(munkkituoli), 

tussi, liitu 1906. 

(cat. 1539) 

Punainen sänky, 

akvarelli. 

(cat. 1553) 

Kolmiopöytä ja -tuoli, 

tussi, värikynä 1909. 

(cat. 1546) 

93


Ratsastajat-täkänä, 

akvarelli 1908. 

(cat. 1503) 

Kuhilaita, 

tekstiililuonnos, akvarelli. 

(cat. 1533) 

94


i hård motsjö kryss –”) ... Veljelleen Oscarille Bengts 

kirjoittaa: ”tämä niinkutsuttu isänmaamme – täynnä 

saaliin kimpussa taistelevia shakaaleja” 85 (”Detta 

såkallade vårt fosterland – fyld av schakaler som 

slås kring bytet”) 

Mattoluonnos, 

akvarelli, tussi 1922. 

(cat. 1504) 

Itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen tarvittiin 

eheyttävää kansallista yhteishenkeä. Sitä Bengts 

olisi kaivannut, mutta sitähän ei poliittisella rintamalla 

saatu. Bengts kärsi tavattomasti puoluepoliittisista 

riidoista. Hän halusi säilyttää ihannekuvansa 

yhtenäisestä kansasta. Hänen kirjeissään 

toistuvat ihanteellisin painotuksin sanat isänmaa 

ja isänmaan pyhä asia. Hän mainitsee kyllä 

monesti, että tämän suuren haaveensa hän oli 

saanut nähdä toteutuvan. 86 Mutta hänellä oli ollut 

nuoruudessaan vielä suurempia yhteiskunnallisia 

haaveita: Yhtenäinen Eurooppa, Euroopan 

Yhdysvallat. 87 

lisen mielihyvän aiheita ei juuri löydy niistä. Kirjeiden 

sävy on surullinen, katkerakin. Vastakohta 

sanallisen ja kuvallisen ilmaisun välillä on yllättävän 

suuri. Materialismin valtaanpääsy, ”kultaisen 

vasikan palvonta”, surettaa toistuvasti kirjeissä. 

Pelko kaiken vanhan arvokkaan häviämisestä, 

henkisyyden alamäki täyttää taiteilijan mielen. 

Jo vuonna 1926 Bengts kertoo, ettei hän enää 

tilaa lehtiä, ei suomalaisia eikä ruotsalaisia, eikä 

käy kerholla lukemassa. Hän valittaa päiviensä 

kovuutta, taistelu vekseleiden lyhentämiseksi on 

tosi vaikeaa. 83 

Mielikuva suurista vastoinkäymisistä toistuu 

kirjeissä:”Koko elämäni on ollut kovaa vastavirtaan 

purjehtimista –” 84 ( ”Mitt lif har ju varit ett helt lif 

Kristiinan kautena hän suunnittelee kirjeessään 

Oscar-veljelle maailmanympärimatkaa ateljee-laivalla. 

88 Vielä Kumpulasta käsin hän haaveilee 

maalausmatkasta laivalla Hollannin rannikolle, 

kertoen Oscarille vanhasta haaveestaan ja kieltää 

kertomasta muille. 89 Vielä kauemmaksi hän lähtisi 

laivamatkalle: Ranskan rannikolle, Välimerelle 

ja Suezin kanavalle, Intiaan, Jaavalle ja sitten 

Amerikkaan. Hän pitäisi pienen näyttelyn 

Amerikassa. 90 

Huumorikin pilkistää joskus kirjeissä. Hän vastaa 

ystävälleen lapualaisten kyyditsemisiä koskevaan 

kysymykseen: ”Kysyt epäsuorasti kyydityksistä 

– no jaa kyllä minä olen vanha kyyditsijä mikäli 

se koskee yhteistä isänmaatamme – Isänmaan san- 

Kivirakennuksen ovi. 

(cat. 1738) 

Suksitehtailija 

Uudentuvan talo. 

95


Pilvimuodostelmia 1931. 

(cat. 810) 

kareita minulla on ollut onni kyyditä – ei pettureita” 

91 (”Du frågar indirekt angående kärrande – nå 

tja en gammal kärrare är jag då det gäller vårt gemensamma 

fosterland – Fosterlandshjältar har jag 

haft lyckan att få kärra – och inga förrädare”). 

Keskeneräinen elämä, keskeneräinen taide 

Aktivistivuosien aatetoverin Aarno Karimon luonnehdinnan 

mukaan Carl Bengts oli mies ”jolle 

kohtalo oli jakanut melkoisen annoksen alkuvoimaa, 

suuret lahjat, hyvän värisilmän, alttiin sydämen 

hyvyyden ja rajattoman epäkäytännöllisyyden... 

Kalle ajatteli aina kaikki asiat suuresti 

ja monumentaalisesti... Valtavat aiheet ja kompositiot 

pyörivät aina hänen mielessään.” 92 

Bengts haki levottomasti aina uusia vaikutteita. 

Taiteilijan täyttäessä 50 vuotta – hän asui vielä 

Kristiinassa – hänestä oli laajahkot kirjoitukset 

Kristiinan Sanomissa ja Helsingin Sanomissa. 

Edvard Richterin kirjoittama artikkeli jälkimmäisessä 

lehdessä oli hyvinkin taiteilijaa arvostava. 

Siitä käy ilmi, ettei Richter ollut ilmeisesti 

nähnyt Bengtsin teoksia vuoden 1915 Helsingin 

yksityisnäyttelyn jälkeen. Taiteilija oli näin 

jäänyt jotenkin tuntemattomaksi, koska oli sen 

jälkeen esiintynyt laajemmin vain maaseutukaupungeissa. 

Sen vuoksi Richter muisteli vielä 

Bengtsin onnistunutta debyyttiä Helsingissä 

vuonna 1911: ”Varsinkin talonpoikaiselämää 

esittävät laatukuvamaiset sisustat, omalaatuiset 

maisemat ja karakteristiset muotokuvat saivat 

kiitosta osakseen. Hänen taiteensa oli tosiaan 

hyvin miehekästä, pontevaa ja rehellistä.” 93 

Bengtsin myöhemmistä uravaiheista pääkaupungissa 

ei tunnuta tietävän juuri mitään. 

50-vuotispäivien tiimoilla Kristiinan Sanomien 

96

toimittajakin kiittelee Bengtsin kansankuvauksia, 

mutta sen lisäksi myös hänen omaperäisyyttään: 

”Kansankuvaus onkin saanut erityisesti eteläpohjalaisessa 

muodossa Bengtsistä omalaatuisen, tulisieluisen 

etevän esittäjän. Hänen interiöörinsä 

ovat parasta mitä kansallisella taiteellamme on 

nykyään osoitettavana... Bengts ei ole kulkenut 

virran mukana... Työn tulokset odottavat vain 

uutta aikaa tullakseen täydellisesti ymmärretyiksi... 

Hänen temperamenttinsa on niin rajua, tekniikkansa 

niin väkevän rohkeaa, värit niin voimakkaasti 

vaikuttavia, että kestää kauan, ennen 

kuin kykenee täysin tajuamaan sellaisen taiteen 

aikaansaannoksia.” 94 


Piirrokset joita Bengtsiltä on jäänyt melkoisesti, 

kertovat välittömimmin taiteilijan omalaatuisesta 

persoonasta. Niissä on tilapäistöitä, arjen tuoksinassa 

syntyneitä, puheen visualisointia, mielikuvituksen 

lentoa, muistumia nuoruuden Pohjanmaalta 

tai kirjallisuudesta tarttunutta aiheistoa tai 

arvoituksellisia juttuja, kuten SIKARATSASTUS (S. 98). 

Suuressa osassa jäljitetään kuitenkin jotain mielen 

pohjalla muhinutta rakennusideaa, esim. haetaan 

systemaattisesti hahmoa ateljeekodille, tarkentaen 

ideaa usein sisätiloihin asti. Piirustusten parhaissa 

tutustumme aivan omaa luokkaansa olevaan piirtäjään. 

Aina kun käsillä oli jonkinlaista jälkeä tuottavaa 

välinettä ja jotain ainesta jolle sen sai tarttumaan, 

syntyi kuvia, joissa viiva eli rajuna, tulisena, 

herkkänä, keskeneräisenä, leikkisänä, mutta ei koskaan 

kuivan akateemisena. 

Pesupaikka. 

(cat. 1126) 

veltimenvedoissa voi aavistaa taiteilijan tulisen käden 

liikeratoja, mutta kaikkinainen ahdistus – se 

mistä hän puhuu kirjeissään – puuttuu hänen kuvallisesta 

näkemyksestään. Hänen taiteensa välittää 

valontäyteisen, eletyn elämän kuvan. 

Kokonaiskuvaksi Bengtsin taiteesta hahmottuu 

kiinnostus ihmisen muokkaamaan maisemaan – 

ja usein ihmisen kanssa – viljapelloilla ja puistoissa, 

laitumella ja satamassa, hautausmaalla ja veneessä, 

pyykkilaiturilla ja ylittämässä jokea, kadulla ja 

tietenkin sisällä kotiaskareissa. Öisten kaupunkija 

satama-aiheitten pehmeät valot kertovat ihmisten 

läsnäolosta myös pimeässä, alituisesta liikkumisesta, 

kulttuurin leviämisestä, ihmisen ja valon 

yhteen liittymisestä. Päinvastainen tendenssi tulee 

esiin töissä, joissa pimeiden sisätilojen yksinkertaiset 

tulen loisteet vievät ajatukset alkukantaisiin 

oloihin, valon syntyyn. Pyörteenomaisissa si- 

Tyttö ja kynttilä 1932. 

(cat. 857) 

97


Mies syöttää hevosia laitumella, piirros. 

(cat. 1415) 

Nainen myrskyssä, piirros. 

(cat. 1416) 

Sikaratsastus, piirros. 

(cat. 1411) 

98


Rantanäkymä, veneitä, akvarelli 1931. 

(cat. 839) 

99


Koirakilpailu, piirros. 

NÄYTTELYT 

1901 Kuopio, yhteisnäyttely 

1902 Kuopio, yhteisnäyttely 

1903 Turku, Turun Taideyhdistys 

1908 Kiertonäyttely Lounais-Suomessa 

kolmessa paikassa yhdessä Otto 

Anderssonin kanssa 

1908 Helsinki, Ateneum, 

Taideteollisuusyhdistys 

1908 Helsinki, Suomen Käsityön Ystävät 

1909 Kiertonäyttely Lounais-Suomen 

rannikkopitäjissä (Kemiö, Västanfjärd, 

Parainen, Nauvo...) 


1909 Helsinki, Suomen Käsityön Ystävät 

1911 Helsinki, City-Pasaasi, I yksityisnäyttely 

1912 Turku, Turun Taidemuseo, 

yksityisnäyttely 

1913 Helsinki, Ateneum, Suomen Taiteilijain 

näyttely 

1914 Helsinki, Strindberg, Graafillisen taiteen 

näyttely 


1915 Jyväskylä, Seminaarin piirustussali, 


1915 Helsinki, Strindberg, yksityisnäyttely 

1916 Jyväskylä, kaupungin kirjasto, 

yhteisnäyttely 

1919 Kuopio, kaupungintalo 

1920 Kristiina, Arbetets Vänner -yhdistys, 


1920 Vaasa, Vaasan Taideyhdistys, 

kaupungintalo 

1920 Vaasa, kaupungintalon museosali, 


1921 Jyväskylä, Kirjastotalo, Suomen 

Nuorisoliiton juhlanäyttely 

1922 Jyväskylä, Gummerus, CB ja J. Heiska 

1923 Kristiina, Suomalainen yhteiskoulu, 


1923 Jyväskylä 

1924 Jyväskylä, Kunnallistalo 

1925 Jyväskylä, Kunnallistalo 

1925 Kristiina, Kristiinan Suomalainen Klubi 

1926 Jyväskylä, Kristilliset taidepäivät, 

seurakuntatalo, yhteisnäyttely 

1927 Jyväskylä, Kunnallistalo, yksityisnäyttely 

1929 Helsinki, Taidesalonki, yksityisnäyttely 

1929 Savonlinna, Taideyhdistys 

1930 Jyväskylä, Toritalo 

1932 Jyväskylä, Kunnallistalo, yhteisnäyttely 

1932 Jyväskylä, Toritalo, yksityisnäyttely 

1935 Helsinki, Messuhalli, Kalevalan 

riemujuhlanäyttely 

1949 Kristiina 

1950 Lahti, Lahden taidemuseo 



1963 Kristiina 

1966 Närpiö 

1973 Tampere, Tampereen jugend, 

arkkitehtuuripiirroksia 

1976 Jyväskylä, Alvar Aalto –museo, CB:n 

100-vuotisnäyttely 

1977 Jyväskylä, Alvar Aalto –museo, Suomen 

itsenäisyyden 60-vuotisnäyttely 

1979 Seinäjoki 

1979 Närpiö 

1981 Närpiö, virastotalo 

1984 Jyväskylä, Alvar Aalto –museo, 

Maailmannavan elämää 

1984 Keski-Suomen museo, Keski-Suomen 

vanhat maalarit 

1984 Keuruun taidemuseo, Keskisuomalainen 

idylli 

1986 Närpiö, ammattikoulu 

1992 Keski-Suomen museo, Keski-Suomen 

Säästöpankin kokoelmat 

1995 Kristiina, Spectra, CB:n ja Thure 

Sundellin muistonäyttely 

2000 Saarijärven museo, Carl Bengts, Jonas 

Heiska ja Urho Lehtinen 

2002 Jyväskylä, Kuokkalan kartano 

2002 Jyväskylä, Jyväskylän taidemuseo, Mistä 

taide on kotoisin? 

2006 Vaasa, Pohjanmaan museo 

2007 Tampere, Tampereen taidemuseo 

100


LÄHTEET 

Suullisia tietoja: Antti Bengts, Jyväskylä. 

Painamattomat: 

Carl Bengts arkisto, Jyväskylä, Antti Bengts (CBA) 

Kirjeitä, lehtileikkeitä, muistiinpanoja, kuva-aineistoa, 

teoskortisto, teoksia (öljytöitä, piirroksia, 

akvarelleja, pastelleja jne.), luonnoskirjoja, 

näyttelyluetteloita, kirjeitä 

John Nylanderin kirje CB:lle 20.12.1930. 

Gallen-Kallelan museo, Espoo (GKM) 

Mary Gallénin kirje AGK:lle 3.7.1899. 

Jean Sibeliuksen kirje AGK:lle, ei päiväystä. 

Victor Westerholmin kirje AGK:lle 26.5.1899. 

AGK:n postikortti Karl Slöörille 29.6.1899. 

Åbo Akademi 

Carl Bengtsin kirjeet John Nylanderille 

CB:n kirje Victor Westerholmille 23.4.1899. 

Valtion taidemuseon keskusarkiston sanomalehtiarkisto 

Tuomaala, Seija, Carl Bengtsin maalaustaide. Pro 

gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopisto / Taidehistorian 

laitos 1990 (päälähde). 

Painetut: 

Aaltonen, Esko, Gallen-Kallelan työt. Uusi Suomi 

21.3.1935. 

Aaltonen, Esko, 1935. Kaksi itsenäisyysmiestä ja taiteilijaa. 

Gallén-Kallelan ja hänen tulisieluisen 

aseenkantajansa Carl Bengtsin ajatuksia ja töitä. 

Hakkapeliitta Juhlanumero 1925-1935. 

28.3.1935. 

Aaltonen, Esko, 1949. Savupirtti; Tynkkynen, Vilho, 

Vihreät liput. Nuorisoseuralukemisto. Suomen 

Nuorison liitto r.y., Porvoo. 

A.B., Målarsläkten Bengts i Närpes. Kaskö Tidning 

20.3.1957. 

A. G-s, Salon Strindberg. Carl Bengts utställning i 

morgon öppen sista dagen. Hufvudstadsbladet 

23.11. 1915. 

A.M.T., Två konstutställningar. Carl Bengts – J. K. 

Kyyhkynen. Hufvudstadsbladet 12.12.1911. 

Anero, Eeva, 1986. Tammerkoski 7/86. 

B., Närpes kyrka som minnesmärke. Kaskö Tidning 

15.3.1933. 

Bengts, Antti, 1976. Carl Bengts 1876-1934. Näyttelyluettelo 

Carl Bengts 100-vuotisnäyttely 4.4.- 

25.4.1976 Alvar Aalto -museo Jyväskylä. 

Carl Bengts 50-vuotias. Kristiinan Sanomat 30.3. 

1926. 

E.A. [Esko Aaltonen], Mestarin oppilaana. Piirteitä 

Carl Bengtsin elämästä. Uusi Suomi 7.5. 

1939. 

Ehrström, Eric O.W., 1932. Gallénin kahden maalauksen 

syntyvaiheet. Kalevalaseuran vuosikirja 

12. Porvoo. 

E.R-r [Edvard Richter], Carl Bengtsin taidenäyttely. 

Helsingin Sanomat 10.12.1911. 

E.R-r [Edvard Richter], Graafillisen taiteen näyttely. 


E.R-r [Edvard Richter], Maalausnäyttelyjä. Matti 

V. Jussari. Carl Bengts. Helsingin Sanomat 

20.4.1929. 

Ferdinand [Weikko Ferdinand Puro] Carl Bengtsin 

näyttely. Turun Sanomat 27.1.1912. 

Finska Konstföreningens matrikel för 1898 med två 

planscher. 1899. Finska Konstföreningens matrikel 

1882-1899. Helsingfors. 

Gallen-Kallela, Kirsti, 1967. Isäni Akseli Gallen-Kallela. 

II osa: Elämää isän mukana. WSOY Porvoo. 

Gallen-Kallela Kovalan aitassa. Suomen Kuvalehti 

25.2.1939. 

Hästesko, Elsa [Elsa Heporauta], Pyrkijä 1923. 

Ilmonen, Anneli, (1973) 1. Joseph Alanen. Tampereen 

Jugend –näyttelyluettelo. Tampereen Taidemuseo 

7.10.-28.11.1973. 

Ilmonen, Anneli, (1973) 2. Kuvataide. Tampereen 


7.10.-28.11.1973. 

Jylhä, Rakel, Carl Bengts – savupirttien maalari. 

Keskisuomalainen 13.12.1959. 

Kalle Löytänän haastattelu. Aamulehti 30.11. 1930. 

Karimo, Aarno, 1936. Miehiä ja miehenalkuja. Porvoo. 

Kivinen, Paula, (1973). Arkkitehtuuri. Tampereen 


7.10.-28.11.1973. 

Kivinen, Paula, 1982. Tampereen jugend. Arkkitehtuuri 

– taideteollisuus. Keuruu. 

101


K. L., C. Bengts’in taidenäyttely (Citypasaasin Mobiliassa). 

Uusi Suomi 17.12.1911. 

Klinge, Matti, 1999. Suomen sinivalkoiset värit. 

Kansallisten ja muidenkin symbolien vaiheista 

ja merkityksestä. Otava. 

Kolkkala, Väinö, Kumpulassa Carl Bengtsiä tapaamassa. 

Hänen uusin työnsä, Kivijärven kirkon 

alttaritaulu. Helsingin Sanomat 7.6.1931. 

Kolkkala, Väinö, Carl Bengts aktivistina ja voimaliittolaisena. 

Keskisuomalainen 13.10.1934. 

Kolkkala, Väinö, Taipaleella tapaamiani 1948. 

Lbg, Carl Bengts utställning. Åbo Underrättelser 

6.1.1912. 

Liipola, Yrjö, 1956. Vaellusvuosiltani. Porvoo. 

Lindström, Fredr. J., 1916. Syyskauden taidenäyttelyt. 

Valvoja. 

Litteratur, konst och konstnärer. Hufvudstadsbladet 

2.9.1901. 

L.W. [Ludvig Wennervirta], Strindbergin taidesali. 

Uusi Suomi 19.11.1915. 

[–o], Gummeruksen taidenäyttely. Keskisuomalainen 

20.12.1922. 

O. A. [Otto Andersson], Hembygdsteckningarna 

på Carl Bengts’ utställning. Åbo Underrättelser 

14.1.1912. 

Okkonen, Onni, 1961. A. Gallen-Kallela. Elämä ja 

taide. Porvoo. 

Parmanen, Eino I., 1939. Taistelujen kirja III. Kuvauksia 

itsenäisyystaistelumme vaiheista sortovuosina. 

Porvoo. 

Ruuttula, Juha-Ville, Kovalan maisematolivat aikoinaan 

taiteilijoiden suosiossa. Keskisuomalainen 

22.5.1996. 

Simpanen, Marjo-Riitta, 1994. Kuvataiteilijoiden 

Keski-Suomi. Maailmannavan elämää. Keski- 

Suomen merkitys suomenkielisen kansallisen 

kulttuurin ja taiteen muotoutumisessa vuosina 

1880-1917. Toim. Marketta Mäkinen. Suomalaisen 

Kirjallisuuden Seura Helsinki Jyväskylä. 

Tirranen, Hertta, 1950. Suomen taiteilijoita Juho 

Rissasesta Jussi Mäntyseen. WSOY Porvoo. 

Valkonen, Markku, Maalari jota historia ei ottanut 

siivilleen. Helsingin Sanomat 25.4.1976. 

Valkonen, Olli, 1973. Maalaustaiteen murros 1908- 

1914. Uudet suuntaukset maalaustaiteessa, taidearvostelussa 

ja taidekirjoittelussa. Jyväskylän 

yliopisto. Jyväskylä. 

Valkonen, Olli, 1985. Värin ja muodon murros 

1908-1932. Suomen taide. Murroskausi. Suomen 

ja maailman taide 4. Porvoo. 

Vallgren, Viivi, 1949. Sydämeni kirja. Elämän muistelmia. 

Porvoo. 

Veräjän Mikko, Savupirttikulttuurin anti taiteellemme. 

Nykyisen taiteen suunta. Pohjanmaa ja taide. 

Vaasa 18.3.1933. 

Taiteilija seisoo savupiipun päällä, 


(cat. 1241) 

102


Lampaita kedolla, pastelli 1924. 

(cat. 574) 

VIITTEET 

1 

John Nylanderin kirje CB:lle 20.12.1930. CBA. 

2 

Aaltonen, Esko, Gallen-Kallelan työt, Uusi Suomi 

21.3.1935. 

3 

Kantaisä Johan Mattson (vaimo: Kajsa Hendriksdotter 

Sax) muutti Öster Yttermarkiin Bengts-nimiseen taloon 

1777 ja osti talon 1782 itselleen (suullinen tieto: Antti 

Bengts). 

4 

Carl Bengtsin muistiinpanot. CBA. 

5 

A.B., Målarsläkten Bengts i Närpes, Kaskö Tidning 20.3. 

1957. 

6 

Hästesko [Heporauta] 1923. 

7 

Tirranen 1950, 91. 

8 

E.A. [Esko Aaltonen], Mestarin oppilaana, Uusi Suomi 

7.5.1939. 

9 

E.A. [Esko Aaltonen], Mestarin oppilaana, Uusi Suomi 

7.5.1939. 

10 

Tirranen 1950, 91; A.B., Målarsläkten Bengts i Närpes. 

Kaskö Tidning 20.3.1957. – Lähteissä on pientä ristiriitaa 

koskien Viktor Dahlbergin neuvoa. 

11 

Tirranen 1950, 89; E.A. [Esko Aaltonen], Mestarin oppilaana, 

Uusi Suomi 7.5.1939. – CB on siirretty alkeisluokalta 

antiikkiluokalle syksyllä 1897 (Finska Konstföreningens 

matrikel 1882-1899, 27-29). 

12 

CB:n muistiinpanot. CBA. 

13 

Bengts 1976, näyttelyluettelo. 

– Tämän artikkelin päälähteinä on käytetty Seija Tuomaalan 

pro gradu –tutkielmaa Carl Bengtsin maalaustaide (Jyväskylän 

yliopisto 1990), Antti Bengtsin isoisäänsä koskevaa 

arkistoa ja hänen suullisia tietojaan. Lähdeviitteitä 

on merkitty vain tärkeimpiin kohtiin. Joitakin Tuomaalan 

lähdeviitteitä on käytetty näkemättä alkuperäistä lähdettä. 

Tällöin viite sisältää tiedon myös Tuomaalan tutkimuksen 

ao. kohdasta. 

14 

Victor Westerholmin kirje A. Gallen-Kallelalle 26.5.1899. 

GKM. (Tuomaala 1990, 8). 

15 

CB:n kirje Victor Westerholmille 23.4.1899. ÅA; Victor 

Westerholmin kirje A. Gallen-Kallelalle 26.5.1899. GKM 

(Tuomaala 1990, 8); CB:n muistiinpanot. CBA. 

16 

A. Gallen-Kallelan postikortti Karl Slöörille 23.6.1899. 

GKM. (Pitäisikö päivämäärä olla 29.6.? Tuomaala 1990, 

9). 

17 


18 

Mary Gallénin kirje A. Gallen-Kallelalle 3.7.1899. GKM. 

(Tuomaala 1990, 9). 

19 

Gallen-Kallela, Kirsti 1967, 206-207. – Kirsti GK kertoo, 

että kyse olisi ollut muutosta Niittysen taloon. 

20 

Jean Sibeliuksen kirje A. Gallen-Kallelalle, ei päiväystä. 

GKM. (Tuomaala 1990, 10). 

21 

Keväällä 1901 CB sanoutui irti Renlundin kuukausituesta. 

Hän ei halunnut elää toisen kustannuksella (CB:n 

muistiinpanot. CBA). 

22 


23 

CB sai Gallénin freskojen maalauksesta ”taideteollisuushallitukselta” 

(”Industri styrelsen”) 1000 mk. (CB:n muistiinpanot. 

CBA). 

24 


25 


26 


27 


28 

CB:n muistiinpanot. CBA. – Samana syksynä oli Kuopi- 

103


ossa vielä kuopiolaisten taiteilijoiden yhteisnäyttely, johon 

CB otti osaa (Litteratur, konst och konstnärer. Hufvudstadsbladet 

2.9.1901). 

29 

Liipola 1956, 37-38. 

30 


31 

Vallgren 1949, 142-143. 

32 

Ilmonen (1973) 2, ei sivunumeroa ( 3. sivu). 

33 


34 

Anero 1986. 

35 


36 

Parmanen 1939, 138-140; CB:n muistiinpanot; piirustuksia 

Raddonista. CBA. 

37 

Kivinen 1982, 128-129; Kivinen (1973), ei sivunumerointia; 

Antti Bengtsin tiedonanto. – Tytöllä on kädet 

samalla tavoin taivasta kohti kuin Gallen-Kallelan AD 

ASTRAN tytöllä. 

38 

Anero 1986. 

39 

Ilmonen (1973) 1, ei sivunumerointia. 

40 

CB:n muistiinpanot. CBA; Karimo 1936, 30-31, 33-45; 

Parmanen 1941,124-128 (Tuomaala 1990, 22); Kolkkala 

1934. 

41 

Karimo 1936, 41. 

42 

Valkonen 1973, 67. 

43 

E.R-r [Edvard Richter], Carl Bengtsin taidenäyttely. Helsingin 

Sanomat 10.12.1911. 

44 

A.M.T., Två konstutställningar. Carl Bengts – J. K. Kyyhkynen. 

Hufvudstadsbladet 12.12.1911. 

45 

K.L., C. Bengts’in näyttely (Citypasaasin Mobiliassa). 

Uusi Suomi 17.12.1911. 

46 

Lbg, Carl Bengts utställning. Åbo Underrättelser 6.1.1912. 

47 

Ferdinand [Weikko Ferdinand Puro], Carl Bengtsin näyttely. 

Turun Sanomat 27.1.1912. 

48 

E. R-er. [Edvard Richter], Graafillisen taiteen näyttely. 


49 

A. G-s, Carl Bengts utställning i morgon öppen sista dagen. 

Salon Strindberg. Hufvudstadsbladet 23.11.1915. 

50 

L. W. [Ludvig Wennervirta], Strindbergin taidesali. Uusi 

Suomi 19.11.1915. 

51 

Lindström 1916, 44. 

52 

Aaltonen 1935, 454. 

53 


54 

[–o], Gummeruksen taidenäyttely. Keskisuomalainen 

20.12.1922. 

55 

Rakel Jylhä, Carl Bengts – savupirttien maalari. Keskisuomalainen 

13.12.1959. 

56 

O. A. [Otto Andersson], Hembygdsteckningarna på Carl 

Bengts’ utställning. Åbo Underrättelser 14.1.1912. 

57 


58 

Veräjän Mikko, Savupirttikulttuurin anti taiteellemme. 

Nykyisen taiteen suunta. Pohjanmaa ja taide. Vaasa 

18.3.1933. 

59 

Rakel Jylhä, Carl Bengts – savupirttien maalari. Keskisuomalainen 

13.12.1959. 

60 

CB:n kirje kotiväelle (sukulaiselle Närpiöön?) Kumpula 

16.3.1931. CBA. 

61 

Gallen-Kallelan sähke Bengstsille 30.6.1926: ”Behöver 

omedelbart eder hjälp vid freskomålning nationalmuseum 

för fem månader telegrafera svar betalt Gallen Kallela”; 

suullisia tietoja Antti Bengts. 

62 

Kovalan ajasta ks. Okkonen 1961, 868-870. 

63 

Juha-Ville Ruuttula, Kovalan maisematolivat aikoinaan 

taiteilijoiden suosiossa. Keskisuomalainen 22.5.1996. 

64 

Gallen-Kallela Kovalan aitassa. Suomen Kuvalehti 25.2. 

1939, s. 300-302. 

65 

CB:n kirje John W. Nylanderille Kumpula 28.12.1927. 

ÅA (kopio CBA). 

66 

[E.R-r] Edvard Richter, Carl Bengtsin näyttely. HS 

20.4.1929. 

67 

Kolkkala, Väinö, Taipaleella tapaamiani 

68 

CB:n kirje Mary Gallen-Kallelalle Kumpula 13.3.1931. 

CBA. 

69 

Albert Gebhardin kirje CB:n omaisille Helsinki 13.10. 

1934. CBA. 

70 

Kolkkala, Väinö, Taipaleelta tapaamiani 

71 

Karimo 1936, 27. 

72 


Hänen uusin työnsä, Kivijärven kirkon alttaritaulu. Helsingin 

Sanomat 7.6.1931. 

73 

CB:n kirje John W. Nylanderille Kumpula 24.12.1933. 

ÅA (kirjekopio CBA). 

74 

John W. Nylanderin kirje CB:lle Oslo 19.12.1933. CBA. 

75 

CB:n kirje Gabriel Nikanderille 

76 

Aaltonen 1935, 454. 

77 

CB:n kirje osoitettu kunnan päättäjälle (”välaktade kommunalman”) 

Kumpula 12.4.1933. ÅA. 

78 

CB:n kirje Kumpula 14.11.1930. ÅA 

79 

B., Närpes kyrka som minnesmärke. Kaskö Tidning 

15.3.1933. 

80 

Akseli Gallen-Kallelan kirje CB:lle Korpilahden Kovalasta 

28.7. 1928. (Kopio CBA). 

81 


Hänen uusin työnsä, Kivijärven kirkon alttaritaulu. Helsingin 

Sanomat 7.6.1931. 

82 

Klinge 1999, 241. 

83 

CB:n kirje Oscar Bengtsille Kristiina 21.1.1926. CBA. 

84 

CB:n kirje kotiväelle (?) Kumpula 16.3.1931. CBA. 

85 


86 

CB:n kirje John W. Nylanderille jouluna 1932. CBA. – 

Kertomukset leijonalipun viemisestä ja salakuljetusseikkailusta. 

87 

CB:n kirje John W. Nylanderille (?) Kumpula 2.11.1929. 

CBA. 

88 


89 

CB:n kirje Oscar Bengtsille Kumpula 1920-luvulla. CBA. 

90 


91 

CB:n kirje John W. Nylanderille 14.11.1930. CBA. 

92 

Karimo 1936, 28-29. 

93 

[E. R-r] Edvard Richter, Helsingin Sanomat 2.4.1926. 

94 

Carl Bengts 50-vuotias. Kristiinan Sanomat 30.3.1926. 

104


”Tvärviggen” (”Vastarannan kiiski”). 

(cat. 1231) 

105


Voinkirnuaja 1917. 

(cat. 320) 

Juhannustulet 1930. 

(cat. 792) 

Saunassa n. 1916–1918. 

(cat. 377) 

106


Peräläjoelta Teuvalta 1919. 

(cat. 358) 

107 

Kortteen keruuta 

Jurvanjärvellä n. 1923. 

(cat. 518)


Kristiinankaupunki 

iltavalaistuksessa n. 1924. 

(cat. 580) 

Puita Skatalta, 

pastelli 1920. 

(cat. 422) 

108


Kovalan aittoja 1928. 

(cat. 702) 

Tavaranjakelua kaupungissa 1907. 

(cat. 111) 

109

Antti Bengts 

Perhekuva Tapanilan (Mosabacka) ajalta 1911-12. Vas. Eero, Erika, Liisa ja Carl. 

110

Carl Bengts ihmisenä 

Muistikuvia ja tallennettua Carl 

Bengtsistä ihmisenä 

ANTTI BENGTS 

AITO IHMINEN 

Carl Bengts oli ihmisenä alkuvoimainen ja lapsenomaisen 

aito. Hän ei näytellyt parempaa kuin 

oli eikä mielistellyt ketään, vaan oli aina oma itsensä 

ja veti huomion puoleensa välittömällä olemuksellaan. 

Hänelle ei merkinnyt mitään, oliko 

henkilö rikas vai köyhä, johtaja vai työmies, kun 

vain asianomainen oli vilpitön. ”Suomalaisen pittä 

olla rehellinen”, hänellä oli tapana sanoa, se oli 

hänen idealismiaan. Epärehellisyyttä hän ei sietänyt 

vähimmässäkään määrässä. Hän puhui suoraan, 

mitä ajatteli ja sen johdosta sai joskus osakseen 

ymmärtämätöntä vastustusta. 

VAKAUMUS 

Bengtsin eettis-moraalisesti korkeatasoinen elämäfilosofia 

oli lähtöisin hänen uskonnollisesta 

kodistaan. Hän toteutti kristillisyyttään käytännön 

elämässään ja taiteessaan. Uskonasioista hän 

ei kuitenkaan juuri puhunut. Eräälle ystävälleen 

hän kirjoitti: ”Oi – Suuri, jospa ymmärtäisimme 

kaikessa hiljaisuudessa olla nöyriä ja kiitollisia – 

... Mutta nautiskelemme helposti siitä että olemme 

parempia kuin muut ja unohdamme helposti velvollisuutemme.” 

1 (”O – store om vi förstode att i 

all stillhet vara ödmjuka och tacksamma – ... Men 

vi njuter så lätt av att vara bättre enn andra och 

glömmer så lätt våra plickter...”) Suhdettaan kirkkoon 

Kalle Bengts selvitti ystävälleen John Nylanderille: 

”Aina on minulla ollut ajatuksena, että 

kirkon on oltava se, jolle rakennamme ja jota kannamme 

mukanamme.” 2 (”Jag har altid haft en tanke 

som är och för blir framåt att kyrkan måst vara 

den som vi bygger och bar (bor?) i kring ”).”Jumala, 

kirkko ja isänmaa ovat yksi ja sama asia, sillä me 

emme ole kahden valtion rajalla, vaan kahden 

maailman, lyhyesti sanoen kahden ikuisuuden välissä, 

toinen on tappava ja toinen elämää antava.” 3 

(”Gud kyrkan fosterlandet ett, för vi äro på gränsen 

ej mellan två riken utan mellan två världar snart 

sagt två evigheter en dödande och en lifgifvande”) 

Kaikkein tärkein asia Bengtsille perheyhteisön 

ulkopuolella oli itsenäinen Suomi. Jo vuosisadan 

vaihteessa Pariisissa ollessaan asia askarrutti hänen 

mieltään, mutta kun hän kertoi siitä tovereilleen, 

hänet leimattiin hulluksi. Hän vaikenikin 

siinä yhteisössä asiasta. Mutta itsenäisyys ja 

suomalaisuus olivat ne asiat, jotka toistuivat jatkuvasti 

hänen puheessaan ja kirjeissä ystäville. 

KUIN TULIVUORI 

Kalle Bengts oli hyvin kiivasluonteinen. Se oli 

verenperintöä äidin puolelta. Kallen purkaukset 

tapahtuivat tulisina: hänen silmänsä leiskuivat ja 

ääni oli kuin ukkosen jyrinä. Sitä kesti hetken ja 

sitten kaikki oli ennallaan. Jutellessaan hän innostui 

usein sanojensa vakuudeksi paukauttamaan 

ison nyrkkinsä pöytään. 

Kiroaminen – ”pärkkele”-sana – kuului Kalle 

Bengtsin luonnekuvaan. Sillä hän avasi usein sa- 

111


Akseli Gallen-Kallelan 

karikatyyri Bengtsistä 

Korpilahdella 1928. 

kä!” Silloin heidät päästettiin Seurahuoneen vieraiden 

joukkoon. 

Virossa Bengts oli joutua huijauksen kohteeksi. 

Vossikkakyydityksestä häneltä yritettiin saada 

normaalia kovempi taksa. Huomatessaan asian 

Bengts karjaisi: ”Pärkkele, minä olla härmä. Minä 

otta veri ulos”. Taksa putosi hetkessä. 

Erika-rouva on kertonut tapauksen Kallen tulisesta 

käyttäytymisestä. ”Meille tuli kerran käymään 

U.U. Seppä, joka oli Kristiinan Suomalaisen 

Yhteiskoulun rehtori. Kalle maalaili parhaillaan 

Liisasta ja Eerosta kuvaa. Rehtori Seppä toi 

tiedon, ettei Kalle ollut saanut anomaansa Kordelinin 

apurahaa. Sen kuultuaan Kalle vetäisi 

palettiveitsellään maalauskankaan kahtia ylhäältä 

alas ja jysäytti jalallaan lattiaan. Hetken kuluttua 

Seppä virkkoi: ’Kyllä minä ihailen Sinua Erika, 

kuinka sinä voit olla noin rauhallinen, kun 

tuo Kalle on niin tulinen.’ ” 

PYHÄ KOTI 

naisen arkkunsa tai suuttumuksensa, jos jokin asia 

ei mennyt kohdalleen. Hän lausui sen kuten 

muutkin sanat, mutta painottaen tilanteen mukaan. 

Kiroaminen ei kohdistunut henkilöön, vaan 

yleensä käsiteltävään asiaan ja siitä muodostui 

Bengtsin tavaramerkki. Vieraista tällainen kiroilu 

oudoksutti, mutta hänet tunteneissa tapa aiheutti 

vain hilpeyttä. 

Tulivuori saattoi purkautua missä tahansa. 

Hugo-serkku ja Kalle olivat maalaamassa ”Bondbröllop”-kulisseja 

(1907-1908) Helsingin Seurahuoneella. 

He olivat tehneet pitkää päivää syömättä. 

Hugo oli aina hyvin pukeutunut; hänellä 

oli paita ja kravatti. Kalle oli kuten aina vapaasti 

paitasillaan, hihat ylhäällä. Kalle oli ilmaissut 

jollekin henkilökuntaan kuuluvalle, että 

he haluaisivat syödä. Heille sanottiin, ettei se 

käy, kun ovat sillä tavalla pukeutuneet! Siitä 

Kalle oli kimpaantunut ja tapansa mukaan sanonut 

kovalla äänellä uudelleen: ”Meillä on näl- 

Koti-sana merkitsi Kalle Bengtsille enemmän 

kuin pelkkää yhteiskunnan alkusolua. Siihen liittyi 

pyhyys. Se oli rauhan tyyssija, jota hän kuvasi 

taiteessaan eri muodoissa. Vaimo Erika on kertonut: 

”Jos Kalle kiroili, tapahtui se aivan huomaamattomasti. 

Kerran hän sanoi jotain Bertalle, 

apulaiselle, mainiten samalla kirosanan. Minä 

huomautin siitä, ja Kalle vain tuumasi sanoen: 

’Se on Raamatussakin!’ Minä joskus moitin Kallea 

rahankäytöstä, kun hän menetteli ajattelematta 

meidän suutamme. Ei siitä koskaan riitaa syntynyt, 

ei ainakaan Kallen kautta.” 

Taiteilijan poika Eero kertoo: ”Meillä oli normaali 

koti. Äiti teki omat tehtävänsä. Isä ei puhunut 

työskennellessään varsinkaan, jos hän oli inspiraation 

vallassa. Tupakka oli se mistä isä ei voinut 

olla erossa. Hän pystyi olemaan ruuatta ja 

juomatta, mutta ei ilman tupakkaa. Jos isän mieltä 

ei painanut vekselien lankeamiset tai muut huolet, 

hän puhui paljon ja taukoamatta. Asiaa oli 

112


huokaili. Isä ei komennellut koskaan. Hän kasvatti 

esimerkillään. Käyttäytymisrajat selvisivät 

luonnostaan. Meillä ei jännitetty, paitsi, jos oli 

tulossa vieraita, niin äiti oli tietenkin huolissaan 

tarjoilusta. Ei ollut epätavallista, että ruokaa ei 

ollut tarpeeksi. Joskus rahat olivat niin lopussa!” 4 

Pyhä hetki -reliefi, 

mahonki 1926 . 

(cat. 1812) 

NE VEKSELIT 

laidasta laitaan. Mutta, koskaan hän ei puhunut 

puhumisen takia. Hänellä oli aina sanottavaa. 

Joskus isä oli iloisella päällä ja leikkisä. Se tapahtui 

monesti lähisukulaisten seurassa. Isä ei sulattanut 

mitään joutavien tai tavanomaisuuksien 

latelemista. Hän vihasi rivouksia ja kaksimielisyyksiä. 

Näissä tapauksissa hän pani ihmiset heti 

eri kastiin. Joskus isä oli kuin paniikissa, kun asiat 

eivät menneet eteenpäin. Joko oli vekselit 

erääntymässä tai jostain syystä ei inspiraatio purrut, 

silloin hän käveli, pössytteli paperossiaan ja 

Taloudellisissa asioissa Bengts oli enemmän kuin 

epäkäytännöllinen. Jos hän tarvitsi jotain, niin 

hän osti usein yli oman tarpeen. Talon Kalle 

Bengts osti mieluimmin velaksi kuin suostui 

vuokralaiseksi. Hän halusi olla vapaa ja herra talossaan. 

Hän tuli itse usein autettavaan tilaan 

auttaessaan puutteessa olevia viimeisillä rahoillaan. 

Sitten tuli asiaa pankinjohtajalle ja tarvittiin 

nimiä vekseleihin. 

NUORUUDEN VAELLUSVUOSILTA 

Kalle Bengts lähti kolmen opiskeluvuoden jälkeen 

asevelvolliseksi keväällä 1898. Sen jälkeen hän ei 

palannut enää Turun piirustuskouluun. Sitä hän 

myöhemmin katui. Aikaisemmin hän oli yrittänyt 

Tukholman Taideakatemiaan tuloksetta. Hän 

joutui jättämään haaveet myös arkkitehdiksi opiskelusta. 

Sen esti varojen puute. 

113


Kalle kengittää 

”Prinssi”-hevosta 

Peninkylässä 

Karijoella. 

Ei ole minkäänlaista tietoa 

siitä, miten Kalle Bengts 

löysi tiensä keväällä 1899 

Mommilan kartanoon. Siitä 

on kertonut Gösta von 

Schantzin tytär Eva von 

Schantz-Olsen: ”Kalle 

Bengts oli käynyt rovastin 

luona kysymässä työtä. Siellä 

hän oli yötä ja oli selvittänyt 

osaavansa tehdä maataloon 

kuuluvia hommia. 

Rovasti neuvoi Bengtsin 

eteenpäin, Mommilaan, 

sieltä löytyy tekemistä. Tulija 

asteli koivukujaa pitkin. Hän oli kuin Väinämöinen, 

tuohikontti selässä toisella olkapäällä, 

valkoinen nyytti ja toisessa kädessä kengät ja keppi. 

Yksi sisaristani sanoi tulijasta ’En rövare’. Vieras 

asteli portaita ja jyskytti oveen, tuli sisälle kysyen 

’Är husbond hemma?’ Siitä se alkoi!” 

”Kalle otettiin vastaan kuin oman perheen jäsen. 

Hänet vaatetettiin ja hänelle tarjottiin samat päivärahat 

kuin omille lapsille, mutta siihen ei Kalle 

suostunut. Siitä syystä sitten äitini pisti aina rahat 

vanhaan näkinkenkärasiaan. Hän antoi rahat 

myöhemmin Kallelle Lapilan maatilalla, kun 

rahaa oli tullut enemmän. Kalle oli mukana kaikissa 

kartanon töissä ja korjaushommissa; niissä 

hän oli kätevä. Sisällä hän somisti maalauksillaan 

muutamat ovet, ruokasalin tapetit sekä puuaiheisilla 

maalauksilla yhden huoneen. Kerran hän oli 

kalastamassa isäni ja enoni kanssa. Kävi niin, että 

hän innoissaan ja suurpiirteisyydellään sekoitti 

kaikki siimat ja verkot. Kalle vietiin rannalle. 

Jouluna Kalle maalasi jokaiselle tyttärelle taulun, 

jossa oli vain saajan nimi. Kun yksi sisaruksista 

itki, niin hän sanoi: ’Ei jouluna saa itkeä, kyyneleet 

kuuluvat kuuseen’, ja niin hän siirsi poskilta 

kyyneleet kuusen oksille. Viimeisen kerran tapasimme 

sattumalta Turussa 1912. Olin silloin 

lähdössä Saksaan opiskelemaan. Kalle tuli minua 

saattamaan laivalle… Sen jälkeen emme valitettavasti 

tavanneet. Muistin häntä jatkuvasti vuosikymmenestä 

toiseen! Hän oli valtavan hyvä ja 

ainutlaatuinen ihminen.” 5 

Mommilasta Kalle Bengts jatkoi von Schantzin 

perheen mukana Lapilaan kesähuvilalle. Sieltä 

hän lähti juhannuksen jälkeen Ruovedelle. Hänet 

”otettiin vastaan hyväsydämisesti”,(”med hvilken 

godhet som alla tog emot mig”) kirjoitti Kalle 

muistiinpanoissaan. Hän asui Pääskyssä, joka oli 

tiettömässä korvessa. Myöhemmin Gallénit pyysivät 

häntä luokseen, mutta Kalle Bengts kieltäytyi 

siitä jyrkästi, koska tunsi olevansa vapaampi 

keskellä erämaata. Gallénin oppilaaksi saapui 

myös Alpo Sailo, josta tuli Kalle Bengtsin läheinen 

ja tärkeä ystävä. Sailon Ilma-sisko oli naimisissa 

John Engelbergin kanssa, joka opiskeli 

Bengtsin kanssa piirustuskoulussa. Ruovedeltä 

Alpo ja Kalle olivat jatkuvassa kirjeenvaihdossa 

Nurmeksessa asuvaan John Engelbergin perheeseen. 

Kalle pommitti kirjeissään Johnia halullaan 

päästä Karjalaan. Se tuli ajankohtaiseksi vasta 

myöhemmin. 

Sitten Kalle Bengts lähti Gallénin kanssa Pariisiin. 

Hän oli saanut rautakauppias Renlundilta 

nostokuitteja, joilla hän sai kuukausittain pankista 

apurahaa. Lähtiessään Pariisiin hän jätti nostokuitit 

Alpo Sailolle. Mitenkä hän muuten olisi 

pärjännyt, Bengts oli tuuminut. Hän unohti itsensä. 

Gallénin hankkima 1000 markan palkkio 

kului melkein kokonaan matkaan. Hän oli syömättä 

viikon ja oli sen verran ylpeä, ettei voinut 

pyytää rahaa Gallénilta, vaan pyysi ne kotoaan. 

114


Bengts kertoi myöhemmin Nylanderille: ”Kolmekymmentä 

vuotta sitten vastoin tahtoani matkustin 

Pariisiin. Valtio oli luvannut apurahan. 

Tein töitä ja ahersin – mutta pisin oli ensimmäinen 

viikko ennen kuin sain rahaa Närpiöstä. Olin 

ilman ruokaa torstaista seuraavaan torstaihin. 

Tämä on vain yksi esimerkki. Näin on minulla 

ollut koko elämäni.” 6 (”30 tretio år sedan jag mot 

min vilja reste ned till Paris – med löfte på stependium 

från statens sida... nå tja arbetade och knogade 

– men längst var nog ena veckan innan jag 

fick pengar från Närpes utan mat från ena torsdagen 

till följande torsdag, det är nu blott ett ex: Och 

sålunda hela mitt lif.”) 

Myöhemmin Kalle Bengtsin opettaja Victor 

Westerholm oli kysynyt häneltä, mikä kokemus 

vaikutti häneen eniten Pariisissa. Bengts oli vastannut, 

että Egyptin taide ja kulttuuri. Westerholm 

oli ihmetellyt miten joku voi ihailla jotain 

niin kömpelöä ja pakanallista. Bengts piti muinaisen 

Egyptin taidetta suurenmoisena, ja tämä 

kuvastuu selvästi hänen arkkitehtuuripiirroksistaan. 

Maailmannäyttelytöiden valmistuttua Pariisissa 

Kalle lähti oitis kotimaatansa kohti ja suoraan 

Ruovedelle. Siellä oli Alpo sekä Pääskyn väki 

odottamassa Kallelta rahaa. Alpolta olivat Renlundin 

kuittirahat loppuneet ja Pääskyssä odoteltiin 

vuokramaksuja. Kirjeessään Ilma Engelbergille 

Alpo oli maininnut, että von Schantzilta 

ei ollut tullut rahalähetystä. Tämä kertoisi siitä, 

että myös Gösta von Schantz rahoitti varatonta 

Kalle Bengtsiä. 

Nyt alkoivat Kalle Bengtsin vaellusvuodet, näin 

voidaan sanoa. Hän oli vapaa ja mihinkään sitoutumaton, 

mutta samalla levoton. Ideat, kuvat 

ja haaveet takoivat hänen päässään. Hänellä ei 

ollut kattoa päänsä päällä ja hän etsiytyi paikasta 

toiseen. Keväällä 1901 hän matkusti kotiinsa 

Närpiöön ja alkoi järjestellä Italian-matkaa. Helsinkiin 

mennessään Kalle poikkesi Lapilassa. Rahoittiko 

Gösta von Schantz hänen Italian matkansa, 

siitä ei ole varmuutta, vaikka hänen tyttärensä 

Eva von Schantz-Olsenin kertomuksen 

mukaan niin olisi tapahtunut. Helsingissä Bengts 

suuntasi kulkunsa Renlundille ja nosti sieltä matkarahat. 

Sitä Kalle Bengts muistelee: ”Nostin kassalta 

rahaa en muista monenko kuukauden ajalta. 

Se oli silloin viimeinen kerta, jolloin otin noita varoja. 

Minua ei kielletty, mutta arvelin sen olevan 

väärin...” 7 (”Var uppe på Renlunds kontor lyfte av 

kasörskan. Kommer nu ej mera ihåg för huru många 

månader mera – och det var då sista gången som 

jag mottog av de medlen, inte blef jag nekat – men 

ansåg det ej rätt.”) 

Italian-matkallaan Bengts viipyi yli kolme kuukautta, 

josta suurimman ajan hän vietti ystävänsä 

Alpo Sailon ja Yrjö Liipolan seurassa Firenzessä. 

Matkakokemus oli Kalle Bengtsille huumaava. 

”Mitä enemmän näin sitä enemmän ikävöin 

kotiin” (”desto mera jag såg desto mera blef längtan 

hem...”), Bengts kertoo muistiinpanoissaan. 

Firenzen-matkasta Bengtsillä on maininta: ”Minun 

oli vaikeata sietää heidän epärehellisyyttään.” 

(”hade svårt att tåla deras oärlighet”) Kotonaan hän 

kertoi miehestä, joka oli tullut katselemaan hänen 

työhuonettaan. Mies oli ihastunut hänen 

pellavapaitaansa ja pyysi koettaa sitä päällensä, 

johon Kalle oli suostunut. Kun mies yritti lähteä, 

Kalle karjaisi: ”Pärkkele, paita tänne ja äkkiä” 

ja tarttui miestä kauluksesta kiinni. Mies riisui 

paidan ja juoksi pelästyen pois. 

John Engelbergin perheessä tunnettiin suurta 

huolta levottomasta ja alati paikkaa vaihtavasta 

Kallesta, joka kylläkin piti aina jonkinlaista yhteyttä 

Johnin perheeseen ja joskus yllättäenkin 

Salainen kokous, 

akvarelli. 

(cat. 1199) 

115


ilmestyi heille. Ilma Engelberg kirjoittaa Johnille 

14.11.1902: ”Kalle lähti matkustelemaan ympäri 

Suomea. Mikä siitä miehestä tulee, kun ei vakaannu 

oikein?” 

SATTUMUKSIA JA NÄYTÖN PAIKKOJA 

Bengtsin toimeen tarttumisesta kerrotaan monia 

juttuja. Italiassa Sailo ja Bengts istuivat eräässä 

kuppilassa, kun ohi ajoi mies hevosensa kanssa. 

Oli satanut yötä päivää ja hiekkapäällysteinen katu 

petti hevosen alla. Mies ruoski hevosta, mutta se 

ei liikahtanutkaan. Kallen nähtyä tilanteen hän 

juoksi ulos, otti ruoskan mieheltä, katkaisi sen ja 

heitti pois. Bengts kirosi ja huusi valittuja sanoja 

eläimen kohtelusta pelästyneelle miehelle. Sailon 

ja paikalla olleiden avustamana Bengts sai hevosen 

kärryineen kantavalle tiepohjalle. 

Seuraavana kesänä (1902) Kalle lähti Karjalaan 

ja saapui yllättäen Engelbergien kotiin Nurmekseen. 

Sieltä John ja Kalle lähtivät Pielisen rannalle 

Olli Kiiskisen isännöimään Virsuvaaraan. Paikka 

on Viekin kylässä korkean vaaran laella, josta 

aukeni laaja näkymä Pieliselle. Hellin Nenonen, 

o.s. Kiiskinen, on kertonut Bengtsin ja Engelbergin 

tulosta Virsuvaaraan. Engelberg oli kysynyt, 

voiko Bengts jäädä, kun hänellä ei ole rahaa. 

He saivat jäädä sinne koko kesäksi. Siellä he maalasivat 

ja tekivät talon töitä. Engelberg ja Bengts 

olivat vilkkaita nuoria ja olivat jatkuvasti liikekannalla. 

He ja Hellin Kiiskisen Olli-setä tekivät 

kylällä kaikenlaisia koiruuksia. Kerran he menivät 

kirkkoon seudun totisten kanta-asukkaiden 

mukana. Ennen sitä he olivat maalanneet pirunkuvat 

housujensa takamuksiin. Kun he sitten 

nousivat jumalanpalveluksen aikana ylös, näkivät 

ihmiset kamalan näyn, nousivat ja vaihtoivat 

paikkaa. 

kuin ainoastaan se että kopion toinen puoli oli 

valkea. 

Karjalan-ajastaan Kalle kertoo muistiinpanoissaan: 

”- viivyin n. kolme kuukautta noissa ihanissa 

maisemissa ja niiden kunnon korpimaiden asukkaiden 

parissa. En sanoja löydä miten voisin ilmaista, 

kuinka kelpoa on suomalainen rahvas ollut minua 

kohtaan näillä kaikilla lukemattomilla samoiluillani.” 

(”blef i en fortsättning ungefär tre månader 

i denna härliga trakt med dess präktiga duktiga 

ödemarks människor. Så att ord finner jag ej att 

uttrycka mig huru prektiga den finske allmogen varit 

emot mig på alla dessa otaliga ströftog –”) 

POLITIIKKAA 

Vuosisadan vaihteen ensi vuosina Suomen poliittiset 

olot koskettivat Kalle Bengtsiä ja vetivät 

mukaansa. Maalaaminen jäi hyvin vähäiseksi ja 

oli vain ajoittaista. Hän oli v. 1904 kevättalvella 

maalaamassa Tampereella Palanderilla, mutta 

matkusti keväällä kotiinsa Närpiöön. Hänellä oli 

jotain suunnitteilla. Kesäkuun 16. p:nä Eugen 

Schauman ampui kenraalikuvernööri Bobrikoffin. 

Tieto riemastutti närpiöläiset eikä vähiten 

Bengtsin. Hän teki Schaumanille muistojulisteen 

teksteineen: 

Seikkailu Ledgrundilla, 

asemies piilossa, piirros. 

Kerran ihmiset arvostelivat Bengtsin kykyä tehdä 

tarkkaa maalausta. Kalle päätti näyttää: hän 

sulkeutui yhdeksi päiväksi huoneeseensa. Kun 

hän tuli sieltä illalla ulos, hän näytti käsissään 

kahta seteliä. Oikean ja kopion välillä ei ollut eroa 

116


Torpparikokous Vehniällä, 

väriliitu. 

(cat. 1436) 

Leve fosterlands Hjälte 

(Eläköön isänmaan sankari) 

Eugen Schauman 

Ned med alla fosterlands förrädare 

(Kumoon kaikki isänmaan petturit) 

och landets förtryckare! 

(ja maan sortajat) 

Tekstin oli kirjoittanut paikallinen maalari Karlsson, 

jottei taiteilijan kädenjälki olisi paljastanut 

tekijää. Seuraavan sunnuntain vastaisena yönä 

närpiöläiset aktivistit naulasivat julistuksen kellotapulin 

oveen ja laittoivat ympärille katajaseppeleen. 

Toimenpiteestä ei tullut seuraamuksia. 

Samana kesänä ollessaan Härnosandissa kirjallisuuden 

ja aseiden hakumatkallaan joutui Bengts 

todistelemaan omaa suhdettaan uskontoon: ”Kerron 

tässä tapahtuman vuodelta 1904 Hernösandista 

vapaaherra v. Troilin kotoa. Lehtori Mauno Rosendahl 

Oulusta kysäisi teepöydässä – ”Kuulkaas 

nyt herra Bengts, miten ja millä tavalla saisimme 

kansamme tietoiseksi itsenäisyysajatuksesta ja myös 

näkemään suuren Venäjän vaaran?” Vastasin:” Kirkkojemme 

saarnastuoleista”, ”Se on karkein Jumalan 

herjaus” tuli vastaus. Samalla kertaa jokainen 

läsnäolija löi nyrkit pöytään, niin että hän itse hyppäsi 

pystyyn. Mutta jos isänmaan asia on tarpeeksi 

suuri ja jalo niin se ei ole herjausta vaan päinvastoin 

– .” 8 (”Skall jag här berätta en händelse från 

år 1904 i Hernösand i friherre von Troils hem. Det 

var vid Troils te bord som lektor Mauno Rosendahl 

ifrån Uleoborg -frågte – ”Hör nu Herr Bengts – 

huro och på hvad sätt skall vi få vårt folk upprykt 

till Själfständig medvethet och att se den stora ryska 

faran... Ja – blef mitt svar – ”ifrån våra kyrkors 

predikostolar”, Den gröfsta hädelse mot Gud blef 

svaret på samma gång som hvardera nefvarna i bordet 

att han själf hoppade upp. Men är vår fosterländska 

sak stor nog och ädel så är den ej mera en 

hädelse utan tvärtom –”) Bengts kertoo huomanneensa, 

että körttiläiset ovat aina asettaneet isänmaan 

pyhät tavoitteet kirkon yhteyteen. 

Syksyllä, kun salaiset kuljetukset olivat taakse jäänyttä 

elämää, Kalle Bengts kutsui närpiöläiset 

juhlalliseen poliittiseen jumalanpalvelukseen. 

Kirkko oli valaistu lukemattomilla kynttilöillä. 

117


Niiden loisteessa piti Närpiön silloinen rovasti 

Viktor Dahlberg Suomen asiasta koskettavan 

saarnan. 

Yksi Carl Bengtsin tempauksista liittyy senaattori 

Leo Mecheliniin. Mechelin oli karkotettu 1903 

maanpakoon Ruotsiin. Hän palasi kotimaahansa 

joulukuussa 1904 tullen Turusta junalla Helsinkiin. 

Kansalaisia oli saapunut suuri joukko rautatieasemalle 

vastaanottamaan maasta karkotettuja. 

Asemalla oli Mecheliniä odottamassa myös nelivaljakko, 

johon hän nousi. Carl Bengts itse kertoo 

muistiinpanoissaan: ”Minä sanoin lähimmille miehille 

että ’Eiköhän ole niin että kun meidän kunnianarvoisa 

Leo Mechelinimme on saapunut luoksemme, 

on paikallaan että me vedämme hänet rattailla 

eikä hevoset.’ 9 (”Var med i tiden slet bort hästarna 

från Leo M. vagn när han återvände från sin 

landsförvisning och vi knyckte i väg med vagnen med 

handkraft ” 10 ). Niin hevoset riisuttiin ja nuoret 

vetivät Mechelinin Seurahuoneelle. 11 

Vuoden 1904 loppupuolella Kalle Bengts ja John 

Engelberg perustivat yhteisen koristemaalausliikkeen. 

Seuraavan vuoden 1905 alussa he muuttivat 

Mikonkatu 2:n neljänteen kerrokseen. Sieltä 

Kalle sai oman huoneen. Myöhemmin liike 

muuttui aktivistien toimipisteeksi ja asevarastoksi. 

Osa aseista oli piilotettu huoneistossa patsaiden 

jalustojen sisälle. Aseita tuli ja meni. Kalle Bengts 

vei niitä kottikärryillä rautatieasemalle, josta ne 

lähtivät aktivistien mukana sisämaahan. – Myöhemmin 

Kalle oli kertonut tulevalle miniälleen 

olevansa hyvin mielissään siitä, ettei hänen omallatunnollaan 

ole kenenkään henkeä. 

Syksyllä alkoi suurlakko, joka sekoitti Kallen 

suunnitelmat avioitumisesta sekä häämatkasta 

Virsuvaaraan. Erika Mäkinen oli silloin kotonaan 

Tampereella. Suurlakon aikana tämä kävi melkein 

päivittäin asemalla, jossa sai tietoa yleisestä 

tilanteesta. Hänellä oli huoli Kallesta; Helsingissä 

oli levotonta. Pelonsekaisin tuntein odoteltiin 

venäläisten taholta toimenpiteitä. John Engelberg 

kirjoitti vaimolleen: ”Meitä oli täällä vahtijoukko. 

Kun vakavammat työt eivät luistaneet, yllyimme 

pelaamaan myllymattia niin, että pöytä oli 

revolvereita täynnä ja patruunat olivat pelinappuloina.” 

Kun Sailo ja Bengts käsittelivät aseita harjoitusmielessä, 

eräs naapuri viestitti heille vastakkaisesta 

talosta, että pitäisivät sentään verhot ikkunoiden 

edessä. Kaikki näkyi ulos mitä he tekivät. 

Marraskuussa suurlakko loppui. Kun julistus annettiin, 

niin silloin paikalla ollut Bengts sai aatteen. 

Hän otti pari miestä mukaansa ja he menivät 

yhdessä Säätytaloon. He etsivät vahtimestarin 

käsiinsä, löysivät leijonalipun ja nostivat sen 

säätytalon torniin. Samalla Suurtorille kokoontunut 

yleisö lauloi Maamme-laulun. Siellä sai lippu 

hulmuta seuraavaan päivään. 12 

Tästä ajasta Bengts muistelee ystävälleen, että monet 

pilkkasivat häntä hänen idealisminsa takia. 

Eräskin korkea-arvoinen henkilö oli sanonut hänelle 

v. 1904: ”Etkö huomaa, että olet valmis teloitettavaksi 

ampumalla.” Bengts oli vastannut, 

että he molemmat tulevat elämään yli sen päivän, 

jolloin he saavat hengittää vapaina kansalaisina 

vapaassa maassa. Bengts ei sulattanut niitä, 

jotka myöhemmin pullistelivat ja pitivät kovaa 

ääntä itsenäisyydestä. Silloin kun heitä olisi tarvittu, 

ei heiltä löytynyt uhrausta maan vapauden 

eteen. Bengts ei kaivannut tunnustusta itsenäisyyden 

hyväksi tekemästään työstä. 

PERHEENISÄ 

Vuoden 1906 kevättalvella Erika ja Kalle muuttivat 

Vaasaan. Siellä Bengts oli Gästrinin puusepän 

verstaassa suunnittelemassa huonekaluja. 

Erika-vaimo asui Ikolan talossa Sydänmaalla. 

Viikonloppuisin Bengts matkusti junalla vaimonsa 

luokse. Heinäkuun alussa Erika-vaimo muutti 

Vaasaan, jossa syntyi Eero-poika. Puusepänliike 

meni konkurssiin, ja niin loppui Kallelta työ. Hän 

sai sentään tehdyksi suurimman osan aiotuista 

huonekaluistaan. Nuoren perheen vaeltelu alkoi. 

Tukipisteenä oli Erikan koti Tampereella. Siellä 

syntyi v.1908 tytär Liisa. Ennen kuin perhe löysi 

118


Pöydän ääressä, Tapanila, 


(cat. 193) 

ensimmäisen kodin v.1908 Tapanilasta, oli paikkaa 

vaihdettu ahkerasti Tampereen, Närpiön, Vaasan 

ja Helsingin välillä. Tapanilassa Bengtsit asuivat 

viisi vuotta. 

TAITEILIJAELÄMÄÄ ANTINKATU 4:SSÄ 

Jussi Mäntynen kuului Bengtsin ystäväpiiriin. 

Hän on kertonut taiteilijaelämästä: Alpo Sailolla 

ja Kallelalla oli yhteinen työhuone Antinkatu 

4:ssä. Se oli iso tila Uuden Suomen rakennuksen 

ylimmässä kerroksessa. Pituutta sillä oli 12 m, 

leveyttä 8 m ja korkeutta 6 metriä. Siellä Mäntynen 

tutustui Kalleen vuonna 1912. Ateljeessa 

piirrettiin mallia. Ensin siellä olivat kolmisin Sailo, 

Kalle ja Mäntynen. Kallela kävi joskus ja Lauri 

Hannikainen. Siellä kävivät myös mm. Väinö 

Salminen, Matti Äyräpää, Ville Vallgren, Kyösti 

Vilkuna ja tietysti Eino Leino, joka vietti siellä 

öitään. Työpäivän jälkeen lähdettiin kolmisin 

Stenbergin saunaan. Myöhemmin seuraan liittyivät 

Aarno Karimo ja Sakari Pälsi. Heille muodostui 

vakituinen saunaseura. He kävivät usein 

Kleinehissä kahvilla. Siellä oli biljardisali, jossa 

Kalle piirteli pelaamista. Kun Kalle oli maalaustuulella, 

hän seisoi hajareisin lattialla. Suupielessä 

roikkui paperossi ja samalla hän hyräili jotain 

sävelmää toisen jalan lyödessä tahtia. Kuului rahinaa, 

kun Kalle veteli palettiveitsellään väriä 

kankaalle ja välillä pensselit katkeilivat. Hän oli 

kuin transsitilassa, ei nähnyt eikä kuullut mitä 

ympärillä tapahtui. 

Kerran kun Kalle kiinnitti kangasta kiilakehyksiin, 

oli häneltä pudonnut nasta lattialle ja hän 

oli astunut sen päälle. Kalle ähkäisi ja veti nastan 

jalkapohjastaan ja heitti sen takaisin lattialle. 

Mäntynen muisteli sitä, kun Väinö Aaltonen kävi 

heidän luonaan. Hän oli silloin hyvin huonokuuloinen. 

Hänelle piti huutaa. Välittömästi Aaltosen 

jälkeen tuli Kalle. Kalle oli hyvin ärtynyt Aaltosen 

kovasta äänenkäytöstä ja sanoi hänelle: 

119


Biljardinpeluu. 

Taustalla kolmas 

oik. Gallen-Kallela. 

Matka-arkku. 

”Pärkkele, älä sinä huuda minulle tuolla tavalla, 

en minä ole kuuro!” 

Kerran Mäntynen oli Kallen kanssa Helsingissä 

käymässä. He olivat palaamassa asemalle. Kadulla 

tuli heitä vastaan vanha mummo pyytäen rahaa. 

No, tietenkin Kalle halusi auttaa. He tulivat 

asemalle, ja Kalle aikoi ostaa liput. Hän pisti kouransa 

taskuun ja sanoi sitten: ”Ai pärkkele sentään, 

minä anta se kultaraha sille mummolle.” Sitten 

he kävelivät rataa pitkin kotiin. Kallella oli 

teline ja värilaatikko mukanaan. Sen hihna oli 

jatkettu narulla ja painoi olkapäätä. Äshii, sanoi 

Kalle ja vaihtoi kannettavaansa puolelta toiselle. 

Ystävykset erosivat Malmilla ja Kalle jatkoi kulkuaan 

Tapanilaan. 

Kalle, Alpo ja Jussi olivat kolmisin Antinkadulla, 

kun sinne tuli puhelu Kallelalta Tarvaspäästä. Hän 

pyysi heitä avukseen ateljeen lattian laitossa. Sinne 

piti tehdä parketti eikä työmiehistä ollut apua. 

Niin he tekivät sen yhdessä yössä. Kalle ja Alpo 

tekivät keskilattian, Mäntynen teki laidat ja Mary 

ja Akseli tervasivat palikat. He olivat kaikki tervassa. 

VAIHTUVAT ASUINPAIKAT: SOMMARÖ, 

JYVÄSKYLÄ, KARIJOKI 

Vuonna 1913 perhe muutti Sommaröhön Tammisaaren 

lähisaareen. Kalle oli veljensä Oscarin 

kanssa ostanut sieltä maatilan. Veli toi perheensä 

ja karjansa sinne Närpiöstä ja niin alkoi heillä 

siellä maalaiselämä. Kalle Bengts maalasi niin 

paljon kuin ehti muilta töiltään. Heillä oli vierainaan 

vuoden 1914 kesällä Erikan serkku Frans 

Perho sekä Tampereelta taiteilija Kalle Löytänä, 

joka vietti heillä useita viikkoja maalaten, ollen 

samalla Kallen opissa. Maailmansota oli alkanut 

edellisenä vuonna. Sodan seuraukset näkyivät 

myös Sommarön vesillä, joilla partioi jatkuvasti 

venäläisaluksia. 

Elämä alkoi tuntua epävarmalta ja perheellä oli 

jälleen muutto edessä. He saapuivat Jyväskylään 

syksyllä 1914. Kalle Bengts oli jo käynyt aikaisemmin 

Jyväskylässä v. 1912 etsiessään savupirttejä 

Keski-Suomesta. Perheen uusin koti oli parturi 

Ollilaisen talossa. Samassa rivitalossa asui 

myös Ain’ Elisabeth Pennanen Jarno poikansa 

kanssa. Jarno Pennanen kertoi myöhemmin kokemuksistaan 

Jyväskylän ajoilta, kun hän sai käydä 

taiteilijan kotona. Taiteilija esitti mm. luonnoksen 

kokoonpantavasta matka-arkusta. Avattuna 

siitä tuli esille kirjoituspöytä, lipasto ja istuinjakkara. 

Se teki mieleenpainuvan vaikutuksen 

Jarno Pennaseen. 

Jyväskylässä Kalle Bengts tutustui mm. arkkitehti 

Toivo Salervoon. Salervon mukaan Bengtsin 

”Kalle oli hyvin hyvä toveri. Hän oli tavallaan 

uskonnollinen, mutta hanakka kiroamaan. Bengtsin 

traagillisuus oli siinä, että hän näki liian suu- 

120


Tehtailija Hugo Parviaiselle Bengts kirjoitti myöhemmin 

kesken jääneessä kirjeluonnoksessa: ”Voitaisiinko 

me täällä Suomessa ryhtyä tehdasmaiseen 

rakennustoimintaan sodan hävittämille seuduille – 

Minun yritykseni luonanne epäonnistui, koska siellä 

en silloin tuntenut kansanluonnetta.” 15 (”Wore 

det ej på tiden att vi här i Finland skulle taga i på 

allvar för att få i stånd någon fabriksmessig bygnadsvärksamhet 

för de trakter som nu äro förstörda 

av kriget – Mitt försök där hos Er mist lyckades – 

för jag kände då ej folkkaraktären där ...”) Bengts 

esitti halunsa yhteistyöhön suunnittelijana ja 

omana ehtonaan hänellä oli vakituinen työ ja sellainen 

palkka, ettei tarvitsisi tehdä muita töitä. 

Ei tiedetä postittiko Bengts kirjettä. 

Talvi Vapaudenkadulla, 


(cat. 291) 

Seuraavana keväänä Kalle muutti perheensä kanssa 

Peninkylään Karijoelle Etelä-Pohjanmaalle. 

Muuton syy oli leivän puute ja kallis ruoka Jyväskylässä. 

Kalle Bengtsistä tuli jälleen maanviljelijä. 

Heillä oli kolme lehmää, hevonen sekä kanoja. 

Bengtsit muuttivat seuraavana vuonna läheiseen 

Myrkyn kylään. 

ria näkyjä, että ei pystynyt niitä toteuttamaan. 

Hänen kykynsä ei riittänyt niiden toteutukseen. 

Kalle kuvaili asioita näyttäen suurilla käsillään ja 

sanoen: ”pärkkele”. Kuva hänestä oli minulle voimakkaan 

myönteinen.” 

Alkutalvesta 1915 Kalle Bengts sai jonkinlaisen 

suunnittelijan paikan Parviaisen tehtaalla Säynätsalossa. 

Siitä hän purki tuntojaan serkulleen: 

”Olin Parviaisella höyläpenkillä, höyläsin muotteja 

ja tein sitä sun tätä kaksi kuukautta.” 13 (”2 månaders 

tid var jag på Parviainens fabrik stod vid 

hyvelbänken och såga i hop modeller och gorde ett 

och annat ...”) ”Mitä enemmän tekee työtä, sitä 

köyhemmäksi tulee, miten paljon teinkään työtä 

viimeisen kesän aikana, mutta en tätä köyhempää 

aikaa ole elänyt.” 14 (”Desto mera man arbetar desto 

fattigare blir man, hur arbeta jag ej sista somrast 

och en fattigare tid har jag ändå aldrig haft – ”) 

VAPAUSSOTA 

Suomi itsenäistyi. Venäläiset olivat Suomessa ja 

heidät piti ajaa pois. Politiikka otti jälleen Bengtsin 

mukaansa. Tammikuun 28. p:nä oli Kallen 

päivä ja sitä vietettiin ystävien läsnä ollessa. ”Me 

kaikki vieraat ihmettelimme kuinka hermostunut 

Kalle oli. Hän kulki edes takaisin. Välillä kävi 

ulkosalla. Puhumattomana oli kuin itse arvoitus. 

121 

Suksireki sotaa varten.


Viimein Kalle sanoi punaisten tulevan Kristiinasta 

pitkin rataa ja rikkovan sitä ja hänellä oli huoli 

radan vartioinnista. Sitten Kallelle tuli jostain soitto 

ja saman tien hän lähti pois,” kertoi entinen 

naapuri Aini Erikslund. 

Vapaussota oli alkanut. Bengtsin perhe huomioi 

myöhemmin, että eteisen komerossa oleva asevarasto 

oli yön aikana hävinnyt. Bengtsiä nimitettiin 

”pääksi” ja hän toimi Myrkyn esikunnassa, 

joka oli yhteydessä Kristiinaan. Kalle Bengts 

koki kerran levottoman ajan ilmapiirin henkilökohtaisesti. 

Eero Bengts kertoo: ”Perälän asemapäällikkönä 

oli Pelle Schlyter ja asemamiehenä 

Kasala-niminen mies, joka oli puolueeltaan sosiaalidemokraatti 

ja kaikin puolin kunnollinen ihminen. 

Sattuipa kerran valkoiset vangitsemaan 

Kasalan ja mahdollisesti aikomuksena oli teloittaa 

hänet. Silloin onneksi sattui isä paikalle ja näki 

tapahtuman ja meni väliin. Isä oli kysynyt: Mitä 

pahaa Kasala on tehnyt? Ja jatkanut: ”Ei tämä 

mies ole tehnyt mitään pahaa, on aivan viaton. 

Hänet täytyy päästää menemään”. Niin miesten 

täytyi vapauttaa Kasala. Sosiaalidemokraattinen 

puolue oli punainen vaate sen ajan Etelä-Pohjanmaalla.” 

16 

Myrkyssä ja Kristiinassa Kalle Bengts suunnitteli 

armeijalle talviolosuhteita varten erilaisia jalaksien 

päällä olevia kuljetus- sekä keittovälineitä. Hän 

teki kolmista suksipareista ahkion tapaiset. Siinä 

meni myös oman pojan sukset kokeiluihin. Valmiit 

luonnoksensa taiteilija lähetti Sotaministeriöön, 

josta ne tulivat aikanaan takaisin. Tulisijalla 

varustettu kenttäpakki ja roikkuva keittovehje 

jäivät tulematta. 

Bengts oli vielä Pohjanmaalla kosketuksissa vanhaan 

aktivistikaartiin. Kuvanveistäjä Jussi Mäntysen 

mukaan Bengts sai heiltä määräyksen räjäyttää 

Pohjanmaan radalla venäläistä sotaväkeä 

kuljettava juna. Siitä Kalle Bengts kieltäytyi; 

”Minä en voinu ryhtyä semmoiseen, koska siinä olisi 

mennyt myös siviilejä, viattomia ihmisiä,” näin hän 

kertoi perheelleen. 

Myrkyn tapainen pieni paikkakunta oli liian pieni 

aina uusia ideoita ja kokemuksia etsivälle taiteilijalle. 

Kirjeessään ystävälleen Bengts kertoo 

ajastaan Myrkyssä 1917: hän on menettänyt terveytensä 

raskaan työn takia eikä hän jaksa olla 

siellä, kun ihmiset eivät puhu muusta kuin hevosistaan, 

lehmistään ja rahasta ja kuinka monta 

miljoonaa se ja se on tienannut! 

Bengtsin perhe muutti Kristiinankaupunkiin keväällä 

1918. Ensimmäiset kesät Kalle Bengts 

matkusteli ja maalaili pitkin eteläistä Pohjanmaata. 

Vähitellen hän juurtui Kristiinan näkymiin, 

joita hän kuvasi ympäri vuoden. 

”Sota valosta”, ratsukko, 

akvarelli, guassi. (cat. 1249) 

”Sota valosta”, 

guassi, tussi. (cat. 1204) 

122


KÄRSIMÄTÖN KALLE JA IDEANIKKARI 

KALLE 

Taiteilijoilla on omat oikkunsa eikä Kalle Bengts 

ollut poikkeus. Hän oli joskus arvaamaton ja oikukas. 

Kristiinassa asuessaan Bengts kerran päätti 

yhtäkkiä lähteä matkalle kesken maalauspuuhiaan. 

Katsoen kelloaan hän sanoi: ”Nyt minä lähteä 

Jyväskylään, juna lähte kohta!” Samassa välineet 

syrjään ja matkaan. Eivät siinä tilanteessa 

auttaneet vaimon eväänlaittopuuhat eivätkä mitkään 

pidättelyt. Perhe katsoi huvittuneena, kun 

isä paineli pitkin harppauksin sillalla kohti rautatieasemaa: 

savuke suupielessään, silinterihattu 

päälaella hiukan kallellaan ja musta kapsäkki toisessa 

kädessään. Niin mentiin; avonaisen päällystakin 

liepeet vain hulmusivat. 

Jyväskylässä järjestettiin vuonna 1921 Suomen 

Nuorisoliiton 40-vuotisjuhla. Sen järjestelyhahmona 

oli Elsa Heporauta. Hän muisteli sitä aikaa: 

”Monta kuukautta ennen oltiin täydessä työssä. 

Kerran Carl Bengtsin käydessä meillä tulin 

kertoneeksi hänelle, että olin suunnitellut juhlakulkuetta, 

jossa kukin maakunta muodostaisi ... 

oman ryhmänsä ja jossa Keski-Suomi ensi kertaa 

esiintyisi omana maakuntana. Carl Bengts oli 

kohta tulena ja liekkinä; hän tahtoi olla koko sydämellään 

mukana siinä hommassa...eräänä päivänä 

tuli hän uudelleen luokseni sanoen: ’Mitä 

sinä ajattelet, eikö olisi hyvin kaunista, jos juhlakulkueen 

loppuosassa kulkisivat pienet valkopukuiset 

tytöt ja sinipukuiset pojat, jotka muodostaisivat 

Suomen lipun. Se olisi tuleva Suomi!’” 17 Heporauta 

otti kiitollisena vastaan Bengtsin idean. Kalle 

oli työssä mukana koristelutoimikunnan valvojana. 

Hän suunnitteli ja teki ehostukset juhlakulkueelle 

sekä myös omalle vaimolleen, joka oli 

mukana kulkueessa hämäläisenä naistyyppinä. 

VIROSSA 

Kesällä 1922 Bengts matkusti Eestiin tallentamaan 

A.O. Väisäsen ja Alpo Sailon kanssa sikäläistä 

kulttuuriperinnettä. Normaalin työnsä ohella 

Bengts maalasi niin ahkerasti, että häneltä loppuivat 

kankaat ja värit. Maisteri Väisänen ihmetteli 

kovasti, miten täysin kieltä taitamaton Bengts 

selvisi siellä. Saman asian toi Bengts muistelmissaan 

esille, kuinka vaillinaisella suomen kielellä 

hän erityisesti Eestissä tuli juttuun ihmisten kans- 

Tytöt keinussa 1922. 

(cat. 490) 

123


Mylly, Setumaa 1922. 

(cat. 453) 

Tourujoen 

puusilta talvella. 

(cat. 1155) 

Tourujoen silta 1932. 

(cat. 841) 

124


Talvi Kumpulan 

puutarhassa 1929. 

(cat. 748) 

Tourujoki talvella 1929. 

(cat. 749) 

125


sa. Kuinka vähin sanoin mitä hän osasi, häntä 

ymmärrettiin ja hän sai monesti vastakaikua ilman 

yhtäkään sanaa, pelkällä ystävällisellä katseellaan. 

Kolmisin he olivat kerran seuraamassa setukaisten 

hautamenoja, joihin myös Bengts otti osaa. 

Haudalle tuotiin ruokaa ja juomana oli kirkasta 

viinaa. Alpo Sailo piti sitä pyhäin häväistyksenä 

ja lähti pois. Mutta Kalle Bengts söi ja kallisti 

kuppia, kuten muutkin haudalla olevat. 

Eräänä aamuna A.O. Väisänen näki ikkunastaan 

keinumassa olevat tytöt. Hän kehotti Bengtsiä 

ikuistamaan tapauksen. Taiteilija kävi työhön. 

Väisänen otti kellollaan ajan maalauksen valmistumisesta, 

joka oli kestänyt 20 minuuttia. Työn 

jälki oli loistokasta (s. 123). 

OPETTAJANA 

Kalle Bengts oli yhden lukuvuoden piirustuksenopettajana 

Kristiinan Suomalaisessa yhteiskoulussa 

syksyn 1922. Jos oppilaita opettajien taholta 

arvosteltiin, niin Bengts oli heti puolustamassa. 

Bengtsillä oli psykologista kykyä käsitellä oppilaitaan. 

Hän oli omalaatuinen ja hyvin innostava 

opettajana. 

Kumpulan aikana Kalle Bengts ei halunnut pitää 

oppilaita. Siihen oli taloudelliset syyt ja myös 

se, että hän halusi olla vapaa. Bengts otti kerran 

ohjattavakseen nuoren miehen Kangasniemeltä, 

koska hän oli lahjakas veistämisessä. Oppilas 

kävi muutamia kertoja näyttämässä töitään. 

Kalle neuvoi ja poika sanoi joka kerralla: ”Kyllä 

minä tiedän.” Tätä Kalle ei sietänyt, vaan oli 

sitten sanonut: ”Koska sinä tietää, niin et sinä 

tarvitse neuvoja.” 

Antti Aromaa oli Bengtsin opissa syksystä 1928 

kevääseen 1929. Hän on kertonut, että kun 

Bengts tuli ovesta sisään, koko hänen henkinen 

olemuksensa ja ilme puhuivat vapaasta henkilöstä. 

Hän oli usein mietteissään, pää kumarassa, 

joskus kädet silmillä tai ohimoilla. Ei hän kuullut 

eikä nähnyt, mitä ympärillä tapahtui. Mutta 

yht´äkkiä hän saattoi nousta pystyyn, kädet ylhäällä 

ja alkaa puhua. 

Carl Bengts olohuoneessaan 

Kristiinassa 1920-luvulla. 

126


Bengtsin piirtämä suksitehtailija 

Julius Uudentuvan 

asuinrakennus 1930-luvulta. 

Kuva: Jaakko Rusanen. 

Taiteilijan ammatista hän sanoi: ”Kuule, älä viitti! 

Minä sano sinulle, että se taiteilija näke nälkää. 

Mene kouluun. Se on parempi. Kyllä minä näytä, 

miten piirretään.” 18 

JYVÄSKYLÄÄN PÄÄTYMINEN 

Kalle Bengts kävi usein Jyväskylässä kehystyttämässä 

ja kauppaamassa taulujaan. Silloin hän aina 

asusti anoppinsa Aleksandra Mäkisen luona Vapaudenkatu 

74:ssä. Paikka oli aivan Tourujoen 

penkan päällä. Siitä oli erinomainen näkymä joelle 

ja sen yli menevälle kävelysillalle, joka muodostui 

tärkeäksi maalauskohteeksi Bengtsin Jyväskylän 

käynneillä. 

Kristiinankaupunki oli taiteen myynnille liian 

pieni paikka. Taidetta ostivat harvat, lähinnä opettajat. 

Bengtsit asuivat Kristiinassa yhdeksän vuotta, 

kolmessa eri paikassa. 

Kesällä 1927 perhe muutti Jyväskylään Äijälänjoen 

varteen toiveena parempi toimeentulo. 

Bengts kirjoitti Kumpula-talonsa idyllisyydestä 

ystävilleen. Se oli hänestä Jyväskylän maaseudun 

kaunein paikka, pois häiritsevästä liikenteestä. 

Keski-Suomessa Bengts haaveili savupirteistä ja 

löysikin pari kappaletta. Niissä hän kävi maalaamassa 

useita kertoja. Jyväskylän taide-elämään, 

joka oli vilkkaampaa kuin Kristiinassa, Bengts otti 

osaa sekä yhteisnäyttelyihin että järjesti omia. 

Helsingissä oli syksyllä 1929 Kallen näyttely. Sinne 

tuli myös Onni Okkonen katsomaan ja arvostelemaan 

näyttelyä samaan aikaan Kallen kanssa. 

Hän oli sanonut monesta taulusta sitä ja tätä 

vikaa. Tähän kyllästyneenä Kalle oli sanonut 

Okkoselle suoraan: ”Te esteetikot määräätte, mutta 

me taiteilijat teemme työtä!” Vaimolleen Kalle 

sanoi Okkosen arvostelun luettuaan, ettei enää 

mene Helsinkiin töitään näyttämään. 

TAIDE JA SEN MYYNTI 

Kalle Bengtsille oli taide itseisarvona tärkeä. Taiteen 

tekeminen oli pyhä hetki. Hän oli vakava 

maalatessaan luontoa ja mielsi sen kiitoksena Jumalalle 

kauneudesta. Samalla hän osoitti ihmisille 

maailman kauneuden. Bengts kertoi kirjeis- 

127


sään ystävilleen taidekäsityksistään. ”Mutta mitä 

rakkaudesta on saatu aikaan johonkin hyvään, se 

jää eloon.” 19 (”Men hvad av kärlek är veckt för 

något gott – läfver – ”) ”Pitäisi saada valtion varoja 

monumenttiin esi-isillemme, jotka eivät osanneet 

lukea eivätkä kirjoittaa mutta ovat kuitenkin jättäneet 

jälkensä meille -.” 20 (”...stats anslag för att få 

ett monument öfver våra förfäder, som hvarken läst 

eller skrifvit men endå lemnat spår – ”) 

Kerran Lauri Santtu (Järvinen) oli paikalla ja ihmetteli, 

kun eräs naishenkilö oli ostamassa 

Bengtsiltä taulua. Ostaja ei ollut tyytyväinen hintaan, 

vaan tinki. Silloin Kalle suuttuneena sanoi: 

”Ottaa tuosta ilmaiseksi sitten” ja tyrkkäsi taulun 

naisen syliin. Toisen kerran Bengts meni ystävänsä 

ins. Porkan luokse. Hän tarjosi Porkalle taulua 

kaupan, koska tarvitsi kipeästi rahaa vekseleihinsä. 

Näytettyään teosta, Porkka sanoi: ”Minä voisin 

ostaa sen, jos se olisi vähän suurempi!” Kalle 

tulistui sanoen: ”Pärkkele, minä en myydä tauluja 

metrikaupalla.” 

Kun Bengtsit muuttivat Kristiinankaupungista 

Jyväskylään, tuli Kalle Bengts käymään erään velkojansa 

luona ennen poislähtöään. Hänellä oli 

Uuden Suomen tilausmaksu maksamatta ja hän 

sanoi, ettei hän haluaisi jäädä kenellekään velkaa. 

Taiteilija pyysi tulemaan kotiinsa ja valikoimaan 

taulun velkaa vastaan. Niin velkoja meni ja valikoi 

suurimman, mikä oli tarjolla. 

kertonut, että kerran kun hän matkusti Kallen 

kanssa junalla, käytävällä tuli vastaan kerjäläismies 

pyytäen rahaa. Kalle koitti taskujaan, rahaa 

ei ollut. Sitten hän huomasi erään tuttavansa ja 

meni häneltä lainaamaan rahat ja antoi ne kerjäläiselle. 

Eräänä jouluaattona tulivat naapurin lapset tervehtimään 

taiteilijaa. He lauloivat En etsi valtaa 

loistoa, ja tästä Bengts liikuttui. Koska hänellä ei 

ollut sillä hetkellä käsillä mitään annettavaa, niin 

hän otti ”Savutupa”-taulun seinältä ja antoi sen 

lapsille sanoen: ”Minä antaa tämän teille muistoksi, 

että yllätitte minut laulullanne.” 

Kerran taiteilija taas oli selvittelemässä pankissa 

vekseleitään H O P:n konttorissa 1932. Samalle 

pankkitiskille ilmaantui tyttönen, joka kiinnostuneena 

tarkasteli asiakkaana olevaa Bengtsiä avonaisilla 

silmillään. Bengts huomasi hänet ja otti 

nopeasti mukanaan olevat värit, maalasi akvarellin 

ja antoi valmiin työn mallilleen. Hän oli ko. 

pankinjohtajan Fr. Johan Spolanderin pojantytär 

Maija-Leena. 

ANTELIAISUUS 

Kalle Bengtsistä on sanottu, että hän antoi viimeisen 

ihokkaansa apua tarvitsevalle. Hän auttoi 

vähempiosaisia, jotka olivat huonommassa 

asemassa kuin hän. Hän mieluummin antoi kuin 

otti, vaikka olisi ollut itse etuoikeutetumpi saamaan. 

Erika-vaimo on kertonut: ”Minä annoin 

kerran Kallelle rahaa leivän ostoon. Kalle viipyi 

ja viipyi. Kun hän tuli takaisin, kysyin leivästä. 

Kalle vastasi antaneensa rahan lasten keräykseen. 

Sitten perhe oli ilman leipää. Kalle ymmärsi ja 

pyysi anteeksi.” Vaimon veli Toivo Mäkinen on 

Bengtsin piirtämä karikatyyri 

Gallen-Kallelasta. 

128


SUHTEITA MUIHIN TAITEILIJOIHIN 

Kalle Bengtsin luonteeseen ei kuulunut kateus 

eikä ihmisten arvostelu. Hän julisti: ”On ilo koettaa 

olla hyödyksi ihmisenä, tarvitsematta yrittää 

eteenpäin toisten kustannuksella”. Hän ei koskaan 

kotona arvostellut maalaritovereitaan tai puhunut 

pahaa kenestäkään. Kerran ollessaan taidenäyttelyssä 

tuli hänen luokseen eräs herra kysyen 

hänen mielipidettään maalauksesta, jota ajatteli 

ostaa. Bengts katsoi teosta ja vastasi ”Tjaa, 

mikäpäs siinä.” Kaupat syntyivät. Kotona hän 

kertoi, että taulu ei ollut mikään erinomainen, 

mutta ei hän voinut lähteä arvostelemaan toisen 

työtä. 

Akseli Gallen-Kallela pyysi Kalle Bengtsiä apumiehekseen 

Kansallismuseon freskotyöhön 1927. 

Siihen ei Kalle Bengts suostunut. Hän asetti työn 

ehdoksi siksi korkean urakkahinnan, että kävi niin 

tai näin, se olisi hänelle mieleen. Kalle oli tiedustellut 

ystävältään Alpo Sailolta, miten Gallen- 

Kallela oli ottanut vastaan tiedon hänen ehdostaan. 

Kysy vielä, mestari oli aivan mustennut, 

tämä oli tiennyt kertoa. 

Vuoden 1928 kesäkuun alussa tuli taiteilija Lauri 

Santtu Kumpulaan tapaamaan Kallea. Bengtsin 

kautta Santtu tapasi Gummeruksen kirjallisen 

johtajan Martti Raition, joka palkkasi työttömän 

Santun apulaisekseen. Heinäkuun 21 p:nä 

kaupunkiin saapui prof. Kallela. Hän meni heti 

samana päivänä tapaamaan Bengtsiä Kumpulaan. 

Kallelan käynti liittyi hänen haluunsa saada 

Bengts Kovalaan jonne hän oli menossa rauhoittumaan. 

Hän otti asian puheeksi pari kertaa ja 

Kalle lupautui lähtemään Kovalaan. Gummeruksella 

tapasivat myös Kallela ja Santtu, joka näytti 

piirtämiään henkilökuvia Kallelalle. Santtu sai 

heti Kallelalta kehotuksen tulla myös Kovalaan. 

Hän vietti viikonloput Kovalassa ja viikot Raition 

sijaisena Gummeruksella. 

Kallela sai Bengtsin juttuseuraksi, koska Bengtsillä 

oli aina paljon puhuttavaa ja hän arvosti suuresti 

Bengtsin omaperäistä, aidon rehellistä persoonaa 

ja idearikkautta. He olivat hengenheimolaisia. 

Heidän aihepiiriinsä kuului elämän koko 

kirjo. Keskustelu oli helppoa ja vuorovaikutuksellista 

ilman kielivaikeuksia. Kallela oli piirtänyt 

mieshahmon istumassa kirjapinon päällä ja 

kirjoittanut siihen BENGTS. Piirros havainnollistaa 

Kalle Bengtsin laajaa lukeneisuutta. Toisessa 

piirroksessa ritariasuinen mies suojelee naista 

kädellään itseään vasten. Se kertoo Bengtsistä 

heikkojen ja sorrettujen puolustajana. Näiden 

kahden taiteilijan keskusteluista on myös säilynyt 

arkin kokoisia piirroksia. Niissä Bengts täydensi 

puhettaan havainnollistaen mm. Jyväskylän 

idyllit, kaupungin kuvajaiset, avaruudessa kiitävän 

veneen sekä setumaalaisen talon hautausmenot. 

Pirtin pöydän rakenteet on selvitetty kahdella 

kynällä! 

Kallelan seurassa Bengts ei kuitenkaan ollut aivan 

oma itsensä. Hän oli epävarmempi tai ei tuonut 

mielipidettään julki ollenkaan. Kunnioitus 

entistä opettajaa kohtaan oli ylenpalttista, mutta 

Kallelan läheisyys sai Bengtsin tuottamaan maalaamisessa 

parastaan. Kalle Bengtsin Kovalan ajan 

teoksissa onkin selvästi nähtävissä yhtenäinen 

tasokas leima. Kalle Bengts oleili Kovalassa ainakin 

kaksi kertaa ja toisella kerralla hän oli siellä 

useita päiviä. Bengtsin saapuessa viimeisen kerran 

Kovalasta, heti kun hän oli riisunut takkinsa 

naulaan, hän sanoi: ”Tjaa, kyllä minun pittä sanoa, 

että Kallela on suurmestari,... mutta ideat loppu. 

Enkä minä enää tahdo olla siellä pois lypsettäväksi! 

” 21 Kallela tuli vielä sen jälkeen katsomaan 

Bengtsin luonnoksia Kumpulaan. 

Todennäköisesti Kallela ja Bengts tapasivat viimeisen 

kerran toisensa kauppias ja taiteenkerääjä 

Mitron luona 10.11.1928, jolloin mukana olivat 

myös taiteilijat Joonas Heiska, Urho Lehtinen 

ja Juuso Putro. Taiteilijat istuivat yhdessä iltamyöhään. 

Aamulla olohuonetta peitti paksu 

tupakan- ja sikarinsavu. Seurue jatkoi vielä yhdessäoloaan. 

Taiteesta siellä puhuttiin koko yö ja 

välillä politiikkaa, mukana olleet ovat kertoneet. 

Kallela kertoili Afrikan matkastaan. Keskustelun 

aikana Kalle Bengts kaivoi taskustaan lehtiönsä 

129


Suunnitelma Karstulan 

taistelun muistomerkiksi 

1928. 

(cat. 1799) 

ja näytti Kallelalle luonnosta Karstulan taistelun 

(1808-1809) kunniaksi piirtämästään muistomerkistä. 

Kallela katsoi sitä ja sanoi: ”Ei sinne 

tarvitse mennä krotaamaan.” Kalle pisti lehtiön 

taskuunsa, pää painui alas eikä hän puhunut mitään. 

Mestarin tuomio oli kova. 22 

Akseli Gallen-Kallelan kuolema järkytti suunnattomasti 

Kalle Bengtsiä. Kirjeessään Nylanderille 

hän kirjoitti: ”Kovin on lyönti kohdannut meitä ja 

– suomalaista kulttuuria. Olen kuin halvaantunut... 

– Hän Suuri Mestarimme elää ja Hänen Työnsä niin 

kauan kuin kulttuurista puhutaan maassamme ja 

Euroopassa... Suru ja tämä epätodellinen on pitänyt 

minut jatkuvassa tuskassa...Mutta meidän on mentävä 

eteenpäin, vaikka taide on menettänyt suuren 

mestarinsa.” 23 

ALTTARITAULU 

Kalle Bengts sai syksyllä 1930 tilauksen alttarimaalauksesta. 

Tilaaja oli herastuomari Toivo Anjala 

Kivijärveltä ja hänen ainoana toivomuksenaan 

oli aihe: Pietari kieltää Jeesuksen. Työskentelyään 

varten Bengts lainasi kuvaraamatun hyvältä 

ystävältään Martin Ahlnäsiltä. Bengts työskenteli 

maalauksen parissa koko syksyn. Hän keskeytti 

maalaamisen ennen joulua loppuvuodeksi. 

Kirjeessään ystävälleen hän kirjoitti: ”Paljon 

olisi minulla tekemistä, mutta voimani eivät tahdo 

riittää, rohkeus pettää tai joudun epätoivoon. 

Koko talven olen kamppaillut vain yhden ainoan 

taulun kanssa – Pietari kieltää Kristuksen – mutta 

motiivi tuntuu olevan minulle ylivoimainen. – Olisin 

jo jättänyt sen tekemisen, mutta koska tämä on 

tilaustyö – .” 24 Kalle toi miniälleen julki, miksi ei 

merkinnyt maalaustaan:” ”Ei ole tärkeätä, kuka 

on tekijä. Se on tärkeätä, mitä se julistaa!” Kivijärven 

alttarimaalaus paljastettiin helluntaina 1931. 

IHMISSUHTEET JA YSTÄVÄT 

Vaikka Kalle Bengts toi monesti oman yksinäisyytensä 

julki ystävilleen ja varsinkin Nylanderille, 

hän ei ollut yksin. Hän oli luonut harvinaisen 

laajan ystäväpiirin, joka oli häntä vaikeuksissa 

tukemassa ja auttamassa. Se oli saanut 

alkunsa jo Helsingin aikana. Pohjanmaalle muutettuaan 

se laajeni ja säilyi sekä jatkui Kallen 

omaisten kanssa. 

Mutta Kalle Bengts oli henkisesti yksin sanan 

syvimmässä merkityksessä. Hänen ajatuksensa ja 

fantasiansa olivat siksi lennokkaita, etteivät ne 

koskettaneet kovin monia. 

Oscar-veli, joka oli Kallea nuorempi, oli yhtä levoton 

kuin vanhempi veljensä. Oscar paloi halusta 

maalariksi, mutta levottomana hän lähti 

joksikin aikaa merille. Hän oli välillä kotimaillaan 

Närpiössä ja välillä Helsingissä. Veljekset 

130


Kivijärven kirkon 

alttaritaulu on valmistunut. 

Kevät 1931. 

olivat keskenään kirjeenvaihdossa Kallen poismenoon 

asti. Oscar oli auttavana välikätenä Närpiön 

päättäjiin Kallen maalaussuunnitelmien johdosta. 

Hän purkautuu veljelleen: ”Totisesti ovat 

päiväni niin raskaita ja kovia että – kamppailuni 

saadakseni vekseleitä lyhennetyksi on kyllä todella 

vaikeata – mutta tähän mennessä olen jotenkin 

onnistunut – vaan kuinka kauan jaksan sitä en uskalla 

sanoa.” 25 Kalle valoi uskoa veljeensä monissa 

kirjeissään: ”Miten Sinä voit ja miten työsi sujuu? 

Älä menetä rohkeuttasi, sillä luulen Sinun ehtivän 

olla maalarina ainakin 10 vuotta – ja pidempää 

aikaa et tarvitse jättääksesi arvokkaan jäljen 

maalarina. Maalareita on yltäkylläisesti mutta 

kukaan ei maalaa meidän aiheitamme – ... Oscar 

yritä nyt piirtää vaikka mitä tahansa mutta kuitenkin 

vain paperille – viivat jäävät jälkeesi – Käytä 

nyt aikaa kehitykseen – ja usko minua – katse eteenpäin... 

vaikka usein tuntuu toivottomalta – ” 26 

Kalle Bengtsin vakaa ystävyys liittyi myös hänen 

serkkuunsa Hugo Bengtsiin, joka eli ja vaikutti 

Närpiössä etevänä koristemaalarina. He olivat 

lapsuudenystäviä. Hugo oli käynyt taideopinnot 

Ateneumissa 1907-1908. Hän asui silloin osan 

ajastaan Kallen luona Tapanilassa. Kallen käydessä 

Närpiössä hän poikkesi säännöllisesti myös Hugon 

luona. Heillä oli luottamuksellinen ystävyyssuhde. 

He keskustelivat kaikesta, politiikasta ja 

yleisistä asioista. Sitten puheet menivätkin salaisille 

väylille, jolloin puhuttiin melkein kuiskaten. 

He ymmärsivät toisiaan pienillä kasvonliikkeillä, 

ilmeiden muunnoksilla ja varsinkin, kun huumori 

leiskui. 

Kallen läheisistä ystävistä läheisin oli John William 

Nylander, johon Kalle Bengts tutustui kesällä 

1904 Härnosandissa Pohjanlahden toisella puolella. 

Ystävyys alkoi myrskyisellä merellä ja se kesti 

kaikki myrskyt niin maalla kuin merellä. Nylander 

oli realisti ja Kalle oli melkein kaikessa idealisti. 

Kuitenkin molemmat tekivät työtään rohkeasti 

samalla tavalla maan vapauden eteen. Myöhemmin 

Nylander muutti Norjaan. Heidän kirjeen- 

131


Parturi Ollilaisen logo. 

Kauhajoen Karhun logo. 

Piironki. 

vaihtonsa, vaikka se ei ollut kuin kirje jouluna, se 

oli sitäkin syvempää ystävyyden ja kunnioituksen 

osoitusta rakkaalle ystävälle. 

Molemmat kertasivat menneitä, kokemusrikkaita 

aikojaan, varsinkin Kalle Bengts. John oli Kallelle 

kuin rippi-isä. Hänelle Kalle Bengts purki syvimmät 

ajatuksensa ja tunteet aidon rehellisesti ja sai 

takaisin ymmärtävää palautetta ja kannustusta. 

Kirjeensä Johnille Kalle Bengts lopettaa: ”John, 

kun olemme täyttäneet tehtävämme, saamme mennä. 

Samoin olet sinäkin niin usein saanut kokea. 

Mutta kerran meillä oli rinnassa tuli, joka paloi 

Jumalalle, isänmaalle. Sinä olet kyntänyt meriä, 

minä taas esi-isäini peltoja niin, että hiki virtasi ja 

sydän paloi!” 27 Bengtsin Kallen viimeisenä keväänä 

he kirjoittivat enemmän kuin koskaan. Syynä 

oli Myrsky-maalaus, josta Kalle maalasi version 

ystävälleen. Kallen sairastaessa John tuki aateveljeään 

myös taloudellisesti. 

Lauri Santtu tutustui Kristiinankaupungissa 

Bengtsin perheeseen. Vuosia myöhemmin hän 

tuli Bengtsin perheen luokse muutamaksi kuukaudeksi. 

Kalle Bengtsin muutettua Jyväskylään 

piti Santtu häneen säännöllisesti yhteyttä. Kun 

Lauri Santtu kuuli Kallen vakavasta sairaudesta, 

oli hän yksi harvoista, joka kiitti häntä eläessään 

eikä vasta arkun äärellä, kuten on tavallista: ”Olet 

varmaan ystäväni aikoinasi istunut näiden samojen 

pöytien ääressä, jossa minä toivottavasti viimeistä 

opiskeluvuotta työskentelen ja tämän kirjeen 

kirjoittelen. Täältä tiesi vei voimakkaaseen 

luovaan työhön, jossa olet kyntänyt oman vakosi 

Suomen taiteen sarkaan. Minulle Sinä Kalle olet 

merkinnyt niin korvaamattoman paljon rehtinä 

miehen esikuvana ja pohjattoman reiluna ystävänä, 

että se on jättänyt minuun lähtemättömän 

jäljen.” 28 

Kalle Bengtsin omien sanojensa mukaan hän ei 

vihannut mitään niin paljon kuin kieliriitoja. 

Niistä hän herkkänä ihmisenä kärsi suunnattomasti 

ja pysytteli kaukana. Hänestä oli tuskallista, 

kun hän ei tiennyt, oliko hän suomalainen 

vai ruotsalainen. Hänen äidinkielensä oli ruotsi 

ja sitä hän rakasti, mutta hän rakasti myös suomea, 

koska se oli hänen maansa kieli. Ja tietenkin 

isänmaataan Suomea! 

Ystävälleen Nylanderille Kalle kirjoitti huhtikuussa 

1934: ”Tämä kielifanatismi – no jaa – kaipaan 

sitä, että saisin asua ruotsalaisessa yhteiskunnassa – 

jos mahdollista. Monasti olen hiljaisuudessa miettinyt 

muuttamista Ruotsiin, ei kuulisi kieliriitoja 

ja siellä sitä olisi muukalainen muukalaisen nimellä.” 

29 

Perheen myötä Kalle suomalaistui. Kerran kun 

taiteilijan kotona Jyväskylässä oli ollut käymässä 

ruotsinkielinen pohjalainen, joka oli käyttänyt 

omaa kieltään, Kalle oli keskeyttänyt hänet ja 

tokaissut: ”Meillä puhutaan suomea!” 

KIELIKYSYMYS 

John W. Nylander, 

liitupiirros. 

(cat. 1322) 

132


MYRSKYSSÄ PURJEHTIJA 

Jo Kristiinassa Bengts aloitti pyynnöstä suunnitelmat 

kotikirkkonsa sisätilojen koristamiseksi 

maalauksin. Työtään kirkkojen seinämaalauksiksi 

hän jatkoi Jyväskylässä koko loppuelämänsä. Niihin 

hän kulutti valtavasti energiaa. Hän kirjoitti 

jatkuvasti päättäjille ja todisteli miten kaikki rahoitetaan. 

Mutta hän sai turhaan odotella päättäjiltä 

myönteistä vastausta. 

Koko Kumpulan kausi oli taloudellisesti Kalle 

Bengtsille ja hänen perheelleen vaikeaa aikaa. 

Kallen kirjeet lähimmilleen todistavat, kuinka 

hänen on pitänyt taistella. Kalle purki huoliaan 

maansa henkisestä tilasta ja siitä kuinka omistava 

luokka polki huonompiosaisia ja heikot poljettiin 

jalkoihin. Kieliriidat olivat seuranneet häntä 

koko ajan. Niissä hän sai jopa eräiden ystäviensäkin 

taholta tuntea tikarin piston selässään. 

1930-lukujen vaihteessa hän menetti vasemmasta 

silmästään melkein näkönsä. Silloin hänellä oli 

suururakat parhaillaan tekeillä mm. Kivijärven 

alttaritaulu. Tarvittaessa hän turvautui ja luotti 

poikansa apuun suurten teosten suhteita määriteltäessä. 

Vaikeinta oli perheen taloudellinen tilanne. 

Vaikeaksi sen teki myös silloista yhteiskuntaa 

koetteleva pula-aika. Bengts oli ahkera, mutta 

taulut eivät menneet kaupaksi. Työt piti myydä 

leipää vastaan siihen hintaan kuin kauppias 

suostui. Mutta oli myös toisinkin. Silloin kun 

Kallen töillä oli kysyntää hän ei hennonut myydä, 

vaikka olisi saanut pyytämänsä hinnan. Mutta 

sitten kun oli pakko, ne piti myydä halvalla tai 

antaa vekseleitä vastaan. 

Kesällä 1934 Bengtsit saivat tietää mahdollisuudesta 

päästä Lallukan taiteilijakotiin Helsinkiin. 

Se varmeni, kun Kalle Bengts kävi ottamassa asiasta 

selvää elokuussa. Tilanne näytti hiukan valoisammalta. 

Mutta toisin kävi. Kalle Bengtsiin 

iski sairaus ja hän joutui lopullisesti vuoteen 

omaksi. Vasta kuolinvuoteellaan Bengts kertoi 

pojalleen Eerolle itsenäisyysuskostaan: ”Kun minä 

aikoinani sanoin, että Suomi on vielä itsenäinen, 

ne nauroivat minulle! Mutta, kun olin Ruovedellä 

Akseli Gallénin luona, minä lankesin polvilleni 

maahan ja rukoilin Jumalaa, että Suomi tulisi itsenäiseksi. 

Ihmiset sanoivat minua hulluksi. Mutta 

Suomi on itsenäinen!” 

Yksi tärkeimmistä henkisistä lenkeistä oli Bengtsille 

Elsa Heporauta. Bengtsit ja Heporaudat tutustuivat 

Jyväskylässä v.1915, jolloin molemmat 

perheet asuivat kaupungissa. Elsa Heporautaa ja 

Kalle Bengtsiä yhdisti samanlainen kalevalalainen 

133


aatemaailma. Heporauta oli varmasti yksi harvoista, 

joka ymmärsi täysin Bengtsiä ihmisenä ja taiteilijana 

sekä ihaili häntä. Heporaudat tukivat 

Bengtsin perhettä alusta loppuun saakka niillä 

resursseilla, mitä heillä oli. He välittivät Kallen 

maalauksia ja ostivat niitä itselleen. 

Elsa Heporauta sai tietää Kallen vakavasta sairaudesta 

kesken tunnetun keskisuomalaisen vaikuttajan, 

Impi Sirkan syntymäpäiväjuhlia, ja ystävät 

lennättivät hänet autolla Kallen sairasvuoteelle. 

Elsa astui Kallen luokse syli täynnä kukkia. Kalle 

sanoi: ”En minä vielä olla kuollut!” Kun Elsa oli 

ollut Kallen luona reilut kaksi tuntia, Kalle rauhoittui. 

Heporauta kirjoitti: ”Sitä käyntiä en tule 

koskaan unohtamaan. Niin puhdas ja jalo kuin 

Bengts oli ollut koko elämänsä, niin hän oli nyt 

muutamaa päivää ennen kuolemaansa... Niin 

sammui Carl Bengtsin elämä, tuon alkuvoimaisen 

miehen, isänmaansa innokkaan palvojan, aitosuomalaisen, 

suuren taiteilijan ja jalon ihmisen.” 

