Aktuumi 2/2007 - Oulu

More documents

Recommendations

Info

Videopsykiatria Parantaa etähoitoa • Lasten ja nuorten psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet ja niistä on tullut yhä haasteellisempia. Videoneuvottelu tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa lasten- ja nuorisopsykiatrista hoitoa syrjäisemmissäkin kunnissa. Teksti: Taru Möttönen Kuvat: Taru Möttönen ja Kuvakor i Suomessa noin joka kolmannella lapsella tai nuorella on jonkinasteisia psyykkisiä ongelmia, joista yleisimpiä ovat masennus, ahdistuneisuus ja käytöshäiriöt. Varsinainen sairastavuus alkaa lisääntyä nuoruusiässä. ”Nuoruusikäisistä joka neljännellä on diagnosoitavissa oleva mielenterveydellinen häiriö. Tarve kehittää erilaisia hoitomuotoja on suuri”, toteaa terveystieteiden maisteri Lilli Pesämaa, joka tekee parhaillaan väitöskirjaa videoneuvotteluista lasten- ja nuorisopsykiatriassa.
Kunnat yrittävät usein hoitaa ongelmatilanteita vailla riittävää asiantuntemusta. Usein hoidon piiriin pääsevät vain ne, joiden ongelmat ovat suurimpia tai näkyvimpiä. Tutkimusten mukaan etähoidon eli videopsykiatrian avulla päästään yhtä hyviin tuloksiin kuin perinteisen hoidon menetelmillä. Lisäksi sekä työntekijät että hoidettavat ovat siihen tyytyväisiä. ”Lapsille ja nuorille on tavanomaista olla yhteydessä muiden kanssa teknologian välityksellä. He ovat sinut uuden teknologian, erityisesti tietokoneiden, kanssa”, kuvaa Pesämaa. Palveluiden taso paremmaksi Etähoitoa on tarve kehittää hoidon parantamiseksi. Erityisosaamista levittämällä autetaan kuntia, jotta ne osaisivat auttaa paremmin perheitä. Suomessa tärkeimpiä etähoidon alueita ovatkin konsultaatio ja neuvottelut. Lasten- ja nuorisopsykiatrisessa toiminnassa on usein mukana monia tahoja, kuten koulut, terveydenhuolto ja sosiaalitoimi. Videoneuvotteluilla laajat verkostot voidaan koota yhteen ja välttää turhaa matkustelua ja poissaoloja koulusta. Etähoito on kunnille edullista, koska asiantuntijan tai hoidettavan matkakuluja ei tarvitse maksaa. ”On tutkittu, että 100 kilometriä on raja, jonka jälkeen kannattaisi jo valita videoneuvottelu paikan päälle menon sijaan”, Pesämaa sanoo. Matkoihin kuluu paljon aikaa niin syrjäseuduilla kuin kaupunkialueilla. Videoneuvotteluilla asiantuntijan mukaantulo tilanteen arviointiin helpottuu. Erityisosaaja, lääkäri tai muu asiantuntija, voi antaa kuntien työntekijöille konsultaatiota vaikeissa tilanteissa ja keventää heidän vastuunsa taakkaa. Työssä jaksaminen paranee. Tutkimusten mukaan konsultaatiota saaneet työntekijät ovat myös oppineet hoitamaan potilaansa itse entistä paremmin. Mitä enemmän videoneuvottelulla tehdään yhteistyötä, sen helpommaksi neuvojen pyytäminen muillakin keinoilla muuttuu. Työntekijöiden ammatillisen eristyneisyyden tunne vähenee ja kynnys ottaa yhteyttä konsultaatiota antaviin tahoihin madaltuu. Palveluiden taso paranee ja toimipisteiden välinen yhteistyö tehostuu. Kattava hoitomuoto Videopsykiatriassa käytetään kaikkia samoja menetelmiä kuin perinteisessä hoidossa psykologisia testejä lukuun ottamatta. Etähoito lisääntyy tekniikan kehittyessä, arvioi aiheesta väitöskirjaa tekevä Lilli Pesämaa. Etähoidon ja perinteisten hoitomuotojen työtavat poikkeavat toisistaan, koska kommunikointi on erilaista tekniikan rajoitusten vuoksi. Työntekijän tulee opetella uusia työskentelytapoja, koska sanaton viestintä välittyy puutteellisesti. ”Videoneuvottelu hoitomuotona mahdollistuu siinä iässä, kun asioita voidaan käydä keskustelemalla läpi. Aivan pienten lasten terapiassa asioita käsitellään sanattomasti