oulun yliopiston tasa-arvosuunnitelma vuosille 2008–2010

OSA II: YHDENVERTAISUUS
1 SYRJINNÄN VASTAISEN TYÖN TAVOITTEET JA ORGANISOINTI
25
Suomen syrjintäkieltoa koskevan lainsäädännön perustana ovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset,
kuten Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus (SopS7-
8/1976), Euroopan ihmisoikeussopimus (SopS18-19/1990), Euroopan sosiaalinen peruskirja ja
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimus nro 111.
Suomen perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, eikä ketään ei saa asettaa
ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,
vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn
perusteella. Yhdenvertaisuus ja tosiasiallinen tasa-arvo ovat ihmisten keskeisimpiä perusoikeuksia.
1.1 Yhdenvertaisuuslaki
Perustuslaissa säädetyt syrjintäkiellot konkretisoituvat yhdenvertaisuuslaissa (21/2004). Lain
tarkoituksena on turvata ja edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnan eri alueilla. Yhdenvertaisuuslaki
saattoi voimaan kaksi Euroopan Unionin direktiiviä: rasismidirektiivi (2000/43/EY) ja
työsyrjintädirektiivi (2000/78/EY). Lain tarkoituksena on turvata ihmisten samanlainen kohtelu
ja estää erilainen kohtelu vertailukelpoisissa tilanteissa, sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi
joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa, joita ovat mm. työhönotto,
työolosuhteet ja työehdot, henkilöstökoulutus, uralla eteneminen ja koulutus. Syrjintäkieltoja
on lisäksi muun muassa työ- ja palvelussuhde- sekä rikoslaissa.
Yhdenvertaisuuslaissa mainitut syrjintäsyyt ovat ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus,
kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen
tai muu henkilöön liittyvä syy.
Yhdenvertaisuuslain määrittelyn mukaan syrjinnällä tarkoitetaan
• sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on
kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä);
• sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen
epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos
säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi
käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä);
• henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista
loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä
tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä);
• ohjetta tai käskyä syrjiä.
Yhdenvertaisuuslailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen
yhdenvertaisuuden saavuttaminen syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi
(positiivinen erityiskohtelu).
Viranomaisena yliopiston velvollisuus on kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta
tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla
Oulun yliopiston tasa-arvosuunnitelma vuosille 2008–2010