Professori Juha Kostamovaaran työssä on spirittiä - Oulu
11.05.2014 • Views
Share Embed Flag

Professori Juha Kostamovaaran työssä on spirittiä - Oulu

Professori Juha Kostamovaaran työssä on spirittiä - Oulu

Professori Juha Kostamovaaran työssä on spirittiä - Oulu

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
oulu.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA<br />

1/09<br />

<str<strong>on</strong>g>Professori</str<strong>on</strong>g> <str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g><br />

<str<strong>on</strong>g>Kostamovaaran</str<strong>on</strong>g><br />

työssä <strong>on</strong> spirittiä<br />

Älylukko –<br />

toteutunut<br />

innovaatio<br />

Yliopistouudistus<br />

puhuttaa

Käänne parempaan jo näkyvissä<br />

Talouskriisi käynnistyi USA:n asuntolainamarkkinoilta, kun<br />

USA:n talletuspankit antoivat luottoa myös sellaisille asiakkaille,<br />

joiden luottokelpoisuus oli kyseenalainen. Se, miten nopeasti<br />

kriisi levisi kaikkialle maailmaan, <strong>on</strong> yllättänyt asiantuntijatkin.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> taloustieteiden tiedekunnan professori<br />

<str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g>-Pekka Kallungin mukaan kriisin nopea leviäminen liittyy<br />

muun muassa ihmisten laumakäyttäytymiseen, jota ruokkii nopea<br />

tied<strong>on</strong>välitys ja tiedotusvälineiden keskinäinen kilpailu. Päivästä<br />

toiseen toistuvat taantumauutiset lietsovat pessimismiä<br />

silloinkin, kun olisi myönteistä kerrottavaa.<br />

Talous <strong>on</strong> juuttunut pessimistiseen toimettomuuteen. Ja kun<br />

pessimismi hallitsee yleistä ilmapiiriä, ihmiset tai yritykset eivät<br />

ryhdy aktiiviseen toimintaan.<br />

Kallunki muistuttaa, että suhdannevaihtelut kuuluvat talousjärjestelmään.<br />

Laskusuhdanne testaa yritysten liikeideat ja strategiat.<br />

Taantumasta hyötyvät ne yritykset, jotka toimintaa tehostamalla<br />

ja kuluja karsimalla saavat taloutensa aiempaa parempaan<br />

kunto<strong>on</strong>.<br />

”Viime viikkoina <strong>on</strong> jo saatu positiivisia tietoja Yhdysvaltojen<br />

taloudesta. Myös eri maiden massiiviset talouden elvytyspaketit<br />

ovat lu<strong>on</strong>eet positiivista ilmapiiriä, ja ne tulevat osaltaan<br />

elvyttämään taloutta”, Kallunki kertoo.<br />

”Suurinta osaa suomalaisista taantuma ei kosketa oikeastaan<br />

mitenkään. Heillä työt jatkuvat ja heillä <strong>on</strong> kulutukseen käytettävissä<br />

rahaa kuten tähänkin saakka.”<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> taloustieteiden tiedekunnan professorit <str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g>-Pekka<br />

Kallunki, Jukka Perttunen, Mikko Puhakka ja Kimmo Alajoutsijärvi<br />

olivat maaliskuussa puhumassa taloustilanteesta <strong>Oulu</strong>n kauppakamarin<br />

järjestämässä talousseminaarissa.<br />

(Lähteet: Kaleva 25.3.2009 ja <str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g>-Pekka Kallunki)

aktuumi<br />

Nro 1 huhtikuu 2009 19. vsk<br />

9 14 18 24<br />

JULKAISIJA<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />

5 Tieteen, taiteen ja opetuksen vapaus säilyy<br />

6 Yliopistouudistus <strong>on</strong> mahdollisuus<br />

9 Kaivosalalla nostetta<br />

12 Resursseja keskittämällä uutta huippuosaamista<br />

14 <strong>Oulu</strong>lainen iLoq valtaa markkinoita älylukoilla<br />

18 Datan siirrossa <strong>on</strong> spirittiä<br />

21 Yliopistot vahvistavat yritysten<br />

tutkimus- ja kehitystoimintaa<br />

22 Lyhyet<br />

24 Perusrahoituksella pärjätään,<br />

mutta lisärahalla noustaan huipulle<br />

26 Outokumpu Oyj:ltä merkittävä lahjoitus<br />

28 Meille ja maailmalle kansainvälisillä maisteriohjelmilla<br />

30 Väitökset<br />

32 Aktuumit<br />

34 Kvarkkeja median mausteilla?<br />

35 Tapahtuu<br />

PÄÄTOIMITTAJA<br />

Tapio Mäkinen<br />

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ<br />

Tiina Pistokoski<br />

TAITTO/KUVANKÄSITTELY/KANSI<br />

Petri Ovaskainen<br />

GRAAFINEN SUUNNITTELU<br />

V-P Viklund/Aval<strong>on</strong> Oy<br />

OSOITTEET<br />

Liisa Salmela<br />

Alumneille lehti lähetetään<br />

alumniverkost<strong>on</strong> nettisivujen tietojen<br />

perusteella. Omat osoitetiedot kannattaa<br />

siis pitää ajan tasalla. Kiitos.<br />

yhteystiedot<br />

sähköposti: aktuumi@oulu.fi<br />

www.oulu.fi/aktuumi<br />

Puhelin (08) 553 4091<br />

PAINATUS<br />

Painos 6100<br />

Painotalo Suomenmaa<br />

Kannen kuva:<br />

Reijo Koirikivi / Studio P.S.V<br />

1. aukeaman kuva:<br />

<str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g> Tuomi / Rodeo<br />

ISSN 0788-7132<br />

Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, otsikoida<br />

ja käsitellä lähetettyjä kirjoituksia.<br />

Valmistettu UPM:n toimittamasta<br />

paperista, jolle <strong>on</strong> myönnetty<br />

Euroopan uni<strong>on</strong>in Ympäristömerkki,<br />

rek.nro FI/11/1.<br />

Paperi: Novatech Satin 150g/115g<br />

4 aktuumi 1/09

pääkirjoitus<br />

Tieteen, taiteen ja opetuksen<br />

vapaus säilyy<br />

Yliopistolain uudistamisesta käytävässä keskustelussa <strong>on</strong> yksi keskeisimmistä puheenaiheista<br />

liittynyt yliopistojen omaan päätäntävaltaan sekä tieteen, taiteen ja ylimmän<br />

opetuksen vapauteen. Jotkut pelkäävät, että ulkopuolisen rahoituksen lisääntyminen<br />

kaventaa merkittävästi tieteen vapautta tai että yliopistojen hallituksen ulkopuoliset jäsenet<br />

tulevat yliopisto<strong>on</strong> valvomaan erityisesti yritysten etuja.<br />

Tutkimuksen ulkopuolinen rahoitus ei ole uusi asia, mutta mahdollisuudet sen hankkimiseen<br />

yliopistoille paranevat. <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> viime vuoden kok<strong>on</strong>aismäärärahat<br />

olivat 217 miljo<strong>on</strong>aa euroa, joista ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 30 prosenttia eli<br />

62,4 miljo<strong>on</strong>aa euroa. Suurimmat ulkopuoliset rahoituslähteet olivat kuitenkin julkisia<br />

kuten Suomen Akatemia, Tekes ja EU:n eri ohjelmat. Suoran yritysrahoituksen osuus<br />

ulkopuolisesta rahoituksesta oli vain 13 prosenttia.<br />

Ohjaako tämä ulkopuolinen raha tutkimusta? Kyllä ohjaa. Rahoittaja haluaa määritellä,<br />

minkälaista tutkimusta se haluaa tukea. Silloin, kun rahoittajan ja tutkijan intressit<br />

ovat yhteiset, ollaan ideaalitapauksessa. On huomattava, että valtio huolehtii jatkossakin<br />

yliopistojen perusrahoituksesta. Tutkimusta tehdään edelleen pääsääntöisesti ulkopuolisen<br />

rahoituksen turvin. Kilpailu rahoituksesta kuitenkin kiristyy ja siinä menestytään<br />

vain tutkimuksen korkealla laadulla.<br />

Kun innovaatiojärjestelmää kehitetään, <strong>on</strong> vapaata perustutkimusta tukevan Suomen<br />

Akatemian rahoitusta lisättävä. On toivottavaa, että myös yritykset tukevat entistä<br />

enemmän suoraan yliopistoa tulevaisuudessa, koska yliopistoilla tulee olla omaa rahoitusta<br />

korkeatasoisen tieteen ylläpitämiseksi.<br />

Tutkimuksen uutena rahoitusinstrumenttina <strong>Oulu</strong>n yliopistossa toimii yliopistorahasto,<br />

joh<strong>on</strong> kerätään parhaillaan pääomaa. Mitä suuremmaksi pääoma saadaan<br />

kasvatettua, sitä enemmän <strong>on</strong> luvassa rahastosta tuottoja, joita voidaan käyttää<br />

yliopist<strong>on</strong> tutkimuksen ja koulutuksen tukemiseen.<br />

Yliopistolain 3 §:n mukaan yliopistoilla <strong>on</strong> itsehallinto, joka turvaa tutkimuksen,<br />

taiteen ja opetuksen vapauden. Tämä <strong>on</strong> yliopistoissa perustavaa laatua<br />

oleva periaate eikä se muutu mitenkään – oli sitten kysymys tutkimuksesta tai<br />

hallinnosta.<br />

Itsehallinto toteutuu yliopistokollegi<strong>on</strong> ja akateemisten elinten kautta.<br />

Näissä elimissä <strong>on</strong> vain yliopistoyhteisön jäseniä. Yliopistokollegio valitsee yliopist<strong>on</strong><br />

hallitukseen yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet. Hallituspaikkaa ei<br />

siten voi ostaa rahalla. Mikään poliittinen taho tai elinkeinoelämä ei nimitä<br />

yhtään hallituksen jäsentä. Kaikki akateemisia asioita koskeva päätöksenteko tai<br />

valmistelu tapahtuu yliopistoyhteisön omista jäsenistä koostuvissa hallintoelimissä.<br />

Mitä ja minkä kokoisia nämä elimet ovat, sen määrittelee yliopisto itse hallintojohtosäännössään.<br />

Lauri Lajunen<br />

rehtori<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />

<str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g> Sarkkinen<br />

5

Vararehtorit Riitta Keiski, Heikki Ruskoaho<br />

ja Rauli Svento sekä rehtori Lauri Lajunen<br />

ovat erittäin tyytyväisiä siihen, että yliopistouudistus<br />

lisää yliopistojen päätäntävaltaa.<br />

• Yliopistouudistuksen myötä <strong>Oulu</strong>n yliopisto saa taloudellisen aut<strong>on</strong>omian. Tämä<br />

tarkoittaa mahdollisuutta päättää aiempaa itsenäisemmin koulutuksen ja tutkimuksen<br />

kehittämisestä, henkilöstöpolitiikasta ja toiminnan rahoittamisesta. Syksyllä voimaan tuleva<br />

yliopistolaki vauhdittaa <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> menestymistä kansainvälisenä huippuyliopist<strong>on</strong>a.<br />

Teksti Raija Tuominen<br />

Kuvat Onni Kinnunen / Studio P.S.V.<br />

6 aktuumi 1/09

Rehtoraatti yksimielinen:<br />

Yliopistouudistus<br />

ON mahdollisuus<br />

Eduskunta käsitteli helmikuussa uutta yliopistolakia,<br />

joka astuu voimaan elokuussa.<br />

Keskeisin muutos nykyiseen <strong>on</strong> se, että<br />

yliopistot irtaantuvat valti<strong>on</strong> holhouksesta.<br />

Perustuslaissa turvatusta itsehallinnosta<br />

huolimatta yliopistot eivät tällä hetkellä<br />

ole täysin itsenäisiä, vaan ne ovat valti<strong>on</strong> talousarvi<strong>on</strong><br />

piiriin kuuluvia tilivirastoja.<br />

Uudessa asemassaan yliopisto kirjoittaa<br />

itse johtosääntönsä ja tekee työsopimukset<br />

työntekijöiden kanssa. Yliopist<strong>on</strong> strategialla<br />

<strong>on</strong> nykyistä keskeisempi asema opetusministeriön<br />

tulosohjauksessa. Valtio rahoittaa<br />

toimintaa edelleen, mutta toiminnan tuloksellisuus<br />

määrärahojen jaossa korostuu.<br />

Perusrahoituksen lisäksi yliopistolla <strong>on</strong><br />

nykyistä parempi mahdollisuus hankkia lisärahoitusta<br />

ja toimia entistä vapaammin yhteistyössä<br />

muiden tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän<br />

kanssa.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> rehtori Lauri Lajunen<br />

sekä vararehtorit Heikki Ruskoaho, Rauli<br />

Svento ja Riitta Keiski suhtautuvat uudistukseen<br />

myönteisesti. <strong>Oulu</strong>n yliopistolle<br />

verkostoituminen ja täydentävän rahoituksen<br />

hankkiminen <strong>on</strong> tuttua jo pitkältä ajalta.<br />

Uusi laki selkeyttää tilanteen ja antaa toiminnan<br />

kehittämiselle vapaammat kädet.<br />

”Yliopistojen toiminta pohjautuu riippumattomaan<br />

tutkimukseen, joh<strong>on</strong> olennaisena<br />

liittyy myös perustuslaissa turvattu oma<br />

päätäntävalta ja siihen liittyen tutkimuksen<br />

ja opetuksen vapaus. Tämä ei muutu”, Lauri<br />

Lajunen aloittaa.<br />

”Mutta uuteen yliopistolakiesitykseen ei<br />

ole kirjattu, mitä yksiköitä yliopistoissa <strong>on</strong>,<br />

7

”Jatkossa opetuksessa integroidutaan entistä enemmän tutkimuksen kanssa”,<br />

Riitta Keiski kertoo uudistuksen eduista.<br />

siellä ei puhuta tiedekunnista tai<br />

laitoksista mitään. Siellä ei myöskään<br />

puhuta erikseen akateemisista<br />

hallintoelimistä. Siellä rajataan<br />

ne ehdot, jotka akateemisen<br />

päätäntäelimen tulee täyttää,<br />

ja määritellään hallituksen ja rehtorin<br />

tehtävät. Sen jälkeen kaikki<br />

päätäntävalta jää meille ja kirjattavaksi<br />

johtosääntöön.”<br />

Lajunen ei allekirjoita näkemystä siitä, että<br />

tässä vapaudessa piilisi uhka:<br />

”Kysymys <strong>on</strong> siitä, luotammeko itseemme.”<br />

Ulkopuolinen<br />

näkemys raikastaa<br />

Yliopistolakiesityksen mukaan yliopist<strong>on</strong><br />

hallitukseen valittaisiin puolet jäsenistä yliopistoyhteisön<br />

sisältä ja puolet ulkopuolisista<br />

henkilöistä. Hallituksen valitsee yliopistokollegio,<br />

joka koostuu pelkästään yliopistoyhteisön<br />

jäsenistä.<br />

Heikki Ruskoaho torpedoi tähänkin uudistukseen<br />

liitetyn uhkakuvan, j<strong>on</strong>ka mukaan<br />

päätäntävaltaa ollaan siirtämässä muille:<br />

”Tietysti yliopisto valitsee johto<strong>on</strong> vain<br />

niitä, jotka ajattelevat yliopist<strong>on</strong> etuja. Jos<br />

tämä ei toteudu, hallituksen jäsen voidaan<br />

vaihtaa.”<br />

Laaja-alaiseen yhteistyöhön jo tottuneet<br />

rehtorit näkevät ulkopuolisten tuovan päätöksenteko<strong>on</strong><br />

uutta näkökulmaa ja lähentävän<br />

yliopistoa muuhun yhteiskuntaan. Tämän<br />

päivän yliopisto ei voi linnoittautua omaksi<br />

saarekkeekseen, jos se aikoo menestyä.<br />

Hallintotehtäviä siirretään uudistuksen<br />

myötä uusille hallintoelimille. Kasvaako byrokratia?<br />

”Tämän päivän yliopisto ei voi<br />

linnoittautua omaksi saarekkeekseen,<br />

jos se aikoo menestyä.”<br />

”Päinvastoin, jatkossa professorit voivat<br />

keskittyä nykyistä paremmin tutkimus- ja<br />

opetustyöhön. Samalla niillä ihmisillä, jotka<br />

työskentelevät hallinnossa, <strong>on</strong> aiempaa<br />

suurempi vastuu. Mutta meidän pitää voida<br />

luottaa toisiimme”, Lajunen kommentoi.<br />

Rauli Svento näkee dilemman:<br />

”Nykyistä mallia kritisoidaan voimakkaasti<br />

siitä, että se <strong>on</strong> hallinnointia ja byrokratiaa.<br />

Nyt kun uudistuksessa valitaan ihmisiä<br />

tekemään johtamistyötä ja annetaan<br />

muiden keskittyä ydintoimintoihin, tätäkin<br />

kritisoidaan.”<br />

Valti<strong>on</strong> tilivirast<strong>on</strong>a<br />

toimiminen <strong>on</strong> Lauri<br />

Lajusen mukaan aiheuttanut<br />

yliopistolle<br />

erittäin palj<strong>on</strong> paperisotaa,<br />

ja kirjanpito <strong>on</strong><br />

ollut <strong>on</strong>gelmallinen.<br />

Taloudellinen aut<strong>on</strong>omia<br />

poistaa nämä<br />

<strong>on</strong>gelmat ja avaa yliopistolle<br />

kehittymisen<br />

mahdollisuudet.<br />

Perusrahoitus säilyy<br />

Yliopistouudistuksen aloite <strong>on</strong> lähtenyt yliopistojen<br />

sisältä.<br />

”Se, että olemme osa valtiota sen tilivirast<strong>on</strong>a,<br />

aiheuttaa rajoitteita päätöksenteolle,<br />

hirvittävästi raportointia, ja tilikirjanpito <strong>on</strong><br />

mahdottoman <strong>on</strong>gelmallinen. Tämä <strong>on</strong> suuri<br />

este yliopist<strong>on</strong> kehittymiselle”, Lajunen perustelee.<br />

Toinen <strong>on</strong>gelma <strong>on</strong> ollut mekaaninen<br />

rahanjako, joka ei kannusta tuloksiin:<br />

”Uudessa kulttuurissa tiedekuntien tulosyksiköiden<br />

kanssa tehdään sopimus tiedekunnan<br />

tehtävistä ja tavoitteista ja sen jälkeen<br />

budjetti, jolla tavoitteet saavutetaan.”<br />

Valtio turvaa perusrahoituksen ja jatkossa<br />

se <strong>on</strong> nykyistä ennakoitavampaa. Tuloksellisuusrahassa<br />

vertailukohtana eivät ole<br />

muut yliopistot, vaan oma kehitys. Minkään<br />

yliopist<strong>on</strong> rahoitus ei vähene, mutta kaikki<br />

voivat tuloksia parantamalla lisätä sitä. Tarkastelu<br />

tehdään neljän vuoden välein.<br />

Perusrahoituksen lisäksi yliopistot voivat<br />

jatkossa hakea aiempaa vapaammin lisärahoitusta.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> budjetista jo tällä<br />

hetkellä <strong>on</strong> noin 30 prosenttia muuta kuin<br />

valti<strong>on</strong> budjetista maksettua rahaa. Suurin<br />

osa tästä tulee kilpailun kautta Suomen<br />

Akatemialta, Tekesiltä ja EU:lta ja noin 20<br />

prosenttia muualta, muun muassa yrityksiltä.<br />

Uudistus suo nykyistä paremman mahdollisuuden<br />

myös lahjoitusvarojen keräämiseen,<br />

ja sitä varten <strong>Oulu</strong>n yliopisto <strong>on</strong>kin jo<br />

perustanut rahast<strong>on</strong>.<br />

Humanisteillekin<br />

tarjolla lisärahaa<br />

Tiedekunnat ja laitokset voivat vapaasti hakea<br />

rahoittajia. Rehtorit patistavatkin tutkijoita<br />

käyttämään rohkeasti eri rahoituslähteitä<br />

ja kilpailemaan niistä tosissaan. He<br />

ovat vakuuttuneita siitä, että näin menetellen<br />

tulokset paranevat.<br />

8 aktuumi 1/09

”Uusi malli mahdollistaa sen, että tiedekunnat<br />

menestyvät entistä paremmin. Tulevaisuus<br />

riippuu entistä enemmän omasta<br />

tekemisestä”, Lajunen sanoo.<br />

”Lisäresurssit vahvistavat myös aut<strong>on</strong>omiaamme”,<br />

Ruskoaho lisää.<br />

Heikentääkö käytäntö pehmeiden alojen,<br />

kuten humanistien tai kasvatustieteilijöiden<br />

mahdollisuuksia?<br />

”Esimerkiksi Suomen Akatemia rahoittaa<br />

kaikkia aloja, vain tutkimuksen laatu ratkaisee”,<br />

Keiski muistuttaa. Svento vakuuttaa<br />

osaltaan, että <strong>on</strong> olemassa palj<strong>on</strong> esimerkiksi<br />

