Aktuumi 2/2007 - Oulu

More documents

Recommendations

Info

Pohjoinen ympäristö – haaste terveydelle • Pohjoisuus yhdistetään helposti eksotiikkaan: jääkarhuihin, revontuliin ja paukkupakkasiin. Mutta jokapäiväisessä arkielämässä se tuo mukanaan pitkät välimatkat, pienet kylät, vaihtuvat vuodenajat ja usein vähäiset harrastusmahdollisuudet. Pohjoisuus luo haastetta terveydenhuollolle ja siinä riittää tutkittavaa monen eri alan taitajalle. Teksti: Maar it Jokela Kuvat: Maar it Jokela ja Plugi Tänä päivänä ei ole olemassa yhtä ja ainoaa määritelmää siitä, mitä tarkoitetaan pohjoisilla tai arktisilla alueilla. Rajanveto vaihtelee sen mukaan, tehdäänkö se fysikaalisten, maantieteellisten vai poliittisten lähtökohtien perusteella. Jos jo pohjoisten alueiden rajaaminen on hankalaa, niin myös tutkimuksen lähtökohdat ovat erittäin moninaiset. Pohjoisilta alueilta löytyy hyvin alkeellisissa oloissa eläviä, mutta myös paljon nykyaikaista tekniikkaa käyttäviä ihmisiä. Alkuperäisväestöt ovat alkaneet myös kärsiä valtaväestön tavoin
muun muassa sydän- ja verisuonitaudeista johtuen ravintotottumusten muutoksista. ”Pohjoisuuden tutkimisen kannalta tilanne on hyvin mielenkiintoisessa vaiheessa”, Arktisen lääketieteen keskuksen johtaja Arja Rautio kertoo. Ilmaston lämpeneminen näkyy napa-alueilla huomattavasti voimakkaammin kuin päiväntasaajalla. ”Euroopassa lämpeneminen näkyy tulvina tai lämpöaaltoina, mutta esimerkiksi Grönlannissa ihmiset eivät enää pääse niin hyvin liikkumaan paikasta toiseen, koska vesistöt jäätyvät entistä myöhemmin. Näin ollen erilaisten elinkeinojen harjoittaminen kärsii”, Rautio sanoo. Pohjoisten alueiden maaperään on kertynyt suuria myrkkypitoisuuksia, jotka muualla päin maailmaa ovat jo kulkeutuneet ravintoketjuihin. Grönlannissa on runsaasti muun muassa elohopeaa. Aikaisemmin ihmiset eivät kuitenkaan ole joutuneet sen kanssa niin paljon tekemisiin, koska maaperä on ollut jäässä. Ilmaston lämmetessä grönlantilaiset altistuvat enemmän ympäristömyrkyille. ”Nyt näkyy jo merkkejä siitä, että poikia syntyy vähemmän kuin tyttöjä”, Rautio kuvaa. ”Monilla pohjoisilla alueilla ongelmana on myös se, että rakennukset halkeilevat, koska niiden alla oleva ikirouta sulaa”, hän jatkaa ilmaston lämpenemisen aiheuttamista ongelmista. Suomessa lämpenemisen vaikutukset ovat toistaiseksi olleet vähäisempiä. ”Meilläkin on kuitenkin näkyvissä entistä enemmän lämpötilojen suurempaa vaihtelevuutta. Niinpä esimerkiksi jäiden kestävyydessä eri vuosina voi olla huomattavia eroja”, Rautio muistuttaa. Kylmä lisää kuolemia Pohjoisille alueille tyypillistä on kylmä ilmasto, joka vaikuttaa terveyteemme hyvin monella tavalla. Talvisin lisääntyvä kuolleisuus johtuu tavalla tai toisella kylmästä. Meillä kuolleisuus on pienemmillään +14 °C:ssa. Maailman kylmimmällä alueella, Siperian Jatkutskissa, kuolintapausten määrä ei kuitenkaan lisäänny vielä –48 °C -asteessakaan. Suomessa kylmään liittyy vuosittain kolmisen tuhatta ylimääräistä kuolemaa, kun taas helteiden vaikutus on tästä vain kymmenyksen. Kylmän aiheuttamista kuolemista suurin osa johtuu sepelvaltimotaudista, aivohalvauksesta ja hengityselinten sairauksista. Suomessa osataan kuitenkin suojautua kylmältä paljon paremmin verrattuna leudon ilmaston maihin. Silti nyt on jo nähtävissä, että kaupunkilaiset eivät ole sopeutuneet hyvin kylmään. ”Kaupungeissa ihmiset ovat huomattavasti enemmän sisätiloissa kuin arktisten alueiden väestö. Tämän vuoksi sisäilman laatuun pitäisi kiinnittää paljon huomiota”, Rautio huomauttaa. Tutkimuksissa on havaittu, että erityisen selvästi kuolleisuus liittyy päätä, käsiä ja kaulaa suojaavien vaatekappaleiden käytön puutteeseen. Niillä Euroopan alueilla, joilla naiset käyttävät usein ulkona hametta kylmälläkin säällä, kuolleisuus varsinkin sepelvaltimotautiin on lisääntynyt. Mutta kylmyys ei ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa pohjoisten alueiden viiden miljoonan ihmisen terveyteen. Talven pitkä pimeä kausi tuo oman säväyksensä. Rautio kertoo, että jos käytetään italialaisten asteikkoa masennuksen