30 

ISOISÄN JALANJÄLJILLÄ 

Kalle Bengtsin nimi jäi jo lapsuudessani vahvasti 

minun korviini, kun mummoni mainitsi hänestä 

usein jossain asiayhteydessä. Muistikuvat olivat tavallisuudesta 

poikkeavia siitä mitä yleensä ihmisistä 

puhuttiin, ja siitä mielenkiintoni heräsi isoisääni 

kohtaan. 

Aloin koota kuin palapeliä muotokuvaa vaaristani 

ja etsiä hänen jälkiään. 

Carl Bengts sanoi kerran pojalleen, joka ihmetteli 

jalanjälkeä isänsä eräässä piirustuksessa: ”Jos minusta 

ei jää mitään jälkeeni, niin ainakin jalanjälkeni 

haluan jättää”! Isoisäni persoonan ja hänen taiteensa 

jättämät jäljet ovat nyt tämän kirjan muodossa 

pelastetut tuleville sukupolville. 

Se ei olisi ollut mahdollista ilman museonjohtaja 

Marianne Koskimies-Envallin määrätietoista ja sinnikästä 

työtä teosluettelon kirjoittamisessa ja sen 

saattamisessa painoasuun. Olen enemmän kuin kiitollinen 

hänelle sekä myös niille sadoille ja taas sadoille 

henkilöille, jotka ovat olleet minulle avuksi 

isoisäni Carl Bengtsin jälkien etsinnässä ja niiden 

tallentamisessa vuosikymmenien aikana. 

Jyväskylässä elokuussa 2006 


134


VIITTEET 

1 

CB:n kirje ”Kära vänner!” 16.3.1931. CBA. 

2 

CB:n kirje John Nylanderille 17.3.1933. Kumpula. ÅA. 

3 

CB:n kirje John Nylanderille 17.3.1933. Kumpula. ÅA. 

4 

Eero Bengtsin haastattelu. 

5 

Eva von Schantz-Olsenin haastattelu. 

6 

CB:n kirje John Nylanderille 30.12.1929. 

7 

CB:n muistiinpanot. 

8 

CB:n kirje John Nylanderille (?) 17.3.1933. Kumpula. ÅA. 

10 

CB:n kirje John Nylanderille (?) 9.11.1930. Kumpula. ÅA. 

11 


12 


13 

CB:n kirje 2.11.1915. 

14 

CB:n kirje 16.2.1915. 

15 

CB:n kirjeluonnos Hugo Parviaiselle 24.1.1919 Kristiinasta. 

16 


17 

Heporauta 1934 (Pyrkijä). 

18 

Antti Aromaan haastattelu. 

19 

CB:n kirje 1.1.1934. 

20 

CB:n kirje John Nylanderille? 30.12.1926. 

21 


22 


23 


24 

CB:n kirje Oscar Mangsille 16.3.1931. 

25 

CB:n kirje Oscar Bengtsille 21.1.1926. 

26 

CB:n kirje Oscar Bengtsille 25.1.1933. 

27 

CB:n kirje John Nylanderille 11.12.1931. (uudelleen käännös 

suomesta ruotsiin) 

28 

Lauri Santun kirje CB:lle Ateneumista 9.10.1934. 

29 


30 

Heporauta 1934 (Pyrkijä). 

Kirjakauppias Ester Alajoen exlibris, 

linopainanta. 

(cat. 1288) 

Carl Bengtsin oma exlibris, etsaus. 

(cat. 1290) 

135

CARL BENGTSIN ELÄMÄ VUOSILUKUINA 


1876 syntyi 2.4. Närpiön Finbyssä 

1893 sai ensimmäiset öljyvärit kuvernööri W. 

Schaumanilta 

1895 koristemaalari Karl Hellstenin oppilaana 

Helsingissä, iltaisin Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 

1896 taideteollisessa koulussa Helsingissä 

1897-1898 Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 

1899-1900 Gallen-Kallelan oppilaana Ruovedellä 

1900 avusti Gallen-Kallelaa Pariisin maailmannäyttelyn 

freskojen teossa 

1901 töitä ensi kerran näytteillä; opintomatka 

Firenzeen 

1902 kolme kuukautta Pohjois-Karjalassa Lieksassa, 

oppi suomea, muutti Tampereelle 

1903 suunnitteli ja toteutti Werner Palanderille 

hirsirakennuksia; prof. Otto Anderssonin kanssa 

kansanmusiikkiperinnettä tallentamassa 

1904 maalasi Tampereen Palanderin talon freskot 

1904-1905 John Engelbergin kanssa maalausliike 

Helsingissä 

1906 avioliittoon Erika Mäkisen kanssa Tampereella 

1906 huonekalujen suunnittelua Gästrinin puusepänliikkeessä 

Vaasassa 

1907-1908 Lounais-Suomessa Brage-yhdistyksen 

toimesta kansanperinteen tallennusta 

1909-13 maalasi Helsingissä, Tampereella ja Närpiössä 

1911 kesä Porvoon mlk:ssa; Helsingissä ensimmäinen 


1912 löysi Keski-Suomesta savupirttiaiheita 

1913-1914 Tammisaaren Sommarössä maanviljelystä 

Oscar-veljen kanssa 

1914-1916 asui ajoittain Jyväskylässä 

1915 töissä Parviaisen tehtaalla Säynätsalossa, 

maalasi kesällä Laukaassa 

1916-17 asui Peninkylässä ja Myrkyssä Karijoella 

maanviljelijänä 

1918-1927 asui ja maalasi Kristiinankaupungissa; 

maalausmatkoja Suupohjaan 

1920 yksityisnäyttely Vaasassa 

1922 Virossa Kalevala-seuran stipendiaattina 

prof. A.O. Väisäsen ja tait. Alpo Sailon kanssa 

1927-1934 asui ja maalasi Jyväskylässä Kuokkalan 

Jokivarresta ostamassaan Kumpulan talossa 

1928 alttaritauluehdotus Teuvan kirkkoon, Korpilahden 

Kovalassa Gallénin vieraana 

1929 maalasi “Legenda”-triptyykin eduskunnan 

suuren valiokunnan maalauskilpailuun 

1931 maalasi alttaritaulun Kivijärven kirkkoon 

1934 kuoli 10.10.1934 syöpään. 

136


Hevonen 1920. (cat. 421) 

137

Jaakko Linkamo 

Bengts maalaa Lapinkankaan savupirtissä 1930-luvulla. Kuva: Esko Aaltonen. 

138

Kansanelämänkuvaukset 

Kansanelämän kuvaaminen – 

kansanmiehen kunniavelka 

JAAKKO LINKAMO 

Jo vuoden 1904 aikoihin Carl Bengts oli tehnyt 

piirustustöitä Kansallismuseossa. Työ kansanperinteen 

kuvallisen tallentamisen parissa 

ajoittui pääasiallisesti 1900-luvun ensimmäisen 

vuosikymmenen lopulle. Brage-yhdistyksen toimeksiannosta 

Bengts piirsi kansanesineistöä 

kahdella matkalla vuosina 1907-08. Niiden 

kohteina olivat Parainen ja Närpiö. Bengts piirsi 

ja tutkijana toimi Gabriel Nikander. Tämän 

jälkeen Bengts oli Nikanderin avustajana, kun 

tämä valmisteli kirjaansa Byar och gårdar i Helsinge. 

1920-luvun alkuun osui Bengtsin osallistuminen 

Kalevalaseuran tutkimusretkeen Viron 

Setumaalle. Tätä ennen, vuonna 1898, Bengts 

oli anonut apurahaa Vienan-matkaan. Siinä hän 

ei onnistunut, mutta pääsi vuonna 1902 Lieksan 

Virsuvaaraan, jonka ihmisiä hän kuvaili rehdeiksi 

ja kunnollisiksi. 

Carl Bengts oli ollut avoin kansanelämän arvoille 

jo lapsena. Sen sanoiksi puettu muistelus toimii 

avaimena hänen kansanelämänkuvaustensa 

ymmärtämiseen. Valoisimpia muistojani ovat iltapuhteet 

takkatulen ääressä, kun oli tultu kelkkamäestä 

illan hämärtyessä. Tuntui ihanalta lämmitellä 

kohmettuneita sormiaan läksyjä lukiessa. Kun 

siitä oli selvitty, ruvettiin yleensä veistämään. Tehtiin 

joskus älläntikkuja, vaikka niistä tulikin kömpelöjä 

verrattuna varttuneempien veistämiin. Samoin 

tehtiin puuhevosia ja pikku rekiä sekä ajovarusteita 

niihin. Oli aikaa myös ihaillen seurata vanhempien 

ja isompien sisarusten työskentelyä sekä 

kuunnella niitä kaikenmoisia tarinoita, joita tulen 

loisteessa työn kuluessa kerrottiin. Tulen heikko kajo 

luo omalla, aivan hypnotisoivalla tenhollaan enemmän 

viihtyisyyttä ja työniloa kuin mikään moderni 

valaistus. Kun talonpoika tulee ulkotöistään 

kylmästä talvi-ilmasta, on enemmän ilo kuin vaiva 

ottaa käteensä kirves ja puukko ja käydä taas käsiksi 

jo alettuun työhön. Ja siinäpä ei yksikään liike 

tai kirveenisku välty lasten katseilta, vaan kaikki 

painuu mieleen. 

Carl Bengtsin kasvuympäristö oli eteläpohjalainen 

Närpiö. Pohjanmaa on ollut yhteiskunnallisesti 

muusta Suomesta poikkeava. Täältä puuttuivat 

sekä herraskartanot että rusthollit. Ainoastaan 

pappilat ja sotilasvirkatalot toivat maaseudulle 

jonkinmoista korkeakulttuuria. Torppareita 

ja palkollisia toki oli, mutta torpat olivat talonpoikaistilojen 

alaisia, ja palveluskunta söi samassa 

pöydässä kuin isäntäväki. Mäkitupalaisiakin 

on luonnollisesti ollut, usein arvostettuina käsi- 

139 

Seppä takoo. 

(cat. 1124)


Puhdetyötä tekeviä miehiä. 

(cat. 1094) 

työläisinä, samoin itsellisiä. Metsäseuduilla oli 

niin sanottuja kruununtorppareita. 

Tässä on muistettava, että papistonkin oli 

ollut Pohjanmaalla kansanomaistuttava; vakiintunut 

käytäntö täällä oli, että papit valittiin oman 

maakunnan kasvateista. Herätysliikkeet toivat lisänsä 

kansankulttuuriin. Ne stimuloivat rahvaan 

älyllistä pohdiskelua, joka näin kehittyi työstämään 

muitakin olemassaolon ongelmia kuin pelkkiä 

hengellisiä. Henkinen jano vaikutti lisäävästi lukusekä 

keskustelutaitoon ja uskonnollinenkin kirjallisuus 

avarsi käsityspiiriä. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa 

talonpoika jopa rohkeni esittää papillekin 

eriäviä mielipiteitä. Pohjalaisen papin oli tämä 

ymmärrettävä ja hyväksyttävä. – Kylien itsehallinnolliset 

elimet olivat täällä pitkälle kehittyneet. 

Myös valtiollinen uudistuminen kosketti 

Närpiötä: yksi Vaasan läänin neljästä reservikomppaniasta 

toimi siellä autonomisen Suomen sotaväen 

olemassaoloajan (1882 – 1901). Siirtolaisuus 

oli vähentänyt tilattoman väestön luomaa 

sosiaalista painetta, joka etelässä puhkesi kapinaksi 

enimpien pohjalaisten omaksuessa säilyttävän 

kannan. Närpiön seudun kosketus suomenkieliseen 

maakuntaan oli aikaa myöten vähentynyt, 

mikä johtui paljolti ruotsalaisalueen taloudellisesta 

taantumisesta 1800-luvun lopulla. Suhdanteet 

olivat muuttuneet, eikä rannikko enää kyennyt 

antamaan samoja aktiivisia kulttuurivirikkeitä kuin 

ennen. Rautateiden myötä pohjalaisten suuntautuminen 

siirtyi yhä enemmän sisämaahan ja etelään 

päin. Kansankulttuurin esineelliset ilmentymät, 

kuten rakennukset ja työvälineet, ovat Pohjanmaalla 

kuitenkin olleet yhtenevät kielestä riippumatta. 

Tärkeä paikallinen erikoisuus Bengtsin 

lapsuusseudulla oli pukuperinne. Seudun vanhoillinen 

kansanpuku piti pintansa juhla-asuna pitkään, 

ja etenkin Tiukan puvusta tuli laajasti tunnettu. 

Närpiön läpi kulki rantatie, joka toi seudulle 

ulkopuolisia virikkeitä, ja pienet Kristiinan 

ja Kaskisten kaupungit olivat lähellä. 

140


Kansankulttuuria voi karkeasti tulkita siten, että 

Itä-Suomessa ihmisen asema yhteisössään on määrittynyt 

enemmän hänen sanallisten valmiuksiensa 

mukaan, kun taas lännessä käden taidot ovat 

olleet keskeisiä. Carl Bengtsin kasvaminen ympäristössä, 

jossa aineellisen kulttuurin muotoon 

on kiinnitetty paljon huomiota ja uhrattu runsaasti 

aikaa, on epäilemättä ollut omiaan ruokkimaan 

hänen visuaalista kiinnostustaan ja herkkyyttään. 

Carl Bengtsin tuotanto, josta tässä kosketellaan 

sen kansatieteellistä sisältöä, osuu ajankohtaan, 

jolloin arkielämässä tapahtui siirtymistä 

luontoistaloudesta ja lihastyön käytöstä markkinatalouteen 

ja koneellistumiseen. Tähän mennessä 

maaseudun arkityön voimanlähteinä oli 

ollut ihmisten ja lähinnä hevosten tai härkien 

energian ohella vain vesi- ja tuulivoima. Vesivoimaakin 

kyettiin hyödyntämään pelkästään pienissä 

laitoksissa. Erilaisten rattaistojen avulla 

hevosia pystyttiin käyttämään vaikkapa puimatai 

savensekoittamislaitteiden voimanlähteenä. 

1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen konevoima 

tuli käyttöön. Ensiksi höyrykoneet, sitten poltto- 

ja lopuksi sähkömoottorit tulivat käyttövoimaksi 

maaseudullekin. Siirtymävaihetta täyskoneelliseen 

maatalouteen edustivat käsi- tai hevoskäyttöiset 

tekniset laitteet, kuten separaattori 

ja niittokone. 

Suomen maatalous oli ollut viljanviljelykseen 

keskittyvää aina 1800-luvun toiselle puoliskolle 

saakka, mutta tuolloin sattuneet katovuodet sekä 

edullisen viljan saanti ulkomailta muuttivat suuntausta. 

Huomattiin, että Suomessa olikin kannattavampaa 

tuottaa voita, jolla oli kysyntää ulkomailla. 

Kotoinen maataloutemme alkoi yhä 

enemmän olla osa kansainvälistä markkinataloutta, 

ja uusien teknis-taloudellisten laitosten, 

kuten meijereiden, merkitys tuli keskeiseksi. 

Osuustoiminta oli kuitenkin sellainen taloudellisen 

aktiivisuuden muoto, joka tarjosi kansanihmisillekin 

sananvaltaa. Karjatalous uudistui 

muun muassa siten, että lehmärotuja kehitettiin 

Heinänteko. 

(cat. 1045) 

141


Lehmiä laitumella 1921. 

(cat. 435) 

ja niiden paremmuudesta kiisteltiin. Kotimaisista 

roduista vertailtiin lähinnä itä- tai länsisuomalaisen 

lehmän edullisuutta, mutta ulkomailta tuotettiin 

maahamme ayrshire-rotuisia lehmiä, jollainen 

näkyy Bengtsin laidunkuvassakin. 

On huomion arvoista, että Carl Bengts on varsinaisissa 

kansanelämänkuvauksissaan keskittynyt 

perinteisen talonpoikaiskulttuurin ilmenemismuotoihin, 

eikä ole paljonkaan esittänyt uudistusten 

mukanaan tuomia ilmiöitä. Tämä on sitäkin 

huomattavampaa, kun tietää hänen muun 

kiinnostuksensa esimerkiksi teknisiin uutuuksiin. 

”Vanhanaikaisia niin kuin kansanelämä itse”, 

kommentoi Bengts näitä töitään. 

Syytä on myös korostaa Carl Bengtsin 

ansioita kansatieteellisenä dokumentoijana. Hänen 

kuvauksensa ovat ansiokas aineisto kansanelämän 

eri aloilta suurten teknisten ja ympäristöllisten 

muutosten edellä. Arvosteluissa jopa 

mentiin niinkin pitkälle, että katsottiin hänen 

painottavan enemmän aatteellis-illustratiivista 

puolta kuin maalauksellis-taiteellista. Eräs arvostelija 

tosin käytti nimitystä ”bygdemålaren” 

142


Mies ja riihi 1915. 

(cat. 244) 

Kevät Sommarössä 1914. 

(cat. 217) 

143


Jokimaisema, 

ehkä 1929. 

(cat. 530) 

myönteisessä merkityksessä korostaakseen Bengtsin 

asiantuntemusta. Työväenlehti painotti hänen 

ansioitaan työn maalarina. Kuitenkin aiheisto 

myös sitoi arvostelut kovasti Gallen-Kallelaan, 

vaikka Bengtsin ansiona nähtiin oma linja. 

KULTTUURIMAISEMA 

Heti tuotantonsa alusta lähtien Bengts on kuvannut 

ympäristöään ja sen elämää. On merkittävää 

havaita, että hän ei opettajansa Akseli Gallen-Kallelan 

tavoin oikeastaan koskaan kuvannut pelkkää 

erämaata. Ihmisen läsnäolo tai hänen toimintansa 

jäljet ovat aina mukana maisemassa. Bengtsin 

maisemakuvat ovat siis niin kutsutun kulttuurimaiseman 

esityksiä. Tuotannon kokonaisuudelle 

antaa myös kiintoisan ulottuvuuden se, että sen 

synty-ympäristönä on ollut sekä pohjalainen että 

keskisuomalainen maisema ynnä joitakin muita 

maisematyyppejä Suomesta ja Virosta. 

Bengtsin väritaiteen kaudelle sijoittuu joukko 

kuvauksia Porvoon seudulta Kiialan kartanon 

mailta. Näistä laajan maisemallisen kokonaisesityksen 

tarjoaa näkymä Porvoonjokilaaksoon. 

Vaihtelevasti kumpuileva maisema on ollut otollinen 

kuvattava taiteilijan vilkkaasti pyörteilevälle, 

irtonaiselle pensselinkäytölle. Ihminen ja hänen 

työnsä tulokset hallitsevat kuvia; maanviljelijä, 

rakennukset ja viljelykset ovat sisällön pääasia, 

ja luonnonmaisema antaa kokonaisuudelle 

kehyksen. Tilavaikutelma syntyy nimenomaan 

maan tasossa eikä niinkään korkeussuunnassa – 

taivasta ei paljonkaan näy. Valo on Bengtsille 

ominaisesti säteilevää. Perspektiivi rakentuu valolle 

ja värille. Merkille pantava seikka on henkilön 

suora katseyhteys (s. 35). 

144


Lautta Perälänjoella 

n. 1920-luku. 

(cat. 1047) 

Kristiinan-kaudelta on peräisin jokimaiseman 

kuvaus, joka ympäristötyyppinä on antanut 

taiteilijalle toisenlaisia haasteita. Jyrkkä-äyräiseksi 

syöpynyttä jokiuomaa lukuunottamatta 

muun maiseman muodot eivät ole vaihtelevia. 

Kuva on ennen muuta valon ja varjon tutkielma. 

Tällaisen maisematyypin kuvauksessa myös horisontti 

saa merkittävämmän aseman kuin edellisessä. 

Bengts on dokumentoinut tässä työssä 

tuon ajan pohjalaisen maiseman luonteenomaiset 

piirteet. Kylämaisema oli varsin puuton. Joenkaan 

partaille ei päässyt kasvamaan pensaita, 

koska karja piti ne puhtaina laiduntamalla siellä. 

Tässäkin kuvassa joen ranta on hevosten laitumena. 

– Teoksia on havainnollista verrata vaikkapa 

Eero Nelimarkan samanaikaisiin lakeusnäkymiin, 

jotka Bengtsiin nähden ovat staattisempia. 

Tämä koskee ennen muuta väritystä ja maalaustekniikkaa, 

mutta myös piirustuksellisesti Nelimarkka 

on ollut suurpiirteisempi. Vertailu korostaa 

Bengtsin olemusta valotaiteilijana. Hän 

on myös leimallisesti ollut aurinkoisen päivän 

kuvaaja. Voitaneen liioittelematta todeta, että 

Nelimarkka on ollut maiseman psykologisempi 

pohdiskelija. 

Kulttuurimaiseman ja työn ylistyksenä 

voidaan syystä pitää Bengtsin kuvauksia järviheinän 

korjuusta Jurvanjärvellä. Nykyisin kokonaan 

kuivattu järvi oli vielä tuolloin matalaa, runsaasti 

heinää kasvavaa vesistöä. Kuvauksia hallitsevat 

kirkas valo sekä ihmisten ja hevosten liikkeiden 

tarkoituksenmukainen kauneus. Perinnäisille 

työtavoillehan oli ominaista se, että niihin ei 

sisältynyt yhtään turhaa tai epätarkoituksenmukaista 

liikettä, vaan kaikki oli aikojen kuluessa 

hioutunut täydellisyyteensä. Bengts onkin ollut 

kansanomaisen työn tuntijana oikea henkilö esittämään 

sitä. Samalla hän on tallentanut tämän 

väistyvän talousmuodon välineistöä ja työtapoja. 

– Jurvanjärven kuivatus oli aloitettu jo 1700-lu- 

Vinttikaivo 1931. 

(cat. 809) 

145


vulla sen tulvimisen vuoksi. Perkaamiset vaikuttivat 

järven tilaan niin paljon, että se alkoi kasvaa 

kortetta. Järviheinän sato jaettiin vakiintuneiden 

tapaoikeudellisten periaatteiden mukaan. 

Jurvanjärven lopullinen kuivattaminen pelloksi 

on tapahtunut vasta 1900-luvun kuluessa (s. 107). 

Edellä kuvaillut maisemakokonaisuudet viestivät 

toistaiseksi ehjänä pysyneestä ihmisen ja luonnon 

vuorovaikutuksesta. Maatalous ei ole vielä koneellistunut, 

vaan sen käyttövoimana ovat ihmisja 

hevostyö sekä auringon valo ja maan kasvu 

karjan tuotteen voimistamana. Rakentaminen 

pohjautuu kansanihmisten taitoon ja mieltymyksiin, 

joissa yhdistyvät kauneus ja kokemusperäinen 

käytännöllisyys. Sama seikka näkyy myös 

rakennusten ja viljelysten harkitussa sijoittelussa 

luonnon tarjoamaan miljööseen, materiaalintuntemuksessa 

ja suhteessa elävään luontoon. Vasta 

romantiikan mukanaan tuoma makumieltymys 

on vaikkapa puiden omaksuminen osaksi pihaympäristöä. 

Ennen niillä ei koettu olevan viihtyvyysmerkitystä, 

vaan joskus yksittäisiä puita 

pidettiin tuomassa onnea tai jonkin henkilön 

nimikkopuina. 

Carl Bengtsin rakennuskuvauksessa voidaan erottaa 

toisaalta dokumentoivaa esitystä, toisaalta 

kuvataiteellisten arvojen korostamista. Lapväärtiläistalon 

pihapiirin kuvaus on pääasiallisesti 

kertova, vaikka se sisältääkin väri- ja valotaiteellisia 

arvoja. Peninkylän pihamökki samalta vuodelta 

on pelkistyneemmän vahva, tiivis esitys. 

Värin, viivan ja muodon riemukas kokonaisuus 

on laukaalaisen Rössin kujan näkymä, jota perustellusti 

voi pitää yhtenä Bengtsin päätöistä. 

Talonpoikaistalojen ulkomaalaus oli pitkään varsin 

vähäistä; vielä viime sotien jälkeenkin joissain 

pitäjissä saattoi neljä viidennestäkin taloista 

olla maalaamatta. Pohjois-Suomessa kirkonky- 

Riihtä ahtamassa, pastelli 

1920-luku. 

(cat. 780) 

146


Puusepän pajassa 

(Kärrynpyörän tekijät), 

vesiväri 1920. 

(cat. 430) 

liä kutsuttiinkin ”maalikyliksi” (ss. 9, 49). 

Verrattaessa pohjalaista asutusmiljöötä 

Carl Bengtsin toiseen tärkeään kotiseutuun Keski-Suomeen, 

on mainittava se ero, jota juuri Rössin 

talokin edustaa. Länsi-Suomessa tavallinen 

asutustyyppi oli nimittäin useista eri pihapiireistä 

muodostuva ryhmäkylä, kun sen sijaan Keski- 

Suomessa talot olivat yksinäisasumuksia, ja kylä 

oli siellä käsitteellisempi kokonaisuus. Näin oli 

yleisesti Itä-Suomessakin, ja jo Keski-Suomessa 

esiintyi itäsuomalaista vaara-asutusta, jossa talot 

olivat siirtyneet asumaan ja viljelemään vaarojen 

lakialueita. Siellä maa oli hikevää, koska jääkauden 

jälkeinen meri ei ollut huuhtonut siitä ravinteita, 

kuivan maan paljastuessa suoraan jään 

alta. Korkealla oltiin turvassa hallalta sekä alttiina 

runsaalle päivänvalolle. – Samaan aikaan, kun 

Bengts tallensi maalaamalla keskisuomalaisia savupirttejä, 

myös Albert Hämäläinen dokumentoi 

niitä Keski-Suomen kansanrakennukset -kirjaansa 

varten. Osa kirjan taloesimerkeistä on sellaisia, 

joita Carl Bengtskin on taiteessaan kuvannut. 

Näihin aikoihin virisi muutenkin laaja rakennus- 

ja asuntohistoriallinen tutkimus. 

Kristiinankaupungin kuvaukset liittyvät 

läheisesti merenranta-aiheisiin. Itse kaupunkimiljööstä 

on lähikuvia lähinnä pihoista ja katunäkymistä, 

ei niinkään yksittäisistä rakennuksista. 

Kaupunki on usein esitetty tyynenä kesäilta- 

147 

Höyläävä mies, väriliitu. 

(cat. 1106)


Kyläsuutari 

Etelä-Pohjanmaalta 

1924. 

(cat. 550) 

na meren puolelta nähtynä, jolloin se näyttäytyy 

monien tornien silhuettina lämpimän sinistä taivasta 

vasten. Joskus kaupunki esiintyy värikkäänä 

taloryhmänä rannalla tai vaikkapa valoisana 

torinäkymänä. Molemmissa tapauksissa keskeisessä 

osassa on jälleen valo. Satamassa tai redillä 

on aluksia, joihin joskus kuuluu jo uudenkin ajan 

höyrylaivoja (ss. 43, 108). 

SISÄKUVAT JA TULI 

Hänen silmänsä olivat ensin tottumattomat sauhupirtin 

hämäryyteen, eikä hän tahtonut paletistaan 

löytää oikeita värejä. Maalauksista tuli mustia, 

jyrkkävarjoisia. Bengts poltti monta taulua ja rikkoi. 

Mutta kun hänen katseensa oli kylliksi teroittunut, 

hän huomasi, että auringonpaisteen heijastuessa 

sisään musta pinta muuttui siniseksi ja vihreäksi. 

Ja kun katsoi kauan laipiokattoon, alkoi se 

elää, läikehtiä ja liikkua kuin meren pinta, monivivahteisena, 

kiiltävän välkkyisenä. 

Carl Bengtsin asuntoihanne oli savupirtti. Paitsi, 

että hän oli vakuuttunut sen terveellisyydestä 

ja kaikenlaisesta hyvästä vaikutuksesta ihmiseen, 

hän löysi sen pimeydestä myös uuden taiteellisen 

ulottuvuuden: savupirtti ei ollutkaan musta, 

vaan sen seinät loistivat upean sinisinä. Muutkin 

värit ja muodot saivat savupirtistä kaikupohjan, 

joka antoi niille ainutkertaista tehoa. Savutupalinja 

oli mukana Bengtsin taiteessa koko hänen 

tuotantonsa ajan, eikä sen tyylikään vaihdellut. 

Omastakin savupirtistä hän haaveili. 

Yllä olevan lainauksen kirjoittanut Esko Aaltonen 

on kertonut, ettei Bengts ollut uskonut enää 

savupirttejä käytössä löytävänsäkään. Mutta 

148


Vanha keittiö, Laukaa 1929. 

(cat. 761) 

vuonna 1912 hän sellaisen havaitsi Päijänteeltä 

käsin, ja sinne hän jäi maalaamaan. Muitakin 

pirttejä vielä löytyi. Pirtit ja niiden ilmapiiri 

tekivät häneen niin suuren vaikutuksen, että hän 

totesi: ”Ilman savupirttejä meillä ei olisi kansanrunoutta 

eikä Kalevalaa”. 

Savupirtti oli rakennus, jota lämmitettiin 

savujohtimettomalla uunilla. Savu nousi 

uunista pirtin yläosaan, josta se ohjautui katolla 

olleen puisen lakeistorven kautta ulos. Keski-Suomestakin 

on tiedossa, että savupirttiä on 

käytetty aikanaan myös puintiin ja saunomiseen. 

Kuvitteellisen, valtaisan savupirtin 

Bengts on kuvannut Pohjolan pitoja esittävässä 

teoksessa. Pirtille ei ole olemassa kansatieteellistä 

vastinetta; vaikkapa pirttiä keskeltä tukevia 

kannatinpylväitä suomalaisessa kansanrakentamisessa 

ei ole esiintynyt. Erittäin arkaainen – 

lähinnä esihistoriallinen tai varhaiskeskiaikainen 

– piirre on avotulen polttaminen pirtin keskelle 

sijoittuvassa tulisijassa, josta savu kohoaa suoraan 

ylös katossa olevan aukon kautta. Mainitsemisen 

arvoista on, että tällainen Pohjolan tupa 

on Bengtsin kansanelämänkuvauksissa harvinainen 

poikkeus, koska se ei suoranaisesti esitä olemassa 

olevaa asiaa. Teoksen lähtökohtakaan ei 

tosin ole ollut dokumentaarinen ( s. 50). 

Taiteilija teki ensimmäisen työskentelymatkan 

Keski-Suomeen kesällä 1912, jolloin 

hän liikkui Päijänteen alueella tutkimassa 

savupirttejä. Vuonna 1915 Bengts kulki Keski-Suomessa 

syventyen seudun maisemaan ja 

sen isoihin tupiin, joita hän vertasi kirkkoihin. 

Korpilahden Kovalassa oleskelleen Akseli Gallen-Kallelan 

luona hän kävi kesällä 1928 maalaten 

samalla. – Oli jo kuviteltu savupirttien 

olevan harvinaisia, mutta vuoden 1929 tiedustelumatkoillaan 

Albert Hämäläinen totesi niitä 

olevan jäljellä enemmän kuin yleisesti oli 

luultu, sekä Keski-Suomessa länsiosaa lukuunottamatta 

että laajalla itäsuomalaisella alueella 

Kainuuta myöten. 

149


Pitkäisen leimahdus 1918. 

(cat. 339) 

Pohjalaisessa tuvassa on jo iso lasi-ikkuna ja savujohdollinen 

takka. Toisin kuin savupirtissä, 

tuvassa on myös koko joukko irtohuonekaluja. 

Lattiaa peittävät monet raidalliset räsymatot. 

Niin sanotun valkean tuvan leviäminen maahamme 

olikin, useimpien kansatieteellisten innovaatioiden 

lailla, tapahtunut lännestä alkaen. On 

kuitenkin muistettava, että idänkin suunta on 

antanut lukuisia uutuuksia. Uutuuksille vakiintuneet 

nimet ovat alkuperän jäljittämisessä monesti 

varsin paljastavia (s. 11). 

Etelä-Pohjanmaan taloudellisen nousukauden 

seurauksena valkeat tuvat olivat saavuttaneet 

kehityksensä huipun 1800-luvun lopulla. 

Edistystä tähän tulokseen oli tapahtunut jo sata 

vuotta. Pohjalainen tupa olikin saanut sisustukseensa 

nähden täysin vakiintuneen sisäisen rakenteen. 

Kaikilla osasilla oli siinä aivan yksityiskohtainen 

järjestyksensä aina almanakan ja kissankupin 

paikkaa myöten, päähuonekaluista puhu- 

150


mattakaan. Irtotuolitkin, joiden paikaksi 

päiväsaikaan oli vakiintunut 

kerrossängyn edusta, olivat kukin 

käyttäjänsä mukaan mitoitettuja. 

”Kehityksensä loppuvaiheessa talonpoikainen 

asuntokulttuuri oli tiukasti 

mutta tarkoituksenmukaisesti jäsentynyttä”, 

Toivo Vuorela on tiivistänyt 

asian. 1930-luvun alkuvuosina Vaasa-lehdelle 

antamassaan haastattelussa 

Bengts on intoutunut maalailemaan 

pohjalaista tupaa sanoin: ”Eteläpohjalainen 

pirtti on kaiken keskus, se on 

kotikulttuurin arvokkain tyyssija ja se 

pitäisi säilyttää jokaisessa talossa. - - - 

Eihän aatelislinna ole mitään ilman 

ritarisalia. Miksi siis eteläpohjalaisen 

talon pitäisi olla ilman pirttiä?” 

Joissakin sisäkuvissa Bengtsillä on tanskalaista J. 

F. Willumsenia muistuttava maalausote, mutta 

kun Willumsenin esitys on varsin ekspressiivistä, 

niin Bengts ei ole tätä puolta läheskään niin voimakkaasti 

korostanut. Myös ulkokuvissaan Willumsen 

oli samoin erityisen ansiokas valon esittäjä. 

Valon avulla Bengts on saanut syntymään 

vaikutelman voimakkaasta keskittymisestä vaikkapa 

käsityöhön. Eräissä sisänäkymissä, kuten 

sauna-aiheissa, Bengtsin ja Vilho Lammen näkemystavoilla 

on yhteneväisyyttä. 

Carl Bengts on ollut taiteessaan huomattava tulen 

tutkija ja kuvaaja. Loistavimmillaan Bengtsin 

tulenkuvaus on takan loimussa työskenteleviä 

ihmisiä esitettäessä. Itse takka on kuvattu jopa 

aivan valkohehkuisena valonlähteenä, jonka paisteessa 

koko tuvan asukit pystyvät toimittamaan 

askareitaan. Kukaan ei ole jouten, vaan kukin 

keskittyy työhönsä tai vähintäänkin lukemiseen. 

Valolla on luonnehdittu hahmojen ääriviivat, ja 

valo luo koko heidän olemukseensa myönteistä 

asennetta. Taiteilija on kyennyt esittämään ihmisen 

käytössä olevan tulen kokonaisvaltaista hyvyyttä. 

Aivan oikealla tavalla Bengts on pystynyt 

viestimään takan keskeisestä merkityksestä vanhassa 

tuvassa; ilman sitä korkealle kehittynyt talonpoikaiskulttuuri 

ei olisi ollut mahdollinen. 

Tämä heijastuu jo takan koosta ja sen monipuolisesta 

rakenteestakin. Enimmässä osassa maata 

takan kupu oli suorasivuinen, mutta Etelä-Pohjanmaalta 

Päijänteen seuduille ulottuvalla alueella 

se on paikoin ollut kaareva. Vaikka Bengts oli 

savupirtin ihailija, hän ei siis myöskään väheksynyt 

savujohdollisen tulisijan arvoja (s. 54). 

Taiteilija on tehnyt koko joukon ulkokuvia 

pimeässä. Niissä talot valaisevat lyhtymäisesti 

tai vaikkapa kulkuneuvot heittävät valoaan 

tummaan ympäristöön. Salamakin on kiehtonut 

Bengtsiä: ukkosella kuvatun tuparakennuksen 

yläpuolella välähtää polvekkeinen salama. 

Hän on kuitenkin päätynyt esittämään sen symbolimerkkinsä 

kaltaisena eikä realistisena. Revontulet 

esiintyvät niinikään Bengtsin aiheistossa, samoin 

kipinät, metsäpalo ja juhannustulet sekä piipunsytytys. 

Vainovalkeat, kaskisavut, lehmisavu 

ja hiilimiilu toistuvat teemoina myös. Jo aivan 

ensimmäisiin Bengtsin maalauksiin kuuluu Närpiössä 

sattunutta tulipaloa kuvaava teos. Taiteilija 

oli ollut tapahtuman silminnäkijä (s. 13). 

Mutta pohjalaisessa tuvassa oli siis jo 

varhain ollut myös isot lasi-ikkunat, joiden tarjoaman 

valon myötä sisustus oli saanut sekä väriä 

että koristeellisia muotoja. Bengtsillä on ollut 

myös erinomainen kyky korostaa valkoista päi- 

Alpo Sailo Ruovedellä 1901. 

(cat. 66) 

151


Talvinen savutupa, 

pastelli. 

(cat. 1253) 

vänvaloa värikkäässä tuvansisustassa. Kaksikerroksisten 

korkoossänkyjen punavoittoiset raanuverhot 

ja samaan interiööriin toisinaan sijoittuneet 

värikkään kansanpukuiset henkilöt saavat 

tukea valkoisten liinojen hohteesta. Asumisen 

uudistuminen oli tuonut mukanaan huonekasveja, 

joiden vihreästä Bengts sai haastavan ja kolorismiaan 

rikastuttavan lisän. Huolimatta siitä, 

että Bengts piti savupirttiä suomalaisen henkisen 

perinnön syntysijana, on valkeallakin tuvalla 

ollut hänelle arvoja (s. 24). 

1930-luvulla Etelä-Pohjanmaalla suoritetun kotiteollisuustuotteiden 

levinneisyysinventoinnin 

perusteella kävi ilmi etenkin sängynpeitteiden 

runsaus. Niitä käytettiin monella muullakin tavalla 

sisustuksessa kuin vain vuoteiden peittoina. 

Juuri tekstiilien paljous ja merkityksellinen 

asema antoivat leimansa vanhalle pohjalaiselle 

tuvalle. Hulda Kontturi on selittänyt asiaa: 

”Kun käsityö on vielä, niin kuin Etelä-Pohjanmaalla, 

ei ainoastaan tarpeen tyydyttämistä, vaan 

myös suuressa määrin yhteiskunnallisen arvon 

mitta ja siten luonut pakottavan henkisen tarpeen 

ja taustan käsityön tuotteiden esiintymiselle, 

on myöskin luonnollista, että sen vaikutus 

on pysyvämpää kuin vain tavallisen käyttötavaran 

valmistus”. 

TYÖ JA YHTEISÖLLISYYS 

Carl Bengtsin näihin aihepiireihin liittyvä taide 

sisältää melkoisesti laatukuvamaista esitystapaa 

liittymättä kuitenkaan laatukuvan varsinaiseen 

taidehistorialliseen traditioon. 

Niin työn kuin yhteisöllisyyden kuvauksissaan 

Carl Bengts eroaa Gallen-Kallelasta siinä, 

että hän ei ole erotellut naisten ja miesten työskentelyä 

omiksi kuvauksikseen, vaan esittää molempia 

yhteisen työn tai samanaikaisesti ja samassa 

paikassa tapahtuvan toiminnan suorittajina. Yhteisöllisissä 

tilanteissakaan miehiä ja naisia ei hänen 

töissään ole eroteltu toisistaan. Voidaanko 

tässä nähdä Bengtsin oman kulttuuritaustan vaikutusta? 

Pohjanmaalla oli normaalia, että naiset 

osallistuivat sellaisiinkin töihin, joita muualla pidettiin 

yksinomaan miesten tehtävinä. Näitä olivat 

tietyt hevosajot tai kyntäminen. Peltotöihin 

osallistuminen toisaalta vahvisti naisen asemaa ja 

riippumattomuutta. Osuva näyte tästä tasa-arvosta 

on kuva ojankaivajista sekä kyntävästä naisesta. 

Pieni poikkeus Bengtsin tuotannossa on äestäjän 

kuva sikäli, että siinä esiintyy tekninen uutuus 

Hankmo-äes, joita alettiin valmistaa Koivulahden 

Hankmossa 1900-luvun alussa. Muuten Bengts 

pitäytyi enimmäkseen perinteisten työtapojen ja 

-välineiden kuvauksessa. Äestäminen oli nuorille 

152


Carl Bengts maalaa 

äestäjää Kauhajoella 

1924. 

Äestäjä Kauhajoella 

(Kasari-Ahon vainiolla) 1924. 

(cat. 541) 

153


Heinässä. 

(cat. 259) 

Elonleikkuu 1915. 

(cat. 255) 

154


sopivaa työtä, koska se ei ollut kovin raskasta ja 

koska aikuinen olisi saattanut olla turhan raskas 

paino äkeen päällä. 

Erityisen hyvin Bengtsin herkkä valontaju 

tulee näkyviin kuvassa, jossa nainen kutoo 

kangaspuilla. Huoneeseen tulee ulkoa valkoista 

kevättalven valoa. Tämä oli juuri se vuodenaika, 

jolloin kutominen taloissa aloitettiin pimeän keskitalven 

mentyä. Teoksen valonkuvaus on hyvin 

onnistunutta, mikä käy sitäkin paremmin ilmi, 

koska se poikkeaa niin selvästi Bengtsin muitten 

sisäkuvien valonluonnehdinnasta (s. 157). Näistä 

voi näytteinä mainita kirnuavaa tyttöä sekä suutaria 

esittävät maalaukset (ss. 106, 148). 

Carl Bengtsin taiteessa työnteko on kyllä 

kovaa, mutta se ei ole raskasta raatamista. Työ 

vaikuttaa nautinnolta tai vähintäänkin elämän 

merkitykseltä. Mahtaako tässä olla jotakin poh- 

Juhannussauna 1915. 

(cat. 250) 

Heinänteossa 1930. 

(cat. 793) 

155


Ida Bengts kyntää 1920. 

(cat. 418) 

jalaista? Jos Bengtsin leikkuuväkeä vertaa vaikka 

Millet’n Tähkänpoimijoihin, niin jotain tästä näkemyksestä 

tulee hyvin esille. Bengtsin maltillinen 

realismi havainnollistuu myös rinnastettaessa 

hänen töitään esimerkiksi Järnefeltin kaskenpolttajiin, 

toki muistaen erilaisen ajallisen viitekehyksen. 

Vanhassa talonpoikaisyhteisössä työn 

innostavuuden lähde oli sisällytetty muun muassa 

talkookäytäntöön. Vaikkapa elonkorjuutalkoissa 

tehtiin työtä iloisen kilpailun hengessä; 

kokkapuheet sinkoilivat, nauru rajahteli. Hyvään 

suoritukseen kannusti miehisen kunnon ja naisellisen 

taidon osoittaminen. Hidas tai hoksaamaton 

saatettiin vaivihkaa ”saartaa”, eli leikattiin 

hänen ohitseen ja editseen, ja taas oli hauskaa. 

Rivakkuus oli valttia pärekattotalkoissakin. Oli 

rehvakasta, kun ensimmäisenä sai huutaa lisää 

päreitä ja komentaa siirtymään ylöspäin. Sellaisella 

menolla tuli valmista. Ja kaiken jaksamisen 

palkitsi lopulta hyvä ruoka ja juoma sekä tanssi. 

Talkoiden toinen funktio sisältyi esimerkiksi pellavanloukutus- 

ja lihtauskökkään, jossa nuorilla 

naisilla ja miehillä oli tilaisuus työskennellä lähekkäin 

ja vaihtaa keskenään muitakin kuin työhön 

liittyviä merkityksiä otollisesti virittyneessä 

ilmapiirissä. Syksyiset yölliset mallassaunat täyttivät 

samaa tarkoitusta, ja sielläpä poikien velvollisuudet 

rajoittuivatkin vain seurusteluun. 

Tässä yhteydessä on sopivaa muistuttaa, että yöjalassa 

käynti on entisessä talonpoikaisessa yhteisössä 

ollut tarkasti säädeltyä toimintaa, jonka 

pelisäännöt edellyttivät korrektia käyttäytymistä. 

Itsensä unohtamisella olisi ollut omalle ja talon 

kunnialle kohtalokkaat seuraukset. – Juuri 

pateettisuudesta vapaa kansanelämän- ja etenkin 

työnkuvaus on Bengtsin taiteen vahvuus. On 

aiheellista kysyä, onko tällainen suhtautumistapa 

ollut Suomen kuvataiteessa lopultakin aika 

harvinainen. Bengts oli sitä mieltä, että Akseli 

Gallen-Kallela tarkasteli kansanelämää liian ylhäältä, 

aivan sellaisenaan ja sen kurjimmissakin 

ilmenemismuodoissa. Omaa asennettaan Bengts 

perusteli sillä, että hän koki tuntevansa saloseutujen 

vaikeat olot. 

Erityistä syytä on vertailla etenkin Bengtsin 

henkilökuvausta samoihin aikoihin toimineen 

Aarno Karimon (1886-1952) tuotantoon. Suurelta 

osin kuvittajana tunnetuksi tullut Karimo, 

jonka pääteokseksi muodostui kirjasarja Kumpujen 

yöstä (1930-32), on selvästikin asenteellisempi 

ihmiskuvaaja kuin Bengts. Karimon miehet ovat 

kautta linjan maskuliinisia ja naiset vereviä. Karimo 

on halunnut korostaa Suomen kansan elinvoimaista 

olemusta. Toinen Karimon suurteos on 

Kuva-Kalevala vuodelta 1953. Karimoon verraten 

Bengtsin henkilökuvaus on enemmänkin dokumentoivaa, 

mutta yksistään tämä olisi vajavainen 

luonnehdinta. Omaan henkilöhistoriaan eläytyvä 

esitystapa irrottaa teokset pelkästä ulkonaisesta 

kuvailusta. 

Kuva tiukkalaisista häistä lähenee varsinaista laatukuvaa: 

juhlapukuiset naiset ja miehet ovat asettuneet 

omiksi ryhmikseen eri puolille juhlataloa. 

Koko hääjuhla oli näytelmän luontoinen tarkasti 

määriteltyine rooleineen ja koreografioineen. 

Kansansoittajan kuvassa Bengts on dokumentoinut 

vanhaa musiikkiperinnettä. Viulu oli kansansoittimena 

yleinen, ennen kuin rämäkkä-äänisempi 

haitari sen syrjäytti etenkin tanssin säestyksessä. 

Antti Ranta-Knuuttila on hahmottanut 

hääjuhlakokonaisuuden ja sen merkityksen 

seuraavasti: ”Maakunnan vanhojen kansanomaisten 

juhlien peruspiirteinä ovat nähdäkseni seremoniallisuus 

ja koko juhlaväen toimiminen sekä 

ohjelman suorittajina että yleisönä.” 

156


Yhteisöllisyyden ja sisäkuvien aiheistoon 

liittyvät läheisesti kuvat 

kansanihmisistä. Heidän vaatetuksensa 

heijastaa ajassa tapahtumassa 

olevaa muutosta. Vaatteisiin tarvitut 

kankaat valmistettiin kotona 

tai hankittiin kaupasta. Vaatteita 

teetettiin vielä räätäleillä tai ompelijoilla, 

mutta merkittävässä määrin 

oli jo saatavissa ostovaatetta. 

Esimerkkinä mainittakoon monet 

päähineet. Vaikkapa miehillä 

1800-luvun toiselta puoliskolta 

lähtien yleistynyt lippalakki oli sellainen. 

Tapa oli, että sisälläkin mies 

istui lakki päässä – paitsi syödessä. 

1800-luvun puolivälissä käyttöön tullut huivi 

säilyi naisen peruspäähineenä edelleen, mutta 

vanhoillista jäännettä edusti myssy. 

Miehillä oli 1800-lukuun saakka ollut pyhäpuvussa 

vallitsevana polvihousut, mutta uusien, 

etenkin Ranskan vallankumouksen mukanaan 

tuomien ihanteiden ansiosta pitkät housut tulivat 

yleiskäyttöön. Aivan itsenäisyyden alussa tulivat 

muotiin saapashousut, joiden nimeksi vakiintui 

pussihousut. Työssä käytettiin pehmeästä 

kankaasta tehtyjä paitoja ja pusakoita, pyhinä 

ja vapaahetkinä valkoista pystykauluspaitaa ja liiviä. 

Villapaita yleistyi myös. Naisten vaatetuksen 

leimallisin muutos näkyi siinä, kun siirryttiin 

kotikutoisesta kaupankankaaseen. Raidallisuuden 

tilalle tuli yksivärisyys, ruudullisuus tai 

kukallisuus. Entisen moniosaisen pukukokonaisuuden 

korvasi yhtenäinen leninki. Esiliina oli 

itsestäänselvä arkiasun osa. Sekä miesten että 

naisten päällysvaatteet alkoivat noudattaa yleismuotia. 

Jalkineet hankittiin vielä osin suutareilta, 

mutta yhä enenevässä määrässä kaupasta. 

Elettiin siis vieläkin 

vaatetuksen yhdenmukaistumisen 

aikaa. 

Yleinen muoti tuli yhä 

vallitsevammaksi, ja paikallistyyppisistä 

puvuista 

alettiin luopua. Ilmar 

Talve on tästä todennut: 

”Se mikä oli ollut luonnollista 

ja identiteetin 

kannalta välttämätöntä 

suppeassa paikallisessa 

yhteisössä, ei enää sopinutkaan, 

kun väestön 

liikkuvuus lisääntyi. Haluttiin 

olla samanlaisia 

kuin muutkin ja olla herättämättä 

tarpeetonta ja 

kiusallista huomiota.” 

Talvimaisema. 

(cat. 402) 

Kutoja. 

(cat. 1092) 

157


Lippalakkipoika. 

(cat. 393) 

Samahan muuten pätee murteen puhumiseenkin. 

Lasten ajanvietteen ja samalla yleisenkin 

kulkemisen välineenä oli käyttöön tullut potkukelkka, 

joka yleistyi 1900-luvun alussa. 

Pohjanmaalla kukoisti itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä 

voimakkaana taide-elämä, jonka 

tuotokset purkautuivat paljolti kansallisten muistojen 

ja arvojen taiteellisena manifestointina. 

Sortovuosien aikana padottu isänmaallisten teemojen 

aineellinen toteutus aiheutti omalta osaltaan 

vilkkaan toimintakauden tuolloin. On huomattavaa 

todeta, että kansanelämänkuvauksissaan 

Carl Bengts ei kommentoi tätä kulttuurivirtausta, 

vaan antaa sille sijan toisiin tarpeisiin luodussa 

tuotannossaan. Pohjanmaalla on myös kansallismielisestä 

heräämisestä lähtien ollut kaikkeen 

vaikuttavana taustatekijänä kielellinen identifioituminen. 

Niin tieteen kuin taiteen tekijät ovat 

Lepohetki. 

(cat. 1120) 

158


Björkön ukko lukee. 

(cat. 1113) 

Karvalakkimies. 

(cat. 1062) 

159


tavallisesti orientoituneet omaan kielelliseen kulttuuritaustaansa, 

ja toisenkielisen kulttuurin ja 

olojen tuntemus on tänä päivänäkin yllättävän 

vajavaista. Carl Bengts on yksi niistä tekijöistä, 

jotka näyttävät päässeen irti tästä ongelmasta. 

Hänen avoin ja kiinnostunut mielensä säilyi lapsenomaisen 

herkkänä koko hänen ikänsä, ja kahden 

kulttuurikokonaisuuden risteäminen tuotti 

hänen työssään hyvät tulokset. 

VIRON SETUMAALLA 

Bengts onnistui pääsemään Viroon Kalevalaseuran 

myötävaikutuksella. Seura antoi hänelle stipendin 

matkalle, jolla hänen oli määrä tehdä kansatieteellisiä 

piirustuksia. Matkaseurueeseen kuuluivat 

myös A.O. Väisänen kansantietouden kerääjänä 

ja Alpo Sailo, joka halusi kuvata veistoksin 

runonlaulajia. Päämatkakohteeksi seurueelle 

tuli kaakkoisvirolaisen Setumaan Obinitsan kylä. 

Juuri Setumaata pidettiin erikoislaatuisimpana ja 

parhaiten säilyneenä Viron osana. Väestö siellä 

oli ortodoksista, ja kansan henkinen ja aineellinen 

kulttuuri poikkesi muusta Virosta. Setumaalla 

vietetyn puolentoista kuukauden aikana Bengts 

valmisti useita kymmeniä töitä, joista osa oli pastelleja 

ja hiilipiirustuksia. 

Setumaan maisemaa Bengts kuvasi väritaiteellisella 

otteella. Ensisijaisesti korostuivat 

maiseman pinnanmuodot ja kulttuurimaisema. 

Paikallinen maatalous, sen luonnonkäyttö, rakennukset 

ja työtavat tulivat niinikään kuvatuiksi. 

Erityiskohteiksi muodostuivat perinteisesti pukeutuneet 

setukaishenkilöt ja heidän vaatetuksensa. 

Toisinaan kuvat ovat laatukuvamaisia – toisinaan 

tilannedokumentteja, joissa esiintyy myös 

perinteentallettaja. Vaatetuskuvaukset ovat joskus 

lähikuvia puvun näyttävimmistä osista. Viron 

tyypillisin asuinrakennus on riihitupa – nimensä 

mukaisesti asunnon ja riihen yhdistelmä 

– mutta Setumaalla sitä ei tunnettu, vaan asunto 

oli venäläistä tyyppiä. 

Setumaan kuviin kuuluu myös perinteentallennustilanteita. 

Lauluemo Miko Ode 

esittää eräässä kuvassa perinnettään A. O. Väisäselle. 

Vastaavia tilanteita Bengts oli kuvannut 

Suomessakin – vaikkapa Otto Anderssonin tallentamassa 

kansansoittajan ohjelmistoa. Setumaan 

kuvat sijoittuvat Carl Bengtsin värikaudelle; 

sekä maiseman että etenkin pukujen värilliset 

arvot ovat saaneet osakseen taiteilijan huomiota 

(ss. 70, 199). 

* * * 

Carl Bengtsin kansanelämänkuvaukset edustavat 

näkemystä, jonka perusteella häntä voidaan luonnehtia 

kestävän kehityksen puolestapuhujaksi. 

Hän pystyi näkemään sen, että perinteiset toiminta- 

ja talousmuodot olivat sopusoinnussa 

luonnon käyttömahdollisuuksien kanssa, ja että 

vakiintuneet työ- ja toimintatavat olivat kaikkein 

käytännöllisimpiä, esteettisimpiä ja eettisimpiä. 

Vertailukohtana hänellä oli jo useita vuosikymmeniä 

käynnissä ollut koneellistuminen ja kaupallistuminen, 

joiden myötään tuoman rikkinäisyyden 

hän hyvin saattoi havaita. Bengts näki 

sen harmonian, jonka vuosisatainen kehitys ja 

paikallisiin oloihin mukautuminen oli saanut aikaan, 

ja toivoi vastaisen edistymisen tapahtuvan 

tällä koetellulla pohjalla. Tässä hänellä ei vähiten 

ollut silmämääränä ihmisen sisäinen eheys ja 

ulkonainen tasapaino. 

Tytön muistot. (cat. 1125) 

160


Lähteinä on käytetty seuraavia kirjoja: 

Veikko Anttila: Talonpojasta tuottajaksi. Rauma 

1974. 

Veikko Anttila/Ilmar Talve: Finnische Volkskunde. 

Hamburg 1980. 

Brage Årsskrift II 1907. Helsingfors 1908. 

Kansantaide ja perinnepolitiikka. Vammala 1969. 

Teoksessa olevat artikkelit Hulda Kontturi: Naisten 

käsityötaito, Antti Ranta-Knuuttila: Kansanomaisista 

juhlatavoista Etelä-Pohjanmaalla, Kustaa 

Vilkuna: Etelä-Pohjanmaan omaleimaisuudesta 

sekä Toivo Vuorela: Rakentajaperinteen tarkastelua. 

Albert Hämäläinen: Keski-Suomen kansanrakennukset. 

Tampere 1930. 

Keski-Suomen historia I-III. Jyväskylä 1999, 

1988, 1993. 

Närpes i går och i dag. Åbo 1974. 

Gustav Ränk: Vanha Viro. Turku 1955. 

Sukupolvien perintö I – III. Tampere 1984, 1985, 

1985. 

Ilmar Talve: Suomen kansankulttuuri. Mikkeli 

1980. 

Harri Turunen: Lakeuden joet. Kytösavut XV. 

Kurikka 1985. 

Vilho Tynkkynen: Vihreät liput. Helsinki 1949. 

Teoksessa oleva artikkeli Esko Aaltonen: Savupirtti. 

Niilo Valonen – Osmo Vuoristo: Suomen kansanrakennukset. 

Vammala 1994. 

Nils Erik Villstrand: Landet annorlunda. Vasa 

2002. 

Toivo Vuorela: Etelä-Pohjanmaan kansanrakennukset. 

Kyrönmaa VI. Vaasa 1949. 

Toivo Vuorela: Suomen kansankulttuuri. Porvoo 

1979. 

Bror Åkerblom: Tjöck kommuns historia. Vasa 

1976. 

Monisteet: 

Seija Tuomaala: Carl Bengtsin maalaustaide. Pro 

gradu -tutkielma. Taidehistorian laitos, Jyväskylän 

yliopisto 1990. 

Lehtiartikkelit, joihin kirjoituksessa viitataan: 

”Kyllä Pohjanmaa tulee vielä elämään taiteen 

merkeissä” sanoo taiteilija ja aatteiden mies 

Carl Bengts. Vaasa N:5 65, 18.3.1933. 

Veräjän-Mikko. 

Suon ojitusta, luonnos Närpiön 

kirkon seinämaalaukseksi, 


(cat. 1227) 

161

Dan Holm 

Ylös portaita. 

(cat. 1729) 

162

Piirustuksia ja pohdintoja 

Carl Bengtsin piirustuksia ja pohdintoja 

DAN HOLM 

Carl Bengts on synnynnäinen piirtäjä. Hän 

päättelee ja keksii ja piirtää tulokset. Bengts eläytyy 

piirtämisen suureen traditioon. Hän piirtää 

käytännön ratkaisut kuin olisi käsityöläinen tai 

rakennusmestari. Välillä tähtäimessä on itsenäinen 

taideteos, laveeraus tai akvarelli. 

Carl Bengtsin piirustukset eivät siis ole pelkkiä 

esitöitä. Piirtäminen vapauttaa taiteilijanroolin 

rajoista. Bengts piirtää muistikuviaan, selventää 

elämänkokemuksiaan ja ajatuksiaan eri ilmiöistä. 

Ennen muuta piirtäjä Bengts loistaa rakennusten 

ja muistomerkkien suunnittelijana. Heti 

alkuun pitää muistaa, että tässä esiteltävät suunnitelmat 

vain harvoin on toteutettu. Bengtsin 

arkkitehtuuri- ja muistomerkkisuunnitelmien viehätys 

piilee paljolti mittasuhteissa. Ne ovat ajoittain 

vähintäänkin jättimäisiä, ja kielivät tekijänsä 

antaumuksesta sekä vahvasta mielikuvituksesta. 

Juuri piirtäjänä Bengts saavuttaakin taiteellisen 

suorituskykynsä äärirajat. 

Vuonna 1904 Bengts piirtää pelimanni Penik- 

Josipin, Josef Krokbäckin Lapväärtistä. Tämä 

tapahtuu professori Otto Anderssonin tallentaessa 

suomenruotsalaista kansanrunoutta ja -musiikkia. 

Kalevalaseura perustettiin vuonna 1919; 

Gallénin lähipiiri oli vaalinut ajatusta jo vuodesta 

1911 lähtien. Uudelle kansakunnalle Kalevala 

oli mitä merkityksellisin. Bengts on kertonut 

jo vuonna 1900 (!) työstäneensä ajatusta Karjalaan 

rakennettavasta kansanrunouden mausoleumista. 

Bengtsin mielikuvituksellisimmat ja kun- 

nianhimoisimmat arkkitehtuuripiirustukset liittyvätkin 

juuri Kalevalaan ja kansallisuusaatteeseen. 

Hän syttyy Eliel Saarisen suunnitelmista, 

jotka Kalevalaseura tilaa vuonna 1921 ja joiden 

tavoitteena on Kalevalatalo. Haaveena oli suurellinen 

kansankulttuurin, -runouden ja taiteen 

kehto. Saarisen piirtämä valtaisa rakennus jää 

kyllä toiseksi, kun sitä vertaa moniin Bengtsin 

hankkeisiin. 

Vuosina 1914-15 Bengts asuu Jyväskylässä ja sen 

jälkeen kaupungin lähettyvillä Kumpulassa aina 

kuolemaansa asti vuonna 1934. Häntä on nähtävästi 

kovin kiinnostanut kaupungin viereisen 

Harjun suunnittelutehtävä. Tavoitteet olivatkin 

korkealla, ja niiden tuloksena syntyivät ”Neron 

portaat”, joissa Gunnar Wahlroos toteutti 

Toivo Salervon idean. Bengts piirtää alueelle 

haastavia luonnoksia: taidemuseoita sekä terassi- 

ja porrasmuodostelmia. Monesti esikuvina 

ovat Keski-Euroopan uusklassismin sovellukset. 

Bengts piirtää tyylikkäitä julkisivuja kaupungin 

liiketaloihin. Elegantisti hän muuntelee ehdotelmiensa 

pyörö- ja suippokaaria. Bengts vieläpä 

kirjoitti katsauksen arkkitehtuurin historiaan. 

Sen aiheisto on moninainen ja lähtökohta käytännöllinen. 

Hän soveltaa ilmasto-oppia ja tuomitsee 

rahanhimon, josta seuraa vain mielivaltaa 

ja joka rappeuttaa kulttuurin. Bengtsin rakennustekninen 

kiinnostus heijastuu hienosti 

öljymaalauksesta, jossa Äijälänjoen silta on tekeillä 

vuonna 1931. Bengts hallitsee vaikeatkin 

perspektiivit täysin luontevasti. 

163

Dan Holm 

”Stenvilla”, veistos portailla. 

(cat. 1691) 

Kulmakivitalon sisäänkäynti. 

(cat. 1752.a) 

Fantasialinna. 

(cat. 1678) 

Ateljee-asuintalo mäellä. 

(cat. 1661) 

Ateljee-kerrostalo. 

(cat. 1772) 

164


Urhojen Kumpu. 

(cat. 1728) 

Aivan huimaavan Bengts kehittää jättimäisestä 

rakennushankkeesta, Suomen sankarien ja perinteiden 

pyhätöstä. Revanššinomaisesti hän luo 

haaveen aarrekammiosta täynnä pystejä, taideteoksia, 

muistoesineitä ja asiakirjoja. Ne saisivat 

sijansa osin maanalaisesta Urhojen kummusta. 

Kummun multaa kattaisi kuusikko, niin että kokonaisuus 

vaipuisi unholaan. Joskus aikojen päästä 

se löytyisi, tulevat sukupolvet elvyttäisivät sankaritarun 

maineen ja liittäisivät sen suureen Urhojen 

Temppeliin. Tämähän selvästi viittaa muinaisen 

Egyptin hautakulttuuriin ja sen löytämiseen. 

Bengts saa puhtia tyytymättömyydestä tapaan, 

jolla oma aika vaalii vapaussodan sankariperintöä. 

Sama huoli painoi myös Pohjanmaan 

museon suurta kerääjää, Karl Hedmania. Hedmanhan 

loi museoon muistohallin, kun Suomen 

vapaudentemppeli jäi rakentamatta. Mannerheimin 

lähipiiri oli aikonut pystyttää sen valkoisen 

Suomen voitonmuistoksi heti sodan päätyttyä, 

vuonna 1918. Hedmanin muistohallilla ja Bengtsin 

temppeli-interiöörillä on yhtymäkohta: rintakuvat 

on suggestiivisesti sijoitettu korkeiden 

pylväiden päähän. Näin haluttaneen molemmissa 

tapauksissa manifestoida sankarin apoteoosia. 

Bengts näyttää juuri 1920-luvulla yhdistelevän 

Egyptin ja antiikin arkkitehtuuriaiheita. Hän 

suunnittelee siis kansanrunouden pyhättöä Karjalaan. 

Bengts kertoo kiinnostuksensa vanhoja 

165

Dan Holm 

Keski-Suomen museo, pyöreä. 

(cat. 1779) 

Portaat taidemuseoon / 

taiteilijataloon. 

(cat. 1590) 

Taiteilijatalon ateljee. 

(cat. 1703) 

Taiteilijayhdyskunta, 

puolipyöreä piha. 

(cat. 1702) 

Sisäänkäynti kerrostalon 

kulmasta. 

(cat. 1756) 

166

Pyöreän keskihallin leikkaus, patsas keskellä. 

(cat. 1724) 


Urhojen Kummun mausoleumin keskihalli pylväineen. 

(cat. 1720) 

167

Dan Holm 

kulttuureja ja erityisesti Egyptiä kohtaan heränneen 

Louvressa. Kiehtovaa yhtenevyyttä havaitsee 

Bengtsin muotomaailman ja Etienne Louis 

Boulléen arkkitehtuurin välillä. Virikkeitä ovat 

antaneet ennen muuta Boulléen kenotafit, joista 

tunnetuin on pallonmuotoinen ehdotus Isaac 

Newtonin muistohaudaksi vuodelta 1784, yksi 

Ranskan vallankumouksen korkealentoisimmista 

arkkitehtuurisuunnitelmista. Otaksun, että 

Bengts Pariisin-oleskelunsa aikana tutustui Boulléen 

rakennustaiteeseen. Heistä kumpikin käyttää 

palloja ja sfäärejä ulko- ja sisätilojensa lähtökohtina. 

Sekä Bengts että Boullée painottavat 

yksinkertaista symmetriaa ja keskitystä. Bengts 

osaltaan yhdistää sekä pyramidin että klassisen 

muotokielen jugendaiheistoon. 

Mitä persoonallisimman palloaihemuunnelman 

Bengts tekee valtavasta rakennuksesta, joka muodostuisi 

jaetusta pallosta ja jossa puoliskojen väliin 

syntyisi tenhoava ulkotila. Bengts kertoo, 

että kun Gallén kuuli tästä suurellisesta suunnitelmasta, 

”niin se nitistettiin taas vähäksi aikaa”. 

Suunnitelmat ajankohtaistuvat uudestaan, kun 

kauppaneuvos Aleksei Mitro lahjoittaa 20 000 

markkaa muistotemppelin pohjarahastoksi. 

Vaasa-lehti haastattelee Bengtsiä 18. marraskuuta 

1933. Taiteilija kertoo mietteensä Vaasaan 

tulevasta Suomen vapaudenpatsaasta. Samaan 

aikaan arvioidaan Valter Jungin arkkitehtonista 

muistomerkkiehdotusta, jossa ylinnä olisi Pyhä 

Yrjänä ja lohikäärme. Bengts kertoo omasta kaavailustaan, 

valtavaan kokonaistaideteokseen tähtäävästä 

mausoleumi-ideasta. Hän muistuttaa, 

että myös Gallen-Kallela on toivonut sellaista. 

Bengts tahtoo, että mausoleumi pystytettäisiin 

joko Kasarmin- tai Kauppatorille. Nykytaiteen 

hän tyrmää. Hallitseva suuntaus on kuolettanut 

sitä jo kaksi vuosikymmentä. Tämä, hän lisää, 

on juutalaista juonittelua. Bengts näyttää jakavan 

Hedmanin nuivan käsityksen aikalaispolitiikastaan 

”humpuukina”. Vapaudentemppeli-ajatuksen 

lähtökohtia olivat Regensburgin lähistöllä 

sijaitseva Walhalla ja Kelheimin Befreiungshalle. 

Bengtsin arkkitehtuurisuunnittelussa on vastaavia 

aiheita ja ideoita, mikä näkyy ennen muuta 

veistoskoristelussa. 

Bengts on kirjoittanut kiinnostavan omaelämäkerrallisen 

proosaluonnoksen. Hän on liittänyt 

siihen hurmaavan piirroksen itsestään pikkupoikana, 

joka on laittanut rihvelitaulun liedenkul- 

Halkaistu pallo 

-muistomerkki. 

(cat. 1806) 

168


malle ja piirtää keskittyneesti (s. 8). Piirtäminen 

on Bengtsille tulevaisuuden avain. Päästyään vuosia 

myöhemmin Gallénin oppilaaksi hän vasta 

tunsi elävänsä. Kuten tässä on ilmennyt, niin 

suhde Galléniin on mitä mutkikkain. Elämäkertaluonnoksessaan 

Bengts syvästi katuu, kun antoi 

mestarin houkutella itsensä Pariisiin. Gallénin 

seurassa hänen on tuhlattava apurahansa pikajuniin 

ja kalliiseen oleskeluun, niin että joutuu 

viikon näkemään nälkää, ennen kuin saa rahaa 

Närpiöstä. Bengts oli vuonna 1928 mestarin 

seurassa Korpilahdella. Heitä tuntuu yhdistävän 

nykytaiteen vastainen taistelu, ja kumpikin 

toivoo savupirttikulttuurin uutta tulemista. 

Okkonen on myöhemmin kertonut mestarin ylimielisyydestä 

ja rengin nöyristelystä. Bengts kirjoittaa 

riipaisevan surunvalittelun Mary Gallénil- 

le, kun mestari on poissa. Hän ylistää heidän 

yhteistä taisteluaan funkista ja kommunistityylejä 

vastaan. Ja Bengts valottaa pakkomiellettään: 

”vaikka kuinka maalasin, niin en saanut muita 

vetoja pensseliini kuin Mestarin, taikka Väinämöisen 

– siihen määrään, että minun oli heitettävä 

pensselit siltä päivältä, yritin monesti mutta 

turhaan”. 

Carl Bengts on sympaattinen taitelija, jonka mielikuvituksen 

pelikenttä oli piirtäminen. Sitä ohjailivat 

mielen taistelevat ainekset: kuohuva isänmaanrakkaus, 

suomalaiskansallisuus, suomen kielen 

ja kansanrunouden puolustus – yhtä aikaa sekä 

mahtipontinen että alistunut sankariromantiikka. 

Suomennos: Jaakko Linkamo 

Lähteet: 

Carl Bengts: Omaelämäkerran luonnos, painamaton. 

Carl Bengts: Betraktelse över arkitektur, painamaton. 

Onni Okkonen: A. Gallen-Kallela, elämä ja taide, 

Porvoo 1949. 

Rintamamies 29, 22.7.1938, Urhojen kumpu. 

Vaasa 18.11.1933, Carl Bengtsin haastattelu. 

Verta hangella – Pohjalainen näkökulma vuosien 

1917-18 tapahtumiin, Vaasa 1999. 

Muistomerkki 

(Vapaudenpatsas?). 

(cat. 1438) 

169

Dan Holm 

Luonnos 

eduskuntataloksi, 

guassi, akvarelli. 

(cat. 1583) 

Taidemuseon portaat. 

(cat. 1784) 

170


Näkymä Äijälänjoelle. 

(cat. 1140) 

171

Dan Holm 

Lauri Santun (Järvinen) piirros Carl Bengtsistä. 

172

Teosluettelo 

Luettelo Carl Bengtsin teoksista 

Catalogue raisonné 

ANTTI BENGTS & MARIANNE KOSKIMIES-ENVALL 

Teosluettelo perustuu Antti Bengtsin isoisänsä tuotannosta keräämään kortistoon, kuviin ja tiedostoihin. 

Laatinut Marianne Koskimies-Envall em. aineiston pohjalta yhdessä Antti Bengtsin kanssa. Luettelo 

käsittää kaikki tiedossa olevat taiteilijan öljy- ja pastelliteokset, korkokuvat ja pääosan akvarelleista. 

Myös tunnetut seinä- ja lasimaalaukset sekä grafiikka ovat mukana. Piirustuksista, taideteollisuus- ja 

arkkitehtuurisuunnitelmista on otettu luetteloon vain valikoima. Lainausmerkeissä oleva teosnimi on 

taiteilijan itsensä käyttämä. 

Lyhenteet: AB = Antti Bengts / Antti Bengtsin numerointi; akv. = vesiväri; o.a. = oikealla alhaalla; 

v.a. = vasemmalla alhaalla; o.y. = oikealla ylhäällä; v.y. = vasemmalla ylhäällä. Teoksen nimi lainausmerkeissä 

= taiteilijan antama nimi. Kun teoksen tekniikka on öljy kankaalle, tekniikkaa ei ole 

mainittu. Prov. = provenienssi = tietoja teoksen vaiheista ja omistajista; luettelossa mainittu pääsääntöisesti 

vain teosten varhaisimpia omistajia; ö-väri = öljyväri. = digikuvan nro. Digi-arkisto 

on Antti Bengtsin hallussa. – Oikea ja vasen tulkittu katsojasta käsin. 

Kristiinassa järjestettiin vuonna 1925 suuret Carl Bengtsin teosten arpajaiset joissa joka arpa voitti. 

Tässä teosluettelossa on mahdollisuuksien mukaan mainittu tämä arpajaisvoittaja. 

Toisinnot on yleensä viety ensimmäisen version yhteyteen. 

Öljymaalaukset, pastellit ja akvarellit ........................................................................................... 174 

Ajoitetut .................................................................................................................................. 174 

Ajoittamattomat ...................................................................................................................... 229 

Kuvituksia, julisteita, painotuotteita ............................................................................................. 245 

Grafiikkaa ................................................................................................................................... 247 

Piirroksia, tussilaveerauksia .......................................................................................................... 247 

Ajoitetut .................................................................................................................................. 247 

Ajoittamattomat ...................................................................................................................... 250 

Seinämaalauksia, koristemaalausta, kulisseja, lasimaalausta ......................................................... 254 

Seinämaalauksia...................................................................................................................... 254 

Koristemaalausta, kulisseja, lasimaalausta ................................................................................ 255 

Kirkolliset seinämaalaussuunnitelmat ....................................................................................... 255 

Taideteollisuutta ........................................................................................................................... 257 

Tekstiilisuunnitelmia ............................................................................................................... 257 

Huonekalusuunnitelmia .......................................................................................................... 259 

Kuljetusvälineitä ...................................................................................................................... 259 

Rakennus- ja sisustussuunnitelmia ................................................................................................ 259 

Veistoksia, reliefejä ........................................................................................................................ 264 

Kirjasintyyppien selitys: Kursiivi = Pastellityö; KAPITEELI = AKVARELLI. 

173

Antti Bengts & Marianne Koskimies-Envall 

1. 

ÖLJYMAALAUKSET, PASTELLIT JA AKVARELLIT 

Ajoitetut 

1893 

1. Maalaistalo talvella, 1893. Tiettävästi ensimmäinen CB:n 

maalaus. 20,8 x 26,8 cm, öljy puulevylle (vahvuus 11 mm), 

ei sign. Takana: “Josef Gnidars gård i Näsby-Närpes, tecknare 

efter nam för an dag 1893 CarlBengts”, “Lisa fick tavlan 

av faster Alina 1927”. AB 37. AB 1:0006. 

2. Sorsanmetsästäjä, 1893. Kivikkorannikkoa edessä vas. ja 

keskellä, kauempana karikkoa. Oik. metsästäjä soutuveneessä 

tähtää pyssyllään vasemmalle vaaleaan lintuun. Iltarusko, 

taivaalla lokkiparvi. Oik. reunassa purjevene - sekä horisontissa, 

etualalla ajopuita rannalla. 40 x 45 cm, öljy vanhalle 

kankaalle, sign. o.a. C B 1893 (sin.ö-väri), alla: Näsby 

(vihr.väri). Takana: “Karl Johan Bengts” (vihr.väri); “Carl 

Bengts Näsby 1893” (lyijyk.). AB 1476. AB 1:0004. 

3. Kievarikyydissä / Kiesit, (n. 1893). Lakeusmaisema, kieseissä 

takana vas. kuvernööri Waldemar Schauman, joka oli 

ostanut nuorelle Bengtsille värit; taulu syntyi kiitokseksi niistä. 

Schaumanit muuttivat Helsinkiin 1897. 21,8 x 30,8 cm, öljy 

puulevylle (vahvuus 11 mm), ei sign. Prov.: W. Schaumanin 

perhe. AB 1190. AB 1:0005. 

1894 

4. Tulipalo Närpiössä, 1894. Maalaistalon katto ilmiliekeissä, 

savua, ihmisiä. 23 x 35 cm, öljy puulle, puulevyn vahvuus 

11 mm, sign. o.a. CB D. 23. Nov. 1894 (valk.ö-väri). Takana: 

“Nro 7” (lyijyk. ) tai “6” (kirjoitettu päälle). Tulipalo perustuu 

tositapahtumaan, jonka todistajia olivat olleet sekä 

taiteilija että taulun ostaja Hugo Sjöblom (kertonut tytär V. 

Kahma). Prov.: Hugo Sjöblom. AB 470. AB 1:0007. 

5. Ledgrundet, Närpiön kalaranta, (1894?). Latoja, etualalla 

kiviä, taustalla meri. Ledgrundet sijaitsee muutamia kilometrejä 

merelle päin Närpiön keskustasta. 42 x 64 cm, öljy kankaalle, 

sign. o.a. Carl Bengts 1894 (merkinnyt Oscar Bengts). 

Taulussa CB:n tekemät kiilakehykset. Prov.: Taulu ostettu Oscar 

ja Johanna Bengtsiltä 1930-luvulla, löytynyt Johanna B:n 

vintiltä. AB 1253. AB 1:0008. 

1895 

6. NÄKYMÄ BENGTSIN TALON TAKAPUOLELTA, 1895. MAALAISTALO 

PIHARAKENNUKSINEEN KELLERTÄVÄLLÄ POHJALLA, EDESSÄ KAPPALE AI- 

TAA, YKSI PUU TALORYHMÄSSÄ. MAALATTU RUSKEAN SÄVYIN. 18 X 

25,2 CM, VÄRILIITU + AKV. PAPERILLE, SIGN. TAKANA: “TECKNINGEN 

AV CARL BENGTS 1895. BARNDOMSHEMMET HAR JAG ALDRIG 

GLÖMT, ÄNDÅ LYSSNA TILL DEN TALLENS SUSNING VID VARS ROT DITT 

HEM STÅR KVAR HÄR HAVA VÅRA FÄDER BOTT ARBETAT KÄMPAT SÅ 

ILA VI BORT - MEN LÄNGTAR DOCK ÅTER I HÖGA NORD.” (CB:N 

KÄSIALAA). PROV.: LÖYTYNYT BENGTSIN ULKOVAJASTA; HUGO HAN- 

NUS, KRISTIINA. AB 1241. AB LIS2: 1241; AB AKV:8501245. 

7. Talvinen maisema maalarinpaletilla, 1895. 10,3 x 15,5 cm, 

öljy pahville, maisemassa sign. C.B., paletissa sign. Erik (muste), 

alareunassa piirros jalanjäljestä. Takana: “Erik August 

174 

Bengts 18 18/6 95, af bror Kalle”. Pahvireunuksessa: “Erik 

August Bengts’lle 18 18/6 95". Prov.: Alina Bengts, Närpiö. 

Löytynyt August Bengtsin kodista 1974. AB 1483. AB 

lis:leg033. 

1896 

8.”VILHON SAUNA”, NYK. KANSALLISTEATTERI, 1896. ETUALAL- 

LA LUMISTA PUISTOA, OIK. KERROSTALOJA, KESK. MATALIA PUNAI- 

SIA RAKENNUKSIA. 39,5 X 53 CM, AKV. PAPERILLE, SIGN. O.A. 

CARL BENGTS 1 / II 96 VILHELMS BAD. PROV.: PROF. L. 

WENNERVIRRAN JÄÄMISTÖ; PENTTI WÄHÄJÄRVI; NYK.OM. SUO- 

MEN KANSALLISTEATTERI. AB 900. AB AKV:960900. 

1898 

9. Sisäkuva ulkorakennuksesta, 1898. Pitkä penkki alkaa oik. 

alakulmasta jatkuen ylhäälle vas. kohti avointa ulko-ovea. 

Taustalla oik. takkauuni, jonka kraakussa kuivumassa kaksi 

käsinettä tai sukkaa. Lattialankkujen päällä lastuja. 26 x 40,5 

cm, öljy pahville, sign. o.a. (penkissä) Carl Bengts 1898 (lyijyk.). 

AB 1423. AB lis:1423. 

10. KAKSIHAARAINEN PUU KESKELLÄ, SEN TAKANA AITAA, 1898. 

SYKSY, KELTAINEN TAUSTA. PIIRROKSEN ALAOSASSA VAS. VÅRSTÄM- 

NINGSSTUDIE DEN 15 APRIL 1898. 32 X 23,5 CM, RUSK. TUSSI + 

AKV. LAVEERAUS, EI SIGN. AB 1815. AB AKV:1815. 

1890-LUKU - EI VUOSILUKUTIETOA, ENNEN 

RUOVEDELLE LÄHTÖÄ 1899 

11. PURJEVENE MYRSKYSSÄ. AALLOT VIHERTÄVIÄ. MAALAUS PAHOIN 

REPEYTYNYT OIKEALTA SIVULTA JA YLÄKULMASTA. 51,5 X 59 CM, AKV. 

PAHVILLE. HUONOKUNTOINEN. PROV.: LÖYTYNYT BENGTSIN TALON 

SEINÄRAKENTEISTA TALOA PURETTAESSA 1970-LUVULLA. CB:N EN- 

SIMMÄINEN TUNNETTU AKVARELLI. AB 1533. AB LASTUJA1533. 

12. Järvimaisema, rannalla sotilaita. Auringonlasku järvellä, 

edessä oik. ranta, jossa metsää, isoja kiviä ja kolme sotilasta. 

Kapeikossa auringon valokiilassa soutuvene tulossa katsojaan 

päin. Puiden käsittely viittaa varhempiin tyylikausiin. 28,5 x 

37,5 cm, ei sign. Perimätiedon mukaan CB:n tekemä. Aihe 

Vänrikki Ståhlista. AB 1477. AB lis:1477. 

13. Merenlahtimaisema, (1895-96?). Oik. edessä rantapengertä 

ja aitaa, vastarannalla metsää, purjevene tulossa kuvaan 

päin. 15 x 22,5 cm, öljy luonnoskirjan kangaskanteen, sign. 

kannen yläosa K. Bengts Helsingfors (muste). Kaikki lehdet 

revitty pois. Sisäkansissa hevosaiheisia piirroksia. Prov.: Alina 

Bengts, Närpiö. Löytynyt August Bengtsin kodista 1974. 

AB 1482. AB lis:leg032. 

14. Maisema: torppa, etualalla vettä, rakennuksen edessä mies, 

kota ja leppiä rannassa. 18,5 x 25,5 cm, öljy puulevylle, ei 

sign. Takana: “C Bengts” (lyijyk.). Prov.: konttoripäällikkö 

Evert Holmberg, Vaasa, hankkinut taulun, hänellä v:een 1917 

saakka. AB 1393. AB 1:0003. 

15. Ida Bengts, rintakuva sivusta, (1890-luku). Tyttö huivi 

päässä, katse vasempaan. 42 x 36 cm, ei sign. AB 831. AB 

1:0026.

Teosluettelo 

16. August Bengts, (1896-97?). Rintakuva puoliprofiilissa vasemmalle 

hattupäisestä miehestä, jolla tummat viikset. Maalattu 

vihreän sävyillä, tausta yksivärinen tummanvihreä. 58 x 

48 cm, ei sign. Takana: “1896-7”. Prov.: Närpiön kaupunki. 

AB 390. AB lis: AugustB390. 

17. LEIPOVA NAINEN PÖYDÄN ÄÄRESSÄ, 1895-98. LUULTAVASTI 

OPPILASTYÖ HELSINGISTÄ TAI TURUSTA. NAINEN SELIN KUVAAN 

KUMARTUNEENA IKKUNAN EDESSÄ OLEVAN PÖYDÄN ÄÄREEN. VIE- 

RESSÄ TAIKINATIINU. 38,5 X 39,5 CM, AKV. PARIISINPAPERILLE. 

PROV.: TAITEILIJA ANNA SCHAUMAN. AB 695. AB AKV:95- 

97-695. 

18. Harakka oksalla. 36 x 27,3 cm, öljy pahville, ei sign. Maalattu 

1890-luvulla. AB 168. AB vl-mat1:0005. 

19. Omakuva, mahdollisesti 1890-luvun lopulta. Ehkä ensimmäinen 

omakuva. Rintakuva tummatukkaisesta miehestä 

joka katsoo vinosti vasemmalta, savuke suussa. Luonnosmainen. 

Tupakansavu leijailee kasvojen editse ylös. Pää vinossa 

oikealle. Valo tulee alhaalta oikealta. Tumma tausta. 

Väri lähtenyt horisontaalisista taittumakohdista. 50 x 40 cm, 

ei sign. Rikkinäinen, kulunut kangas. AB 200. AB 1:0024. 

1899 

20. Närpiön kirkko, 1899. 27,5 x 37 cm, ei sign. Takana 

merkintä: “Näsby den 29 mai 1899 (alla) Carl Joh. B. Maalaus 

jäänyt hiukan kesken mm. kellotapulin osalta. Prov.: tri 

Ulf Dahlberg, Närpiön seurakunta, esillä Närpiön pappilassa. 

AB 992. AB 1:0027. 

21. Maisema Närpiöstä, 1899. Etualalla niitty, keskellä metsänreuna, 

taustalla maalaistalojen yläosia. 25,7 x 41,7 cm, 

sign. v.a. 1899 – Närpes; o.a. Carl Bengts. Takana arpajaislippu 

v:lta 1925: “800” (lyijyk.), “53” (mustaliitu) AB 31. 

AB 1:0028. 

22. Saaristomaisema Lapilasta, 1899. Pitkiä horisontaalisia 

maininkeja, oik. niemenkärkeä. 28,5 x 94 cm, sign. v.a. C 

Bengts – 1899 (must.ö-väri). Prov.: Vuorineuvos Pennanen; 

kauppias Frantz; teknikko A. Kuula, Vaasa. POIS AB 277. 

AB 1:0029. 

23. Lapila, Ekestensholm, rantatie, 1899. Etualalla puistomaista 

aluetta, keskialueella koivikkoa, taustalla vesialuetta. 

61 x 40,5 cm, sign. o.a. 18 99 (lyijyk.). AB 1072. AB 

1:0030. 

24. Ekestensholm, puisto, Pakinainen, 1899. Keväänvihertävä 

yleisväri, etualalla puistoa varjoineen, keskialueella koivikko, 

taustalla vesialue. 42,5 x 37,5 cm, sign. o.a. Carl Bengts 

1899 (sin.ö-väri, tehty myöh.). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 

190: Otto Linko. AB 1171. AB 1:0031. 

25. Lapila, Ekestensholm, puistoa, 1899. Puistoa jonka keskellä 

tie, sen oik. puolella nuottaa kuivamassa telineillä. 26,5 

x 37 cm, maalattu pahville, jonka takana soikea leima RA. A. 

Wirtanen Glasmästare Förgyllare Turku, sign. o.a. C. B. –99 

(lyijyk.). Prov.: Ekblad. AB 1179. AB 1:0032. 

26. Lapila, Ekestensholm, metsätie 1899. Teoksen yläosa pyöristetty, 

alttarinomainen ihannemaisema: tie etualalta taustalle, 

varjot kulkevat sen yli, vas. koivuja, oik. mäntyjä. 137 

(maksimikork.) x 65 cm, sign. v.a. C Bengts 1899 (sin.öväri). 

Prov.: Gösta von Schantz; nyk. suvulla. AB 1213. 

AB 1:0033. 

27. Poika ja pääkallo, lääkekaapin ovi Lapilasta, (1899). Vas. 

pieni poika polvillaan, oik. pääkallo profiilissa, yläpuolella 

teksti: Medicinskåp. 52,5 x 43 cm, öljy puulle, ei sign. Tehty 

von Schantzeille. AB 1363. AB 1:0034. 

28. Maisema, ehkä Hausjärveltä (1899). Näkymä korkealta 

mäeltä järvelle (Mommilasta tai Lapilasta), edessä isoja kiviä 

ja muutama mänty. 98,5 x 63,8 cm, pastelli, akv. pahville, sign. 

v.a. Carl Bengts (must.conté-liitu). Prov.: Kirjailija Ernst Knape. 

AB 1245. AB past2:ingjussi057. 

29. Sairas lapsi,1899. Alaston nuori tyttö istuu valkean kankaan 

päällä. 53 x 63 cm, sign. o.a. CarlBengts 1899 Ruovesi, 

Pöytäniemi (lyijyk., jälkikäteen taiteilijan signeeraama). Mallina 

ollut Elin tai Ida Pöytäniemi Ruovedeltä. AB 409. AB 

1:0017. 

30. A. Sairas lapsi, 1899. Tyttö ylävartalo paljaana istuu tuolilla 

vas. päin kääntyneenä. 72 x 47 cm, ei sign. Mallina ollut 

Elin tai Ida Pöytäniemi Ruovedeltä (Kirsti Gallen-Kallelan 

mukaan). Prov.: E. von Troil. AB 829. AB 1:0018. 

30. B. Sairas lapsi, 1899. Edellisen teoksen kankaan toisella 

puolella sama tyttö, nyt kasvot oikealle, keskeneräinen. Ei 

sign. Mallina ollut Elin tai Ida Pöytäniemi Ruovedeltä (Kirsti 

Gallen-Kallelan mukaan). AB 830. AB 1:0019. 

31. Kalle Pääsky, 10 vuotta, näyttää päretikulla valoa, 1899. 

14,7 x 14 cm, ei sign. CB maalasi pienen kuvan Kalle Pääskystä 

odotellessaan maitoa. Kalle P. näytti päretikulla valoa 

Manu Pääskylle, kun tämä tahkosi. AB 1165. AB 1:0016. 

32. Manu Pääskyn muotokuva, (1899). Rintakuva miehestä 

en face, pää puolittain varjossa, tausta puna-kellertävä. 47,5 

x 35,5 cm, öljy pahville (Rowney–pohja), ei sign. Prov.: Manu 

Pääsky, Ruovesi. AB 1112. AB 1:0023. 

33. Pääskyn torpan aitat Ruovedellä, n. 1899. Kolme torppaa 

mäellä, sikatarha. 26,5 x 49,5 cm, öljy pahvipohjalle 

(Rowney-pohja), ei sign. Prov.: Maija Häkkinen, Ruovesi. 

AB 791. AB 1:0010. 

34. Pääskyn torpan aitat Ruovedellä, n. 1899. 34,5 x 51,5 

cm, öljy pahville, sign. o.a. B. Käsitelty myöhemmin, mm. 

mastixvernissattu. Prov.: Ostettu taidekaupasta 1938. AB 

1182. AB 1:0011. 

35. Akseli Gallen-Kallelan Kalela Ruovedellä, 1899. Polku 

ylös Kalelaan, edessä mäntyjä. 73 x 52,5 cm, öljy pahville, 

sign. v.a. Carl Bengts 1899 (rusk.ö-väri). AB 227. AB 

1:0009. 

36. Maisema, riihi niemellä, 1899. Edessä ja takana vettä, 

keskellä riihi, oik. koivuja, maisema ehkä Ruovedeltä. 28 x 

37 cm, sign. v.a. C B 1899 (must.väri). Kiilakehykset ja vars. 

kehykset alkuperäiset. Prov.: Taidekauppias Eino Salonen, 

175


55. 

Tampere 1970. AB 383. AB 1:0012. 

37. Kaskisavut Ruovedellä, 1899. Peltoaukeama kaskisavuineen, 

takana metsänranta. 28,7 x 45,3 cm, öljy kovalevylle 

(Rowney-pohja), sign. o.a. C B 1899 (lyijyk.). Takana taiteilijan 

käsialalla: “Ruovesi 1899”. AB 266. AB 1:0013. 

38. Ilta-auringon kajo, 1899. Edessä niittyä, keskellä järvi. 

37 x 54 cm, öljy kankaalle, joka kiinnitetty pahville, sign. 

o.a. Carl Bengts 1899 Ruovesi (must.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 

Kristiinassa 1925, nro 194 (“Maisema”): Ahto Järvi, Jyväskylä. 

AB 976. AB 1:0014. 

39. Maisema ilta-auringossa, 1906? 1901? Reproduktio edellisestä, 

v. 1899 maalatusta versiosta nro 38. Edessä niittyä, 

taustalla metsää ja auringonlasku. 53,5 x 73 cm, sign. o.a. 

Sk… 1906 (tai 1901) Närpes. Takana: “Intygar Carl Bengts 

målning Oscar Bengts”. Prov.: Kunnanlääk. Edvard Grundström. 

AB 517. AB 1:0087. 

40. Hevonen sumussa pellolla, 1899. Hevosen taustalla paksu 

sumu, jonka seasta näkyy muutaman ladon yläosaa. 27 x 

34,5 cm, öljy kankaalle, joka kiinnitetty pahville, sign. v.a. 

Carl Bengt 1899 (lyijyk., s ei näy). Vuosiluku vahvistettu. 

Prov.: Toimittaja Kyösti Kanniainen hankkinut taulun taiteilijalta 

n. 1905. AB 627. AB 1:0015. 

41. Vanhan miehen muotokuva, 1899. Rintakuva parrakkaasta 

miehestä en face, tausta tumma. 49,5 x 34,5 cm, öljy 

kankaalle, joka kiinnitetty pahville, sign. o.a. Carl Bengts 1899 

(must. ö-väri). Takana lappu jäänteenä arpajaisista 1925. Prov.: 

Prof. Otto Andersson joka antoi taulun 1960-luvun lopulla 

Waldemar Helenille. AB 335. AB 1:0022. 

42. “Torpan pihamaa” (Pääsky, Ruovesi?), 1899. Piharakennuksia 

molemmilla sivuilla ja keskellä. Kaivon hirsikehikkoa 

nurmikolla. 42 x 52 cm, sign. o.a. C.Bengts 1899....(?). Prov.: 

Eliel Sipilä, Jurva; Kristiina Ojala, Australia. AB 1432. AB 

lis:1432. 

43. Tyttö pihamaalla lampaiden kanssa, (1899?). Sama pihamaa-aihe 

kuin edellinen teos nro 42, lisänä valkopukuinen 

tyttö ja lampaat kaivon oik. puolella. Maalattu siloitellummin 

kuin alkuperäinen aihe. Takana vaaramaisemaa. Mahdollisesti 

Pääskyn torpan pihalta Ruovedellä 1899? 47 x 46 

cm, sign. o.a. Carl Bengts (tussi). Prov.: Kauko Sorjosen Säätiö, 

Jyväskylä. AB 1440. AB lis:1440. 

44. RAKENNUSRYHMÄ, RUOVESI, 1899. KIVINEN MÄKI, RAKENNUK- 

SIA SEN PÄÄLLÄ. TAIVASTA PUOLET KANKAASTA. 37 X 30 CM, AKV. 

PAHVILLE, SIGN. V.A. CARL BENGTS 1899 RUOVESI (LYIJYK.) PROV.: 

VARATUOM. B.J. LINDELÖF. AB 1415. AB AKV:9901415. 

45. REKIAJELU KUUTAMOLLA, 1899. HEVONEN JA REKI AJAJINEEN 

MENOSSA POISPÄIN. VAS. PUITA. 37 X 30 CM, AKV. PAHVILLE, SIGN. 

O.A. CARL BENGTS. TAKANA: V.A.”CARL BENGTS 1899 RUOVESI?” 

(LYIJYK.) KULMA ON REVENNYT POIS JOSSA SIGN. OLLUT, TIETO OMIS- 

TAJALTA . PROV.: : VARATUOM. B.J. LINDELÖF. AB 1416. AB 

AKV:9901416. 

46. TALOMAISEMA, EHKÄ RUOVEDELTÄ, 1899. PUNAINEN RAKEN- 

NUSRYHMÄ MÄEN JUURELLA. TAUSTALLA VESISTÖÄ. 31,5 X 20 CM, 

176 

AKV. PAPERILLE, SIGN. A. 22 JUNI 1899 @. (LYIJYK.). PROV.: 

KAUP.VISKAALI WERNER PALANDER, TAMPERE. AB 1119. AB 

AKV:9901119. 

47. Mäkiaitat, Ruovesi, 1899. Mäenrinne jossa kaksi aittaa 

keskellä, toinen toisen yläpuolella. Valo tulee oikealta. Taustalla 

metsää, pilvenhattara vas. n. 45 x 35 cm, öljy, sign. a. 

Carl Bengts 1899. Prov.: Pentti Wähäjärven taideliikkeessä 

Helsingissä 1960-luvullla. AB 405. 

48. Metsänvartijan tupa, Mommila, (1899?). Luminen maisema 

jossa matala metsätupa. 17 x 27,5 cm, öljy pahville, ei 

sign. o.a. God Jul önskas Ebba (vaal.ö-väri), mahdollisesti 

v:lta 1899. Samana jouluna taiteilija maalasi kaikille sisaruksille 

taulut, yht. 7 kpl. AB 1073. AB 1:0035. 

49. MIES JA NAINEN UUNIN ÄÄRELLÄ (1899?). MIES ISTUU VAS., 

NAINEN UUNIN EDESSÄ TAUSTALLA OIK. PUHDISTAA PATAA. 22 X 29,5 

CM, TEOKSEN YLÄREUNA PYÖREÄ, GUASSI +ÖLJY +TUSSI PAPERILLE, 

EI SIGN. V.A. 99 (EPÄSELVÄ). TAKANA: PIIRROKSIA MM. KISSASTA. 

PROV.: MAIST. JALAS, KRISTIINA. AB 986. AB LIS2:0 986. 

50. “YLÖSNOUSEMUS”, “HENKIINHERÄÄMINEN”, 1899. RUUMIS 

MAKAA PIMEÄSSÄ RUUMISHUONEESSA JOSSA VIISI IHMISHAHMOA. YKSI 

HEISTÄ - JEESUS-HAHMO - SÄNGYN ÄÄRELLÄ, MUUT KAUEMPANA. 

25 X 32,5 CM, AKV. PAPERILLE, JOKA PAHVILLA, SIGN. O.A. C BENGTS 

1899 (LYIJYK.). LUONNOS SEINÄMAALAUSTA VARTEN. AB 152. 

AB LIS2:152. 

51. Naisen kasvot, ilm. vuosisadan vaihde. Rintakuva, kasvot 

oik., avoin kaula-aukko. 46 x 33 cm, öljy kankaalle, joka 

kiinnitetty pahville, ei sign. AB 171. AB 1:0021. 

1900 

52. Maisema. Etualalla asuintalo, keskialueella koivuja, taustalla 

järvi, (1899-1900). 34 x 46,5 cm, öljy Rowney-pohjalle. 

Takana: “Taulu on taiteilijan veljen Carl Bengts’n työ, 

Gallelan Ruovedeltä” (Oscar Bengtsin lisäys. Tieto: Antti 

Bengts). Takana piirrokset: pukki (lyijyk.) sekä luonnos hevosesta 

takaa. Prov.: Myyty huutokaupassa Hagelstamilla 

1990. AB 507. AB 1:0041. 

53. Puhdetyö Pääskyn tuvassa Ruovedellä, 1900. Pimeä tupa, 

takan ääressä oik. poika seisoo lukemassa, profiilissa vas. päin, 

keskellä mies pyörittää vannetta asettaakseen sen saavin ympärille, 

taustalla naiset tekevät lankaa pellavasta ja villasta. 

58,5 x 90,5 cm, öljy pahville, jonka päällä kangas, liimattu 

puulevylle, sign. o.y. Afton studie från Ruovesi 1900 Carl 

Bengts (conté-kynä). AB 215. AB 1:0036. 

54. Lukeva mummo, 1900. Huivipäinen vanhus istuu tuvassa 

tuolilla lukemassa, vieressä kehto. 53,5 x 73 cm, sign. takana 

Carl Bengts 1900 Ruovesi (must.harm.ö-väri). Takana 

piirroksia em. värillä: hevosen pää, silmälasipäisen miehen 

kasvot, naisen kasvot. Prov.: Maija Häkkinen, Ruovesi. AB 

974. AB 1:0037. 

55. Kalle Rietu Häkkinen, Ritoniemi, 1900. Miehen rintakuva, 

kasvot puoliprofiilissa vas. päin. Miehellä takki päällä. 

50,5 x 35,5 cm, öljy Rowney-pohjalle, sign. o.a. 1900 (must.öväri). 

AB 783. AB 1:0038.

Teosluettelo 

56. 18-vuotias Sandra Vastalahti, Ruovesi, 1900. Tytön kasvot 

profiilissa, vas. päin. 36,5 x 26,5 cm, kaksi kangasta päällekkäin, 

ei sign. Malli oli prof. Antti Saarnin äiti. AB 792. 

AB 1:0039. 

57. Vanha mummo, 1900. Tumma kasvokuva en face. 31,7 x 

21 cm, sign. o.a. @. (koristeellinen C) 1900 (must.ö-väri). 

AB 1058. AB 1:0034. 

58. Karolina Bengts, taiteilijan sisar, 1900. Rintakuva lettipäisestä 

tytöstä profiilissa, katse vasempaan, kellertävä tausta. 

Maalattu valokuvan mukaan. 50,5 x 45 cm, ei sign. Prov.: 

Alina Bengts, Närpiö. AB 389. AB 1:0025. 

59. Merimaisema ilta-auringon kajastuksessa, 1900. Merta 

etuosassa ja taustalla, keskellä saari jossa talo ja vene rannassa. 

Maalattu Lapilassa, Turun saaristossa. 26 x 36,5 cm, öljy 

pahville, sign. o.a. Bengs Calle (sic) 1900 (lyijyk. ja maalattu 

päälle valk.ö-väri). Prov.: G. von Schantz; kultaseppä Hjalmar 

Saarto (k. 1956). AB 1407. AB 1:0042. 

60. Tyttö rannalla, (1899-1903).Tyttö meressä kivellä, hänen 

edessään seiväs pystyssä meressä, oik. lapsi kivellä. 81 x 

41 cm, öljy kuitulevylle. Takana: “CB” (lyijyk.), ehkä ei CB:n 

käsialalla. Takana todistus E. Schantz. AB 341. AB 1:0043. 

61. KAKSI NAISTA “KLIFTAAMASSA” (SUOM. LIHTAAMASSA) PELLAVIA, 

1900. (OIK.PUOLEISELLA NAISELLA NÄYTTÄISI OLEVAN KÄDESSÄÄN 

PIKEMMINKIN VIDIN EIKÄ PELLAVALOUKUN KANSI). NAISTEN VÄLISSÄ 

PENKKI, MOLEMMILLA SIVUILLA PELLAVAKOPAT. 26,5 X 35,5 CM, AKV. 

PAPERILLE, SIGN. O.A. @. BENGTS 1900 (LYIJYK.). PROV.: RAUTA- 

KAUPPIAS ERIK TALLBERG, JOKA AVUSTI TALOUDELLISESTI CB:IÄ VUO- 

SISADAN VAIHTEESSA. AB 1403. AB AKV:00-01-1403. 

62. “Muotokuvaharjoitelma” / Omakuva vuosisadan vaihteessa. 

Kasvokuva en face, käsi leuan alla. 23 x 27 cm, öljy pahville, 

ei sign. Taustapahvissa: “24” (lyijyk.) Näytt. Helsinki 

1911, nro 24. AB 258. AB vl-mat1:0009. 

63. SOUTAJAT, PELKISTETTY HARJOITELMA. MAALATTU N. 1900- 

1905. KAKSI PITKÄÄ MATALAA TUKKIRUUHEA LIPUU VIEREKKÄIN, 

KUMMASSAKIN SOUTAJA JA PERÄNPITÄJÄ, KOLMANNEN VENEEN 

KOKKA OIK. 21,6 X 79,6 CM, AKV. HUOKOISELLE PAPERILLE, EI 

SIGN. AB 132. AB LIS2:00 132. 

1901 

64. Sisänäkymä Ruoveden Kalelasta, 1901. Avoin ovi, jonka 

päällä pienoismalli purjeveneestä; ovesta näkyy keittiö jossa 

kaappikello. 53 x 38,5 cm, öljy kankaalle joka pahvilla, sign. 

o.a. C.B. 1901 (must.conté-kynä tai lyijyk.). Takana: “Tillhör 

ing. G.V. Schantz (sin.liitu). Näytt. Turku 1912, nro 58. 

Prov.: 1940-luvulla helsinkiläisessä taidekaupassa; ins. Yrjö 

Rannikko, Helsinki; taululiike Bulevardilla, josta ostettu 1978 

nyk. omistajalle. AB 989. AB 1:0044. 

65. Alpo Sailo Ruovedellä. Maalattu ehkä 1901-2. Tuvassa 

istuva mies sytyttää piippuaan takkatulesta. Luonnos teoksille 

nrot 66 ja 67. 19,3 x 26 cm, öljy pahville, ei sign. AB 

170. AB 1:0046. 

66. Taiteilija Alpo Sailo Akseli Gallen-Kallelan kesämökillä 

Ruovedellä, 1901. Tuvassa istuva mies sytyttää pimeässä tuvassa 

piippuaan takkatulella. 38,5 x 46 cm, öljy kankaalle, 

joka vanerilla, sign. v.a. Carl Bengts 1901 (muste). Takana: 

“taiteilija Alpo Sailo Gallen Kallelan kesämökissä Ruovedellä” 

(lyijyk.). CB kirjoittanut: “Carl Bengts Ruovesi 1901 Pääskyniemen 

torpassa”. (rusk. liitu), “55”. Kopiot tästä nrot 64 

ja 65 (ilman henkilöä). Näytt. Vaasa 1920, nro 55 (“Alpo”). 

AB 720. AB 1:0047. 

67. Alpo Sailo oppilaana Ruovedellä Gallen-Kallelan aikana 

(1901). Tuvassa istuva mies sytyttää pimeässä tuvassa piippuaan 

takkatulella. 40 x 48 cm, sign. v.a. Carl Bengts (must.öväri). 

Takana: “Alpo Sailo oppilaana Ruovedellä Gallen Kallelan 

aikana 1900” (lyjijyk.). Kopio vuodelta 1901. AB 1271. 

AB 1:0045. 

68. Sisäkuva Pääskyniemen torpasta Ruovedeltä. Maalattu 

n. 1918-27 Kristiinassa. Vas. takka jossa pärevalo palaa, taustalla 

leveä ruutuikkuna. 38 x 46 cm, öljy vanerille, sign. v.a. 

CarlBengts (väriin kirj.). Takana: “1000” (muste). Maalaus 

on kopio nron 66 (alkup.) ja 67 mukaan. Prov.: Johtaja 

Kalle Järvinen, Jyväskylä. AB 781. AB vl-mat1:0028. 

69. Närpiön kirkko ja kirkkotallit, 1901. Maalattu syksyllä 

tai keväällä. Kirkko taka-alalla, edessä avointa maisemaa, jossa 

ratsastaja. 42,5 x 64 cm, sign. v.a. BengsCalle (sic) 1901. 

Prov.: Katarina Helena Wickberg saanut taulun lahjaksi palveluksistaan 

eversti Theslöfin perheessä (vaimo Olga o.s. 

Nordenstreng), Närpiö. AB 503. AB 1:0048. 

70. Rouva Lydia von Konow, 1901. Rintakuva, kasvot puoliprofiilissa 

oikealle. 38,5 x 46 (49,5) cm. Takana:”1901 11. 

Juli” (vaal.ö-väri). Rva Konow oli Närpiön meijerikoulun 

johtajatar. AB 1214. AB 1:0049. 

71. Revontulet, avoin maisema, rakennuksia, 1901. 59 x 80,5 

cm, sign. v.a. BengsCalle (sic) 1901 (tussi). “t” lisätty jälkeenpäin, 

alla näkyy himmeästi toinen nimi. Prov.: Pankinjohtaja 

Herman Roschierin äiti Olga Roschier. AB 504. AB 1:0050. 

72.”MYLLYMÄKI”, 1901. TEOS YLÄKULMISTAAN PYÖRISTETTY. KYLÄMAI- 

SEMA; EDESSÄ OIK. PUNAINEN VILJAMAKASIINI, KESKELLÄ TUULIMYLLY. 25,5 

X 31,5 CM, AKV. OHUELLE PAPERILLE, SIGN. O.A. C B 1901 (LYIJYK.). 

TAKANA: “LILLI”; “80” (LYIJYK.); “SCHANTZ” (SIN. LIITU); “INKÖPT 26 

/ 8 1940 DR. PAUL DANIELSSON FÖR FMK 400:- I VAHTERAS RAMAFFÄR 

I ÅBO.” NÄYTT. TURKU 1912, NRO 53 (“MYLLYMÄKI”). PROV.: INS. G. 

VON SCHANTZ, MOMMILA. AB 529. AB AKV:010529. 

1902 

73. Vanha talo ja puutarha Närpiössä, 1902. Etualalla villiintynyttä 

niittyä ja vanhoja puita sekä aita, rakennus pilkistää 

puiden takaa. 55 x 90 cm, sign. o.a. C.B. 1902 (sinisellä liitu). 

Takana: “64” (lila liitu). Talo oli aluksi Bengtsin talo, sen 

rakennutti nimismies Packalén. Rakennus oli välillä lääkärin 

asuntona ja myöh. (1974) päiväkotina. Näytt. Vaasa 1920 

(nro 64 “Vanha puutarha”). Prov.: Ida Bengts; rva Miemois. 

AB 1249. AB 1:0054. 

74. Järvenrantamaisema Koprun pellolta Kylänlahden kylästä 

Pohjois-Karjalassa, 1902. Etu- ja keskialan peittää rantaniitty, 

oik. iso kivi, taustalla kaistale Viekinjärveä. 34 x 71,5 

177


cm, öljy kankaalle joka pahvilla, sign. o.a. C B 1902 (lyijyk.), 

mutta puhdistuksen yhteydessä 1971 nimikirjaimet häipyneet, 

vain vuosiluku näkyvissä. Puhdistettu 10.9.1971 (Ateneum 

/ Niilo Suihko). Prov.: Antti Bengts löysi teoksen juhannuksena 

1966 käydessään katsomassa Viekissä Virsuvaaraa. 

Taiteilija oli lahjoittanut maalauksen Eeva Porkan äidille 

kesällä 1902 oleskellessaan Virsuvaarassa John Engelbergin 

kanssa. AB 276. AB 1:0055. 

75. Poika, 1902. Puolivartalokuva alastomasta pojasta, katse 

vasemmalle. 34,5 x 25 cm, sign. o.a. C B 1902 (pun.ö-väri). 

Prov.: Einar Bäck ostanut taiteilijalta ennen vuotta 1925. AB 

1071. AB 1:0057. 

76. Erämaamaisema, (1902?). Etualalla korkea paikka, jossa 

kalliota ja kelopuita, taustalla vesistöä. Mahdollisesti maalattu 

Patvisaarella Pielisellä. 70 x 61 cm, sign. o.a. C. Bengts. 

Takana: piirrosluonnos. Prov.: Pankinjoht. Gunnar Baltscheffskif, 

Porvoo. AB 1367. AB 1:0056. 

1903 

77. Talvimaisema, jossa pohjalaistalo, 1903. Närpiöstä? 26,5 

x 54 cm, sign. o.a. C Bengts 1903 (lyijyk.). Prov.: Alina Bengts. 

AB 1340. AB 1:0069. 

78. Kesäinen näkymä Finbyn sillan kohdalta Finbyhyn päin, 

1903. Etualalla Närpiönjoki, takana tuulimylly ja taloryhmä. 

26 x 41 cm, öljy pahville (Rowney-pohja), sign. o.a. 

Bengts 1903. AB 1252. AB 1:0058. 

79. Lato pellon laidalla, 1903. Ladon vasemmalla seinustalla 

katos, joka varjostaa koko vasenta seinää, ladon takana aita. 

21 x 32,7 cm, öljy kovalevylle, sign. o.a. C B 1903 (lyijyk.). 

Kiilakehykset mahdollisesti taiteilijan itse tekemät. Prov.: 

Lehtori Karl Lindberg, Vaasan ruotsalaisen koulun lehtori. 

AB 1408. AB 1:0059. 

Näytt. Helsinki 1911, nro 2; Turku 1912, nro 2; Helsinki 

1915, nro 28; Jyväskylä 1915, nro 28; Vaasa 1920, nro 8. 

Samasta aiheesta nrot 967 (AB 1164), akv.-tussi 1224 (AB 

1266) ja etsaus 1304 (L 47). AB 149. AB 1:0061. 