säätiöitä, joilla <strong>on</strong> intressi rahoittaa<br />

humanistis-yhteiskuntatieteellisten<br />

alojen tutkimusta.<br />

”Sitä paitsi useimmat yhteishankkeet<br />

ovat poikkitieteellisiä. Niissä mukana<br />

olevat yritykset varmistavat, että<br />

<strong>on</strong>han humanisteja myös mukana. Näin <strong>on</strong><br />

esimerkiksi internettutkimuksessa.”<br />

Tavoitteena huippuyliopisto<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> tavoitteena <strong>on</strong> olla tutkimuspainotteinen,<br />

m<strong>on</strong>ialainen, kansainvälinen<br />

tiedeyliopisto, joka nousee joillakin osaalueilla<br />

maailman huipulle. Huippualoja kehittämään<br />

<strong>on</strong> yliopist<strong>on</strong> uudessa strategiassa<br />

valittu seitsemän kansainvälistä vahvuusalaa<br />

teknologiasta kulttuurin kehittämiseen.<br />

Lisäksi <strong>on</strong> päätetty perustaa innovaatiokeskuksia,<br />

joissa eri tiedekuntien, korkeakoulujen,<br />

tutkimuslaitosten ja yritysten tutkimusyksikköjen<br />

tutkijat tekevät töitä yhdessä.<br />

Tällainen yhteistyöhön perustuva tutkimustyö,<br />

kun sillä haetaan huipputuloksia,<br />

<strong>on</strong> mahdollista vain uusien rahoitusmahdollisuuksien<br />

ja vapaamman verkostoitumisen<br />

myötä. Tämä <strong>on</strong> sitä tutkimusta, joka synnyttää<br />

uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Huippututkimus<br />

tekee <strong>Oulu</strong>n yliopistosta entistä<br />

houkuttelevamman niin opiskelijoille kuin<br />

kansainvälisille tutkijoille ja rahoittajillekin.<br />

Innovaatioyhteistyössä ovat mukana myös<br />

<strong>Oulu</strong>n kaupunki, VTT, <strong>Oulu</strong>n seudun ammattikorkeakoulu<br />

ja Technopolis.<br />

Myös perustutkimuksen tas<strong>on</strong> odotetaan<br />

kohenevan muun muassa siksi, että jatkossa<br />

”Minkään yliopist<strong>on</strong> rahoitus<br />

ei vähene, mutta kaikki voivat<br />

tuloksia parantamalla lisätä sitä.”<br />

tutkijoiden aikaa säästyy hallinnoinnista tutkimus-<br />

ja opetustyöhön.<br />

”Hyvää <strong>on</strong> myös se, että opetuksessa integroidutaan<br />

entistä enemmän tutkimuksen<br />

kanssa eli enää ei ole erikseen opettajia<br />

ja tutkijoita”, Riitta Keiski täydentää. Hänen<br />

mukaansa strategiatyö, jossa yliopist<strong>on</strong><br />

tutkimus ja opetus analysoidaan perusteellisesti<br />

ja sille asetetaan analyysin pohjalta selkeät<br />

tavoitteet, luo loistavan lähtökohdan<br />

toiminnan parantamiselle.<br />

Virkasuhteesta<br />

työsopimussuhteeseen<br />

Uudistuksen myötä yliopist<strong>on</strong> virat lakkaavat<br />

olemasta. Henkilökunta jatkaa vanhoina<br />

työntekijöinä eli muun muassa kertyneet<br />

Tavoitteena<br />

kansainvälisen<br />

tieteen huippu<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa <strong>on</strong><br />

määritelty tutkimuksen<br />

kansainvälisiksi vahvuusaloiksi:<br />

• informaatioteknologia ja<br />

internet<br />

• biotieteet ja terveys<br />

• älykkäät laitteet ja materiaalit<br />

• lääketieteen tekniikka ja ICT<br />

• ympäristö, energia ja lu<strong>on</strong>n<strong>on</strong>varat<br />

• liiketoiminta ja talous<br />

• kulttuuri, oppiminen ja<br />

vuorovaikutus<br />

eläke-edut pysyvät. Yliopisto tekee jokaisen<br />

kanssa työsopimuksen, jolloin työntekijällä<br />

<strong>on</strong> aiempaa parempi mahdollisuus osallistua<br />

tehtäviensä määrittelyyn. Yliopistosta tulee<br />

työnantaja.<br />

”Tavoitteena <strong>on</strong> hyvä työnantajapolitiikka”,<br />

rehtorit toteavat.<br />

”Koska kilpailu hyvistä opettajista ja tutkijoista<br />

kiristyy, yliopisto panostaa henkilökuntaansa.<br />

Meidän pitää olla vetovoimainen<br />

työnantaja.” <br />

Kaivosalalla nostetta<br />

Kaivosalan tutkimus ja koulutus yhdistää tieteenaloja,<br />

tutkimuslaitoksia ja alan teollisuutta<br />

• <strong>Oulu</strong> Mining School kouluttaa osaajia kaivannaisalalle ja tekee<br />

korkeatasoista tutkimusta. Sen myötä <strong>Oulu</strong>n yliopisto <strong>on</strong> vahvassa<br />

nousussa vuorialan suunnannäyttäjäksi niin maanlaajuisesti kuin<br />

kansainvälisestikin. ”Kaivoskoulu” <strong>on</strong> samalla hyvä esimerkki<br />

yliopist<strong>on</strong> uudesta vahvuusalasta ja rajat yhdistävästä tutkimus- ja<br />

koulutusyhteistyöstä.<br />

Teksti Raija Tuominen<br />

Leena Ylinimen kuva Reijo Koirikivi / Studio P.S.V.<br />

9

Viime vuosina Suomen maaperästä <strong>on</strong> löydetty<br />

merkittäviä malmiesiintymiä. Kittilään<br />

juuri avattu Suurikuusik<strong>on</strong> kultakaivos<br />

<strong>on</strong> Euroopan suurin ja Sotkam<strong>on</strong> Talvivaara<br />

yksi tärkeimpiä nikkelikaivoksia maailmassa<br />

ja merkittävä sinkin tuottaja. Tällä hetkellä<br />

suunnitteilla <strong>on</strong> avata jopa kymmenkunta<br />

uutta kaivosta Suomeen. Lukuisia muita<br />

esiintymiä tutkitaan.<br />

Vielä 1990-luvulla alalla oli hiljaista. Suuret<br />

suomalaiset yhtiöt lopettivat kaivostoiminnan,<br />

ja alan tutkimus väheni. Myös koulutus<br />

<strong>on</strong> ollut olemat<strong>on</strong>ta, joten yhtiöt ovat<br />

joutuneet turvautumaan ulkomaisiin asiantuntijoihin.<br />

”Vu<strong>on</strong>na 2005 osallistuin Rovaniemellä<br />

alan k<strong>on</strong>gressiin. Siellä oli selvästi nähtävissä<br />

merkkejä siitä, että kaivostoiminta lähtee<br />

Suomessa uuteen nousuun”, dosentti, yliinsinööri<br />

Leena Yliniemi <strong>Oulu</strong>n yliopistosta<br />

kertoo.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto tarttui kaivosalan haasteeseen<br />

ja perusti <strong>Oulu</strong>n vuoriklusterin,<br />

tiedekuntien ja tutkimuslaitosten rajat ylittävän<br />

koulutus- ja tutkimusverkost<strong>on</strong>. Tavoitteena<br />

<strong>on</strong> olla kansainvälisesti korkeatasoinen<br />

yliopisto vuorialan tutkimuksessa ja<br />

koulutuksessa.<br />

Sittemmin <strong>Oulu</strong> Mining Schooliksi nimetyssä<br />

klusterissa toimivat yliopist<strong>on</strong> geotieteiden<br />

laitos, prosessi- ja ympäristötekniikan<br />

osasto sekä koulutus- ja tutkimuspalvelut.<br />

KOTU <strong>on</strong> mukana toteuttamassa<br />

alan täydennyskoulutusta, j<strong>on</strong>ka avulla lisäkoulutetaan<br />

geotieteilijöitä ja insinöörejä<br />

kaivosten akuuttiin tarpeeseen.<br />

<strong>Oulu</strong> Mining School tekee kiinteää yhteistyötä<br />

Luulajan teknillisen yliopist<strong>on</strong>, Teknillisen<br />

korkeakoulun (TKK) ja alan yritysten<br />

kanssa. Myös Krakovassa toimivan Euroopan<br />

vanhimpiin kuuluvan vuorialan yliopist<strong>on</strong><br />

kanssa <strong>on</strong> yhteistyö alkamassa.<br />

Vuoroin vieraissa<br />

Alan kansallinen sektoritutkimuslaitos Geologian<br />

tutkimuskeskus <strong>on</strong> tärkeä yhteistyökumppani.<br />

”GTK:n vahvan tuen ansiosta <strong>Oulu</strong> Mining<br />

School tunnetaan jo laajasti alan toimijoiden<br />

keskuudessa. <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> osallistuminen<br />

EU-rahoitteiseen kaivosalueiden<br />

verkostoitumishankkeeseen (ENMR) yhdessä<br />

GTK:n ja Pohjois-Pohjanmaan liit<strong>on</strong><br />

kanssa loi hyvät k<strong>on</strong>taktit eri puolille Eurooppaa”,<br />

kertoo Yliniemi, joka <strong>on</strong> ollut aktiivisesti<br />

mukana rakentamassa <strong>Oulu</strong> Mining<br />

Schoolia.<br />

”GTK:n kanssa olemme toteuttaneet<br />

muun muassa rikastustekniikan opintojaks<strong>on</strong>.<br />

Yhteistyötä tehdään myös mineraalitekniikan<br />

laboratori<strong>on</strong> uudelleen raken-<br />

Kaivannaisala Suomessa tänään<br />

• Suomessa toimii 30–40 avolouhosta<br />

ja maanalaista metalli- ja<br />

teollisuusmineraalikaivosta<br />

• Suomen maaperässä <strong>on</strong><br />

• perusmetalleista mm. kuparia,<br />

nikkeliä, rautaa, kromia, sinkkiä<br />

• jalometalleista kultaa, hopeaa,<br />

platinaa, palladiumia<br />

• ns. hi-tech-metalleista litiumia,<br />

titaania, tantaalia ja niobia<br />

• Suomessa toimii 1500<br />

kaivannaisteollisuuden yritystä<br />

• työllistää suoraan noin 10 000<br />

suomalaista<br />

Kaivosteollisuus <strong>on</strong> tulevaisuuden<br />

ala, dosentti Leena<br />

Yliniemi tietää. Hän <strong>on</strong> ollut<br />

yhtenä priimusmoottoreista<br />

kehittämässä alan tutkimusta<br />

ja koulutusta <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopistossa, joh<strong>on</strong> alan korkeakoulutasoinen<br />

osaaminen<br />

Suomessa keskittyy.<br />

• tuotannosta riippuvaisten asiakastoimialojen<br />

yritykset työllistävät<br />

noin 200 000 ihmistä<br />

• syntymässä runsaasti työpaikkoja kaivostoiminnassa<br />

syntyvän sivukiven ja<br />

jätteiden käsittelyn tehostamisen myötä<br />

• jokainen kaivostyöpaikka synnyttää 2–3<br />

työpaikkaa mm. infrastruktuurin rakentamiseen<br />

ja palveluihin<br />

• vu<strong>on</strong>na 2008 Geologian tutkimuskeskus<br />

GTK, <strong>Oulu</strong>n yliopisto, Kiviteollisuusliitto<br />

ry, Kaivannaisteollisuusyhdistys<br />

ry ja Infra ry perustivat Suomen<br />

Vuoriklusterin<br />

10 aktuumi 1/09

”<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> osallistuminen EU-rahoitteiseen<br />

kaivosalueiden verkostoitumishankkeeseen (ENMR)<br />

yhdessä GTK:n ja Pohjois-Pohjanmaan liit<strong>on</strong> kanssa<br />

loi hyvät k<strong>on</strong>taktit eri puolille Eurooppaa”<br />

tamisessa prosessi- ja ympäristötekniikan<br />

osastolle”, Yliniemi kertoo.<br />

Myös yhteisiä tutkimushankkeita <strong>on</strong> meneillään,<br />

muun muassa Tekes-rahoitteinen<br />

Platinamineraalien kestävä hyödyntäminen<br />

-hanke.<br />

M<strong>on</strong>ialaisuus toi<br />

vuorialan <strong>Oulu</strong>un<br />

<strong>Oulu</strong> Mining Schoolin taustalla <strong>on</strong> opetusministeriön<br />

arviointi, joka päätyi suosittamaan<br />

kaivannaisalan yliopistotas<strong>on</strong> koulutuksen<br />

ja tutkimuksen keskittämistä <strong>Oulu</strong>un.<br />

Malmiesiintymät ja suurin osa kaivoksista<br />

sijaitsevat <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> vaikutusalueella<br />

Itä- ja Pohjois-Suomessa.<br />

”<strong>Oulu</strong>a puolsi myös se, että meillä oli jo<br />

ennestään sekä geologian että tekniikan tutkimusta<br />

eli lu<strong>on</strong>n<strong>on</strong>tieteet ja tekniikka samassa<br />

yliopistossa. Tekniikan huippuosaamista<br />

tarvitaan, sillä tänä päivänä kaivosala<br />

hyödyntää hi-techia. Malmi esimerkiksi louhitaan<br />

etänä ohjattavien k<strong>on</strong>eiden avulla, ja<br />

tied<strong>on</strong>siirto <strong>on</strong> langat<strong>on</strong>ta”, Yliniemi kertoo.<br />

”Lisäksi meillä <strong>on</strong> <strong>Oulu</strong>ssa korkeaa ympäristöalan<br />

tutkimusta eri osastoilla ja Thuleinstituutissa<br />

sekä työturvallisuuden osaamista<br />

muun muassa tuotantotalouden osastolla.”<br />

<strong>Oulu</strong> Mining Schoolissa tutkitaan malminetsintään,<br />

louhintaan ja rikastukseen liittyviä<br />

kysymyksiä. Kaivoksen elinkaareen perustuvien<br />

koulutusohjelmien suunnittelussa<br />

ja toteutuksessa <strong>on</strong> lisäksi otettu huomio<strong>on</strong><br />

kestävä kehitys.<br />

”Esimerkkejä tutkimusalueista ovat muun<br />

muassa ekotehokas rikastusprosessi ja jätteetön<br />

kaivos. Yksi tärkeä tutkimuskohde<br />

<strong>on</strong> louhinnassa ja rikastuksessa syntyvän sivukiven<br />

käyttömahdollisuudet, sillä sivukiveä<br />

syntyy palj<strong>on</strong>”, Yliniemi kertoo.<br />

<strong>Oulu</strong> Mining School saa perustutkimukseen<br />

rahoituksen opetusministeriöltä. Lisäksi Euroopan<br />

uni<strong>on</strong>i rahoittaa Luulajan yhteistyötä<br />

Interreg-rahalla ja verkost<strong>on</strong> kehittämistä<br />

ja täydennyskoulutusta ESR-rahalla. Yhteishankkeisiin<br />

<strong>on</strong> saatu myös Tekes-rahaa.<br />

Yhtään uutta virkaa ei ole toistaiseksi perustettu,<br />

vaan koulutus ja tutkimus tehdään<br />

yhteistyöverkost<strong>on</strong> avulla.<br />

<strong>Oulu</strong>n Mining School <strong>on</strong> osa laajempaa<br />

kaivannaisalan yhteistyöverkostoa Suomen<br />

Vuoriklusteria, jota <strong>Oulu</strong>n yliopisto oli perustamassa<br />

yhdessä GTK:n ja alan yhdistysten<br />

kanssa. Suomen Vuoriklusteria ollaan<br />

kehittämässä kaivosalan strategiseksi huippuosaamisen<br />

keskittymäksi (SHOK), joita<br />

<strong>on</strong> tähän mennessä perustettu kuusi eri<br />

tutkimusalueille. <br />

<strong>Oulu</strong> Mining School<br />

• perustettiin v. 2007<br />

• <strong>Oulu</strong>n yliopistossa päätoimijat<br />

geotieteiden laitos, prosessi- ja<br />

ympäristötekniikan osasto, koulutus-<br />

ja tutkimuspalvelut (KOTU)<br />

• yhteistyössä GTK,<br />

Työterveyslaitos ja alan teollisuus<br />

• parhaillaan noin 40 opiskelijaa,<br />

joista 11 täydennyskoulutuksessa<br />

olevaa alan ammattilaista valmistuu<br />

ensi vu<strong>on</strong>na<br />

• kansainvälinen koulutusohjelma<br />

suunnitteilla<br />

Vuorialasta uusi SHOK?<br />

Sandvik<br />

11

Resursseja keskittämällä<br />

uutta huippuosaamista<br />

• <strong>Oulu</strong>n alueen tunnettuus maailmalla ja IT-alan huippuosaaminen<br />

perustuvat laajaan yhteistyöhön. Nyt resursseja ollaan jälleen kohdentamassa<br />

joukolla innovaatiokeskuksien kautta. Ehkä painettu elektr<strong>on</strong>iikka tai<br />

uuden sukupolven internet <strong>on</strong> seuraava maailmanvalloituksemme.<br />

<strong>Oulu</strong> <strong>on</strong> viimeisen kolmenkymmenen vuoden<br />

aikana kasvanut ja kehittynyt 80 000<br />

asukkaan kaupungista 135 000 asukkaan<br />

kaupungiksi, joka tarjoaa työtä m<strong>on</strong>ipuolisesti<br />

niin perinteisessä teollisuudessa ja ITalalla<br />

kuin palvelualan pk-yrityksissäkin. Teknologiassa<br />

<strong>on</strong> noustu maailman huipulle.<br />

Tämä huikea kehitys perustuu oululaiseen<br />

yhteen hiileen puhaltamiseen: kaupunkia<br />

lähdettiin aikoinaan kehittämään tietoisesti,<br />

tavoitteet asetettiin korkealle ja kaikki<br />

tämä sovittiin päättäjien, korkeakoulujen,<br />

tutkimuslaitosten ja teollisuuden edustajien<br />

yhteistyöllä, joka <strong>on</strong> tullut kuuluisaksi muuallakin<br />

maailmassa.<br />

Tänä päivänä, kun kilpaillaan globaaleilla<br />

markkinoilla, <strong>on</strong> löydettävä uusia menestymisen<br />

keinoja. Helmikuussa <strong>Oulu</strong>n yliopisto,<br />

<strong>Oulu</strong>n seudun ammattikorkeakoulu, <strong>Oulu</strong>n<br />

kaupunki, VTT ja Technopolis Oyj allekirjoittivat<br />

<strong>Oulu</strong>n innovaatiokeskittymän allianssisopimuksen.<br />

Tarkoitus <strong>on</strong> perustaa innovaatiokeskuksia<br />

alkuvaiheessa seuraaville aloille: internettutkimus<br />

(Center for Internet Excellence,<br />

CIE), painettava elektr<strong>on</strong>iikka (Printed Electr<strong>on</strong>ics<br />

and Optical Measurements Innovati<strong>on</strong><br />

Centre, PrintoCent), kansainvälinen<br />

liiketoiminta (Martti Ahtisaari Institute of<br />

Global Business and Ec<strong>on</strong>omics, MAIGBE),<br />

ympäristöala (Center of Expertise in Water<br />

Industry Cluster, CEWIC) ja hyvinvointiala<br />

(Center of Excellence in Health and<br />

Technology, CEHT).<br />

Keskuksiin keskitetään kyseisten alojen<br />

paras osaaminen. Tutkimustyötä tekevät yhteistuumin<br />

niin yliopist<strong>on</strong>, muiden tutkimuslaitosten<br />

kuin yritysten tuotekehitysyksiköt.<br />

”Tavoitteena <strong>on</strong>, että pystyisimme valituilla<br />

alueilla säilyttämään vahvan aseman<br />

kansainvälisesti ja että pystymme pitämään<br />

täällä toimivat yritykset kilpailukykyisinä.<br />

Näin huolehdimme myös työpaikoista”,<br />

<strong>Oulu</strong>n kaupunginjohtaja Matti Pennanen<br />

kommentoi.<br />

”Koska olemme pieni toiminta-alue, <strong>on</strong><br />

oleellista, että resurssit pystytään kohden-<br />

Reijo Koirikivi / Studio P.S.V.<br />

”Tavoitteena <strong>on</strong>, että pystyisimme<br />

valituilla alueilla säilyttämään vahvan<br />

aseman kansainvälisesti ja että<br />

pystymme pitämään täällä toimivat<br />

yritykset kilpailukykyisinä. Näin<br />

huolehdimme myös työpaikoista”,<br />

<strong>Oulu</strong>n kaupunginjohtaja<br />

Matti Pennanen<br />

tamaan mahdollisimman hyvin ja että kaupunki,<br />

yliopisto, VTT ja yritykset toimivat<br />

samaan suuntaan. Siksi resurssit kohdennetaan<br />

yhteisesti valittuihin vahvuusalueisiin.”<br />

Allianssisopimus pohjautuu <strong>Oulu</strong> Triple<br />

Helix -työryhmän selvitykseen, joka valmistui<br />

vuosi sitten. Yhteistyökumppanit ovat sitoutuneet<br />

yhteisiin päämääriin myös omissa<br />

strategioissaan.<br />

Allianssisopimuksen kehittämisehdotusten<br />

mukainen rahoitustarve viisivuotiskaudella<br />

2008–2012 <strong>on</strong> yhteensä 33,2 miljo<strong>on</strong>aa<br />

euroa. Siitä yhteistyökumppanit hoitavat<br />

oman siivunsa, ja lisärahoitusta haetaan<br />

tutkimushankkeisiin normaaliteitä muun<br />

muassa Tekesiltä ja EU:lta. (RT)<br />

12 aktuumi 1/09

pienten ja suurten yritysten<br />

verkottuminen ja yhteistyö<br />

globaali yhteistyö<br />

osaava<br />

työvoima<br />

yrityspalvelut<br />

CIE<br />

MAIGBE<br />

CEWIC<br />

PrintoCent<br />

CEHT<br />

innovaatiokeskukset<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />

<strong>Oulu</strong>n kaupunki<br />

Oamk VTT yritykset<br />

Technopolis Oyj<br />

innovaatiot<br />

rahoitus<br />

innovatiiviset markkinat<br />

luovuuden kulttuuri<br />

infrastruktuuri<br />

OULULAINEN INNOVAATIOEKOSYSTEEMI<br />

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen<br />

”<strong>Oulu</strong> mallina muille”<br />

”<strong>Oulu</strong> <strong>on</strong> innovaatioyhteistyössä ollut suunnannäyttäjä.<br />

