Aktuumi 3/2006 - Oulu

More documents

Recommendations

Info

• 30 vuotta sitten ihmiset tulivat matkojen päästä ihmettelemään ja kokeilemaan <strong>Oulu</strong>n ensimmäisiä liiketunnisteisia liukuovia, muistaa professori Kari Kuutti. Sen jälkeen tietotekniikka on tullut niin läpinäkyväksi osaksi jokapäiväistä elämäämme, että emme sitä kaikissa paikoissa edes huomaa. Teksti: Ville Wittenberg Kuva: Juha Sarkkinen Älykkäät ympäristöt laboratorioista arkielämään Todellista älykästä teknologiaa ei vielä juurikaan ole liukuovia enempää, toteaa tietojenkäsittelytieteiden professori Kari Kuutti. ”Tekniikkaa on, mutta vuorovaikutusta ei. Liikennevalot ovat oikeastaan toinen esimerkki älykkäästä, läsnä olevasta tietotekniikasta. Oikein toimiessaan ne jopa tuottavat ihmiselle mielihyvää”, hän kuvaa. Yhdysvaltalainen Mark Weisser määritteli vuonna 1988 ensimmäisen kerran, että tietotekniikka muuttuu näkymättömäksi ja kaikkialla läsnä olevaksi, ympäristöön sisään rakennetuksi piirteeksi (ubiquitous computing). Hän myös ennusti, että teknologia väistyy arjen keskipisteestä käytön taka-alalle. Kuutin mainitsemat esimerkit ovat sulautuneet vuosien aikana osaksi arkeamme. ”Mitään teknologista vallankumousrysähdystä ei tule. Älykkäät ympäristöt sulautuvat elämäämme yksinkertaisten asioiden kautta. Hiipien ja paloittain. Huonotkin sovellukset tulevat käyttöön, jos ne koetaan tarpeellisiksi. Se, mikä helpottaa elämää, hy- väksytään, muut jäävät syrjään. Käyttäjän rooli siis korostuu – onneksi.” Kuutti ottaa esimerkkinä tekstiviestit. Niiden naputtelu ei ole kovin kätevää, mutta kehittelijöiden yllätykseksi niiden käyttö mullisti puhelimen käytön. Jos se olisi osattu ennustaa, toiminto olisi suunniteltu kätevämmäksi. Tulevaisuuden yhä pienevistä langattomista laitteista tiedetään jotain, mutta ei kaikkea eikä edes tarpeeksi. ”Pitää tehdä paras arvaus, pistää se ihmisille testiin ja ennen kaikkea varautua korjaamaan usein. Ei uuteen tietotekniikkaan muuten pääse käsiksi. Älykkäissä ympäristöissä laitteet eivät kuitenkaan ratkaise. Ne ovat vain osa tulevasta muutoksesta. Ihmisille tarjottavat palvelut ovat ensisijaisia.” Käyttäjät mukaan tuotekehitykseen Älykkäitä ympäristöjä tutkitaan käyttötilanteissa, ja tuotekehitys tulee olemaan yhä enemmän käyttäjäpohjaista. Kun tiedon keruu tapahtuu soveltamisen kontekstissa eli siellä, missä tieto syntyy, tutkimuksen ja tuotekehityksen menetelmät lähenevät toisiaan. Kuutin tutkimusryhmä on mukana kansainvälisessä projektissa, jossa kehitetään työkaluja muun muassa kaupunkisuunnitteluun. Kehitteillä on liikuteltava teltta, jonka läpinäkyvälle seinälle voidaan heijastaa virtuaaliset suunnitelmat siitä, miltä maisema näyttää tulevaisuudessa. Se antaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua kaupunkisuunnitteluun oikeassa paikassa ja mittakaavassa. ”Tulevaisuudessa tietokoneita, ympäristöjä ja ihmisiä ei voi erottaa, joten tarvitsemme pitkäaikaisia kokeiluja, joissa palveluita käyttävät ihmiset ovat olennainen osa kehitystä. Ainoastaan laboratoriossa testattuja asioita ei voi noin vain siirtää ihmisten elämän keskelle.” Kuluttajapalautteeseen perustuva ohjelmistojen ja järjestelmien korjaaminen on nykyään yleistä. Ohjelmistojen käytettävyysongelmien ja tietoturva-aukkojen kans-
Älykkäissä ympäristöissä ratkaisevia eivät ole laitteet vaan ihmisille tarjottavat palvelut, sanoo professori Kari Kuutti. Älykkäiden ympäristöjen tutkimusta <strong>Oulu</strong>n yliopistossa Top3/Kari Kuutti: sa taistelevaa kuluttajaa keskeneräisyyksien kehittely ei miellytä. Seurauksena on, että me emme oikein luota tietotekniikkaan vaikka elämmekin täysin sen keskellä. ”Graafinen käyttöliittymä oli aikoinaan suuri edistysaskel, mutta nyt se on muuttumassa kehityksen jarruksi. Tuottavuushyödyt eivät ole kovin suuret, kun väline itsessään vie paljon voimia ja aikaa. Käytettävyydessä ratkaisee se, että hyödyn pitää olla kipua suurempi.” Älykkäissä ympäristöissä vaaditaankin huomattavasti suurempaa toimintavarmuutta kuin