Aktuumi 1/2006 - Oulu
Aktuumi 1/2006 - Oulu
Aktuumi 1/2006 - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
l y h y e t<br />
Konenäkö analysoi liikkuvaa kuvaa<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston konenäön tutkimusryhmän<br />
kehittämää yksinkertaista mutta toimivaa Local<br />
Binary Pattern -menetelmää on ensimmäistä<br />
kertaa pystytty käyttämään liikkuvan kuvan<br />
analysointiin. Videokuvasta voidaan nyt havaita<br />
ja erottaa kaikki siinä esiintyvä liike, esimerkiksi<br />
liikkuvat ihmiset ja autot.<br />
Kone tunnistaa kuvasta liikkuvat kohteet. Se<br />
ei kuitenkaan kykene vielä erottamaan elollisia<br />
hahmoja elottomista, vaan niiden luokittelemiseksi<br />
tarvitaan jatkotulkintaa. Toissijainen liike,<br />
vaikkapa puiden heiluminen taustalla, voidaan<br />
sen sijaan jo paikantaa ja poistaa kuvasta.<br />
Koneelle näön avulla tunnistaminen on huomattavasti<br />
hankalampaa kuin ihmiselle. Se, mikä<br />
ihmiselle on näköaistin avulla yksinkertaista, nopeaa<br />
ja tarkkaa, on koneelle todella vaikeaa. Helpointa<br />
koneen tekemälle tunnistukselle on hyvässä<br />
valaistuksessa kuvata ihminen kasvot suoraan<br />
kameraan päin.<br />
Konenäköä voidaan soveltaa muun muassa videovalvonnassa.<br />
Kohteen asento, liikkuminen tai<br />
valaistusolosuhteet eivät aina ole koneelle parhaat<br />
mahdolliset. Tutkimuksen haasteena onkin<br />
saada aikaan epäedulliset olosuhteet huomioivia<br />
Konenäöllä on kuvista havaittu ensisijainen<br />
liikkuva kohde ja erotettu se taustastaan. Kone<br />
ei vielä pysty erottamaan, onko kyseessä<br />
auto vai ihminen.<br />
menetelmiä. Myös kuvan laatuun voidaan vaikuttaa<br />
teknisillä ratkaisuilla.<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston tutkimusryhmä hyödyntää tutkimuksissaan<br />
tekoälyä. Sen kehittämä menetelmä<br />
on hyväksytty julkaistavaksi alan arvostetuimmassa<br />
tieteellisessä lehdessä.<br />
Hanna Alaluusua<br />
V-LAB tukee monitieteistä<br />
tutkimusta<br />
ja yritysyhteistyötä<br />
V-LAB on <strong>Oulu</strong>n yliopiston uusi<br />
monitieteinen tutkimus- ja kehityslaboratorio.<br />
V-LAB:in tutkimus<br />
suuntautuu teknologian<br />
sovelluksiin, sisällöntuotantoon<br />
ja ihmisen älykkääseen toimintaan.<br />
Laboratorio on rakennettu<br />
vastaamaan langattomuuden,<br />
digitaalisuuden ja virtuaalimaailman<br />
vaatimuksia. Tarkoituksena<br />
on tutkia käyttäytymistä uuden<br />
teknologian avulla.<br />
Laboratorion toiminnan<br />
muotoja ja sisältöä kehitetään<br />
yhteistyössä <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />
vaikutusalueen yritysten<br />
kanssa. Yritykset ja muut yhteisöt<br />
voivat käyttää V-LAB:ia<br />
omassa tutkimus-, kehitys- ja<br />
koulutustoiminnassaan.<br />
V-LAB:n on tarkoitus toimia<br />
myös <strong>Oulu</strong>n yliopiston langattoman<br />
osaamisen näyteikkunana<br />
ja tulevaisuudessa osana<br />
laajaa kansainvälistä vastaavien<br />
