Staden taitto 25.5 - Jakobstad

LEDARE, GÖRAN HONGA, stadsdirektör
Tack för god budgetdisciplin
Foto/kuva: Pirjo Salonen
Våren har kommit till Jakobstad
med kraft. Jag skriver denna ledare
dagen efter första maj och nyss
hemkommen från en långlänk i naturen.
Blåsipporna blommar och lövsprickningen
är nära.
Staden Jakobstad gör ett bra bokslut för
år 2003. Resultatet blev över 1,8 milj.euro
positivt. Överskottet från energiverket och
hamnen räddade resultatet. Den skattefinansierade
verksamheten visade ett underskott
på 2,3 milj.euro. Personalen och
nämnderna skall ha ett stort tack för visad
god budgetdisciplin. Utan ert uppoffrande
arbete och planenliga verksamhet hade vi
inte kunnat klara av detta resultat.
Trots det goda resultatet ser man ett ökat
kostnadstryck på flera sektorer. Kostnaderna
för hälso- och sjukvård ökade med 1,3
milj. euro från år 2002. Tekniska verket
höll sin budget. Socialen klarade sin budget
pga att anslagen för köptjänster från
Folkhälsans Östanlid-enhet inte behövdes
under verksamhetsåret utan kunde användas
till annat. Kostnaderna för åldringsvården
steg med 0,7 milj.euro under året.
Utbildningsnämnden klarade sin budget
planenligt.
Avkastningen från stadens affärsverk
blev större än budgeterat. Hamnen gjorde
ett resultat på 0,3 milj. euro medan energiverket
gjorde en rekordvinst på över 4
milj. euro. Orsaken till det goda resultatet
ligger främst i de höga marknadspriserna
pga dåliga vattenreserver i Sverige och
Norge samt tillgången på billig andelskraft
där inköpspriserna inte steg. Jakobstads
Vatten gjorde en liten förlust.
Investeringarna blev omfattande under
år 2003. Totalinvesteringarna steg till 14,5
milj. euro netto. Årsbidraget räckte till att
finansiera bara 49 % av investeringar varför
staden måste öka sin upplåning. Skuldbördan
ökade från 1125 euro/invånare till
1743 euro/invånare under året.
Ni skall ha ett stort tack för det arbete
ni har gjort under det gångna året och våren.
Skötseln av stadens angelägenheter är
ett lagarbete där varje medarbetares insats
är viktig.
Ha en god sommar och vila upp
er under semestern.
Söndagen 2 maj 2004
Göran Honga
Stadsdirektör
PÄÄKIRJOITUS, GÖRAN HONGA, kaupunginjohtaja
Kiitokset hyvästä talousarviokurista
Kevät on tullut vauhdilla Pietarsaareen.
Kirjoitan tätä pääkirjoitusta
vapun jälkeisenä päivänä pitkän
luontolenkin jälkeen. Sinivuokot kukkivat
ja puut ovat lehteen puhkeamaisillaan.
Pietarsaaren kaupungin vuoden 2003
tilinpäätös on hyvä. Tulos oli yli 1,8 milj.
euroa ylijäämäinen. Energialaitoksen ja
sataman ylijäämä pelastivat tuloksen. Verovaroin
rahoitettava toiminta osoitti 2,3
milj. euron alijäämää. Henkilöstö ja lautakunnat
ansaitsevat suuret kiitokset osoittamastaan
hyvästä talousarviokurista. Ilman
uhrautuvaa työtänne ja suunnitelmallista
toimintaanne tämä tulos ei olisi ollut mahdollinen.
Hyvästä tuloksesta huolimatta useiden
toimialojen kustannuspaine on kasvanut.
Terveydenhuollon kustannukset lisääntyivät
1,3 milj. eurolla vuodesta 2002. Tekninen
virasto pysyi talousarviossaan. Sosiaalitoimi
pysyi talousarviossaan, koska
toimintavuonna ei tarvittu määrärahoja,
jotka oli tarkoitettu palveluiden ostamiseen
Folkhälsanin Östanlidin-yksiköltä, vaan ne
voitiin käyttää muuhun. Vanhushuollon
kustannukset lisääntyivät 0,7 milj. eurolla
vuoden aikana. Koulutuslautakunta pysyi
talousarviossaan suunnitellusti.
Kaupungin liikelaitosten tuotto oli talousarvioon
merkittyä suurempi. Sataman
tulos oli 0,3 milj. euroa ja energialaitoksen
ennätysvoitto oli yli 4 milj. euroa. Hyvän
tuloksen tärkeimpiä syitä ovat Ruotsin ja
Norjan heikoista vesivaroista johtuvat korkeat
markkinahinnat sekä halpa osuusvoima,
jonka hankintahinnat eivät nousseet.
Pietarsaaren veden tulos oli lievästi tappiollinen.
Vuonna 2003 tehtiin mittavia investointeja.
Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 14,5
milj. euroa. Vuosikate riitti rahoittamaan
vain 49 % investoinneista, minkä vuoksi
kaupungin täytyi lisätä lainanottoa. Velkataakka
kasvoi vuoden aikana 1125 eurosta/asukas
1743 euroon/asukas.
Paljon kiitoksia kuluneen vuoden ja
kevään aikana tekemästänne työstä. Kaupungin
asioiden hoito on joukkueyötä, jossa
jokaisen työntekijän panos on tärkeä.
Hyvää kesää ja levollista lomaa!
Sunnuntaina 2. toukokuuta 2004
Göran Honga
kaupunginjohtaja
STADEN/KAUPUNKI Nr 1 / 2004
Utgivare/Julkaisija:
Personalbyrån, Henkilöstötoimisto
Redaktörer:
Tiina Manninen,
Jaana Nikkari,
Petra Nylund
Foto/Kuvat:
Pirjo Salonen
Översättningar/Käännökset:
Susanna Melender
2

Matias uppfann
”korkskruv” för
plogstickor
Matias keksi
”korkkiruuvin”
aurauskeppejä
varten
Matias Nybäck heter
en både kreativ och
uppfinningsrik sommarjobbare
på Tekniska verket. Ifjol
på hösten uppfann han ett helt
nytt verktyg för att ta upp avbrutna
plogstickor.
”På hösten var jag med och
tog upp gamla plogstickor
som skulle ersättas med nya
och jag konstaterade att det
gick alldeles för långsamt”,
berättar Nybäck.
Avbrutna plogstickor borras
upp ur asfalten eller betongen
med en stor, lånad borr
som dessutom kräver ett medföljande
elaggregat, transporterat
på lastbil. Inget litet företag
för att få upp plogstickorna,
alltså. Men Nybäck såg
genast lösningen framför sig.
Med hjälp av svetsare på stadens
verkstad konstruerade
han ett konformat verktyg
med gängor som fungerar ungefär
som en korkskruv på
den avbrutna plogstickan.
”Genialiskt och enkelt, det
fungerar alltid”, konstaterar
Nybäcks förman vägmästare
Niklas Gustafsson.
Är Nybäck då en garvad
uppfinnare?
”Nja, om något behövs så
fixar jag det. Jag gillar att
svetsa och jobba med metall”,
säger han anspråkslöst.
Nybäck har avklarat sin utbildning
på Lannäslunds lantbrukslinje
och i sommar blir
han klar med sin militärtjänstgöring.
