Aktuumi 2/2007 - Oulu
11.05.2014 • Views
Share Embed Flag

Aktuumi 2/2007 - Oulu

Aktuumi 2/2007 - Oulu

Aktuumi 2/2007 - Oulu

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
oulu.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA 2/<strong>2007</strong><br />

Hyljemiljonä ärien<br />

jäljill ä Kierikissä

Pieni suuri riesa<br />

Kun hyttyskausi alkaa olla ohi, voi metsäpolulla joutua hirvikärpäsparveen.<br />

Ne pyrkivät hiuksiin ja vaatteiden alle ja pistävät. Heinä-elokuun<br />

vaihteessa kuoriutuvat aikuiset hirvikärpäset tarvitsevat isäntäeläimen<br />

voidakseen imeä siitä verta ja lisääntyä sen turkissa. Ihminen on kuitenkin<br />

hirvikärpäselle väärä isäntä eikä se ime ihmisestä verta. Kohtaamisesta<br />

koituu epämiellyttävä kokemus ja kutiava, toisinaan tulehtuva iho.<br />

Hirvikärpäsen lisääntymisbiologia, elämänkaari, leviäminen ja vaikutukset<br />

tunnetaan huonosti. Hirvikärpänen on levinnyt Suomen metsiin<br />

kaakosta kohti pohjoista 1960-luvulta lähtien jopa 50 kilometrin vuosivauhdilla.<br />

Nyt niitä esiintyy poronhoitoalueen etelärajaan saakka.<br />

Tänä vuonna käynnistyneissä tutkimuksissa selvitetään muun muassa<br />

hirvikärpästen vaikutusta isäntäeläimiinsä ja metsien virkistyskäyttöön.<br />

Keskeinen kysymys on sen leviämiskyky: hirvikärpänen voi olla uhka porotaloudelle<br />

pohjoisessa, jos se saavuttaa sieltä uuden isäntäeläimen, yli<br />

200 000 poroa. Poro voi toimia sen isäntänä mutta seurauksia ei vielä<br />

tunneta.<br />

Hirvikärpänen on yksi esimerkki ympäristömme muuttumisesta ja<br />

vaikutuksesta ihmisten ja eläinten elinoloihin. Tässä <strong>Aktuumi</strong>ssa tarkastelemme<br />

ihmisen, eläinten ja kasvien selviytymistä muuttuvassa pohjoisessa<br />

ympäristössä.<br />

Perustietoa hirvikärpäsestä ja alkaneesta tutkimuksesta www-sivuilla:<br />

http://cc.oulu.fi/~lcervi

Nro 2 kesäkuu <strong>2007</strong> 17. vsk<br />

6 12 18 22<br />

5 Koulutusvienti on mahdollisuus meille ja muille<br />

6 Pohjoinen ympäristö – haaste terveydelle<br />

8 Videopsykiatria parantaa etähoitoa<br />

JULKAISIJA<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />

PÄÄTOIMITTAJA<br />

Tapio Mäkinen<br />

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ<br />

Tiina Pistokoski<br />

10 Tieto- ja viestintäteknologia muuttaa terveydenhuoltoa<br />

11 Pohjoinen on erilainen<br />

12 Eläimistä mallia lihavuutta vastaan<br />

14 Männyn kaarna kätkee monimutkaisen perimän<br />

6 Lyhyet<br />

18 Kivikauden Kierikki – Pure pihka<br />

21 Opiskelijan hyvinvointi ja kiitoksen voima<br />

22 Kohti kokonaisteoriaa ihmisen toiminnasta<br />

24 <strong>Aktuumi</strong>t<br />

26 Väitökset<br />

30 Korhonen<br />

31 Koulutus ja tapahtumat<br />

TAITTO/KUVANKÄSITTELY<br />

Petri Ovaskainen<br />

GRAAFINEN SUUNNITTELU<br />

V-P Viklund/Avalon Oy<br />

OSOITTEET<br />

Liisa Salmela<br />

Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, otsikoida<br />

ja käsitellä lähetettyjä kirjoituksia.<br />

OSOITE<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto, viestintäpalvelut<br />

Pentti Kaiteran katu 1<br />

PL 8000, 90014 <strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />

sähköposti: aktuumi@oulu.fi<br />

www.oulu.fi/aktuumi<br />

Puhelin (08) 553 4091<br />

Fax (08) 553 4078<br />

PAINATUS<br />

Painos 3100<br />

Rannikon Laatupaino Oy<br />

Kannen kuvat:<br />

Patrik Franzén<br />

1. aukeaman kuva:<br />

Juha Tuomi / Kuvakori<br />

ISSN 0788-7132

p ä ä k i r j o i t u s<br />

Koulutusvienti<br />

on mahdollisuus meille ja muille<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston haluaa olla kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyhteisö, joka ottaa huomioon<br />

sekä tieteen että ympäröivän yhteiskunnan tarpeet. Yliopiston kansainvälinen toiminta<br />

on jo laajaa ja monipuolista. Aiemmin solmitut hyvät kansainväliset yhteydet niin henkilö-,<br />

laitos- tai yliopistotasolla antavat hyvän pohjan sen kehittämiselle. Ne eivät kuitenkaan enää<br />

riitä siihen, että yliopisto pysyisi mukana kansainvälisessä kehityksessä ja pystyisi vastaamaan<br />

kasvaviin yhteiskunnallisiin haasteisiin.<br />

Uudessa hallitusohjelmassa lukee: ”Ulkomaille suuntautuva tilauskoulutus tehdään mahdolliseksi.<br />

Käynnistetään kokeilu, jossa yliopistot ja korkeakoulut voivat hakea yksittäisille<br />

maisteriohjelmille lupaa kerätä maksua EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.”<br />

Jo vuonna 2005 pyysimme opetusministeriöltä kannanottoa koulutusviennin käynnistämisestä,<br />

mutta emme saaneet koulutukseen lupaa. Tosin ministeriö asetti pian tämän jälkeen<br />

työryhmän pohtimaan EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille tarjottavan koulutuksen<br />

maksullisuutta.<br />

Nyt on toden teolla ryhdyttävä valmistautumaan hallitusohjelman linjauksiin. Koulutusvientiä<br />

ja maksullisia vieraskielisiä ohjelmia ei saada hetkessä aikaan. Koulutus tulee<br />

tuotteistaa, markkinoida tehokkaasta ja laadusta on ehdottomasti pidettävä kiinni.<br />

Koulutusvienti ja hintalapun laittaminen koulutukselle asettaa omat vaatimuksensa<br />

ja muuttaa opiskelija-opettajasuhdetta. Opiskelijasta tulee tiedeyhteisön jäsenen sijasta<br />

pikemminkin maksava ja vaativa asiakas. Ääritapauksessa, jos annetut lupaukset<br />

eivät opiskelijan mielestä täyty, saattaa hän vaatia yliopistolta korvausta.<br />

Tutkintoon johtavia ohjelmia voidaan toteuttaa monella tavoin, kuten ulkomaisten<br />

valtioiden tilaamina tai yliopistojen yhteistyönä toteutettuina maksullisina<br />

maisteriohjelmina. Oma lukunsa ovat tohtoriohjelmat, joiden rahoitus on järjestettävä<br />

muulla tavoin kuin lukukausimaksuina.<br />

Maailmalle lähtöä on harkittava tarkkaan. Englanninkielistä opetustarjontaa<br />

lisättäessä tulee miettiä, minkä tyyppisellä koulutustarjonnalla on eniten<br />

kysyntää ja kenelle ja missä muodossa opetusta tarjotaan. Koulutusvientiin<br />

näyttäisi olevan mahdollisuuksia erityisesti lääketieteen, opettajankoulutuksen<br />

ja tietotekniikan aloilla. Viimeisten kolmen vuoden aikana kyselyjä on<br />

tullut muun muassa Kiinasta, Namibiasta ja Pakistanista.<br />

Ainakin aluksi tuntuisi järkevimmältä järjestää tilauskoulutusta omalla<br />

kampuksella, mutta jos hyviä yhteistyökumppaneita löytyy, voidaan koulutus<br />

toteuttaa myös ulkomailla. Tällä hetkellä meillä on 20 opiskelijaa Etelä-<br />

Koreasta Dongseon yliopistosta opiskelemassa ICT-alaa ja omat opettajamme<br />

ovat jo käyneet säännöllisesti opettamassa Busanissa.<br />

Koulutusvienti on erittäin merkittävä viennin haara monissa anglosaksisen<br />

kielialueen maissa. Meille englanniksi opettaminen ei ole kynnyskysymys<br />

ja opetuksemme on korkeatasoista. Maksullisten ohjelmien kautta voidaan<br />

monipuolistaa tarjontaa, lisätä oman kampuksen kansainvälisyyttä, parantaa kansainvälisten<br />

asiantuntijoiden saatavuutta alueen elinkeinoihin ja yrityksiin ja edistää<br />

tutkijakoulutettavien rekrytointia.<br />

Koulutusvienti mahdollistaa myös kehitysyhteistyössä tärkeän capacity building<br />

-näkökulman toteutumisen. Kehittyvien maiden koulutusjärjestelmän rakentaminen<br />

ja tutkimukselle tarpeellisen osaajajoukon kouluttaminen on tehtävä, johon mekin<br />

voimme antaa oman panoksemme.<br />

Lauri Lajunen<br />

rehtori<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />

Kuva: Juha Sarkkinen

Pohjoinen ympäristö –<br />

haaste terveydelle<br />

• Pohjoisuus yhdistetään helposti eksotiikkaan: jääkarhuihin,<br />

revontuliin ja paukkupakkasiin. Mutta jokapäiväisessä arkielämässä<br />

se tuo mukanaan pitkät välimatkat, pienet kylät, vaihtuvat<br />

vuodenajat ja usein vähäiset harrastusmahdollisuudet. Pohjoisuus<br />

luo haastetta terveydenhuollolle ja siinä riittää tutkittavaa monen<br />

eri alan taitajalle.<br />

Teksti: Maar it Jokela<br />

Kuvat: Maar it Jokela ja Plugi<br />

Tänä päivänä ei ole olemassa yhtä ja ainoaa<br />

määritelmää siitä, mitä tarkoitetaan pohjoisilla<br />

tai arktisilla alueilla. Rajanveto vaihtelee<br />

sen mukaan, tehdäänkö se fysikaalisten,<br />

maantieteellisten vai poliittisten lähtökohtien<br />

perusteella.<br />

Jos jo pohjoisten alueiden rajaaminen on<br />

hankalaa, niin myös tutkimuksen lähtökohdat<br />

ovat erittäin moninaiset. Pohjoisilta alueilta<br />

löytyy hyvin alkeellisissa oloissa eläviä,<br />

mutta myös paljon nykyaikaista tekniikkaa<br />

käyttäviä ihmisiä. Alkuperäisväestöt ovat<br />

alkaneet myös kärsiä valtaväestön tavoin

muun muassa sydän- ja verisuonitaudeista<br />

johtuen ravintotottumusten muutoksista.<br />

”Pohjoisuuden tutkimisen kannalta tilanne<br />

on hyvin mielenkiintoisessa vaiheessa”,<br />

Arktisen lääketieteen keskuksen johtaja Arja<br />

Rautio kertoo. Ilmaston lämpeneminen<br />

näkyy napa-alueilla huomattavasti voimakkaammin<br />

kuin päiväntasaajalla.<br />

”Euroopassa lämpeneminen näkyy tulvina<br />

tai lämpöaaltoina, mutta esimerkiksi<br />

Grönlannissa ihmiset eivät enää pääse niin<br />

hyvin liikkumaan paikasta toiseen, koska vesistöt<br />

jäätyvät entistä myöhemmin. Näin ollen<br />

erilaisten elinkeinojen harjoittaminen<br />

kärsii”, Rautio sanoo.<br />

Pohjoisten alueiden maaperään on kertynyt<br />

suuria myrkkypitoisuuksia, jotka muualla<br />

päin maailmaa ovat jo kulkeutuneet ravintoketjuihin.<br />

Grönlannissa on runsaasti<br />

muun muassa elohopeaa. Aikaisemmin ihmiset<br />

eivät kuitenkaan ole joutuneet sen<br />

kanssa niin paljon tekemisiin, koska maaperä<br />

on ollut jäässä.<br />

Ilmaston lämmetessä grönlantilaiset altistuvat<br />

enemmän ympäristömyrkyille. ”Nyt<br />

näkyy jo merkkejä siitä, että poikia syntyy<br />

vähemmän kuin tyttöjä”, Rautio kuvaa.<br />

”Monilla pohjoisilla alueilla ongelmana on<br />

myös se, että rakennukset halkeilevat, koska<br />

niiden alla oleva ikirouta sulaa”, hän jatkaa<br />

ilmaston lämpenemisen aiheuttamista<br />

ongelmista.<br />

Suomessa lämpenemisen vaikutukset<br />

ovat toistaiseksi olleet vähäisempiä. ”Meilläkin<br />

on kuitenkin näkyvissä entistä enemmän<br />

lämpötilojen suurempaa vaihtelevuutta.<br />

Niinpä esimerkiksi jäiden kestävyydessä<br />

eri vuosina voi olla huomattavia eroja”,<br />

Rautio muistuttaa.<br />

Kylmä lisää kuolemia<br />

Pohjoisille alueille tyypillistä on kylmä ilmasto,<br />

joka vaikuttaa terveyteemme hyvin monella<br />

tavalla. Talvisin lisääntyvä kuolleisuus<br />

johtuu tavalla tai toisella kylmästä. Meillä<br />

kuolleisuus on pienemmillään +14 °C:ssa.<br />

Maailman kylmimmällä alueella, Siperian Jatkutskissa,<br />

kuolintapausten määrä ei kuitenkaan<br />

lisäänny vielä –48 °C -asteessakaan.<br />

Suomessa kylmään liittyy vuosittain kolmisen<br />

tuhatta ylimääräistä kuolemaa, kun taas<br />

helteiden vaikutus on tästä vain kymmenyksen.<br />

Kylmän aiheuttamista kuolemista suurin<br />

osa johtuu sepelvaltimotaudista, aivohalvauksesta<br />

ja hengityselinten sairauksista.<br />

Suomessa osataan kuitenkin suojautua<br />

kylmältä paljon paremmin verrattuna leudon<br />

ilmaston maihin. Silti nyt on jo nähtävissä,<br />

että kaupunkilaiset eivät ole sopeutuneet<br />

hyvin kylmään. ”Kaupungeissa ihmiset<br />

ovat huomattavasti enemmän sisätiloissa<br />

kuin arktisten alueiden väestö. Tämän<br />

vuoksi sisäilman laatuun pitäisi kiinnittää<br />

paljon huomiota”, Rautio huomauttaa.<br />

Tutkimuksissa on havaittu, että erityisen<br />

selvästi kuolleisuus liittyy päätä, käsiä ja<br />

kaulaa suojaavien vaatekappaleiden käytön<br />

puutteeseen. Niillä Euroopan alueilla, joilla<br />

naiset käyttävät usein ulkona hametta kylmälläkin<br />

säällä, kuolleisuus varsinkin sepelvaltimotautiin<br />

on lisääntynyt.<br />

Mutta kylmyys ei ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa<br />

pohjoisten alueiden viiden miljoonan<br />

ihmisen terveyteen. Talven pitkä pimeä kausi<br />

tuo oman säväyksensä.<br />

Rautio kertoo, että jos käytetään italialaisten<br />

asteikkoa masennuksen mittaamiseen,<br />

meistä 90 prosenttia laskettaisiin masentuneiksi.<br />

Niinpä on tärkeää, että pohjoisten<br />

elinoloja tarkastellaan omana ainutlaatuisena<br />

kokonaisuutena. Tutkimuksen on<br />

lähdettävä oikeista lähtökohdista.<br />

Syrjäytyminen uhkana<br />

Pohjoisilla alueilla ei muutu pelkästään ilmasto.<br />

Myös muut globaalit muutokset heijastuvat<br />

harvaanasuttujen alueiden ihmisten<br />

elämään. Ympäristö on muuttunut esimerkiksi<br />

nettiyhteyksien tulon myötä.<br />

”Pohjoisessa on näkyvissä nuorten juurettomuuden<br />

lisääntyminen. Syrjäytymisuhka<br />

on vaarana”, Rautio toteaa. Harrastusmahdollisuudet<br />

ovat vähentyneet useista<br />

pohjoisen kunnista väkimäärän vähentyessä.<br />

”Työttömyys, suuri alkoholin käyttö ja väkivalta<br />

ovat ongelmia kaikille napapiirialueen<br />

maille”, Rautio mainitsee.<br />

Valistustyötä on vielä tehtävänä, sillä esimerkiksi<br />

Grönlannissa jopa 80 prosenttia<br />

väestöstä tupakoi. ”Pohjoisten alueiden<br />

tutkiminen on tärkeää, jotta saamme lisää<br />

tietoa pohjoisuuden vaikutuksesta ihmisten<br />

terveyteen. Olennaista on saada sellaista<br />

tietoa, jonka perusteella pohjoiseen voidaan<br />

rakentaa oikeanlaiset terveyspalvelut”,<br />

Rautio kiteyttää.<br />

Hänen mielestään tällä hetkellä tarvitaan<br />

laajaa yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa.<br />

Tärkeää on kerätä verinäytteitä ja tehdä<br />

pohjoisten alueiden asukkaiden pitkäaikaista<br />

terveydentilan seurantaa. ”Päätöksenteon<br />

pohjaksi on saatava tietoa, jota on jaettava<br />

myös alueen asukkaille. Neuvontatyö on<br />

keskeisessä asemassa”, Rautio painottaa.<br />

Lähteet:<br />

Simo Näyhä (2005)<br />

Duodecim 121: 433–439<br />

http://thule.oulu.fi/suomi/<br />

Arktisen lääketieteen keskuksen johtajan<br />

Arja Raution mukaan pohjoisten<br />

alueiden ihmisten terveyden tutkimus<br />

on tullut ympäristön muutosten vuoksi<br />

entistä tärkeämmäksi.<br />

Tutkimus tuo<br />

pohjoisuutta esiin<br />

Vaikka pohjoisuuden tutkijoiden piiri<br />

on pieni ja sijoittunut napapiirialueen<br />

ympäristöön, tutkitaan pohjoisuutta<br />

silti hyvin monesta eri lähtökohdasta.<br />

Kiinnostuksen kohteina ovat niin luonto,<br />

terveys kuin kulttuuri. Tutkimus on<br />

keskittynyt pääasiassa Pohjoismaihin,<br />

Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Venäjälle.<br />

Pohjoisuus ja ympäristö on yksi <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopiston tutkimuksen painoaloista.<br />

Sitä koordinoi Thule-instituutti, jossa<br />

pohjoisuuden tutkimusta lähestytään<br />

erilaisten tutkimusohjelmien kautta.<br />

Niissä selvitetään mm. globaalimuutosten<br />

vaikutuksia ihmisiin ja luontoon sekä<br />

maankäytön aiheuttamia muutoksia.<br />

Instituutin alaisuudessa toimiva Arktisen<br />

lääketieteen keskus on keskittynyt<br />

pohjoisten alueiden ihmisten terveyden<br />

ja hyvinvoinnin tutkimiseen.<br />

”Vaikka suurvallat ovat kiinnostuneita<br />

pohjoisista alueista muun muassa<br />

siellä olevien öljyesiintymien vuoksi, Euroopan<br />

mittakaavassa pohjoisten alueiden<br />

oloista puhutaan vähän. Sen vuoksi<br />

on tärkeää, että pohjoisuutta tuodaan<br />

esille tutkimuksen avulla”, Arktisen lääketieteen<br />

keskuksen johtaja Arja Rautio<br />

painottaa.<br />

Luonnontieteellisen, ympäristöterveyden<br />

ja yhteiskunnallisen tutkimustiedon<br />

yhdistämisellä pyritään saamaan<br />

päättäjät tietoisiksi pohjoisten alueiden<br />

olosuhteista. ”Elinympäristön merkitys<br />

on suurempi pohjoisen pienessä kylässä<br />

kuin suurissa kaupungeissa. Yhtenä<br />

tärkeä tutkimuksen lähtökohtana on<br />

perimän ja ympäristön vuorovaikutuksen<br />

tutkiminen”, Rautio kertoo.

Videopsykiatria<br />

Parantaa etähoitoa<br />

• Lasten ja nuorten psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet ja niistä<br />

on tullut yhä haasteellisempia. Videoneuvottelu tarjoaa mahdollisuuden<br />

toteuttaa lasten- ja nuorisopsykiatrista hoitoa syrjäisemmissäkin<br />

kunnissa.<br />

Teksti: Taru Möttönen<br />

Kuvat: Taru Möttönen ja Kuvakor i<br />

Suomessa noin joka kolmannella lapsella tai<br />

nuorella on jonkinasteisia psyykkisiä ongelmia,<br />

joista yleisimpiä ovat masennus, ahdistuneisuus<br />

ja käytöshäiriöt. Varsinainen sairastavuus<br />

alkaa lisääntyä nuoruusiässä.<br />

”Nuoruusikäisistä joka neljännellä on<br />

diagnosoitavissa oleva mielenterveydellinen<br />

häiriö. Tarve kehittää erilaisia hoitomuotoja<br />

on suuri”, toteaa terveystieteiden maisteri<br />

Lilli Pesämaa, joka tekee parhaillaan väitöskirjaa<br />

videoneuvotteluista lasten- ja nuorisopsykiatriassa.