81. Otto Andersson Karijoella Peninkylässä haastattelemassa 

viulisti Penin Jooseppia (Penik-Joosep), 1903. Kolme miestä 

istumassa, vas. haastattelija ilman lakkia, oik. kaksi lakkipäistä 

miestä. 48 x 61 cm, o.a. sign. Carl Bengts 1903 (jälkikäteen 

nro korjattu päälle, värillä merkitty). Takana: “Erikslund” 

(lyijyk.). Erikslundin perhe oli Bengtsin lähinaapuri myöh. 

Myrkyssä. Penik Josip oli Erikslundin sukua. Näytt. Helsinki 

1915; Jyväskylä 1915, nro 14 (“Viuluniekat”). Vrt. piirrosluonnos, 

teos nro 1323 (AB 64). Prov.: Ins. J.Fr. Karpio. 

AB 323. AB 1:0060. 

82. “Gamla Hannusgård”, Karl Johan Hannuksen talo Närpiössä 

Övermarkissa, Norra Näsbyssä. Etualalla peltoa, keskialalla 

koivukuja, taustalla aittoja ja asuinrakennus. 31,5 x 

46 cm, sign. o.a. C Bengts (must.ö-väri). Talossa asui 1970- 

luvulla Eelis Hannus. Samasta aiheesta myös piirrosluonnos 

paperille. AB 1210. AB 1:0063. 

83. Johan Ivarsin talo Närpiössä. Näkymä pohjalaistalon pihalta, 

kaksikerroksinen asuinrakennus, jossa kuisti. 32 x 48 

cm, öljy pahville, sign. o.a. Johan Ivars gård Näsby Närpes C 

Bengts (kirjoitettu kehyksen ollessa jo maalauksessa). AB 351. 

AB 1:0064. 

84. Kapteeni Klemetsin puustelli Närpiössä. Vanha puustelli, 

kuisti keskellä, etualalla kaksi isoa kiveä. Rakennus siirretty 

pois, nyk. paikalla on Eschin talo. 47 x 68 cm, ei sign. 

Prov.: Anders Westergård; 1950-luvun alkupuolelta Runar 

Franzén. AB 1322. AB 1:0065. 

85. Kenkää sitova nainen, 1901 tai 1903. Valkopuseroinen 

nainen istuu tuolissa ja sitoo kenkää. 82 x 69 cm, sign. o.a. 

Carl Bengts (vuosiluku ei näy selvästi:) mahdollisesti 1901 

tai 1903; Närpes-sanasta väri hankautunut pois (lyijyk. tai 

harm.ö-väri). Prov.: Konsuli Tötterman. AB 1191. AB 

1:0066. 

86.”Närpes-Gubbe”, Närpiön poika. Talon rappusilla seisova 

poika, kädet taskuissa, katsoo poispäin vasempaan, vas. 

piharakennusta. 40 x 28 cm, öljy luonnoskirjan kanteen, sign. 

o.a. C. Bengts (rusk.liitu). Takana: “Nro 11” (lyijyk.). Näytt. 

Turku 1912, nro 99 (“Ilta”, harjoitelma); Helsinki 1911, nro 

13 (“Ilta”, harjoitelma). Prov.: Rov. Viktor Dahlberg, Närpiön 

pappila; Ragnar Dahlberg. AB 567. AB 1:0067. 

79. 

80. Lampaankeritsijät Bengtsin talon pihalla, 1903. Kolme 

huivipäistä tyttöä / naishenkilöä istuu nurmikolla. Heidän 

keskellään valkoisia ja mustia villoja, lampaista näkyy vain 

koipia. 25 x 39,5 cm, öljy pahville, sign. o.a. Carl Bengts 

Närpes 1903 (lyijyk.). Takana: “Nro 8” (lila liitu); “Nro 28” 

(lyijyk.; vedetty yli lilakynällä); “98” tai “28” (vihr.liitu). 

87. Nuori tyttö. Rintakuva lettipäisestä tytöstä profiilissa vasempaan; 

seinämaalaustyylinen pelkistetty käsittely, ääriviivat 

korostettu mustalla, taustana pihlajanlehtiä ja kiviaitaa. 

57 x 32,5 cm, öljy kankaalle, joka pahvilla, sign. v.a. C. Bengts 

(must.ö-väri). Takana: “10” (vihr.liitu). Näytt. Helsinki 1911, 

nro 12; Turku 1912, nro 10. Prov.: Taiteilijalta hankkinut 

Elli Sirola. AB 85. AB 1:0068. 

1904 

88. Viivi Palanderin ateljee Tampereella, (1904-05). Nainen 

istuu ateljeessa oik. maalaamassa alastonta lasta, joka istuu 

178

Teosluettelo 

korkealla tuolilla keskellä huonetta. Mallin takana portailla 

istuu tait. Kalle Löytänä. 92,5 x 144,5 cm, sign. v.a. Carl 

Bengts (harm.ö-väri). Prov.: Kaup.viskaali W. Palander, Tampere. 

AB 1115. AB 1:0072. 

89. Iltamaisema Palanderin huvilalla, (1904). Järvimaisema, 

jossa vene vesillä, taustalla saari. 100 x 140 cm. Taiteilija ei 

merkannut taulua, koska se jäi keskeneräiseksi. Prov.: Kaupunginviskaali 

Werner Palander. AB 1116. AB 1:0073. 

90. Savusauna, Kokkila 1904. Tumma sisäkuva, tulen loimu 

vasemmalla, ikkuna taustalla. 20,5 x 32 cm, öljy pahville, 

sign. o.a. C Bengts Kokkila 1904 (muste / tussi). Takana: “C 

Bengts” (sin.liitu). Prov.: Opettaja Eeva Mattila. AB 784. 

AB 1:0074. 

91. Öinen maisema, Nikkilä, (1904). Näkymä korkealta paikalta, 

auringonlasku taivaanrannassa. 35 x 41 cm, öljy kankaalle 

joka liimattu pahville, ei sign. Tieto vuosiluvusta Gösta 

Palanderilta. Prov.: Werner Palander. AB 1117. AB 

1:0075. 

92. Aino, Joukahaisen sisko, 1904-1905. Luonnos Palanderin 

talon freskoon Tampereella. Nuori tyttö kansallispuvussa 

nojaa aitan hirsiparruun. Ainona poseerasi Erika Mäkinen, 

tuleva puoliso, joka oli vastahakoisesti suostunut malliksi. 71 

x 59 cm, ei sign. AB 43. AB 1:0079. 

93. AINO JA HÄNEN ÄITINSÄ KALEVALASTA. ALKULUONNOS PA- 

LANDERIN TALON YHTEEN FRESKOON (1904-05). KUMPUILEVA 

MAISEMA. EDESSÄ VAS. AITTA JONKA PORTAALLA ISTUU AINON ÄITI 

KESKUSTELLEN SEISOVAN AINON KANSSA. MALLEINA ALEKSANDRA 

JA ERIKA MÄKINEN, ÄITI JA TYTÄR. 36,5 X 67 CM, LIITU + AKV. 

AB 1539. AB LASTUJA156. 

94. Omakuva, 1904-05. 41,5 x 31 cm, öljy pahville, ei sign. 

Rintakuva, katse hieman oikealle. Maalattu niihin aikoihin 

kun tutustui tulevaan vaimoonsa, vrt. nro 92. AB 286. AB 

1:0071. 

95. Myrsky I ,1904. Vene myrskyssä, veneessä kaksi henkilöä 

sitoo purjetta, yksi pitää perää. 100 x 140 cm, sign. v.a. Carl 

Bengts 1904. Aihe liittyy Suomen itsenäisyystaisteluun ja laittoman 

kirjallisuuden ja aseiden tuontiin Ruotsista. Luonnos. 

Prov.: Taiteilijan omistama. AB 151. AB 1:0076.pm 

96. Myrsky II, 1904. Sama aihe kuin edellä, tummempi versio. 

78 x 98 cm, sign. o.a. Carl Bengts 1904. Takana taiteilijan 

kirjoittama teksti: “Måladt med tanke på vårt folk som 

ett själfständigt – Och må hända en spänn till vår själfständighets 

historia CarlBengts” (kirjoitettu 1934; tieto: AB). 

Lopullinen versio edellisestä. AB 150. AB 1:0077. 

97. Myrsky, luonnos, 1904-1934. Luonnos seuraavaan. Kuvattu 

hieman lähempää venettä kuin se. Purjeen riekale lipuu 

veteen, purjeesta köysi menee perämiehelle. Kiemurteleva vana 

vas. alhaalla meressä. Sade tulee suoremmin viivoin kuin edellisessä. 

81,3 x 97,5 cm, sign. v.a. CarlBengts 1904-1934. 

Takana: “Får ej kopieras”; “Ett historiskt trettioårs minne när 

de första vapnen – hör ett fritt Finland, kom till Närpes – det 

första mauser giväret hemtades när John – V m Nylander och 

Brandmästare Rahmstedt första gången kom till Raddan I 

Nempnäs år 1904 3st varianter finnes med denna bild något 

olika – En I Oslo – den tredje. CarlBengts Kumpula 28 mars 

Jyväskylä 1934. Prov.: Närpiön kaupunki; esillä kaupungintalolla. 

AB 1259. AB 8:0045. 

98. Myrsky / Stormen, 1934. Lopullinen työ. Vene aallokossa, 

kolme miestä veneessä, yksi heistä mastossa. Ukkonen ja 

salama veneen yläpuolella. Sade piiskaa vasemmalta ylhäältä 

alas oikealle. Purjeen riekale veneen yläpuolella, sen jatkona 

aallonharja. Edessä oik. pari aallonharjaa. CB ei maalannut 

itseään mukaan “Myrsky”-tauluihin, vaikka oli muutamilla 

teoksen kuvaamilla aseenkuljetus- ja kielletyn kirjallisuuden 

tuontimatkoilla mukana. 102 x 155 cm, sign. v.a. CarlBengts 

1904-1934 (väriin kirj.). Prov.: Strengbergin tupakkatehtaalle 

taulu ostettiin 1939 Oy Gummerukselta (välittäjänä kamreeri 

O.W. Mansnerus, Jyväskylä), jossa taulu oli CB:n velkojen 

panttina. AB 854. AB 8:0044. 

99. Myrsky, toisinto edellisestä, 1934. John W. Nylanderille 

Osloon maalattu versio 1934. Tieto: John Nylanderin kirje 

CB:lle 8.4.1934. Åbo Akademin kirjasto, Turku. 

100. Saima Nikander tekee käsitöitä, 1904. Punapukuinen 

nainen istuu pöydän ääressä, profiilissa vasemmalle. Pöydällä 

lamppu. 70 x 52 cm, pastelli paperille, sign. v.a. C.B. 1904 

(vaal.past.väri). Prov.: Saima Nikander. AB 541. AB 

past2:049. 

101. Maisema Tiukasta, 1904? 1908? Ilta-aurinko; etualalla 

aita ja portti, josta pääsy mäelle, siellä taloja. 24,5 x 38 cm, 

öljy pahville, sign. v.a. Carl Bengts 1904 (harm.ö-väri), nimen 

alle lisätty “1904” tai “1908” (must.ö-väri). AB 1269. 

AB 1:0078. 

102. KONNI ZILLIACUS, J.W. NYLANDER JA CARL BENGTS V. 

TROILIN VENEESSÄ, (1904?). 19,5 X 28,5 CM, TUSSI + AKV. + 

SEKATEKN. PAPERILLE, SIGN. O.A. .... (TUSSI). PROV.: KORISTETAI- 

TEILIJA HUGO BENGTS, NÄRPIÖ. AB 408. AB SEKA 040408. 

102.a. Tyttö neuloo seisten, 1904. Tummatukkainen punapukuinen 

tyttö seisoo profiilissa oikealle, tuolin vieressä. 33 x 21,5 

cm, lyijyk. + pastelli + liitu paperille, sign. v.a. C Bengts 1904 

(lyijyk.). AB 38. AB akv: 040038. 

1905 

103. Fantasia: mies ja hevonen, 1905. Mahdollisesti luonnos 

kuvitukseksi tai seinämaalaukseksi. Pitkäharjaista ja –häntäistä 

hevosta taluttaa kalevalaiseen asuun puettu mies. 27 x 44,5 

cm, öljy pahville, sign. v.a. C.B. 1905 (pun.liitu). Takana: 

“Nro 37” tai “31” (lyijyk.). Näytt. Hki 1911, nro 37; Turku 

1912, nro 31. Prov. : Kirjailija Sakari Pälsi. AB 1320. AB 

1:0082. 

104. Pajassa, 1905. Mahdollisesti esiluonnos Palanderin talon 

alakerrassa olevaan paja-freskoon. Pajan taustalla mies 

ahjoaa ilmaa, etualalla mies nojaa alasimen päällä olevaan esineeseen 

jutellen oviaukossa olevan nuoren tytön kanssa. 61 x 

112 cm, sign. v.a. C.B. 1905 (raaputettu väriin). AB 128. 

AB 1:0080. 

105. Saunassa, Nikkilä, (1904-1905). Pimeä savusauna, etu- 

179


alalla kaksi naista ja lapsi. 35,5 x 46 cm, öljy pahville, ei sign. 

Gösta Palanderin tieto vuosiluvusta. AB 1118. AB 1:0081. 

106. Savusauna Lempäälän Kuljussa, 1905. Rakennus puolittain 

varjossa, sauna lämpiää. 31 x 42 cm, öljy kankaalle 

joka kiinnitetty pahville, sign. o.a. C.B~ 1905. Takana taiteilijan 

käsialalla: “Elokuu 1905 Kulju Lempäälä CarlBengts”. 

Ensimmäinen vaimolle lahjoitettu maalaus. Prov.: Erika 

Bengts. AB 269. AB 1:0083. 

1906 

107. Vanha nainen, 1906. Mahdollisesti Närpiöstä. Profiilikuva 

vanhuksesta kasvot vasemmalle, myssy päässä, kädet leuan 

alla. 50 x 34 cm, öljy pahville, sign. o.a. C.B -s -06. Prov.: 

Myytävänä Hörhammerilla 1981; nyk. om. Närpiön kunta. 

AB 1386. AB 1:0084. 

108. Petter Rönnlundin kotitalo Närpiön Yttermarkissa, 

(1906-11). Etualalla oik. maantie, tien vas. puolella aita, pieni 

kumpare, jolla pohjalaistalo pihapiireineen. 49,5 x 72,5 

cm, ei sign. Prov.: Maalattuaan taulun taiteilija tarjosi taulua 

myytäväksi Rönnlundille, mutta tämä ei halunnut ostaa sitä. 

Työ jäi Ida Bengtsille. Kun rva Rönnlund kävi myöhemmin 

Ida Bengtsin luona, tämä antoi taulun rva Rönnlundille. AB 

1262. AB 1:0062. 

109. “Studie – dekorativ”, 1906. Geometristä “salamakuviointia” 

tähtitaivaalla. 31,5 x 28 cm, pastelli + guassi siniharm. 

imupaperille, sign. v.a. Carl Bengts 1906 (tumm.sin.liitu). Prov.: 

Ostettu Turun Taidemuseoon vuoden 1912 näyttelystä (nro 31). 

AB 679. AB past2:126. 

110. Sisäkuva Pohjanmaalta (Erik Anders Bengtsin tupa). Iso 

takka, ikkuna taustalla, kaksi naista istuu vastakkain. 57 x 78 

cm, ei sign., jäänyt keskeneräiseksi. Prov.: Närpiön pappila, 

khra Viktor Dahlberg. AB 979. AB 1:0086. 

1907 

111. Tavaranjakelua hevoskyydistä, ehkä Kristiinassa, 1907. 

Luminen piha ulkorakennuksineen, etualalla kaksi henkilöä 

tyhjentämässä rekeä, hevosella säkki suun edessä. 94 x 59,4 

cm, sign. o.a. Carl Bengts 1907 (sin.väri, päällä conté-liitu). 

Takana teksti: “Gamla gård”. AB 1091. AB 1:0088. 

112. Hevoset työssä: savitiilen sekoitus käynnissä, 1907. 

Mahdollisesti Porvoon tiilitehtaalta. 48 x 60 cm, öljy kankaalle 

joka kiinnitetty pahville, sign. v.a. Carl Bengts 1907 

(rusk.ö-väri). Prov.: Oscari Hartola, Loimaa. AB 589. AB 

1:0089. 

113. Järvimaisema, 1907. Nouseva rantaniitty vasemmalla. 

43 x 53 cm, öljy pahville, sign. v.a. Carl Bengts 1907. Takana:”49" 

(lyijyk.). Näytt. Turku 1912, nro 42; Helsinki 1911, 

nro 49. Prov.: Varatuomari B.J. Lindelöf; nyk.om. Keski-Suomen 

museo, Jyväskylä. AB 1417. AB 1:0090. 

114. Oriveden vanha käräjätupa, 1907. Sisäkuva tuvasta, jossa 

kaksi pieniruutuista ikkunaa, oik. nainen askareissa, taustalla 

kangaspuut. 39 x 56,5 cm, öljy pahville, sign. o.a. C Bengts; 

alla: ... L -vesi 1907. Takana: “Nro 4”; “Carl Bengts”; “Fmk 

/ 200 –”; “Huvil... 14” (Bengtsit asuivat Huvilakadulla Helsingissä 

syksystä alkutalveen 1908, jolloin muuttivat Tapanilaan 

(Mosabacka). Näytt. Helsinki 1911, nro 48; Turku 1912, 

nro 41. Prov.: Varatuom. B.J. Lindelöf; myyty 1984 Hagelstamilla. 

AB 509. AB 1:0091. 

115. Tupainteriööri, 1907. Takkatuli vasemmalla, istuva nainen 

oikealla, taustalla ikkuna. 65 x 45 cm, öljy kankaalle joka 

kiinnitetty pahville, sign. v.a. Carl Bengts 1907. Takana: “150” 

(lyijyk.) Prov.: Nyk.om. Brage-yhdistys, Helsinki. AB 355. 

AB 1:0092. 

116. “Ilta tuvassa”, 1907. Tupa Paraisilta, taustalla nainen 

takan ääressä, katossa leipävartaita. 60 x 90 cm, ei sign. Takana 

v.a. taiteilijan käsialalla: “Carl Bengts 1907”. Takana kehyksissä 

lyijyk.: “Pargas Brattnäs Vestergårds”, “Carl Bengts” 

,”31" ,”174". Näytt. Helsinki 1911, nro 31; Turku 1912, 

nro 26. Prov.: Nyk.om. Brage-yhdistys, Helsinki. AB 357. 

AB 1:0093. 

117. Tukkaa palmikoiva tyttö (mallina Hilma Kall, Erika B:n, 

o.s. Mäkinen, lähisukulainen), 1907. Punahameinen seisova 

tyttö. Saman mallin maalannut taiteilijan serkku Hugo 

Bengts. Maalaaminen tapahtui Tapanilassa (Mosabacka) Carl 

Bengtsin luona. Hilma oli tullut rappusia alas tukkaansa letittäen, 

jolloin taiteilija pysähdytti hänet malliksi (tieto: Erika 

Bengts). 83,5 x 37 cm, öljy pahville, sign. v.a. Carl Bengts 

Kokkilassa 1907. (“Kokkilalle” ei löydy muuta selitystä kuin 

että talon nimi oli mahdollisesti Kokkila). Prov.: Otto Andersson, 

Turku. AB 333. AB 1:0094. 

118. “Kirje kullalle”, 1907. Pimeässä tuvassa istuva mies kirjoittaa 

kirjettä, katse oikealle päin. 41,5 x 37,5 cm, öljy pahville, 

sign. o.a. C. Bengts 1907 (must.väri / tussi). Takana: 

“62” (sin.väri). Näytt. Jyväskylä 1915, nro 62; Helsinki 1915, 

nro 60. Prov.: Kustaa Koskinen, Kansankeittiön omistaja 

Tapanilassa (Mosabacka). AB 548. AB 1:0095. 

119. Kustaa Mäkinen, Tampere, 1907. Rintakuva Erika B:n 

isästä. Viiksekäs mies puoliprofiilissa vas. 55 x 41 cm, öljy 

kankaalle joka kiinnitetty pahville, sign. v.a. Carl Bengts Tampere; 

o.a. epäselvästi: B... av Rio…1907. Prov.: Toivo Mäkinen, 

Jyväskylä. AB 113. AB 1:0096. 

120. Nainen vyyhteää lankaa, (1907-09?). 47,5 x 67 cm, 

tussi+öljy laveeraus kankaalle, joka kiinnitetty pahville, sign. 

v.y. En österbottniska som steller till en vef – när hon kabbor, 

Närpes Carl Bengts (tussi). Pohjustukselle tehty tussilla hahmottelu 

ja heikko öljyväri päälle. Prov.: Brage-yhdistyksen 

toimeksianto; nyk.om. Brage-yhdistys, Helsinki. AB 354. 

AB 1:0085. 

1908 

121. Kaisaniemen puisto, 1908. Puumaisen pensaan varjossa. 

29,5 x 46,5 cm, öljy kankaalle joka kiinnitetty pahville, 

sign. o.a. C B 1908; v.a. ystävyydellä Carl Bengts’iltä 1908. 

Prov.: Lentomajuri Otto Rantanen 1908. AB 376. AB 

1:0097. 

122. Maisema, 1908. Ulkorakennuksen punainen hirsiseinä 

loistaa auringon laskiessa, edessä niitty ja tie. 44 x 69 cm, 

180

Teosluettelo 

öljy kankaalle joka kiinnitetty pahville, sign. o.a. Carl Bengts 

1908 (must.ö-väri). Prov.: Liikemies Fr. Tikanoja voittanut 

taulun arpajaisista 1925. Vaasalainen Harald Sirén osti taulun 

Tikanojalta. AB 845. AB 1:0098. 

123. Hevosella veden haussa kaivolla, 1908. Mies kaataa vettä 

kaivosta tynnyriin, joka hevosen rattailla. Henrikssonin 

hevonen. 46 x 55 cm, öljy kankaalle joka kiinnitetty pahville, 

sign. v.a. Carl Bengts 1908 (must.ö-väri). Prov.: Arpajaisvoitto 

1925 Erland Åbackalle. AB 1142. AB 1:0099. 

124. “Satamassa”, 1908. Purjelaivoja laiturissa, laituri vasemmalla. 

29 x 37,5 cm, öljy kankaalle, joka kiinnitetty pahville, 

sign. o.a. Carl Bengts 1908 (must.ö-väri). AB 490. AB 

1:0100. 

125. “Kipunoita”, 1908. Paja pimeässä, ikkunasta tulee valo, 

tähtitaivas, etualalla kipinävyö-ornamentti. 35,5 x 56 cm, sign. 

o.a. C Bengts 1908 (pun.väri). Prov.: Kustaa Koskinen. AB 

533. AB 2:0002. 

126. Erika Bengtsin muotokuva, (n.1907-1908). Rintakuva, 

katse viistoon vasemmalle. Tausta tumma yksivärinen 50,5 

x 45,5 cm, ei sign. Maalattu Helsingissä Huvilakadulla. Prov.: 

Taiteilijan perheen om. AB 238. AB 2:0003. 

127. Ojankaivajat, (n. 1908). Mies ja punapukuinen nainen 

pellolla ojankaivuussa, taustalla vettä ja vene rannassa. 29 x 

44,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. C Bengts (lyijyk.). Takana: 

“N=o 7” (lyijyk.). Näytt. Helsinki 1911, nro 7; Turku 1912, 

nro 5. Prov.: Prof. Otto Andersson. AB 339. AB 1:0070. 

1909 

128. Jokimaisema, 1909. Ehkä Närpiön- tai Tiukanjoki. Joki 

kulkee edestä vasemmalta oikealle taakse. Niitty tai peltomaisemaa. 

40,5 x 50 cm, öljy pahville, sign. o.a. Till Fröken Adele 

Weman af Carl Bengts 1909 (lyijyk.). AW oli kirjailija ja 

opettaja. Prov.: Nyk.om. Sagalundin museo, Kemiö. AB 1344. 

AB 2:0004. 

129. Peltomaisema. Vasemmalla aita, oikealla kivi, taustalla 

peltoja. Syntetistinen ote. 38 x 51 cm, öljy pahville, sign. o.a. 

Till Herr Oscar Jansson af Tvärviggen Carl Bengts (lyijyk.). 

Prov.: Nyk.om. Sagalundin museo, Kemiö. AB 1343. AB 

2:0005. 

130. ERIKA BENGTS LUKEE, 1909. VYÖTÄRÖKUVA PUNAPUSE- 

ROISESTA NAISESTA LUKEMASSA LEHTEÄ, KASVOT PROFIILISSA OI- 

KEALLE. 32,5 X 38,5 CM, AKV., SIGN. V.A. C.BENGTS MOSABACKA 

1909 (LYIJYK.). PROV.: KIRJALTAJA FRANS PERHO; MYYTY HA- 

GELSTAMILLA 1989. AB 543. AB AKV:090543. 

1900-LUVUN ENSI VUOSIKYMMEN 

131. Latomeri. Talvinen latomaisema. Ajankohta, 1900-luvun 

alku päätelty signeerauksesta ja tyylistä. 35 x 57 cm, sign. 

o.a. Bengts Calle – (lyijyk.). Prov.: Tyyne Jyrhämä, Rovaniemi; 

myyty Hagelstamilla. AB 811. AB 1:0051. 

132. Lumisateella. Rakennuksia lumimaisemassa. Maalausajankohta 

n. 1900-luvun alku. 22 x 32,5 cm, öljy pahville 

(Rowney-pohja), ei sign. AB 174. AB 1:0052. 

133. Ratsu. Ratsastaja lumisen vuoren reunalla. 67 x 44 cm, 

öljy kuitulevylle, sign. v.a. C.B. (ei CB:n merkintä). Prov.: 

Kultaseppä Eelis Matilainen, Turku; ollut myynnissä Hagelstamilla; 

Hörhammerilla 23.9.1992. AB 343. AB 1:0053. 

1910 

134. Pihapiiri Lapväärtistä, 1910. Hevonen ja tahko pihalla. 

55 x 90 cm, sign. o.a. Carl Bengts Lappfjärd 1910 (lyijyk.). 

Prov.: Otto Aleksanteri Nylund; Matti Nylund, Kuopio. AB 

962. AB 2:0006. 

135. Vanha talo (Hugo Sjöblomin talo “Potten” Aitakadulla) 

Kristiinassa, 1910. Talvinen taloryhmä keskellä, porstua näkyvissä. 

45,5 x 61 cm, öljy pahville, sign. v.a. Gammal stadsgård 

i Kristinestad C Bengts 1910. Prov.: Nyk.om. Brageyhdistys, 

Helsinki. AB 352. AB 2:0007. 

136. “Talo Kristiinasta”, 1910. Sama aihe kuin edellä, mutta 

hiukan rajatumpi ja keskittyneempi. Savupiipusta tulee savua. 

50 x 64 cm, sign. v.a. C. Bengts 1910 (raaputettu väriin). 

Prov.: Hugo Sjöblom k. 1914. AB 469. AB 2:0008. 

137. Taloryhmä; Peninkylän pihamökki, 1910. Etualalla varjoa, 

keskellä torppa ulkorakennuksineen, taivaalla iso pilvimuodostelma. 

60 x 80,5 cm, sign. o.a. Carl Bengts 1910 

(vihr.ö-väri). AB 939. AB 2:0009. 

138. Alpo Sailo muovailee, n. 1910-12. Taiteilija seisoo puolittain 

selin katsojaan, veistos telineellä. 42 x 19 cm, öljy pahville, 

ei sign. AB 182. AB 1:0020. 

139. Tuvan astiakaappi, 1910. Tuvan nurkkaus, jossa kaappi, 

tuoli ja toinen kaappi tyyppiä “vatikarmi”. N. 120 x 60 

cm. Prov.: Maalattu Vantaalla 1910; rva Boisman-Markelin, 

Helsinki; tuhoutunut tulipalossa. AB 1495. AB mv-valokuva. 

140. Keittiönuuni tuvassa, (1910?). Tuvan iso uuni vas., sen 

edessä saavi ja räsymattoja. N. 40 x 55 cm, öljy. Prov.: Maalattu 

Helsingin maalaiskunnassa (Helsinge); rva Boisman- 

Markelin, Helsinki; tuhoutunut tulipalossa. AB 1494. AB 

mv-valokuva. 

1911 

141. Kiialan kartanon mailla, 1911. Polveilevaa kulttuurimaisemaa, 

etualalla mies kirves olalla. Maalattu Porvoon 

maalaiskunnassa. 100 x 148,5 cm, sign. o.a. Carl Bengts 1911. 

Prov.: Arvid Lydecken; Keski-Suomen Säästöpankki, Jyväskylän 

konttori; Valtion taidemuseo, inv.nro A-1994-197. 

Ollut esillä Kultarannassa. AB 997. AB 2:0011. 

142. Kesäinen maisema Porvoon seudulta, 1911. Maalattu 

suunnilleen samasta paikasta kuin edellinen, nro 141, tässä 

näkymä rajatumpi. Etualalla aita, taustalla jokimaisema. 84 

x 62,5 cm, sign. o.a. C. Bengts 1911 (tumm. sin.ö-väri). Takana: 

“20” (lyijyk.), “400 mk” (kelt.+ pun.liitu). Näytt. Helsinki 

1911, nro 20; Turku 1912, nro 17. Prov.: Tri Toivo 

Torsten Kaila. AB 1077. AB 2:0012. 

181


143. Kesäinen jokimaisema Porvoon läheltä, 1911. 48 x 40 

cm, öljy pahville, sign. o.a. Carl Bengts 1911 (conté-liitu). 

Takana: “nro. 10” (lyijyk.). AB 941. AB 2:0014. 

144. Omakuva, 1911. Rintakuva; malli hattu päässä, silmät 

sirrillään valoa vasten, vihreä tausta. Voimakas päivänvalo ja 

varjot. 49 x 37,5 cm, öljy kankaalle joka kiinnitetty pahville, 

sign. o.a. Carl Bengts 1911 (lyijyk.). Näytt. Helsinki 1911 

(“Muotokuvani”); Turku 1912; Jyväskylä 1915. Prov.: Prof. 

Ludvig Wennervirta; v:sta 1970 taidekauppias Pentti Wähäjärvi, 


145. “Hiiskulan kartanosta lähellä Porvoota”, 1911. Peltomaisema, 

näkymä kallion laelta. Peltojen keskellä tie, jolla 

hevoskulkue. Maalattu voimakkain samansuuntaisin viivavedoin. 

70 x 105 cm, sign. o.a. Carl Bengts 1911 (sin.ö-väri). 

Takana: “Till konstnärs gillets Galleri 1912” (lyijyk.); “Nro 

1” “K Gillet 1912” (sin.väriliitu). Prov.: Meijerinomistaja 

Molin, Hanko. AB 550. AB 2:0013. 

146. “Sateen edellä”, 1911. Maisema Porvoon läheltä, sadekuuro 

tulossa pilvistä. 60 x 40 cm, öljy pahville, sign. o.a. C 

Bengts 1911 (sin.ö-väri). Takana: “76” (vihr.liitu); “Fmk 350” 

(lyijyk.); “29” (lyijyk.); “Tillhört redaktör J. O. Ikola Vaasa”. 

Näytt. Helsinki 1911, nro 29; Turku 1912, nro 25. Prov.: 

Päätoimittaja J. O. Ikola, “Vaasan Jaakkoo”, Vaasa. AB 1240. 

AB 2:0015. 

147. Lakeutta, pilviä maiseman yllä, 1911. 29,5 x 48,5 cm, 

öljy kankaalle, joka kiinnitetty pahville, sign. v.a. Carl Bengts 

1911 – (lyijyk.). Takana: “Nro 171” (vedetty yli, tussilla). 

AB 978. AB 2:0016. 

148. “Pilviharjoitus”, 1911. Kesämaisema, taivasta enemmän 

kuin maata. 42 x 63 cm, öljy kankaalle / pahville, sign. o.a. C 

B - 1911 (lyijyk.). Takana: “Nro 51” (lyijyk.). Näytt. Helsinki 

1911, nro 51; Turku 1912, nro 44. Prov.: Ingrid Stråhle 

lahjoittanut Turun Taidemuseolle 1937; nyk.om. Turun Taidemuseo. 

AB 1080. AB 2: 0017. 

149. “Auringonlasku”, 1911. Iltamaisema Porvoonjoelta. 48,5 

x 46 cm, sign. o.a. C. Bengts 1911~ (must. ö-väri). Takana: 

“Nro 9” (lyijyk.). Prov.: prof. Otto Andersson; v:sta 1926 

Elis Tegengren. AB 1405. AB 2:0018. 

150. Iltamaisema, 1911. 41 x 50,5 cm, öljy pahville, sign. 

o.a. C Bengts 1911. Väri halkeillut kosteuden takia, ollut 

tulipalossa. Prov.: Kulmakoulu, Helsinki. AB 441. AB 

2:0019. 

151. Viljankorjuu, väkeä pellolla, 1911. Neljä henkeä ruista 

korjaamassa. Maalattu Porvoon maalaiskunnassa. 54 x 80 cm, 

sign. v.a. Bengts 1911 (rusk.ö-väri). AB 1063. AB 2:0020. 

152. Elonkorjuu. Kolme henkeä viljankorjuussa, (1911?). 32 

x 39,5 cm, öljy pahville, ei sign. Prov.: Taiteilijan perheen 

om. AB 95. AB 2:0021. 

153. ”Tiilenpoltto”, Porvoo, 1911. Tiilenpolttaja työssään 

oik., tiiliuunirivistö vas. 63 x 102 cm, sign. v.a. Carl Bengts 

1911. Häälahja Bengtseiltä taiteilijan vaimon veljelle ja tämän 

vaimolle Kalle ja Muisto Mäkiselle. Näytt. Helsinki 

1911, nro 38; Turku 1912, nro 32. AB 346. AB 2:0022. 

154. Talo Suutarilassa Vantaalla, 1911. Taloryhmä pellon takana. 

49 x 100 cm, sign. o.a. Skomakarböle 1911 C Bengts 

(must.ö-väri). Prov.: nyk. om. Svenska Odlingens Vänner, 

esillä Herttoniemen kartanossa. AB 642. AB 2:0023. 

155. “Pirtissä”, 1911. Tuvan sisustaa, oik. takan kulma, sen 

ääressä kissa. Borgby, Sipoo. 50 x 75 cm, sign. v.a. Carl Bengts 

den 17 april 1911. Näytt. Turku 1912, nro 28. Prov.: Nyk.om. 

Brage-yhdistys, Helsinki. AB 356. AB 2:0024. 

156. Kutoja, 1911. Nainen työssä kangaspuiden ääressä, ikkuna 

takana. 40 x 60 cm, sign. o.a. Carl Bengts Borgby Sibbo 

1911. Näytt. Helsinki 1911, nro 43; Turku 1912, nro 37. 

Prov.: Nyk.om. Brage-yhdistys, Helsinki. AB 353. AB 

2:0025. 

157. Kesäinen piha, Tapanila (Mosabacka), 1911. Isoja puita, 

taustalla aita, jonka takana niitty. 48,3 x 46 cm, öljy pahville, 

sign. o.a. C Bengts 1911 (conté-liitu). Prov.: Meiken 

Borg 1930-luku. AB 1310. AB 2:0026. 

158. “Auringon kylpy”, 1911. Alaston nainen luonnossa, seisoo 

selin vas. päin. 57,5 x 55 cm, öljy pahville, sign. o.a. Carl 

Bengts 1911 (sin.ö-väri). Vuoden 1925 arpajaisista joutunut 

Otto Syrénille. Myynnissä Bukowskilla 12.-13.2006, nro 

85.AB 1389. AB 2:0027. 

159. Nainen portilla, 1911. Kesäpukuinen nainen (mallina 

Ester Perho) aukaisemassa pihaporttia. 71 x 43 cm, öljy pahville, 

sign. o.a. C. Bengts 1911 (sin.ö-väri). Prov.: Helga Joutjärvi. 

AB 1154. AB 2:0028. 

160. “Vettä hakemassa”, (1911). Tyttö ovella vesiämpäri kädessä. 

54,5 x 35 cm, öljy pahville, sign. v.a. Carl Bengts 

(must.ö-väri). Takana: “33” (pun.liitu). Näytt. Jyväskylä 1915; 

Helsinki 1915, nro 33. Prov.: Opettaja Lempi Vermasvuori, 

Jyväskylä (itse mallina). AB 1357. AB 2:0029. 

161. Carl Bengtsin kodista, 1911. Ovensuunäkymä, sisääntulo 

ovesta; ovella selin nainen (Erika B.) ämpärin kanssa, 

sisällä ovea avaamassa poika ja tyttö takana (Eero ja Liisa 

Bengts, taiteilijan lapset). Maalattu Tapanilassa (Mosabacka). 

88 x 62 cm, sign. o.a. C. Bengts 1911 (sin.ö-väri). Prov.: 

Rautakauppias Louekari, Rovaniemi; Bukowskin syyshuutokaupassa 

1985. AB 794. AB 2:0030. 

162. Punapukuinen nainen istuu Bengtsin “munkkituolissa”, 

1911. Naisen (mallina Erika B.) katse vasemmalle, tutkii 

sohvalla olevia tauluja, 1911. 80 x 50,5 cm, öljy vanerille, 

sign. v.a. C. Bengts 1911 (must.väri). Prov.: Taiteilijan perheen 

om. AB 1. AB 2:0031. 

163. Erika Bengtsin muotokuva, 1911. Rintakuva, malli katsoo 

puoliprofiilissa vasemmalta, vihertävä tausta. 46 x 39 cm, 

öljy pahville, ei sign. Takana: “1911 a minnen”. Prov.: Taiteilijan 

perheen om. AB 48. AB 2:0032. 

164. Professori Otto Anderssonin muotokuva, 1911. Vyötärökuva, 

kasvot, hiukan oikealle, tausta vihertävä. 65,5 x 46,5 

cm, öljy pahville, sign. v.a. C Bengts 1911 ~ H.fors. Prov.: 

182

Teosluettelo 

prof. Otto Andersson. AB 1353. AB 2:0033. 

165. Eric von Troilin muotokuva, 1911. Henkilö istuu tuolissa, 

toinen käsi liivintaskussa, kellonperät näkyvissä, taustalla 

kirjahyllyjä. 98 x 68 cm, sign. o.a. C. Bengts 1911 (tekstaus 

pun.ö-värillä). Prov.: Eric von Troil, Vaasa. AB 828. 

AB 2:0034. 

166. “Kaksoismuotokuva”, 1911. Toverukset Carl Bengts ja 

Kalle Laaksonen rintakuvassa. Miehillä hatut päässä. 53 x 58 

cm, sign. v.a. Carl Bengts 1911 (conté-liitu). Takana kehyksissä: 

“Nro 3” (pun.liitu); “nro 1 Carl Bengts 1911” (rusk., ei 

taiteilijan käsialalla). Näytt. Helsinki 1911, nro 6; Turku 

1912, nro 4. Prov.: Eino Kivistö. AB 1360. AB 2:0036. 

167. “Isä lukee” / Lukeva mies, 1911. Vanhan miehen (CB:n 

isä Erik Anders Bengts) rintakuva profiilissa oikealle. 19,5 x 

19 cm, öljy pahville, sign. o.a. Carl B – 1911. Takana: “39” 

(lyijyk.). Sama aihe kuin tussipiirroksessa v:lta 1911 ja sen 

mukaan tehdyssä etsauksessa. Näytt. Helsinki 1911, nro 39; 

Turku 1912, nro 33. Prov.: prof. Otto Andersson. AB 334. 

AB 2:0037. 

168. Riihessä, 1911. Lyhteitä siirretään riihen orsille. Kolme 

ihmishahmoa alhaalla, ylhäällä olevan vastaanottajan jalat roikkuvat 

orsien välistä. 28,5 x 32,5 cm, pastelli pahville, sign. o.a. 

C.Bengts Ruovesi 1899 Mosabacka 1911 (pun.värikynä). Mommilan 

kartanon ruokasaliin maalatussa “Leivän synty”-teoksessa 

sama aihe. Näytt. Helsinki 1911, nro 40; Turku 1912, nro 

34. Prov.: A.O. Väisänen, Helsinki. AB 360. AB 

past2:ingjussi061. 

169. Ilta-auringon loisteessa, 1911. Alaston naishahmo maisemassa 

kumartuneena oikealle, pää poispäin kääntyneenä. 

75,5 x 48 cm, kangasta leikattu vas. sivulta, sign. v.a. Carl 

Bengts 1911. “C” puoliksi poissa. Takana: “23” epäselvästi 

(lyijyk.). Näytt. Helsinki 1911. Prov.: Helsingin Kulmakoulun 

säätiö; Lähivakuutus, Helsinki. AB 1454. AB lis:1454. 

170. Tarvaspää rakenteilla, (1911). Tukkeja ja rakennustarvikkeita 

etualalla, Tarvaspää hahmottuu taustalla. 53 x 67 cm, 

öljy kankaalle, joka kiinnitetty kuitulevylle, sign. v. a. ... B...gts 

(pun.väri). Onni Okkonen on Gallen-Kallela monografiassaan 

(WSOY, 1962) julkaissut kuvan tästä maalauksesta olettaen 

sen G-K:n työksi (kuva “Hajanainen rakennus”, Tarvaspään 

rakennustyömaalta, öljymaalaus 1911, s. 747). Prov.: 

Nyk. yksityisom. AB 1285. AB 2:0038. 

171.”Kun lapset nukkuvat” / “Iltapuhde”, (1911?). Lämpimät 

värit, kellertävä tausta. Äiti (Erika B.) istuu vas. ommellen, 

lapsi (Liisa B.) sängyssä oikealla. 32,5 x 47 cm, öljy pahville, 

sign. o.a. Carl Bengts 191.. (lyijyk., ei näy kokonaan). 

Takana: (lyijyk.): “150 FMK”, “40”. Näytt. Turku 1912, nro 

40; Helsinki 1911, nro 40; Jyväskylä 1915; Helsinki 1915, 

nro 29. Prov.: Tait. A. Gallen-Kallela; prof. Sakari Kuusi, 


1912 

172. Tourujoen silta talvella, 1912. Pehmeä lumiräntämaisema, 

edessä jokea, vas. pyykkitupa laitureineen, oik. nahkatehdas. 


sign. v.a. Carl Bengts (lyijyk.). Prov.: Nyk.om. Jyväskylän 

yliopiston museo. AB 1008. AB 2:0039. 

173. Tourujoki kesällä, 1912. Edessä oikealla puun oksaa, 

vasemmalla pyykkitupa ja laituri, jolla pyykkäri tavaroineen, 

taustalla silta. Vedessä voimakas pyörre. 52 x 73 cm, sign. v.a. 

Carl Bengts 1912. Prov.: Pekka Hintikka, Suolahti; nyk.om. 

Jyväskylän kaupunki. AB 473. AB 2:0040. 

174. Silta joen yli, 1912. Etualalla jokea, oik. koivuja ja aitaa, 

vas. lehtevää pusikkoa. 38,5 x 51 cm, öljy pahville, sign. 

o.a. C Bengts 1912 (värikynällä tehty sign. kulunut pois, 

mutta piirrot näkyvissä). Takana: “Jyväskylä”; “Smk 55” (lyijyk.). 

AB 528. AB 2:0041. 

175. Maisema Päijänteeltä, 1912. Mahdollisesti Teerilahdelta. 

Taustalla vaaramaisemaa, keskellä järveä, etualalla kiviä. 

51 x 74 cm, öljy pahville, sign. o.a. Carl Bengts 1912 (sin.väri). 

Prov.: Nimismies B.J. Lindelöf, Närpiö. AB 505. AB 

2:0042. 

176. Maisema Päijänteeltä, 1912. 73,5 x 51 cm, öljy kankaalle 

joka kiinnitetty pahville, sign. o.a. Carl Bengts 1912 

(rusk.ö-väri). Prov.: Nyk.om. Keski-Suomen Keskussairaala, 


177. Joki ilta-auringon valossa, 1912. Vihreää maastoa etualalla, 

taustalla violetti metsänraja, vedessä keltaisia ja punaisia 

sävyjä. 60 x 58 cm, ei sign. Maalattu palettiveitsellä. Takana: 

“Carl Bengts pinx 1912” (ei CB:n käsialalla). Näytt. Jyväskylä 

Alvar Aalto -museo 1976. Prov.: Varatuom. B.J. Lindelöf; 

nyk.om. Wenzel Hagelstam. AB 506. AB 2:0044. 

178. Harjun talo Teerilahdessa Jyväskylän maalaiskunnassa, 

1912. Mäen päällä taloryhmä, oik. koivu, etualalla kivijono. 

145 x 102 cm, sign. v.a. Carl Bengts. Näytt. Saarijärven museo 

2000 “Villejä seutuja...”.. Prov.: Taidekauppias Kahlroth; 

kultaaja Savolainen, Helsinki; nyk.om. v:sta 1979 Närpiön 

kaupunki. AB 477. AB 2:0045. 

179. “Matkatoveri” / “Vanha herrasmies”, 1912. Kanssamatkustaja 

junassa välillä Pasila-Malmi. Hattupäisen harmaapartaisen 

vanhan herran rintakuva en face. 26,5 x 35 cm, öljy 

pahville, sign. v.a. På tåget mellan Fredriksberg (Pasila) och 

Malm 1. Dezemb. 1912 Carl Bengts. Malli oli suuttunut kun 

oli huomannut, että hänestä maalattiin muotokuva. Takana: 

“47” (vihr.liitu). Näytt. Jyväskylä 1915, nro 47; Helsinki 

1915, nro 46; Jyväskylä Alvar Aalto -museo 1976, nro 18. 

Prov.: Arpajaiset 1925, nro 162 (“Vanha herrasmies”): T. K. 

Hiltula, Kristiina. AB 629. AB 2:0046. 

180. Jussi Mäntysen muotokuva, 1912. Rintakuva. Preparaattori, 

myöh. tait. Mäntynen työskentelee puhvelin pään 

kanssa. 26 x 35 cm, öljy kankaalle joka kiinnitetty pahville, 

sign. o.y. C. Bengts 1912 26. November (rusk.ö-väri). Prov.: 

Kuvanveistäjä Jussi Mäntynen. AB 423. AB 2:0047. 

181. “Paavo”, 1912. Lippalakkipäinen mies kädet taskuissa 

seisoo veden äärellä. 96,5 x 46,7 cm, sign. v.a. CarlBengts 

1912 (raaputettu väriin jälkikäteen).Takana: “Paavo” 

(sin.liitu). Näytt. Helsinki 1915, nro 54. Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 202: Kaisu Hyökki. AB 1203. AB 2:0048. 

183


183. 

182. Nainen ovella, 1912. Luonnosmainen hahmotelma: 

valkopukuinen nainen avaamassa / sulkemassa ovea, edessä 

tuoli. 34,5 x 27 cm, öljy pahville, sign. v.a. Carl Bengts 27 

Jan 1912 (raaputettu). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 112: Oskari 

Merenheimolle. AB 1205. AB 2:0049. 

183. “Vaari”, Kustaa Mäkisen muotokuva, 1912. Rintakuva 

taiteilijan appiukosta. 48 x 37 cm, öljy pahville, sign. o.a. 

Carl Bengts 1912 (sin.ö-väri); v.y. C_ Bengts 1912 (peitetty 

maalilla). Takana: “äidiltä Liisalle 1923” (lyijyk. Erika B:n 

käsialalla); “äidiltä Liisalle 15-vuotta täyttäessään 1923 (musteella); 

“44” (väriliitu). Näytt. Jyväskylä 1915, nro 44. Prov.: 

Taiteilijan perheen om. . AB 2:0050. 

184. Erika Bengtsin muotokuva, 1912. Rintakuva puoliprofiilista, 

katse oikealle. 34 x 25,7 cm, öljy kankaalle joka kiinnitetty 

pahville, sign. v.a. C_ Bengts 1912 (lyijyk.). Taulussa 

reikiä kranaatinsirpaleista vuoden 1918 Tampereen valtauksen 

ajoilta. Prov.: Tehtaanvartija Toivo Mäkinen, Jyväskylä. 

AB 111. AB 2:0052. 

185. Naisen kasvot, Erika Bengts, 1912. Rintakuva, kasvot 

suoraan edestä, pää kallellaan. 37,7 x 27 cm, öljy pahville, 

sign. v.a. C. Bengts 1912 (must.ö-väri). Prov.: Johtaja S. Rosenqvist, 


186. Erika Bengts, muotokuvaharjoitelma, 1912. Kasvokuva 

lähes en face kiharatukkaisesta vaaleahkosta naisesta, tausta 

yksivärinen harmaa. 40 x 32,5 cm, sign. v.y. Carl Bengts 

1912. v.a. Carl Bengts (lyijyk.). Prov.: Alice Bengts; Hugo 

Bengts; Christer Näs, Ruotsi. AB 1468. AB lis:1468. 

187. Otto Andersson, 1912. Maalattu Otto Anderssonin luona 

Turussa yöllä. Vyötärökuva viiksekkäästä tummatukkaisesta 

miehestä, kasvot hieman vas. päin. 72 x 53 cm, pastelli pahville, 

sign. v.a. 9 januari kl. 1 natten 1912 Carl Bengts. Prov.: 

Otto Andersson, Turku; nyk.om. Sibelius-museo, Turku. AB 338. 

AB past2:ingjussi058. 

188. Hylätty rikkinäinen alus rannalla, 1912. Sinivoittoinen 

työ. Alus vas. kokka oikealle, osittain vajonneena pehmeään 

maastoon. 48 x 62,3 cm, pastelli pahville, sign. o.a. Carl Bengts 

1912 (siniharm.liitu). AB 1180. AB past2:ingjussi062. 

189. Maisemapanoraama Tiukasta, 1912. Lakeusmaisema; 

edessä kallioista mäkeä, sen juurella aitaa. Joki kiemurtelee 

keskellä ja vas. Pohjalaistalo vas., kaukana peltoa ja taloja. 60 

x 96,5 cm, sign. v.a. Carl Bengts Tjöck 1912. AB 1455. 

AB lis:1455. 

190. Hjalmar Sillanpään muotokuva, (1912-13). Vyötärökuva 

miehestä takki ja hattu päällä. Maalattu Tapanilassa 

mahdollisesti Kössi Koskisen luona n. 1912-13. Työ jäi kesken 

muuton vuoksi. Prov.: Hjalmar Sillanpää. 70,5 x 55,5 

cm, ei sign. AB 1054. AB 2:0051. 

1913 

191. Sisäkuva Bengtsien olohuoneesta Tapanilassa (Mosabacka), 

(n. 1911-13). Vihertävä yleissävy. Sohvaryhmä; pöydän 

ääressä tyttö (Liisa B) istumassa ja äiti (Erika B) seisomassa 

pöydän takana, öljylamppu palamassa pöydällä, iso 

184 

ikkuna vasemmalla. Oik. reunassa taiteilijan maalausteline. 

44,5 x 54 cm, sign. v.a. Carl Bengts (pun.ö-väri). Takana: 

“350 FMK” (sin. värikynä). Prov.: Henrik Frantz, Vaasa. AB 

846. AB 2:0059. 

192. Sisäkuva Bengtsien olohuoneesta Tapanilassa (Mosabacka), 

(n. 1911-13). Sama aihe kuin edellä, mutta tyttö 

puuttuu. Vaaleampi versio. 49,5 x 61 cm, öljy pahville, ei 

sign. AB 183. AB 2:0060. 

193. PÖYDÄN ÄÄRESSÄ (EERO, LIISA JA ERIKA B. TAPANILASSA), 

1913. LAPSET ASKARTELEVAT PÖYDÄN ÄÄRESSÄ, EDESSÄ TYHJÄ 

TUOLI, VAS. SOHVA IKKUNAN ÄÄRESSÄ. OIK. NAINEN SEISOO MAA- 

LAUSTELINEEN VIERESSÄ. MAALAUSTELINEEN PAHVISSA EERON PIIR- 

TÄMÄ VETURI. 40,5 X 56 CM, AKV. RUSKEALLE PAPERILLE, SIGN. 

V.A. CARL BENGTS 1913 (PUN.VÄRI). SAMA AIHE KUIN KAHDESSA 

EDELLISESSÄ, NROT 191 JA 192. PROV.: VARATUOM. B. J. LINDE- 

LÖF. AB 508. AB AKV:130508. 

194. “Muotokuvani”, omakuva, 1913. Rintakuva, kasvot 

suoraan edestä, tausta punainen, vaaleansininen paita. 49,5 x 

31,5 cm, öljy pahville, sign. o.a. C. Bengts 1913 (lyijyk.). 

Takana: “muotokuva” (sin.liitu); “Talberi” (lyijyk.). Prov.: 

Parturimestari Heikki Ollilainen, Jyväskylä. AB 259. AB 

2:0054. 

195. “Poika” (mallina Eero B., taiteilijan poika), 1913. Rintakuva 

sinipukuisesta pojasta auringossa sininen lakki päässä. 

50,5 x 39 cm, öljy pahville, sign. o.a. Carl Bengts 1913 

(punarusk.ö-väri). Takana: “71” (rusk.liitu). Näytt. Vaasa 

1920, nro 71. Vrt. kakkosversio nro 196. Prov.: Taiteilijan 


196. Eero Bengts, harjoitelma. Kakkosversio edellisestä. Rintakuva 

sinipukuisesta pojasta auringossa sininen lakki päässä. 

50,5 x 39,5 cm, öljy pahville, sign. o.a. CarlBengts (väriin 

kirj.). Prov.: Tehtaanvartija Toivo Mäkinen, Jyväskylä. AB 115. 

AB vl-mat2:0029. 

197. Liisa Bengts, 1913. Rintakuva pitkätukkaisesta tytöstä, 

kasvot suoraan edestä. 31,5 x 47,5 cm, öljy pahville, sign. 

o.a. Carl Bengts 1913 (lyijyk.). Takana: “Nro 1.” (pun.liitu); 

“Nro. 12” (musteella). Prov.: Taiteilijan perheen om. AB 30. 

AB 2:0056. 

198. Oscar Bengts ja Saga, (1913). Vyötärökuva miehestä 

sylissään vauva. 26,8 x 20,5 cm, öljy pahville, ei sign. Prov.: 

Oscar Bengts. AB 1188. AB 2:0057. 

199. Eero Bengts sairaana (keuhkokuumeessa), (1913). Pieni 

poika on noussut istumaan sängyssä, etualalla pöydänkulma. 

46,5 x 34 cm, öljy kankaalle joka kiinnitetty pahville, 

sign. v.a. CB 1913 (kellert.ö-väri); o.y. Eero. Prov.: Taiteilijan 


200. Talvista metsää ja valoa, 1913. Vas. vänkyrä koivunrunko, 

takana tiheätä metsää, oik. kantoja. 90 x 56 cm, palettiveitsitekniikkaa, 

sign. v.a. Carl Bengts (lyijyk.). Prov.: Somersalo-suku. 

AB 1467. AB lis:1467. 

201. Laituri rannalla, pilviä, 1913. Edessä vas. vene laiturissa. 

Vastarannalla rehevä lehtimetsä. Yli puolet pinnasta tai-

Teosluettelo 

vasta; suuri pilvipyörre. 31,5 x 40 cm, öljy vanerille, sign. 

o.a. Carlo C Bengts 1913 (sin.ö-väri). Nro “3” voi olla myös 

“7”. Prov.: Gustav Laurell, Närpiö, Korsnäs. AB 1426. AB 

lis:1426. 

202. Villiä puutarhaa ja ulkorakennus, 1913. Sommarö, Tammisaari. 

Puiden ja pensaiden lomitse näkyy rakennus, jonka 

takana vettä. 27,3 x 34,6 cm, öljy pahville, sign. v.a. C Bengts 

1913 (lyijyk.). Prov.: Pihlgrenin kuolinpesästä Vaasan Brageyhdistyksen 

kautta tullut Pohjanmaan museolle Vaasaan 1957, 

inv.nro PM 57-452. AB 1326. AB 2:0061. 

203. Sommarö Gårdin piha Tammisaaressa, 1913. Kolme 

vanhaa puutarhan puuta etualalla, taustalta pilkottaa vaalea 

rakennus. 96 x 73 cm, sign. v.a. Carl Bengts 1913 (lila ö- 

väri). Takana: “Nro 1” (lyijyk.). Prov.: Puutavarajohtaja Hugo 

Snickars, Kristiina. AB 1263. AB 2:0062. 

1914 

204. Talvisia puita, 1914. Kaksi puuta lumen vallassa. 53,5 x 

38 cm, sign. v.a. Carl Bengts 1914. Prov.: Kuvanveistäjä Jussi 

Mäntynen. AB 1089. AB 2:0063. 

205. Hiihtolatu talvisessa metsässä, 1914. Vas. puro, jonka 

yli vie silta vasemmalle puiden taakse. 49,5 x 34 cm, öljy 

pahville, sign. o.a. C. Bengts 1914 (sin.ö-väri). AB 577. 

AB 2:0064. 

206. Kevättalvi Sommarössa, 1914. Mäki vasemmalla, jolla 

kasvaa koivu, mänty ja nuorempia puita. 45,2 x 30 cm, öljy 

kankaalle joka kiinnitetty pahville, sign. v.a. C. Bengts 1914 

(lyijyk.). Takana: “86” (vihr.liitu), taustalla vetoja liitu- ja ö- 

värillä. Näytt. Jyväskylä Alvar Aalto –museo 1976. Prov.: 

Konsuli Simo Kuntsin lahjoitus Vaasan Svenska klubbenille; 

Vaasan Taideyhdistyksen kokoelma; nyk.om. Pohjanmaan 

museo, Vaasa, inv. nro VTY 119. AB 1212. AB 2:0065. 

207. “Kevättalvi”, 1914. Talvinen peltomaisema Sommaröstä. 

Teitä risteilee hangessa, metsäsaareke keskellä, rakennus 

vas. reunassa. 42 x 87 cm, sign. o.a. Carl Bengts 1914. Takana: 

“89” (vihr.liitu). Näytt. Jyväskylä 1915, nro 89; Helsinki 

1915, nro 80. Prov.: Matilda Ulmala. AB 1177. AB 2:0066. 

208. Talvinen joenmutka, 1914. Joki virtaa vapaana lumihankien 

keskellä, vas. laidassa pieni kuusi. 34,5 x 46,5 cm, 

öljy kankaalle joka kiinnitetty pahville, sign. o.a. C. Bengts 

1914 (sin.ö-väri). Prov.: Kahlrothin taidekauppa, Helsinki. 

AB 663. AB 2:0067. 

209. Suojainen talvipäivä, 1914. Kolme ulkorakennusta mäellä, 

kivi ja puu oikealla. 32 x 48 cm, sign. o.a. C. Bengts 

1914. Prov.: Opettaja Skogster, Kangasala. AB 816. AB 

2:0068. 

210. Talvista peltoa, 1914. Hankea edessä, harmaa talo taustalla 

metsän reunassa. 52 x 37 cm, sign. o.a. Carl Bengts 1914 

(sin.väri). Prov.: Paul Hallén (hänen sisarensa oli rva Helga 

Sailon äiti). Taiteilija oli tutustunut häneen Sommarössä 1914. 

AB 510. AB 2:0069. 

211. Talvinen tie kaivolle, 1914. Etualalla rakennuksen varjo 

hangella. Tien mutkassa puita, niiden juurella kaivo. Puiden 

takana järven jäätä (?) ja vastarannan mäki. 57 x 30 cm, sign. 

v.a. Carl Bengts 1914 (must.ö-väri). Prov.: Taidekauppa, Turku. 

AB 1439. AB lis:1439. 

212. Talvea, luminen pieni mänty, 1914. Luminen mäki, pieni 

kuusentaimi keskellä, oik. näkyy männynoksaa. 33 x 23,5 

cm, öljy vanerille, sign. v.a. C. Bengts. 1914. (sin.ö-väri); o.a. 

Till min kamrat och vän Lauri Hannikainen C~ Bengts (lyijyk.). 

Prov.. Taiteilija Lauri Hannikainen. AB 1466. AB 

lis:1466. 

213. Oscar Bengts nojaa lapioon Sommarössä, 1914. Puhtaan 

paletin kautta. Vasemmalle kääntynyt mies, taustalla 

Bengtsien talo Sommarö Gård. Molemmat veljekset asuivat 

Sommarö Gårdissa perheineen. 174 x 125 cm, maalattu osittain 

palettiveitsellä, sign. v.a. Carl Bengts 1914 Sommarö 

(must.ö-väri). Prov.: Strindbergin Taidesalonki; kuvanveistäjä 

Jussi Mäntynen, Tukholma. AB 348. AB 2:0070. 

214. “Vanha talo”, (1914). Puhtaan paletin kautta. Sommarö 

Gårdin piha; voimakasta valoa ja varjoa, oikeassa reunassa 

tikapuut ja aitan portaat. 55 x 96 cm, sign. o.a. Carl Bengts 

(must.ö-väri). Sama merkintä osaksi kehyksen alla. Takana: 

“50” (sin.liitu). Näytt. Jyväskylä 1915, nro 50; Helsinki 1915, 

nro 49. Prov.: Kustaa Koskinen, Kansankeittiön omistaja. AB 

549. AB 2:0071. 

215. Näkymä rantaan ja punainen mökki Sommarössä, 1914. 

Puhtaan paletin kautta. Niitty, jonka molemmin puolin puita, 

johtaa alas rantaan. 100,5 x 79 cm, sign. v.a. C. Bengts 

1914 (must.ö-väri). Prov.: Jyväskylän kuuromykkäkoulun 

johtaja Oskari Reino. AB 665. AB 2:0072. 

216. Jokimaisema Sommarössä, 1914. Jokiuoma, kuusi keskellä, 

punainen mökki taustalla. 81,5 x 62 cm, sign. v.a. Carl 

Bengts Sommarö. Prov.: Kauppias Wilhelm Höglund, Jyväskylä. 

AB 306. AB 2:0073. 

217. Kevät Sommarössä, 1914. Kynnöspelto vakoineen keskellä, 

vas. kukkiva puu, taustalla punainen tilanhoitajan rakennus. 

48 x 58 cm, öljy kankaalle joka kiinnitetty pahville, 

sign. v.a. Carl~Bengts 1914 (rusk. tussi). Prov.: Kauppamatkustaja 

Edward ja Liida Helén, Jyväskylä; Jouko Lahtinen, 

Lapinlahti. AB 94. AB 2:0074. 

218. “Brantten” / Rantamaisema Sommaröstä (Nutholmen), 

1914. Mäellä järven rannalla vaalea talo puiden seassa, tuulinen 

päivä, kirkas valo vasemmalta pilvistä, osuu talon seinään. 

35 x 42 cm, sign. o.a. Carl Bengts 1914 (harm.pun.öväri). 

Takana: “63” (vihr.liitu). Näytt. ilm. Jyväskylä 1915, 

nro 63 (“Huvilanranta”).Prov.: Allan Albert Zilliacus, Sommarö. 

AB 1192. AB 2:0075. 

219. Putte-hevonen heinäpellolla, 1914. Hevonen syömässä 

ruohoa heinähäkki perässä. Takana heinäseipäitä, yksi mies 

taustalla pistää heinää seipääseen. 75,5 x 90,5 cm, sign. v.a. 

Carl Bengts 1914 (must.ö-väri). Näytt. Helsinki 1915, nro 

11 (“Putte”); Jyväskylä 1915, nro 11 (“Putte”). Prov.: Parturimestari 

Heikki Ollilainen, Jyväskylä. AB 76. AB 2:0076. 

220. Syksyinen maisema Sommaröstä, 1914. Luonnosmai- 

185


nen maisema-aukio, taustalla keltapunaista metsää. 27 x 34,5 

cm, öljy pahville, sign. v.a. C. Bengts 1914 (harm.rusk.öväri). 

Prov.: Taiteilijan perheen om. AB 56. AB 2:0077. 

221. Sommarö Gård iltahämyssä, 1914. Valkoinen talo keskellä 

niittyä, taustalla puita taivaanrannassa. 28,5 x 46,5 cm, 

öljy pahville, sign. v.a. C Bengts 1914 (pun. väriliitu) Prov: 

Peruukkimestari Hannes Kuokkanen, Jyväskylä. AB 557. 

AB 2:0078. 

222. Maisema Sommarö Gårdista, 1914. Peltojen keskellä 

valkoinen talo, suuri alue pinnasta taivasta. 78 x 67 cm, sign. 

o.a. Carl Bengts 1914 Sommarö. Maali rapistumassa pois. 

Takana: “90” (vihr.liitu). Näytt. mahdollisesti Jyväskylä 1915, 

nro 90 (“Harmaa päivä”). AB 1267. AB 2:0079. 

223. Erika Bengts Sommarössä, (1914). Vaaleapukuinen naishahmo 

etualalla poimii ehkä kukkia pensaan luona, taustalla 

Sommarö Gård. 46 x 52 cm, ei sign. Prov.: Taiteilijan perheen 

om. AB 35. AB 2:0080. 

224. “Saaristossa”, 1914. Rantarinne Sommaröstä (?). Alhaalla 

rannassa näyttäisi olevan aallonmurtaja. 40,5 x 30 cm, öljy 

sinkkilevylle, sign. o.a. Carl Bengts 1914 (harm.ö-väri). Takana: 

“42” (vihr.liitu). Näytt. Jyväskylä 1915, nro 42. Prov.: 

Ekonomi Yrjö Kokkonen, Helsinki. AB 187. AB 2:0081. 

225. Proomua lastataan, 1914. Lastauslaituri ja köysi vas., 

hinaaja oik. odottamassa. 79,5 x 118,5 cm, sign. v.a. C. Bengts 

1914 (rusk.pun.ö-väri). Prov.: Wilhelm August Udd, Helsinki. 

AB 1066. AB 2:0082. 

226. Puu rannalla, 1914. Kallion kyljessä kasvaa vänkyrä puu, 

taustalla vettä. 98,5 x 68 cm, sign. v.a. Carl Bengts 1914 

(pun.ö-väri). Takana: “Bulevard 9 Fröken Anna Aspelund” 

Prov.: Hammaslääk. Axel Aspelund. AB 1083. AB 2:0083. 

227. Liisa Bengts kalliolla Sommarössä, 1914. Luonnosmainen 

rantamaisema; tyttö kalliolla, vene taustalla. 23,5 x 29,5 

cm, öljy pahville, ei sign. Takana: “Liisalle Jouluna 1926” 

(lyijyk.). AB 16. AB 2:0084. 

228. Hevosia mäellä, 1914. Kolme hevosta siluetteina mäen 

päällä. 93 x 78 cm, sign. v.a. Carl Bengts Sommarö 1914 

(sin.ö-väri). Prov.: Jussi Hintikka, Suolahti. AB 448. AB 

2:0085. 

229. Tammisaaren kirkon sisäänkäynti, 1914. Puistoa kirkon 

oven edessä, suuria varjoja. 65,5 x 73,5 cm, sign. o.a. 

Carl Bengts 1914 (rusk.ö-väri). Takana: “Maist. Ragn. Dahlberg 

Boulevard 16” (CB:n käsialalla). Prov.: Varatuomari Arvo 

Linturi. AB 545. AB 2:0086. 

230. Kaupunkinäkymä, 1914. Kristiinasta tai Tammisaaresta. 

Pensasta kadun reunalla, portti pihalle, oik. iso valkoinen 

pyöreä rakennus. 27 x 34 cm, öljy vanerille, sign. o.a. Carl 

Bengts 1914 (rusk.väri). Takana: “Kristinan kaupunki 450, 

400”; “nro 9”. AB 384. AB 2:0088. 

231. Katu. Aurinkoa ja varjoa kadun seinustalla; punaisia 

taloja ja aitaa, (1914?). 26,5 x 34,5 cm, öljy pahville, sign. 

o.a. Carl Bengts (harm.ö-väri). Takana: “Nro 12” (lyijyk.); 

“425”. Prov.: Oscar Bengts. AB 1187. AB 2:0087. 

232. Kokous lampun alla, 1914. Luonnosmainen: kolme 

miestä kokoontuneena lampun alle, ilm. lautoja heidän keskellään. 


sign. o.y. C.B. 1914 (conté-liitu). Takana: “Carl Bengts 

Sommarö 1914” (lyijyk.). Takana kehyksessä: “44” (lyijyk.). 

Prov.: Kirjailija Sakari Pälsi. AB 1297. AB 2:0090. 

233. Mustalaisnainen istuu “munkkituolissa” Bengtsin kotona, 

1914. Katse puoliprofiilissa oikealle, sylissä ompelus (?). 

96 x 80 cm, sign. v.y. Carl Bengts 1914 (pun.ö-väri). Prov.: 

Arvo Hannikainen, Helsinki; Taidekauppias Silander, Lahti 

1950-luku. AB 912. AB 2:0091. 

234. Luotsi, 1914. Seisova mies, pitää vasemmalla kädellä 

takin kauluksesta kiinni, kasvot puoliprofiilissa vas. päin. 93 

x 49 cm, sign. o.a. CarlBengts 1914 (must. ö-väri). Maalaus 

ollut pienemmässä kiilakehyksessä, myöh. kehystetty suurempaan 

ja merkitty. Prov.: Arvi Koskinen. AB 659. AB 2:0092. 

235. Luotsi, 1914. Rintakuva; kasvot en face, piippu suussa 

ja merimieslakki päässä. 41 x 33,5 cm, öljy pahville, sign. v.a. 

Carl Bengts Skäldö 1914 (tussi). Näytt. Helsinki 1915, nro 

83 (“Luotsi”); Jyväskylä 1915, nro 92 (“Luotsi”). Prov.: Elli 

Sirola, Jyväskylä. AB 319. AB 2:0093. 

236. Erika Bengtsin muotokuva, 1914. Maalattu Sommarössä, 

keskeneräinen. Istuva naishahmo kirja kädessä, takana 

oik. näkyy korituolia. 73,5 x 56,5 cm, öljy vanerille (paksuus 

10 mm), luultavasti sahattu pala oikeaa reunaa pois, sign. 

v.a. ...engts ...14. Takana: “Ca... B... Elo... So…” (= elokuu 

Sommarö). Prov.: Taiteilijan perheen om. AB 193. AB 

2:0094. 

237. Erika Bengtsin muotokuva, 1914. Rintakuva; kasvot 

en face, punertava pusero. 50,5 x 39 cm, öljy kovalevylle, ei 

sign. Maalattu palettiveitsellä. Takana: “Carl Bengts 1914” 

(punaväri). Prov.: Taiteilijan perheen om. AB 3. AB 2:0095. 

238. Pihanäkymä Sommaröstä, (1914). Portaat ja vaalea rakennus 

vas. auringossa, keskellä kaksi vanhaa puuta varjossa, 

niiden takana punainen rakennus. Maalattu kirkkain värein. 

56 x 62 cm, sign. v.a. Carl Bengts (lyijyk., merkattu myöhemmin). 

Prov.: Oscar Bengts, CB:n veli. AB 386. AB 

lis:386. 

239. Padan pesijä. Nainen kumartuneena kesäisellä pihalla 

vesisaavin luo, pata kädessä. 56,5 x 40,5 cm, öljy kankaalle, 

joka kiinnitetty pahville, sign. o.a. C Bengts. Näytt. Jyväskylä 

1915, nro 65; Jyväskylä Aalto-museo 1976, nro 21; Saarijärven 

museo 2000 “Villejä seutuja...”. AB 937. AB 2:0089. 

1915 

240. “Rössi” / Rössin kuja, 1915. Laukaan pitäjä, Leinolan 

kylä, Rössin Kruununtorpan kujat. Riukuaidat kummallakin 

puolen tietä, kuja johtaa taloryhmään, taustalla vinttikaivo. 

26 x 33,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. Carl Bengts ~ 

1915 (kaiverrettu väriin). Takana:” Laukaan pitäjä Leinola 

kylä Rössin kruunun torpan kujat v. 1915 heinäkuu Carl 

Bengts (CB:n käsialalla). Näytt. Helsinki 1915, nro 7 (“Rös- 

186

Teosluettelo 

si”); Jyväskylä 1915, nro 7 (“Rössi”); Jyväskylä 1976 Aaltomuseo, 

nro 24; Keuruu 1984 “Keskisuomalainen idylli”; Jyväskylä 

1994 “Maailmannavan elämää”; Saarijärven museo 

2000 “Villejä seutuja...”. Prov.: Kustaa Koskinen, Kansankeittiön 

omistaja. AB 534. AB 2:0096. 

241. Maisema Laukaasta, Leinolan kylä, 1915. Rössin kuja, 

mies nojaa aitaan. 64,5 x 122 cm, öljy vanerille, sign. o.a. 

Carl Bengts 1915 (must.ö-väri). Prov.: Hovioik. auskult. Juulo 


242. “Karjapiha”, Mattilan talon kujat Laukaasta, 1915. Taustalla 

ja oik. piharakennuksia, vas. aitaa. Reen jalakset oik. 

sivulla. 54 x 69,5 cm, öljy pahville, sign. v.a. Carl Bengts 

1915 (tumm.sin.ö-väri). Takana: “32” (pun.liitu). Näytt. Jyväskylä 

1915, nro 32; Helsinki 1915, nro 32. AB 1013. 

AB 2:0098. 

243. Saunarakennus, 1915. Sauna mäellä taustalla, sen edessä 

hirsirakennus. 42 x 32 cm, öljy pahville, sign. o.a. Carl 

Bengts 1915 (lyijyk.). Takana: “58” (vihr.liitu). Näytt. mahdollisesti 

Jyväskylä 1915, nro 58 (“Kesäaamu”). AB 1388. 

AB 2:0099. 

244. Mies ja riihi, 1915. Kesämaisema jossa mies astelee keskellä 

nurmikkoa, riihi taustalla, 54,5 x 68 cm, öljy pahville, 

sign. o.a. Carl Bengts 1915 (sin.ö-väri). Näytt. Saarijärven 

museo 2000 “Villejä seutuja...”. Prov.: Arvottu Gummeruksen 

arpajaisissa; insinööri Matti Leivo, Karjalohja. AB 666. 

AB 2:0100. 

245. Johannes Karpio Laukaan Mattilassa, 1915. Pieni poika 

hevoshaan portin edessä. Aidan takana kuusi ja ulkorakennuksen 

(riihen) harjaa. 54,5 x 69 cm, öljy vanerille, sign. 

v.a. Carl Bengts, 17 heinäk 1915. Maalattu Laukaan Mattilassa. 

Taulu on lahja mallille syntymäpäivänä. Näytt. Saarijärven 

museo 2000 “Villejä seutuja...”. Prov.: Apteekkari Yrjö 

Karpio, Jyväskylä. AB 466. AB 3:0002. 

246. Kesäinen näkymä pihalta, 1915. Oik. nainen seisoo valkoinen 

esiliina päällä rattaiden aisojen välissä, keskellä valkoesiliinainen 

tyttö istuu aisalla. Taustalla ulkorakennus ja 

puukasa. 55 x 69,5 cm, öljy pahville, sign. v.a. Carl Bengts 

1915 (sinimust.ö-väri). Takana: “67” (vihr.liitu). Näytt. Jyväskylä 

1915, nro 67. Prov.: Irja Siltanen, Jyväskylä. AB 991. 

AB 3:0003. 

247. “Haravantekijä” / “Heinänteon edellä”, 1915. Mies istuu 

pihamaalla hirren päällä korjaamassa haravan piikkiä paikalleen. 

Oikealla vieressä hirsisalvos. Takana talousrakennuksia 

ja puupino. 54,5 x 69,5 cm, öljy pahville, sign. v.a. Carl Bengts 

1915 (raaputettu väriin). Takana: “Nro 15” (lyijyk.). Näytt. 

Jyväskylä 1915, nro 15; Helsinki 1915, nro 15. Prov.: Kustaa 

Koskinen, Kansankeittiön omistaja. AB 547. AB 3:0004. 

248. Mattilan talo Laukaassa, 1915. Taulussa näkyvän rakennuksen 

kulmahuoneessa asusti CB kesällä 1915 maalatessaan 

Laukaassa. Vas. vellikello jonka takana toinen rakennus 

ja järvi. 50,5 x 71 cm, öljy pahville, sign. v.a. Carl Bengts 

1915 (sin.ö-väri). AB 89. AB 3:0005. 

249. Sauna Leinolan kylässä Laukaassa, 1915. Rakennus ja 

taustalla järvi. 26 x 25 cm, öljy pahville, sign. o.a. Carl Bengts 

1915 (lyijyk.). Takana: “7” (lyijyk.). Prov.: Hilja ja Heikki 

Ollilainen, Jyväskylä. AB 77. AB 3:0006. 

250. Juhannussauna, 1915. Nainen vihta kädessä saunan 

ovella. Maalattu Laukaassa. 42 x 36,5 cm, öljy pahville, sign. 

v.a. Carl Bengts 1915 (lyijyk.). Prov.: Rehtori U. U. Seppä, 

Kristiinankaupunki. Myöhemmät versiot nrot 1050, 1051 

ja 1052. AB 692. AB 3:0007. 

251. “Pyykkituvassa” / Pyykinpesijät, 1915. Kaksi naista saavin 

ääressä, takana pata tulella. 55 x 69,5 cm, öljy pahville, 

sign. o.a. Carl Bengts 1915 (must.ö-väri). Takana: “67” 

(vihr.liitu) sekä lappu jossa teksti: “omistaa Esko Sirola”. Prov.: 

Elli Sirola, Jyväskylä. AB 322. AB 3:0008. 

252. Saunassa, 1915. Seitsemän naista saunomassa, osa lauteilla, 

edessä oikealla istumassa lettipäinen nainen. 50 x 61 

cm, sign. v.a. Carl Bengts 1915 (lyijyk.). AB 1168. AB 

3:0009. 

253. SAUNASSA, 1915. NAISIA SAUNASSA; VAS. PORTAAT LAUTEIL- 

LE, JOSSA PARI NAISTA, ALHAALLA KAKSI NAISTA PESEMÄSSÄ ITSE- 

ÄÄN; TOINEN SEISOO, TOINEN ISTUU. 48 X 63 CM, AKV. PAPERIL- 

LE, SIGN. O.A. C. BENGTS 1915 ~. TAKANA: “8-” (VIHR.LIITU). 

LUONNOS ÖLJYTYÖHÖN. VRT. NRO 252. MAHDOLLISESTI NÄYTT. 

JYVÄSKYLÄ 1915, NRO 59. AB 206. AB PUUTTUVIA 206. 

254. Saunassa, 1915. Nainen istuu rahilla lauteitten edessä 

vasemmalla, oikealla kaksi vesisaavia. 48,5 x 50 cm, öljy vanerille, 

sign. v.a. Carl Bengts 1915 (raaputettu värin päälle). 

AB 573. AB 3:0021. 

255. “Elonleikkuu”, 1915. Neljä henkilöä rukiinleikkuussa 

lyhteidenteossa. 63,5 x 90 cm, sign. v.a. Carl Bengts 1915 

(rusk. ö-väri). Takana: “49” (vihr.liitu). Näytt. Jyväskylä 

1915, nro 49 (“Elonleikkuu”); Helsinki 1915, nro 48 (“Elonleikkuu”); 

Saarijärven museo 2000 “Villejä seutuja...”. Prov.: 

Maisteri T. Kaukoranta. AB 1215. AB 3:0010. 

256. “Haravoimassa”, 1915. Tyttö niityllä valkoisissa kesävaatteissa, 

valkoinen huivi päässä, harava kädessä. Maalattu 

Jyväskylässä Koivusillassa. Mallina mahdollisesti Doris Bäckman. 

35 x 27,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. Carl Bengts 

(must.ö-väri). Takana: “Nro 4, Fmk 150” (must.conté-liitu); 

“66” (vihr.liitu). Näytt. Jyväskylä 1915, nro 66. AB 621. 

AB 3:0011. 

257. “Heinäniityllä”, 1915. Hevonen, jolla heinäreki heinäpellolla, 

ympärillä kolme naista heinänteossa. 39 x 47 cm, 

öljy pahville, sign. v.a. Carl Bengts 1915 (harm.ö-väri). Takana: 

“16” (vihr.liitu). Näytt. Jyväskylä 1915, nro 16 (“Heinäniityllä”); 

Helsinki 1915, nro 16 (“Heinäniityllä”). Prov.: 

J.A. E. Lindroos ostanut taulun n. 1912-15. AB 1059. AB 

3:0012. 

258. “Heinässä” / Heinänteossa, 1915. Kaksi henkilöä, mies 

ja nainen tekemässä heinää. 39,5 x 47 cm, öljy pahville, sign. 

o.a. Carl Bengts 1915 (sin. ö-väri). Takana: “57” (vihr. liitu). 

Näytt. Jyväskylä 1915, nro 51 (“Heinässä”); Helsinki 1915, 

nro 50 (“Heinässä”). AB 1239. AB 3:0013. 

187


259. “Heinässä” / Heinäntekoa, (1915). Kaksi miestä tekee 

heinähaasiaa. Taustalla järven rannassa hevonen heinäkuorman 

kanssa. 57 x 72,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. Carl Bengts 

(kaiverrettu). Maalattu osaksi palettiveitsellä. Takana: “nro 

2”; “14” (vihr.liitu); “Heinässä 300 Smk”. Näytt. Helsinki 

1915, nro 69 (“Heinässä”); Jyväskylä 1915, nro 74 (“Heinässä”). 

Prov.: Kustaa Koskinen, “Soppa-Koskinen”, Helsinki. 

AB 502. AB 3:0014. 

260. “Pellolla” / Kyntäjä ja hevonen, 1915. 33 x 22,5 cm, 

öljy pahville, sign. v.a. Carl Bengts 1915 (must.ö-väri). Takana: 

“1170 aut... kälen synlig slips dogkant m.gl.” (lyijyk). 

Takana: “79” (vihr.liitu). Näytt. Jyväskylä 1915, nro 79 (“Pellolla”; 

Helsinki 1915, nro 72 (“Pellolla”). Prov.: Kuvanveistäjä 

Alpo Sailo. AB 569. AB 3:0015. 

261. “Iltapilvet” / Pilvimaisema, 1915. Ranta rakennuksineen 

siluettina edessä, vesi ja taivas pilvineen täyttävät suuren 

osan pinnasta. 48,5 x 68,5 cm, öljy vanerille, sign. o.a. 

Carl Bengts 1915 (kaiverrettu). Takana: “Nro 3 Fmk 150” 

(sin.liitu); “1” (vihr.liitu). Näytt. Jyväskylä 1915, nro 18 (“Iltapilvet”); 

Helsinki 1915, nro 18 (“Iltapilvet”). Prov.: Kustaa 

Koskinen. AB 532. AB 3:0016. 

262. Kesäinen järvinäkymä, 1915. Onkija veneessä, leveä 

valojuova tulee pilvien välistä veteen. 54,3 x 35 cm, öljy pahville, 

sign. o.a. Carl Bengts 1915 (sin.liitu). AB 1247. AB 

3:0017. 

263. “Pirtissä” / “Savon tuvassa” , Mies istuu penkillä, 1915. 

Kansanmies rohdinpaidassa istuu penkillä savutuvassa. Maalattu 

Laukaassa. 48, 5 x 53 cm, öljy vanerille, sign. v.a. Carl 

Bengts 1915 (must.ö-väri). Takana: “65” tai “95” (lyijyk.). 

Prov.: Hanna Parviainen. AB 1390. AB 3:0018. 

264. “Kolme ukkoa riihessä” / “Riihessä”, 1915. Vain yksi 

mies näkyy selvästi, kädessä varsta (?). 34,5 x 27 cm, öljy 

pahville, sign. v.a. Carl Bengts 1915 (lyijyk.). Takana: “56” 

(vihr. liitu). Näytt. Jyväskylä 1915, nro 56 (“Kolme ukkoa 

riihessä”); Helsinki 1915, nro 55 (“Riihessä”). Prov.: Arpajaiset 

1925 nro 91: prof. Koski. AB 799. AB 3:0019. 

265. “Tuumija” / “Mietteissään” / “Miettivä” / Talon isäntä 

Keski-Suomesta, 1915. Seisova mies pimeässä ulkorakennuksessa. 

35 x 27 cm, öljy pahville, sign. v.a. Carl Bengts 1915. 

Takana: “57” (vihr.liitu); “1005 mk” (lyijyk.). Näytt. Jyväskylä 

1915, nro 61 (“Miettivä” tai nro 68 “Tuumija”); Helsinki 

1915, nro 59 (“Mietteissään”). AB 1324. AB 3:0020. 

266. “Taloushommassa”, 1915. Huhmaretta käyttävä nainen 

seisoo etualalla, toinen nainen leipoo ikkunan ääressä. 54 x 

35 cm, öljy pahville, sign. v.a. Carl Bengts 1915 (raaputettu). 

Takana: “Nro 1” (must.liitu); “83” (vihr.liitu); “300 Smk” 

(lyijyk.); “Taloushommissa” (lyijyk.); “Leinola Laukaa” (lyijyk.); 

“200” (must. liitu). Näytt. Jyväskylä 1915, nro 83 (“Taloushommassa”); 

Helsinki 1915, nro 75 (“Taloushommassa”). 

Prov.: Kustaa Koskinen. AB 559. AB 3:0022. 

267. Kirnuava tyttö, 1915. Tyttö valkoisessa esiliinassa huivi 

päässä kirnuaa ikkunan ääressä, etualalla vasemmalla pöytä 

ja penkki. Mallina Ida Nieminen, Leinolan kylä, Laukaa. 54 

x 34,5 cm, öljy pahville, sign. o.a. Carl Bengts 1915 (lyijyk.). 

Takana: “Ostettu J:kylässä 10/10-15 hinta 200 – Raf. Haarla”. 

Prov.: Kauppaneuvos Rafael Haarla. AB 1057. AB 

3:0023. 

268. Syksyinen metsä, 1915. Kuusi puunrunkoa, enimmäkseen 

koivuja. Niiden taustan muodostaa yhteinen kellanruskea 

lehvistö. Maassa rusk. lehtitäpliä. 63 x 77 cm, sign. v.a. 

Carl Bengts 1915. Takana: “Lahjaksi Liisalle 1951 J.A. E. 

Lindroos. Todistavat Arla Nikula...” Prov.: Johtaja J.A.E. 

Lindroos, Seinäjoki. AB 1424. AB lis:1424. 

269. Kevättalvi, Louhuniemi, Säynätsalo, (1915). Maalattu 

v. 1915, jolloin taiteilija oli Parviaisen tehtaalla töissä. Sinertävä 

hanki, koivikkoa, oikealla rakennuksen profiili, edessä 

sulanut tie. 42 x 40,5 cm, öljy vanerille, ei sign. Prov.: Ent. 

Parviaisen tehtaat, Säynätsalo. AB 1048. AB 3:0026. 

270. “Tourujoki syksyllä” / Maisema joelta, taustalla silta, 

1915. Tehty osaksi palettiveitsellä. Rantatöyräs, keskellä vene, 

jonka takana kerppuja (?) kuivamassa. 81 x 61 cm, sign. v.a. 

Carl Bengts 1915 (must.ö-väri). Takana: “Nro 1” (sin.liitu); 

“39” (vihr.liitu). Näytt. Jyväskylä 1915, nro 39 (“Tourujoki 

syksyllä”); Helsinki 1915, nro 38 (“Tourujoki syksyllä”). Prov.: 

Kustaa Koskinen, “Soppa-Koskinen”. AB 535. AB 3:0027. 

271. Matonpesijöitä Tourujoella, (1915). Mattolaituri jolla 

matto kuivamassa, kaksi naista vasemmalla, vene joessa, vas. 

takana punaisia rakennuksia. 74,5 x 96 cm, ei sign. Maalattu 

1915. Prov.: Tri Rostedt, Jyväskylä, ostanut teoksen Helsingistä 

Savolaisen kultaamosta. AB 364. AB 3:0028. 

272. Nuottakotia talvimaisemassa, 1915. Edessä lumihanki, 

avovesi takana vasemmalla, keskellä vene ja vajoja. Mahdollisesti 

Laukaasta. 64,5 x 99 cm, sign. o.a. Carl Bengts 1915 

(rusk.ö-väri). Prov.: Dahlbergin suku, Närpiö. AB 540. 

AB 3:0030. 

273. Mustalaistyttö, 1915. Muotokuva palvelustytöstä. Tummatukkainen 

nainen, tumma asu, käsi poskella. Malli oli 

apulaisena Bengtsillä. 39 x 55 cm, ylimääräistä kangasta takana 

n. 30 cm leveydeltä, sign. v.a. Carl Bengts 1915 (tumma 

ö-väri). Takana sama sign. Prov.: Asemapäällikkö Silpiö, 

Teuvan Perälä. AB 310. AB 3:0032. 

274. “Vaimoni” / Erika Bengtsin muotokuva, 1915. Malli 

istuu korituolissa, profiili kääntyneenä vasemmalle. Taustalla 

vasemmalla keltaisia kukkia. 99 x 69 cm, sign. o.a. Carl Bengts 

1915 (sin. ö-väri). Näytt. Helsinki 1915, nro 4 (“Vaimoni”); 

Jyväskylä 1915, nro 48; Jyväskylä Alvar Aalto -museo 1976, 

nro 25. Konservoinut Ateneumin konservaattori Niilo Suihko. 

Prov.: Taiteilijan perheen om. AB 229. AB 3:0033. 

275. “Maila-täti”, 1915. Maila “Maiju” Minkkisen (o.s. Peura) 

muotokuva. Peurat olivat taiteilijaperheen ystäviä. Istuva 

nainen suoraan edestä, nojaa oikealla kädellään pöytään, toinen 

käsi leuan alla. Maalattu Heikki Ollilaisen talossa Vapaudenkadulla 

(57) Jyväskylässä. 82,5 x 68 cm, sign. o.a. Carl 

Bengts 1915. Näytt. Helsinki 1915; Jyväskylä 1915, nro 72 

(“Maila-täti”, om. H. Peura). AB 424. AB 3:0034. 

276. “Perunankuorija”, 1915. Nuori lettipäinen nainen istuu 

jakkaralla kuorimassa perunoita, tytöllä Tiukan punaha- 

188

Teosluettelo 

280. “Luonnos” / Erika Bengts keinutuolissa, 1915. Keinutuoli 

kallellaan oikealle. 61 x 47 cm, öljy kankaalle, joka kiinnitetty 

pahville, sign. o.a. Carl Bengts 1915 (tumm.rusk.öväri). 

Teoksessa neliömäinen reikä figuurin polven yläpuolella. 

Prov.: Arpajaiset 1925 nro 69: Juho Koivisto. AB 1133. 

AB 3:0039. 

281. Hokka-Tuomaan tupa, 1915, Oravasaari, Jyväskylän 

mlk. Pimeä savupirtti, uuni oikealla, pari henkilöä istuu uunin 

takana, taustalla ikkuna. Seinäpenkki ja pöytä vas. 22 x 

34,5 cm, öljy kankaalle joka kiinnitetty pahville, sign. v.a. 

Carl Bengts 1915. Takana: “H. Ollilainen”; “38”. Näytt. Jyväskylä 

1915, nro 38 (“Savupirtti”, om. H. Ollilainen); Helsinki 

1915, nro 37 (“Haikutupa”). Prov.: Parturimestari Heikki 


282. “Haikutupa”, / Pärevalkea, 1915. Pimeä pirtti, kaksi 

henkilöä lukee uunin edessä. 82,5 x 64,5 cm, öljy pahville, 

sign. o.a. Carl Bengts 1915 (rusk.ö-väri). Takana: “Carl Bengts 

Jyväskylä Nikolaigatan 57 Smk 300” (must.väri). Näytt. Jyväskylä 

1915, nro 37 (“Haikutupa, luonnos); Helsinki 1915, 

nro 36 (“Haikutupa”). Prov.: Kustaa Koskinen, “Soppa-Koskinen”. 

AB 546. AB 3:0041. 

283. “Satu siitä Suuresta Haikutuvasta” / “Pohjolan tupa”, 

1915. Suuri matala tupa, valo tulee aukoista oikealta, edessä 

vasemmalla kaksi naishahmoa selin soihdut kädessä, takana 

pylväitä, penkkejä, ihmishahmoja, pöytiä, soihtu. 29 x 40 

cm, öljy pahville, sign. o.a. Carl Bengts 1915 (lyijyk.). Prov.: 

arkkitehti Toivo Salervo, Jyväskylä. AB 975. AB 3:0042. 

274. 

meinen kansanpuku päällä. Edessä kaksi ämpäriä. 38 x 54,5 

cm, öljy pahville, sign. o.a. Carl Bengts Tjöck 1915. Takana: 

“13” (lyijyk.); “vanha puutarha” (sin.liitu); “100” (lyijyk.). 

Näytt. Jyväskylä 1915, nro 13 (“Perunankuorija”). Prov.: Juulo 


277. Hansikasmestari Tuomas Kuninskin muotokuva, 1915. 

Puolalainen Kuninski oli Fredrikssonin lakkitehtaalla töissä. 

Hänen piti palata synnyinmaahansa maailmansodan sytyttyä 

(1915). Maalattu parturimestari Heikki Ollilaisen luona 

jossa K. kävi parturissa. Rintakuva: malli tulee esiin vasemmasta 

nurkasta vinottain. 52 x 59 cm, sign. v.a. Carl Bengts 

1915 (pun.ö-väri). Prov.: Parturimestari Heikki Ollilainen, 


278. Opettaja Saima Puttosen muotokuva, 1915. Jyväskylän 

Puistokadun koulun opettaja. Malli istuu nojatuolissa, tuolilla 

musta kangas, tausta vihreä. 67 x 50 cm, sign. v.a. Carl 

Bengts 1915 (sin.ö-väri). Prov.: Opettaja Saima Puttonen. 

AB 732. AB 3:0037. 

279. Jyväskylän kuuromykkäkoulun johtaja E. J. K. Luoman 

muotokuva, 1915. Rintakuva parrakkaasta miehestä, kasvot 

puoliprofiilissa oikealle. 49 x 40,5 cm, öljy kankaalle joka 

kiinnitetty pahville, sign. o.a. Carl Bengts 1915 (must.ö-väri). 

Arpajaiset 1925 nro 174: kirjakauppias Hilja Haaronen, Savonlinna; 

nyk.om. Luoman suku. AB 626. AB 3:0038. 

284. Pohjolan tupa, 1915. Ihmisryhmä edessä, keskellä erottuu 

nainen ja lapsi selin. Naisella ilmeisesti soihtu kädessä. 

Valo tulee oikealta valoaukoista. Takana penkkejä, soihtuja, 

pylväitä. 56 x 83 cm, sign. o.a. C B 1915 (must.ö-väri). Takana: 

“Nro 5”; “Smk 500” (lyijyk.). Prov.: kouluneuvos, prof. 

Arvo Vartia. AB 513. AB 3:0043. 

285. Kesäinen maisemaluonnos, 1915. Sinivihreät sävyt. 

Keskellä mänty ja rakennus, oikealla kuusi. Voimakkain vedoin 

vedetty taivas. 26,5 x 34,5 cm, sign. o.a. Carl Bengts 

1915 (lyijyk.). AB 968. AB 3:0050. 

286. “Leipominen” / Leipova nainen, (n. 1915). Sinihameinen 

nainen leipoo leivinpöydän ääressä puolittain vasemmalle 

kääntyneenä. Takana ikkuna. 46 x 38,5 cm, öljy, sign. o.a. C. 

Bengts (must. ö-väri). Takana: “77” (rusk.liitu). Näytt. Vaasa 

1920, nro 77 (“Leipominen”). Prov.: Arpajaiset Kristiinassa 

1925; johtaja L. Kauppi, Lahti. AB 582. AB 3:0044. 

287. Nainen mankeloi (?), (n. 1915). Nainen seisoo puolittain 

oikealle kääntyneenä käsissään liinavaatetta kaulimen 

ympärillä (?). 47,5 x 37,5 cm, öljy pahville, sign. o.a. Carl 

Bengts (sin. ö-väri). Prov.: Peruukkimestari Hannes Kuokkanen 

osti taulun taiteilijalta. AB 493. AB 3:0045. 

288. Parturimestari Heikki Ollilaisen muotokuva, (1915?). 

Rintakuva puolikaljusta miehestä. 54,5 x 54,5 cm, ei sign. 

Prov.: Parturimestari Heikki Ollilainen, Jyväskylä. AB 74. 


289. TIUKAN UKKO, HEVOSKUSKI, 1915. HATTUPÄINEN MIES IS- 

TUU HEVOSEN KYYDISSÄ. HEVOSESTA NÄKYY VAIN VÄHÄN TAKAOSAA. 

189


24,5 X 29 CM, AKV. PAPERILLE, SIGN. O.A. CARLBENGTS TJÖCK 

1915 (LYIJYK.). PROV.: ARPAJAISET 1925, NRO 15: RVA AINO OK- 

SALA, JYVÄSKYLÄ. AB 819. AB AKV:150819. 

290. MAISEMAHARJOITELMA, 1915. KESKELLÄ TIE JONKA VARREL- 

LA KAKSI TALOA. MOLEMMILLA SIVUILLA PUUSTOA. 48 X 59 CM, 

AKV. PAPERILLE, SIGN. V.A. C BENGTS 1915. PROV.: KUVANVEIS- 

TÄJÄ JUSSI MÄNTYNEN, TURKU. AB 349. AB AKV:150349. 

291. TALVINEN OLLILAISEN PIHA VAPAUDENKATU 57, 1915. 

HUURTEINEN PIHAMAISEMA; LUMISET OKSAT KÄSITELTY DEKORA- 

TIIVISESTI, KAKSI ISOMPAA PUUTA OIK., 48 X 30 CM, GUASSI + AKV. 

PAPERILLE, SIGN. V.A. CARL BENGTS 1915 (LYIJYK.). VRT. SEURAA- 

VA, NRO 292. AB 297. AB AKV:150297. 

292. TALVINEN NÄKYMÄ VAPAUDENKATU 57:N PIHASTA JYVÄSKY- 

LÄSSÄ, 1915. KELTAISELLE POHJALLE ETUPÄÄSSÄ SINISELLÄ JA VAL- 

KOISELLA MAALATTU HUURTEINEN MAISEMA. LUMISET OKSAT KÄSI- 

TELTY DEKORATIIVISESTI. KAKSI ISOMPAA PUUTA OIK., TAUSTALLA 

PALOKALUKOPPI. 48 X 33 CM, GUASSI PAHVILLE, SIGN. V.A. CARL 

BENGTS 1915 (SIN.GUASSI). PROV.: HILJA JA HEIKKI OLLILAINEN, 

JYVÄSKYLÄ. VRT. EDELLINEN, NRO 291. AB 81. AB AKV:000061. 

293. JOKIMAISEMA, 1915. EDESSÄ TUMMAA JOKEA JA RANTATÖR- 

MÄÄ, TAKANA KAKSI VAALEATA TALOA. 21,7 X 18,3 CM, AKV. PAH- 

VILLE, SIGN. V.A. CARL BENGTS, ANNI OLLILAINEN 13. SYNTYMÄ- 

PÄIVÄ 1915 (LYIJYK.). AB 257. AB AKV:150257. 

294. NAINEN (NOJAA TUOLIN SELKÄNOJAAN), HARJOITELMA, 1915. 

PUNARUSKEAVOITTOINEN TYÖ; TUMMATUKKAINEN NAINEN NOJAA 

TUOLIN SELKÄNOJAAN, TOINEN KÄSI POSKELLA, PÄÄ KUMARTUNEE- 

NA PUOLIPROFIILISSA VASEMMALLE. 31 X 20,5 CM, AKV. PAPERILLE, 

SIGN. V.A. C B 1915 (RUSK .LIITU). AB 24. AB AKV: 150024. 

1916 

295. Ilta-aurinko Peninkylässä, 1916. Rantaniitty, etualalla 

rantakaislaa, taustalla vettä ja metsää. Taivaalla lila pilvimuodostelma. 

27,3 x 35 cm, öljy pahville, sign. v.a. Carl Bengts 

1916 (must.ö-väri). AB 1323. AB 3:0046. 

296. Jokimaisema Karijoelta, 1916. Etualalla vasemmalla rantapenkerettä, 

taustalla puita ja silta. Joki peilityyni. 45 x 72 

cm, sign. v.a. Carl Bengts 1916 (vihr.ö-väri). Takana: “Fmk 

200” . Prov.: Kieltenlehtori Aino Peltonen, Jyväskylä. AB 726. 

AB 3:0047. 

297. Auringonlasku, 1916. Peltomaisema kaukaa, rakennus 

horisontissa. Maalattu Peninkylästä Karijoen rajalta. Tie kulkee 

nyk. taulun keskeltä. 25 x 50 cm, sign. v.a. Carl Bengts 

1916 (lyijyk.). AB 1336. AB 3:0048. 

298. Talvimaisema; kujaa ja aitoja, 1916. Hankea edessä, oikealla 

aita ja iso puu, vaakatasossa keskellä aita, taustalla rakennus 

ja harjumaisemaa. 54,5 x 39,8 cm, öljy vanerille, sign. 

v.a. Carl Bengts 1916 (vihr. liitu). AB 1251. AB 3:0051. 

299. Kotiinlähtö, 1916. Mies ja nainen poistumassa pellolta. 

Katseet maahan luotuina, naisella kädessä leili. 35 x 26 cm, 

öljy pahville, sign. v.a. C Bengts 1916 (vihr.ö-väri). Takana: 

“800 SMK”(lyijyk.). Prov.: Oiva Jääskeläinen ostanut taulun 

taiteilijalta. AB 899. AB 3:0052. 

300. Hiilimiilu, 1916. Laukaasta. Miilu savuaa voimakkaasti, 

mies lapion kanssa edessä. Hankea ympärillä. 73 x 62 cm, 

öljy vanerille, sign. v.a. Bengts 1916 (must.harm.ö-väri). Takana: 

“SMK 950”; “SMK 300” (lyijyk.). AB 935. AB 

3:0053. 

301. Kaskenpolttoa Peninkylässä, 1916. Oik. mies möyhentää 

tulipesäkettä kepillä, taustalla rakennusryhmä sekä pellolla 

useita tulipesäkkeitä ylös nousevine savuineen. 104 x 58 

cm, öljy pahville, sign. o.a. Carl Bengts 1916 (must.liitu). 

Prov.: Maanmittausins. J.Fr. Karpio; arkkitehti Väinö Palmqvist. 

AB 825. AB 3:0055. 

302. Kaskenpoltto, 1916. Pari henkilöitä - tummat siluetit - 

pellolla polttamassa kaskea; toinen heistä oik. sivussa. Savut 

nousevat kiemurrellen pesäkkeistä taustalla. Teoksen alaosa 

hyvin tumma. 100 x 66 cm, öljy kovalevylle, sign. v.a. Penikylä 

Carl Bengts 1916 (kelt.ö-väri). Bukowski-Hörhammerilla 

myynnissä 1990-luvun lopussa. AB 1438. AB lis:1438. 

303. Kaskisavut, (1916?). Ehkä Peninkylästä. Tumma etuala, 

keskitasolla savuavia tulipesäkkeitä, joiden savu nousee 

melko kohtisuoraan taivaalle. 27,5 x 34,5 cm, öljy pahville, 

sign. o.a. C Bengts (vaal.harm.ö-väri). Takana: “134” (lyijyk.). 

Prov.: Kouluneuvos Uuno Saxén. AB 637. AB 3:0054. 

294. 

304. Punapukuinen tyttö, 1916. Tiukasta tai Myrkystä. Hankoon 

nojaava tyttö katsoo oikealle, vihreä liivi, punainen huivi. 

Taustalla vaalea rakennusryhmä, johon liittyy tuulimylly. 42,8 

190

Teosluettelo 

x 28,8 cm, öljy vanerille, sign. o.a. Till Erland Åback af Carl 

Bengts 1916 (pun.ö-väri). AB 1139. AB 3:0056. 

305. Tyttö pellolla, (1916). Punahameinen tyttö, kellertävä 

huivi, kädet selän takana, seisoo aidan vierellä. Taustalla peltomaisema. 

Mallina Erika B:n serkku Hilma Kall. 96,5 x 55,5 

cm, öljy vanerille, sign. o.a. Carl Bengts (harm.ö-väri). Takana: 

“Fmk 350” (lyijyk.). Prov.: Aleksei Mitro; Hagelstam 

2000. AB 822. AB 3:0057. 

306. Puhdetöitä takan ääressä, 1916. Iltapuhde toivakkalaisessa 

haikupirtissä. Oik. nainen kehrää rukilla, poika punoo 

lattialla koria, taustalla poika lukee, mies höylää, tyttö hoitaa 

lasta. 73 x 94,7 cm, öljy kankaalle joka kiinnitetty vanerille, 

sign. o.a. Carl Bengts 1916. Prov.: Johan Parviainen, Säynätsalo, 

lahjoittanut 9.7.1986 teoksen koululle; nyk.om. Säynätsalon 

koulu. AB 1018. AB 3:0058. 

307. Piippua sytyttävä mies, 1916. Mies seisomassa vasemmalle 

päin kirvespölkyn edessä takan ääressä, taustalla henkilö 

lukee. 68 x 104 cm, sign. v.a. Carl Bengts 1916 (siniharm.öväri). 

Prov.: Kauppias Wilhelm Höglund, Jyväskylä. AB 940. 

AB 3:0059. 

308. “Isä lukee” / “Närpiön vaari lukee” / Lukeva mies, 1916. 

Mies nojatuolissa vas. lukee kirjaa öljylampun valossa. 40 x 

62 cm, öljy vanerille, sign. v.a. Carl Bengts 1916 

(sin.värikynä). Takana: “n=o 3, Smk 300” (conté-liitu). Prov.: 

Elli Sirola, Jyväskylä. AB 315. AB 3:0060. 

309. Närpiön vaari, 1916. Erik Anders Bengts (k. 1934) lukee 

sanomalehteä öljylampun valossa ja polttaa piippua, taustalla 

Erika B. ompelemassa. Maalattu Peninkylässä. 82 x 73 

cm, sign. o.a. CarlBengts 1916 (pun. ö-väri). Prov.: Taiteilijan 


310. Tiukkalaiset häät, 1916. Tupa jossa etualalla miehiä 

pöydän ääressä, pöydällä olutkolpakoita, taustalla oik. miesryhmä, 

ovensuulla takana naisryhmä, takan luona taustalla 

kaksi naista. 48,5 x 62 cm, sign. pöydän reunuksessa o.a. 

Carl Bengts 1916. AB 864. AB 3:0062. 

311. “Morsiusjono” / “Brudrad”, 1916. Pihapiirissä punapukuisia 

ja -hattuisia naisia jonossa menossa kuva-alan edestä 

taustalla olevan talon kuistin ovesta sisään. Molemmilla 

sivuilla piharakennukset. 32 x 32 cm, öljy kankaalle joka vanerilla, 

sign. Carl Bengts. Takana: “Brudrad vid bröllopet 

mellan Hulda Antfolk och bonden Viktor Björkstedt sommaren 

1916 i Påskmark by i Tjöck, Fi. Prov.: August Michael 

Mangs, Tiukka; nyk.om. Ruotsissa. AB 1471. AB 

lis:1471. 

312. Kieseillä viljapellossa, 1916. Hevonen menossa oikealle, 

kolme henkilöä kieseissä. Edessä viljapeltoa, taustalla pohjalaistalo. 

27,5 x 35,2 cm, öljy, sign. o.a. C. Bengts 1916. 

Takana: piirroksia. Prov.: Aili Peura, Laukaa. AB 1452. 

AB lis:A1452; AB lis:B1452. 

313. Kukka-asetelma, 1916. 47 x 39,5 cm, öljy pahville, sign. 

v.a. Carl Bengts Penink. 1916 (kelt.ö-väri). Takana: “Fmk 

150” (conté-liitu). Prov.: Postiekspeditööri Maissi Kukkonen, 

Jyväskylä, testamenttasi teoksen Keski-Suomen museolle Jyväskylään. 

AB 1005. AB 3:0063. 

314. Tyttö leili kädessä, (1916). Vas. punapukuinen, huivipäinen 

tyttö seisoo pihalla, taustalla asuinrakennus ja puu. 

Maalattu Peninkylässä, mallina Erika Bengtsin serkku Hilma 

Kall. 62 x 48,5 cm, öljy vanerille, sign. o.a. pun. liidulla, hankautunut 

pois. Prov.: ennen 1918: Juha Juselius; myöh. Vuojela, 

Jyväskylä; nyk.om. Keski-Suomen museo, Jyväskylä. AB 

694. AB 4:0015. 

315. Savupirtissä, (1915). Maalattu mahd. Oravasaaren kylässä, 

ehkä Teerilahden pirtissä. Neljä henkilöä askareissa takan 

ääressä. Lattialla yksi punoo koria, oik. rukillakehrääjä, 

taustalla kaksi muuta. 32 x 36 cm, öljy vanerille, sign. v.a. 

Carl Bengts 1915 (must.tussi, viim. nro epäselvä; vl päätelty 

CB:n elämäkerran perusteella. Tieto: AB); o.a. Lindalle ja 

Edwardille (Helén) Rijolta ja Carl’lta (must.tussi). Prov.: 

Kauppamatkustaja Edward ja Liida Helén, Jyväskylä. Helénit 

asuivat samassa talossa Jyväskylässä v. 1915 kuin Bengtsit. 

Keväällä 1916 CB muutti Peninkylään Karijoelle; Aila 

Mahlberg, Lappeenranta. AB 365. AB lis:365. 

316. Maisemaluonnos, 1916. Järvimaisema, keskellä lato ja 

pensaita, oik. ihmisryhmä, josta osa istuu. Ihmisten keskeltä 

lähtee savua. Taustalla usvaa tai tulva. 26,5 x 34,5 cm, sign. 

o.a. Carl Bengts 1916 (lyijyk.). AB 938. AB 3:0049. 

317. Kaskisavut, 1916. Alava rinne, josta nousee kaskisavuja 

korkealle taivaalle. Oik. reunassa metsää, samoin taustalla. 

99 x 64 cm, öljy vanerille, sign. Carl Bengts 1916 (must.öväri). 

Prov.: Taidekauppa Kaganilla Bulevardilla Helsingissä 

1960-luvulla. AB 421. 

318. Kaskisavut. Alava rinne, josta nousee kaskisavuja korkealle 

taivaalle. Taustalla pensastoa, oik. ihmishahmo. Prov.: 

Rehtori U.U. Seppä, Kristiina. Maalauksesta olemassa vain 

mv-valokuva. AB:n arkisto. AB lis2:148032. 

1917 

319. Kesäinen maisema Myrkystä, 1917. Korkealla mäellä 

valkoinen talo (Nuorisoseurantalo Matlinin talon takana 

Myrkyssä), jonka edessä pieni punainen talo (Hannan tupa). 

Taivaalla voimakkaat pilvimyllerrykset. 40 x 29 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. Carl Bengts 1917 (rusk.ö-väri). Prov.: Matlin, 

Myrkky. AB 1220. AB 3:0067. 

320. “Voinkirnuaja” / Erika Bengts kirnuaa voita, 1917. 

Nainen valkoisessa puvussa kääntyneenä oikealle kirnuaa tuolissa 

istuen, takana ikkuna, kissa ikkunalaudalla. 76,5 x 60 

cm, sign. o.a. Carl Bengts 1917 (sinimust.ö-väri). Takana: 

“Nro 51” (rusk.liitu. Näytt. Vaasa 1920 (nro 51 “Voinkirnuaja”). 

Prov.: Opettaja J.H. Teirilä, Kristiinankaupunki. AB 

684. AB 3:0068. 

321. Tuvassa, 1917. Anna Ivars (Näsby) takan ääressä siirtää 

takkarautaa. Edessä räsymattoja, taustalla ovi toiseen huoneeseen, 

oikealla ikkunapenkki, jolla astia. 37,5 x 47 cm, öljy 

vanerille, sign. o.a. Carl Bengts 1917 (lyijyk.). AB 1268. 

AB 3:0069. 

322. Mies kaivon kannella, 1917. Lippalakkipäinen poika / 

191


mies askareissa pihamaan kaivon kannella, vieressä kärryt joilla 

maitotonka, taustan peittää pitkä piharakennus. 37 x 55 cm, 

öljy vanerille, sign. v.a. Carl Bengts 1917 (must.ö-väri). Prov.: 

Oscar ja Ida Wilhelmsson, Myrkky; nyk.om. Ruotsissa (Norrahammar). 