mittaamiseen, meistä 90 prosenttia laskettaisiin masentuneiksi. Niinpä on tärkeää, että pohjoisten elinoloja tarkastellaan omana ainutlaatuisena kokonaisuutena. Tutkimuksen on lähdettävä oikeista lähtökohdista. Syrjäytyminen uhkana Pohjoisilla alueilla ei muutu pelkästään ilmasto. Myös muut globaalit muutokset heijastuvat harvaanasuttujen alueiden ihmisten elämään. Ympäristö on muuttunut esimerkiksi nettiyhteyksien tulon myötä. ”Pohjoisessa on näkyvissä nuorten juurettomuuden lisääntyminen. Syrjäytymisuhka on vaarana”, Rautio toteaa. Harrastusmahdollisuudet ovat vähentyneet useista pohjoisen kunnista väkimäärän vähentyessä. ”Työttömyys, suuri alkoholin käyttö ja väkivalta ovat ongelmia kaikille napapiirialueen maille”, Rautio mainitsee. Valistustyötä on vielä tehtävänä, sillä esimerkiksi Grönlannissa jopa 80 prosenttia väestöstä tupakoi. ”Pohjoisten alueiden tutkiminen on tärkeää, jotta saamme lisää tietoa pohjoisuuden vaikutuksesta ihmisten terveyteen. Olennaista on saada sellaista tietoa, jonka perusteella pohjoiseen voidaan rakentaa oikeanlaiset terveyspalvelut”, Rautio kiteyttää. Hänen mielestään tällä hetkellä tarvitaan laajaa yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa. Tärkeää on kerätä verinäytteitä ja tehdä pohjoisten alueiden asukkaiden pitkäaikaista terveydentilan seurantaa. ”Päätöksenteon pohjaksi on saatava tietoa, jota on jaettava myös alueen asukkaille. Neuvontatyö on keskeisessä asemassa”, Rautio painottaa. Lähteet: Simo Näyhä (2005) Duodecim 121: 433–439 http://thule.oulu.fi/suomi/ Arktisen lääketieteen keskuksen johtajan Arja Raution mukaan pohjoisten alueiden ihmisten terveyden tutkimus on tullut ympäristön muutosten vuoksi entistä tärkeämmäksi. Tutkimus tuo pohjoisuutta esiin Vaikka pohjoisuuden tutkijoiden piiri on pieni ja sijoittunut napapiirialueen ympäristöön, tutkitaan pohjoisuutta silti hyvin monesta eri lähtökohdasta. Kiinnostuksen kohteina ovat niin luonto, terveys kuin kulttuuri. Tutkimus on keskittynyt pääasiassa Pohjoismaihin, Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Venäjälle. Pohjoisuus ja ympäristö on yksi <strong>Oulu</strong>n yliopiston tutkimuksen painoaloista. Sitä koordinoi Thule-instituutti, jossa pohjoisuuden tutkimusta lähestytään erilaisten tutkimusohjelmien kautta. Niissä selvitetään mm. globaalimuutosten vaikutuksia ihmisiin ja luontoon sekä maankäytön aiheuttamia muutoksia. Instituutin alaisuudessa toimiva Arktisen lääketieteen keskus on keskittynyt pohjoisten alueiden ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin tutkimiseen. ”Vaikka suurvallat ovat kiinnostuneita pohjoisista alueista muun muassa siellä olevien öljyesiintymien vuoksi, Euroopan mittakaavassa pohjoisten alueiden oloista puhutaan vähän. Sen vuoksi on tärkeää, että pohjoisuutta tuodaan esille tutkimuksen avulla”, Arktisen lääketieteen keskuksen johtaja Arja Rautio painottaa. Luonnontieteellisen, ympäristöterveyden ja yhteiskunnallisen tutkimustiedon yhdistämisellä pyritään saamaan päättäjät tietoisiksi pohjoisten alueiden olosuhteista. ”Elinympäristön merkitys on suurempi pohjoisen pienessä kylässä kuin suurissa kaupungeissa. Yhtenä tärkeä tutkimuksen lähtökohtana on perimän ja ympäristön vuorovaikutuksen tutkiminen”, Rautio kertoo.
Page 1: VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA 2/2007
Page 4 and 5: Nro 2 kesäkuu 2007 17. vsk 6 12 18
Page 8 and 9: Videopsykiatria Parantaa etähoitoa
Page 10 and 11: Tieto- ja viestintäteknologia muut
Page 12 and 13: Lihomiseen vaikuttavia hormoneja on
Page 14 and 15: Männyn kaarna kätkee monimutkaise
Page 16 and 17: l y h y e t Täsmäliikunta laskee
Page 18 and 19: Kivikauden Kierikki - Pure pihka 18
Page 20 and 21: ten Kainuuseen ja sieltä Vienanmer
Page 22 and 23: • Psykologian professori Timo Jä
Page 24 and 25: a k t u u m i t Vilkas innovaatiovu
Page 26 and 27: v ä i t ö k s e t Oulun yliopisto
Page 28 and 29: v ä i t ö k s e t behavioural eco
Page 30 and 31: k o r h o n e n Viattomuus meni - n
Page 32: .5304

Aktuumi 2/2007 - Oulu

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?