Kunnat yrittävät usein hoitaa ongelmatilanteita<br />

vailla riittävää asiantuntemusta.<br />

Usein hoidon piiriin pääsevät vain ne, joiden<br />

ongelmat ovat suurimpia tai näkyvimpiä.<br />

Tutkimusten mukaan etähoidon eli videopsykiatrian<br />

avulla päästään yhtä hyviin<br />

tuloksiin kuin perinteisen hoidon menetelmillä.<br />

Lisäksi sekä työntekijät että hoidettavat<br />

ovat siihen tyytyväisiä. ”Lapsille ja nuorille<br />

on tavanomaista olla yhteydessä muiden<br />

kanssa teknologian välityksellä. He ovat<br />

sinut uuden teknologian, erityisesti tietokoneiden,<br />

kanssa”, kuvaa Pesämaa.<br />

Palveluiden taso paremmaksi<br />

Etähoitoa on tarve kehittää hoidon parantamiseksi.<br />

Erityisosaamista levittämällä autetaan<br />

kuntia, jotta ne osaisivat auttaa paremmin<br />

perheitä. Suomessa tärkeimpiä etähoidon<br />

alueita ovatkin konsultaatio ja neuvottelut.<br />

Lasten- ja nuorisopsykiatrisessa<br />

toiminnassa on usein mukana monia tahoja,<br />

kuten koulut, terveydenhuolto ja sosiaalitoimi.<br />

Videoneuvotteluilla laajat verkostot<br />

voidaan koota yhteen ja välttää turhaa matkustelua<br />

ja poissaoloja koulusta.<br />

Etähoito on kunnille edullista, koska asiantuntijan<br />

tai hoidettavan matkakuluja ei<br />

tarvitse maksaa. ”On tutkittu, että 100 kilometriä<br />

on raja, jonka jälkeen kannattaisi<br />

jo valita videoneuvottelu paikan päälle menon<br />

sijaan”, Pesämaa sanoo. Matkoihin kuluu<br />

paljon aikaa niin syrjäseuduilla kuin kaupunkialueilla.<br />

Videoneuvotteluilla asiantuntijan mukaantulo<br />

tilanteen arviointiin helpottuu.<br />

Erityisosaaja, lääkäri tai muu asiantuntija, voi<br />

antaa kuntien työntekijöille konsultaatiota<br />

vaikeissa tilanteissa ja keventää heidän vastuunsa<br />

taakkaa. Työssä jaksaminen paranee.<br />

Tutkimusten mukaan konsultaatiota saaneet<br />

työntekijät ovat myös oppineet hoitamaan<br />

potilaansa itse entistä paremmin.<br />

Mitä enemmän videoneuvottelulla tehdään<br />

yhteistyötä, sen helpommaksi neuvojen<br />

pyytäminen muillakin keinoilla muuttuu.<br />

Työntekijöiden ammatillisen eristyneisyyden<br />

tunne vähenee ja kynnys ottaa yhteyttä<br />

konsultaatiota antaviin tahoihin madaltuu.<br />

Palveluiden taso paranee ja toimipisteiden<br />

välinen yhteistyö tehostuu.<br />

Kattava hoitomuoto<br />

Videopsykiatriassa käytetään kaikkia<br />

samoja menetelmiä kuin perinteisessä<br />

hoidossa psykologisia testejä<br />

lukuun ottamatta. Etähoito lisääntyy<br />

tekniikan kehittyessä, arvioi aiheesta<br />

väitöskirjaa tekevä Lilli Pesämaa.<br />

Etähoidon ja perinteisten hoitomuotojen<br />

työtavat poikkeavat toisistaan, koska kommunikointi<br />

on erilaista tekniikan rajoitusten<br />

vuoksi. Työntekijän tulee opetella uusia<br />

työskentelytapoja, koska sanaton viestintä<br />

välittyy puutteellisesti.<br />

”Videoneuvottelu hoitomuotona mahdollistuu<br />

siinä iässä, kun asioita voidaan<br />

käydä keskustelemalla läpi. Aivan pienten<br />

lasten terapiassa asioita käsitellään sanattomasti<br />

muun muassa leikin kautta. Heidän<br />

kohdallaan videoneuvottelu ei onnistu”, Pesämaa<br />

kertoo.<br />

Psykologisia testejä lukuun ottamatta videopsykiatriassa<br />

käytetään kaikkia menetelmiä,<br />

mitä perinteisessä hoidossakin. Näitä<br />

ovat muun muassa yksilöterapia, perheterapia,<br />

hoitoneuvottelut, konsultaatiot<br />

ja verkostoneuvottelut. Luottamuksellisen<br />

hoitosuhteen rakentaminen on yhtä mahdollista<br />

molemmissa hoitomuodoissa.<br />

Suomessa videoneuvottelua on lasten- ja<br />

nuorisopsykiatriassa terapiakäytössä vielä<br />

hyvin vähän. Ensimmäiset kokemukset tullaan<br />

saamaan <strong>Oulu</strong>n seudulta tänä vuonna<br />

alkaneen kokeilun myötä.<br />

”Ihmiset haluavat tietoa ja parhaita mahdollisia<br />

palveluita. He osaavat nykyään myös<br />

vaatia niitä. Etäyhteydet mahdollistavat palveluiden<br />

paremman saatavuuden ja kuntiin<br />

saadaan lastenpsykiatrista tietämystä.”<br />

Illuusio samasta huoneesta<br />

Etähoito kehitettiin 1960-luvulla, mutta sen<br />

käyttö alkoi lisääntyä 1990-luvulla tekniikan<br />

kehityksen myötä. Psykiatrian lisäksi videoneuvottelu<br />

yleistyi muilla erikoisaloilla, joilla<br />

osaajia on vähän.<br />

Pesämaan kartoitusten mukaan Suomessa<br />

etäyhteyksiä käytetään eniten Pohjois-Pohjanmaan,<br />

Lapin, Helsingin ja Uudenmaan,<br />

Varsinais-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon<br />

ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireissä.<br />

<strong>Oulu</strong>ssa videoneuvottelu otettiin<br />

käyttöön 1990-luvun puolivälissä psykiatrian<br />

poliklinikassa ja pian myös lastenpsykiatrian<br />

klinikassa. <strong>Oulu</strong>ssa sitä käytetään pääosin<br />

koulutukseen ja työnohjaukseen.<br />

Yhteyksissä käytetään ISDN- ja IP-tekniikkaa.<br />

IP-yhteydet lisääntyvät kovaa vauhtia.<br />

Yksi niiden eduista on se, että kaikki tarvittava<br />

voidaan asentaa suoraan työkoneelle,<br />

eikä raskasta kalustoa ja erillistiloja tarvita.<br />

Tekniikassa on vielä parannettavaa, mutta<br />

kameratekniikka kehittyy ja kuvan sekä äänen<br />

laatu paranevat. ”Olisi toivottavaa, että<br />

käyttöön saataisiin nykyistä kokonaisvaltaisemman<br />

vuorovaikutuksen, katsekontaktin<br />

ja sanattoman viestinnän, mahdollistava<br />

tekniikka. Tavoitteena olisi saman huoneen<br />

illuusio”, Pesämaa sanoo.<br />

”Uskon, että etähoito lisääntyy tekniikan<br />

kehityksen myötä. Sen kustannustehokkuus<br />

tulee kasvamaan. Jatkossa tulee yksityisiä,<br />

etähoitoon keskittyviä lääkäriasemia”, Pesämaa<br />

arvioi.<br />

Hänen mukaansa käyttö lisääntyy ja rutinoituu,<br />

kun välitön yhteydenottomahdollisuus<br />

saadaan työhuoneisiin. Käytössä on jo<br />

nyt henkilökohtaisia laitteita ja lähes kaikissa<br />

Suomen sairaanhoitopiireissä olisi mahdollisuudet<br />

videoneuvottelujen käyttöönottoon.<br />

Tarvitaan tutkimuksia ja tieteellistä<br />

näyttöä, jolla lupaavan menetelmän merkitys<br />

voidaan osoittaa.<br />

”Vaikka videoneuvottelutekniikka on jo<br />

paikoin laajasti käytettävissä, sitä hyödynnetään<br />

harvakseltaan. Siksi osaavan käytön rutiinit<br />

puuttuvat vielä. Käytön laajuus riippuu<br />

pitkälti paikallisista asenteista ja innovatiivisista<br />

ihmisistä, ei niinkään todellisesta tarpeesta”,<br />

Pesämaa sanoo.

Tieto- ja viestintäteknologia<br />

muuttaa terveydenhuoltoa<br />

• Terveydenhuollon toimintakäytännöt ovat muuttuneet<br />

merkittävästi tieto- ja viestintäteknologian laajamittaisen<br />

käyttöönoton myötä. <strong>Oulu</strong>n yliopisto on ollut edelläkävijänä<br />

kehittämässä tietojärjestelmiä ja arvioimassa niiden käyttöä.<br />

Suomi ja <strong>Oulu</strong>n yliopisto ovat kulkeneet<br />

eurooppalaisessa eturivissä, kun telelääketieteen<br />

palveluja on sovellettu lääketieteen<br />

eri erikoisaloille kiihtyvällä tahdilla 1990-luvulta<br />

lähtien. Viimeisten kahden vuoden aikana<br />

kehitys on ollut erityisen nopeaa.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston teleterveydenhuollon<br />

tutkimus- ja kehittämiskeskuksen FinnTelemedicumin<br />

tekemän selvityksen mukaan<br />

sähköinen potilaskertomusjärjestelmä oli<br />

viime vuonna käytössä lähes jokaisessa suomalaisessa<br />

terveyskeskuksessa ja keskussairaalassa.<br />

Yliopiston tutkijat ovat olleet mukana<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistollisen sairaalan ESKOpotilaskertomushankkeessa,<br />

jossa on pilotoitu<br />

monia kansallisessa kertomuksessa<br />

käytettäviä konsepteja.<br />

Kuluvan vuoden aikana on kaikkien keskussairaalapiirien<br />

radiologia siirtynyt digitaaliaikaan<br />

ja laboratoriotieto sekä toimintayksikköjen<br />

välinen lähete-palaute -liikenne<br />

kulkee suurelta osin sähköisesti.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa on kehitetty yhteistyössä<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistollisen sairaalan ja<br />

alan yritysten kanssa maailman ensimmäinen<br />

takapäivystäjän multimediaterminaali,<br />

joka toimii myös röntgenkuvien tarkastelupäätteenä.<br />

<strong>Oulu</strong>ssa on kertynyt myös kansainvälisesti<br />

merkittävää telelääketieteen arviointitietoa.<br />

Muun muassa Olavi Timosen väitöskirja<br />

etävastaanottojen toimivuudesta tarjoaa<br />

konseptin, jolle löytyy käyttöalueita nykyisessä<br />

terveydenhuollon murroksessa.<br />

Ikääntyneiden hoitotarve kasvaa<br />

Uusi kasvava tutkimusala koskee ikääntyneiden<br />

selviytymistä tukevan läsnä-älyn tutkimusta,<br />

jossa <strong>Oulu</strong>n yliopiston FinnTelemedicum<br />

on ollut aloitteen tekijänä. Tässä<br />

Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa<br />

ovat yhteiskumppaneina tietojenkäsittelytieteiden<br />

laitos, arkkitehtuurin osasto<br />

ja <strong>Oulu</strong>n Diakonissalaitos.<br />

Hankkeessa ollaan myös verkostoitumassa<br />

eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa.<br />

Ala kuuluun EU:n painopistealueisiin,<br />

koska läsnä-älyratkaisut nähdään keskeisiksi<br />

vastattaessa väestön ikääntymisen tuoman<br />

hoidon ja hoivan tarpeen haasteeseen.<br />

FinnTelemedicum on mukana myös omahoitohankkeessa<br />

muiden oululaisten toimijoiden<br />

kanssa. Tavoitteena on tarjota kansalaisille<br />

terveysasioissa mahdollisuus vastaavaan<br />

palvelukonseptiin kuin pankkipalvelujen<br />

sähköistymisessä. Hankkeella on kaikki<br />

edellytykset kehittyä terveydenhuollon informaatioteknologian<br />

sovellusten oululaisen<br />

osaamisen yhdeksi näyteikkunaksi.<br />

Terveydenhuolto on voimakkaimmin laajenevia<br />

yhteiskunnan toimintoja ja tekno-<br />

logia eräs voimakkaimmin vaikuttavista tekijöistä<br />

yhteiskunnassa. Tästä seuraa, että<br />

terveydenhuollon teknologia muodostaa<br />

dynaamisen liiketoimintaympäristön koko<br />

ajan paisuvine markkinoineen. Tämä kasvattaa<br />

panostusta tuotekehitykseen.<br />

Tutkimukseen panostettava<br />

Yhteiskunnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää,<br />

että uusien innovaatioiden ja sovellusten<br />

kehittämisen ohella myös arvioidaan<br />

tieteellisin menetelmin niiden käytettävyyttä<br />

ja vaikuttavuutta palvelujärjestelmässä.<br />

Siihen on parhaimmat mahdollisuudet Finn-<br />

Telemedicum-yksiköllä, jolla on sekä terveydenhuollon<br />

palvelujen että teknologian<br />

asiantuntemusta.<br />

FinnTelemedicum on toiminut koko ajan<br />

ulkopuolisen hanke- ja tilaustutkimusrahoituksen<br />

varassa. Sen hankkiminen ja raportointi<br />

ovat vieneet liikaakin resursseja tieteellisestä<br />

työstä. Perusrahoituksen saaminen<br />

olisi ongelman poistamiseksi välttämätöntä.<br />

Samalla se turvaisi alan opetuksen<br />

kehittämisen jatkossakin.<br />

Ilkka Winblad, dosentti<br />

Jarmo Reponen, lääketieteen lisensiaatti<br />

Kirjoittajat työskentelevät FinnTelemedicumissa<br />

FinnTelemedicum<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston teleterveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskus<br />

FinnTelemedicum aloitti toimintansa vuonna 2003 sosiaali-<br />

ja terveysministeriön ja opetusministeriön hankerahoituksella.<br />

Poikkitieteellinen yksikkö yhdistää terveydenhuollon kliinisen<br />

toiminnan ja sitä tukevan informaatio- ja kommunikaatioteknologian.<br />

FinnTelemedicum on sijoitettu lääketieteen tekniikan laitokseen,<br />

josta löytyy teknologiaosaamista. Fyysisesti yksikkö sijaitsee<br />

kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen tiloissa<br />

Kastellin tutkimuskeskuksessa, mikä taas on luonut tiiviit kontaktit<br />

alan tutkijoihin ja opettajiin.<br />

Yksikön johtajana toimii dosentti, lääkintäneuvos Ilkka Winblad,<br />

jolla on pitkä kokemus kliinisestä työstä ja terveydenhuollon<br />

hallinnosta. Tutkimuspäällikkönä on radiologian erikoislääkäri, ylilääkäri<br />

Jarmo Reponen, jolla on kokemusta sekä tietojärjestelmien<br />

kansainvälisestä standardoinnista ja kehittämisestä että niiden<br />

maastouttamisesta suomalaiseen toimintaympäristöön.<br />

10

k o m m e n t t i<br />

Pohjoinen on erilainen<br />

Pohjoinen. Ilmansuunta vai mielentilaa ja<br />

-maisemaa määrittävä alue? Siinäpä pulma.<br />

Puran tätä ajankohtaista kysymystä kolmesta<br />

näkökulmasta: asetan pohjoisen kartalle,<br />

mielentilaan ja brändiksi. Kukin valitkoon<br />

itselleen sopivan.<br />

Olemme tottuneet siihen, että (länsimaisissa)<br />

karttaesityksissä pohjoinen kuvataan<br />

kartalla ylös ja etelä alas. Muunnäköistä<br />

karttaa emme osaisikaan katsoa. Luonnonja<br />

kulttuurihistorian oikkujen johdosta Suomessa<br />

väestö ja aktiivisin ihmistoiminta on<br />

sijoittunut ”alas”. Jossain toisessa maassa,<br />

esimerkiksi Italiassa, tilanne on päinvastoin.<br />

Ilmansuuntana pohjoisella ei ole erityistä<br />

merkitystä. Se vain ”on”.<br />

Pohjoisuus ja pohjoinen herättävät tunteita.<br />

Pohjoisen kirjallisuuden maantieteellisiä<br />

ilmentymiä tutkinut FT Juha Ridanpää on<br />

puhunut Pohjoisesta mielentilana, stereotyyppisten<br />

ja myyttisten asenteiden kohteena.<br />

Tohtori Ridanpää näkee, että Pohjoinen<br />

(isolla P:llä) on siis enemmän kuin pelkkä<br />

ilmansuunta. Se on sosiaalinen ja kulttuurinen<br />

ilmiö.<br />

Pohjoisuutta koskevat stereotypiat pohjaavat<br />

eri taiteen alojen ja viihteen tuottamiin<br />

sisältöihin jostain sellaisesta, joka on<br />

vastakohtainen verrattuna valtaväestön käsitykseen<br />

”omasta itsestä” – ehkä myös<br />

suomalaisuudesta?<br />

Maantieteessä kulttuurinen ja sosiaalinen<br />

Pohjoinen on tärkeä tutkimuskohde. Esimerkiksi<br />

oululaisen matkailumaantieteen<br />

piirissä on pohdittu mainittuja stereotypioita<br />

ja Pohjoisten matkailualueiden rakentumisen<br />

prosessia, Pohjois-Suomen matkailukeskusten<br />

aluekehityksellistä ja -taloudellista<br />

vaikuttavuutta sekä kulttuurista ja maisemallista<br />

muutosta. Lisäksi maantieteilijät<br />

ovat kohdistaneet mielenkiintonsa Pohjoisiin<br />

luonnonolosuhteisiin ja -elinkeinoihin<br />

sekä Pohjoisten yhteisöjen sosiaaliseen<br />

pääomaan ja ympäristökonflikteihin.<br />

Pohjoinen on asia, joka mahdollistaa kulttuurisia<br />

ja sosiaalisia tutkimusasetelmia.<br />

Tästä on yliopistollemme etua. Pohjoisuuteen<br />

osoitetaan erityistä mielenkiintoa: se<br />

on valittu yhdeksi yliopiston strategiseksi<br />

painopisteeksi. Valinta on perusteltu ja kertoo<br />

lähtökohdasta, joka Pohjoisesta sijainnista<br />

ja henkisestä valinnan mahdollisuudesta<br />

koituu. Onko kukaan kuullut, että jossain<br />

eteläisen Suomen yliopistossa pohdittaisiin<br />

”eteläisyyttä”?<br />

Ilmansuunta- ja mielentilanäkökulmien lisäksi<br />

voi ajatella, että Pohjoinen olisi brändi,<br />

ajan hengen mukainen identiteettivapaa<br />

ilmiasu esimerkiksi yliopistomme ulkoiselle<br />

mielikuvalle. Pohjoinen yliopisto erottuu<br />

muista sijaintinsa tähden ja antaa mahdollisuuden<br />

(luvan) olla myös kulttuurisesti ja<br />

henkisesti erilainen. Erilainen kuin etelässä.<br />

Pohjoisuus-brändillä voi myös selittää aiempaa<br />

kehitystä. Tutkimukset kertovat siitä,<br />

että <strong>Oulu</strong>n nykykehitykselle tietty fyysinen<br />

ja henkinen etäisyys eteläisen Suomen<br />

keskuksista onkin ollut eduksi.<br />

Pidetään tämä mielessä. On<br />

nimittäin vaarana, että erilaisuutta<br />

tuottava ja uutta<br />

luovuutta mahdollistava<br />

Pohjoisuutemme menettää<br />

merkityksensä<br />

kiristyvässä yliopistojen<br />

ja korkeakoulujen maailmassa,<br />

jossa avainsanana<br />

näyttäisi olevan vain<br />

globalisaatio.<br />

Topiantti Äikäs<br />

Kirjoittaja on dosentti ja työskentelee<br />

tutkimus- ja kehittämistehtävissä<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston maantieteen<br />