AB 1473. AB lis:1473. 

323. Metsäpalo / “Skogsbrand”, (1917). Aukea maisema, 

vasen puoli pimeä; edessä vas. talo, horisontissa oik. palavaa 

metsää, taivaalla leveitä punaisia raitoja. 44 x 30 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. Carl Bengts (must.ö-väri). Prov.: Oscar ja 

Ida Wilhelmsson, Myrkky; nyk.om. Ruotsissa (Norrahammar). 

AB 1472. AB lis:1472. 

1918 

324. “Kalanperkaajat”, lipeäkalan valmistusta, 1918. Maalattu 

Myrkyssä. Neljä henkilöä kumartuneena pimeässä huoneessa 

puusoikon ympärille, yksi kala naisen kädessä soikon 

päällä. Kaksi henkilöä istuu tuoleilla oik. ja vas. reunalla. 65 

x 99 cm, sign. v.a. Carl Bengts –18 (must.väri). Takana: “Carl 

Bengts Mörtmark”; “12” (pun.väri). Prov.: Pankinjohtaja 

Gunnar Takolander; nyk.om. Keski-Suomen museo, Jyväskylä. 

AB 520. AB 3:0070. 

325. Takkatulen äärellä, 1918. Kolme henkilöä takan ääressä, 

oikealla oleva soittaa viulua, sukset etualalla, nainen taustalla 

rukin ääressä, vasemmalla istuu nainen rahilla selin kuvaan. 

55,5 x 70,5 cm, vanha, omatekoinen kiilakehys, sign. 

v.a. CarlBengts 1918 (must.ö-väri). Takana: Piirros soutajasta 

(must.conté-liitu). Prov.: Lääkäri Eino Sillman. AB 1356. 

AB 3:0071. 

326. Takan äärellä, (1918). Neljä henkilöä takkatulen valossa: 

nainen lapsi vieressään istuu oik. kuuntelemassa, keskellä 

mies lukee lehteä, vas. mies soittaa viulua. 75 x 99 cm, sign. 

v.a. CarlBengts (must.ö-väri). Prov.: Kirjailija Elsa Heporauta. 

AB 664. AB 3:0072. 

327. Muotokuvaharjoitelma Mirja Silpiöstä Teuvan Perälästä 

(myöh. Pasanen), 1918. Keskeneräinen rintakuva. 27 x 35 

cm, öljy pahville, sign. o.y. 21 Elok 1918 C B… Prov.: Mirja 

Silpiö. AB 455. AB 3:0074. 

328. Poika ja kanat, 1918. Poika profiilissa katse vasemmalle, 

kanoja ja kukko vasemmalla. Mallina taiteilijan poika Eero, 

vihreä tausta. 34,5 x 24,5 cm, öljy vanerille, sign. o.a. Carl 

Ben… 1918. Prov.: Kauppamatkustaja Edward ja Liida Helén, 

Jyväskylä; Titta Paasonen, Mikkeli. AB 350. AB 3:0075. 

329. Kukkamaljakko, 1918. 44 x 35 cm, öljy vanerille, sign. 

v.a. Carl Bengts 1918 (must.ö-väri). Takana: “Nro 14”; “600” 

(lyijyk.). Prov.: Taidekauppias Kivistö. AB 1198. AB 

3:0076. 

330. Kaksoismuotokuva, 1918. Tehty korkokuvan pohjalta. 

Esittää taiteilijan vaimoa Erikaa ja taiteilijaa profiilissa vasemmalle. 

Kasvot vihreät, koristeltu punaisin ja valkoisin 

kukin. 35 x 27,3 cm, öljy vanerille, sign. o.y. Carl Bengts 

1918 (lyijyk.). Prov.: Bertil Åback, Peninkylä. AB 1140. 

AB 3:0078. 

331. Kukkia lasimaljakossa, 1918. Vaalea tausta. 39,8 x 31 

cm, kokeilu, maalattu plakaattivärein vanerille, sign. v.a. Augustas 

blommor på Rikadagen (Erika-dagen 8.8.) 1918 Carl 

Bengts (lyijyk.). Prov.: Taiteilijan perheen om. AB 97. AB 

3:0079. 

332. “Mirre” / Kukkia lasimaljakossa, 1918. Harjaneilikoita 

ja kissimirri. 40 x 35 cm, kokeilu, maalattu plakaattivärein 

vanerille, sign. o. Mirre; o.a. Carl Bengts. Takana: “Liisalle 

syntymäpäivänä 1918 8. Elokuuta isältä” (lyijyk.). Prov.: Taiteilijan 

om. AB 13. AB 3:0080. 

333. Laivan kannella, 1918. Kaksi herraa laivan kannella keskustelemassa. 

Meri näkyy reelingin takaa vasemmalta. 27 x 

34,5 cm, öljy vanerille, sign. o.a. Carl Bengts 1918 (pun.liitu). 

Prov.: Muurari Jalmari Alho, Jyväskylä. AB 531. AB 3:0082. 

334. Purjelaivoja, vettä ja satamaa, 1918. Nämpnäsissä Oscar 

B:n huvilalla purjevene “Maj-Lis”. Kaksi purjevenettä ja 

soutuvene. 24,5 x 32,5 cm, öljy pahville, sign. v.a. Carl Bengts 

1918 (must. väri). AB 500. AB 3:0085. 

335. Kristiinankaupungin kalaranta, 1918. Laituri vasemmalla, 

jossa ihmisiä, kaksi purjevenettä. 41,5 x 50,5 cm, sign. 

o.a. Carl-Bengts 1918. Prov.: Arpajaiset 1925, nro 158: Hilja 

Riipinen, Lapua. Takana: “Hilja Riipinen nro 158 Lapua 

Kristiinan Kalaranta”. AB 632. AB 3:0086. 

336. Kristiinan Pitkäsilta, 1918. Taivas pilvineen ja meri 

muodostavat suuren osan maalausta. Silta kaukana horisontissa, 

joka maalauksen puolivälissä. Sillasta katsojaan päin 

vene jossa mies. Maalattu kaupungin puoleiselta rannalta, 

Pitkänsillan itäpuolelta, etelään. 99 x 58 cm, sign. v.a. Carl- 

Bengts 1918 (must.ö-väri). Prov.: Milja ja Kaarlo Mäkinen, 

Turku. AB 344. AB 3:0087. 

337. Peninkylän ensimmäinen talo, 1918. Puu etualalla, sen 

takana vaalea talo. 45 x 35 cm, öljy vanerille, sign. o.a. C. 

Bengts 1918 (sin.liitu). Takana: “Den första bostad bygnaden 

i Penik uppförd under stora ofreden CarlBengts” (rusk. 

tussi). Prov.: Erland Åback Peninkylä. AB 1143. AB 3:0088. 

338. Puita, mahdollisesti Skatan niemeltä Kristiinassa, 1918. 

Pimeä puusto, taustalla valoa. 53 x 43 cm, öljy pahville, sign. 

o.a. CarlBengts 1918 (rusk.ö-väri). Prov.: Kansakouluntarkastaja 

Saarensivu testamentannut taulun Kansanvalistusseuralle 

1960-luvulla; nyk.om. Kansanvalistusseura, Helsinki. AB 

1345. AB 3:0089. 

339. “Pitkäisen leimahdus”, 1918. Yömaisema Kristiinasta: 

Kohlbackan talo, It. Pitkäkadun ja Hiilimiilunkujan kulmassa. 

Kaksikerroksinen talo mäellä, takana salamanvälähdys. 35 x 

30,5 cm, öljy pahville, sign. o.a. Carl Bengts 1918 (lyijyk.). 

Takana: “2500” “Nro 2” (lyijyk.), “34”(rusk.liitu), “2000 mk” 

(must.liitu). Taiteilijan vaimon Erika B:n mukaan aiheesta 

tehty kaksi työtä. Hän kertoi taiteilijan maalanneen työn rankassa 

vesisateessa kadulla. Näytt.: Vaasa 1920, (nro 34). Prov. 

Lehtori Toivo Hirn, Jyväskylä. AB 1087. AB 3:0090. 

340. Kristiinan Pitkäsilta illalla, 1918. Maalattu sillalta, ei 

ihmisiä, taustalla iltaruskoa, 1918. 27,5 x 34,8 cm, öljy vanerille, 

sign. v.a. Carl Bengts 1918 (must.ö-väri). Ensimm. 

om. Frans Henriksson merkinnyt (luultavasti) ostopäivän 

192

Teosluettelo 

taakse: “25/10 –18”. Prov.: Frans Henriksson, Kristiina; 

nyk.om. hankkinut teoksen Frans Henrikssonin huutokaupasta. 

AB 1243. AB 3:0092. 

341. “Lakeuden hämärää” / Peltoaukea, 1918. (Karijoelta, 

ehkä Peninkylästä tai Myrkystä). Lakeusmaisema, iltarusko. 

Kaksi taloa vasemmalla 28,5 x 34,5 cm, öljy vanerille, sign. 

o.a. Carl Bengts 1918 (must.ö-väri). Prov.: Parturimestari 


342. Harjoitelma, kipsipäitä, 1918. Luonnosteltu maisemamaalauksen 

päälle. 50 x 61 cm, sign. o.a. CarlBengts (must.öväri). 

Takana: “Carl Bengts 1918” (pun.tussi). Prov.: nyk.om. 

Kristiinan Suomalainen Yhteiskoulu. AB 857. AB 3:0094. 

343. Aluksesta noudetaan kuollut, 1918. Luonnosmainen. 

Kaksi henkilöhahmoa, joista toinen ojentaa kuolleen ruumiin 

veneellä tulleelle noutajalle. 31 x 35,5 cm, öljy kankaalle joka 

kiinnitetty pahville, sign. v.a. CarlBengts 1918 (rusk.liitu). 

Prov.: Proviisori Maiju Ollilainen, Helsinki. Vrt. teos nro 1024 

(AB 185). AB 181. AB 4:0056. 

344. Tiukan silta, 1918. Auringon kimallus keskellä jokea. 

Joki täyttää ala- ja keskiosan; Taustalla joen molemmin puolin 

vihreätä rantapenkkaa ja silta. Aurinko paistaa pilvien takaa. 

27,5 x 34,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. Carl Bengts 1918 

(must.ö-väri). Prov.: Gustav Laurell, Närpiö, Korsnäs. AB 

1427. AB lis:1427. 

345. Kesäinen näkymä Bengtsin pihalta Kristiinassa 

(It.Pitkäkatu), (1918). Vasemmalta lähtee kiviaitaa oikealle, 

taustalla rakennuksia. 35 x 27 cm, öljy pahville joka kiinnitetty 

vanerille, sign. o. a. Carl Bengts (must. ö-väri). Takana: 

“Nro 8” (lyijyk.). Prov.: Maire Teirilä, myöh. Kuusisto, Kristiina; 

huutokaupattu Apollo /2004. AB 476. AB 3:0097. 

346. Kristiinan vanha kirkko, (1918). Kellotapuli mäellä, vas. 

kiviaitaa ja taustalla vas. kirkon kattoa. 35 x 27 cm, öljy 

pahville, sign. v.a. Carl Bengts (must.ö-väri). Prov.: Frans 

Erland, Myrkky. AB 1136. AB 3:0098. 

347. “Infarten till Kristinestad” (1918). Varjoinen kuja, luultavasti 

Raatihuoneen puistikko, kujan sivuilla valtavia jalopuita, 

kujalla kulkee hevosrattaat poispäin. 32,5 x 34,5 cm, 

öljy vanerille, sign. Carl Bengts (must.ö-väri). Takana: “Nro 

7”, “Raumalta, 600-” (lyijyk.). Prov.: Strindbergin taidesalonki 

n. 1920. AB 519. AB 3:0099. 

348. Laivan kannelta, (1918?). Maalattu Reposaaressa taiteilijan 

pojan mukaan. Vas. laivan käytävää, jolla istuu ihmisiä 

penkillä, oik. meri laivoineen. 29,5 x 37 cm, öljy pahville, 

sign. o.a. Carl Bengts (must.väri). Prov.: Niilo Suihko, Helsinki; 

Myynnissä Hagelstamilla 4.11.1993, nro 2; nyk.om. 

Keski-Suomen museo, Jyväskylä. AB 456. AB 3:0081. 

349. Laivan kannella, luonnos. (1918?). Kolme henkilöhamoa. 

27 x 55 cm, öljy vanerille, sign. v.a. Carl Bengts (must.öväri). 

Prov.: Muurari Jalmari Alho, Jyväskylä. AB 530. AB 

3:0084. 

350. Takan ääressä, (1918?). Viisi henkilöä takan ääressä: lähinnä 

katsojaa oleva mies lukee, hänen takanaan nainen jolla 

vauva. Vas. poika, taustalla nainen. Edessä vas. puupölkky. 

54,5 x 65,5 cm, sign. o.a. CarlBengts (punarusk.ö-väri). Prov.: 

Kauppaneuvos Aleksei Mitro; nyk.om. Pohjanmaan museo, 

Vaasa, inv.nro VSA 1167. AB 821. AB 3:0073. 

351. Kristiinalainen pihanäkymä, taustalla Ulrika Eleonoran 

kirkko, (1918?). Etualalla aitaa ja saunarakennus. Sama aihe 

kuin nrot 356 (AB 677) ja 532 (AB 1132). 45,3 x 35 cm, ei 

sign. Takana ilm. ensimm. omistajan merkintä ostopäivästä: 

“25.10. –18” (lyijyk.). Prov.: Frans Henriksson, Kristiina; nyk. 

omistajalle Frans Henrikssonin huutokaupasta n. 1956. AB 

1318. AB 3:0091. 

352. A. Kuistilla istuva poika, (1918?). Varjossa penkilla istuva 

poika, takana lehvistöä. Mallina ehkä taiteilijan poika 

Eero. 35 x 27,2 cm, öljy pahville, sign. o.y. Carl Bengts 

(harm.ö-väri). Näytt.: mahdollisesti Vaasa 1920, 25 (“Harjoitelma”). 

Prov.: Arpajaiset 1925, nro 53: Ella Englund; Kristiina. 

AB 1317 A. AB 4:0008. 

352. B. Edellisen teoksen toinen puoli: Pojan jalat vyötäröstä 

alaspäin. Ehkä katkelma isommasta teoksesta. Valkoiset housut, 

saappaat, käsi vasemmalla polven päällä. AB 1317 B. 

AB 4:0009. 

1919 

353. Rantamaisema Pohjanlahdelta, 1919. Edessä hiekkarantaa 

ja vene, jonka kokasta pitää kiinni valkoisiin pukeutunut 

naishenkilö, taustalla merta ja horisontti, taivaalla erikoinen 

kolmionmuotoinen valoilmiö. 46 x 51 cm, sign. o.a. Carl- 

Bengts 1919 (rusk.ö-väri). Prov.: Himmi Nurmi, myöh. Laine, 

Lahti, ( Erika B:n siskon tytär) sai teoksen taiteilijalta 

erään yhteisen myrskyssä tapahtuneen purjehduksen muistoksi. 

AB 442. AB 4:0016. 

354. Venettä korjataan, 1919. Etualalla nurmikkoa ja pata 

(jonka päällä lauta) rannassa, keskialan täyttää tuettu vene, 

sen takana asuinrakennus. Maalattu jossakin Närpiön rantakylässä, 

mahdollisesti Siipyyssä, Skaftungissa tai Nämpnäsissä. 

67,5 x 85,5 cm, sign. v.a. CarlBengts 1919 (must.ö-väri). 

Vene ollut mukana 1904 ja 1905 aktivistien matkoilla. Karl 

Haglund vei sillä miehiä turvaan venäläisten pakkosotaväenotoilta. 

Haglund itse hukkui kovassa myrskyssä 1916 (Vasabladet 

6.4.2001) Prov.: Hugo Snickars, Närpiö; Erland Grankulla 

1920-21. AB 1333. AB 4:0018. 

355. Maisema Oscar Bengtsin mökin saunakamarilta Närpiössä, 

1919. Aurinkoinen maisema: aidattu tie, jossa varjoja, 

johtaa poispäin oikealta vasemmalle. Rakennus oik. ja useita 

taustalla. 46,5 x 47 cm, sign. v.a. CarlBengts 1919 (must.öväri). 

Prov.: Perälän asemapäällikkö Silpiö. AB 615. AB 

4:0019. 

356. Vanhaa Kristiinaa lumisateessa, 1919. Sama näkymä 

kuin nroissa 351 (AB 1318) ja 532 (AB 1132). Etualalla luminen 

aita, jonka takana lumisia taloja. 46 x 57 cm, öljy pahville, 

sign. v.a. CarlBengts 1919~ (väriin raaputettu). Prov.: 

Merikapteeni Lars Mangs, Turku. AB 677. AB 4:0020. 

357. Iltahetki pellolla, taustalla Peninvuoret, 1919. Joki kaartuu 

edestä oikealta vasemmalle. Joen penkalla vas. kaksi hen- 

193


kilöä. Taustalla keltainen heinäpelto seipäineen. 70 x 56 cm, 

sign. v.a. Carl-Bengts 1919 (must.ö-väri). Takana: “Nro 32” 

(lyijyk.); “40” (vihr.liitu, vedetty yli lyijyk.). Näytt. mahdollisesti 

Vaasa 1920, nro 32 (“Hallayö tulossa”). Prov.: Päätoimittaja 

J.O. Ikola, “Vaasan Jaakkoo”. AB 834. AB 4:0021. 

358. Perälänjoelta Teuvalta, 1919. Kiemurteleva joki vas. alhaalla, 

oik. kanjonin jyrkännettä ja karjamökki. 41,5 x 46,5 

cm, öljy pahville, sign. o.a. CarlBengts 1919 (lyijyk.). Prov.: 

Perälän asemapäällikkö Silpiö. AB 453. AB 4:0022. 

359. Rovastin huone ja sali Närpiön pappilasta, 1919. Edessä 

pimeämpi huone, pöytäryhmä, kristallilamppu katossa, 

takana valoisampi huone. 57 x 45 cm, sign. o.a. CarlBengts 

1919 (must.ö-väri). Takana: “Närpes prostgård 1919 om våren. 

Prostens rum och salen”. Näytt. Helsinki 1929, nro 40. 

Prov.: Maist. Ragnar Dahlberg, Helsinki. AB 980. AB 

4:0023. 

360. Nainen istuu, 1919. Vaaleanpunaiseen hameeseen pukeutunut 

nutturapäinen nainen vas., nojaa poskeaan vas. käteensä. 

Tausta tumma. 32 x 31,5 cm, öljy pahville, sign. v.y. 

CarlBengts 1919 Christinestad. AB 1398. AB 4:0024. 

361. “Iltahetki pirtissä”, sisäkuva Nurmelan tuvasta Teuvan 

Perälässä, 1919. Takan valossa vas. tytär lukemassa, poika 

keskellä puutöissä, äiti kutomassa, isäntä lukemassa oik. Vas. 

taustalla oleva tuoli jäljellä, Antti Bengtsin hallussa. 68,5 x 

100 cm, öljy + väriliitu kankaalle, sign. v.a. CarlBengts 1919" 

(lila ö-väri). Takana: “Nro 36” (rusk.liitu); “48” (vihr.liitu). 

Näytt. Vaasa 1920, nro 36 (“Iltahetki pirtissä”). Prov.: Rehtori 

U.U. Seppä, Kristiina. AB 1121. AB 4:0025. 

362. “Prosten i Närpes, Viktor Dahlberg” / Närpiön rovasti 

Viktor Dahlberg, 1919. Mieshenkilö tuolissa lukemassa sanomalehteä, 

oikealle kääntyneenä. 38 x 42 cm, öljy mahongille, 

sign. v.a. CarlBengts 1919 (musteella). Prov.: Rovasti 

Viktor Dahlberg, Närpiö. AB 1346. AB 4:0026. 

363. Nainen lukee pöydän ääressä, 1919. Nainen kumartuneena 

katsojaan päin, huivi päässä syventyneenä kirjaan. 30,5 

x 42 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 1919 (rusk.öväri). 

Prov.: Valde Hyvönen, Helsinki. AB 1302. AB 

4:0027. 

364. Näkymä Bengtsin kodista, 1919. Lampun valossa työskentelyä: 

keskellä pöytä, jonka kulmalla Erika B. ompelee, 

pöydän toisella puolella tytär Liisa. Edessä korituoli. Vas. reunalla 

maalausteline. 54 x 63,3 cm, sign. v.a. CarlBengts 1919" 

(väriin raaputettu). Takana: “24.12.-20” (ilm. ajankohta jolloin 

hankittu ensimm. omistajalle Henrikssonille). Prov.: 

Kauppias Frans Henriksson, Kristiina. AB 1309. AB 

4:0028. 

365. Sisäkuva Bengtsin kodista Varvikadulta, 1919. Naishenkilö 

lukee lampun valossa lehteä, pöydällä papereita. Taustalla 

oven vieressä oik. Alpo Sailon veistos CB:sta. Naisen takana 

J. Mäntysen Kuoleva hirvi. Mallina Himmi Nurmi, Liisa 

B:n serkku. Huonekalut säilyneet, Antti Bengtsin hallussa. 

55 x 67,5 cm, sign. v.a. CarlB~. 1919 (väriin raaputettu). 

Prov.: K. A. Juselius hankki suoraan taiteilijalta. AB 788. 

AB 4:0029. 

366. Kehräävä mummo, 1919. Naishahmo ikkunan ääressa, 

vas. sänky, jonka verhot vedetty sivuun. 27,5 x 35 cm, öljy 

vanerille, sign. o.a. CarlBengts 1919 (väriin raaputettu). AB 

1256. AB 4:0030. 

367. Sisäkuva Raippaluodon tuvasta, 1919. Nainen oik. takan 

ääressä. 56,5 x 69,5 cm, sign. v.a. CarlBengts 1919 

(must.ö-väri). Prov.: Vivi von Troil, Vaasa, saanut lahjaksi. 

AB 840. AB 4:0031. 

368. Talo vanhan kirkon takaa, 1919. Vasen puoli teoksesta 

varjossa, oikea puoli auringossa. Keltainen talo pihan reunalla. 

Muutama puu pihalla, edessä vas. kaivonkansi. Pihamaa 

osittain lumen peitossa. 42 x 60,5 cm, öljy + hiili pahville, 

sign. o.a. CarlBengts 1919. Tilaustyö. Prov.: Josefine Lund, 

Kristiina. AB 452. AB lis:452. 

369. Vanha lierihattuinen mies, (1919?). Rintakuva miehestä 

ulkovaatteissa, katse puoliprofiilissa oikealle. Tausta maalattu 

kellertävin selvin erisuuntaisin vedoin. 62 x 50,3 cm, ei 

sign., omatekoiset kiilakehykset. Takana (himmeästi): 

“...1919...Sc..ntz” (Schantz?). Bertel Hintzen aitoustodistus 

teoksesta 21.12.1960. Prov.: Johtaja Andersson, Helsinki. AB 

1425. AB lis:1425. 

370. Nurmelan talo Teuvan Perälässä, 1919 (tai 1918). 49 x 

95,5 cm, hiili + pastelliliitu pahville, sign. o.a. Carl Bengts 1919 

(viimeinen luku voi olla myös 8). Maalaistalo piharakennuksineen 

talvimaisemassa. Edessä hankea. Prov.: Taiteilija Alpo Sailo, 

Kauniainen. AB 368. AB past007. 

371. “Kutoja” / Langanvyyhtiäjä, (1919?). Nainen vyyhtiää 

lankaa istuen tuolilla kumartuneena sinisen vyyhdinpuun ääreen, 

valkea esiliina, pusero ja vyyhdinlanka. Seinällä vas. ryijy. 

50 x 60,5 cm, pastelli pahville, sign. o.a. CarlBengts 

(sin.värikynä); y.o. epäselvää kirjoitusta. Takana: “1919 Schantz” 

(lyijyk.). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 85 (“Kutoja”): Kauppias 

J. Tossavainen. AB 1277. AB past2:120. 

1910-LUKU, ILMAN TARKKAA VUOSILUKUA 

372. Ihmisiä sisällä tulen loimussa, harjoitelma, n. 1910-luvun 

vaihde. 5-6 ihmishahmoa seisoo pimeässä tilassa, kääntyneenä 

oikealle päin. Yksi henkilö muistuttaa Väinämöishahmoa. 

28,5 x 19 cm, öljy pahville, ei sign. Takana: piirros 

moottoriveneestä. Prov.: Kirjailija Aarno Karimo, Helsinki. 

AB 184. AB vl-mat1:0023. 

373. Maisema. Ilmeisesti 1910-luvulta. Saattaa olla Laukaasta. 

Korkealta paikalta kuvattu kuivunut puunrunko keskellä, 

alhaalla talo, taivasta näkyvissä. 58 x 40 cm, ei sign. Prov: 

Kuvanveistäjä Jussi Mäntynen. AB 422. AB 3:0024. 

374. Poika kiikussa, (n. 1911-13). Mallina Eero Bengts n. 5- 

6-vuotiaana. 81 x 51,5 cm, öljy pahville, ei sign. AB 186. 


375. Neljä ihmishahmoa sisätilassa, (1915). Edessä poika istuu 

lattialla veistelemässä, emäntä uunin ja padan ääressä, 

keskellä tytöllä palava pärepihti toisessa kädessä, toisessa kirja, 

takana vas. lapsi lukee seisten. Maalattu todennäköisesti 

1915, ilm. Teerilahdesta. 48 x 34 cm, öljy vanerille, sign. o.a. 

194

Teosluettelo 

Carl Bengts (must.väri). Vrt. nrot 282 (AB 546) ja 315 (AB 

365). Prov.: Peruukkimestari Hannes Kuokkanen, Jyväskylä, 

Helsinki, ostanut CB:ltä. AB 492. AB vl-mat1:0022. 

376. Peninkylän saunassa, (n. 1916-17). Kaksi naista saunassa, 

toinen takaapäin ikkunan ääressä. 75 x 58 cm, öljy 

vanerille, ei sign. AB 190. AB 3:0064. 

377. Saunassa, nainen pesee jalkaansa, (n.1916-18). Maalattu 

Peninkylässä. 32 x 41 cm, öljy pahville, ei sign. AB 177. 

AB 3:0065. 

378. Erikslundin tupa Myrkyssä, (n. 1916-17). Aini Erikslund 

siivoaa taustalla oik. näkyvässä huoneessa luudalla uunin 

edustaa, hänen vanhempansa tuvassa. 72 x 96 cm, ei sign. 

Hugo Bengts kirjoittanut taiteilijan nimen o.a. Prov.: Aini 

Erikslund, Myrkky. AB 1134. AB 3:0066. 

379. Kukkaruukku ja kukkamaljakko, (1916-17). 40 x 33 

cm, öljy vanerille, sign. v.a. Carl Bengts (must.ö-väri). Ajoitus 

päätelty signeerauksen muodosta. AB 847. AB 3:0077. 

380. Asetelma, (1916-1918?). Tinakannu, kulho ja pelargoni. 

Vihreäsävyinen, pelargoni taustalla tummanpunainen. 

34,5 x 26 cm, öljy vanerille, sign. v.a. Carl Bengts (must.öväri). 

Prov.: Taiteilija lahjoitti teoksen Kristiinan suomalaiselle 

suojeluskunnalle. Takana: “1. palkinto hiihdossa 19 13 

/ 2 21” (Palkinto tullut Heikki Säntille). “79” (liitu). Prov.: 

Heikki Säntti, Helsinki. AB 525. AB 3:0095. 

381. Kristiinalainen kaupunkinäkymä, ukkospilvet, (1916- 

18?). Katu edessä, vasemmalla tummia pilviä. 35 x 31 cm, 

öljy pahville, sign. o.a. Carl Bengts (rusk.ö-väri). Takana: “Nro 

52” (rusk.liitu), “1000” (tussi, korjattu päälle “1500” ), “Nro 

6” (lyijyk.). Prov.: Pekka Mattinen, Turku 1920-30-luvun 

vaihde. Näytt.: mahdollisesti Vaasa 1920, nro 52 (“Vanhasta 

kaupunginosasta”). AB 1081. AB 3:0096. 

382. “Vanhassa satulassa” / Tyttö hevosen selässä puusatulassa, 

(1916-1918). Taustalla jokimaisema ja Peninvuoret. Mallina 

Himmi Nurmi. 58 x 45,5 cm, sign. o.a. CarlBengts 

(must.ö-väri). Näytt.: mahdollisesti Vaasa 1920, nro 75 (“Vanhassa 

satulassa”). Prov.: Lyyli Hammas, Kristiina, 1920-luvun 

alussa. AB 958. AB 4:0037. 

383. Lebellin talon pihaa Kristiinan Rantakadulla, (1918 tai 

ennen). Oik. etualalla tyttö leikkii kissan kanssa, taustalla 

Lebellin kuisti. 29,3 x 36,8 cm, öljy pahville, sign. v.a. Carl 

Bengts (harm.ö-väri). Prov.: Huutokauppa Kristiinassa; Johan 

Sjöblom, Kristiina. AB 1319. AB 4:0002. 

384. Kaupunkinäkymä Kristiinasta, (1918 tai ennen). Katu 

puolivarjossa, taustalla vanha kirkko. 27,5 x 35 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. Carl Bengts (must.ö-väri). Takana: “300” 

(lyijyk.). Prov.: Maria Nix, Närpiö. Taulu kehystetty Savolaisen 

kultaamossa Helsingissä (leima). AB 1255. AB 4:0003. 

385. Kristiinalainen kaupunkinäkymä, (1918 tai ennen). 

Etualalla niittyä, raatihuone vasemmalla, vanha kirkko ja taloja 

taustalla. 50 x 60,5 cm, sign. o.a. CarlBengts (pun.öväri). 

Prov.: Nahkatehtailija, kenkäkauppias Kaarlo Konstantin 

Aho, Kristiina. AB 873. AB 4:0004. 

386. Kristiinalainen kaupunkinäkymä, vanha kirkko taustalla, 

(1918 tai ennen). Etualalla tie, puita ja taloja. 37 x 41 

cm, öljy pahville, sign. v.a. Carl Bengts (rusk.ö-väri). Takana: 

“Krogius”, “N=o 5”, “Niemi” (lyijyk.). Prov.: Opettaja Paavo 

Liimatainen, Jyväskylä. AB 1364. AB 4:0005. 

387. Kristiinan kirkko talvella, (1918-27). Edessä vas. lumisia 

talonkattoja, taustalla kirkon profiili. 27 x 34,5 cm, öljy 

vanerille, ei sign. (jälkisign. v.a. Bengts, ei CB:n tekemä). Prov.: 

Insinööri Casimir Åkerberg 1920-luku. AB 554. AB 

4:0006. 

388. Kristiinan kirkko. Kesäinen näkymä, edessä maantietä, 

oik. puustoa ja pensaita. 33 x 41 cm, öljy mahongille, sign. 

o.a. C B (kaiverrettuna). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 119 

(“Vanha kirkko Kristiina”); Arvi Koskinen, Kristiina. AB 658. 

AB 4:0007. 

389. Rantakuva Kristiinasta, kaupungin itäpuolelta. Maalattu 

Pitkältäsillalta. Etualalla vettä, keskialalla pyykkilaituri, 

taustalla vas. Merikatu, niemeke jossa rakennuksia. 53,5 x 

41,5 cm, öljy kankaalle joka kiinnitetty pahville, sign. v.a. C. 

B~ (sin.ö-väri); o.a. Carl Bengts (lyijyk.). Prov.: Apteekkari 

Axel Ström, Vaasa. AB 85. AB 4:0011. 

390. Nainen tulen ääressä, (1908-14?). Seisova alaston nainen 

takaa puoliprofiilissa oviaukossa. 28 x 20,5 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. Carl Bengts (lyijyk.). Prov.: Kuvanveistäjä 

Jussi Mäntynen, Helsinki. AB 1090. AB 4:0010. 

391. Sisäkuva, luonnos. Oik. nainen lukee sanomalehteä, 

keskellä ovi pimeään huoneeseen, jossa ihmisfiguuri. 31,5 x 

48,5 cm, öljy pahville, sign. v.a. Carl Bengts (pun. ö-väri). 

Takana: “19” (pun.liitu). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 191: 

Erkki Hakola, Kurikka. Näytt. mahdollisesti Vaasa 1920, nro 

19. AB 1100. AB 4:0012. 

392. Erika Bengts, kasvoharjoitelma. Kasvokuva, katse hieman 

oikealle. 30,8 x 31,2 cm, öljy pahville, sign. v.a. Carl 

Bengts (rusk.ö-väri). Takana: “46” (vihr.liitu); harjoitelmia 

Heikki Ollilaisen liikemerkkiä varten. Prov: Arpajaiset 1925, 

nro 11: arkkitehti Arvo Vartia. AB 1350. AB 4:0013. 

393. Lippalakkipoika. Kasvokuva en face, hieman oik. kääntynyt, 

mallina taiteilijan poika Eero Bengts. 45,3 x 33,5 cm, 

öljy kankaalle joka kiinnitetty pahville, sign. v.a. Carl Bengts 

(hankautunut pois, merkattu uudestaan). Prov.: Aarne Kuula, 

Vaasa. AB 1265. AB 4:0014. 

394. Pihapihlajia. Oscar Bengtsin huvila Nämpnäsissä. Aurinkoinen 

maisema, jossa nurmettunut tie johtaa etualalta 

kahden puun välitse taustalla olevaan taloon. Kiviä tien molemmin 

puolin. 47,5 x 48,5 cm, sign. v.a. CarlBengts (must.öväri); 

kiilakehyksen alaosassa “CarlBengts” (sinimust.ö-väri). 

Bengtsit asuivat Oscar B:n huvilalla muuttaessaan Myrkystä 

kev. 1918 Kristiinaan, kunnes saivat asunnon kaupungista 

Hiilimiilunkujalta. Prov.: Päätoimittaja J.O. Ikola, Vaasa, 

“Vaasan Jaakkoo”. AB 575. AB 4:0017. 

395. Iisakki Aallon kotipiha Kristiinassa, (1919-1923?). Edessä 

niitty, taustalla koivuja. joiden takana rakennuksia. 36 x 

39 cm, öljy pahville, ei sign.; o.a. jälkisign. jonkun muun 

195


tekemä. Takana: “300” (lyijyk.). Prov.: Kauppias Iisakki Aalto, 

Kristiina. AB 798. AB 3:0100. 

1920 

396. Ryijykudos, luonnos, 1920. Kaksi naista talvimaisemassa 

kantamassa vesisaavia, tyylitelty. Reunoilla kalevalaista ornamenttia. 

Mallina edessä olevalle Johanna Bengts (Oscar B:n 

vaimo), takana olevalle Ida Bengts (CB:n sisar). Maisema 

kuvaa Bengtsin taloa Närpiössä. 172 x 132 cm, sign. o.a. 

CarlBengts 1920 (must.ö-väri). Prov.: Erika Bengts; nyk.om. 

Osakeyhtiö Gummerus. AB 1001. AB 4:0032. 

397. Sisäkuva Alpo Sailolta, 1920. Uusrokokookalusto Turuntie 

1:ssä Helsingissä, Sailon ensimmäinen koti, joka oli 

CB:n piirtämä. 35,5 x 50,5 cm, öljy pahville, sign. v.a. Carl- 

Bengts 1920" (väriin raaputettu). Takana: “70” (lyijynällä). 

Prov.: Kuvanveistäjä Alpo Sailo. AB 369. AB 4:0033. 

398. “Tyttö kottikärryineen” / Nainen työntää kottikärryjä, 

1920. Mallina Himmi Nurmi, myöh. Laine, Lahti. 62 x 50 

cm, sign. o.a. CarlBengts 1920 (must.ö-väri). Näytt. Vaasa 

1920, nro 68 (“Tyttö kottikärryineen” ). Prov.: Himmi Nurmi, 

Lahti n. 1927. AB 522. AB 4:0034. 

399. “Kaksi pukkia kalliolla”, 1920. Mäntymetsää, jossa kaksi 

pukkia. 60 x 45 cm, sign. CarlBengts 1920 (väriin raaputettu). 

Prov.: CB maksoi tällä taululla talvipalttoonsa kauppias 

August Tupalalle, Harjukatu 14, Jyväskylä. AB 484. AB 

4:0035. 

400. “Lampaita” / Lampaita kedolla, 1920. Lampaita kedolla, 

taustalla aita ja heinälato. 45,5 x 57 cm, sign. v.a. Carl- 

Bengts 1920 (must.ö-väri). Takana: “41” (lila liitu); “1500”; 

“1000 Smk” (lyijyk.). Näytt.: Vaasa 1920, nro 41 (“Lampaita”). 

Prov.: Iisakki ja Lempi Ala-Kurikka, Kurikka, suoraan 

taiteilijalta. AB 1172. AB 4:0036. 

401. “Tytöt”, 1920. Kaksi tyttöä lumimaisemassa lukee samaa 

kirjaa. Malleina Ingrid Kengu ja Mirja Silpiö. Maalattu 

Teuvan Perälässä 1920. 55,5 x 45 cm, sign. o.a. CarlBengts 

1920. Prov.: Mirja Silpiö, myöh. Pasanen. AB 454. AB 

4:0038. 

402. Talvinen maisema, poika potkukelkalla, 1920. Maisema 

Kristiinasta, rakennuksia taustalla. 33 x 42,5 cm, öljy 

pahville, sign. o.a. CarlBengts 1920 (väriin raaputettu). Prov.: 

Taidekauppa, Vaasa. AB 1368. AB 4:0039. 

403. Kristiinan vanha kirkko, 1920. Talvimaisema, edessä 

lunta. 27,5 x 34,5 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts 

(sin.ö-väri). Takana: CarlBengts Kristinestad 1920 (sin.liitu). 

Prov.: Einar Strandberg, Kristiina. AB 1284. AB 4:0040. 

404. Leiripaikka Ågrundissa, 1920. Teltta etualalla, vas. mies 

nuotion ääressä, takana vettä ja vene. 33 x 49 cm, öljy pahville, 

sign. o.a. CarlBengts 24.6.1920 (väriin raaputettu). CB ja 

Eero B:n koulutoveri Jalo Keto tekivät “Jackilla” matkan saarelle. 

Prov.: Jalo Keto, Kokkola. AB 1217. AB 4:0041. 

405. Perälänjoki, 1920. Jokiuoma vasemmalla, etualalla mäki 

ja puu, takana metsää. Maalattu Perälän asemalla, Perälän 

196 

kaupasta eteenpäin. 58 x 52 cm, sign. v.a. CarlBengts 1920 

(lyijyk.). Prov.: Olavi Harjula, Kristiina. AB 1149. AB 

4:0042. 

406. Maisemanäkymä, talo, pilvet ja merta, 1920. Maisema, 

mäellä asuintalo, taustalla muita rakennuksia, oik. merta. 

Suurin osa taivasta ja ketoa. 48 X 43 cm öljy pahville, sign. 

v.a. CarlBengts 1920 (sin.ö-väri). Takana: “56” (rusk.liitu). 

Prov. Arpajaiset 1925, nro 179: Jussi Forss, Ilmajoki. AB 1181. 

AB 4:0043. 

407. Laivoja, merta 1920. Ehkä Kristiinan satamasta. 29 x 

34,5 cm, öljy pahville, sign. v.a. CarlBengts 1920 (väriin raaputettu). 

Takana: “Nro 5” (lilalla liitu + lyijyk.); “Rauhaisaa 

Joulua Almalle Eriika”. Prov.: Alma Fallenius, Kristiina. AB 

867. AB 4:0044. 

408. “Viilipunkat pestään”, 1920. Tuvassa emäntä (“Morar”) 

takan edessä pesemässä viilipunkkaa jalallisessa pesusoikossa; 

kimpiastioita ja fatikarmi emännän takana. Maalattu Kristiinassa 

tai Övermarkissa. 74 x 98 cm, sign. v.a. CarlBengts 

1920 (valk.väri). Takana: “37” (lila väri); “bestäld” (lyijyk.). 

Näytt.: Vaasa 1920, nro 37 (“Viilipunkat pestään” ). Prov.: 

Alex Slotte ostanut 1923. AB 488. AB 4:0045. 

409. Karstaajat takan äärellä, 1920. Kaksi naista vastakkain 

pimeässä tuvassa takkatulen valossa. 69,5 x 98 cm, sign. o.a. 

CarlBengts 1920 (vaal.rusk.ö-väri). Takana: “38” 

(punarusk.ö-väri); “bestäld” (conté-liitu). Näytt. mahdollisesti 

Vaasa 1920, nro 38 (“Puhdehetki”). Prov.: Karin ja Aarno 

Jalas, Kristiina. AB 803. AB 4:0046. 

410. “Muorin tuvassa” / Lapväärtiläistupa, 1920. Takka vas. 

jonka ääressä häärii naishenkilö. 55 x 69 cm, sign. v.a. Carl- 

Bengts 1920 (must.ö-väri). Takana: “Nro 10” (lila liitu). 

Näytt.: Vaasa 1920, nro 10 (“Muorin tuvassa”). Prov.: Päätoimittaja 

J. O. Ikola, “Vaasan Jaakkoo”, Vaasa. AB 832. 

AB 4:0047. 

411. Savupirtissä, 1920. Pimeässä takan ääressä kaksi henkilöä: 

mies vuolee kirvesvartta ja vanhus istuu. 64 x 51 cm, 

sign. o.a. CarlBengts 1920 (must.ö-väri). Prov.: Ville Pesonius, 


412. “Kaappisänky”, 1920. Ehkä Tiukasta. Nainen kansanpuvussa 

istuu juhla-asuun puetun korkoos-sängyn vieressä; 

fatikarmi vas. 64,5 x 74,5 cm, sign. v.a. CarlBengts 1920 

(tumm.vihr.ö-väri). Takana: “V V Halenius på 50 årsdagen 

av Syskonen” (tait. omalla käsialalla); “44” (lila liitu); “bestäld” 

(lyijyk.). Näytt.: Vaasa 1920, nro 44 (“Kaappisänky”). 

Prov.: Opettaja Väinö Verneri Halenius, Kristiina. AB 818. 

AB 4:0049. 

413. Markus Eklund, 1920. Mieshenkilö istuu en face tuvan 

penkillä, toinen käsi ikkunalaudalla. Tuvassa seinäkaappi vas., 

ikkuna oik. 35 x 30 cm, öljy pahville, sign. v.a. CarlB, 

30.5.1920. Prov.: nyk.om. Ruotsissa. AB 1475. AB 

lis:1475. 

414. Viljanviskaaja, 1920. Kolme naista seisoo ja mies nelinkontin 

pimeässä riihessä. 60 x 69,5 cm, sign. o.a. CarlBengts 

1920 (must.ö-väri). Prov.: Oscar Bengts. AB 1244. AB 

4:0050.

Teosluettelo 

415. Myrsky, vene aalloilla, 1920. Aallonharjalla laiva tulossa 

ylhäältä vasemmalta alas oikealle. Meri rakentuu viivatekniikalla, 

viivojen suunta alhaalta vasemmalta ylös oikealle. Maalaus 

liittyy Alfred Langelsin ja CB:n yhteiseen Ruotsin matkaan. 

48,5 x 48,5 cm, pastelli + liitu paperille, sign. v.a. CarlBengts 

1920 (must.liitu). Prov.: Elis Langels, Närpiö. AB 1332. 

AB past2:1332. 

421. “Hevonen”, 1920. Hevonen laitumella auringossa, profiilissa 

vas. päin. Takana vas. seisoo kaksi henkilöä. 47,5 x 61,5 

cm, pastelli paperille, sign. o.a. CarlBengts 1920 (must.liitu). 

Prov.: Elsa ja Akseli Heporauta; nyk.om. jälkeläiset, Sveitsi. AB 

465. AB past2:ingjussi064. 

422. Puita Skatalta, metsää. Kristiinasta Skataan johtava tie, 

1920. Vänkyräkoivuja keskellä, niiden takana aurinkoinen 

maisema. 37,5 x 39 cm, pastelli + akv.laveeraus paperille, sign. 

v.a. CarlBengts 1920 (lyijyk.). Takana: “48” (rusk.liitu); “Smk 

400” (lyijyk.). Näytt. Vaasa 1920, nro 48. Prov.: Toini Nyström, 

Porvoo. AB 611. AB past2:611. 

423. Lapväärtiläisukko Isak Söderback, 1920. Kirvesmies tulossa 

joelta kotiin; seisoo suoraan kuvaan, kirves olalla Tiukanjoen 

rantatöyräällä. 62 x 48,5 cm, pastelli + piirros pahville, 

sign. o.a. CarlBengts 1920 (lyijyk.). Prov.: Imatran Valtionhotelli, 

Imatra; huutokauppa Apollo 2006; Pohjanmaan museo 

2006. AB 628. AB past2:052. 

415. 

416.”Barkskeppet Zippora av Lysekil i Krist. Hamn 1920" / 

Parkkilaiva Zippora, 1920. Etualalla laituria, jolla kävelee kaksi 

mieshahmoa, naishahmo nojailee laiturin kaiteeseen oik. Meressä 

ankkuroituna parkkialus Zippora. 95,5 x 71 cm, lyijyk. 

(laiva) + ö-väri + pastelli kankaalle joka pahvilla, sign. v.a. 

CarlBengts 1920 (rusk. ö-väri). Prov.: Kultaseppä Sandelin, Kristiina. 

AB 539. AB past2:pas539. 

424. Taikinan vatkaaja, 1920. Kaksi naishenkilöä vastakkain; 

vasen seisoo tummana hahmona, hänen takanaan öljylamppu. 

Oik. nainen kumartuneena kaukaloon, kädet taikinassa. 45 x 

60 cm, pastelli paperille, sign. o.y. CarlBengts 1920 (must.liitu). 

Prov.: Hammaslääk. Sirkka Simola, o.s. Jalas. AB 805. AB 

past2:805. 

425. Alpo Sailon talo, 1920. A. Sailon ensimmäinen koti Turuntie 

1. Pimeästä, mäntyjen takaa näkyy talon hahmo; sisällä 

valoa, kuisti ja portaat valoisimmat. 48 x 62 cm, pastelli paperille, 

sign. v.a. CarlBengts 1920 (must.liitu). Prov.: Konttoristi 

Tyyne Seismaa, Jyväskylä. AB 772. AB past2:772. 

417. “Riihi” (“Rian”) / Riihessä, 1920. Naishahmo seisoo keskellä 

maalausta osittain oikealle kääntyneenä käsissään viljalyhde, 

jota ojentaa parsilla istuvalle henkilölle - tältä vain jalat 

näkyvissä. Taustalla olevasta ovesta näkyy valoa. Lattialla viljalyhteitä. 

48 x 62 cm, pastelli paperille, sign. o.a. CarlBengts 

1920 (must.väri). AB 636. AB past2:pas636. 

418. Ida Bengts kyntää, 1920. Etualalla kynnöspeltoa. Hevonen 

menossa vasemmalle poispäin. 72 x 95,5 cm, pastelli pahville, 

sign. o.a. CarlBengts 1920 (conté-liitu). Prov.: Tri Rasmussen, 

Lappeenranta. AB 1051. AB past2:119. 

419. “Tupakan leikkaaja”, 1920. Kaksi mieshankilöä vastakkain; 

vasen leikkaa tupakanlehtiä, oikea murskaa niitä humaressa. 

Oik. henkilön mallina mahdollisesti “Pappa Erikslund”. 

48,5 x 62,5 cm, pastelli ja väriliitu rusk. paperille, sign. v.a. 

CarlBengts 1920 (lyjyk. tai conté). Takana: “Carl Bengts Tupakanleikkaaja.” 

Prov.: Kerrostyö Oy / johtaja Sinivuori, Jyväskylä. 

AB 1038. AB past2:ingjussi060. 

420. Muotokuva Hertta Silpiöstä, 1920. Nainen vyötärökuvassa 

pöydän ääressä vas., käsi nojaa pöytään. Pöytälamppu oik. 

valaisee rinnuksia. 60,5 x 48,5 cm, pastelli pahville, sign. v.a. 

CarlBengts 1920 (liitu). Näytt. Vaasa 1920, nro 30 (“Iltalampun 

ääressä”). Prov.: Hertta Backmann, o.s. Silpiö. AB 311. 

AB past2:050. 

420. 

197


426. Alpo Sailon olohuone, 1920. Kattolampun valaisemalla 

pöydällä punaisia kukkia maljakossa. Pöydällä vaalea liina, vieressä 

penkki, vas. näkyy keinutuolia. Taustaseinällä ikkuna, jonka 

oik. puolella Sailon tekemä veistos Bengtsistä. 48 x 62,5 cm, 

pastelli rusk. paperille, sign. o.a. CarlBengts 1920 (must.liitu). 

AB 593. 

427. Nainen istuu, 1920. Henkilöhahmo istuu jakkaralla oik. 

huoneessa, johon valoa tulee takaseinän matalasta aukosta. 50 

x 62 cm, pastelli pahville, sign. v.a. CarlBengts 1920 (lyijyk.). 

Prov.: Ins. J.Fr. Karpio, Jyväskylä. AB 927. AB 

past2:ingjussi063. 

428. “Iltahetki”, lukulampun ääressä. Maalattu n. 1920. Mies 

ja nainen vastakkain pöydän ääressä lukemassa. Pöydän pinnalle 

osuu valoa. 31,5 x 37 cm, öljy vanerille, sign. v.a. Carl- 

Bengts (väriin kirj.). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 139 (“Iltahetki”): 

lehtori Toivo Hirn, Jyväskylä. AB 815. AB vlmat2:0051. 

429. Maisema Kauhajoelta, (1920?). Joen keskeltä kuvattu, 

molemmin puolin joen rantatöyräitä, taustalla oik. metsikköä. 

43 x 60 cm, pastelli paperille, sign. o.a. CarlBengts (lyijyk.). 

Vrt. nro 542 (AB 680). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 22: Lauri 

Peltonen; maist. Aino Peltonen, Jyväskylä. AB 725. AB 

past2:101; AB past2:CB066. 

430. PUUSEPÄN PAJASSA; KÄRRYNPYÖRÄN TEKOA, 1920. KAKSI MIES- 

TÄ TYÖPAJASSA, TOINEN ISTUU KORKEAMMALLA. KOPPALAKKISEN MIE- 

HEN (VAS.) MALLINA OLI CB:N SETÄ KARL JOHAN HANNUS. MIES- 

TEN VÄLISSÄ KESKENERÄINEN KÄRRYNPYÖRÄ PUOLAPUINEEN, RAUTA- 

VANNE PUUTTUU VIELÄ PYÖRÄSTÄ. TAUSTALLA IKKUNA. 45 X 61 CM, 

AKV. PAPERILLE, SIGN. O.A. CARLBENGTS 1920 (RUSK. CONTÉ-LII- 

TU). PROV.: TUOMARI ERKKI IKOLA, VAASA. AB 1208. AB 

AKV:201208. 

431. LAUTTA PERÄLÄNJOELLA ( JOKEA KUTSUTAAN MYÖS TIUKAN- 

JOEKSI, OIK. TEUVANJOKI), 1920. JOKIMAISEMA KESÄLLÄ; LAUTTA KES- 

KELLÄ JOKEA, SIINÄ LAPSI, VASTARANNALLA MÄKI, PENSAIKKOA. 46,3 

X 69,5 CM, AKV. + LIITU PAPERILLE, SIGN. O.A. CARLBENGTS 1920 

(SIN.AKV.). PROV.: TUOMARI ERKKI IKOLA, VAASA; NYK.OM. POH- 

JANMAAN MUSEO, VAASA, INV.NRO KH 3884. AB 1207. AB 

AKV:201207. 

432. VANHA PUU, 1920. ILTAMAISEMA, EDESSÄ AITA, SEN TAKANA 

PUU. TAUSTALLA PELTOA JA RAKENNUS. 48 X 30 CM, AKV. PAPERILLE, 

SIGN. V.A. CARLBENGTS 1920. TAKANA: “59” (RUSK.LIITU). PROV.: 

AINO JA KUSTAA VILLE KOSKI, KRISTIINA. AB 676. AB 

AKV:200676. 

433. TALVINEN NÄKYMÄ KRISTIINASTA, 1920. KATU JOHTAA KUVA- 

TILAAN PÄIN; VAS. AITAA, PUU JA PUNAISIA TALOJA. 41,5 X 31,5 CM, 

AKV. PAHVILLE, SIGN. V.A. CARL BENGTS 1920. TAKANA: “N:RO 12” 

(RUSK.); “4/50” (LYIJYK.). NÄYTT. VAASA 1920.PROV.: LENTOMA- 

JURI OTTO RANTANEN, HELSINKI. AB 377. AB AKV:200377. 

1921 

434. Tupakoiva mies, mallina Vallu Harjula, 1921. Rintakuva. 

45 x 45 cm, sign. v.a. CarlBengts 1921 (väriin raaputettu). 

Prov.: Vallu Harjula, Kristiina; myynnissä 2005. AB 1150. 

AB 4:0051. 

435. Lehmiä laitumella, 1921. 3-4 lehmää avarassa maisemassa, 

vas. lapsia istumassa. 58 x 54,5 cm, sign. o.a. Carl- 

Bengts 1921 (ö-väri). Takana: “Maiju ja Uuno Sepälle perheineen 

rauhallista joulua toivovat Erika ja Carl Bengts”. Prov.: 

rehtori U. U. Seppä, Kristiina. AB 414. AB 4:0052. 

436. Kristiinan tori ja raatihuone, 1921. Etualalla vettä, silta 

jää vas. 27 x 35 cm, öljy pahville, sign. v.a. CarlBengts 1921 

(väriin kaiverrettu). Prov.: Iisakki ja Sigrid Lipas, Kristiina. 

AB 578. AB 4:0054. 

437. Kristiinan silta ja kaupunkia, 1921. Kuvattu keskeltä tietä. 

Tie johtaa suoraan sillalle, taustalla kaupungin profiilia. 46 

x 63 cm, pastelli pariisinpap., sign. v.a. CarlBengts 1921 

(vihr.liitu). Prov.: Toivo Mäkinen; Himmi Laine, Lahti. AB 

443. AB past2:124. 

438. Kristiinan kirkko, 1921. Etualalla kumparetta ja aitaa, 

taivas pilvinen.Taustalla raatihuoneen torni. 61,5 x 48 cm, 

öljy kankaalle joka kiinnitetty pahville, o.a. CarlBengts (väriin 

kaiverrettu).Prov.: Opettaja Koski, Kristiina. AB 675. 

AB 4:0053. 

439. Alpo Sailon kodista iltavalaistuksessa, 1921. Keskellä pöytä, 

penkki ja tuoli. Keinutuolia näkyy vasemmalta. Ei ihmisiä. 

48,5 x 62 cm, väriliitu pahville, sign. v.a. CarlBengts 1921 

(valk. guassi). Prov.: Ins. Karpio, Jyväskylä. AB 88. AB 

past023. 

1922 

440. “Christinestad 1922”, 1922. Etualalla merta, taustalla 

raatihuone ja tori, vas. Pitkäsilta. 65 x 81, 5 cm, sign. v.a. 

CarlBengts 1922 Christinestad (must.ö-väri). Prov.: Karl Sjöblom, 

Kristiina. Tilattu taiteilijalta. AB 1258. AB 4:0055. 

441. Kristiina talvella, 1922. Lumisateinen maisema, edessä 

lumialue. 57,5 x 48,5 cm, sign. v.a. CarlBengts 1922 

(sin.värikynä). Prov.: Päätoimittaja J. O. Ikola, “Vaasan Jaakkoo”. 

AB 833. AB 4:0057. 

442. “Lakeuden hämärää” / Talvinen ilta Pohjanmaalla, 1922. 

Rakennusten kattoja, taustalla muutama valopiste. 41,5 x 57 

cm, sign. v.a. CarlBengts 1922 (väriin raaputettu). Prov.: Sirkka 

Levon, Jyväskylä. AB 761. AB 4:0058. 

443. Vuokra-ajuri lumimyrskyssä, 1922. Pimeää, valo tulee 

reen lyhdystä: hevonen ja reki sekä ajuri, joka seisoo hevosen 

vieressä ja pitelee ohjaksista, kun oik. oleva henkilö syöttää 

säkistä hevosta. 48 x 62 cm, sign. v.a. CarlBengts 1922 (väriin 

raaputettu). AB 1098. AB 4:0059. 

444. Sisäkuva saunasta, 1922. Lauteiden portaat vas., kynttilä 

ikkunalaudalla. 29 x 33,5 cm, öljy pahville, sign. o.a. 

CarlBengts 1922 (väriin raaputettu). Prov.: Topi Söderling, 


445. Sisäkuva Kristiinasta, 1922. Valkoista kustavilaista huonekalustoa, 

säätyläisperheen sali. 81 x 65 cm, sign. v.a. Carl- 

Bengts 1922 (väriin raaputettu). Takana: “Nro 12” (pun.liitu). 

Prov.: Signe Forsblomin äiti hattukauppias Lida Fredriksson 

ostanut taiteilijalta. AB 729. AB 4:0062. 

198

Teosluettelo 

446. Matonpesijä Obinitsassa Setumaalla, (1922). Luonnosmainen. 

Nainen sisäpihalla pyykinpesupöydän ääressä oik. 

Ympärillä piharakennuksia. 33,5 x 41 cm, sign. o.a. Carl- 

Bengts Obinitza (must.ö-väri). Sama aihe kuin nroissa 447, 

448 ja 449, .Prov.: Myyty Bukowskilla; nyk. yks.om. AB 1442. 

AB lis:1442. 

447. “Matonpesijä”, luonnosmainen, Setumaa Eesti, 1922. 

Nainen sisäpihalla pyykinpesupöydän ääressä oik. Sama aihe 

kuin nroissa 446, 448 ja 449. 32 x 40,5 cm, öljy pahville, 

sign. o.a. CarlB~ 1922 (väriin raaputettu). Takana: “Virolainen 

pesijä ilta 1922 Setumaa”; “12” (rusk.liitu). AB 240. 

AB 4:0064. 

448. Matonpesijä, Setumaa, 1922. Obinitsan kylä, Viro, Setumaa. 

Nainen sisäpihalla pyykinpesupöydän ääressä oik. 54 

x 65 cm, sign. v.a. CarlBengts 1922 (harm.ö-väri). Takana: 

“Obinitzakylä Setumaa 1922 Eesti” (lyijyk.). Näytt. Jyväskylä 

Alvar Aalto -museo 1976, nro 40. Sama aihe kuin nroissa 

446, 447 ja 449. Prov.: Aino (Tainus), Öysti, Kurikka. AB 

1130. AB 4:0065. 

449. “Pyykinpesijä, Setumaa” / Matonpesijä, 1922. Nainen 

sisäpihalla pyykinpesupöydän ääressä oik. Maalattu myöhemmin 

luonnosten perusteella. 46 x 56 cm, sign. v.a. CarlBengts 

1922 (vihr.ö-väri). Takana: “Osakuntain välisissä lausuntakilpailuissa 

1925 Etelä-Pohjalaisen osakunnan voittama lausujat: 

Eero Toivakka ja Tauno Karilas”; “Taulutyö Carl Bengts” 

(pun.väri). Sama aihe kuin nroissa 446, 447 ja 448. AB 524. 

AB 4:0063. 

450. Setumaalainen tie, 1922. Maantie poispäin, osittain 

puun varjostama, vas. aitaa. 81 x 65 cm, sign. v.a. CarlBengts 

1922 Setumaa (rusk.ö-väri). Takana: “Nro 4” (pun.liitu); 

“Nro 11” sen päälle “30” lyijyk.). Prov.: Insinööri J. E. Heiskanen. 

AB 1036. AB 4:0066. 

451. Karjaa laitumella, 1922. Lampaita edessä, lehmiä takana. 

50 x 61 cm, sign. o.a. CarlBengts Setumaa 1922" (must. 

ö-väri). Takana: “Setumaa Obinitza, Petseri”; “Smk 1600 

Smk” (lyijyk.). Prov.: Arpajaisvoitto 1925, nro 178: Hilda 

Viljakainen; myyty huutokaupassa. AB 1349. AB 4:0067. 

452. Mylly, Setumaa, Eesti, 1922. Myllylampi, taustalla mylly, 

lammen rannalla puita. Vas. rannalla näkyy yksi rakennus. 

Vrt. seuraavaan. 50 x 62 cm, sign. o.a. CarlBengts, Setunmaa 

1922. Prov.: Kauko Sorjosen säätiö, Jyväskylä. AB 498. 

AB 4:0068. 

453. Mylly, Setumaa, Eesti, (1922?). Lähes identtinen edellisen, 

nron 452 kanssa. Tässä vas. rannalla näkyy kaksi rakennusta, 

joiden takana mäki, tie ja mäenharja. 42 x 56,5 cm, 

sign. o. a. CarlBengts Setunmaa (must.ö-väri). Prov.: Opettaja 

Evald Tuominen. AB 457. AB 4:0069. 

454. Maisema Setumaalta, (1922). Kumpuileva maasto, etualalla 

nainen ja kaksi lehmää. 62,3 x 75,8 cm, sign. v.a. Carl- 

Bengts (väriin raaputettu). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 234: 

A. Marjanen, Jyväskylä. AB 1292. AB 4:0070. 

454. 

199


455. Kylätie, Setumaa, Viro, (1922?). Kesäpäivä: tie kulkee 

etualalta vasemmalle, hevonen tulossa tietä pitkin katsojaan 

päin, tien oik. puolella heinätöissä ihmisiä pellolla, hevonen 

heinäkuormineen sekä taloja taustalla. Tien vas. puolella aita. 

39 x 54,3 cm, öljy kankaalle joka kiinnitetty pahville, sign. 

o.a. CarlBengts (must.ö-väri). Prov.: Erland Åback, Peninkylä. 

AB 1144. AB 4:0071. 

456. Virolainen maisema, Setumaa, (1922). Sama aihe kuin 

edellinen, nro 455 (AB 1144), mutta lämpimämpi, keltaisempi. 

40 x 55 cm, sign. o.a. CarlBengts Setunmaa (lyijyk.). 

Takana kehyksessä: “Nro 16” (lyijyk.). Prov.: Arpajaiset 1925, 

nro 135: Sandra Nylén, Teuva. AB 1125. AB 4:0072. 

457. Virolainen peltoaukeama, 1922. Suunnilleen sama aihe 

kuin nro 455 (AB 1144), mutta hevonen ja ihmisryhmä pellolla 

kauempana. 40 x 55 cm, öljy pahville, sign. v.a. Carl- 

Bengts 1922 (must.ö-väri + päälle tussilla). Takana: “Nro 8” 

(rusk.liitu). Prov.: Pankinjohtaja Railo. AB 849. AB 4:0073. 

458. Kylänäkymä Setumaalta Virosta, (1922?). Kahden hevosen 

vetämät vankkurit poispäin katsojasta, niissä istuu kolme 

miestä, taustalla kylän profiilia, maasto hyvin vaalea. 31 x 

41 cm, öljy mahongille, sign. o.a. CarlB (sin.ö-väri). Prov.: 

Arpajaiset 1925, nro 161: Henriette Lohikari, Mänttä. AB 

1175. AB 4:0074. 

459. Maisema Virosta, 1922. Ketoa etualalla, polku lähtee 

keskeltä ja vie talojen väliin, oik. vinttikaivoa. 50 x 61 cm, 

sign. o.a. CarlBengts Muhusaari 1922 (vihr.ö-väri). Takana: 

“Nro 7” (pun.liitu); “1600 SMK”; “Suolahti” (kelt.liitu). 

Prov.: Maist. S.H. Teirilä, Kristiina. AB 1351. AB 4:0075. 

460. Vettä kantava nainen Obinitsan kylässä, 1922. Etualalla 

ketoa, nainen ja tyttö tulossa katsojaan päin talon edestä. 

65 x 81,5 cm, sign. o.a. CarlBengts Setumaa Obinitza 1922 

(rusk.ö-väri). Prov.: Apteekkari Jaakko Joukamo, Kauhajoki. 

AB 1299. AB 4:0076. 

461. Obinitsan kyläkuja, Setumaa, Viro, (1922?). Etualalta 

maantie johtaa talojen väliin, voimakas ote, puolipilvinen 

taivas, talot varjossa. 65 x 81,5 cm, sign. o.a. CarlBengts 

(must.ö-väri). Takana: “Obinitzan kyläkuja Petrimaakunta 

Eesti” (lyijyk. CB:n käsialalla). Prov.: Lahja Karjalan Sivistysseuralle, 

Helsinki 1927. AB 696. AB 4:0077. 

462. Kyläkuja Obinitsan kylästä Setumaalta Virosta. Samantapainen 

aihe kuin edellinen, nro 461 (AB 696). Kylänäkymän 

edessä hevonen, joka kuljettaa mahd. vesisäiliötä. 65 x 

81,5 cm, ei sign. Kehyksessä hopealaatta: “Suomal. Yht. koululle 

entisiltä oppilailta ja ystäviltä 1922”. Prov.: Kristiinan 

Suomalainen Yhteiskoulu. AB 859. AB 4:0078. 

463. Kyntäjä, (1922). Mäki nousee vasemmalle, mäen päälle 

menossa kyntäjä hevosineen, taustalla peltomaisema. 54 x 65 

cm, sign. o.a. CarlBengts Setunmaa (sin.harm.ö-väri). Takana: 

Obinitzankylä Setunmaa CarlBengts” (conté-liitu). Prov.: 

Aino (Tainus). Öysti, Kurikka. AB 1131. AB 4:0079. 

464. Piha Muhusta, Muhusaari, Viro (1922?). Etualan piha 

varjossa, pihalla kaksi naista, talot taustalla matalia olkikattoisia. 

Taivaalla pyörteitä. 38 x 46 cm, sign. v.a. CarlBengts 

(väriin raaputettu). Kopio tästä maalauksesta seuraava nro 

465 (AB 672). Takana: “500:” (lyijyk.). Prov.: Kirjailija Elsa 

Heporauta, Helsinki. AB 640. AB 4:0080. 

465. Viro Setumaa, piha. Kopio edellisestä, nrosta 464 (AB 

640). Pihamaan täyttää etualan rakennuksen varjo. Pihan laidalla 

matala olkikattoinen talo, jonka edessä pari naista. 38 x 

46 cm, sign. o.a. CarlBengts ventro talo Sonda…Muhusaari. 

Prov.: Kirjailija Elsa Heporauta, Helsinki; seminaarin lehtori 

Heikki Salmenkallio. AB 672. AB vl-mat2:0009. 

466. Katu Tallinnasta,1922. Edessä katua, valkoiseksi rapattu 

talo keskellä kadun päässä, talot punakattoisia, oik. pihaaitaa. 

26 x 34,5 cm, öljy pahville, sign. v.a. CarlBengts 1922 

Tallinna (sinivihr.ö-väri). Takana: “Nro 2” (pun.liitu); “500 

SMK” (kelt.liitu). Prov.: J.H. Teirilä, Kristiina. AB 683. 

AB 4:0082. 

467. “Tyttö kangaspuissa” / Setukaiskankaankutojatar, 1922. 

Tyttö vas. selin kangaspuissa. 54 x 65 cm, sign. o.a. Carl- 

Bengts 1922 (tumm.rusk.ö-väri). Takana: “SMK 6000” (lyijyk.); 

“Nro: 2” (pun.liitu). Näytt. Gummerus joulunäytt. 

1922, nro 2 (“Kangaskutoja”); Jyväskylä 1926, nro 15; Helsinki 

1929, nro 45; Jyväskylä Alvar Aalto -museo 1976. Prov.: 

Lehtori Suoma Teivaala, Tampere. AB 786. AB 4:0083. 

468. Miko Odén tupa, 1922. Pimeä tupa, vas. pöytä jonka 

ääressä tyttö, tulisija oik. 54,5 x 65 cm, sign. v.a. CarlBengts 

1922 (must.ö-väri). Prov.: J. Joukamo hankkinut suoraan 

taiteilijalta; Kauko Sorjonen säätiö, Jyväskylä. AB 1301. 

AB 4:0084. 

469. Langanvyyhtiäjä, Viro 1922. Punapukuinen setukaistyttö 

musta huivi päässä istuu vyyhtiämässä. Vyyhdinkerä oik., rukki 

edessä keskellä. 49 x 61,5 cm, pastelli paperille, sign. o.a. Carl- 

Bengts 1922 Setumaa Obinitza. Vrt. seuraavaan. Prov.: Opettaja 

Koski, Kristiina (saatu CB:ltä vuokranmaksuna). AB 1094. 

AB past2:067; AB viro 221094. 

470. Langanvyyhtiäjä, Setumaa, Viro 1922. Punapukuinen 

setukaistyttö musta huivi päässä istuu vyyhtiämässä. Sama 

aihe kuin edellinen, nro 469 (AB 1094). 46,5 x 55 cm, sign. 

v.a. CarlBengts 1922 (siniharm.ö-väri). Prov.: Toivo Kukkonen, 

Kristiina. AB 674. AB 4:0085; AB viro 220674. 

471. Virolainen hääpöytä, Setumaa, (1922). Setukaisjuhlapukuihin 

pukeutuneita ihmisiä pöydän äärellä. Oik. seisova 

mieshahmo profiilissa, vas. tyttö lähes selin pöydän ääressä. 

Pöydän toisella puolella vastapäätä kolme naishahmoa istumassa. 

Pöydällä astioita, tumma tausta. 31,5 x 37,5 cm, öljy 

pahville, sign. o.a. CarlBengts (pun.tussi); 6 (ympyröitynä; 

musta väri). AB 1068. AB 4:0086. 

472. Runonlaulajat, Setumaa / Miko Odé, (1922). Runonlaulaja 

vas. istuu pöydän ääressä profiilissa. Taustalla oik. toinen 

henkilö. Vrt. nro 481 (AB 264). 46 x 38 cm, sign. o.a. 

CarlBengts (väriin kirj.). Prov.: Parviaisten tehtaan kirjuri Elin 

Calamnius, Säynätsalo / Jyväskylä. AB 1043. AB 4:0087. 

473. Lauluemot pöydän äärellä, Miko Odén pirtissä Setumaalla, 

1922. Pimeä tupa, jossa pöytä oik. Pöydällä valk. kapea 

liina, kolme naista istumassa, pienet ikkuna-aukot tuovat 

200

Teosluettelo 

valoa. 65 x 81,5 cm, sign. v.a. CarlBengts 1922 Setunmaa 

(väriin kirj.). Vrt. seuraavaan, nro 474 (AB 661). Prov.: Lakkitehtailija 

Iisakki Luhtala, Kurikka. AB 1093. AB 4:0088. 

474. Lauluemot, Setumaa, Viro, 1922. Pimeä tupa, jossa 

pöytä oik. Pöydällä valk. kapea liina, kolme naista istumassa, 

pienet ikkuna-aukot tuovat valoa. 65 x 81 cm, sign. v.a. Carl- 

Bengts 1922 (must.ö-väri, viimeinen kakkonen näyttää yhdeksiköltä). 

Vrt. edelliseen. Näytt.: Helsinki 1929, nro 31. 

Prov.: tri Artturi Nyyssönen, Jyväskylä, osti taiteilijalta. AB 

661. AB 4:0091. 

475. Lauluemo Miko Odé ja maist. A. O. Väisänen, 1922. 

Pimeässä tuvassa (Miko Odén kotona) pöydän ääressä vas. 

valkopunaiseen juhla-asuun pukeutunut Miko Odé ja vastapäätä 

häntä runoja muistiin kirjoittava maist. Väisänen. Valo 

osuu etupäässä Miko Odéen ja jonkin verran Väisäseen. 65 x 

81 cm, sign. v.a. CarlBengts Setunmaa 1922 (must.ö-väri). 

Takana: “Lauluemo Miko Odé ja maist. A O Väisänen” (CB:n 

kirj.); “Nro. 5” (pun.liitu). Vrt. seuraavaan. Prov.: Kirkkoherra 

Palletvuo; myyty huutokaupassa. AB 1079. AB 

4:0089. 

476. Lauluemo Miko Odé ja maist. A.O. Väisänen, Setumaa, 

Eesti. Sama aihe kuin edellinen, nro 475 (AB 1079), 

mutta harmaampi. 55 x 66 cm, sign. v.a. CarlBengts. Takana: 

“SM. 1500:” (lyijyk.). CB lahjoitti taulun A.O. Väisäselle. 

Prov:. A.O. Väisänen; nyk.om. Keski-Suomen museo, Jyväskylä. 

AB 358. AB 4:0090. 

477. “Runolaulaja” (Miko Odé), (1922?). Runonlaulaja setukaisjuhlapuvussa, 

istuu profiilissa kasvot oik.päin, kädet 

ristissä pöydällä. 55 x 46 cm, sign. o.a. CarlBengts Setunmaa 

Eesti (must.ö-väri). Takana: “Nro 2” (must.liitu); “K-S Nuorisoseurojenliitto 

omisti Elsa ja Akseli Heporaudalle v:nna 

1924”. Vrt. seuraavaan. Prov.: Elsa ja Akseli Heporauta, Helsinki, 

1924. AB 463. AB 4:0092. 

478. Miko Odé, Setumaa, Eesti, 1922. Runonlaulaja setukaisjuhlapuvussa, 

istuu profiilissa kasvot oik.päin, kädet ristissä 

pöydällä. 58,5 x 46 cm, o.y. Miku Ode Heibin kylä Setunmaa 

1922 (väri); o.a. CarlBengts Setunmaa 1922 (väri). 

Näytt. Kalevalaseuran juhlanäytt. 1935 Messuhalli. Vrt. edellinen, 

nro 477 (AB 463). Prov.: Rehtori U.U. Seppä, Kristiina. 

AB 418. AB 4:0095. 

479. “Runonlaulajatar” / Lauluemo, 1922. Kasvokuva vanhasta 

naisesta puoliprofiilissa vas. päin. Päässä kansanpuvun 

päähine. 44 x 37,5 cm, öljy pahville, sign. v.a. CarlBengts 

Muhusaari 1922 (väriin raaputettu). Prov.: Arpajaiset 1925, 

nro 189 (“Runonlaulajatar”): Lauri F. Kurikka. AB 670. 

AB 4:0093. 

480. Setukaisnainen, Viro, 1922. Puolivartalokuva seisovasta 

kansanpukuisesta setukaisnaisesta kädet lantiolla, kasvot 

vas. päin. 55 x 47 cm, sign. o.a. CarlBengts 1922 (sin.ö-väri). 

Takana: “Nro 9” (pun.liitu). Näytt.: Helsinki 1929, nro 9. 

Prov.: Prof. A.O. Väisänen. AB 1295. AB 4:0094. 

481. Runonlaulajat, Viro, Setumaa, 1922. Pöydän ääressä vastakkain 

kaksi ihmishahmoa, vasemmalla setukaispuku, kyynärpää 

pöydällä. 53,5 x 42 cm, liitu+hiili paperille, sign. v.a. Carl- 

Bengts 1922. Voi olla toisinto (vl voi olla myös 1932). Teoksesta 

leikattu oik. sivusta 15 cm pois. AB 264. AB past2:068. 

482. Treien Odé –lauluemo, Setumaa, Viro 1922. Valkohuivinen 

nainen kädet pöydällä profiilissa vasemmalle. Rajattu kyynärpäistä 

alkaen pois. 65,5 x 78,5 cm, pastelli paperille, sign. 

v.a. “Tr. Ode Setumaa 1922 CarlBengts (must.past.). Prov.: 

Taideyhdistyksen arpajaiset Helsingissä n. 1930; Tennberg, Vaasa; 

Närpiön kaupunki, esillä kirjastossa. AB 1211. AB past2:070; 

AB viro 221211. 

483. Sisäkuva pirtistä, 1922. Miko Odén koti. Pimeä tupa, valokiila 

tulee pienestä ikkunasta vasemmalta lattialle. Kaksi ihmishahmoa 

lähellä valokiilaa. 56 x 67 cm, pastelli pahville, sign. 

o.a. Ob... (Obinitsa) CarlBengts (epäselvä). Takana: “Rehetaare... 

(säntare?)...riihi pirtti…(bastuga rohport?).. Eesti Setunmaa 

Obinitsa 1922 CarlBengts (CB:n käsialaa). Prov.: Elli Sirola, 

Jyväskylä. AB 325. AB past2:066; AB viro 220325. 

484. Miko Odé, Setumaa, Heldi, 1922. Lähes rintakuva vanhasta 

naisesta puoliprofiilissa vasemmalle. Päässä kansanomainen 

valkea juhlapäähine, jossa ruskea nauha, kaulanauhoja, 

tumma liivi. Tausta yksivärinen vihertävä. 47 x 48 cm, pastelli 

pahville, sign. o.y. Miku Ode Setumaa Heldi 1922 CarlBengts 

(kelt.guassi). Prov.: Apteekkari J. Joukamo; Sakari Nurminen, 

Helsinki. AB 1300. AB past2:123. 

485. Lauluemot Miko Odé ja Ira, Obinitsa, Setumaa. Kaksi 

kansanomaisiin juhlapukuihin puettua naista istuu oik. olevan 

pöydän ääressa vastakkain. Taustalla kolmas naishenkilö. Pieni 

ikkuna oik. seinällä, räppänä taustaseinällä. Pöydällä valk. kangaskaistale. 

54 x66 cm, hiili + pastelli pahvi-kangaspohjalle, 

sign. o.a. CarlB ~ (must.liitu). Takana: “850 SMK”; “Miko 

Ode ja Ira Lauluemot Setunmaa Obinitza Eesti (lyijyk. CB:n 

käsialaa). Prov.: Lauri Parviainen, Kuopio. AB 601. AB 

past2:125. 

486. Obinitzan kyläkuja, Viro Setumaa, 1922. Kuvattu keskeltä 

tietä; vas. talo puiden takana, oik. aitaa, edessä oik. viljapeltoa. 

Voimakas pyörre teoksen rakenteena. Pyörteen keskellä 

kaukana tiellä ihmishahmo. 51 x 65 cm, pastelli paperille, sign. 

o.a. CarlBengts Obinitsa 1922 (must.väri). Takana: “Obinitzan 

kylän kuja – Setumaa Heinäkuu 1922 CarlBengts.”; “Direktör 

John Engelberg” (conté-liitu). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 

30 (“Virolainen aihe”): toimittaja Eino Auer, Jyväskylä. AB 278. 

AB past2:065; AB viro 220278. 

487. Lauluemo Taarka, Setumaa, Viro, 1922. Rintakuva vanhasta 

naisesta puoliprofiilissa oikealle. Kaulassa koruja. 62 x 50 

cm, pastelli pahville, sign. o.a. CarlBengts 1922. Prov.: Prof. 

A.O. Väisänen, Helsinki. AB 362. AB past2:069; AB viro 

220362. 

488. Haudalla, (Viro 1922?). Neljä henkilöä haudan ympärillä. 

Keskeneräinen. 31,5 x 40,5 cm, öljy pahville, ei sign. Prov.: 

Jäänyt taiteilijalle. AB 164. AB 4:0081. 

489. Savutupa, Viro, 1922. Pimeä sisätila, valoa häämöttää 

oik. seinältä räppänästä. Uuni vas., penkki oik. seinustalla. 49,5 

x 64,5 cm, pastelli pahville, sign. v.a. CarlBengts 1922 

(must.liitu). Prov.: Ins. J.Fr. Karpio, Jyväskylä. AB 86. AB 

past2:072; AB viro 22086. 

201


490. Keinussa, Setumaa, Viro, 1922. 50 x 63 cm, pastelli paperille, 

sign. o.a. Carl Bengts Muhunmaa, Soodankylä 1922; v.a. 

Matkamuisto maisteri A Väisäselle Bengts’ltä. A.O. Väisänen 

kirjoittaa maalauksen synnystä: “Eräänä kauniina aamupäivänä 

hän ulos katsoessaan ikkunasta näki kauniin näyn, kun 

lapset keinuivat auringon paisteessa. Tulehan katsomaan, maalaappas 

tuo näky ja Bengts lähti ja teki työn 20 min. Pyysin 

saada työn ja taiteilija lahjoitti sen minulle.” (Kalevalaseuran 

vuosikirja nro 50, s. 32.) A.O. V. otti ajan taskukellolla. (Tieto: 

AB). Prov.: Prof. A.O. Väisänen, Helsinki. AB 361. AB viro 

220361. 

491. Kristiinan kalasatama (1922). Luonnosmaisesti hahmoteltu: 

edessä purjevene ja moottorivene. Veneiden takana satamalaituri, 

jolla hevonen ja ihmisiä. 45 x 41 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. CarlBengts (harm.rusk.ö-väri). Takana: “Nro 

6” (lyijyk.). Prov.: Evi Kärkkäinen, Kristiina; nyk.om. Lähivakuutus 

Oy Helsinki. Kuva teoksessa: Juha Ilvas: Taide kuuluu 

talon tapoihin. Lähivakuutus-yhtiön taidehankinnat, 

Helsinki 2002, s. 133. AB 1088. AB vl-mat1:0084. 

492. Rajuilma. Kristiinan vanhan kirkon takaa. Taloryhmä, 

rajuilma tulossa vasemmalta ylhäältä. Tummat pilvet täyttävät 

maalauksen yläosan. 43 x 60 cm, pastelli paperille, sign. v.a. 

CarlBengts (lyijyk.). Maalattu 1922 tai sitä ennen. Prov.: Margit 

Kyröjärvi, Hyvinkää. AB 449. AB past2:122. 

493. KEHRÄÄVÄ NAINEN, 1922. MALLINA AINI ERIKSLUND, 

MYRKKY. RUKKI EDESSÄ VAS., SEN TAKANA PUNAPUSEROINEN NAI- 

NEN. VALO TULEE TAKAA OIKEALTA. 40 X 31,8 CM, AKV. PAPERIL- 

LE, SIGN. O.A. (HIMMEÄSTI) CARLBENGTS 1922 (MUSTE). PROV.: 

BERTTA LINTULAHTI, PORVOO. AB 612. AB AKV:220612. 

494. Punaisia kukkia, 1922. 49,5 x 63,5 cm, pastelli imupaperille, 

sign. o.a. CarlBengts 1922 (must.past.liitu). AB 1209. 

AB past2:077. 

495. Kristiinankaupungin raatihuone lumipyryssä, etualalla 

lumisia kattoja, (1922?). 48 x 65 cm, Pastelli.+ hiili + akv. 

paperille, o.a. CarlBengts (must.liitu). Takana: “Jouluna 1922 

Annille Santran, Maijan ja Hilman perheeltä”. Prov.: Maiju ja 

U. U. Seppä antaneet Jussilan taloon Teuvalle. AB 1127. AB 

past072. 

1923 

496. Näkymä Kristiinasta, 1923. Etualalla piharakennus, taustalla 

raatihuone ja vanha kirkko. 38 x 41 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. CarlBengts 1923 (väriin raaputettu). Prov.: Kalle 

Jylli ostanut taiteilijalta. AB 872. AB 4:0097. 

497. “Öinen katu” / Yö Kristiinassa, 1923. Oik. kaksikerroksinen 

talo, jonka ikkunoissa valot. Se oli majatalo ja leipomo, 

jota rva Säilä piti It. Pitkäkadulla. Taustalla katuvaloja. 

44 x 41 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts 1923 (sin.öväri). 

Kuva: Maailma kesäkuu 1924; Pyrkijä 1923. Näytt.: 

Jyväskylä 1976, nro 47. Prov.: Poliisimestari Arvo Lind, Kristiina. 

Ostettu suoraan taiteilijalta. AB 714. AB 4:0098. 

498. “Kristiinan raatihuone ja silta”, 1923. Näkymä Pitkältäsillalta: 

vaalea katu ja vaaleita taloja, hevoskyyti tulossa sillalle. 

33,5 x 40 cm, sign. o.a. CarlBengts 1923 (väriin raaputettu). 

Takana: “Nro 9” (lyijyk.). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 

127: rehtori J.M. Laurosela, Jyväskylän lyseo. AB 459. AB 

4:0099. 

499. “Mickelsmärs marknad i Kristinestad” / Markkinat Kristiinan 

torilla, 1923. Ihmisjoukko tummana massana, edessä 

hevonen sidottuna. 38 x 41 cm, öljy vanerille, sign. o.a. Carl- 

Bengts 1923 (tumm.sin.ö-väri). Takana: “83” (lyijyk.). Prov.: 

Einar Strandberg, Närpiö. AB 1246. AB 5:0002. 

500. Kristiinan rantaa, 1923. Kaupunkinäkymä, edessä vettä, 

taivaanrannassa kajoa. 44,5 x 41 cm, öljy vanerille, sign. 

o.a. CarlBengts 1923 (sin.ö-väri). Takana: “1500 SMK” (lyijyk.). 

Prov.: Poliisimestari Arvo Lind, Kristiina, ostanut taiteilijalta. 

Taiteilija yritti ostaa takaisin. AB 715. AB 5:0003. 

501. Kristiinan rantaa, 1923. Kaupunkinäkymä, edessä vettä, 

taivaalla viivat kulkevat ylh. vasemmalta oikealle alas. 55 x 

46 cm, sign. o.a. CarlBengts 1923 (sin.ö-väri). Prov.: Elsa ja 

Akseli Heporauta, Helsinki. AB 641. AB 5:0004. 

502. Rantakuva, veneitä, 1923. Edessä vas. vaalea vene, “Majlis” 

(CB:n), takana oik. laituri, jonka päässä kaksi venettä; 

tumma on Oscar Bengtsin. 54 x 66 cm, sign. v.a. CarlBengts 

1923 (sin.ö-väri). Prov.: Kristiinan Suomalainen Yhteiskoulu. 

AB 861. AB 5:0005. 

503. Kristiina illalla, 1923. Vaalea soutuvene edessä ja pari 

kiveä, taustalla kaupunki. 33,5 x 39,5, sign. o.a. CarlB 1923 

(conté-liitu). Prov.: Sair.hoit. Lempi Ilmonen hankkinut taiteilijalta. 

AB 1311. AB 5:0006. 

504. Kristiinankaupunki, 1923. Sinivoittoinen yleissävy; 

edessä vettä ja vene, taustalla kaupunkinäkymä. 33,5 x 39,5 

cm, sign. o.a. CarlBengts 1923 (sin.ö-väri). Takana: “Nro 3”; 

“77:=” (lyijyk.); “Nro 63” (himmeästi lyijyk.). Prov.: Konsuli 

Simo Kuntsi, Vaasa; nyk.om. Keski-Suomen museo, Jyväskylä. 

AB 1006. AB 5:0008. 

505. Kristiinankaupunki, 1923. Kaupunki kellertävässä iltavalaistuksessa, 

taustalla tummia pilviä, edessä väreilevä vesi. 

55,5 x 68,5 cm, sign. o.a. CarlBengts 1923 (sin.ö-väri). Prov.: 

Opettaja Juhani Heinonen, Kauhajoki. AB 1105. AB 

5:0010. 

506. Eteläpohjalainen tuvansisusta, 1923. Mikki Anselm Järviniemen 

tupa Jurvasta. Taustalla palvelija vanha Maija. Oik. 

iso takka, taustalla ikkunapenkillä istuu nainen, edessä räsymatto. 

61 x 75,5 cm, sign. v.a. CarlBengts 1923 (must.öväri). 

Järviniemen talo paloi 1969 heinäkuussa. Prov.: Fanni 

Heinonen, o.s. Laakkonen, Kauhajoki. AB 1120. AB 

5:0011. 

507. Järviniemen tupa, nainen tuolilla, 1923. Sama tausta 

kuin edellinen, nro 506 (AB 1120), mutta edessä emäntä 

tuolilla tekee ompelutyötä. Etualan henkilö emäntä Sofia Järviniemi, 

taustalla palvelija vanha Maija. 60,5 x 74,5 cm, sign. 

o.a. CarlBengts 1923 (harm.rusk.ö-väri). Prov: Adele Leskinen, 

Kauhajoki (joka ei halunnut taulua nro 512 - tai tämän 

taulun aikaisempaa versiota, koska siinä nainen oli joutilaana). 

AB 1104. AB 5:0012. 

202

Teosluettelo 

508. Leivotaan, 1923. Kaksi naista, osittain selin, alustaa taikinaa 

pöydän ääressä. Toisella jauhovakka käsissä. Mallina vas. 

olevalle tytölle Senja Västi Metsäkylästä ja oik. Lempi Lehtola 

sotkee taikinaa. Maalattu Eliel Sipilän kotona Jurvassa. 75 

x 99 cm, sign. v.a. CarlBengts Jurvassa 1923 (pun.rusk.öväri). 

Prov.: Eliel Sipilä, Jurva. AB 894. AB 5:0013. 

509. Sirkka Sipilän muotokuva, (1923?). Rintakuva vaaleatukkaisesta 

tytöstä puoliprofiilissa oikealle, käsi leuan alla. 

Sininen puku, vaaleanpunainen rusetti tukassa. 42 x 33 cm, 

sign. o.a. Carl Bengts (must.ö-väri). Prov.: Eliel Sipilä, Jurva; 

Kristiina Ojala, Australia. AB 1434. AB lis:1434. 

510. Cecilia Sipilän muotokuva, 1923. Rintakuva naisesta 

puoliprofiilissa oikealle. Tukka kiharassa molemmin puolin 

korvien yläpuolelta. 53 x 38 cm, sign. o.a. CarlBengts 1923 

(vaal.ö-väri). Prov.: Eliel Sipilä, Jurva; Kristiina Ojala, Australia. 

AB 1435. AB lis:1435. 

511. Lalli Sipilän muotokuva, 1923. Vyötärökuva muutaman 

vuoden ikäisestä vaaleatukkaisesta pojasta profiilissa oikealle; 

kädessä jokin punainen esine. 42 x 33 cm, öljy vanerille, 

sign. o.y. CarlBengts 1923. Prov.: Eliel Sipilä, Jurva; 

Kristiina Ojala, Australia. AB 1436. AB lis:1436. 

512. Sipilän tupa, Jurva, 1923. Sisäkuva tuvasta eteiseen. 

Tyttäret Sinikka ja Sirkka sekä koira vas. takan luona, taustalla 

Cecilia Sipilä kirnuaa. Valoa heijastuu eteisestä pimeään 

tupaan. 42 x 64 cm, sign. o.a. CarlBengts 1923 (tumm.öväri). 

Prov.: Arpajaiset 1925, nro 50: Kirsti Koivisto; Eliel 

Sipilä, Jurva; Kristiina Ojala, Australia. AB 1433. AB 

lis:1433. 

513. Järvikortetta niitetään Jurvanjärvellä, 1923. Nainen etualalla, 

mies ruuhessa ja hevonen “järviheinän” niittohommissa. 

33,5 x 40,5 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts 1923 

(harm.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 199: Kalle Fallenius. 

AB 1237. AB 5:0017. 

514. Kortetta kerätään Jurvanjärvellä, 1923. Eliel Sipilä, hevonen 

ja järviruuhi. Suunnilleen sama asetelma kuin edellinen 

nro 513 (AB 1237), mutta ilman naishahmoa. 33 x 41 

cm, öljy, sign. o.a. CarlBengts 1923 (rusk.ö-väri) Kehykset 

CB:n suunnittelemat, tehnyt “Nuuka-Jussi”, Jussi Nietula. 

Prov.: Eliel Sipilä, Jurva. AB 886. AB 5:0020. 

515. Heinänkorjuussa, 1923. Mies, hevonen ja kärryt etualalla 

vas., vasemmalta lähtee latorivistö taakse. Savupatsaita 

taustalla. 33 x 41 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 1923 

(vihr.ö-väri). Prov.: Pukkilan aluesairaala. AB 251. AB 

5:0018. 

516. Kortteiden keruuta Jurvanjärvellä, 1923. Mäntyläiset 

heinänteossa. Avara peltomaisema, kellertävä yleissävy; taustalla 

jokiuomassa hevonen vetää kuormaa. 64 x 75 cm, sign. 

v.a. CarlBengts 1923 (must.ö-väri). Prov.: Eliel Sipilä, Jurva. 

AB 888. AB 5:0021. 

517. “Heinässä” / Jurvanjärvellä kortteenkeruussa, (1923?). 

Nainen ja poika haravoimassa polviaan myöten vedessä, taustalla 

hevonen vetää järviruuhta. 33,5 x 41 cm, öljy kankaalle 

joka kiinnitetty pahville, sign. v.a. CarlBengts (harm.ö-väri). 

Prov.: Arpajaiset 1925, nro 72 (“Heinässä”). Prov.: Leipuri 

Tammivuori, Jyväskylä. AB 1026. AB 5:0022. 

518. Kortteen keruuta Jurvanjärvellä, (1923?). Avara peltomaisema, 

vas. lato, jonka vieressä kaksi henkilöä aterioimassa; 

hevonen, kärryt ja järviruuhi vieressä. 54 x 65 cm, sign. 

häipynyt. AB 897. AB 5:0023. 

519. Jurvanjärveltä, (1923?). Mies ja poika istuvat ruuhessa, 

hevosen vetäminä poispäin katsojasta, taustalla avara peltomaisema. 

33,3 x 33,2 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 

(väriin raaputettu). Takana: “Nro 31” ant.g.” (lyijyk. ei CB:n 

käsialaa). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 198: nti Ellen Lehtolainen, 


520. “Maisema” Järvimaisema Jurvanjärveltä. Maalattu n. 

1923-24. Edessä “järviheinää” veden vallassa, oik. takana 

pensassaareke. 33,5 x 39,5 cm, sign. o.a. CarlB (sin.ö-väri). 

Prov.: Arpajaiset 1925, nro 206 (“Maisema”): Kurikan lakkitehtaan 

johtaja Jussi Luhtala. AB 1097. AB vl-mat1:0092. 

521. Elonkorjuu, 1923. Pelto jossa viljakuhilaita, nainen taustalla 

lyhdettä valmistamassa. 33,5 x 41 cm, öljy vanerille, sign. 

o.a. CarlBengts 1923 (rusk.ö-väri). Takana: “Nro 9” (contéliitu). 

AB 1308. AB 5:0019. 

522. Kansansoittaja Antero Haapanen, Kauhajoki, 1923. 

Rintakuva vanhasta silmälasipäisestä miehestä. 55,5 x 46,5 

cm, sign. v.a. CarlBengts 1923 (must.ö-väri). Haapanen säveltänyt 

kansansävelmiä; vaikutti Kauhajoen orkesterissa. 

Prov.: Tilaaja ja ostaja kauppias J. Hyyryläinen 1924. AB 

1170. AB 5:0016. 

523. Kristiinan vanha kirkko, (1923). Aurinkoinen kesäpäivä: 

maantie edessä, kirkko ja kellotapuli mäellä. 33,5 x 40 

cm, sign. o.a. CarlBengts (väriin kirjoitettu lyijyk. CB:n käsialalla). 

Takana: “Christinestads gamla kyrka 1923” (lyijyk. 

CB:n kirjoittama). Prov.: Opettaja Ranghild Pettersson, Kemiö. 

AB 1226. AB 4:0096. 

524. Punainen kaktus, 1923. Keskellä kaksi kukkaa. 33,5 x 

39,5 cm, sign. o.a. CarlBengts 1923 (sin.ö-väri). Takana: 

“Helmille jouluna 1923 Elsa, Akseli, Ilari ja Tuuri”. Prov.: 

Heporaudan perhe. AB 1156. AB 5:0014. 

525. Joulukaktus, 1923. 41 x 37,5 cm, öljy vanerille, sign. 

o.a. CarlBengts 1923" (väriin raaputettu). Prov.: Fanni Laakkonen. 

AB 1107. AB 5:0015. 

526. Kristiinan rantaa syksyllä, (1923?). Edessä vettä, keskellä 

silta, takana kaupunki, jossa puut oranssinvärisiä. 50 x 

61 cm, sign. o.a. CarlBengts (sin.ö-väri). Takana: “19 6/11 

23 Urmolle Erika ja Carl” (muste). Prov.: U.U. Seppä. AB 

690. AB 5:0007. 

527. Maisema Pohjanmaalta, Härmän kirkko (1923?). Jokimaisema; 

edessä tasaista rantapenkkaa, vastarannalla keskiaikainen 

kirkko. 27 x 35 cm, öljy pahville, sign. o.a. CarlBengts 

(väriin kaiverrettu). Takana: “Nro 12” (lyijyk.). CB kävi opettaja 

Evald Toivosen kanssa sivuvaunullisella moottoripyörällä 

Laihialla ja lähipitäjissä 1923. Prov.: Gummerus Oy:n konttoristi 

nti Tyyne Seismaa. AB 427. AB vl-mat1:0031. 

203


528. Laihian silta, (1923?). Lyyskilän kylän silta. Tie joen 

vas. puolella, silta oik., punaisen pohjalaistalon pääty vas. tien 

päässä. 34 x 39,5 cm, sign. v.a. CarlBengts (rusk.väri). Takana: 

“Hauskaa Joulua Bengtsiläiset” (lyijyk.). Maalattu CB:n 

ja Toivosen yhteisellä Pohjanmaan matkalla, vrt. edellinen, 

nro 527 (AB 427). Prov.: Opettaja Evalt Toivonen, Helsinki. 

AB 521. AB vl-mat1:0032. 

529. Lyyskilän kylän silta Laihialta, (1923?). Sama aihe kuin 

edellisessä. 32,5 x 37 cm, sign. v.a. CarlBengts (rusk.ö-väri). 

Prov.: Jalo Keto, Kristiina. AB 1218. AB vl-mat1:0033. 

530. Jokimaisema, taustalla taloryhmä. Maalattu mahdollisesti 

1923 Laihian-Härmän matkalla. Edessä rantapengertä, 

joki kulkee taustalle sillan alle. Sillan takana taloryhmä. Joen 

oik. puolella kolme hevosta. 47,5 x 60,5 cm, ei sign. Prov.: 

Opettaja Aino Koski, Kristiina. AB 1052. AB vlmat1:0099. 

531. “Maisema Ylistarosta”. Maalattu mahdollisesti 1923 

matkalla Evald Toivosen kanssa. Taloryhmä mäellä, etualalla 

oik. talon seinustaa, ja vas. kattoa. Joki alhaalla. 27 x 35 cm, 

öljy pahville, sign. o.a. CarlB ~ (must.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 185: hammaslääkäri Ellen Nyyssönen, Jyväskylä. 

AB 1233. AB vl-mat1:0034. 

1924 

532. Kristiinan vanha kirkko, 1924. Näkymä Kristiinasta kirkolle 

päin, etualalla saunarakennus ja aita. Sama aihe kuin nroissa 

351 (AB 1318) ja 356 (AB 677). 62 x 48,5 cm, sign. o.a. 

CarlBengts 1924 (rusk.ö-väri). Takana: “1500” (lyijyk.). Prov.: 

Prokuristi Elli Sallinen, Kuopio. AB 1132. AB 5:0025. 

533. Maisema: hevosia ja kansaa laiturilla, 1924. Hevosmarkkinat 

Kristiinan satamassa. 34 x 41 cm, öljy mahongille, sign. 

o.a. CarlBengts 1924 (rusk.ö-väri). Takana: “nro 7”; “nro. 

18” (lyijyk.). Prov.: Kauppaneuvos Kalle Rutanen, Jyväskylä. 

AB 919. AB 5:0026. 

534. Markkinat, 1924. Kojuja, penkkejä ja kansaa; pimeähkö 

työ. 35 x 41,5 cm, öljy pahville, sign. o.a. CarlB (must.öväri); 

vl 1924 (lyijyk.). AB 765. AB 5:0027. 

535. “Pihamaa” / Pihanäkymä Kristiinasta, 1924. Keskellä 

pihaa kaivo, sivuilla rakennuksia. 54,5 x 65 cm, sign. o.a. 

CarlBengts 1924. Prov.: Arpajaiset 1925, nro 175 (“Pihamaa”): 

toim.joht. Onni Fredriksson; Jyväskylä. AB 913. 

AB 5:0028. 

536. Kristiinan Pitkäsilta, 1924. Näkymä sillalta kaupunkiin 

päin. Vaaleita rakennuksia. 33 x 41 cm, öljy mahongille, sign. 

v.a. CarlBengts 1924 (harm.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, 

nro 113: kauppias Heikki Ollilainen, Jyväskylä. AB 79. 

AB 5:0029. 

537. Kristiinankaupungin rantaa, 1924. Edessä laiturin portaita 

ja kaide. Mies onkii vas., oik. vene laiturissa. Taustalla 

rantavarastoja ja purjeveneitä laiturilla. 50 x 43 cm, sign. v.a. 

Epäselvä. Prov.: Eliel Sipilä, Jurva; Kristiina Ojala, Australia. 

AB 1431. AB lis:1431. 

538. Kala-asetelma, 1924. Etualalla kala, pöydällä kaloja ja 

ruokaa vadeissa yms. 54 x 64,5 cm, sign. v.a. CarlBengts 1924 

(vihr.ö-väri). Prov.: Irja Silvennoinen, Helsinki; nyk.om. Palmqvistin 

kotimuseo, Saarijärvi 1986. AB 1160. AB 5:0030. 

539. Leivinuuni, 1924. Vas. leivinuuni luukku avoinna, oik. 

tuoli ja ovi. Tuolin selustaan osuu tulen kajo. 54 x 65 cm, 

sign. o.a. CarlBengts 1924 (rusk.ö-väri). Takana: “SMK 1300” 

(lyijyk.). Prov.: Arpajaiset 1925: Fanny Koskela, Jyväskylä. 

AB 734. AB 5:0031. 

540. Kirnuava nainen, 1924. Uunin edessä seisaaltaan kirnuava, 

profiilissa oikealle. 65 x 54,5 cm, sign. o.a. CarlBengts 

1924 (harm.ö-väri). Takana: “Nro. 3” (lyijyk.) “54” 

(kell.vihreä liitu). Prov: Arpajaiset 1925, nro 136: K. A. Väinölä, 


541. Äestäjä Kauhajoella, 1924. Kasari-Ahon pelloilta: kaksi 

hevosta seisoo äkeen edessä, mies (Artturi Kasari-Aho) seisoo 

äkeessä, taustalla peltolakeus. 66 x 81 cm, sign. o.a. Carl- 

Bengts 1924 (rusk.ö-väri). Prov.: Reino Ala-Kulju, Seinäjoki. 

AB 895. AB 5:0036. 

542. Maisema Kauhajoelta, 1924. Täplätekniikalla piirretty 

jokiuoma, taustalla puustoa. Sama aihe kuin nro 429 (AB 725). 

41,5 x 59,5 cm, pastelli + piirros paperille, sign. o.a. CarlBengts 

1924 (lyijyk.). Prov.: Opettaja Fellman, Pieksämäki. AB 680. 

AB past2:088. 

543. Äestäjä, 1924. Kaksi hevosta vetää lakeudella äestä vas. 

päin. 40 x 52 cm, pastelli paperille, sign. o.a. CarlBengts 1924 

(must.liitu). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 41; prof. Martti Saksela, 

Helsinki. AB 572. AB past2:079. 

544. “Vanha puu” / “Kuivunut koivu”, 1924. Etualalla puun 

ympärillä aita, takana viljapelto kuhilaineen. Maisema Kauhajoen 

Yliarolta. Samana keväänä maalattu kuin kyntöhevoskuvat. 

65 x 54,5 cm, sign. o.a. CarlBengts 1924 (sin.ö-väri). 

Takana: “Nro 2” (lyijyk.). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 168: 

Helmi Karilas, Kristiina. AB 551. AB 5:0035. 

545. Rehtori Uljas Sepän kodista Kristiinassa, 1924. Etualalla 

mattoa, taustalla poika lukemassa lampun valossa, ikkunasta 

näkyvät Raatihuoneen valot. Kuvassa koululainen Toivo 

Viitasaari, myöh. pastori. 89,5 x 69,5 cm, sign. v. a. Carl- 

Bengts 1924 (lyijyk. väriin). Prov.: Ins. Ole Andersin, Jyväskylä. 

AB 768. AB 5:0037. 

546. Rehtori Uljas Sepän kodista Kristiinassa, 1924. Etualalla 

mattoa, taustalla poika lukemassa lampun valossa. Kuvassa 

koululainen Toivo Viitasaari, myöh. pastori. 90 x 69,5 cm, 

sign. v.a. CarlBengts 1924 (väriin raaputettu). Takana: “Monen 

terveisiä pikku Tertulle Setä Bengts” (lyijyk.). Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 141: Terttu Vahervuori, Jurva. AB 893. 

AB 5:0038. 

547. “Sävelten lumoissa” / Viulunsoittaja, 1924. Mallina kansanpelimanni 

Mattilan Johannes Myrkystä. Pelimanni istuu 

soittamassa sisätilassa suoraan katsojaan päin, vas. vieressä 

pöytä, jolla öljylamppu. 65 x 54 cm, sign. o.a. CarlBengts 

1924 (rusk.ö-väri). Näytt. Helsinki 1929, nro 37. Prov.: Elsa 

ja Akseli Heporauta, Helsinki. AB 461. AB 5:0039. 

204

Teosluettelo 

548. Lapsi sohvalla, luonnos; Louhi Seppä, (myöh. Valli) n. 

4-vuotiaana, (n. 1923-24). Punaisessa puvussa, valkoinen 

esiliina päällä tyttönen sohvalla jalat suorina, katsoo kuvaan. 

Vieressä oik. ikkuna ja pöytä, jolla kukkaruukkuja. 31,5 x 41 

cm, öljy puulle, ei sign. Prov.: Louhi Valli, Helsinki. AB 417. 

AB 5:0040. 

549. Kotiliesi, 1924. Kaksi naista oik. karstaamassa villoja, 

vas. takka jossa pata tulella. 75 x 99 cm, sign. o.a. CarlBengts 

1924 (väriin raaputettu). Takana: “Nro 8” (lyijyk.). Prov.: 

Tri K. A. Juselius. AB 795. AB 5:0042. 

550. Kyläsuutari Etelä-Pohjanmaalta, 1924 (?). Mies istuu 

pimeässä huoneessa ikkunan ääressä vasemmalle kääntyneenä. 

62,5 x 77 cm, sign. v.a. CarlBengts 1924 (rusk.ö-väri; 

viim. luku epäselvä). Prov.: Kansakoulunopettaja Elmi Säntti, 

Teuva. AB 826. AB 5:0043. 

551. “Teuvan joen suisto”, 1924. Syysmaisema; keskellä vettä, 

niemi oik. 52 x 64 cm, sign. o.a. CarlBengts 1924 

(rusk.must.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 149: muurari 

A. Kuula, Jyväskylä. AB 963. AB 5:0044. 

552. Teuvanjoen suisto, 1924. Syksyinen maisema, oik. niemi 

jossa ruskealehtisiä lehtipuita, vas. vesialuetta. Etualalla rantakasvillisuutta. 

50 x 60 cm, pastelli paperille joka pahvilla, sign. 

o.a. CarlBengts 1924 (must.pastelli). Prov.: Helmi Säntti, Teuva. 

AB 948. AB past2:ingpast054. 

553. “Sumuinen päivä”, 1924. Satama-aihe, jossa kaksi venettä 

oik. Valkoisessa veneessä kaksi ihmistä. 32,5 x 41 cm, 

öljy mahonkilevylle, sign. CarlBengts 1924 (sin.ö-väri). Prov.: 

Arpajaiset 1925, nro 76: valokuvaaja J. Rusanen, Jyväskylä. 

AB 742. AB 5:0045. 

554. Kristiinankaupunki, 1924. Taustalla kaupunkinäkymä, 

keskellä vettä, etualalla oik. rakennus, sähkötolppa ja rankkasadetta 

ylhäällä. 38,5 x 41 cm, öljy mahongille, sign. o.a. 

CarlBengts 1924 (kirj. väriin). Takana: “Muistoksi Kyröjärvelle 

Liisa, Eero Erika CarlBengts 1924” (raaputettu). Prov.: 

Pastori, piirustuksenopettaja H. Kyröjärvi, Eero B:n rippiisä, 

annettu lahjaksi Eero Bengtsin ripillepääsyn yhteydessä. 

AB 446. AB 5:0046; AB lis2:446. 

555. Onkija veneessä Kristiinanlahdella, 1924. Etualalla vene 

jossa mies takana, taustalla kaupungin siluetti. 46,3 x 55 cm, 

öljy mahonkilevylle, sign. o.a. CarlBengts 1924 (must.ö-väri). 

AB 1402. AB 5:0047. 

556. “Jack” Kristiinanlahdella, 1924. Kellertävä iltavalaistus 

satamassa, kesk. kaksi purjevettä (joista vas.puoleinen CB:n 

alus “Jack”), oik. laiturin pää. 32,5 x 41 cm, öljy mahongille, 

sign. o.a. CarlBengts 1924. Takana: “11” (lyijyk.); “Tohtori 

Sakari Kuuselle CarlBengts 1925” (musteella). Prov.: Prof. 

Sakari Kuusi, Jyväskylä. AB 307. AB 5:0048. 

557. Kristiinan rantaa, 1924. Palokunnan rannasta, varastoaittoja, 

kivisilta, vettä etualalla. 41x 33 cm, öljy mahonkilevylle, 

sign. o.a. CarlBengts 1924 (lila tussi/muste). Näytt.: 

Jyväskylä n. 1924-26. Prov.: Närpiön kaupunki v:sta 1980. 

AB 436. AB 5:0049. 

558. Auringonlasku, 1924. Vedestä näkyy kaksi tukinuittopollaria. 

Pilvien välistä pilkistää aurinko. 66 x 53,5 cm, sign. 

o.a. CarlBengts 1924 (rusk.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, 

nro 148: Siiri Sammalkivi, Mänttä. AB 1304. AB 5:0050. 

559. Iisakki Nikkolan muotokuvan ensimmäinen versio, 

(1924). Cecilia Sipilän isä, Jurva. Kasvokuva, katse vas. 41 x 

33 cm, ei sign. Maalattu 1924. Prov.: Lalli Sipilä, Jurva. AB 

883. AB 5:0051. 

560. Iisakki Nikkola, muotokuvan 2. versio, (1924). Rintakuva 

viiksekkäästä vanhasta miehestä. Kasvot hiukan oik. kääntyneet. 

57 x 49,5 cm, pastelli kankaalle joka pahvilla, ei sign. 

Prov.: Eliel Sipilä, Jurva. AB 882. AB past2:082. 

561. Iisakki Nikkolan muotokuva, 1924. Kolmas versio. Rintakuva, 

katse suoraan kuvaajaan. 66 x 53 cm, sign. o.a. Carl- 

Bengts Jurva 1924 (kirj. väriin). Prov.: Lalli Sipilä, Jurva. AB 

881. AB 5:0053. 

562. Cecilia Sipilän muotokuva, (1924). Kasvokuva, katse 

suoraan kuvaajaan. 41,5 x 33,5 cm, öljy vanerille, ei sign. 

Maalattu 1924. Prov.: Lalli Sipilä, Jurva. AB 884. AB 

5:0052. 

563. Eliel Sipilän muotokuva, 1924. Rintakuva, mies istuu 

vas. kuvareunassa, oik. lipastoa. 54,5 x 65,5 cm, sign. o.a. 

CarlBengts Jurvassa 1924. Prov.: Lalli Sipilä, Jurva. AB 887. 

AB 5:0054. 

564. Taikinan alustus, 1924. Maalattu Jurvassa Sipilän tuvassa, 

malleina Tekla Virta ja Sipilän emäntä. Kaksi naista taikinakaukalon 

ääressä; oik.puoleinen seisoo antamassa jauhoja, vas. 

kumartuneena kaukaloon. Edessä jauhotiinu, taustalla uuni, 

vas. öljylamppu. 49,5 x 66 cm, pastelli paperille, sign. v.a. Carl- 

Bengts ... Jurvassa 1924 (epäselvä, must.liitu). Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 129: Hilja Hahto, myöh. Jansson, Jurva. AB 892. 

AB past2:086. 

565. Hevonen vetää niittokonetta pellolla, 1924. Kasvavaa 

viljaa edessä, keskellä hevonen ja niittokone, jota ajaa nainen, 

menossa oikealle yläviistoon. Niittokoneen takana mies 

heinähangon kanssa. Taustalla valmiita kuhilaita peltolakeudella. 

54 x 64 cm, sign. o.a. CarlBengts 1924 (sin.ö-väri). 

