Aktuumi 2/2007 - Oulu
Aktuumi 2/2007 - Oulu
Aktuumi 2/2007 - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Lihomiseen vaikuttavia hormoneja on löydetty<br />
useita. Rasvakudoksen erittämää leptiiniä<br />
tutkitaan kääpiöhamsterin avulla ja saatetaan<br />
saada tietoa sen vaikutuksista ihmiskehossa.<br />
Dosentti Seppo Saarelan muistuttaa, että<br />
ihmiset ovat fysiologisilta mekanismeiltaan<br />
edelleen lähellä muita nisäkkäitä.<br />
Eläimistä mallia<br />
lihavuutta vastaan<br />
• Lihavuus on yleistyvä kansantauti,<br />
jonka syitä ja seurauksia<br />
tutkitaan paljon. Luonnonvaraisten<br />
eläinten ravintokäyttäytymistä<br />
sanelevat hormonit.<br />
Niiden tutkimus voi tuoda uusia<br />
näkökulmia ihmisen painon<br />
hallintaan.<br />
Teksti: Iida Mäki-Mantila<br />
Kuvat: Pauliina Mustonen ja Plugi<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston biologian laitoksessa tasalämpöisten<br />
eläinten energetiikkaa ja ruumiinpainon<br />
säätelymekanismeja tutkitaan<br />
usean henkilön voimin. Laitoksen johtajan,<br />
eläinfysiologian yliassistentti Seppo Saarelan<br />
tutkimukset liittyvät tasalämpöisten<br />
eläinten sopeutumismekanismeihin, energiatasapainon<br />
säätelyyn sekä vuorokausi- ja<br />
vuodenaikaisrytmiikkaan. Meneillään olevissa<br />
tutkimuksissa selvitetään adipokiini-hormonien<br />
merkitystä tasalämpöisten eläinten<br />
fysiologisesti ohjelmoidussa lihomisessa.<br />
Pohjoisilla leveyspiireillä tasalämpöiset<br />
eläimet, kuten nisäkkäät ja linnut, ovat sopeutuneet<br />
ravinnon puutteeseen talvella.<br />
Talvea tai muuttoa varten on kerättävä vararavintoa.<br />
”Fysiologisesti ohjelmoitu lihominen<br />
käynnistyy esimerkiksi linnuilla en-<br />
nen muuttoa energiantarpeen turvaamiseksi<br />
muuton aikana. Pitkillä lentomatkoilla<br />
niillä ei ole välttämättä saatavissa ruokaa”,<br />
Saarela kertoo.<br />
Vastaavasti karhu aloittaa talviuneen sopeutumisen<br />
keräämällä rasvaa ihon alle selviytyäkseen<br />
syömättä noin viiden kuukauden<br />
talviunijaksosta. Ohjelmointi on hermostollista<br />
alkuperää ja hormonaalisesti<br />
säädeltyä.<br />
Saarelan mukaan samasta syystä ihmisiin<br />
saattaa syksyllä päivän lyhentyessä iskeä<br />
suklaan- ja makeanhimo. ”Suklaanhimo on<br />
aivan luonnollinen ilmiö syksyllä, kun elimistö<br />
pyrkii tankkaamaan talven varalle.”<br />
Päivän lyhentyminen ja lämpötilan laskeminen<br />
syksyllä ovat eläimille signaaleja, joiden<br />
perusteella ne varautuvat talven tuloon<br />
12
Change language