Aktuumi 2/2007 - Oulu
Aktuumi 2/2007 - Oulu
Aktuumi 2/2007 - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
muun muassa sydän- ja verisuonitaudeista<br />
johtuen ravintotottumusten muutoksista.<br />
”Pohjoisuuden tutkimisen kannalta tilanne<br />
on hyvin mielenkiintoisessa vaiheessa”,<br />
Arktisen lääketieteen keskuksen johtaja Arja<br />
Rautio kertoo. Ilmaston lämpeneminen<br />
näkyy napa-alueilla huomattavasti voimakkaammin<br />
kuin päiväntasaajalla.<br />
”Euroopassa lämpeneminen näkyy tulvina<br />
tai lämpöaaltoina, mutta esimerkiksi<br />
Grönlannissa ihmiset eivät enää pääse niin<br />
hyvin liikkumaan paikasta toiseen, koska vesistöt<br />
jäätyvät entistä myöhemmin. Näin ollen<br />
erilaisten elinkeinojen harjoittaminen<br />
kärsii”, Rautio sanoo.<br />
Pohjoisten alueiden maaperään on kertynyt<br />
suuria myrkkypitoisuuksia, jotka muualla<br />
päin maailmaa ovat jo kulkeutuneet ravintoketjuihin.<br />
Grönlannissa on runsaasti<br />
muun muassa elohopeaa. Aikaisemmin ihmiset<br />
eivät kuitenkaan ole joutuneet sen<br />
kanssa niin paljon tekemisiin, koska maaperä<br />
on ollut jäässä.<br />
Ilmaston lämmetessä grönlantilaiset altistuvat<br />
enemmän ympäristömyrkyille. ”Nyt<br />
näkyy jo merkkejä siitä, että poikia syntyy<br />
vähemmän kuin tyttöjä”, Rautio kuvaa.<br />
”Monilla pohjoisilla alueilla ongelmana on<br />
myös se, että rakennukset halkeilevat, koska<br />
niiden alla oleva ikirouta sulaa”, hän jatkaa<br />
ilmaston lämpenemisen aiheuttamista<br />
ongelmista.<br />
Suomessa lämpenemisen vaikutukset<br />
ovat toistaiseksi olleet vähäisempiä. ”Meilläkin<br />
on kuitenkin näkyvissä entistä enemmän<br />
lämpötilojen suurempaa vaihtelevuutta.<br />
Niinpä esimerkiksi jäiden kestävyydessä<br />
eri vuosina voi olla huomattavia eroja”,<br />
Rautio muistuttaa.<br />
Kylmä lisää kuolemia<br />
Pohjoisille alueille tyypillistä on kylmä ilmasto,<br />
joka vaikuttaa terveyteemme hyvin monella<br />
tavalla. Talvisin lisääntyvä kuolleisuus<br />
johtuu tavalla tai toisella kylmästä. Meillä<br />
kuolleisuus on pienemmillään +14 °C:ssa.<br />
Maailman kylmimmällä alueella, Siperian Jatkutskissa,<br />
kuolintapausten määrä ei kuitenkaan<br />
lisäänny vielä –48 °C -asteessakaan.<br />
Suomessa kylmään liittyy vuosittain kolmisen<br />
tuhatta ylimääräistä kuolemaa, kun taas<br />
helteiden vaikutus on tästä vain kymmenyksen.<br />
Kylmän aiheuttamista kuolemista suurin<br />
osa johtuu sepelvaltimotaudista, aivohalvauksesta<br />
ja hengityselinten sairauksista.<br />
Suomessa osataan kuitenkin suojautua<br />
kylmältä paljon paremmin verrattuna leudon<br />
ilmaston maihin. Silti nyt on jo nähtävissä,<br />
että kaupunkilaiset eivät ole sopeutuneet<br />
hyvin kylmään. ”Kaupungeissa ihmiset<br />
ovat huomattavasti enemmän sisätiloissa<br />
kuin arktisten alueiden väestö. Tämän<br />
vuoksi sisäilman laatuun pitäisi kiinnittää<br />
paljon huomiota”, Rautio huomauttaa.<br />
Tutkimuksissa on havaittu, että erityisen<br />
selvästi kuolleisuus liittyy päätä, käsiä ja<br />
kaulaa suojaavien vaatekappaleiden käytön<br />
puutteeseen. Niillä Euroopan alueilla, joilla<br />
naiset käyttävät usein ulkona hametta kylmälläkin<br />
säällä, kuolleisuus varsinkin sepelvaltimotautiin<br />
on lisääntynyt.<br />
Mutta kylmyys ei ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa<br />
pohjoisten alueiden viiden miljoonan<br />
ihmisen terveyteen. Talven pitkä pimeä kausi<br />
tuo oman säväyksensä.<br />
Rautio kertoo, että jos käytetään italialaisten<br />
asteikkoa masennuksen mittaamiseen,<br />
meistä 90 prosenttia laskettaisiin masentuneiksi.<br />