Takana: “nro. 4” ; lapussa “Linne”. Prov.: Lääkäri Markku 

Apajalahti, Helsinki. Maalaus ehkä ollut mukana arpajaisissa 

1925; Bukowskin huutokauppa. AB 1421. AB vlmat2:0006. 

566. Vanha mies, 1924. Polvikuva istuvasta miehestä. Puolittain 

kalju pää kumartuneena oikealle. 61 x 51 cm, pastelli paperille 

joka pahvilla, sign. o.a. CarlBengts 1924 (must.liitu). 

Prov.: Arpajaiset 1925, nro 223: A. Montan. AB 1413. AB 

past2:083. 

567. Tyttö seisomassa pöydän ääressä, 1924. Mallina Pietari 

Päivärinnan tytär. Vaaleapukuinen tyttö pitää kiinni pöydän 

reunoista. Pöydällä kukkaruukku, taustalla soikea peili. oik. 

avoin ovi. 49 x 64 cm, pastelli paperille, sign. o.a. CarlBengts 

1924 (must.väri). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 39: Helmi Säntti, 

Teuva. AB 947. AB past2:074. 

205


568. Riihessä, 1924. Ihmishahmo keskellä heittää avonaisesta 

ovesta lyhteitä toiselle henkilölle. Etualalla oik. lyhteitä lattialla. 

49 x 64 cm, pastelli paperille, sign. o.a. CarlBengts 1924 

(must.liitu). Prov.: Turkiskauppias Toivo Kamppila, Jyväskylä. 

AB 924. AB past2:121. 

569. Pohjalainen nainen, 1924. Rintakuva sinipuseroisesta 

naisesta en face. 49,5 x 56 cm, pastelli paperille, sign. o.a. Carl- 

Bengts 1924 (sin.harm. liitu). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 134. 

AB 908. AB past2:085. 

570. Kristiinan rantaa, 1924. Etualalla vettä, taustalla kaupungin 

profiili: vasemmalta palotorni, Raatihuoneen ja Vanhan kirkon 

tornit. 50 x 66 cm, pastelli paperille, sign. o.a. CarlBengts 1924 

(sin.väri). Prov.: Elli Sirola, Jyväskylä. AB 316. AB past2:078. 

571. “Hetki pöydän ääressä”, Illan hämyssä, 1924. Kattolamppu 

valaisee pöydän pintaa, vas. ompeleva nainen, oik. lukeva 

mies, pöydän takana hahmo. 51,5 x 67 cm, pastelli pahville, 

sign. v.a. CarlBengts 1924. Takana lapulla: “ostett... Elli...Prov.: 

Elli Sirola, Jyväskylä. AB 324. AB past2:087. 

572. “Kirnuava tyttö”, 1924. Tyttö istuu vas., hänen päänsä 

takana valolähde. 62 x 49 cm, pastelli paperille, sign. o.a. Carl- 

Bengts 1924 (väri). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 123 (“Kirnuava 

tyttö”): konttoripäällikkö Eero Vänttinen, Jyväskylä. AB 

482. AB past2: 076. 

573. Lampaita kedolla, 1924. Maalattu Peninkylässä Lapväärtissä. 

Ruskeapukuinen naishenkilö seisoo lampaiden keskellä niityllä, 

taustalla oik. kaivo. 50 x 45 cm, pastelli paperille, sign. 

o.a. Carl Bengts 1924 (must.liitu). Prov.: Emma ja Otto Kyyny. 

AB 878. AB past2:081. 

574. Lampaita kedolla, 1924. Aurinkoinen niitty; lammasryhmä, 

jonka keskellä tyttö, taustalla aita. 50 x 65 cm, pastelli 

paperille, sign. o.a. CarlBengts 1924 (must.past.väri). Prov.: 

Arpajaiset 1925, nro 147: E. Nordberg; prokuristi Ester Sariola, 

PYP, Jyväskylä. AB 960. AB past2:075. 

575. Sumumaisema, jossa hevosia, 1924. Edessä avonainen laitumen 

portti, taustalla lakeus sumussa; ihmishahmo portilla sytyttää 

tupakkaa, taustalla hevosia. 51 x 66 cm, pastelli paperille, 

sign. o.a. CarlBengts 1924 (must.liitu).Prov.: Lahja Castrén. 

AB 1176. AB past2:080. 

576. Kukkiva kaktus, 1924. 32 x 40 cm, öljy mahonkilevylle, 

sign. v.a. CarlBengts 1924 (raaputettu). Prov.: Hammaslääk. 

Toini Pesonius, Jyväskylä. Taiteilijan valitsemat kehykset. 

AB 564. AB 5:0033. 

577. Kukkiva kaktus, 1924. 30,2 x 36 cm, öljy mahonkilevylle, 

sign. v.a. CarlBengts 1924 (raaputettu). AB 1155. 

AB 5:0034. 

578. Lukeva nainen, (1924). Aini Erikslund lukee sanomalehteä. 

Etualalla vas. kattolamppu. 54 x 66 cm, sign. o.a. 

CarlBengts (must.ö-väri). Prov.: Aini Erikslund, Myrkky. AB 

1135. AB 5:0041. 

579. Liisa Bengts rippikouluikäisenä, (1924). Kasvokuva, 

kasvot puoliprofiilissa vasemmalle, hiukset ulottuvat leukaan 

asti. 32 x 23,5 cm, öljy mahonkilevylle, sign. o.a. CarlBengts 

(muste). AB 32. AB 5:0055. 

580. Kristiinankaupunki iltavalaistuksessa, (1924?). Kellertävä 

taivas ja osa merta, kaksi purjevenettä pääaiheena, taustalla 

kaupungin siluetti. 45,5 x 56 cm, öljy mahongille, sign. 

o.a. CarlBengts (väriin raaputettu). Prov.: Opettaja J.H. Teirilä, 


1925 

581. “Maisema Kristiinasta” / Talvinäkymä lumiselta pihalta 

Kristiinasta, 1925. Keskellä aita ja puita, joiden takana rakennuksia. 

33 x 40,5 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts 

1925 (must.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 81: kapteeni 

J. Sjöström, Jyväskylä. AB 499. AB 5:0056. 

582. Talvinäkymä Bengtsin pihalta, 1925. Koulukadun ja 

Pitkänkadun kulmasta Kristiinasta. Piharakennuksia oik., 

lunta edessä. 38 x 46 cm, o.a. CarlBengts 1925 (sin.ö-väri). 

Takana: “Hyvää Joulua Bengtsit 1925”. Prov.: Rehtori U.U. 

Seppä, Kristiina. AB 691. AB 5:0057. 

583. “Kristiinan kauppatori”, 1925. Talvimarkkinat; värit 

valkoista ja harmaata, etualalla hevosia ja reki. Hevosten takana 

ihmisjoukko. 37,5 x 40,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. 

CarlBengts 1925 (lyijyk. väriin). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 

62: Iina Reunanen. AB 1074. AB 5:0058. 

584. “Talviretki”; Rekiretki talviyönä, 1925. Reki menossa 

katsojasta poispäin vasemmalle. Kuutamoyö. 41 x 33,5 cm, 

öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts 1925 (t.rusk.ö-väri). Prov.: 

Arpajaiset 1925, nro 35: Nestori Ojala, Jyväskylä. AB 1298. 

AB 5:0059. 

585. “Kehrääjä”, 1925. Punapukuinen, huivipäinen nainen 

istuu vas. Taustalla pärekoppa pöydällä. 40,5 x 32,5 cm, öljy 

pahville, sign. o.a. CarlBengts 1925 (lyijyk.). Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 25: Vera Blomberg, Jyväskylä. AB 762. AB 

5:0062. 

586. Erik Anders Bengtsin muotokuva, 1925. CB:n isä. Polvikuva 

istuvasta miehestä, henkilö vas., vihreä tausta. 77,5 x 

62 cm, sign. o.a. CarlBengts 1925. Takana: “nro 25” 

(pun.liitu). Näytt. Helsinki 1929. Prov.: August Bengts. AB 

226. AB 5:0063. 

587. Sanomalehteä lukeva nainen, 1925. Emäntä istuu pöydän 

ääressä, kyynärpää pöydällä, käsi otsalla, jonne varjo lankeaa. 

Lehti vas., henkilö kääntyneenä vasemmalle. 27 x 35 cm, 

sign. v.a. CarlB~ 1925 (rusk.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, 

nro 26: Jaakko Riihimäki, Jurva. AB 1272. AB 5:0064. 

588. Kaloja, 1925. Yksi iso kala (säynävä / lahna) keskellä, 

silakoita jne. ympärillä. 35 x 41 cm, öljy mahonkilevylle, sign. 

o.y. CarlBengts 1925 (väriin raaputettu). Prov.: emäntä Maija 

Hirsimäki, Isojoki. AB 1270. AB 5:0065. 

589.”Interiööri”; Ida Bengtsin tupa, Närpiö, 1925. Myöhemmin 

Erik Anders Bengtsin tupa. Takka vas., ikkuna takana, 

lautashylly (fatikarmi) oik. 34 x 41 cm, öljy vanerille, sign. 

v.a. CarlBengts 1925 (väriin kirj.). Prov.: Arpajaiset 1925, 

206

Teosluettelo 

nro 42: Agnes Franssila, Kurikka. AB 669. AB 5:0067. 

590. Näkymä Kristiinasta, 1925. Pihanäkymä: opettaja R. 

Petterssonin talo. Edessä vas. kaksi valkoista puutarhatuolia, 

toisessa istuu nainen. Taustalla kellotapuli ja vanha kirkko. 

81 x 65 cm, sign. o.a. CarlBengts 1925 (must.ö-väri). Prov.: 

Tikanojan kiertopalkinto Oy Hartmanin rautakauppaan Vaasassa. 

AB 827. AB 5:0068. 

591. Puisto Kristiinasta; taustalla Laakkosen talo, 1925. Aurinkoinen 

koivukuja, taustalla vaalea rakennus portaineen. 

65 x 54 cm, sign. v.a. CarlBengts 1925 (rusk.ö-väri). Prov.: 

Opettaja Fanny Laakkonen, Kristiina. AB 1159. AB 

5:0069. 

592. Mies värjää / tervaa verkkoja, 1925. Mies oik. verkot 

olkapäällä, edessä tynnyri, maassa puupalju, takana kivi ja 

verkonkuivaustelineitä. 64 x 52 cm, sign. o.a. CarlBengts Sideby 

1925 (must.ö-väri). Prov.: Martti Lampa, Jyväskylä. AB 

949. AB 5:0070. 

593. Vanha puu Siipyyn kirkon edessä, 1925. Varjoisa kirkkomaa, 

jossa edessä ikivanha, haarautunut puunrunko, takaa 

näkyy kirkon punertavaa hahmoa. 33 x 41 cm, öljy vanerille, 

sign. o. a. CarlB~. Takana: “Till Karin Bengts av fadder Rika 

& CarlBengts 1925”. Vrt. nrot 594 (AB 523), 595 (AB 790) 

ja 596 (AB 1463). Prov.: Karin Bengts, Närpiö. AB 90. 

AB 5:0071. 

594. “Vanha puu kirkkomaalla”, (Siipyy), 1925. Sama aihe 

kuin edellä, hieman värikkäämpi ja tummempi versio. 81 x 

64,5 cm, sign. v.a. CarlBengts 1925 (rusk.ö-väri). Näytt. 

Helsinki 1929, nro 41. Vrt. nrot 593, 595 ja 596. Prov.: Apteekkari, 

tri Hanna Lappalainen, ensimmäinen naisapt. Suomessa, 


595. Vanha puu (Siipyy) kirkkomaalla, 1925. Varjoisa kirkkomaa, 

edessä ikivanha, haarautunut puunrunko, takaa näkyy 

Siipyyn kirkon punertavaa hahmoa. Sama aihe kuin edellä; pehmeämpi 

ja kirkkaampi, keskitetympi versio. 64,5 x 53 cm, pastelli 

paperille, sign. o.a. CarlBengts 1925 (lyijyk.). Vrt. nrot 593, 

594 ja 596. Prov.: Maaherra Bruno Sarlin, Vaasa. AB 790. 

AB 5:0073; AB past2:089. 

596. Vanha puu (Siipyyn) kirkkotarhassa, 1925. Keskellä kaksihaarainen 

vanha puu, jonka takaa näkyy punaista rakennusta. 

Puun takana pyöreä pilvimuodostelma, maassa puun tummat 

varjot. 79 x 63 cm, pastelli pahville, sign. o.a. CarlBengts 

1925 (lyijyk.). Sama aihe kuin nrot 593, 594 ja 595. Prov.: 

Myyty Hagelstamilla. AB 1463. AB lis:1463. 

597. Maisema Myrkystä, taustalla sateenkaari, 1925. Maalattu 

Haaramon talon takaa. Sumuinen peltomaisema, sateenkaari 

lähtee maasta vas. Edessä oik. heinälato. 54 x 65,5 cm, 

sign. v.a. CarlBengts 1925 (must.ö-väri). Prov.: Kauppias V. 

Risku, Kristiina. Taulu valikoitiin “Uuden Suomen” kolmen 

vuoden tilauksen velkaa vastaan. AB 1235. AB 5:0074. 

598. Kristiinan rantaa pimeällä, 1925. Edessä vettä, taustalla 

Ruotsalainen Yhteiskoulu, raatihuone ja kirkon torneja. Edessä 

pimeää, taustalta näkyy pilvien kajoa. 46 x 38 cm, sign. 

o.a. CarlBengts 1925 (must.ö-väri). Prov.: Iisakki Aalto, Kristiina. 

AB 800. AB 5:0075. 

599. Kristiinankaupunkia hämärässä, 1925. Edessä vettä, 

taustalla vas. uusi kirkko ja Ruotsalainen Yhteiskoulu, rannassa 

Rantakadun aukea. 54 x 65 cm, sign. o.a. CarlBengts 

1925 (rusk.ö-väri).Takana: “Nro 2” (lyijyk.). Prov.: Kangaskauppias 

Bertel Sundgren; v:sta 1978 Keski-Suomen Säästöpankki; 

nyk.om. Keski-Suomen museo, Jyväskylä. AB 1178. 

AB 5:0076. 

600. Kristiinan satamaa pimeässä, 1925. Taivasta ja pilviä 

suurin osa kangasta, vas. laivoja kaukana. 53,5 x 66 cm, sign. 

v.a. CarlBengts 1925 (lila ö-väri). Takana: “Fanny Laakkonen” 

(lyijyk.); Nro 4. Prov.: nyk.om. Kristiinan Suomalainen 

Naiskerho. AB 870. AB 5:0077. 

601. “Kirkkoranta”; Kristiinan rantaa ja kirkkoa hämärässä, 

1925. Kirkosta näkyy vain alaosa, edessä vettä ja rantarakennuksia. 

65,5 x 54 cm, sign. v.a. CarlBengts 1925 (must.öväri). 

Takana: “Nro 26” (pun.liitu) “1200”; “1500” (muste). 

Näytt. Helsinki 1929, nro 26. Prov.: Leena Leppämäki, Jyväskylä, 

ostanut taiteilijalta 1933. AB 662. AB 5:0078. 

602. Veneessä hämärässä, 1925. Etualalla venessä kaksi poikaa, 

taustalla rantarakennuksia. 41 x 33 cm, sign. o.a. Carl- 

Bengts 1925 (must.ö-väri). Takana: “Nro: 1” (lyijyk.). Prov.: 

Lehtori Suoma Teivaala, Jyväskylä. AB 785. AB 5:0079. 

603. Auringonlasku, 1925. Edessä vettä, aurinko heijastuu 

veteen korpimetsän siluetin takaa. Pilvet nousevat koristeellisina 

ylös. 54 x 65,5 cm, v.a. CarlBengts 1925 (lila ö-väri). 

Takana: “Nro 31” (ykkösen päällä kolmonen). Vrt. nro 1035 

(AB 751). Prov.: nyk.om. Oy Gummerus, Jyväskylä. AB 1002. 

AB 5:0080. 

604. Auringonlasku veden äärellä, 1925. Pilvimuodostelmia, 

hinaaja kaukana vas. 38 x 46 cm, sign. o.a. CarlBengts 1925 

(lyijyk. märkään väriin). Prov.: Gallerie Hörhammer; Savolaisen 

kultaamo; Kaarlo Mäkinen, Helsinki; myyty Hagelstamilla. 

AB 634. AB 5:0081. 

605. “Kristiina, iltavalaistus” / Kristiinan Pitkäsilta yöllä, 

1925. Öinen näkymä Pitkältäsillalta kaupunkiin. 65 x 84,5 

cm, sign. o.a. CarlB 1925 (raaputettu väriin). Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 180: Ilmari Harjula, Mänttä. AB 1169. AB 

5:0082. 

606. Kristiinan satamaa, 1925. Vettä, rantaa, rantavarastoja. 

47,5 x 50 cm, pastelli paperi pahville, sign. o.a. CarlBengts 1925 

(sin. liitu). Prov.: Taulu annettu hammaslääkärinpalkkiona; 

hammaslääk. Toini Pesonius-Saloranta, Jyväskylä. AB 561. 

AB 5:0083. 

607. “Maisema”; Kristiinan rantaa, 1925. Kaupungin siluetti 

hyvin tumma, vaaleaa vettä edessä. Rannalla Palokunnan talo 

ja kaupungin tornit. 50 x 66 cm, pastelli pahville, sign. o.a. 

CarlBengts 1925 (must.liitu). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 210: 

Toini Ponsimaa, Kangasala. AB 649. AB 5:0084. AB 

lis2:649. 

608.”Hollantilaisia purjehtijoita ulapalla”, 1925. Maalattu 

Siipyyssä. Kaksimastoisen purjeveneen kokka kohti kuvaa- 

207


jaa, raakapuu kohti vasenta. Veneessä kolme ihmistä, joista 

yksi nainen (= Aini Erikslund punaisessa kansanpuvussa). 81 

x 65 cm, sign. v.a. CarlBengts 1925 (väri). Takana: “Jolatie” 

(lyijyk.). Prov.: nyk.om. Hotelli Puijon Sarvi, Kuopio. AB 

400. AB 5:0085. 

609. Hollantilaisalus, 1925. Sama vene kuin edellä, ilman ihmisiä. 

Reproduktio edellisestä. Sinivoittoinen työ. 65 x 55 cm, 

pastelli paperille joka pahvilla, sign. o.a. CarlBengts 1925 (lyijyk.). 

Prov.: Elin Kytöniemi. AB 972. AB 5:0086. 

610. Vene aallokossa, 1925. Purjeveneen perä korkean aallon 

alla, perässä mies. 38,5 x 46,5 cm, sign. v.a. CarlBengts 1925 

(väriin kirj.). Prov.: Kristian Rasmussen, Närpiö. AB 1050. 

AB 5:0087. 

611. Kristiinan satama, 1925. Etualalla vas. satamalaituria 

kiskoineen, purjeveneitä taustalla ankkuroituna. 102,5 x 

150,5 cm cm, sign. v.a. CarlBengts 1925 (must.ö-väri). Prov.: 

Tri Artturi Nyyssönen lahjoitti (pirtureseptirahoilla taiteilijalta 

ostamansa) taulun Jyväskylän Klubille. AB 999. AB 

5:0088. 

612. Kristiina satama, 1925. Sama aihe kuin edellä, mutta 

pysty. 99,5 x 75,5 cm, sign. v.a. CarlBengts 1925 (rusk.öväri). 

Prov.: nyk.om. Kristiinan Suomalainen Yhteiskoulu. AB 

858. AB 5:0089. 

613. Kristiinan satama yöllä, 1925. Kaksi purjelaivaa satamassa. 

Oikeanpuoleinen taiteilijan vene “Jack”. 65 x 81,5 

cm, sign. v.a. CarlBengts 1925 (väriin kirj.). Prov.: Preparaattori 

Karl Flygström, Helsinki. AB 1280. AB 5:0092. 

614. “Jack” -laiva Kristiinan lahdella iltavalaistuksessa, 1925. 

Aluksen kajuutasta loistaa valo, laivan kokka oikealle, peräkannella 

2-3 ihmistä. Taustalla kaupungin siluettia. 54 x 65 

cm, sign. o.a. CarlBengts 1925 (harm.ö-väri). Takana: “Carl- 

Bengts Kristinestad...”(?) ; “Erika Bengts” (muste); “No 8”. 

Näytt. Helsinki 1929, nro 8. AB 233. AB 5:0093. 

615. “Jack” -laiva Kristiinan lahdella, 1925. Sama aihe kuin 

edellinen, mutta lähempää. 33 x 44,5 cm, öljy vanerille, sign. 

o.a. CarlBengts 1925 (väriin kirj.). Takana: “Lempi Aalto 

Kauhava Orava” (CB:n käsialalla). Prov.: Lempi Aalto, Kauhava; 

myyty huutokaupassa. AB 1199. AB 5:0094. 

616. “Jack”-laiva, 1925. Sama aihe kuin edelliset, mutta mastossa 

valo. 38,5 x 46 cm, sign. o.a. CarlBengts 1925 (väriin 

kirj.). AB 58. AB 5:0095. 

617. “Jack”-laiva, aamu, 1925. Sama aihe kuin edellisissä, 

mutta aamuvalaistus, kellertävä taivas. 33 x 41 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. CarlBengts 1925 (väri). Näytt. Jyväskylä Alvar 

Aalto –museo 1976. AB 6. AB 5:0096. 

618. “Jackin” kannella, päivällä, 1925. Peräkannella kolme 

ihmistä, joista kaksi lasta. Purje pullistuu tuulessa, edessä kajuutan 

kantta ja masto. 30,8 x 40,5 cm, öljy vanerille, sign. 

o.a. CarlBengts 1925 (must.ö-väri). Takana: “600 mk” (conté-liitu). 

AB 50. AB 5:0097. 

619. “Jackin” kannella, 1925. Iltavalaistuksessa etukannella 

kaksi ihmistä, kajuutasta näkyy valoa. 38 x 46 cm, sign. o.a. 

CarlBengts 1925 (tumma ö-väri). Takana: “500 mk” (lyijyk.). 

AB 1075. AB 5:0098. 

620. Mies laivan kannella ilta-auringossa, (1925?). Mallina 

Eero B. puolivartalokuvassa “Jackin” kannella, kääntyneenä 

oikeaan, taustalla merta ja laskeva aurinko, vihertävä taivas. 

64 x 54 cm, ei sign. AB 198. AB 5:0099. 

621. Lapsia “Jackin” kannella iltahämärässä, 1925. Kaksi ihmishahmoa 

taempana, yksi menossa kajuuttaan, josta loistaa 

valo. 53,5 x 65 cm, sign. v.a. CarlBengts 1925 (kelt.ö-väri). 

Takana: “Eero Bengts Kristiina” (Erika B:n käsialalla). AB 

197. AB 5:0100. 

622. Kajuuttanäkymä “Jack”-laivalta, (1925?). Nainen nojaa 

rappusiin (Erika B.) ja kaksi miestä kajuutassa, edessä oik. 

ovi ja ämpäri. 41 x 33 cm, öljy vanerille, ei sign. AB 248. 

AB 6:0002. 

623. Kristiinan satamasta, 1925. Kaksi purjelaivaa laiturissa, 

laituri vas. Luonnos suurempaan, Jyväskylän Klubilla olevaan 

työhön. 80 x 64 cm, pastelli pastellipaperille, sign. v.a. Carl- 

Bengts 1925 (rusk.värikynä). AB 213. 

624. Auringonlasku merellä, 1925. Taivaan ja veden osuus suunnilleen 

yhtä suuri. Pilvissä auringonvaloa. Oik. kaukana purjevene. 

52 x 63,5 cm, pastelli, sign. v.a. CarlBengts 1925 (lyijyk.). 

Prov.: Konttoristi Tyyne Seismaa, Jyväskylä. AB 740. 

AB past2:055. 

625. Auringonlasku, 1925. Merimaisema, puolet taivasta ja 

auringon valaisemia pilviä. 51 x 61 cm, pastelli paperille, sign. 

v.a. CarlBengts 1925 (sin.liitu). AB 1147. AB past2:094. 

626. Lumisade Tourujoen yllä, 1925. Jyrkkä ranta, jossa vene 

lumen peitossa, Tourujokea oikealla auki jäästä. 27 x 34,5 

cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts 1925 (must.ö-väri). 

Prov.: Annettu palkkiona hammaslääkärikuluista; hammaslääk. 

Toini Pesonius-Saloranta, Jyväskylä. AB 562. AB 

5:0061. 

616. 

627. “Luonnos”; Fantasiainteriööri, (1925). Pitkä tupa, sei- 

208

Teosluettelo 

näpenkit, seinänurkkaus kiinteine penkkeineen vas., taustalla 

pöytäryhmä, pieniruutuiset ikkunat. 28 x 38 cm, sign. v.a. 

CarlB~ (rusk. ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 94: O. Löfman, 

Lapua. AB 1328. AB 5:0066. 

628. Laiva Kristiinan satamassa, luonnos, (1925). Laituria 

vas., yksi purjevene, keula vasempaan. 81 x 65 cm, ei sign. 

Luonnos suurempaa maalausta (Jyväskylän Klubin) varten. 

AB 208. AB 5:0090. 

629. Kristiinan satama yöllä, (1925?). Sama aihe kuin edellisissä, 

mutta öinen kuva. Edessä vene ja taustalla hinaaja valoineen. 

40,7 x 31 cm, öljy mahongille, sign. v.a. CarlBengts 

(väriin kirj.). Takana: “Ystävyydellä 1926 Erika & CarlBengtsiltä” 

(lyijyk.). Prov.: Aira ja Viivi Merisalo, Hämeenlinna. 

AB 647. AB 5:0091. 

630. Kristiinankaupunki iltavalaistuksessa, (1925). Sinipunerva 

työ. Etualalla vettä, taustalla kaupungin horisontti torneineen: 

vas. uusikirkko, raatihuone, palotorni, vanha kirkko. 

55 x 65 cm, sign. v.a. CarlBengts (must.ö-väri). Prov.: 

Inga Bengts, Närpiö; nyk.om. Ruotsissa. AB 1428. AB 

lis:1428. 

631. Kristiinan rantaa, kirkko. Mahdollisesti v:lta 1925. Edessä 

merta, rannalla uusi kirkko (tornin yläosa rajattu pois), 

taivaan kajastusta oikealta, satamarakennuksia rannalla. 64,5 

x 81 cm, sign. o.a. CarlBengts (sin.ö-väri). Prov.: Agnes Franssila, 

Kurikka, ostanut CB:ltä. AB 668. AB vl-mat1:0091. 

1926 

632. Lauri Santun muotokuva, (1926). Rintakuva, mies vas., 

katse oikealle. Tausta yksivärinen vihreä. 41 x 41,5 cm, öljy 

mahonkilevylle, sign. v.a. CarlBengts (rusk.ö-väri). Lauri Santtu 

asui Bengtseillä Kristiinassa kevättalven 1926; hän valoi 

kipsikorkokuvia ja ohjasi Liisa B:iä matematiikassa. Prov.: 

Lauri Santtu, Helsinki; nyk.om. Vantaan taidemuseo. AB 

1197. AB 6:0020. 

633. VENEENTEKIJÄ / VENETTÄ TERVATAAN, TAUSTALLA KRISTII- 

NA, 1926. VENE RANNALLA TUETTUNA, NUOTIO VIERESSÄ. KAKSI 

IHMISHAHMOA; TOINEN VENEESSÄ, TOINEN RANNALLA. 33 X 48 

CM, AKV. PARIISINPAPERILLE, SIGN. O.A. CARLBENGTS 1926 (MUS- 

TE). PROV.: KAUPPAMATKUSTAJA SIMO PIETARINEN. AB 552. 

AB AKV:260552. 

636. Vaalea olohuone jossa palmu, (1926). Sama huone kuin 

edellisessä: edessä vas. iso kukkateline, jossa palmu, oik. J. 

Takasen Rebekka. Edessä korituoli, taustalla iso ikkuna ja 

viherkasveja. 41 x 36 cm, öljy vanerille, ei sign. AB 178. 


637. Tourujoki, 1926. Talvimaisema, pilvinen päivä; pyykkitupa 

ovi auki, tuvan takana avoin Tourujoki. Asuinrakennus 

joen toisella puolella, hevonen pihalla. Vastarannan talon 

edessä viisi koivua. Maalattu taiteilijan anopin ikkunasta 

Vapaudenkatu 74. 33 x 41 cm, sign. o.a. CarlBengts 1926 

(must.ö-väri). Näytt. Jyväskylä Alvar Aalto -museo 1976. 

Prov.: Ellen Lehtolainen, Jyväskylä. AB 915. AB 6:0006. 

638. Tourujoen pyykkitupa, 1926. Talvimaisema, sininen 

hetki; sama maisema kuin edellä; nainen kävelee pihalla, Tourujoen 

toisella rannalla hevosella haetaan vettä, reellä ajelija 

tulee alamäkeä, mies, veneitä lumen peitossa. 54 x 65 cm, 

sign. v.a. CarlBengts 1926 (rusk.ö-väri). Prov.: Kirjuri Elin 

Calamnius, Jyväskylä. AB 1041. AB 6:0007. 

639. Tourujoen pyykkitupa, 1926. Sama maisema kuin muissa 

pyykkitupamaisemissa. Toisella rannalla hevonen ulkorakennuksen 

ja talon välissä. 35 x 41 cm, öljy vanerille, sign. 

o.a. CarlBengts 1926 (kirj. väriin). Takana: “Karivirta 45”. 

Prov.: Anja Välimaa, Helsinki. AB 1359. AB 6:0011. 

640. Tourujoen pyykkitupa talvella, 1926. Sama maisema 

kuin muissa pyykkitupamaisemissa. Vastarannan talon edessä 

neljä puuta. 35 x 41 cm, öljy vanerille, sign. o.a. Carl- 

Bengts 1926. Prov.: Tyyne Seismaa osti taulun Gummeruksen 

joulunäyttelystä (taulun ollessa vielä märkä). AB 774. 

AB 6:0013. 

641. Talvinen Tourujoki, 1926. Edellisen taulun vastarannan 

talo, Tourujoki edessä vapaana, etualalla luminen ranta. 

35,5 x 41 cm, öljy mahonkilevylle, sign. o.a. CarlBengts 1926 

(väriin kirj.). Prov.: Toimittaja Eino Auer, Jyväskylä. AB 512. 

AB 6:0008. 

642. Tourujoki talvella, 1926. Sama lumimaisema kuin edellisissä. 

Ei ihmisiä. 41,3 x 33 cm, sign. o.a. CarlBengts 1926. 

Prov.: Anni Salmivaara, Jyväskylä. AB 1290. AB 6:0009. 

634. Viktor Åback ikkunan äärellä, 1926. Vastavaloon kuvattu 

mieshenkilö sohvalla ikkunan edessä käsi sohvan selustalla. 

38 x 46 cm, sign. o.y. CarlBengts 1926 (väriin kirj.). 

Takana: “CarlBengts 1926” (must. tussi). Prov.: Viktor Åback, 

Peninkylä. AB 1138. AB 6:0018. 

635. Säätyläiskoti, vaalea olohuone jossa palmu, 1926. Mahdollisesti 

sisäkuva Carlsrosta Kristiinan läheltä tai kirjakauppias 

Oskari Vainion kodista Kauppakatu 14:stä Jyväskylästä. 

Vaaleilla kevyillä huonekaluilla kalustettu huone: vas. iso 

kukkateline, jossa palmu, oik. Johannes Takasen Rebekka. 

Edessä oik. kaksi korituolia. Taustalla iso ikkuna ja viherkasveja. 

41 x 37,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 1926 

(väriin raaputettu). Prov.: Oskari Vainio, Jyväskylä. AB 1194. 

AB 6:0019. 

634. 

209


643. Tourujoen silta talvella, luminen puu, 1926. Maisema 

pyykituvasta oikealle, sillalla hevonen ja reki, edessä luminen 

puu, tie kiemurtelee, taustalla talorykelmä. 41 x 33 cm, öljy 

vanerille, sign. o.a. CarlBengts 1926 (väriin kirj.). Prov.: Martti 

ja Matilda Raitio, Jyväskylä. AB 606. AB 6:0010. 

644. Talvi Tourujoen varrelta, 1926. Aurinkoinen hankimaisema, 

alhaalla rakennuksia, mäen päällä osia rakennuksista. 

Maisema alajuoksulle päin pyykkituvalta. Rakennuksessa 

metalliverstas, autokorjaamo ja tinaamo 1970-luvulle saakka. 

34,8 x 41 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts 1926 

(väriin kirj.). Prov: Gummeruksen lahja Martti ja Matilda 

Raitiolle 21.2.1926, Jyväskylä. AB 607. AB 6:0012. 

645. Sisäkuva kirjakauppias Oskari Vainion Jyväskylän kodista, 

1926. Nainen työskentelee kirjoituspöydän ääressä lampun 

valossa. Edessä nojatuolipari. 27 x 35 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. CarlBengts 1926 (väriin kirj.). Prov.: Kirjakauppias 

Oskari Vainio, Jyväskylä; Kauko Sorjosen säätiö, Jyväskylä. 

AB 711. AB 6:0014. 

646. Sisäkuva Karpion kodista Älylässä Jyväskylässä, 1926. 

Istumassa talon tytär Eeva-Liisa Karpio. Edessä vaaleita tuoleja, 

taustalla ikkuna. Maanmittausins. Karpion kodin suunnitellut 

Lars Sonck (Kramsunkatu 6). 41 x 37 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. CarlBengts 1926 (väriin kirj.). Takana: “Eeva- 

Liisalle Jouluna 1928 Elli-täti”. (= Elli Sirola). Prov.: Elli Sirola, 


647. Insinööri Karpion kodista, 1926. Istumassa rouva Karpio. 

Näkyvillä kaksi huonetta, joiden väliset ovat auki. Matto 

kulkee huoneesta toiseen. Etualalla oven vieressä oik. nainen 

istumassa, takahuoneesta näkyy työpöytä lamppuineen. 

36 x 41 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 1926 (väriin 

kirj.). Prov.: ins. J.Fr. Karpio, Jyväskylä. AB 92. AB 6:0016. 

648. Sisäkuva Pesoniukselta, 1926. Pyöreässä huonesyvennyksessä 

kolme henkilöä pöydän ääressä lampun valossa. 

CB:n tullessa illalla Pesoniukselle hän halusi ikuistaa herkullisen 

näkymän: “Ai, kun hyvä näkymä, ole paikalla, ole paikalla, 

teen kuvan!” ja siinä samassa ryhtyi työhön. Kuvassa 

kasööri Olli Pesonius, vastapäätä Toini Pesonius (myöh. Saloranta), 

Elli Sirola selin. 46,5 x 38 cm, öljy vanerille, sign. 

o.a. CarlBengts 1926 (raaputetttu). Takana: “Till Elli Sirola 

av tiotals tacksamhet CarlBengts 1926” (muste). Prov.: Elli 


649. “Louhelan talvea”, 1926. Aittokallio, Jyväskylä. Jyväsjärven 

rantahuvila. Mökki lumisella mäellä. Edessä puutarhakalusto 

paksun lumen peitossa. Vas. kolme koivua, oik. 

puunrunkojen takaa näkyy jäätynyt järvenselkä (Jyväsjärvi). 

37,5 x 41 cm, sign. o.a. CarlBengts 26-. Prov.: Hilja ja Heikki 

Ollilainen. AB 267. AB 3:0031. 

650. Kristiina meren lahdelta, (1926?). Kaupungin siluetti 

maalauksen keskivaiheilla. Maalattu mahdollisesti 1926, koska 

Ruotsalainen Yhteiskoulu valmistui 1926 ja näkyy jo taustalla. 

65 x 81 cm, sign. o.a. CarlBengts (must.ö-väri). Prov.: 

Maisteri Mauritz Öhrnberg, Kristiina. AB 1347. AB 

6:0021. 

1927 

651. Kristiinan tori talvipäivänä, 1927. Myyntikoju vas., 

kadulla kauempana kävelee pari ihmistä. 38,5 x 46,5 cm, öljy 

vanerille, sign. v.a. CarlBengts 1927 (väriin kirj.). Prov.: Dagny 

Hannus, Kristiina. AB 1238. AB 6:0022. 

652. Talvinen näkymä Kristiinasta Rantakadun pihalta, luonnos, 

1927. Lunta edessä, pari taloa oikealla. 27 x 35 cm, öljy 

vanerille, sign. o.a. CarlBengts 1927. Prov.: Ekonomi Yrjö 

Kokkonen, Helsinki. AB 340. AB 6:0023. 

653. Anna Kronlundin muotokuva, harjoitelma, 1927. Rintakuva 

juhlapukuisesta naisesta, jolla toinen käsi suun edessä, 

toinen olkapäällä. Maalattu Kristiinassa. 42 x 33,5 cm, 

sign. o.y. CarlBengts 1927. Prov.: Anna Kronlund, Kristiina. 

AB 242. AB 6:0027. 

654. Tyttö suorii mekkoaan, 1927. Mallina Bengtsien apulainen 

Berta Lintulahti. Mallilla yllään Tiukan punainen puku. 

Takana Bengtsin mahonkinen leijonasohva. 47 x 38 cm, öljy 

vanerille, sign. v.a. CarlBengts 1927 (harm.ö-väri). Takana 

lappu: “Tämä tyttö tuo parhaat onnittelumme 50-vuotiaalle 

Viktorille, Tyyne & Janne” (= Tyyne ja Janne Karpio, Jyväskylä). 

Prov.: Tyyne ja Janne Karpio, Jyväskylä; Svensk-Österbottniska 

Samfundet, Vaasa; nyk.om. Pohjanmaan museo, 

Vaasa, inv.nro PM 78-1176. AB 1341. AB 6:0026. 

655. Talvinen Tourujoki, 1927. Sumuinen lumisadepäivä; 

piharakennuksia ja puita. Vas. alhaalla Tourujokea. Maalattu 

Vapaudenkatu 74:n ikkunasta. 65 x 54 cm, sign. v.a. Carl- 

Bengts 1927 (t.harm.ö-väri). Näytt. Jyväskylä Aalto-museo 

1976; Saarijärven museo 2000 “Villejä seutuja...”;. Prov.: Jyväskylän 

Sädesairaala (nyk. Keski-Suomen Keskussairaala). 

AB 995. AB 5:0060. 

656. Tourujoelta räntäsateessa, 1927. Etualalla avoin Tourujoki, 

vastarannalla koivuja ja rakennus. 81 x 65,5 cm, sign. 

v.a. CarlBengts 1927 (must.ö-väri). Prov.: Mykkäkoulun johtaja 

Arvi Koskinen, Jyväskylä. AB 657. AB 6:0024. 

657. Liisa Bengts pöydän ääressä Kumpulan kodissa Jyväskylässä, 

1927. Tyttö kuvattu takaa päin lukemassa lampun 

valossa. 54 x 65 cm, sign. v.a. CarlBengts Kumpula 1927 

(väriin kirj.). Takana: “Nro 3” (rusk.liitu); “Liisa Bengts” (epäselvä, 

muste). Näytt. Helsinki 1929, nro 3. Prov.: Kielten 

lehtori Aino Peltonen, Jyväskylä. AB 1325. AB 6:0025. 

658. Vanha naapuri, 1927. Vanha mies istuu keppi kädessä 

biedemeier-tuolissa oik. Taustalla pöytä, jonka päällä olevassa 

liinassa neliömäistä kuviointia. Maalattu Bengtseillä Jyväskylän 

Kumpulassa. 65,5 x 54 cm, sign. v.a. CarlBengts 

1927 (rusk.ö-väri). Näytt. Jyväskylä 1927, nro 14; Helsinki 

1929, nro 42. Prov.: Prof. Martti Pihkala, Jyväskylä. AB 596. 

AB 6:0028. 

659. Kumpulan yläkerroksen raput, 1927. 46,5 x 38,5 cm, 

sign. v.a. CarlBengts 1927 (rusk.ö-väri). Prov.: Kunnanlääk. 

Salonen, Jyväskylä. AB 1025. AB 6:0029. 

660. Juttelua rapuissa, (1927). Taustana sama aihe kuin edellä. 

Kolme naishenkilöä rappujen yläosassa keskustelemassa, kis- 

210

Teosluettelo 

sa ylätasanteella. Yksi henkilöistä pukeutumassa ulkovaatteisiin. 

65 x 50,5 cm, ei sign. Takana: “Liisa Bengts Kumpula 

1927, tekijä Carl Bengts”. AB 2. AB 6:0030. 

661. Kumpulan raput, 1927. Edellisten maalausten kuvaamat 

raput alhaalta kuvattuna. Pimeä käytävä, vas. seinässä 

kynttilälampetti. Naapurin (Lahikaisen) tyttöjä rapuissa, rappujen 

yläpäässä, ylähallissa henkilö istuu lukemassa. 65 x 54,5 

cm, sign. v.a. CarlBengts 1927 Kumpula (pun.ö-väri). Prov.: 

Taiteilija Lauri Santtu. Santtu on kertonut ostaneensa taulun 

3000 mk:lla taiteilijalta ystävyyden takia. AB 1113. AB 

6:0031. 

662. Kumpulan olohuoneessa, 1927. Nainen istuu vaalea 

shaali ympärillään pöytälampun valaisemassa huoneessa, punapeittoinen 

sänky vas. 54,5 x 65,3 cm, sign. o.a. CarlBengts 

1927 (väriin kirj.). Prov.: Irma Pertamo, Helsinki. AB 118. 

AB 6:0032. 

663. Kumpulan ylähallista, 1927. Pitkä käytävämäinen huone; 

punapuseroinen nainen istuu keskellä korituolissa lukien 

kattolampun valossa. Taustalla pöytä, oik. ovi valoon. 65 x 

65 cm, sign. o.a. CarlBengts 1927 (väriin kirj.). Prov.: Solmiotehtailija 

Aaro Werneri Bolander, Helsinki. AB 1293. 

AB 6:0033. 

664. Kumpulan ylähalli, 1927. Etualalla ylähalliin johtava 

portaikko, jossa istuu kissa. Taempana pöytä tuoleineen kattolampun 

valaisemana, ei ihmisiä. 54 x 65 cm, sign. o.a. Carl- 

Bengts 1927 (väri). Prov.: Otto Peurala, Suolahti. AB 425. 

AB 6:0034. 

665. Kumpulan ylähalli, 1927. Vas. pöydän kulmaa, kellertävää 

pöytäliinaa, pöydällä kukkamaljakko, kaksoisovet auki oik. 

toiseen huoneeseen. Oikeassa reunassa kaappi ja tuoli. 54,5 x 

48,5 cm, pastelli pahville, sign. v.a. CarlBengts 1927. Näytt. 

Helsinki 1929, nro 7; Jyväskylä Alvar Aalto -museo 1976. Prov.: 

Lentomajuri Otto Rantanen, Helsinki. AB 378. AB past2: 

CB047. 

666. Kumpulan ylähallista, 1927. Päiväkuva, jossa räsymatto 

ja punainen tuoli etualalla, keskellä iso pöytä, peitetty vaalealla 

liinalla, iso ikkuna vas., leveä oviaukko oik., taustalla 

alakertaan johtavat raput. 54 x 65,5 cm, sign. v.a. CarlBengts 

1927 (t.rusk.ö-väri). Takana: “SMK 1800” (lyijyk.). Prov.: 

Hammaslääk. Nils Dahl ostanut taideyhdistyksen arpajaisista. 

AB 844. AB 6:0035. 

667. Sisäkuva Kumpulasta, taustalla nainen ja kynttilä, 1927. 

Pimeä kuva, etualalla pöydän hahmo, vas. ovi. 73 x 99 cm, 

sign. v.a. CarlBengts 1927 (pun.ö-väri). Prov.: Pormestari 

Matti Soini, Jyväskylä. Näytt. Jyväskylä 1927, ehkä nro 34 

(“Myöhäinen hetki”). AB 597. AB 6:0036. 

668. Kumpulan raput, 1927. Kumpulan pyöreä porrashalli 

kuvattu ulkoa, pylväiden takaa loistaa valo, tyttö pylvään takana. 

Ulkona pimeätä. 65,5 x 82 cm, sign. v.a. CarlBengts 

Kumpula 1927 (väriin kirj.). Prov.: Olga Buler, Kumpulan 

entinen omistaja vuosina 1918-26. AB 300. AB 6:0037. 

669. Sokea soittaja Kumpulan rappujen edessä, 1927. Sama 

tausta kuin edellä, tyttö porrashallissa. Pimeässä ulkona vanha 

mies posetiiveineen tai hanurineen keppi kädessä juttelee 

pienen pojan kanssa. Mallina Adam Hakulinen ja Kyllikki 

Laurila. Maalattu Kumpulan edessä. 65 x 81 cm, sign. o.a. 

CarlBengts 1927 (must.ö-väri). Näytt. Jyväskylä 1927, nro 

7. Prov.: Lehtori Elin A. Bergius, Jyväskylä. AB 813. AB 

6:0038. 

670. Tuvan sisustaa, lapset lattialla, 1927. Lapset leikkivät 

lattialla räsymattojen päällä. Matolle osuu auringon kilo, takana 

iso pöytä. 54 x 65 cm, sign. o.a. CarlBengts 1927 

(must.ö-väri). Maalattu Jyväskylässä Vapaudenkadulla Arvi 

Rajaksella. Malleina Risto Vainio (kirjakauppias Oskari Vainion 

poika) ja Ismari Rusanen (valokuvaaja Jaakko Rusasen 

poika). Prov.: Arvi Rajas, Jyväskylä. AB 764. AB 6:0039. 

671. Kauppaneuvos Aleksei Mitron kodista Gummeruksenkadulla 

Jyväskylässä Vanhan Apteekin piharakennuksessa, 

1927. Pitkä käytävä, vas. ikkunoita ja tupakkapöytä, oik. ylh. 

kristallikruunu. 65 x 54 cm, sign. v.a. CarlBengts 1927 

(rusk.ö-väri). Prov.: Kauppaneuvos Aleksei Mitro, Jyväskylä. 

AB 820. AB 6:0041. 

672. Näkymä Oskari Vainion työhuoneeseen, 1927. Luonnosmainen, 

oviaukosta näkyy pöydän ääressä lampun valossa 

työskentelevä punapukuinen nainen kääntyneenä vas. 

Mallina Helvi Kortekallio, myöh. Oliver, Jyväskylä. 40,3 x 

37,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 1927 (lyijyk.). 

Prov.: Helvi Kortekallio, Jyväskylä. AB 1414. AB 6:0042. 

673. Mendelinin salista Jyväskylässä, 1927. Matto kulkee 

diagonaalisesti kuvan poikki, valkea uuni keskellä, oik. katettu 

kahvipöytä. 65 x 81 cm, sign. o.a. CarlBengts 1927 

(väriin kirj.). Takana: “2” (lyijyk.). Prov.: Kirjailija Irene Mendelin, 

Jyväskylä . AB 837. AB 6:0040. 

674. Irene Mendelinin talo Jyväskylässä, 1927. Tontti Väinönkadun, 

Kauppakadun ja Aren aukion kulmassa. Hämärässä 

puiden takaa häämöttää matala talo, ikkunoista loistaa 

valo. Maalattu pihan puolelta. Taiteilijan pyynnöstä ikkunoihin 

piti sytyttää kynttilät. 80,5 x 66 cm, sign. v.a. Tacksamheten 

minnes CarlBengts 1927 (väriin kirj.). Prov.: Kirjailija 

Irene Mendelin, Jyväskylä. AB 836. AB 6:0043. 

675. Irene Mendelinin kodin Väinönkadun puoleisen huoneen 

päätyikkuna, 1927. Kaksi keinutuolia, keskellä etasääri, 

jolla pienoisveistos, taustalla lattialla iso huonekasvi. 41 x 

41 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts 1927 (lyijyk.). 

Prov.: kirjailija Irene Mendelin, Jyväskylä. AB 839. AB 

6:0044. 

676. Irene Mendelinin talo talvella pihan puolelta, 1927. 

Hämärä lumimaisema: mäellä talo aidan edessä, etualalla 

puita. 65 x 81 cm, sign. v.a. CarlBengts 1927 (must.ö-väri). 

Prov.: Kirjailija Irene Mendelin, Jyväskylä. AB 838. AB 

6:0045. 

677. Auringonlasku Äijälässä, 1927. Maalattu Kuokkalassa, 

Pohjois-Päijännettä keskellä, etualalla peltoa, keskellä vas. 

rannalla rakennus. 44 x 54 cm, sign. v.a. CarlBengts 1927 

(pun. ö-väri). Prov.: Oskari Oittinen, Jyväskylä. AB 754. 

AB 6:0046. 

211


678. Näkymä Päijänteelle, 1927. Maalattu Kumpulan yläikkunasta, 

takana Pohjois-Päijänne ja tiilitehdas, oik. Äijälänjokea, 

etualalla Lahikaisen sauna. Taivasta puolet. 65 x 54 

cm, sign. v.a. CarlBengts 1927 (pun.rusk.ö-väri). Näytt. Saarijärven 

museo 2000 “Villejä seutuja...”;. Prov.: Suksitehtailija 

Julius Uusitupa, Kuokkala. AB 1044. AB 6:0047. 

679. Syyskuinen Päijänne, 1927. Maalattu Kumpulan yläikkunasta, 

takana Pohjois-Päijänne, laajempi näkymä kuin edellinen. 

Keskellä Lahikaisen mökki. 65 x 81 cm, sign. v.a. Carl- 

Bengts 1927. Prov.:Jyväskylän VPK antanut taulun 50-vuotislahjaksi 

toim.joht. Frans Rutaselle, Jyväskylä. AB 904. 

AB 6:0048. 

680. “Odottava” I (Liisa Bengts verannalla), 1927. Vaaleanpunapukuinen 

nainen nojaa parvekkeen kaiteeseen, selin 

kuvaajaan nähden, taustalla Äijälänjokea. 80 x 65 cm, sign. 

v.a. CarlBengts 1927 (must.ö-väri). Näytt. Jyväskylä 1927, 

nro 33; Helsinki 1929, nro 36; Jyväskylä Alvar Aalto -museo 

1976, nro 57. Prov: Tri, rehtori Jussi Laurosela, Jyväskylä. 

AB 460. AB 6:0049. 

681. “Odottava” II (Liisa Bengts verannalla), 1927. Valoisampi 

kuin edellinen, matalampi. Rantaa näkyy enemmän. 

49 x 76 cm, sign. v.a. CarlBengts 1927 (rusk.ö-väri). Näytt. 

Saarijärven museo 2000 “Villejä seutuja...”;. Prov.: Ostettu 

näyttelystä Jyväskylässä; Hugo Vainio, Helsinki. AB 434. 

AB 6:0050. 

682. Heinäkuinen kuutamoyö, 1927. Etualalla puita, oik. 

vettä ja kuutamon kuvajainen siinä. 65,5 x 54,5 cm, sign. 

o.a. CarlBengts 1927 Kumpula (rusk.ö-väri). Prov.: Talousneuvos 

J. V. Niemelä. AB 823. AB 6:0051. 

683. Oskari Vainion huvila Leppävedellä, 1927. Talo pimeässä 

mäellä, holvimaisista ikkunoista loistaa valoa. 40,5 x 32,5, 

öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts 1927 (väriin kirj.). Prov.: 

Oskari Vainio, Jyväskylä. AB 1193. AB 6:0052. 

684. Kultalan huvila kesäiltana, 1927. Raition omistama 

huvila sijaitsi Pohjois-Päijänteellä lähellä Kuokkalaa. Maalattu 

veneessä Kultalan niemessä Sirkka Raition pidellessä kynttilää 

valona taiteilijalle. Vettä etualalla, rannalla puita, joiden 

välistä pilkottaa talon ikkunasta valoa. 54,5 x 65 cm, sign. 

v.a. CarlBengts 1927 (väriin kirj.). Prov.: Martti Raitio, Jyväskylä. 

AB 956. AB 6:0053. 

685. Laiva yössä Äijälän salmessa, 1927. Laivasta näkyvät vain 

perävalot, jotka heijastuvat veteen. 55 x 65,5 cm, sign. o.a. 

CarlBengts 1927 (väriin kirj.). Takana: “Nro 17” (pun.liitu); 

“Janne Karpiolle hyvälle ystävälle 24.8.-1930 CarlBengts.” 

Näytt. Jyväskylä 1927, nro 17? (“Yö Äijälän salmessa”); Helsinki 

1929, nro 17? (“Laiva yössä”). Prov.: ins. J.Fr. Karpio, 


686. Laiva öisellä joella, 1927. Laiva tulossa joella kohti katsojaa, 

kipinöitä lähtee savupiipusta. 33 x 41 cm, öljy vanerille, 

sign. v.a. CarlBengts 1927 (väriin kirj.). Takana: “Julius 

Uusituvalle 50 v. 23 / IV 1928 Erika & CarlBengts” (contéliitu). 

Prov.: Suksitehtailija Julius Uusitupa, Jyväskylä, Kuokkala. 

AB 1045. AB 6:0055. 

687. Kuutamonäkymä Kumpulasta Pohjois-Päijänteelle, 

1927. Pimeä maisema, Äijälänjoki oik. taustalla tiilitehdas, 

jonka ikkunasta näkyy valoa. Pilvien lomitse valojuovat. 32,5 

x 42 cm, sign. v.a. CarlBengts 1927 (väriin kirj.). Takana: 

“Hyvää Joulua CarlBengts 1927” (lyijyk.). Prov.: Aleksei 

Mitro, Jyväskylä. AB 1010. AB 6:0056. 

688. Rantaportaat Kumpulaan Äijälänjoen rannasta, (1927). 

Oik. iso vanha kaksihaarainen puu, kallellaan reunaan päin. 

101 x 74 cm, ei sign. Maalattu Jyväskylään muuton aikana 

toukokuun lopulla 1927 (Erika B:n tiedonanto). CB oli hylännyt 

maalauksen. Korjattu ja kehystetty Ateneumissa. AB 

210. AB vl-mat3:0010. 

689. Näköala Kumpulan ikkunasta Äijälänjoelle ja pohjois- 

Päijänteelle, 1927. Etualalla vihreätä maastoa ja tie, taustalla 

vesistöä ja vas. niemi rakennuksineen, oik. joki. Ilta-auringon 

kajo rakennusten seinissä, veneessä oik. sekä kauimmaisella rannalla, 

muuten varjoisaa. 69 x 53,5 cm, pastelli paperille, sign. 

v.a. CarlBengts Kumpula 1927 (lyijyk.). AB 261. AB 

past2:pas0261; AB lis:pas0261. 

690. Tourujoki lumisateella, 1927. Edessä lunta, taaempana 

rakennuksia ja puita. Lumihiutaleet peittävät pinnan. 49 x 65 

cm, pastelli siniharm.paperille, sign. v.a. CarlBengts 1927 

(must.liitu). Prov.: Himmi Laine. AB 101. AB past2:090. 

691. JOEN RANTAA, 1927. LUMISET TOURUJOEN RANTATÖYRÄÄT. 

VESI KESKELLÄ AUKI. VASTARANNALLA VENEITÄ. 32 X 25,5 CM, 

AKV. , SIGN. V.A. BENGTS KUMPULA 1927 (LYIJYK.). PROV.: OPET- 

TAJA SAIMA PUTTONEN. AB 1020. AB AKV:271020. 

692. KUMPULAN RANTA TALVELLA, 1927. RUSKEAN, MUSTAN JA 

VALKEAN SÄVYILLÄ MAALATTU; OIK. KAKSIHAARAINEN PUU, RAN- 

NASSA VENE LAITURISSA. 47 X 34 CM, AKV. PARIISINPAPERILLE, 

SIGN. V.A. BENGTS KUMPULA 1927 (LYIJYK.). PROV.: OPETTAJA 

KERTTU PYÖKKIMIES, JYVÄSKYLÄ. AB 1015. AB LIS2:0 1015. 

693. HEDELMÄASETELMA, 1927. PÖYDÄLLÄ KASA EKSOOTTISIA 

HEDELMIÄ: VIINIRYPÄLEITÄ, BANAANEJA JNE. 25,5 X 39 CM, AKV. 

PAPERILLE, SIGN. O.A. CARLBENGTS 1927 (LYIJYK.). PROV.: SUK- 

SITEHTAILIJA JULIUS UUSITUPA, JYVÄSKYLÄ. AB 1231. AB 

AKV:2701231. 

694. Kirkkofantasia, 1927. Punakattoinen sakraalirakennus 

jossa aineksia gotiikasta. Rakennukseen liittyvän tornin lisäksi 

erillinen kapea ja korkea torni 49,7 x 65,2 cm, pastelli pastellipahville, 

sign. v.a. leimakuvio jossa teksti TEERESITALLA 

1927. Prov.: Rva Teresia Putro; Juuso Putro. AB 1411. AB 

past2:pas1411. 

1928 

695. Kaivon kannella; Korpilahden Kovala, 1928. Kaivon 

kannella saavi ja kiulu. Kaivossa ei kantta. 33,5 x 40,5 cm, 

öljy pahville, sign. v.a. CarlBengts 1928 (pun.ö-väri). Näytt. 

Jyväskylä Alvar Aalto -museo 1976; Saarijärven museo 2000 

(“Villejä seutuja...”). Prov.: Siiri Somppi, o.s. Fagerström osti 

taulun Gummeruksen näyttelystä (5000 mk). Teoksen toisinto 

joutui tulevalle puolisolle O.J. Sompille. Sompit luovuttivat 

sen rva Sompin veljelle Viipuriin, jossa tuhoutunut 

sodassa. – Toisinto v:lta 1928 (muuten sama mutta sign. eri 

212

Teosluettelo 

paikassa). AB 758. AB 6:0057. 

696. “Lähde”, Korpilahden Kovala, (1928). Lähde kivien takana, 

kivien välissä lautoja, takana kaksi aitaa perätysten. 35 

x 40,5 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts (väriin kirj.). 

Näytt. Helsinki 1929, nro 14 (“Lähde”); Jyväskylä Alvar Aalto 

-museo 1976, nro 64. Prov.: Häälahja Hellin Jokirannalle 

29.12.1929, o.s. Koskinen (Siroloilta, Karpioilta). AB 645. 

AB 6:0058. 

697. Lehmisavu Korpilahden Kovalassa, 1928. Karja-aitaus; 

nainen ämpärin ja jakkaran kanssa tulossa lehmäaitauksen 

portista. Aitauksessa lehmiä ja nainen lypsämässä. Oik. taustalla 

hevonen, jonka takaa tulee savua lehmien yläpuolelle. 

36 x 40,5 cm, öljy pahville, sign. o.a. CarlBengts 1928 

(must.ö-väri). Prov.: Arvo Lennes, Vaasa. AB 851. AB 

6:0059. 

698. “Lehmitarhassa”; Korpilahti, 1928. Sama aihe kuin edellisessä, 

mutta pehmeämpi, lämpimämmin värein käsitelty; lampaita 

karjatiellä edessä. Savu selvempi. 35 x 40 cm, öljy vanerille, 

sign. v.a. CarlBengts 1928 (must.ö-väri). Takana: “N:ro 

29” (pun.väriliitu). Näytt. Helsinki 1929, nro 29 (“Syysilta”). 

Prov.: Elli Sirola, Jyväskylä. AB 328. AB 6:0060. 

699. Gallen-Kallela maalaa Korpilahden Kovalan navetan sillalla, 

1928. Maalattu salaa tuvan ikkunasta, vastavaloon. Kärryt 

sillan vieressä. 26,8 x 35 cm, öljy pahville, sign. o.a. Av 

tacksamhet till Prof. Gallen Kallela CarlBengts 1928. Näytt. 

Saarijärven museo 2000 “Villejä seutuja...”;. Prov.: Yksityiskokoelma. 

AB 1282. AB 6:0061. 

700. Gallen-Kallela maalaa Korpilahden Kovalan navetan sillalla, 

1928. Sama aihe kuin edellä, mutta hieman kovempi 

käsittely, suuremmat valöörierot. 27 x 35 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. CarlBengts 1928 Kovalassa (kirj.väriin lyijyk.). Takana: 

(kehyksissä) “2000” (muste). Prov.: Yks.om. AB 793. 

AB 6:0062. 

701. Kovalan aitat Korpilahdella, 1928. Edessä aitan nurkkaus 

sinne johtavine portaineen, taempana oik. harmaata aittaa, 

josta näkyy parvea. 29,5 x 26,5 cm, öljy puulevylle, sign. 

o.a. CarlBengts 1928 (rusk.ö-väri). Prov.: Martti Raitio, Jyväskylä. 

AB 604. AB 6:0063. 

702. Kovalan aittoja, 1928. Sama näkymä kuin edellä, mutta 

kauempaa, laajempana. Edessä olevan aitan porrastasanteella 

istuu tyttönen. Harmaan, parvellisen aitan pääty näkyy kokonaan. 

36 x 41 cm, öljy vanerille, sign. v.a. portaiden juurella 

CarlBengts 1928. Takana: “Muistu kesältä Elille – Carlolta 

15/8 1930.” Prov.: Elli Sirola, Jyväskylä. AB 326. AB 

6:0064. 

703. “Kokkiaitat” Korpilahden Kovala, 1928. Sama aihe kuin 

edellisissä, sinisempi versio, ei ihmistä. 31 x 40,5 cm, öljy 

vanerille, sign. v.a. CarlBengts 1928 (must.ö-väri). Takana: 

“SMK 3000” (lyijyk.). Prov.: Kansatieteilijä Lauri Kuusanmäki, 

Korpilahti. AB 472. AB 6:0065. 

704. Gallen-Kallela ja M. Raitio Kovalan kokkiaitassa, (1928). 

Miehet keskustelevat, Raitiolla muistilehtiö, Gallenilla paletti 

kädessä. Oviaukosta näkyy emäntä tuomassa ruokaa ja vas. 

aitta jossa G-K ja R asustivat kesäaikaan, emännän takana 

navetan ja päärakennuksen nurkka. 35,5 x 40,5 cm, öljy vanerille, 

sign. v.a. CarlBengts (must. väri). Takana: “Ensimmäinen 

luonnos CarlBengts” (muste). Prov.: Elli Sirola, Jyväskylä. 

AB 327. AB 6:0066. 

705. Gallen-Kallela ja M. Raitio Kovalan kokkiaitassa, (1928). 

Sama aihe kuin edellisessä, mutta tarkemmin maalattu; aitassa 

näkyy matto, tuoli, maalaustarvikelaatikko jne. Avonaisesta 

ovesta näkyy ulkona emäntä tuomassa ruokaa, alempana 

polulla kuin edellisessä versiossa. 38 x 46 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. CarlBengts (must.ö-väri). Takana: “2000 Smk” 

(lyijyk.). Näytt. Jyväskylä 1932, nro 16 “Työn touhussa”. 

Prov.: Proviisori Forssell, Jyväskylä. AB 556. AB 6:0067. 

706. Aitan sisusta, Korpilahti, 1928. Edellisten maalausten 

tausta ilman ihmisiä, tyhjä istuin. 34,5 x 40,5 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. CarlBengts 1928 (väriin kirj.). Takana: “Nro 

15” (pun.liitu). Näytt. Helsinki 1929, nro 15 (“Aitasta”); 

Saarijärven museo 2000 “Villejä seutuja...”;. AB 910. AB 

6:0068. 

707. Rahi Kovalan aitassa Korpilahdella, 1928. Sama aihe 

kuin edellä. 33 x 41,5 cm, öljy pahville, sign. v.a. CarlBengts 

1828 (pun.rusk.ö-väri). Prov.: Ostettu näyttelystä; lehtori 

Jenny Forss, Jyväskylä. AB 737. AB 6:0069. 

708. Kovalan pirtti, Korpilahti, 1928. Hämärä tila, vas. portaat 

takan päälle, taustalla kaksi naista askareissa - toinen leipoo, 

takan reunalla saaveja. 54 x 65 cm, sign. v.a. CarlBengts 

1928 (must.ö-väri). Takana: “SMK 2000” (lyijyk.); “Nro 18” 

(pun.liitu). Näytt. Helsinki 1929, nro 18 (“Leivonta pirtissä”); 

Jyväskylä Alvar Aalto -museo 1976; Saarijärven museo 

2000 “Villejä seutuja...”;. Prov.: Varatuomari Einari Ritva. 

AB 925. AB 6:0070. 

709. Korpilahden Kovalan pirtti, 1928. Sama aihe kuin edellisessä, 

mutta hiukan lähempää nähtynä: hämärä tila, vas. 

portaat takan päälle, taustalla kaksi naista askareissa - toinen 

leipoo, takan reunalla saaveja 34,5 x 40,5 cm, öljy vanerille, 

sign. v.a. CarlBengts 1928 (musta ö-väri). Prov.: Apteekkari 

Lorentz Spolander ostanut taiteilijalta. AB 474. AB 6:0071. 

710. Kovalan pirtti, 1928. Pirtissä takka keskellä, kissa lattialla 

oikealla auringon valossa. 54 x 64,5 cm, sign. v.a. Carl- 

Bengts 1928 (must.ö-väri). Perimätiedon mukaan Gallen- 

Kallela maalasi lattialla olevan kissan. Prov.: Jyväskylän 

kaup.johtaja Haapasalo osti taulun taidekauppias Hedmanin 

näyttelystä Jyväskylän kaup.talolla n. 1957-60; nyk.om. Keski-Suomen 

museo, Jyväskylä. AB 763. AB 6:0072. 

711. Kovalan tupa Korpilahdella, 1928. Pirtti jossa takka oikealla, 

vas. kaksi ikkunaa, vas. edessä kehrääjän paikka - rukki, 

tuoli ja koppa - edessä oik. sänky. Taustalla henkilö lukee 

ikkunan valossa. 54 x 65 cm, sign. v.a. CarlBengts 1928 

(must.ö-väri). Prov.: Kouluneuvos Lahja Reponen. AB 717. 

AB 6:0073. 

712. Kovalan sauna, (1928). Vas. neljä saavia, edessä kiulu, 

oik. ikkuna. Sama aihe kuin nro 713 (AB 1109), mutta ilman 

henkilöhahmoa. 27 x 34,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. 

CarlBengts (pun.ö-väri). Vrt. myös nrot 746 (AB 486) ja 817 

213


(AB 646). Prov.: Taidekauppias Koivikko. AB 1387. AB 

6:0075. 

713. Kovalan saunassa, (1928). Nainen istuu rapuilla, vas. 

neljä saavia, edessä kiulu, oik. ikkuna. Vrt. nrot 718, 752 ja 

823. 33 x 41 cm, sign. o.a. CarlBengts (väriin kaiverrettu). 

Prov.: Johtaja Osmo Kivinen ostanut taiteilijalta. AB 1109. 

AB 6:0074. 

714. Sisäkuva Kovalan sivurakennuksesta, 1928. Sisänäkymä, 

edessä oik. uuni, taustalla ovi auki ulos, räsymatto lattialla, 

oik. taustalla samanlainen tuoli kuin teoksissa nro 704 

ja 705 (“Gallen-Kallela ja V. Raitio Kovalan aitassa”). 33,5 x 

40,5 cm, öljy pahville, sign. o.a. CarlBengts 1928 (rusk.öväri). 

Prov.: Kansakouluntarkastaja A. W. Laitakari, Jyväskylä. 

AB 625. AB 6:0076. 

715. Korpilahden Kovalan sivurakennuksesta, 1928. Samasta 

tilasta kuin edellinen. Keskellä uuni, sen edessä nainen pitää 

kiinni tukiraudasta, oik. rahi ja öljylamppu palamassa, 

räsymatto. 33,5 40,5 cm, öljy pahville, sign. v.a. CarlBengts 

1928 (pun.ö-väri). Prov.: Lindgren, Jyväskylä. AB 1230. 

AB 6:0077. 

716. Akseli Gallen-Kallela ja Kovalan isäntä metsässä, 1928. 

Edessä kaksi mieshenkilöä, toinen sivulta, toinen takaapäin 

nähtynä. 40,5 x 33,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 

(harm.ö-väri). Prov.: Kauppaneuvos Aleksei Mitro; nyk.om. 

Keski-Suomen museo, Jyväskylä. AB 1011. AB 6:0078. 

717. Tytön pää, 1928. Naapurin tyttö Kovalasta. Rintakuva 

lettipäisestä tytöstä profiilissa, katse vasempaan. Vas. tuvan 

nurkkausta. 34,5 x 27,5 cm, öljy pahville, sign. v.a. Carl- 

Bengts 1928 (musta ö-väri). Prov.: Rakennusmestari, piirustuksenopettaja 

Artur Nyberg (Nuotio), Sortavala. AB 1085. 

AB 6:0079. 

718. Sisäkuva Pottilan savupirtistä Metsolahdessa, (1928). 

Pimeä savupirtti, taustalla ja vas. ikkuna, kaksi luonnosmaista 

ihmishahmoa: vas. penkillä naishahmo, taustalla lapsen 

hahmo. 35 x 40,5 cm cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 

(puuhun raaputettu). Takana: “Till lektor Toivo Hirn på 60. 

årsdagen 22 / V 1930 CarlBengts” (muste). Prov.: Lehtori 

Toivo Hirn, Jyväskylä. AB 1060. AB 6:0080. 

719. “Savupirtin sunnuntai”, Pottila, 1928. Sama tila kuin 

edellisessä, savupirtti jossa kaksi naishahmoa istuu vas. Edessä 

auringonvalossa istuvan naisen mallina Himmi Nurmi, 

myöh. Laine. 65 x 66 cm, sign. v.a. CarlBengts 1928 (must.öväri). 

Prov.: Johtaja Eero Vänttinen, Jyväskylä. AB 483. 

AB 6:0081. 

720. Pottilan savupirtti, kansallispukuinen nainen penkillä, 

1928. Naisen mallina Himmi Nurmi, myöh. Laine. Lakeisesta 

näkyy valoa, edessä pitkä pöytä ja penkki, taustalla hirsisalvoksen 

päällä takka. 54 x 65 cm, sign. v.a. CarlBengts 

1928. Takana: “Nro 9” (pun.kynä); kiilakehyksessä “5000:-” 

(lyijyk.). Prov.: Apteekkari Yrjö Karpio. AB 1400. AB 

6:0082. 

721. Pottilan savupirtti, 1928. Keskeisenä aiheena takka hirsisalvoksineen. 

Taustalla avoin ovi, josta tulee valoa. 33,3 x 

40,5 cm, öljy pahville, sign. o.a. CarlBengts Pottila 1928 (väriin 

raaputettu). Takana: “2000” (lyijyk.). Prov.:Pankinjohtaja 

Osmo Kivinen, Jyväskylä. AB 1110. AB 6:0083. 

722. Pottilan pärevalo, 1928. Lähes pimeä pirtti, ainoa valo 

tulee pärepihdistä piisissä. 54 x 65 cm, sign. v.a. CarlBengts 

1928 (must.ö-väri). Takana: “Pottilan Savupirtti CarlBengts 

1928” (muste). Prov.: Varatuomari Einar Johansson osti taulun 

taiteilijalta 1929. AB 1163. AB 6:0084. 

723. “Pottilan pärevalo”, 1928. Sama aihe kuin edellisessä, 

mutta tummemmat värit. 34,5 x 40,5 cm, öljy vanerille, sign. 

o.a. CarlBengts 1928 (väriin raaputettu). Takana: “Nro 16”, 

1500 SMK” (pun. värikynä). Näytt.: Helsinki 1929, nro 16. 

Prov.: lehtori, myöh. kouluneuvos Kaarlo Saarialho, Jyväskylän 

seminaari. AB 487. AB 6:0085. 

724. “Iltahetki”, Pottila, 1928. Hämärä pirtti, takan vieressä 

istuu nainen kansallispuvussa (tiukkalainen). Mallina Himmi 

Nurmi, myöh. Laine, Erika Bengtsin siskon tytär. 81 x 65 

cm, sign. o.a. CarlBengts 1928 (must.ö-väri). Takana: “Nro 

5” (pun.liitu). Näytt. Helsinki 1929, nro 5. Prov.: Ostettu 

valtion kokoelmiin Helsingin Taidehallista 1932. Tallennus 

Viipurin taidemuseoon, josta siirretty Lahden taidemuseoon, 

inv.nro D 52 / Viipuri-Säätiö. AB 579. AB 6:0087. 

725. Pottilan savutupa, 1928. Kaksi henkilöhahmoa seisoo 

avotakan ääressa, toinen lukee, toinen näyttää valoa. 65 x 54 

cm, sign. o.a. CarlBengts 1928 Pottila” (must.ö-väri). Prov.: 

Pankinjohtaja Osmo Kivinen ostanut taiteilijalta. AB 1161. 

AB 6:0088. 

726. Savupirtin poika, 1928. Tumma työ, suuresta ikkunasta 

tulevassa valokiilassa vaaleatukkainen poika katsoo ulos. 

Vas. seinässä valon esiintuomia piilukirveen jälkiä. 65,5 x 54 

cm, sign. o.a. CarlBengts 1928 (väriin raaputettu). Prov.: Jyväskyläläisen 

Lahikaisen perheen lapset kävivät laulamassa 

jouluna 1928 taiteilijalle, josta saivat muistoksi lahjana tämän 

juuri valmistuneen teoksen kehystämättömänä. AB 305. 

AB 6:0089. 

727. Pormestari Matti Soinin olohuone, 1928. Taustalla ovenpielessä 

pieni tyttö, oik. sohvaryhmä, jalkalamppu ja taulu. 

Mallina Marjatta-tyttö. Bengts tarttui vierailulla aiheeseen 

välittömään tapaansa: “Nyt minä ottaa tytön ja maalaa.”. 54 

x 65 cm, sign. v.a. CarlBengts 1928 (rusk.ö-väri). Prov.: Pormestari 

Matti Soini, Jyväskylä. AB 598. AB 6:0090. 

728. Tuvassa takan ääressä, 1928. Iso takka täyttää lähes koko 

kankaan, takassa tuli, takan ääressä istuu lukemassa mieshenkilö. 

Maalattu suksitehtailija Uudentuvan (Kuokkala, Jyväskylä) 

vanhassa päärakennuksessa. Mallina todennäköisesti 

Uudentuvan poika Veikko. 33,3 x 40,5 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. CarlBengts 1928 (must.ö-väri). Prov.: Suksitehtailija 

Julius Uusitupa, Jyväskylä, Kuokkala. AB 1202. AB 

6:0092. 

729. Tykö Reinikan kotoa Jyväskylästä (Kauppakatu 18), 

1928. Leveä oviaukko salista saliin, edessä ja taustalla sohvaryhmät, 

punertava lattia, vaalea kattofriisi. 35 x 40,5 cm, öljy 

yhteen liimatulle tammilevylle, sign. o.a. CarlBengts 1928 

(tai 1929) (väriin raaputettu). AB 993. AB 6:0093. 

214

Teosluettelo 

730. “Iltahetki Kumpulassa”, 1928. Lampun valossa pöydän 

ääressä kaksi naista (Erika Bengts ja apulainen Berta Lintulahti) 

lukemassa. Taustalla ikkuna. 67 x 58,5 cm, sign. o.a. 

CarlBengts 1928 (must.ö-väri). Takana: “Nro 1” (pun.liitu). 

Näytt. Helsinki 1929, nro 1. Prov.: Valokuvaaja Jaakko Rusanen, 


731. Kumpulan olohuone, ylähalli, 1928. Sohvaryhmä vas., 

ovet oik. ja takana, edessä räsymatto. 34,5 x 40 cm, öljy mahongille, 

sign. v.a. CarlBengts Kumpula 1928. Takana: “SMK 

800” (lyijyk.). AB 686. AB 6:0095. 

732. Karolina Ilmonen istuu olohuoneessa, 1928. Vanhempi 

naishenkilö istuu keinutuolissa keskellä, edessä vas. sohva, 

oik. pöytä jolla punaraidallinen liina. Lattialla räsymatto. 34,7 

x 41 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 1928 (raaputettu 

väriin). Ylihoitaja Lydia Ilmonen pyysi taiteilijaa maalaamaan 

äitinsä muotokuvan. Tämä on luonnos siihen, mutta 

lopullista teosta ei sitten syntynytkään. Prov.: Ylihoitaja Lydia 

Ilmonen, Jyväskylä. AB 1312. AB 6:0096. 

733. “Kehrääjä”, 1928. Huivipäinen nainen istuu penkillä 

kehräämässä rukilla, taustalla neliruutuinen ikkuna. 35 x 27 

cm, öljy pahville, sign. v.a. CarlBengts 1928 (must.ö-väri). 

Prov.: Hugo Vainio, Jyväskylä. AB 438. AB 6:0097. 

734. Kaivo Korpilahden Kovalassa, 1928. Kaivon kannella 

kiulu ja saavi. 33,5 x 40,5 cm ? öljy mahongille, sign. o.a. 

CarlBengts 1928. Prov.: Siiri ja O.J. Somppi; Eero Fagerström. 

Jäänyt Viipuriin ja tuhoutunut. AB 1429. AB 

lis:1429 (mv). 

735. Konstantin (Kosti) Raition muotokuva, 1928. Rintakuva, 

tehty valokuvan mukaan, silmälasit rinnan päällä. Tilaajana 

Gummeruksen kirjallinen johtaja Martti Raitio, Jyväskylä. 

65 x 54 cm, sign. o.a. POST MORTEM PINXIT, 

CARL BENGTS A. D. MCMXXVIII. Prov: Jyväskylän seminaari, 

nyk. om. Jyväskylän yliopisto. AB 1291. AB 

6:0098. 

736. “Vainovalkeat”, 1928. Kolmen miehen ryhmä mäellä 

lähdössä pakoon, heidän välissään pieni poika, taustalla neljä 

savuvanaa, oik. kaksi koiraa, vas. ihmisryhmä, jossa vanhus 

ja äiti lapsineen istumassa. Taustalla matala rakennus. Aihe 

saatu ehkä Korpilahdelta. Pikkupojan mallina oli Reino Kovala 

Korpilahden Kovalasta (Juha-Ville Ruuttula: “Kovalan 

maisemat olivat aikoinaan taiteilijoiden suosiossa”, Keskisuomalainen 

22.5.1996. 171 x 267 cm, sign. v.a. CarlBengts 

Kumpula 1928 (sin.ö-väri). Prov.: Keski-Suomi kerho; Asevelikerho; 

Päijännekerho; Kauppalaisseura; nyk.om. Jyväskylän 

Kauppaseura. AB 395. AB 6:0099. 

737. Myrskyn jälkeen, Päijänteeltä, 1928. Äijälänjoen ja 

Pohjois-Päijänteen yhtymäkohdassa olevassa niemekkeessä 

vanha tiilitehdas, josta aukeaa vasempaan peltonäkymä ja 

suoraan etelään laaja Pohjois-Päijänne, jonka yllä väistymässä 

olevat myrskypilvet. Oik. laidassa viimeiset sateet piiskaavat 

joen läntistä rantaa. Maalattu taiteilijan Kumpulan kodin 

toisen kerroksen ikkunasta. 65 x 81 cm, sign. v.a. CarlBengts 

1928 (lyijyk.). Takana: “Nro 4” (pun.liitu); “2000 Smk”, “Nro 

7” (lyijyk.). Näytt. Helsinki 1929, nro 4; Jyväskylä Alvar Aalto 

-museo 1976; Keuruu 1984 “Keskisuomalainen idylli”; Saarijärven 

museo 2000 “Villejä seutuja...”; Kuokkalan kartano 

2002 “Äijälänjoen idylli”. Prov.: Vesankalainen emäntä Hanna 

Halinen oli lähtenyt kaupunkiin ostamaan porsaita 600 

mk:lla, mutta tavattuaan kadulla rahapulassa olevan CB:n 

päättikin ostaa kaksi taulua häneltä. Tämä on toinen niistä; 

toinen on nro 765 “Vuoropuhelu”. AB 108. AB 7:0002. 

738. Maisemanäkymä Kumpulasta Halssilaan päin, 1928. 

Tummat pilvet muodostavat voimakkaita kuvioita. Matala 

piharakennus taustalla. 34 x 40,5 cm, sign. o.a. CarlBengts 

1928 (lyijyk.). Prov.: Konttoripäällikkö Martin Ahlnäs, Jyväskylä. 

Nyk. Etelä-Amerikassa. AB 618. AB 7:0003. 

739. Louhela-huvila yössä, Aittokallio, 1928. Heikki Ollilaisen 

huvila. Yökuva, puiden siimeksessä huvila, jonka kuisti 

valaistu. Taustalla Jyväsjärven takana kaupungin valot. 54 x 

65 cm, sign. CarlBengts 1928 (väriin raaputettu). Prov.: Kirjansitojamestari 

Jussi Aarnio, Jyväskylä, ostanut Gummerukselta. 

AB 738. AB 7:0004. 

740. Syystalvimaisema Jyväskylästä, 1928. Syksyinen puu 

oikealla, ulkorakennuksen nurkka vas., taustalla levittäytyy 

peltomaisema. Ensi lumi laskeutumassa. 35 x 35,5 cm, sign. 

öljy mahongille, sign. o.a. CarlBengts 1928 (must.ö-väri). 

Prov. Farmaseutti Siiri Tietäväinen Jyväskylän Vanhasta Apteekista. 

AB 1348. AB 7:0005. 

741. Kumpula yössä, 1928. Hyvin tumma maisema, maalattu 

Äijälänjoelta. Valossa vain Kumpulan pääty ja sen heijastuma 

joessa. Oik. moottorivene, jossa kahden henkilön hahmot. 

28,8 x 41 cm, öljy mahongille, sign. o.a. CarlBengts 

1928 (pun.ö-väri). AB 52. AB 7:0006. 

742. Punainen kukkiva kaktus, 1928. 42 x 54 cm, sign. o.a. 

CarlBengts 1928 (rusk.ö-väri). Prov.: Pankinjohtaja Osmo 

Kivinen, Jyväskylä. AB 1204. AB 7:0007. 

743. Punainen kukkiva kaktus, 1928. 33 x 41 cm, sign. o.a. 

CarlBengts 1928 (must.ö-väri). Takana: “Hyvää joulua 1928 

Bengts’läiset”. Prov.: Lahja suksitehtailija Julius Uusituvalle, 


744. Jonas Heiskan ateljeesta, (n. 1928). Pimeä etuala, jossa 

oik. kamina, vas. portaat yläkertaan, taka-alalla ikkuna, lampun 

valossa pöydän ääressa mahdollisesti Vappu Heiska. 65 x 

80 cm, sign. v.a. CarlBengts 192.. (tumma ö-väri, vl epäselvä) 

. Prov.: Lehtorit Lauri ja Aino Peltonen, Jyväskylä; nyk.om. 

Jyväskylän NNKY, Jyväskylän Puistotori. AB 382. AB 

6:0091. 

745. LAURI HIRVOSEN HUVILA SIIKASAARESSA, 1928. HUVILA 

MÄESSÄ RANNALLA. PORTAAT KESKELLÄ KUVAA JOHTAVAT HUVI- 

LASTA VASEMMALLE. ALHAALLA RANNASSA HENKILÖ, OVIAUKOSSA 

TOINEN. 48,5 X 36,6 CM, AKV. PAPERILLE, SIGN. O.A. CARL- 

BENGTS 1928 (SIN.VESIV.). PROV.: LAURI HIRVONEN. AB 809. 

AB AKV:280809. 

1929 

746. Kovalan sauna, 1929. Ikkuna ja penkki oik., saaviryhmä 

keskeltä vasemmalle, takana vas. lauteet ja tikkaat. Toisinto 

alkuperäisestä versiosta v:lta 1928, nro 712 (AB 1387). 

215


Vrt. myös nrot 713 (AB 1109) ja 817 (AB 646). 34,5 x 41 

cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 1929. Takana: “Nro 

4, 1500 mk” (lyijyk.). Prov.: Gummerus Oy; lehtori, myöh. 

kouluneuvos Kaarlo Saarialho, Jyväskylän seminaari. AB 486. 

AB 6:0086; AB 7:0022. 

747. Talvimaisema Äijälänjoelle, (1929?). Yksinäinen sauna 

(naapuri Lahikaisen) hangella avarassa maastossa, edessä laaja 

varjo. 34,5 x 40,5 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts 

(väriin raaputettu). Takana: “Irmalle ja Pertulle 16/3 1929 

kummisetä Carlolta” (tussikynä). Prov.: Irma ja Perttu (Petrelius) 

Pertamo. AB 570. AB 7:0009. 

748. Talvinen Kumpulan puutarha, näkymä Äijälänjoelle, 

(1929). Oik. kolme koivua ja niiden varjot hangella. 35 x 

40,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts (väriin raaputettu). 

Takana: “Nro 21” (pun.värikynä). Näytt. Helsinki 1929, 

nro 21. Prov.: Apteekkarin vaimo Lyyli Spolander, Jyväskylä. 

AB 397. AB 7:0010. 

749. Tourujoki talvella, 1929. Keskellä Tourujoki, edessä lumisella 

rannalla kolme venettä. Vastarannalla keskellä mökki, 

sen vas. nurkalla ihmishahmo kävelemässä. Talon takana 

aita alhaalta ylös. 36,5 x 41,5 cm, öljy vanerille, sign. o.a. 

CarlBengts 1929 (lyijyk. väriin). Näytt. Jyväskylä Alvar Aalto 

-museo 1976; Saarijärven museo 2000 “Villejä seutuja...”. 

Prov.: Johtajatar Sofia Skogster, Jyväskylä. Annettu häälahjana 

(puoleksi) taiteilijalta. AB 807. AB 7:0011. 

750. Talvinen aita metsässä, 1929. Kaksi vanhaa mäntyä oik. 


raaputettu). Prov.: Martti Raitio, Jyväskylä. AB 603. AB 

7:0012. 

751. Kumpulan rantaa kevätkesällä, 1929. Iso kaksihaarainen 

koivu vasemmalla, portaat alas rantaan. Alhaalla rannassa 

kaksi venettä. 46,5 x 38 cm, öljy vanerille, sign. CarlBengts 

1929 (musta ö-väri). Takana: “Isältä Liisalle 29/9 1931 Kumpula 

ranta” (tussi). AB 11. AB 7:0013. 

752. Poika ongella Äijälänjoella, 1929. Edessä juurakko, josta 

nousee vesoja. Poika laiturilla oik., sen edessä juurakko. 

38,5 x 30,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 1929 

(väriin raaputettu). Prov.: Valokuvaaja Jaakko Rusanen, Jyväskylä, 

saanut taiteilijalta. AB 743. AB 7:0014. 

753. Kumpulan naapurirakennuksia, 1929. Iltataivas, vas. 

piharakennus, taustalla oik. toinen rakennus, jonka takana 

Äijälänjoki. 38 x 46 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 

1929 (rusk.ö-väri). Takana: “1000” (lyijyk.). Prov.: Ins. J.Fr. 

Karpio, Jyväskylä. AB 91. AB 7:0015. 

754. “Sateinen päivä” / “Koskinen”, 1929. Rantamaisema 

Vaajakosken tienoilta sateen jälkeen. Oik. pensasmainen puu, 

vastarannalla nuotion savu, vene ja rakennus. Taustalla kaareutuu 

Kanavuori. 65 x 54 cm, sign. o.a. CarlBengts Kumpula 

1929 (rusk.ö-väri). Takana: “nro 27” (pun.liitu). Näytt. 

Helsinki 1929, nro 27; Saarijärven museo 2000 “Villejä seutuja...”. 

Prov.: Mauri Kinos saanut lahjaksi Kankaan tehtaan 

työntekijöiltä. AB 923. AB 7:0016. 

755. Auringonlasku Pohjois-Päijänteellä, 1929. Väinölän 

niemeltä, läheltä Väinölän konepajaa. Taustalla Rauhaniemi. 

Horisontti keskellä, tie etualalla. 65 x 54 cm, sign. o.a. Sydämelliset 

onnittelumme viisikymmentävuotiaalle Hiljalle 19 

28 / 3 29 Erika ja CarlBengts (rusk.ö-väri). Näytt. Jyväskylä 

Alvar Aalto -museo 1976; Keuruun taidemuseo 1984, “Keski-Suomi-idylli”; 

Saarijärven museo 2000 “Villejä seutuja...”. 

Prov.: Hilja Ollilainen, Jyväskylä. AB 82. AB 7:0017. 

756. Maisema Tourujoelta, 1929. Tourujoen pesutupa vastarannalla. 

Etualalla kaksi venettä. 38 x 46 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. CarlBengts 1929 (must.ö-väri). Takana: “1200 –” 

(lyijyk.). Prov.: Martio, Jyväskylä. AB 495. AB 7:0018. 

757. Ilta-auringon kajo, 1929. Jyväsjärven itärannalta. Tumma 

etuala, taustalla mm. Roninmäen siluetti. Mäkien takaa 

näkyy auringon viimeinen valo. 38 x 46 cm, öljy vanerille, 

sign. v.a. CarlBengts 1929 (must.ö-väri). Prov.: Kyllikki Sirola, 

Jyväskylä, ostettu n. 1934. AB 1082. AB 7:0019. 

758. Ilta Jyväsjärvellä, 1929. Tumma etuala, järvellä alhaalla 

valaistu laiva, taustalla valoja, taivas puoliksi pilvessä. 38 x 46 

cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 1929 (must.ö-väri). 

Prov.: Ostettu Helsingistä “Rajan turvaksi”-näyttelystä 1939. 

Nimikilpi kehyksessä: “Rajan turvaksi 1939”. Toini Pesonius-Saloranta, 

Jyväskylä, miehensä kanssa lahjoitti taulun “Rajan 

turvaksi” keräykseen. AB 716. AB 7:0020. 

759. Pottilan savupirtti, Laukaa, 1929. Hämärä pirtti, lakeisesta 

tulee valoa, edessä puuastioita, oik. olevasta ikkunasta 

tulee valoa. 35 x 40,4 öljy mahongille, sign. o.a. CarlBengts 

1929 (väriin raaputettu) Sen alapuolella maalattu ja ylivedetty 

signeeraus. Takana: “Laukaan pitäjä Pottila” (lyijyk.); “82, 

A Väisänen 100” (tussi); “nro 23” (pun.liitu). Näytt. Helsinki 

1929, nro 23; Saarijärven museo 2000 “Villejä seutuja...”. 

Prov.: maisteri A.O. Väisänen, Helsinki. Ostettu Helsingin 

näyttelyn jälkeen. AB 359. AB 7:0021. 

760. Jaakko Rusanen ja Verner Lönn pelaavat shakkia, 1929. 

Miehet istuvat valkoisilla salonkihuonekaluilla, takana kaappikello. 

54 x 65 cm, sign. v.a. CarlBengts 1929 (sin.ö-väri). 

Prov.: Tupakkatehtailija Roschier toi taulun Kalle Heinoselle, 


761. “Vanha keittiö”, Laukaa, 1929. Vehniän kartanon mankelitupa. 

Keskellä takka, jossa tuli ja pata, oik. saavi, vas. koivuhalkoja. 

38 x 46 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 1929. 

Prov.: Hilja Ollilainen, Jyväskylä. Hilja Ollilainen, o.s. Hirvinen, 

keitti tässä mankelituvassa ensimmäiset kahvinsa avioiduttuaan 

Heikki Ollilaisen kanssa. AB 219. AB 7:0026. 

762. Sisäkuva tuvasta, jossa leivinuuni, 1929. Leivinuuni - 

tulipesä oik. reunassa - täyttää lähes koko kuva-alan. Vas. telineellä 

taikinatiinu, leipoja taustalla. 37,5 x 46,5 cm, öljy 

vanerille, sign. v.a. CarlBengts 1929 (must.ö-väri). Prov.: Tervatehtailija 

Eino Leinonen, Jyväskylä, ostanut taiteilijalta. AB 

748. AB 7:0027. 

763. Laukaan Vehniän kartanon suuri tupa, 1929. Tyhjä, avara 

matala tupa penkkeineen. Kaksi ikkunaa vas. seinällä. 38 x 

46 cm, sign. v.a. CarlBengts 1929 (must.ö-väri). Takana: 

“Vehniän tupa Laukaasta H. Ollilainen.”. Prov.: Johtaja Heikki 


216

Teosluettelo 

764. Portaat Vehniän kartanossa Laukaassa, 1929. Eteisestä 

lähtevät vinttiin menevät portaat. 46,5 x 38 cm, öljy vanerille, 

sign. CarlBengts 1929 (must.ö-väri). Prov.: Hilja ja Heikki 


765. “Juttutuokio” / “Vuoropuhelu”, 1929. Vesangan Halisen 

kartanon vanhan päärakennuksen olohuone, Halisen neitien 

huone. Keinutuoli ja talonpoikaisbiedermeier-tuoli vastakkain, 

taustalla kirjahylly. 46 x 38 cm, öljy vanerille, sign. 

v.a. CarlBengts 1929 (musta tussi). Prov.: Musiikinopettaja 

Minne Halinen, Jyväskylä. Tämä on toinen “porsastauluista”, 

vrt. nro 737 (AB 108) “Myrskyn jälkeen”. AB 639. 

AB 7:0030. 

766. Halisen tupa, 1929. Etualalla pöytää, vas. kangaspuut, 

taustalla uuni ja keittiöön menevä ovi, joka auki, katosta roikkuu 

voimistelurenkaat. 38 x 46 cm, öljy vanerille, sign. v.a. 

Kiitollisuudella CarlBengts 1929 (must.ö-väri). 1950-luvun 

alussa tupa pilkottiin pieniksi huoneiksi ja uunit purettiin. 

Prov.: Hugo Halinen, Halila, Vesanka. AB 109. AB 7:0032. 

767. Talvinen näkymä Tourujoelle, 1929. Keskellä pesutupa, 

jonka katolta lumi osittain pois. vastarannalla mäessä tölli. 

Mies kulkee oikealle töllistä. Tourulan puusiltaa ei näy vasemmalta. 

54 x 65 cm, sign. o.a. CarlBengts 1929 (harm.öväri). 

Prov.: Rva Soini, Helsinki. AB 599. AB 7:0033. 

768. Iltahetki savupirtissä, Pottila, Metsolahti, 1929. Nainen 

istuu lieden ääressä vas. jakkaralla, kädet sylissä, katsoen 

lattialla oik. leikkivää pientä lasta. 65 x 81 cm?, sign. v.a. 

CarlBengts 1929. Vrt. nro 724 (AB 579), jossa mallin pää 

kääntyneenä katsojaan, sekä lapsi puuttuu. Prov.: Maalauksen 

vaiheita ei tunneta, vain mv-valokuva. AB 1461. AB 

lis:Pottila1461001. 

769. Kukkiva kaktus, 1929. 46 x 38 cm, öljy vanerille, sign. 

o.a. CarlBengts 1929 (väriin raaputettu). Prov.: Veli Pakkala. 

AB 801. AB 7:0024. 

770. Raili Kuusi lattialla. Keskeneräinen. Maalattu n. 1927- 

29 talvella. Pari-kolmevuotias tyttö istuu lattialla. 33 x 41,5 

cm, ei sign. Taustalla punakuvioinen kaappi. Prov.: Lehtori, 

fil.tri Sakari Kuusi, Jyväskylä. AB 1027. AB vl-mat3:0037. 

1920-LUKU, EI TARKKAA VUOSILUKUA 

771. Laivan kannella (Jack-laiva), 1920-luvun alku. Keskeneräinen 

luonnos. Kolme luonnosmaista naishahmoa. 33 x 41 

cm, öljy vanerille, ei sign. Takana: “Carl Bengts Kristinestad” 

(lyijyk., CB:n käsialalla). AB 176. AB 3:0083. 

772. Nina Sundman, kasvoharjoitelma, 1920-luvun alku. 

Rintakuva naisesta käsi leuan alla. Malli oli kirjakauppiaan 

tytär Kristiinassa. 35 x 25,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlB 

(sin.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 5: Jussi Korpela. AB 

1221. AB 4:0061. 

773. “Adeli Åback vid IV år”, 1920-luvun alku. Vyötärökuva 

pikkutytöstä huivi päässä, kääntyneenä oikealle. Vaalea esiliina, 

tumma puku, kädet lähellä kasvoja, yksivärinen tausta. 

41 x 38 cm, öljy vanerille, sign. o.y. Adeli vid IV år. Prov.: 

Adeli Åback, Peninkylä. AB 1146. AB lis:1146. 

774. Nainen lukee lehteä, keskeneräinen, 1920-luvun alkupuoli. 

Rintakuva naisesta, jolla vaalea päähine ja punaista 

puserossa. Kasvot kääntyneet lievästi oikealle. 46 x 38 cm, 

öljy vanerille, ei sign. AB 188. AB vl-mat2:0038. 

775. HERTTA BACKMAN (O.S. SILPIÖ), TEUVAN PERÄLÄ. MAA- 

LATTU 1920-LUVUN ALUSSA. NUORI NAINEN AURINGONPAISTEES- 

SA, VYÖTÄRÖKUVA, KELTAINEN PÄIVÄNVARJO KASVOJEN TAKANA. 

72 X 49 CM, AKV. PAPERILLE, EI SIGN. AB 201. AB AKV:. 

776. Ebba Eklund, o.s. Ingström, 1920-luku. Kasvokuva vanhahkosta 

naisesta, katse vasemmalle, vaaleapohjainen raidallinen 

huivi päässä, ei sidottu kiinni leuan alta. Maalattu Närpiön 

Nämpnäsissä. 29 x 24 cm, öljy pahville, ei sign. Prov.: 

nyk.om. Ruotsissa. AB 1474. AB lis:1474. 

777. Venetyttö. Maalattu Tiukanjoen suulta 1920-luvulla. CB 

repäisi maalauksen isommasta kankaasta. Vas. vaalean veneen 

perässä nainen jolla oranssi päivänvarjo. Se kuvastuu veteen. 

Koiran pureman jäljiltä restauroinut Liisa ja Niilo Suihko 

1971. 89 x 28 cm, ei sign. AB 275. AB 9:080. AB vlmat1:0080. 

778. Omakuva sanomalehteä lukemassa. Maalattu Kristiinassa 

1920-luvulla. Lampun valo vasemmalta lehden päälle. CB:n 

kasvojen toinen puoli osittain valaistu, käsi pitää lehteä vas. 

alakulmassa. 57,5 x 48,6 cm, öljy pahville, sign. o.a. Carl- 

Bengts. AB 230. AB vl-mat2:0025. 

779. “Tyttö”, harjoitelma Ranghild Pettersonin muotokuvaa 

varten. Maalattu n. 1925-27, mahdollisesti 1924. Rintakuva 

tummatukkaisesta naisesta puoliprofiilissa katse alaspäin, avokaulainen 

punertava puku. 37,8 x 41,2 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. CarlB (kaiverrettu väriin). Prov.: Arpajaiset 1925, 

nro 31 (“Tyttö”): opettaja Ranghild Petterson, Kristiina. AB 

1307. AB vl-mat2:0031. 

780. Riihtä ahtamassa, 1920-luku. Kaksi miestä vastakkain 

profiilissa heittämässä viljalyhteitä riihessä. 50 x 63 cm, pastelli 

pahville, sign. o.a. CarlBengts 192.. (värillä).Prov.: rva Vainio; 

ins. Otto Salmenkivi, Jyväskylä. AB 301. AB past1: CB058. 

781. Alttaritaululuonnos (Jurvan kirkkoon), 1920-luku. 70 

x 45,5 cm, hiili + öljy (valokohdat) pahville joka liimattu 

vahvemmalle levylle. Prov.: Eliel Sipilä, Jurva. AB 643. 

AB seka 000643. 

782. TANSSEISSA. MAALATTU 1920-LUVULLA KRISTIINAN KAU- 

DELLA. EDESSÄ VAS. ISTUU PARISKUNTA SELIN KATSOEN TANSSI- 

LATTIALLE JOSSA YKSI PARI TANSSII. TAUSTALLA IHMISIÄ ISTUMAS- 

SA. 35 X 49 CM, AKV. PAHVILLE, SIGN. O.A. CARLBENGTS 

(MUST.LIITU).AB 169. AB AKV:000169. 

783. PYÖREÄ ORNAMENTTI: ‘KALEVALAINEN’ MIES VENEESSÄ, (1920- 

LUKU). PELKISTETTY AIHE, MAALATTU PUNAISELLA JA MUSTALLA VÄ- 

RILLÄ. VENEESSÄ SOUTAMASSA MIES, MUSTALLA TAIVAALLA TÄHTIÄ. 

HALK.16 CM, TUSSI + GUASSI PAPERILLE. AB 18. AB LIS2:00 18. 

784. Nainen lierihattu päässä. Keskeneräinen. Maalattu 1920- 

luvun loppupuolella. Rintakuva naisesta, jonka leveälierinen 

hattu peittää kasvojen yläosan. Puvussa punaista, oik. taustalla 

verhojen peittämä ikkuna. 38 x 46 cm, öljy vanerille, ei 

sign. AB 189. AB vl-mat2:0037. 

217


782. 

785. Aleksandra Mäkisen muotokuva. Erika B:n äiti. Maalattu 

1920-luvun loppupuolella. Kasvokuva en face, käsi poskella. 

35,5 x 27,5 cm, öljy pahville, ei sign. Prov.: Toivo Mäkinen, 

Jyväskylä. AB 114. AB vl-mat3:0043. 

786. KUVANVEISTÄJÄ TYÖSSÄÄN, (1920-LUKU?). VAS. PROFIILIS- 

SA HATTUPÄINEN MIES VYÖTÄRÖKUVASSA, KÄDET OIK. OLEVASSA 

VEISTOKSESSA. 40 X 40 CM, AKV. PAHVILLE, EI SIGN. AB 163. 

AB AKV:000163. 

787. MAISEMA ILLALLA, (1920-LUVUN LOPPUPUOLI?). KUMPA- 

REEN PÄÄLLÄ TALO, PUITA, JOTKA VARJOSSA; PUNERTAVA TAIVAS 

PILVIEN TAKANA. 34 X 44,7 CM, AKV. PAHVILLE, EI SIGN. AB 

167. AB AKV:000167. 

1930 

788.”Kehrääjä”, 1930. Laukaan Vehniän kartanon mankelitupa. 

Takan vieressä nainen (mallina kartanon palkollinen 

Anna Kyyhkynen) kehräämässä. Koreissa karstattua villaa. 81 

x 65 cm, sign. o.a. CarlBengts 1930 (must.ö-väri). Prov.: Johtaja 


789. Kumpulan rantaa talvella, 1930. Kaksihaarainen koivu 

ja koivurivistöä. Kumpulan sauna rakenteilla. Tuulinen päivä, 

lumituisku. 65 x 54 cm, sign. o.a. Kumpula 28 / IV 30 

CarlBengts (must.ö-väri). Näytt. Jyväskylä Alvar Aalto -museo 

1976; Keuruu 1984 “Keskisuomalainen idylli”; Saarijärven 

museo 2000 “Villejä seutuja...”; Kuokkala 2002 “Äijälänjoki-idylli”. 

Prov.: Pastori Johan Viktor Vihemäki, Jyväskylän 

mlk, saanut seurakunnalta 50-vuotislahjaksi 30.5.-30. 

AB 1040. AB 7:0034. 

790. “Juhannus” Uudentuvan rannassa Pohjois-Päijänteeltä 

(Kuokkala),(1930). Etualalla nuotio rantakivillä, vastarannalla 

neljä nuotiota. 37,5 x 45,5 cm, öljy vanerille, sign. o.a. Carl- 

Bengts. Maalattu 20 minuutissa juhannuksena paikan päällä. 

Takana: “Härmed sändes en varm hälsning från oss här på 

Kumpula Erika & Carl”. Prov.: Raffu Jurvelius, Vaasa, saanut 

taiteilijalta 1930. AB 372. AB 7:0035. 

791. Juhannustulet Uudentuvan rannassa, Jyväskylä (Kuokkala),1930. 

Iso tuli oikealla rannassa. Vene vedessä, vastarannalla 

neljä tulta. 35,5 x 46 cm, öljy vanerille, sign. o.a. Carl- 

Bengts 1930 (väriin raaputettu). AB 451. AB 7:0036. 

792. Juhannustulet, 1930. Vene täynnä ihmisiä lipuu pimeällä 

järvellä, vastarannalla kolme tulta. 33,5 x 35 cm, öljy 

vanerille, sign. o.a. CarlBengts 1930 (must.ö-väri). Prov.: 

Pormestari Matti Soini, Jyväskylä. AB 652. AB 7:0037. 

793. Heinänteossa, 1930. Hevonen ja kolme henkilöä joen 

rannassa. Mies pitää hevosta ohjaksista, nainen ottaa reestä 

heinää, toinen nainen haravoi heinäseipään juurella. 35 x 42 

cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 1930 (väriin kaiverrettu); 

o.a. kehyksen takana näkyy toinen signeeraus. Prov.: 

Prokuristi Elli Sirola, Jyväskylä. AB 478. AB 7:0038. 

794. Kanavuoren rantaa, 1930. Etualalla Leppävettä, vastarannassa 

asuinrakennuksia, ylempänä mäellä metsää. 47 x 37 

cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts 1930 (väriin raaputettu). 

Prov.: Raffu Jurvelius, Vaasa. Taiteilija ja RJ olivat heinäkuussa 

1930 Kanavuoressa, jolloin CB maalasi taulun. AB 

373. AB 7:0039. 

795. Äijäläjoen silta rakennusvaiheessa heinäkuussa, (1930). 

73 x 103 cm, ei sign.mutta taiteilijan poika merkannut sen 

myöhemmin v.a. (must.ö-väri). Prov.: Oy Keskisuomalainen 

hankkinut sen ja lahjoittanut Jyväskylän kaupungille kaupungin 

150-vuotisjuhlapäivänä 1987. AB 232. AB 7:0040. 

796. Lukija savupirtissä, 1930. Vanha mies lukee etualalla 

pöydän ääressä lakeisen valossa Raamattua. Vieressä kiulu. 

34,5 x 40,5 cm, öljy mahongille (tammea?), sign. o.a. Carl- 

Bengts 1930 (väriin kirjoitettu). Prov.: Pastori Rentola, Helsinki. 

AB 671. AB 7:0043. 

797. Maalaistalo, pihamaalla pyykkiä pesevä nainen, 1930. 

Harmaa rakennus jonka edessä nurmikolla puolittain selin 

katsojaan pyykkäri. Vihreä nurmikko talon edessä, portailla 

pikkulapsi, pyykkinaru oik. 33 x 40,5 cm, öljy vanerille, sign. 

218

Teosluettelo 

o.a. CarlBengts 1930 (väriin kirjoitettu). Takana: “Ilmalle 

muistoksi vihreässä nuoruudessa 1903 tehdystä hyvästä työstä 

Jyväskylässä Jouluk. 1930 Hilja Ollilainen” Tilaustyö. Prov.: 

Ilma Jalkanen, Jyväskylä. AB 747. AB 7:0045. 

798. Kumpulan ylähalli, 1930. Kahvitarjoilu pöydällä, kolmiosainen 

ikkuna, kukkamaljakossa punaisia kukkia. 65 x 

81,5 cm, sign. o.a. CarlBengts 1930 (pun.ö-väri). Takana: 

“SMK 2000” (lyijyk.). Näytt. Jyväskylä Alvar Aalto -museo 

1976; Saarijärven museo 2000 “Villejä seutuja...”. Prov.: Varatuomari 

Armas ja Hellin Ahlqvist, Jyväskylä. AB 921. 

AB 7:0041. 

799. Sisäkuva Konkolan kartanosta, Kottila, Jämsä, 1930. 

Halli josta portaat yläkertaan, holvikaari taustalla. 38 x 46 

cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts 1930. Prov.: Ylipormestari 

Lauri Aho, Helsinki. AB 638. AB 7:0042. 

800. ASETELMA, RAAMATTU JA HAISUKAKTUS, 1930. 26 X 34 

CM, AKV. PAPERILLE, SIGN. V.A. CARLBENGTS KUMPULA 30.VIII 

1930 (PUN.RUSK.VESIV.). PROV.: LAURI JA AINO PELTONEN, JY- 

VÄSKYLÄ. AB 727. AB AKV:300727. 

801. Anna ja Juhani Pohjanmies kotonaan, (1930?). Säveltäjä 

Pohjanmiehen kotoa, Kumpulan naapurista. Vas. istuva 

pariskunta ison punaisen lampunvarjostimen alla , molemmat 

lukevat. Pyöreä pöytä oik. 30 x 40,5 cm, öljy vanerille, 

sign. v.a. CarlBengts (muste). AB 247. AB 7:0044. 

1931 

802. Luonnos Kivijärven kirkon alttaritauluun, (1931). Aihe 

“Pietari hiilivalkealla”. Kiinniotettu Jeesus kahden ylimmäisen 

papin, Kaifaan ja Hannaan kuulusteltavana. Vangittu Jeesus 

katsoo taustalta etualalla hiilivalkealla lämmittelevää Pietaria. 

Pimeässä paljon ihmishahmoja. Alhaalla polvistuneena 

vas. vastapäätä Pietaria ylimmäisen papin palvelijatar, joka 

on sanomassa: “Olithan sinäkin siellä.” Hänen takanaan kukko.148 

x 92 cm, öljy vanerille, ei sign. AB 225. AB 7:0049. 

803. Pietari hiilivalkealla. Alttaritaululuonnos. Jeesus katsoo 

taustalta etualalla nuotiolla lämmittelevää Pietaria. Pimeässä 

ihmishahmoja, alhaalla polvistuneena oik. Pietari, vastapäätä 

häntä ylimmäisen papin palvelijatar, jonka takana kukko. Johannes 

äärimmäisenä oikealla. Vas. ylempänä palvelijan käsi 

viereisen henkilön korvalla (korvansivallus-tarina). Verrattuna 

hiili-versioon (nro 1373, AB 120): Pietarin sormet hajallaan, 

Kristus katsoo pää suorana oik. alanurkkaan, ylimmäisen papin 

palvelijattaren takana nainen, ei hiilikauhaa. 187 x 116 

cm (pahvi 198 x 120,5 cm) pastelli + hiili pahville, ei sign. AB 

119. 

804. “Pietari hiilivalkealla ylipapin pihassa”, 1931. Luonnos 

Kivijärven alttaritauluun. Hieman vaaleampi kuin edellinen 

luonnos. Jeesus holvissa selkä enemmän katsojaan, vasemmalla 

lähempänä seinustaa. Pää käännetty alas Pietariin. Hieman 

lämpimämmät värit. 100 x 63,5 cm (maalattu pinta 93 

x 58 cm), öljy tammiviiluvanerille, sign. o.a. CarlBengts 1931 

(must.ö-väri). Taiteilija lahjoitti työn varatuomari Toivo Anjalalle, 

Kivijärvi, 1931. AB 379. AB 7:0050. 

805. “Pietari hiilivalkealla ylipapin pihassa”, (1931). Kivijärven 

alttarin lopullinen luonnos. Vas. puolella olevan palvelijan 

käsi ei ole viereisen henkilön korvalla (korvansivallus-legenda). 

100,5 x 63 cm, öljy vanerille. Näytt. Jyväskylän seurakuntatalo 

1969. Takana: “Tämän ihanan taulun lahjoitti 

Keski-Suomen Nuorisoseurojen Liitto Otto ja Impi Sirkalle 

v. 1932 keväällä, jolloin edellinen oli ollut 40 v ja jälkimmäinen 

25 v opettajan korkeasti edesvastuullisessa toimessa (Suolahden 

kansanopisto). Prov:. Suolahden kansanopiston johtaja 

Impi Sirkka, Suolahti. AB 367. AB 7:0051. 

806. Kivijärven kirkon alttaritaulu, (1931). 360 x 240 cm, ei 

sign. Ei halunnut kirjoittaa nimeään, koska CB:n mielestä 

oli tärkeämpää, mitä taulu puhuu kuin kenen tekemä se on. 

Prov.: Varatuomari Toivo Anjalan lahja Kivijärven seurakunnalle. 

AB 411. AB 7:0052. 

807. Äijälänjoen silta talvella, 1931. Taustalla Kuokkalan 

kartano. Lumimaisema, joki mustana alla. 35 x 40 cm, öljy 

vanerille, sign. o.a. CarlBengts 1931 (väriin kirjoitettu). CB 

kuvaili taulua: “Silta ei ala, ei pääty, vain ihminen on yksin 

sillalla ja katsoo eteenpäin tyhjyyteen, alla Tuonelanjoki”. 

