Aktuumi 3/2006 - Oulu
Aktuumi 3/2006 - Oulu
Aktuumi 3/2006 - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kiihdytysvaiheen aika<br />
yli toimialarajojen synnyttää uusia markkinamahdollisuuksia.<br />
Kunnon panokset markkinajohtajien<br />
kehittymiseen vievät meidät<br />
menestykseen. Riskiä pitää ottaa ja antaa<br />
mahdollisuuksia lupaaville yrityksille.”<br />
Pertti Huuskonen<br />
Toimitusjohtaja, Technopolis Oyj:<br />
”<strong>Oulu</strong>n yliopisto on ollut erittäin keskeisellä<br />
sijalla 1960-luvulla käynnistyneessä prosessissa,<br />
jossa seudustamme on tullut globaalin<br />
luokan informaatiotekniikan osaamisen<br />
keskittymä. Huipputekniikassa uusiutumisnopeus<br />
on nopeaa, mikä mahdollisti aikanaan<br />
tämän kehityksen.<br />
Nyt tämä muutosnopeus haastaa meidät,<br />
koska menneisyyden mairea makustelu<br />
ei auta tulevaisuutemme rakentamisessa<br />
erinomaisista aikaisemmista tuloksista huolimatta<br />
yhtään sen enempää kuin formulakisoissa<br />
ajajan paalupaikka. Paalupaikka auttaa<br />
aluksi, mutta maalisuoralla on kuitenkin lopulta<br />
ykkönen se, joka on onnistunut lähdön<br />
jälkeen tekemään oikeita asioita oikein.<br />
Nykytasolta on <strong>Oulu</strong>ssa hyvä ponnistaa<br />
eteenpäin. Jatkossakin tarvitaan samoja asioita,<br />
joilla täällä napapiirin tuntumassa ennenkin<br />
menestyttiin. Tarvitaan nuorekasta<br />
ennakkoluulottomuutta, räväkkää rohkeutta<br />
sekä erityisesti suomalaiselle ja pohjoiselle<br />
ihmiselle ominaista sikaenergiaa. Edelleenkin<br />
olemme globaalissa kilpailussa eikä<br />
siltä tieltä ole paluuta, eikä <strong>Oulu</strong>n tarvitse<br />
sitä toivoakaan.<br />
Tulevien menestysalojen arvioiminen on<br />
edelleen yhtä vaikeaa kuin ennenkin. Mutta<br />
kannattaa keskittyä ja paneutua tekemään<br />
huippuluokan työtä kunnianhimoisin tavoittein.<br />
Sellainen työ johtaa lopulta menestykseen.<br />
Toisinaan odotusaika on tuskaisen pitkä,<br />
mutta maratonjuoksussakin maali tulee<br />
vastaan aikanaan.<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston eräs lähtökohtainen etu<br />
on edellä mainittujen lisäksi se, että se on<br />
hyvin monialainen. Tätä lähtökohtaista etua<br />
hyödyntämällä voidaan kehittää ja kouluttaa<br />
ihmisiä esimerkiksi multimedian, hyvinvointiteknologian,<br />
ympäristötekniikan ja monien<br />
muiden tunnistettujen mahdollisuuksien<br />
erityistarpeisiin. Yliopiston tekemiä toimenpiteitä<br />
monialaisuuden ja opetuksen kehittämisen<br />
suuntaan on ilo tervehtiä suurella<br />
tyydytyksellä.<br />
Yliopiston ja elinkeinoelämän yhteistyötä<br />
voi nykyisestä hyvästä tasostaan kehittää<br />
edelleen. Tapoja on paljon – alkaen siitä, että<br />
vaihdettaisiin säännöllisesti tiiviimmin näkemyksiä<br />
strategioista ja tulevista projekteista<br />
päätyen siihen, että vietettäisiin yhdessä<br />
enemmän epävirallista aikaa esimerkiksi<br />
ekskursioiden ja muiden tapaamisten<br />
muodossa.<br />
Kaikissa näissä ajatuksissa tulee väkisinkin<br />
itselle huono omatunto monista tekemättömistä<br />
yhteistyökuvioista, mutta onneksi<br />
