Aktuumi 2/2007 - Oulu
Aktuumi 2/2007 - Oulu
Aktuumi 2/2007 - Oulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kohti kokonaisteoriaa<br />
ihmisen toiminnasta<br />
ristö -järjestelmään perustuvaksi systeemiseksi<br />
psykologiaksi.<br />
Psykologian haarat ja<br />
fysiologia yhteen<br />
Järvilehto on kehittänyt teoriaansa jo 1970-<br />
luvulta lähtien perustamissaan tutkimuslaboratorioissa<br />
ja myös ulkomailla. Opiskeltuaan<br />
Helsingin yliopistossa psykologiaa, fysiologiaa,<br />
filosofiaa, sosiologiaa ja musiikkitiedettä<br />
hän väitteli vuonna 1973 kylmäaistimusten<br />
hermostollisesta perustasta.<br />
”1970-luvulla fysiologian merkitys psykologisessa<br />
tutkimuksessa lisääntyi, joten minun<br />
monitieteellinen lähestymistapani tuli<br />
hyväksytyksi. Kuitenkin olen siitä lähtien<br />
käynyt myös tieteellistä debattia näkemyksistäni.<br />
Ihmisen toimintaa ei voida selittää<br />
pelkästään aivoja tutkimalla”, eksperimentalistiksi,<br />
fysiologiksi ja filosofiksikin kutsuttu<br />
psykologi sanoo.<br />
Systeemisessä psykologiassaan Järvilehto<br />
pyrkii yhdistämään psykologian tutkimuksen<br />
eri haarat yhtenäiseksi teoriaksi. Materiaalina<br />
tässä kehittelytyössä tutkimusryhmällä<br />
on tällä hetkellä motorisia taitoja vaativien<br />
lajien aineisto:<br />
”Olemme tallentaneet tutkimusaineistoja<br />
jalkapalloilijoiden rangaistuspotkutilanteista<br />
ja pesäpallon lyömistilanteista. Niissä<br />
kiinnostavaa on, että tilanteet seuraavat toisiaan<br />
nopeasti, mikä asettaa kyseenalaiseksi<br />
mahdollisuudet perinteiseen informaation<br />
prosessointiin”, Järvilehto kertoo ja näyttää<br />
kuvaajaa, jossa on erivärisillä viivoilla merkitty,<br />
mitä pesäpallon lyönnin aikana milloinkin<br />
tapahtuu.<br />
Psykologisia testauksia ei Järvilehdon<br />
mielestä tulisi tehdä pelkästään mittaamalla<br />
ärsykkeen ja reaktion välisiä suhteita, vaan<br />
tärkeää olisi laajentaa näkökulmaa tutkimaan<br />
myös aivotoimintaa ennen ärsykettä.<br />
Näin siksi, että hänen mukaansa informaation<br />
prosessointi ei ole aivotoiminnan perusperiaate.<br />
Ihmisen nopea toiminta selittyy<br />
sillä, että aivotoiminta valmistautuu koko<br />
ajan tulevaa toimintaa varten.<br />
Aivotoiminnan muutokset ärsykkeiden<br />
jälkeen puolestaan kuvaavat ärsykkeen<br />
mahdollistamaa siirtymää toiminnasta toiseen.<br />
Laboratorio-oloissakin koehenkilö<br />
on ennalta valmistautunut reagoimaan ärsykkeisiin,<br />
joten itse asiassa ärsyke<br />
on prosessoitu etukäteen. Lopulta<br />
kokeenjohtajan esittämä ärsyke<br />
on kuin palapelin viimeinen pala: se<br />
täydentää toiminnan valmiiksi. Ennakointi<br />
eli hermoston järjestäytyminen<br />
ennen tilannetta mahdollistaa<br />
nopean toiminnan.<br />
Ihminen kuuluu<br />
ympäristöönsä<br />
Ennakoivaa toimintaa Järvilehdon<br />
SkilLab-tutkimuslaboratoriossa on tutkittu<br />
myös lukututkimuksella. Sen tutkimusasetelma<br />
on kiinnostava: koehenkilöt lukevat<br />
oikeita sanoja ja pseudosanoja, ja tutkijat<br />
