Aktuumi 3/2006 - Oulu
Aktuumi 3/2006 - Oulu
Aktuumi 3/2006 - Oulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Nanorakenteiden integrointi<br />
<strong>Oulu</strong>n vahvuutena<br />
Ilman epäpuhtaudet ovat nanotekniikan<br />
tutkimukselle vahingollisia, joten puhdastilojen<br />
ilmaa suodatetaan jatkuvasti<br />
ja tutkijat käyttävät suojavaatteita. Puhtaimmissa<br />
tiloissa litrassa ilmaa on korkeintaan<br />
neljä 500 nanometrin kokoista<br />
partikkelia, kuvaa MNT-keskuksen johtaja<br />
Janne Remes.<br />
prosessien kehittämiseen, puhdastilojen ylläpitoon<br />
ja valvontaan, laitteiden huoltoon<br />
sekä laitehankintojen suunnitteluun yhdessä<br />
tutkijoiden kanssa. Varsinkin erilaisten<br />
prosesseissa tarvittavien kaasujen ja kemikaalien<br />
turvallisen käytön varmistaminen<br />
on edellyttänyt kovaa työtä”, kuvaa Remes.<br />
Keskuksella ei ole arvosanoihin tähtäävää<br />
opetusvelvoitetta, eli keskuksessa ei<br />
työskentele professoria. Puhdastilarutiineihin<br />
perehtyminen ja laitteiden turvallisen<br />
käytön oppiminen ovat kuitenkin edellytys<br />
pääsylle puhdastiloihin käyttämään laitteistoja.<br />
Tähän asti halukkaat on perehdytetty<br />
yksittäin, mutta toiminnan mahdollisesti<br />
laajentuessa voidaan kurssittaa suurempia<br />
ryhmiä. Lisäksi keskuksen henkilökunta on<br />
tarvittaessa tuntiopetusmääräyksin yliopiston<br />
eri koulutusohjelmien käytössä.<br />
”Keskuksessa käytetään myrkyllisiä aineita,<br />
joiden turvallisesta käytöstä me vastaamme,<br />
eikä laitteita voi käyttää ilman opastusta<br />
ja koulutusta työntekijän oman turvallisuuden<br />
ja laitteiden rikkoontumisvaaran takia”,<br />
jatkaa Remes.<br />
Yritykset voivat käyttää puhdastilan laitteita<br />
ostamalla keskukselta käyttöaikaa. Yrityksen<br />
työntekijä voidaan myös kouluttaa<br />
laitteiden käyttöön. Yritykset voivat käyttää<br />
puhdastiloja virka-aikana. Laitteesta riippuen<br />
yliopisto laskuttaa 60 – 140 euroa tunnilta.<br />
Yliopiston omille tutkijoille hinta muodostuu<br />
huomattavasti edullisemmaksi.<br />
Nanoteknologian tutkimuksessa<br />
tärkeäksi <strong>Oulu</strong>n yliopiston vahvuusalueeksi<br />
on määritelty nanorakenteiden<br />
integrointi erityisalueena<br />
nanotyöstö ja -asemointi sekä<br />
sähkökeraamit, joita tutkitaan<br />
varsinkin mikroelektroniikan ja<br />
materiaalifysiikan laboratoriossa.<br />
Aihealue on oleellinen osa nanoteknologiaa,<br />
koska se mahdollistaa<br />
toiminnalliset rakenteet ja komponentit.<br />
Nanoteknologiassa tärkeitä tutkimusalueita<br />
ovat muun muassa<br />
anturi-, testaus- ja luotettavuustekniikka,<br />
nanokomposiitit sekä hiilinanoputkien<br />
kasvatus ja modifiointi.<br />
Erityisesti nanorakenteiden integroinnin<br />
kautta tutkimustuloksia voidaan<br />
hyödyntää kaupallisissa sovelluksissa jo melko<br />
nopeasti.<br />
”Visioita nanoteknologian mahdollisuuksista<br />
elektroniikka-, metsä- ja kemianteollisuudessa<br />
on Suomessa muotoiltu FinNano-ohjelman<br />
puitteissa. <strong>Oulu</strong>n alueella tehtävä<br />
tutkimus sopii hyvin niissä löydettyihin<br />
suomalaisen teollisuuden nanoteknologian<br />