Prov.: Rahatoimiston päällikkö Väinö Aaltonen, Jyväskylä, 

saanut lahjaksi työpaikaltaan. AB 750. AB 7:0053. 

808. Närpiön kirkko, 600-vuotisjuhlien päivänä, (1931). 

Kirkkorakennus kirkkomaan aidan takana, portista näkyy 

ihmismassaa, oik. iso vanha puu. 33,5 x 40 cm, öljy vanerille, 

ei sign. AB 28. AB 7:0054. 

809. Vinttikaivo, 1931. Avonainen kaivo mäellä, kaivon kannella 

saavi, maassa toinen, kaivon takana koivu ja pyykkipata. 

Taustalla järvi. 38 x 46 cm, öljy vanerille, sign. o.a. Carl- 

Bengts 1931 (must.ö-väri). Prov.: Farmaseutti Helvi Sarkkio, 


810. KESÄINEN MAISEMA, PILVIMUODOSTELMIA, 1931. LAKEUS- 

MAISEMA, PUUSTO OIK., TIE KULKEE ETUALALTA HORISONTTIIN VA- 

SEMMALLE. PILVET TÄYTTÄVÄT SUURIMMAN OSAN KANKAASTA. 34 

X 44 CM, AKVARELLI + GUASSI PAHVILLE, SIGN. O.A. CARLBENGTS 

1931 (SIN.GUASSI). PROV.: SYLVI JA MARTIN AHLNÄS, JYVÄSKY- 

LÄ. AB 943. AB 7:0056. 

811. Auringonpaiste, syksyinen maisema, 1931. Ylhäältä 

nähty näkymä kattojen yli. Ilta-aurinko paistaa vasemmalta 

kullaten lehtipuita, taustalla violetti alue ja auringonlaskua. 

34,5 x 34 cm, öljy pahville, sign. v.a. CarlBengts 1931 

(t.rusk.ö-väri). Takana: “23/12 1931” (lyijyk.). Prov.: Opettaja 

Erkki Lehtiö, Säynätsalo. AB 1029. AB 7:0057. 

812. Laiva yössä, 1931. Tumma työ, keskellä valaistu laiva, 

jonka valot heijastuvat veteen. 36 x 41 cm, öljy vanerille, sign. 

o.a. C.B. 1931 (raaputettu). AB 5. AB 7:0058. 

813. “Kumpulan halli”, 1931. Oik. pöytäryhmä, pöydällä 

punainen liina ja punaisia kukkia maljakossa, pieniruutuinen 

ikkuna oik., taustalla leveä oviaukko. 38 x 56,5 cm, sign. 

v.a. CarlBengts 1931 (must.ö-väri). Prov.: Hilja Ollilainen, 


814. Kumpulan pääportaat iltavalaistuksessa, 1931. Yötausta, 

pyöreä porrashalli sisältä valaistu, valo osuu myös ulkokaiteelle. 

Alaportaalla lapsi, joka tavoittelee kissaa maassa. 65 

219


805. 

220

Teosluettelo 

x 54 cm, sign. v.a. CarlBengts Kumpula 1931 (must.ö-väri). 

Prov.: Vilho Siukonen saanut lahjana kuorolaisilta Jyväskylässä. 

AB 644. AB 7:0060. 

815. Saunassa, 1931. Punapukuinen nainen saunassa, kaksi 

saavia oik. vas. penkillä kori. Valonsäteet ikkunasta vasemmalta 

pyykkikopan läpi saunaan. 46 x 38 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. CarlBengts 1931 Kumpula (pun.tussi). Prov.: Apteekkari 

Lorentz Spolander, Jyväskylä. AB 398. AB 7:0061. 

816. “Saunassa”, kylpijä, 1931. Sivukuva naishahmosta kyykistyneenä 

vas. päin, pesee toista jalkaansa saavissa. 38,2 x 32,5 

cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts (must.ö-väri); “1931” 

kaiverrettu väriin. Prov.: Taiteilija Jussi Mäntynen, Helsinki; 

myyty Hagelstamilla 25.3.2004. AB 1358. AB 7:0062. 

817. Savusauna, 1931. Kovalan saunasta. Ilmeisesti kopio 

vuoden 1928 alkuperäisestä työstä. Pimeä tila, taustalla avoin 

ovi, vas. ikkuna, oik. portaat lauteille, lattialla saaveja ja pata. 


kirjoitettu). Prov:. Hellin Jokiranta, Hämeenlinna. AB 646. 

AB 7:0063. 

818. Saunassa, nainen istuu rahilla, 1931. Ehkä Kovalan saunasta. 

Oik. nainen jolla siniraidallinen hame istuu vasemmalle 

pataan päin. Padan alla tuli, oik. pieni ikkuna. 36,5 x 

46 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts 1931 (kellert.öväri). 

Prov.: Maist. Salme Setälä, Helsinki; myyty Hagelstamilla 

20.5.2006. AB 497. AB 7:0064. 

819. Maiju Ollilaisen ateljee, 1931. Huone iltavalaistuksessa. 

Taustalla pyörökaarinen ikkuna, jonka edessä lampun valossa 

nainen pöydän ääressä. Huoneessa jalkalamppu, sänky 

ja musta koira lattialla. 54 x 65 cm, sign. o.a. CarlBengts 

1931 (must.ö-väri). Prov.: Farmaseutti Maiju Ollilainen, Jyväskylä; 


AB 7:0065. 

820. Sisäkuva Kottilasta, Konkolan kartano, Jämsä, 1931. 

Keskellä pyöreä pöytä, jolla valkea liina, oik. sohva jossa kirjava 

päällinen, taustalla iso peili ja ikkuna. 45 x 45 cm, sign. 

o.a. CarlBengts 1931 (must.ö-väri). Prov.: Taneli Konkola, 

Jämsä. AB 501. AB 7:0066. 

821. Kottilan alahalli, Konkolan kartano, Jämsä, 1931. Pitkä 

käytävä, jossa kaksi käytävämattoa etualalta kuvatilan sisään, 

pyörökaarisia oviaukkoja, uuni ja nojatuolit oik. seinustalla. 

Lattia neliökuvioinen. 54 x 65 cm, sign. o.a. Carl- 

Bengts 1931 (punarusk.ö-väri). Prov.: Taneli Konkola, Jämsä. 

AB 719. AB 7:0067. 

822. Kottilan ylähalli, Jämsä, 1931. Porrasaskelmat lähtevät 

vasemmasta alakulmasta alas. Kaiteen varjo vas. seinällä. Taustalla 

pyörökaarinen oviaukko josta näkyy toiseen huonetilaan. 

45 x 45 cm, sign. o.a. CarlBengts 1931 (pun.ö-väri). 

Prov.: Apteekkari Eugen Mansnerus, Jyväskylä. AB 1033. 

AB 7:0068. 

823. Kottilan ylähalli, Jämsä, 1931. Pyörökaarinen oviaukko 

keskellä, oviaukon vas. puolella kaappi ja tuoli. Oviaukosta 

näkyy kuistintapaiseen tilaan. 65 x 54 cm, sign. v.a. 

CarlBengts 1931 (vaalea ö-väri). Prov.: Taneli Konkola, Jämsä, 

ostanut taiteilijalta. AB 718. AB 7:0069. 

824. NÄKYMÄ ÄIJÄLÄNJOEN YLI KUOKKALAN PELLOILLE, 1931. 

MAALATTU KUMPULAN PUUTARHAN YLÄTASANTEELTA. ETUALAL- 

TA VASEMMALTA LÄHTEE KUOKKALAN V. 1930 RAKENNETTU SIL- 

TA OIKEALLE. ETUALALLA RANTAPENGERTÄ, JOSSA PUIDEN SILUE- 

TIT JOKEA VASTEN. VAS. ETUALALLA TUULIVOIMALLA KÄYVÄ VESI- 

PUMPPU. 38 X 37 CM, AKV., SIGN. O.A. CARLBENGTS 1931 (AKV. 

). TAKANA: “HYVÄÄ JOULUA 1931. CARLBENGTS (OSKARI 

VAINIOLLE)”(LYIJYK.). PROV.: OSKARI VAINIO, JYVÄSKYLÄ; BU- 

KOWSKI, 2005. AB 1464. AB LIS:ÄIJÄLÄ1464. 

825. ILTANÄKYMÄ KUOKKALASTA JYVÄSKYLÄÄN, 1931. PÄÄOSIN 

SINISELLÄ MAALATTU RANTANÄKYMÄ, EDESSÄ OIK. RAKENNUS JONKA 

IKKUNASTA NÄKYY VALOA. VASTARANNAN VALOT TUIKKIVAT. 33,5 

X 40,5 CM, AKV. PARIISINPAPERILLE, SIGN. O.A. CARLBENGTS 1931 

KUMPULA (SIN.GUASSI). PROV.: SAARNAAJA EELI JOKINEN. AB 

906. AB LIS2:31 906. 

826. Kuokkalan silta, Jyväskylä,1931. Edessä nurmikkopengertä, 

vas. edessä vesipumppu, oik. keltalehtinen puu, taustalla silta. 

51 x 38 cm, akv. paperille, sign. o.a. CarlBengts 1931 (must.akv. 

). Prov.: Talousneuvos A.V. Mäkinen, Jyväskylä. AB 673. 

AB lis2:00 673. 

827. SISÄKUVA LOUHELASTA (HEIKKI OLLILAISEN HUVILA), 1931. 

KESK. PÖYTÄ JOLLA VAALEA LIINA, TAUSTALLA PIMEÄÄN AUKAISTU 

IKKUNA, PÖYDÄN ÄÄRESSÄ VAS. KEINUTUOLI, OIK. TUOLI. 34 X 41 

CM, AKV. PAHVILLE, SIGN. O.A. CARLBENGTS 1931 LOUHELA 

(RUSK.HARM.VESIV.). PROV.: TRI VESA OLLILAINEN, ROVANIEMI. 

AB 954. AB AKV:310954. 

828. VENE RANNASSA, 1931. 34 X 41 CM, AKV. PAPERILLE, SIGN. 

O.A. CARLBENGTS 1931 (SIN.MUST.Ö-VÄRI). PROV.: HAMMASLÄÄK. 

HELGE MANSNERUS, JYVÄSKYLÄ; MYYTY HUUTOKAUPASSA. AB 964. 

AB AKV:310964. 

829. TOURUJOEN PYYKKITUPA, 1931. MATALA RAKENNUS JOEN 

RANNASSA. AVONAISESTA OVESTA NÄKYY IHMISHAHMO SISÄLLÄ. 

TALON TAKANA PARI KOIVUA. 38,5 X 51,5 CM, AKV. PARIISINPAPE- 

RILLE, SIGN. V.A. CARLBENGTS 1931 (HARM.RUSK.VESIV.). PROV.: 

EKONOMI OLLI FREDRIKSSON, JYVÄSKYLÄ. AB 1009. AB 

AKV:3101009. 

830. SAUNASSA, 1931. MALLINA ERIKA BENGTS KUMPULASSA. 

NAINEN PIMEÄSSÄ SAUNASSA PESEE PYYKKIÄ KUMARTUNEENA OIKE- 

ALLE POISPÄIN. IKKUNA VAS. 44 X 34 CM, AKV., SIGN. O.A. CARL- 

BENGTS 1931 (MUST. KYNÄ). PROV.: HILKKA PERNU; MAIST. SAL- 

ME SETÄLÄ, HELSINKI. AB 496. AB AKV:310496. 

831. SAUNASSA, 1931. NAINEN ISTUU OIK. PESUSOIKON ÄÄRESSÄ 

PESTEN JALKAANSA, TAUSTALLA USEITA NAISIA. 47 X 38,5 CM, AKV. 

PAPERILLE, SIGN. O.A. CARLBENGTS 1931~ (MUST.VÄRI). PROV.: 

TRI A. NYYSSÖNEN, JYVÄSKYLÄ. AB 660. AB AKV:310660. 

832. ERIKA BENGTS ISTUU SOHVALLA, 1931. PUNAPEITTEINEN SÄN- 

KY JOLLA PYÖREÄ TYYNY EDESSÄ; NAINEN KÄÄNTYNEENÄ OIKEALLE. 

41 X 33,5 CM, AKV. PAHVILLE, SIGN. V.A. CARLBENGTS (HARM.AKV.). 

TAKANA: RAKENNUSHAHMOTELMIA LYIJYKYNÄLLÄ. AB 145. AB. 

833. Yön kuningatar kukkii, 1931. 31 x 21 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. CarlBengts 1931 (kelt.ö-väri). AB 281. AB 7:0070. 

221 

816.


834. “Yön kuningatar”, kaksi kukkivaa kukkaa, 1931. 35,5 

x 25 cm, öljy vanerille, o.a. CarlBengts 1931 (must.harm.öväri). 

Takana: “8000” (lyijyk.; ei CB:n käsialaa). Prov.: Tri 

Otso Vasari, Kinkomaa. AB 1017. AB 7:0071. 

835. Punainen kaktus kukkii, 1931. Näkymä ikkunasta ulos 

oikealla. Ikkunalaudalla näkyy violettikukkainen kasvi. 34 x 

41 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 1931 (raaputettu 

väriin). Prov.: Toivo ja Anna Anjala, Kivijärvi. AB 380. 

AB 7:0072. 

836. Punainen kaktus kukkii ruukussa ikkunalaudalla, 1931. 

Vieressä oik. puolella toinen kaktus ruukussa. 35 x 41 cm, 

öljy mahongille, sign. o.a. CarlBengts 1931 (väriin kirjoitettu). 

Prov.: apt. E. Mansnerus, Jyväskylä. AB 917. AB 

7:0073. 

837. KUKKIA PÖYDÄLLÄ, 1931. PUNAISIA KUKKIA MALJAKOSSA, 

AVONAISESTA OVESTA NÄKYY TAKKAA. 33,3 X 41,5 CM, AKV. PAH- 

VILLE, SIGN. V.A. CARLBENGTS XIV.VII.MCMXXXI LOUHELA 

(MUST.VÄRI). PROV: MAALAUS ON 30-VUOTISHÄÄLAHJA HILJA JA 

HEIKKI OLLILAISELLE. MAALATTU AITTOKALLION LOUHELASSA; 

OLLILAISTEN HUVILAN ALAKERRAN SALISSA. OM. HILJA JA HEIK- 

KI OLLILAINEN, JYVÄSKYLÄ. AB 1437. AB LIS:1437. 

838. ERIKA BENGTS ISTUU KORITUOLISSA LUKIEN, (1931). KO- 

RITUOLIN YLÄOSA NÄKYVISSÄ, NAINEN PROFIILISSA OIKEALLE, VIE- 

RESSÄ PUNALIINAINEN PÖYTÄ. 35,5 X 50,5 CM, AKV. PAHVILLE, EI 

SIGN. AB 146. AB AKV:310146. 

839. RANTANÄKYMÄ, VENEITÄ RANNASSA, (1931). SOUTUVENEITÄ 

KIINNITETTYNÄ AURINKOISELLE HIEKKARANNALLE. HORISONTTI 

HYVIN KAUKANA. 24,5 X 42,5 CM, AKV. PAPERILLE, SIGN. O.A. 

ONNITTELUNA ISOÄIDILLE ÄITIENPÄIVÄNÄ 19 1 -31 ERICA LII- 

SA EERO CARLBENGTS JA TOIVO (RUSKEHT. AKV./TUSSI). PROV.: 

TOIVO MÄKINEN, JYVÄSKYLÄ. AB 112. AB AKV:310112. 

840. Sylvi Ahlnäsin muotokuva, (1931?). Tummatukkainen, 

sinipukuinen nuori nainen nojaa kuvaan päin, käsi tuolin selustalla. 

Taustalla huoneinteriööriä. 64,5 x 48 cm, pastelli paperille 

joka pahvilla, sign. v.a. CarlB....3 Jyväs...lä (kelt.liitu). 

Prov.: Sylvi Ahlnäs, Porvoo; nyk. Etelä-Amerikassa. AB 620. 

AB past2:053. 

1932 

841. Tourujoen silta, 1932. Syksyinen näkymä joelle. Edessä 

väärärunkoinen puu. 30 x 40,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. 

CarlBengts 1932 (väriin kirjoitettu). Prov.: Kauppias August 

ja Selma Tupala, Jyväskylä. AB 757. AB 7:0074. 

842. Lapinkankaan savutupa, Kangasniemi, (1932). Taloryhmä 

mäellä, tie vasemmalta vie mäelle, harmaiden rakennusten 

väliin. Tien vas. puolella puu. Oik. reunassa mänty, jonka 

juurella kaivo ja matala rakennus. Hevosen hahmo tiellä. 

Tien oikea puolta näkyy enemmän kuin seuraavassa teoksessa. 

Värisävyltään tummanvihreä. 54 x 65 cm, ei sign. AB 25. 

AB 7:0075. 

843. “Lapinkankaan savupirtti”, taloryhmä mäellä, 1932. 

Tehty edellisen teoksen pohjalta, vaaleampi versio. Etualalta 

lähtee tie, sen vieressä vas. puu, jonka takana harmaita rakennuksia. 

Oik. reunassa mänty, jonka juurella kaivo. Ei hevosta. 

64 x 74 cm, sign. v.a. CarlBengts Lapinkangas Kangasniemi 

1932 (rusk.ö-väri). Takana: “1000” (pun.kynä). Näytt. 

Saarijärven museo 2000 “Villejä seutuja...”. Prov.: Toim.joht. 

Antero Avela, Gummerus Oy. AB 583. AB 7:0076. 

844. Kukkiva omenapuu, 1932. Maisema Kristiinasta, pihamaa, 

puun takana aita, vene ja koulurakennus. 50 x 45 cm, 

sign. v.a. CBengts 12.6.-32 (väriin kirjoitettu, viimeinen 

numero epäselvä). Prov.: Matilda Lavila, Ala-Reinikka, Hakojärvi. 

AB 1223. AB 7:0077. 

845. Maisema Tourujoelta, 1932. Etualalla joki horisontaalisesti 

kuvattuna, vastarannalla kävelee ihmisiä. Taustalla Tourulan 

kaupunginosaa. 48 x 40 cm, öljy pahville tai vanerille, 

sign. v.a. CarlBengts 1932 (väriin kirjoitettu). Näytt. Saarijärven 

museo 2000 “Villejä seutuja...”. Prov.: Pastori Eeli 

Jokinen, Jyväskylä, sai alun perin vuoden 1925 arpajaisista 

taulun nro 132 “Nainen”, mutta vaihtoi sen tähän. AB 905. 

AB 7:0078. 

846. Kesäinen näkymä Äijälänjoelle, 1932. Joki kuvattu 

Kuokkalaan päin, taulussa diagonaalisesti. Eturannalla pihlaja 

kukassa, vastarannalla punainen venevaja laitureineen. 

28,5 x 21 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts 1932 

(rusk.ö-väri). Näytt. Saarijärven museo 2000 “Villejä seutuja...”. 

Prov.: Toim.joht. Antero Avela, Gummerus Oy. AB 588. 

AB 7:0079. 

847. Syklaamin kukkia, 1932. 35,5 x 31,5 cm, sign. o.a. 

CarlBengts 1932 (väriin kirjoitettu). Prov.: Anna Niemi, Vihtavuori. 

AB 1034. AB 7:0080. 

848. Sisäkuva Kumpulan ylähallista, 1932. Iltakuva lampun 

valossa. Pieniruutuinen ikkuna vas., sen edessä pöytä, jolla 

kukkaruukussa punainen kukka, ruskea pöytäliina. Oik. korituoli, 

vas. kaksi tuolia. 54 x 66 cm, sign. v.a. CarlBengts 

Kumpula 1932 (ö-väri). Prov.: Toivo ja Anna Anjala. AB 381. 

AB 7:0081. 

849. “Juhlakukka pöydällä”, 1932. Lähikuva edellisestä; keskiössä 

korituoli ja pöydän reunalla sanomalehti joihin valo 

osuu voimakkaasti. Pöydällä ruukku punaisine kukkineen. 

Edessä räsymattoa. 50,5 x 45 cm, sign. v.a. CarlBengts 1932 

(väriin kaiverrettu + ö-väri). Prov.: kauppias Jalmari Santala, 


850. Erika Bengts korituolissa, 1932. Sama aihe kuin edellä, 

mutta keskittyy nyt mukana olevaan naishenkilöön, jolla 

hartioilla punainen shaali, lukee lehteä. Pöydällä lasimaljakossa 

valkoisia kukkia, joihin valo osuu. 50 x 45 cm, sign. 

v.a. CarlBengts Kumpula 29 XI 32 (musta väri). AB 96. 

AB 7:0083. 

851. Kumpulan olohuoneessa, 1932. Kolme henkilöä istuu 

hämärässä huoneessa käsityötä tekemässä ja lukemassa lampu 

valossa. Korituolissa oik. Erika Bengts, vas. rva Liida Helén, 

takana kotiapulainen Berta Lintulahti . 65 x 81,5 cm, sign. 

o.a. CarlBengts 1932 (kelt.ö-väri). Takana: (kiilakehyksessä) 

“14” (lyijyk.). Prov.: Apteekkari Yrjö Karpio, Jyväskylä. AB 

1401. AB 7:0084. 

222

Teosluettelo 

852. Iltahetki Kumpulan olohuoneessa, 1932. Kaksi istuvaa 

naista tarkastelee ompelusta lampun valossa. Vas. Tyyne Rauhaniemi 

Kuokkalasta (tai Astrid Gartz), oik. kotiapulainen 

Berta Lintulahti. 35,5 x 45 cm, sign. o.a. CarlBengts Kumpula 

1932 (väriin kirjoitettu). AB 270. AB 7:0085. 

858. Sisäkuva Kumpulasta, tyttö iltapuhteella, 1932. Tyttö 

(mallina Berta Lintulahti) istuu hämärässä huoneessa tuolilla 

arkun ääressä pujottamassa lankaa neulansilmään. Kynttilä arkun 

päällä, taustalla kulmakaappi ja punainen kaappikello. 65 

x 54 cm, sign. o.a. CarlBengts 1932 (väriin kirjoitettu). Prov.: 

Tri Vihtori Saloheimo, Jyväskylä. AB 994. AB 7:0091. 

852. 

853. Sisäkuva Kumpulan olohuoneesta, 1932. Sama tila kuin 

edellisissä. Samat henkilöt kuin teoksessa nro 851 (AB 1401). 

Kaksi naista istuu vastakkain tuoleissa, takana kolmas nainen. 

Naiset tekevät käsitöitä lampun valossa. Edessä räsymatot 

ristikkäin. 82 x 65 cm, sign. o.a. CarlBengts 1932. Näytt. 

Jyväskylä Alvar Aalto -museo 1976; Saarijärven museo 2000 

“Villejä seutuja...”. Prov.: Kirkkoherra A. E. Jokipii, Jyväskylä. 

AB 433. AB 7:0086. 

854. Kumpulan pöydän ääressä, 1932. Kaksi naista pöydän 

ääressä, Etummainen istuu (Liida Helén) lukemassa, takimmainen 

(Berta Lintulahti) seisoo. 81,5 x 65 cm, sign. v.a. 

CarlBengts 1932 (rusk.harm.ö-väri). Prov.: Apteekkari V. 

Hjelt, Jyväskylä. AB 1296. AB 7:0087. 

855. Istuva mies, 1932. Rakennusmestari A. E. Henriksson. 

Maalattu Kumpulan ylähallissa. Mies istuu korituolissa puolittain 

selin lampun valossa sanomalehteä lukien. Pään yläpuolella 

punainen lampunvarjostin. 81,5 x 65 cm, sign. v.a. 

CarlBengts 1932 (valk.ö-väri). Malli oli jonkin aikaa Bengtseillä 

tilapäismajoituksessa. Prov.: Lääkintäneuvos Artturi 

Nyyssönen lahjoitti taulun Jyväskylän Klubille. AB 1000. 

AB 7:0088. 

856. Sisäkuva Kumpulasta, 1932. Nainen kumartuu nurkkakaapin 

alahyllylle hämärässä huoneessa kynttilä kädessä. 

Taustalla punainen kaappikello. 51 x 45 cm, sign. v.a. Carl- 

Bengts 1932 (kirjoitettu väriin). Prov.: Signe Fredriksson, 


857. “Tyttö ja kynttilä” / Berta nurkkakaapillla (mallina Berta 

Lintulahti), 1932. Sama aihe kuin teoksessa nro 856 (AB 

914), mutta tyttö seisoo kaapin edessä. Vihertävä tausta, tytöllä 

punainen puku. 64,5 x 54 cm, sign. v.a. CarlBengts 

Kumpula 1932. Näytt. Jyväskylä Alvar Aalto -museo 1976; 

Saarijärven museo 2000 “Villejä seutuja...”. Prov.: Raffu Jurvelius, 

Vaasa. AB 370. AB 7:0090. 

859. Huone Kumpulasta (Liisa Bengtsin huone), 1932. Hämärä 

huone, lamppu pöydällä ikkunan ääressä taustalla, vas. 

sänky, oik. arkku. 54 x 65 cm, sign. o.a. CarlBengts 1932 

(must.ö-väri). Prov.: Apteekkari Mansnerus, Jyväskylä. AB 

571. AB 7:0092. 

860. Berta Lintulahti ovenpielessä, 1932. Selin oleva nainen 

nojaa kädellään ovenpieleen. Ovi aukeaa kuvasyvyyteen päin, 

aukosta tulvii valoa. 50 x 35,5 cm, sign. o.a. CarlBengts 1932 

(sin.harm.ö-väri). Takana: “Bengtseiltä häälahjana Uusilletuville 

15/1 –1933”. Prov.: Ilmari ja Irja Uusitupa, Jyväskylä. 

AB 1196. AB 7:0093. 

861. Maiju Ollilaisen ateljee, 1932. Pieni pöytä keskellä, jossa 

kaksi kynttilää. Niiden välissä kukkamaljakko, seinällä krusifiksi 

ja pieniä tauluja. Kynttilöiden valot muodostavat suuren 

pyöreän valopiirin. Takana oik. pyörökaarista ikkunaa. 

38 x 44 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts XXX – IX – 

MCMXXXII Jyväskylä (väriin kirjoitettu). Maalattu Seppo 

Halosen Urkutehtaalla Rantakadun ja Väinönkadun kulmauksessa 

Jyväskylässä. Prov.: Farmaseutti Maiju Ollilainen, Jyväskylä, 

Vanha Apteekki. AB 953. AB 7:0094. 

862. Jyväskylän Vanha Pappila puutarhan puolelta, (1932). 

Edessä puutarhaviljelystä, taustalla keltainen punakattoinen 

talo. 54 x 65 cm, sign. o.a. CarlBengts (pun.rusk.ö-väri). Taulun 

tilannut Jyväskylän kaupunkiseurakunta lahjaksi kirkkoherra 

Hjalmar Paunulle. Lahjoitettu 2.8.1932. Prov.: Hj. Paunun 

perikunta, Jyväskylä. AB 770. AB 7:0095. 

863. Jyväskylän Vanhan Pappilan salista, 1932. Pöydällä vaalea 

liina, sen ääressä jugend-tyyliset tuolit ja kattolamppu. Oviaukossa 

taustalla palmu, kirjahylly seinustalla oven oik. puolella, 

vas.puolella kellertävä uuni. 54 x 65 cm, sign. v.a. Carl- 

Bengts 1932 (must.rusk.ö-väri). Taulun tilannut Jyväskylän 

kaupunkiseurakunta lahjaksi kirkkoherra Hjalmar Paunulle. 

Prov.: Hj. Paunun perikunta, Jyväskylä. Lahjoitettu 2.8.1932. 

AB 769. AB 7:0096. 

864. Sisäkuva Åhmannien kodista Jyväskylässä, 1932. Talo 

oli entisen Maakunta-ravintolan tontilla, pihan puolella. Käytävänomainen 

huonetila. Kaksi räsymattoa kulkee kuvasyvyyteen, 

taustalla ihmishahmo (Heikki Åhman) lukemassa 

pöydän ääressä, vas. puusohva, oik. uunia. 50,5 x 66 cm, sign. 

v.a. CarlBengts 1932 (must.ö-väri). Prov.: Heikki Åhman, 


865. Sisäkuva Dahlströmin kodista Kuokkalasta, 1932. Kaksoisovet 

aukeavat huoneeseen, josta näkyy sohva ja naishenkilö 

pöydän ääressä. 65 x 54 cm, sign. v.a. CarlBengts 1932 

(must.ö-väri). Prov.: Kukkakauppias Rurik Dahlström, Jyväskylä. 

AB 1012. AB 7:0098. 

866. Saunassa, (1932). Kolme naista kylpemässä saunassa; 

kaksi lauteilla, kolmas edessä ottamassa vettä saavista ämpä- 

223 

860.


rillä. 41 x35 cm, sign. o.a. CarlBengts (väriin kaiverrettu). 

Takana: “CarlBengts 1932”. Prov.: Toivo Kosunen, Jyväskylä. 

AB 536. AB 7:0099. 

867. Sauna, öljylamppu ikkunalla, 1932. Pimeä työ, vain 

öljylampun valo. 45 x 45 cm, sign. o.a. CarlBengts 1932 

(pun.ö-väri). Prov.: Ilmari Fredriksson, Jyväskylä. AB 1016. 

AB 7:0100. 

868. Karin Bengts lukee takan ääressä, 1932. Räsymatto kulkee 

diagonaalina edestä vasemmalle. Oik. ruskea piironki. 38 

x 46,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. “Till lilla Karin av farbror 

CarlBengts 1932 –”. AB 407. AB 8:0002. 

869. Sisäkuva apteekkari Forssellilta Puistokatu 21, Jyväskylä, 

1932. Kaksoisovet aukeavat hämärämmästä huoneesta 

valoisampaan. Taustan huoneessa punainen jalkalamppu, etuhuoneessa 

pieni pyöreä pöytä vas. 65 x 50,5 cm, sign. v.a. 

CarlBengts 1932 (väriin raaputettu). Prov.: Jyväskylän Uuden 

Apteekin apteekkari Forssell; nyk.om. (1981-) Keski- 

Suomen museo, Jyväskylä. AB 555. AB 8:0003. 

870. Lapinkankaan savupirtti, 1932. Etualalla vas. suuri takkauuni, 

jossa tuli. Uunin edessä rahi, takana pieni ikkuna. 

45 x 50,5 cm, sign. v.a. CarlBengts 1932, Lapinkangas 

(must.ö-väri). Näytt. Saarijärven museo 2000 “Villejä seutuja...”. 

Prov.: Talousneuvos Elias Jokinen, Jyväskylä. AB 396. 

AB 8:0004. 

871. Lapinkankaan savupirtti, (1932). Sama näkymä kuin 

nrossa 870 (AB 396), mutta pimeässä. Taustalla mies tupakoi. 

65 x 82 cm, sign. v.a. CarlBengts Lapinkangas Kangasniemi 

(must.ö-väri). Takana: “CarlBengts Lapinkangas torpa 

Kangasniemi 1932” (muste, CB:n käsialaa). Näytt. Saarijärven 

museo 2000 “Villejä seutuja...”. Prov.: Faktori Vilho Matilainen, 

Jyväskylä; Mäki-Matin johtaja Kalle Järvinen, Jyväskylä. 

AB 782. AB 8:0005. 

872. Lapinkankaan savupirtti, 1932. Pimeä pirtti, lakeisesta 

ja pienestä ikkunasta tulevat valojuovat sisälle. Lattialla seisomassa 

mies. Väkeä istuu sivupenkillä pimeässä. 65 x 81 cm, 

sign. v.a. CarlBengts Kangasniemi 1932 (must.ö-väri). Prov.: 

Toim.joht. Aarne Koski, Jyväskylä. AB 1355. AB 8:0006. 

873. Lapinkankaan savupirtti, 1932. Hämärä pirtti, vain 

pärepihdissä valoa, ei ihmisiä. 45,3 x 50,5 cm, sign. o.a. Carl- 

Bengts Lapinkangas Kangasniemi 1932 (väriin kirj.). Onni 

Valkeinen, Ähtäri. AB 1361. AB 8:0007. 

874. Lapinkankaan savupirtti, Kangasniemi, 1932. Neljä ihmishahmoa, 

taustalla uuni, jonka vieressä sänky, oik. takana 

pieni ikkuna, oikealla näkymättömissä olevasta ikkunasta tulee 

auringon valokiila lattialle. 45 x 45 cm, sign. o.a. CarlBengts 

1932 (väriin kirj.). Takana: “Lapinkankaan savupirtti Kangasniemi 

1932 Carl Bengts” (muste). Prov.: Proviisori Helmer 

Maraste, Jyväskylä. AB 1228. AB 8:0008. 

875. Tupa, savupirtti, 1932. Sama tupa kuin edellisessä, mutta 

ilta. Ainoa henkilö on uunin vieressä sängyssä makaava henkilö, 

ilmeisesti lapsi. Pienestä ikkunasta oik. ei tule valoa. 45,5 

x 45,5 cm, sign. o.a. CarlBengts 1932 (pun.rusk.ö-väri). Prov.: 

Jyväskylän tyttökoulun lehtori, vararehtori Alma Tenhunen. 

AB 1366. AB 8:0009. 

876. Nainen tulen ääressä, Lapinkangas, (1932). Pimeä tupa, 

keskellä uuni, tulen ääressä seisoo naishahmo (rva Anna Pohjanmies 

mallina), hänestä oik. mieshahmo sängyn vieressä. 

CB maalasi koko yön väen nukkuessa lattialla oljilla. 57 x 

75,5 cm, sign. v.a. CarlBengts (pun.maali). Maalauksen korkeus 

ollut alunperin n. 6 cm enemmän ja lev. n. 4 cm enemmän. 

Takana: “Bengts Rauh...(Rauhaniemi?). Prov.: Apteekkari 

Allan Forssell. AB 516. AB 8:0010. 

877. Savupirtissä, taustalla kolme ihmishahmoa, 1932. Sama 

pirtti kuin edellisissä. Etualalla vas. uuninnurkka ja palli, 

mieshahmo seisoo selin keskellä lattiaa, hänen takanaan kaksi 

istuvaa hahmoa, pienestä ikkunasta heijastuu hahmoihin 

valoa. 65 x 54 cm, sign. v.a. CarlBengts 1932 (must.ö-väri). 

Prov.: Apteekkari Gösta Molander, Jyväskylä, osti taiteilijalta. 

AB 635. AB 8:0011. 

878. Anni Bengts (o.s. Ollilainen) Pottilan savupirtissä, 1932. 

Vas. naishahmo uunin ääressä, toinen käsi pitää padan sangasta, 

toisessa pärevalo. 46 x 35 cm, sign. v.a. CarlBengts 1932 

(väriin kirj.). Teos on kopio nrosta 879 (AB 218). Prov.: Pankinjohtaja 

Ensio Rostedt osti taulun CB:ltä ja myi kiinteistöneuvos 

K.B. Lindbergille, Jyväskylä. AB 402. AB 8:0012. 

879. Pottilan savupirtissä, Anni Bengts (o.s. Ollilainen) savupirtin 

tulisijan äärellä, 1932. Sama aihe kuin edellisessä; 

naishahmo enemmän kumartunena kuin siinä. Hieman tummempi 

versio. 43 x 35,5 cm, sign. v.a. CarlBengts 1932. Teoksesta 

on kopio nro 878 (AB 402). Prov.: Heikki ja Hilja Ollilainen, 


880. Lapinkankaan savupirtissä, pärevalo (Kangasniemi), 

1932. Kaksi henkilöhahmoa seisoo uunin ääressä päreen valossa, 

vas. nainen, oik. mies. Naishahmon mallina rva Anna 

Pohjanmies. 69 x 54,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 

1932 (väriin kirj.). Takana: hahmotelma Pohjolan tuvasta (lyijyk.). 

Prov.: Opettaja Saima Puttonen, Jyväskylä. AB 824. 

AB 8:0014. 

881. Savupirtti sisältä (ehkä Lapinkangas), 1932. Uunin hahmo 

oik. Taustalla oviaukko josta häämöttää valoa. 45 x 35 

cm, sign. v.a. CarlBengts 1932 (valk.väri). Prov.: Toim.joht. 

Antero Avela, Gummerus Oy. AB 584. AB 8:0015. 

882. Savupirtin eteinen, 1932. Etualalla paksut lattialankut, 

vas. kallellaan oleva pesusoikko ja saavi. Avoinna olevasta 

ovesta näkyy savupirttiin, jossa henkilöhahmo päreen kanssa 

tutkii pataa uunin ääressä. 50 x 45 cm, sign. v.a. CarlBengts 

1932 (rusk.ö-väri). Prov.: Suojeluskuntapäällikkö Kalervo 

Tamminen, Jyväskylä. AB 1184. AB 8:0016. 

883. Sisäkuva tuvasta. Savupirtti (Pottila), 1932. Kaksi naishenkilöä 

pöydän ääressä lukee lukee ikkunasta tulevassa valossa. 

Henkilöiden malleina Erika Bengts ja rva Anna Pohjanmies. 

Teos jäänyt keskeneräiseksi. 50 x 46 cm, sign. o.a. 

CarlBengts 1932 (väriin kirj.). Prov.: Farmaseutti Maiju Ollilainen, 


884. Savupirtin takka, 1932. Pimeä sisätila, oik. takassa palaa 

tuli, takan rautatanko tulen edessä, vas. suljettu ovi. 38 x 

224

Teosluettelo 

46 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts 1932 (väriin raaputettu) 

Prov.: Konttoristi Eero Aarnio, Jyväskylä. AB 1342. 

AB 8:0018. 

885. Savupirtti, pärevalo (Lapinkangas), 1932. Suuri leivinuuni, 

johon kiinnitetty pärevalo. Uunin suulla ilm. leipäjuustoja, 

vas. pata. 38 x 46 cm, öljy vanerille, sign. v.a. Carl- 

Bengts 1932 (väriin kirj.). Näytt. Saarijärven museo 2000 

“Villejä seutuja...”. Prov.: Kansakouluntarkastaja Väinö Valorinta, 

Jyväskylä. CB oli tullut kotiin myymään; Valorinnat 

ostivat kaksi taulua: tämän lisäksi nron 906 (AB 721). AB 

722. AB 8:0019. 

886. “Valon kantaja” / “Kynttilätyttö”. Maalattu ehkä 1932. 

Pieni punapukuinen tyttö kapeassa portaikossa kynttilä käsissään; 

oik. näkyy osa toista ihmishahmoa. Aihe joulunvietosta 

eräässä keskisuomalaisessa maalaistalossa; talon nuori 

tytär oli tullut ullakkohuoneestaan kynttilä kädessään toivottamaan 

vieraalle hyvää yötä. “Hän näytti aivan joulun enkeliltä”, 

kertoi CB (Forssan Lehti 25.12.1983). 43 x 22,5 cm, 

sign. o.a. CarlBengts (rusk.ö-väri). Takana: “Elsalle ja Akselille 

19 22/8 -32 Tyyne ja Janne, Erika ja Carl, Elli ja Olivia.” 

Prov.: Kirjailija Elsa Heporauta, Helsinki. AB 464. 


887. SOUTAJA PÄIJÄNTEELLÄ (TAI LEPPÄVEDELTÄ), 1932. 32 X 43,5 

CM, AKV. PAPERILLE, SIGN. V.A. CARLBENGTS 1932 (LYIJYK.). PROV.: 

LYYLI SPOLANDER, JYVÄSKYLÄ. AB 399. AB AKV:320399. 

888. Iltahetki Kumpulassa, 1932. Kaksi askartelevaa naishenkilöä 

istuu kumartuneena toisiaan kohti. Lampun valo osuu 

takimmaiseen, etummainen varjossa. 37 x 44,5 cm, akv. + guassi 

paperille, sign. v.a. CarlBengts 1932 (tumm.must.akv.). Prov.: 

Opettaja Saima Puttonen, Jyväskylä; varatuom. Veikko Hyytiäinen, 

Jyväskylä. AB 1019. AB akv:321019. 

889. PERHE-ELÄMÄÄ, AKVARELLIHARJOITELMA, 1932. NAINEN IS- 

TUU KÄSITYÖTÄ TEHDEN, POLVELLAAN PIENI LAPSI (MALLEINA AILI 

OITTINEN JA SOINI KANTANEN), VIERESSÄ LUKEVA TYTTÖ (MALLINA 

MARJATTA OITTINEN); VAS. PYSTYUUNIN LUUKUT AUKI, OIK. POR- 

TAAT YLÄKERTAAN. PROV.: TEHTY TILAUSTYÖNÄ HAMMASLÄÄK. NII- 

LO OITTISELLE KULTALASSA, PÄIJÄNTEEN HUVILASSA. 37 X 51 CM, 

AKV. PAPERILLE, SIGN. V.A. CARLBENGTS 28.8.1932 (RUSK. AKV.). 

AB 471. AB AKV:320471. 

HIMMEÄ LYIJYK.MERKINTÄ. AB 810. AB AKV:320810. 

893. SISÄKUVA HIRVOSEN HUVILALTA SIIKASAARESTA; TYTTÖ RUKIN 

VIERESSÄ, 1932. OIK. ISO TAKKAUUNI, JONKA REUNUKSELLA PALAA 

KYNTTILÄ. PIENI TYTTÖ SEN EDESSÄ RUKIN VIERESSÄ. TAUSTALLA PIE- 

NIRUUTUINEN IKKUNA. 32 X 32 CM, AKV. PAPERILLE, SIGN. O.A. 

CARLBENGTS 1932 (LYIJYK.). PROV.: ESTER SAARINEN, JYVÄSKYLÄ. 

AB 753. AB AKV:280753. 

894. PALAVA KYNTTILÄ TAKAN REUNUKSELLA, 1932. HIRVOSEN HU- 

VILA, SIIKASAARI. SAMA TILA KUIN NROISSA 892 JA 893, MUTTA IL- 

MAN IHMISIÄ. 48 X 36 CM, AKV. PAHVILLE/PAPERILLE, SIGN. V.A. 

CARLBENGTS 1932 (SIN.VESIV.). PROV.: OPETTAJA ALLI OKSANEN, 

JYVÄSKYLÄ; KIRSTI OKSANEN, TORONTO, CANADA. AB 931. AB 

AKV:320931. 

895. TYTTÖ LUKEE KYNTTILÄN VALOSSA, 1932. HIRVOSEN HUVILA, 

SIIKASAARI, VRT. NROT 745, 892, 893 JA 894. TYTTÖ SEISOO TAKAN 

VIERESSÄ VAS. OIK. VIHERTÄVÄ TAKKA, JONKA REUNUKSELLA PALAA 

KYNTTILÄ. 44,8 X 33 CM, AKV. PAHVILLE, SIGN. V.A. CARLBENGTS 

1932 (LYIJYK.). TAKANA: “CARL BENGTS SALMELA JYVÄSKYLÄ” (LYI- 

JYK.). PROV.: LEMPI AALTO, KAUHAVA. AB 1200. AB 

AKV:3201200. 

896. PORTAILLA, 1932. SIIKASAAREN “KUKKUKALLIO”-HUVILALTA 

PÄIJÄNTEELLÄ. MAALATTU TOISEN KERROKSEN PORTAILLA, JOSSA LEE- 

NA HIRVONEN SEISOO 5-VUOTIAANA KYNTTILÄN VALOSSA RUUDUL- 

LISESSA LENINGISSÄ MORSIUSKRUUNUN ALLA. 50 X 22,5 CM, AKV. 

PAPERILLE, SIGN. V.A. CARLBENGTS 21.7.1932 (LYIJYK.); O.A. PIKKU 

LEENALLE KUKKUKALLIOLLA, KIRKKOAKKUNAN ALLA (LYIJYK.). PROV.: 

LEENA HIRVONEN, NYK. JARVLEPP, OTTAWA, KANADA. AB 1470. 

1933 

897. Talvi, Kumpulan rantaa, 1933. Lumisademaisema, puita, 

taustalla avoin jokiuoma (Äijälänjoki). Kaksihaarainen puu 

keskellä. 65 x 54 cm, sign. CarlBengts 33 (väriin kaiverrettu). 

Prov.: Toim.joht. Antero Avela, Gummerus Oy. AB 594. 

AB 8:0020. 

898. Laukaan Paavola nähtynä järveltä, talvi, 1933. Lumisella 

mäellä taloryhmä, punaisia rakennuksia (mm. korkea aitta). 

Mäen alla harmaa saunarakennus, jonka takana mänty. 

890. VENE RANNALLA, 1932. AURINKOINEN RANTA EDESSÄ, VENE 

VEDETTY MAIHIN VAS. TAUSTALLA VARJOISAA, KOIVUJA, RAKENNUSTA 

NÄKYY OIK. SIVULLA. 44,5 X 33 CM, AKV. PAPERILLE, SIGN. O.A. 

CARLBENGTS 1932 (LYIJYK.). PROV.: AGRONOMI EEVI SOLANNE. 

AB 475. AB AKV:320475. 

891. MAIJA-LEENA JOKIPALTION MUOTOKUVA, 1932. EDESSÄ PÖY- 

TÄ JOLLA JUOMAVESIPULLO JA LASIT. PÖYDÄN ÄÄRESSÄ EN FACE VAA- 

LEA PIKKUTYTTÖ RINTAKUVASSA, TOINEN KÄSI PÖYDÄLLÄ. MAALATTU 

PANKKIKÄYNNILLÄ HOP:N PANKINJOHTAJA SPOLANDERIN LUONA. 

36,5 X 50 CM, AKV. PAHVILLE, SIGN. V.A. HELSINKI PANKISSA 12.8.- 

32 CARLBENGTS. AB 515. AB AKV:320515. 

892. HIRVOSEN HUVILALTA SIIKASAARESSA, 1932. HIRVOSEN TYTÄR 

JA POIKA SEISOVAT TAKKAUUNIN VIERESSÄ, TAKAN REUNUKSELLA PA- 

LAVA KYNTTILÄ. PIENIN LAPSI TAKANA VAS. 48,5 X 36,5 CM, GUASSI + 

AKV.LAVEERAUS, SIGN. V.A. CARLBENGTS 1932 (LILA LIITU); SEN ALLA 

898. 

225


Järvi jäässä etualalla, vastarannalla puita, etualalla muutamia 

talventörröttäjiä. Latu saunalta alas jäälle. 65 x 81 cm, sign. 

v.a. CarlBengts 1933 (must.ö-väri). Prov.: Tilaustyö; tilaajat 

halusivat aiheeksi pelkän talon, mutta CB halusi tehdä maalauksellisemman 

aiheen koko tienoosta. Tri N.V. Mannerhovi, 

Laukaa. AB 1014. AB 8:0021. 

899. Tyynelä, huvila Päijänteellä (Vihervuori), 1933. Kesämaisema 

järveltä, keskellä kaksi onkivaa henkilöä veneessä 

pienen saarekkeen vieressä, taustalla metsäinen niemeke, edessä 

kaislikkoa. 73,5 x 98,5 cm, sign. o.a. CarlBengts 1933 

Jyväskylä” (rusk.ö-väri). Prov.: Alfons Grönberg, Turku. AB 

1152. AB 8:0022. 

900. Rantaa, veneitä, 1933. Satamalaituria, etualalla rannalla 

kaksi venettä ja kanootti. Vas. kivilaituria, jonka päällä ristikkoaitaa. 

Maalattu Oravisaaressa, Jääskelän talon vieressä, 

Höglundin huvilan lähellä. 27 x 35 cm, öljy vanerille, sign. 

CarlBengts 1933 (must.ö-väri). Prov.: Vaatekauppias August 

Vihervuori. AB 667. AB 8:0023. 

901. Rantamaisema, 1933. Järvimaisema, rantaniittyä vastarannalla 

auringonpaisteessa. Venetalaita rannassa, vettä etualalla. 

35 x 35,5 cm, sign. v.a. CarlBengts 1933 (väriin kirj.). 

Prov.: Opettaja Erkki Lehtiö, Säynätsalo. AB 1030. AB 

8:0024. 

902. Dahlströmin kukkatarha, Kuokkala, 1933. Sisäkuva 

kasvihuoneesta, violetinvärisiä korkeita kukkia. 50,5 x 50,5 

cm, sign. v.a. CarlBengts 1933 (rusk.ö-väri). Takana: “1500” 

(lyijyk.). Prov.: Sirkka Dahlström, Jyväskylä. AB 253. AB 

8:0025. 

903. Ilta-auringon lasku Kumpulassa, 1933. Laskeva aurinko 

Roninmäen yllä. Keskellä Äijälänjoki, rannoilla venetalaita. 

Etualalla joenrantaniitty, edessä isompaa kasvillisuutta. 

45,5 x 50 cm, sign. v.a. CarlBengts 1933 (pun.ö-väri). Prov.: 

Jarl Strang, Pori. AB 687. AB 8:0026. 

904. Jokimaisema, Äijälänjoelta, 1933. Joki keskellä, vene 

ihmisineen joella, vastarannalla venetalas. Etualalla pihlaja, 

oik. reunassa koivua. 40,5 x 33 cm, öljy vanerille, sign. Carl- 

Bengts 1933 (rusk.ö-väri). Takana: “CarlBengts” (lyijyk.). 

Prov.: Pankinjohtaja Rostedt; rva Kivikko. AB 485. AB 

8:0027. 

905. Auringonlasku Kumpulassa, 1933. Äijänjokea, johon 

kuvastuu punakeltainen auringon kajo. Violetti taustametsä 

kuvastuu jokeen. 40 x 33,5 cm, öljy vanerille, sign. o.a. Carl- 

Bengts 1933 (sin.pun.ö-väri). Prov.: Eläinlääkäri Elis Reinilä, 

Jyväskylä. CB tuli heille kotiin ja möi kaksi taulua, tämän 

ja teoksen nro 922 (AB 724). AB 723. AB 8:0028. 

906. Syksyinen maisema, puu, 1933. Keskellä voimakkaankeltainen 

pihlaja punaisine marjoineen, ja sen takana punainen 

pihlaja. 41 x 33 cm, sign. o.a. CarlBengts 1933 (pun.öväri). 

Takana: “Valorinta nro. 128 210 mk.” (lyijyk.). Prov.: 

Nina-Maija Valorinta, Jyväskylä. AB 721. AB 8:0029. 

907. Näkymä Äijälänjoelle ja Pohjois-Päijänteelle, 1933. Syksyinen 

maisema Äijäläjoen suulta, vas. niemekkeessä Äijälän 

tiilitehtaan rakennelmia. Oik. vastarannalla oranssi puu. 30 

x 40,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 1933 (väriin 

kirj.). AB 252. AB 8:0030. 

908. Äijälänjoen silta Kuokkalassa, (1933?). Ison rautasillan 

kaarien alta näkyy joki, jolla hinaaja - keskellä kangasta - suuntana 

Jyväsjärvi. Etualalla vas. tuulivoimalla toimiva veden 

nostopumppu. Maalattu Bengtsien puutarhasta. 37,7 x 46,5 

cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts (pun.rusk.ö-väri). 

Prov.: Toimittaja Antti Pänkäläinen, Jyväskylä; nyk.om. Jyväskylän 

kaupunki. AB 1039. AB 8:0031. 

909. Kesäinen näkymä Kumpulan pihalta Äijälänjoelle, 1933. 

Loppukesää: keskellä puu, jonka lehdet osittain ruskeat. Oik. 

reunassa säveltäjä Juhani Pohjanmiehen huvilan kattoa. 41,5 

x 30 cm, sign. v.a. CarlBengts 1933 (väriin kirj.). Prov.: Johtaja 


910. Akseli Gallen-Kallela ja Martti Raitio Kovalassa, 1933. 

Sama aihe kuin nroissa 704 ja 705. G-K osoittaa siveltimellä 

maalilaatikkoon päin. Avoinaisesta ovasta näkyy vene pihanurmikolla. 

50 x 60,5 cm, sign. v.a. CarlBengts 1933 (must.öväri). 

Takana kehyksessä leima “Mussujen näyttely Apu Toimisto”. 

Prov.: Kalevalaseura ostanut teoksen Bengtsin perikunnalta. 

AB 712. AB 8:0033. 

911. Lapinkankaan savupirtti, 1933. Mallina Himmi Nurmi, 

myöh. Laine. Naishenkilö oikealle kumartuneena tulella 

olevan padan ääressä, öljylampun valossa. 44,5 x 45 cm, sign. 

v.a. CarlBengts 30.X.1933 Kangasniemi (must.ö-väri). Prov.: 

Eeva ja Erkki Aarnialho, Helsinki. AB 985. AB 8:0034. 

912. Vehniän tupa, Laukaa, 1933. 54 x 65 cm, sign. o.a. 

CarlBengts 1933 (rusk.ö-väri). Kaksi haarikoilla katettua pitkää 

pöytää, tyhjiä penkkejä. Taustalla oik. kolmen ihmisen 

hahmot. Edessä vas. reunalla mummo, jonka edessä lattialla 

makaa koira. Prov.: Jyväskylän Säästöpankki tilasi taulun 

CB:ltä. Pankinjohtaja Rostedt halusi taulun oikealle puolelle 

akan pöydän ääreen; CB ei suostunut, joten taulu jäi lunastamatta; 

Otto Mansnerus. AB 624. AB 8:0035. 

913. Vihervuoren huvilan olohuone, Oravisaari, 1933. Pöytä 

penkkeineen vas. Keskellä avonainen ovi, jonka oik. puolella 

korituoli. 45 x 35,5 cm, sign. v.a. CarlBengts 1933 

(must.ö-väri). Prov.: Eeva ja Erkki Aarnialho. AB 984. AB 

8:0036. 

914. Huoneinteriööri, koira, 1933. Sisäkuva samasta huoneesta 

kuin edellinen. Avonainen ovi sekä oik. että vas. Niiden 

välissä kulmakaappi. Keskellä lattiaa koira sfinksi-asennossa. 

Oik. reunassa korituoli, vas. pöytää. 50,5 x 50,5 cm, 

sign. v.a. CarlBengts 1933 (must.ö-väri). Prov.: Hugo Oksanen, 


915. Kumpulan ylähalli, 1933. Kaksi tuolia ja pöytä, jolla 

kukkamaljakko. Vasemmasta reunasta lähtee ritiläkaide, jonka 

takana katettu parveke. 30 x 35 cm, öljy vanerille, sign. 

o.a. CarlBengts 1933 (väriin kirj.). Takana: “10-vuotishääpäivän 

muistoksi Leena ja Gösta Molander”. Prov.: Apteekkari 

Molander. AB 303. AB 8:0038. 

916. Nainen lukee lampun valossa, 1933. Oik. nainen Tiukan 

puvussa lukee sanomalehteä “munkkituolissa” öljylam- 

226

Teosluettelo 

pun valossa. Takana Bengtsin suunnittelema kaappi, jonka 

päällä Alpo Sailon veistämä Treien Odén veistospää. Vas. seinällä 

pyöreä reliefi, sen alla punaruskea tuoli. 48 x 40 cm, 

sign. o.a. CarlBengts 1933 (pun.ö-väri). Prov.: Otto Nieminen. 

AB 1035. AB 8:0039. 

917. Nurkkaus Kumpulasta, 1933. Vas. leijonasohvan nurkkaus. 

Käsinojalla maalaus kuivumassa. 36 x 45,5 cm, sign. 

o.a. CarlBengts 1933. Prov.: CB lahjoittanut maalauksen 

Raffu Jurveliukselle, Vaasa. AB 374. AB 8:0040. 

918. Erika Bengtsin muotokuva, 1933. Nutturapäisen naisen 

kasvokuva profiilissa oikealle. Taustalla punaisia kukkia. 

41,5 x 33 cm, sign. o.a. CarlBengts 1933 (pun.ö-väri). AB 

14. AB 8:0041. 

919. Brita Ahlnäs, myöh. Kegel, 3-vuotiaana, 1933. Rintakuva 

pitkätukkaisesta tytöstä jolla sininen puku. Tausta vaaleanvihreä 

nurmikko, voikukan hattara vas. 39,5 x 30,5 cm, 

öljy vanerille, sign. o.y. CarlB 1933 (väriin kirj.). Prov.: Sylvi 

ja Martin Ahlnäs; nyk. Etelä-Amerikassa. AB 619. AB 

8:0042. 

920. “Savupirtin mummo”, 1933. Rintakuva huivipäisestä 

mummosta suorassa auringonpaisteessa en face. Silmät huivin 

varjossa. Taustalla punaisen rakennuksen ikkuna. 40 x 

33,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 1933. Prov.: Toivo 

Kosunen, Jyväskylä. AB 537. AB 8:0043. 

921. Liisa Bengts, 1933. Punapukuinen nainen istumassa kyynärpää 

käsinojalla, taustana huonetilaa. 66 x 50 cm, pastelli 

pahville. ei sign. Takana: “Liisalle isältä syyskuussa 1933” (lyijyk.). 

AB 34. AB past2:048. 

922. Kumpulan portaat iltavalaistuksessa, 1933. Pyöreä porrashalli 

sisältä valaistuna; koira ylimmällä rapulla. 62 x 49 cm, 

pastelli paperille, sign. o.a. CarlBengts 1933 (must.liitu). Prov.: 

Kaarina Reinilä, Jyväskylä. AB 724. AB past2:095. 

923. TYYNELÄ-HUVILA POHJOIS-PÄIJÄNTEELLÄ (VIHERVUOREN 

HUVILA), (1933). ETUALALLA RUOHIKKOISTA RANTAA, KARIKKOA; 

LAHDEN TAKANA RANNASSA VENEVAJA, PUIDEN LOMITSE OIK. NÄ- 

KYY HUVILA. 50,3 X 64,8 CM, AKV. PAHVILLE, EI SIGN. NRO 899 

ON LUONNOS TÄLLE. AB 138. AB AKV:330138. 

1934 

924. Kukka. Annettu John Nylanderille Norjaan. Tieto: Nylanderin 

kirje CB:lle. Åbo Akademin kirjasto, Turku. 

925. Muotokuva John Nylanderin isästä. Maalattu Tammisaaressa. 

Tieto: Nylanderin kirje CB:lle, Slependen, Norja 

18.4.1929. Åbo Akademin kirjasto, Turku. 

926. Kukkiva kaktus, 1934. 40,5 x 33,5 cm, öljy pahville, 

sign. v.a. CarlBengts 1934; o.a. CarlBengts 1934 (väriin kirj.). 

Prov.: Opettaja Erkki Lehtiö, Säynätsalo. AB 1031. AB 

8:0046. 

927. Kaktus kukassa, ruiskukkia oikealla, 1934. 27,5 x 34,5 

cm, öljy pahville, sign. o.a. CarlBengts 1934 (väriin kirj.). Näytt. 

1976 Alvar Aalto –museo, Jyväskylä. AB 388. AB 8:0047. 

928. Raatokukka, “haisukaktus” kukassa, 1934. Pöydän kulmalla 

ruukkukasvi, jonka kukka pöydän reunan alapuolella. 

Pöydällä oik. kirjoja. 28 x 32 cm, öljy vanerille, sign. o.a. 

CarlBengts 23 / 8 – 1934 (raaputettu väriin). Prov.: CB toi 

maalauksen Savonlinnaan Kalle Mäkiselle (Erika B:n veli) 

ollessaan matkalla isänsä hautajaisiin. AB 345. AB 8:0048. 

929. Säynätsalon kirkko sisältä, 1934. Kolmilaivainen kirkkotila. 

Kuvattu suunnilleen keskikätävän kohdalta alttarille 

päin. 65 x 81,5 cm, sign. v.a. CarlBengts 1934 (must.ö-väri). 

Kehyksessä edessä laatta: “Kauppaneuvos Hanna Parviaiselle 

3 / 8 –34 Säynätsalon seurakuntalaiset; HP testamenttasi 

maalauksen Helsingin NNKY:lle. Nyk.om. Säynätsalon seurakunta 

(esillä seurakuntatalossa). AB 1065. AB 8:0049. 

930. Vehniän vanha tupa, 1934. Hämärä pirtti. Takana avotakan 

edessä ihmishahmo. Oik. reunassa pieniruutuinen ikkuna, 

josta valo heijastuu viereiselle pöydälle. Edessä oik. saavi 

ja sänky, vas. pöytä ja penkki, orsilla reen jalaksia. Taustalla 

seisoo Anna Vacker. 65 x 81,5 cm, v.a. CarlBengts (must.öväri). 

Prov.: Jussi Hirvinen, Laukaa, Vehniä. AB 1232. AB 

8:0050. 

931. Lapinkankaan savupirtti, Kangasniemi, 1934. Pimeä 

pirtti, taustalla uuni, vas. avoin ovi. Uunin edessä jakkara, 

oik. takana pieni ikkuna / räppänä, edessä oik. saavi. 50 x 65 

cm, sign. v.a. Kangasniemi Lapinkangas CarlBengts 1934 

(väriin kirj.). Takana: “nro 3” (vihr.liitu). Näytt. Savonlinnan 

taideyhdistyksen näyttely 1934. Prov.: Helga Korhonen, 

Kajaani. AB 942. AB 8:0051. 

932. Lapinkankaan savupirtti, Kangasniemi, 1934. Sama 

näkymä kuin edellisessä, paitsi uunin edessä naishahmo. 52 

x 67 cm, sign. o.a. CarlBengts 1934 (must.ö-väri). Takana: 

“CarlBengts Lapinkangas Kangasniemi 1934”. Prov.: Milja 

ja Kaarlo Mäkinen, Savonlinna. AB 347. AB 8:0052. 

933. Olavinlinna, 1934. Keväinen maisema: kaksi isompaa 

puuta, joiden välistä takaa näkyy Olavinlinna. Puistomainen 

etuosa, penkki, kaksi aikuista ja lapsi. 50 x 65 cm, sign. Carl- 

Bengts 1934 (väriin kirj.). Takana: “Savonlinna 21.V 1934” 

(lyijyk. CB:n käsialaa). Prov.: Taiteilija Lauri Santun välityksellä 

Aarno ja Irma Vääriskoskelle, Haapamäki. AB 1114. 

AB 8:0053. 

934. Maisema Olavinlinnalta, 1934. Edessä hiekkainen mäki 

ja rakennus, veden takana Olavinlinna. 54 x 65 cm, sign. o.a. 

CarlBengts 1934 (rusk.ö-väri). Prov.: Kuuluu CB:n viimeisiin 

töihin. Jäi Kalle ja Muisto Mäkisen haltuun Bengtsien vierailulta 

Savonlinnassa keväällä 1934. AB 298. AB 8:0054. 

935. Olavinlinnan holvi, 1934. Kiviraput edessä, oviaukosta 

näkyy ulos; siellä puu. 46,5 x 38 cm, öljy vanerille, sign. o.a. 

CarlBengts 1934 (väriin kirj.). Takana: “2000”; “Helluntaina 

Savonlinna 1934”; “CarlBengts” (lyijyk.). Prov.: Rovasti 

Hj. Paunu, Jyväskylä. AB 1022. AB 8:0055. 

936. Olavinlinnan holvi, 1934. Keskellä holveja kannattava 

paksu pylväs, jonka ympärillä penkit. 50 x 45 cm, sign. Carl- 

Bengts 1934 (väriin kirj.). Prov.: Varatuomari Einari Ritva, 


227 

919.


ulos. Huoneessa pöytä, penkki ja iso astiakaappi, sinkkipäällysteinen 

tiskipöytä edessä vas. Ikkunalaudalla kukkivat pelargonit. 

Maalattu Anni ja Eero Bengtsin kodissa Mäntyharjun 

Tuustaipaleessa 3.- 6.8. 1934. 37,5 x 46 cm, öljy vanerille, 

sign. v.a. CarlBengts Mäntyharju 1934. Takana: “Carl- 

Bengts” (CB:n käsialaa). AB 223. AB 8:0064. 

944. Sisäkuva Tuustaipaleen Koskelasta, keittiö illalla, 1934. 

Maalattu Anni ja Eero Bengtsin kodissa Mäntyharjun Tuustaipaleessa 

lähellä puoltayötä. Lamppua piteli Rauha Mäkinen, 

Erika B:n veljen vaimo. Malleina asukkaat itse. Sama 

interiööri kuin edellisessä. Keittiön pöydän ääressä mies- ja 

naishahmo öljylampun valossa, mies lukee, nainen tekee käsityötä. 

Edessä oik. puusohva. 38 x 46 cm, öljy vanerille, sign. 

o.a. CarlBengts 1934. AB 222. AB 8:0065. 

933. 

937. Imatran koski, (1934). Kosken terassilla kaksi ihmishahmoa. 

38 x 46 cm, öljy vanerille, ei sign. keskeneräinen. 

CB kävi vaimoineen Imatralla toukokuussa 1934. Prov.: 

Muisto ja Kalle Mäkinen, Savonlinna. AB 244. AB 8:0057. 

938. A. Nainen kaivolla, 1934. Huivipäinen nainen nostaa 

vettä vinttikaivosta. Saavi maassa, kaivon kannella puuastia. 

38 x 46 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 1934 (harm.öväri). 

Prov.: Toim.joht. Antero Avela, Gummerus Oy. AB 

587.A. AB 8:0058. 

938. B. Edellisen maalauksen takapuoli: öljyväriluonnos nostokurjista 

yössä, sign. v.a. CarlBengts (väriin kirj.). Maalattu 

kevättalvella 1930 päätellen sillanrakennustyömaasta, silta 

keskeneräinen. Prov.: Toim.joht. Antero Avela, Gummerus 

Oy. AB 587.B. AB 8:0059. 

939. “Joki”, 1934. Kesäinen Tourujoki, veneitä etualalla rannalla. 

Vastarannalla kaksi punaista rakennusta, mäellä keltainen 

talo. 46,5 x 33,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 

1934 (tumma väri). Takana: “Lisa Bengts på 26 födelsedagen 

1934 Mor och Far”. AB 4. AB 8:0060. 

940. Pihanäkymä Jyväskylästä, 1934. Etualalla lammikkoinen 

isompi tie, josta lähtee sateinen tie taustalle talorykelmän 

luo. Tien molemmin puolin ränsistynyttä puuaitaa. 46 

x 33 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts 1934 (rusk.öväri). 

Prov.: Lahja Gummerus Oy:ltä toim.joht. Antero Avelalle, 


941. Kaupunkinäkymä Jyväskylästä Ilmarisenkadulta, 1934. 

Vaalea yleissävy, kellertäviä taloja keskellä. Taivasta yli puolet 

teosalasta. 46 x 37,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 

1934 (must.ö-väri). AB 49. AB 8:0062. 

942. Kaivannonkosken yläjuoksulta Mäntyharjulla, 1934. 

Maalattu elokuussa 1934. Virtaava matala koski, oik. puustoa. 

Koskessa tukinlasku meneillään. 54 x 65 cm, ei sign. AB 

231. AB 8:0063. 

943. Keittiössä / Sisäkuva keittiöstä, 1934. Tuustaipaleen 

Koskelasta, mallina Anni Bengts. Taustalla ikkuna, jonka ääressä 

naishahmo istuu työntäen verhoja syrjään katsoakseen 

945. Majakka, Kaskinen, 1934. Pyöreä vaalea majakka pienellä 

mäennyppylällä auringonpaisteessa, meri takana. 45 x 

45 cm, sign. o.a. CarlBengts 1934 (conté-liitu). Maalattu elokuun 

alkupuoliskolla 1934 kun CB kävi katsomassa sairasta 

isäänsä. AB 26. AB 8:0066. 

946. Bengtsin kaivo Närpiössä, 1934. Kaivon kansi auki. 

Kaksi saavia maassa, vesitynnyri kaivon kannella. 32,5 x 41 

cm, öljy mahonkilevylle, sign. v.a. CarlBengts 1934 (väriin 

kirj.). Maalattu elokuussa 1934, kun CB kävi katsomassa sairasta 

isäänsä. AB 268. AB 8:0067. 

947. Erik Anders Bengts kiikkutuolissa, (1934). Vanhus, CB:n 

isä, istuu omassa keinutuolissaan profiilissa vasemmalle, kädet 

käsinojilla. Ikkuna taustalla. 39,5 x 50,5 cm, öljy kuitulevylle, 

ei sign. Maalattu elokuun alkupuoliskolla 1934 kun 

CB kävi katsomassa sairasta isäänsä. AB 254. AB 8:0068. 

948. Erik Anders Bengtsin tuvan takka, Närpiö, 1934. Takka, 

jonka ääreen kumartunut harmaapukuinen nainen (mallina 

Judith Bengts, Oscar B:n tytär) selin kuvaan, sytyttämässä 

tulta. Vas. ovi, oik. ikkunaa ja ikkunapenkkiä. 21 x 33 

cm, öljy puulevylle, sign. v.a. CarlBengts (must.ö-väri). Maalattu 

elokuun alkupuoliskolla 1934 kun CB kävi katsomassa 

sairasta isäänsä. AB 1441. AB lis:1441. 

949. Närpiön vaari Erik Anders Bengts seisoo keppi kädessä 

ja hattu toisessa kädessä suoraan katsojaan päin. Pää hiukan 

kumarassa. Tausta yksivärinen vihreä. 97 x 50,5 cm, ei sign. 

Maalattu valokuvan mukaan. Samasta aiheesta myös pastelli 

(nro 1179, AB 217). AB 216. AB vl-mat3:0044. 

950. Erik Anders Bengts seisoo. Luonnos edelliseen. n. 40 x 

45 cm. Hävinnyt. 

951. Närpiön vaarin tyhjä keinutuoli, (1934). Maalattu CB:n 

isän hautajaisten yhteydessä. Näkymä edellisen teoksen tuvasta. 

Oik. keinutuoli, jossa punainen keinutuolimatto. Vas. 

takka, keskellä ikkuna, jonka edessä avoin puulaatikko. 38 x 

46,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts (lyijyk.). CB:n 

viimeinen työ. AB 255. AB 8:0069. 

1930-LUKU, ILMAN TARKKAA VUOSILUKUA 

952. Sauna joen rannalla, Kumpula, Äijälä,1930-luku. Joki 

auki, hanget molemmin puolin. Saunarakennus etualalla oik. 

228

Teosluettelo 

942. 

54 x 65 cm, sign. o.a. CarlBengts (sin.kynä). AB 263. AB 

vl-mat3:0026. 

953. Iltahetki Kumpulassa 30-luvulla. Työskentelyä lampun 

valossa pöydän ääreen kumartuneina. Taustalla ruutuikkuna. 

Maalattu 1930-luvulla; kuvassa Eero ja Erika B., takana 

Berta Lintulahti. 54 x 65 cm, ei sign. AB 228. AB vlmat3:0036. 

954. SIRKKA DAHLSTRÖMIN MUOTOKUVA, (1930-LUKU). SISÄ- 

TILA, TAUSTALLA OVIAUKKO, SEN VIERELLÄ SEISOO OIK. PUNAPU- 

KUINEN TYTTÖ. 50 X 37 CM, AKV. PAHVILLE, EI SIGN. AB 245. 

AB AKV:000245. 

955. HAISUKAKTUS, (1930-LUKU). TUMMALLA POHJALLA, KAK- 

TUS KUVATTU YLHÄÄLTÄ (?). 26 X 33,5 CM, AKV. PAHVILLE, EI 

SIGN. AB 243. AB AKV:000243. 

956. AGRICOLA KOTIPIRTISSÄ, ENSIMMÄINEN LUONNOS, (1930- 

LUKU). EDESSÄ NUORI MIES LUKEE KYNTTILÄN VALOSSA PIRTISSÄ. 

VAS. NAISHENKILÖ ISTUMASSA, OIK. MIES VEISTÄÄ SEIVÄSTÄ. 37 X 

52 CM, AKV. + GUASSI PAKSULLE PAHVILLE, EI SIGN. AB 154. 

AB LIS2:00 154. 

AJOITTAMATTOMAT 

957. Kesäinen jokimaisema. Etualalla joki, taustalla jokitörmä 

ja rakennuksia. Rannassa kaksi venettä. 52,5 x 65 cm, 

öljy pahville, keskeneräinen, ei sign. Prov.: Löydetty Alina ja 

August Bengtsin talon seinäpapereiden takaa. Maalauksen 

takana toinen keskeneräinen maalaus. AB 1331A. AB vlmat1:0002. 

958. Talvimaisema. Oik. puu, keskellä hevonen, jonka takana 

valtava heinäkasa. 52,5 x 65 cm, öljy pahville, keskeneräinen, 

ei sign.Prov.: Löydetty Alina ja August Bengtsin talon 

seinäpapereiden takaa. AB 1331B. AB vl-mat1:0003. 

959. Maisema, ehkä Närpiöstä, keskeneräinen. Maantie lähtee 

alhaalta oikealta ylös mäelle vasemmalle. Mäellä taloryhmä, 

oik. tuulimylly. Meri taustalla. 80 x 111 cm, ei sign. Prov.: 

Löytyi CB:n lähettämän ison joulukuvakortin alta. AB 1254. 


960. Jänis. Talvipukuinen jänis istuu hangella. 33,5 x 41 cm, 

öljy vanerille, ei sign. AB 36. AB vl-mat1:0014. 

960.a. Kaloja, harjoitelma. 31,5 x 45 cm, öljy piirustuskansi- 

229


on kanteen joka päällystetty tummaksi maalatulla kankaalla, 

ei sign. Neljä vasemmalle uivaa kalaa. L 172. 

961. Vaaleapukuinen nainen istuu tuolilla, profiilissa vasemmalle. 

Maalattu 1900-1910 –luvulla. 31 x 34,5 cm, öljy pahville, 

sign. o.y. C. Bengts (must.ö-väri). AB 191. AB vlmat1:0015. 

962. “Kentauri” / Mies pitkäharjaisen hevosen selässä. Kalevala-aihe. 

35 x 41 cm, öljy mahongille, sign. CarlBengts (väriin 

kirj.). Takana: “600 Smk”. Prov.: Arpajaiset 1925, nro 

216 (“Kentauri”); rehtori U.U. Seppä, Kristiina. AB 1123. 


963. Fantasiamaisema. Laaja mäki, jolla kävelee ylöspäin tyttö 

ja poika. Oik. rinteessä mäntyjä, taustalla vesistö. Käsitelty 

koristeellisin ääriviivoin. Aihe mahdollisesti otettu Lieksan 

Virsuvaaran laelta näkymä itäiselle Pieliselle (1902). 22 x 

81 cm, öljy pahville, ei sign. Takana: “Carl Bengts Helsingfors 

Mosabacka Malm” (lyijyk.ehkä ei omakätinen). Prov.: 

Maalaus- ja mattoliikkeen om. Wilhelm Sjöberg, Kauniainen. 

AB 518. AB vl-mat1:0025. 

964. Soutajat “Stockfötare” / Tukkilaisveneen soutajat. Kaksi 

venettä vierekkäin soutamassa, molemmissa kaksi ihmishahmoa. 

Taustalla vas. rannalla nuotio, jonka ääressä kaksi hahmoa, 

toinen heistä piru. 92 x 185 cm, oikealta sivulta leikattu 

jonkin verran pois. Takana: “målad Carl Bengts Stockfötare” 

(muste; ei CB:n käsialaa). Prov.: Apteekkari A. Borg, Tampere. 

AB 1406. AB vl-mat1:0010. 

965. “Luonnos”, taiteilija maalaa Albergassa. Mies istuu kalliolla 

telttatuolissa paletti kädessään, edessään maalausteline. 

Taustana vesistöä /merta. 39 x 42 cm, sign. o.a. CarlB (pun.öväri). 

Takana: “Albergassa”; “SMK 500-”; “1908” (lyijyk.). 

Etupuolen signeeraus ristiriidassa takana olevan merkinnän 

“1908” kanssa, koska yhteenkirjoitettua CarlBengts –signeerausta 

CB alkoi käyttää 1918 keväällä. Tekniikka viittaa enemmän 

vanhempaan vuosilukuun 1908. Prov.: Arpajaiset 1925, 

nro 93 (“Luonnos”): Wallu Harjula, Kristiina. AB 1151. 


966. Sikoja ja kanoja. (1915?), Jyväskylän kaudelta. Ehkä 

Laukaasta tai Oravisaaresta. Eläimiä ruokailemassa aitauksen 

nurkassa. 27,5 x 35 cm, öljy kovalevylle, ei sign. AB 419. 


967. Keritsijät. Kolme huivipäistä naista istuu nurmikolla; 

lampaita heidän keskellään. Mustia villoja maassa. Puu takana. 

Samasta aiheesta nrot 80 (AB 149), akv.-tussi 1224 (AB 

1266) ja etsaus 1304 (L 47). 29,5 x 38,5, sign. v.a. Carl- 

Bengts (rusk.ö-väri). Maalattu v. 1918 jälkeen. Prov.: pankkivirkailija 

KOP:ssä Fanny Laakkonen, Kristiina., myöh. Fanny 

Heinonen, Kauhajoki. AB 1164. AB vl-mat1:0011. 

968. Talvimaisema, rakennuksia, aitaa, sähkötolppa vas. Taivas 

keltainen. 51 x 73 cm, öljy kankaalle joka pahvilla, sign. 

o.a. Carl Bengts (lyijyk.). Takana: arkkitehtoninen hahmotelma. 

Prov.: Yrjö ja Bertta Eloniemi lahjoittaneet Helsingin 

Kulmakoululle. AB 440. AB vl-mat1:0013. 

969. Seisova nainen pesee ihmishahmoa kylpyammeessa. 

Luultavasti Kristiinan kauden alkuvuosilta. 39,2 x 37,5 cm, 

öljy pahville, sign. v.a. CarlB~ (harm.ö-väri). Arpajaiset 1925, 

nro 64: S.E. Hakola, Kurikka. AB 1129. AB vl-mat1:0016. 

970. Venla Nurmi, o.s. Mäkinen, muotokuva Erika B:n siskosta. 

Kasvokuva puoliprofiilissa vasemmalle. 39 x 31 cm, 

öljy pahville, ei sign. Prov.: Himmi Nurmi, Lahti. AB 103. 


971. Kirjoittava. Lapsi kirjoittaa pöydän ääressä. Profiilissa 

vasemmalle. Mallina Eero Bengts. 42 x 34 cm, öljy pahville, 

ei sign. AB 7. AB vl-mat1:0018. 

972. Alastonmalli istumassa. Vyötäröstä alaspäin peitetty kankaalla. 

Kasvot poispäin kääntyneenä. Luultavasti Kristiinan 

kaudelta. Keskeneräinen. 52 x 45,5 cm, ei sign. AB 199. 


973. Muotokuva Himmi Laineen äidistä Venla Nurmesta. 

Rintakuva. Pää väritetty ja vähän kaulusta, muualta maalaamaton. 

55 x 45 cm, öljy vanerille, ei sign. Prov.: Himmi 

Nurmi, Lahti. AB 445. AB vl-mat1:0020. 

974. Nainen nojailee ompelukoneeseen. Mallina Erika B. 

yöpuvussa, profiilissa, kääntyneenä oikealle. 35 x 27 cm, öljy 

pahville, ei sign. Maalattu n. 1909-13. AB 249. AB vlmat1:0021. 

975. Pyykkitupa. Naisia pyykkituvassa; vas. punahuivinen 

nainen seisomassa profiilissa pesusoikon äärellä oikealle kumartuneena. 

35,5 x 40,5 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlB 

(väriin kirj.). Prov.: Parviaisten tehtaan kirjuri Elin Calamnius, 

Säynätsalo / Jyväskylä. AB 1042. AB vl-mat1:0027. 

976. Savutuvan keittiö. Uuni oik., taustalla pöytä, vas. pieni 

ikkuna, josta valoa seinäpenkille. 35 x 46 cm, öljy kankaalle 

joka pahvilla, sign. v.a. CarlBengts (väriin kirj.). Prov.: Gummerus 

Oy:n konttoristi nti Tyyne Seismaa, Jyväskylä. AB 773. 


977. Vene rannassa. Laiturin vierellä kaksi venettä ihmisineen. 

Taustalla kolmatta venettä. 26,5 x 35 cm, öljy vanerille, 


978. 531. “Pöydän äärellä”. Tyttö nojaa käsivarteensa pöydän 

kulmalla. Maalattu v. 1918 jälkeen, ehkä Kristiinan kaudella. 

32,8 x 41,3 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlB~ 1923 

(sin.harm.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 16: nti R. Collan, 


979. Sisäkuva Carlsrosta, lähellä Kristiinaa. Sisäkuva, jossa 

uusrokokoo-tuoleja ja kaappeja. 38 x 46,5 cm, öljy vanerille, 


980. “Maisema Jurvasta”. Keskellä vesistöä, takana nousevaa 

metsäistä maastoa. 36 x 41 cm, öljy vanerille, sign. o.a. Carl- 

Bengts (must.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 84: kauppias 

Kalle Rutanen, Jyväskylä. AB 920. AB vl-mat1:0035. 

981. Kristiinan uusi kirkko. Pimeässä kirkkotarhassa kirkosta 

näkyy valoa, edessä puita ja hautoja. 39 x 42 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. CarlBengts (must.ö-väri). Takana: “Joulukirk- 

230

Teosluettelo 

ko yönä” (CB:n käsialalla);”Nro 13" (lyijyk.). Prov.: Jyväskylän 

kaupungintalon näyttelystä ostanut Gummerus Oy:n 

konttoristi Tyyne Seismaa, Jyväskylä. AB 1032. AB vlmat1:0036. 

982. “Kristiinasta” / Kristiinan raatihuone. Etualalla oik. vänkyrä 

puu, aitaa; valkoinen raatihuone mäellä taustalla. 45 x 

55,5 cm, öljy mahongille, sign. o.a. CarlBengts (väriin kirj.). 

Prov.: Arpajaiset 1925, nro 170: nti Katri Taipale, Jyväskylä. 

AB 760. AB vl-mat1:0037. 

983. Talon pihaa Kristiinasta. Etualalla horisontaalisesti aita, 

sen takana puita ja talo. 46 x 47 cm, sign. o.a. CarlBengts 

(rusk.ö-väri). Maali osittain rapissut pois sinisen pohjamaalin 

päältä. Takana: “U.T. (jonka alla viiva ja sen alla: T.H. 

(lyijyk.). Prov.: Hörhammerin taideliike, Helsinki. AB 511. 


984. Kristiinan vanha hautausmaa. Varjoisa puiden reunustama 

käytävä, auringon valokiiloja käytävällä. 62,5 x 48,5 

cm, öljy kankaalle joka pahvilla, sign. v.a. CarlBengts (väriin 

kirj.). Prov.: Rehtori U.U. Seppä, Kristiina. AB 412. AB 

vl-mat1:0039. 

985. Piha Kristiinasta. Harmaa taloryhmä kumpuilevassa 

maastossa. 47 x 38,5 cm, öljy puulle, sign. o.a. CarlBengts 

(väriin kirj.). Takana: “Hyvää Joulua Bengtsiläiset” (lyijyk.). 

Prov.: Pankkivirkailija (KOP, Kristiina) Fanny Laakkonen, 

myöh. Heinonen (Erika B:n ystävä). AB 1106. AB vlmat1:0040. 

986. Kyynyn talo Kristiinassa, Läntinen Pitkäkatu. Pimeä 

katu, lumihankea, katulyhty keskellä, aitaa. Lähimmän talon 

päätyikkunasta näkyy valoa. 34,5 x 26,8 cm, öljy vanerille, 

sign. O A (Oscar B?). Takana: “Frid full Jul önskas er alla af 

oss EricaCarlB (koristeellisin kaunokirjaimin; lyijyk.); “65” 

(rusk.liitu). Bengtsit antaneet lahjana Kedoille, luult. 1924. 

Näytt. Vaasa 1920, nro 65 (“Yö ..). Prov.: Jalo Keto, Kristiina. 

AB 1219. AB vl-mat1:0041. 

987. “Lumisade” / Kristiinan raatihuone. Avoin meri etualalla. 

Lumisade peittää taulun pinnan. 39,5 x 26 cm, sign. 

o.a. CarlBengts (must.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 67 

(“Lumisade”): rva Lahja Raevaara, Mikkeli. AB 1037. AB 

vl-mat1:0042. 

“10” (lyijyk.). AB 33. AB vl-mat1:0045. 

991. “Öinen Kristiina”. Tumma kuva, veden kalvoon kuvastuu 

vastarannalla olevien rakennusten valot. 46,5 x 38,5 cm, 

öljy mahongille, sign. o.a. CarlBengts (väriin kirj.). Prov.: 

Arpajaiset 1925, nro 28: Anni Salmi, Mikkeli. AB 1339. 


992. “Talviyö Kristiinassa”. Samantapainen aihe kuin edellä, 

vastarannalla olevien rakennusten takaa näkyy Kristiinan uusi 

kirkko. 49 x 39 cm, öljy mahonkilevylle (paksuus 1,9 mm), 

ei sign. Prov.: Arpajaiset 1925, nro 187: tuomari G.G. Tennberg, 

Jyväskylä; A. Wegelius, Vaasa; v:sta 1966 Pohjanmaan 

museo, Vaasa, inv.nro PM 66-190. AB 1327. AB vlmat1:0047. 

993. “Maisema” / Talvinen peltomaisema. Oik. pellolla vettä. 

Taustametsän takana tummia pilviä, taivas kellertävä. Öljy, 

sign. o.a. CarlBengts (väri). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 145: 

insinööri J. Walovuori, Aitoo. AB 394. AB vl-mat1:0048. 

994. “Talvimaisema”. Vas. lato, edessä vas. pari nuorta koivua, 

lumihankea. Ladon takana oja ja aitaa. Taustalla latoja. 

33 x 41 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts (lyijyk.). Prov.: 

Arpajaiset 1925, nro 24 (“Talvimaisema”): maist. J.H. Teirilä, 

Kristiina. AB 789. AB vl-mat1:0049. 

995. Talvinen maisema, ulkorakennuksia. Hankea edessä, 

taivasta suuri osa pinnasta, katoilla lunta. 41 x 33,5 cm, öljy 

vanerille, sign. v.a. CarlBengts (must.ö-väri). Takana: lappu 

arpajaisista. Prov.: Arpajaiset 1925; Gunnar Grankull. AB 

1335. AB vl-mat1:0050. 

996. “Hevonen”. Hevonen tyhjän reen edessä syö hangella 

heinää, taustalla vesaikkoa. 33,5 x 41,5 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. CarlBengts (kaiverrettu väriin). Takana (lapussa): 

“nro 13 Anna Holm Bengts’n arpajaisilla Jyväskylä a 200 mk 

Jaakko Valovuori”. Prov.: Arpajaiset 1925, nro 13 (“Hevonen”): 

nti A. Holm, Jyväskylä. AB 437. AB vl-mat1:0051. 

997. Talvinen näkymä, aita, luminen katto. Edessä aita, sen 

takana lumikinos ja rakennus, jonka päällä paksu kerros lun- 

988. Jouluaattoilta Kristiinassa. Pimeä näkymä kaupunkiin 

yläviistosta, lumisadetta, yhdestä ikkunasta näkyy valoa. 93 

x 73,5 cm, sign. v.a. CarlBengts (väriin kirj.). Takana: “6-” 

(vihr.liitu). Prov.: Rehtori U.U. Seppä, Kristiina. AB 689. 


989. Kristiinan raatihuone illalla. Raatihuoneen torin alalaidalta 

kuvattu. Hyvin pimeä työ, keskellä olevasta lyhtypylväästä 

tulee vähän valoa. 81 x 65 cm, sign. v.a. CarlBengts 

(väriin kirj.). Prov.: Huutokauppa Kauppakorkeakoululla 

Helsingissä 1954. AB 1276. AB vl-mat1:0044. 

990. Talvinen Kristiina lumisateessa. Palokunnantalo torneineen 

oik., taustalla mäen päällä tummana Ruotsalainen Yhteiskoulu. 

39,5 x 26 cm, öljy kankaalle joka pahvilla, sign. 

o.a. CarlB~ (rusk.ö-väri). Takana kehyksessä: “300” (lyijyk.); 

996. 

231


ta. 32 x 41 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts (väriin 

kirj.). AB 1092. AB vl-mat1:0052. 

998. Auringonnousu, talvea. Edessä peltoa, taustalla häämöttää 

rakennuksia. Auringonkehrä sen alapuolella vaaleana juovana, 

yläpuolella keltaista taivasta. 41 x 33 cm, öljy vanerille, 

sign. v.a. CarlBengts (lyijyk.). Prov.: Lääkäri Vesa Ollilainen 

saanut taulun CB:ltä. AB 955. AB vl-mat1:0053. 

999. “Talvimaisema”. Lunta aurinkoisella hangella, edessä 

pieniä kuusentaimia ja koivuja. 33,5 x 41 cm, öljy vanerille, 

sign. v.a. CarlBengts (väriin kirj. lyijyk.). Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 49 (“Talvimaisema”): Koululääkäri Fr. M. Ahlman, 

Tampere. AB 797. AB vl-mat1:0054. 

1000. “Talvimaisema”. Peltomaisema, rakennus keskellä peltoa, 

risuaita horisontaalisesti edessä. 33 x 41 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. CarlBengts (lyijyk.). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 

43: Anton Hakola, Kurikka. AB 990. AB vl-mat1:0055. 

1001. “Talvimaisema”. Peltoa, aurinkoinen hanki, varjoja 

hangella, talot ja aita edessä maalattu ruskealla. Aita päättyy 

kivikasaan oik. 33,5 x 41 cm, öljy vanerille, sign. o.a. Carl- 

Bengts (lyijyk.). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 117; kauppias 

Kalle Fallenius, Kristiina. AB 866. AB vl-mat1:0056. 

1002. “Torikuva” / Tiukkalaisia Kristiinan torilla. Kolme 

hevosta seisomassa lumessa. Reessä istumassa kolme huivipäistä 

naista; kahdella punaiset puvut. Hevosten takaa tie lähtee 

oikealle. 26,5 x 35 cm, öljy pahville, sign. o.a. CarlBengts 

(väriin kirj.). Takana: “Nro 6” (rusk.liitu). Näytt. Vaasa 1920, 

nro 6. Prov.: Päätoimittaja J.O. Ikola, Vaasa. AB 835. AB 

vl-mat1:0057. 

1003. Kristiinan tori. Myyntikatos ihmisineen vas. Voimakas 

auringonvalo; myyntikojun varjo maassa. Taustalla raatihuone. 

33 x 41 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlB (sin.öväri). 

Maalattu n. 1923-25. Prov.: Pastori Vilho Rantanen, 


1004. “Talvimaisema” / Talvinen pihanäkymä Kristiinasta. 

Pihan keskellä aitaus puineen, taustalla ja oik. sivulla kerrostaloja. 

27,2 x 35 cm, öljy pahville, sign. o.a. CarlB (must.öväri). 

Prov.: Arpajaiset 1925, nro 110 (“Talvimaisema”): nti 

Kaisa Piilonen, Jyväskylä. AB 1274. AB vl-mat1:0059. 

1005. Talvinen pihanäkymä. Etualalla hankea, taustalla talojen 

aurinkoisia seiniä, joille heijastuu varjoja. 46 x 36 cm, 

sign. o.a. CarlBengts (sin.ö-väri). Prov.: Opettaja Elvi Skogster, 

Kangasala. AB 817. AB vl-mat1:0060. 

1006. Ulrika Eleonoran kirkko, pihanäkymä. Rakennusten 

lumisia kattoja oik., keskellä puu, taustalla vas. Kristiinan 

vanha kirkko. 31 x 41 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 

(raaputettu). Takana: “Nro 2/102 1926 (tai: 1326)(lyijyk.). 

Prov.: Mallipiirtäjä Olivia Puolakka, Jyväskylä. AB 430. 


1007. “Kristiina” / Kristiinan Pitkäsilta talvella. Luminen silta 

kulkee edestä vasemmalta taakse oikealle. Kaukana sillalla 

ihmisiä. 33,5 x 40,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 

(väriin kirj.). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 79 (“Kristiina”): lehtori 

Vilho Oksanen. Nyk.om. Jyväskylän Talouskoulu. AB 

998. AB vl-mat1:0062. 

1008. “Kristiina” / Kristiinan Pitkäsilta. Maantie sillalle lähtee 

edestä oikealta. Kuvattu lumettomana aikana. 51,5 x 64,5 

cm, öljy vanerille, paksuus n. 15 mm, sign. o.a. CarlB (sin.öväri). 

Prov.: Arpajaiset 1925, nro 176 (“Kristiina”): Selma 

Yrttimaa, Kurikka; myyty Hagelstamin huutokaupassa 2004. 

AB 1102. AB vl-mat1:0063. 

1009. Kristiina iltahämärässä / Kristiinan yövalot. Pitkäsilta 

kulkee jokseenkin suoraan ylös pintaa. Kolme yövaloa näkyy 

rakennuksista sillan toisella puolella. 45 x 55 cm, sign. v.a. 

CarlBengts (väriin kirj.). Näytt. Vaasa 1920, nro 15. Prov.: 

O.S. Jalas, Kristiina. AB 804. AB vl-mat1:0064. 

1010. Näkymä Alangon pihalta Kristiinan Vanhalle kirkolle. 

Piharakennuksia vas., vene keskellä pihaa, taustalla puustoa 

ja kaupungin tornien siluetteja. 45 x 65 cm, sign. o.a. 

CarlB~~.(must.ö-väri). Taulussa laatta: “Toverikunnalta 

1924”. Prov.: Kristiinan Suomalainen Yhteiskoulu. AB 863. 


1011. Kristiinaa. Puiden / pensaiden latvoja etualalla, niiden 

takana näkyy punaista rakennusta, kaupungin torneja taustalla. 

Taivaalla pilviä. 34 x 41,5 cm, öljy mahongille, sign. 

o.a. CarlBengts (väriin kirj.). AB 710. AB vl-mat1:0066. 

1012. Vanhaa Kristiinaa, näkymä kirkolle. Iltamaisema: punainen 

rakennus oikealla, siihen nojaa tikapuut, taustalla kaupungin 

torneja. Taivas sees, vihertävän kellertävä. 54 x 63 

cm, sign. v.a. CarlBengts (pun.ö-väri). Prov.: Otto ja Emma 

Kyyny, Kristiina; myyty huutokaupassa. AB 877. AB vlmat1:0067. 

1013. Hiilimiilu. Öinen rakennus, jonka etupuoli valaistu. 

Edessä oik. tumma ihmishahmo vie kärryillä puita miiluun. 

63 x 69 cm, sign. v.a. CarlBengts (vaal.kelt.ö-väri). Prov.: 

Lempi Aalto, Kristiina. AB 1055. AB vl-mat1:0068. 

1014. Tytöt Kristiinanlahdella. 81,5 x 64,5 cm, sign. o.a. 

CarlBengts (rusk.ö-väri). Takana: “Nro 11” (rusk.liitu). Kaksi 

nuorta tyttöä etualalla heleissä kesämekoissaan kevyet myssyt 

päässä, Tyttöjen takana aita, Kristiinan lahti, rantaniittyä. 

Iltavalaistus tulee tyttöjen takaa. AB 100. AB vl-mat1:0069. 

1015. Tytöt Kristiinanlahdella II. Sama aihe kuin edellä. 

Maalattu hillitymmin vedoin. 84,5 x 72 cm (ollut alunperin 

+12,5 cm korkeampi).sign. o.a. CarlBengts (sin.harm.ö-väri). 

Prov.: Lehtori Herman Hämäläinen, Jyväskylän tyttökoulu. 

AB 1021. AB vl-mat1:0070. 

1016. Kristiinan raatihuoneen takaa. Nurmikkoalue levittäytyy 

edessä, siinä kasvaa kaksi vanhaa puuta. Nurmikon takana 

ihmisryhmä, raatihuone häämöttää taustalla. 45 x 55 cm, 

sign. v.a. CarlBengts (must.ö-väri). Prov.: Alma Rantanen 

(Bengtsit antaneet 28.10 1923). AB 479. AB vl-mat1:0071. 

1017. Poika ja varis, taustalla Kristiina. Etualan rantaniityllä 

poika variksineen, taustalla punainen rantarakennus ja lahden 

takana kaupungin siluetti. Pojan mallina Allan Haavisto 

(s. 1917) n. 3-4 –vuotiaana. 44,5 x 51 cm, öljy pahville, ei 

232

Teosluettelo 

sign. Takana: “Suomalainen Klubi CarlBengts”. Prov.: Kristiinan 

Suomalainen Yhteiskoulu. AB 862. AB vlmat1:0072. 

1018. Kristiinan rantaa. Syksyinen maisema: lahden toisella 

puolen illan hämärtyessä vas. Palokunnan tornin ja uusi kirkko, 

keskellä vaaleita satamavarastoja. Tumma taivas. 37,5 x 

41 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts. Prov.: Verner ja 

Aino Sarkki, Teuva. AB 651. AB vl-mat1:0073. 

1019. Kristiinan rantaa. Tumma työ; veden takana kaupungin 

siluetti: raatihuone ja kirkkojenn tornit. 27 x 35 cm, öljy 

puulle, sign. o.a. CarlB~ . Takana: “600 smk”. Prov.: Bengtsit 

antoivat häälahjaksi Bertta ja Raffu Jurveliukselle jouluna 

1924. AB 371. AB vl-mat1:0074. 

1020. “Vene”. Purjevene, purjeet laskostettuna, kokka vasempaan. 

Kaukana horisontti. Veneen kokasta lähtee köysi vasemmalle. 

30 x 38 cm, sign. v.a. CarlB~(must.ö-väri). Prov.: 

Arpajaiset 1925, nro 114 (“Vene”): pankinjoht. V. Sariola, 


1021. Alus myrskyaallokossa. Alus tulossa katsojaa kohti oikealta, 

taustalla jättiaalto. 50,5 x 44 cm, öljy kankaalle joka 

liimattu pahville, sign. v.a. CarlBengts (must.ö-väri). AB 1422. 


1022. Purjeveneitä Kristiinanlahdella. Syksymaisema: etualalla 

merta, jossa kaksi purjevenettä, lahden takana punaisia taloja 

ja ruskametsikkö oik. 33,3 x 41 cm, öljy mahongille, sign. 

o.a. CarlBengts (väriin kaiverrettu). Prov.: Hugo ja Helmi 

Bengts, Närpiö. AB 391. AB vl-mat1:0077. 

1023. “Vene”. Vaalea vene tummassa vedessä, soutaen katsojasta 

poispäin. Veneessä mies soutaa, nainen pitää perää. Veneen 

laidalla punainen liina, naisella punainen huivi. 25 x 35 

cm, öljy mahongille, sign. v.a. CarlB (rusk.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 8 (“Vene”): faktori Lauri Rantanen, Jyväskylä. 

AB 739. AB vl-mat1:0078. 

1024. Veneessä, fantasia. Sama aihe kuin teoksessa “Aluksesta 

noudetaan kuollut” nro 343 (AB 181), mutta tässä on syntymä-aihe. 

Liittyy vuoden 1918 kuolema-aiheeseen: tapahtuu 

samassa ympäristössä. Pimeässä, veneen perässä mies ja 

nainen, naisen sylissä lapsi. Savutorvesta lähtee geometrisesti 

kipunoivia säteitä. Veneen vieressä jollantapainen vene. Maalattu 

lähes kahdella värillä: sinisellä ja punaisella. 23 x 28 cm, 

öljy pahville (Rowney-pohja), ei sign. AB 185. AB vlmat1:0081. 

1025. “Kristiinan ranta”. Rannan kivipengerrystä. Oik. puita 

joiden takana rakennus. 27 x 35 cm, öljy pahville, sign. 

o.a. CarlB~~ (must.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 59 

(“Kristiinan ranta”): opettaja Matti Kivinen, Vaasa. AB 842. 


1026. Kristiinanlahti nähtynä Yhteiskoululta. Iltamaisema: laituri 

kulkee edestä oikealta merelle vasemmalle, “Jack”-laiva ankkurissa 

vas. Oikeassa reunassa satamarakennusta. Taivaanrannassa 

kajastaa valoa. 43,5 x 56 cm, öljy mahongille, sign. o.a. Carl- 

Bengts (vihr.ö-väri). Prov.: Kielten maisteri Toini Nyström, Kristiina 

(saatu läksiäislahjana). AB 610. AB vl-mat1:0082. 

1027. “Maisema” / Satama, pilviä, sadetta. Höyrylaiva kiinnittyneenä 

laituriin vas. Edessä rantalaituria. Suuri osa kangasta 

on taivasta; rankkasade piskaa oikealta. 64 x 45 cm, 

öljy kankaalle joka pahvilla, sign. o.a. CarlB~~ (must.ö-väri). 

Prov.: Arpajaiset 1925, nro 204 (“Maisema”): konttoristi 

Väinö J. Hiltula, Ykspila, Kokkola. AB 688. AB vlmat1:0083. 

1028. Purjevene Kristiinanlahdella. Vaalea purjevene täyttää 

kankaan. Taustalla tummana kaupungin siluetti torneineen. 

54 x 65,5 cm, sign. o.a. CarlBengts (must.ö-väri). AB 1236. 


1029. Kristiinan satamasta. Etualalla purjeveneitä ja jollia. 

Vastarannalla vas. kaksi kokkotulta. 41,7 x 41 cm, öljy mahongille, 

sign. o.a. CarlBengts (tumma ö-väri). Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 85 (vaihtanut saamansa teoksen tähän): kauppias 

J. Tossavainen, Jyväskylä. AB 1278. AB vl-mat1:0086. 

1030. Kristiinan satamasta. Edessä rantaa ja vene rannalla, 

taustalta kaksi laivaa tulossa kuvaa kohti, oik. puomi vedessä. 

27 x 34,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts (sin.öväri). 

Takana: miehen kasvokuva, joka vedetty pohjustuksella 

yli. “SMF 100” (sin.väri). AB 450. AB vl-mat1:0087. 

1031. Merellä, purjevene. Oik. purjevene, kaukana taustalla 

kapea horisontti, taivas vedetty lähes pystysuorin vedoin - 

hieman alhaalta oikealle kaartuvin. 50,5 x 49 cm, sign. o.a. 

CarlBengts (must.ö-väri). Takana: “800 mk” (must.liitu). 

Prov.: Tri Miemois, Närpiö. AB 1250. AB vl-mat1:0088. 

1032. Kristiinan rantaa. Kellertävä yleissävy; edessä merta, 

taustalla kaupungin siluetti torneineen ennen Ruotsalaisen 

Yhteiskoulun rakentamista. Tornit vas. lukien: uusi kirkko, 

raatihuone, vanha kirkko ja sen tapuli, paloaseman torni. 64 

x 81,5 cm, sign. v.a. CarlBengts (pun.ö-väri). Prov.: Kauppaneuvos 

Heikki Kurikka, Seinäjoki. AB 1354. AB vlmat1:0089. 

1033. “Pålhamnen i Kaskö”/ Kaskisten paalusatama. Kolme 

purjelaivaa ankkurissa. Taivaalta vasemmalta kajastaa valoa. 

Etualalla merta. 53 x 64 cm, sign. v.a. CarlBengts (jälk.päin 

tehty, lyijyk.). Takana: “/” (liitu); “Pålhamnen i Kaskö” (lyijyk.). 

AB 876. AB vl-mat1:0090. 

1034. Auringonlasku. Vettä edessä, taustalla horisontissa 

metsää, auringonvalo keskellä maalausta. 48,5 x 62 cm, öljy 

pahville, sign. o.a. CarlBengts (sin.ö-väri). Takana: “Smk 

1200” (lyijyk.). Prov.: Rehtorin rouva Maiju Seppä, Kristiina. 

AB 1103. AB vl-mat1:0093. 

1035. Auringonlasku. Vettä edessä, horisontissa metsää, joka 

kasvaa korkeammaksi oik. päin, auringonvalo hieman oik. 

maalauksen keskivertikaalista. Vrt. teos nro 603 (AB 1002). 

53 x 65,5 cm, sign. o.a. CarlBengts (must.ö-väri). Prov.: Hammaslääkäri 

Maire Häkkinen, Jyväskylä. AB 751. AB vlmat1:0094. 

1036. Pilvimuodostelmia. Alhaalla kapea kaistale vihreätä 

lakeutta, suurin osa maalauksesta taivasta voimakkaine pilvipyörteineen. 

48 x 62 cm, öljy pahville, sign. o.a. CarlB (väriin 

kirj.). Prov.: Johtaja Viljakainen, Helsinki. AB 279. 

233



1037. Auringonlasku. Jyväskylästä, taustalla Rauhaniemi. 

Edessä rantatie tekee mutkan vettä kohti oikealla muodostaen 

niemen, jossa vene. Horisontissa metsävyöhyke, sen yläpuolella 

pilvimuodostelma joka kaartuu samoin kuin tie, oikealta 

ylös. 41 x 41 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts 

(väriin kirj.). Prov.: Veikko Sirviö, Helsinki. AB 1391. AB 

vl-mat1:0096. 

1038. Auringonlasku pohjois-Päijänteeltä. Violetti aurinko 

näkyy metsän takaa keskeltä heijastuen veteen edessä, taivas 

maalattu holvimaisin vedoin auringon ympärille. 31,5 x 41,5 

cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts (väriin kirj.). Prov.: 

Anna-Liisa ja Frans Kovanen, Jyväskylä. AB102. AB vlmat1:0097. 

1039. “Maisema”, niemi, rantaa, taivasta / Pilvimuodostelmia. 

Suurin osa maalauspinnasta taivasta. Niemi tasaista 

maata, sen oik. puolella hinaaja, rannalla linnamainen rakennus. 

26,5 x 34,5 cm, öljy pahville, sign. o.a. CarlB~~ (must.öväri). 

Prov.: Arpajaiset 1925, nro 87 (“Maisema”): nti Anna 

Syren, Teuva. AB 595. AB vl-mat1:0098. 

1043. Hevonen. Hevonen pää kuvaan päin, kurkottaa maata 

kohti; turvan pää rajattu pois. Hevoseen kytketty vankkurit, 

joilla istuu ihminen. Maalattu 2. kymmenluvulla. 25,5 x 28,5 

cm, öljy kankaalle joka pahvilla, sign. o.a. C.Bengts 

(must.tussi). Takana: “10” (pun.väriliitu). Prov.: Hannes 

Kuokkanen, myöh. peruukkimestari Kansallisteatterissa, ostanut 

teoksen CB:ltä. AB 558. AB vl-mat2:0005. 

1044. Hevonen rattaineen ajaa viljapellolla. Kaksi kuhilasta 

edessä pellolla. Kasvavan viljan takaa näkyy hevonen rattaineen, 

joissa kaksi ihmistä, tulossa oikealta vasemmalle. Taustalla 

kuhilaspeltoa. Reliefimäinen käsittely taivaassa ja pääaiheessa. 

30 x 38 cm, sign. v.a. CarlBengts (pun.rusk.ö-väri). 

AB 843. AB vl-mat2:0007. 

1045. “Heinänteko”. Mies ja nainen ladon suulla purkamassa 

heinäkuormaa latoon. Mies ladon ulkopuolella heinäkuormaa 

tyhjentämässä, selin katsojaan. Hevonen ladon vieressä 

odottamassa kuorman purkua vas. peräpää kuvaan päin. 27 

x 35 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts (must.ö-väri). 

Prov.: Arpajaiset 1925, nro 56 (“Heinänteko”): Yrjö Kaisla, 

Jurva. AB 1128. AB vl-mat2:0008. 

1046. “Illalla”. Keskeisenä aiheena iso, tuuhea lehtipuu aidan 

- ehkä kirkkomaan - takana. 27 x 35 cm, öljy mahongille, 

sign. o.a. CarlB~~ (must.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, 

nro 90 (“Illalla”): lehtori Vihtori Järvinen, Jyväskylä. AB 918. 


1040. 

1039. 

1040. Lehmiä auringonpaisteessa. Yksi lehmä profiilissa käyskentelee 

laiduntaen vas. päin, takana muita lehmiä makaamassa 

ja seisomassa. Niiden takana pensasmaista metsikköä. 

28,5 x 39 cm, öljy kankaalle joka pahvilla, sign. v.a. Carl- 

Bengts (väriin kirj.). Prov.: Rehtorin rva Maiju Seppä, Kristiina; 

Sofia Lähteenmäki, Tampere. AB 480. AB vlmat2:0002. 

1041. Lehmiä kedolla vastavalossa. Sama aihe kuin edellisessä. 

Taustan lehmät ja pensaikko muodostavat yhtenäisemmän 

tausta-alueen kuin edellisessä. 27 x 34 cm, öljy pahville, sign. 

o.y. CarlBengts (väriin kirj.). Takana: “400” (pun.liitu). Prov.: 

Verner ja Lahja Alava, Rauma. AB 682. AB vl-mat2:0003. 

1042. Lampaita kedolla. Aitauksessa lammaslauma, jossa kaksi 

mustaa lammasta, taustalla aidan takana lato ja peltoja. 50 x 

61 cm, sign. o.a. CarlBengts (sin.harm.ö-väri). Prov.: Villatehtaan 

johtaja Juho Hakanen, Seinäjoki. AB 944. AB vlmat2:0004. 

234 

1047. Lautta Perälänjoella. Joki jonka keskellä vaijerissa kiinni 

oleva lautta, siinä kaksi ihmistä. Vastarannan maasto kumpuilevaa, 

pensaat kiemuraisia. 16 x 21,7 cm, öljy mahongille, 

sign. v.a. CarlBengts (väriin kirj.). Sama aihe kuin nro 

1048 (AB 447). Prov.: CB vaihtoi taulun Vallu Harjulalta 

pienoiskivääriin. AB 1234. AB vl-mat2:0011. 

1048. “Lautturi”. Lautta Perälänjoella. Sama aihe kuin nro 

1047. Tarkemmin maalattu versio. Pieniä eroja, mm. lautan 

vaijeritolppa oikealla hieman kauempana oik. reunasta. 65,5 

x 101 cm, sign. v.a. (väriin kirj.). Prov.: Opettaja Helmi Kyröjärvi, 


1049. Rantamaisema, isot pilvet. Rantatöyräs lehtipuineen 

oik., vesi vas., taivaalla isot pilvimuodostelmat. 62 x 49 cm, 

öljy pahville, sign. o.a. CarlBengts (must.ö-väri). Prov.: Päätoimittaja 

Jaakko O. Ikola, Vaasa. AB 981. AB vlmat2:0013. 

1050. Juhannussauna, tyttö saunan ovella. Vastoja riippuu 

saunan räystäästä. Vrt. nrot 250 alkuper. (AB 692), 1051 (AB 

1201) ja 1052 (AB 951). 55 x 46 cm, sign. v.a. CarlBengts 

(must.ö-väri). Prov.: Ostettu CB:ltä 1919-20. Hugo ja Helmi 

Bengts, Närpiö. AB 406. AB vl-mat2:0014. 

1051. “Juhannussauna”. Sama aihe kuin edellä. Hiukan tarkemmin 

maalattu kuin edellinen. Katon harjan takaa näkyy 

enemmän koivua, vastat oik. saunan seinällä erottuvat selvemmin 

toisistaan. Porraskivi erottuu selvemmin. 46,3 x 38 

cm, sign. v.a. CarlBengts (väriin kirj.). Vrt. nrot 250 alkuper. 

(AB 692), 1050 (AB 406) ja 1052 (AB 951). Prov.: Maalattu 

tilauksesta aikaisemman version mukaan. Maisteri Toivo Kukkonen, 

Kristiina. AB 1201. AB vl-mat2:0015.

Teosluettelo 

1052. “Juhannussauna” / Saunatyttö. Sama aihe kuin edellä. 

Katon harjan takaa pistää esiin yksi selvä koivun haara. Laattakivetys 

saunan edessä. Vas. räystäästä riippuva vastakimppu 

peittää puolet hirrenpäästä. 55,5 x 46,5 cm, sign. v.a. CBengts 

(sin.harm.ö-väri). Takana: “Nro 1” (lila liitu). Vrt. nrot 250 

alkuper. (AB 692), 1050 (AB 406) ja 1051 (AB 1201). Prov.: 

J.H. Teirilä, Kristiina. AB 951. AB vl-mat2:0016. 

1053. Veneeseen lähtö. Mies ja nainen lähdössä veneeseen. 

Kuvattu veneen kokasta, vedestä käsin. Taustana nurmikkoinen 

mäki ja matalaa puustoa. 38 x 29,5 cm, sign. v.a. C.B. 

(ei CB:n tekemä). AB 1248. AB vl-mat2:0018. 

1054. “Joki”. Naisia pyykillä Tiukanjoella. Maalattu samalla 

kertaa kuin nro 1055. Kaksi naista kumartuneena pyykkisaaviensa 

puoleen. Pata roihuaa vas., edessä kiviä ja lautoja. 