laitoksessa.<br />

Etelässä ei pohdita<br />

”eteläisyyttä”<br />

Kuva: Tiina Pistokoski<br />

11

Lihomiseen vaikuttavia hormoneja on löydetty<br />

useita. Rasvakudoksen erittämää leptiiniä<br />

tutkitaan kääpiöhamsterin avulla ja saatetaan<br />

saada tietoa sen vaikutuksista ihmiskehossa.<br />

Dosentti Seppo Saarelan muistuttaa, että<br />

ihmiset ovat fysiologisilta mekanismeiltaan<br />

edelleen lähellä muita nisäkkäitä.<br />

Eläimistä mallia<br />

lihavuutta vastaan<br />

• Lihavuus on yleistyvä kansantauti,<br />

jonka syitä ja seurauksia<br />

tutkitaan paljon. Luonnonvaraisten<br />

eläinten ravintokäyttäytymistä<br />

sanelevat hormonit.<br />

Niiden tutkimus voi tuoda uusia<br />

näkökulmia ihmisen painon<br />

hallintaan.<br />

Teksti: Iida Mäki-Mantila<br />

Kuvat: Pauliina Mustonen ja Plugi<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston biologian laitoksessa tasalämpöisten<br />

eläinten energetiikkaa ja ruumiinpainon<br />

säätelymekanismeja tutkitaan<br />

usean henkilön voimin. Laitoksen johtajan,<br />

eläinfysiologian yliassistentti Seppo Saarelan<br />

tutkimukset liittyvät tasalämpöisten<br />

eläinten sopeutumismekanismeihin, energiatasapainon<br />

säätelyyn sekä vuorokausi- ja<br />

vuodenaikaisrytmiikkaan. Meneillään olevissa<br />

tutkimuksissa selvitetään adipokiini-hormonien<br />

merkitystä tasalämpöisten eläinten<br />

fysiologisesti ohjelmoidussa lihomisessa.<br />

Pohjoisilla leveyspiireillä tasalämpöiset<br />

eläimet, kuten nisäkkäät ja linnut, ovat sopeutuneet<br />

ravinnon puutteeseen talvella.<br />

Talvea tai muuttoa varten on kerättävä vararavintoa.<br />

”Fysiologisesti ohjelmoitu lihominen<br />

käynnistyy esimerkiksi linnuilla en-<br />

nen muuttoa energiantarpeen turvaamiseksi<br />

muuton aikana. Pitkillä lentomatkoilla<br />

niillä ei ole välttämättä saatavissa ruokaa”,<br />

Saarela kertoo.<br />

Vastaavasti karhu aloittaa talviuneen sopeutumisen<br />

keräämällä rasvaa ihon alle selviytyäkseen<br />

syömättä noin viiden kuukauden<br />

talviunijaksosta. Ohjelmointi on hermostollista<br />

alkuperää ja hormonaalisesti<br />

säädeltyä.<br />

Saarelan mukaan samasta syystä ihmisiin<br />

saattaa syksyllä päivän lyhentyessä iskeä<br />

suklaan- ja makeanhimo. ”Suklaanhimo on<br />

aivan luonnollinen ilmiö syksyllä, kun elimistö<br />

pyrkii tankkaamaan talven varalle.”<br />

Päivän lyhentyminen ja lämpötilan laskeminen<br />

syksyllä ovat eläimille signaaleja, joiden<br />

perusteella ne varautuvat talven tuloon<br />

12

ja alkavat kerätä vararavintoa. Valojakson pituus<br />

on tärkein signaali ja lämpötilan muutos<br />

toimii hienosäätäjänä. Päivänvalon väheneminen<br />

lisää melatoniinihormonin eritystä<br />

ja eläimet ryhtyvät sopeutumaan talveen,<br />

vaikka olisi lämmin syksy. Tarvitaan kuitenkin<br />

lämpötilan lasku, jotta esimerkiksi karhu<br />

menee talvipesään.<br />

Tasalämpöisten eläinten paino vaihtelee<br />

lajikohtaisesti paljonkin vuoden- ja vuorokaudenaikojen<br />

mukaan. Vuorokausirytmi<br />

vaikuttaa ruokailurytmiin, joten painonhallinnan<br />

kannalta on tärkeää, että vuorokausirytmiikka<br />

on kohdallaan.<br />

Myös vuodenajat altistavat eläinten ruokailurytmit<br />

muutoksille. ”Esimerkiksi talitiainen<br />

on lyhyinä talvipäivinä kiireinen ravintoa<br />

hankkiessaan. Noin 20 grammaa painavan<br />

talitiaisen rasvanvarastointi on vuorokaudessa<br />

noin kaksi grammaa eli jopa 10<br />

prosenttia sen painosta”, Saarela havainnollistaa.<br />

Keltanuttu selviää päivän aikana hankkimallaan<br />

ravinnolla juuri ja juuri pitkän yön<br />

yli etsiäkseen taas päivällä ravintoa.<br />

Kasvun rajat<br />

Talitiainen selviää talvella hädin tuskin kylmän yön yli lyhyen päivän aikana löytämällään<br />

ravinnolla. Ihminen ei tarvitse nykyisin keräämäänsä vararavintoa talvea tai muuttomatkaa<br />

varten kuten eläimet.<br />

Tasalämpöisillä eläimillä ylimääräinen energia<br />

muuttuu rasvaksi. Tasalämpöisten nisäkkäiden,<br />

siis myös ihmisten, kasvulla on geenien<br />

määräämät rajat, jotka eivät voi ylittyä.<br />

”Esimerkiksi minun armeija-aikanani<br />

1960-luvulla varusmiesten keskipituus oli<br />

noin 175 senttimetriä. Nykyään, kun ravinto<br />

on monipuolisempaa, keskipituus on lähempänä<br />

180 senttimetriä. Tämä on toki kasvua,<br />

mutta ei suhteellisesti kovin merkittävää”,<br />

Saarela valottaa. Ihminen ei siis voi syömällä<br />

kasvaa tiettyjen lajimme genetiikan määräämien<br />

rajojen yli.<br />

Vaihtolämpöisillä eläimillä, kuten kaloilla,<br />

ylimääräinen energia sen sijaan kanavoituu<br />

koon kasvuun. Siksi esimerkiksi petokaloihin<br />

pätee sääntö: mitä isompi kala, sitä vanhempi<br />

se on.<br />

Jyrsijöillä tehtyjen kokeiden perusteella<br />

on huomattu, että eläimen elinikä riippuu<br />

sen saaman ravinnon määrästä. Laboratorio-oloissa<br />

vähemmän ruokaa saaneet yksilöt<br />

elivät vanhemmiksi.<br />

”Tämä johtuu solujen mitokondrioista<br />

vapautuvista haitallisista vapaista radikaaleista.<br />

Niitä vapautuu, kun ravintoa on<br />

runsaasti. Solujen vanhetessa vapaita radikaaleja<br />

vapautuu enemmän, ja tietysti vielä<br />

enemmän, jos ravintoa on runsaasti”, Saarela<br />

selittää.<br />

Mielenkiintoinen kysymys on, voiko ihmisellä<br />

ravinnon määrän ja iän suhde olla samanlainen<br />

kuin jyrsijöillä. Saarelan mielestä<br />

yhtäläisyyksiä voi vetää.<br />

”Ainakin teoreettisesti näin voidaan ajatella.<br />

Vapaat radikaalit voivat tuhota haiman<br />

Langerhansin saarekkeen betasoluja, jotka<br />

erittävät insuliinia. Diabetes voidaan keinotekoisesti<br />

aiheuttaa alloksaanilla, joka lisää<br />

elimistön vapaiden radikaalien määrää. Alloksaanin<br />

vaikutus taas estyy, kun lisätään<br />

tehokasta antioksidanttia, melatoniinia.”<br />

Ylipainoisten ihmisten ja eläintenkin rasvasolut<br />

erittävät tulehdusta aiheuttavia yhdisteitä,<br />

jotka voivat olla syynä eräiden sairauksien<br />

syntyyn.<br />

Hormonien hyrinä<br />

Viime vuosikymmenellä löydettiin useita<br />

hormoneja, jotka vaikuttavat lihomiseen.<br />

Yksi on rasvakudoksen erittämä leptiini. Se<br />

alentaa ravinnonottoa ja vaikuttaa esimerkiksi<br />

lihaksissa rasva- ja glukoosiaineenvaihduntaan.<br />

Tuloksena on elimistön rasvavarastojen<br />

väheneminen ja ruumiinpainon lasku.<br />

Eläinfysiologian jatko-opiskelija, assistentti<br />

Tuula Korhonen tutkii leptiinihormonin<br />

osuutta nisäkkäiden aineenvaihdunnan<br />

ja ruumiinpainon säätelyssä paaston ja talven<br />

aikana. Tällä hetkellä hän selvittää, miten<br />

leptiiniherkkyys muuttuu hiirellä talviakklimaation<br />

eli kylmään totuttautumisen<br />

aikana. ”Laboratorioon on luotu talviolosuhteet,<br />

eli viiden asteen lämpötila ja lyhyen<br />

päivän valorytmi”, Korhonen kuvaa.<br />

Leptiinille herkistyminen tarkoittaa sitä,<br />

että sen pienempi pitoisuus verenkierrossa<br />

saa aikaan samat tai voimakkaammat vaikutukset.<br />

Ihmisellä ja jyrsijöillä leptiinitaso<br />

on sitä korkeampi, mitä enemmän rasvakudosta<br />

on.<br />

Korhosen tutkimuksessa verrataan kääpiöhamsterin<br />

ja hiiren leptiiniherkkyyttä<br />

toisiinsa. Aiemmissa kokeissa on huomattu,<br />

että molempien plasman leptiinipitoisuus<br />

laskee valoisan ajan vähetessä, mutta eläimet<br />

käyttäytyvät eri tavoin. Hamsteri syö<br />

vähemmän ja sen aineenvaihdunta hidastuu.<br />

Hiiri taas käyttäytyy päinvastoin. Eläinten<br />

leptiiniherkkyyttä vertaamalla saatetaan<br />

saada vihiä myös leptiinin vaikutuksesta ihmiskehoon.<br />

Äkkiseltään leptiinihoidot voisivat kuulostaa<br />

näppärältä konstilta lihavuuden estämiseen,<br />

mutta näin ei ole. ”Tutkimukset<br />

osoittavat, että ihmisillä leptiinihoidot eivät<br />

saa aikaan merkittävää painonpudotusta”,<br />

Korhonen sanoo.<br />

”Ihmisen lihoessa leptiiniherkkyys laskee<br />

eli sen vaikutukset pienevät, vaikka plasman<br />

leptiinipitoisuus olisi korkea. Kun ihminen<br />

lihoo, leptiinitaso siis kasvaa, mutta sen vaikutukset,<br />

kuten ravinnonoton väheneminen,<br />

eivät välity solutasolla”, hän kertaa.<br />

Korhonen haluaakin korostaa, ettei ihminen<br />

ole kone, vaan ihmisen syömiskäyttäytymiseen<br />

vaikuttavat myös psyykkiset tekijät.<br />

Toisaalta ihmisen fysiologia ei ole vuosituhansienkaan<br />

kuluessa eriytynyt eläinten<br />

fysiologiasta niin, että ihmiselimistöön olisi<br />

kehittynyt lihavuutta estäviä mekanismeja.<br />

”Päinvastoin. Luonnonvarainen eläinhän<br />

ei tarvitse suojamekanismeja lihomista vaan<br />

nälkiintymistä vastaan. Samoin on ollut ihmisen<br />

lajikehityksen aikana.”<br />

Tästä syystä paastoaminen ei ole tehokas<br />

laihdutusmenetelmä, vaan se ainoastaan<br />

hidastaa aineenvaihduntaa. Paastotessa elimistö<br />

joutuu säästöliekille ja ryhtyy valmistautumaan<br />

nälkiintymistä vastaan.<br />

Vaikka ihmisen syömiskäyttäytymiseen<br />

näyttäisivät vaikuttavan myös psyykkiset tekijät,<br />

eläinten fysiologiaa tutkimalla saadaan<br />

hyödyllistä tietoa myös ihmisen ylipainon<br />

aiheuttajista. Seppo Saarelan mielestä lihavuuskeskustelussa<br />

ei saisi unohtua se tosiasia,<br />

että ihmiset ovat fysiologisilta toimintamekanismeiltaan<br />

lähellä muita nisäkkäitä.<br />

13

Männyn kaarna kätkee<br />

monimutkaisen perimän<br />

Männyn elämä on taiteilua. Syksyllä sen pitää<br />

kasvaa mahdollisimman myöhään, ettei se jää<br />

muiden puiden varjoon, mutta silti lopettaa<br />

ajoissa, ettei se kuole kylmyyteen, professori<br />

Outi Savolainen kertoo.<br />

14

• Mänty on tärkeä suomalaiselle taloudelle ja sielunmaisemalle.<br />

Populaatiogenetiikka tutkii mäntyä kaarnaa syvemmältä.<br />

Teksti: Hilkka Lahti<br />

Kuva: Pauliina Mustonen<br />

Männyt levittävät siitepölyään säästelemättä<br />

tuulten kuljetettavaksi. Siitepölyhiukkasessa<br />

kulkee koko sen suuri perimä: perintöainesta<br />

on seitsenkertaisesti ihmiseen<br />

verrattuna.<br />

”Umpimähkäinen pariutuminen on erinomainen<br />

keino saada aikaiseksi perinnöllistä<br />

muuntelua, siinä suhteessa ihminen ja<br />

mänty ovat samanlaiset”, perinnöllisyystieteen<br />

professori Outi Savolainen sanoo.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston populaatiogenetiikan<br />

tutkijat pureutuvat syvälle kasvien vuosituhansien<br />

aikana kehittyneeseen ja jatkuvasti<br />

muuttuvaan perimään. Miten kasvit sopeutuvat<br />

erilaisiin kasvuolosuhteisiin? Miksi<br />

suomalainen mänty näyttää männyltä niin<br />

etelässä kuin pohjoisessakin, mutta muutaman<br />

sadan kilometrin matka tekee etelän<br />

tulokkaan perintötekijät sopimattomaksi<br />

pohjoisen kylmyyteen. Miksi pohjoisen<br />

mänty ei etelässä pärjää serkkujen vauhdissa,<br />

vaan jää varjoon ja kuolee sekin?<br />

Nopeat apukasvit malleina<br />

Professori Outi Savolainen ryhmineen on<br />

kehittänyt männyn geenikarttaa, joka on<br />

geenien ja muiden DNA-merkkien sijaintipaikkoja<br />

kromosomissa kuvaava kaavio.<br />

Geenikartta antaa jo tienviittoja tutkijoille,<br />

mistä geenejä kannattaa etsiä, mutta ei vielä<br />

ole tarpeeksi tarkka, Savolainen muistuttaa.<br />

”Umpimähkään otettu kohta männyn<br />

genomissa eli koko perintöaineksessa voi<br />

näyttää ihan samalta Siperiassa tai Saksassa<br />

kasvaneessa männyssä. Siksi tutkijoiden pitää<br />

päästä syvemmälle DNA:n emäsjärjestykseen.”<br />

Yhä edelleen ollaan kaukana männyn<br />

genomin selvittämisestä. Vielä jokunen vuosi<br />

sitten kukaan ei hurjimmissa kuvitelmissaankaan<br />

voinut ajatella sen sekvensoinnin<br />

olevan edes mahdollista lähitulevaisuudessa,<br />

mutta sekvensointitekniikat kehittyvät<br />

nopeasti.<br />

Kasvigenetiikassa käytetään hyväksi malliorganismia,<br />

lituruohoa, jonka perimä sekvensoitiin<br />

ensimmäisenä kasveista. <strong>Oulu</strong>n<br />

nimikkokasvi, hietapitkäpalko, on lituruohon<br />

lähisukulainen samoin kuin idänpitkäpalko,<br />

jota esiintyy laikuttaisesti esimerkiksi Äänisen<br />

rannoilla, Norjassa ja Yhdysvalloissa.<br />

Malliorganismeja käytetään kasvigenetiikassa<br />

apukasveina, koska niillä on vähän perimäainesta,<br />

ne kasvavat nopeasti, tuottavat<br />

paljon jälkeläisiä ja niitä on helppo risteyttää,<br />

Savolainen sanoo.<br />

Rikkakasvit eivät ole tiukasti paikkaansa<br />

sopeutuneita, vaan elävät siellä missä saavat<br />

jalansijan. Suurin osa kasveista menestyy<br />

kuitenkin parhaiten tietyillä alueilla, joilla<br />

ne ovat kehittyneet. Ne ovat perinnöllisesti<br />

erilaisia.<br />

Hitaat havupuut ja<br />

luonnonvalinta<br />

Havupuut ovat vanha ja hitaasti kehittyvä<br />

kasviryhmä. Männyn ja kuusen väliset erot<br />

ovat kertyneet 140 miljoonan vuoden aikana.<br />

Lituruohon ja sen sukulaisten välille samanlaiset<br />

erot kertyvät kymmenessä miljoonassa<br />

vuodessa.<br />

Savolaisen tutkijaryhmästä puolet tutkii<br />

männyn perimää, toinen puoli idänpitkäpalkoa.<br />

Männyn perimässä kiinnostavat geenit,<br />

jotka vaikuttavat etenkin sen ilmastoon ja<br />

ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Metsäntutkimuslaitoksen<br />

metsägeneetikkojen<br />

kanssa on tulevaisuudessa tarkoitus tutkia<br />

myös puun laatuun vaikuttavia geenejä.<br />

Kun tutkitaan sopeutumisen evoluutiota,<br />

ei tuijoteta pelkästään geeneihin, vaan yritetään<br />

ymmärtää myös luonnonvalintaa. Onko<br />

sopeutumisen takana yksi isovaikutuksinen<br />

geeni vai monta geeniä? Missä järjestyksessä<br />

geenit ovat valikoituneet? Jos joku<br />

tietty geeni on valikoitunut pohjoisen männyllä,<br />

onko sama tapahtunut pohjoiseen tulleella<br />

kuusella?<br />

”Jos tiedämme, että saksalaiset idänpitkäpalot<br />

kukkivat aikaisin ja norjalaiset myöhään,<br />

emme vielä tiedä, mikä geeni tai mitkä<br />

geenit osallistuvat säätelyyn. Evoluutiobiologien<br />

työtä on selvittää, mistä luonnossa<br />

esiintyvä vaihtelu johtuu”, Savolainen korostaa.<br />

Perimän tunteminen geenitasolla ei riitä,<br />

täytyy tietää myös, mitä geeneistä seuraa.<br />

Kasvit ovat myös ympäristönsä luomuksia<br />

samalla tavalla kuin ihmisen pituuteen vaikuttaa<br />

geenien lisäksi kaurapuuron määrä.<br />

Geenien avulla ennusteita<br />

Kun ymmärretään männyn tai lituruohon<br />

sukulaisten sopeutumisprosessia, tietoa<br />

voidaan siirtää muihinkin kasveihin.<br />

”Mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä<br />

teoria”, Savolainen korostaa. Kun kasvien<br />

sopeutumiseen vaikuttavat geenit saadaan<br />

selville, voidaan tehdä myös ennusteita siitä,<br />

minkälaiset kasvit kykenevät geneettisesti<br />

sopeutumaan esimerkiksi ilmastonmuutokseen.<br />

Minkälaisia pohjoisen kasvien pitäisi<br />

perimältään olla pärjätäkseen uudessa ympäristössä,<br />

pystyvätkö ne sopeutumaan tarpeeksi<br />

nopeasti ja miten sopeutumista voisi<br />

edistää.<br />

Tutkimus on yhteydessä myös metsänjalostukseen<br />

ja tietoa voidaan hyödyntää, kun<br />

suunnitellaan erilaisten siementen ja taimien<br />

käyttöalueita. Jos halutaan suojella geenivaroja<br />

tai kasvilajeja, on hyvä tietää, ovatko eri<br />

alueiden kasvit perinnöllisesti niin erilaisia,<br />

että ne vaativat myös suojelun erikseen.<br />

Perinnöllisyystieteen lait pätevät<br />

Outi Savolainen innostui perinnöllisyystieteestä<br />

heti ensimmäisenä opiskelusyksynään<br />

osallistuttuaan populaatiogenetiikan<br />

luennolle.<br />

”Minua viehätti täsmällinen teoreettinen<br />

tausta ja ennustettavuus. Tein graduni banaanikärpäsistä,<br />

väitöskirjan ohran biologiasta<br />

ja lisäksi olen tutkinut trooppisia akaasioita.<br />

Niissä kaikissa pätevät samat perinnöllisyystieteen<br />

lait, jotka ovat suoraan siirrettävissä<br />

myös männyn tai ihmisen tutkimiseen.”<br />

Paras osa professorin työtä on työskentely<br />

yhdessä opiskelijoiden ja muiden tutkijoiden<br />

kanssa. Hauskuutta työhön tuovat<br />

myös kansainväliset yhteistyöprojektit, joista<br />

hyvänä esimerkkinä EU-projektit usein<br />

yhdessä Upsalan yliopiston, ranskalaisten<br />

ja espanjalaisten metsätutkijoiden tai Euroopan<br />

lituruohon sukulaisten tutkijoiden<br />

kanssa.<br />

”Niistä saadaan tarpeellista tutkimusrahaa,<br />

mutta yhtä arvokasta on löytää yhteistyökumppaneita<br />

ja sellaista osaamista mitä<br />

meillä ei ole.” Outi Savolaisen tutkimusryhmä<br />

toimii myös professori Pekka Pamilon<br />

johtamassa populaatiogeneettisten analyysien<br />

huippututkimusyksikössä.<br />

15

l y h y e t<br />

Täsmäliikunta laskee kolesterolia<br />

Kun liikunnan teho ja toistot ylittävät tietyt<br />

raja-arvot, veren kolesterolitasot laskevat<br />

10–15 prosenttia. Liikunnan on kuormitettava<br />

elimistöä riittävästi. Esimerkiksi hölkkää<br />

tai jumppaa yhteensä noin tunti viikossa<br />

tuottaa myönteisen tuloksen.<br />

Tehokkaan täsmäliikunnan vaikutus kolesteroliarvoihin<br />

on todettu uudessa tutkimuksessa,<br />

joka on tehty professoreiden Timo<br />

Jämsä ja Juhani Leppäluoto johdolla. Tutkimukseen<br />

osallistui 80 oululaista 35–40 -<br />

vuotiasta naista vuoden ajan.<br />

Tutkimuksessa käytettiin mittalaitetta, jolla<br />

voitiin ensimmäistä kertaa rekisteröidä veren<br />

kolesterolitasoja laskevan liikunnan laatu<br />

ja määrä päivittäisessä liikunnassa. Aiemmissa<br />

tutkimuksissa ei liikuntaa ole pystytty tar-<br />

kasti kontrolloimaan. Mittalaitteen avulla voidaan<br />

jatkossa toteuttaa entistä tarkemmin<br />

juuri kolesteroliarvoja laskevaa liikuntaa.<br />

Tutkimussarja liikunnan terveysvaikutuksista<br />

on aloitettu vuonna 2001 ja ensimmäisessä<br />

vaiheessa selvitettiin, millaisella liikunnalla<br />

voidaan ehkäistä luukatoa eli osteoporoosia.<br />

Uusin tutkimus tehtiin <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />

fysiologian ja lääketieteen tekniikan<br />

laitoksissa sekä <strong>Oulu</strong>n Diakonissalaitoksen<br />

liikuntalääketieteen klinikassa. Yhteistyökumppanina<br />

toimi Newtest Oy.<br />

Korkea veren kolesterolipitoisuus on<br />

tärkeimpiä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.<br />

Sen kansantaloudelliset vaikutukset<br />

ovat erittäin suuret.<br />

Suvannon ja Raattaman<br />

kertomukset tutkimuksen kohteena<br />

Kaksi paljon tutkittua ja koluttua pohjoista<br />

kylää sai vuosi sitten vieraikseen vielä yhden<br />

lastillisen tutkijoita, kun <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />

