Aktuumi 2/2007 - Oulu
Aktuumi 2/2007 - Oulu
Aktuumi 2/2007 - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ten Kainuuseen ja sieltä Vienanmerelle. Rannikkoa<br />
pitkin pääsi melomaan etelään ja<br />
pohjoiseen. Koivunen arvelee kauppamiesten<br />
kulkeneen suurilla nahkapäällysteisillä<br />
veneillään jokea tai rannikkoa seuraten. Yöksi<br />
kavuttiin kuivalle maalle. ”Kierikistä ehti<br />
kolmessa viikossa Kaliningradiin, kun joka<br />
päivä meloi”, hän laskee.<br />
Kierikkiläisten tuotteista kaupan oli ilmeisesti<br />
hylkeenrasva eli traani, hylkeennahat ja<br />
turkikset. Traania voitiin käyttää jopa 40 eri<br />
tarkoitukseen, lamppuöljynä, nahan tiivistämiseen<br />
ja jopa hätäravintona.<br />
Vastineeksi Iijokisuun asukit saivat uutuuksia<br />
maailmalta, asbestia Itä-Suomesta,<br />
piiesineitä Venäjältä, kiviesineitä Pohjois-<br />
Skandinaviasta ja meripihkaa Baltiasta. Uutuudet<br />
eivät olleet vain materiaalisia, vaan<br />
ehkäpä myös uusia aatteita ja innovaatioita,<br />
kuten esimerkiksi tapa rakentaa rivitaloja.<br />
Kivikautisen kauppa-alueen arvellaan sijainneen<br />
Kierikkisaaressa. Löydetyt ihmisen<br />
veistämät paalurivit saattaisivat muodostaa<br />
jopa umpipihan, eräänlaisen linnoituksen.<br />
Rikkaus toi mukanaan myös viholliset,<br />
näin on päätelty kymmenistä nuolenkärkilöydöistä.<br />
Kierikin tuho ja uusi nousu<br />
Kierikin huippukausi kesti 2000 vuotta. Ihmisillä<br />
oli leipää ja jopa sirkushuveja. Mutta<br />
sitten alkoi lamakausi.<br />
”Kuka tietää? Ilmasto saattoi kylmetä,<br />
saalis vähetä, rikkaudet houkuttelivat pai-<br />
Kivikaudella alettiin rakentaa rivitaloja ja asuinhuoneet<br />
erikoistuivat käytön mukaan. Sen osoittavat eri huoneista<br />
löydetyt erilaiset tavarat.<br />
kalle vihollisia tai lisääntyneet yhteydet<br />
muuhun maailmaan toivat tappavat taudit”,<br />
Franzén miettii.<br />
Kierikin suuruuden aika unohdettiin viideksi<br />
tuhanneksi vuodeksi, kunnes paikka<br />
löydettiin uudelleen 1990-luvun arkeologisten<br />
kaivausten myötä. <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />
ja Museoviraston kaivauksissa alueelta on<br />
kaivettu esiin muiden muassa Voima-Kuuselan<br />
kivikautinen rivitalo, Purkajasuon pyyntipaikka<br />
ja Kierikin eri-ikäiset kylät.<br />
Keskellä Kierikin kangasta kohoaa nyt hirsinen,<br />
tuhatneliöinen Kierikkikeskus, johon<br />
on tallennettu iso siivu esi-isiemme elämää.<br />
Keskus palvelee arkeologista tutkimusta<br />
mutta esittelee myös suurelle yleisölle kivikauden<br />
ajan kulttuuria ja elämää. Elämystä<br />
täydentävät viereen rakennettu kivikautinen<br />
kylä ja nykyaikaiset majoitus- ja kokoustilat.<br />
Jätinkirkot suomen<br />
suurimpia muinaisjäännöksiä<br />
Jätinkirkkojen tarkka käyttötarkoitus<br />
on edelleen tutkijoilta<br />
muinaisuuden peitossa. Lehtori<br />
Pentti Koivunen arvelee niiden<br />
toimineen talvikausina hylkeiden<br />
varastoina.<br />
Jätinkirkot ovat valtavan kokoisia ihmisten<br />
tekemiä kivikehiä. Kirkkojen keskusta on raivattu<br />
kivettömäksi ja kivet on usein ladottu<br />
kahdeksi sisäkkäiseksi valliksi. Niitä löytyy<br />
Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaan väliseltä rannikkoalueelta<br />
nelisenkymmentä kappaletta.<br />
Jätinkirkot ovat suurimpia kivikautisia<br />
muinaisjäännöksiä Suomessa. Ne sijaitsevat<br />
kivikautisen asutuksen liepeillä. Suurin<br />
osa niistä ajoittuu kivikauden loppupuolelle<br />
noin neljän tuhannen vuoden taakse.<br />
Tutkijat ovat jo pitkään miettineet, mikä<br />
oli jätinkirkkojen käyttötarkoitus. Rakennettiinko<br />
ne jumalanpalveluspaikoiksi tai<br />
hylkeenpyytäjien tilapäisiksi tukikohdiksi?<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston arkeologian lehtori<br />
Pentti Koivunen arvelee jätinkirkkojen olleen<br />
talven mittaan pyydettyjen hylkeiden<br />
varastoja ja tuotantolaitoksia. Kahden sisäkkäisen<br />
vallin väli toimi ikään kuin pakastimena<br />
kevään lopulle asti. Vesien avauduttua<br />
hylkeiden rasva sulatettiin kuumien kivien<br />
avulla jätinkirkkojen ulkopuolella olevissa<br />
traaniuuneissa ja säilöttiin hylkeennahkaleileihin<br />
tai keramiikkaruukkuihin. Lisäksi<br />
jätinkirkoissa käsiteltiin ja varastoitiin kalaa<br />
ja ehkä riistaakin.<br />
”Esimerkiksi Pattijoen Kastellin jätinkirkkoa<br />
on pitänyt olla rakentamassa 15 miestä<br />
yhden kesän ajan. Ei kukaan rakenna niin<br />
valtavia rakennelmia huvikseen”, Koivunen<br />
perustelee.<br />
Asiat ovat harvoin yksioikoisia. Siksi kivikirkot<br />
saattoivat palvella myös meille tuntematonta<br />
tarkoitusta. (HL)<br />
20
Change language