Aktuumi 2/2007 - Oulu

Kunnat yrittävät usein hoitaa ongelmatilanteita
vailla riittävää asiantuntemusta.
Usein hoidon piiriin pääsevät vain ne, joiden
ongelmat ovat suurimpia tai näkyvimpiä.
Tutkimusten mukaan etähoidon eli videopsykiatrian
avulla päästään yhtä hyviin
tuloksiin kuin perinteisen hoidon menetelmillä.
Lisäksi sekä työntekijät että hoidettavat
ovat siihen tyytyväisiä. ”Lapsille ja nuorille
on tavanomaista olla yhteydessä muiden
kanssa teknologian välityksellä. He ovat
sinut uuden teknologian, erityisesti tietokoneiden,
kanssa”, kuvaa Pesämaa.
Palveluiden taso paremmaksi
Etähoitoa on tarve kehittää hoidon parantamiseksi.
Erityisosaamista levittämällä autetaan
kuntia, jotta ne osaisivat auttaa paremmin
perheitä. Suomessa tärkeimpiä etähoidon
alueita ovatkin konsultaatio ja neuvottelut.
Lasten- ja nuorisopsykiatrisessa
toiminnassa on usein mukana monia tahoja,
kuten koulut, terveydenhuolto ja sosiaalitoimi.
Videoneuvotteluilla laajat verkostot
voidaan koota yhteen ja välttää turhaa matkustelua
ja poissaoloja koulusta.
Etähoito on kunnille edullista, koska asiantuntijan
tai hoidettavan matkakuluja ei
tarvitse maksaa. ”On tutkittu, että 100 kilometriä
on raja, jonka jälkeen kannattaisi
jo valita videoneuvottelu paikan päälle menon
sijaan”, Pesämaa sanoo. Matkoihin kuluu
paljon aikaa niin syrjäseuduilla kuin kaupunkialueilla.
Videoneuvotteluilla asiantuntijan mukaantulo
tilanteen arviointiin helpottuu.
Erityisosaaja, lääkäri tai muu asiantuntija, voi
antaa kuntien työntekijöille konsultaatiota
vaikeissa tilanteissa ja keventää heidän vastuunsa
taakkaa. Työssä jaksaminen paranee.
Tutkimusten mukaan konsultaatiota saaneet
työntekijät ovat myös oppineet hoitamaan
potilaansa itse entistä paremmin.
Mitä enemmän videoneuvottelulla tehdään
yhteistyötä, sen helpommaksi neuvojen
pyytäminen muillakin keinoilla muuttuu.
Työntekijöiden ammatillisen eristyneisyyden
tunne vähenee ja kynnys ottaa yhteyttä
konsultaatiota antaviin tahoihin madaltuu.
Palveluiden taso paranee ja toimipisteiden
välinen yhteistyö tehostuu.
Kattava hoitomuoto
Videopsykiatriassa käytetään kaikkia
samoja menetelmiä kuin perinteisessä
hoidossa psykologisia testejä
lukuun ottamatta. Etähoito lisääntyy
tekniikan kehittyessä, arvioi aiheesta
väitöskirjaa tekevä Lilli Pesämaa.
Etähoidon ja perinteisten hoitomuotojen
työtavat poikkeavat toisistaan, koska kommunikointi
on erilaista tekniikan rajoitusten
vuoksi. Työntekijän tulee opetella uusia
työskentelytapoja, koska sanaton viestintä
välittyy puutteellisesti.
”Videoneuvottelu hoitomuotona mahdollistuu
siinä iässä, kun asioita voidaan
käydä keskustelemalla läpi. Aivan pienten
lasten terapiassa asioita käsitellään sanattomasti
muun muassa leikin kautta. Heidän
kohdallaan videoneuvottelu ei onnistu”, Pesämaa
kertoo.
Psykologisia testejä lukuun ottamatta videopsykiatriassa
käytetään kaikkia menetelmiä,
mitä perinteisessä hoidossakin. Näitä
ovat muun muassa yksilöterapia, perheterapia,
hoitoneuvottelut, konsultaatiot
ja verkostoneuvottelut. Luottamuksellisen
hoitosuhteen rakentaminen on yhtä mahdollista
molemmissa hoitomuodoissa.
Suomessa videoneuvottelua on lasten- ja
nuorisopsykiatriassa terapiakäytössä vielä
hyvin vähän. Ensimmäiset kokemukset tullaan
saamaan Oulun seudulta tänä vuonna
alkaneen kokeilun myötä.
”Ihmiset haluavat tietoa ja parhaita mahdollisia
palveluita. He osaavat nykyään myös
vaatia niitä. Etäyhteydet mahdollistavat palveluiden
paremman saatavuuden ja kuntiin
saadaan lastenpsykiatrista tietämystä.”
Illuusio samasta huoneesta
Etähoito kehitettiin 1960-luvulla, mutta sen
käyttö alkoi lisääntyä 1990-luvulla tekniikan
kehityksen myötä. Psykiatrian lisäksi videoneuvottelu
yleistyi muilla erikoisaloilla, joilla
osaajia on vähän.
Pesämaan kartoitusten mukaan Suomessa
etäyhteyksiä käytetään eniten Pohjois-Pohjanmaan,
Lapin, Helsingin ja Uudenmaan,
Varsinais-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon
ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireissä.
Oulussa videoneuvottelu otettiin
käyttöön 1990-luvun puolivälissä psykiatrian
poliklinikassa ja pian myös lastenpsykiatrian
klinikassa. Oulussa sitä käytetään pääosin
koulutukseen ja työnohjaukseen.
Yhteyksissä käytetään ISDN- ja IP-tekniikkaa.
IP-yhteydet lisääntyvät kovaa vauhtia.
Yksi niiden eduista on se, että kaikki tarvittava
voidaan asentaa suoraan työkoneelle,
eikä raskasta kalustoa ja erillistiloja tarvita.
Tekniikassa on vielä parannettavaa, mutta
kameratekniikka kehittyy ja kuvan sekä äänen
laatu paranevat. ”Olisi toivottavaa, että
käyttöön saataisiin nykyistä kokonaisvaltaisemman
vuorovaikutuksen, katsekontaktin
ja sanattoman viestinnän, mahdollistava
tekniikka. Tavoitteena olisi saman huoneen
illuusio”, Pesämaa sanoo.
”Uskon, että etähoito lisääntyy tekniikan
kehityksen myötä. Sen kustannustehokkuus
tulee kasvamaan. Jatkossa tulee yksityisiä,
etähoitoon keskittyviä lääkäriasemia”, Pesämaa
arvioi.
Hänen mukaansa käyttö lisääntyy ja rutinoituu,
kun välitön yhteydenottomahdollisuus
saadaan työhuoneisiin. Käytössä on jo
nyt henkilökohtaisia laitteita ja lähes kaikissa
Suomen sairaanhoitopiireissä olisi mahdollisuudet
videoneuvottelujen käyttöönottoon.
Tarvitaan tutkimuksia ja tieteellistä
näyttöä, jolla lupaavan menetelmän merkitys
voidaan osoittaa.
”Vaikka videoneuvottelutekniikka on jo
paikoin laajasti käytettävissä, sitä hyödynnetään
harvakseltaan. Siksi osaavan käytön rutiinit
puuttuvat vielä. Käytön laajuus riippuu
pitkälti paikallisista asenteista ja innovatiivisista
ihmisistä, ei niinkään todellisesta tarpeesta”,
Pesämaa sanoo.