kasvatustieteiden tiedekunnan PLACEshanke<br />

käynnistyi. Tutkimuksessa keskitytään<br />

kuuntelemaan pohjoisen asukkaita: kertomuksia<br />

elämästä ja hyvinvoinnista, arjesta ja<br />

juhlasta, ympäristöstä ja muutoksesta.<br />

Monitieteisessä hankkeessa muun muassa<br />

kasvatustieteilijät, sosiologit, maantieteilijät<br />

ja naistutkijat tarkastelevat elämää<br />

pohjoisen muuttuvissa kylissä. Tavoitteina<br />

on pohtia kylää kasvuympäristönä, kehittää<br />

kerronnallisia tutkimusmenetelmiä ja<br />

perehtyä paikalliseen ja paikkaan sidottuun<br />

tietoon – ylipäätään lähestyä paikkaa kokemuksellisesti.<br />

Suvantoa, noin 30 asukkaan kylää Pelkosenniemen<br />

kunnassa, on tutkittu paljon<br />

sen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan<br />

ansiosta. Suvantoa ei kuitenkaan<br />

aiemmin ole tutkittu kasvuympäristönä<br />

ja kylänä, jossa asuu ympärivuotisesti<br />

enää kolme alle 18-vuotiasta lasta eikä koulua<br />

ole.<br />

Noin 160 asukkaan Raattaman kylää Kittilän<br />

kunnassa värittää ja rytmittää poronhoito.<br />

Suvannon vastapainona tutkijoita<br />

kiinnostaa kylä, jossa on vielä koulu, päiväkoti<br />

ja siis lapsia. Kenttämatkat myös Raattamaan<br />

aloitettiin viime syksynä.<br />

Ääni-, kuva- ja kirjoitusaineistoa on kerätty<br />

jo runsaasti. Alustavan luennan perusteella<br />

voi hyvinvointitilastoissa mustaksi maalatun<br />

pohjoisen elämässä kuulla siinä määrin<br />

hyvinvointia ja elämäniloa, että tilastot alkavat<br />

kaivata täydennystä.<br />

Paikka ja ympäristö pohjoisen asukkaiden<br />

kertomuksissa -hanketta johtaa kasvatustieteen<br />

professori Leena Syrjälä ja rahoittaa<br />

Thule-instituutti.<br />

Pauliina Rautio<br />

[…] ihmiset syntyy, elää ja kuolee. Ja sitten<br />

tulee taas uudet ihmiset. Ei kylä minnekkään<br />

katoa, se muuttaa muotoaan, kyläläiset<br />

ja heidän läsnäolonsa muuttuu. Yhä enemmän<br />

ihmiset alkavat elää monessa paikassa<br />

elämäänsä. Joskus kun asuin <strong>Oulu</strong>ssa ja olin<br />

työttömänä, työvoimaneuvoja sanoi, että työttömyystilanne<br />

on toivoton, muttei se tarkoita<br />

sitä, että sinun tilanteesi on - sinähän et<br />

tarvitse kuin yhden työpaikan. Se oli minusta<br />

hyvin ajateltu.<br />

Suvantolainen nainen<br />

Lihavuuden<br />

geneettinen<br />

tausta vahvistui<br />

Tiettyjen geenien periminen lisää lihavuuden<br />

riskiä merkittävästi. Jos ihminen perii<br />

FTO-geenistä yhden epäsuotuisan muodon,<br />

ylipainon riski kasvaa kolmanneksella. Jos<br />

hän perii niitä kaksi, lihavuuden riski kasvaa<br />

70 prosenttia suuremmaksi verrattuna niihin,<br />

joiden perimässä näitä geenimuotoja ei<br />

ole. Väestöstä noin 16 prosentin perimässä<br />

on kaksi FTO-geenin lihavuudelle altistavaa<br />

muotoa.<br />

Tähän mennessä selkein yhteys geenien<br />

ja liikalihavuuden välillä löydettiin suomalaisten<br />

ja brittiläisten tutkijoiden yhteistutkimuksessa,<br />

joka julkaistiin huhtikuussa. Tutkimuksen<br />

aineistona oli lähes 40 000 ihmisen<br />

verinäytteet Suomesta ja Isosta-Britanniasta.<br />

Suomen aineisto koostui näytteistä<br />

yli 4 500 henkilöltä, jotka kuuluvat <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopistossa ylläpidettävään Pohjois-Suomen<br />

kohortti 66-aineistoon. Tutkimuksen<br />

tulos voidaan yleistää koskemaan koko väestöä.<br />

Tutkimuksen mukaan haitalliset geenimuodot<br />

perivä lapsi ei vielä syntyessään ole<br />

muita lihavampi. Geenien vaikutus alkaa näkyä<br />

noin 7-vuotiaissa lapsissa. Tarkkaa geenien<br />

vaikutustapaa ei vielä tunneta. Tutkimukseen<br />

osallistunut <strong>Oulu</strong>n yliopiston kansanterveystieteen<br />

professori Marjo-Riitta<br />

korostaa, että lihavuus syntyy kuitenkin<br />

geenien ja ympäristön yhteisvaikutuksesta<br />

eikä liikunnan ja terveellisen ruoan merkitystä<br />

kannata unohtaa.<br />

16

l y h y e t<br />

Suot ruokohelpiviljelyyn<br />

turvetuotannon jälkeen<br />

Ruokohelpin viljely turvetuotannosta<br />

vapautuneilla suopohjilla<br />

on erinomainen tapa tuottaa<br />

puhdasta biomassaa energiantuotantoa<br />

varten. 25. toukokuuta<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa tarkastetussa<br />

Timo Parviaisen väitöskirjatutkimuksessa<br />

todettiin,<br />

että jo ensimmäisenä kasvukautena<br />

saadaan ruokohelpin viljelyllä<br />

ilmakehään hiiltä tuottanut<br />

entinen turvetuotantoalue siitä<br />

hiiltä sitovaksi nieluksi. Uusiutuvan<br />

biomassan aiempaa laajempi<br />

käyttö energiantuotannossa on<br />

ajankohtainen keino vähentää<br />

kasvihuonekaasupäästöjä.<br />

Parviainen selvitti tutkimuksessaan,<br />

miten turpeen ja suopohjan<br />

ominaisuudet ja viljelyssä<br />

käytetyt lannoite- ja kalkitusaineet<br />

vaikuttavat ruokohelpin satoon<br />

ja ominaisuuksiin. Suopohjat<br />

ovat hyvin niukkaravinteisia ja<br />

puhtaita raskasmetalleista.<br />

Tulosten perusteella ruoko-<br />

Urheilusankaruus on<br />

monipuolistunut<br />

Antiikin Kreikan urheilusankarit<br />

olivat hyveellisiä, moraalisia,<br />

epäitsekkäitä ja lähes jumalan<br />

kaltaisia olentoja. Nykyajan urheilusankareille<br />

ei ole löydettävissä<br />

vastaavaa yhtä mallia,<br />

johon kaikki palvotut urheilijat<br />

sopisivat. Sankaruus riippuu<br />

fanien ja kuluttajien eli suuren<br />

yleisön arvoista. Ihmiset valitsevat<br />

sankarit omien tarpeidensa<br />

ja ihanteidensa mukaan. Sankaruus<br />

on monipuolistunut ja urheilijat<br />

voivat olla keskenään<br />

helpiviljelyssä suopohjilla voidaan<br />

hyvin käyttää lannoitukseen<br />

maatalouden ja teollisuuden<br />

sivutuotteita. Siihen soveltuvat<br />

turkiseläinten lantakomposti,<br />

teräskuona ja voimalaitostuhka.<br />

Teollisuuden sivutuotteet eivät<br />

nostaneet maaperän tai ruokohelpin<br />

raskasmetallipitoisuuksia.<br />

Sivutuotteita hyödyntämällä<br />

voidaan säästää neitseellisiä<br />

luonnonvaroja ruokohelpiviljelmän<br />

lannoituksessa, todetaan<br />

tutkimuksessa.<br />

Ruokohelpi on monivuotinen,<br />

Suomessa luonnonvarainen<br />

heinäkasvi. Se muodostaa tiheitä,<br />

jopa yli kaksi metriä korkeita<br />

kasvustoja. Viljelykasvina ruokohelpi<br />

on uusi tulokas ja tutkimus<br />

sen käyttämisestä energiantuotannon<br />

raaka-aineena<br />

aloitettiin 1990-luvulla. Entisillä<br />

turvetuotantoalueilla sitä viljellään<br />

jo jonkin verran.<br />

hyvinkin erilaisia. He edustavat<br />

ihanteellista yksilön menestystä<br />

ja tavoiteltavaa yhteiskunnallista<br />

asemaa.<br />

Sankaruuden muuttumista<br />

tutki filosofian maisteri Mika<br />

Elovaara väitöskirjassaan, joka<br />

tarkastettiin <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />

humanistisessa tiedekunnassa<br />

30.5.<strong>2007</strong>. Hän teki tapaustutkimuksen<br />

jalkapallon ja koripallon<br />

tähdistä David Beckham,<br />

George Best, Michael Jordan ja<br />

Dennis Rodman.<br />

Älykkäät laitteet<br />

muuttavat arkipäivää<br />

Ympäristöstään tietoiset laitteet<br />

ovat jo kiinteä osa jokapäiväistä<br />

elämäämme. Ne voivat tunnistaa<br />

ympäristössään olevia ärsykkeitä<br />

ja reagoida niihin.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston sähkö- ja<br />

tietotekniikan osastossa on kehitetty<br />

tapoja hyödyntää päivittäiseen<br />

elinympäristöömme<br />

kuuluvia laitteita uudella tavalla.<br />

e-SENSE -hankkeen suunnittelun<br />

ja tutkimuksen tuloksena on<br />

syntynyt käyttäjähahmotelmia,<br />

jotka liittyvät esimerkiksi tulevaisuuden<br />

avohoitoon, kaupassa<br />

asiointiin ja henkilökohtaiseen<br />

turvallisuuteen.<br />

Ruokakaupassa asioiminen<br />

voi mullistua tulevaisuudessa.<br />

Uuden teknologian avulla asiakas<br />

voi tarkistaa, soveltuuko<br />

tuote hänen ruokavalioonsa, mikä<br />

on tuotteen alkuperä ja viimeinen<br />

käyttöpäivä.<br />

Kirurgisen hoidon jälkeistä<br />

avohoitoa voidaan seurata ja<br />

koordinoida tarkemmin sairaalasta.<br />

Myös tunteiden analysointi<br />

on mahdollista sensoriverkkoteknologian<br />

avulla. Tunteiden<br />

tunnistamisen ansiosta muun<br />

muassa ihmisten turvallisuuden<br />

valvonta helpottuu.<br />

Ympäristöstä tietoisia sensoriverkkoja<br />

ovat vartalo-, esine-<br />

ja ympäristösensoriverkot.<br />

Verkkojen sensorisolmuina voivat<br />

toimia esimerkiksi sykemittarit,<br />

autojen tietokoneet ja<br />

sääasemat. Kuluttaja voi saada<br />

verkkojen yhdistetyt palvelut<br />

käyttöönsä esimerkiksi matkapuhelimensa<br />

välityksellä.<br />

EU:n tasolla sensoriverkkoteknologiaan<br />

panostetaan yleisesti.<br />

Käynnissä on monia hankkeita,<br />

joiden avulla pyritään nostamaan<br />

Euroopan sensoriverkkoteknologiaan<br />

liittyvää kilpailukykyä.<br />

17

Kivikauden Kierikki –<br />

Pure pihka<br />

18<br />

• Pohjanmaan rannikko oli kivikauden ajan ruuhkasuomea. Arkeologinen tutkimus on paljastanut,<br />

että yksi mahtipaikoista sijaitsi Yli-Iin Kierikissä. Kierikin kivikautisia kyliä asuttivat hyljemiljonäärit,<br />

turkisporhot ja kauppamiehet. Varaa oli myös ylellisyyteen. Siitä kertovat lukuisat ”kivikauden kullasta”<br />

valmistetut meripihkakorut.<br />

Teksti: Hilkka Lahti<br />

Kuvat: Pauliina Mustonen ja Patr ik Franzén

Kierikkikeskus palvelee arkeologista tutkimusta ja esittelee suurelle yleisölle kivikauden<br />

elämää. Kesäaikana myös yleisö voi osallistua uusiin kaivauksiin Kierikin kankaalla.<br />

