Raimo Tikka - Oulu
Raimo Tikka - Oulu
Raimo Tikka - Oulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Raimo</strong> <strong>Tikka</strong><br />
arkkitehti, projektipäällikkö<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />
arkkitehtuurin osasto<br />
korjausrakentamisen laboratorio/<br />
<strong>Oulu</strong>n kaupunki<br />
Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskushanke (PORA)<br />
RESOPT –hankkeen esittely 20.10.2003, tilaisuudessa esitettyyn puheenvuoroon liittyvää<br />
yleistä tekstiä<br />
Ympäristötietoinen rakennusten korjaus ja kunnostus<br />
Arkkitehtuurin osasto ja ympäristöpainoala<br />
Arkkitehtiosasto on ollut aktiivisesti edustettuna <strong>Oulu</strong>n yliopiston ympäristöpainoalaan liittyvässä<br />
valmistelutyössä. Silti osastolla ei ole virallisesti vahvistettua strategiaa ympäristöasioiden<br />
liittämisestä osaksi opetusta. Tässä esitetyt näkemykset ovat enemmän tai vähemmän<br />
kirjoittajan henkilökohtaisia kannanottoja aiheeseen.<br />
Arkkitehtikoulutuksen luontevimmin ympäristöpainoalaan liittyvät kokonaisuudet ovat<br />
yhdyskuntasuunnittelu ja korjausrakentaminen. Kaavoitus määrittelee hyvin pitkälle sen, miten<br />
rakennettu ympäristö muodostuu ja mitä toimintoja se pitää sisällään. Korjausrakentaminen<br />
koskettaa lukumääräisesti huomattavan suurta osaa rakennuskannasta, rakennettuun<br />
ympäristöön on sitoutunut huomattavan suuri osa kansallisvarallisuudesta ja siten käytössä<br />
olevista resursseista.<br />
Korjausrakentamisen laboratoriossa on viime vuosien aikana toteutettu useita korjaamiseen ja<br />
kierrätykseen liittyviä projekteja. Tällä hetkellä meneillään on <strong>Oulu</strong>n kaupungin hallinnoima<br />
Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskushanke (PORA), jota toteutetaan yhteistyössä<br />
yliopiston kanssa.<br />
Korjausrakentamiseen liittyviä ympäristökysymyksiä<br />
Tehtäessä päätöksiä usein edessä on valinta uudisvaihtoehdon ja vanhan korjaamisen välillä.<br />
Jos päädytään korjaamaan, niin tärkeintä on valita oikea käyttötarkoitus. Yleensäkin<br />
rakentamiseen liittyvät ympäristövaikutukset ovat ensisijaisesti käyttöön liittyviä. Itse<br />
rakentamisen ja rakennuksen ympäristövaikutukset ovat tyypillisesti luokka 10% rakennuksen<br />
koko elinkaaren aikaisista vaikutuksista.<br />
Korjaamisen menetelmät ja toimintatavat ovat liian usein suoraan uudisrakentamisesta<br />
lainattuja. Myös työn ja uudismateriaalien hintasuhde ohjaa korvaamaan vanhoja rakenteita<br />
uudella korjaamisen sijasta. Koska hankkeeseen käytettävissä oleva aika on usein niukka, tai<br />
jopa alimitoitettu, valitaan toteutustavaksi tästäkin syystä laajempi purkaminen, jolla<br />
minimoidaan epävarmuustekijät. Suomalaisessa rakentamisessa kustannustehokkuus on jo<br />
pitkään muodostunut tärkeimmäksi ohjaavaksi tekijäksi. Tämä laskentatapa keskittyy kuitenkin<br />
liiaksi vain välittömiin kustannuksiin, eikä ota riittävästi huomioon laadullisia ominaisuuksia eikä<br />
rakennuksen elinkaarta.<br />
1