Då väntar ännu ett
sommarjobb på Tekniska verket.
Petra Nylund/Studio PAP
Foto: Magnus Vikman
Matias Nybäck gav ett bonus åt Tekniska verket, då
han uppfann ett effektivt verktyg för att ta upp avbrutna
plogstickor. Staden belönade honom med en nätt
summa för hans initiativ.
Tekninen virasto sai lisäetua, kun Matias Nybäck keksi
tehokkaan työkalun katkenneiden aurauskeppien irrottamiseen.
Kaupunki palkitsi aloitteen tekijän mukavalla
summalla.
4
Matias Nybäck on teknisen
viraston luova ja
kekseliäs kesätyöntekijä. Viime
syksynä hän keksi aivan
uuden työkalun katkenneiden
aurauskeppien irrottamista
varten.
”Olin syksyllä mukana irrottamassa
vanhoja aurauskeppejä,
jotka korvattiin uusilla,
ja totesin että työ kävi
aivan liian hitaasti”, Nybäck
kertoo.
Katkenneet aurauskepit
porataan irti asvaltista tai betonista
suurella lainaporalla,
joka vaatii lisäksi kuorma-autolla
kuljetettavan sähköaggregaatin.
Aurauskeppien irrottaminen
on siis melkoinen
urakka, mutta Nybäck näki
välittömästi ratkaisun mielessään.
Kaupungin konepajan
hitsaajan avulla hän rakensi
kierteillä varustetun kartionmuotoisen
työkalun, joka toimii
korkkiruuvin tavoin katkenneen
aurauskepin irrottamisessa.
”Nerokkaat ja yksinkertaiset
ideat toimivat aina”, toteaa
Nybäckin esimies, tiemestari
Niklas Gustafsson.
Onko Nybäck kokenutkin
keksijä?
”Njaa, jos jotakin tarvitaan,
niin minä hoidan homman.
Pidän hitsaamisesta ja
metallin työstämisestä”, hän
sanoo vaatimattomasti.
Nybäck on käynyt Lannäslundin
maatalouslinjan ja kesällä
hän saa varusmiespalveluksensa
päätökseen. Sen jälkeen
odottaa jälleen kesätyö
teknisessä virastossa.
Petra Nylund/Studio PAP
Kuva: Magnus Vikman

Kuva/Foto: Pirjo Salonen
Liikuntatoimenjohtajan työsarkaa on yhteistyö eri seurojen kanssa.
Tove Jansson-Lähteenmäki ei odota, että kaikki eri lajien edustajat
juoksevat hänen luonaan urheilutalolla, vaan hän pyrkii vastavuoroisesti
käymään seurojen edustajien luona.
Till idrottsdirektörens arbetsfält hör samarbete med olika föreningar.
Tove Jansson-Lähteenmäki förväntar sig inte att företrädarna för
de olika idrottsgrenarna skall komma till henne på idrottsgården, utan
hon strävar till att besöka dem.
Uuden liikuntatoimenjohtajan henkireikä
on puutarhanhoito
Pietarsaaren uusimman viran haltija
Tove Jansson-Lähteenmäki aloitti
työnsä liikuntatoimenjohtajana huhtikuun
puolivälissä. Jansson-Lähteenmäki
johtaa liikuntatointa ja hänen alaisuudessaan
työskentelee 10 vakituista ja 10 tilapäistä
työntekijää.
Jansson-Lähteenmäki on ensimmäisten
työviikkojen aikana tutustunut kaupungin
liikuntapaikkoihin ja eri seurojen ihmisiin.
- Tämä on työtä, jossa tehdään paljon
yhteistyötä seurojen kanssa, jaetaan esimerkiksi
jalkapalloilijoille kenttävuoroja ja
niin edelleen. Työ ja ihmisiin tutustuminen
on kuitenkin vasta alkutekijöissään, Jansson-Lähteenmäki
kertoo.
Hänen mukaansa Pietarsaaressa on hyvät
mahdollisuudet harrastaa eri liikuntamuotoja.
Kun puhutaan kilpaurheilusta,
puutteita ja ongelmakohtia alkaa kuitenkin
löytyä.
- Esimerkiksi salibandyllä ei ole omaa
kenttää. Aikoinaan kun kaupungin liikuntasaleja
on rakennettu, salibandystä ei tiedetty
vielä mitään eikä sen tarpeita osattu
ennakoida.
Toisena puutteena Jansson-Lähteenmäki
mainitsee jalkapallokenttien vähyyden.
- Muusta en osaa vielä sanoa, kun en ole
ehtinyt kaikkiin paikkoihin tutustua. Tutkimatta
on vielä sekin, miten hyvin kaupungissa
on liikuntaan sopivia pyöräilyteitä.
Kevyen liikenteen väylät ovat eniten
käytettyjä liikuntapaikkoja kaupungissa,
Jansson-Lähteenmäki muistuttaa.
Tellushallin kesäkuun alussa alkanut
kattoremontti on liikuntatoimen tämän hetken
suurin satsaus. Uusia isoja rakennuskohteita
ei Jansson-Lähteenmäen mukaan
ole lähiaikoina tulossa, vaan tarkoitus on
pitää kunnossa nykyiset liikuntapaikat.
Liikuntatoimen sisällä Jansson-Lähteenmäki
näkee kuitenkin uudistustarpeita.
- Kokonaisuuden hallinta on välillä vaikeaa,
kun toiminnassa on mukana useita
eri hallintokuntia. Tulen varmasti kyseenalaistamaan
monia asioita, koska vanha
tapa toimia ei ole aina se paras tapa, Jansson-Lähteenmäki
sanoo.
Tove Jansson-Lähteenmäki siirtyi Pietarsaareen
Merikarvian liikuntatoimenjohtajan
paikalta. Koulutukseltaan hän on
sekä liikuntatieteiden maisteri että liikunnanohjaaja.
Kokkolassa syntyneelle Jansson-Lähteenmäelle
Pietarsaari on entuudestaan tuttu
kaupunki.
- Olen mm. opiskellut Pietarsaaren
kauppaoppilaitoksella 80-luvun vaihteessa.
Vanhempani asuvat edelleen Kokkolassa.
Tähän asti Jansson-Lähteenmäki on
käynyt Kokkolasta käsin töissä Pietarsaaressa,
mutta nyt Jansson-Lähteenmäen perhe
on ostanut oman talon Kilisaaresta.
Kesän aikana muu perhe eli puoliso ja kaksi
tytärtä muuttavat Merikarvialta Pietarsaareen.
Kilisaaressa Jansson-Lähteenmäellä tulee
olemaan tarpeeksi tilaa myös rakkaalle
harrastukselle.
- Olen oikea viherpeukalo, joka nauttii
kukkapenkkien tonkimisesta. Merikarvialla
minulla on myös kaksi kasvihuonetta,
jotka toivon saavani mukaani tänne, Jansson-Lähteenmäki
sanoo.
Hänen harrastuksiinsa kuuluvat myös
ruuanlaitto ja kodinhoito, jotka hänen mukaansa
toimivat hyvänä vastapainona liikkumiselle.
Liikuntaa Jansson-Lähteenmäki
harrastaa mm. pyöräillen ja rullaluistellen.
Aikaisemmin hänen lajejaan olivat
myös ratsastus, rytminen ja joukkuevoimistelu
sekä uiminen.