<strong>Oulu</strong>n kokemuksista <strong>on</strong> Suomessa<br />

otettu oppia käytännössä kaikilla<br />

muilla kaupunkiseuduilla.<br />

Uuden innovaatiokeskittymän perustaminen<br />

osoittaa, että <strong>Oulu</strong>ssa <strong>on</strong> valmiutta<br />

edelleen panostaa tämän toiminnan kehittämiseen”,<br />

elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen<br />

kommentoi.<br />

”Pekkarinen muistuttaa, että avoimessa<br />

globaalissa taloudessa osaavat työntekijät ja<br />

innovatiiviset yritykset hakeutuvat paikkoihin,<br />

joissa niillä <strong>on</strong> parhaat edellytykset menestyä.<br />

Hallitus pyrkii luomaan edellytyksiä<br />

alueiden erikoistumiselle.<br />

”Vain erikoistumalla alueet voivat saavuttaa<br />

koko kansakuntaa hyödyttävän riittävän<br />

kilpailukyvyn turvaavan korkean osaamistas<strong>on</strong>.<br />

Juuri osaaminen ratkaisee kansainvälisen<br />

kilpailukykymme nousun jälleen alkaessa.”<br />

Tuleva kasvu ei Pekkarisen mukaan <strong>on</strong>nistu<br />

ilman ihmisten, yritysten ja tutkimusyksiköiden<br />

osaamisen jatkuvaa päivittämistä.<br />

”Tässä <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> kaltaiset yhteisöt<br />

ovat avainasemassa. <strong>Oulu</strong>n innovaatiokeskittymä<br />

<strong>on</strong> tervetullut uusi avaus. Toiv<strong>on</strong>,<br />

että allianssin perustajaosapuolilla <strong>on</strong> malttia<br />

investoida pitkäjänteisesti sen toimintaan.”<br />

(RT)<br />

Lehtikuva Oy/Valti<strong>on</strong>euvost<strong>on</strong> kanslia.<br />

13

• iLoq lanseerasi toissa vu<strong>on</strong>na<br />

elektr<strong>on</strong>isen lukkosylinterin, joka<br />

tuottaa ensimmäisenä maailmassa<br />

itse tarvitsemansa energian.<br />

Ohjelmoitavat avaimet näyttävät<br />

kaikki samanlaisilta, joten niitä<br />

<strong>on</strong> mahdot<strong>on</strong> kopioida. Jos avain<br />

katoaa, sarjoitustöitä ei tarvita<br />

vaan avaimen tiedot poistetaan<br />

helposti järjestelmästä.<br />

<strong>Oulu</strong>lainen iLoq valtaa markkinoita älylukoilla<br />

Innovaatiosta<br />

Teksti Raija Tuominen<br />

Kuvat Onni Kinnunen / Studio P.S.V.<br />

14 aktuumi 1/09

Idea mekaanista lukkoa turvallisemmasta<br />

ja helppohoitoisemmasta lukosta<br />

syntyi Mika Pukarin korvien välissä. <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopist<strong>on</strong>, Tekesin ja iLoq-yrityksen<br />

oman tuotekehityksen ansiosta innovaatiosta<br />

syntyi tuote.<br />

tuotteeksi<br />

15

iLoq <strong>on</strong> kehittänyt elektr<strong>on</strong>isen<br />

lukkojärjestelmän. Siinä<br />

avaimen ja luk<strong>on</strong> tunnistetiedot<br />

ja niiden muutokset määritellään internetpohjaisella<br />

ohjelmalla ja syötetään<br />

ohjelmointilaitteen avulla. Avaimissa <strong>on</strong><br />

pieni mikropiiri, kuin pankkikortin siru,<br />

joh<strong>on</strong> syötetyn tied<strong>on</strong> avulla lukko tunnistaa<br />

avaimen ja avautuu.<br />

Jos avain katoaa, sen tiedot voidaan<br />

poistaa järjestelmästä tai laittaa mustalle<br />

listalle, jolloin lukko ei enää tunnista avainta.<br />

Ohjelmointi <strong>on</strong> vahvasti salattua ja helppo<br />

suorittaa.<br />

”Käyttäjät, esimerkiksi taloyhtiön kiinteistönhoitaja,<br />

voivat tehdä ohjelmoinnin itse.<br />

Lukkoseppää ei välttämättä tarvita”, toimitusjohtaja<br />

Mika Pukari iLoq Oy:stä kertoo.<br />

”Järjestelmämme helpottaa lukkojen ylläpitoa<br />

esimerkiksi suurissa työpaikoissa, joissa<br />

avaimien käyttäjät vaihtuvat usein. Turvallisuuden<br />

tasoa lisää huomattavasti se, että<br />

avainta ei voi kopioida. Ja jos avain palautetaan,<br />

sen tiedot voidaan tyhjentää ja tyhjä<br />

avain voidaan varastoida vaikka pöytälaatikko<strong>on</strong>”,<br />

Mika Pukari havainnollistaa.<br />

Järjestelmästä <strong>on</strong> etua myös muun muassa<br />

sellaisissa tiloissa, joissa toimii useita yrityksiä.<br />

Lukkojen ja avaimien ohjelmoinnissa<br />

voidaan rajata hyvinkin tarkkaan, kuka<br />

pääsee mistäkin ovesta. Tarpeen vaatiessa<br />

muutoksia <strong>on</strong> helppo tehdä pelkästään ohjelmoimalla<br />

lukot tai avaimet uudestaan. Lisäksi<br />

lukot muistavat 800 aukaisukertaa eli<br />

järjestelmä kertoo, kenen avaimella lukko<br />

<strong>on</strong> aukaistu ja milloin.<br />

Kaikki iLoq-lukot ja -avaimet ovat samanlaisia,<br />

mikä mahdollistaa niiden valmistamisen<br />

sarjatyönä ja tehokkaan logistiikan. Lukkosylinteri<br />

<strong>on</strong> suunniteltu siten, että se sopii<br />

yleisimpiin, ovissa jo valmiiksi oleviin lukkorunkoihin.<br />

Elektr<strong>on</strong>isia lukkoja <strong>on</strong> tehty ennenkin,<br />

mutta iLoq toi ensimmäisenä maailmassa<br />

markkinoille lukkosylinterin, joka ei tarvitse<br />

paristoja tai muutakaan ulkopuolista virtalähdettä.<br />

Avaimen työntöliike pyörittää lukkosylinterin<br />

sisällä olevaa pientä generaattoria,<br />

j<strong>on</strong>ka tuottaman sähkön avulla lukko<br />

tarkistaa avaimen pääsyoikeudet ja avaa luk<strong>on</strong>,<br />

jos oikeudet niin sallivat.<br />

Perusselvitys<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa<br />

Ajatus elektr<strong>on</strong>isesta lukosta alkoi<br />

kehittyä Mika Pukarin mielessä<br />

jo silloin, kun hän työskenteli<br />

vanhempiensa kanssa omistamassaan<br />

Salpalukossa. Yrityksen myynnin<br />

jälkeen Pukari lähti täydentämään insinöörin<br />

opintojaan <strong>Oulu</strong>n yliopisto<strong>on</strong>. Tarkoitus oli<br />

”Yksi tärkeä asia iLoqin menestykselle<br />

<strong>on</strong> ollut se, että lähdin heti<br />

alussa hakemaan ihmisiä ympärilleni”<br />

opiskella asioita, joita uudentyyppisen luk<strong>on</strong><br />

kehittämisessä ja markkinoimisessa tarvittiin.<br />

Mies suoritti kursseja niin mikro- ja hienomekaniikasta<br />

kuin patentoinnista, tuotekehityksestä,<br />

innovaatioista ja markkinoinnista.<br />

Pukari perusti iLoq-yrityksensä, ja kesällä<br />

2004 yritys sai Tekesin rahoituksen teknologiaselvitystä<br />

varten. Selvitystyön tekivät<br />

tutkijat Arvi Kruusing, Mikko Lein<strong>on</strong>en<br />

ja Timo Tick professori Heli Jantusen tiimistä<br />

mikroelektr<strong>on</strong>iikan ja materiaalifysiikan<br />

laboratoriossa <strong>Oulu</strong>n yliopistossa. Pari kuukautta<br />

kestäneessä esiselvitystyössä tehtiin<br />

mittauksia ja kartoitettiin erilaisten teknologioiden<br />

soveltuvuutta lukko<strong>on</strong>.<br />

16 aktuumi 1/09

<str<strong>on</strong>g>Professori</str<strong>on</strong>g> Heli Jantunen ohjasi<br />

työryhmää, joka teki lukkoideasta<br />

teknologiaselvityksen. Mikko Lein<strong>on</strong>en<br />

toimi yhtenä tutkijoista. Selvityksen<br />

mukaan ideaa kannatti lähteä<br />

kehittämään tuotteeksi.<br />

”Meillä tehdään laboratoriossa palj<strong>on</strong>kin<br />

tilaustutkimuksia, joista vuosittain noin<br />

puoli tusinaa <strong>on</strong> iLoqin esiselvityksen tyyppisiä<br />

eri alueilta. Olemme tutkineet muun<br />

muassa energian korjuuta, korkeantaajuuden<br />

komp<strong>on</strong>entteja, painettavaa elektr<strong>on</strong>iikkaa,<br />

uusia materiaaleja ja elektr<strong>on</strong>iikan<br />

luotettavuustekniikkaa”, Jantunen kertoo.<br />

Teollisuuden palveleminen kuuluu<br />

laboratori<strong>on</strong> normaaliin toimintaan.<br />

Myös yliopisto hyötyy tilaustutkimuksista,<br />

sillä niissä hankittua<br />

geneeristä tietoa voidaan käyttää<br />

myöhemmin muussa tutkimuksessa<br />

ja opetuksessa.<br />

Tiesikö professori, että iLoq-lukosta<br />

kuullaan vielä? ”Siltä näytti<br />

vahvasti”, Jantunen sanoo.<br />

”Selvityksen jälkeen tehtiin päätös, että<br />

alamme kehittää lukkoa, jossa ei ole pattereita<br />

ja joka <strong>on</strong> ohjelmoitava, mutta tuolloin<br />

ei ollut vielä hajuakaan, miten se tehdään”,<br />

Pukari puolestaan kertoo.<br />

Nopea tuotekehitystyö<br />

Alkoi kolme vuotta kestänyt tuotekehitystyö,<br />

joh<strong>on</strong> Tekes myös osallistui. Pukari alkoi<br />

kerätä ympärilleen yhä enemmän osaavaa<br />

porukkaa. Vu<strong>on</strong>na 2007 iLoq-lukko näki<br />

päivänval<strong>on</strong>, ja asiakastoimitukset alkoivat<br />

viime vu<strong>on</strong>na.<br />

Markkinoita <strong>on</strong> haettu alusta lähtien Suomen<br />

rajojen ulkopuolelta. Jo nyt lukkoja <strong>on</strong><br />

käytössä Suomen lisäksi Ruotsissa ja Britanniassa.<br />

Lisäksi markkinointi <strong>on</strong> aloitettu<br />

muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan, ja ensi<br />

vu<strong>on</strong>na <strong>on</strong> tarkoitus avata Keski-Euroopan<br />

myynti. Keski-Euroopan lukkopesät vaativat<br />

hieman iLoq-luk<strong>on</strong> modifiointia. Amerikan<br />

”Meillä tehdään laboratoriossa palj<strong>on</strong>kin<br />

tilaustutkimuksia, joista vuosittain<br />

noin puoli tusinaa <strong>on</strong> iLoqin esiselvityksen<br />

tyyppisiä eri alueilta.”<br />

markkinoita haistellaan myös.<br />

Kun ensimmäisenä vu<strong>on</strong>na lukkoja myytiin<br />

lähinnä koekäyttöön noin sadalla tuhannella<br />

eurolla, haetaan tälle vuodelle jo miljo<strong>on</strong>ien<br />

liikevaihtoa.<br />

Yhtiön kolmetoista työntekijää tekevät<br />

edelleen tuotekehitystyötä ja testauksia sekä<br />

vastaavat jälleenmyyntiverkost<strong>on</strong> luomisesta.<br />

Yhtiö toimii nykyajan tapaan verkottuneesti<br />

ja ostaa muun muassa suunnittelutyötä<br />

yrityksen ulkopuolelta. Tuotteet valmistaa<br />

PKC Electr<strong>on</strong>ics Oy:n Raahen tehtaat.<br />

Jälleenmyyjinä toimivat lukko- ja vartiointiliikkeet<br />

sekä turvajärjestelmätoimittajia.<br />

Sopivia loppukäyttäjiä Pukarin mielestä<br />

ovat ennen kaikkea sairaalat, oppilaitokset,<br />

tutkimuslaitokset, kauppakeskukset, taloyhtiöt,<br />

yritykset ja tuotantolaitokset.<br />

Palkintoja satelee<br />

iLoq Oy voitti joulukuussa valtakunnallisen<br />

Innosuomi-kilpailun. Palkinn<strong>on</strong> myönsi kilpailun<br />

raadin esityksestä tasavallan presidentti<br />

Tarja Hal<strong>on</strong>en. Kilpailun tarkoituksena<br />

<strong>on</strong> rohkaista yrityksiä ja ihmisiä innovatiiviseen<br />

toimintaan ja edistää uusien keksintöjen<br />

tuotteistamista ja kaupallistamista.<br />

Innosuomi korostaa erityisesti pienten ja<br />

keskisuurten yritysten merkitystä.<br />

”Presidentin luovuttamalla palkinnolla<br />

saatiin tunnettuutta ja uskottavuutta, millä<br />

<strong>on</strong> merkitystä etenkin Venäjän ja Baltian<br />

markkinoilla”, Mika Pukari kertoo.<br />

Viime vu<strong>on</strong>na iLoq voitti myös kaksi kansainvälisesti<br />

tärkeää turvallisuusalan palkintoa:<br />

IFSEC Security Industry 2008 ja Detektor<br />

Internati<strong>on</strong>al Award 2008.<br />

Mika Pukari rohkaisee muitakin tuotteistamaan<br />

ideansa. ”Kun ideoita syntyy ja<br />

miettii, että alkaisinko tehdä tätä, pitää<br />

loppujen lopuksi vain ryhtyä ja olla<br />

valmis ottamaan riski. Jos itse olisin<br />

silloin alkuvaiheessa san<strong>on</strong>ut, että alanpa<br />

lukkotehtailijaksi, hulluna minua olisi<br />

pidetty.”<br />

”Olihan se ensin kypsyttelyä, mutta<br />

siitä toteutus lähti pikkuhiljaa etenemään.<br />

Yksi tärkeä asia iLoqin menestykselle<br />

<strong>on</strong> ollut se, että lähdin heti alussa hakemaan<br />

ihmisiä ympärilleni. Yrityksen osakkaina <strong>on</strong><br />

joukko osaavia ja kokeneita ihmisiä, jotka<br />

antavat osaamistaan ja verkostojaan yhtiölle.<br />

Osaamisen ja resursoinnin lisäksi tärkeintä<br />

<strong>on</strong> yhteinen tahto mennä eteenpäin.” <br />

17

tutkijakuva<br />

• Polar Electro, Elektrobit, Nokia. Tässä vain muutama oululainen menestystarina,<br />

joiden pohjatyötä <strong>on</strong> tehty <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> sähkö- ja tietotekniikan<br />

osast<strong>on</strong> elektr<strong>on</strong>iikan laboratoriossa. Huippu sovellukset syntyvät huippuperustutkimuksesta,<br />

jota omalla alalla edustaa akatemia professori <str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g> Kostamovaara.<br />

Teksti: Raija Tuominen<br />

Kuvat: Reijo Koirikivi / Studio P.S.V.<br />

Akatemiaprofessori <str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g> Kostamovaara johtaa<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> sähkö- ja tietotekniikan<br />

osast<strong>on</strong> elektr<strong>on</strong>iikan laboratoriossa noin<br />

25 henkilön muodostamaa tutkimusryhmää.<br />

Tutkimusryhmä kehittää nopeita integroituja<br />

piirejä ja elektr<strong>on</strong>iikan ja optoelektr<strong>on</strong>iikan<br />

komp<strong>on</strong>entteja sekä niiden sovelluksia<br />

teollisuusmittauksissa ja tietoliikenteessä.<br />

Yksi tutuimmista sovelluksista <strong>on</strong> maanteiden<br />

varsilla valvova ”peltipoliisi”, joka mittaa<br />

aut<strong>on</strong> nopeuden pienikokoisella lasertutkalla.<br />

Tutka lähettää lähestyvää autoa kohti lyhyen<br />

valopulssin, joka heijastuu takaisin mittauslaitteistolle.<br />

Laite mittaa pulssin edestakaisen<br />

kulkuajan ja laskee val<strong>on</strong> kulkunopeuden<br />

perusteella etäisyyden kohteeseen.<br />

Useiden mittaustulosten avulla saadaan laskettua<br />

aut<strong>on</strong> nopeus.<br />

”Sakkoa maksaessasi lohduttaudu sillä,<br />

että saatat samalla tukea pohjoisen opinahjomme<br />

tutkimusta – ja paikallista yritystoimintaakin!”<br />

Kostamovaara kirjoitti aiheeseen<br />

liittyen Kalevassa viime vu<strong>on</strong>na. Tosin<br />

toistaiseksi lasertutkaa käytetään nopeusvalv<strong>on</strong>taan<br />

yli kymmenessä maassa, mutta<br />

ei vielä Suomessa, vaikka teknologia <strong>on</strong><br />

puhtaasti oululaista osaamista.<br />

<str<strong>on</strong>g>Kostamovaaran</str<strong>on</strong>g> ryhmän kehittämä tekniikka<br />

mahdollistaa lasertutkan toteuttamisen<br />

hyvin pienikokoisena, minkä vuoksi se<br />

tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti aj<strong>on</strong>euvo-<br />

ja automaatiosovelluksiin.<br />

Uusi sovellusalue <strong>on</strong> niin sanottu ”sähkösilmäteknologia”,<br />

jossa lasertutka mittaa<br />

etäisyyksiä eri suuntiin muodostaen etäi-<br />

18 aktuumi 1/09<br />

syyskuvan ympäristöstään. Mittaus <strong>on</strong>nistuu,<br />

kun laserval<strong>on</strong> keilaa suunnataan liikkuvilla<br />

mikropeileillä.<br />

Tällä hetkellä esimerkiksi autojen törmäysvaroittimet<br />

mittaavat lähinnä vain yhteen<br />

suuntaan. Lisäksi ne perustuvat mikroaaltotutkaan,<br />

jota pidetään liian kalliina joka aut<strong>on</strong><br />

lisälaitteeksi. Siksi Kostamovaara näkeekin<br />

laserkeilauksella realistista potentiaalia<br />

juuri aj<strong>on</strong>euvojen turvallisuuden kehittämisessä.<br />

”Tämmöisen ympärillä olemme paraikaa<br />

laatimassa yhteistyössä muun muassa VTT:n<br />

<str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g> Kostamovaara<br />

(30.12.1955 Tervola)<br />

• diplomi-insinööri 1980<br />

• tekniikan tohtori 1987<br />

• <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> elektr<strong>on</strong>iikan<br />

apulaisprofessori 1993<br />

• <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> elektr<strong>on</strong>iikan<br />

professori 1995<br />

• Suomen Akatemian akatemiaprofessori<br />

2006 – 2011<br />

• ohjannut 14 väitöskirjatyötä ja 17<br />

lisensiaatin työtä sekä ohjannut tai<br />

tarkastanut yli 250 diplomityötä<br />

• 94 referee-lehtijulkaisua ja yli 250<br />

k<strong>on</strong>ferenssijulkaisua<br />

• 17 patenttia<br />

kanssa laajaa kansainvälistä EU-projektia,<br />

jossa meidän osamme <strong>on</strong> kehittää mittauselektr<strong>on</strong>iikan<br />

vaativin osa”, Kostamovaara<br />

kertoo.<br />

Uusiutuminen<br />

menestyksen avain<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> sähkö- ja tietotekniikan<br />

osasto <strong>on</strong> kansainvälisesti yksi johtavista<br />

pulssin kulkuaikamittaustekniikkaan perustuvan<br />

etäisyysmittauksen ja ylipäätään tarkan<br />

aikavälimittauksen osaajista. Kostamo-<br />

• <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> Hyvä opettaja<br />

-palkinto 1992<br />

• Tekniikan Edistämissäätiön Hyvä<br />

opettaja -palkinto 2003<br />

• Taitaja-palkinto 2006<br />

• <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> Hyvä Tutkija<br />

-palkinto 2007<br />

• <str<strong>on</strong>g>Professori</str<strong>on</strong>g> Pentti Kaiteran rahast<strong>on</strong><br />

tunnustuspalkinto 2008<br />

• perheeseen kuuluu vaimo ja kolme<br />

aikuista lasta<br />

• saa vastapainoa työlle kalastuksesta,<br />

metsästyksestä, lukemisesta ja<br />

suomalaisista tangoista

Akatemiaprofessori <str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g> Kostamovaara<br />