Niinpä on tärkeää, että pohjoisten<br />
elinoloja tarkastellaan omana ainutlaatuisena<br />
kokonaisuutena. Tutkimuksen on<br />
lähdettävä oikeista lähtökohdista.<br />
Syrjäytyminen uhkana<br />
Pohjoisilla alueilla ei muutu pelkästään ilmasto.<br />
Myös muut globaalit muutokset heijastuvat<br />
harvaanasuttujen alueiden ihmisten<br />
elämään. Ympäristö on muuttunut esimerkiksi<br />
nettiyhteyksien tulon myötä.<br />
”Pohjoisessa on näkyvissä nuorten juurettomuuden<br />
lisääntyminen. Syrjäytymisuhka<br />
on vaarana”, Rautio toteaa. Harrastusmahdollisuudet<br />
ovat vähentyneet useista<br />
pohjoisen kunnista väkimäärän vähentyessä.<br />
”Työttömyys, suuri alkoholin käyttö ja väkivalta<br />
ovat ongelmia kaikille napapiirialueen<br />
maille”, Rautio mainitsee.<br />
Valistustyötä on vielä tehtävänä, sillä esimerkiksi<br />
Grönlannissa jopa 80 prosenttia<br />
väestöstä tupakoi. ”Pohjoisten alueiden<br />
tutkiminen on tärkeää, jotta saamme lisää<br />
tietoa pohjoisuuden vaikutuksesta ihmisten<br />
terveyteen. Olennaista on saada sellaista<br />
tietoa, jonka perusteella pohjoiseen voidaan<br />
rakentaa oikeanlaiset terveyspalvelut”,<br />
Rautio kiteyttää.<br />
Hänen mielestään tällä hetkellä tarvitaan<br />
laajaa yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa.<br />
Tärkeää on kerätä verinäytteitä ja tehdä<br />
pohjoisten alueiden asukkaiden pitkäaikaista<br />
terveydentilan seurantaa. ”Päätöksenteon<br />
pohjaksi on saatava tietoa, jota on jaettava<br />
myös alueen asukkaille. Neuvontatyö on<br />
keskeisessä asemassa”, Rautio painottaa.<br />
Lähteet:<br />
Simo Näyhä (2005)<br />
Duodecim 121: 433–439<br />
http://thule.oulu.fi/suomi/<br />
Arktisen lääketieteen keskuksen johtajan<br />
Arja Raution mukaan pohjoisten<br />
alueiden ihmisten terveyden tutkimus<br />
on tullut ympäristön muutosten vuoksi<br />
entistä tärkeämmäksi.<br />
Tutkimus tuo<br />
pohjoisuutta esiin<br />
Vaikka pohjoisuuden tutkijoiden piiri<br />
on pieni ja sijoittunut napapiirialueen<br />
ympäristöön, tutkitaan pohjoisuutta<br />
silti hyvin monesta eri lähtökohdasta.<br />
Kiinnostuksen kohteina ovat niin luonto,<br />
terveys kuin kulttuuri. Tutkimus on<br />
keskittynyt pääasiassa Pohjoismaihin,<br />
Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Venäjälle.<br />
Pohjoisuus ja ympäristö on yksi <strong>Oulu</strong>n<br />
yliopiston tutkimuksen painoaloista.<br />
Sitä koordinoi Thule-instituutti, jossa<br />
pohjoisuuden tutkimusta lähestytään<br />
erilaisten tutkimusohjelmien kautta.<br />
Niissä selvitetään mm. globaalimuutosten<br />
vaikutuksia ihmisiin ja luontoon sekä<br />
maankäytön aiheuttamia muutoksia.<br />
Instituutin alaisuudessa toimiva Arktisen<br />
lääketieteen keskus on keskittynyt<br />
pohjoisten alueiden ihmisten terveyden<br />
ja hyvinvoinnin tutkimiseen.<br />
”Vaikka suurvallat ovat kiinnostuneita<br />
pohjoisista alueista muun muassa<br />
siellä olevien öljyesiintymien vuoksi, Euroopan<br />
mittakaavassa pohjoisten alueiden<br />
oloista puhutaan vähän. Sen vuoksi<br />
on tärkeää, että pohjoisuutta tuodaan<br />
esille tutkimuksen avulla”, Arktisen lääketieteen<br />
keskuksen johtaja Arja Rautio<br />
painottaa.<br />
Luonnontieteellisen, ympäristöterveyden<br />
ja yhteiskunnallisen tutkimustiedon<br />
yhdistämisellä pyritään saamaan<br />
päättäjät tietoisiksi pohjoisten alueiden<br />
olosuhteista. ”Elinympäristön merkitys<br />
on suurempi pohjoisen pienessä kylässä<br />
kuin suurissa kaupungeissa. Yhtenä<br />
tärkeä tutkimuksen lähtökohtana on<br />
perimän ja ympäristön vuorovaikutuksen<br />
tutkiminen”, Rautio kertoo.
Change language