Tiina Manninen
Trädgårdsskötseln andningshål för
nya idrottsdirektören
Den nyaste tjänsteinnehavaren i Jakobstad,
Tove Jansson-Lähteenmäki,
började sitt arbete som
idrottsdirektör i mitten av april. Jansson-
Lähteenmäki leder idrottsväsendet och hon
har 10 ordinarie och 10 tillfälliga underställda
medarbetare.
Under de första arbetsveckorna har
Jansson-Lähteenmäki bekantat sig med
stadens idrottsplatser och folk i olika föreningar.
- I det här jobbet samarbetar man mycket
med föreningar, till exempel fördelar
man träningsturer åt fotbollsspelarna. Ar-
5
betet och att bekanta sig med människor
har dock bara börjat, berättar Jansson-Lähteenmäki.
Enligt henne finns det goda möjligheter
att utöva olika motionsformer i Jakobstad.
När det gäller tävlingsidrott finns det
dock brister och problem.
➟

➟
- Det finns till exempel ingen egen plan
för innebandy. Då man en gång i tiden
byggde stadens idrottssalar visste man inget
om innebandy och kunde således inte
förutse kommande behov.
En annan brist som Jansson-Lähteenmäki
nämner är det ringa antalet fotbollsplaner.
- Något mer kan jag inte säga eftersom
jag inte hunnit bekanta mig med alla ställen.
Ännu har jag inte heller utrett hur pass
bra stadens cykelvägar lämpar sig för motion.
Lättrafiklederna är de mest använda
idrottsplatserna i en stad, påminner Jansson-Lähteenmäki.
Takrenoveringen av Tellushallen som
inleddes i början av juni är den största satsningen
inom idrottsväsendet för tillfället.
Enligt Jansson-Lähteenmäki finns det inga
nya omfattande byggnadsobjekt i sikte,
utan meningen är att hålla de nuvarande
idrottsplatserna i skick. Jansson-Lähteenmäki
ser dock förnyelsebehov inom själva
idrottsväsendet.
- Ibland är det svårt att behärska helheten
i och med att det finns flera olika förvaltningsenheter
med i verksamheten. Jag
kommer säkert att ifrågasätta en hel del
saker eftersom det gamla handlingssättet
inte alltid är det bästa, säger Jansson-Lähteenmäki.
Tove Jansson-Lähteenmäki kom till Jakobstad
från Sastmola där hon jobbat som
idrottsdirektör. Till sin utbildning är hon
både magister i gymnastik- och idrottsvetenskaper
och idrottsinstruktör.
Jakobstad är bekant sedan tidigare för
Jansson-Lähteenmäki, som är född i Karleby.
- Jag har bl.a. studerat vid Jakobstads
handelsläroverk i slutet av 70- och början
av 80-talet. Mina föräldrar bor kvar i Karleby.
Hittills har Jansson-Lähteenmäki pendlat
till jobbet från Karleby, men nu har familjen
Jansson-Lähteenmäki köpt ett hus
i Killingholmen. Resten av familjen, d.v.s.
maken och två döttrar, flyttar från Sastmola
till Jakobstad under sommaren.
På Killingholmen kommer Jansson-Lähteenmäki
att ha tillräckligt med utrymme
för sin kära hobby.
- Jag har gröna fingrar och älskar att
påta i blomrabatter. I Sastmola har jag också
två växthus som jag hoppas kunna ta
med mig hit, säger Jansson-Lähteenmäki.
Till hennes hobbyn hör även matlagning
och skötsel av hemmet, som enligt henne
är bra motvikt till motion. Till Jansson-
Lähteenmäkis motionshobbyn hör bl.a.
cykling och rullskridskoåkning. Tidigare
höll hon på även med ridning, rytmisk
gymnastik och laggymnastik samt simning.
Tiina Manninen
Foto/Kuva Pirjo Salonen
Magnus Brännbacka trivs bra med sitt
nya jobb som kommunalteknisk planerare.
Magnus Brännbacka viihtyy hyvin uudessa
työssään kunnallistekniikan
suunnittelijana.
Magnus
Brännbacka
ny planerare
Sedan januari är Magnus Brännbacka ny
kommunalteknisk planerare på Tekniska
verket i Jakobstad. Brännbacka är en av
fyra planerare på verket och till hans uppgifter
hör exempelvis att bevilja grävningstillstånd.
– Vill till exempel Energiverket gräva
gäller det förstås att kolla var våra avloppssystem
går och var brunnar är placerade. I
tillstånden ingår också ett krav på att grävaren
återställer området, säger Brännbacka.
Andra uppgifter för honom är att planera
vägdragningar och avloppsdragningar,
de senare på uppdrag av Jakobstads vatten.
Brännbacka är byggnadsingenjör med
inriktning på samhällsteknik och han kommer
närmast från ett jobb hos ett husbyggnadsföretag.
– Jag trivs bra på Tekniska verket.
Mycket här är ”nygammalt” för mig, eftersom
jag har studerat de ämnen jag nu jobbar
med, men inte sysslat så mycket med
dem i praktiken, säger han.
Petra Nylund/Studio PAP
6
Magnus
Brännbacka
on uusi
suunnittelija
Magnus Brännbacka on työskennellyt
tammikuusta saakka teknisen viraston
uutena kunnallistekniikan suunnittelijana.
Brännbacka on yksi viraston neljästä
suunnittelijasta, ja hänen tehtäviinsä
kuuluu esimerkiksi kaivulupien myöntäminen.
- Jos vaikkapa energialaitos haluaa tehdä
kaivutöitä, on tietenkin tarkistettava,
mistä viemärijärjestelmä menee ja missä
kaivot sijaitsevat. Lupiin sisältyy myös
vaatimus siitä, että kaivutöiden tekijä palauttaa
alueen ennalleen, sanoo Brännbacka.
Hänen muita tehtäviään ovat tie- ja viemärilinjausten
suunnittelu, joista viimeksi
mainittu tehdään Pietarsaaren veden toimeksiannosta.
Brännbacka on yhdyskuntatekniikan
rakennusinsinööri, ja hänen edellinen työpaikkansa
oli talonrakennusyrityksessä.
- Viihdyn hyvin teknisessä virastossa.
Täällä on minulle paljon ”uusvanhaa”,
koska olen opiskellut niitä asioita, joiden
parissa nyt työskentelen, mutta aikaisemmin
en ole tehnyt niihin liittyviä töitä kovin
paljon käytännössä, hän sanoo.
Petra Nylund/Studio PAP

Foto/Kuva: Pirjo Salonen
Tiina Virtanen förbereder som bäst utvecklingsplanen för stadens vattenförsörjning.
Tiina Virtanen valmistelee parhaillaan kaupungin vesihuollon kehityssuunnitelmaa.
Ung kvinna i mansdominerad bransch
Ibörjan av mars började Tiina Virtanen
sitt arbete som planeringsingenjör på
Jakobstads vatten. Tjugosexåriga Virtanen
som avlade sin diplomingenjörsexamen
i slutet av förra året är glad över sin
första ordinarie anställning.
- Jag är mycket nöjd med att jag som
ung och nyutexaminerad kvinna fick arbetet.
Jag ville absolut komma till Jakobstad,
berättar Virtanen.
Virtanen är hemma från Limingo och
hon har studerat miljöteknik vid Uleåborg
universitet. Jakobstad är dock inte helt
främmande för henne från förr.