”Datan siirrossa <strong>on</strong> spirittiä”<br />

M<strong>on</strong>et ulkomaiset yritykset, muun muassa<br />

Nati<strong>on</strong>al Semic<strong>on</strong>ductor Finland, ST<br />

Ericss<strong>on</strong>, Fairchild Semic<strong>on</strong>ductor, Analog<br />

Devices ja Texas Instruments, ovat aivan<br />

viime vuosina perustaneet <strong>Oulu</strong>n alueelle<br />

suunnittelutoimistoja, jotka työllistävät<br />

yli sata insinööriä. ”Ilman muuta sillä <strong>on</strong><br />

iso merkitys, että meillä <strong>on</strong> täällä <strong>Oulu</strong>ssa<br />

asiakkaiden lisäksi vahvaa elektr<strong>on</strong>iikan<br />

alan osaamista, opetusta ja tutkimusta”,<br />

akatemiaprofessori <str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g> Kostamovaara<br />

pohtii alueen houkuttelevuutta.<br />

19

”Tutkimusryhmien kannattaa olla sellaisissa<br />

verkostoissa ja EU-kuvioissa, joissa mukana<br />

olevien osaamisen yhdistäminen tuo<br />

lisäarvoa. Yhteistyökuvioihin <strong>on</strong><br />

turha lähteä kynnysmatoksi.”<br />

vaaran ryhmän kehittämillä aika-digitaalimuuntimilla<br />

<strong>on</strong> m<strong>on</strong>ia sovelluksia erilaisissa<br />

mittalaitteissa.<br />

Ryhmän toinen laajempi aihealue koskee<br />

puolijohteiden läpilyöntimekanismeja, joiden<br />

kehittämisessä <strong>on</strong> ansioitunut erityisesti<br />

tutkija Sergey Vainhstein. Kehittäessään<br />

nopeaa puolijohdinkytkintä tutkija huomasi,<br />

että komp<strong>on</strong>enttirakenne lähettää kytkeytymisen<br />

yhteydessä sähkömagneettista säteilyä<br />

niin sanotulla terahertsialueella. Terahertsitekniikkaa<br />

voidaan hyödyntää esimerkiksi<br />

turvakameroissa, jotka ”näkevät” vaatteiden<br />

alle ja kirjekuorien sisälle.<br />

<str<strong>on</strong>g>Kostamovaaran</str<strong>on</strong>g> tutkimusryhmän kansainvälisesti<br />

arvostettu asema ei akatemiaprofessorin<br />

mukaan ole syntynyt yksittäisistä<br />

heureka-kokemuksista, vaan pitkäjänteisen<br />

työn tuloksena. Mies itse pohti jo<br />

1970-luvulla omassa diplomityössään aikavälien<br />

mittausproblematiikkaa. Tuolloin ei<br />

ollut aavistustakaan, millaisia sovelluksia tutkimus<br />

saisi aikaan 2000-luvulla.<br />

”Vaikka perustutkimus saattaa sovellusten<br />

näkökulmasta näyttää alkuvaiheessaan<br />

jopa hyödyttömältä, siinä piilee aina yllätyksen<br />

mahdollisuus.”<br />

Menestyksen avaimena Kostamovaara<br />

pitää tutkimusryhmänsä osaavien tutkijoiden<br />

lisäksi ryhmän vaihtuvuutta: ”Uudet silmät<br />

näkevät uudella tavalla. Uusiutuminen<br />

<strong>on</strong> itseisarvo tutkimustyössä.”<br />

Myös ulkopuolinen rahoitus sparraa <str<strong>on</strong>g>Kostamovaaran</str<strong>on</strong>g><br />

mukaan tutkijoita paiskimaan<br />

töitä, sillä tuloksia pitää syntyä, jos mielii<br />

saada rahaa. Elektr<strong>on</strong>iikan laboratorio <strong>on</strong><br />

saanut jo vuosia perustutkimukseensa lisärahoitusta<br />

Suomen Akatemialta. Soveltavaan<br />

tutkimukseen <strong>on</strong> saatu rahaa muun<br />

muassa Tekesiltä ja teollisuudelta.<br />

<str<strong>on</strong>g>Professori</str<strong>on</strong>g>n mukaan rahoittajat eivät tutkimustyötä<br />

sanele, vaikka sellaistakin pelätään:<br />

”Teollisuus sanelee, jos sen antaa sanella.<br />

On olennaista ymmärtää, että tutkimusryhmällä<br />

täytyy olla syvä osaaminen<br />

omalla alueellaan. Silloin teollisuus pyrkii paremminkin<br />

tätä osaamista hyödyntämään<br />

kuin sanelemaan.”<br />

Omaa, syvää osaamista tarvitaan <str<strong>on</strong>g>Kostamovaaran</str<strong>on</strong>g><br />

mukaan myös yhteishankkeissa,<br />

jos niistä mielii hyötyvänsä:<br />

”Tutkimusryhmien kannattaa olla sellaisissa<br />

verkostoissa ja EU-kuvioissa, joissa<br />

mukana olevien osaamisen yhdistäminen<br />

tuo lisäarvoa. Yhteistyökuvioihin <strong>on</strong> turha<br />

lähteä kynnysmatoksi.”<br />

Runollista teknologiaa<br />

Tutkija <str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g> Kostamovaara toimii erittäin<br />

mielellään myös opettajan roolissa: ”Tutkijan<br />

työ <strong>on</strong> luovaa työtä. Se <strong>on</strong> riskaabelia,<br />

voi olla, että meneekin väärille poluille, joilta<br />

pitää sitten palata häntä koipien välissä takaisin<br />

ja aloittaa alusta. Työhön liittyy palj<strong>on</strong><br />

epävarmuuden sietämistä, ja se <strong>on</strong> vaikeaa.”<br />

”Opetustyössä taas tuntee olevansa avuksi<br />

nuorille ihmisille, ja siinä saa välitöntä palautetta.<br />

Opetustyö <strong>on</strong> myös siksi virkistävää,<br />

että siinä joutuu pinnistelemään, miten<br />

kertoa asiat mahdollisimman ymmärrettävällä<br />

tavalla.”<br />

<str<strong>on</strong>g>Professori</str<strong>on</strong>g>n työpäivä ei lopu klo 16. Jotta<br />

pysyy ajan tasalla, <strong>on</strong> itsekin opiskeltava<br />

jatkuvasti. Päivää pitää jatkaa, että ehtii sekä<br />

opettaa, tutkia että hoitaa hallintokuviot.<br />

”Lisäksi pitää olla aikaa omalle ajattelutyölle,<br />

tutkimustyö vaatii intensiivistä ajattelua.”<br />

Yli kaksikymmentä vuotta tutkijana <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopistossa työskennelleen <str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g> <str<strong>on</strong>g>Kostamovaaran</str<strong>on</strong>g><br />

puheesta kuulee vielä lappilaisuuden,<br />

vaikka mies <strong>on</strong> kotiutunut <strong>Oulu</strong>un<br />

hyvin. Kun nuori mies pohti 1970-luvulla<br />

Kemin lyseossa uravalintaansa, ehdolla oli<br />

tekniikan lisäksi kaksi muutakin vaihtoehtoa:<br />

maa- ja metsätalous tai sotilasura.<br />

Päätös syntyi, kun mies luki <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong><br />

valintaopasta. ”Datan siirto” -niminen<br />

kurssi ratkaisi tulevaisuuden: ”Se kuulosti<br />

jotenkin mystiseltä. Siinä oli runomitta<br />

kohdallaan. Siinä oli spirittiä”, professori velmuilee.<br />

Ei ihme, jos datan siirto kuulostikin<br />

mystiseltä kaupungissa, jossa ei yksikään yritys<br />

vielä hyödyntänyt elektr<strong>on</strong>iikkaa. <br />

20 aktuumi 1/09

näkökulma<br />

Yliopistot vahvistavat yritysten<br />

tutkimus- ja kehitystoimintaa<br />

Tutkimus- ja kehitystoiminnalla (T&K) <strong>on</strong><br />

keskeinen merkitys yritysten liiketoiminnassa.<br />

Yrityksen tuotteiden ja palveluiden tulee<br />

vastata asiakkaiden niille asettamia vaatimuksia,<br />

ja niiden <strong>on</strong> oltava vähintään yhtä<br />

hyviä kuin kilpailijoiden tuotteet ja palvelut.<br />

T&K:n avulla yritys voi myös kehittää tuotantoprosessejaan,<br />

ja siten pienentää tuotantokustannuksiaan.<br />

Itse asiassa talouden<br />

kasvuteorioiden mukaan tekninen kehitys<br />

ja innovaatiot luovat taloudellisen kasvun.<br />

T&K-toiminta siis pyörittää osaltaan kansantalouden<br />

rattaita, ja sillä <strong>on</strong> keskeinen<br />

vaikutus koko maan kilpailukykyyn erityisesti<br />

pääoma- ja työntekijämarkkinoilla.<br />

Yritys hyötyy T&K-toiminnastaan vain,<br />

jos toiminta johtaa kannattavaan liiketoimintaan.<br />

T&K-toimintaan liittyy kuitenkin<br />

suuri riski ja epävarmuus. Sen hyödyt<br />

realisoituvat usein vasta vuosien<br />

kuluttua – jos sittenkään. T&K-toiminta<br />

<strong>on</strong> voinut keskittyä väärään teknologiaan<br />

tai tuotteisiin, jolloin yritys ei<br />

saakaan voittoa kehittämistään tuotteista.<br />

Yritykset pyrkivätkin muodostamaan<br />

yhteistyöverkostoja T&K-toimintansa<br />

tehostamiseksi ja sen riskien<br />

jakamiseksi.<br />

Mikä merkitys yliopistoilla ja muilla julkisilla<br />

tutkimuslaitoksilla <strong>on</strong> yritysten T&Ktoiminnassa?<br />

Yliopistot tekevät tutkimusta<br />

yleiseksi hyväksi, mutta yritykset tekevät sitä<br />

omaksi hyväkseen suurella riskillä voittoa<br />

tavoitellen. Miten yritysten ja yliopist<strong>on</strong> yhteistyö<br />

voi tästä huolimatta <strong>on</strong>nistua?<br />

Tutkimusten mukaan yliopistojen ja yritysten<br />

yhteistyö toteutuu m<strong>on</strong>illa tasoilla.<br />

Yliopistojen vahva asiantuntijuus luo<br />

pohjan yritysten ja yliopistojen väliselle<br />

yhteistyölle. Tärkein yhteistyön muoto <strong>on</strong><br />

yritysten hyötyminen yliopistojen alueelleen<br />

tuomasta yleisestä koulutuksen ja osaamisen<br />

tas<strong>on</strong> noususta. Yliopistot tuottavat<br />

tutkijoita ja muita asiantuntijoita, joiden<br />

tuoma inhimillinen pääoma <strong>on</strong> elintärkeä<br />

yritysten T&K-toiminnalle. Osaavat työntekijät<br />

ovat erityisesti länsimaissa jo niukka resurssi,<br />

ja yritykset vievät T&K-toimintaansa<br />

sinne missä näitä resursseja <strong>on</strong> tarjolla.<br />

Toinen tärkeä yhteistyön muoto <strong>on</strong> yritysten<br />

ja yliopistojen yhteiset tutkimushankkeet.<br />

Yliopistot voivat yhteishankkeissa<br />

tehdä suuren liiketaloudellisen riskin sisältämää<br />

perustutkimusta, ja siten helpottaa yritysten<br />

T&K-toiminnan riskejä.<br />

Parhaimmillaan yliopistojen ympärille<br />

muodostuu teknologiaympäristöjä, jotka<br />

houkuttelevat alueelle myös ulkomaisia<br />

yri tyksiä ja sijoittajia. Ulkomaiset yritykset<br />

haluavat hyötyä vahvoista teknologiaympäristöistä<br />

ja käynnistävät T&K-toimintaansa<br />

näille alueille. Tämä tapahtuu sekä suorien<br />

investointien että yrityskauppojen kautta.<br />

Yritykset pystyvät merkittävästi vahvistamaan<br />

T&K-toimintaansa investoimalla maihin,<br />

joissa yliopistot ja yritykset ovat muodostaneet<br />

toimivia teknologiaympäristöjä.<br />

Paikallisten yritysten ja kohdemaan kansantalouden<br />

kannalta ulkomaiset T&K-investoinnit<br />

ovat hyödyllisiä myös siksi, että<br />

ulkomainen yritys tuo kohdemaahan<br />

usein muutakin toimintaansa kuten valmistustoimintaa.<br />

<strong>Oulu</strong>n talousalue <strong>on</strong> oppikirjaesimerkki<br />

<strong>on</strong>nistuneesta teknologiaympäristön<br />

rakentamisesta. Yritysten, yliopist<strong>on</strong><br />

ja muiden alueen toimijoiden<br />

yhteistyöllä <strong>on</strong> rakennettu kansainvälisesti<br />

houkutteleva teknologiaympäristö,<br />

joka mahdollistaa yritysten menestyksekkään<br />

T&K-toiminnan. Teknologisen<br />

osaamisen lisäksi talousalueella <strong>on</strong> myös<br />

vahvaa liiketoimintaosaamista, jota tarvitaan<br />

T&K-toiminnan tulosten taloudellisessa<br />

hyödyntämisessä. Tällainen ympäristö <strong>on</strong><br />

houkutellut alueelle yhä uusia toimijoita rikastaen<br />

T&K-ympäristöä entisestään.<br />

<str<strong>on</strong>g>Professori</str<strong>on</strong>g> <str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g>-Pekka Kallunki<br />

Tutkija Elina Pyykkö<br />

Tiina Pistokoski<br />

21

lyhyet<br />

Saamelaiskielien tutkimus etenee<br />

Hannu Panttila<br />

Yksikään elävä kieli ei ole muuttumat<strong>on</strong>,<br />

vaan kielet muuttuvat jatkuvasti. Kansojen<br />

ja kulttuurien kohdatessa vaikutteita otetaan<br />

molemmin puolin. Ante Aiki<strong>on</strong> tuore<br />

väitöskirjatutkimus osoittaa, että jopa suomen<br />

ja karjalan eteläisimmissä murteissa <strong>on</strong><br />

useita lainasanoja saamen kielestä. Ne todistavat<br />

ajallisesti hyvinkin kaukaisista kan-<br />

Ante Aikio<br />

sojen kohtaamisista. Lainatuista sanoista<br />

voidaan tehdä päätelmiä näiden kohtaamisten<br />

lu<strong>on</strong>teesta ja kansojen välisistä<br />

suhteista ja asenteista.<br />

Osa suomen kieleen saamesta lainatuista<br />

sanoista <strong>on</strong> yhä yleiskielen aktiivisessa<br />

käytössä. Suurempi osa <strong>on</strong> kuitenkin<br />

harvempien taitamissa murresanastoissa.<br />

Lainasanoista erottuu kiinnostavia<br />

merkitysryhmiä, kuten hiihto<strong>on</strong> tai käsityöhön<br />

liittyviä termejä. Lisäksi lainasanoissa<br />

<strong>on</strong> m<strong>on</strong>ia kielteissävytteisiä sanoja,<br />

kuten ”anastaa”, ”r<strong>on</strong>kkia” ja ”kakara.”<br />

Rakenteelliset muutokset<br />

vaikeuttavat ymmärtämistä<br />

Suomen kielen saavutettua valtakielen<br />

aseman Suomen saamelaisalueilla <strong>on</strong><br />

sen vaikutus saameen vahvistunut. Samoin<br />

<strong>on</strong> käynyt myös Norjassa ja Ruotsissa,<br />

totesi Jussi Ylikoski väitöskirjassaan.<br />

Kielen joutuessa tekemisiin toisen,<br />

valta-asemassa olevan kielen kanssa siihen<br />

voi siirtyä m<strong>on</strong>enlaisia piirteitä ja<br />

ominaisuuksia.<br />

Ylikoski havaitsi saamelaiskieliin tulleen<br />

kieliopillisia rakennepiirteitä kunkin maan<br />

valtakielistä. Saamelaiskielten kannalta<br />

tällaiset muutokset ovat haitallisia. Suomen<br />

kielestä rakennepiirteitä saanut saame<br />

voi olla hyvin vaikeasti ymmärrettävää<br />

suomea taitamattomille saamen puhujille.<br />

Muutokset vaikeuttavat jo nyt eri<br />

valtakielien alueilta tulevien samaa saamelaiskieltä<br />

puhuvien henkilöiden keskinäistä<br />

kanssakäymistä.<br />

Ante Aiki<strong>on</strong> väitöskirja tarkastettiin<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> humanistisessa tiedekunnassa<br />

27.3.2009 ja Jussi Ylikosken<br />

20.3.2009. Kahden saamea koskevan<br />

väitöksen tarkastaminen viik<strong>on</strong> välein<br />

<strong>on</strong> maailmanlaajuisesti harvinainen tapahtuma.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> Giellagas-instituutti<br />