painoaloihin. Visiotyö jatkuu edelleen ja<br />
auttaa myös tutkimuslaitoksia suuntautumaan<br />
kansallisesti tärkeille alueille”, sanoo<br />
professori Heli Jantunen <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />
mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan laboratoriosta.<br />
Suurin nanoteknologia-alan tutkimusprojekti<br />
<strong>Oulu</strong>ssa on professori Jantusen johtama<br />
NAPERO, joka kuuluu Tekesin FinNano-teknologiaohjelmaan.<br />
Sitä toteutetaan<br />
yhteistyössä VTT:n ja kuuden teollisuusyrityksen<br />
kanssa. Projektissa kehitetään nanomittakaavan<br />
valmistusmenetelmiä ja komponentteja<br />
fotoniikan ja mikroelektroniikan<br />
sovelluksiin. Tuloksia voidaan hyödyntää<br />
muun muassa optisissa sulkimissa ja kytkimissä,<br />
tiedonsiirto- ja tallennusmenetelmissä<br />
ja spektroskooppisissa mittalaitteissa.<br />
NAPERO:n lisäksi yliopistossa on käynnissä<br />
ainakin kuusi selkeästi nanoteknologiaan<br />
liittyvää Tekesin, Suomen Akatemian<br />
ja EU:n rahoittamaa hanketta. Niissä on<br />
mukana myös yli kymmenen <strong>Oulu</strong>n alueen<br />
teollisuusyritystä. Tutkimusta tehdään fotoniikan,<br />
optoelektroniikan, mikroaaltotekniikan,<br />
kemian, fysiikan, mittaustekniikan, materiaalitekniikan,<br />
elektroniikan, konetekniikan<br />
ja testaustekniikan aloilla.<br />
Nanoteknologian työkalun, fokusoidun<br />
ionisuihkun (FIB) avulla materiaaleja<br />
voidaan työstää suoraan suurella tarkkuudella.<br />
NAPERO-projektin teollisuuskumppaneiden<br />
logot on valmistettu FIB:<br />
n avulla piinitridikerrokselle. Pientä mittakaavaa<br />
kuvaa alareunan musta palkki<br />
pituudeltaan kaksi mikrometriä eli<br />
0,002 millimetriä.<br />
Alan huippuosaamisesta kertoo pääsy<br />
valtakunnalliseen Nano- ja mikrojärjestelmät<br />
sekä tulevaisuuden materiaalit -osaamiskeskusohjelmaan<br />
(OSKE), johon kuuluvat<br />
lisäksi Joensuu, Jyväskylä, Kokkola, Mikkeli,<br />
pääkaupunkiseutu ja Tampere.<br />
Yhteistyö <strong>Oulu</strong>n VTT:n yksikön kanssa<br />
tukee merkittävällä tavalla alueen yritysten<br />
mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden haasteisiin<br />
mikro- ja nanoteknologiaan liittyvissä<br />
sovelluksissa, esimerkiksi tulevaisuuden<br />
elektroniikan miniatyrisoinnissa nanomittakaavaisiin<br />
rakenteisiin ja painettavan elektroniikan<br />
kehityksessä.<br />
”Kansainvälisillä markkinoilla on jo saatavilla<br />
useita nanoteknologiaan perustuvia<br />
tuotteita tai tuoteparannuksia, kuten nanoputkien<br />
käyttöön perustuvat kestävämmät<br />
tennismailat ja nanokoon partikkeleihin perustuvat<br />
naarmuuntumattomat maalit. Suomessa<br />
julkiset rahoittajat ovat panostaneet<br />
huomattavasti alan tutkimukseen ja laitehankintoihin,<br />
ja tämä on myös tiivistänyt<br />
kotimaista tutkimusyhteistyötä. Kansainvälisesti<br />
onkin tärkeää saada merkittävä asema<br />
suomalaisen teollisuuden painoaloilla,<br />
sillä nanoteknologialta odotetaan paljon ja<br />
ennen kaikkea Yhdysvallat ja Kiina panostavat<br />
siihen voimakkaasti”, kuvaa Heli Jantunen.<br />
(IH&TP)<br />
11
Change language