- Pappa är hemma härifrån, men jag har
inga släktingar eller kompisar här. Tillsvidare
har jag dock känt mig hemma. Något
mer vågar jag inte säga efter ett par månaders
erfarenhet, skrattar Virtanen.
I alla fall har hon blivit förtjust i de korta
avstånden, förmånerna och bekvämligheten
som en småstad erbjuder.
- Det är ganska häftigt att man här får
en radhuslägenhet på två kilometers avstånd
från centrum hälften billigare än i till
exempel Uleåborg. Här behöver man inte
ens bil, man kan ju cykla till jobbet sommar
och vinter.
Till Virtanens arbetsfält på vattenverket
hör planering av vattenförsörjning.
- Till exempel utreder vi om nätet skall
utvidgas och i så fall vartåt. Dessutom planerar
jag vattenförsörjning för nya planläggningsområden,
berättar Virtanen.
För närvarande förbereder hon en utvecklingsplan
för vattenförsörjning som
varje kommun enligt lagen bör ha.
- I planen definieras nuläget i vattenför-
sörjningen samt utvecklingsbehov såväl ur
vattenverkets som ur de olika områdenas
synvinkel. Där beaktas även t.ex. miljövårdsaspekter.
Planen färdigställs i höst,
berättar Virtanen.
Tiina Virtanen har anpassat sig väl till
den rätt mansdominerade arbetsgemenskapen
på Jakobstads vatten. Hon delar sitt
arbetsrum i stadshuset med Bodil Dahlin
som förutom Virtanen är den enda kvinnliga
ingenjören på verket.
-†Det andra inhemska börjar småningom
flyta bättre och bättre, berättar Virtanen.
Tillsvidare har jag inte vågat tala så
mycket svenska, men småningom har jag
börjat använda språket. Det här har nog
varit något av ett språkbad.
Tiina Manninen
Nuorena naisena miesvaltaisella alalla
Tiina Virtanen aloitti maaliskuun alussa
suunnitteluinsinöörinä Pietarsaaren
Vedessä. Viime vuoden lopulla
diplomi-insinööriksi valmistunut 26-vuotias
Virtanen on iloinen ensimmäisestä vakinaisesta
toimestaan.
- Olen tosi tyytyväinen, että nuorena
vastavalmistuneena naisena sain tämän
työpaikan. Halusin ehdottomasti tulla tänne
Pietarsaareen, Virtanen kertoo.
Virtanen on kotoisin Limingasta ja opiskellut
ympäristötekniikkaan Oulun yliopistossa.
Pietarsaari ei ole hänelle kuitenkaan
aivan vieras kaupunki entuudestaan.
- Isä on täältä kotoisin, mutta sukua ja
kavereita minulla ei ole täällä ole. Toistaiseksi
olen kuitenkin kotiutunut ihan hyvin.
Sen tarkemmin ei muutaman kuukauden
perusteella uskalla sanoa, Virtanen naurahtaa.
Hän on kuitenkin jo ihastunut pikkukaupungin
lyhyisiin välimatkoihin ja asumisen
edullisuuteen ja mukavuuteen.
- Aika hurjaa, että täältä saa rivitaloasunnon
kahden kilometrin päästä keskustasta
puolta halvemmalla kuin esimerkiksi
Oulussa. Täällä ei edes autoa tarvitse,
työmatkat taittuvat kesät talvet pyörällä.
Virtasen työkenttään vesilaitoksella
kuuluu vesihuollon suunnittelu.
- Tutkimme esimerkiksi laajennetaanko
verkkoa ja mihin. Samoin tehtäviini kuuluu
uusien kaavoitusalueiden vesihuollon
suunnittelu, Virtanen listaa.
Tällä hetkellä hän valmistelee vesihuollon
kehityssuunnitelmaa, joka lain mukaan
pitää olla joka kunnalla.
- Siinä määritellään vesihuollon nykytilanne
sekä kehittämistarpeet niin vesilaitoksen
kuin eri alueiden kannalta. Siinä
7
otetaan huomioon myös esimerkiksi ympäristönsuojelulliset
näkökohdat. Suunnitelma
on valmis syksyllä, Virtanen kertoo.
Tiina Virtanen on sopeutunut Pietarsaaren
Veden varsin miesvoittoiseen työyhteisöön
hyvin. Hän jakaa työhuoneen laitoksen
ainoan toisen naisinsinöörin eli Bodil
Dahlinin kanssa kaupungintalolla. Toinen
kotimainenkin alkaa pikkuhiljaa sujua paremmin
ja paremmin, Virtanen kertoo.
- Vielä en ole uskaltautunut puhumaan
ruotsia kovinkaan paljon, mutta pikkuhiljaa
olen uskaltautunut käyttämään sitä.
Melkoista kielikylpyä tämä on ollut, hän
myöntää.
Tiina Manninen

Tarkkoja
lukuja
lähes
40 vuotta
Marita Lillqvist
jättää rahatoimiston
Syksyllä 1964 nuori Marita Lillqvist
sai työpaikan Pietarsaaren kaupungin
kassanhoitajana. Maaliskuun viimeisenä
päivänä lähes 40 vuotta myöhemmin
hän sulki taloustiedostot ainiaaksi ja
aloitti eläkepäivät.
”Ihanat työtoverit! Tämä porukka sen
on tehnyt”, on Lillqvistin arvosana rahatoimiston
työyhteisölle.
Lillqvist työskenteli 20 vuotta kaupunginkassassa,
jossa hän vastasi juoksevista
tuloista ja menoista. Erityisen tärkeä tehtävä
hänellä oli joka toinen perjantai:
”Jaoin palkat niin sanotuissa tilipusseissa
teknisen viraston työntekijöille, joilla ei
ollut kuukausipalkkaa”, hän muistelee.
Vuonna 1984 Lillqvististä tuli laskentasihteeri.
Työhön ovat kuuluneet muun
muassa aravalainojen ja kaupungin lahjoitusrahastojen
hoito, taloustilastot sekä aikoinaan
koiraverot.
”Arava-rakentajien kanssa oli mukavaa
olla tekemisissä, asuntolainojen hoito oli
oikein mielenkiintoista työtä”, hän toteaa.
Pankin roolissa
Työtoverit tuntevat Lillqvistin tarkkana
työntekijänä, ja tarkkuus onkin ollut välttämätöntä
hänen työssään. Erityisen tärkeää
huolellisuus oli jännittävien pankkilakkoviikkojen
aikana tammikuussa 1990.
Tuolloin Lillqvist johti ”manuaalisen pankin”
työtä. ”Saimme postista suuria rahatoimituksia,
joista laskimme ja jaoimme
kaikille kaupungin työntekijöille palkat,
jotka he kävivät itse hakemassa rahatoimistosta”,
hän muistelee.
Kuten monet muutkin eläkeläiset nykyään,
aikoo myös Lillqvist viettää toiminnallista
eläkeaikaa. ”Tanssin mieheni Gustavin
kanssa kansantansseja, joten aiomme
tehdä paljon matkoja kokoontumisiin Suomessa
ja Pohjoismaissa”, hän sanoo.
Karjaalla asuvan lapsen perheen luonakin
vieraillaan varmasti, ja lisäksi Marita
Lillqvist haaveilee saavansa tehdä enemmän
matkoja, joilla on yhteys historiaan.
