Aktuumi 2/2007 - Oulu

More documents

Recommendations

Info

Kivikauden Kierikki – Pure pihka 18 • Pohjanmaan rannikko oli kivikauden ajan ruuhkasuomea. Arkeologinen tutkimus on paljastanut, että yksi mahtipaikoista sijaitsi Yli-Iin Kierikissä. Kierikin kivikautisia kyliä asuttivat hyljemiljonäärit, turkisporhot ja kauppamiehet. Varaa oli myös ylellisyyteen. Siitä kertovat lukuisat ”kivikauden kullasta” valmistetut meripihkakorut. Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Pauliina Mustonen ja Patr ik Franzén
Kierikkikeskus palvelee arkeologista tutkimusta ja esittelee suurelle yleisölle kivikauden elämää. Kesäaikana myös yleisö voi osallistua uusiin kaivauksiin Kierikin kankaalla. Kierikissä tehdyt arkeologiset löydöt kertovat kivikautisen kylän asumisesta, elämäntavasta ja elinkeinoista. Mielikuvituksella voi paikata tiedon aukkoja, mutta pohjalla on tiukka tieteellinen tutkimus, arkeologian lehtori Pentti Koivunen <strong>Oulu</strong>n yliopistosta muistuttaa. Kierikistä on löydetty muun muassa pieni keramiikkakuppi. Sen laitoja reunustavat pienen pienet sormen- ja kynnenjäljet. ”Olen ajatellut, että pieni tyttö on muovaillut keramiikka-astian. Kuka tietää, oliko hän meidän muinainen esiäitimme”, suunnittelija Patrik Franzén Kierikkikeskuksesta sanoo. Samasta kodanpohjasta löytyi myös muita pieniä, ilmeisesti lasten tekemiä keramiikkaesineitä. Liekö kivikaudellakin ollut päiväkoteja? Lisäksi on löydetty esimerkiksi purupihkaa ja koivuntuohitervaa. Siihen ovat ikuistuneet kivikauden miehen poskihampaan jäljet. ”Pure pihka”, sanoi kivikauden asukas. Työn perässä Jääkausi oli loppunut ja mannerjää alkoi sulaa. Ensimmäiset asukkaat tulivat Karjalan Kannakselle yli 10 000 vuotta sitten ja asutus levisi nopeasti Itä-Suomeen ja aina Lappiin saakka. Kierikin väki tuli alueelle Kuusamon suunnalta seuraten hupenevaa mannerjäätä. ”Kun merenranta oli Taivalkosken kohdalla, <strong>Oulu</strong>n tori sijaitsi 215 metrin syvyydessä”, Franzén kertoo. Maa kohosi lähes 15 metriä sadassa vuodessa, kun nyt Perämeren rannoilla maa kohoaa metrin samassa ajassa. Ihmiset muuttivat asuinpaikkaa kerran sukupolven aikana. He tekivät saman kuin nykyihmiset pakkautuessaan etelän maalikyliin: kulkivat työn perässä. ”Ei täällä ollut kylmää eikä kurjaa. Keskilämpötila oli kolmisen astetta korkeampi eli ilmasto oli samanlaista kuin nykyisessä Saksassa”, Franzén puolustaa muinaisten ihmisten muuttosuuntaa. ”Saalistettavaa riistaa ja kalaa riitti. Hylkeet tarvitsivat jäätä lisääntyäkseen ja jään reunoille pakkautuivat myös muut saaliseläimet.” Mahtoi hylkeitä miellyttää myös lohien rasvainen punaliha, samoin kuin kivikautista ihmistäkin. Nousu ja kukoistus Kierikin suurkylää alettiin rakentaa ja asua noin 7000 vuotta sitten. ”Iijoen suulla asui vähintään parisataa ihmistä”, Pentti Koivunen arvelee. Tutkijat ovat arvioissaan varovaisia, sillä kukaan ei oikeasti tiedä, paljonko jokilaaksojen alueella väkeä oli. Koko Suomen asukasmäärän arveltiin 1800-luvulla olevan 10 000 ihmistä, mutta nyt uusien asuinpaikka- ja hautalöytöjen myötä arvio on noussut 20 000:een. ”Kierikki ei ole poikkeus, vaan samanlaisia tai pienempiä kyliä oli pitkin Pohjanmaan jokilaaksoja. Tämä alue oli kivikauden ajan ruuhkasuomea, johon asutus oli keskittynyt”, tutkijat korostavat. Rantakylissä asuttiin ympärivuotisesti ja pääelinkeinona oli hylkeenpyynti. Äkkiseltään voi ajatella että kivikausi oli yhtä jähmeä ja muuttumaton kuin kivi, mutta todellisuudessa elettiin suurta muutoksen ja kehityksen aikaa. Hyvinvointi lisäsi ihmisten määrää ja se pakotti myös järjestelmällisempään ravinnon hankintaan ja tarkempaan työnjakoon. Kierikin alue on arkeologisesti ainutlaatuinen, sillä sieltä on löytynyt runsaasti talojen jäänteitä. Tärkeää uutta tietoa on se, että kivikauden ihmiset asuivat vankkatekoisissa hirsisissä asumuksissa. Arkkitehtuuri muuttui yhä monimutkaisemmaksi, kun asumukset rakennettiin rivitaloiksi. Pisimmän löydetyn rivitalon pohjassa oli seitsemän huonetta peräjälkeen. Esimerkiksi Voima-Kuuselan kivikautinen rivitalo on suurin esihistoriallinen talonpohja, mitä Suomesta on löydetty. Eri huoneista on löydetty erilaista tavaraa, mikä kertoo siitä, että asuinhuoneet ovat erikoistuneet käytön mukaan. Alueelta on kaivettu myös isojen keramiikka-astioiden jäänteitä, kalapyydyksiä ja runsaasti meripihkakoruja. ”Löytämättä ovat vielä merivene ja hautapaikka”, Koivunen ja Franzén toivovat. Kauppamiehet kaukaa Iijoen suusta oli hyvät yhteydet jokea myö- 19
Page 1: VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA 2/2007
Page 4 and 5: Nro 2 kesäkuu 2007 17. vsk 6 12 18
Page 6 and 7: Pohjoinen ympäristö - haaste terv
Page 8 and 9: Videopsykiatria Parantaa etähoitoa
Page 10 and 11: Tieto- ja viestintäteknologia muut
Page 12 and 13: Lihomiseen vaikuttavia hormoneja on
Page 14 and 15: Männyn kaarna kätkee monimutkaise
Page 16 and 17: l y h y e t Täsmäliikunta laskee
Page 20 and 21: ten Kainuuseen ja sieltä Vienanmer
Page 22 and 23: • Psykologian professori Timo Jä
Page 24 and 25: a k t u u m i t Vilkas innovaatiovu
Page 26 and 27: v ä i t ö k s e t Oulun yliopisto
Page 28 and 29: v ä i t ö k s e t behavioural eco
Page 30 and 31: k o r h o n e n Viattomuus meni - n
Page 32: .5304

Aktuumi 2/2007 - Oulu

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?