Aktuumi 2/2007 - Oulu
Aktuumi 2/2007 - Oulu
Aktuumi 2/2007 - Oulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
p ä ä k i r j o i t u s<br />
Koulutusvienti<br />
on mahdollisuus meille ja muille<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston haluaa olla kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyhteisö, joka ottaa huomioon<br />
sekä tieteen että ympäröivän yhteiskunnan tarpeet. Yliopiston kansainvälinen toiminta<br />
on jo laajaa ja monipuolista. Aiemmin solmitut hyvät kansainväliset yhteydet niin henkilö-,<br />
laitos- tai yliopistotasolla antavat hyvän pohjan sen kehittämiselle. Ne eivät kuitenkaan enää<br />
riitä siihen, että yliopisto pysyisi mukana kansainvälisessä kehityksessä ja pystyisi vastaamaan<br />
kasvaviin yhteiskunnallisiin haasteisiin.<br />
Uudessa hallitusohjelmassa lukee: ”Ulkomaille suuntautuva tilauskoulutus tehdään mahdolliseksi.<br />
Käynnistetään kokeilu, jossa yliopistot ja korkeakoulut voivat hakea yksittäisille<br />
maisteriohjelmille lupaa kerätä maksua EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.”<br />
Jo vuonna 2005 pyysimme opetusministeriöltä kannanottoa koulutusviennin käynnistämisestä,<br />
mutta emme saaneet koulutukseen lupaa. Tosin ministeriö asetti pian tämän jälkeen<br />
työryhmän pohtimaan EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille tarjottavan koulutuksen<br />
maksullisuutta.<br />
Nyt on toden teolla ryhdyttävä valmistautumaan hallitusohjelman linjauksiin. Koulutusvientiä<br />
ja maksullisia vieraskielisiä ohjelmia ei saada hetkessä aikaan. Koulutus tulee<br />
tuotteistaa, markkinoida tehokkaasta ja laadusta on ehdottomasti pidettävä kiinni.<br />
Koulutusvienti ja hintalapun laittaminen koulutukselle asettaa omat vaatimuksensa<br />
ja muuttaa opiskelija-opettajasuhdetta. Opiskelijasta tulee tiedeyhteisön jäsenen sijasta<br />
pikemminkin maksava ja vaativa asiakas. Ääritapauksessa, jos annetut lupaukset<br />
eivät opiskelijan mielestä täyty, saattaa hän vaatia yliopistolta korvausta.<br />
Tutkintoon johtavia ohjelmia voidaan toteuttaa monella tavoin, kuten ulkomaisten<br />
valtioiden tilaamina tai yliopistojen yhteistyönä toteutettuina maksullisina<br />
maisteriohjelmina. Oma lukunsa ovat tohtoriohjelmat, joiden rahoitus on järjestettävä<br />
muulla tavoin kuin lukukausimaksuina.<br />
Maailmalle lähtöä on harkittava tarkkaan. Englanninkielistä opetustarjontaa<br />
lisättäessä tulee miettiä, minkä tyyppisellä koulutustarjonnalla on eniten<br />
kysyntää ja kenelle ja missä muodossa opetusta tarjotaan. Koulutusvientiin<br />
näyttäisi olevan mahdollisuuksia erityisesti lääketieteen, opettajankoulutuksen<br />
ja tietotekniikan aloilla. Viimeisten kolmen vuoden aikana kyselyjä on<br />
tullut muun muassa Kiinasta, Namibiasta ja Pakistanista.<br />
Ainakin aluksi tuntuisi järkevimmältä järjestää tilauskoulutusta omalla<br />
kampuksella, mutta jos hyviä yhteistyökumppaneita löytyy, voidaan koulutus<br />
toteuttaa myös ulkomailla. Tällä hetkellä meillä on 20 opiskelijaa Etelä-<br />
Koreasta Dongseon yliopistosta opiskelemassa ICT-alaa ja omat opettajamme<br />
ovat jo käyneet säännöllisesti opettamassa Busanissa.<br />
Koulutusvienti on erittäin merkittävä viennin haara monissa anglosaksisen<br />
kielialueen maissa. Meille englanniksi opettaminen ei ole kynnyskysymys<br />
ja opetuksemme on korkeatasoista. Maksullisten ohjelmien kautta voidaan<br />
monipuolistaa tarjontaa, lisätä oman kampuksen kansainvälisyyttä, parantaa kansainvälisten<br />
asiantuntijoiden saatavuutta alueen elinkeinoihin ja yrityksiin ja edistää<br />
tutkijakoulutettavien rekrytointia.<br />
Koulutusvienti mahdollistaa myös kehitysyhteistyössä tärkeän capacity building<br />
-näkökulman toteutumisen. Kehittyvien maiden koulutusjärjestelmän rakentaminen<br />
ja tutkimukselle tarpeellisen osaajajoukon kouluttaminen on tehtävä, johon mekin<br />
voimme antaa oman panoksemme.<br />
Lauri Lajunen<br />
rehtori<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />
Kuva: Juha Sarkkinen
Change language