Kierikissä tehdyt arkeologiset löydöt kertovat<br />

kivikautisen kylän asumisesta, elämäntavasta<br />

ja elinkeinoista. Mielikuvituksella<br />

voi paikata tiedon aukkoja, mutta pohjalla<br />

on tiukka tieteellinen tutkimus, arkeologian<br />

lehtori Pentti Koivunen <strong>Oulu</strong>n yliopistosta<br />

muistuttaa.<br />

Kierikistä on löydetty muun muassa pieni<br />

keramiikkakuppi. Sen laitoja reunustavat<br />

pienen pienet sormen- ja kynnenjäljet.<br />

”Olen ajatellut, että pieni tyttö on muovaillut<br />

keramiikka-astian. Kuka tietää, oliko hän<br />

meidän muinainen esiäitimme”, suunnittelija<br />

Patrik Franzén Kierikkikeskuksesta sanoo.<br />

Samasta kodanpohjasta löytyi myös<br />

muita pieniä, ilmeisesti lasten tekemiä keramiikkaesineitä.<br />

Liekö kivikaudellakin ollut<br />

päiväkoteja?<br />

Lisäksi on löydetty esimerkiksi purupihkaa<br />

ja koivuntuohitervaa. Siihen ovat ikuistuneet<br />

kivikauden miehen poskihampaan<br />

jäljet. ”Pure pihka”, sanoi kivikauden asukas.<br />

Työn perässä<br />

Jääkausi oli loppunut ja mannerjää alkoi sulaa.<br />

Ensimmäiset asukkaat tulivat Karjalan<br />

Kannakselle yli 10 000 vuotta sitten ja asutus<br />

levisi nopeasti Itä-Suomeen ja aina Lappiin<br />

saakka.<br />

Kierikin väki tuli alueelle Kuusamon suunnalta<br />

seuraten hupenevaa mannerjäätä.<br />

”Kun merenranta oli Taivalkosken kohdalla,<br />

<strong>Oulu</strong>n tori sijaitsi 215 metrin syvyydessä”,<br />

Franzén kertoo. Maa kohosi lähes<br />

15 metriä sadassa vuodessa, kun nyt Perämeren<br />

rannoilla maa kohoaa metrin samassa<br />

ajassa.<br />

Ihmiset muuttivat asuinpaikkaa kerran<br />

sukupolven aikana. He tekivät saman kuin<br />

nykyihmiset pakkautuessaan etelän maalikyliin:<br />

kulkivat työn perässä.<br />

”Ei täällä ollut kylmää eikä kurjaa. Keskilämpötila<br />

oli kolmisen astetta korkeampi eli<br />

ilmasto oli samanlaista kuin nykyisessä Saksassa”,<br />

Franzén puolustaa muinaisten ihmisten<br />

muuttosuuntaa.<br />

”Saalistettavaa riistaa ja kalaa riitti. Hylkeet<br />

tarvitsivat jäätä lisääntyäkseen ja jään<br />

reunoille pakkautuivat myös muut saaliseläimet.”<br />

Mahtoi hylkeitä miellyttää myös<br />

lohien rasvainen punaliha, samoin kuin kivikautista<br />

ihmistäkin.<br />

Nousu ja kukoistus<br />

Kierikin suurkylää alettiin rakentaa ja asua<br />

noin 7000 vuotta sitten. ”Iijoen suulla asui<br />

vähintään parisataa ihmistä”, Pentti Koivunen<br />

arvelee.<br />

Tutkijat ovat arvioissaan varovaisia, sillä<br />

kukaan ei oikeasti tiedä, paljonko jokilaaksojen<br />

alueella väkeä oli. Koko Suomen<br />

asukasmäärän arveltiin 1800-luvulla olevan<br />

10 000 ihmistä, mutta nyt uusien asuinpaikka-<br />

ja hautalöytöjen myötä arvio on noussut<br />

20 000:een.<br />

”Kierikki ei ole poikkeus, vaan samanlaisia<br />

tai pienempiä kyliä oli pitkin Pohjanmaan<br />

jokilaaksoja. Tämä alue oli kivikauden ajan<br />

ruuhkasuomea, johon asutus oli keskittynyt”,<br />

tutkijat korostavat. Rantakylissä asuttiin<br />

ympärivuotisesti ja pääelinkeinona oli<br />

hylkeenpyynti.<br />

Äkkiseltään voi ajatella että kivikausi oli<br />

yhtä jähmeä ja muuttumaton kuin kivi, mutta<br />

todellisuudessa elettiin suurta muutoksen<br />

ja kehityksen aikaa. Hyvinvointi lisäsi<br />

ihmisten määrää ja se pakotti myös järjestelmällisempään<br />

ravinnon hankintaan ja tarkempaan<br />

työnjakoon.<br />

Kierikin alue on arkeologisesti ainutlaatuinen,<br />

sillä sieltä on löytynyt runsaasti talojen<br />

jäänteitä. Tärkeää uutta tietoa on se, että<br />

kivikauden ihmiset asuivat vankkatekoisissa<br />

hirsisissä asumuksissa. Arkkitehtuuri<br />

muuttui yhä monimutkaisemmaksi, kun<br />

asumukset rakennettiin rivitaloiksi. Pisimmän<br />

löydetyn rivitalon pohjassa oli seitsemän<br />

huonetta peräjälkeen.<br />

Esimerkiksi Voima-Kuuselan kivikautinen<br />

rivitalo on suurin esihistoriallinen talonpohja,<br />

mitä Suomesta on löydetty. Eri<br />

huoneista on löydetty erilaista tavaraa, mikä<br />

kertoo siitä, että asuinhuoneet ovat erikoistuneet<br />

käytön mukaan.<br />

Alueelta on kaivettu myös isojen keramiikka-astioiden<br />

jäänteitä, kalapyydyksiä<br />

ja runsaasti meripihkakoruja. ”Löytämättä<br />

ovat vielä merivene ja hautapaikka”, Koivunen<br />

ja Franzén toivovat.<br />

Kauppamiehet kaukaa<br />

Iijoen suusta oli hyvät yhteydet jokea myö-<br />

19

ten Kainuuseen ja sieltä Vienanmerelle. Rannikkoa<br />

pitkin pääsi melomaan etelään ja<br />

pohjoiseen. Koivunen arvelee kauppamiesten<br />

kulkeneen suurilla nahkapäällysteisillä<br />

veneillään jokea tai rannikkoa seuraten. Yöksi<br />

kavuttiin kuivalle maalle. ”Kierikistä ehti<br />

kolmessa viikossa Kaliningradiin, kun joka<br />

päivä meloi”, hän laskee.<br />

Kierikkiläisten tuotteista kaupan oli ilmeisesti<br />

hylkeenrasva eli traani, hylkeennahat ja<br />

turkikset. Traania voitiin käyttää jopa 40 eri<br />

tarkoitukseen, lamppuöljynä, nahan tiivistämiseen<br />

ja jopa hätäravintona.<br />

Vastineeksi Iijokisuun asukit saivat uutuuksia<br />

maailmalta, asbestia Itä-Suomesta,<br />

piiesineitä Venäjältä, kiviesineitä Pohjois-<br />

Skandinaviasta ja meripihkaa Baltiasta. Uutuudet<br />

eivät olleet vain materiaalisia, vaan<br />

ehkäpä myös uusia aatteita ja innovaatioita,<br />

kuten esimerkiksi tapa rakentaa rivitaloja.<br />

Kivikautisen kauppa-alueen arvellaan sijainneen<br />

Kierikkisaaressa. Löydetyt ihmisen<br />

veistämät paalurivit saattaisivat muodostaa<br />

jopa umpipihan, eräänlaisen linnoituksen.<br />

Rikkaus toi mukanaan myös viholliset,<br />

näin on päätelty kymmenistä nuolenkärkilöydöistä.<br />

Kierikin tuho ja uusi nousu<br />

Kierikin huippukausi kesti 2000 vuotta. Ihmisillä<br />

oli leipää ja jopa sirkushuveja. Mutta<br />

sitten alkoi lamakausi.<br />

”Kuka tietää? Ilmasto saattoi kylmetä,<br />

saalis vähetä, rikkaudet houkuttelivat pai-<br />

Kivikaudella alettiin rakentaa rivitaloja ja asuinhuoneet<br />

erikoistuivat käytön mukaan. Sen osoittavat eri huoneista<br />

löydetyt erilaiset tavarat.<br />

kalle vihollisia tai lisääntyneet yhteydet<br />

muuhun maailmaan toivat tappavat taudit”,<br />

Franzén miettii.<br />

Kierikin suuruuden aika unohdettiin viideksi<br />

tuhanneksi vuodeksi, kunnes paikka<br />

löydettiin uudelleen 1990-luvun arkeologisten<br />

kaivausten myötä. <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />

ja Museoviraston kaivauksissa alueelta on<br />

kaivettu esiin muiden muassa Voima-Kuuselan<br />

kivikautinen rivitalo, Purkajasuon pyyntipaikka<br />

ja Kierikin eri-ikäiset kylät.<br />

Keskellä Kierikin kangasta kohoaa nyt hirsinen,<br />

tuhatneliöinen Kierikkikeskus, johon<br />

on tallennettu iso siivu esi-isiemme elämää.<br />

Keskus palvelee arkeologista tutkimusta<br />

mutta esittelee myös suurelle yleisölle kivikauden<br />

ajan kulttuuria ja elämää. Elämystä<br />

täydentävät viereen rakennettu kivikautinen<br />

kylä ja nykyaikaiset majoitus- ja kokoustilat.<br />

Jätinkirkot suomen<br />

suurimpia muinaisjäännöksiä<br />

Jätinkirkkojen tarkka käyttötarkoitus<br />

on edelleen tutkijoilta<br />

muinaisuuden peitossa. Lehtori<br />

Pentti Koivunen arvelee niiden<br />

toimineen talvikausina hylkeiden<br />

varastoina.<br />

Jätinkirkot ovat valtavan kokoisia ihmisten<br />

tekemiä kivikehiä. Kirkkojen keskusta on raivattu<br />

kivettömäksi ja kivet on usein ladottu<br />

kahdeksi sisäkkäiseksi valliksi. Niitä löytyy<br />

Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaan väliseltä rannikkoalueelta<br />

nelisenkymmentä kappaletta.<br />

Jätinkirkot ovat suurimpia kivikautisia<br />

muinaisjäännöksiä Suomessa. Ne sijaitsevat<br />

kivikautisen asutuksen liepeillä. Suurin<br />

osa niistä ajoittuu kivikauden loppupuolelle<br />

noin neljän tuhannen vuoden taakse.<br />

Tutkijat ovat jo pitkään miettineet, mikä<br />

oli jätinkirkkojen käyttötarkoitus. Rakennettiinko<br />

ne jumalanpalveluspaikoiksi tai<br />

hylkeenpyytäjien tilapäisiksi tukikohdiksi?<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston arkeologian lehtori<br />

Pentti Koivunen arvelee jätinkirkkojen olleen<br />

talven mittaan pyydettyjen hylkeiden<br />

varastoja ja tuotantolaitoksia. Kahden sisäkkäisen<br />

vallin väli toimi ikään kuin pakastimena<br />

kevään lopulle asti. Vesien avauduttua<br />

hylkeiden rasva sulatettiin kuumien kivien<br />

avulla jätinkirkkojen ulkopuolella olevissa<br />

traaniuuneissa ja säilöttiin hylkeennahkaleileihin<br />

tai keramiikkaruukkuihin. Lisäksi<br />

jätinkirkoissa käsiteltiin ja varastoitiin kalaa<br />

ja ehkä riistaakin.<br />

”Esimerkiksi Pattijoen Kastellin jätinkirkkoa<br />

on pitänyt olla rakentamassa 15 miestä<br />

yhden kesän ajan. Ei kukaan rakenna niin<br />

valtavia rakennelmia huvikseen”, Koivunen<br />

perustelee.<br />

Asiat ovat harvoin yksioikoisia. Siksi kivikirkot<br />

saattoivat palvella myös meille tuntematonta<br />

tarkoitusta. (HL)<br />

20

n ä k ö k u l m a<br />

Opiskelijan hyvinvointi ja<br />

kiitoksen voima<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston uusi strategia toimenpideohjelmineen<br />

on selkeäpiirteinen ja ministeriön<br />

kiitoksen saanut. Se antaa ohjeita<br />

jokapäiväiseen toimintaan ja valintoihin.<br />

Voimmeko olla nyt tyytyväisiä? Ohjelmien<br />

alla piilee myös vaatimuksia, joista herkimmät<br />

ja kiihtyvästä uudistusvauhdista<br />

otteensa menettäneet saattavat ahdistua.<br />

Elämme yliopistoissa uusiutumisen, sopeuttamisen,<br />

priorisoinnin ja tuottavuusohjelmien<br />

aikaa – kaikki sanoja, joiden kaiku ei aina<br />

ole myönteinen.<br />

Viime vuonna julkaistiin <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />

ylioppilaskunnan teettämä opiskelijoiden<br />

hyvinvointiselvitys. Sen mukaan opiskelijamme<br />

ovat melko tyytyväisiä yliopiston tarjoamaan<br />

opiskeluympäristöön. Ongelmiksi<br />

koetaan kuitenkin henkilökohtaisten opintosuunnitelmien<br />

(HOPS) laatimisen vaikeus<br />

ja opintojen ohjauksen vähäisyys. Myös<br />

opiskelun, työssäkäynnin ja ihmissuhteiden<br />

yhteensovittaminen ja tehokkuusajattelu<br />

koetaan hankaliksi. Toimeentulovaikeuksia<br />

on peräti neljänneksellä vastaajista.<br />

Oppiminen on yksi opiskelumotivaation<br />

ja näin myös hyvinvoinnin keskeisimmistä<br />

elementeistä. On esitetty, että korkean asteen<br />

oppiminen ei ole kehittynyt toivotulla<br />

tavalla viimeisten vuosikymmenien aikana.<br />

On myös todettu, että korkeimman koulutusasteen<br />

opiskelijat eivät ole hyviä opiskelijoita.<br />

Muun muassa kyseenalaistamisen taidot<br />

ja kyky edistää omia opintoja ja oppimista<br />

voivat puuttua.<br />

Opintopsykologitoiminta on yliopistoissa<br />

uutta. Se tarjoaa oppimisen ymmärtämisen<br />

ja konsultaation kautta<br />

parhaan avun oppimiseen ja opiskelun<br />

ohjaukseen. Yliopiston ja YTHS:n<br />

yhteinen tehtävä on avustaa opintopsykologisissa<br />

ongelmissa ja taata<br />

terapiaa sitä tarvitseville.<br />

Yliopisto kouluttaa opiskelijansa<br />

tekemään HOPSeja ja ohjaa<br />

oppimaan parhaalla tavalla.<br />

Proaktiivinen työ – oppimisen<br />

osaajien mukanaolo<br />

koulutus- ja ohjausryhmissä – ei ole vielä<br />

parhaalla mahdollisella tavalla hallinnassa.<br />

Siksi tulee pohtia, tarvitsevatko opiskelijamme<br />

ja opettajamme opintopsykologista<br />

koulutusta.<br />

Hyvinvointiselvitykset ja opiskelijakertomus<br />

ovat varteen otettavia analysointityökaluja,<br />

kun suunnittelemme toimenpiteitä<br />

opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi.<br />

Niiden avulla voimme helpottaa opiskelijan<br />

opintopolkua ja luoda pohjaa jokaisen kasvattimme<br />

tulevalle hyvälle elämälle.<br />

Myös se, että opiskelijamme ovat mukana<br />

kaikessa toiminnassamme – niin suunnittelussa<br />

kuin toteutuksessa – on hyvä lähtökohta<br />

hyvinvoinnin parantumiselle. Täysi informaatiopimento<br />

on aina rankempaa kuin<br />

asioihin osallistuminen. Oikea ja ulospuhuttu<br />

tieto on aina paras ympäristö selviytyä<br />

vaikeista asioista.<br />

Uusi strategia rakentaa opiskelijoillemme<br />

ja kaikille yliopistoyhteisön jäsenille selkeän<br />

turvakehikon, jonka sisällä on hyvä elää ja<br />

johon on helppo sitoutua. Selkeitä toimintalinjoja<br />

on hyvä toteuttaa. Lisäksi arvomme<br />

– yhteisöllisyys, kumppanuus ja edelläkävijyys<br />

– antavat luvan luottaa yhteisön jäsenten<br />

tukeen.<br />

Toivon, että yliopistoyhteisömme jäsenet<br />

voisivat toinen toistaan kannustaen ja kiittäen<br />

kulkea yhdessä eteenpäin. Tämä on ollut<br />

omien vanhempieni kasvatustapa ja elämänohje.<br />

Sisareni innostamana minulla on<br />

voimakas halu kertoa tästä ajatuksesta. Kiitoksen<br />

voima johtaa hyvään yhdessä oppimiseen<br />

ja voi näin olla monelle avain antoisaan<br />

opiskeluelämään, hyviin oppimiskokemuksiin<br />

ja loppuelämän mittaiseen tapaan<br />

toimia ja vaikuttaa.<br />

Tämä on myös varmasti osa sitä rakkautta,<br />

jonka merkityksestä opiskelijoiden<br />

hyvinvointiselvityksessä puhutaan ja josta<br />

koetaan myös hieman puutetta!<br />

Riitta Keiski<br />

vararehtori<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />

21

• Psykologian professori Timo<br />

Järvilehto kehittää valtavirrasta<br />

poikkeavaa teoriaa ihmisen ja aivojen<br />

yhteistoiminnasta. Ihmisaivot<br />

eivät vain reagoi ärsykkeisiin<br />

vaan ennakoivat tulevaa aiemmin<br />

koetun perusteella, hän katsoo.<br />

Tutkimuksissa malleina ovat<br />

pallopelit ja lukeminen.<br />

Teksti: Teija Rääpysjärvi<br />

Kuvat: Niko Puittinen<br />

Aivotutkimusta rahoitetaan tällä hetkellä<br />

maailmalla mittavasti. Yksin Yhdysvalloissa<br />

aivotutkimuksen vuosibudjetti on suurempi<br />

kuin Suomen korkeakoulujärjestelmän vuosirahoitus.<br />

Aivojen tutkijoilta odotetaan tuloksia,<br />

joilla pystytään selittämään ihmisen toimintaa<br />

ja käyttäytymistä. Siksipä valtaosa tutkijoista<br />

suuntaa huomionsa erilaisten ärsykkeiden<br />

aivoissa aiheuttamiin reaktioihin.<br />

Niiden perusteella he tekevät oletuksia ihmisen<br />

kyvyistä ja hänen kognitiivisesta toiminnastaan<br />

eli tietojen käsittelyyn liittyvistä<br />

prosesseista, kuten ajattelusta, muistamisesta<br />

ja oppimisesta.<br />

On kuitenkin myös tutkijoita, jotka kyseenalaistavat<br />

aivotutkimuksen teoreettisen<br />

perustan ja pyrkivät etsimään kokonaisvaltaisempaa<br />

ihmisen toimintaa selittävää<br />

teoriaa. Yksi heistä on psykologian professori<br />

Timo Järvilehto, joka työskentelee <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikössä.<br />

Järvilehto tutkii ryhmänsä kanssa<br />

ihmisen kokemuksen ja toiminnan muotoutumista.<br />

Tutkimusaineistona ovat pelitilanteet,<br />

lukeminen ja koulujen luokkatilanteet.<br />

Kyseenalaistavat tutkijat etsivät psyykkisen<br />

ja fyysisen toiminnan suhdetta myös<br />

muualta kuin aivoista ja hermosoluista. Sen<br />

takia Järvilehtokin havainnoi toimintaa kokonaisvaltaisesti<br />

sekä videoiden että tallentaen<br />

kehon toimintaan liittyviä prosesseja<br />

kuten sydämen sykettä, lihasten aktivoitumista<br />

ja silmänliikkeitä.<br />

Keskeistä Järvilehdon psykologisessa ajattelussa<br />

on, että ihminen, hänen toimintansa<br />

ja kognitiiviset prosessinsa ovat dynaamisia<br />

ja rakentuvat sekä eliöön että ympäristöön<br />

liittyvistä tekijöistä. Toimintojen ei siten ajatellakaan<br />

sijaitsevan hermostossa. Tätä lähestymistapaa<br />

Järvilehto kutsuu eliö-ympä-<br />

22

Kohti kokonaisteoriaa<br />

ihmisen toiminnasta<br />

ristö -järjestelmään perustuvaksi systeemiseksi<br />

psykologiaksi.<br />

Psykologian haarat ja<br />

fysiologia yhteen<br />

Järvilehto on kehittänyt teoriaansa jo 1970-<br />

luvulta lähtien perustamissaan tutkimuslaboratorioissa<br />

ja myös ulkomailla. Opiskeltuaan<br />

Helsingin yliopistossa psykologiaa, fysiologiaa,<br />

filosofiaa, sosiologiaa ja musiikkitiedettä<br />

hän väitteli vuonna 1973 kylmäaistimusten<br />

hermostollisesta perustasta.<br />

”1970-luvulla fysiologian merkitys psykologisessa<br />

tutkimuksessa lisääntyi, joten minun<br />

monitieteellinen lähestymistapani tuli<br />

hyväksytyksi. Kuitenkin olen siitä lähtien<br />

käynyt myös tieteellistä debattia näkemyksistäni.<br />

Ihmisen toimintaa ei voida selittää<br />

pelkästään aivoja tutkimalla”, eksperimentalistiksi,<br />

fysiologiksi ja filosofiksikin kutsuttu<br />

psykologi sanoo.<br />

Systeemisessä psykologiassaan Järvilehto<br />

pyrkii yhdistämään psykologian tutkimuksen<br />

eri haarat yhtenäiseksi teoriaksi. Materiaalina<br />

tässä kehittelytyössä tutkimusryhmällä<br />

on tällä hetkellä motorisia taitoja vaativien<br />

lajien aineisto:<br />

”Olemme tallentaneet tutkimusaineistoja<br />

jalkapalloilijoiden rangaistuspotkutilanteista<br />

ja pesäpallon lyömistilanteista. Niissä<br />

kiinnostavaa on, että tilanteet seuraavat toisiaan<br />

nopeasti, mikä asettaa kyseenalaiseksi<br />

mahdollisuudet perinteiseen informaation<br />

prosessointiin”, Järvilehto kertoo ja näyttää<br />

kuvaajaa, jossa on erivärisillä viivoilla merkitty,<br />

mitä pesäpallon lyönnin aikana milloinkin<br />

tapahtuu.<br />

Psykologisia testauksia ei Järvilehdon<br />

mielestä tulisi tehdä pelkästään mittaamalla<br />

ärsykkeen ja reaktion välisiä suhteita, vaan<br />

tärkeää olisi laajentaa näkökulmaa tutkimaan<br />

myös aivotoimintaa ennen ärsykettä.<br />

Näin siksi, että hänen mukaansa informaation<br />

prosessointi ei ole aivotoiminnan perusperiaate.<br />

Ihmisen nopea toiminta selittyy<br />

sillä, että aivotoiminta valmistautuu koko<br />

ajan tulevaa toimintaa varten.<br />

Aivotoiminnan muutokset ärsykkeiden<br />

jälkeen puolestaan kuvaavat ärsykkeen<br />

mahdollistamaa siirtymää toiminnasta toiseen.<br />

Laboratorio-oloissakin koehenkilö<br />

on ennalta valmistautunut reagoimaan ärsykkeisiin,<br />

joten itse asiassa ärsyke<br />

on prosessoitu etukäteen. Lopulta<br />

kokeenjohtajan esittämä ärsyke<br />

on kuin palapelin viimeinen pala: se<br />

täydentää toiminnan valmiiksi. Ennakointi<br />

eli hermoston järjestäytyminen<br />

ennen tilannetta mahdollistaa<br />

nopean toiminnan.<br />

Ihminen kuuluu<br />

ympäristöönsä<br />

Ennakoivaa toimintaa Järvilehdon<br />

SkilLab-tutkimuslaboratoriossa on tutkittu<br />

myös lukututkimuksella. Sen tutkimusasetelma<br />

on kiinnostava: koehenkilöt lukevat<br />

oikeita sanoja ja pseudosanoja, ja tutkijat<br />

tallentavat silmän kiinnittymispisteitä eli fiksaatiota<br />

ja sanojen lukemiseen liittyviä reaktioaikoja.<br />

Tulokseksi on saatu, että itse asiassa sanaa<br />

ryhdytään sanomaan jo ennen kuin silmä<br />

kiinnittyy siihen. Ääneen luettaessa silmien<br />

fiksaation ja sanotun sanan välinen intervalli<br />

on vain 200 millisekuntia, mikä tarkoittaa,<br />

että silmien fiksaatiolla vain täydennetään<br />

toimintaorganisaatio.<br />

”Laboratorio-oloissa mittaustilanteet<br />

ovat yleensä keinotekoisia, koska kokeenjohtaja<br />

rakentelee ympäristön ja erottaa<br />

ihmisen luonnollisesta ympäristöstään. Peruslähtökohtani<br />

on, että kokemushistoria<br />

ja ympäristö ovat olennainen osa ihmistä.<br />

Jos ympäristö otetaan pois, ihminen tuhoutuu.<br />

Siksi psykologisessa tutkimuksessa täytyy<br />

lähteä ihmisen ja ympäristön muodostaman<br />

kokonaisuuden tutkimisesta”, Järvilehto<br />

kuvaa.<br />

Tällä hetkellä Järvilehto on tyytyväinen,<br />

vaikka yliopistojen tilanne ei olekaan lohdullinen<br />

ja vaikka kaikkeen uuteen kehittelytoimintaan<br />

liittyy epävarmuutta. Tyytyväinen<br />

hän on, koska hänellä on omien sanojensa<br />

mukaan ”näin vanhaksi tultuaan” vihdoinkin<br />

mahdollisuus työskennellä laboratoriossa,<br />

johon hän on voinut hankkia kaikki<br />

tarvitsemansa laitteistot. Kajaanin SkilLabin<br />

mittausjärjestelmät ja analyysiyksiköt ovat<br />

huippuluokkaa, ja Kajaanin yliopistokeskus<br />

on mahdollistanut kokeiluja, jotka edistävät<br />

kokonaisvaltaisen psykologisen teorian kehittämistä.<br />

Professori Timo Järvilehto (oik.) etsii psyykkisen<br />

ja fyysisen toiminnan suhdetta ihmiskehosta<br />

tallentaen muun muassa silmänliikkeitä<br />

pallon potkaisemisen aikana. Hänen<br />

mukaansa ihmisen nopea toiminta perustuu<br />

siihen, että aivotoiminta valmistautuu<br />

koko ajan tulevaan.<br />

Syke paljastaa<br />

stressin koulussa<br />

Professori Timo Järvilehto on suunnannut<br />

tutkimustaan myös koulumaailmaan,<br />

koska siellä on hyvät mahdollisuudet<br />

tarkastella esimerkiksi sosiaalisia<br />

suhteita ja niiden vaikutusta toimintaan.<br />

Koulututkimuksissa on havaittu, että lasten<br />

sykkeet ovat korkeita, vähintään 90–<br />

110 lyöntiä minuutissa, koko koulupäivän<br />

ajan. Kertotaulukuulustelujen aikana syke<br />

voi kohota yli 140 lyöntiin minuutissa.<br />

Korkea syketaso, 150–180, tavoitetaan<br />

myös silloin, kun opettaja tulee oppilaan<br />

viereen ja laskee kätensä oppilaan olalle.<br />

Korkeat sykkeet osoittavat Järvilehdon<br />

mukaan, että koulutoiminta on lapsille<br />

stressaavaa ja että kouluissa on ilmeisesti<br />

jatkuva sosiaalinen paine: ”Oppimisen<br />

kannalta monet asiat ovat pielessä, sillä<br />

oppimista edistävä tällainen tilanne ei ole.<br />

Seuraavaksi alamme analysoida, voitaisiinko<br />

tilannetta muuttaa opetusjärjestelyjä<br />

kehittämällä. Sykeanalyysin avulla voimme<br />

myös tarkastella parasympaattisen ja<br />

sympaattisen hermoston toimintaa, mikä<br />

mahdollistaa emootioiden tutkimisen”,<br />

hän kertoo. (TR)<br />

23

a k t u u m i t<br />

Vilkas innovaatiovuosi 2006<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto on yksi maamme<br />

johtavia yliopistoja tutkimustulosten<br />

kaupallistamisessa<br />

ja innovaatiotoiminnan järjestämisessä.<br />

Viime vuonna yliopiston<br />

henkilöstö teki kaikkiaan<br />

106 keksintöehdotusta tai<br />

-ilmoitusta. Tutkimustoiminnasta<br />

lähtöisin olevia uusia yrityksiä<br />

perustettiin neljä. Yritysten<br />

kanssa tehtiin kuusi teknologian<br />

siirtosopimusta ja kolme lisenssisopimusta.<br />

Patenttihakemuksia <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopistossa tehdään vuosittain<br />