<strong>on</strong> ainoa paikka Suomessa, jossa saamea<br />

voi opiskella äidinkielenä yliopistotasolla.<br />

Yhdeksää elossa olevaa saamelaiskieltä<br />

puhuu kaikkiaan noin 40 000 henkilöä,<br />

joista Suomessa asuu noin 9300.<br />

Hannu Panttila<br />

Yhden alki<strong>on</strong> siirto koeputkihedelmöityksessä<br />

yhtä tehokasta kuin kahden<br />

Yhden alki<strong>on</strong> siirto kohtuun<br />

<strong>on</strong> koeputkihedelmöityksessä<br />

vähintään yhtä tehokasta kuin<br />

kahden. Menetelmän tehokkuus<br />

osoitettiin ensimmäisen<br />

kerran <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> kliinisen<br />

lääketieteen laitoksen maaliskuussa<br />

julkaistussa tutkimuksessa.<br />

Käyttämällä yhtä alkiota<br />

vähennetään m<strong>on</strong>isikiöraskauden<br />

riskiä ja koeputkihedelmöityksen<br />

kustannuksia.<br />

Huomattavan suuri m<strong>on</strong>isikiöraskauden<br />

riski <strong>on</strong> edelleen<br />

koeputkihedelmöityksen suurin<br />

<strong>on</strong>gelma. Sitä <strong>on</strong> viime vuosina<br />

yritetty ratkaista vähentämällä<br />

kohtuun siirrettävien alkioiden<br />

lukumäärää. Suomessa aloitettiin<br />

ensimmäisenä maailmassa<br />

yhden alki<strong>on</strong> siirrot valikoiduissa<br />

potilastapauksissa 1990-luvulla.<br />

Tällä hetkellä yhtä alkiota<br />

käytetään yli puolessa hoidoista.<br />

Näin m<strong>on</strong>isikiöraskauden<br />

riski <strong>on</strong> saatu laskemaan 25<br />

prosentista noin 10:een.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa tehdyssä<br />

tutkimuksessa seurattiin koeputkihedelmöityksen<br />

tuloksia<br />

kymmenen vuoden ajalta ja<br />

verrattiin kahta ajanjaksoa, joista<br />

ensimmäisellä yhden alki<strong>on</strong><br />

siirtoja tehtiin hyvin vähän ja<br />

toisella lähes puolelle potilaista.<br />

Jälkimmäisellä jaksolla yhden<br />

alki<strong>on</strong> siirroissa keskimääräinen<br />

raskauden todennäköisyys jopa<br />

hieman lisääntyi, raskaaksi tuloaika<br />

säilyi ennallaan ja kustannukset<br />

synnytystä kohden laskivat.<br />

Tutkimuksessa oli mukana<br />

1500 naista.<br />

Tutkimus siis osoitti, että yhden<br />

alki<strong>on</strong> siirto <strong>on</strong> kaikilla tavoin<br />

mitattuna tehokkaampi ja<br />

turvallisempi kuin rutiininomainen<br />

kahden alki<strong>on</strong> siirto koeputkihedelmöityksessä.<br />

Tulokset<br />

selittyvät suurelta osin tehokkaalla<br />

alkioiden pakastamisella,<br />

j<strong>on</strong>ka avulla saadut alkiot<br />

voidaan hyödyntää hyvin.<br />

Tutkijat toivovat tulosten lisäävän<br />

mielenkiintoa yhden alki<strong>on</strong><br />

siirtoa kohtaan ja muuttavan<br />

hoitokäytäntöä. Yhden<br />

alki<strong>on</strong> siirtoja tehdään lähinnä<br />

Pohjoismaissa ja Belgiassa. Suurin<br />

este käytännön yleistymiselle<br />

<strong>on</strong> edelleen usko, että siirtämällä<br />

kohtuun vain yksi alkio<br />

tulokset hu<strong>on</strong><strong>on</strong>tuvat merkittävästi,<br />

raskaaksi tulemisen aika<br />

pitenee ja kustannukset nousevat<br />

huomattavasti.<br />

Tulokset julkaistiin kansainvälisessä<br />

Human Reproducti<strong>on</strong><br />

-julkaisusarjassa 23.3.2009.<br />

22 aktuumi 1/09

lyhyet<br />

Sijoittajien <strong>on</strong><br />

vaikea myöntää virheitään<br />

L<strong>on</strong>kkamurtumariskin<br />

arviointi tarkemmaksi<br />

Rahoitusalan teoriassa <strong>on</strong> todettu,<br />

etteivät sijoittajat aina käyttäydy<br />

järkiperäisesti. Yksi selkeä<br />

epärati<strong>on</strong>aalisuutta osoittava ilmiö<br />

<strong>on</strong> nk. dispositioefekti, jolla<br />

tarkoitetaan sijoittajien taipumusta<br />

realisoida mieluummin<br />

voittoja kuin tappioita. Verotuksellisesti<br />

tämänsuuntainen käyttäytyminen<br />

ei kuitenkaan järkevää,<br />

sillä myyntivoittojen perusteella<br />

sijoittajat maksavat enemmän<br />

veroja.<br />

Suomalaiset piensijoittajat<br />

käyttäytyvät yleensä juuri dispositioefektin<br />

mukaisesti, totesi<br />

väitöskirjatutkimuksessaan Mirjam<br />

Lehenkari. Heidän <strong>on</strong> vaikea<br />

myöntää omat virheensä ja<br />

myydä omistamiaan osakkeita<br />

tappiolla.<br />

Halu välttää hu<strong>on</strong>oista<br />

sijoituspäätöksistä<br />

johtuvaa katumuk-<br />

sen tunnetta näkyy, kun sijoittaja<br />

myy lahjaksi tai perinnöksi<br />

saamiaan osakkeita. Hänen<br />

<strong>on</strong> helpompi myydä saamansa<br />

tappiollinen kuin itse ostamansa<br />

osake. Lahjaksi tai perinnöksi<br />

saatuihin osakkeisiin liittyviä tappioita<br />

voidaan realisoida ilman<br />

katumusta, kun kehn<strong>on</strong> ostopäätöksen<br />

<strong>on</strong> tehnyt joku muu<br />

kuin sijoittaja itse.<br />

Lehenkarin väitöstutkimus<br />

osoittaa myös, että vaikka verotuksen<br />

takia sijoittajien kannattaisi<br />

realisoida myös tappioita,<br />

tuottavat osakesalkussa pidetyt<br />

tappiolliset osakkeet pitemmällä<br />

tähtäyksellä paremmin kuin<br />

myydyt voitolliset osakkeet.<br />

Mirjam Lehenkarin väitöskirja<br />

tarkastettiin <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong><br />

taloustieteiden<br />

tiedekunnassa<br />

13.3.2009.<br />

L<strong>on</strong>kkamurtumien riskin arviointiin<br />

<strong>on</strong> kehitetty uusi menetelmä,<br />

jolla voidaan seuloa riskiryhmät<br />

nykyisiä menetelmiä<br />

tarkemmin. <strong>Oulu</strong>n yliopistossa<br />

6.2.2009 tarkastetussa Pasi<br />

Pulkkisen väitöstutkimuksessa<br />

kehitettyä menetelmää voidaan<br />

tulevaisuudessa mahdollisesti<br />

soveltaa terveyskeskustasolla.<br />

Pulkkisen tutkimus osoittaa,<br />

että eri l<strong>on</strong>kkamurtumatyypeillä<br />

<strong>on</strong> erilaiset riskitekijät. Murtumatyyppien<br />

luokittelua käytetään<br />

tällä hetkellä l<strong>on</strong>kkamurtumien<br />

hoidossa mutta ei murtumariskin<br />

ja ennaltaehkäisevän<br />

hoid<strong>on</strong> tarpeen arvioinnissa.<br />

Nykyisen diagnostisen käytännön<br />

perusteella terveiksi todetuilla<br />

henkilöillä voikin edel-<br />

leen olla merkittävä reisiluun<br />

kaulan murtumariski. Tutkimuksessa<br />

kehitetty menetelmä perustuu<br />

lanti<strong>on</strong> alueen röntgenkuvasta<br />

tehtävään kuva-analyysiin,<br />

joh<strong>on</strong> kuuluu sekä luun rakenteen<br />

että tiheyden arviointi.<br />

Suomessa tapahtuu vuosittain<br />

yli 7000 l<strong>on</strong>kkamurtumaa,<br />

joiden hoidosta aiheutuvat kustannukset<br />

ovat lähes 150 miljo<strong>on</strong>aa<br />

euroa vuodessa. Selvästi<br />

yli puolet kaikista murtumista<br />

tapahtuu henkilöille, joilla ei todeta<br />

luun tiheyden merkittävää<br />

alenemaa, luukatoa eli osteoporoosia.<br />

Siksi tarvitaan uusia menetelmiä,<br />

jotta riskihenkilöt voidaan<br />

tunnistaa ja ennaltaehkäisy<br />

kohdistaa niihin, joilla <strong>on</strong> suurin<br />

riski saada l<strong>on</strong>kkamurtuma.<br />

Uhanalaisten merenrantakasvien<br />

taantuminen jatkuu<br />

Pohjoisilla merenrannoilla kasvavien<br />

erittäin uhanalaisen ruijanesik<strong>on</strong><br />

ja äärimmäisen uhanalaisen<br />

pohjansorsim<strong>on</strong> taantuminen<br />

jatkuu, ellei niiden suojelua<br />

tehosteta. Tärkeintä olisi<br />

turvata lajeille sopivat kasvupaikat.<br />

Marjut Kreivi tutki väitöskirjassaan<br />

ruijanesik<strong>on</strong> ja pohjansorsim<strong>on</strong><br />

esiintymiä ja niiden<br />

geneettistä rakennetta pääasiassa<br />

Pohjanlahden, Vienanmeren<br />

ja Barentsinmeren rannoilta.<br />

Tulosten mukaan ruijanesik<strong>on</strong><br />

geneettinen diversiteetti<br />

eli m<strong>on</strong>imuotoisuus oli pieni<br />

eikä eri tutkimusalueiden välillä<br />

ollut nk. geenivirtaa. Pohjansorsim<strong>on</strong><br />

diversiteetti oli suurempi<br />

ja myös geenivirtaa oli j<strong>on</strong>kin<br />

verran tietyn vesistön yhdistämien<br />

esiintymien välillä.<br />

Tieto kasviesiintymien geneettisestä<br />

rakenteesta ja dynamiikasta<br />

<strong>on</strong> tärkeää suunniteltaessa<br />

tehokasta uhanalaisten<br />

lajien suojelua. Kasvu-<br />

paikkojen lisäksi ruijanesik<strong>on</strong> ja<br />

pohjansorsim<strong>on</strong> suojelemiseksi<br />

voitaisiin käyttää siirtoistutuksia,<br />

jotka lisäisivät toisistaan<br />

erillään kasvavien esiintymien<br />

geneettistä m<strong>on</strong>imuotoisuutta.<br />

Marjut Kreivin väitöskirja<br />

tarkastettiin <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong><br />

lu<strong>on</strong>n<strong>on</strong>tieteellisessä tiedekunnassa<br />

30.1.2009.<br />

Turvetuotann<strong>on</strong> valumavesien<br />

käsittelyä kehitetään kosteikoilla<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> vesi- ja ympäristötekniikan<br />

laboratorio ja<br />

Suomen ympäristökeskus toteuttavat<br />

yhteistyössä tutkimusprojektin,<br />

jossa kehitetään<br />

turvetuotannolle uusia valumavesien<br />

käsittelymenetelmiä.<br />

Projektissa selvitetään, miten<br />

ojitetulle suoalueelle voidaan<br />

rakentaa turvetuotann<strong>on</strong> kuormitusta<br />

tehokkaasti vähentävä<br />

vesiensuojelukosteikko.<br />

Lisäksi tutkitaan, voidaanko<br />

vesiensuojelukosteik<strong>on</strong> puhdistustehokkuutta<br />

parantaa erilaisten<br />

fosforia pidättävien materiaalien<br />

avulla, ja selvitetään turvetuotann<strong>on</strong><br />

ympärivuotiseen<br />

vesien käsittelyyn sopivia pumppaus-<br />

ja vedenjakoratkaisuja.<br />

Tutkimusprojektin tulosten<br />

odotetaan lisäävän turvetuotann<strong>on</strong><br />

vesiensuojelun kustannustehokkuutta<br />

ja vaikuttavan<br />

myönteisesti vesiympäristön tilaan,<br />

työllisyyteen ja energiahuolto<strong>on</strong>.<br />

Tuloksia voidaan<br />

käyttää hyväksi myös hajakuormituksen<br />

hallinnassa vesiensuojelussa.<br />

Projektin tuottamaa tietoa<br />

tarvitsevat turvetuotantoyritykset,<br />

ympäristöviranomaiset,<br />

erityisesti valv<strong>on</strong>ta- ja lupaasioista<br />

päättävät viranomaiset,<br />

ja alan asiantuntijat.<br />

Projektin vastuullisena johtajana<br />

toimii professori Björn Klöve<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistosta ja projektipäällikkönä<br />

Heini Postila <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopistosta.<br />

23

Varainhankintapäällikkö Seppo Heikkilä aikoo<br />

tehdä ”obamat”. Tavoitteena <strong>on</strong> saada koko<strong>on</strong><br />

50 miljo<strong>on</strong>an eur<strong>on</strong> yliopistorahasto, j<strong>on</strong>ka<br />

tuotto käytetään tutkimukseen.<br />

Yliopist<strong>on</strong> varainhankintapäällikkö Seppo Heikkilä:<br />

”Perusrahoituksella pärjätään,<br />

mutta lisärahalla<br />

noustaan huipulle”<br />

Onni Kinnunen / Studio P.S.V.<br />

24 aktuumi 1/09

• Yliopistouudistus tekee mahdolliseksi sen, että yliopistot voivat aiempaa helpommin hankkia<br />

valtiolta tulevan perusrahoituksen lisäksi muuta rahoitusta. Tällä turvataan yliopistojen tutkimuksen<br />

ja opetuksen taso kansainvälisessä kilpailussa. Seppo Heikkilä johtaa <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> varainhankintaa<br />

ja vauhdittaa siten yliopist<strong>on</strong> tietä kärkikaartiin.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> 219 miljo<strong>on</strong>an eur<strong>on</strong> vuosimenoista<br />

maksaa valtio 135 miljo<strong>on</strong>aa euroa,<br />

jotka käytetään yliopist<strong>on</strong> opetukseen<br />

ja perustutkimukseen. Sen lisäksi tutkimusja<br />

tuotekehitystyöhön yliopisto saa runsaat<br />

60 miljo<strong>on</strong>aa euroa pääasiassa Tekesiltä,<br />

Suomen Akatemialta ja EU:lta, jotka jakavat<br />

rahaa kilpailun kautta parhaiten menestyville<br />

tutkimushankkeille. Myös yritykset osallistuvat<br />

yhteisten tutkimusten kuluihin.<br />

”Kaikki tämä säilyy <strong>Oulu</strong>n yliopistolla jatkossakin”,<br />

varainhankintapäällikkö Seppo<br />

Heikkilä kertoo. Hän johtaa Yhteinen yliopisto<br />

-kampanjaa, j<strong>on</strong>ka tavoitteena <strong>on</strong> kerätä<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistolle 20 miljo<strong>on</strong>an eur<strong>on</strong><br />

rahastolahjoitukset parissa vuodessa. Valtio<br />

<strong>on</strong> luvannut 2,5-kertaisen lisäsijoituksen yksityisten<br />

lahjoitusten päälle. Yliopistorahast<strong>on</strong><br />

pääomatavoite <strong>on</strong> 50 miljo<strong>on</strong>aa euroa.<br />

”Jotta saataisiin yksityisille lahjoituksille<br />

valti<strong>on</strong> 2,5-kertainen lisäsijoitus, lahjoitus<br />

tulee tehdä yliopistorahast<strong>on</strong> pääomaan”,<br />

Heikkilä tähdentää. Rahast<strong>on</strong> tuotto käytetään<br />

vuosittain yliopist<strong>on</strong> erikseen sopiman<br />

tutkimuksen tukemiseen.<br />

Seppo Heikkilä, miksi yliopisto<br />

tarvitsee lisää rahaa?<br />

”Kun <strong>Oulu</strong>n yliopisto perustettiin 50 vuotta<br />

sitten, kaupunki oli yli puolta pienempi.<br />

Ilman yliopistoa olisimme edelleen pieni,<br />

sellunhajuinen kaupunkipahanen. Yliopist<strong>on</strong><br />

myötä <strong>Oulu</strong>n alueesta <strong>on</strong> kasvanut Euroopan<br />

innovatiivisin alue. Täällä käytetään<br />

suhteellisesti eniten Euroopassa rahaa tutkimukseen<br />

ja tuotekehitykseen eli 12,7<br />

prosenttia alueen bruttokansantuotteesta.<br />

Keskiarvo koko Euroopassa <strong>on</strong> vain 1,8<br />

prosenttia.”<br />

”Yliopist<strong>on</strong> vaikutus näkyi myös siinä, että<br />

<strong>Oulu</strong> vu<strong>on</strong>na 1984 julistettiin valtuust<strong>on</strong><br />

päätöksellä teknologiakaupungiksi. Paria<br />

vuotta aiemmin vanhan meijerin tiloissa<br />

aloittanut teknologiakylä <strong>on</strong> nyt yksi Euroopan<br />

merkittävimmistä teknologiapuistoista.<br />

Yliopist<strong>on</strong> myötä alueelle <strong>on</strong> syntynyt hyvin<br />

palj<strong>on</strong> teollisuutta ja yrityksiä.”<br />

”Nyt olemme jälleen vedenjakajalla. <strong>Oulu</strong>n<br />

allianssi <strong>on</strong> tehnyt arvokasta työtä päättämällä<br />

perustaa tänne innovaatiokeskuksia,<br />

jolloin <strong>on</strong> mahdollista keskittää resursseja<br />

esimerkiksi internettutkimukseen ja<br />

pyrkiä nostamaan <strong>Oulu</strong> maailman huipulle<br />

tällä äärimmäisen mielenkiintoisella alueella.<br />

Tämäntyyppisiin uusiin tieteellisiin avauksiin<br />

ei valti<strong>on</strong> perusrahoitus riitä.”<br />

”Kun saamme aikaan maailmanluokan<br />

huippututkimusyksiköitä, myös kansainväliset<br />

rahoittajat kiinnostuvat meistä. Siksi<br />

meidän pitää pärjätä myös kansainvälisessä<br />

kilpailussa. Maailman parhaiden yliopistojen<br />

vuosibudjetit ovat m<strong>on</strong>inkertaisia <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopisto<strong>on</strong> verrattuna, vaikka opiskelijoita<br />

niissä <strong>on</strong> suunnilleen sama määrä. Meillä<br />

pitää olla esimerkiksi mahdollisuus hankkia<br />

tarvittaessa tänne j<strong>on</strong>kin tietyn erikoisalan<br />

huippuosaaja mistä päin maailmaa tahansa,<br />

ja se maksaa.”<br />

Kuka voi tehdä lahjoituksen?<br />

”<strong>Oulu</strong>n kaupunki lahjoitti rahastoomme jo<br />

miljo<strong>on</strong>a euroa. Outokumpu ja Rautaruukki<br />

ovat molemmat lahjoittaneet 200 000 ja<br />

Osuuskauppa Arina 100 000 euroa. Lisäksi<br />

olemme saaneet lukuisia kymmenien tuhansien<br />

eurojen lahjoituksia liike-elämältä,<br />

kunnilta, yrityksiltä ja yhteisöiltä.”<br />

”<strong>Oulu</strong>n yliopistolla <strong>on</strong> 40 000 alumnia.<br />

Toivomme, että he olisivat kokeneet saaneensa<br />

elämänsä eväät omalta yliopistoltaan<br />

ja haluaisivat osallistua varainhankintaan<br />

sekä lahjoittajina että viestin välittäjinä.<br />

Esimerkiksi Harvardin yliopist<strong>on</strong> alumneista<br />

jopa 45 prosenttia tekee säännöllisiä lahjoituksia<br />

yliopistolleen.”<br />

”Kuka tahansa voi lahjoittaa, vaikka parikymmentä<br />

euroa. Vähintään 850 eur<strong>on</strong><br />

vuosilahjoituksesta saa verovähennyksen.<br />

Tämän summan saa kasaan esimerkiksi siten,<br />

että lahjoittaa joka kuukausi 71 euroa.”<br />

Mitä lahjoittaja hyötyy?<br />

”Tavoitteenamme <strong>on</strong> nostaa <strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />

maailman arvostetuimpien yliopistojen<br />

joukko<strong>on</strong> sen keskeisillä tutkimusaloilla. Kovassa<br />

kansainvälisessä kilpailussa uusien tieteellisten<br />

avausten ja innovaatioiden tukeminen<br />

edellyttää yliopistolta nykyisen rahoituspohjan<br />

laajentamista. Tukemalla yliopistoa<br />

lahjoittaja edistää yliopist<strong>on</strong> kilpailukykyä<br />

kansainvälisessä tiedeyhteisössä.”<br />

”<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> ja elinkeinoelämän yhteistyö<br />

<strong>on</strong> ollut aina poikkeuksellisen tiivistä.<br />

Yliopist<strong>on</strong> tukijoina ja strategisina kumppaneina<br />

yritykset saavat suoran yhteyden<br />

paitsi alan kansainväliseen huippututkimukseen<br />

myös tulevaisuuden osaajiin.”<br />

”Suurempia lahjoituksia tekevät voivat<br />

esittää toivomuksia siitä, minkälaista toimintaa<br />

he haluavat tukea, ja lahjoitusten tuotto<br />

pyritään ohjaamaan toiveiden mukaan. Esimerkiksi<br />

Outokummun ja Rautaruukin lahjoitustuottoa<br />

suunnataan terästutkimusta<br />

tukevaan toimintaan. Ja siitähän hyötyvät<br />

tietysti kaikki muutkin kuin lahjoittajat.”<br />

”Jokainen lahjoittaja saa presidentti Martti<br />

Ahtisaaren ja rehtori Lauri Lajusen allekirjoittaman<br />

kunniakirjan. Isompia lahjoituksia<br />

tekevät saavat näkyvyyttä yliopist<strong>on</strong> kampuksella,<br />

tiedotusvälineissä, kampanjan kotisivuilla<br />

ja erilaisissa kampanjatilaisuuksissa.”<br />

Miten kampanja etenee?<br />

”Tähän mennessä olemme saaneet kerättyä<br />

noin kaksi miljo<strong>on</strong>aa euroa. Käytämme<br />

hyväksemme myös uutta tekniikkaa ja<br />

internetiä. Aikomuksemme <strong>on</strong> tehdä ”obamat”,<br />

eli saada pohjoissuomalaiset joukolla<br />

liikkeelle tukemaan <strong>Oulu</strong>n yliopistoa ja sitä<br />

kautta <strong>Oulu</strong>n alueen ja koko Pohjois-Suomen<br />

kehitystä.” (RT)<br />

Näin lahjoitat<br />

• maksa haluamasi summa <strong>Oulu</strong>n yliopistorahast<strong>on</strong><br />

tilille: 171830-1813<br />

• kirjoita pankkisiirr<strong>on</strong> viestikenttään<br />

”Lahjoitus <strong>Oulu</strong>n yliopistorahasto<strong>on</strong>”<br />

sekä nimesi ja osoitteesi<br />

• jos lahjoituksesi <strong>on</strong> 850 - 250 000<br />

euroa / vuosi, saat siitä verovähennyksen<br />

vuosien 2009 tai 2010 verotuksessa<br />

(Yliopistorahasto toimittaa<br />

tied<strong>on</strong> verottajalle)<br />

• jos lahjoitus <strong>on</strong> yli 850 euroa, täytä<br />

netissä lahjakirja ja toimita se allekirjoitettuna<br />

osoitteeseen: <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopisto, varainhankinta, PL 8000,<br />