Kiina on seuraava unelmakohde Lillqvistille,
jonka sydäntä lähellä ovat historia ja
yhteiskuntaoppi.
Petra Nylund/Studio PAP
Kuva/Foto: Maria Kivilompolo
Kunnon kyyti töihin. Työtoverit järjestivät Marita Lillqvistille tiehöylätaksin hänen
viimeisenä työpäivänään ennen eläkkeelle jäämistä.
Rejäl skjuts till jobbet för Marita Lillqvist. Arbetskompisarna fixade väghyveltaxi
till drätselkontoret sista dagen innan pensioneringen.
Nästan 40 år av exakta siffror
Marita Lillqvist lämnar drätselkontoret
Det var 1964 på hösten som en ung
Marita Lillqvist fick anställning
som stadskassör för staden Jakobstad.
Den sista mars nästan 40 år senare,
stängde hon ekonomifilerna för gott och
inledde pensionärstillvaron.
”Härliga arbetskamrater! Det är gänget
här som gjort det”, är Lillqvists betyg på
arbetsgemenskapen på drätselkontoret.
Lillqvist jobbade i 20 år som stadskassör
med ansvar för löpande inkomster och
utgifter. En speciellt viktig uppgift hade
hon varannan fredag:
”Då delade jag ut lön i så kallade likvidpåsar
till anställda på Tekniska verket som
inte hade månadslön”, minns hon.
År 1984 blev Lillqvist redovisningssekreterare.
I det jobbet har bland annat ingått
att sköta Arava-lånen, stadens donationsfonder,
ekonomisk statistik och hundskatten,
på den tiden det begav sig.
”Kontakten med Arava-byggarna var
fin, bostadslånen var ett mycket intressant
arbete”, konstaterar hon.
Agerade bank
Lillqvist är känd bland sina kollegor som
en noggrann arbetstagare, vilket också har
varit nödvändigt. Speciellt viktig var omsorgsfullheten
under de dramatiska bankstrejksveckorna
i januari 1990. Då ledde
Lillqvist arbetet som ”manuell bank”.
”Vi fick stora pengaleveranser från posten
som räknade och delade ut till alla stadens
anställda, som personligen kom hit
och hämtade sin lön”, minns hon.
Lillqvist som så många andra pensionärer
idag kommer att ha en aktiv pensionärstid.
”Jag och min man Gustav dansar folkdans,
så det blir många resor till stämmor
i Finland och Norden”, säger hon.
Resor till barn och barnbarn i Karis blir
det säkert också, och dessutom drömmer
hon om att få göra flera resor med historisk
anknytning. Kina är nästa drömmål för
Lillqvist, som har ett stort intresse för historia
och samhällskunskap.
Petra Nylund/Studio PAP
8

Bra betyg för arbetstrivseln
Rapporten om den färska kartläggningen
av arbetsklimatet bland stadens
personal är positiv läsning.
Hela 86,4 procent av dem som deltog i
kartläggningen trivdes bra i sitt arbete.
Diskussionen upplevdes som öppen och
det inre samarbetet mellan enheterna upplevdes
fungera. Å andra sidan ansåg nästan
hälften eller 49 procent av svarandena
att samarbetet mellan enheterna inte fungerar.
Under det gångna året 2003 har staden
Jakobstad erbjudit skolning för drygt
hundra förmän. Svaren på kartläggningen
vittnar tydligt om att skolningen burit
frukt. Cirka 70 procent av svarandena
tyckte att chefens sätt att leda är bra och
sättet att arbeta är rättvist. Likaså upplevdes
cheferna som lätt tillgängliga och
hjälpsamma. Drygt 60 procent av svarandena
fick feedback på sin arbetsprestation
från chefen.
80 procent av svarandena upplevde att
de har goda möjligheter att påverka sitt
arbete. Största delen upplevde att förändringarna
genomförs problemfritt, medan
knappt hälften av svarandena tyckte att det
finns utrymme för förbättring.
Beaktansvärt är också att över hälften
av svarandena upplevde att de behöver tilläggsskolning
på grund av förändrade arbetsuppgifter.
Å andra sidan tyckte samma
mängd att de under det senaste året deltagit
i tillräckligt många olika skolningar.
Förra gången kartlade man arbetsklimatet
bland stadens personal år 2001. I år genomfördes
kartläggningen av Mellersta
Österbottens yrkeshögskolas forskningsoch
utvecklingsenhet Centria i Jakobstad.
Kartlägggingen gällde hela personalen.
Jaana Nikkari/Studio PAP
Jag trivs på min arbetsplats
Viihdyn työpaikallani
500
400
300
480
264
Kartläggningen av arbetsklimatet visade
att stadens personal trivs i sitt arbete.
Nästan 90 procent var helt eller
delvis av samma åsikt.
200
100
0
Helt av
samma
åsikt
Delvis av
samma
åsikt
80
Delvis av
annan
åsikt
27
Helt av
annan
åsikt
3
Kan inte
säga
Ilmapiirikartoitus osoitti, että kaupungin
henkilöstö viihtyy työssään. Lähes 90
prosenttia on täysin tai osittain samaa
mieltä tästä asiasta.
Täysin
samaa
mieltä
Osittain
samaa
mieltä
Osittain
eri
mieltä
Täysin
eri
mieltä
En osaa
sanoa
Työviihtyvyydelle hyvät arvosanat
Vastavalmistuneen ilmapiirikartoituksen
raportti on myönteistä luettavaa.
Kaupungin henkilöstölle
suunnattuun kartoitukseen vastanneista
86,4 prosenttia viihtyi työssään hyvin.
Keskustelu koettiin avoimeksi ja yksiköiden
sisäinen yhteistyö hyvin toimivaksi.
Toisaalta lähes puolet vastaajista, 49 prosenttia
oli sitä mieltä, ettei yhteistyö yksiköiden
kesken toimi.
Pietarsaaren kaupunki on tarjonnut koulutusta
menneen vuoden 2003 aikana yli
sadalle esimiehelle. Kartoituksen vastaukset
kertovat selkeään kieltään siitä, että
koulutus on kantanut hedelmää. Noin 70
prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että
esimiehen johtamistapa on hyvä ja työskentelytapa
oikeudenmukainen. Samoin
esimiehet koettiin helposti lähestyttäviksi
ja avuliaiksi. Reilu 60 prosenttia vastanneista
sai esimieheltään palautetta työsuorituksestaan.
Vastanneista 80 prosenttia koki voivansa
hyvin vaikuttaa omaan työhönsä. Suurin
osa koki muutosten sujuvan mutkatta,
kun taas vajaa puolet vastanneista löysi
tältä alueelta parantamisen varaa.
Huomionarvoista on myös se, että yli
9
puolet vastanneista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta
työtehtävien muuttumisen
vuoksi. Toisaalta sama määrä oli mielestään
viimeisen vuoden aikana osallistunut
riittävästi erilaisiin koulutuksiin.
Työilmapiiriä kaupungin henkilöstön
keskuudessa kartoitettiin viimeksi vuonna
2001. Tämänvuotisen kartoituksen toteutti
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun
tutkimus- ja kehitysyksikkö CENT-
RIA Pietarsaaressa. Kartoitus koski koko
henkilökuntaa.