Taustalla jokimaisemaa. 60 x 45 cm, sign. v.a. CarlBengts 

(sin.harm.ö-väri). Takana: “39” (rusk.liitu). Näytt. Vaasa 

1920, nro 39 “Pyykkirannassa”. Prov.: Arpajaiset 1925, nro 

23 (“Joki”): tri K.A. Juselius. AB 796. AB vl-mat2:0019. 

1055. Pyykkäreitä Tiukanjoella. Sama aihe kuin edellä nro 

1054. Maalattu tarkemmin, kolme naista, ei kiviä ja lautoja 

edessä, tausta yksinkertaistettu ja korvattu kivisillalla. 60,5 x 

46 cm, sign. v.a. CarlBengts (rusk.ö-väri). Takana: “15”; “17”. 

Näytt. Lahti “Kotien taidetta”. Prov.: Johtaja L. Kauppi, Lahti. 

AB 581. AB vl-mat2:0020. 

1056. “Maisema”. Katunäkymä; kaksi henkilöä kadulla. Vaalea 

punakattoinen rakennus taustalla, edessä vas. kadunkulman 

aita, jonka takana pensaita. 33 x 29 cm, öljy mahongille, 

ei sign. Takana: “Nro 6” (lyijyk.). Prov.: Arpajaiset 1925, 

nro 55 (“Maisema”): opettaja Saimi Vekka, Aitoo. AB 1174. 


1057. Näkymä Saunapuistosta Kristiinassa. Koivujen reunustama 

tie kulkee poispäin. Edessä puun varjoa tiellä, tien päässä 

pari ihmishahmoa. 97 x 77 cm, sign. v.a. CarlBengts (must.öväri). 

Takana: “89” (tai “68”). Prov.: Kauppias Kalle Fallenius, 


1058. “Maisema”, metsämaisema Skatan niemeltä Kristiinasta. 

Vänkyräisiä saaristokoivuja, taustalla aukeaa, 46 x 37,5 

cm, öljy pahville, sign. o.a. CarlB~~ (rusk.pun.ö-väri). Prov.: 

Arpajaiset 1925, nro 138 (“Maisema”): tri A.H. Nyyssönen, 


1059. Omakuva piippua sytyttävänä. Rintakuva en face, kasvot 

pimeässä tulen loimussa. 41,5 x 32 cm, öljy pahville, sign. 

o.a. CarlB (väriin kaiverrettu). Prov.: Carl Bengts. AB 29. 


1060. “Muotokuva”, omakuva. Kasvokuva lähes en face, kasvojen 

vasen puoli valaistu, oikea pimeä. 32,5 x 23,5 cm, öljy 

pahville, sign. o.a. CarlB (must.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, 

nro 111 (“Muotokuva”): eläinlääkäri A.O. Vuorio, Jyväskylä. 

AB 967. AB vl-mat2:0026. 

1061. Eero Bengtsin muotokuva. Kasvokuva miehestä puoliprofiilissa 

vasemmalle. 41 x 33 cm, ei sign. Maalattu ehkä 

1930-luvun vaihteessa. Prov.: Eero Bengts. AB 260. AB 

vl-mat2:0027. 

1062. “Vanhus”/Karvalakkimies. Rintakuva vanhasta miehestä 

kumartuneena kuvaan päin, karvalakki päässä. 34,5 x 45,5 

cm, öljy kankaalle joka pahvilla, leikattu isommasta kankaasta, 

sign. o.a. CarlBengts (himmeä pun.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 140 (“Vanhus”): opettaja Juho Jussila, Jyväskylä. 

AB 117. AB vl-mat2:0028. 

1063. “Muotokuva”, rintakuva lippalakkipäisestä miehestä, 

katse oikealle. 46,5 x 40 cm, öljy pahville, sign. o.a. CarlB 

(sin.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 65 (“Muotokuva”): 

Eemil Valjus, Jyväskylä. AB 902. AB vl-mat2:0030. 

1064. “Piippu-ukko”. Rintakuva silmälasipäisestä, parrakkaasta 

miehestä piippu suussa. Katse hieman alaspäin. 41 x 32,5 

cm, öljy kankaalle joka pahvilla, ei sign. AB 553. AB vlmat2:0032. 

1065. Tyttö ja puku. Rintakuva en face tummatukkaisesta 

naisesta, jolla helmet kaulassa ja punapohjainen värikäs juhlapuku. 

Rinnassa iso musta ruusuke. 57,5 x 52,5 cm, ei sign. 

Prov.: Oscar Bengts, Närpiö. AB 385. AB vl-mat2:0033. 

1066. “Naisenkuva”. Rintakuva - en face kumartuneena kuvaan 

päin - huivipäisestä hymyilevästä eukosta, jolla punaruudullinen 

pusero. 33 x 41 cm, öljy vanerille, sign. o.a. Carl- 

Bengts (must.ö-väri). Takana: “Nro 5” (lyijyk.). Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 142 (“Naisenkuva”): Helmi Erkkola, Kangasala. 

AB 1306. AB vl-mat2:0034. 

1067. Gärda Åback n. 5-6 –vuotiaana. Maalattu Peninkylässä. 

Rintakuva vaalealettisestä tytöstä, kasvot hiukan vas. kääntyneenä. 

Taustalla holvimainen kuvio. 35 x 32,5 cm, öljy vanerille, 

ei sign. Prov.: Bertil Åback, Peninkylä. AB 1141. 


1068. Muotokuvaharjoitelma Maiju Sepästä. Rintakuva punapuseroisesta 

naisesta, puoliprofiilissa oikealle. 44 x 40 cm, 

ei sign., keskeneräinen. Vrt. valmis maalaus nro 1176 (AB 

416). Prov.: Rva Maiju Seppä, Kristiina. AB 192. AB vlmat2:0036. 

1069. Vanhahko nainen kutoo ikkunan ääressä. Keskeneräinen. 

Polvikuva naisesta punertava esiliina päällä, istuu hieman 

vas. kääntyneenä, ikkuna oik. puolella. 34,5 x 27,3 cm, 

öljy pahville, ei sign. AB 165. AB vl-mat2:0039. 

1070. Nuori neitonen istuu. Keskeneräinen. Mallina mahdollisesti 

Astrid Gartz. Punahameinen nainen jalat koukussa 

ruskeaa taustaa vasten. 40,5 x 33,5 cm, öljy pahville, ei sign. 

Maalattu 1920-luvun alkupuolella. AB 166. AB vlmat2:0040. 

1071. Erika tai Liisa Bengts lukee korituolissa. Valkopuseroinen 

nainen profiilissa vasemmalle, sinertävä hame. Taustalla 

pöytää, jolla papereita. 27 x 34,5 cm, öljy pahville, ei 

sign. Antti Bengts entisöinyt maalauksen 1957 (valkoisen, 

päälle vedetyn pohjustuksen poisto). Prov.: Erika Bengts; Berta 

Lintulahti. AB 613. AB vl-mat2:0041. 

1072. “Muotokuva”. Alpo Sailo muovailee. Mies käsivarret 

ojennettuina profiilissa oikealle. Käsissä muovailtava hahmo, 

taustalla veistoshahmoja. 24 x 32,5 cm, öljy pahville (Wind- 1059. 

235


sor Newton –pohja), sign. o.a. CarlB~~(must.ö-väri). Takana: 

“45” (vihr.liitu). Näytt. Jyväskylä 1915, nro 45. Prov.: 

Arpajaiset 1925, nro 96 (“Muotokuva”): rautatiekirjuri L. 

Kekoni. AB 806. AB vl-mat2:0042. 

1073. “Sanna-Mamma”. Langankehrääjä. Myssypäinen vanha 

nainen istuu karstat kädessä ikkunan ääressä. Rukki oik. 

34,5 x 31,2 cm, öljy pahville, sign. v.a. CBengts ~~(must.öväri). 

Takana: “Maijun ja Uunon hääpäivänä 1921 Erika ja 

CarlB~~ (must.tussi); “Nro 3” (sin.värikynä). Sanna-mamma 

oli apulaisena Sepällä Teuvan Jussilassa. Prov.: Rehtori 

U.U. Seppä, Kristiina. AB 1124. AB vl-mat2:0043. 

1074. Lapsi nurmikolla. Keskeneräinen. Vaaleansinipukuinen 

lapsukainen istuu metsän laidalla oikealle päin katsoen. 

60 x 49 cm, öljy kankaalle joka pahvilla, ei sign., v.a. punakynällä 

“Nro 58” (Gallen-Kallelan tekemä 1928). Maalattu 

Kristiinan aikana. AB 195. AB vl-mat2:0044. 

1075. “Luonnos”. Nainen seisoo laiturilla. Painaa kepillä vesikourua. 

Taustalla vettä. Liittyneekö pellavanvalmistukseen? 

35 x 27 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlB (tumm.sin.ö-väri). 

Prov.: Arpajaiset 1925, nro 97 (“Luonnos”): lukkarin rva 

Hanna Peltonen, Jurva. AB 1086. AB vl-mat2:0045. 

1076. Tyttö lieden ääressä. Tyttö istuu profiilissa oikealle, 

kädet polvien ympärillä; tulen loimu näkyy kasvoissa, käsissä 

ja rinnassa. 53,5 x 37 cm, sign. v.a. CarlBengts (väriin kirj.). 

Prov.: Gummerus Oy:n prokuristi Elli Sirola, Jyväskylä. AB 

929. AB vl-mat2:0046. 

1077. “Nainen”. Alaston nainen istuu tuolilla. Mallina Bengtsin 

apulaistyttö Berta Lintulahti. Nainen puolittain makaavassa 

asennossa punaisella tuolilla, pää käännettynä oikealle 

alaspäin. 48,5 x 31,5 cm, öljy pahville, sign. o.a. CarlBengts 

(lyijyk.). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 132: joutui saarnaaja Eli 

Jokiselle, joka vaihtoi sen toimittaja Eino Auerille. AB 759. 


1078. Nainen ja lapsi takan ääressä. Nainen tuolilla profiilissa 

oikealle, kädet polvilla, astia sylissä, lapsi lukee taustalla 

Uuni oik., siinä palaa pärevalo. 64 x 75 cm, sign. o.a. Carl- 

Bengts (pun.ö-väri); o.a. ylempänä CarlBengts (sin.ö-väri). 

Prov.: kauppamatkustaja Simo Komsi. CB maksanut taululla 

vuokransa K:lle. AB 1108. AB vl-mat2:0048. 

1079. “Kehrääjä”. Kehräävä nainen. Valkoesiliinainen nainen 

profiilissa vasemmalle, istuu tuolilla rukin ääressä. 41 x 

33 cm, öljy pahville, sign. o.a. CarlBengts (pun.ö-väri). Prov.: 

Arpajaiset 1925, nro 63 (“Kehrääjä”): kauppias Kalle Fallenius, 


1080. Nainen kehrää. Punapukuinen nainen (mallina Aini 

Erikslund, Myrkky) kehrää ikkunan ääressä vastavalossa, etupuoli 

varjossa, etualalla rukki. 33,7 x 25,2 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. CarlB (väriin kaiverrettu). Takana: “Ostettu 1922 

Kristiinassa Saimi Havunen”. Prov.: Saimi Havunen, Kristiina. 

AB 1279. AB vl-mat2:0050. 

1081. Takan äärellä. Kolme henkilöä takan äärellä: 

vas.puoleinen nainen lämmittää jalkojaan takassa, keskimmäinen 

katsoo taustalta, oik. puoleinen mies lippalakki päässä 

kasvot poispäin. Vas. lattialla hakkuupölkky. 33,5 x 45 cm, 

öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts (must.ö-väri). Prov.: insinööri 

Eero Birger Snellman, Jyväskylä. AB 1399. AB vlmat2:0052. 

1082. Takkatuli. Avotakassa palaa tuli, oik. rautatanko. 49 x 

36 cm, öljy pahville, ei sign. AB 12. AB vl-mat2:0053. 

1083. Mies takan ääressä. (mallina Erik Anders B.). Mies seisoo 

oik. pitäen takan rautatangosta kiinni. 38,5 x 38 cm, 

sign. v.a. CarlBengts (väriin kirj.). Prov.: Kyösti Vilkuna, Lapua, 

Marielund. AB 856. AB vl-mat2:0054. 

1084. Mies tulen ääressä. Vanha kalju mies pallilla takan ääressä 

ehkä ompelee jotain, takassa päretuli, lattialla päreitä ja 

vakka. 69 x 65 cm, sign. o.a. CarlBengts (pun.ö-väri). Prov.: 

Ins. J.Fr. Karpio, Jyväskylä; myyty huutokaupassa. AB 467. 


1085. “Takkamuuri”. Takka jossa puukehikko, pata riippuu 

kraakkuraudasta tulen päällä. Räsymattoja edessä. 26,5 x 41 

cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlB (must.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 115 (“Takkamuuri”): Märta Broms, Savonlinna. 

AB 1167. AB vl-mat2:0056. 

1086. Tupa Tiukasta. Punapukuinen nainen istuu ikkunapenkillä 

kutomassa, oik. takka jossa tuli. Ikkuna taustalla. 

Ehkä Jurvasta. 50,5 x 61 cm, sign. v.a. CarlBengts (pun.öväri). 

Takana: “T. Nordström 1921”. (lyijyk.). Prov.: Pankinjoht. 

T. Nordström, Kristiina. AB 1056. AB vl-mat2:0057. 

1087. Tuvan sisustaa takan äärellä. Oik. nainen profiilissa 

vasemmalle päin kehräämässä rukilla. Naisen takana punainen 

tausta. Vas. takka jossa tuli. 30 x 38 cm, sign. v.a. Carl- 

Bengts (väriin kaiverrettu). Takana: “Sydämmellisesti onnittelemme 

50-vuotiasta Aino Sänttiä, siskot ja Hilma perheineen.” 

Prov:. Aino Säntti, Teuva. AB 526. AB vlmat2:0058. 

1088. “Tuvaninteriööri”. Tuvan sisustaa. Iso takka keskellä, 

räsymattoja etualalla. Oik. ikkuna. 33 x 40,5 cm, öljy vanerille, 

sign. o.a. CarlBengts (väriin kirj.). Prov.: Arpajaiset 1925, 

nro 36 (“Tuvaninteriööri”): konttoristi Aaltonen. AB 1148. 


1089. Nainen työstää pellavaa takan ääressä. 55,5 x 46 cm, 

sign. o.a. CarlBengts (rusk.ö-väri). Prov.: Isännöitsijä Frans 

Mäkelä, Kristiina. AB 933. AB vl-mat2:0060. 

1090. “Kangaspuissa”. Oik. nutturapäinen nainen puolittain 

selin kutoo kangaspuissa. Valo osuu oikealta naisen selkään. 

33,5 x 41 cm, sign. o.a. CarlB~~(väriin kirj.). Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 2 (“Kangaspuissa”): Väinö Maula, Aitoo. AB 

1303. AB vl-mat2:0061. 

1091. “Vyyhdinpuu”. Nainen vyyhtiää lankaa. Punahameinen 

nainen pyörittää härveliä, vas. rukki. 54,5 x 51,5 cm, 

öljy pahville, sign. v.a. CarlBengts (rusk.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 196 (“Vyyhdinpuu”): rva Aino Tissari. AB 

566. AB vl-mat2:0062. 

1092. “Kutoja”. Tummahuivinen mummo istuu oikealle ku- 

236

Teosluettelo 

martuneena. Ikkunasta takaa tulee valoa. 32,3 x 40,8 cm, 

öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts (lyijyk.). Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 85 (“Kutoja”): kauppias Tossavainen, Jyväskylä. 

AB 1288. AB vl-mat2:0063. 

1093. “Karstaaja”. Kaksi naista istumassa, oik.puoleinen karstaa, 

vieressä pöydällä pata, oik. reunassa koppa jossa villoja. 

45 x 47 cm, öljy kankaalle joka pahvilla, sign. v.a. (rusk.öväri). 

Prov.: Arpajaiset 1925, nro 9 (“Karstaaja”): Aino Knaapi, 

Aitoo. AB 1173. AB vl-mat2:0064. 

1094. Tuvassa, puhdetyötä tekeviä miehiä. Kuusi miestä hämärässä 

pirtissä veistää heinäseipäitä, vas. avotakka. 64,5 x 

81 cm, ei sign. Prov.: kaupunginpalvelija Nikolai Huhta, Jyväskylä; 



1095. Hakalan tupa, Puskamark. Hakalan emäntä kangaspuissa 

vas., takka oik. Tuoleilla pärekoppia. 50 x 61,5 cm, 

sign. v.a. CarlBengts (väriin kirj.); o.a. CarlBengts (rusk.öväri). 

Prov.: Kultaseppä Eelis Kantola, Kristiina. AB 850. 


1096. “Puuronkeittäjä”. Takan ääressä seisoo vaaleapukuinen 

nainen hämmentää puuropataa. Tumma esiliina. Uunin takana 

pärekori. 47 x 43 cm, öljy vanerille, sign. v.a. Carl Bengts 

(must.väri). Takana: “500:-” (lyijyk.). Prov.: Prokuristi Elli 

Sirola, Jyväskylä. AB 314. AB vl-mat2:0067. 

1097. “Sisäkuva”. Sisäkuva tuvasta, jossa kaksikerroksinen 

sänky. Oik. ikkunan ääressä puuhailee emäntä selin. Edessä 

räsymattoa. 31,8 x 40,5 cm, öljy vanerille, sign. CarlBengts 

(tumm.harm.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 120 (“Sisäkuva”): 

prokuristi Elli Sirola, Jyväskylä. AB 1069. AB vlmat2:0068. 

1098. “Tiukkalaisia”. Punapukuisia naisia pöydän ääressä, vas. 

oleva karstaa villoja, edessä pärekori, jossa valmiiksi karstattua 

villaa. Keskellä tuoli, jossa istuu nainen selin. 33,5 x 41 

cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts (väriin kirj.). Prov.: 

Arpajaiset 1925, nro 82 (“Tiukkalaisia”): Tyyne Karpio, Jyväskylä. 

AB 1024. AB vl-mat2:0069. 

1099. “Tiukan tupa”. Kaksi kansanpukuista tyttöä tekee käsityötä, 

toinen kangaspuissa. Etummaisella vihreäraitainen 

puku ja sininen esiliina, taaemmalla punainen puku. Oik. 

vuodesohva, jonka peittona lampaannahkapeitto. Lattialla räsymattoja. 

33,5 x 41 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts 

(rusk.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 33 (“Tiukan tupa”): 

Hammaslääkäri Aune Schildt, Jyväskylä. AB 1028. AB vlmat2:0070. 

1100. “Takan ääressä”. Kaksi naista ja tyttö takan ääressä. 

Etummainen karstaa villaa. Pikkutyttö taaempana pitää takkauunin 

raudasta kiinni. 33,5 x 40 cm, öljy vanerille, sign. 

o.a. CarlBengts (väriin kaiverrettu). Prov.: Arpajaiset 1925, 

nro 83 (“Takan ääressä”): pankinjohtaja Lune Lundström, 

Heinola. AB 590. AB vl-mat2:0071. 

1101. Tiukkalaiset häät, pelimannit, tanssia. 30 x 41 cm, öljy 

mahongille, ei sign. Keskeneräinen. Juhlapukuisia naisia rivissä 

selin pöydän ääressä, taustalla pelimannit, morsian kruunuineen 

vas. AB 144. AB vl-mat2:0072. 

1102. Reentekijä pohjalaistuvassa. Mies veistää päreen valossa 

rekeä. Mummo kehrää takana, poika nojaa takkaan miehen 

takana. 96 x 75 cm, sign. o.a. CarlBengts (väriin kirj.). 

Prov.: Agronomi Pekka Kankkunen, Mannilan kartano, Laukaa. 

AB 936. AB vl-mat2:0073. 

1103. “Kankaankutoja”. Vas. naishenkilö selin kangaspuissa. 

35,5 x 41 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts (pun.rusk.öväri). 

Takana: “Hyvää Joulua kaikille t. Bengtsit”. Prov.: Suksitehtailija 

Julius Uusitupa, Jyväskylä. AB 1046. AB vlmat2:0074. 

1104. “Kehrääjä”. Mummo istuu vas. ikkunan ääressä. 33 x 

41 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts (väriin kirj.). Prov.: 

Arpajaiset 1925, nro 144 (“Kehrääjä”): rva Aini Ruth, Jyväskylä. 

AB 776. AB vl-mat2:0075. 

1105. “Koulutyttö”. Oik. punahuivinen tyttö seisoo pöydän 

ääressä. Sininen hame, vieressä ikkuna ja tuoli. 41 x 33,5 cm, 

öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts (rusk.väri). Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 52 (“Koulutyttö”): Opettaja Siviä Eloaho, 

Aitoo. AB 393. AB vl-mat2:0076. 

1106. Höyläävä mies. Oik. mies kumartuneena vasemmalle 

höylä kädessä. Mallina Karl Johan Hannus, CB:n setä. 33 x 

40,5 cm, öljy kankaalle joka pahvilla, sign. v.a. CarlBengts 

(rusk.ö-väri). Takana lappu arpajaisista 1925. Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 197 (“Setä”/”Farbror”): kauppias Kalle Fallenius, 


1107. “Höyläävä mies”. CB:n setä (farbror) Karl Johan Hannus 

höylää. Oik. mies höyläämässä kaappikelloa. 38 x 44,5 

cm, väriliitu paperille, sign. v.a. CarlBengts (conté-liitu). Prov.: 

Arpajaiset 1925, nro 157 (“Höyläävä mies”): maalarimestari 

Hugo Bengts, Närpiö. AB 392. AB seka 00392. 

1108. Takan ääressä, mies soittaa viulua. Kolme henkilöä takan 

ääressä lähes selin katsojaan. Oik. istuva mies, keskellä 

pikkupoika, vas. viulua soittava mies. Vas. reunassa saavi. 26,5 

x 35 cm, öljy pahville, sign. v.a. CarlBengts (lyijyk.). Prov.: 

Prokuristi Elli Sirola, Jyväskylä. AB 542. AB vl-mat2:0078. 

1109. “Iltalampun ääressä”. Kolme henkilöä pöydän ääressä. 

Lapset lukevat, äiti seuraa tuolista vierestä. 75 x 64 cm, sign. 

v.a. CarlBengts (must.ö-väri). Takana: “50” (lila liitu). Prov.: 

Jyväskylän seminaarin toverikunnan hankkima luokkien väliseksi 

kiertopalkinnoksi lausunnossa; sen voitti IV miesseminaarin 

IV –luokka. Nyk.om. Keski-Suomen museo, Jyväskylä. 

AB 1004. AB vl-mat2:0079. 

1110. Bengtsien olohuone Kristiinassa. Oviaukon vas. puolella 

kipsiveistos Jussi Mäntysen “Kuoleva hirvi”, joka oli hänen 

ensimmäisiä veistoksiaan. Oviaukon oik. puolella jalustalla 

Alpo Sailon kipsiveistos kokovartalokuva CB:stä. Vas. 

CB:n suunnittelema piironkikaappi sekä ikkunan edessä kolmiopöytä 

(1906). Oik. etualalla korituolin edessä CB:n 1906 

suunnittelema pöytä. 39,5 x 51 cm, öljy pahville, sign. v.a. 

CarlBengts (tumm.ö-väri). Prov.: Ester Bernas, Yttermark. AB 

1264. AB vl-mat2:0080. 

237


1111. Sisäkuva, nainen vetää sukkaa jalkaansa. Nainen korituolissa 

oik. Taustalla pöytä, ikkuna jonka edessä pikkupöydällä 

ruukkukasvi. 42,5 x 44 cm, öljy pahville, sign. o.a. Carl- 

Bengts (rusk.ö-väri). AB 592. AB vl-mat2:0081. 

1112. Pöydän ympärillä. Kolme henkilöä öljylampun valossa; 

vanhempi nainen (Erika B) istuu vas. pöydän päässä, kaksi 

tyttöä punaisissa puvuissa valkoinen esiliina päällä. Toinen 

nojaa pöytään taustalla keskellä lukien kirjaa, toinen oik. istuu 

reunassa. Taustalla ovi jonka vieressä jalustalla Jussi Mäntysen 

kipsiveistos “Kuoleva hirvi”. 73 x 97 cm, sign. o.a. (väriin 

raaputettu) CarlB~~ Maalattu Kristiinassa. AB 209. 


1113. “Björkö’n ukko”. Lippalakkipäinen mies silmälasit 

päässä lukee sanomalehteä verhoilla peitetyn ikkunan vieressä. 

Pöydällä öljylamppu, josta valo heijastuu verhojen kautta 

lehteen. Vas. 2-kerroksisen sängyn pääty. 55,5 x 68 cm, ei 

sign. Takana: “Tämän taulun osti Toverikunta (Kristiinan 

Suomalaisen Yhteiskoulun) 18 / 5 –21 lukupirttiinsä”; “Nro 

2” (viol.liitu); “5” (vihr.liitu, vedetty yli viol.liidulla). Näytt. 

Vaasa 1920, nro 2. Prov.: Kristiinan Suomalainen Yhteiskoulu. 

AB 860. AB vl-mat2:0083. 

1114. “Lukeva tyttö”. Etualalla pöytää jolla kirjoja yms. Pöydän 

takana punapukuinen nainen kumartuneena vasemmalle 

pää poispäin kääntyneenä. 26,5 x 35 cm, öljy pahville, sign. 

o.a. CarlB (sin.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 54 (“Lukeva 

tyttö”): Elmi Säntti, Kristiina. AB 1275. AB vlmat2:0084. 

1115. “Isä”. Erik Anders Bengts istuu tuolissa. 69,5 x 56 cm, 

ei sign. Takana: “49” (lila liitu). Näytt. Vaasa 1920, nro 49. 

Prov.: Ida Bengts; nyk.om. Närpes hembygdsförening. AB 

387. AB vl-mat2:0085. 

1116. “Ikkunan ääressä”. Lukeva tyttö. Hämärä huone, oik. 

kirjahylly, keskellä nojatuoli, jossa tyttö sanomalehden kanssa. 

Taustalla iso ikkuna, joka osittain peitetty verhoilla. 41 x 

33,5 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts (väriin kirj.). 

Prov.: Arpajaiset 1925, nro 75 (“Ikkunan ääressä”): Lapuan 

Yhteiskoulu. AB 855. AB vl-mat2:0086. 

1117. “Biljaardi”. Miehet pelaavat biljardia. Viisi miestä, kaksi 

biljardipöytää. Etummaisen pöydän ääressä kaksi miestä, vasemmalla 

sikari suussa. 33 x 41 cm, öljy vanerille, sign. v.a. 

CarlB~~ (punarusk.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 103 

(“Biljaardi”): maisteri Signe Kena, Kokkola. AB 622. AB 

vl-mat2:0087. 

1118. “Renkipojat”. Kaksi miestä istuu pöydän ääressä. Miesten 

varjot seinällä. 40,5 x 33 cm, öljy kankaalle joka pahvilla, 

sign. o.a. CarlBengts (rusk.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 

27 (“Renkipojat”): apteekkari Hj. E. Tawast, Jyväskylä. AB 

538. AB vl-mat2:0088. 

1119. “Interiööri”. Huoneen nurkkaus; kirjoituspöytä ja tuoli, 

taustalla ikkuna.34 x 41 cm, öljy pahville, sign. v.a.CarlBengts 

(väriin kirj.). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 29 (“Interiööri”): 

maalari E. Koistinen, Jyväskylä. AB 1229. AB vlmat2:0089. 

1120. “Lepohetki”. Kahden miehen tupakkatuokio. Miehet 

istuvat vas., oik. pöytä ja tuoli. 33 x 41 cm, öljy vanerille, 

sign. v.a. CarlBengts (lyijyk.väriin). Prov.: Arpajaiset 1925, 

nro 100 (“Lepohetki”): Säveltäjä Juhani Pohjanmies, Jyväskylä. 

AB 749. AB vl-mat2:0090. 

1121. “Suutarit”. Kaksi ihmishahmoa vastakkain kahden ikkunan 

valaisemassa hämärässä tilassa; toinen istuu pöydällä, 

toinen tuolilla. Ikkunoiden valojuovat sinertäviä. 33 x 34,5 

cm, öljy pahville, sign. v.a. CarlB~~ (lila+sin.ö-väri). Prov.: 

Arpajaiset 1925, nro 51 (“Suutarit”): lehtori J.W. Forss, Jyväskylä. 

AB 736. AB vl-mat2:0091. 

1122. Interiööri. Alpo Sailon kotoa. Olohuone: pöytä keskellä, 

sen päällä lamppu, taustalla ruutuikkuna, vas. näkyy 

keinutuolia, oik. reunalla arkkua. Kattoparrut näkyvissä. 55 

x 66 cm, sign. v.a. CarlBengts (ö-väri). Prov.: Rehtori U.U. 

Seppä, Kristiina. AB 413. AB vl-mat2:0092. 

1123. Kirkon sisusta. Goottilaistyylisen kirkon holveja; keskimmäisen 

holvin päässä soihtuja. 53 x 51,5 cm, ei sign. Prov.: 

CB lahjoittanut taulun Jalo Kedolle, Kristiina. AB 1216. 


1124. “Pajassa”. Seppä takoo pajassa. Pimeä tila; seppä (mallina 

Hugo Hannus) profiilissa vas. kumartuneena oikealle. Tuli 

lähtee säteittäin ahjosta. Taustalla 4-ruutuinen ikkuna. 39 x 46 

cm, öljy pahville, sign. v.a. CarlBengts (kelt.ö-väri). Takana: 

“69” (rusk.liitu); “2” (vihr.liitu). Näytt. Vaasa 1920, nro 69. 

Prov.: Närpiön vanhainkoti. AB 1261. AB vl-mat2:0094. 

1125. “Asetelma” / “Tytön muistot”. Tumma arkku ja jakkara 

huoneen nurkassa. 26 x 41 cm, öljy vanerille, sign. v.a. 

CarlBengts. Takana: “Flickans minnen”; “ollut näyttelyssä : 

Utställningen i Vasa 23-25 / 1939.” Prov.: Arpajaiset 1925, 

nro 160 (“Asetelma”): johtaja Axel Berg, Närpiö. AB 853. 


1126. “Asetelma”. Pesupaikka: savikulho, rikkinäinen saippualautanen 

ja pyyheliina sohvan kulmalla. Sohvan säleikköä 

oik. 27 x 40,5 cm, öljy pahville / vanerille, sign. v.a. Carl- 

Bengts (lyijyk.). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 7 (“Asetelma”): 

prokuristi Elli Sirola, Jyväskylä. AB 330. AB vl-mat2:0096. 

1127. “Asetelma”. Vesisaavi, vesisanko ja tuoli uunin edessä. 

26 x 35,5 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts 

(lyijyk.väriin). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 89 (“Asetelma”): 

rva Hilja Oras, Teuva. AB 1189. AB vl-mat2:0097. 

1128. “Asetelma”. Hellalla: kahvipannu, silitysrauta ja kattila. 

25,5 x 41 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts (lyijyk.). 

Prov.: Arpajaiset 1925, nro 163 (“Asetelma”): faktori 

Lauri Jyrkänne, Jyväskylä. AB 756. AB vl-mat2:0098. 

1129. Hyvä kalaonni. Kaloja pöydällä, vas. hauki, keskellä 

ahvenia pärekorissa, kalojen takana ruskea savikulho, oik. 

vihreä puuastia. Vas. yläkulmassa punaista kaapinovea. 56 x 

69 cm, sign. v.a. CarlBengts. Prov.: Maist. Mauri Örnberg, 

Kristiina; Lilli Örnberg-Rabe, Ruotsi. 

1130. “Kissa”. Tuolin viereen painautunut kirjava kissa. 24,5 

x 41 cm, öljy vanerille, sign. o.a. karissut, ei saa selvää. Prov.: 

238

Teosluettelo 

Arpajaiset 1925, nro 95 (“Kissa”): opettaja Anni Suomivaara, 

Tampere. AB 285. AB vl-mat2:0099. 

1131. “Lilja”. Amaryllis-kukka. 32 x 37 cm, sign. v.a. CarlB~~ 

. Prov.: Arpajaiset 1925, nro 146 (“Lilja”): liikeapulainen Tekla 

Nylund, Jyväskylä. AB 429. AB vl-mat2:0100. 

1132. Punainen kukkiva kaktus. 38 x 28,5 cm, sign. y.o. 

CarlBengts (sin.ö-väri). Prov.: Lahjataulu Elsa ja Akseli Heporaudalle, 

Helsinki. AB 280. AB vl-mat3:0002. 

1133. Kukkiva kaktus. 41 x 31,5 cm, öljy vanerille, sign. o.a. 

CarlBengts (väriin kirj.). Prov.: Alli Aho, Kristiina. AB 1076. 


1134. Punainen kukkiva kaktus. 33 x 41 cm, sign. o.a. Carl- 

Bengts (must.ö-väri). Prov.: Tuomari Aarno Kauno, Jyväskylä. 

AB 1053. AB vl-mat3:0004. 

1135. Kukkiva kaktus ruukussa. 28 x 38,3 cm, sign. v.a. Carl- 

Bengts (pun.rusk.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 172: 

insinööri N.N. Lötnär, Jyväskylä, saanut teoksen “Muotokuva” 

arpajaisista, mutta vaihtanut sen tähän. AB 1153. AB 

vl-mat3:0005. 

1136. Kukkiva kaktus. 29,8 x 40,5 cm, öljy vanerille, ei sign. 

AB 10. AB vl-mat3:0006. 

1137. Syklaami ruukussa. 37,5 x 40,5 cm, öljy vanerille, sign. 

v.a. CarlB~~ (must.ö-väri). Takana: “650 Smk” (lyijyk.). Prov.: 

Rva Iina Korhonen, Jyväskylä. AB 591. AB vl-mat3:0007. 

1138. Kukkiva kaktus. 36,3 x 42,3 cm, öljy vanerille, sign. 

o.a. CarlBengts (rusk.ö-väri). AB 1206. AB vl-mat3:0008. 

1139. Ritarinkannuksia pihalla. Säveltäjä Juhani Pohjanmiehen, 

Jyväskylä, Äijälä, kotitalon kukkapenkki, taustalla olohuoneen 

ikkuna. 55 x 46,5 cm, sign. o.a. CarlBengts (väriin 

raaputettu). Takana: “1800 Smk” (lyijyk.). Näytt. Jyväskylä 

Alvar Aalto –museo 1976. AB 576. AB vl-mat3:0009. 

1140. Näkymä Äijälänjoelle. Vänkyrä koivu oik., alhaalla 

ranta ja vaalea vene laiturissa. 85 x 65 cm, ei sign. Perimätieto: 

CB ei ollut tyytyväinen maalaukseen. Näytt. Saarijärvi 

2000. AB 299. AB vl-mat3:0011. 

1141. Pihanäkymä Jyväskylästä. Täplämaalaustekniikkaa. 

Pihamaalla kaksi koivua aidan vieressä. Nurmikko edessä, siinä 

vas. rakennuksen varjo, kaupunkirakennuksia molemmin 

puolin. 34,4 x 41 cm, öljy mahongille, sign. v.a. CarlBengts 

(harm.ö-väri). Takana kehyksen nurkassa: “Nro 13”; mahongissa: 

“Nro 8” (lyijyk.). Prov.: Tuomari Juulo Sirola, Jyväskylä. 

AB 1289. AB vl-mat3:0012. 

1142. Maisema, talo Tourujoen takana. Tie ylös mäelle, siellä 

talo, jossa keltainen kuisti. Talon edessä mäellä vas. koivu. 

73 x 60 cm, sign. o.a. CarlBengts (pun.ö-väri). Prov.: Kauppaneuvos 

Hanna Parviainen, Jyväskylä. AB 1047. AB vlmat3:0013. 

1143. Joki. Edessä laituria, johon kiinnitetty vene. Taustalla 

näkyy vastarantaa, jossa muutama vänkyräpensaan alaosa. 38 

1142. 

x 46 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts (väriin kirj. lyijyk.). 

Prov.: Nti Anni Hirvinen, Jyväskylä. AB 771. AB vlmat3:0014. 

1144. Ilta-aurinko, auringonlasku Äijälästä. Suurin osa pinnasta 

taivasta: sinistä, keltaista, punaista. Rantamaisema; niitty 

puineen ja rakennus rannassa. 38 x 46 cm, ei sign. Prov.: 

Toivo Antikainen, Jyväskylä. AB 746 AB vl-mat3:0015. 

1145. Auringonlasku Päijänteelle Kumpulasta. Taivasta suurin 

osa pinnasta. Enemmän keltaista kuin edellisessä, maasto 

harmaa, horisontissa kapea vesiviiru ja metsä sen takana. 40 

x 40 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts (väriin kirj.). 

Prov.: Farmaseutti Katri Pyökkimies, Jyväskylä. AB 812. 


1146. Auringonlasku Jyväsjärvelle päin Kuokkalasta. Etualalla 

oik. mäki, jossa rakennus puiden suojassa, rannassa pensaita 

ja vajoja. Vastarantaa näkyy vas.reunassa, takana Roninmäki. 

Pilvinen taivas, auringonvaloa pilvien lomassa alhaalla. 38 x 

46 cm, öljy pahville, sign. o.a. CarlBengts (väriin kirj.). Prov.: 

Toim.johtaja Mauno Salojärvi. AB 966. AB vl-mat3:0017. 

1147. Äijälänjoen rantaa kesällä. Etualalla hirsiä maassa, taempana 

vene laiturissa, joki ja vastarannan niitty puineen. 

33 x 43,5 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts (pun.öväri). 

Takana: “Nro 2”; “600:-” (lyijyk.). Prov.: Pentti Soini, 


1148. Kumpula hämärässä. Kaksikerroksinen rakennus mäellä, 

ikkunoista ja kuistilta loistaa valoa. 56 x 69 cm, ei sign. 

Maalattu mahdollisesti 1927-29. AB 196. AB vlmat3:0019. 

239


1149. Laivan valot öisellä Äijälänjoella. 26,5 x 35 cm, ei sign. 

Prov.: Suksitehtailija Julius Uusitupa, Jyväskylä. AB 282. 


1150. Joki, valot yössä. Talvinen jokimaisema. Vastarannan 

talon ikkunoista loistaa valoa. 38 x 46 cm, sign. o.a. Carl- 

Bengts (väriin kirj.). Prov.: Tri Kauko Mikola, Jyväskylä. AB 

733. AB vl-mat3:0021. 

1151. Mänty, taustalla korpimaisema. Etualalla kalliota mänty 

keskellä, järvimaisema takana. 50,5 x 35,5 cm, sign. v.a. Carl 

Bengts (lyijyk., ei taiteilijan käsialaa). Prov.: Lähtenyt taideliike 

Strindbergiltä eteenpäin. AB 1286. AB 3:0025. 

1152. Maisema Tourujoelta. Edessä vene rannassa ja lautoja, 

kaksihaarainen joki etualalla, vasemmalla iso rakennus, venevaja 

ja muita rakennuksia taka-alalla. 59 x 94 cm, sign. v.a. 

C Bengts (pun.ö-väri). Prov.: Kulmakoulun johtaja Yrjö Eloniemi, 


1153. Talvi. Yöllinen näkymä Tourujoen yli. Maalattu mahd. 

Mäkisen (CB:n anopin) taloa vastapäätä. Sama aihe kuin 

edellä, mutta enemmän valoa. 31,5 x 40,5 cm, öljy vanerille, 

sign. v.a. CarlBengts (must.ö-väri). Takana: “Av tacksamhet 

till Filmag Fröken Toini Nyström Erika ja CarlBengts 1926” 

(kakkosen päällä 6). Prov.: Maisteri Toini Nyström, Kristiina; 

Kristiinan Suomalainen Yhteiskoulu. AB 609. AB vlmat3:0022. 

1154. Talvinen kuutamo. Näkymä Äijänjoelle, kaksi koivua 

vas., Kuokkalan kartano metsikön takana. 40,5 x 33,3 cm, 

öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts (sin.must.ö-väri). Takana: 

“Hr Rafael Engelberg Kasarmg. 18 Betalt CarlBengts (lyijyk.); 

“Nro 19” (pun.liitu). Näytt. Helsinki 1929, nro 19. 

Prov.: Rafael Engelberg, Helsinki. AB 959. AB vlmat3:0023. 

1155. Talvi, Tourujoen puusilta. Lumimaisema, jossa silta 

tumman joen yli. Etualalla keskellä puu, vastarannalla mäellä 

rakennusta. 38 x 46 cm, sign. v.a. CarlBengts (sin.ö-väri). 

Prov.: Kauppaneuvos Hanna Parviainen, Jyväskylä. AB 616. 


1156. Talvista Tourujoen laaksoa. Etualalla hangen takana 

rakennuksen kattoa. Tourujoki jäätynyt, vastarannalla mäki, 

jossa koivikkoa ja talo. 41 x 36 cm, öljy vanerille, sign. o.a. 

CarlBengts. Prov.: Sirkku Ojanen, Jyväskylä. AB 617. AB 

vl-mat3:0025. 

1157. Saunassa. Kumpulan saunasta. Punapukuinen nainen 

pesee pyykkiä pyykkilaudalla, saavi edessä. 46 x 38 cm, öljy 

vanerille, sign. o.a. CarlBengts (must.ö-väri). Prov.: Hammaslääkäri 

Helge Maraste, Jyväskylä. AB 965. AB vlmat3:0028. 

1158. “Tyttö” / Tyttö istuu penkillä. Tuvan pöydän ääressa 

penkillä oik. pieni tyttö valkoisessa esiliinassa selin, mutta 

vartalo kääntyneenä kuvaan päin, kahvikuppi pöydällä. 33,5 

x 41 cm, öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts (väriin raaputettu). 

Prov.: Arpajaiset 1925, nro 31: Opettaja Ranghild Petterson, 


1159. “Taikinan alustus”. Edessä pöydällä taikinakaukalo, sen 

ääressä emäntä. Takana vas. takka sytytettynä. 37,5 x 55 cm, 

sign. o.a. CarlBengts (must.ö-väri). Prov.: Arpajaiset 1925, 

nro 183 (“Taikinan alustus”): hovioik.neuvos Olavi Rasinen, 

Heinola. AB 1224. AB vl-mat3:0030. 

1160. Sisäkuvaharjoitelma Bengtsien kotoa. Pöydän ääressä 

ihmishahmoja. Pöydällä punainen pöytäliina. Oik. ruutuikkuna, 

edessä keinutuoli. 27,5 x 35,5 cm, öljy pahville, ei sign. 

Prov.: CB:n lahja kotiapulaiselleen Berta Lintulahdelle. AB 

1365. AB vl-mat3:0031. 

1161. “Björköläinen pirtti 1700-luvulta”. Lattialla viisi räsymattoa 

rinnakkain, katossa leipiä. Vas. nurkassa nurkkakaappi, 

oik. seinustalla kaksikerroksinen sänky, kirnu ja kaappi. Taustalla 

ikkuna jonka ääressä istuu naishahmo. 64 x 74,5 cm, sign. 

v.a. CarlBengts (pun.ö-väri). Takana: “43” (rusk.liitu); “bestäld”. 

Näytt. Vaasa 1920, nro 43. Prov.: Erland Grankull. AB 

1334. AB vl-mat3:0032. 

1162. “Interiööri”. Bengtsin huone Kristiinassa Rantakadulla. 

Oviaukkoja huoneisiin; etuhuoneessa vas. puusohva, oik. pöytä, 

taustalla näkyy useita huoneita. Punainen matto kulkee läpi 

huoneiden. 33,5 x 41,5 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 

(väriin kirj.). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 221 (“Interiööri): Juho 

Kukkula, Kurikka. AB 1369. AB vl-mat3:0033. 

1163. Sisäkuva Carl Bengtsin kodista. Vas. sänky jolla punainen 

peite. Nainen istuu sängyllä nojaten puolittain siihen. 

Oik. toinen ihmishahmo joka keskustelee sängyllä istuvan 

kanssa. 37 x 46 cm, öljy vanerille, sign. v.a. CarlBengts 

(rusk.ö-väri). AB 969. AB vl-mat3:0034. 

1164. “Sisäkuva”. Näkymä ovesta huoneeseen. Lattialla punaista 

käytävämattoa oven molemmin puolin. 33,5 x 41 cm, 

öljy vanerille, sign. o.a. CarlBengts (väriin kirj.). Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 32 (“Sisäkuva”): majuri W. Wiik, Jyväskylä. 

AB 1049. AB vl-mat3:0038. 

1165. Tyttö ja vene. Tytöllä keltainen huivi ja vihreä liivi, 

tytön takana lehvästöä, ohut kerros valkoista maalia taustalla, 

oik. purjevene maisemassa. 36 x 46,5 cm, sign. v.a. Carl- 

Bengts (rusk.ö-väri). Takana: “58 “ (rusk.liitu); “akvarelli 20 

öljyväri 30 (viivan alla: 50” (lyijyk.). Prov.: Pankinjohtaja 

Pesonius, Jyväskylä. AB 568. AB vl-mat3:0040. 

1166. Nainen tuolissa. Punapukuinen nainen vas., pään takana 

ikkunaa. Keskeneräinen. 81 x 65 cm, ei sign. AB 207. 


1167. Lakeusmaisema; peltoa, latoja, taustalla ehkä Peninvuoret 

tai mahd. Jurvanjärveltä. Kapea vesiväylä tulee vasemmalta 

rantatöyrään takaa etualalle. Töyräällä kaksi ihmishahmoa. 

N. 85 x 65 cm, sign. v.a. CarlBengts. Prov.: tunnetaan 

vain mv-valokuvasta, joka on otettu CB:n työhuoneesta. AB 

1488. 

1168. Riihessä. Mies ahertaa lyhteiden parissa. Mahdollisesti 

pastelli, n. 45 x 60 cm, sign. ei erotu. Prov.: Tunnetaan vain 

mv-valokuvasta. AB 1487. AB lis2:1012 (mv-kuva). 

240

Teosluettelo 

1169. 

1169. Talo puiden takana, aitaa. Kesämaisema: vas. taloa, keskellä 

aidattu alue jossa puita, niiden takana talo. Ikkuna pilkottaa 

puiden välistä. 48,5 x 62 cm, pastelli pahville, sign. o.a. 

CarlBengts. Prov.: Opettaja Laura Loulio, Tampere. AB 1352. 

AB past2:109. 

1170. Lukuhetki pöydän ääressä. Kaksi naishenkilöä istuu lukemassa. 

Oik. puoleisella vaalea pusero ja kyynärpää nojaa pöytään. 

Pöydällä haarikka. 46 x 54,5 cm, pastelli ruskealle pahville, 

sign. v.a. CarlBengts. Prov.: Arpajaiset 1925, nro 184: 

Helvi Koro. AB 1183. AB past2:103. 

1171. Aamusumussa. Viljapelto lakeudella, kuhilaita rivissä. 

Taustalla jokiuoma. 48,5 x 64 cm, pastelli paperille, sign. v.a. 

CarlBengts. Takana: “Smk 2000” (lyijyk.). Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 131: F. N. Koivisto. AB 1162. AB past2:114. 

1172. Riihessä. Kaksi mieshenkilöä puimassa. Edessä vas. viljalyhteitä. 

49,2 x 65 cm, pastelli pahville, sign. o.a. Carl Bengts 

19.. ...esi (ehkä Ruovesi)(tumma past.). Takana: “Kiitollisuudella 

Rouva Maiju Sepälle CarlBengts” (koristeellisin kaunokirjaimin, 

sin.värikynä). AB 1122. AB past2:117. 

1173. Poika. Hattupäinen poika nojaa tuolin selustaan, katsoen 

suoraan kuvaan. 61 x 45 cm, pastelli rusk. paperille, sign. 

v.a. CarlBengts (lyijyk.). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 203: Reino 

Ala-Kulju, Seinäjoki. AB 896. AB past2:104. 

1174. Nainen takan ääressä. Seisova huivipäinen naishahmo, 

joka valaistu oikealta. Kädessä vatkain ja puu-astia. 42,5 x 32,5 

cm, pastelli pahville, sign. v.a. CarlBengts (hiili/liitu). Prov.: 

Oskar Vainio, Jyväskylä. AB 435. AB past2:113. 

1175. Alpo Sailon puutarhasta. Polku johtaa nuoreen metsikköön, 

mäki nousee vasemmalle. 62 x 48 cm, pastelli paperille 

joka pahvilla, sign. o.a. CarlBengts (must.liitu). Prov.: Paavo 

Minkkinen, Puistola. AB 428. AB past2:096. 

1176. Rouva Maiju Sepän muotokuva. Nutturapäisen naisen 

rintakuva profiilissa vasemmalle, kumartuneena pöydän ääreen, 

kynä kädessä, pöydällä vas. vihreäkupuinen lukulamppu. 40 x 

46,5 cm, pastelli paperille, sign. o.a. C:B. (kelt.past.väri). Prov.: 

Louhi Valli, Helsinki. AB 416. AB past2:107. 

1177. Amaryllis-kukka. 54 x 26,5 cm, pastelli paperille, sign. 

a.kesk. CarlBengts (lyijyk.). Prov.: Aino Ilmoni. AB 403. AB 

past2: 108; AB past2:CB062. 

1178. Riihessä. Ruskeavoittoinen työ. Kolme naista viskurin 

äärellä; vas.puoleinen seisoo, oik. nainen kontillaan lattialla, 

taustalla nainen viskurin päällä. 48,5 x 62 cm, pastelli pahville 

joka vanerilla, sign. v.a. CarlBengts (epäselvä, väriliitu). Prov.: 

Elli Sirola, Jyväskylä. AB 317. AB past2:116. 

1179. Närpiön vaari Erik Anders Bengts. Mies seisoo kumartuneena 

kuvaan päin, hattu kädessä, toisessa kädessä keppi. 99 x 

68 cm, pastelli paperille joka pahvilla, ei sign. Samasta aiheesta 

myös öljytyö nro 949 (AB 216). AB 217. AB past2:105; 

past2:CB060. 

241 

1173.


1189. 

1180. Hevonen, reki ja mies. Hevonen odottaa harmaan ulkorakennuksen 

edessä, mies tyhjentää rekeä. 49,5 x 65 cm, pastelli 

paperille joka pahvilla, sign. o.a. CarlBengts (must.liitu). Takana: 

“1000:-” (lyijyk.). AB 148. AB past2:112. 

1181. Nuotio, kokkotulet. Täplätekniikan tapaisella tekniikalla 

tehty. Järvenrantamaisema, edessä nuotio, vastarannalla toinen. 

43 x 54 cm, pastelli huopapaperille, ei sign. AB 137. 

AB past2:ingpast051. 

1182. Auringonlasku, pilviä. Täplätekniikkaa. Violetteja värejä. 

Vain horisontti aurinkoineen tehty. 37,5 x 58,7 cm, pastelli 

+ liitu paperille, ei sign. AB 136. AB past2:091. 

1183. Auringonlasku. Täplätekniikkaa. Violetteja värejä. Järven 

pintaa, taivasta. 58,8 x 41,8 cm, pastelli paperille, ei sign. 

AB 135. AB past2:092. 

1184. Auringonlasku. Sininen järvenpinta, jossa punainen auringon 

kajo. 50 x 67,3 cm, pastelli harm. imupaperille, ei sign. 

AB 134. AB past2:111. 

1185. Kirvesmies veistää puuta. Tyylitelty luonnos. Mies seisoo 

kumartuneena profiilissa vasemmalle. Valo tulee vasemmalta. 

Ehkä ryijyluonnos “Legendan” vasemmanpuoleiseen osaan. 145 

x 88,5 cm, pastelli pahville, ei sign. Vrt. nrot 1468-1474; 1510- 

1515. AB 129. AB past2:102. 

1186. Vanhan miehen muotokuva. Polvikuva istuvasta miehestä, 

pää kallellaan vasemmalle. 66 x 50 cm, pastelli pahville, ei 

sign. Prov.: Arpajaiset 1925, nro 130: ins. J.Fr. Karpio, Jyväskylä. 

AB 93. AB past2:106. 

1187. Purjelaivoja satamassa. Edessä laiturin reunaa, vas. tukkeja, 

taaempana purjelaivoja redillä. 48 x 61 cm, pastelli paperille, 

sign. v.a. CarlBengts (epäselvästi, tumma liitu). Prov.: Antti 

Väänänen 1926. AB 1451. AB past2:1451; lis:1451. 

1188. Jokimaisema lumipyryssä. Åbackan talo talvella. Edestä 

joki kapenee vasemmalle päin. Eturantaa näkyy vähän vas., lumisella 

vastarannalla iso rakennus ja pienempiä. 49 x 62,5 cm, 

pastelli, o.a. CarlBengts. Prov.: Erland Åback, Peninkylä. AB 

1145. AB past073. 

1189. Kalle Laaksosen rintakuva. Kasvot puoliprofiilissa oikealle, 

pää hieman kallellaan. Tumma puku, valkoinen paita. 

Tausta yksivärinen punaoranssi. 53,5 x 44,5 cm, liitu + pastelli, 

ei sign. AB 180. AB past007. 

1190. Närpiön vanha silta (rak.1808-09), Svinviken, Finby. 

Edessä oik. rantapengertä, laituri ja vene. Taustalla vas. silta, 

oik. taloja avarassa maisemassa. 32 x 63 cm, öljy, sign. kulunut 

pois. Prov.: Hannu ja Ida Strandberg, Närpiö; nyk.om. 

Ruotsissa. AB 1469. AB lis:1469. 

1191. Sillalla. Jokimaisema, edessä vas. vihreätä rantapengertä, 

sillalla hevoskyyti tulossa kohti vas. olevaa rantaa. Joen 

toisella rannalla tiivis kyläasutus, jonne tie vie. 64 x 87 cm, 

sign. ei näy, mahd. kehyksen alla. Prov.: T. ja I. Bondenstam, 

Godby, Ahvenanmaa. AB 1478. AB lis:1478. 

242 

1192. Talvista Kristiinankaupungin lahtea. Edessä jäistä vettä, 

taustarannalla punaisia varastorakennuksia lumisine kattoineen. 

Savupiipuista nousee savua kiemurrellen, paksu tummanharmaa 

pilvikerros horisontissa. 43,5 x 41,5 cm, öljy 

vanerille, sign. o.a. CarlBengts (väriin raaputettu). Prov.. Rita 

Hästbacka; johtaja Carl Sjöblomin, Kristiina, testamenttilahjoitus 

Lebellin kauppiaantalo -museolle, om. Kristiinankaupungin 

kaupunki. AB 1430. AB lis:1430. 

1193. Tyttö ja poika seisomassa pellolla. Tytöllä vas. sirppi 

olalla ja kutimet kädessä, pojalla oik. lapio ja kuokka olalla ja 

ämpäri kädessä. 115 x 76 cm, öljy + sekatekn. pahville, ei 

sign. Takana: “Undertecknad som restaurerat detta arbete 

garanterar att det är utfört av min bror Carl Bengts. Närpes i 

Mars 1964 Oscar Bengts”. Korjaus on tehty tökerösti alkuperäistä 

muuttaen. Prov.: Tehty alunperin seinämaalaukseksi 

Kristiinaan “Kuluttajan kahvilaan”; huutokaupassa n. 1968. 

AB 1443. AB lis:1443. 

1194. “Kristiina” / Kristiinankaupunki lumisateessa. Etualalla 

vettä, taustalla lumista kaupunkia, vas. kirkontorni; maassa 

ja katoilla lunta. Isoja lumihiutaleita vesialueella ja taivaalla 

vas. 40,5 x 33 cm, öljy pahville joka kankaalla, sign. o.a. Carl 

Bengts (must.ö-väri). Takana: “Männikkö” ( vuoden 1925 

arpajaisista). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 73 (“Kristiina”): Oskari 

Männikkö, Kokkola; Harry Erikslund, Pietarsaari. AB 

1450. AB lis:1450. 

1195. Talo talvisella mäellä. Edessä mänty, lumisen mäen takana 

metsää. 26 x 36,5 cm, pienennetty leikkaamalla suuremmasta 

kankaasta, ei sign. AB 1453. AB lis:1453. 

1196. Kaksi pelargoniaa. 43 x 25 cm, öljy vanerille, sign. o.a. 

Carl B~ (must.liitu). Takana: arkkitehtuurihahmotelmia, mm. 

pallokupoli. Prov.: Hammaslääk. Toini Pesonius, Jyväskylä. 

Luovutettiin sota-aikana huutokauppaan, jolla kerättiin varoja 

sotaan. AB 565. AB lis:565. 

1197. ‘Jackin’ kannella. Pimeässä mieshahmo kumartuneena 

vasemmalle, menossa kannelta alas laivan valaistuun kajuuttaan. 

38 x 45 cm, sign. v.a. CarlBengts (väriin kirj.). Prov.: 

Elli Sirola, Jyväskylä. AB 313. AB lis:313. 

1198. “Sokea kanteleensoittaja”. Tunnetaan vain Eeva Aneron 

artikkelista Lempäälän Joulussa 1990 “Muistelmia Carl 

Bengtsistä ja hänen taiteestaan Tampereen tienoilla”. Prov.: 

Tellervo Bergius, Vesilahti. 

1199. “SALAINEN KOKOUS PIMEÄSSÄ”. IHMISET SEISOVAT PIIRISSÄ 

PIMEÄSSÄ, KASVOIHIN TULEE KESKELTÄ VALOA. 25 X 32 CM, AKV. 

PAPERILLE, EI SIGN. NÄYTT. VAASA 1920, NRO 124. GALLEN- 

KALLELAN NRO 51. AB 1517. AB AKV 438. 

1200. SAUNASSA. ALASTON NAISHENKILÖ POLVILLAAN LATTIALLA 

PESEE JALKAANSA. KUMARTUNEENA PROFIILISSA OIKEALLE. 17,5 X 

23,5 CM, AKV. + LYIJYK. L 155. AB AKV 442. 

1201. RATSASTAJA. PITKÄHARJAINEN JA -HÄNTÄINEN FANTASIA- 

HEVONEN KULJETTAA SELÄSSÄÄN IHMISHAHMOA. 29,5 X 21,5 

CM, TUSSI + AKV. PAHVI-PAPERILLE, EI SIGN. AB 17. AB 

LIS2:0017. 

1202. HEVONEN JA REKI, HARJOITELMA. LUMINEN PIHAMAISE-

Teosluettelo 

MA; HEVONEN REKINEEN TULOSSA OIKEALTA, VAS. NAINEN ÄMPÄ- 

RIN KANSSA. 13 X 26 CM, GUASSI PAPERILLE, SIGN. O.A. CARL 

BENGTS. PROV.: AKSELI GALLEN-KALLELA, HELSINKI; HAGEL- 

STAMIN HUUTOKAUPPA. AB 1392. AB LIS2:1392. 

1210. SILTAMAISEMA. ETUALALLA SILLAN RISTIKKOKAITEET, SILTA 

JOHTAA OIKEALLE. TAUSTALLA TOINEN SILTA JA RAKENNUS. 54 X 

38 CM, AKV. PAPERILLE, EI SIGN. KUULUU CB:N ALKUAIKOIHIN. 

AB 51. AB AKV:000051. 

1203. TAKKATULEN ÄÄRESSÄ. ÄITI NOSTAA VAUVAN KEHDOSTA 

KORKEALLE TAKAN ÄÄRESSÄ, MIES ISTUU OIK. TYÖSTETTY VERTI- 

KAALISIN VIIVANVEDOIN. 12 X 15 CM, TUSSI + LIITU + AKV. PAPE- 

RILLE, SIGN. O.A. CARLBENGTS (VÄRIIN RAAPUTETTU). AB 19. 

AB LIS2:00 19. 

1204. ’SOTA VALOSTA’ (AB:N ANTAMA NIMI), PYÖREÄ ORNAMENT- 

TI: MIES VENEESSÄ JÄNNITTÄÄ JOUSTA. PELKISTETTY AIHE, MAA- 

LATTU PUNAISELLA JA MUSTALLA VÄRILLÄ. MIES VENEEN POHJAL- 

LA, TAUSTALLA KAKSI HENKILÖÄ SOUTAA, MUSTALLA TAIVAALLA 

TÄHTIÄ. HALK. 16,5 CM, GUASSI + TUSSI PAPERILLE, SIGN. V.A. 

C~BENGTS (LYIJYK.). VRT. NROT 1205, 1245-1249. PROV.: A.A. 

JALAS, KRISTIINA. AB 987. AB LIS2:0 987. 

1205. ’SOTA VALOSTA’ (AB:N ANTAMA NIMI), PYÖREÄ ORNAMENT- 

TI: MIES MELOO TÄHTISATEESSA. PELKISTETTY AIHE, MAALATTU 

PUNAISELLA JA MUSTALLA VÄRILLÄ. VEDEN PINNASSA VALOHEIJAS- 

TUMAA. HALK. 14,5 CM, GUASSI + TUSSI PAPERILLE, SIGN. A. 

CARL~B~. VRT. NROT 1204, 1245-1249. PROV.: A.A. JALAS, 

KRISTIINA. AB 988. AB LIS2:0 988. 

1206. NÄKYMÄ KUMPULASTA PÄIJÄNTEELLE SATEELLA. EDESSÄ 

MUSTAKATTOISIA TALOJA, PILVISTÄ SATAA KAATAMALLA. 23 X 34 

CM, TUSSI + AKV.LAVEERAUS PAHVILLE, EI SIGN. MAALATTU N. 

1927-30. AB 175. AB LIS2:00 175. 

1207. KIPUNOITA, DEKORAATIO. 25,5 X 17,3 CM, GUASSI PAPE- 

RILLE. TUMMALLA POHJALLA KELTAISIA TÄHTIÄ JOISTA LÄHTEE SIK- 

SAK-VANOJA. AB 287. AB LIS2:00287. 

1208. TUKKIREET JÄÄLLÄ. PELKISTETTY. MUSTA JA RUSKEA HE- 

VONEN JÄÄLLÄ MATKALLA VASEMMALLE, POIKA JUOKSEE KESKELLÄ 

REEN VIERESSÄ. 61 X 209 CM, AKV. PAHVILLE, EI SIGN. PROV.: 

KAUP.VISKAALI WERNER PALANDER, TAMPERE. AB 1338. 

AB LIS2:0 1338. 

1209. MAISEMAHARJOITELMA. KESKELLÄ KOIVU JA PENSASTOA, 

NIIDEN TAKANA JOKI JA PELTOA. 34 X 45 CM, AKV. PARIISINPAPE- 

RILLE, EI SIGN. AB 23. AB AKV:000023. 

1211. KOPIO: DIOMEDEKSEN HUVILASTA POMPEIJISSA. “FRÅN 

DIOMEDES VILLA I POMPEJ NEAPELS MUSEUM”. 26,5 X 36,5 CM, 

AKV. PAPERILLE, SIGN. AB 55. AB AKV:950055. 

1212. NAINEN SEISOO TULEN LEIMUSSA. POLVIKUVA KANSANNAI- 

SESTA HUIVI PÄÄSSÄ KÄÄNTYNEENÄ VASEMPAAN. 22 X 11 CM, AKV. 

+ VAHA, RAAPUTUSTEKN. PAPERILLE, EI SIGN. AB 59. AB LAS- 

TUJA158. 

1213. TALVISTA METSÄÄ. EDESSÄ VALKEITA HUURTEISIA PUITA, 

TAKANA VIHERTÄVÄN HARMAA METSÄ. 23 X 9,2 CM, AKV. PAPE- 


1214. TUPA TIUKASTA. EDESSÄ PÖYDÄN ÄÄRESSÄ KAKSI MIESTÄ 

NOJAA PÖYTÄÄN, TAUSTALLA TAKKA, JONKA ÄÄRESSÄ KAKSI NAISTA 

SELIN KUVAAN. 28 X 39 CM, AKV.LAVEERAUS PAPERILLE. AB 68. 

AB AKV:00068. 

1215. MAISEMAHARJOITELMA. VIOLETINSÄVYINEN TALVIMAISE- 

MA; KESKELLÄ EDESSÄ ISO PUU, TAUSTALLA PELTOA, OIK. TAKANA 

TALO. 36 X 50,3 CM, VESIVÄRI AKV.PAPERILLE, EI SIGN. AB 141. 

AB AKV:000141. 

1216. KAKTUS KUKKII RUUKUSSA. 36 X 50,3 CM, AKV. AKV. PAPE- 


1217. KUKKARUUKKU, PIENIÄ PUNERTAVIA KUKKIA. 39 X 49,5 

CM, AKV. PAHVILLE, EI SIGN.AB 139. AB AKV:000139. 

1218. KAKSI PURJEVENETTÄ, KEULAT OIKEALLE. EDESSÄ KAKSI- 

MASTOINEN PURJELAIVA ANKKURISSA, TAKANA OIK. TOINEN. 41,6 

X 58,6 CM, AKV. AKV.PAPERILLE, EI SIGN. AB 142. AB VESIVÄ- 

RI417. 

1219. “RANTANÄKYMÄ”, KRISTIINA. LAITURI JA RANTAPUOTEJA 

SATAMASSA. MAALATTU KRISTIINAN KAUDELLA. 29 X 23 CM, 

AKV.LAVEERAUS + TUSSI, EI SIGN. EERO BENGTS MERKINNYT CB:N 

NIMEN V.A., MUTTA SE ON MELKEIN HÄVINNYT. AB 237. AB 

AKV:000237. 

1220. SISÄKUVA DAHLSTRÖMILTÄ. PIMEÄ TILA; KESK. YLÄKER- 

TAAN MENEVÄT PORTAAT, JOIHIN VALO TULEE YLHÄÄLTÄ. 37 X 51 

CM, AKV. + GUASSI PAPERILLE, SIGN. V.A. CARLBENGTS (MUSTE). 

TAKANA: “RVA HILMA DAHLSTRÖM’ILLE HILMAN PÄIVÄNÄ ERI- 

KA JA CARLBENGTS” (MUSTE). CB OLI HILMAN PÄIVILTÄ LÄHTI- 

ESSÄÄN ILLALLA KEKSINYT AIHEEN, HAKENUT VÄRIT KOTOA JA PA- 

LANNUT MAALAAMAAN. TYÖ KESTI AAMUYÖHÖN ASTI. PROV.: 

LAHJA CB:N PERHEELTÄ HILMA DAHLSTRÖMILLE. AB 780. 

AB AKV:000780. 

1221. HUONEEN SISUSTA. VAS. KERROSSÄNKY, JOSSA PUNAINEN 

VERHO, KESKELLÄ TUOLI, OIK. AVOIN OVI, RÄSYMATTOJA EDESSÄ. 

40,5 X 34 CM, AKV. PAHVILLE, SIGN. O.A. CARLBENGTS (MUS- 

TE). TAKANA: “800” TAI “600” (HARM.MUSTE). PROV.: HAM- 

MASLÄÄK. VELI PAKKALA. AB 802. AB AKV:000802. 

1209. 

1222. ISTUVA TYTTÖ, HARJOITELMA. TYTÖN YLÄOSA, KUMARTUU 

243


1230 

VASEMMALLE, HAHMOTELTU RUSKEALLA VÄRILLÄ. 33 X 36 CM, 

AKV. PARIISINPAPERILLE, SIGN. O.A. CARLBENGTS (LYIJYK.). PROV.: 

ARPAJAISET 1925, NRO 78 (“LUONNOS”): SOK:N JOHTAJA K.V. 

LAITILA, JYVÄSKYLÄ. AB 903. AB AKV:000903. 

1223. “PERUNARIIVAJAISET”. VIISI NAISTA ISTUU LATTIALLA RAAS- 

TAMASSA PERUNOITA. 41 X 59 CM, GUASSI + AKV. PAHVILLE, EI 

SIGN. PROV.: ARPAJAISET 1925, NRO 40 (“PERUNARIIVAJAISET”): 

FANNY LAAKKONEN. AB 1158. AB AKV 441 (1158). 

1224. LAMPAANKERITSIJÄT. MAALATTU BENGTSIN PIHAMAALLA. 

NAISET PIHAMAALLA ISTUVAT KERITSEMÄSSÄ LAMPAITA. LAPSIJOUK- 

KO VIERESSÄ. HENKILÖT VASEMMALTA: OPETTAJA MIKKO STARCK, 

UNO HANNUS, ELSA ROSENLÖF, SEPÄNMUORI BERGSTRÖM, IDA 

BENGTS JA ANNA-STINA BENGTS. 17 X 30,3 CM, TUSSI + 

AKV.LAVEERAUS (POHJALLA LYIJYK.),EI SIGN. SAMASTA AIHEESTA 

TYÖT NRO 80 (AB 149), 967 (AB 1164) JA ETSAUS 1304 (L 

47). PROV.: ELSA ROSENLÖF, NÄRPIÖ. AB 1266. AB AKV:03- 

1266. 

1225. “KIPUNOITA”. PIMEÄ LUMIMAISEMA, JOSSA MATALA TALO 

HANGEN TAKANA. TALON SAVUPIIPUSTA TULEE PUNAISIA, GEOMET- 

RISESTI TAITTUVIA VALOJUOVIA. TALON IKKUNOISTA NÄKYY PU- 

NAISTA VALOA. 53,5 X 129 CM, AKV. + GUASSI PAHVILLE, SIGN. 

O.A. CARL BENGTS (EI CB:N OMAKÄTINEN). AB 1305. AB 

AKV:091305. 

1226. NÄKYMÄ KUMPULAN PUUTARHASTA. SYKSY, KAKSI LEHDE- 

TÖNTÄ PUUTA. NIIDEN TAKANA PENSAIKKOA. ETUALA VARJOSSA, 

VALO TULEE VASEMMALTA TAUSTALTA. 46 X 30 CM, AKV. PAPERIL- 

LE. TAKANA ERIKA B:N TODISTUS. PROV.: JÄI INS. OTTO SAL- 

MENKIVELLE, JOKA MUUTTI KUMPULAAN BENGTSIEN JÄLKEEN 

1930-LUVULLA. AB 302. AB AKV:000302. 

1227. OJANKAIVUUTYÖMAA. SUON OJITUSTA KUUDEN HENKILÖN 

VOIMIN; YKSI SEISOO OJAN POHJALLA, LAPSI VAS. VETÄÄ HARAVALLA 

OJAN REUNALTA MAATA. 20,7 X 32,5 CM, TUSSI + AKV. LAVEERAUS 

HARMAALLA, EI SIGN. PROV.. ALPO SAILOLLE LÄHETETYSSÄ KIRJEESSÄ. 

AB 1371. AB AKV:001371. 

1228. NAISEN KASVOKUVA. ERIKA BENGTS. HIUKSET JA KASVOT 

TUMMAT, KASVOT KÄÄNTYNEENÄ PUOLIPROFIILISSA VASEMMALLE. 15 

X 15 CM, TUSSI + AKV. LAVEERAUS PAPERILLE. AB 62. AB 

AKV:000062. 

1229. OMAKUVA, 1911-1913. MAHDOLLISESTI AKV. KARTONGIL- 

LE. ASU SAMA KUIN VUODEN 1911 OMAKUVASSA AB 623. TÄSSÄ EI 

YHTÄ SUURIA KONTRASTEJA. PROV.: TUNNETAAN VAIN MV-VALOKU- 

VASTA JOKA OTETTU CB:N TYÖHUONEESTA. AB 1486. 

1230. “MERELLÄ”. PURJEVENE VAUHDISSA. VENE TULOSSA ALHAAL- 

LE VASEMMALLE. 26,5 X 35,5 CM, TUSSI + AKV. AB 425. AB 

VESIVÄRI425. 

1231. “TVÄRVIGGEN”-KALASTAJA-ALUS MERELLÄ. KAKSI MIESTÄ SEI- 

SOO VENEESSÄ, YKSI ISTUU. 19,5 X 24,5 CM, TUSSI + AKV. + GUASSI 

KARTONGILLE. AB 1524. AB 1524. 

1232. “VIHOLLISLAUMA TULOSSA” / SOTA! RATSULLE NOUSU. AVA- 

RA MAISEMA. ETUALALLA VAS. MIES KIIPEÄMÄSSÄ HEVOSEN SELKÄÄN. 

22 X 35,5 CM, AKV. OHUELLE PAPERILLE. AB 1508. AB AKV 372. 

244 

1233. HIRSIRAKENNUS PALAA; HEVOSIA JA SOTILAITA / KASAKOITA 

VAS. SEN EDESSÄ. 21 X 16,5 CM, AKV. OHUELLE PAPERILLE, JOKA RE- 

PEYTYNYT ALHAALTA. AB 1509. AB 1509. 

1234. LINTUJA, PUUNLEHTIÄ, NAISEN KASVOT LEHDELLÄ. TUMMAN- 

SINISELLÄ VAALEANSINISELLE POHJALLE. 16 X 24 CM, AKV. L 1. AB 

LASTUJA00162. 

1235. PRINSSI JA PRINSESSA KIITÄVÄT HEVOSELLA VASEMMALLE. PRIN- 

SESSA LEIJAILEE ILMASSA PITÄEN KIINNI PRINSSIN VYÖTÄRÖSTÄ. 5,8 X 

11 CM, ALLA : UNGE... SVEN REDSIG SJU NU OM EN H... ATT MEDAN 

DE ANDRA MÄN... SAGA (LYIJYK.), AKV. + TUSSI. L 2. AB LASTU- 

JA00146. 

1236. IHMISTEN SILUETTEJA RAVINTOLASSA. HAHMOJEN PÄÄLLE MAA- 

LATTU RUUDUKKO. 25 X 30,5 CM, AKV. L 3. AB LASTUJA00154. 

1237. SEISOVA TYTTÖ. PUNAPUKUINEN PIKKUTYTTÖ PROFIILISSA VASEM- 

MALLE KATSELEE IKKUNASTA ULOS. KUVATTU HAMEENHELMAAN ASTI. 

99 X 50 CM, PASTELLI KARTONGILLE. AB 1530. AB LASTUJA1530. 

1238. ERIKA BENGTS. KASVOKUVA EN FACE, PÄÄN YMPÄRILLÄ KAA- 

REVIA VIIVOJA. 14 X 12 CM, TUSSI + VÄRILAVEERAUS, EI SIGN. AB 

104. AB VESIVÄRI104. 

1239. ERIKA BENGTS. RINTAKUVA PROFIILISSA, PUNAINEN PUSERO, 

SINIKUVIOINEN ESILIINA, NUTTURASSA SININEN SOLKI. 51 X 35,5 

CM, AKV. KARTONGILLE. AB 1528. AB LASTUJA1528. 

1240. ERIKA BENGTS. RINTAKUVA, KASVOT PROFIILISSA VASEMMALLE 

PÄIN. VAALEA PUSERO, SININEN ESILIINANNAUHA. 47,5 X 35 CM, 

AKV. OHUELLE PAHVILLE, EI SIGN. L 4. AB VESIVÄRI439. 

1241. TAITEILIJA SEISOO SAVUPIIPUN PÄÄLLÄ KÄDET TASKUISSA. 

24,5 X 11 CM, TUSSI + AKV. L 5. AB LASTUJA175. 

1242. MIEHEN KASVOT. ILMEISESTI OMAKUVA EN FACE, KATSE 

ALASPÄIN. MAALATTU ETUPÄÄSSÄ HARMAALLA JA RUSKEALLA, KAS- 

VOISSA HIEMAN KELLERTÄVÄÄ VÄRIÄ. 11 X 12 CM, AKV. KARTON- 

GILLE. L 6. AB LASTUJA178. 

1243. PUOLITTAINEN ABSTRAKTIO, SINISTÄ JA PUNAISTA: PURJE- 

VENE JA RATSUMIES. 21 X 28 CM, TALIA + AKV., RAAPUTUSTEK- 

NIIKKAA. L 7. AB LASTUJA00134. 

1244. “TUKKIJOELLA”. MIES JA KEKSI KARILLA, ILTA-AURINGON 

VALOA VEDESSÄ. OIK. VENE JOSSA ONKIJA, TAUSTALLA VAS. SAARI. 

24 X 48 CM, AKV. + GUASSI KARTONGILLE. L 8. AB LIS2:000. 

1245. ’SOTA VALOSTA’ (AB:N ANTAMA NIMI). LENTÄVÄ VENE AVA- 

RUUDESSA. VENEESSÄ KAKSI OLIOTA. VÄINÄMÖISEN LÄHTÖ MAAN 

PÄÄLTÄ? TAITEILIJAN HENGEN VAPAA LIITELY AVARUUDESSA? 39 X 

29,5 CM, AKV. + GUASSI + TUSSI KARTONGILLE. VRT. NROT 1204, 

1205, 1246-1249. AB 1515. AB LIS2:1015. 

1246. ’SOTA VALOSTA’ (AB:N ANTAMA NIMI). LENTÄVÄ VENE AVA- 

RUUDESSA. PERÄNPITÄJÄ JA KAKSI SOUTAJAA. 42 X 15 CM, AKV. + 

GUASSI + TUSSI KARTONGILLE. VRT. NROT 1204, 1205, 1245, 

1247-1249. AB 1516. AB LIS2:1016. 

1247. ’SOTA VALOSTA’ (AB:N ANTAMA NIMI). TYTTÖ JA POIKA 

AVARUUDESSA HAUTAUSMAAN ÄÄRELLÄ SOIHDUT KÄSISSÄ VILKUT-

Teosluettelo 

TAVAT LENTÄVÄLLE VENEELLE. 35 X 28 CM, AKV. + TUSSI PAPERIL- 

LE. VRT. NROT 1204, 1205, 1245, 1246, 1248, 1249. AB 1514. 

AB LIS2:1017. 

1248. ’SOTA VALOSTA’ (AB:N ANTAMA NIMI). AVARUUSVENEESTÄ 

NÄKYVISTÄ OSA; HAHMO SOUTAA YHDELLÄ AIROLLA. 16,5 X 16 

CM, AKV. + TUSSI PAPERILLE. VRT. NROT 1204, 1205, 1245-1247, 

1249. L 9. AB LIS2:1018. 

1249. ’SOTA VALOSTA’ (AB:N ANTAMA NIMI), RATSUKKO. PUNAI- 

NEN RATSASTAJA TORVI KÄDESSÄÄN MUSTALLA TAUSTALLA, TÄHTIÄ 

JA KIPINÄVIIVOJA. AKV. + GUASSI PAPERILLE, EI SIGN. VRT. NROT 

1204, 1205, 1245-1248. AB 1505. AB LIS2:9999. 

1250. “REKIAJELULLA” . PUNAISIA GEOMETRISIA KUVIOITA TUM- 

MALLA POHJALLA, PIENIÄ TÄHTIKUVIOITA. 6,5 X 29 CM, TUSSI + 

GUASSI. L 10. AB LIS2:6666. 

1251. VAALEANPUNAPUKUINEN LETTIPÄINEN TYTTÖ MUSTISSA 

JUHLALIIVEISSÄ SEISOO SELIN MÄELLÄ. MAALATTU PUNERTAVALLE 

POHJALLE. KASVAVIA LEHTIÄ TYTÖN HAMEEN VIERESSÄ. 34 X 16 

CM, GUASSI. L 11. AB LIS2:333330; AB LASTUJA1513. 

LAIDALLA. TAUSTALLA OIK. KYLÄ. 39 X 25,3 CM, AKV. + TUSSI 

PAPERILLE. TOTEUTETTU. AB 42. AB LIS2:00 42. 

1259. Järvimaisema, kuvitusluonnos Gummeruksen “Kevätuhri”-kirjan 

kanteen. Soikion sisällä maisema; lähirannalla mökki 

ja vinttikaivo. 12,5 x 23,5 cm, tussi pahville. Toteutunut. AB 

110. AB lis2:1005; AB lis2:1006 (painettu kansi). 

1260. “RISTIN RINTAMALTA” -KIRJAN (SIMO KORPELA) KANSILUON- 

NOS GUMMERUKSELLE. HARMAALLA TAUSTALLA HAUTARISTI KES- 

KELLÄ. 39 X 25,3 CM, AKV. PAPERILLE. AB 41. AB LIS2:00 41. 

1261. KUNNIAKIRJAN VIGNETTI: OTTO LUCANDERILLE SVENSKA 

FOLKSKOLANS VÄNNER -YHDISTYKSELTÄ. MAISEMA-AIHE. 24 X 33 

CM, AKV. + TUSSI PAPERILLE. L 12. AB LIS2:1008. 

1262. Luonnos “Gummeruksen kevätkirjoja”-julisteeseen. 

Antiikin jumalatar ajaa Pegasosta, siluetti, suunta oikealle. 

Tausta sininen, kuva-aihe vaalea. CB leikkasi itse julisteen 

linoleumiin, jolla se painettiin Gummeruksella. Tämä tapahtui 

mahdollisesti 1925-26. 50 x 65 cm. L 13. AB lis2:1004. 

AB lastuja1. 

1252. VIRKKAAVA NAINEN. PUNAPUKUINEN NAINEN SEISOO SE- 

LIN KUVAAN, HIUKAN OIKEALLE KÄÄNTYEN. PUNAINEN HUIVI, 

KÄSISSÄ KÄSITYÖ. 32,5 X 24,5 CM, AKV. AB 1535. AB LASTU- 

JA00149. 

1253. Talvinen savutupa. Vinttikaivo oik. 26 x 32 cm, contéliitu 

laveeraus, sign. o.a. C Bä. Prov.: Elli Sirola, Jyväskylä. AB 

320. AB past071. 

1254. Kristiinankaupunki. Edessä vettä, kaupungin profiili 

taustalla. Vas. raatihuone, kirkot. Maisema näyttää puuttomalta. 

Jäykästi maalattu. 26,5 x 35 cm, öljy vanerille, sign. v.a. 

CarlBengts (väriin kirjoitettu). Prov.: Mauritz Öhrnberg, 

Kristiina; Markus Rabe, Tukholma. AB 1543. AB markus 

tavlaCB1815. 

KUVITUKSIA, JULISTEITA, PAINOTUOTTEITA 

1255. VINJETTI “PIIRITANSSEJA” -LAULUKIRJAAN/ VIGNETT TILL 

RINGDANSER -SÅNGBOKEN UTGÖRD AV OTTO ANDERSSON, 

(1906). KANSANPUKUISIA TYTTÖJÄ JA POIKIA TANSSII PIIRISSÄ. 18 

X 24 CM, TUSSI + AKV. PAHVILLE, SIGN. O.A. CB (TUSSI). TAKA- 

NA: “ VIGNETT TILL RINGDANSER UTGÖRD AV OTTO ANDERS- 

SON TECKNAD AV CARL BENGTS 1906” (MUSTE). PROV.: PROF. 

OTTO ANDERSSON, TURKU. AB 1195. AB LIS2:06 1195. 

1256. Kansanomaisia rakennuksia, perinnemaisemia, sisäkuvia. 

Piirretty Paraisilla 1908. Artikkeliin “Från en gammaldags 

by” liittyen. Useissa kuvissa sign. Brattnäs Pargas 1908 

C.Bts. Brage Årsskrift 1907-08, Helsingfors 1908. L 20. 

1257. Kuvia lukutikuista. CB:n kirjoittamaan artikkeliin 

“Träslöjdsminnen från abc-tiden” liittyen. Brage Årsskrift 

1907-08, Helsingfors 1908. L 21. 

1257.a. Suolahden Metsästysseuran merkki, 1918. Ei toteutettu. 

1258. “KUNNIAN KUKKULOILLE”, LUONNOS GUMMERUKSELLE 

KIRJAN KANNEKSI. MIES JA NAINEN KESKUSTELEVAT VILJAPELLON 

1262. 

1263. Kansiluonnos “Joulu Kirjekyyhkynen”-lehteen. Rekiajeluaihe, 

lumihiutaleita. 36,5 x 28,5 cm, akv. + guassi. Ei 

julkaistu. AB 1512. AB lis2:1001. 

1264. Kristiinan Rautatehdas Oy:n liikemerkki. Aiheena kirveen 

terä hammaspyörän päällä. Halk. 16 cm, tussi + akv. 

kartongille. L 14. AB lis2:1000. 

1265. Suupohjan Nahkatehdas Oy:n, Kristiina, liikemerkki. 

17 x 40 cm, tussi + akv. kartongille. Sisäkkäiset kolmiot. Sisemmässä 

sininen tausta, jolla kelt. nahka; siinä puskeva härkä. 

L 15. 

1266. Sotilaat ja hevoset, hyökkäys itään. Kansikuvaluonnos. 

Kolme valkoista ratsua sotilaineen hyökkäämässä oikealle. 

Taustalla Suomen vaakunaleijona hyökkäämässä samaan 

suuntaan, yhtenä rivistöstä. Taustaväri punainen. 78 x 56 cm, 

guassi + liitu kartongille. Suunniteltu Jyväskylän Suojeluskuntapiirin 

julkaisun kansikuvaksi. L 16. AB lis2:0002; 

AB lastuja0002. 

245


1267. Kristiinan Suojeluskuntayhdistyksen lippu, luonnos, 

toteutettu. Liitu + akv. kartongille. Sininen hakaristi, jonka 

keskellä jousta jännittävä mies. Prov.: Lopullinen luonnos ja 

lippu (36 x 41 cm) Sotamuseossa. AB 1526. AB 1526. 

1268. Kansikuva “Keski-Suomi Suojeluskuntatyössä. Jyväskylän 

Suojeluskuntapiiri, 1928.” Valkeita ratsuja tummalla 

pohjalla kiitämässä oikealle, kohti itää. Toteutunut. L 22. 

AB seka2 sky002. 

1269. Kansikuva “Keski-Suomi Suojeluskuntatyössä. Jyväskylän 

Suojeluskuntapiiri 1917-1927.” Kuva-aiheena ympyrän 

sisällä hevonen auroineen ja mies ase olalla. Tussiluonnos. 

Toteutuneessa kansiluonnksessa mies vasemmalla, hevonen 

oikealla. Ei julkaistu, vain värilliset kansiluonnokset 

olemassa. L 23. AB sekalVIII 011. 

1270. Jyväskylän Suojeluskuntapiirin 10-vuotisjuhlan juliste, 

1930-luku. 89 x 55,5 cm, tussi kartongille, sign. peilikuvana 

Carl Bengts. Aihe sama kuin “Itää vastaan” -reliefissä. 

AB 211. 

1271. “Kauhajoen Karhun” urheiluseuramerkki, luonnos. 

Karhun pää keskellä v:n muotoisessa kuviossa. 7 x 10 cm, 

akv. kartongille. Toteutettu 1929 ja ollut käytössä. L 18. 

AB lis2:00. 

1272. Juliste (painettu). 39 x 65 cm. Siivekkäällä hevosella 

lentävä mies Suomen lipun kanssa matkalla oikealle. L 19. 

AB lastuja: juliste. 

1273. LEHMIÄ RANNALLA. KOLME LEHMÄÄ RANNALLA MENOSSA 

JUOMAAN VASEMMALLA OLEVAAN JÄRVEEN. KAIKILLA KELLOT KAU- 

LASSA. EHKÄ LUONNOS KUVITUSTA VARTEN. 7 X 25,5 CM, AKV. 

PAPERILLE. L 17. AB LIS2:0000. 

1274. Maisemapanoraama: puiden välistä näkyy järven rantaa. 

58 x 203 cm. Alaosa suuremmasta maalauksesta, mahd. 

kulissia varten. AB 1534. AB lastuja1534. 

1275. Tohtori Sakari Kuuselle adressi vuonna 1934, Gummerus 

Oy:ltä. Kuva-aiheena vanha kuusi. 15 x 20 cm, tussi 

pergamentille, sign. v.a. C.B. AB 309. AB lis2:1007. 

1276. Liikemerkki “parturi H. Ollilainen”, Jyväskylä, 1915. 

Aiheena Väinämöisen lakin alta pursuilevat hiukset. L 24. 

1277. LIPPULUONNOS, SININEN HAKARISTI. POHJALLA PUNAISIA 

JA SINISIÄ ORNAMENTTEJA. 23 X 26 CM, AKV. L 25. AB LASTU- 

JA00147. 

1278. NAUHAORNAMENTTI, KAKSI KURKEA SINISELLÄ POHJALLA. 

31 X 9 CM, AKV. L 26. AB LASTUJA00152. 

1279. NAUHAORNAMENTTI, PELKISTETTYJÄ PÖLLÖJÄ SINISELLÄ 

POHJALLA. 7,5 X 14 CM, AKV. L 27. AB LASTUJA00150. 

1280.”Toteemipaalu” täynnä aiheita: henkilöitä, eläimiä jne., 

24 x 8 cm, tussi, sign. 1911. L 28. AB lastuja00159. 

1281. Kipinävyyhti, dekoraatio. Keltaoranssi viivarykelmä 

sinivihreällä pohjalla. 11 c 11,5 cm, väriliitu kartongille. L 

29. AB lastuja173. 

1282. Adressi- / onnittelukortti: tumma tulivuori jonka kraaterista 

lähtee punaisia säkenöitä, sininen tausta. 25,5 x 17,5 

cm, tussi paperille. Alla tekstausta: “HEIKKI HYITTINEN 

PETRON PÄIVÄN...”. L 39. AB lastuja179. 

1283. Vauhtipyörä, 1910. Vesipetodekoraatio kiertyy kehäksi. 

31 x 21,5 cm, lyijyk. + akv. + tussi kartongille, sign. v.a. C. B. 

1910 (lyijyk.). Näytt. Vaasa 1920, nro 72. AGK:n nro 56. 

AB 1493. AB 1493. 

1284. KAKSI VAAKUNAA: PUNA- JA SINIPOHJAINEN “LYHDEVAA- 

KUNA”. 56,5 X 82,5 CM, GUASSI + PLAKAATTIVÄRI KARTONGILLE. 

AB 1529. AB LASTUJA1529. 

1285. PUNAINEN VAAKUNALUONNOS. LYHDE JONKA EDESSÄ 

MIEKKA, 9 RUUSUKETTA PÄÄKUVION YMPÄRILLÄ, MUURIKRUUNU. 

25 X 17,5 CM, GUASSI KARTONGILLE. AB 1529A. AB 

LASTUJA1529A. 

1286.SININEN VAAKUNALUONNOS. LYHDE JONKA EDESSÄ MIEK- 

KA, 9 PIKKULYHDETTÄ PÄÄKUVION YMPÄRILLÄ, MUURIKRUUNU. 29 

X 17 CM, GUASSI KARTONGILLE. AB 1529B. AB LASTUJA1529B. 

1287. SININEN VAAKUNALUONNOS, LEIJONAVAAKUNA. VASEMMAL- 

LE PÄIN HYÖKKÄÄVÄ LEIJONA, SEN YMPÄRILLÄ 9 PIKKULYHDETTÄ. 

25 X 17,5 CM, KARTONKI. AB 1529C. AB LASTUJA1529C. 

1288. EX LIBRIS Esteri Alajoki (toteutunut), 10,8 x 8,2 cm, 

musta painoväri, ruskehtava paperi, linopainanta. Aihe: avonainen 

kirja, pilareiden takana jokimaisema lakeudelta. Om. Kirjakauppias 

Ester Alajoki, Jyväskylä, Kristiinankaupunki. L 30. 

1289. EX LIBRIS Antero S. Avela (toteutunut), 7,1 x 8,2 cm 

(5,3 x 6,3 cm), tussipiirros, offsetpaino, ohut vaalea paperi, 

sign. o.a. C B. Aihe: kirjoja ja palava kynttilä. Om. Gummerus 

Oy:n kirjallinen johtaja Antero S. Avela, Jyväskylä. L 31. 

1290. EX LIBRIS Carl Bengts (toteutunut), 7,7 x 7,1 cm, 

etsaus, kuparilevy. Aihe: tyttö ja poika mökin pihamaalla. L 

32. 

1291. EX LIBRIS Osmo Kivinen (toteutunut), 12 x 8,3 cm, 

tussipiirros, offsetpaino, vaalea paperi, sign. o.a. CarlBengts. 

Aihe: palatsin portaat. Om. pankinjohtaja Osmo Kivinen, 

Jyväskylä. L 33. 

1292. EX LIBRIS -luonnos: Liisa Bengts, aihe: Liisan talo ja 

pihalammikko. Tussipiirros, sign. o.a. C.B. 1933. L 34. 

1293. EX LIBRIS -luonnos: Sirkka Dahlström, aihe: Tyttö 

portilla katselee lintuja. Piirros vieraskirjaan, sign. o.a. Carl- 

Bengts 16.V.33. L 35. 

1294. EX LIBRIS -luonnos: maanmittausins. J.F. Karpio, 

Jyväskylä. Aihe: Vanha kuusi jonka juurella kivistä tehty rajapyykki. 

L 36. 

1295. EX LIBRIS -luonnos: Gummeruksen toim.joht. Oskari 

Vainio, Jyväskylä. Aihe: Vainion kesämökiltä Leppävedellä: 

mies onkii kirja sylissä saunarannassa. L 37. 

246

Teosluettelo 

1296. EX LIBRIS -luonnos: Raf. Jurvelius. Aihe: viulunsoittaja 

nojaa keskiaikaiseen linnoitukseen. Piirretty kirjan sivulle. 

L 38. 

GRAFIIKKAA 

1297. Kanteleensoittaja, ensimmäisiä graafisia kokeiluja, 14,6 

x 9,6 cm, etsaus, kuparilevy. Levyn toisella puolella Naisen 

muotokuva, viivasyövytys. Levy löytynyt Alina Bengtsin huutokaupan 

jälkeen 1974 vanhan tuolin istuinosasta. L 40. 

1309. Vanha uuni, etsaus, laatta hävinnyt, sign. v.a. Carl 

Bengts. Sama aihe, josta olemassa vanha mv-valokuva (teos 

nro 140). Näytt. Turku 1915. L 52. 

1310. Kaski II, 19,5 x 24,9 cm, rasvaliitusyövytys, sinkkilevy, 

sign. v.a. Carl Bengts. L 53. 

1311. Kärrykulkue, 10,8 x 15,7 cm, etsaus sinkkilevylle. Vrt. 

Tervankuljetus, nro 1381 (AB 1294). L 54. 

1298. “Kyläkatu” / Vanhasta Turusta / Puolalan mäki, 23 x 

16,5 cm, kuivaneula (?), sinkkilevy, sign. o.a. Carl Bengts 

1901. Näytt. Helsinki Strindberg 1914; Turku 1915; Jyväskylä 

1915. Kuva: Veckans Krönika 5.12.1914 (“Bygata”). L 

41. 

1299. Talo mäen rinteessä, petäjä lumisella mäellä, 7,9 x 7,8 

cm, mahd. etsaus, kuparilevy, painettu punaruskealle paperille. 

Takana: “C. Bengts 1902” (lyijyk.; ei ehkä CB:n oma 

merkintä). Prov.: kaupunginviskaali Werner Palander, Tampere. 

L 42. AB lis2:02 1447. 

1300. Kvidjan linna, 14,6 x 9,8 cm, etsaus sinkkilevy, sign. 

v.a. Carl Bengts 1907. Näytt. Helsinki 1914; Turku 1915. L 

43. 

1301. Riihessä, 28,3 x 29,3 cm, etsaus, sinkkilevy, sign. o.a. 

Carl Bengts 1899-1914. Näytt. Helsinki 1914; Turku 1915; 

Jyväskylä 1915. L 44. 

1302. Vanha talo Helsingin pitäjästä, 16,7 x 21,8 cm, etsaus, 

sinkkilevy, sign. v.a. Carl Bengts 1914. Näytt. Helsinki 1914; 

Turku 1915; Jyväskylä 1915. L 45. 

1303. Ukko (Jussi Sippola). Hattupäinen maalaismies istuu 

piharakennuksen portailla kuvattuna portaiden päädystä. 24,9 

x 14,7 cm, kuivaneula (?), sinkkilevy. Laatassa ei merkintää 

(1914). Näytt. Helsinki 1914; Turku 1915; Jyväskylä 1915. 

L 46. AB lis2:148045. 

1304. Keritsijöitä, 24,8 x 35,1 cm, etsaus, sinkkilevy, sign. 

o.a. Carl Bengts 1914. Teoksen pohjana öljy & akv. Lampaankeritsijät 

(nrot 80, 967 ja akv.-tussi 1224). Näytt. Helsinki 

1914. L 47. 

1305. Lukeva mies (E.A. Bengts), 25,3 x 19,9 cm, etsaus, 

sinkkilevy, sign. o.a. Carl Bengts. Teoksen pohjana piirros Isä 

lukee (1911) nro 1327 (AB 246). Näytt. Helsinki 1914. L 

48. 

1306. Vanha mökki, laatta hävinnyt. Näytt. Helsinki 1914. 

L 49. 

1307.Takkavalkean ääressä / Puhdetyö, 12,2 x 16,3 cm, etsaus, 

sinkkilevy, sign. o.a. C. Bengts. Teoksen pohjana Puhdetyö 

Pääskyn tuvassa 1900 (nro 53). Näytt. Turku 1909; Helsinki 

1914; Turku 1915. L 50. 

1308. Kaski, 19,3 x 25 cm, etsaus, sinkkilevy, sign. v.a. Carl 

Bengts. Näytt. Helsinki 1914; Turku 1915. L 51. 

1311. 

1312. Jonas Rainala, Petalax, 25,3 x 19,9 cm, etsaus, sinkkilevy. 

Lyijyk.luonnoksen mukaan. L 55. 

1313. Mylläri, 14,1 x 9,7 cm (laatan yläreuna muodostaa 

kolmion kärjen). Mylläri häärää jauhosäkin kimpussa selin 

kuvaan. Etsaus, laatta hävinnyt, sign. v.a. C. Bengts 1909. 

Vrt. piirros Brage -vuosikirjassa 1907-08, s. 23. L 56. 

1314. Maalaistalon siluetti, kokeilu, 12 x 33,3 cm, syövytys, 

koholaatta, sinkkilevy. L 57. 

1315. Ojankaivuu, luonnos, 21,4 x 28 cm, etsaus, kuparilevy, 

sign. v.a. C B. Levyn toisella puolella sama aihe peilikuvana 

ja hieman muunneltuna. Vrt. teos nro 1227 (AB 1371); 

freskoluonnos “Meidän jokapäiväinen leipämme” Närpiön 

kirkkoon. L 58. 

PIIRROKSIA, TUSSILAVEERAUKSIA 

Ajoitetut 

1316. “Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”. Maisema 

korkealta mäeltä salmen yli vastarannalle jossa korkea 

vuori päättyy ylhäällä karhunpäähän. 11,5 x 7 cm, tussi pahvilevylle. 

CB:n varhaisimpia piirroksia. AB 1509. AB 1509. 

1317. Rekiajelulle lähtö. Mies reessä kievarin pihalla: vas. turkisherra 

reessä, kyytimies hevosen ja reen välissä hieromassa 

kyytimaksua. Taustalla mökki, jonka ovella ihmishahmo. 17 

x 9,5 cm, tussilaveeraus ohuelle kartongille, ei sign. Varhainen 

piirros, tehty ehkä postikortiksi. Takana: maisemasiluetti 

värimäärityksineen. AB 1484. AB lis:leg034. 

1318. Kievarikyyti, 1890-luku (hevonen, reki, miehet). Tussi, 

17 x 9,5 cm AB 1503. AB lis2:leg034. 

247 

1317.


1319. Tietäjä pajassa, 1890-luku. 22 x 35,5 cm, tussi. L 59. 

AB norm-piir356. 

1328. “Hydra” / “Tripoliksen armeija”, 1911. Vuoristomaisemassa 

kiemurteleva, sotilaista koostuva käärme. 32 x 49,5 

cm, lyikyjk. + pastelli pahville, sign. o.a. Carl Bengts 1911. 

Näytt. Turku 1912, nro 60. Prov.: Prof. Otto Andersson, 

Turku. AB 337. AB piirr 110337. 

1319. 

1320. Istuva poika, 1899. 65 x 53 cm, hiili, sign. v.a. Carl 

Bengts 99. Poikamalli piirretty ilm. Turun piirustuskoulussa 

tai Edwin Lydénin kotona Turussa, koska Lydén on piirtänyt 

saman mallin samana vuonna (Edwin Lydén, moniääninen 

todellisuus 1879-1956. Wäinö Aaltosen museon julkaisu nro 

41 / 2004. Prov.: Edwin Lydénin perikunta. 

1321. Vanhan miehen kasvot, 1900. Rintakuva en face. Kasvot 

kumartuneena kuvaan. Valoaukko 13,7 x 12 cm, koko 

paperi 19,5 x 17,9 cm, lyijyk. + tussi + akv. laveeraus, sign. 

v.a. Bengts (lyijyk.). ; v.y. C Bengts (pun.liitu). Takana: “Ruovesi 

1900 C B” (lyijyk.). Prov.: Viivi Wahlgren. AB 1067. 

AB seka 1001067. 

1322. John William Nylander Tammisaaressa, 1900-luvun 

alkupuoli. 37 x 31 cm, väriliitu kartongille. AB 1520. AB 

seka 240. 

1323. Otto Andersson ja Penik Josip, 1903. Kaksi miestä 

istuu profiilissa vastakkain; oik. O. Andersson. 23 x 31,5 cm, 

tussi + lyijyk. paperille, ei sign. Vrt. öljyteos nro 81 (AB 323). 

AB 64. AB piirr 03064. 

1324. Akseli Gallen-Kallela maalaa Porin freskoja (Tuonelan 

jokea), 1903. Kokovartalokuva miehestä selin kuvaan. 44,5 

x 33 cm, lyijyk. paperille, sign. v.a. Carl Bengts 10 aug. 1903 

(lyijyk.). Prov.: Gallen-Kallelan suku. AB 1283. AB piirr 

031283. 

1325. Muotokuva Kalle Laaksosesta, 1910. Rintakuva miehestä, 

joka katsoo hieman vasemmalle. 47,5 x 30 cm, hiili 

pahville, sign. o.a. CarlBengts 1910 (lyijyk.). Prov.: Elli Sirola, 

Jyväskylä. AB 331. AB piirr:331. 

1326. Puu, aitaa, 1911. 30,5 x 33 cm, väriliitu paperille, sign. 

o.a. Carl Bengts 1911 (lyijyk.). Takana: “Carl Bengts Borgå 

1911 (lila liitu). Prov.: Anna Aspelund. AB 1084. AB seka 

111084. 

1327. “Närpiön vaari lukee”, “Isä lukee”, 1911. Rintakuva 

miehestä profiilissa oikealle, öljylamppu. 24,5 x 39,5 cm, tussi 

pahville, sign. o.y. C Bengts 1911 (tussi). AB 246. AB 

piirr 110246. 

1328. 

1329. Tiilitehdas, Porvoon mlk, 1911. Puinen varastorakennus, 

johon liittyy katos. Edessä halkopinoja. N. 50 x 65 cm, 

mahdollisesti liitu / hiili pahville, sign. ei näy. Prov.: Tunnetaan 

vain mv-valokuvasta, joka on otettu Bengtsin keittiöstä 

1911 Porvoon mlk:ssa. AB 1489. 

1330. Istuva, 1914. Mallina Erika Bengts. 49 x 36 cm, väriliitu 

pahville, sign. o.a. Carl Bengts 1914 (rusk.liitu). Prov.: 

Evald Tuominen, Helsinki. AB 458. AB seka140458. 

1331. Taivaanranta palaa, (1917?). Luonnos teokseen Metsäpalo 

v:lta 1917, nro 323 (AB 1472). 27 x 37 cm, väriliitu. 

L 60. 

1332. Nurmelan tupa Perälässä, 1919. Pimeähkö tupa; perällä 

oik. suuri liesiuuni ikkunan vieressä, vas. tuoli, ovi, saavi. 

44 x 62,5 cm, väriliitu paperille, sign. v.a. CarlBengts 1919 

(lyijyk.). Prov.: Asemapäällikkö Silpiö, Teuva, Perälä. AB 945. 

AB seka 190945. 

1333. Åbackan talo, n. 1919. Maalaistalo piharakennuksineen 

avarassa maisemassa. Piirretty muistikuvan mukaan talon 

palon jälkeen. 50 x 72 cm, hiili + lyijyk. pahville, sign. 

o.a. CarlBengts. Prov.: Viktor Åback, Myrkky. AB 1137. 

AB piirr n191137. 

1334. Nainen istuu kirjoittamassa huoneen nurkassa oik. 

kääntyneenä, 1920. 46,5 x 39,5 cm, väriliitu + laveeraus, sign. 

o.a. CarlBengts 1920 (lyijyk.). Prov.: Teollisuusvartija Toivo 

Mäkinen, Jyväskylä. AB 116. AB seka200116. 

1335. Kaksi naista talvisella kadulla, 1920. Naiset liimautuneina 

yhteen Bengtsin kotitalon portilla Kristiinassa. 38,5 x 

62,5 cm, väriliitu + hiili + laveeraus valkoisella rusk. paperille, 

sign. o.a. CarlBengts 1920 (hiili). Takana: “Kiitollisuudella tervehtien 

Elma ja Axel Wichmann Jkylässä 29/1 1922”. Prov.. 

248

Teosluettelo 

Tri Aarne Becker, Jyväskylä. AB 1064. AB seka 201064. 

1336. Opettaja Josefina Lundin kotitalo Kristiinassa, 1920. 

Talvimaisema; edessä hankia ja puita, takana lumikattoinen 

rakennus. 46,5 x 69,5 cm, väriliitu + pastelli + hiili + lyijyk. 

pariisinpaperille, sign. o.a. CarlBengts 1920 (must.liitu). Prov.: 

Oscar Bengts. AB 1257. AB seka 201257. 

1337. Pohjolan tupa, 1920. Suuri tupa, jonne etualalta astelee 

nainen ja lapsi. Pienistä räppänöistä oikealta tulee valoa 

sisään; taustalla pitkiä pöytiä. 57 x 84 cm, pastelli + liitu pahville, 

sign. v.a. CarlBengts 1920 (must.liitu). Prov.: Majuri 

Matti Bergius, Vesilahti. AB 814. AB seka 200814. 

1338. “Schakinpelaajat”, (1920?). Johtaja Silpiö ja Pelle Schlyter. 

Luonnosmainen, vinoviivoitus taustassa. 33,5 x 42 cm, 

väriliitu Herman Linder -pohjalle, sign. o.a. CarlB (rusk.liitu). 

Prov.: Arpajaiset 1925, nro 219 (“Schakinpelaajat”): hammaslääk. 

Ester Harmavaara, Pieksämäki. AB 1166. AB seka 

001166. 

1339. Johtaja Silpiö ja Pelle Schlyter (oik.) pelaavat shakkia, 

1920. Henkilöt yksityiskohtaisemmin kuvattu kuin edellisessä. 

Pystyviivoitusta taustassa. 44 x 62 cm, liitu paperille, 

sign. v.a. CarlBengts 1920 (lyijyk.). AB 614. AB seka 

200614. 

1340. Pianotaiteilija Silotti, 1920. Pianisti ja flyygeli profiilissa. 

Mies kumartuneena oikealle, miehen pää keskipisteenä 

pyörteitä ympärillä. 49,5 x 64,5 cm, väriliitu tukevalle paperille, 

sign. o.y. 25 Mars C B. 1920 (must.liitu). CB piirsi 

konsertissa kuvan kalvosimeen, jonka pohjalta teki tämän. 

AB 133. AB seka 20133. 

1341. Katunäkymä Tallinnasta, 1922. Kapea katu, muureja 

molemmin puolin. Kadun päässä kaupunginportti. 49,5 x 

31,5 cm, tussi + lyijyk. paperille, sign. v.a. CarlBengts Tallinna 

Eesti 1922 (tussi). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 18: Gustav 

Larsson. AB 1185. AB viro 221185. 

1342. Linnan- / kaupunginportti, (1922?). Kapea katu kaartuu 

vasemmalle, muureja molemmin puolin. Kadun päässä 

keskiaikainen (goottilaistyylinen) portti. 53 x 40,5 cm, hiili 

paperille, sign. o.a. CarlBengts (hiili). Prov.: Arpajaiset 1925, 

nro 44: Veikko Koivisto, Seinäjoki. AB 898. AB lastuja164. 

1343. Katu Tartossa, (1922?). Alareunan suuntainen muuri 

peittää kuvan lähes koko leveydeltä, vas. reunassa kadunnurkka. 

35 x 49,5 cm, liituväri paperille, sign. o.a. CarlB Tartu 

Eesti (conté-liitu). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 150: pankinjoht. 

Ahlqvist. AB 922. AB viro 220922. 

1344. A.O. Väisänen ja Miko Odé, Viro, (1922). 56 x 80 

cm, hiili paperille, sign. o.a. Bengts (hiili). Tehty joko Virossa 

kesällä 1922 tai myöhemmin. Prov.: Prokuristi Elli Sirola, 

Jyväskylä. AB 318. AB viro 220318. 

1345. Rakennus ja puu, Obinitza, Setumaa, 1922. Väriliitu 

paperille, sign. o.a. Obinitza 1922 CarlBengts; v.a. Syntymäpäivänä 

1922 Erikalle Carlolta. AB 401. AB viro 220401. 

1346. Sisäkuva, Setumaa, Viro, 1922. Pirtin pöytä, penkki 

ja ikkuna. 34 x 44 cm, liitu paperille, sign. o.a. CarlBengts 

Viro Setumaa ... (conté-liitu). AB 57. AB viro 220057. 

1347. Sokea soittaja pohjois-Virosta, 1922. Vyötärökuva vanhasta 

miehestä soittamassa viulua puoliprofiilissä oikealle. 45 

x 35 cm, hiili pahville, sign. o.a. CarlBengts 1922. Prov.: A.O. 

Väisänen. AB 363. AB piirr 220363. 

1348. Runonlaulajat, Setumaa, Viro, (1922?). Runonlaulajat 

vastakkain pöydän ääressä. 63 x 73 cm, hiili paperille, 

sign. o.a. CarlBengts (hiili). Vrt. nrot 473, 474, 485. AB 730. 

AB viro 220730. 

1349. Kapea katunäkymä Virosta, (1922?). Taustalla torni. 

53 x 40,5 cm, hiili paperille, sign. o.a. CarlBengts (hiili). Prov.: 

Arpajaiset 1925, nro 44: Veikko Koivisto. AB 898. AB 

viro 220898. 

1350. Setukaisnainen, Eesti, (1922?). Nainen kantaa juomatarjotinta, 

kuvattu takaapäin. 21 x 17 cm, tussi + lyijyk. rusk. 

paperille, sign. o.a. CarlBengts (lyijyk.). Prov.: J. Rajas, Jyväskylä. 

AB 766. AB piirr 00766; AB lastuja163. 

1351. Piirroksia Viron matkalta, (1922). Viro-aiheiset piirrokset 

sarja 713: 1-122 (?). Maisemia, rakennuksia, työtapoja. 

Prov.: Kalevalaseura. L 61. 

1352. Kolme naista istuu öljylampun ääressä, 1922. 29,5 x 

33 cm, väriliitu ruskeanharm. Paperille, sign. v.a. CarlBengts 

1922. lyijyk. Prov. : Opettaja Tyyne Lind ostanut taidekauppiaalta 

1945. Takana: “Hyvää joulua 1927 Carlbengtsit” (lyijyk. 

). AB 633. AB seka220633. 

1353. Muotokuva neiti Sundmanista, 1922. Kuva esittää 

Kristiinan kirjakauppias Sundmanin tytärtä Ninaa tai Gretaa. 

Rintakuva nuoresta naisesta, pää hiukan kallellaan vasemmalle. 

V-muotoinen kaula-aukko, poskikiharat. 65 x 50 

cm, lyijyk. + hiili paperille, sign. o.a. CarlBengts 1922. Näytt. 

Jyväskylä, Saskiat 1970; Jyväskylä Alvar Aalto -museo 1976. 

AB 272. AB piirr:272. 

1354. Cecilia Sipilän muotokuva, (1924?). Rintakuva naisesta 

katse hieman oikealle. 45 x 37,5 cm, hiili + lyijyk., sign. 

o.a. CarlB (conté-liitu). Prov.: Eliel Sipilä, Jurva. AB 885. 

AB piirr:885. 

1355. Erika Bengts, 1924. Naisen kasvot puoliprofiilissa vasemmalle. 

Paperin koko 35 x 29,5 cm, lyijyk. paperille, sign. o.a. Till 

Lisa på 16 års dagen 1924. Din egen mors bild vid 40 år ritad av 

din Far - CarlBengts (lyijyk.). AB 22. AB piirr 240022. 