90014 <strong>Oulu</strong>n yliopisto.<br />

Lisätietoa ja lahjakirjat:<br />

www.oulu.fi/varainhankinta – klikkaa<br />

vasemmalta alhaalta ”Kampanjan lahjakirjat”<br />

25

Outokumpu Oyj:ltä merkittävä lahjoitus<br />

”<strong>Oulu</strong>n yliopisto tärkein tutkimuskumppanimme”<br />

• ”Torni<strong>on</strong> tehtaiden kasvu nykyisiin mittoihin olisi tuskin<br />

ollut mahdollista ilman <strong>Oulu</strong>n yliopistoa”, Outokumpu<br />

Oyj:n toimitusjohtaja <str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g> Rantanen näkee. Korkeatasoista<br />

yliopistoa tarvitaan jatkossakin pitämään Pohjois-Suomen<br />

osaaminen kilpailukykyisenä. Rantanen haastaa elinkeinoelämän<br />

mukaan talkoisiin.<br />

Teksti: Raija Tuominen<br />

Kuva: Outokumpu Oyj:n arkisto<br />

Outokumpu Oyj <strong>on</strong> m<strong>on</strong>ikansallinen metalliteollisuuden<br />

alan yritys. Pohjoissuomalaisille<br />

yhtiö <strong>on</strong> tutuin päätuotantolaitoksestaan<br />

Torniossa, jossa valmistuu vuosittain yli miljo<strong>on</strong>a<br />

t<strong>on</strong>nia ruostumat<strong>on</strong>ta terästä.<br />

Maailmassa vallitseva talouden taantuma<br />

heijastuu myös Outokummun toimintaan.<br />

Suomessa lomautetaan ja Ruotsissa irtisanotaan.<br />

Yli 8000 ihmistä käsittävä henkilökunta<br />

pienenee pysyvästi 700:lla. Myös investointeja<br />

lykätään.<br />

Tulevaisuuteen toimitusjohtaja <str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g> Rantanen<br />

suhtautuu kuitenkin myönteisesti: ”Pitkällä<br />

tähtäyksellä Outokumpu <strong>on</strong> alan voittaja,<br />

sillä meillä <strong>on</strong> vahva asema ruostumattoman<br />

teräksen valmistajana. Kun tästä kuopasta<br />

selvitään, ruostumat<strong>on</strong> teräs parantaa<br />

26 aktuumi 1/09

asemaansa markkinoilla. Sitä tarvitaan esimerkiksi<br />

biopolttoaineiden tuotantoprosessissa<br />

ja prosessissa, jossa merivettä muutetaan<br />

juomakelpoiseksi. Myös tulevaisuuden<br />

autoteollisuus käyttää<br />

ruostumat<strong>on</strong>ta terästä<br />

valmistaessaan nykyistä<br />

kevyempiä autoja.”<br />

”Joka päivä teemme<br />

työtä sen eteen, että<br />

pärjätään ja sopeudutaan.<br />

Emme saa tehdä<br />

sellaisia toimenpiteitä,<br />

jotka vaarantavat tulevaisuuden”,<br />

Rantanen ajattelee.<br />

Teräsinsinööreistä 70<br />

prosenttia <strong>Oulu</strong>sta<br />

Eri puolilla maailmaa toimiva Outokumpu<br />

tekee yhteistyötä useiden tutkimuslaitosten<br />

ja yliopistojen kanssa. <strong>Oulu</strong>n yliopistolla <strong>on</strong><br />

erityisasemansa:<br />

”Noin 70 prosenttia Outokummun Torni<strong>on</strong><br />

terästehtaan akateemisesti koulutetusta<br />

henkilökunnasta <strong>on</strong> valmistunut <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopistosta”, Rantanen kertoo.<br />

”Lisäksi <strong>Oulu</strong>n yliopistossa tehdään opinnäytetöitä<br />

diplomitöistä väitöskirjoihin yhtiötämme<br />

kiinnostavista aiheista, ruostumattoman<br />

teräksen tuoteominaisuuksista<br />

”Terästutkimuskeskuksen<br />

(CASR) tavoitteena<br />

<strong>on</strong> lisätä alan koulutuksen<br />

ja tutkimuksen<br />

poikkitieteellisyyttä.”<br />

uusien tuotteiden kehitykseen ja tuotantoprosessien<br />

parantamiseen. Niitä <strong>on</strong> tehty<br />

myös muilta tekniikan aloilta, kuten esimerkiksi<br />

automaatio- ja kunnossapitotekniikasta<br />

sekä tuotantotaloudesta.<br />

Lisäksi tehdään<br />

tilaustutkimuksia<br />

ja osallistutaan julkisrahoitteisiin<br />

laajempiin ja<br />

pitkäkestoisempiin projekteihin.”<br />

Vuosien myötä yhteistyö<br />

<strong>on</strong> saanut yhä<br />

uusia muotoja. <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopisto<strong>on</strong> perustettiin 1990-luvun alussa<br />

Outokummun ja Rautaruukin aloitteesta<br />

prosessimetallurgian professuuri. Vähän<br />

aikaa sitten toimintansa aloitti terästutkimuskeskus<br />

(CASR), j<strong>on</strong>ka yhtenä tavoitteena<br />

<strong>on</strong> lisätä alan koulutuksen ja tutkimuksen<br />

poikkitieteellisyyttä. Viime aikoina sekä Outokumpu<br />

että yliopisto ovat käyttäneet resursseja<br />

teräsalan strategisen huippuosaamiskeskittymän<br />

toiminnan käynnistämiseen<br />

yhdessä m<strong>on</strong>ien muiden yritysten ja tutkimuslaitosten<br />

kanssa.<br />

Merkittävä lahjoitus yliopistolle<br />

Outokumpu <strong>on</strong> lähtenyt näkyvästi mukaan<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> varainhankintakampanjaan<br />

200 000 eur<strong>on</strong> lahjoituksella.<br />

”Meidän mielestämme <strong>on</strong> tärkeää, että<br />

elinkeinoelämän ja yliopistojen vuorovaikutusta<br />

tiivistetään. Tähän liittyy ilman muuta<br />

taloudellinen panostus, jolla varmistetaan,<br />

että yliopistolla <strong>on</strong> resurssit hoitaa tehtävänsä.<br />

On tärkeää turvata meidän suomalaisten<br />

osaamiskilpailukyky, se <strong>on</strong> myös elinkeinoelämän<br />

intressi”, <str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g> Rantanen perustelee.<br />

”On selvää, että Suomi ei pärjää bulkkituotteilla,<br />

vaan pärjäämisen täytyy perustua<br />

erityiseen osaamiseen.” <br />

Outokumpu Oyj<br />

• Perustettu 1932<br />

• Kotipaikka Suomi<br />

• Toimiala metalliteollisuus<br />

• Tuotteet ruostumat<strong>on</strong> teräs<br />

• Toimii noin 30 eri maassa<br />

• Tuotantolaitokset Suomen lisäksi<br />

Ruotsissa, Iso-Britanniassa ja<br />

USA:ssa<br />

• Liikevaihto 5 474 milj. € (2008)<br />

• Henkilökuntaa 8 471 (31.12.2009)<br />

www.outokumpu.com<br />

27

Meille ja maailmalle<br />

kansainvälisillä<br />

maisteriohjelmilla<br />

• Kansainväliset maisteriohjelmat tuovat <strong>Oulu</strong>n yliopisto<strong>on</strong><br />

ulkomaisia opiskelijoita. He eivät ole Suomessa pelkästään hakemassa<br />

oppia, vaan myös opettamassa meitä itsestään ja kulttuuristaan.<br />

Teksti ja kuvat: Hannu Panttila<br />

28 aktuumi 1/09

<strong>Oulu</strong>n yliopisto haluaa pysyä tutkimuksen<br />

kärkijoukossa. Siellä pysyminen edellyttää<br />

voimakasta kansainvälistymistä. Laajoilla<br />

verkostoilla ja yhteistyöllä yli rajojen yliopisto<br />

kehittää itseään, tieteitään ja avaa uusia<br />

mahdollisuuksia Pohjois-Suomen yrityksille<br />

ja alueen yleiselle kehittymiselle. Yrityksille<br />

yliopist<strong>on</strong> kansainvälistyminen tarjoaa uusia<br />

useiden alojen ammattilaisia rekrytoitaviksi,<br />

uusia ideoita ja ajantasaista tutkimustietoa<br />

lukuisilta eri tieteenaloilta.<br />

Hyvää palautetta<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistolle<br />

Ulkomaisten opiskelijoiden määrällä mitaten<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto <strong>on</strong> toiseksi suosituin yliopisto<br />

Suomessa. Kansainvälisistä tutkinto<br />

-opiskelijoista neljäsosa <strong>on</strong> entisiä vaihtoopiskelijoita.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistolle ja sen tarjoamille palveluille<br />

vaihto-opiskelijat antavat hyvää palautetta.<br />

”Tärkeitä asioita tänne tuleville ovat korkealle<br />

arvostetun korkeakoulututkinn<strong>on</strong> ja<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> m<strong>on</strong>ialaisuuden lisäksi hyvät<br />

internet-yhteydet, yleinen turvallisuus ja<br />

lu<strong>on</strong>to”, kertoo kansainvälisten asiain päällikkö<br />

Kimmo Kuortti.<br />

Ulkomaalaisten rekrytointi opiskelijoiksi<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto<strong>on</strong> ei yksinään riitä edistämään<br />

kansainvälistymistä. Valmistuneet<br />

kansainväliset opiskelijat täytyy saada myös<br />

rekrytoiduiksi suomalaiseen työelämään,<br />

jotta heidän kauttaan voisimme saada lisää<br />

uusia kansainvälisiä opiskelijoita kasvattamaan<br />

pohjoisen potentiaalia.<br />

”Vaikka <strong>Oulu</strong>n yliopistoa markkinoidaan<br />

maailmalla m<strong>on</strong>ella eri tavalla, <strong>on</strong> yhä niin sanottu<br />

viidakkorumpu eli oman kokemuksen<br />

pohjalta annettu suosittelu yksi tehokkaimmista<br />

markkinointikeinoista”, jatkaa Kuortti.<br />

Kulttuurit kohtaavat<br />

taloustieteissä<br />

Taloustieteiden tiedekunnassa <strong>on</strong> tällä hetkellä<br />

kolme kansainvälistä maisteriohjelmaa.<br />

Niistä vanhin, Master’s Programme in Financial<br />

and Management Accounting (FMA),<br />

<strong>on</strong> ollut toiminnassa vuodesta 2003 lähtien.<br />

Sen varhaisella aloituksella tiedekunta ennakoi<br />

yliopistojen tutkinn<strong>on</strong>uudistusta, joka tuli<br />

voimaan kaksi vuotta myöhemmin.<br />

FMA:n osoittauduttua suosituksi heräsi<br />

tiedekunnassa ajatus, että se voisi olla ”täyden<br />

tarj<strong>on</strong>nan kauppatieteiden tiedekunta<br />

kansainvälisen koulutuksen saralla” sanoo<br />

tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Sauli<br />

Sohlo. Viime syksynä alkoivatkin Master’s<br />

Programme in Finance and Ec<strong>on</strong>omics ja<br />

Master’s Programme in Internati<strong>on</strong>al Business<br />

-maisteriohjelmat pienillä alle kymmenen<br />

hengen pilottiryhmillä. Pilottiryhmillä<br />

hiotaan ohjelmien sisältöä tulevaisuuden<br />

suurempia ryhmiä varten.<br />

”Kansainvälinen maisteriohjelma vaatii<br />

palj<strong>on</strong> jokaiselta siinä mukana olevalta, niin<br />

opiskelijoilta kuin opettajiltakin. Kaikki mukana<br />

olevat tulevat tutustumaan eri kulttuureihin<br />

niin käytännön kuin ajatustenkin<br />

tasolla. Vaikka kaikki puhuvat englantia, <strong>on</strong><br />

eri kulttuureista tulevilla hyvinkin erilainen<br />

ajatusmaailma ja se saattaa teetättää ajatustyötä.<br />

Mutta sehän vain valmentaa kansainvälisille<br />

työmarkkinoille”, kuvaa Sohlo.<br />

Taloustieteiden maisteriohjelmien opiskelijavalinnoissa<br />

<strong>on</strong> yhtenä tavoitteena saada<br />

aikaan kulttuurinen tasapaino, jossa<br />

opiskelijat olisivat peräisin eri puolilta maapalloa.<br />

Tällä hetkellä niiden ja maisteritasoisen<br />

MBA-ohjelman noin 50 opiskelijan kansojen<br />

kirjo <strong>on</strong> jo varsin edustava, brasilialaisista<br />

kiinalaisiin.<br />

Osa ohjelmien opiskelijoista tulee suoraan<br />

ulkomailta. Suuri osa <strong>on</strong> Suomessa<br />

kuitenkin töissä tai opiskelemassa jo ennen<br />

maisteriohjelmaan hakuaan. Maisteriohjelmat<br />

ovat osoittautuneet suosituiksi. Ensi<br />

syksynä alkaviin ohjelmiin <strong>on</strong> tullut jo lähes<br />

1000 hakemusta. MBA-ohjelman haku<br />

päättyy huhtikuun lopussa.<br />

Suomen tuntemusta ulkomaille<br />

Yritys saa m<strong>on</strong>ia etuja, kun sen palkkaama<br />

henkilö <strong>on</strong> jo opintojensa aikana tottunut<br />

erilaisiin kulttuureihin ja niiden tapoihin.<br />

”Eräs suomalainen yritys palkkasi kiinalaislähtöisen<br />

FMA-ohjelman suorittaneen maisterin<br />

Kiinan toimipisteeseensä. Voisin väittää,<br />

että yritykselle <strong>on</strong> merkittävää etua siitä, että<br />

heillä <strong>on</strong> siellä molempien maiden tavat<br />

tunteva ammattilainen”, pohtii Sauli Sohlo.<br />

Kansainväliset maisteriohjelmat ja osa taloustieteiden<br />

tiedekunnan kansainvälisistä<br />

tutkimushankkeista koottiin viime vu<strong>on</strong>na<br />

perustetun Martti Ahtisaari Instituutin<br />

yhteyteen. ”Martti Ahtisaari Instituutti <strong>on</strong><br />

ikään kuin kummi tiedekunnan kansainväliselle<br />

toiminnalle. Sen kautta saadaan apua<br />

kansainväliseen verkostoitumiseen ja sisällöllistä,<br />

taloudellista ja muuta tukea hankkeille”,<br />

kertoo Sohlo.<br />

”Opiskelijoiden rekrytoinnissakin instituutilla<br />

tullee olemaan merkittävä rooli, <strong>on</strong>han<br />

presidentti Ahtisaari tällä hetkellä ehkä<br />

kansainvälisesti tunnetuin suomalainen”,<br />

hän arvioi. <br />

Kansainvälisiä<br />

maisteriohjelmia<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa<br />

• Master’s Degree Programme<br />

in Educati<strong>on</strong> and Globalisati<strong>on</strong><br />

• Master’s Degree Programme in<br />

Protein Science and Biotechnology<br />

• Barents Master’s Degree<br />

Programme in Envir<strong>on</strong>mental<br />

Engineering (BEE)<br />

• Master’s Programme in<br />

Architectural Design<br />

• Master’s Degree Programme<br />

in Wireless Communicati<strong>on</strong><br />

Engineering (WCE)<br />

• Master’s Degree Programme<br />

in Health and Wellbeing in the<br />

Circumpolar Area<br />

• Master’s Degree Programme in<br />

Synchrotr<strong>on</strong> Radiati<strong>on</strong> Based<br />

Science and Accelerator Physics<br />

• Master’s Degree Programme<br />

in Software and Systems<br />

Development in Global<br />

Envir<strong>on</strong>ment<br />

Wang Fanin tie <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> taloustieteiden<br />

IB-ohjelmaan <strong>on</strong> kulkenut<br />

Kiinasta <strong>Oulu</strong>n seudun ammattikorkeakoulun<br />

kautta. ”Opinnot ovat vastanneet<br />

aika hyvin sitä, mitä odotin”, kertoo<br />

Wang.<br />

29

väitökset<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> väitökset<br />

1.10.–31.12.2008<br />

30 aktuumi 1/09<br />

Lääketieteellinen tiedekunta<br />

LL Jouko Järvenpään 3.10.2008 tarkastetun<br />

synnytys- ja naistentautiopin<br />

alan väitöskirjan tulokset vahvistavat käsitystä,<br />

että äidin raskausmyrkytyksessä<br />

istukan vajaatoiminnan aiheuttaa verisu<strong>on</strong>ten<br />

kehityshäiriö. Jouko Järvenpää<br />

<strong>on</strong> syntynyt Haapajärvellä 1948 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Haapajärven yhteiskoulusta<br />

1968.<br />

FM Theresa Majalahden 17.10.2008<br />

tarkastetussa fysiologian alan väitöskirjassa<br />

tutkittiin natriureettisten peptidien<br />

geenien ilmenemistä sydämen eteisessä<br />

ja kammiossa. Theresa Majalahti<br />

<strong>on</strong> syntynyt Boråsissa Ruotsissa 1970 ja<br />

valmistunut ylioppilaaksi Laanilan lukiosta<br />

<strong>Oulu</strong>sta 1990.<br />

HLL Marja Riitta Perkiömäen<br />

17.10.2008 tarkastetun hammaslääketieteen<br />

alan väitöskirjan mukaan kasvojen<br />

piirteet voivat altistaa huuli-suulakihalkiolle.<br />

Marja Riitta Perkiömäki <strong>on</strong><br />

syntynyt Utajärvellä 1959 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Muhoksen lukiosta 1978.<br />

LL Hanna Kaakisen 31.10.2008 tarkastetussa<br />

kirurgian alan väitöskirjassa<br />

kehitettiin menetelmiä potilaan aivojen<br />

suojaamiseen sydämen kirurgisen leikkauksen<br />

aikana. Hanna Kaakinen <strong>on</strong> syntynyt<br />

1981 Rovaniemellä ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

<strong>Oulu</strong>n lyse<strong>on</strong> lukiosta 2001.<br />

LL Kaija Vasalan 31.10.2008 tarkastetussa<br />

syöpätautien alan väitöskirjassa<br />

löydettiin uusi biokemiallinen merkkiaine<br />

aggressiivisen rakkosyövän etenemisen<br />

ennustamiseen. Kaija Vasala <strong>on</strong><br />

syntynyt Vihannissa 1963 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Vihannin lukiosta 1982.<br />

TtM Teija Ravelinin 7.11.2008 tarkastetun<br />

hoitotieteen alan väitöskirjan<br />

mukaan tanssiesityksiä voidaan käyttää<br />

dementoituvien vanhusten auttamismenetelmänä.<br />

Teija Ravelin <strong>on</strong> syntynyt<br />

Kajaanissa 1966 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Linnan lukiosta Kajaanista 1985.<br />

LL Ismo Saarenpään 7.11.2008 tarkastetun<br />

ortopedian ja traumatologian<br />

alan väitöskirjan mukaan leikkausmenetelmä<br />

tulisi valita murtumatyypin mukaan<br />

hoidettaessa nivelkapselin ulkopuolisia<br />

l<strong>on</strong>kkamurtumia. Ismo Saarenpää<br />

<strong>on</strong> syntynyt Kemissä 1966 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Keminmaan lukiosta 1985.<br />

FM, HLL Ilkka Korhosen 28.11.20 08<br />

tarkastetussa fysiologian alan väitöskirjassa<br />

todettiin, että ihmisen kylmäherkkyys<br />

voidaan mitata yksilöllisesti. Ilkka<br />

Korh<strong>on</strong>en <strong>on</strong> syntynyt Helsingissä 1954<br />

ja valmistunut ylioppilaaksi Raahen yhteislyseosta<br />

1973.<br />

HLL Kari Rantavuoren 28.11.2008<br />

tarkastetun hammaslääketieteen alan<br />

väitöskirjaan mukaan hammaslääkäripelko<br />

tarttuu lapseen muista perheenjäsenistä.<br />

Kari Rantavuori <strong>on</strong> syntynyt<br />

1976 ja valmistunut ylioppilaaksi Viherlaaks<strong>on</strong><br />

lukiosta Espoosta 1995.<br />

THM Kaijaleena Serl<strong>on</strong> 28.11.2008<br />

tarkastetussa hoitotieteen alan väitöskirjassa<br />

vertailtiin suomalaisten ja kenialaisten<br />

korkeakouluopiskelijoiden asenteita<br />

HIV:ä ja AIDS:ia kohtaan. Kaijaleena<br />

Serlo <strong>on</strong> syntynyt Lahdessa 1951<br />

ja valmistunut ylioppilaaksi Kannaksen<br />

yhteislyseosta Lahdesta 1971.<br />

LL Jenni Tahkolan 5.12.2008 tarkastetussa<br />

lääketieteellisen biokemian<br />

alan väitöskirjassa todettiin, että kollageeni<br />

XIII voi olla uusi mahdollinen<br />

diagnostinen ja ennusteellinen syövän<br />

merkkiaine. Jenni Tahkola <strong>on</strong> syntynyt<br />

Limingassa 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Kastellin lukiosta <strong>Oulu</strong>sta 1998.<br />