Jaana Nikkari/Studio PAP

jekt inom skolvärlden • Projekti koulumaailmasta • Projekt inom skolvärlden • Projekti koulumaailmasta •
Storskolan fungerar bra
Oxhamns ”nya” skola, det vill säga
med klasserna sex till nio, har nu
fungerat ett helt läsår, och betyget
den får av både lärare och elever är gott.
- Vi var alla beredda på att det blir
mycket nytt och gick in för det med en
positiv inställning. Majoriteten är nog väldigt
nöjd, säger Mikael Martelin, biträdande
rektor med det praktiska ansvaret för
sexorna och sjuorna.
Bakgrunden till att alla svenskspråkiga
klasser sex och sju nu finns i Rådmans skola
och alla åttor och nior i Oxhamns handlar
om trångboddhet både i de svenska lågstadierna
och i Oxhamns. Samtidigt stod
Rådmans skola tom efter att Larsmo byggt
sitt eget högstadium.
- Trycket har lättat på Oxhamns skola.
Här är mycket lugnare nu, då 250-300
elever jobbar här, precis det antal skolan är
byggd för. Tidigare var vi upp till 450, säger
Elisabet Palenius, rektor.
Skolan jobbar numera med längre lektioner,
67,5 minuter långa, och raster på 20
minuter. Också det bidrar till ett lugnare
klimat i skolan och enkäter visar att både
elever och lärare tycker om systemet.
- Vi hinner verkligen se våra elever under
lektionerna och dagarna blir mindre
splittrade för alla. För eleverna är det lugnare
med färre ämnen och färre läxor per
dag, säger Palenius och Martelin.
Att sexorna och sjuorna inte finns i samma
byggnad som åttorna och niorna märks
på eleverna.
- Årets sjuor har inte blivit ”stora” lika
snabbt som de tidigare blev, konstaterar
Palenius.
”Syskonklasser”
Foto/Kuva: Pirjo Salonen
- Trycket har lättat på Oxhamns skola. Här är mycket lugnare nu, konstaterar
Elisabet Palenius och Mikael Martelin.
Lärarkollegiet finns numera i två skilda
lärarrum, på Rådmans och på Oxhamns.
En del jobbar i båda, men för att få sammanhållningen
och samarbetet att fungera
håller lärarna gemensamma möten var
tredje vecka.
Sexorna och sjuorna undervisas av både
klasslärare och ämneslärare. Varje klass
har en klassföreståndare och en ”vice
klassföreståndare”, det vill säga två lärare
samsas om två ”syskonklasser”.
- För de par som jobbar bra tillsammans
har det gett mycket, men man måste tycka
om att samarbeta. Undervisningen kan inte
bli en enmansshow, säger Palenius.
För klasslärarna har den nya skolformen
betytt en del förändringar, men de som jobbar
torde vara motiverade – klasslärarna
fick ansöka om plats i skolan.
- En förändring från lågstadieskolorna
är att man inte har samma helhetssyn på sin
egen klass, då man inte nödvändigtvis undervisar
den så ofta. En hel del nya ämnen
har vi också fått sätta oss in i, säger Martelin.
Det första året har till stor del gått åt till
att få det praktiska och vardagliga att flyta.
- Nästa läsår kommer vi att satsa ännu
mera på pedagogiken, säger Palenius.
Petra Nylund/Studio PAP
jekt inom skolvärlden • Projekti koulumaailmasta • Projekt inom skolvärlden • Projekti koulumaailmasta •
10

Projekt inom skolvärlden • Projekti koulumaailmasta • Projekt inom skolvärlden • Projekti koulumaailma
Suurkoulu toimii hyvin
Oxhamnin ”uusi” koulu, joka käsittää
luokat 6 - 9, on nyt toiminut
kokonaisen lukuvuoden ja saa
hyvän arvosanan sekä opettajilta että oppilailta.
- Olimme kaikki varautuneet siihen, että
tulee paljon uutta, ja otimme myönteisen
asenteen. Enemmistö on erittäin tyytyväinen,
sanoo apulaisrehtori Mikael Martelin,
jolla on käytännön vastuu kuudennesta ja
seitsemännestä luokasta.
Kaikki ruotsinkieliset 6. ja 7. luokat
ovat nyt Rådmanin koulussa ja kaikki 8. ja
9. luokat Oxhamnin koulussa. Järjestelyn
taustalla on ruotsinkielisten ala-asteiden ja
Oxhamnin koulun ahtaus. Lisäksi Rådmanin
koulu oli tyhjillään Luodon rakennettua
oman yläasteensa.
- Oxhamnin koulun paine on helpottanut.
Täällä on nyt paljon rauhallisempaa,
kun oppilaita on 250-300, juuri se määrä
jolle koulu on rakennettukin. Aiemmin
oppilaita oli jopa 450, kertoo rehtori Elisabet
Palenius.
Koulun oppitunnit ovat nykyään aiempaa
pidemmät. Ne ovat 67,5 minuutin pituisia
ja välitunnit kestävät 20 minuuttia.
Sekin vaikuttaa osaltaan ilmapiirin rauhoittumiseen,
ja kyselyt osoittavat, että sekä
oppilaat että opettajat pitävät järjestelmästä.
- Ehdimme todella nähdä oppilaamme
tunneilla ja kaikkien päivät ovat yhtenäisempiä.
Oppilaille on helpompaa, että oppiaineita
ja läksyjä on vähemmän päivää
kohden, sanovat Palenius ja Martelin.
Oppilaista huomaa, etteivät kuudes- ja
seitsemäsluokkalaiset ole samassa rakennuksessa
kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten
kanssa.
- Tänä vuonna seitsemäsluokkalaisista
ei ole tullut ”isoja” yhtä nopeasti kuin aikaisemmin,
toteaa Palenius.
”Sisarusluokat”
Opettajisto on nykyään kahdessa eri opettajainhuoneessa,
Rådmanin koulussa ja
Oxhamnin koulussa. Osa opettajista työskentelee
molemmissa kouluissa, mutta
yhteishengen ja yhteistyön toimivuuden
vuoksi opettajat pitävät yhteisiä kokouksia
joka kolmas viikko.
Kuudes- ja seitsemäsluokkalaisia opettavat
sekä luokanopettajat että aineopettajat.
Jokaisella luokalla on luokanvalvoja ja
”varaluokanvalvoja”, kaksi opettajaa siis
jakaa kaksi ”sisarusluokkaa”.
- Se on ollut antoisaa työpareille, joiden
yhteistyö sujuu hyvin, mutta yhteistyöstä
täytyy pitää. Opetuksesta ei voi tulla yhden
miehen show, sanoo Palenius.
Luokanopettajille uusi koulumuoto on
tuonut joitakin muutoksia, mutta he lienevät
motivoituneita – luokanopettajat saivat
hakea paikkaa koulusta.
Foto/Kuva: Pirjo Salonen
- Oxhamnin koulun paine on helpottanut. Täällä on nyt paljon rauhallisempaa,
kun oppilaita on 250-300, toteavat Elisabet Palenius ja Mikael Martelin.
Eräs muutos ala-asteeseen verrattuna
on, että opettajilla ei ole enää samanlaista
kokonaiskuvaa omasta luokastaan, koska
he eivät välttämättä opeta sitä kovin usein.
Olemme myös joutuneet perehtymään uusiin
aineisiin, Martelin sanoo.