koskaan ei ole liian myöhäistä. Kokemukseni<br />
yliopistosta lähtien opiskeluajoista<br />
nykypäiviin tuovat lukuisia onnellisia muistoja.<br />
Uskon, että tällaista hyvin myönteistä<br />
ilmapiiriä on <strong>Oulu</strong>ssa yliopistoa kohtaan<br />
paljon ja monilla tahoilla, ja se merkitsee<br />
<strong>Oulu</strong>n seudulle äärimmäisen tärkeää kehittymisen<br />
perustaa yliopiston ja ympäristön<br />
yhteistyöllä.”<br />
Matti Pietikäinen<br />
Tieteellinen johtaja, Infotech <strong>Oulu</strong>:<br />
”Informaatiotekniikan kehittyminen <strong>Oulu</strong>n<br />
alueella on nähdäkseni eräänlaisessa murrosvaiheessa.<br />
Viime aikoina on menestykseen riittänyt<br />
pitkälti se, että on keskitytty olemassa<br />
olevien tuotteiden uusien versioiden<br />
kehittämiseen eikä niinkään aivan uuden<br />
luomiseen. Teollisuuden lyhyen tähtäimen<br />
intressit ovat ohjanneet myös tutkimusta,<br />
sillä esimerkiksi Tekesin rahoituksen saaminen<br />
yliopistolla tehtävään tutkimukseen<br />
on yleensä kiinni yritysten osallistumisesta<br />
hankkeisiin.<br />
Tietotekniikka on nyt leviämässä kaikkialle,<br />
yhä keskeisemmäksi osaksi jokapäiväistä<br />
elämäämme: koteihin, työhön, harrastuksiin,<br />
opetukseen, terveydenhuoltoon jne.<br />
Langaton tietoliikenne on keskeinen osaamisen<br />
alue <strong>Oulu</strong>ssa, mutta keskittyminen<br />
pelkästään siihen ei riitä – onhan painopiste<br />
mobiilialallakin siirtymässä laitteistoista ohjelmistoihin,<br />
palveluihin ja sovelluksiin mitä<br />
erilaisimmilla aloilla.<br />
Menestyäksemme jatkossa tarvitaan tutkimuksen<br />
tuottamia aivan uudenlaisia hullunrohkeitakin<br />
ideoita, joista sitten jotkut<br />
voivat johtaa tuotekehitykseen ja jopa uuteen<br />
yritystoimintaan asti. Koska menestykseen<br />
johtavia ideoita on mahdotonta ennakoida,<br />
on tutkimuksen oltava volyymiltaan<br />
riittävän suurta ja laaja-alaista, mutta myös<br />
kansainvälisesti erittäin korkeata tasoa.<br />
Tutkimusympäristöjämme on kehitettävä<br />
pitkäjänteistä ja uutta luovaa tutkimusta<br />
edistäviksi. Lyhytjänteisestä projektikohtaisesta<br />
rahoituksesta on päästävä pitkäjänteisempään,<br />
teollisuuden lyhyen tähtäimen<br />
intresseistä riippumattomaan rahoitukseen.<br />
Tutkimusryhmien on tultava entistä kansainvälisemmiksi,<br />
luotava yhteyksiä huippututkimukseen<br />
ja rekrytoitava kovatasoisia<br />
tohtoreita ja jatko-opiskelijoita ulkomailta.<br />
Yliopistotasolla on mietittävä miten, huippututkimusta<br />
voitaisiin nykyistä paremmin<br />
edistää. Mielestäni tarvittaisiin muun muassa<br />
paikalleen jähmettyneiden organisaatioiden<br />
(tiedekunnat, osastot/laitokset) uudistamista<br />
sekä joustavampia mahdollisuuksia<br />
palkkaukseen, eri rahoituslähteiden yhdistelyyn<br />
ja rahoituksen puskurointiin.<br />
<strong>Oulu</strong>n alueen kehityksen moottorina ja<br />
yliopiston painoalana olevan informaatiotekniikan<br />
olisi saatava merkitystään vastaava<br />
osuus yliopiston resurssien jaossa. Tällöin<br />
olisi myös tutkimuksen laatu otettava<br />
entistä tärkeämmäksi kriteeriksi määrällisten<br />
kriteerien sijasta.”<br />
15