25. Tutkimusmäärärahoihin<br />

(94,5 Me) suhteutettuna luku on<br />

kansainvälisesti erittäin korkea.<br />

Tutkimustoiminta oli muutoinkin<br />

vilkasta viime vuonna.<br />

Tieteellinen julkaisutoiminta oli<br />

viidenneksen kasvussa vuoden<br />

2006 alussa. Valtaosa yliopiston<br />

tutkijoiden tieteellisistä julkaisuista<br />

ilmestyi arvostetuilla kansainvälisillä<br />

julkaisufoorumeilla.<br />

Tohtoreita ennätysmäärä<br />

Tohtorintutkintoja suoritettiin<br />

143, mikä oli enemmän kuin<br />

koskaan ennen <strong>Oulu</strong>n yliopistossa.<br />

Tohtorintutkintojen määrä<br />

kasvoi erityisen voimakkaasti<br />

teknillistieteellisellä koulutusalalla.<br />

Perustutkinnon suoritti yhteensä<br />

1287 opiskelijaa. Heistä<br />

lähes joka kolmella neljästä<br />

oli työpaikka tiedossa valmistumishetkellä.<br />

Valmistuville tehdyn<br />

työllisyyskyselyn mukaan<br />

parhaiten töitä löytyi <strong>Oulu</strong>sta<br />

ja <strong>Oulu</strong>n seudulta. Valmistuneista<br />

61 prosenttia työllistyi Ou-<br />

lun seudulle. Pohjois-Suomen<br />

alueelle valmistuneista sijoittui<br />

75 prosenttia.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistosta valmistuneiden<br />

työttömyys on yleensä<br />

vähäistä, lyhytkestoista ja ajoittuu<br />

valmistumisen alkuun. Viime<br />

vuonna tehtyyn viisivuotisurakyselyyn<br />

vastanneista yli 90<br />

prosenttia ilmoitti työskentelevänsä<br />

pääosin koulutustaan vastaavassa<br />

työssä, kun valmistumisesta<br />

oli kulunut viisi vuotta.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston kokonaisrahoitus<br />

vuodelle 2006 oli 206<br />

miljoonaa euroa, jossa oli kasvua<br />

edellisvuoteen 1,4 prosenttia.<br />

Opiskelijoita oli vuoden lopussa<br />

17 000 ja henkilöstöä<br />

3000.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston vuosikertomus<br />

on luettavissa verkko-osoitteessa<br />

www.oulu.fi/ladattavat/pdf/Vuosikertomus2006.pdf<br />

Pelitutkimus<br />

poikii yrityksiä<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston tietojenkäsittelytieteiden<br />

laitoksen pelitutkimusyksikön toiminnan<br />

pohjalta on syntynyt uusi spin-off -yritys<br />

LudoCraft Oy. Yritys keskittyy pelillisten<br />

sisältöjen tuotteistamiseen ja toimii välittäjänä<br />

pelitoimialan ja akateemisen pelitutkimuksen<br />

välillä.<br />

”Yrityksen kautta saamme konkreettista<br />

materiaalia tutkijoiden ja opiskelijoiden<br />

käyttöön. Painotamme pelien hyödynnettävyyttä<br />

esimerkiksi koulutuksen eri osa-alueilla”,<br />

kuvaa LudoCraft Oy:n toimitusjohtaja<br />

Tony Manninen.<br />

<strong>Oulu</strong>n seudulla on ollut käynnissä peliyrittäjyyttä<br />

edistävä Elvi-projekti, jota on<br />

koordinoinut tietojenkäsittelytieteiden laitos.<br />

Parin vuoden aikana on syntynyt jo seitsemän<br />

yhtiötä ja 40 työpaikkaa.<br />

Lumakeskus perustettu<br />

<strong>Oulu</strong>un avatun Lumakeskus-yhteistoimintaverkoston<br />

tavoitteena on tiivistää yliopiston<br />

ja <strong>Oulu</strong>n seudun koulujen välistä yhteistyötä<br />

luma-aineiden eli luonnontieteellisten<br />

ja matemaattisten aineiden opetuksessa<br />

ja opiskelussa.<br />

Lumakeskuksen keskeinen työkalu on internetissä<br />

toimiva portaali. Portaali toimii<br />

tiedonjakelun kanavana opettajille ja koululaisille<br />

ja työkaluna yhteistyön koordinoimisessa.<br />

Sivuilla esitellään muun muassa konkreettisia<br />

esimerkkejä aineiden sovelluksista<br />

ja näytetään, kuinka niiden oppiminen voi<br />

olla hauskaa.<br />

Lumakeskuksen perustamisen taustalla<br />

on huoli luonnontieteiden ja matemaattisten<br />

aineiden osaajien riittävyydestä Pohjois-Suomessa<br />

tulevaisuudessa. Luonnontieteiden<br />

ja matematiikan yhteiskunnallinen<br />

merkitys on suuri, ja elinkeinoelämän tarpeet<br />

rekrytoida ammattitaitoista työvoimaa<br />

edellyttävät koulutusorganisaatioiden<br />

ja elinkeinoelämän saumatonta yhteistyötä.<br />

Lukiolaisten ja yläasteen koululaisten valinnoissa<br />

luma-aineet jäävät kuitenkin usein<br />

taka-alalle.<br />

Lumakeskuksen perustamista esitti kuluneena<br />

talvena <strong>Oulu</strong>n yliopiston, <strong>Oulu</strong>n kaupungin<br />

ja OSEKK:n yhteinen lukioyhteistyöryhmä.<br />

Lumakeskuksen portaali löytyy verkkoosoitteesta<br />

www.oulu.fi/luma/<br />

Professori Markus<br />

Pessa Vuoden Alumni<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistoseura on nimennyt professori<br />

Markus Pessan Vuoden Alumniksi <strong>2007</strong>.<br />

Valinnan perusteena oli Markus Pessan erittäin<br />

ansiokas ura yhdistepuolijohdeteknologian<br />

tutkimuksessa ja tähän teknologiaan<br />

perustuvan teollisen komponenttivalmistuksen<br />

käynnistämisessä Suomessa.<br />

Markus Pessa on Tampereen teknillisen<br />

yliopiston puolijohdeteknologian professori<br />

ja optoelektroniikan tutkimuskeskuksen<br />

ORC:n johtaja. ORC on kasvanut professori<br />

Pessan johdolla yhdeksi alan merkittävimmistä<br />

yliopistollisista optoelektroniikan tutkimuskeskuksista.<br />

Markus Pessa valmistui <strong>Oulu</strong>n yliopistosta<br />

filosofian kandidaatiksi vuonna 1966 ja filosofian<br />

lisensiaatiksi vuonna 1970. Vuonna<br />

1972 hän väitteli filosofian tohtoriksi Turun<br />

yliopistossa.<br />

24

a k t u u m i t<br />

<strong>Oulu</strong> vaihto-opiskelijoiden suosiossa<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto oli viime vuonna<br />

Suomen toiseksi suosituin<br />

yliopisto kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden<br />

keskuudessa.<br />

Yliopistoon tuli 445 vaihto-opiskelijaa,<br />

ja määrä kasvoi<br />

edellisvuodesta lähes neljänneksellä.<br />

Edellä oli vain Helsingin<br />

yliopisto.<br />

<strong>Oulu</strong>n suosio on ollut tasaisessa<br />

kasvussa koko ajan. Suurin<br />

osa vaihto-opiskelijoista saapuu<br />

Euroopan eri maista, mutta<br />

heitä tulee myös Pohjois-Amerikasta,<br />

Aasiasta ja Venäjältä.<br />

<strong>Oulu</strong>un opiskelijoita vetävät<br />

monipuoliset opinnot, pohjoinen<br />

eksotiikka ja yliopiston tarjoamat<br />

hyvät tukipalvelut. Tukipalveluihin<br />

kuuluvat muun muassa<br />

tutoriopiskelija- eli kummiohjelma,<br />

orientaatioviikot ja<br />

kummiperheohjelma.<br />

Professori Matsumotolle<br />

Saksan valtionpalkinto<br />

Yhteistyö tiivistyy <strong>Oulu</strong>n seudulla<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston sähkö- ja tietotekniikan<br />

osaston CWC-yksikön (Centre for Wireless<br />

Communications) professori Tadashi<br />

Matsumoto on palkittu Saksan valtionpalkinnolla.<br />

Kyseessä on Saksan valtion tieteellinen<br />

palkinto soveltavan tutkimuksen alalla.<br />

Matsumoto on toiminut Ilmenaun teknillisessä<br />

yliopistossa vierailevana professorina.<br />

Saksan valtionpalkinto on professori Matsumotolle<br />

jo kolmas kansainvälinen tunnustus<br />

vuoden sisällä. Muut palkinnot ovat IEEE<br />

Japan Council Award for Meritorious Contributions<br />

to the Society ja IEEE Vehicular<br />

Technology James R. Evans Avant Garde<br />

Award. – Laura Kanninen<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto ja Technopolis Oyj ovat solmineet<br />

yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena<br />

on lisätä molempien osapuolten kilpailukykyä,<br />

<strong>Oulu</strong>n alueen vetovoimaa sekä<br />

seudun yritysten menestyksen edellytyksiä.<br />

Sopimuksen yhteydessä osapuolet tekivät<br />

aloitteen, että <strong>Oulu</strong>n kaupunki kutsuisi<br />

koolle yliopiston kehittämistä pohtivan valtakunnallisen<br />

tason työryhmän. Työryhmän<br />

työn tavoitteena olisi varmistaa, ettei <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopisto jää väliinputoajaksi valtakunnallisen<br />

huomion kohdistuttua vahvasti pääkaupunkiseudun<br />

innovaatioyliopistoon, Turun<br />

yliopistoon ja Itä-Suomen liittoyliopistoon.<br />

Kaupungilta rahallista panostusta<br />

<strong>Oulu</strong>n kaupunki on päättänyt rahoittaa <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopiston ja <strong>Oulu</strong>n seudun ammattikorkeakoulun<br />

hankkeita vuosina <strong>2007</strong>–2013<br />

yhteensä miljoonalla eurolla vuosittain.<br />

Sopimus tukee yliopiston ja ammattikorkeakoulun<br />

yhteistyötä ja sen yleisenä tavoitteena<br />

on hyödyntää EU:n osarahoitteisia<br />

rahoitusohjelmia tutkimuksen ja koulutuksen<br />

kehittämiseksi. Samalla rahoitus pyrkii<br />

mahdollistamaan korkeakoulujen aktiivisen<br />

osallistumisen <strong>Oulu</strong> inspiroi – <strong>Oulu</strong>n innovaatiostrategia<br />

<strong>2007</strong>–2013 toteuttamiseen.<br />

Sopimus on ensimmäinen kolmikantasopimus<br />

osapuolten kesken.<br />

Opintorahan<br />

korotus juhlan paikka<br />

Uuden hallituksen päätös korottaa opintorahaa<br />

innosti <strong>Oulu</strong>n yliopiston ylioppilaskunnan<br />

tarjoamaan kakkua ja mehua opiskelijoille<br />

ja henkilökunnalle.<br />

<strong>Oulu</strong>n ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja<br />

Oskari Huusko muistutti, että<br />

opintorahan korottamiseksi on tehty pitkäjänteistä<br />

työtä opiskelijaliikkeessä. ”Opiskelijoita<br />

tämä koskettaa käytännössä vasta sitten,<br />

kun korotus näkyy pankkitilillä”, Huusko<br />

sanoi.<br />

Hallitusohjelman mukaan opintorahaa<br />

korotetaan 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla<br />

ja opiskelijoiden tulorajoja korotetaan<br />

30 prosentilla. Opintotukea kehitetään<br />

nykyrakenteen pohjalta siten, että opintotuki<br />

turvaa päätoimisen opiskelun aikaista<br />

toimeentuloa ja edistää tehokasta opiskelua<br />

ja tutkinnon suorittamista tavoiteajassa.<br />

Namibian ja <strong>Oulu</strong>n yliopisto laajaan yhteistyöhön<br />

Namibian yliopisto ja <strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />

ovat tehneet laajamittaisen koulutus-<br />

ja tutkimusyhteistyösopimuksen,<br />

jonka pohjalta kehitetään seuraavien<br />

kymmenen vuoden aikana<br />

teknillinen ja lääketieteellinen tiedekunta<br />

Namibian yliopistoon.<br />

”Sopimus on <strong>Oulu</strong>n yliopistolle<br />

merkittävä päänavaus koulutusviennin<br />

saralla. Se osoittaa, että yliopistokoulutuksemme<br />

rakenteet ja toimintatavat<br />

oppimisen, opetuksen,<br />

tutkimuksen ja hallinnon osalta ovat<br />

tuotteistettavissa vientiä varten”,<br />

toteaa <strong>Oulu</strong>n yliopiston rehtori Lauri Lajunen.<br />

<strong>Oulu</strong>n ja Namibian yliopistojen välillä on<br />

ollut aikaisemmin opiskelija- ja opettajavaihtoa<br />

maantieteessä, informaatiotieteissä<br />

ja kasvatustieteissä.<br />

Namibian yliopiston edustajat etsivät Euroopasta<br />

myös muita yliopistokumppaneita<br />

mukaan toimintansa kehittämiseen. Vastaavalla<br />

tavalla on uutta koulutusta <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopiston mallin mukaisesti aloitettu lääketieteessä<br />

aiemmin Mariborin yliopistossa<br />

Sloveniassa.<br />

25

v ä i t ö k s e t<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston väitökset<br />

12/2006 – 3/<strong>2007</strong><br />

Lääketieteellinen tiedekunta<br />

Lääketiede<br />

LL Tuomo Hörkön väitöskirja Growth<br />

and progression in colorectal cancer tarkastettiin<br />

1.12.2006. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Veli-Matti Kosma (Kuopion yliopisto)<br />

ja kustoksena dosentti Markus<br />

Mäkinen (patologian laitos). Väitöstyön<br />

tulosten perusteella suositellaan, että kasvainsolujen<br />

silmuilu tutkittaisiin paksu- ja<br />

peräsuolisyövän leikkausnäytteistä, jotta<br />

päästäisiin parempiin hoitotuloksiin. Tuomo<br />

Hörkkö on syntynyt Paimiossa 1979<br />

ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 1998.<br />

LL Hannu-Ville Leskelän väitöskirja<br />

Human bone marrow stem cells – a novel<br />

aspect to bone remodelling and mesenchymal<br />

diseases tarkastettiin 8.12.2006.<br />

Vastaväittäjänä toimi professori Kalervo<br />

Väänänen (Turun yliopisto) ja kustoksena<br />

dosentti Petri Lehenkari (kirurgian<br />

klinikka). Väitöstyön tulosten perusteella<br />

aikuisen kantasolut ovat helposti<br />

kerättävinä ja erilaistumaan lähtevinä soluina<br />

soluhoitojen kannalta houkutteleva<br />

tutkimuskohde. Hannu-Ville Leskelä<br />

on syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa 1977 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1997.<br />

LL Katriina Raution väitöskirja Effects<br />

of insulin-lowering drugs in PCOS: endocrine,<br />

metabolic and inflammatory aspects<br />

tarkastettiin 8.12.2006. Vastaväittäjänä<br />

toimi dosentti Risto Kaaja (HUS)<br />

ja kustoksena professori Juha Tapanainen<br />

(synnytys- ja naistentautien klinikka).<br />

Väitöstutkimuksessa todettiin, että<br />

diabeteslääkkeistä on apua monirakkulaiseen<br />

munasarjatautiin. Katriina Rautio<br />

on syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa 1968 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1987.<br />

FM Reetta Hinttalan väitöskirja Genetic<br />

causes of mitochondrial complex I deficiency<br />

in children tarkastettiin 5.1.<strong>2007</strong>.<br />

Vastaväittäjänä toimi professori Anu<br />

Wartiovaara (Helsingin yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Kari Majamaa (Turun<br />

yliopisto). Väitöstutkimus antaa lisätietoa<br />

ihmisen kompleksin I toiminnasta ja<br />

rakenteesta, lasten mitokondriotautien<br />

syntysyistä sekä mitokondrion DNA:n<br />

geenimuutoksista näiden tautien aiheuttajina.<br />

Reetta Hinttala on syntynyt Kalajoella<br />

1978 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi<br />

1997.<br />

LL Juha-Matti Isokankaan väitöskirja<br />

Endovascular treatment of 467 consecutive intracranial<br />

aneurysms in <strong>Oulu</strong> University Hospital.<br />

Angiographic and clinical results tarkastettiin<br />

12.1.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjänä toimi<br />

professori Ritva Vanninen (Kuopion<br />

yliopisto) ja kustoksena professori Juhani<br />

Pyhtinen (radiologian klinikka). Väitöstutkimuksessa<br />

selvitettiin OYS:ssa vuosina<br />

1993–2004 tehtyjen suonensisäisten<br />

aneurysmahoitojen toteutettavuus, tehokkuus<br />

ja turvallisuus. Juha-Matti Isokangas<br />

on syntynyt Nivalassa 1968 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Ylivieskassa 1987.<br />

LL Tuula Tähtisen väitöskirja Insuliiniresistenssiin<br />

liittyvät kardiovaskulaariset riskitekijät<br />

suomalaisilla varusmiehillä. Tupakoinnin<br />

yhteys riskitekijöihin tarkastettiin<br />

12.1.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjänä toimi dosentti<br />

Hannu Vanhanen (Suomen Sydänliitto) ja<br />

kustoksena professori Sirkka Keinänen-<br />

Kiukaanniemi (kansanterveystieteen ja<br />

yleislääketieteen laitos). Väitöstutkimus<br />

osoitti varusmiesten insuliiniherkkyyden<br />

heikkenevän ja veren rasva-arvojen<br />

lisääntyvän armeijan aikana. Syynä on lisääntynyt<br />

munkkien syönti. Tuula Tähtinen<br />

on syntynyt Säräisniemellä 1954 ja<br />

valmistunut ylioppilaaksi Vaalassa 1972.<br />

PsM Miia Metsäsen väitöskirja Thought<br />

disorder as a predictive sign of mental disorder.<br />

A study of high-risk and low-risk adoptees in<br />

the Finnish adoptive family study of schizophrenia<br />

tarkastettiin 9.2.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi dosentti Tuula Ilonen (Turun<br />

yliopisto) ja kustoksena dosentti Karl-<br />

Erik Wahlberg (psykiatrian klinikka).<br />

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, voivatko<br />

ajatushäiriöt toimia tulevien mielenterveyshäiriöiden<br />

selkeinä ennusmerkkeinä.<br />

Miia Metsänen on syntynyt Kangasalla<br />

1973 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Tampereella 1992.<br />