Ensimmäinen vuosi on kulunut suurelta
osin käytännön arkiasioiden sujuvuuden
hiomiseen.
- Ensi lukuvuonna panostamme pedagogiikkaan
entistä enemmän, Palenius sanoo.
Petra Nylund/Studio PAP
Projekt inom skolvärlden • Projekti koulumaailmasta • Projekt inom skolvärlden • Projekti koulumaailma
11

jekt inom skolvärlden • Projekti koulumaailmasta • Projekt inom skolvärlden • Projekti koulumaailmasta
Elever bekantade sig
med EU-länderna
Europa upplevde en stark förändring
den första maj då Europeiska unio
nen fick tio nya medlemmar: Polen,
Ungern, Tjeckien, Slovakien och Slovenien
från Östeuropa, Estland, Lettland och
Litauen från Baltikum samt Cypern och
Malta från Sydeuropa.
I Pursisalmi skola förberedde sig alla
tillsammans för EU-utvidgningen. Väggarna
fylldes av ståtliga collage som belyste
livet i de nya och gamla EU-länderna – ur
ungdomarnas synvinkel.
Syftet med vårt EU-projekt var att låta
eleverna bekanta sig med de nya EU-länderna:
deras kultur, invånare och livstil.
Ämnet passade oss även i och med att det
bor många utlänningar i vår stad, säger rektorn
vid Pursisalmi skola, Maija Ekman.
Varje klass hade som uppgift att söka
information om ett nytt och ett gammalt
EU-land. Information söktes såväl via Internet
som i tidningar och TV-program.
- Vår klass skulle bekanta sig med Lettland
och Österrike. Vi visste inte så mycket
om de länderna från förr, men genom detta
projekt har de blivit bekanta, berättar
sjätteklassisten Jarkko Olli.
Första veckan i maj, dvs. under Europa-veckan,
omvandlades även skolans
matsedel till att passa in i sammanhanget.
På menyn fanns bland annat välsmakande
bulgarisk moussaka, maltesisk fisksoppa
och burgundisk köttgryta.
- Också på lektioner i huslig ekonomi
har eleverna bekantat sig med den europeiska
matkulturen. Speciellt sacherbakelser
från österrikiska Wien väckte förtjusning
hos eleverna, berättar Ekman.
EU-projektet i Pursisalmi skola kulminerade
den 7 maj i en fest där eleverna
hade förberett PowerPoint-presentationer
om de nya EU-länderna.
- Som gäster hade vi utlänningar som
bor i vår stad och som berättade om livet
och vardagen i sina hemländer. Bland annat
irländsk och ungersk musik samt estniska
dikter bidrog till stämningen, säger
Ekman.
Jaana Nikkari/Studio PAP
– Tidigare visste vi knappt något om Lettland. Nu vet vi mycket, säger eleverna
i sjätte och sjunde klass i Pursisalmi skola. På bilden från vänster Jarkko Sarajärvi,
Joona Luomala, Jarkko Olli, Toni Kuusela, Tia Hautala, Hanna Isokoski och
Sami Mestari. Även Jani Hautakangas deltog i arbetet med EU-projektet.
– Latviasta emme aiemmin tienneet juuri mitään. Nyt tiedetään ja paljon, sanovat
Pursisalmen koulun kuudennen ja seitsemännen luokan oppilaat. Kuvassa
vasemmalta Jarkko Sarajärvi, Joona Luomala, Jarkko Olli, Toni Kuusela, Tia
Hautala, Hanna Isokoski ja Sami Mestari. Mukana luokan EU-projektityössä oli
myös Jani Hautakangas.
– Eleverna har deltagit i projektet flitigt
och ivrigt. Under Europa-veckan
var också matsedeln europeisk, berättar
Maija Ekman.
Oppilaat ovat olleet ahkerasti ja innolla
projektissa mukana. Eurooppa-viikolla
eurooppalaistimme myös ruokalistan,
kertoo Maija Ekman.
jekt inom skolvärlden • Projekti koulumaailmasta • Projekt inom skolvärlden • Projekti koulumaailmasta •
12

Fantastic Sea Festival 2004
Projekt inom skolvärlden • Projekti koulumaailmasta • Projekt inom skolvärlden • Projekti koulumaailma
EU-maat
tutuksi
Lördagen den 3.7 kl. 11-20 ordnas Fantastic Sea Festival för barnfamiljer i FantaSea
Park. Festivalens tema är havet och fritid. Inträde 5 €. Programmet avviker från fjol
årets program så att barnen själva får delta i olika programpunkter bl.a.i en clown- och
cirkusskola, i trollens värld, i olika slags vattenlekar, de kan prova på nya idrottssätt under
en ledare och pyssla i pysselhörnan. Ja, och naturligtvist simma...
Fantastic Sea Festival 2004
Eurooppa mullistui vapunpäivänä,
kun Euroopan Unioniin liittyi kymmenen
uutta jäsentä: Itä-Euroopasta
Puola, Unkari, Tsekki, Slovakia ja Slovenia,
Baltiasta Viro, Latvia ja Liettua sekä
Etelä-Euroopasta Kypros ja Malta.
Pursisalmen koululla EU:n laajenemiseen
valmistauduttiin koko koulun voimin.
Koulun seinät täyttyivät näyttävistä koosteista,
jotka valottivat elämää ja elämäntapaa
uusissa ja vanhoissa EU-maissa –
nuorten näkökulmasta.
- EU-projektimme tavoitteena oli tutustuttaa
oppilaat uusiin EU-maihin: niiden
kulttuuriin, ihmisiin ja elämäntapaan. Aihe
oli sopiva meille myös sen vuoksi, että
kaupungissamme asuu paljon ulkomaalaisia,
sanoo Pursisalmen koulun rehtori Maija
Ekman.
Tehtävänä jokaisella luokalla oli etsiä
tietoa yhdestä uudesta ja yhdestä vanhasta
EU-maasta. Tietoa etsittiin niin internetistä,
lehdistä kuin katsomalla tv-ohjelmia.
- Meidän luokallamme tehtävänä oli
tutustua Latviaan ja Itävaltaan. Aiemmin
emme juuri maita tunteneet, mutta projektin
kautta ne ovat tulleet tutuiksi, kertoo
kuudesluokkalainen Jarkko Olli.
Toukokuun ensimmäisellä viikolla eli
Eurooppa-viikolla myös koulun ruokalista
muokattiin istumaan aiheeseen. Listalta
löytyi muun muassa maistuvaa bulgarialaista
moussakaa, maltalaista kalakeittoa ja
Burgundin lihapataa.
- Kotitaloustunneilla oppilaat ovat myös
tutustuneet eurooppalaiseen ruokakulttuuriin.
Erityisesti Itävallan Wienistä peräisin
olevat Sacher-leivokset herättivät oppilaissa
ihastusta, kertoo Ekman.
Pursisalmen koulun EU-projekti huipentui
7. toukokuuta vietettyyn juhlaan,
johon oppilaat olivat valmistelleet Power-
Point-esityksiä uusista EU-maista.
- Juhlavieraiksi saimme kaupungissamme
asuvia ulkomaalaisia, jotka kertoivat
elämästä ja arjesta synnyinmaassaan. Tunnelmaa
kuorrutettiin muun muassa irlantilaisella
ja unkarilaisella musiikilla sekä
virolaisilla runoilla, sanoo Ekman.