1356. Erika Bengts 40 vuotta 8.8.1924 Kristiinassa. Istuva 

nainen, käsi pöydällä. 41 x 37 cm, lyijyk. paperille, sign. v.a. 

“Till min Erika på 40 års dag som 40 års mamma, Carl. AB 

235. AB piirr 240235. 

1357. Kristiinan siluettia, 1924. Näkymä takapihalta, taustalla 

kirkon torneja. 30 x 33,5 cm, liitu paperille, sign. v.a. 

CarlBengts 1924. Takana: “Till Fru Hummelgård af Carl- 

Bengts (lyijyk.). Prov.: Ranghild Erland, Tiukka. AB 1337. 

AB seka 241337. 

249


1367. 

1358. Kristiinasta, harjoitelma, (1924?). Sama näkymä kuin 

nrossa 1357 (AB 1337). 28 x 34,3 cm, väriliitu rusk.paperille, 

sign. o.a. CarlB (lyijyk.). Prov.: Ostettu CB:ltä ennen vuotta 

1925. AB 1070. AB seka 001070. 

1360. Pihamaa, rakennus, aitaa, 1924. Oik. rakennuksen 

päätyä, vas. aidan takana puita. 28 x 34,5 cm, väriliitu 

kellanrusk.paperille, sign. v.a. CarlBengts 28/8 1924 (rusk. 

liitu). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 6: Jussi Luhtala, Kurikka. 

AB 1099. AB seka 241099. 

1360. “Vanha puisto”. Puistotien reunaa ja puita. Koivuja 

Skatalla,1924. 50 x 35 cm, tussi rusk. paperille, sign. v.a. 

CarlB~ 1924 (tussi). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 154: lehtori, 

voimistelunopett. Suoma Teivaala, Jyväskylä. AB 787. 

AB piirr 240787. 

1361. Kanteleensoittaja, 1924-26. Vanha mies istuu kivellä 

kantele sylissään, kääntyneenä oik. Liitu / hiili kartongille. 

Prov.: Esillä Kristiinan Suomalaisella Klubilla Kalevalanpäivänä. 

Tunnetaan vain mv-valokuvana. AB 1485. 

1362. “Perunankuorijat”, 1925. Kaksi naista istuu vastakkain, 

etummainen lähes selin kuvaan. 39 x 49,5 cm, lyijykynä 

paperille, sign. o.a. CarlBengts 1925 (lyijyk.). Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 220 (“Perunankuorijat”): pankinjoht. Luutonen, 

Vaasa. AB 1329. AB piirr 251329. 

1363. Erika Bengts, 1925. Rintakuva nutturapäisestä naisesta 

pää alaspäin (ilm. lukee) puoliprofiilissa oikealle. 13,5 x 

21 cm, tussi, sign. v.a. CarlBengts 1925. L 62. AB lastuja176. 

1364. Purjevene myrskyssä, 1925. 41 x 35 cm, tussi paperille, 

sign. o.a. CarlBengts; v.a. Eerolle isältä 1925. AB 271. 


1365. Sahanteroittaja, 1925. Pöydän ääressä oik. istumassa 

mies sahanterä kainalossaan, viila toisessa kädessään syventyneenä 

teroittamiseen. Pöydällä palaa öljylamppu. 41 x 49,5 

cm, hiili paperille, sign. o.a. CarlBengts 1925 (must.hiili). 

Pöydän sivussa lampun alla sign. CarlB~. Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 213: Tyyne Seismaa, Jyväskylä. AB 775. AB 

piirr:775. 

1366. Kristiina yöllä, Uuden Kirkon rantaa, 1925. Tumma 

työ, jossa kahden pimeässä olevan rakennuksen ikkunoista 

tulevat valoheijastumat meressä pääaiheena. 59 x 41,5 cm, 

hiili paperille, sign. o.a. CarlBengts 1925 (must.conté-liitu). 

Prov.: Arpajaiset 1925, nro 107: Samuli Hakola, Kurikka. 

AB 1222. AB piirr:1222. 

1367. Erika Bengts, 1925. Rintakuva puoliprofiilissa oikealle. 

Tussipiirros paperille, sign. v.a. vaimoni CarlBengts 1925; 

o.a. Hämäläinen naistyyppi Pääneuvos Béla Vikárille Kunnioittavimmin 

CarlBengts. Annettu unkarilaiselle kirjailija ja 

kansanrunoudentutkija, Kalevalan kääntäjä Béla Vikárille 

(1859-1945) vuonna 1928. AB 1536. 

250 

1368. Tytön pää (Airi Lylymäki), 1927. Tytön leuka olkapään 

takana. 29,5 x 27,5 cm, lyijyk. Paperille, sign. v.a. Hyvää 

Joulua 1927 CarlBengtsit (lyijyk.). Prov.: Anna-liisa Kovanen, 

Jyväskylä. AB 106. AB piirr 270106. 

1369. Ruukkuruusu, 1928. 22 x 35,5 cm, väriliitu paperille, 

sign. v.a. Pikku Marjatalle CarlBengts’iltä 18/5 – 1928 (lyijyk.). 

AB 653. AB seka28653. 

1370. “Ann-Mari” -laiva, 1929. Laivan peräpäätä. 25 x 38 

cm, väriliitu paperille, sign. v.a. CarlBengts; v.y. Himmi Nurmi 

Hyvää Joulua 1929 (tai 7) CarlBengtsit. Prov.: Himmi Nurmi, 

Lahti. AB 444. AB seka 290444. 

1371. Torpparikokous Laukaan Vehniällä, 1930. Ihmisjoukkoa 

selin, taustalla ikkuna, jonka edessä puhuja. 51,5 x 39 

cm, lyijyk. + laveeraus, sign. o.a. CarlBengts 1930 

(siniharm.akv.). Vrt. samasta tilaisuudesta tehty teos nro 1436 

(AB 84). AB 1023. AB seka 301023. 

1372. Raamattu ja kynttilä, 1931. Avonainen kirja pöydällä, 

takana oik. kynttilä. 36,5 x 51 cm, öljy liitu paperille, sign. 

o.a. CarlBengts 1931 (kaiverrettu). AB 265. AB seka 

000265. 

1373. Pietari hiilivalkealla, alttaritaululuonnos, (1931). Jeesus 

katsoo taustalta etualalla nuotiolla lämmittelevää Pietaria. 

Pimeässä paljon ihmishahmoja, alhaalla oik. polvistuneena 

Pietari , vastapäätä häntä nainen (maria), jonka takana kukko. 

Ylempänä vas. palvelijan käsi viereisen korvalla (korvansivallus-legenda). 

Verrattuna pastelli-versioon: Pietarin vasen 

käsi hallitumpi, sormenpäät pyöreät, holvi leveämpi, Kristuksen 

pää enemmän kääntyneenä, katse tuleen, Marialla hiilikauha, 

Marian takana nuorukainen. 189 x 117 cm, hiili + 

lyijyk., ei sign. Näytt. Seinäjoki 1979. AB 120. AB 

piirr:120. 

1374. Muotokuva (Anni Ollilainen, myöh. Bengts), 1933. 

Kasvokuva nuoresta naisesta puoliprofiilissa vasemmalle. 35 

x 25,5 cm, lyijyk., sign. o.a. CarlBengts 1933 Kumpula. Prov.: 

Anni Ollilainen. AB 283. AB lis2:283. 

1375. Akseli Gallen-Kallela ja maist. M. Raitio Kovalassa, 

1933. Sama aihe kuin nroissa 704 ja 705. 50,2 x 64,5 cm, 

hiili + lyijyk. Pahville, sign. v.a. CarlBengts 20.7.1933 (muste). 

AB 130. AB piirr 330130. 

Ajoittamattomat 

1376. “Nuijamiehet”. Tyylitelty harmaapukuinen mies seisoo 

keskellä tummaa miehistä muodostuvaa rinkiä. Miesten 

päähineet muodostavat harjamuurin ampuma-aukkoineen. 

Myös keskimmäisellä miehellä samanlainen tiiliskiven muotoinen 

päähine. 35 x 28 cm, muste + lyijyk. paperille, sign. 

o.a. CarlB~ . Takana: “legenda aiheinen luonnoshahmoitelma”; 

“Siinä te seisotte minun ympärilläni alla päin orjan ilme 

kasvoillanne”...”Mutta minä seison pystyssä päin, vapaana 

miehenä.” “Jaakko Ilkan muistomerkkiajatelma luonnos”. AB 

241. AB lis2:241. 

1377. Lakeuden usvaa Pohjanmaalla. Edessä portti laitumelle, 

avoimen portin vieressä seisoo mies tupakoimassa; sumun 

seasta näkyy kaksi hevosta. Kauempana vinttikaivo. 42 x 55 

cm, hiili paperille, sign. o.a. CarlBengts. AB 415. AB 

piirr:415.

Teosluettelo 

1381. Tervankuljetus lakeudella. Hevoskaravaani vetää tervetynnyreitä 

tienpenkalla vas. päin. Edessä oik. pari hevosta 

sumussa laitumella seuraa karavaanin kulkua. Taustalla oik. 

nouseva aurinko. 41,5 x 59,5 cm, lyijyk. + hiili, aurinko pastellilla 

paperi/pahville, sign. o.a. CarlBengts (hiili). Vrt. grafiikanlehti, 

teos nro 1311 (L 54). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 

48: Hirvikallio. AB 1294. AB piirr:1294. 

1382. “Sisäkuva” / Pohjalainen tupa. Oik. iso takka, vas. ikkuna. 

49 x 64 cm, hiili pahville, sign. o.a. CarlBengts (lyijyk.). 

Prov.: Arpajaiset 1925, nro 205 (“Sisäkuva”): Erkki 

Koivisto, Kurikka. AB 1101. AB piirr 001101. 

1377. 

1378. Verkkoja nostetaan. Kolme miestä veneessä; kaksi nostaa 

verkkoja, yksi soutaa. Vene menossa oik. ylänurkkaa kohti. 

42,5 x 57,5 cm, hiili paperille, sign. o.a. CarlB. Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 45: Maiju Minkkinen. AB 426. AB 

piirr:426. 

1379. Kristiinan Saunapuisto. Koivukuja johtaa oikealta edestä 

taakse vasemmalle. Koivujen takaa näkyy rakennus. 44,5 x 

62,5 cm, hiili paperille, sign. o.a. CarlBengts (lyijyk.). AB 

1096. AB piirr:1096. 

1380. Purjelaiva laineilla. Keskellä laivaa voimakas valolähde. 

39 x 59 cm, hiili paperille, sign. o.a. CarlBengts (vaalea 

liitu). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 143: Evert Häyrinen. AB 

735. AB piirr:735. 

1383. Soittohetki flyygelin ääressä. Eliel Sipilä (selin kuvaan) 

soittaa ja huivipäinen nainen (Amalia Hydén) kuuntelee vieressä. 

40 x 46 cm, lyijyk. paperille, sign. v.a. Eliel Sipilälle 

CarlBengtsiltä (lyijyk.). Prov.: Eliel Sipilä, Jurva. AB 889. 


1384. “Tyttö” / Käsityötä tekevä tyttö. 49 x 37,5 cm, tussi 

paperille, sign. v.a. Carl B (lyijyk.). Prov.: Arpajaiset 1925, 

nro 122 (“Tyttö”): Alli Malberg, Jyväskylä. AB 911. AB 

piirr 000911. 

1385. Kanttori Gustav Öhman. Rintakuva miehestä en face. 

n. 8 x 10 cm, tussi paperille, ei sign. Takana: “Originalteckning 

av Carl Bengts”. Prov.: Kirjakauppias Elis Tegengren, 

Helsinki. AB 1404. AB piirr 001404. 

1386. “Närpes gubbe”. Hajareisin seisova mies, kädet taskussa, 

katsoo vasemmalle. 35 x 14,5 cm, tussi paperille, sign. 

o.a. CarlB (lyijyk.). Vrt. seuraavaan. AB 60. AB piirr 

000060. 1384. 

1383. 

251


1387. “Närpes gubbe”, mies seisoo hajareisin, kädet taskussa 

rappusilla, taustalla lakeusmaisema. 41,5 x 30 cm, väriliitu 

punapohj. paperille, ei sign. Vrt. edelliseen. AB 131. AB 

seka 000131. 

1388. Säveltäjä Pohjanmies ja Marja-tytär. Tumma mies istuu 

nojatuolissa tyttö sylissään. 28 x 21,5 cm, conté-liitu 

paperille. Alapuolella teksti: “Tait. Pohjanmies, - pikku Marja 

CarlBengts Kumpulassa (lyijyk. Liisa Bengtsin kirjoittama). 

L 63. AB lastuja177. 

1389. Miehen kasvot. Vanhan miehen rintakuva en face. Kalju 

päälaki, hiuksia ohimoilla. 17 x 17 cm, väriliitu kartongille. 

L 64. AB lastuja174. 

1390. Kuorokonsertti. Kuoronjohtaja (vas.) ja flyygeli siluettina 

etualalla, taustalla kuorolaisia. 20,5 x 28 cm, musta conté-liitu 

paksulle kartongille. L 65. AB lastuja180. 

1391. Puolalanmäki Turussa. Luonnos etsausta varten. Mäellä 

tien mutka, sen varrella taloja. 22,5 x 17 cm, conté-liitu 

paperille, sign. o.a. CarlB~. Prov.: Elli Sirola, Jyväskylä. AB 

563. AB piirr 000563. 

1392. “Merellä”. Purjelaiva ankkurissa, kokka kuvaa kohti. 

Aseiden salakuljetusta? 40,5 x 26 cm, tussi paperille. Prov.: 

Arpajaiset 1925, nro 20 (“Merellä”): Laina Kivekäs, Kangasala. 

AB 602. AB piirr 000602. 

1393. ’Sota valosta’ (AB:n antama nimi). Avaruusveneen perä, 

jossa hahmo soutaa. 18,5 x 23 cm, tussi paperille. Vrt. nrot 

1204, 1205, 1245-1249. L 66. AB lis2:1019. 

1394. Uuni Brattnäsistä. Suuri liesiuuni nurkassa. 30 x 41,5 

cm, väriliitu paperille, sign. repeytynyt pois. Takana: “Brattnäs, 

Pangård, Vestergård” (lyijyk.). AB 1510. AB seka 00. 

1395. Naisia hevoskärryjen ympärillä. 17 x 30 cm, väriliitu 

kartongille. AB 1111. AB seka 1111. 

1396. Kokous. Henkilöitä koolla salaista kokousta pitämässä; 

äärimmäisenä vas. CB itse. Viisi henkilöä pimeässä sisätilassa, 

heistä kaksi naisia huivit päässä. Keskimmäinen - päähenkilö 

- makaa puolittain tuolilla. CB istuu vas. profiilissa 

oikealle. 62,5 x 96 cm, hiili + öljylaveeraus pahville, ei sign. 

Mahdollisesti tehty vuoden 1917-18 vaiheilla. AB 214. 

AB puuttuvia 000214. 

1397. Tytön kasvot. Rintakuva nuoresta lettipäisestä tytöstä, 

kasvot puoliprofiilissa vasempaan. 40 x 30 cm, liitu pahville, 

ei sign. Tehty Kristiinan kauden alussa. Mallina tyttö Kristiinan 

aseman postineiti, joka sairastui ja kuoli kesken työn. 

CB käytti lopputyöhön nti Sundmania mallina, vrt. nro 1353 

(AB 272). Näytt. Saskiat ry, Jyväskylä. AB 273. AB seka 

000273. 

1398. Hevonen sillalla katselee joessa kylpeviä naisia. Aihe 

ehkä Perälänjoelta. 24 x 31,8 cm, öljyliitu + öljy paperille, 

sign. o.a. C Bengts (rusk.liitu). Prov.: CB antoi työn Kirsti 

Gallen-Kallelalle. AB 1281. AB seka 001281. 

1399. Naisen kasvot, käsi leuan alla. Kasvot en face, tumma 

tukka, tumma pusero. 37 x 29 cm, väriliitu paperille. Prov.: 

A.E. Mitro; Mitron huutokauppa 1969. AB 731. AB seka 

000731. 

1400. Öinen paja, josta lähtee kipinöitä. 48 x 62 cm, liitu + 

pastelli paperille, ei sign. Prov.: Arpajaiset 1925, nro 233: 

opettaja Matti Kivinen, Vaasa. AB 841. AB seka 000841. 

1401. Pohjolan tupa. Matala suuri tupa jossa pöytien ääressä 

ihmisiä. Etualalla kolme ihmishahmoa, joista kahdella runonlauluasento 

“sormet sormien lomassa”. Valojuovat räppänöistä 

oikealta. 49,5 x 73,5 cm, väriliitu + guassi pahville, sign. o.a. 

CarlBengts (pun.tussi). Prov.. Fanny Laakkonen, Kauhajoki. 

AB 1157. AB seka 0001157. 

1402. Pihamaa Virosta. 31 x 37 cm, väriliitu vahvalle paperille, 

ei sign. L 67. AB ark.-1. 

1403. Istuva nainen pöydän ääressä lukemassa. Kädet pöydällä, 

henkilö en face, tausta sininen, pyöreitä vetoja pään 

ympärillä. 26 x 33 cm, sekatekn. AB 1519. AB seka 239. 

1404. Kukkamaljakko; vaaleanpunaisia kukkia tummassa 

maljakossa. 28 x 29 cm, väriliitu kartongille. AB 1521. 

AB seka 251. 

1405. Tytön kasvot. Tumma pitkätukkainen tyttö, kasvot 

puoliprofiilissa vasemmalle. 29 x 22,5 cm, väriliitu kartongille, 

ei sign. AB 1522. AB seka 244. 

1406. Erika Bengts. Rintakuva, puoliprofiilissa vasemmalle. 

Olkapäätä ei väritetty. 36,5 x 28 cm, rasvaliitu kovalevylle. 

AB 1523. AB seka 245; AB lastuja245. 

1407. Kirjailija Sulo Veikko Pekkola. Rintakuva tupakoivasta 

miehestä puoliprofiilissa vasemmalle. 32 x 25 cm, lyijyk. 

paperille. AB 1491. AB 1491. 

1408. “Tulipalo”, vanhemmat ja lapsi savun seassa. Ihmisryhmä 

toisissaan kiinni oik., palava talo vas. Luonnosmaisesti 

pitkin viivanvedoin piirretty. 13,5 x 21 cm, väriliitu paperille. 

L 68. AB seka 0000. 

1409. Pelkistetty kuvitusaihe: vartiomiehiä, kankaankutoja. 

19 x 27 cm, väriliitu kartongille, sign. v.a. CarlBengts (muste). 

Oik. sivulla Gallen-Kallelan merkintä: hyvä AGK (lyijyk.); 

v.y. AGK:n merkintä “Nro 67” (pun.liidulla). AB 1518. 

1410. Istuva nainen. Tummatukkainen nainen katsoo pois 

kuvasta, toinen käsi kasvoilla, toinen sylissä. 34,5 x 29,5 cm, 

väriliitu kartongille (monotypia?), sign. o.a. CarlB~ (nimikirjoitus, 

samoin kuin koko kuva on peilikuva alkuperäisestä). 

L 69. 

1411. “Sikaratsastus”. Kolme villisikaa juoksee kuvaa kohti, 

lähimmän selässä alaston rehevä nainen. 14 x 21 cm, väriliitu 

paperille. L 70. 

1412. Martti Korpilahden muotokuva. Rintakuva tummatukkaisesta 

miehestä puoliprofiilissa oikealle. Tehty ehkä 

1915-16 Jyväskylässä. 27,5 x 21 cm, väriliitu paperille. AB 

1492. AB 1492. 

252

Teosluettelo 

1413. Tyttö istuu tuolissa piirtämässä, takana henkilöhahmoja. 

42 x 34,5 cm, tussi, ei sign. L 71. 

1414. Kaatunut purjevene myrskyssä. 27,5 x 37 cm, lyijyk., 

ei sign. L 72. 

1415. Mies syöttää hevosia laitumella. 27 x 37 cm, lyijyk., ei 

sign. L 73. 

1416. Nainen myrskyssä. Salakuljettaja taustalla. 31 x 24 cm, 

lyijyk., ei sign. L 74. 

1417. Kaksi naishenkilöä, oik.puoleinen istuu. 34,5 x 29,5 

cm, lyijyk., ei sign. L 75. 

1418. Nuotanvetoa. 26 x 31,5 cm, lyijyk., ei sign. L 76. 

1419. Kiesit, pari ihmishahmoa oik. 21 x 32 cm, lyijyk., ei 

sign. L 77. 

1420. Mies kieseissä. 15 x 20,5 cm, lyijyk. ei sign. L 78. 

1421. Pöytäseurue. 18 x 30,5 cm, tussi paperille, ei sign. L 

79. 

1422. Veneen kunnostus talvella. 31 x 49 cm, tussi + lyijyk., 

ei sign. L 80. 

1423. Pesevä nainen. 41,5 x 38 cm, tussi, ei sign. AGK:n nro 

48. L 81. 

1424. Säveltäjä Pohjanmies. Vyötärökuva, mies puolittain 

selin kuvaan, keskustelee Marja-tyttären kanssa. 32 x 26 cm, 

tussi, sign. v.a. C~B. L 82. AB pohjanmies. 

1425. Juoruämmät. Kaksi naista pesee pyykkiä soikossa. 22 

x 18 cm, lyijyk. + tussi, ei sign. AB 63. AB 000063. 

1426. Kiesit. Kolme naista kiesien vieressä. 21 x 32 cm, lyijyk. 

+ tussi, ei sign. Sama aihe kuin nrossa 1395 (AB 1111); 

liitu. AB 69. AB 000069. 

1427. Kaksi naista istuu alastomana rannalla hatut päässä, 

selin kuvaan. Taustalla vettä; yksi nainen uimassa. Aihe Perälänjoelta, 

ehkä vuodelta 1917. 38,5 x 41,5 cm, väriliitu, ei 

sign. L 83. 

1428. Retkellä. Kolme henkilöä kahvipannun ja päivänvarjon 

ympärillä. Aihe Perälänjoelta, ehkä vuodelta 1917. 27,5 

x 37 cm, väriliitu, ei sign. L 84. AB seka0000000. 

1429. Purjevene tyynessä vedessä. 35 x 29 cm, väriliitu. L 

85. AB seka000000. 

1430. Viljapeltomaisema, kuhilaita. Korkea keltainen taivas. 

22,5 x 25,5 cm, väriliitu, ei sign. L 86. AB seka000009. 

1431. Akseli Gallen-Kallelan rintakuva. 45,8 x 34 cm, väriliitu, 

ei sign. AB 143. AB seka000143. 

1432. Jeesuksen syntymä. 51 x 48 cm, väriliitu vahvalle pahville. 

AB 147. AB seka000147. 

1428. 

1433. Omakuva. 32 x 25,5 cm, väriliitu vahvalle pahville. 

AB 172. AB seka000172. 

1434. Joonas Heiska istuu. 31,5 x 26 cm, väriliitu vahvalle 

pahville. AB 173. AB seka000173. 

1435. Tyttö palmikoi nauhaa ikkunan ääressä. 60 x 42 

cm,väriliitu.+ akv. AB 1321. AB seka0001321. 

1436. Torpparikokous Vehniän kartanossa. 38,5 x 51 cm, 

väriliitu. Prov.: Hilja ja Heikki Ollilainen. Vrt. samasta tilaisuudesta 

tehty teos nro 1371 (AB 1023). AB 84. AB 

seka30084. 

1437. Erika Bengts. Kasvokuva puoliprofiilissa oikealle; valo 

tulee vasemmalta. Tussipiirros. 14 x 10,5 (paperi 41,5 x 37,5 

cm), ei sign. L 87. 

1438. Muistomerkki. Jonkin sotatapahtuman muistomerkki, 

ehkä vapaussodan. Massiivisen kivipaaden päällä istuu 

mieshahmo. 22 x 15 cm, lyijyk. L 156. 

1439. “Pappa Sinddung” (oik. Hesse Siddatsha). Vanha mies 

palttoo päällä ja hattu päässä istuu tuolissa. Kädet ristissä sylissä. 

Katse puoliprofiilissa oik. 7,6 x 5,6 cm, hiili, v.a. 18.5.- 

26. AB 1542 

1440. Makaava lehmä takaa. Tussi + vesiväri. L 157. 

1441. Kolmimastoinen laiva kallellaan myrskyssä. Laiva tulossa 

eteen oikealta. Tussi. L 158. 

1442. Mies ja hevonen tukkimetsässä. Edessä oik. kaadetun 

puun kanto. Lyijykynä. L 159. 

1443. Kaksimastoinen purjevene menossa oikealle. Lyijykynä. 

L 160. 

1444. Talvinen taloryhmä, katot lumisia. Hiili. L 161. 

1445. Omakuva suoraan edestä. Kasvokuva. Lyijykynä. L 162. 

1446. Huivipäinen istuva tyttö, käsi leuan alla. Kasvot puoliprofiilissa 

vasemmalle. Lyijykynä. L 163. 

253


1447. Pegasos jonka selässä ratsastaja. Sininen värikynä. L 

164. 

1448. Tuolilla jalat ristissä, kyyryasennossa oleva taiteilija vas. 

profiilissa piirtää Penik-Jooseppia joka istuu oik. Lyijykynä + 

tussi. L 165. 

1449. Pohjalaisen huoneen nurkkaus. 2-kerroksisen sängyn 

päätyprofilointia. Värikynä. L 166. 

1450. Pohjalainen nurkkauuni. Lyijynä punaiselle paperille. 

L 167. 

1451. Uusklassinen huoneen nurkkaus: vas. korkeaselkäinen 

sohva, oik. punainen pöytä tuoleineen. 

Valkoiset pylväät oviaukossa. Värikynä + väriliitu (?). L 168. 

1452. Lastin purkamista merellä 2-mastoisesta purjelaivasta 

veneeseen. Vene edessä vas. Purjelaivan kokka oikealle. Purjelaivassa 

kaksi miestä. Aseiden salakuljetusta? Lyijykynä. L 

169. 

Lisäksi kirjeissä kuvituksina kymmeniä piirroksia. 

SEINÄMAALAUKSIA, KORISTEMAALAUSTA, 

KULISSEJA, LASIMAALAUSTA 

Seinämaalauksia 

1453. Ompelukoneen suojakannen maalaus, ennen 1895, 

öljymaalisekoitus: kaksi aihetta joissa uiva joutsen ja kaksi 

maamaisemaa. Prov.: Opettaja Mikko Starck, Korsnäs. AB 

1456-1459. 

1454. Palanderin talon seinämaalaukset, Tampere, 1904 kevättalvi. 

AB 1460. 

1) Aino ja Ainon äiti (Kalevala IV runo), alakerran eteishalli. 

Tuhottu. 

2) Seppä takoo; paja. Tuhottu. 

3) Maalauksia Viivi Palanderin ateljeessa. Maalaukset peitetty 

paneeleilla. Jätetty pieni alue n. 80 x 40 cm jäljelle.: Kalevalainen 

tyttö (40 x 25 cm) tuohivirsuissa seisoo kädet ylhäällä 

rinteessä, tumma taivas, oik. ohut puunrunko, rinteessä 

kantoja. 

Kattofriisien korkeus oli 30 cm. 

1455. SEINÄMAALAUSTEN LUONNOKSET PALANDERIN TALOON TAM- 

PEREELLE, 1904. (KALEVALAN IV RUNO, 75 “MITÄ ITKET, TYTTI 

RUKKA...”). LYIJYK., LIITU, AKV. PAHVIKARTONGILLE, REI’ITETTY. 

A. FIGUURIT: AINO JA AINON ÄITI AITAN PORTAILLA. VANHEMPI NAIS- 

HENKILÖ ISTUMASSA VAS., PROFIILISSA OIKEALLE, TUOHIVIRSUT JALAS- 

SA. OIK. SEISOO NUOREMPI PITKÄTUKKAINEN NAINEN, NOJATEN KYY- 

NÄRPÄÄLLÄÄN HIRSISALVOKSEEN. 176 X 180 CM. AB 1481 A. 

B. VASEN OSA: PORTAIKON PÄÄTYSALVOS, 135 X 152 CM. AB 1481 

B. 

C. YLÄOSA: HIRSISALVOSTA, PÄÄTYÄ, 108 X 162 CM. AB 1481 C. 

1456. “REKIAJELULLA”, 1900-LUVUN ALKU. REKI KUVATTU PRO- 

FIILISSA MENOSSA OIKEALLE. 24,5 X 32,5 CM, AKV. + LYIJYK. PAPE- 

RILLE. LUONNOS SEINÄMAALAUSTA VARTEN, MAHDOLLISESTI PA- 

LANDERIN TALOON TAMPEREELLE. AB 1499. AB LIS2:1499. 

1457. Maalaismaisema, viljankorjuuta; seinämaalaus Kristiinassa, 

1910-luku. Oik. lyhteitä rivissä, vas. pellolla kolme 

ihmistä viljankorjuutyössä, joki kulkee maiseman halki. Taustalla 

avara kylämaisema. Maalaus kuuluu osana neljän seinän 

kokonaisuuteen. 66 x 135 cm, öljy + julisteväri pahville, sign. 

v.a. CarlBengts 191.. Prov.: Erik Häggblom, Kaskinen. AB 

1260. AB lis:1260. 

1458. Beduiini vaaleassa asussa, palmuja, taustalla pyramidit, 

1900-luvun alku. 88 x 22 cm, öljy mäntypuulle, jossa 

vuosirenkaiden visuaalinen olemus otettu huomioon. Ei sign. 

Prov.: Maalattu Mommilan kartanon makuuhuoneen oven 

sisäpeiliin Gösta von Schantzille; Kalle Piki, Mommilan kartano. 

AB 1446. AB lis:1446. 

1459. Beduiini aukinaisessa viitassa, taustalla kameli, pyramidi 

ja temppeli, 1900-luvun alku. 88 x 22 cm, öljy mäntypuulle, 

jossa vuosirenkaiden visuaalinen olemus otettu huomioon. 

Ei sign. Prov.: Maalattu saman huoneen oveen kuin 

edellinen; Kalle Piki, Mommilan kartano. AB 1447. AB 

lis:1447. 

1460. Purjehtija tyynellä merellä, 1900-luvun alku. 79,5 x 

47 cm, öljy mäntypuulle, jossa vuosirenkaiden visuaalinen 

olemus otettu huomioon. Ei sign. Prov.: Maalattu Mommilan 

kartanon ruokasalin komeronoven sisäpeiliin Gösta von 

Schantzille; Mommilan kartano; Kalle Piki. AB 1445. AB 

lis:1445. 

1461. Kukkulalta levittäytyvä maisema, kaksiosainen maalaus, 

1900-luvun alku. 226 x 81 cm; 226 x 123 cm, öljy 

vanerille. Vasen osa: nainen kallion laella katselee metsämaisemaa. 

Oikea osa: auringonlasku maisemassa. Maalauksessa 

on ampumajälki, täytetty luodinreikä. Prov.: Maalattu Gösta 

von Schantzille Mommilan kartanoon. AB 1449. AB lastuja 

1449a, 1449b. 

1462. Leivän synty, 1900-luvun alku. Mommilan kartanon 

ruokasalia kiertävä, maanviljelystä kuvaava piirrossarja. Aiheita: 

1) puiminen riihessä, lyhteitä viedään ylös; 2) evästauko 

viljapellon laidassa, etualalla vas. eukko, oik. poika juo 

leilistä; 3) Katkelma kylvötapahtumasta. Hiili + sekatekn. 

pahville. Prov.: Tehty Gösta von Schantzille Mommilan kartanoon; 

purettu 1950- ja 60-lukujen taitteessa; nyk. yksit.om. 

AB 1448. 

1463. Seinäpaneeli Mommilan kartanoon: Tyttö seisoo korkealla 

mäellä, jossa kasvaa yksi mänty. Lahokanto etualalla. 

220 x 80,5 cm, öljy vanerille. CB maalannut 1900-luvun alussa, 

n. 1899-1904. AB 1449 A. AB lastuja1449a. 

1464. Seinäpaneeli Mommilan kartanoon: maisemapanoraama 

ylhäältä alas. Etualalla kasvaa yksi koivu ja yksi mänty. 

Taaempana kuusi ja puustoa, alhaalla järvi. Liittyy edellisen 

jatkoksi. 220 x 123,5 cm, öljy vanerille. CB maalannut 1900- 

luvun alussa, n. 1899-1904. AB 1449 B. AB lastuja1449b. 

1465. “TUONELAN JOELLA”. NAISET METSÄN REUNASSA KATSE- 

LEVAT PIMEYTEEN JA ITKEVÄT. 17,5 X 37 CM, AKV. + TUSSI. MAH- 

DOLLISESTI LUONNOS SEINÄMAALAUSTA VARTEN. AB 1513. AB 

LIS2:1496. 

254

Teosluettelo 

1466. “PIRTISSÄ”. KAKSI AIHETTA SAMASSA KUVASSA: SEPÄN PAJA 

JA TAKAN ÄÄRESSÄ MIES VEISTELEE, NAINEN KEHRÄÄ. LUONNOS 

SEINÄMAALAUSTA VARTEN. 20 X 35,5 CM, AKV. PAPERILLE. AB 

1497. AB LIS2:1497. 

1467. “FUURI”. KOLME NAISTA PELLOLLA HARAVAT KÄSISSÄÄN. 

YKSI JUO LEILISTÄ. 28,5 X 31,5 CM, AKV. + GUASSI, SIGN. V.A. 

FUURI (PUN.VÄRI). LUONNOS SEINÄMAALAUSTA VARTEN. AB 1498. 

AB LIS2:1498. 

1468. “LEGENDA”, KOKONAISLUONNOS. KOLMIOSAINEN MAA- 

LAUS: KESKELLÄ HEIMOPÄÄLLIKKÖ-AIHE, OIK. ESI-ISIEN ELÄMÄÄ 

PALJAAN TAIVAAN ALLA; VAS. ELÄMÄÄ SAVUPIRTISSÄ. KUNKIN OSAN 

YLÄ- JA ALAOSASSA KALEVALAISTA NAUHAORNAMENTTIA; KESKIOSAN 

ALAREUNASSA ELINKEINO-AIHEET YMPYRÖIDEN SISÄLLÄ. 46,5 X 78 

CM (KUVA-ALA 35 X 70 CM), GUASSI + AKV. PAHVILLE, SIGN. O.A. 

CARLBENGTS (LYIJYK.). SAMA KUVA-AIHE KUIN NROISSA 1469 JA 

1470. AB 236. AB LIS:236. 

1469. “LEGENDA”, KOKONAISLUONNOS, (EHKÄ 1929). SUUREN 

VALIOKUNNAN SALIN MAALAUSKILPAILUA VARTEN. KOLMIOSAINEN 

TEOS: AIHEENA ESI-ISIEN MUUTTO MANNILAN TULEVAN KARTA- 

NON ALUEELLE. KESKELLÄ HEIMOPÄÄLLIKÖN MUUTTO - YLIMYS- 

SUKU HEVOSINEEN JA TAVAROINEEN, VAS. KUVA-AIHE: ELÄMÄÄ 

SAVUPIRTISSÄ; OIKEA KUVA-AIHE: ELÄMÄÄ PALJAAN TAIVAAN ALLA 

NUOTION YMPÄRILLÄ. KUVIEN YMPÄRILLÄ “KALEVALAISTA”, KAR- 

JALAISVAIKUTTEISTA NAUHAORNAMENTTIA. YLHÄÄLLÄ KUVIEN 

PÄÄLLÄ VAAKUNAT. KESKIOSAN ALAREUNASSA ELINKEINOT - MET- 

SÄSTYS, KALASTUS, KÄSITYÖT, SEPÄN TYÖT - PELKISTETTYINÄ KU- 

VIOINA. VAS. OSAN ALAREUNASSA ORNAMENTTIAIHEENA SISÄAS- 

KAREET, OIK. OSASSA SAALISTUS. 77 X 144 CM, AKV. PAPERILLE, 

SIGN. KESK. O.A. CARLBENGTS (MUSTA MAALI). ÖLJYLUONNOS 

TEHTY SAMASTA AIHEESTA. KESKIMMÄISESTÄ OSASTA TEHTY RYIJY. 

PROV.: APTEEKKARI YRJÖ KARPIO, JYVÄSKYLÄ. AB 468. AB 

7:0031; AB LIS2:468. 

1470. “Legenda”, lopullinen seinämaalausluonnos triptyykkiin. 

Suuren valiokunnan maalauskilpailuun (1930). Huolitellumpi 

kuin akvarelliluonnos. Samat aiheet. Vrt. nro 1469. 

100 x 200 cm, sign. o.a. CarlBengts (muste). AB 224. AB 

7:0046. 

1471. “Legenda”, luonnos keskiosasta (1930). Muinaissuomalainen 

heimopäällikkö perheineen, sukuineen ja omaisuuksineen 

matkalla ratsain. Osa joukosta kävelee. Edessä oik. mies 

ja koira. Kaikki matkaavat vasemmalle päin. 150 x 196,5 cm, 

ei sign. Vrt. nrot 1469, 1510 ja 1513. AB 127. AB 7:0047. 

1472. “Legenda”, luonnos keskiosan hevosaiheesta (1930). 

Vrt. nrot 1469, 1510 ja 1513. 36,5 x 47,5 cm, öljy vanerille, 

ei sign. Takana: “12.3.1930 CB”. AB 47. AB 7:0048. 

1473. Puhdetyö, veistäjä. Osaluonnos “Legendan” elinkeinot-aiheisiin, 

1930-luvun alku. Takan ääressä seisomassa kaksi 

miestä, taustalla istuvia henkilöhahmoja. Oikeanpuoleinen 

seisova mies veistää seivästä hakkuupölkyllä, vas. taustalla 

lukeva hahmo takan vieressä. 44 x 43 cm, öljy paperille, ei 

sign. AB 194. AB lis:194; AB vl-mat3:0027. 

1474. Kirvesmies veistää takan ääressä, harjoitelma. Osaluonnos 

“Legendaan”. 200 x 121 cm, akv. + guassi pahville, ei 

sign. Vrt. nrot 1185 (AB 129) ja 1515 (AB 122). AB 121. 

KORISTEMAALAUSTA, KULISSEJA, LASIMAALAUSTA 

1475. Helsingin Brage-yhdistykselle maalatut kulissit 1906- 

11; mm. Finbyn ja Näsbyn kulissit. “Bondbröllop”-aihe lainattu 

Vaasan Brage-yhdistykselle. Ehkä hävinneet. 

1476. Karoliina-sisaren makuuhuoneen tapetit. Nyk.om. 

Närpiön kotiseutumuseo. 

1477. Tiukan nuorisoseuran kulissit 1916-17. Rakennus 

palanut kulisseineen. 

1478. Kattomaalauskoristelu, luonnos, 1922. 31 x 49 cm, lyijyk. 

+ akv., sign. o.a. Kristinestad 1922 CarlBengts (muste). AB 

1527. 

1479. A: Myrkyn kylän Nuorisoseuratalon näyttämön esirippu: 

oik. mäen päällä maalaistalo ulkorakennuksineen, vas. 

alhaalla aitaus, järvenranta ja järvenselkää. 260 x 560 cm, 

öljy liitupohjustus kankaalle. Prov.: Nyk.om. yks. AB 1479. 

AB lis:1479A, 1479B, 1479C. 

1480.B. Myrkyn kylän Nuorisoseuratalon näyttämön esirippu, 

takapuoli: talvinen maisema; etualalla koivuja, joiden takana 

mäellä rakennusryhmä, oik. laaja peltoaukea. Prov.: 

Nyk.om. yks. AB 1480. AB lis:1480TA, 1479TB. 

1481-1483. Kurikan Nuorisoseralle maalatut kulissit talvella 

1925. 3 kpl kahdesta vanerilevystä kooltaan n. 80 x 250 cm 

koostuvaa kulissia, joissa maalattuja koivunrunkoja. Ei sign. 

Prov.: Viety Teuvan kaatopaikalle. L 103, L 104 ja L 105. 

1484. ’SOTA VALOSTA’ (AB:N ANTAMA NIMI), 1917. TORVEN- 

SOITTAJA-RATSASTAJA NELILEHTISTEN APILANLEHTIEN JA KIPINÄ- 

VIIVOJEN MUODOSTAMASSA SEPPELEESSÄ, AVARUUDESSA NELJÄ TÄH- 

TEÄ. VÄRIT: MUSTA TAUSTA, PUNAINEN AIHE. 32 X 18 CM, AKV. + 

GUASSI KARTONGILLE, SIGN. O.A. CARLBENGTS 1917. LUONNOS 

LASIMAALAUSTA VARTEN.. AB 1506. AB LIS2:8888. 

1485. Seinämaalauksia Kristiinan Arbetets Vänner –yhdistykselle. 

Hävinneet talon tuhoutuessa tulipalossa. 

KIRKOLLISET SEINÄMAALAUSSUUNNITELMAT 

Teuvan kirkko 

1486. TEUVAN KIRKON KUORIN SEINÄMAALAUSSUUNNITELMA, 

LUONNOS, (1926). KUORIN SEINÄMAALAUKSET JA KUORIN VAS. 

PUOLEISEN KIRKKOSALIN SEINÄN MAALAUS. KUORIN KESKELLÄ SUIP- 

POKAARINEN KUORI-IKKUNA. 65 X 80,5 CM, VESI- JA PEITEVÄRI 

HARMAALLE PAPERILLE, SIGN. V.A. OLLUT MERKINTÄ REPEYTYNYT 

POIS. PROV.: LÖYTYNYT TEUVAN KIRKON SAKASTIN VINTILTÄ 1980- 

LUVULLA; OM. TEUVAN SEURAKUNTA. AB 1419. AB LIS2:1419. 

1487. TEUVAN KIRKON KUORIN SEINÄMAALAUSSUUNNITELMA, 

LUONNOS, 1926. KUORIN SEINÄMAALAUKSET JA KIRKKOSALIN 

SEINÄ KIRKON KESKELTÄ NÄHTYNÄ. EI KUORI-IKKUNAA. 48 X 81 

CM, VESI- JA PEITEVÄRI PUNARUSKEALLE PAPERILLE, SIGN. V.A. 

CARLBENGTS 1926 (LYIJYK.). PROV.: LÖYTYNYT TEUVAN KIR- 

KON SAKASTIN VINTILTÄ 1980-LUVULLA; OM. TEUVAN SEURAKUN- 

TA. AB 1420. AB LIS2:1420. 

255


1488. TEUVAN KIRKON KUORIN JA KIRKKOSALIN SEINÄMAALAUS- 

SUUNNITELMA, 1926. KUORISSA VIISI SUIPPOKAARISTA FRESKO- 

MAALAUSTA. KESKIMMÄISEN MOLEMMIN PUOLIN OLEVISSA OSISSA 

KUORI-IKKUNAT. KIRKKOSALIN SEINILLÄ KUORIN MOLEMMILLA 

PUOLILLA LISÄKSI KAKSI SEINÄMAALAUSTA. 72 X 130,5 CM, AKV. + 

PEITEVÄRI PAHVILLE, SIGN. O.A. CARLBENGTS 1926 (LYIJYK.). 

PROV.: LÖYTYNYT TEUVAN KIRKON SAKASTIN VINTILTÄ 1980- 

LUVULLA; OM. TEUVAN SEURAKUNTA. AB 1418. AB LIS2:26 

1418. 

1489. TEUVAN KIRKON KUORIN JA KIRKKOSALIN SEINÄMAALAUS- 

SUUNNITELMA, 1926. KIRKON KUORIN JA YMPÄRYSTÄN SEINÄMAA- 

LAUSLUONNOS. VIISI SEINÄMAALAUSTA KUORISSA. VRT. AB 1418. 

37 X 80 CM, GUASSI KARTONGILLE. AB 1500. AB LIS2:1500. 

1490. TEUVAN KIRKON KUORIN SEINÄMAALAUSSUUNITELMA, LO- 

PULLINEN SRK:N LUNASTAMA LUONNOS, (1928?). KUORIN SEI- 

NÄMAALAUSTEN PÄÄAIHEINA KOLME SUIPPOKAARISTA FRESKOA, 

JOISTA KESKIMMÄINEN KUORISSA, KAKSI MUUTA KIRKKOSALIN SEI- 

NILLÄ. ALTTARIFRESKON KUMMALLAKIN PUOLELLA SUIPPOKAARI- 

SET KUORI-IKKUNAT. KOKO LUONNOS 69 X 130 CM; VAS. 38 X 

20,5 CM; KESK. 37,5 X 20,5 CM; OIK. 38,5 X 20 CM, GUASSI + 

AKV. PAPERILLE, SIGN. O.A. CARLBENGTS (LYIJYK.). PROV.: TEU- 

VAN SEURAKUNTA. AB 1126. AB LIS2:1126. 

1491. CB mainitsee kirjeessään myös Teuvan kirkkomaalaussuunnitelmiin 

liittyvän öljyversion. 

Närpiön kirkko 

1492. NÄRPIÖN KIRKON SEINÄMAALAUSSUUNNITELMA, KOKONAIS- 

LUONNOS, (1931). NÄKYMÄ SAKARASTA RISTIKESKUKSEEN PÄIN. 

OIK. ALTTARITAULU, VAS, SAARNATUOLI. 34,2 X 44,6 CM, AKV. + 

GUASSI + TUSSI PAHVILLE, EI SIGN. MAALATTU 1931. AB 157. 

AB LIS2:310157. 

1493. NÄRPIÖN KIRKON SEINÄMAALAUSSUUNNITELMA, LUONNOS, 

1931. SUON OJITUSTA IHMISVOIMIN. ETUALALLA VAS. KOLMEN 

MIEHEN RYHMÄ TAUOLLA NOJAAMASSA LAPIOIHINSA. TAUSTALLA 

IHMISIÄ KAIVUUTYÖSSÄ. SIVUILLA MAALATUT KEHYKSET. 38,4 X 

51 CM, AKV. + GUASSI PAHVILLE, SIGN. O.A. CARLBENGTS (MUS- 

TEELLA V. 1931 OSCAR B:N MERKINTÄ).YLH. “ VÅRT DAGLIGA 

BRÖD. VI NÄRPESBOR SOM MOSSODLARE FÖR 35-40 ÅR TILLBA- 

KA”; TEKSTI ALH. KUVAN ULKOPUOLELLA:”PANEM NOSTRUM QUO- 

TIDIANUM DA NOBIS HODIE”; KUVASSA:”I VESTRA KORSET UNDER 

LÄKTAREN.” TAKANA: “SKALL FÖRESTÄLLA DIKNING PÅ NIXMOS- 

SEN NÄSBY NÄRPES. LÄNGST T.V. STOD JAG MODELL. OSCAR 

BENGTS” AB 160. AB LIS2:310160. 


1931. HAUTAUSSAATTUE KULKEE OIKEALLE PÄIN VILJAPELLON OHI 

AVARASSA PELTOMAISEMASSA. ETUALALLA KOLME VILJALYHDETTÄ. 

SAVUPYÖRRE LÄHTEE PELLOLTA TAIVAALLE RUUMISARKUN KOHDAL- 

LA. 38,4 X 51 CM, AKV. + GUASSI PAHVILLE, SIGN. O.A. CARL- 

BENGTS (MUSTEELLA V. 1931 OSCAR B:N MERKINTÄ); A.V. PAX 

(KELT.); A.O. (KUVAN ALLA) “I VÄSTRA KORSET UNDER LÄKTAN”. 

AB 159. AB LIS2:310159. 


1931. NÄKYMÄ LÄHELTÄ RISTIKESKUSTA, OIK. ALTTARI, VAS. SAAR- 

NATUOLI JA SEN VAS. PUOLELLA SEINÄMAALAUS. PUNAINEN KÄY- 

TÄVÄMATTO KESKELLÄ. 38,4 X 51 CM, AKV. + GUASSI PAHVILLE, 

SIGN. V.A. CARLBENGTS 1931; LYIJYKYNÄLLÄ: ÖNSKAR FÖR DES- 

SA ... HASTIGA UTKAST...IGEN, ATT DE EJ FÅR REPRODUSERAS (?)”. 

AB 158. AB LIS2:310158. 

1494. 

256

Teosluettelo 

1931. 34 x 44,5 cm, liitu + tussi pahville, sign. o.a. ett försök 

med kassett indelning av taket i Närpes kyrka, Jyväskylä juli 

1931 CarlBengts (lyijyk.). AB 46. AB lis2:0046. 

TAIDETEOLLISUUTTA 

Tekstiilisuunnitelmia 

1502. Kansanomainen punamusta täkänä (“en rya väfd i finsk 

dubbelväf i svart och rödt”), jossa teksti: 

“Staffan var en stalledräng, rider sina fålar fem.” (ruotsinkielisen 

Pohjanmaan kansanlaulu). Näytt. Ateneum 1908 Taideteollisuusyhdistyksen 

näyttely. Tunnettu vain lehtitiedon 

perusteella (Hbl 28.5.1908; Nya Pressen 29.5.1908). 

1495. 

1496. NÄRPIÖN KIRKON SEINÄMAALAUSSUUNNITELMA, (1931). 

NÄKYMÄ RISTIKERSKUSTAAN; OIK. ALTTARI, VAS. SAARNATUOLI. 

HARMAITA PYÖRÖKAARIHOLVEJA, PUNAINEN MATTO. 34 X 44,5 

CM, AKV. + GUASSI PAHVILLE, EI SIGN. MAALATTU 1931. AB 

156. AB LIS2:310156. 

1497. NÄRPIÖN KIRKON SEINÄMAALAUSSUUNNITELMA, LUONNOS: 

PIISPA ARVID KURJEN MESSU, (1931). KATOLINEN PIISPA APUREI- 

NEEN VAS. ALTTARILLA PITÄMÄSSÄ MESSUA KESKIAIKAISESSA KIR- 

KOSSA, OIK. KANSAA. AURINGON VALOJUOVA OIKEALTA OSUU MES- 

SUAJIEN JALKOIHIN. 38,4 X 51 CM, AKV. + GUASSI PAHVILLE, SIGN. 

V.A. CARLBENGTS (MUSTE).YLHÄÄLLÄ: “ARVID KURKI HÅLLER 

MESSA I NÄRPES KYRKA 1522. (STORLEK 4 X 2)”. MAALATTU 1931. 

AB 162. AB LIS2:310162. 

1498. NÄRPIÖN KIRKON SEINÄMAALAUSLUONNOS: PIISPA ARVID 

KURJEN LAIVAA LASTATAAN, 1931. VAS. JA EDESSÄ MIEHIÄ KAN- 

TAMASSA TAVAROITA LAIVAAN, JONKA KANNELLA PIISPA SEURUEI- 

NEEN ODOTTAA. MAASSA ETUVASEMMALLA JOUKKO KANTAJIA JA 

PIISPAN TAVAROITA. MAALATUT KORISTEKEHYKSET SIVUILLA JA AL- 

HAALLA. 38,4 X 51 CM, AKV. + GUASSI PAHVILLE, SIGN. V.A. CARL- 

BENGTS 1931 (MUSTE); O.A. NRO 2. ÖSTER KORSET. AB 161. 

AB LIS2:310161. 

1499. NÄRPIÖN KIRKON SEINÄMAALAUSSUUNNITELMA, LUONNOS 

EDELLISEEN (NRO 1498): PIISPA ARVID KURJEN LAIVAA LASTA- 

TAAN, (1931). ETUALALLA MIEHIÄ KANTAMASSA TAVAROITA PIIS- 

PAN LAIVAAN. MAATA ETUVASEMMALLA NÄKYVISSÄ VÄHEMMÄN 

KUIN EDELLISESSÄ (NROSSA 1498). 31 X 44,5 CM, AKV. + GUASSI 

PAHVILLE, EI SIGN. MAALATTU 1931. AB 155. AB 

LIS2:310155. 

1500. NÄRPIÖN KIRKON KATTOHOLVIN MAALAUSUUNNITELMA, 

1931. NÄKYMÄ KIRKON KESKELTÄ SIVULLE; VAS. SAARNATUOLI, 

OIK. ALTTARITAULU. KATON HOLVAUS PÄÄLLYSTETTY KASETEILLA. 

37,4 X 51,8 CM (32 X 44,8 CM) GUASSI + AKV. PAHVILLE, SIGN. 

V.A. JYVÄSKYLÄ I JULI 1931 CARLBENGTS; O.A. ETT FÖRSÖK MED 

KASSETT INDELNING AV HVALFVET I NÄRPES KYRKA FÖR ATT OM 

MÖJLIGT FÅ ETT VÄRDIGT TAK TILL DESS GAMLA ÄROVÄRDIGA 

MURAR OCH SOM SKULLE GÅ I SAMMA STIL SOM ALTARTAFLANS 

RAM OCH BILDA ETT HELT OCH VÄRDIKT OCH PÅ SAMMA GÅNG 

KONSTRUKTIFT STARKT NOG (PUTTUUKO JOTAIN?) FÖR ÖGA OCH 

KÄNSLOR (LYIJYK.). AB 39. AB LIS2:310039. 

1501. Lähiluonnos Närpiön kirkon kasettikattoa varten, 

1503. “RATSASTAJAT” , TYYLITELLYT HEVOSET / “MENNÄÄN NIIN 

LUJAA ETTÄ KIPUNOI”, TÄKÄNÄ- / KUVAKUDOSLUONNOS, 1908. 

MUSTALLA POHJALLA PUNAISIA KUVIOITA. GEOMETRISESTI TYYLI- 

TELLYT RATSASTAJAT: KAKSI PIENEMPÄÄ VAS. JA KAKSI ISOMPAA OIK. 

KIITÄVÄT VASEMMALLE. KUVAN ALLA TEKSTI: “Å ‘TI RÄID SÅ E’ 

KNISTA”. KIPINÄKIMPPU HAJOAA TAIVAALLA VASEMMALTA OIKEAL- 

LE PÄIN. 19 X 30 CM, AKV. “PIKAKANKAALLE”. YLHÄÄLLÄ 

TEKSTI:”RYHMÄ 2 NRO 42 ONTELOKUDOS ‘RYTTARE’ VUOKRA SMK 

10, CARL BENGTS” (MUSTE). PROV.: SUOMEN KÄSITYÖN YSTÄ- 

VÄT, HELSINKI. AB 1385. AB LIS2:1385. 

1504. MATTOLUONNOS, 1921. SAHALAITAINEN KORISTELU REU- 

NOILLA. KESKUSNELIÖN POHJA PUNAINEN. MUUT VÄRIT: MUSTA, 

SININEN, VALKOINEN. SOIKIOSSA KIRJAIMET EM. ALAREUNASSA 

TEKSTI: ANNO 1921 ES (YHTEEN) AB LASTUJA 00130. 

1505. MATTOLUONNOS, 1922. SININEN NELIKULMAINEN KES- 

KUSTA, JUOKSEVA KOIRA -ORNAMENTTIA. AKV. + TUSSI, SIGN. O.A. 

CARLBENGTS 1922 (LYIJYK.) L 173. AB 1537. AB LASTUJA 

00132. 

1506. MATTOLUONNOS, 1922. SININEN SOIKEA KESKUSTA, 

VAAL.PUN. REUNAOSA. 37 X 33 CM, AKV. + TUSSI, SIGN. O.A. 

CARLBENGTS 1922 (LYIJYK.). AB 1538. AB LASTUJA 00133. 

1507. MATTOLUONNOS, 1922. SININEN NELIKULMAINEN KES- 

KUSTA, JONKA SISÄLLÄ SEPPELE VUOSILUKUINEEN. REUNAT VAALE- 

ANPUNAISET. 38 X 23 CM, AKV., KESKELLÄ VL 1922. L 89.. 

1508. “KAARLE KNUUTINPOJAN METSÄSTYSRETKI”, GEOMETRIS- 

TÄ KUVIOINTIA, 1922. TEKSTIILILUONNOS. 77,5 X 35,5 CM, AKV. 

MILLIMETRIPAPERILLE, SIGN. O.A. CARLBENGTS 1922 (LYIJYK.). 

PROV.: TOTEUTETTU KURIKAN RYIJYKUTOMOSSA. OM. KURIKAN 

LAKKITEHTAAN OMISTAJASUKU. AB 1095. AB LIS2:1095. 

1509. Tekstiililuonnos; lyhdeaiheita, 1927. Sahalaitaista koristelua, 

väreinä punainen, ruskea ja musta. Keskellä vuosiluku 

1927. 41 x 31 cm, väriliitu. L 90. 

1510. “Legenda”-seinäkudoksen (= “Legenda”-seinämaalausaiheen 

keskiosa) piirrosluonnos, 1929. Muinaissuomalainen 

heimopäällikkö perheineen, sukuineen ja omaisuuksineen 

matkalla ratsain. Osa joukosta kävelee. Edessä oik. mies ja 

koira. Kaikki matkaavat vasemmalle päin. 79,6 x 123 cm, 

lyijyk. rusk. pahville, sign. v.a. CarlBengts 1929 Kumpula 

(lyijyk.). Vrt. nrot 1468, 1469 ja 1470. AB 126. AB 

lis2:126. 

257


1516. 

1511. “Legenda”-seinäkudoksen (= “Legenda”-seinämaalausaiheen 

keskiosa) öljyluonnos. Muinaissuomalainen heimopäällikkö 

vaimoineen, sukuineen ja omaisuuksineen matkalla 

ratsain, osa joukosta kävelee. Kaikki matkaavat vasemmalle 

päin. Keskeneräinen. Vas. olevat henkilöt joitten päät maalattu, 

hevosen takana olevat henkilöt keskeneräisiä. Etualalla 

koira oik. taustajoukko käsitelty luonnosomaisesti. 79,5 x 

123 cm, öljy, ei sign. AB 127C. AB lis:127C. 

1512. “LEGENDA”-SEINÄKUDOKSEN (= “LEGENDA”-SEINÄMAA- 

LAUSAIHEEN KESKIOSA) LOPULLINEN ÖLJY- JA GUASSILUONNOS. 

MUINAISSUOMALAISEN HEIMOPÄÄLLIKÖN MUUTTOMATKA. AL- 

HAALLA PYÖREÄT KUVIOT ELINKEINO-AIHEILLE. SIVUILLA JA YL- 

HÄÄLLÄ KALEVALAISTA NAUHAORNAMENTIIKKAA. VRT. NROT 1468, 

1469, 1470 JA 1471. 240 X 268 CM, ÖLJY + GUASSI PAHVIKAR- 

TONGILLE, EI SIGN. AB 127 B. AB LIS:127B. 

1513. “LEGENDA”-SEINÄKUDOS (= “LEGENDA”-SEINÄMAALAUS- 

AIHEEN KESKIOSA), VÄRIRUUDUT MERKATTUINA RYIJYNKUTOJAA 

VARTEN, 1932. AIHEENA MUINAISSUOMALAISEN HEIMOPÄÄLLIKÖN 

MUUTTOMATKA. ETUPÄÄSSÄ RUSKEAN SÄVYIHIN SOMMITELTU VER- 

SIO. KALEVALAISTA GEOMETRISTA NAUHAORNAMENTIIKKAA REU- 

NOILLA, LEVEIN NAUHA ALHAALLA. VRT. NROT 1468, 1469, 1470 

JA 1471. 75,5 X 85 CM, AKV. PAHVILLE, SIGN. O.A. CARLBENGTS 

KUMPULA 1932 (MUSTE). AB 202. AB LIS:TEKSTIILIT202. 

1514. “Legenda”-seinäkudos. Värityskartta edelliseen 75 x 

82 cm, väriliitu paperille, sign. o.a. CarlBengts 1932 (muste). 

AB 202/1. 

1515. “Legenda”, ryijyluonnos - väriruudut merkattu. “Legenda”-aiheen 

keskiosa: heimopäällikkö lähiympäristöineen, ilman 

reunaosia. Vrt. nrot 1185, 1474, 1512 ja 1513. Etupäässä ruskean 

sävyjä. Keskitetty versio. 100,5 x 148,5 cm, pastelli + väriliitu 

pahville, ei sign. AB 122. Ryijyjä kudottu kaksi kappaletta 

Jalosen ryijykutomossa Lapissa 1932. Vain yksi on tiedossa. 

AB lis:122. 

1516. Viljapeltoaihe, seinäryijyluonnos. Mies ja nainen kieseissä 

viljapellon takana, menossa vasempaan. Alhaalla ja reunoilla 

erivärisiä neliömäisiä ornamenttikuvioita osittain toistensa 

päällä. Koko teosta kiertää ohut nauhaornamentti. 119 

x 72,5 cm, sign. o.a. CarlBengts (muste). AB 125. Ryijyaihetta 

on kudottu 1920-luvulla. AB lastuja 125. 

1517. KARHUT-RYIJYMALLI. KAKSI KARHUA JA KARHUNPENTU, KO- 

RISTEKUVIOITA YMPÄRILLÄ. 36,5 X 28 CM, TUSSI + AKV. . TAKA- 

NA: “KURIKKA MARTTA JYH...”; “EMILIA HAKKALA MIETO”; “2 

10 R. KOIVISTO. RYA 150 BRÄDD”. PROV.: CB REPINYT LUON- 

NOKSEN MONEEN OSAAN.AB 292. AB LIS2:292. 

1518. “Mesikämmen”, karhu-aiheinen tekstiili, luonnos. Yksi 

karhu keskellä, sivuilla karhunpää-ornamentit. Karhuilla 

kruunut päässä. 30 x 28 cm, liitu paperille. L 91. 

1519. “KARHU”-RYIJYLUONNOS. KOLME KARHUA RYIJYN YLÄOSAS- 

SA: YKSI ISO KESKELLÄ, KAKSI PIENTÄ SIVUILLA. 44,5 X 24,5 CM, 

AKV. + GUASSI + TUSSI PAPERILLE. TÄMÄN MUKAAN KUDOTTU RYIJY 

1920-LUVULLA, MUTTA KADONNUT. KUDOTTU UUDESTAAN 1976 

SUOMEN KÄSITYÖN YSTÄVILLÄ. AB 1511. AB LIS2:1010. 

258 

1520. Luonnos hevosaiheiseksi karvalankaseinämatoksi. Yksivärinen 

punainen pinta, jonka yläreunan takaa nousee esiin 

viisi tyyliteltyä hevosen päätä, matkalla vasemmalle. 33,5 x 

16 cm, guassi + tussi (tai musta väri) kartongille. Alla: “Karvalankaseinämatto” 

(lyijyk.). CB:n tytär kutonut luonnoksen 

mukaan tuolinpäällisen. L 92. 

1521. “Repolainen” , tuolin selkänojatekstiilin luonnos. 36,5 

x 28,3 cm, liitu paperille. L 93. 

1522. “Pöllö” , tuolin selkänojatekstiilin luonnos. 17,5 x 11 

cm, liitu paperille. L 94. 

1523. ALKULUONNOS SEINÄRYIJYYN “LEMMINKÄINEN JA SAAREN 

NEIDOT”. PUNARUSKEAPUKUINEN TYTTÖ SEISOO OIK., KELTAINEN 

TAUSTA. 13 X 8 CM, AKV. L 88. 

1524. LUONNOS “LEMMINKÄINEN JA SAAREN NEIDOT” –RYIJYYN, 

1932. VÄRITYSKARTTALUONNOS. 69,5 X 56 CM, AKV. + VÄRILII- 

TU PAPERILLE, SIGN. O.A. CARLBENGTS KUMPULA 1932 (LYIJYK.). 

KESKELLÄ PURRESSA JOKA ON SAAPUMASSA RANTAAN, SEISOO LEM- 

MINKÄINEN PITÄEN KIINNI MASTOSTA. ETUALAN RANTANURMIKOL- 

LA SEISOO SELIN KUVAAN KOLME LETTIPÄISTÄ TYTTÖÄ VASTAAN- 

OTTAMASSA VENETTÄ. VESI TUMMANHARMAA, VEDEN YLLÄ KUUSI 

LOKKIA, HORISONTISSA VIISI PURJEVENETTÄ. NAUHADEKORAATIO 

SIVUILLA JA ALHAALLA. PIENIÄ VÄRIEROJA TÄMÄN JA NRON 1525 

VÄLILLÄ: TÄSSÄ LEMMINKÄISELLÄ HARMAAT HOUSUT, PURJE VAA- 

LEANRUSKEA, VENEENALUSPÖLLIN PÄÄ TUMMANRUSKEA, ETUALAN 

KUKKIVA KASVI KIRKKAAMPI, KAKSILETTIOSEN TYTÖN VYÖ VAALEA 

AB 204. AB PUUTTUVIA 168. 

1525. LUONNOS “LEMMINKÄINEN JA SAAREN NEIDOT” -RYIJYYN. 

66 X 55 CM, AKV. + VÄRILIITU PAPERILLE. VÄRITYSKARTTALUON- 

NOS. SAMA AIHE KUIN EDELLÄ. VÄRIEROJA: TÄSSÄ LOKIT KELTAI- 

SIA, LEMMINKÄISEN HOUSUT VAALEANRUSKEAT, KAKSILETTISEN 

TYTÖN VYÖ PUNARUSKEA. AB 205. RYIJYÄ KUDOTTU YKSI KAPPA- 

LE SUOMEN KÄSITYÖN YSTÄVISSÄ 1976. AB PUUTTUVIA 169. 

1526. RYIJYLUONNOS. ORANSSEJA, SUORAKULMAISESTI KÄÄNTY- 

VIÄ VIIVAKUVIOINTIA JA TÄHTIÄ. TAUSTAN YLÄOSA SININEN, ALA- 

OSASSA TUMMANSININEN VUORIMAINEN KUVIO. 15,5 X 12 CM. L 

95. AB LASTUJA 142. 

1527. Luonnos gobeliiniksi. Keskellä äiti kantaa pientä lasta 

pimeässä vasemmalle päin. Vas. tuvan ulkoseinää, ikkunasta 

näkyy valoa, ylhäällä räystästä. Oik. pari ihmishahmoa. Kuva 

koostuu vertikaalisista väriviivoista. 21,5 x 27,4 cm (kuvaaihe 

18 x 22 cm), tussi + lyijyk. + akv. paperille, sign. o.a. 

CarlB~ (lyijyk.). Takana: tussipiirroksia. Prov.: Arpajaiset 

1925, nro 14: H. Björkqvist, Jyväskylä. AB 1313. AB puuttuvia 

CB165. 

1528. Nainen ja mies rannalla. Luonnos tekstiiliksi. Henkilöpari 

oik. , keskellä vettä, jossa kala, veden takana vaalea 

ratsukko. Arkin koko 38,5 x 43 cm, kuvan koko 26 x 23,5 

cm, akv. + guassi, ei sign. L 96. 

1529. Viljakuhilas, takana talomaisema. Luonnos tekstiiliksi. 

46 x 37 cm, akv. ei sign. L 97. 

1530. Mattoluonnos. 34 x 27,5 cm, väriliitu. Sahalaitainen 

koristelu värialueiden rajoilla. Reunaosa vaaleanpunainen, 

keskusta sinertävä. L 98.

Teosluettelo 

1531. REKIAJELU. TUMMANSINISESSÄ PUOLIYMPYRÄSSÄ REKI AJA- 

JINEEN MENOSSA OIKEAAN. MAHD. TEKSTIILILUONNOS.13 X 23,5 

CM, TUSSI + AKV. L 99. 

1532. Ratsastus halki viljapellon. Pieni lapsi hevosen selässä 

menossa kuhilaiden takana vasempaan. Kaikki viivat horisontaalisia. 

Tekstiililuonnos violetille pohjalle. 43 x 33 cm, liitu. 

L 100. 

1533. KUHILAITA ORANSSILLA JA MUSTALLA POHJALLA. TEKSTII- 

LILUONNOS. 15,5 X 19,5 CM, AKV. L 101. 

1534. “Käykäämme käsi kätehen”, mahd. luonnos seinäryijyksi. 

Pelkistettyä geometristä tyyliä. Tyttö ja poika pitävät keskellä 

juhlapöytää toisiaan käsistä, ympärillä juhlaväkeä, pöydällä 

haarikoita. 75 x 180 cm, pastelli kartongille. AB 123. AB 

lis2:00 123; AB lastuja 123. 

1535. Äiti ja lapsi, luonnos seinävaatteeksi. Vaaleansiniselle 

pohjalle tehty ikkunamainen kuva-aihe, jossa nainen ja lapsi 

katsovat maisemaa vasemmalta. Kuva-aiheen päälle tehty ruudukko. 

25 x 16 cm, akv. + guassi kartongille, sign. o.a. Carl- 

Bengts (tussi); CarlB (lyijyk.). AB 1504. AB lis2:1. 

Mattoja on kudottu Teuvan mattokutomossa luonnosten 

mukaan. 

HUONEKALUSUUNNITELMIA 

1536. Vihreä puusohva / tuoli. 16 x 17,5 cm, tussilaveeraus, 

sign. v.a. CarlBengts 1905 (lyijyk.). L 138. 

1537. Punainen kaappikello, kellotaulu neliömäinen, 1906. 

26,5 x 16 cm, tussi, sign. (kellossa) C B 1906 (punaisella); 

(sivussa): 17 juli klo 7.11 på kvällen 1906. i Wasa, på Strandg. 

28 (lyijyk.). Teksti liittyy Eero-pojan syntymään. L 133. 

1538. Matka-arkku, 1906. 17 x 21,7 cm, sign. v.a. C Bengts 

1906 (lyijyk.). AGK:n nro 50. L 139. 

1539. Kolmiomainen tuoli, ns. “munkkituoli”, 1906. 16 x 27 

cm, tussi- ja liitupiirros, sign. o.a. CB 1906 (lyijyk.). L 140. 

1540. Hääreki. Jugend-linjainen, 1907. 42 x 37,5 cm, sign. 

o.a. CarlBengts 1907 (lyijyk.). AGK:n nro 21. L 134. 

1541. Keltapunainen punottu tuoli, 1909. 15 x 8,5 cm, tussilaveeraus, 

sign. o.a. Carl.1909. L 137. 

1542. Puolipyöreä tuoli, 1909. 17 x 19,5 cm, tussipiirros, sign. 

o.a. CarlBengts 1909 (lyijyk.). L 141. 

1543. Pöytä ja tuoliryhmä, punainen, 1909. 15,5 x 32 cm, 

tussi- ja liitupiirros, sign o.a. CarlBengts 1909 (lyijyk.). L 142. 

1544. Kaksi tuolia. 1909. 20 x 28 cm, tussilaveeraus, sign. o.a. 

CarlBengts 1909 (lyijyk.). L 143. 

1545. Pöytä, taivutettu puu, 1909. 19 x 24 cm, tussi, sign. o.a. 


1546. Kolmio-pöytä ja -tuoli. Tussipiirros + värikynä, sign. o.a. 


1547. Kolme tuolia, 1910. 17 x 30 cm, tussilaveeraus, sign. 

v.a. CarlBengts 1910 (lyijyk.). L 145. 

1548. Pöytä ja tuoli, taivutettu puu, 1910. 20 x 29 cm, tussi, 

sign. v.a. CarlBengts 1910 (lyijyk.). L 146. 

1549. Kevyitä pyöreitä pöytiä. 34,5 x 28,5 cm, conté-liitu, 

sign. o.a. J.kylä 1915 CarlBengts (lyijyk.). L 147. 

1550. Moderni olohuone-työhuone. Liittyy mahdollisesti “Taiteilijatalo”-suunnitelmiin. 

Tussi. L 102. 

1551. Pyöreämahainen nurkkakaappi. 28,5 x 33,5 cm, lyijyk. 

paperille. L 135. 

1552. Piironki, jugendia. 22 x 18,5 cm, akv. + tussi. L 136. 

1553. Sänky, punainen. 21 x 28 cm, akv. L 148. 

1554. Pöytälamput. Kaksi suunnitelmaa pöytälampuiksi. 44,5 

x 55,5 cm, tussi + akv. paperille. AB 1525. 

1555. Vanha uuni. 19,5 x 21,3 cm, akv. + tussi, sign. v.a. Carl- 

Bengts (lyijyk.); o.y. Badstugu ugn af Skiffer för en badstuga 

på landet (tussi); v.a. 101. AGK:n nro 77. L 150. 

KULJETUSVÄLINEITÄ 

1556. Vuoden 1918 lentolehtisen “Voiko punanen valkoisen 

valloittaa?” toiselle puolelle on painettu kartta, jossa näkyy 

punaisten ja valkoisten hallussa oleva alue. Kääntöpuolella olevan 

tekstin päälle - “kansalaisille punaisen Suomen alueella”, 

jossa esitetään valkoisten tulkinta sodan syistä - CB on piirtänyt 

sotarekihahmotelman. L 106. 

1557 - 1582. Erilaisia talvikuljetusvälineitä sotakuljetuksiin; 

haavoittuneiden ja tarvikkeiden kuljetuksiin. L 107 - L 132. 

RAKENNUS- JA SISUSTUSSUUNNITELMIA 

yhteensä kaikkiaan yli 500 kpl (eri tekniikoilla) 

Suunnitelmia Eduskuntataloksi: 

1583. “Rakennusluonnos” / Luonnos tulevaa eduskuntataloa 

varten, 1919. Korkeat portaat ja muuri, jonka takana tasakattoinen, 

näyttävällä friisillä koristettu hallintorakennus. 35 x 

28,5 cm, guassi + akv. ruskealle pahville / kovalevylle, sign. o.a. 

CarlBengts 1919 (lyijyk.). Prov.: Arpajaiset 1925, nro 68 (“Rakennusluonnos”): 

konttoripäällikkö Hj. Laurén, Jyväskylä. AB 

1225. AB lastuja124; A 124. 

1584. Luonnos Eduskuntataloksi. Sisäkuva, pylväikkö, 1922. 

22,8 x 31 cm, lyijyk. + harm. akv.laveeraus luonnoslehtiössä, 

sign. o.a. 12 / 4 1922 CarlBengts. Lehtori Putron luonnoskirja. 

AB 1409. 

1585. Luonnos Eduskuntatalon ympäristöksi. Kaupunkiaukio, 

rakennus, (1922). 22,8 x 31 cm, lyijyk. + harm. 

akv.laveeraus luonnoslehtiössä, ei sign. (samanaikainen kuin 

nro 1584). Lehtori Putron luonnoskirja. AB 1410. 

1540. 

259


Suunnitelmia suureksi julkisiksi rakennuksiksi, ehkä museoiksi: 

1586. Seremoniaportaat julkiseen rakennukseen. A 123. 

1587. Portaat ylös harjulla sijaitsevaan julkiseen rakennukseen 

– ehkä museoon; ylhäällä pieni pyörötemppeli. Piirros kirjeessä 

Alpo Sailolle. A 125. 

1588. Portaat ylös museoon, fasadina olevassa muurissa “goottilaisia” 

ikkuna-aukkoja. Muurit yhdistävät kaksi julkista rakennusta. 

A 126. 

1589. Sama kohde kuin edellä. Tarkempi piirros oikeanpuoleisesta 

rakennuksesta. A 127. 

1590. Kokonaisluonnos harjulle suunnitellusta museosta, portaat 

johtavat pylväikköön joka yhdistää kaksi julkista rakennusta. 

A 128. 

1591. Portaat harjulle museoon. Pyörötemppeli lähempää, puita 

portaiden molemmin puolin. A 129. 

Ateljeekoteja: 

1592. Hirsitalo veden äärellä, taustalla kivirakennus, perspektiivin 

apuviivoja. A 1. 

1593. Hirsitalo jossa iso parvi. A 10. 

1594. Ateljeetalo, maalattu punaiseksi. A 101. 

1595. Hirsitalo jossa päätyuloke. A 11. 

1596. Ateljee-hirsitalo mäellä + pohja. A 12. 

1597. Ateljee-hirsitalo mäellä. A 13. 

1598. Hirsitalo kareliaanista tyyliä, yhdistetty mansardikattoinen 

osa + jyrkkäkattoinen osa. Sign. o.a. Tjöck 1902. A 14. 

1599. Hirsitalon pääty yössä mäellä, musta pohja, kivikellaria 

näkyvissä. A 15. 

1600. Hirsitalo mäellä, kivinen pohjakerros, kareliaanista tyyliä, 

terävä katon harjan pää, sisäänkäynti pohjakerroksen kulmasta. 

Sign. o.a. CarlBengts. A 42. 

1601. Sisäänkäynti holvattuun pohjakerrokseen. A 43. 

1602. Hirsitalo tummansinisellä pohjalla, korostettu valkoisella 

liituvärillä. A 44. 

1603. Sisäänkäynti kareliaaniseen hirsitaloon, hirsikaiteet johtavat 

rakennukseen. A 45. 

1604. Hirsirakennus kareliaanista tyyliä lumimaisemassa, kuisti 

oikealla. A 46. 

1605. Hirsirakennuksen raskas ovi, pylväät molemmin puolin. 

Sign. o.a. CarlB T.fors 1902. A 47. 

1606. Hirsirakennus kareliaanista tyyliä, yläkerran päädyssä 

kaksi pylvästä. A 49. 

1607. L-muotoinen hirsirakennus kareliaanista tyyliä, seinustalla 

veistettyjä pilareita. Sign. o.a. CB. A 51. 

1608. Punaiseksi maalattu monimuotoinen hirsinen mahtitalo 

kareliaanista tyyliä, kaidesisäänkäynti, yläkerran päädyssä 

teräväkärkinen ikkuna. A 52. 

1609. Ruoveden Kalelan takka. A 53. 

1610. Kareliaanisen mahtitalon sisäänkäynti. Sama rakennus 

kuin A 52. A 54. 

1611. Leikkaus hirsitalon yläkerrasta, jossa ihmisiä, portaat 

kaiteineen ylempään kerrokseen. A 55. 

1612. Kaksi atejee-hirsitalo + yksi kivirakennus jossa torni. A 

65. 

1613. Jyrkkäkattoinen hirsitalo, jonka matalammassa osassa 

korkea savupiippu. Pohjapiirrosta näkyvissä. A 8. 

1614. Ruskealla ja mustalla värikynällä luonnosteltu talo jossa 

kaksi siipirakennusta. Keskellä kattoa pieni tornirakennelma. 

A 104. 

1615. Kivinen ateljeekoti mäellä, tausta sininen, punainen 

katto. A 4. 

1616. Kivinen ateljeekoti, sininen katto, päädyssä pieni tornirakennelma. 

A 5. 

1617. Etelämaalaistyyppinen ateljeekoti, sypressejä pihalla, 

katon lappeet tulevat hyvin alas. Sign. y.o. CarlBengts. A 50. 

1718. Kivinen ateljeekoti mäellä, neliönmuotoinen luonnonkivitorni, 

taustalle hahmoteltu puustoa. A 6. 

1619. Kivinen ateljeekoti mäellä, suippokaarinen ikkuna, kulmatorni, 

portaat ylös, puita. A 60. 

1620. Kivinen ateljeekoti mäellä, nelikulmainen torni, suippokaarinen 

ovi, portaiden yläpäässä vahtieläinpatsas, pohjapiirros. 

A 61. 

1621. Kivinen ateljeekoti mäellä, oik. jugend-tyyppinen juuresta 

levenevä torni. A 62. 

1622. Kivinen ateljeekoti mäellä, vas. suoraviivaisesti alaspäin 

levenevä torni. A 63. 

1623. Kaksi teräväkattoista kivirakennusta mäellä, oik. jugendviivaisesti 

alaspäin lenevä torni. A 64. 

1624. Luonnonmuotoja mukaileva ateljeekoti jossa jugendlinjainen 

torni. Piirroksen yli vedetty risti. A 66. 

1625. Sisääntulo luonnonkivistä muurattuun ateljeekotiin. Ylh. 

mies ajoneuvossa. A 67. 

1626. Monimuotoinen kivinen ateljeekoti, kolme jyrkkäharjaista 

katonlapetta, vas. torni. A 68. 

1627. Monimuotoinen kivinen ateljeekoti, suippokaarinen ovi. 

A 71. 

1628. Kaksi jyrkkäharjaista kivirakennusta yhdistetty, oik. 

puoleisessa suuri suippokaarinen ikkuna. A 73. 

1629. Kivisen ateljeekodin pääty, suippokaarinen ovi, taivas 

tummansininen, maa vihreä. A 76, 

1630. Kivisen ateljeekodin pääty, kapea suippokaarinen ikkuna 

oik., torni vas. A 77. 

1631. Kaksi kivistä ateljeekotia torneineen, yksi leikkaus, kaksi 

pohjapiirrosta. A 84. 

1632. Kaksi kivistä ateljeekotia yhdistetty, vas. puoleisessa iso 

ruutuikkuna, pieni rakennus alareunassa oik. Sign. o.a. Carl- 

Bengts 1917. A 86. 

1633. Ateljeekoti mäellä, iso kattoikkuna lappeessa ulottuu 

seinälle. A 9. 

1634. Ateljeekoti talvella pihapiireineen, edessä kiviaitaa ja raput, 

mäen takaa näkyy toista rakennusta. A 92. 

1635. Kaksikerroksisen ateljeekodin leikkaus. A 108. 

1636. Ateljeekoti piirretty mustalla, punaisella ja keltaisella 

värikynällä. Lappeen ruutuikkuna ulottuu seinälle. Ylh. oik. 

pyöreän reliefin suunnittelua. A 110. 

1337. Ateljeekodin pääty talvella, pohjakerros luonnonkivistä. 

Talo maalattu ruskeaksi. Puita. A 116. 

1638. Ateljeekodin leikkaus, kupolimainen osa + jyrkkälappeinen 

osa + torni. A 170. 

1639. Sisäkuva pohjalaisesta tuvasta jossa kulmatakka. A 137 . 

1640. Sisäkuva Taiteilijakodista jossa kulmatakka, portaat parvelle, 

erkkereitä. Sign. o.a. CarlBengts Kumpula 1932. A 138. 

1641. Sisäkuva Taiteilijakodista, seinänvieruspenkkejä, pyörökaarinen 

ikkuna, piirretty pystyviivoilla. A 139. 

1642. Kirkon sisätilaa muistuttava tila jossa kaksi suippokaarista 

ikkunaa ja avotakka oik. A 144. 

1643. Pihamuurin ympäröimä ateljeekoti jossa neliömäinen 

torni oik. Pihamuurin nurkassa pieni katos. A 74. 

1644. L-muotoinen kivirakennus jossa kolme tornia. Yksi torneista 

kuin Mustasaaren kirkontorni. A 78. 

1645. Suljettu rakennuskompleksi: rakennus jossa kirkontornia 

muistuttava torni + pihamuuri. Sign. v.a. Hyvää Joulua 

260

Teosluettelo 

1927 CarlBengts. A 79. 

1646. Kirkkomainen kivirakennus mäellä, pyöreä torni oik., 

pyörökaarinen ikkuna päädyssä. A 82. 

1647. Jyrkkäkattoinen kaksikerroksinen kivitalo, monumentaalinen 

sisääntulorakennelma jossa patsas keskellä. Sininen 

taivas. A 94. 

1648. Aitan tapainen puurakennus, perspektiivin apuviivoja. 

A 2. 

1649. Kaksi taloa jotka yhdistää pyörökaarinen pylväskäytävä. 

A 189. 

1650. Pylväsmäisen muistomerkin alaosa. Taustalla rakennusjono. 

A 162. 

1651. Talo johon liittyy pyörökaariholvirakennus ja suuri-ikkunainen 

ateljee jonka katolla pensastoa. A 190. 

1652. Kaksi taloa joiden välissä pyöröholvirakennus. Etualalla 

pihamuuri. A 191. 

1653. Ateljeerakennuksen pääty jossa holvirakennus vas. Muunnos 

aiheesta samalla paperilla. A 192. 

1654. Talo johon liittyy holvirakennus vas. ja lasikattoinen ateljee 

oik. Pohjapiirros + leikkaus. A 193. 

1655. Talo johon liittyy holvirakennus + leikkaus. A 194. 

1656. Pihafasadi: talo + holvirakennus + lasiateljee. A 195. 

1657. Kaksi taloa yhdistyy pylväskäytävällä. Oik.puoleisessa 

talossa puolipyöreä pylväshalli ja neliömäinen matala torni. 

Toisen talon yläosaa edessä. A 196. 

1658. Pihafasadi: rakennus jossa neliömäinen matala torni + 

holvirakennus. Edessä lasiateljeeta. A 197. 

1659. Kirkkomainen jyrkkäkattoinen fasadi jossa suuri pyörökaarinen 

ikkuna. Taloon joka maalattu punaruskeaksi liittyy 

holvirakennus. A 198. 

1660. Kirkkomaisen jyrkkäkattoisen talon leikkaus, fasadi ja 

pohjapiirros. A 199. 

1661. Vaaleanpunainen ateljee mäellä, matala neliömäinen 

torni, taustalla vihertävää puustoa A I:46. 

1662. Ateljee, ehkä hirttä, jossa iso kattoikkuna ulottuen seinälle. 

Pohjapiiroksia. A 7. 

1663. Vaaleanpunainen ateljee jonka pitkät lappeet ulottuvat 

matalalle. A 98. 

1664. Omakotityyppinen ateljee jossa terävä erkkeriuloke. 

Ruskea katto. A 99. 

1665. Omakotityyppinen punaruskea ateljee mäellä, terävä, 

isompi erkkeriuloke kuin edellä. A 100. 

1666. Omakotityyppinen ateljee jossa puolipyöreä erkkeri. 

Punaista värikynää. A 102. 

1667. Talo mäellä jossa pyöreä osa, fasadi + pohjapiirros. A 

105. 

1668. Ateljeen pääty + pohjapiirros. A 106. 

1669. Nelikulmainen tasakattoinen ateljee mäellä. A 109. 

1670. Kaksikerroksisen kivitalon fasadi, punainen katto. A 111. 

1671. Punaruskean matalaikkunaisen ateljeetalon fasadeja ja 

leikkauksia. A 114. 

1672. Punaruskea matalaikkunainen ateljeerakennus, ovi vas. 

Sama talo kuin edellä. A 115. 

1673. Ateljeekoti, pystylaudoitusta. Iso ikkuna vas., pohjakerros 

kiveä. A 117. 

1674. Ateljeekoti, ruskea värikynä. A 103. 

1675. Ateljeekoti, leikkaus katto auki. A 107. 

1676. Kiviateljee mäellä, punainen värikynä. Neliömäinen 

korkeampi osa. A 112. 

1677. Interiööri Kumpulasta. Oviaukko, valkoiset pylväät, 

sohva vas. pöytäryhmä oik. A VIII:003. 

Linnoja vuorella: 

1678. Fantasialinna vuorella, torneja, ulokkeita, kivetty tie vie 

ylös. A 56. 

1679. Kiviateljee-linna vuorella, neliönmuotoinen torni. A 85. 

1680. Keskiaikainen linna rakennuksineen, muistuma Turun 

linnasta. Sign. o.a. C. Bengts 1899. A 3. 

1681. Umpinainen linnamainen rakennus, siipirakennukset, 

edessä umpimuuri. A 72. 

1682. Linnamainen areljee, neliöpohjainen torni oik. A 81. 

1683. Maisema: mäellä monimuotoinen ateljee, kirkkomainen, 

jugend-torni. Vene edessä. A 83. 

Kirkkomaisia rakennuksia, temppeleitä: 

1684. Egyptiläisvaikutteisia palatseja muureineen ja temppeleineen. 

A 169. 

1685. Portaat ylös mäelle, portaiden yläpäässä veistos, kirkkomainen 

rakennus jossa suuri jugend-muotoinen päätyikkuna. 

A 57. 

1686. Fasadi: kirkkomainen rakennus jossa suuri jugend-muotoinen 

ikkuna, korkea jugend-torni. A 58. 

1687. Samantyyppinen rakennus kuin edellä, hyvin jyrkkä 

katto, ei jugend-tornia. A 59. 

1688. Jyrkkäkattoinen rakennus pylväikön jne. sisällä. A 69. 

1689. Jyrkkäkattoinen rakennus pylväikkörakennuksen sisällä. 

Pohjakerroksen kattotasanne. Sign. o.a. CarlB. A 70. 

1690. Monimuotoinen rakennuskompleksi jossa neliöpohjainen 

torni ja “Mustasaari-torni”. Sign. v.a. CarlB. A 80. 

1691. “Stenvilla”. Punakattoinen kiviomakotitalo, punainen 

katto, veistos oven vieressä jalustalla. A 90. 

1692. Kirkkomainen rakennus, valaistu sisältä, pimeä yö. A 

93. 

1693. Kirkkomaisen rakennuksen pilarit sisääntulohallissa. A 

121. 

1694. Näkymä kirkkomaisen rakennuksen sisätilaan katon 

kautta. A 122. 

1695. Kirkkorakennuksen fasadi, kaksi tornia, oik.puoleinen 

korkea. Sign. o.a. CarlBengts. A 160. 

1696. Pylväshallin sisätila. Romaaninen vaikutelma. Sign. o.a. 

12 / V 1921 CarlBengts. A 163. 

1697. Tasakattoinen temppeli mäellä. Pohjapiirros. A II:59. 

1698. Muurien ympäröimän käytävän teräväkärkinen kulmakatos. 

A 75. 

Suunnitelmia Lallukan Taiteilijataloksi / Taiteilijoiden yhdyskunta, 

1920-luku: 

1699. Taiteilijayhdyskunnan rakennuksia, puolipyöreän talomuurin 

ympäröimä piha, taiteilijoiden työtiloja. A 145. 

1700. Sama kuin edellä. Yksityiskohtaisempi. Kuva sisätilasta. 

A 146. 

1701. Sama kuin edellä, lähempää. A 147. 

1702. Sama kuin edellä, piharakennus korvattu pylväiköllä. 

Sign. o.a. A 148. 

1703. Ateljeesisätila. Korkeat ikkunat oik. Taustalla parvi ja 

portaat. Vas. maalausteline. A 149. 

1704. Taiteilijayhdyskunnan päärakennus edestä. A 152. 

1705. Sama aihe kuin edellä kauempaa. A 153. 

1706. Taiteilijayhdyskunnan päärakennus takaa päin. A 154. 

1707. Taiteilijayhdyskunnan päärakennus takaa päin päärakennus 

takaa päin, tussiversio. A 155. 

261


1808. 

1708. Taiteilijayhdyskunnan rakennuksia pihalta päin, pylväshalleja. 

A 156. 

1709. Taiteilijayhdyskunnan rakennuksia pihalta päin, pylväshalleja. 

A 157. 

1710. Taiteilijayhdyskunnan rakennuskompleksi, pohjapiirros. 

A 171. 

1711. Taiteilijasoppi, pitkänomainen huone, taitekatto. A 141. 

1712. Taiteilijassopen nurkkaus, pöytä, rahi, penkki. A 142. 

1713. Taiteilijayhdyskuntaa ulkoa päin, katu yhdyskunnan 

vieressä. A 164. 

1714. Linnamainen rakennuskompleksi mäellä. A 165. 

1715. Linnamainen rakennuskompleksi, muurin sisällä pyöreä 

talo. A 166. 

1716. Linnamaisen rakennuskompleksin nurkkaus ulkoa, tie 

sinne. A 167. 

1717. Ateljeerakennus osana rakennusmuuria. A 168. 

Suunnitelmia Urhojen Kummusta (= Vienan-Karjalaan vuoren 

sisään louhittava temppeli halleineen, jossa Suomen arvostetut 

taideaarteet (mm. Gallen-Kallelan) säilytetään; (osa Karjalan 

Sivistysseuran omistuksessa): 1718. Sisäänkäynti maan 

alle Urhojen Kumpuun. A 16 

1719. Käytävä Urhojen Kummussa. Reliefejä seinällä. A 17. 

1720. Urhojen Kummun mausoleumin keskihalli pylväineen. 

A 18. 

1721. Leikkaus Urhojen Kummusta. Pyöreä keskitila jossa 

patsas. A 19. 

1722. Urhojen Kummun kupolirakennelmaa. A 20. 

1723. Urhojen Kummun kupolirakennelmaa. A 21. 

1724. Urhojen Kummun kupolihallia sisältä. A 22. 

1725. Pyöreän keskihallin leikkaus, patsas keskellä. A 23. 

1726. Pyöreän keskihallin leikkaus, patsas keskellä. A 24. 

1727. Urhojen Kumpu ulkoa. A 25. 

1728. Urhojen Kumpu ulkoa, väritetty versio. A 26. 

1729. Taiteilija kiipeää ylös Urhojen Kummun portaita. Pilvimuodostelmia. 

A 27. 

1730. Maalauksia taistelukohtauksista pallon pinnalla. A 28. 

1731. Urhojen Kumpu ulkoa. A 29. 

1732. Ihmisiä kiipeämässä ylös Urhojen Kummun portaita, 

valkoinen ja vihreä värikynä. A 30. 

1733. Urhojen Kummun leikkaus, sisäänkäynti, A 91. 

Karjalan Sivistysseuran hallussa olevat piirrokset: 

1) Urhojen Kumpu, sisäleikkaus, (1922?). Tussi + lyijyk. kangas-pahville, 

sign. v.a. CarlBengts (lyijyk.). Prov.: nyk.om. Karjalan 

Sivistysseura, Helsinki. AB 702. 

2) Urhojen Kumpu, halkileikkaus sisältä, (1922?). 45,5 x 64,5 

cm, lyijyk. pahville. Prov.: nyk.om. Karjalan Sivistysseura, 

Helsinki. AB 703. 

3) Urhojen Kumpu, leikkaus ulkoa (1922?). 45,5 x 64 cm, 

lyijyk. pahville. Prov.: nyk.om. Karjalan Sivistysseura, Helsinki. 

AB 704. 

4) Urhojen Kumpu, oviaukko, (1922?). 45,5 x 56,5 cm, lyijyk. 

paperille. Prov.: nyk.om. Karjalan Sivistysseura, Helsinki. 

AB 705. 

5) Urhojen Kumpu, sisäänkäynti, (1922?). 32 x 48,5 cm, tussi 

262 

paperille, sign. o.a. CarlB (lyijyk.). Prov.: nyk.om. Karjalan Sivistysseura, 

Helsinki. AB 698. 

6) Urhojen Kumpu, pohja, sisä- ja ulkokuva, 1922. 48 x 71 

cm, lyijyk. pahville, sign. o.a. Kristiinassa Alpon päivänä 1922 

Carl~B (lyijyk.). Prov.: nyk.om. Karjalan Sivistysseura, Helsinki. 

AB 700. 

7) Urhojen Kumpu, pohjapiirros (1922?). 39 x 48,5 cm, lyijyk. 

kangaspahville, sign. v.a. CarlBengts (lyijyk.). Prov.: 

nyk.om. Karjalan Sivistysseura, Helsinki. AB 701. 

8) Kalevala-mausoleumi, leikkaus Urhojen Kummusta. 36,5 x 

47 cm, tussi + liitu + akv.laveeraus, sign. v.a. Havainnollinen 

leikkaus Urhojen kummusta CarlBengts (muste). Pyöreä peristyylihalli, 

jossa korkeiden jalustojen päällä veistosrintakuvia 

miehistä. Prov.: nyk.om. Karjalan Sivistysseura, Helsinki. AB 

697. 

9) Mausoleumi, vestibyyli. Pyöröholvinen käytävätila, käytävän 

päässä avoin ovi, luonnonkivilattia, seinillä reliefejä. 34,5 

x 26 cm, tussilaveeraus paperille, sign. o.a. CarlBengts; vestibyyli 

(lyijyk.). Prov.: nyk.om. Karjalan Sivistysseura, Helsinki. 

AB 699. 

1734. Urhojen Kummun sisustaa. Tiedemiesten kirjastopyhättö, 

suippokaarinen huone, kirjahyllyjä molemmin puolin. 1915. 

A 151. 

1735. Suippokaarinen kapea huone, piirustuspöytä, penkki. 

A 143. 

Aitta, suunnitelmia rakennusten yksityiskohdiksi: 

1736. Valkaman aitta, Vehniän kylä, 1930. Toteutunut rakennussuunnitelma. 

Tilaaja: ins. Uuno Hirvinen. AB lastuja171 

(mv-valokuva). 

1737. Suomen Pankki Finlands Bank, rakennuksen kolmiopääty 

jossa seppelöity Suomen vaakuna. 18 x 22,5 cm, akv. + 

tussi. L 170. 

1738. Kivirakennuksen ovi, johon kuvattu kaksi henkilöä seisomassa 

vastakkain. Oik.puoleinen edustaa kalevalaista tyyppiä, 

kirves kainalossa. 23,5 x 31,5 cm, akv. AGK:n nro 63. L 

171. 

1739. Ovi Viivi Palanderin ateljee-huvilaa varten, 1902. Kansallisromanttista 

tyyliä. Kaksi ihmishahmoa oven keskellä. 23,8 

x 13,5 cm, tussi, laveeraus paperille, sign. v.a. Carl Bengts T.fors 

1902 (lyijyk.). AB 293. 

Suunnitelmia Pohjolan pirtiksi kareliaanista tyyliä: 

1740. Pohjolan valtava matala pirtti, kareliaanista tyyliä, saapuminen 

reellä pirttiin. A 31. 

1741. Pohjolan pirtin kattorakennelmia. A 32. 

1742. Pohjolan pirttin seinustaa, räystäsrakennelmia. A 33. 

1743. Pohjolan pirtin oviaukon veistettyä koristelua. A 34. 

1744. Pohjolan pirtin katon kannatusrakenteita. A 35. 

1745. Pohjolan pirtin kareliaanista tyyliä, punaista ulkoseinää. 

A 36. 

1746. Ihmisiä Pohjolan pirtin sisällä, värikynäpiirros. A 37. 

1747. Pohjolan pirttiä sisältä, kannatuspylväitä, tussi. A 38. 

1748. Pohjolan pirttiä sisältä, illanviettoa penkeillä, värikynä. 

A 39.

Teosluettelo 

1749. Pohjolan iso pirtti, mahtavia pylväitä, pieniruutuinen 

ikkuna vas. A 40. 

Suunnitelmia Uudentuvan taloksi: 

1750. Uudentuvan talo, Louhisaari-tyyppinen rakennus. A 

209. 


210. 


211. 

Suunnitelmia kerrostaloiksi: 

1752. a. Kerrostalon kulmasisäänkäynti, väritetty, sininen taivas. 

A 95. 

1753. Kerrostalon kulmasisäänkäynti, lyijykynä. A 176. 

1754. Kerrostalon kulmasisäänkäynti, lyijykynä, punainen taivas. 

A 177. 

1755. Kerrostalon kulmasisäänkäynti, lyijykynä. A 178. 

1756. Kerrostalon kulmasisäänkäynti, lähempää, lyijykynä. A 

179. 

1757. Kerrostalon yläosaa, nelikulmainen talo katolla. A 89. 

1758. Talo jossa puolipyöreä porrashalli. A 113. 

1759. Kerrosrtalon fasadi jossa kapeita korkeita ikkunoita. A 

158. 

1760. Kerrostalo jossa eri tyylisiä jaksoja. A 159. 

1761. Kolmikerroksinen kerrostalo, katolla hammastus. Pohjapiirros 

+ porrashallin leikkauksia. A 173. 

1762. Neliönmuotoinen tasakattoinen kerrostalo jonka ympärillä 

siipirakennuksia. A 180. 

1763. Neliönmuotoinen tasakattoinen kerrostalo, matalammat 

siipirakennukset. Pohjapiirroksia. A 181. 

1764. Kaksi kerrostalon fasadia, nauhamaisia ikkunoita vertikaalisesti. 

A 182. 

1765. Kolmikerroksisen kerrostalon fasadi. A 183. 

1766. Kerrostalon fasadi, nauhamaisia ikkunoita vertikaalisesti. 

A 184. 

1767. Neliönmuotoinen tasakattoinen kerrostalo, matalammat 

siipirakennukset. A 185. 

1768. Pilvenpiirtäjä joka kapenee asteittain ylhäällä. A 187. 

1769. Keski-Suomen Rautakaupan liikepalatsin fasadi, Jyväskylä. 

Suunnittelukilpailu 1930-luvun vaihde. Ei toteutunut. 

A 208. 

1770. Kaksi Ateljee-kerrostaloa, suuret ikkunapinta-alat. A 118. 

1771. 5-kerroksinen ateljee-kerrostalo jossa torni ja kulmapiikki. 

A 119. 

1772. 6-kerroksinen ateljee-kerrostalo jossa suuria ikkunoita, 

väritetty punaisella ja keltaisella. A 120. 

Suunnitelmia katuholveiksi jne.: 

1773. Suurkaupungin katuholvi kerostalojen välissä. A 186. 

1774. Neljä piirrosta: exlibris jossa talo, kolme hammaslaitahuippuista 

tornia. A 188. 

1775. Hirsitalo kareliaanista tyyliä, suippokaarinen ovi nurkassa. 

A I:7. 

1776. Pienistä palloista koostuva kupoli. A IV:35. 

Suunnitelmia Keski-Suomen museoksi / Keski-Suomen Taide- 

Temppeliksi: 

1777. Keski-Suomen museo harjulla, patsaiden johdattama tie. 

A 133. 

1778. Keski-Suomen museo harjulla, pyöreä rakennus, porrasrakennelmia 

edessä. A 134. 

1779. Keski-Suomen museo harjulla, pyöreä rakennus punaiseksi 

väritetty, maasto väritetty. A 135. 

1780. Pyöreä pylväshallirakennus, Pantheon-tyyppiä. A 175. 

1781. Julkinen rakennus, korkeat kapeat ikkunat, holvikaaria 

edessä. A 174. 

1782. Julkinen rakennus, ulkonevat siipirakennukset, punainen 

katto. A 96. 

1783. Sisääntulo korkealla olevaan museoon. A 132. 

1784. Sisääntulo museoon, portaat, veistos, pylväshalli. A 136. 

1785. Keski-Suomen museon pylväspaviljonki harjulla. A 130. 

1786. Pylväspaviljongin holveja. A 131. 

Suunnitelmia taiteilijan taloiksi, pohjalaistaloja: 

1787. Taiteilijan palatsi, veistos oven vieressä, uusgoottilaisia 

ikkunoita, matala kulmatorni. A 87. 

1788. Kapea- ja korkeaikkunainen talo yhdistetty pyöreään 

taloon. A 88. 

1789. Nelikulmainen talo, katto kaartuu pyöreästi, katolla terassi. 

A 97. 

1790. Rakennuksia rinteessä / mäellä. A I:17. 

1791. Talo korkealla mäellä osittain metsän peitossa, tussi. A 

I:046. 

1792. Punakattoinen ateljeetalo mäellä. Väriliitu. A II:2. 

1793. Ateljeerakennus lumimaisemassa, sininen tausta. A II:4. 

1794. Pohjalainen talonpoikaistalo. A II:044. 

1795. Pohjalaisen talonpoikaistalon sisustusta + leikkkaus. A 

140. 

1796. Pohjalaisen talonpoikaistalon sisustusta: pyöreä nurkkakaappi, 

fatikarmi. A 150. 

1797. Talonpoikaistalo, värikynä. A 172. 

1798. Pohjalaistalon piharakennuksia, kuisti oik. A 213. 

Suunnitelmia muistomerkeiksi: 

1799. Karstulan muistomerkin luonnos. A 200. 

1800. Karstulan muistomerkin luonnos. A 201. 

1801. Pyöreä pylväshalli-muistomerkki, portaat. A 202. 

1802. Muistomerkki, alaosa pylväshallia. A 203. 

1803. Muistomerkki pimeässä. A 204. 

1804. Pyramidinmuotoisten rakennusten leikkauksia. A 205. 

1805. Neliönmuotoinen muistomerkki jalustalla. A 206. 

1806. Halkaistun pallon muotinen muistomerkki A 207. 

1807. Lohkokivistä rakennettu porttirakennelma. Hevonen juo 

kivistä rakennetusta vesialtaasta. A 212. 

Toteutuneet rakennukset: 

1) Hirsirakennuksia kareliaaniseen tyyliin Verner Palanderille, 

Nikkilän metsätila, Lempäälä, 1904-5 

Päivölä - Kuljun metsästysseuran paviljonki, talli-liiteri, Toivolan 

maja metsänvartija-koiratarhanhoitajalle, Soukon maja metsänvartijalle, 

Nikkilän paja, Viivi Palanderin ateljee 

2) Alpo Sailon koti Turuntie 1, Kauniainen, 1907 

263


3) Suksitehtailija Uudentuvan uudisrakennus, Jyväskylä, 1930- 

luvun vaihde 

4) Valkaman aitta Vehniän kartanon pojalle Laukaaseen 

VEISTOKSIA, RELIEFEJÄ 

1808. Rintakuva Kalle Laaksosesta. Muovailtu Tapanilassa 

(Mosabacka) n. 1911. Savea. Tuhoutunut Bengtsin kodissa. 

AB 1462. AB mv-valokuva. 

1809. Erika ja Carl Bengtsin kaksoismuotokuva, 1911. Henkilöt 

profiilissa katse vas. Taaempi profiili miehen. 36,5 x 24,5 

cm, korkokuva puulle, patinoitu ruskeaksi, sign. y.o. C B 1911 

+ jalanjälki (kaiverrettu). Takana: “Carl Bengts Mosabacka 

1911” (kaiverrus). Näytt. Jyväskylä 1915, nro 25. AB 294. 

AB lis:294. 

1810. Madonna, 1924. 31,7 x 23,4 cm, korkokuva puulle, 

patinoitu mustaksi, voimakkaat uurteet kulkevat oikealta alhaalta 

ylös vasemmalle. Takana: “Ericalle Carlolta 1924” (kaiverrettu). 

CB kävi syksyllä 1901 Firenzessä ja on mitä todennäköisimmin 

vieraillut S. Maria Maddalena dei Pazzi -luostarissa 

ja ihastunut Peruginon freskoihin siellä. Hän on hankkinut 

triptyykin vasemman puoleisen osan madonna-hahmosta 

postikortin, jonka pohjalta hän on veistänyt Madonna-reliefinsä. 

Prov.: Lahja vaimolle. AB 98. AB lis2:24098. 

1811. Eero Bengtsin muotokuva, 1926. Miehen kasvot profiilissa 

vasemmalle. 42 x 36 cm, neliönmuotoinen kipsilaatta, 

sign. o.a. (kipsiin piikillä kirjoitettu) CarlBengts 1926; v.a. (kaiverrettu 

kipsiin) På Erika dagen 1926. Ei patinoitu. L 151. 

1812. “Pyhä hetki”, (1926). Äiti ottanut lapsen kätkyestä ja 

imettää sitä, isä istuu vasemmalla. Kuva-aihe tehty pyöreän 

kehyksen sisään. 61,5 x 56 cm, korkokuva mahongille, paksuus 

35 mm, sign. v.a. CarlBengts (kaiverrus). Prov.: Martti 

Raitio, Porvoo. AB 605. AB lis:605. Sama aihe tehty myös 

kipsisenä. 

1813. “Sauna”, (1927?). Kuva-aihe pyöreän kehyksen sisällä. 

Istuva nainen pesupuuhissa etummaisena oik., pää kääntyneenä 

poispäin. Neliö 52 x 49,5 cm, ympyrän halkaisija 43 cm, 

korkokuva mahongille, patinoitu tummanharmaaksi, sign. 

CarlBengts (kaiverrus). Valmistusvuosi luult. 1927. Prov.: Elli 

Sirola, Jyväskylä. AB 284. AB lis:284. Samasta aiheesta useita 

eri kipsiversioita. 

1814. Carl Johannes (Hugo) Hannuksen muotokuva. Malli 

oli CB:n setä. 41 x 39 cm, korkokuva kipsilaatalle, sign. v.a. 

CarlBengts 1928. L 154. 

1815. Erik Anders Bengtsin muotokuva. Tyylitellyt miehen 

kasvot profiilissa oikealle. Tehty mahd. 1920-luvulla Närpiössä. 

20 x 18 cm, korkokuva puulle, pinta patinoitu, ei sign.. AB 

295. AB lis:295. Samasta aiheesta kipsiversio jossa miehen 

pää profiilissa vasemmalle. 

1816. Liisa Bengtsin muotokuva, (1920-luku). Pyöreässä kehyksessä 

nuoren kiharapäisen tytön kasvot profiilissa vasemmalle. 

41 x 35 cm, korkokuva mahongille, sign. v.a. CarlBengts 

(kaiverrettu ympyrän sisään). Takana: “Nro 28” (rusk.liitu). 

Näytt. Helsinki 1929, nro 28. AB 20. AB lis:20. 

1817. Liisa Bengtsin muotokuva, (1920-luku). Pyöreässä kehyksessä 

nuoren kiharapäisen tytön kasvot profiilissa vasemmalle. 

42 x 36 cm, kipsiversio, sama aihe kuin edellä, ei sign. 

Ruskea patinointi. L 152. 

1818. “Haravanainen”. Pohjalaistyttö. Nainen pyöreän kehyksen 

sisällä seisoo maisemassa lähes profiilissa vasemmalle. Olkapäällä 

harava. Erika Bengts ollut mallina. 40,7 x 38,7 cm, 

korkokuva mahongille, sign. pyöreässä kehyksessä alh. Carl- 

Bengts (kaiverrus). Takana: “CarlBengts” (lyijyk.); “3500” (lyijyk.). 

Prov.: Toivo Hirn. AB 1287. AB lis: 1287. Samasta 

aiheesta useita eri kipsiversioita. 

1819. “Padan kraappaus”. Askartelua uunin ääressä. Mies istuu 

vas. veistämässä, nainen oik. “kraappaa” pataa. Kuva-aihe 

tehty pyöreän kehyksen sisään. 55 x 54 cm, korkokuva mahongille, 

mustaksi patinoitu, sign. o.a. CarlBengts (kaiverrus). 

Prov.: Eeva-Liisa Karpio, Jyväskylä. AB 930. AB lis:930. 

Samasta aiheesta myös kipsiversioita. 

1820. “Äiti ja lapsi”. Äiti ohjaa pientä lasta kumartuneena oikealle. 

28 x 21,3 cm, korkokuva puulle, sign. v.y. Carl B (kaiverrus); 

o.a. “Kiitollisina Lauri ja Eero” (kaiverrus). Prov.: Teirilä, 

Kristiina. AB 685. AB lis:685001. 

1821. Miehen pää. Kypäräpäinen muinaissotilas (egyptiläinen?) 

profiilissa vasemmalle. 33,5 x 24 cm, korkokuva vanerille, patinoitu 

mustanharmaaksi, ei sign. AB 574. AB lis: 574. 

1822. “Itää vastaan” / “Kohti itää”. Lentävä ratsastaja. Korkokuva 

puulle. Pyöreän kehyksen sisällä tyylitelty ratsastaja keihäs 

ojossa kohti menossa oikeata reunaa. Kotka hyökkää oikeasta 

reunasta. 54,5 x 53,5 cm, sign. C. Bengts keskellä, keihäänkärjen 

alareunassa. Hevosen yläleuassa merk. “Ekcoli”. AB 

1062. AB lis:1062. Samasta aiheesta myös kipsiversio. 

1823. “Myllyssä”. Mylläri istuu oikealla myllyn sisällä; myllyn 

koneistoa ympärillä. Pyöreä kehys. Kipsilaatta. L 153. 

Lisäksi tunnetaan vanhojen valokuvien perusteella yksi omakuva, 

veneaihe, hevosaihe, kaksi naishenkilökuvaa ja maisema. 

Näistä teoksista ei ole muita tietoja. 

264 

Käykäämme käsi kätehen, luonnos seinätekstiiliksi, pastelli. (cat. 1534)

Carl Bengtsin (1876 - 1934) merkitys Suomen 

kultakauden loppupuolen merkittävänä 

taiteilijana on jäänyt vähälle huomiolle 

johtuen hänen vaatimattomasta luonteestaan 

ja varhaisista yhteyksistään aikakauden 

kiintotähteen, Akseli Gallen-Kallelaan. 

Bengtsin ehtymätön mielikuvitus loi 

suuren määrän piirroksia ja suunnitelmia 

muun muassa rakennuksiksi, huonekaluiksi, 

seinämaalauksiksi, tuotemerkeiksi ja ex 

libriksiksi, mutta ennen muuta varsinaisen 

kuvataiteen tuotteiksi. 

Tähän kirjaan sisältyy ensi 

kertaa julkaistu Carl Bengtsin 

koko tuotannon kattava 

luettelo.

Carl Bengts - Plandent Oy

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?