LL Erika Laurosen väitöskirja Course of<br />

illness, outcome and their predictors in schizophrenia.<br />

The Northern Finland 1966 Birth<br />

Cohort study tarkastettiin 16.2.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi dosentti Jaana Suvisaari<br />

(Kansanterveyslaitos) ja kustoksena<br />

professori Matti Isohanni (psykiatrian<br />

klinikka). Väitöstutkimuksen perusteella<br />

tarvitaan selkeät yhdenmukaiset hyvän ja<br />

huonon ennusteen ja toipumisen kriteerit<br />

skitsofreniapotilaiden taudinkulkua<br />

arvioitaessa. Erika Lauronen on syntynyt<br />

<strong>Oulu</strong>ssa 1980 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi<br />

1999.<br />

LK Iita Daavittilan väitöskirja Genetic<br />

risk factors for lumbar intervertebral disc disease<br />

characterized by sciatica tarkastettiin<br />

23.2.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjänä toimi dosentti<br />

Ilkka Kiviranta (Kuopion yliopisto) ja<br />

kustoksena professori Taina Pihlajaniemi<br />

(lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian<br />

laitos). Väitöstutkimuksen<br />

mukaan tärinäaltistus lisäsi merkittävästi<br />

selän välilevytaudin riskiä. Iita Daavittila<br />

on syntynyt Jokioisilla 1981 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi <strong>Oulu</strong>ssa 2000.<br />

LL Anne Hervan väitöskirja Depression<br />

in association with birth weight, age<br />

at menarche, obesity and metabolic syndrome<br />

in young adults. The Northern Finland<br />

1966 Birth Cohort Study tarkastettiin<br />

23.2.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Hasse Karlsson (Helsingin yliopisto)<br />

ja kustoksena dosentti Juha Veijola (lääketieteellinen<br />

tiedekunta). Väitöstutkimuksen<br />

perusteella lihavuus saattaa altistaa<br />

masennukselle ja erityistä huomiota<br />

tulisi kiinnittää lihavuuden ennaltaehkäisyyn<br />

jo nuoruusiässä. Anne Herva on<br />

syntynyt Kauhavalla 1969 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1988.<br />

LL Marja Majavan väitöskirja Molecular<br />

genetics of Stickler and Marshall syndromes,<br />

and the role of collagen II and other<br />

candidate proteins in high myopia and impaired<br />

hearing tarkastettiin 23.2.<strong>2007</strong>.<br />

Vastaväittäjänä toimi dosentti Minna<br />

Pöyhönen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Taina Pihlajaniemi<br />

(lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian<br />

laitos). Väitöskirjassa tutkittiin<br />

perinnöllisten tekijöiden osuutta autosomaalisesti<br />

vallitsevasti periytyvässä<br />

sidekudostaudissa, Sticklerin oireyhtymässä,<br />

voimakkaan likinäköisyyden synnyssä<br />

sekä kuuroudessa. Marja Majava on<br />

syntynyt <strong>Oulu</strong>nsalossa 1980 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi <strong>Oulu</strong>ssa 1999.<br />

LL Jukka Ristiniemen väitöskirja External<br />

fixation of tibial pilon fractures and<br />

fracture healing tarkastettiin 30.3.<strong>2007</strong>.<br />

Vastaväittäjänä toimi dosentti Erkki Tukiainen<br />

(HUS) ja kustoksena professori<br />

Pekka Jalovaara (kirurgian klinikka). Väitöstutkimus<br />

osoitti, että luun kasvutekijällä<br />

voidaan edistää sääriluun alaosan<br />

murtuman paranemista. Jukka Ristiniemi<br />

on syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa 1957 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1985.<br />

TtM Mika Paldaniuksen väitöskirja<br />

Serological studies on Chlamydia pneumoniae<br />

infections tarkastettiin 31.3.<strong>2007</strong>.<br />

Vastaväittäjänä toimi dosentti Raija Vai-<br />

26

v ä i t ö k s e t<br />

nionpää (Turun yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Pekka Saikku (mikrobiologian<br />

laitos). Väitöstutkimuksessa arvioitiin<br />

keuhkoklamydiavasta-aineiden määritysmenetelmien<br />

käyttökelpoisuutta eri<br />

väestöryhmissä. Mika Paldanius on syntynyt<br />

<strong>Oulu</strong>ssa 1966 ja valmistunut siellä<br />

ylioppilaaksi 1985.<br />

Hoitotiede<br />

THM Annu Hahon väitöskirja Hoitamisen<br />

olemus. Hoitotyön historiasta, teoriasta ja<br />

tulkinnasta hoitamista kuvaaviin teoreettisiin<br />

väittämiin tarkastettiin 1.12.2006. Vastaväittäjänä<br />

toimi dosentti Arja Häggman-<br />

Laitila (Suomen sairaanhoitajaliitto ry.) ja<br />

kustoksena professori Arja Isola (hoitotieteen<br />

ja terveyshallinnon laitos). Väitöstutkimuksen<br />

lopputuloksena tutkija on luonut<br />

teoreettiset väittämät: hoitaminen on<br />

moraalista, autonomista ja universaalia.<br />

Annu Haho on syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa 1964 ja<br />

valmistunut siellä ylioppilaaksi 1984.<br />

TtM Antti Niemen väitöskirja Röntgenhoitajien<br />

turvallisuuskulttuuri säteilyn<br />

lääketieteellisessä käytössä – Kulttuurinen<br />

näkökulma tarkastettiin 15.12.2006. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Tarja Suominen<br />

(Kuopion yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Helvi Kyngäs (hoitotieteen<br />

ja terveyshallinnon laitos). Väitöstutkimus<br />

osoittaa, että röntgenhoitajat ovat<br />

avainasemassa turvallisessa säteilyn lääketieteellisessä<br />

käytössä. Antti Niemi on<br />

syntynyt Karhulassa 1975 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1994.<br />

TtM Annu Peltoniemen väitöskirja<br />

Terveydenhuoltohenkilöstön valmiudet ohjata<br />

hemofiliaa sairastavia ja heidän perheitään<br />

tarkastettiin 23.2.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Katri Vehviläinen-Julkunen<br />

(Kuopion yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Helvi Kyngäs (hoitotieteen<br />

ja terveyshallinnon laitos). Väitöstutkimuksen<br />

perusteella terveydenhuoltohenkilöstön<br />

peruskoulutukseen tulisi<br />

kiinnittää huomiota ja tarjota riittävästi<br />

täydennyskoulutusta potilaiden ja perheiden<br />

ohjauksesta sekä hemofiliasta.<br />

Annu Peltoniemi on syntynyt Toholammilla<br />

1956 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Ikaalisissa 1975.<br />

Luonnontieteellinen tiedekunta<br />

FM Kaarina Reinin väitöskirja Characterisation<br />

of the human DNA damage response<br />

and replication protein Topoisomerase<br />

II beta binding protein 1 (TopBP1) tarkastettiin<br />

1.12.2006. Vastaväittäjänä toimi<br />

professori Olli Silvennoinen (Tampereen<br />

yliopisto) ja kustoksena professori<br />

Raili Myllylä (biokemian laitos). Väitöstutkimus<br />

osoittaa, että muutos TopBP1-<br />

geenissä altistaa perinnölliselle rintaja<br />

munasarjasyövälle. Kaarina Reini on<br />

syntynyt Isossakyrössä 1975 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1994.<br />

FM Tuula Klaavuniemen väitöskirja<br />

PDZ-LIM domain proteins and alphaactinin<br />

at the muscle Z-disk tarkastettiin<br />

5.12.2006. Vastaväittäjänä toimi tohtori<br />

Lars Backman (Uumajan yliopisto) ja<br />

kustoksena professori Lloyd Ruddock<br />

(biokemian laitos). Väitöstutkimus antaa<br />

yksityiskohtaista tietoa siitä, miten<br />

alpha-aktiniiniin sitoutuneet molekyylit<br />

mahdollisesti säätelevät toistensa toimintaa<br />

esimerkiksi lihaksen hypertrofisessa<br />

kasvussa. Tuula Klaavuniemi on<br />

syntynyt Kuivaniemellä 1976 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Iissä 1995.<br />

M.Sc. Regina Pudaksen väitöskirja<br />

Structural and interaction studies on the carboxy-terminus<br />

of filamin, an actin-binding<br />

protein tarkastettiin 5.12.2006. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Veli-Pekka Lehto<br />

(Helsingin yliopisto) ja kustoksena Lloyd<br />

Ruddock (biokemian laitos). Regina Pudas<br />

on syntynyt Ufassa Venäjällä 1979.<br />

FM Teemu Hiltulan väitöskirja Hemispherical<br />

asymmetries in solar wind and<br />

heliospheric magnetic field tarkastettiin<br />

8.12.2006. Vastaväittäjänä toimi vanhempi<br />

tutkija Andrei Zhukov (Royal Observatory<br />

of Belgium) ja kustoksena professori<br />

Kalevi Mursula (fysikaalisten tieteiden<br />

laitos). Väitöskirjatyössä on tutkittu<br />

aurinkotuulen ja heliosfäärin magneettikentän<br />

pitkäaikaisia ominaisuuksia<br />

eli avaruusilmastoa. Teemu Hiltula on<br />

syntynyt Kalajoella 1978 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1997.<br />

FL Olli Sankilammen väitöskirja On<br />

the linear independence measures of the values<br />

of some q-hypergeometric and hypergeometric<br />

functions and some applications tarkastettiin<br />

9.12.2006. Vastaväittäjänä toimi<br />

dosentti Pentti Haukkanen (Tampereen<br />

yliopisto) ja kustoksena professori<br />

Keijo Väänänen (matemaattisten tieteiden<br />

laitos). Väitöstutkimus käsitteli eräiden<br />

funktioiden arvojen lineaarisen riippumattomuuden<br />

tarkastelua. Olli Sankilampi<br />

on syntynyt Kajaanissa 1975 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1994.<br />

FM Tomi Hillukkalan väitöskirja Roles<br />

of DNA polymerase epsilon and TopBP1 in<br />

DNA replication and damage response tarkastettiin<br />

15.12.2006. Vastaväittäjänä toimi<br />

professori Erik Johansson (Uumajan<br />

yliopisto) ja kustoksena professori Kalervo<br />

Hiltunen (biokemian laitos). Väitöstutkimuksessa<br />

saatiin uutta tietoa ihmisen<br />

DNA:n kahdentamisesta ja korjauksesta.<br />

Tomi Hillukkala on syntynyt Oulaisissa<br />

1976 ja tullut siellä ylioppilaaksi 1995.<br />

FL Veli-Petri Kostaman väitöskirja<br />

The crowns, spiders and stars of Venus: Characterization<br />

and assessment of the geological<br />

settings of volcano-tectonic structures on<br />

Venus tarkastettiin 15.12.2006. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Richard Ernst<br />

(Carleton University, Kanada) ja kustoksena<br />

dosentti Jouko Raitala (fysikaalisten<br />

tieteiden laitos). Väitöstutkimus paljasti<br />

tuliperäiset Venuksen pinnanmuodot<br />

pilviverhon alta Magellan-luotaimen ottamilla<br />

tutkakuvilla. Veli-Petri Kostama<br />

on syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa 1973 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Kemissä 1992.<br />

TkL Ville Saarikosken väitöskirja The<br />

Odyssey of the mobile internet - the emergence<br />

of a networking attribute in a multidisciplinary<br />

study tarkastettiin 15.12.2006. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Otto Spaniol<br />

(University of Technology of Aachen,<br />

Saksa) ja kustoksena professori Olli Martikainen<br />

(tietojenkäsittelytieteiden laitos).<br />

Väitöskirjassa paneudutaan mobiiliinternetin<br />

menestystekijöihin, esteisiin<br />

ja murrosmahdollisuuksiin sekä siihen,<br />

miksi länsi ei Japaniin verrattuna onnistunut<br />

mobiili-internetin toteuttamisessa.<br />

Ville Saarikoski on syntynyt Helsingissä<br />

1960 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Haminassa 1978.<br />

FM Outi Salon väitöskirja Enabling<br />

Software Process Improvement in Agile Software<br />

Development Teams and Organisations<br />

tarkastettiin 12.1.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjinä<br />

toimivat professorit Brian Fitzgerald<br />

(Limerickin yliopisto, Irlanti) ja Markku<br />

Tukiainen (Joensuun yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Samuli Saukkonen (tietojenkäsittelytieteiden<br />

laitos). Väitöstyössä<br />

kehitettiin menetelmä ketterien ohjelmistotuotantotiimien<br />

ja organisaatioiden<br />

toiminnan tehostamiseen. Outi Salo<br />

on syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa 1971 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1990.<br />

FM Hannaleena Mäki-Petäyksen<br />

väitöskirja Conservation and management of<br />

populations in a fragmented forest landscape –<br />

27

v ä i t ö k s e t<br />

behavioural ecology meets population genetics<br />

tarkastettiin 16.2.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Staffan Bensch (Lundin<br />

yliopisto) ja kustoksena professori Markku<br />

Orell (biologian laitos). Väitöstutkimuksessa<br />

tarkasteltiin metsien pirstoutumisen<br />

vaikutuksia kekomuurahaisten ja<br />

metson populaatioihin. Hannaleena Mäki-Petäys<br />

on syntynyt Rovaniemellä 1977<br />

ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 1996.<br />

FL Johanna Kärkkäisen väitöskirja<br />

Preparation and characterization of some ionic<br />

liquids and their use in the dimerization<br />

reaction of 2-methylpropene tarkastettiin<br />

9.3.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjänä toimi dosentti<br />

Reijo Aksela (Kemira Oyj) ja kustoksena<br />

professori Marja Lajunen (kemian laitos).<br />

Väitöskirjatyössä tutkittiin nakutuksenestoon<br />

soveltuvaa ympäristöystävällistä<br />

vaihtoehtoa. Johanna Kärkkäinen on<br />

syntynyt Kajaanissa 1977 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Paltamossa 1996.<br />

FM Laura Sipilän väitöskirja Expression<br />

of lysyl hydroxylase and functions of<br />

lysyl hydroxylase 3 in mice tarkastettiin<br />

23.3.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Kari Majamaa (Turun yliopisto) ja<br />

kustoksena professori Raili Myllylä (biokemian<br />

laitos). Väitöstutkimus antaa uutta<br />

ja merkittävää tietoa kollageenien sokeroinnin<br />

merkityksestä yksilönkehitykselle<br />

ja kudosten rakenteelle. Laura Sipilä<br />

on syntynyt Rovaniemellä 1975 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1994.<br />

FM Katja Alanko-Huotarin väitöskirja<br />

Models and applications of long-term<br />

heliospheric modulation of galactic cosmic<br />

rays tarkastettiin 31.3.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi Ph.D. Klaus Scherer (Theoretische<br />

Physic Ruhr-Universität Bochum,<br />

Saksa) ja kustoksena professori Kalevi<br />

Mursula (fysikaalisten tieteiden laitos).<br />

Väitöstyössä esitettyjen mallien avulla<br />

kosmisten säteiden modulaation vaihteluja<br />

ja modulaation yhteyttä Auringon<br />

aktiivisuuteen voidaan tutkia erilaisilla<br />

aikaskaaloilla, kuukausista tuhansiin<br />

vuosiin. Katja Alanko-Huotari on syntynyt<br />

Kemissä 1980 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Rovaniemellä 1999.<br />

Teknillinen tiedekunta<br />

DI Mika Huuhtasen väitöskirja Zeolite<br />

catalysts in the reduction of NOx in lean<br />

automotive exhaust gas conditions: Behaviour<br />

of catalysts in activity, DRIFT and TPD<br />

studies tarkastettiin 1.12.2006. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Lars J. Pettersson<br />

(KTH-Royal Institute of Technology,<br />

Ruotsi) ja kustoksena professori Riitta<br />

Keiski (lämpö- ja diffuusiotekniikan laboratorio).<br />

Väitöstyö tuotti uutta tutkimustietoa<br />

autojen pakokaasukatalyyttien<br />

kehittämiseen ja niiden tehokkuuden<br />

parantamiseen. Mika Huuhtanen on syntynyt<br />

Orimattilassa 1972 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Pudasjärvellä 1991.<br />

TkL Pekka Pirisen väitöskirja Effective<br />

capacity evaluation of advanced wideband<br />

CDMA and UWB radio networks tarkastettiin<br />

4.12.2006. Vastaväittäjinä toimivat<br />

professorit Abbas Jamalipour (Sydneyn<br />

yliopisto, Australia) ja Peter Jung (Duisburg-Essenin<br />

yliopisto, Saksa) ja kustoksena<br />

professori Savo Glisic (tietoliikennelaboratorio).<br />

Väitöstutkimuksessa kehitettyjä<br />

menetelmiä voidaan hyödyntää<br />

radioverkon suunnittelussa ja mitoituksessa<br />

sekä vähentää aikaa ja laiteresursseja<br />

vieviä simulointeja. Pekka Pirinen on<br />

syntynyt Oulaisissa 1969 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1988.<br />

TkL Hannu Sorvojan väitöskirja Noninvasive<br />

blood pressure pulse detection and<br />

blood pressure determinantion tarkastettiin<br />

8.12.2006. Vastaväittäjinä toimivat professorit<br />

Mart Min (Tallinn University of<br />

Technology) ja Tadeusz Pustelny (University<br />

of Technology Gliwice, Puola) ja<br />

kustoksena professori Risto Myllylä (optoelektroniikan<br />

ja mittaustekniikan laboratorio).<br />

Väitöstutkimuksessa suunniteltiin,<br />

valmistettiin ja testattiin EMFi-kalvoon<br />

perustuvia pieniä monielementtisiä<br />

paineantureita, joita käytettiin sykkeen<br />

mittaamiseen ranteesta ja verenpaineen<br />

mittaukseen mansetilla. Hannu Sorvoja<br />

on syntynyt Oulaisissa 1966 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1985.<br />

DI Mika Rautiaisen väitöskirja Contentbased<br />

search and browsing in semantic multimedia<br />

retrieval tarkastettiin 13.12.2006.<br />

Vastaväittäjinä toimivat professorit Samuel<br />

Kaski (Teknillinen korkeakoulu)<br />

ja Jussi Parkkinen (Joensuun yliopisto)<br />

ja kustoksena professori Tapio Seppänen<br />

(tietokonetekniikan laboratorio). Väitöstutkimuksessa<br />

kehitettiin sisältöpohjaisia<br />

menetelmiä, jotka pyrkivät kanavoimaan<br />

käyttäjät merkityksellisen tiedon äärelle<br />

monitulkintaista videodataa sisältävissä<br />

tietokannoissa. Mika Rautiainen on syntynyt<br />

Suomussalmella 1975 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1994.<br />

FM Jonna Häkkilän väitöskirja Usability<br />

with Context-Aware Mobile Applications<br />

– Case studies and Design Guidelines<br />

tarkastettiin 12.1.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjinä<br />

toimivat professorit Anind Dey (Carnegie<br />

Mellon University, USA) ja Kaisa<br />

Väänänen-Vainio-Mattila (Tampereen<br />

teknillinen yliopisto) ja kustoksena professori<br />

Tapio Seppänen (tietokonetekniikan<br />

laboratorio). Väitöskirja käsittelee<br />

kontekstiherkkiä mobiilisovelluksia ja<br />

niiden käytettävyyttä. Jonna Häkkilä on<br />

syntynyt Kalajoella 1975 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1995.<br />

DI Raija Suikin väitöskirja Changing<br />

business environment – effects of continuous<br />

innovations and disruptive technologies<br />

tarkastettiin 23.2.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjinä<br />

toimivat professorit Josu Takala (Vaasan<br />

yliopisto) ja Mika Hannula (Tampereen<br />

teknillinen yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Harri Haapasalo (tuotantotalouden<br />

osasto). Väitöstyössä tutkittiin<br />

innovaatioiden ja häirikköteknologioiden<br />

vaikutuksia liiketoimintaan. Raija<br />

Suikki on syntynyt Rovaniemellä 1954<br />

ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 1973.<br />

TkL Pekka Leviäkankaan väitöskirja<br />

Private finance of transport infrastructure<br />

projects – value and risk analysis of a Finnish<br />

shadow toll road project tarkastettiin<br />

2.3.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjinä toimivat professorit<br />

Antti Talvitie (Teknillinen korkeakoulu)<br />

ja Harri Kallberg (Tampereen teknillinen<br />

yliopisto) ja kustoksena professori<br />

Harri Haapasalo (tuotantotalouden<br />

osasto). Väitöstyössä muodostettiin käsitys<br />

edellytyksistä ja reunaehdoista, jotka<br />

mahdollistavat yksityisrahoituksen liikenteen<br />

infrastruktuurihankkeissa. Pekka Leviäkangas<br />

on syntynyt 1962 Yli-Iissä ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi <strong>Oulu</strong>ssa 1981.<br />