muun muassa leikin kautta. Heidän kohdallaan videoneuvottelu ei onnistu”, Pesämaa kertoo. Psykologisia testejä lukuun ottamatta videopsykiatriassa käytetään kaikkia menetelmiä, mitä perinteisessä hoidossakin. Näitä ovat muun muassa yksilöterapia, perheterapia, hoitoneuvottelut, konsultaatiot ja verkostoneuvottelut. Luottamuksellisen hoitosuhteen rakentaminen on yhtä mahdollista molemmissa hoitomuodoissa. Suomessa videoneuvottelua on lasten- ja nuorisopsykiatriassa terapiakäytössä vielä hyvin vähän. Ensimmäiset kokemukset tullaan saamaan Oulun seudulta tänä vuonna alkaneen kokeilun myötä. ”Ihmiset haluavat tietoa ja parhaita mahdollisia palveluita. He osaavat nykyään myös vaatia niitä. Etäyhteydet mahdollistavat palveluiden paremman saatavuuden ja kuntiin saadaan lastenpsykiatrista tietämystä.” Illuusio samasta huoneesta Etähoito kehitettiin 1960-luvulla, mutta sen käyttö alkoi lisääntyä 1990-luvulla tekniikan kehityksen myötä. Psykiatrian lisäksi videoneuvottelu yleistyi muilla erikoisaloilla, joilla osaajia on vähän. Pesämaan kartoitusten mukaan Suomessa etäyhteyksiä käytetään eniten Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireissä. Oulussa videoneuvottelu otettiin käyttöön 1990-luvun puolivälissä psykiatrian poliklinikassa ja pian myös lastenpsykiatrian klinikassa. Oulussa sitä käytetään pääosin koulutukseen ja työnohjaukseen. Yhteyksissä käytetään ISDN- ja IP-tekniikkaa. IP-yhteydet lisääntyvät kovaa vauhtia. Yksi niiden eduista on se, että kaikki tarvittava voidaan asentaa suoraan työkoneelle, eikä raskasta kalustoa ja erillistiloja tarvita. Tekniikassa on vielä parannettavaa, mutta kameratekniikka kehittyy ja kuvan sekä äänen laatu paranevat. ”Olisi toivottavaa, että käyttöön saataisiin nykyistä kokonaisvaltaisemman vuorovaikutuksen, katsekontaktin ja sanattoman viestinnän, mahdollistava tekniikka. Tavoitteena olisi saman huoneen illuusio”, Pesämaa sanoo. ”Uskon, että etähoito lisääntyy tekniikan kehityksen myötä. Sen kustannustehokkuus tulee kasvamaan. Jatkossa tulee yksityisiä, etähoitoon keskittyviä lääkäriasemia”, Pesämaa arvioi. Hänen mukaansa käyttö lisääntyy ja rutinoituu, kun välitön yhteydenottomahdollisuus saadaan työhuoneisiin. Käytössä on jo nyt henkilökohtaisia laitteita ja lähes kaikissa Suomen sairaanhoitopiireissä olisi mahdollisuudet videoneuvottelujen käyttöönottoon. Tarvitaan tutkimuksia ja tieteellistä näyttöä, jolla lupaavan menetelmän merkitys voidaan osoittaa. ”Vaikka videoneuvottelutekniikka on jo paikoin laajasti käytettävissä, sitä hyödynnetään harvakseltaan. Siksi osaavan käytön rutiinit puuttuvat vielä. Käytön laajuus riippuu pitkälti paikallisista asenteista ja innovatiivisista ihmisistä, ei niinkään todellisesta tarpeesta”, Pesämaa sanoo.
Page 1: VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA 2/2007
Page 4 and 5: Nro 2 kesäkuu 2007 17. vsk 6 12 18
Page 6 and 7: Pohjoinen ympäristö - haaste terv
Page 10 and 11: Tieto- ja viestintäteknologia muut
Page 12 and 13: Lihomiseen vaikuttavia hormoneja on
Page 14 and 15: Männyn kaarna kätkee monimutkaise
Page 16 and 17: l y h y e t Täsmäliikunta laskee
Page 18 and 19: Kivikauden Kierikki - Pure pihka 18
Page 20 and 21: ten Kainuuseen ja sieltä Vienanmer
Page 22 and 23: • Psykologian professori Timo Jä
Page 24 and 25: a k t u u m i t Vilkas innovaatiovu
Page 26 and 27: v ä i t ö k s e t Oulun yliopisto
Page 28 and 29: v ä i t ö k s e t behavioural eco
Page 30 and 31: k o r h o n e n Viattomuus meni - n
Page 32: .5304

Aktuumi 2/2007 - Oulu

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?