perustietokoneelta. ”Suunnittelu pitää tehdä vakavasti, sillä silloin tietokoneet eivät ole enää erillään maailmasta omana järjestelmänään. Langaton ja itseraportoiva sairaalajärjestelmä ei saa mennä jumiin päivittäin. Tietotekniikan tulevaisuus ylipäänsä vaatii koko perusfilosofialtaan uutta lähestymistapaa.” Työpöytäajattelun tilalle uutta Kari Kuutti puhuu paljon siitä, että tietokoneiden ohjelmalähtöinen ja työpöytäajatteluun perustuva toimintatapa ei enää verkottuneessa tietoyhteiskunnassa toimi. Se on kankea. Toimintapohjainen käyttötapa olisi soveliaampi. Silloin tietokoneen käyttäjän ei tarvitsisi miettiä, millä eri ohjelmilla asioita milloinkin tekee, vaan tehtävän kohteen kautta kaikki siihen tarvittavat toiminnot olisivat automaattisesti käytettävissä. Ihmistoiminnalle ei ole luonnollista, että yksi ohjelma tekee erillisenä yhtä asiaa kerrallaan. Nykyinen käytäntö juontuu laskentaan käytettyjen tietokoneiden alkuajoista. ”Se ajattelu dominoi yhä. Kasvaneet tehot sekä tietokoneen mahdollisuudet ja verkko istutettuna työpöytämetaforaan aiheuttaa sen, että monimutkainen järjestelmä kohtaa yksioikoisen ajattelun. Ja taas tulee käytettävyysongelmia.” Laitekoot ja erillislaitteet saavat professorin mietteliääksi. On mahdollista, että tulevaisuudessa meillä on pieniä erillislaitteita tiettyihin toimintoihin. Tai sitten on edelleen se yksi, jolla voi tehdä vähän kaikkea. IPod esimerkiksi saavutti suosion, vaikka sillä saattoi vain kuunnella musiikkia. Samaan aikaan toisaalta multimediakännykät myyvät nekin. ”Kristallipallo on vähän sumea. Nykymuotoisen tietokoneen puristaminen taskukokoon ei kuitenkaan tunnu kovin toimivalta ratkaisulta. Pienet laitteet ovat tutkijoillekin päänsärky.” Kirjoituksen lähteenä on käytetty myös liikenneministeriölle tehtyä Uusi arjen tietotekniikka -taustaselvitystä. • IPCity – Interaction and Presence in Urban Environments EU-rahoitteinen laaja tutkimushanke yhdessä kahdeksan muun eurooppalaisen korkeakoulun kanssa. Projektissa tutkitaan tekstissä mainittua kansalaisten kaupunkisuunnitteluun osallistumista, teknologian avulla luotavaa isojen yleisötapahtumien yhteisöllistä kokemusta, kaupunkitilaan liittyvien tarinoiden ja kertomusten keräämistä ja vuorovaikutteisten historiapelien käyttöä eri kaupunkien välillä. http://ipcity.oulu.fi/diss/ • Studio´n´site Suomen Akatemian rahoittama hanke yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun tilamuotoilun laitoksen kanssa. Hankkeessa tutkitaan vuorovaikutteisen suunnitteluteknologian hyödyntämistä käyttäjäkeskeisessä tilasuunnittelussa. http://designresearch.uiah.fi/index.html?ro otpage=3&subpage=2115 • ÄES – Älykkäiden ympäristöjen ekologia Hankkeen tavoitteena on tunnistaa, mallintaa ja arvioida älykkäiden ympäristöjen ekologiaa ihmisen, tekniikan, ympäristöjen ja suunnittelumenetelmien näkökulmasta. Hanke on Tekesin, VTT:n ja Työterveyslaitoksen rahoittama. Siinä on mukana kahdeksan kotimaista korkeakoulua. http://www.vtt.fi/proj/ease
Page 1: VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA 3/2006
Page 4 and 5: Nro 3 marraskuu 2006 16. vsk 6 10 2
Page 6 and 7: Oululaiskeksintö tulostaa hiilinan
Page 10 and 11: MNT-keskuksessa puhdastilat yliopis
Page 12 and 13: tulevaisuuden älykäs radiotekniik
Page 14 and 15: kenteen kentällä. Sen sadasta ty
Page 16 and 17: Kohti saumatonta innovaatioketjua P
Page 18 and 19: l y h y e t Uusi testi lääkemolek
Page 20 and 21: a l u m n i Sattuma ja valinta veiv
Page 22 and 23: a l u m n i Mentoroinnista tukea te
Page 24 and 25: a l u m n i Teräsalumnien verkosto
Page 26 and 27: a l u m n i Karttakeppi onkivapana
Page 28 and 29: a l u m n i Saunassa • 80-luvun p
Page 30 and 31: a l u m n i Oulu alumnien suosituin
Page 32 and 33: a k t u u m i t Tavoitteena huippuy
Page 34 and 35: v ä i t ö k s e t Oulun yliopisto
Page 36 and 37: v ä i t ö k s e t kytkentää maa
Page 38 and 39: k o r h o n e n Tutkinto, sivistys
Page 40: .5304

Aktuumi 3/2006 - Oulu

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?