tallentavat silmän kiinnittymispisteitä eli fiksaatiota<br />
ja sanojen lukemiseen liittyviä reaktioaikoja.<br />
Tulokseksi on saatu, että itse asiassa sanaa<br />
ryhdytään sanomaan jo ennen kuin silmä<br />
kiinnittyy siihen. Ääneen luettaessa silmien<br />
fiksaation ja sanotun sanan välinen intervalli<br />
on vain 200 millisekuntia, mikä tarkoittaa,<br />
että silmien fiksaatiolla vain täydennetään<br />
toimintaorganisaatio.<br />
”Laboratorio-oloissa mittaustilanteet<br />
ovat yleensä keinotekoisia, koska kokeenjohtaja<br />
rakentelee ympäristön ja erottaa<br />
ihmisen luonnollisesta ympäristöstään. Peruslähtökohtani<br />
on, että kokemushistoria<br />
ja ympäristö ovat olennainen osa ihmistä.<br />
Jos ympäristö otetaan pois, ihminen tuhoutuu.<br />
Siksi psykologisessa tutkimuksessa täytyy<br />
lähteä ihmisen ja ympäristön muodostaman<br />
kokonaisuuden tutkimisesta”, Järvilehto<br />
kuvaa.<br />
Tällä hetkellä Järvilehto on tyytyväinen,<br />
vaikka yliopistojen tilanne ei olekaan lohdullinen<br />
ja vaikka kaikkeen uuteen kehittelytoimintaan<br />
liittyy epävarmuutta. Tyytyväinen<br />
hän on, koska hänellä on omien sanojensa<br />
mukaan ”näin vanhaksi tultuaan” vihdoinkin<br />
mahdollisuus työskennellä laboratoriossa,<br />
johon hän on voinut hankkia kaikki<br />
tarvitsemansa laitteistot. Kajaanin SkilLabin<br />
mittausjärjestelmät ja analyysiyksiköt ovat<br />
huippuluokkaa, ja Kajaanin yliopistokeskus<br />
on mahdollistanut kokeiluja, jotka edistävät<br />
kokonaisvaltaisen psykologisen teorian kehittämistä.<br />
Professori Timo Järvilehto (oik.) etsii psyykkisen<br />
ja fyysisen toiminnan suhdetta ihmiskehosta<br />
tallentaen muun muassa silmänliikkeitä<br />
pallon potkaisemisen aikana. Hänen<br />
mukaansa ihmisen nopea toiminta perustuu<br />
siihen, että aivotoiminta valmistautuu<br />
koko ajan tulevaan.<br />
Syke paljastaa<br />
stressin koulussa<br />
Professori Timo Järvilehto on suunnannut<br />
tutkimustaan myös koulumaailmaan,<br />
koska siellä on hyvät mahdollisuudet<br />
tarkastella esimerkiksi sosiaalisia<br />
suhteita ja niiden vaikutusta toimintaan.<br />
Koulututkimuksissa on havaittu, että lasten<br />
sykkeet ovat korkeita, vähintään 90–<br />
110 lyöntiä minuutissa, koko koulupäivän<br />
ajan. Kertotaulukuulustelujen aikana syke<br />
voi kohota yli 140 lyöntiin minuutissa.<br />
Korkea syketaso, 150–180, tavoitetaan<br />
myös silloin, kun opettaja tulee oppilaan<br />
viereen ja laskee kätensä oppilaan olalle.<br />
Korkeat sykkeet osoittavat Järvilehdon<br />
mukaan, että koulutoiminta on lapsille<br />
stressaavaa ja että kouluissa on ilmeisesti<br />
jatkuva sosiaalinen paine: ”Oppimisen<br />
kannalta monet asiat ovat pielessä, sillä<br />
oppimista edistävä tällainen tilanne ei ole.<br />
Seuraavaksi alamme analysoida, voitaisiinko<br />
tilannetta muuttaa opetusjärjestelyjä<br />
kehittämällä. Sykeanalyysin avulla voimme<br />
myös tarkastella parasympaattisen ja<br />
sympaattisen hermoston toimintaa, mikä<br />
mahdollistaa emootioiden tutkimisen”,<br />
hän kertoo. (TR)<br />
23
Change language