Aktuumi 2/2007 - Oulu
Aktuumi 2/2007 - Oulu
Aktuumi 2/2007 - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
l y h y e t<br />
Täsmäliikunta laskee kolesterolia<br />
Kun liikunnan teho ja toistot ylittävät tietyt<br />
raja-arvot, veren kolesterolitasot laskevat<br />
10–15 prosenttia. Liikunnan on kuormitettava<br />
elimistöä riittävästi. Esimerkiksi hölkkää<br />
tai jumppaa yhteensä noin tunti viikossa<br />
tuottaa myönteisen tuloksen.<br />
Tehokkaan täsmäliikunnan vaikutus kolesteroliarvoihin<br />
on todettu uudessa tutkimuksessa,<br />
joka on tehty professoreiden Timo<br />
Jämsä ja Juhani Leppäluoto johdolla. Tutkimukseen<br />
osallistui 80 oululaista 35–40 -<br />
vuotiasta naista vuoden ajan.<br />
Tutkimuksessa käytettiin mittalaitetta, jolla<br />
voitiin ensimmäistä kertaa rekisteröidä veren<br />
kolesterolitasoja laskevan liikunnan laatu<br />
ja määrä päivittäisessä liikunnassa. Aiemmissa<br />
tutkimuksissa ei liikuntaa ole pystytty tar-<br />
kasti kontrolloimaan. Mittalaitteen avulla voidaan<br />
jatkossa toteuttaa entistä tarkemmin<br />
juuri kolesteroliarvoja laskevaa liikuntaa.<br />
Tutkimussarja liikunnan terveysvaikutuksista<br />
on aloitettu vuonna 2001 ja ensimmäisessä<br />
vaiheessa selvitettiin, millaisella liikunnalla<br />
voidaan ehkäistä luukatoa eli osteoporoosia.<br />
Uusin tutkimus tehtiin <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />
fysiologian ja lääketieteen tekniikan<br />
laitoksissa sekä <strong>Oulu</strong>n Diakonissalaitoksen<br />
liikuntalääketieteen klinikassa. Yhteistyökumppanina<br />
toimi Newtest Oy.<br />
Korkea veren kolesterolipitoisuus on<br />
tärkeimpiä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.<br />
Sen kansantaloudelliset vaikutukset<br />
ovat erittäin suuret.<br />
Suvannon ja Raattaman<br />
kertomukset tutkimuksen kohteena<br />
Kaksi paljon tutkittua ja koluttua pohjoista<br />
kylää sai vuosi sitten vieraikseen vielä yhden<br />
lastillisen tutkijoita, kun <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />
kasvatustieteiden tiedekunnan PLACEshanke<br />
käynnistyi. Tutkimuksessa keskitytään<br />
kuuntelemaan pohjoisen asukkaita: kertomuksia<br />
elämästä ja hyvinvoinnista, arjesta ja<br />
juhlasta, ympäristöstä ja muutoksesta.<br />
Monitieteisessä hankkeessa muun muassa<br />
kasvatustieteilijät, sosiologit, maantieteilijät<br />
ja naistutkijat tarkastelevat elämää<br />
pohjoisen muuttuvissa kylissä. Tavoitteina<br />
on pohtia kylää kasvuympäristönä, kehittää<br />
kerronnallisia tutkimusmenetelmiä ja<br />
perehtyä paikalliseen ja paikkaan sidottuun<br />
tietoon – ylipäätään lähestyä paikkaa kokemuksellisesti.<br />
Suvantoa, noin 30 asukkaan kylää Pelkosenniemen<br />
kunnassa, on tutkittu paljon<br />
sen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan<br />
ansiosta. Suvantoa ei kuitenkaan<br />
aiemmin ole tutkittu kasvuympäristönä<br />
ja kylänä, jossa asuu ympärivuotisesti<br />