Korjaushankkeen linjan valinta on tilaajan tehtävä. Ympäristöön liittyvät tekijät kuuluvat liian<br />
harvoin niihin tavoitteisiin, joita hankkeelle alun perin asetetaan. Hankkeen valittu toteutusmuoto<br />
saattaa vaikutta edelleen siihen, miten ympäristöominaisuuksia painotetaan hankkeen<br />
läpiviennissä. Tietyt hankemuodot ohjaavat selvästi sellaisiin toimintamalleihin, joissa<br />
ympäristöominaisuuksilla ei ole painoarvoa.<br />
Korjausrakentaminen on ympäristön ja luonnon resurssien kannalta hyvin merkityksellinen,<br />
kohdistuuhan se jo olemassa olevaan rakennuskantaan, ja siten olemassa olevaan<br />
ympäristörasitukseen. Jokaisessa korjaushankkeessa on teoriassa olemassa mahdollisuus<br />
vähentää ympäristöön kohdistuvaa rasitusta. Tämä mahdollisuus pitäisi ottaa aktiivisesti<br />
huomioon asetettaessa hankkeille tavoitteita. Korjaaminen ei silti automaattisesti ole<br />
ympäristönkään kannalta paras vaihtoehto.<br />
Kokonaisnäkemyksen merkitys ja aidon yhteisen intressin löytäminen<br />
Rakentaminen poikkeaa monesta muusta teollisesta prosessista siinä, että mukana on erittäin<br />
monia osapuolia. Tuotteen läpimenoaika on myös varsin pitkä, korjaushankkeissa eritoten.<br />
Lisäksi rakentamisprosessin osapuolilla ei välttämättä ole aitoa yhteistä intressiä.<br />
Rakennushankkeen ympäristövaikutukset ovat monen eri tekijän summa. Ympäristön kannalta<br />
hankkeen heikoin lenkki on yleensä ratkaiseva tekijä. Koska rakennuksen elinkaari, ja sitä<br />
kautta rasitus ympäristöön, on varsin pitkäaikainen, on erittäin tärkeää ymmärtää ja ottaa<br />
huomioon suuria kokonaisuuksia. Ympäristöasioissa toivottavaa varovaisuusperiaatetta ei ole<br />
rakentamisessa usein huomioitu. Vaikka rakentaminen on ehkä konservatiivisin teollisuuden<br />
ala, on otettu käyttöön uusia materiaaleja ja ratkaisuja ilman, että niiden vaikutuksia tai<br />
ominaisuuksia olisi riittävästi testattu.<br />
Tilaaja tekee hankkeen kannalta tärkeimmät päätökset jo ennen varsinaisen suunnittelun alkua.<br />
Tämä koskee myös hankkeen ympäristövaikutuksia. Tavoitteiden asetteluun vaikuttavat hyvin<br />
paljon päätöksentekijöiden arvot ja asenteet. Siksi pyrkimys vaikuttaa eri toimijoiden asenteisiin<br />
on ehkä tärkein tehtävä mitä esimerkiksi PORA –hankkeella on. Ympäristömyönteinen ilmapiiri<br />
antaa myöhemmin paremmat mahdollisuudet neuvonta- ja koulutustoiminnalle saavutettaville<br />
tuloksille. Lisäksi tarve- ja hankesuunnitteluvaiheessa tehtyjä virheitä ei voi enää kokonaan<br />
korjata prosessin myöhemmässä vaiheessa, vaikutusmahdollisuudet kohdistuvat vain haittojen<br />
minimointiin.<br />
Tulosten saavuttamiseksi olisi syytä rakentaa kattava viestintästrategia, joka mahdollistaa<br />
tiedon välittämisen mahdollisimman käyttökelpoisessa muodossa sitä tarvitseville. Useinkaan<br />
tiedon saatavuus ei ole ongelma, vaan sen soveltaminen. Tässä auttaa myös se, jos alan eri<br />
toimijat saadaan luontevaan yhteistyöhön, jossa voidaan toimia ohjaamisen ja opastamisen<br />
keinoin kieltojen ja sanktioiden sijaan päämääränä parempi elinympäristö.<br />
2
Change language