Taloustieteiden tiedekunta<br />

KTL Heli Kortelan väitöskirja The<br />

predictive power of financial markets: Essays<br />

on the relationship between the stock market<br />

and real economic activity tarkastettiin<br />

2.12.2006. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Juuso Vataja (Vaasan yliopisto) ja<br />

kustoksena professori Juha Junttila (kansantaloustieteen<br />

laitos). Väitöstutkimuksen<br />

tulokset osoittavat, että herkät osakeportfoliot<br />

sisältävät hyödyllistä tietoa talouden<br />

kehityksen ennustamisesta. Heli<br />

Kortela on syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa 1973 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Kajaanissa 1993<br />

KTM Hanna Silvolan väitöskirja<br />

Management accounting and control systems<br />

used by R&D intensive firms in different or-<br />

28

v ä i t ö k s e t<br />

ganizational life-cycle stages tarkastettiin<br />

16.3.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Jaana Sandström (Lappeenrannan<br />

teknillinen yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Juha-Pekka Kallunki (laskentatoimen<br />

ja rahoituksen laitos). Väitöstutkimus<br />

osoitti, että riskisijoittajat tuovat<br />

ryhtiä high tech -yritysten sisäiseen<br />

laskentatoimeen. Hanna Silvola on syntynyt<br />

Haapajärvellä 1980 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Nivalassa 1999.<br />

KTL Jaakko Simosen väitöskirja<br />

The Effects of R&D Cooperation and Labour<br />

Mobility on Innovation tarkastettiin<br />

30.3.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Hannu Tervo (Jyväskylän yliopisto)<br />

ja kustoksena professori Mikko Puhakka<br />

(kansantaloustieteen laitos). Väitöskirja<br />

tarjoaa uutta tietoa yritysten välisen<br />

yhteistyön ja työvoiman liikkuvuuden<br />

rooleista teknologiaosaamisen levittäjinä<br />

ja yritysten innovatiivisuutta edistävinä<br />

tekijöinä. Jaakko Simonen on syntynyt<br />

Helsingissä 1971 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Rovaniemellä 1990.<br />

Kasvatustieteiden tiedekunta<br />

KM Mikko Saaren väitöskirja Kielikylpyopetuksen<br />

kulttuuripedagoginen perusta<br />

tarkastettiin 8.12.2006. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Siv Björklund (Vaasan<br />

yliopisto) ja kustoksena professori Juhani<br />

Suortti (Kajaanin opettajankoulutusyksikkö).<br />

Väitöstutkimuksessa todetaan,<br />

että kielikylpyopetuksen mallilla voidaan<br />

kasvattaa ja tukea lapsen kulttuuri-identiteetin<br />

kehitystä. Mikko Saari on syntynyt<br />

Kajaanissa 1972 ja valmistunut siellä<br />

ylioppilaaksi 1994.<br />

KM Reetta Leppälän väitöskirja Vuosiluokkiin<br />

sitomattoman opiskelun kehittäminen<br />

yhdistetyssä esi- ja alkuopetuksessa tarkastettiin<br />

24.2.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Juhani Hytönen (Helsingin yliopisto)<br />

ja kustoksena professori Riitta-Liisa<br />

Korkeamäki (kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen<br />

yksikkö). Väitöstyössä<br />

tutkittiin oppimisen joustavaa jatkumoa<br />

yhdistetyssä esi- ja alkuopetuksessa. Reetta<br />

Leppälä on syntynyt Kalajoella 1962 ja<br />

valmistunut siellä ylioppilaaksi 1981.<br />

Humanistinen tiedekunta<br />

FL Nina Työlahden väitöskirja Encountering<br />

the New Woman. Feminist Rebellion<br />

and Literature tarkastettiin 1.12.2006.<br />

Vastaväittäjänä toimi professori Päivi<br />

Lappalainen (Turun yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Liisi Huhtala (taideaineiden<br />

ja antropologian laitos). Väitöstutkimuksessa<br />

Uutta naista tarkastellaan osana<br />

feminististä lukemista, erityisesti osana<br />

feministisen lukemisen tutkimusta.<br />

Nina Työlahti on syntynyt Hailuodossa<br />

1966 ja valmistunut ylioppilaaksi <strong>Oulu</strong>ssa<br />

1985.<br />

M.A. Axel vom Schemmin väitöskirja<br />

Dichter am Ball. Untersuchungen zur<br />

Poetik des Sports am Beispiel deutschsprachiger<br />

”Fußball-Literatur” tarkastettiin<br />

4.12.2006. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Rüdiger Zymner (Wuppertalin yliopisto,<br />

Saksa) ja kustoksena professori<br />

Gerhard Schmitt (saksan, ranskan ja<br />

pohjoismaisten kielten laitos). Väitöskirjassa<br />

tutkittiin erilaisia kaunokirjallisuuden<br />

lajityyppejä edustavien tekstien<br />

avulla, missä määrin ja kuinka yksityiskohtaisesti<br />

jalkapallo-motiivia käsitellään<br />

saksankielisessä kirjallisuudessa. Axel<br />

vom Schemm on syntynyt Wuppertalissa<br />

Saksassa 1975 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi<br />

1994.<br />

FM Raimo Niemelän väitöskirja Ikääntyneiden<br />

informaatiokäyttäytyminen. Laadullinen<br />

tutkimus arkielämän informaatiokäytännöistä<br />

ja toimintaan aktivoitumisesta<br />

tarkastettiin 8.12.2006. Vastaväittäjänä<br />

toimi YTT Kimmo Tuominen (Eduskunnan<br />

kirjasto) ja kustoksena professori<br />

Maija-Leena Huotari (suomen kielen, informaatiotutkimuksen<br />

ja logopedian laitos).<br />

Väitöstutkimuksen perusteella median<br />

aktivoiva merkitys ikäihmisille on<br />

otettava huomioon sekä selvitettävä, miten<br />

vuorovaikutuksellisuuden lisääntyminen<br />

internetissä ja televisiokanavilla vaikuttaa<br />

eri ikäryhmiin. Raimo Niemelä<br />

on syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa 1962 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1981.<br />

YTT, FL, dosentti Mikko Lahtisen<br />

väitöskirja Snellmanin Suomi – J.V. Snellman<br />

filosofi-intellektuellina tarkastettiin<br />

15.12.2006. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Matti Klinge (Helsingin yliopisto)<br />

ja kustoksena professori Maija Kallinen<br />

(historian laitos). Väitöskirjassa tarkastellaan<br />

Suomen ”kansallisfilosofia” Johan<br />

Vilhelm Snellmania monipuolisena<br />

intellektuellina, jonka elämässä teoria ja<br />

käytäntö, filosofia ja politiikka, kritiikki<br />

ja kansallinen rakennustyö liittyivät monin<br />

säikein toisiinsa muodostaen monitahoisen<br />

kokonaisuuden. Mikko Lahtinen<br />

on syntynyt Turussa 1966 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Vammalassa 1985.<br />

FM Raija Taramaan väitöskirja Stubborn<br />

and Silent Finns With ’Sisu’ in Finnish-<br />

American Literature – An Imagological Study<br />

of Finnishness in the Literary Production of<br />

Finnish-American Authors tarkastettiin<br />

17.3.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Beth Virtanen (University of Puerto<br />

Rico at Mayaguez) ja kustoksena professori<br />

Anthony Johnson (englannin kielen<br />

laitos). Väitöstutkimus tarkasteli toisen<br />

ja kolmannen polven amerikansuomalaisten<br />

kirjailijoiden tuotantoa suomalaisuuden<br />

näkökulmasta. Raija Taramaa on<br />

syntynyt Alatorniolla 1951 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Torniossa 1970.<br />

FM Maria Nikun väitöskirja The official<br />

status of the foreign residents in Athens<br />

322–120 B.C tarkastettiin 24.3.<strong>2007</strong>.<br />

Vastaväittäjänä toimi dosentti Martti<br />

Leiwo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Olavi K. Fält (historian laitos).<br />

Väitöstutkimus valottaa Ateenan ulkomaalaisten<br />

asukkaiden lainsäädännöllisen<br />

aseman kehitystä klassisen kauden<br />

(480–323 eKr.) jälkeen. Maria Niku on<br />

syntynyt Raahessa 1976 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Limingassa 1995.<br />

FL Seija Jalaginin väitöskirja Japanin<br />

kutsu. Suomalaiset naislähetit Japanissa<br />

1900–1941 tarkastettiin 31.3.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Pirjo Markkola<br />

(Åbo Akademi) ja kustoksena professori<br />

Olavi K. Fält (historian laitos).<br />

Väitöstutkimuksen mukaan naislähetit<br />

olivat eläviä esimerkkejä mahdollisuudesta<br />

vastustaa kristityn naisen korkeinta<br />

kutsumusta eli avioliittoa ja omistautua<br />

sen sijaan ammatilliseen kutsumustehtävään.<br />

Seija Jalagin on syntynyt Rovaniemellä<br />

1963 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

<strong>Oulu</strong>ssa 1982.<br />

FM Eija Pason väitöskirja Työkyky merkitsee.<br />

Työkyvyn merkityksen ja maailman rakentuminen<br />

lehtiteksteissä tarkastettiin<br />

31.3.<strong>2007</strong>. Vastaväittäjänä toimi dosentti<br />

Pirjo Hiidenmaa (Suomen Akatemia)<br />

ja kustoksena professori Helena Sulkala<br />

(suomen kielen, informaatiotutkimuksen<br />

ja logopedian laitos). Väitöskirjassa tarkastellaan,<br />

miten lehtiteksteissä kirjoitetaan<br />

työkyvystä. Eija Paso on syntynyt Utajärvellä<br />

1963 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Muhoksella 1982.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa tarkastetut väitöskirjat<br />

luettavissa verkossa: www.kirjasto.oulu.fi/<br />

julkaisutoiminta/acta/<br />

29

k o r h o n e n<br />

Viattomuus meni – näin urheilua<br />

Kuva: Katr i Yrjänäinen<br />

Olin elämäni ensimmäisen kerran aivan oikeassa<br />

urheilutapahtumassa. En ole kuunaan<br />

elämässäni nähnyt yhtään potku- tahi pesäpallokisaa,<br />

en hiihtomittelöä enkä seipäänheittokilpailua.<br />

Olympialaisista olen katsonut<br />

avajaiset, josko siellä olisi kuninkaallisia<br />

katsomossa.<br />

Kerran katsoin lapsena tovin Mummin<br />

kanssa nyrkkeilyä, mutta Mummin mielestä<br />

se kärpässarja oli mitätöntä. Hän olisi halunnut<br />

katsella raskasta sarjaa. Tosin minusta<br />

oli vallan veikeätä, kun terhakkaat pikku<br />

äijät pomppivat kipakasti huitoen isoissa,<br />

iloisen värisissä pöksyissä.<br />

Nyt olen siis nähnyt alusta loppuun jääkiekkoesityksen:<br />

jokaisen näytöksen ja osallistunut<br />

keskusteluun väliajoilla. Selvitytin<br />

etukäteen tarkoin luisteluryhmien taustat<br />

ja niiden vaiheille kehitetyn ”heimokulttuurin”.<br />

Ilokseni huomasin oululaisena, että oululaisten<br />

Kärppien värit olivat aivan samat<br />

kuin Malesian erään osavaltion (Perakin<br />

sulttaanikunnan) heraldiset tunnukset. Vieraisille<br />

saapuneen luisteluryhmän eli Jokerien<br />

värit eivät jääneet mieleen, mutta muistin,<br />

että korttipakassa on jokeri. Ja Batmanelokuvassa.<br />

Sitten se taisi olla joku seinämaalilaatu...<br />

Yleisön ääntely oli mieleenpainuva kokemus<br />

jo aivan behavioralistiselta kannalta ajatellen.<br />

En aivan tajunnut, miksi huudettiin.<br />

6000 katsojaa reagoi epäsuomalaisen nopeasti.<br />

Luistinradalla tapahtui joku räpsähdys<br />

ja tismalleen samalla sekunnin<br />

sadasosalla tuli joko myönteisen tahi kielteisen<br />

kuuloinen mylvähdys. Kuin suuri<br />

kuoro, jota kapellimestari johti.<br />

Asiantuntija istui vieressä ja yritti<br />

opastaa minua. ”Pitkä kiekko” oli<br />

yksi mylvähdyksen kirvoittaja. Jos<br />

vieraana oleva luisteluryhmä<br />

sysäsi sen, niin silloin <strong>Oulu</strong>ssa<br />

huudettiin ynseällä sävyllä.<br />

Jos taas paikalliset saivat<br />

moisen huitaistua, niin<br />

silloin älähdys oli iloisen<br />

oloinen. Mielenkiintoista.<br />

Luistinradalla oli myös pari ”koketin<br />

oloista” luistelijaa. Heillä oli kultaiset kypärit<br />

päässään. Luistimet näyttivät kyllä olevan<br />

valkeasta metallista, joten ”stailaaminen”<br />

näillä kaunosieluilla lienee vielä vähän puolitiessä.<br />

Mukavaa silti, että mies rohkenee pukeutua<br />

näyttävästi.<br />

Vasta toisen näytöksen aikana katseeni<br />

alkoi pysyä sen kiekon perässä paremmin.<br />

Valoja välkyteltiin ja huuto oli aivan uskomatonta.<br />

Ihmiset suhtautuvat omiin luisteluryhmiinsä<br />

todella vakavan emotionaalisesti.<br />

Muistelin, että Bysantin keisarikunnassa<br />

yleisö osoitti valjakkoajoissa fanaattista<br />

kollektiivista kiintymystä eri väreillä tunnettuja<br />

vaunuja kohtaan. Konstantinopolin hippodromilta<br />

virisi vihreiden ja sinisten aloittamana<br />

kuuluisa Nika-kapina vuonna 532. Sana<br />

nika on voittaa-verbin imperatiivimuoto.<br />

Sotapäällikkö Belisarius hoiteli kapinan ja<br />

30 000 pääsi nirristään.<br />

Mietin, että olisiko oululaiselta luistinpaanalta<br />

alkava, eeppisiä ulottuvuuksia saavuttava<br />

mellakka sitten höö-kapina, tahi mintturähinä<br />

tahi itke-kansannousu? Näissä jääkiekkoesityksissä<br />

käytetty kieli on jotensakin<br />

psykedeelistä. Siellä oli myös G-piste.<br />

Minulla on hämärä mielikuva, että olisin lukenut<br />

siitä joskus. Parturissa... ja ihmeekseni<br />

peräti naistenlehdestä. En vain muista tarkkaan<br />

mitä siitä kirjoitettiin... Löydä oma g-<br />

pisteesi... onko g-piste vain myytti...? Jotain sellaista.<br />

No, kyllä tuossa jääkiekkoesityksessä<br />

oli naisiakin katsomossa, joten kummasteluni<br />

kertonee enemmän omasta vanhanaikaisesta<br />

suhtautumisestani sukupuolten sosiaalisiin<br />

rooleihin.<br />

Joka tapauksessa se oli sangen mielenkiintoista.<br />

Väliajalla tarjottiin juotavaa, salaattia,<br />

kiusausta ja leivoskahvit. Paremmat<br />

tarjoilut kuin oopperan väliajalla! Sitten minut<br />

kutsunut ystävällinen ihminen kyyditsi<br />

minut vielä kotiin. Ei ihme, että urheiluriennot<br />

innostavat suomalaisia.<br />

Markus H. Korhonen<br />

30

t a p a h t u u<br />

Monipuolisia opintoja avoimessa<br />

yliopistossa <strong>2007</strong>–2008<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston avoimessa yliopistossa on aiempien vuosien tapaan<br />

talvikaudella <strong>2007</strong>–2008 tarjolla monipuolisesti opintoja eri aloilta.<br />

Lisätietoja koulutuksesta verkkosivulta: www.oulu.fi/avoinyliopisto<br />

Humanistiset oppiaineet<br />

Elokuvatutkimus<br />

Eurooppa-opinnot<br />

Filosofia<br />

Historia<br />

Japani-opinnot<br />

Kielenhuolto<br />

Kiinan kulttuuri<br />

Kirjallisuus<br />

Kulttuuriantropologia<br />

Valtio-oppi<br />

Yleinen teologia<br />

Kasvatustieteelliset<br />

oppiaineet<br />

Draamakasvatus<br />

Kasvatustiede<br />

Koulutusteknologia<br />

Managerointi ja osaamisen<br />

johtaminen<br />

Monikulttuurisuus<br />

Prosessidraama<br />

Puhe- ja ilmaisukasvatus<br />

Psykologia<br />

Sosiologia<br />

Luonnontieteelliset<br />

oppiaineet<br />

Ekologia<br />

Fysiikka<br />

Kasvien lajintuntemus<br />

Sienikurssi<br />

Kemia<br />

Maantiede<br />

Matkailu<br />

Matematiikka<br />

Tietojenkäsittelytiede<br />

Tietoturvan peruskurssi<br />

Tähtitiede<br />

Ympäristögeologia<br />

Ympäristökemia<br />

Ympäristönsuojelun hallinto<br />

ja lainsäädäntö<br />

Lääke- ja terveystieteelliset<br />

oppiaineet<br />

Biotieteet ja terveys<br />

Hoitotiede<br />

Kuntoutus<br />

Kylmälääketiede<br />

Lääketiede<br />

Terveyshallintotiede<br />

Terveystieto<br />

Taloustieteelliset<br />

oppiaineet<br />

Business Logistics<br />

Johdon laskentatoimi<br />

Julkinen talous<br />

Kansantaloustiede<br />

Kirjanpito ja tuloslaskenta<br />

Markkinointi<br />

Markkinointitutkimus- ja informaatiojärjestelmät<br />

Materiaalihallinnon perusteet<br />

Rahoitus<br />

Yritysjuridiikka<br />

Tekniikkaan ja<br />

arkkitehtuuriin liittyvät<br />

oppiaineet<br />

Työtiede, työpsykologia ja työn<br />

kehittäminen<br />

Ympäristölainsäädäntö<br />

Ympäristövaikutusten arviointi<br />

Japanilainen estetiikka<br />

Kalligrafia<br />

Plastinen sommittelu<br />

Sisustussuunnittelu<br />

Sisustustaiteen historia<br />

Lisäksi järjestetään kieliopintoja<br />

ja verkko-opintoja.<br />

Kajaanissa opintoja mm:<br />

Fysiikka<br />

Elokuvatutkimus<br />

Historian perusopinnot<br />

Hoitotiede<br />

Kasvatustiede<br />

Kirjallisuus<br />

Markkinointi<br />

Matematiikka<br />

Matkailu<br />

Naistutkimus<br />

Sisustussuunnittelu<br />

Sosiologia<br />

Tekninen työ<br />

Terveydenhuollon johtaminen<br />

Terveyshallintotiede<br />

Tietojenkäsittelytiede<br />

Yrittäjyys- ja projektipedagogiikka<br />

Yritysjuridiikka<br />

Museot<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston eläinmuseo<br />

Linnanmaa<br />

Avoinna ma–pe klo 8.30–15.45,<br />

su klo 11–15<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston geologinen museo<br />

Linnanmaa<br />

Avoinna ma–pe ja su klo 11–15<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston kasvitieteellinen<br />

puutarha<br />

Linnanmaa<br />

Kasvihuoneet avoinna ti–pe klo 8–15,<br />

la–su klo 12–15<br />

Kesällä ulkopuutarha avoinna joka päivä<br />

klo 8–20<br />

Näyttelyt<br />

TAIKA – Taide- ja taitopainotteinen<br />

luokanopettajakoulutus<br />

Näyttely Snellmanian kirjastossa 29.9.<strong>2007</strong><br />

saakka. Esillä on mm. Sirkka-Liisa Tiihosen<br />

taidetekstiilejä ja lisäksi menneiden aikojen<br />

taitajien käsitöitä ”mummon vintiltä”.<br />

Kiitos kirjasta! Mikael Agricola<br />

n. 1510–1557<br />

Näyttely yliopiston pääkirjastossa<br />

31.12.<strong>2007</strong> saakka.<br />

Leevi Madetoja 1887–1947<br />

– Pohjanmaan ja Pariisin säveltäjä<br />

Näyttely yliopiston pääkirjaston 2. kerroksen<br />

aulassa vuoden loppuun saakka. Näytteitä<br />

<strong>Oulu</strong> Sinfonian levyttämistä Madetojan<br />

orkesteriteoksista kuunneltavissa. Esillä<br />

on myös omistuskirjoituksia Leevi Madetojan<br />

– L. Onervan kokoelmasta.<br />

Yliopiston 49.<br />

lukuvuoden avajaiset<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston 49. lukuvuoden avajaiset<br />

pidetään maanantaina 3.9.<strong>2007</strong>. Avajaispäivän<br />

ohjelmaan kuuluvat jumalanpalvelus ja<br />

pääjuhla Linnanmaalla.<br />

31

.5304

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!