enää kolme alle 18-vuotiasta lasta eikä koulua<br />
ole.<br />
Noin 160 asukkaan Raattaman kylää Kittilän<br />
kunnassa värittää ja rytmittää poronhoito.<br />
Suvannon vastapainona tutkijoita<br />
kiinnostaa kylä, jossa on vielä koulu, päiväkoti<br />
ja siis lapsia. Kenttämatkat myös Raattamaan<br />
aloitettiin viime syksynä.<br />
Ääni-, kuva- ja kirjoitusaineistoa on kerätty<br />
jo runsaasti. Alustavan luennan perusteella<br />
voi hyvinvointitilastoissa mustaksi maalatun<br />
pohjoisen elämässä kuulla siinä määrin<br />
hyvinvointia ja elämäniloa, että tilastot alkavat<br />
kaivata täydennystä.<br />
Paikka ja ympäristö pohjoisen asukkaiden<br />
kertomuksissa -hanketta johtaa kasvatustieteen<br />
professori Leena Syrjälä ja rahoittaa<br />
Thule-instituutti.<br />
Pauliina Rautio<br />
[…] ihmiset syntyy, elää ja kuolee. Ja sitten<br />
tulee taas uudet ihmiset. Ei kylä minnekkään<br />
katoa, se muuttaa muotoaan, kyläläiset<br />
ja heidän läsnäolonsa muuttuu. Yhä enemmän<br />
ihmiset alkavat elää monessa paikassa<br />
elämäänsä. Joskus kun asuin <strong>Oulu</strong>ssa ja olin<br />
työttömänä, työvoimaneuvoja sanoi, että työttömyystilanne<br />
on toivoton, muttei se tarkoita<br />
sitä, että sinun tilanteesi on - sinähän et<br />
tarvitse kuin yhden työpaikan. Se oli minusta<br />
hyvin ajateltu.<br />
Suvantolainen nainen<br />
Lihavuuden<br />
geneettinen<br />
tausta vahvistui<br />
Tiettyjen geenien periminen lisää lihavuuden<br />
riskiä merkittävästi. Jos ihminen perii<br />
FTO-geenistä yhden epäsuotuisan muodon,<br />
ylipainon riski kasvaa kolmanneksella. Jos<br />
hän perii niitä kaksi, lihavuuden riski kasvaa<br />
70 prosenttia suuremmaksi verrattuna niihin,<br />
joiden perimässä näitä geenimuotoja ei<br />
ole. Väestöstä noin 16 prosentin perimässä<br />
on kaksi FTO-geenin lihavuudelle altistavaa<br />
muotoa.<br />
Tähän mennessä selkein yhteys geenien<br />
ja liikalihavuuden välillä löydettiin suomalaisten<br />
ja brittiläisten tutkijoiden yhteistutkimuksessa,<br />
joka julkaistiin huhtikuussa. Tutkimuksen<br />
aineistona oli lähes 40 000 ihmisen<br />
verinäytteet Suomesta ja Isosta-Britanniasta.<br />
Suomen aineisto koostui näytteistä<br />
yli 4 500 henkilöltä, jotka kuuluvat <strong>Oulu</strong>n<br />
yliopistossa ylläpidettävään Pohjois-Suomen<br />
kohortti 66-aineistoon. Tutkimuksen<br />
tulos voidaan yleistää koskemaan koko väestöä.<br />
Tutkimuksen mukaan haitalliset geenimuodot<br />
perivä lapsi ei vielä syntyessään ole<br />
muita lihavampi. Geenien vaikutus alkaa näkyä<br />
noin 7-vuotiaissa lapsissa. Tarkkaa geenien<br />
vaikutustapaa ei vielä tunneta. Tutkimukseen<br />
osallistunut <strong>Oulu</strong>n yliopiston kansanterveystieteen<br />
professori Marjo-Riitta<br />
korostaa, että lihavuus syntyy kuitenkin<br />
geenien ja ympäristön yhteisvaikutuksesta<br />
eikä liikunnan ja terveellisen ruoan merkitystä<br />
kannata unohtaa.<br />
16
Change language