tutkimustilojen verkostoa.<br />
Metsänraja voi nousta tuntureilla<br />
ilmaston lämmetessä<br />
Teollisuuden hajupäästöt hallintaan<br />
Ilmaston lämpenemisen seurauksena metsänraja<br />
Lapin tuntureilla voi nousta jopa<br />
muutamassa vuosikymmenessä. Metsänraja<br />
on vyöhyke, jolla yhtenäinen metsä päättyy<br />
lähellä tunturin lakea..<br />
Monilla tunturien rinteillä metsänrajan<br />
etenemistä hidastavat kuitenkin maaperän<br />
ominaisuudet kuten niukat ravinteet ja happamuus.<br />
Ilmastonmuutos saattaa myös lisätä<br />
metsänrajan nousua hidastavia ilmiöitä,<br />
kuten lumen aiheuttamia tykkytuhoja.<br />
Suotuisimpia metsänrajan nousulle ovat<br />
loivat ja vähärakkaiset etelä- ja länsirinteet,<br />
joilla metsänraja jo nyt on muita ilmansuuntia<br />
korkeammalla.<br />
Metsänrajan muutosta Aakenus-, Ylläs- ja<br />
Pyhätunturilla arvioi <strong>Oulu</strong>n yliopiston luonnontieteellisessä<br />
tiedekunnassa tarkastetussa<br />
väitöskirjassaan filosofian tohtori Jyrki<br />
Autio.<br />
Puhdistustekniikkaa ja prosesseja kehittämällä<br />
on esimerkiksi sellutehtaiden hajupäästöt<br />
saatu huomattavasti pienemmiksi<br />
kuin 30 – 40 vuotta sitten. Toisinaan pahoja<br />
hajuja kuitenkin edelleen leviää tehtaan<br />
ympäristöön.<br />
”Ongelmallisia ovat kaikki poikkeustilanteet<br />
kuten seisokit ja niihin liittyvät prosessien<br />
alas- ja ylösajot. Hajuja voi silloin päästä<br />
ympäristöön, koska normaaleja hajukaasujen<br />
käsittelymenetelmiä ei välttämättä voida<br />
käyttää. Lisäksi tehtaiden putkistot eivät<br />
ole täysin tiiviitä ja hajujen kerääminen hajanaisista<br />
lähteistä yhteen paikkaan käsiteltäväksi<br />
on vaikeaa”, kertoo tutkija Satu Ojala,<br />
joka työskentelee <strong>Oulu</strong>n yliopiston prosessi-<br />
ja ympäristötekniikan osastossa vuoden<br />
alussa käynnistyneessä Odora-hankkeessa.<br />
Tutkimushankkeessa kehitetään hajupäästöjen<br />
hallinnan nykytekniikkaa entistä<br />
tehokkaammaksi. Kohteina ovat pahanhajuisten<br />
ja haitallisten yhdisteiden mittaus- ja<br />
analyysimenetelmät ja useat poistoon soveltuvat<br />
tekniikat.<br />
”Haasteena on mittaus- ja poistomenetelmien<br />
kehittäminen pieniä hajupitoisuuksia<br />
varten. Ihmisnenä on vielä huomattavasti<br />
useita mittalaitteita tarkempi. Lisäksi<br />
poistotekniikkaa on mukautettava sen mukaan,<br />
mitä hajuyhdisteet ovat eli samaa tekniikkaa<br />
on sovellettava erityyppisiin teollisuuslaitoksiin”,<br />
jatkaa Satu Ojala.<br />
Hajujen lisäksi tutkimuksella pyritään vähentämään<br />
päästöjen terveydellisiä haittoja.<br />
Rikkiyhdisteiden lisäksi tutkitaan kloorattujen<br />
hiilivety-yhdisteiden käsittelemistä.<br />
”Odotammekin hankkeesta sekä terveyden<br />
että viihtyvyyden kannalta merkittäviä tuloksia”,<br />
Ojala sanoo.<br />
Odora-hanke toteutetaan Tekes-rahoituksella<br />
yhteistyössä Keski-Pohjanmaan<br />
ammattikorkeakoulun ja useiden yritysten<br />
kanssa.<br />
17
Change language