FM Anne Tuomist<strong>on</strong> 5.12.2008 tarkastetussa<br />

lääketieteellisen biokemian alan<br />

väitöskirjassa tutkittiin kollageeni XIII:n ja<br />

vastaavien kollageenisten proteiinien biosynteesiä<br />

ja yhteyttä syöpiin. Anne Tuomisto<br />

<strong>on</strong> syntynyt Raahessa 1970 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Raahen lukiosta 1989.<br />

FM Anne Kunnarin 12.12.2008 tarkastetun<br />

sisätautien alan väitöskirjan mukaan<br />

ihmisen resistiinihorm<strong>on</strong>illa ei ole<br />

yhteyttä tyypin 2 diabetekseen, mutta se<br />

saattaa liittyä tulehdustiloihin. Anne Kunnari<br />

<strong>on</strong> syntynyt Vetelissä 1978 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Vetelin lukiosta 1997.<br />

FM Hannele Erk<strong>on</strong> 19.12.2008 tarkastetussa<br />

syöpägenetiikan alan väitöskirjassa<br />

tutkittiin kolmen geenin mutaatioiden<br />

yhteyttä perinnölliseen rintasyöpään.<br />

Hannele Erkko <strong>on</strong> syntynyt<br />

Kangasalla 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Kangasalan lukiosta 1998.<br />

HLL Jukka Leinosen 19.12.2008<br />

tarkastetussa hammaslääketieteen alan<br />

väitöskirjassa tutkittiin hampaita reikiintymiseltä<br />

suojaavan proteiinin toimintatapoja.<br />

Jukka Lein<strong>on</strong>en <strong>on</strong> syntynyt Kemissä<br />

1976 ja valmistunut ylioppilaaksi Korkalovaaran<br />

lukiosta Rovaniemeltä 1995.<br />

LL Tuomas Peltosen 19.12.2008<br />

tarkastetussa väitöskirjassa tutkittiin sydämen<br />

aorttaläpän ahtauman syntytapaa<br />

ja etenemistä solutasolla. Tuomas Pelt<strong>on</strong>en<br />

<strong>on</strong> syntynyt Kaarinassa 1977 ja<br />

valmistunut ylioppilaaksi Göteborgissa<br />

Ruotsissa 1997.<br />

Lu<strong>on</strong>n<strong>on</strong>tieteellinen tiedekunta<br />

MPhil Sergey Osmekhinin 3.10.2008<br />

tarkastetussa fysiikan alan väitöskirjassa<br />

todettiin, että spektroskooppiset ja laskennalliset<br />

menetelmät soveltuvat hyvin<br />

esimerkiksi ympäristösaasteiden käyttäytymisen<br />

tutkimiseen atomi- ja molekyylitasolla.<br />

Sergey Osmekhin <strong>on</strong> syntynyt<br />

1979.<br />

FM Kai Korsun 16.10.2008 tarkastetun<br />

ekologisen eläintieteen alan väitöskirjan<br />

mukaan istutettu amerikkalaisperäinen<br />

pur<strong>on</strong>ieriä uhkaa syrjäyttää suomalaisen<br />

purotaimenen. Kai Korsu <strong>on</strong><br />

syntynyt Helsingissä 1973 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Lempäälän lukiosta 1992.<br />

FM Kari Jänkälän 31.10.2008 tarkastetussa<br />

fysiikan alan väitöskirjassa tutkittiin<br />

alumiinin ja piin elektr<strong>on</strong>irakennetta ja<br />

sen dynamiikkaa. Kari Jänkälä <strong>on</strong> syntynyt<br />

<strong>Oulu</strong>ssa 1982 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Laanilan lukiosta <strong>Oulu</strong>sta 2001.<br />

FM Minna Pikkaraisen 10.11.2008<br />

tarkastetussa ohjelmistotuotann<strong>on</strong> alan<br />

väitöskirjassa kehitettiin menetelmiä parantaa<br />

ohjelmistokehitysprosessia hyödyntäen<br />

mm. ketteriä toimintatapoja.<br />

Minna Pikkarainen <strong>on</strong> syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa<br />

1976 ja valmistunut ylioppilaaksi Kempeleen<br />

lukiosta 1995.<br />

YTM Ilkka Luod<strong>on</strong> 14.11.2008 tarkastetun<br />

maantieteen alaan kuuluvan<br />

väitöskirjan mukaan paikan henki kumpuaa<br />

todellisen ja kuvitteellisen murroksesta.<br />

Ilkka Luoto <strong>on</strong> syntynyt Helsingissä<br />

1967 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Haukilahden lukiosta Espoosta 1986.<br />

FL Risto Kaukosen 21.11.2008 tarkastetussa<br />

geologian ja mineralogian<br />

alan väitöskirjassa selvitettiin eräiden<br />

platinamalmityyppien malmimineralogiaa<br />

ja kehitettiin malli kuvaamaan platinamalmiesiintymien<br />

syntyprosessia.<br />

Risto Kauk<strong>on</strong>en <strong>on</strong> syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa<br />

1968 ja valmistunut ylioppilaaksi Kuusiluod<strong>on</strong><br />

lukiosta <strong>Oulu</strong>sta 1988.<br />

FM Lumi Viljakaisen 21.11.2008<br />

tarkastetussa perinnöllisyystieteen väitöskirjassa<br />

todettiin, että yhteiskuntahyönteisten<br />

immuunipuolustuksen geeneissä<br />

tapahtuu nopeaa evoluutiota. Lumi<br />

Viljainen <strong>on</strong> syntynyt Helsingissä<br />

1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Alppilan<br />

lukiosta Helsingistä 1998.<br />

FM Eija Hurmeen 28.11.2008 tarkastetussa<br />

ekologisen eläintieteen alan<br />

väitöskirjassa selvitettiin liito-oravan<br />

esiintymistä ja sen ennustettavuutta<br />

Koillismaalla. Eija Hurme <strong>on</strong> syntynyt<br />

Vantaalla 1972.<br />

FM Tomi Rädyn 28.11.2008 tar-

väitökset<br />

kastetussa tietojenkäsittelytieteen alan<br />

väitöskirjassa kehitettiin arkkitehtuuri,<br />

jolla voidaan hallita turvallisuushenkilöstölle<br />

valv<strong>on</strong>tajärjestelmistä välittyvää<br />

tietoa. Tomi Räty <strong>on</strong> syntynyt Ristijärvellä<br />

1977 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Alavuden lukiosta 1996.<br />

FM Zhijun Chenin 4.12.2008 tarkastetussa<br />

biokemian alaan kuuluvassa<br />

väitöskirjassa tutkittiin nisäkkäiden mitok<strong>on</strong>driaalista<br />

rasvahapposynteesiä. Zhijun<br />

Chen <strong>on</strong> syntynyt Zhejiangissa Kiinassa<br />

1973 ja valmistunut ylioppilaaksi 1991.<br />

FL Kyösti Heimosen 5.12.2008 tarkastetussa<br />

biofysiikan alan väitöskirjassa<br />

tutkittiin torakan näköaistia ja todettiin<br />

sen näkevän yhtä hyvin hämärässä kuin<br />

kirkkaassa valossa. Kyösti Heim<strong>on</strong>en <strong>on</strong><br />

syntynyt Jyväskylässä 1959 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi <strong>Oulu</strong>n lyse<strong>on</strong> lukiosta 1978.<br />

FM Eeva-Kaisa Prokkolan 5.12.2008<br />

tarkastetussa maantieteen alan väitöskirjassa<br />

selvitettiin kanssakäymistä Suomen<br />

ja Ruotsin rajan yli Torni<strong>on</strong>laaksossa. Eeva-Kaisa<br />

Prokkola <strong>on</strong> syntynyt Ylitorniolla<br />

1978 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Ylitorni<strong>on</strong> yhteiskoulun lukiosta 1997.<br />

MSc Tarmo Piknerin 6.12.2008 tarkastetussa<br />

suunnittelumaantieteen alan<br />

väitöskirjassa analysoitiin sosiaalisten ilmiöiden<br />

muotoutumista rajakaupungeissa<br />

ja rajat ylittävissä verkostoissa Itämeren<br />

alueella. Tarmo Pikner <strong>on</strong> syntynyt<br />

Tartossa Virossa 1975 ja valmistunut siellä<br />

ylioppilaaksi 1993.<br />

FM Antti Ker<strong>on</strong> 8.12.2008 tarkastetussa<br />

fysiikan alan väitöskirjassa tutkittiin<br />

ilmakehän i<strong>on</strong>osfäärin D-kerroksen<br />

kuumentamista EISCAT-tutka-aseman<br />

kuumentimella. Antti Kero <strong>on</strong> syntynyt<br />

Punkaharjulla 1974 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1993.<br />

FM Aare Rokan 12.12.2008 tarkastetussa<br />

biokemian alan väitöskirjassa selvitettiin<br />

nisäkkään peroksisomikalvolla<br />

sijaitsevien proteiinien osuutta aineenvaihduntatuotteiden<br />

kuljetuksessa. Aare<br />

Rokka <strong>on</strong> syntynyt Tallinnassa Virossa<br />

1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Kärkölän<br />

lukiosta 1993.<br />

FM Tea Remahlin 13.12.2008 tarkastetussa<br />

maantieteen alan väitöskirjassa<br />

tutkittiin suomalaisen aluepolitiikan<br />

muutosta 1960-luvulta alkaen osana<br />

valti<strong>on</strong> alueellisten päämäärien muuttumista.<br />

Tea Remahl <strong>on</strong> syntynyt Raahessa<br />

1977 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Raahen lukiosta 1996.<br />

FM Satyan Sharman 16.12.2008<br />

tarkastettu biokemian alan väitöskirja<br />

<strong>on</strong> perustutkimusta lääketieteellisesti<br />

tärkeän entsyymin, eturauhasen happaman<br />

fosfataasin, merkityksestä. Satyan<br />

Sharman <strong>on</strong> syntynyt Jammussa Intiassa<br />

1972 ja valmistunut ylioppilaaksi 1987.<br />

Taloustieteiden tiedekunta<br />

KTM Sinikka Moilasen 3.10.2008<br />

tarkastetun laskentatoimen alan väitöskirjan<br />

mukaan epävirallinen kommunikaatio<br />

<strong>on</strong> tärkeää laskentatoimen kehitykselle<br />

emoyhtiön ja entisessä Neuvostoliitossa<br />

sijaitsevien tytäryhtiöiden<br />

suhteessa. Sinikka Moilanen <strong>on</strong> syntynyt<br />

<strong>Oulu</strong>ssa 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Kempeleen lukiosta 1998.<br />

KTM Jaana T. Kuusipal<strong>on</strong> 5.12.2008<br />

tarkastetussa johtamisen ja organisaati<strong>on</strong><br />

alaan kuuluvassa väitöskirjassa todettiin,<br />

että nuoremmat insinöörit sitoutuvat organisaatio<strong>on</strong><br />

vanhempia heikommin. Jaana<br />

T. Kuusipalo <strong>on</strong> syntynyt Rovaniemellä<br />

1969 ja valmistunut ylioppilaaksi Pell<strong>on</strong><br />

lukiosta 1988.<br />

KTL Kari Sippolan 13.12.2008 tarkastetussa<br />

laskentatoimen alan väitöskirjassa<br />

kehitettiin ohjelmistoyrityksille<br />

reaaliaikainen laatukustannusten mittaamisen<br />

malli. Kari Sippola <strong>on</strong> syntynyt<br />

Helsingissä 1967 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Äänekosken lukiosta 1986.<br />

Teknillinen tiedekunta<br />

DI Jukka Teräksen 3.10.2008 tarkastetussa<br />

tuotantotalouden alan väitöskirjassa<br />

vertailtiin <strong>Oulu</strong>n, Luulajan ja Pisan<br />

huipputekniikkakeskittymien kehittymistä<br />

ja tunnistettiin yhtäläisyyksiä<br />

ja eroja. Jukka Teräs <strong>on</strong> syntynyt Rovaniemellä<br />

1960 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Korkalovaaran lukiosta Rovaniemeltä<br />

1978.<br />

DI Markku Lahden 10.10.2008 tarkastetussa<br />

mikroelektr<strong>on</strong>iikan alan väitöskirjassa<br />

tutkittiin elektr<strong>on</strong>iikan komp<strong>on</strong>enttien<br />

miniatyrisointia. Markku<br />

Lahti <strong>on</strong> syntynyt Evijärvellä 1968 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Ylivieskassa 1987.<br />

DI Mirja Illikaisen 31.10.2008 tarkastetussa<br />

prosessitekniikan alan väitöskirjassa<br />

tutkittiin keinoja vähentää energiankulutusta<br />

paperin raaka-aineena<br />

käytettävän termomekaanisen massan<br />

jauhatuksessa. Mirja Illikainen <strong>on</strong> syntynyt<br />

Helsingissä 1978 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Kempeleen lukiosta 1997.<br />

MSc Maciej Borkowskin 7.11.2008<br />

tarkastetussa elektr<strong>on</strong>iikan alan väitöskirjassa<br />

kehitettiin matkaviestinjärjestelmien<br />

taajuusgenerointia delta-sigma -modulaattoreiden<br />

avulla. Maciej Borkowski<br />

<strong>on</strong> syntynyt Gliwicessa Puolassa 1977 ja<br />

valmistunut siellä ylioppilaaksi 1997.<br />

TkL Kimmo Keräsen 14.11.2008<br />

tarkastetussa optoelektr<strong>on</strong>iikan alan<br />

väitöskirjassa tutkittiin fot<strong>on</strong>iikkamoduulien<br />

integrointia käyttäen pii-, keramiikka-<br />

ja muoviteknologioita. Kimmo<br />

Keränen <strong>on</strong> syntynyt Hyrynsalmella<br />

1966 ja valmistunut ylioppilaaksi Hyrynsalmen<br />

lukiosta 1985.<br />

DI Tero Kangasvierin 21.11.2008<br />

tarkastetussa mikroelektr<strong>on</strong>iikan ja materiaalifysiikan<br />

alan väitöskirjassa kehitettiin<br />

moduulitekniikkaa suurta luotettavuutta<br />

ja suorituskykyä vaativiin tietoliikennesovelluksiin.<br />

Tero Kangasvieri<br />

<strong>on</strong> syntynyt Toholammilla 1975 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Toholammin lukiosta<br />

1994.<br />

DI Maija-Leena Metsärinnan<br />

21.11.2008 tarkastetussa prosessitekniikan<br />

alan väitöskirjassa tutkittiin sinkin<br />

valmistuksen ensimmäistä vaihetta,<br />

pasutusta, ja keinoja pitää se vakaana.<br />

Maija-Leena Metsärinta <strong>on</strong> syntynyt<br />

Kauvatsassa 1949 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Lavian yhteiskoulusta 1968.<br />

FT Alexey Popovin 21.11.2008 tarkastetussa<br />

sovelletun elektr<strong>on</strong>iikan alan<br />

väitöskirjassa tutkittiin titaniumdioksidin<br />

nanopartikkelien käyttämistä ih<strong>on</strong> suojaamisessa<br />

UV-säteilyltä. Alexey Popov<br />

<strong>on</strong> syntynyt Moskovassa Venäjällä 1980 ja<br />

valmistunut siellä ylioppilaaksi 1997.<br />

DI Mikko Karppisen 28.11.2008<br />

tarkastetussa optoelektr<strong>on</strong>iikan alan väitöskirjassa<br />

kehitettiin uusia tekniikoita<br />

optisen lähettimen ja vastaanottimen<br />

valmistamiseksi keraamiseen mikropiirikotelo<strong>on</strong>.<br />

Mikko Karppinen <strong>on</strong> syntynyt<br />

<strong>Oulu</strong>ssa 1973 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

<strong>Oulu</strong>n normaalikoulun lukiosta 1992.<br />

TkL Kimmo Kuismasen 28.11.2008<br />

tarkastetussa arkkitehtuurin alan väitöskirjassa<br />

kehitettiin käytännöllisiä suunnitteluvälineitä<br />

ilmastotietoisen arkkitehtuurin<br />

toteuttamiseksi. Kimmo<br />

Kuismanen <strong>on</strong> syntynyt Lahdessa 1950<br />

ja valmistunut ylioppilaaksi Sodankylän<br />

lukiosta 1970.<br />

DI Jarmo Prokkolan 5.12.2008<br />

tarkastetussa tietoliikennetekniikan alan<br />

väitöskirjassa tutkittiin ja kehitettiin uusia<br />

ratkaisuja rakenteettomiin verkkoihin.<br />

Jarmo Prokkola <strong>on</strong> syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa<br />

1976 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Toppilan lukiosta <strong>Oulu</strong>sta 1995.<br />

DI Mikko Löytynojan 15.12.2008<br />

tarkastetussa informaati<strong>on</strong>käsittelyn alan<br />

väitöskirjassa kehitettiin digitaalisten käyttöoikeuksien<br />

hallinnan menetelmiä mobiililaiteympäristöön.<br />

Mikko Löytynoja<br />

<strong>on</strong> syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa 1976 ja valmistunut<br />

31

aktuumit<br />

ylioppilaaksi Karjasillan lukiosta <strong>Oulu</strong>sta<br />

1995.<br />

Arkkitehti Elisa El Harounyn<br />

19.12.2008 tarkastetussa arkkitehtuurin<br />

alan väitöskirjassa tutkittiin historiallista<br />

puukaupunkia suojelukohteena<br />

ja elinympäristönä kohteina vanha Porvoo<br />

ja vanha Raahe. Elisa El Harouny <strong>on</strong><br />

syntynyt Helsingissä 1964 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Pohjois-Haagan yhteiskoulusta<br />

Helsingistä 1983.<br />

DI Jari Hannukselan 19.12.2008<br />

tarkastetussa tietotekniikan alan väitöskirjassa<br />

kehitettiin matkapuhelinta aistikäyttöliittymäksi<br />

k<strong>on</strong>enäkömenetelmien<br />

avulla. Jari Hannuksela <strong>on</strong> syntynyt<br />

Kemissä 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Kemin lukiosta 1993.<br />

Humanistinen tiedekunta<br />

FL, VTM, TM Pekka Rehumäen<br />

11.10.2008 tarkastetussa Suomen ja<br />

Skandinavian historian alan väitöskirjassa<br />

tutkittiin suomalaisten käsityöläisten<br />

järjestäytymistä sivistysseuroihin ja<br />

niiden toiminnan kehitystä 1800-luvulla.<br />

Pekka Rehumäki <strong>on</strong> syntynyt Ypäjällä<br />

1952 ja valmistunut ylioppilaaksi Lahden<br />

yhteiskoulusta 1971.<br />

FM Mirka Rauniomaan 25.10.2008<br />

tarkastetun englantilaisen filologian alan<br />

väitöskirjan mukaan lausumien toisto<br />

elvyttää keskustelua. Mirka Rauniomaa<br />

<strong>on</strong> syntynyt Kolarissa 1977 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Kolarin lukiosta 1996.<br />

FT Valdis Berzinsin 28.11.2008<br />

tarkastetussa yleisen arkeologian alan<br />

väitöskirjassa analysoitiin uudelleen<br />

Latvian länsiosassa sijaitsevalta Sarnaten<br />

suoasuinpaikalta aiemmin kaivettu arkeologinen<br />

materiaali. Valdis Berzins <strong>on</strong><br />

syntynyt Sydneyssä Australiassa 1969.<br />

Kasvatustieteiden tiedekunta<br />

THM Outi Mäkital<strong>on</strong> 12.12.2008<br />

tarkastetussa kasvatustieteen alan väitöskirjassa<br />

selvitettiin opettajien käsityksiä<br />

ehkäisevään huumetyöhän suuntautuvasta<br />

koulukasvatuksesta ja opetuksesta.<br />

Outi Mäkitalo <strong>on</strong> syntynyt Kemissä<br />

1953 ja valmistunut ylioppilaaksi Meripuist<strong>on</strong><br />

lukiosta Kemistä 1974.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa tarkastetut väitöskirjat<br />

luettavissa verkossa: www.kirjasto.oulu.fi/<br />

julkaisutoiminta/acta/<br />

Kemia kiehtoi Lasten yliopistossa<br />

<strong>Oulu</strong>laisella kemian professorilla Ulla Lassilla<br />

oli Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa<br />

poikkeuksellisen kiitollinen kuulijakunta<br />

hänen johdatellessaan viiden assistenttinsa<br />

avustuksella reilua sataa alakouluikäistä<br />

lasta kemian ihmeelliseen<br />

maailmaan.<br />

Lasten yliopist<strong>on</strong> avanneella<br />

luennolla lapset kuulivat<br />

ihmetyksekseen, että ruskea<br />

vesi voi kemiallisesti olla<br />

suhteellisen puhdasta,<br />

ja kirkas vesi puolestaan<br />

Keski-Pohjanmaan kirjapaino Oyj<br />

Tutkintoja ennätysmäärä<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa suoritettiin viime<br />

vu<strong>on</strong>na yhteensä 1932 perustutkintoa, joka<br />

<strong>on</strong> yliopist<strong>on</strong> kaikkien aikojen tutkintoennätys.<br />

