Opinto-opas 2009-2010, Biologian koulutusohjelma
Opinto-opas 2009-2010, Biologian koulutusohjelma
Opinto-opas 2009-2010, Biologian koulutusohjelma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Biologian</strong> <strong>koulutusohjelma</strong><br />
mille perinnöllisyystieteen kursseille osallistumisen<br />
edellytys.<br />
Suoritustavat: tentti, työselostus.<br />
Arviointi: 1-5 / hylätty.<br />
Ajoitus ja kohderyhmä: LuK -tutkinto 1. kl,<br />
AObt, BT ja EKO1: pak, AOeko: vaihtoeht.<br />
Opetuskieli: Suomi.<br />
Vastuuhenkilö: N.N.<br />
Solubiologia 5 op / 3 ov (750121P)<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jaksolle osallistuva opiskelija<br />
hallitsee solutason rakenteen ja toiminnan<br />
mekanismeja ja niitä ylläpitävän geneettisen<br />
järjestelmän erityispiirteet, tietää kasvi- ja<br />
eläinsolujen ominaispiirteet ja ymmärtää<br />
solu- ja molekyylitason merkityksen biologisten<br />
että biokemiallisten ilmiöiden selittäjänä.<br />
Sisältö: Tällä opintojaksolla perehdytään<br />
solujen saloihin. Viime vuosina erityisesti<br />
molekyylibiologian menetelmien ja mikroskooppistentekniikoiden<br />
kehittyminen on<br />
lisännyt tietouttamme soluista ja niiden<br />
sosiaalisista vuorovaikutuksista. Tällä hetkellä<br />
solubiologia on eräs tutkituimmista biologian<br />
aloista.<br />
Eläintieteen osuudessa käsitellään solubiologian<br />
historiaa, tutkimusmenetelmiä ja solun<br />
kemiaa. Nämä suoritetaan ns. kotitenttinä.<br />
Kemiallisiin sidoksiin ja makromolekyylien<br />
ominaisuuksiin perehtyminen auttaa ymmärtämään,<br />
miten suuret molekyylit voivat mahtua<br />
pieneen soluun tai soluorganelliin, miten<br />
auringon sisältämä valoenergia muuttuu<br />
kemialliseksi energiaksi, miten korkeaenergisiä<br />
yhdisteitä syntyy mitokondrioissa tai<br />
miten muut solun organellit hyödyntävät<br />
energiaa. Solun ja soluorganellien rakennetta<br />
tarkastellaan toiminnallisesta näkökulmasta<br />
monien fysiologisten esimerkkien avulla.<br />
Solukalvon, kalvorakenteiden ja ionikanavien<br />
toimintaan perehtymällä opitaan ymmärtämään,<br />
miten kemialliset yhdisteet tai viestit<br />
siirtyvät soluun, kulkevat solun sisällä, soluorganellien<br />
välillä, käynnistävät synteesi- tai<br />
hajottamisprosesseja tai miten signaalit välittyvät<br />
solusta toiseen. Lisäksi käsitellään<br />
solujen tukirakenteita ja solujen kiinnittymistä<br />
toisiinsa, proteiinisynteesiä ja proteiinien<br />
hajoamista, kantasoluja ja solujen erilaistumista<br />
ja ns. ohjelmoitua solukuolemaa.<br />
Erilaistuneista soluista perehdytään mm.<br />
lihas- ja hermosolujen toimintaan.<br />
Kasvitieteen osuudessa perehdytään<br />
kasvisolujen ja soluorganellien kemiallisiin,<br />
rakenteellisiin ja molekyylitason erityispiirteisiin<br />
ja tehtäviin. Maapallon elämän kannalta<br />
äärimmäisen oleellista on kasvisolujen kloroplastien<br />
kyky yhteyttää eli auringon valoenergian<br />
avulla hallitusti muuttaa epäorgaanisia<br />
yhdisteitä orgaanisiksi ja samalla<br />
tuottaa happea. Kasvisolut kierrättävät ja<br />
varastoivat tuottamiaan yhdisteitä ja soluissa<br />
on käynnissä jatkuva hajotus- ja synteesiprosessi.<br />
Solujen elinkaarta syntymästä<br />
solukuolemaan säätelevät ja välittävät monet<br />
sisäiset ja ulkoiset tekijät, mutta kasvisolujen<br />
totipotenttisuudesta johtuen erilaistunut solu<br />
voi palautua alkuperäiseen tilaan tai solukuolemaan<br />
johtava prosessi voidaan peruuttaa.<br />
Genetiikan osuudessa tarkastellaan, miksi<br />
perinnöllinen informaatio karttuu juuri meidän<br />
tuntemassa olomuodossa eli DNA-molekyylissä,<br />
miten DNA siirtyy solujen toimesta<br />
kromosomeina sukupolvesta toiseen ja miten<br />
se luonnonvalinnan vaikuttaessa on runsastunut,<br />
rikastunut ja monipuolistunut. Iskusanat:<br />
DNA-RNA-proteiinit, solu jatkumona,<br />
tuma, mitokondriot ja kloroplastit, kromosomit,<br />
mitoosi, meioosi, lisääntymisjärjestelmät.<br />
Työtavat: 72 h lu, sisältää eläintieteen, kasvitieteen<br />
ja perinnöllisyystieteen osuuden,<br />
lukion biologian ja kemian tietojen täydentämistä<br />
kotityönä ja itseopiskelua oppikirjan ja<br />
verkkotuen avulla. Kunkin osuuden jälkeen<br />
on välikoe, mutta opintojakson voi suorittaa<br />
vain kokonaisuutena eli opintojakson osasuorituksista<br />
ei saa opintopisteitä Oodiin.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Oppikirja Alberts,<br />
B. ym. 2008: Molecular Biology of the<br />
Cell (5 th<br />
ed.). Garland Science Publishing,<br />
London, 1268 s. ISBN: 0815341067. (Lodish<br />
et al. 2004: Molecular Cell Biology (5 th ed.).<br />
Freeman, New York, 973 s.). Heino J. &<br />
Vuento M. 2004: Solubiologia (2. painos),<br />
WSOY, Porvoo 306 s.<br />
http://cc.oulu.fi/~ssaarela/;<br />
http://www.oulu.fi/genet/cellbiology/<br />
Arviointi: 1-5 / hylätty. <strong>Opinto</strong>jakson arvosana<br />
osatenttien keskiarvona.<br />
Yhteys muihin opintojaksoihin: Hyvät perustiedot<br />
lukion biologiasta ja erityisesti kemiasta<br />
edistävät oppimista. Solubiologia vaaditaan<br />
edeltävänä suorituksena seuraaville<br />
kursseille: Kehitysbiologia-histologia<br />
(751367A), Eläinfysiologia (751388A), Funktionaalisen<br />
kasvibiologian perusteet<br />
(752345A) ja Genetiikan perusteet<br />
(753124P). Kurssi antaa valmiuksia myös<br />
molekyylibiologian ja biokemian opiskeluun.<br />
40
Change language