Opinto-opas 2009-2010, Biologian koulutusohjelma
Opinto-opas 2009-2010, Biologian koulutusohjelma
Opinto-opas 2009-2010, Biologian koulutusohjelma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Biologian</strong> <strong>koulutusohjelma</strong><br />
tieteellinen tieto on varsin keskeistä. Niinpä metsät, suot, vesiekosysteemit, ilman<br />
epäpuhtauksien vaikutukset, alkuperäisen luonnon suojelu ja maankäytön suunnittelun<br />
ekologinen tausta ovat eräitä soveltavan kasvitieteellisen tutkimuksen aihepiirejä.<br />
Uusia soveltavia aloja ovat mm. viherrakennus ja palauttava ekologia sekä<br />
kasvien sekundaarimetaboliatuotteiden hyödyntämismahdollisuudet. Opetuksen ja<br />
tutkimuksen tukena ovat kasvimuseon ja kasvitieteellisen puutarhan kokoelmat<br />
sekä puutarhan koekentät.<br />
Kasvitieteen syventävä opetus painottuu teoreettiseen kasviekologiaan, ekofysiologiaan,<br />
pohjoisten alueiden erityiskysymyksiin sekä kasvimolekyylibiologiaan. Pääosa<br />
kasvitieteilijöistä toimii opettajina ja/tai tutkijoina. Kasvitieteilijöitä on sijoittunut<br />
myös kuntien ympäristösihteereiksi, ympäristökeskusten tarkastajiksi ja tutkijoiksi<br />
sekä Metsähallituksen suunnittelijoiksi.<br />
Tutkimusaihepiirit:<br />
Pohjoinen kasvitiede ja ympäristöekologia. Tutkimus keskittyy pohjoisen luonnon<br />
häiriöherkkyyden, ilmastonmuutoksen ja ilman epäpuhtauksien vaikutusten<br />
tutkimukseen. Boreaalisten ja subarktisten kasvien stressinsietokyvyn tutkimus ja<br />
ekofysiologia muodostavat tutkimuksessa merkittävän osa-alueen.<br />
Kasvien evoluutioekologia. Teoreettista ja empiiristä tutkimusta kasvien sopeutumisesta<br />
vaihteleviin ympäristöihin. Erityisinä kiinnostuksen kohteina ovat kasvien<br />
ja herbivorien sekä kasvien ja sienten väliset vuorovaikutussuhteet.<br />
Kasvien populaatioekologia. Tutkitaan kasvipopulaatioiden elinkykyä ja uhanalaisten<br />
kasvien riskitekijöitä. Kasvipopulaatiot ovat usein jakautuneet osapopulaatioiksi<br />
ja pienemmiksi laikuiksi. Laikkudynamiikkaa tutkitaan tarkastelemalla<br />
kasvipopulaatioita metapopulaatioina.<br />
Terrestristen ekosysteemien kasviekologia. Keskeisiä aiheita ovat boreaalisten<br />
havumetsien ekologia, maaperäekologia sekä kasvien elinkierto-, kasvu-, lisääntymis-<br />
ja eloonjäämisstrategiat ja rakennetutkimukset.<br />
Käyttökasvit ja kasvibiomassan tuotto pohjoisilla alueilla. Aihepiiri, jossa perustutkimuksen<br />
ja soveltavien tieteenalojen yhteistyö on merkittävä tulevaisuuden<br />
haaste. Samanlaisia haasteita kohtaa myös korjaava ja palauttava ekologia.<br />
Kasvifysiologia. Tutkitaan pohjoisten kasvien fysiologiaa hyödyntäen molekyylibiologian<br />
ja biotekniikan menetelmiä. Tutkimusaiheet liittyvät kasvin kehitysbiologiaan<br />
ja niiden spesifisiä aiheita ovat ligniinin biosynteesi, polyamiinien merkitys männyn<br />
alkionkehityksessä, marjan kypsymiseen liittyvät säätelyprosessit sekä kasvin puolustautuminen<br />
ja mikrobi-vuorovaikutukset. Soveltavina, poikkitieteellisinä, tutkimuskohteina<br />
ovat geneettisesti muunneltujen kasvien ympäristövaikutukset ja kasvien<br />
bioaktiiviset sekundaarimetabolian tuotteet.<br />
Genetiikka<br />
eli perinnöllisyystiede tutkii sitä, kuinka perinnölliseen materiaaliin<br />
(DNA) koodattu viesti siirtyy sukupolvesta toiseen ja<br />
kuinka se ohjaa solujen kasvua, erilaistumista ja aineenvaihduntaa. Genetiikan<br />
alueeseen kuuluu myös perinnöllisen viestin muuttuminen ja rikastuminen evoluution<br />
kuluessa.<br />
Viime vuosikymmeninä geneettiset (molekyylibiologiset) menetelmät ovat mullista-<br />
3
Change language