Määrä ylitti maisteritavoitteen<br />

lähes neljällä sadalla.<br />

Tutkintoennätykset ylittyivät yleisesti<br />

koko yliopistolaitoksessa johtuen siitä, et-<br />

<str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g> Sarkkinen<br />

hyvinkin likaista. Lapset saivat valmistaa<br />

assistenttien avustuksella myös elefantin<br />

hammastahnaa maissitärkkelysjauhoista<br />

ja vedestä.<br />

Lasten yliopist<strong>on</strong> luennot<br />

jatkuvat Kokkolan yliopistokeskuksessa<br />

kevään<br />

ajan. Kokkolan yliopistokeskus<br />

Chydenius toimii Jyväskylän,<br />

<strong>Oulu</strong>n ja Vaasan yliopistojen<br />

sekä Tampereen teknillisen yliopist<strong>on</strong><br />

toiminnallisesti yhteisenä yliopistokeskuksena<br />

Kokkolassa.<br />

tä uuteen tutkintojärjestelmään siirtymisen<br />

määräaika päättyi heinäkuun lopussa.<br />

Vanhan tutkintojärjestelmän mukaan<br />

opiskelleiden opiskelijoiden tuli tuoh<strong>on</strong><br />

ajankohtaan mennessä saada tutkint<strong>on</strong>sa<br />

loppuun suoritetuksi.<br />

Uuden tutkintojärjestelmän mukaisten<br />

alempien korkeakoulututkintojen eli välitutkintojen<br />

suorittamisia kirjattiin yhteensä<br />

1246. Tohtoritutkintojen määrä oli 123,<br />

joka oli seitsemän tutkintoa edellisvuotta<br />

vähemmän.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa perustutkinto suoritetaan<br />

keskimäärin 5,87 vuodessa (vv<br />

2006-2008). Viime vu<strong>on</strong>na <strong>Oulu</strong>n yliopistossa<br />

suoritti korkeakoulututkintoa yhteensä<br />

15 254 opiskelijaa.<br />

Päivi Vuorio<br />

32 aktuumi 1/09

aktuumit<br />

Kansainväliset asiat<br />

Martti Ahtisaari Instituutille<br />

300 000 eur<strong>on</strong> lahjoitus<br />

<strong>Oulu</strong>n kaupunki osallistuu <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopist<strong>on</strong> Martti Ahtisaari<br />

Instituutin perusrahoitukseen<br />

vuosittain 100 000 eurolla vuosien<br />

2009–2011 aikana. <strong>Oulu</strong>n<br />

kaupungin osallistuminen instituutin<br />

rahoitukseen julkistettiin<br />

presidentti Martti Ahtisaaren<br />

päivä <strong>Oulu</strong>ssa -tapahtumas-<br />

sa, joka järjestettiin presidentti<br />

Martti Ahtisaaren Nobelin rauhanpalkinn<strong>on</strong><br />

kunniaksi.<br />

Martti Ahtisaari Instituutti <strong>on</strong><br />

keväällä 2008 <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong><br />

taloustieteiden tiedekuntaan perustettu<br />

kansainvälisen talouden<br />

tutkimus- ja koulutusinstituutti.<br />

Korkeakoulut vauhdittamaan<br />

kansainvälistymistä<br />

Hallitusohjelmaan perustuva<br />

korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia<br />

vuosille 2009–<br />

2015 <strong>on</strong> valmistunut opetusministeriössä.<br />

Tavoitteena <strong>on</strong><br />

luoda Suomeen kansainvälisesti<br />

vahva ja vetovoimainen korkeakoulu-<br />

ja tutkimusyhteisö, joka<br />

edistää yhteiskunnan kykyä toimia<br />

avoimessa kansainvälisessä<br />

ympäristössä, tukee m<strong>on</strong>ikulttuurisen<br />

yhteiskunnan tasapainoista<br />

kehitystä ja kantaa vastuuta<br />

globaalien <strong>on</strong>gelmien ratkaisemisesta.<br />

Kansainvälistymisstrategia sisältää<br />

lukuisia käytännön toimenpiteitä<br />

tavoitteiden saavuttamiseksi.<br />

Tavoitteena <strong>on</strong> että<br />

korkeakoulut tarjoavat yhä<br />

enemmän korkeatasoista, vah-<br />

vuusalueilleen keskittyvää vieraskielistä<br />

opetusta sekä hyödyntävät<br />

aktiivisesti kansainvälisen<br />

yhteistyön mahdollisuuksia.<br />

Ulkomaiset lahjakkaat opiskelijat<br />

ja tutkijat halutaan valitsevan<br />

suomalaiset korkeakoulut<br />

paitsi laadukkaan koulutuksen<br />

ja tutkimuksen myös suomalaisen<br />

työelämän tarjoamien<br />

mahdollisuuksien houkuttelemina.<br />

Toimivat palvelut tukevat<br />

Suomeen tulemista ja jäämistä.<br />

Suomalainen korkeakoulutus<br />

antaa myös valmiudet työskennellä<br />

kansainvälisessä toimintaympäristössä.<br />

Korkeakoulutuksesta<br />

<strong>on</strong> mahdollisuus kehittää<br />

vientituote.<br />

www.kansainvalistymisstrategia.fi<br />

Vesa Nykäselle<br />

geologien<br />

väitöskirjapalkinto<br />

Geologian alan palkinto parhaalle<br />

väitöskirjalle vuosilta<br />

2007–2008 <strong>on</strong> myönnetty filosofian<br />

tohtori Vesa Nykäselle.<br />

Nykänen tutki väitöskirjassaan<br />

paikkatietojärjestelmien soveltamista<br />

kultamalmien etsintään.<br />

Vuoden tiedekirja -palkinto<br />

<str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g> Pekka Lunkalle<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> professori <str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g> Pekka Lunkalle <strong>on</strong><br />

myönnetty Vuoden tiedekirja -palkinto teoksestaan<br />

Maapall<strong>on</strong> ilmastohistoria. Kasvihu<strong>on</strong>eesta jääkausiin.<br />

Palkinto <strong>on</strong> suuruudeltaan 10 000 euroa ja<br />

sen myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja<br />

Suomen tiedekustantajien liitto. <str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g> Pekka Lunkka<br />

<strong>on</strong> <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> maaperägeologian professori,<br />

j<strong>on</strong>ka erikoisalana ovat muinaiset ympäristön- ja ilmast<strong>on</strong>muutokset.<br />

Valmistuneet<br />

työllistyvät koulutustaan<br />

vastaavasti<br />

Vuosittainen uraseurantatutkimus<br />

osoittaa, että <strong>Oulu</strong>n yliopistosta<br />

valmistuneet työllistyvät<br />

edelleen hyvin. Viime<br />

vu<strong>on</strong>na selvitettiin vu<strong>on</strong>na<br />

2003 perustutkinn<strong>on</strong> suorittaneiden<br />

työllisyyttä. Kyselytutkimuksen<br />

mukaan viisi vuotta<br />

myöhemmin heistä oli säännöllisessä<br />

työssä 85 prosenttia ja<br />

työnhakijana vain 3 prosenttia.<br />

Kyselyyn vastanneista yli kahdella<br />

kolmesta työ oli suoraan<br />

koulutusta vastaavaa.<br />

Valmistuneiden hyvää kiinnittymistä<br />

työelämään kuvaa se,<br />

että viisi vuotta sitten valmistuneiden<br />

keskimääräinen koulutusta<br />

vastaavan työuran pituus<br />

oli 4,2 vuotta.<br />

Uraseurantatutkimuksen perusteella<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistosta valmistuneista<br />

merkittävä osuus<br />

sijoittuu edelleen kuntasektorille.<br />

Valti<strong>on</strong> palveluksessa työskentelee<br />

14 prosenttia ja yksityisellä<br />

sektorilla 32 prosenttia<br />

valmistuneista. Yrittäjiksi valmistuneista<br />

päätyy noin 3 prosenttia.<br />

Maantieteellisesti valmistuneista<br />

76 prosenttia sijoittui <strong>Oulu</strong>n<br />

ja Lapin läänin alueille.<br />

Opiskelijoiden hyvästä työllistymisestä<br />

kertoo myös valmistumishetkellä<br />

tehty selvitys.<br />

Vuoden 2008 aikana ylemmän<br />

tai jatkotutkinn<strong>on</strong> suorittaneista<br />

75 prosenttia oli työllistynyt<br />

tai heillä oli työpaikka tiedossa<br />

jo tutkinn<strong>on</strong>antohetkellä.<br />

33

kolumni<br />

Kvarkkeja median mausteilla?<br />

Haluaisitko lukea hiukkasfysiikan tai molekyylibiologian<br />

uusista haasteista aamiaispöydässäsi<br />

– vai silmäiletkö mieluummin<br />

ministerin uusimpia kähmintäviestejä? Tiedebarometrit<br />

väittävät, että suomalaiset<br />

kaipaavat medialta enemmän tietoa tieteestä<br />

ja että he luottavat suuresti yliopistoihin.<br />

Kaikkein vähiten he luottavat poliitikkoihin.<br />

Tiedotusvälineet noteeraavat tällaisten selvitysten<br />

tulokset vain niin, että poliitikkoja<br />

kannattaa lyödä. Kansalaisten selväsanainen<br />

toive runsaammasta tiedeaiheiden käsittelystä<br />

ei mediaa kiinnosta.<br />

Ministeriöt ja akatemiat haastavat kyllä<br />

tutkijoita tuottamaan kansantajuista<br />

tekstiä työstään ja sen tuloksista. Päteviä<br />

perusteluja riittää, kuten että ver<strong>on</strong>maksajilla<br />

<strong>on</strong> oikeus kuulla, mihin heidän<br />

rahansa menevät. Perusteluista<br />

ylevin <strong>on</strong> se, että tutkimus<br />

perustuu rati<strong>on</strong>aaliseen<br />

maailmankuvaan ja uusintaa sitä,<br />

ja että tutkijan velvollisuus<br />

<strong>on</strong> osaltaan levittää tätä ihmiskunnan<br />

suurta saavutusta lajitoveriensa<br />

saataville. Kun tiedettä<br />

käsittelevät tekstit eivät kuitenkaan<br />

kiinnosta tiedotusvälineitä,<br />

<strong>on</strong> tulos yhtä taattu kuin aina narulla<br />

työnnettäessä.<br />

Tieteellistä tietoa ei ole helppoa<br />

esittää kansantajuisesti. Tutkijan<br />

ammattitaito tarkoittaa nimenomaan<br />

oman tieteenalan erikoistermien<br />

käyttöä oikeissa yhteyksissään.<br />

Termeillä <strong>on</strong> täsmällinen, alan<br />

nykyiseen teoriaperustaan ankkuroitunut<br />

sisältö, joka ei aukea ilman<br />

tu<strong>on</strong> perustan ymmärtämistä. Oma tutkimus<strong>on</strong>gelma<br />

ei todennäköisesti ole tarkoin<br />

ilmaistavissa muilla sanoilla. Jos sen haluaa kuvata<br />

kansantajuisesti, <strong>on</strong> aina tyydyttävä likiarvo<strong>on</strong>.<br />

Tutkijan lu<strong>on</strong>teesta riippuu, kuinka<br />

rankkana hän kokee totuuden venyttämisen<br />

tai kuinka hän sietää kollegojen mahdollisia<br />

piikittelyjä samasta asiasta.<br />

Ammattitaitoinen tiedetoimittaja voisi olla<br />

tutkijalle avuksi. Heitä vain <strong>on</strong> kovin harvassa.<br />

Tiedetoimittajaksi ei ilmeisesti tulla<br />

yhtä helposti kuin urheilutoimittajaksi. Julkim<strong>on</strong><br />

vaatekaapin tai tosi-TV-ohjelman<br />

hurmioituneeseen esittelyynkään ei<br />

tarvita pitkiä opintoja.<br />

Ruotsin yliopistoväen ammattijärjestön<br />

SULF:n tuore tiedotuslehti<br />

motivoi jäseniään kansantajuiseen<br />

tiedottamiseen uusin<br />

perustein. Julkisuudessa näkyvät<br />

tutkijat keräävät kuulemma<br />

paremmin sekä tutkimusrahoitusta<br />

että toisten<br />

tutkijoiden viittauksia<br />

tieteellisiin artikkeleihinsa<br />

kuin vähemmän tiedotushaluiset<br />

kollegat. Syyseuraus<br />

-suhde jäi tässä<br />

tiedotteessa tarkemmin<br />

osoittamatta, mutta johtopäätös<br />

ei välttämättä<br />

ole virheellinen.<br />

Kun tutkija kuvaa työnsä<br />

tavoitteita tai saavutuksia,<br />

hänen voidaan ajatella<br />

myös markkinoivan omaa<br />

tiedettään. Joiltakin tämä<br />

käy lu<strong>on</strong>tevasti, kaikilta ei.<br />

Tiina Pistokoski<br />

Suomessakin <strong>on</strong> helppo esittää lyhyt lista<br />

päivystävistä professoreista, joiden tunnettuus<br />

korvaa satojen muiden tutkijoiden tuntemattomuutta<br />

ja joiden nimiin törmää tiuhaan<br />

myös rahoituspäätöksissä.<br />

Tieteellisen tutkimuksen suuri paradoksi<br />

sisältyy sen samanaikaiseen varmuuteen ja<br />

epävarmuuteen. Toisaalta tieteellinen tieto<br />

<strong>on</strong> varminta reaalimaailmaa koskevaa tietoa,<br />

mitä ihmiskunnalla <strong>on</strong> käytettävissään.<br />

Toisaalta se ei pysy vaki<strong>on</strong>a. Tieteellisen tied<strong>on</strong><br />

selitysvoima liittyykin erottamattomasti<br />

sen muuttuvaan lu<strong>on</strong>teeseen. Joskus jopa<br />

tieteenalan koko teoriaperusta voi tehdä<br />

tilaa uudelle. Tutkijan <strong>on</strong>kin aina tunnettava<br />

nöyryyttä tutkimuskohteensa edessä ja<br />

tunnustettava, että hänen tiet<strong>on</strong>sa <strong>on</strong> tietoa<br />

vain toistaiseksi.<br />

Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu<br />

myös se, että johtopäätöksiä tehtäessä<br />

otetaan huomio<strong>on</strong> j<strong>on</strong>kin väitteen puolesta<br />

ja sitä vastaan puhuvat havainnot. Tieteen<br />

etiikkaan perustuva toisaalta-toisaalta -tarkastelu<br />

voi kuitenkin tiedotusvälineestä vaikuttaa<br />

turhanaikaiselta vatkaamiselta. Media<br />

näkee maailman mustavalkeana, joskin<br />

yksittäinen ilmiö voi sen käsissä muuttua<br />

valkeasta mustaksi ja päinvastoin.<br />

Nykyinen talouskriisi panee taas kerran<br />

miettimään, eivätkö tiedotusvälineet olisi<br />

lukijoilleen ja katsojilleen velkaa sen, että ne<br />

omaksuisivat aikaisempaa kriittisemmän ja<br />

perusteisiin paneutuvamman otteen kaikkeen<br />

raportoimaansa. Vaikeatkin asiat voivat<br />

olla kiehtovia. Tutkijoiden ja median yhteistyö<br />

ei voi riippua vain tutkijoiden motivaatiosta<br />

ja joustosta, vaan myös toimittajilta<br />

<strong>on</strong> vaadittava etiikkaa ja ammattitaitoa.<br />

Leila Risteli<br />

johtaja<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong><br />

tutkimus- ja innovaatiopalvelut<br />

34 aktuumi 1/09

tapahtuu<br />

NÄYTTELYT<br />

Suomen kaikki pöllölajit<br />

esillä eläinmuse<strong>on</strong> näyttelyssä<br />

Kaikki Suomessa esiintyvät pöllölajit esitellään<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> eläinmuseossa. Lisäksi perustietoja<br />

eri pöllölajeista kerrotaan näyttelyjulisteissa<br />

ja esillä <strong>on</strong> pöllöjen munia ja oksennuspalloja.<br />

Tiina Pistokoski<br />

Pöllönäyttely <strong>on</strong> avoinna ma–pe klo 8–15.45 ja<br />

su klo 11–15 vuoden 2009 loppuun asti.<br />

TAPAHTUMAT<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistopäivän alumnijuhla,<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistoseura<br />

90 vuotta 8.5.2009 klo 13.00–<br />

14.30 <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> Saalastinsalissa<br />

Linnanmaalla. Juhla <strong>on</strong><br />

kaikille avoin.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistoseura ry. järjestää<br />

vuosittain <strong>Oulu</strong>n yliopistoyhteisön<br />

yhteisen yliopistopäivän,<br />

jossa seura nimeää Vuoden<br />

Alumnin.<br />

Tänä vu<strong>on</strong>na tulee kuluneeksi<br />

90 vuotta <strong>Oulu</strong>n Korkeakouluseuran,<br />

sittemmin <strong>Oulu</strong>n yliopistoseuran,<br />

perustamisesta.<br />

Juhlavuoden kunniaksi seura <strong>on</strong><br />

kutsunut juhlapäivän tilaisuuksiin<br />

kunniavieraiksi kaikki yliopist<strong>on</strong><br />

filosofisessa ja teknillisessä<br />

tiedekunnassa sekä opettajainvalmistuslaitoksessa<br />

syksyllä<br />

1959 ja lääketieteellisessä<br />

tiedekunnassa syksyllä 1960<br />

aloittaneiden ensimmäisten<br />

vuosikurssien alumnit.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> 50-vuotisjuhlavuoden<br />

tohtoripromootio<br />

15.–17.5.2009<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto järjestää historiansa<br />

8. juhlallisen tohtoripromooti<strong>on</strong>,<br />

joh<strong>on</strong> päättyy <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopist<strong>on</strong> 50-vuotisjuhlavuosi<br />

2008–2009.<br />

www.oulu.fi/promootio2009/<br />

<str<strong>on</strong>g>Juha</str<strong>on</strong>g> Sarkkinen<br />

<strong>Oulu</strong>n Yöttömän<br />

yön kirjamessut<br />

<strong>Oulu</strong>n Yöttömän yön kirjamessut<br />

13.–14.6.2009 <strong>Oulu</strong>hallissa.<br />

Kirjamessujen teemoina ovat<br />

Suomen sota, Talvisota ja Kalevala.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistosta messuilla<br />

<strong>on</strong> mukana yliopist<strong>on</strong> kirjasto.<br />

Amazing <strong>Oulu</strong><br />

<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> ylioppilaskunta<br />

järjestää keskiviikk<strong>on</strong>a<br />

6.5.2009 jo perinteeksi muodostuneen<br />

kaupunkiseikkailun<br />

Amazing <strong>Oulu</strong>. Amazing <strong>Oulu</strong><br />

näkyy ja kuuluu koko kaupungissa<br />

ja tänä vu<strong>on</strong>na keskuspaikkana<br />

<strong>on</strong> tori, jossa <strong>on</strong> kaikenlaista<br />

toimintaa.<br />

Amazing <strong>Oulu</strong> <strong>on</strong> liikuntahenkinen<br />

ja vauhdikas tapahtuma,<br />

jossa yliopisto-opiskelijoista<br />

koostuvat neljän hengen joukkueet<br />

suunnistavat vihjeiden perusteella<br />

rastilta toiselle <strong>Oulu</strong>n<br />

kaupungissa. Kisaan <strong>on</strong> haastettu<br />

mukaan myös mm. yliopist<strong>on</strong><br />

henkilökunnan oma joukkue.<br />

www.oyy.fi/amazing<br />

Avoimen yliopist<strong>on</strong> opinnot kesällä 2009<br />

Avoimessa yliopistossa kesällä 2009 käynnistyvät opinnot. Tarkemmat<br />

opintojaksot ja aikataulut sekä tiedot ilmoittautumisajoista<br />

löytyvät verkkosivuilta osoitteesta www.kotu.oulu.fi/avoin/<br />

HUMANISTINEN<br />

TIEDEKUNTA:<br />

Englanti 2 op<br />

Espanja 4 op<br />

Filosofia 25 op<br />

Japani 2 op<br />

Kieli- ja viestintäopinnot 2 op<br />

Kirjallisuus 25 op<br />

Saksa 2 op<br />

Toinen kotimainen kieli 5 op<br />

Ruotsin kieli 2 op<br />

MUSEOT<br />

Eläinmuseo, Linnanmaa<br />

Avoinna ma–pe klo 8–15.45 ja<br />

su klo 11–15<br />

Geologinen museo, Linnanmaa<br />

Avoinna ma–pe ja su 11–15.<br />

TALOUSTIETEIDEN<br />

TIEDEKUNTA:<br />

Johtaminen 5 op<br />

KASVATUSTIETEIDEN<br />

TIEDEKUNTA:<br />

Kasvatustiede 25 op<br />

Psykologia 25 op<br />

Sosiologia 25 op<br />

Kasvitieteellinen puutarha,<br />

Linnanmaa<br />

Kasvihu<strong>on</strong>eet avoinna:<br />

ti–pe 8–15, la–su 12–15.<br />

Ulkopuutarha avoinna kesällä<br />

joka päivä 8–20.<br />

35

.5304

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!