Aktuumi 2/2007 - Oulu
Aktuumi 2/2007 - Oulu
Aktuumi 2/2007 - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
k o m m e n t t i<br />
Pohjoinen on erilainen<br />
Pohjoinen. Ilmansuunta vai mielentilaa ja<br />
-maisemaa määrittävä alue? Siinäpä pulma.<br />
Puran tätä ajankohtaista kysymystä kolmesta<br />
näkökulmasta: asetan pohjoisen kartalle,<br />
mielentilaan ja brändiksi. Kukin valitkoon<br />
itselleen sopivan.<br />
Olemme tottuneet siihen, että (länsimaisissa)<br />
karttaesityksissä pohjoinen kuvataan<br />
kartalla ylös ja etelä alas. Muunnäköistä<br />
karttaa emme osaisikaan katsoa. Luonnonja<br />
kulttuurihistorian oikkujen johdosta Suomessa<br />
väestö ja aktiivisin ihmistoiminta on<br />
sijoittunut ”alas”. Jossain toisessa maassa,<br />
esimerkiksi Italiassa, tilanne on päinvastoin.<br />
Ilmansuuntana pohjoisella ei ole erityistä<br />
merkitystä. Se vain ”on”.<br />
Pohjoisuus ja pohjoinen herättävät tunteita.<br />
Pohjoisen kirjallisuuden maantieteellisiä<br />
ilmentymiä tutkinut FT Juha Ridanpää on<br />
puhunut Pohjoisesta mielentilana, stereotyyppisten<br />
ja myyttisten asenteiden kohteena.<br />
Tohtori Ridanpää näkee, että Pohjoinen<br />
(isolla P:llä) on siis enemmän kuin pelkkä<br />
ilmansuunta. Se on sosiaalinen ja kulttuurinen<br />
ilmiö.<br />
Pohjoisuutta koskevat stereotypiat pohjaavat<br />
eri taiteen alojen ja viihteen tuottamiin<br />
sisältöihin jostain sellaisesta, joka on<br />
vastakohtainen verrattuna valtaväestön käsitykseen<br />
”omasta itsestä” – ehkä myös<br />
suomalaisuudesta?<br />
Maantieteessä kulttuurinen ja sosiaalinen<br />
Pohjoinen on tärkeä tutkimuskohde. Esimerkiksi<br />
oululaisen matkailumaantieteen<br />
piirissä on pohdittu mainittuja stereotypioita<br />
ja Pohjoisten matkailualueiden rakentumisen<br />
prosessia, Pohjois-Suomen matkailukeskusten<br />
aluekehityksellistä ja -taloudellista<br />
vaikuttavuutta sekä kulttuurista ja maisemallista<br />
muutosta. Lisäksi maantieteilijät<br />
ovat kohdistaneet mielenkiintonsa Pohjoisiin<br />
luonnonolosuhteisiin ja -elinkeinoihin<br />
sekä Pohjoisten yhteisöjen sosiaaliseen<br />
pääomaan ja ympäristökonflikteihin.<br />
Pohjoinen on asia, joka mahdollistaa kulttuurisia<br />
ja sosiaalisia tutkimusasetelmia.<br />
Tästä on yliopistollemme etua. Pohjoisuuteen<br />
osoitetaan erityistä mielenkiintoa: se<br />
on valittu yhdeksi yliopiston strategiseksi<br />
painopisteeksi. Valinta on perusteltu ja kertoo<br />
lähtökohdasta, joka Pohjoisesta sijainnista<br />
ja henkisestä valinnan mahdollisuudesta<br />
koituu. Onko kukaan kuullut, että jossain<br />
eteläisen Suomen yliopistossa pohdittaisiin<br />
”eteläisyyttä”?<br />
Ilmansuunta- ja mielentilanäkökulmien lisäksi<br />
voi ajatella, että Pohjoinen olisi brändi,<br />
ajan hengen mukainen identiteettivapaa<br />
ilmiasu esimerkiksi yliopistomme ulkoiselle<br />
mielikuvalle. Pohjoinen yliopisto erottuu<br />
muista sijaintinsa tähden ja antaa mahdollisuuden<br />
(luvan) olla myös kulttuurisesti ja<br />
henkisesti erilainen. Erilainen kuin etelässä.<br />
Pohjoisuus-brändillä voi myös selittää aiempaa<br />
kehitystä. Tutkimukset kertovat siitä,<br />
että <strong>Oulu</strong>n nykykehitykselle tietty fyysinen<br />
ja henkinen etäisyys eteläisen Suomen<br />
keskuksista onkin ollut eduksi.<br />
Pidetään tämä mielessä. On<br />
nimittäin vaarana, että erilaisuutta<br />
tuottava ja uutta<br />
luovuutta mahdollistava<br />
Pohjoisuutemme menettää<br />
merkityksensä<br />
kiristyvässä yliopistojen<br />
ja korkeakoulujen maailmassa,<br />
jossa avainsanana<br />
näyttäisi olevan vain<br />
globalisaatio.<br />
Topiantti Äikäs<br />
Kirjoittaja on dosentti ja työskentelee<br />
tutkimus- ja kehittämistehtävissä<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston maantieteen<br />
laitoksessa.<br />
Etelässä ei pohdita<br />
”eteläisyyttä”<br />
Kuva: Tiina Pistokoski<br />
11
Change language