Jaana Nikkari/Studio PAP
Fantastic Sea Festival on koko perheelle suunnattu merihenkinen tapahtuma ja sitä vietetään
lauantaina 3.7. klo 11-20 FantaSea Parkissa. Festivaalin teemana on meri ja vapaa-aika.
Sisäänpääsy 5 €. Ohjelma poikkeaa viime vuodesta siten, että lapset saavat
osallistua itse eri ohjelmiin, mm. pelle- ja sirkuskouluun, peikkojen maailmaan, vesileikkeihin,
uusiin lasten liikuntalajeihin vetäjän tahdissa ja askarteluun. Niin, ja tietenkin
uida...
FantaSea Park håller öppet / FantaSea Park on avoimena 28.6.– 8.8.2004.
Foto/Kuva: Turistbyråns arkiv - Matkailutoimiston arkisto
FantaSea-kväll 16.8
Senaste årets succékväll på FantaSea får en fortsättning. Precis som ifjol så ordnar personalföreningen
kvällen strax innan skolstarten.
Som vanligt bjuder föreningen på grillkorv och saft. Även caféet är öppet, om man
vill ha något annat. Kvällen är privatbeställd mellan klockan 16 och 20 för stadens anställda
med familjer, så vi får simma och njuta i lugn och ro.
Naturstigen ordnas även i år, där simhallsbiljetter utlottas. LL
FantaSea-ilta 16.8.
Viime vuoden menestysilta FantaSeassa saa jatkoa. Henkilöstöyhdistys järjestää tänäkin
vuonna FantaSea-illan koulujen alkamisen kynnyksellä.
Kuten tapana on yhdistys tarjoaa grillimakkaraa ja mehua. Myös kahvila on auki, joten
muutakin on saatavilla. Ilta on varattu klo 16-20 pelkästään kaupungin työntekijöille
perheineen, joten voimme rauhassa uida ja nauttia.
Projekt inom skolvärlden • Projekti koulumaailmasta Tänäkin vuonna ohjelmassa • Projekt on luontopolku, inom skolvärlden ja siinä arvotaan • Projekti uimahallilippuja. koulumaailma
LL
13

Perhepäivähoitajat kuntoremontissa
Kymmenen perhepäivähoitajaa on
kevään kuluessa osallistunut avokuntoremonttiin,
joka on laatuaan
ensimmäinen Pietarsaaressa. Avokuntoremontissa
”remonttipäivät” on hajotettu
pätkiin niin, että perhepäivähoitajat ovat
kevään kuluessa osallistuneet viiteen kuntopäivään
ja lisäksi syksyllä on kaksi seurantapäivää.
- Perhepäivähoitajilla tämä on ainut tapa
osallistua kuntoremonttiin, koska kaupunki
ei pärjää pitempään ilman kymmentä perhepäivähoitajaa.
Muuten 40 lasta jäisi ilman
hoitoa, työterveyshoitaja Benita
Kronholm selittää.
Kuntopäivien aikana perhepäivähoitajat
ovat kuunnelleet luentoja, tehneet kuntotestejä,
olleet fysioterapiassa ja kuntoilleet.
- Olemme olleet ulkoilemassa, käyneet
vesijumpassa ja sauvakävelemässä sekä
harjoitelleet eri voimisteluohjelmia, Kronholm
kertoo.
Viimeisenä varsinaisena kuntoremonttipäivänä,
helteisenä perjantaina 7. toukokuuta
ryhmä kokoontui musiikkikahvila
After Eightin ulkorakennuksessa. Päivään
kuului mm. lääkärinluento kahvituksineen.
Teoriaosuuden jälkeen ryhmä lähti pyöräillen
Fäbodaan, jossa vietettiin loppupäivä.
Perhepäivähoitajat Ritva Tapola ja Tarja
Pietilä ovat tyytyväisiä kuntoremontin
antiin.
- Osallistumme ensimmäistä kertaa
kuntoremonttiin ja hyvä on ollut, naiset
kertovat.
Tarja Pietilä on tyytyväinen ohjelman
monipuolisuuteen.
- Hyvä, että on saanut kokeilla kaikkia
erilaisia kuntoilutapoja. Myös kuntokartoitus
on ollut tarpeen, samoin yksilöllinen
ohjaus. Kaikille on erikseen kerrottu, mitä
kannattaa harjoittaa.
Naiset ovat tyytyväisiä myös kuntoremontin
sosiaaliseen puoleen. Yksin kotonaan
työtä tekevät perhepäivähoitajat pääsevät
päivien aikana tapaamaan toisiaan ja
vaihtamaan kuulumisia.
- Tämä on katkaissut viikkoa sopivasti
ja antanut vähän vaihtelua, Tarja Pietilä
sanoo.
Naisten mukaan kunnosta ja omasta
hyvinvoinnista huolehtiminen auttaa jaksamaan
paremmin työssä.
- Mitä parempi yleiskunto on, sitä helpompi
on tehdä töitä. Meillähän on raskas
fyysinen työ, Ritva Tapola muistuttaa.
Kuntoremontin fysioterapiaohjauksesta
vastaava työfysioterapeutti Pia Haara vahvistaa,
että perhepäivähoitajien selkä ja
polvet joutuvat työssä lujilla.
- Ongelmia on myös hartioiden alueella,
koska perhepäivähoitajat joutuvat nostelemaan
paljon.
Haara suosittelee perhepäivähoitajille,
kuten meille kaikille muillekin, monipuo-
Kuva/Foto: Pirjo Salonen
lista liikuntaa, joka vahvistaa lihasvoimaa.
Aina ei tarvitse edes lähteä salille rehkimään.
- Hyötyliikunta on hyvä vaihtoehto, ja
sitähän näin keväällä ja alkukesästä riittää,
Haara naurahtaa.
Tiina Manninen
Ritva Tapolan mukaan avokuntoremontti on ollut mukavaa vaihtelua perhepäivähoitajan
arkeen.
Kymmenen perhepäivähoitajaa päätti kuntoremontin pyöräretkellä Fäbodaan.
Syksyllä ryhmä tapaa vielä kahden seurantapäivän merkeissä.
14

Familjedagvårdarna på ”kuntoremontti”
Under vårens lopp har tio familjedagvårdare
deltagit i en öppen
kuntoremonttikurs som är den första
i sitt slag i Jakobstad. På den öppna
kuntoremonttikursen har kursdagarna delats
upp så, att familjedagvårdarna under
våren har deltagit i fem kursdagar, och
dessutom har man två uppföljningsdagar
på hösten.
- För familjedagvårdarna är det här det
enda sättet att delta i en kuntoremonttikurs,
eftersom staden inte klarar sig länge utan
tio familjedagvårdare. Annars skulle 40
barn bli utan vård, förklarar arbetshälsovårdare
Benita Kronholm.
- Under kursdagarna har familjedagvårdarna
lyssnat på föreläsningar, gjort
konditionstester, fått fysioterapi och motionerat.
- Vi har varit ute, gått på vattengymnastik,
stavgått och tränat med olika gymnastikprogram,
berättar Kronholm.
Den sista egentliga kursdagen, den varma
fredagen den 7 maj samlades gruppen
i uthuset vid musikcafé After Eight. Till
dagen hörde bl.a. en läkarföreläsning med
kaffeservering. Efter teoridelen cyklade
gruppen till Fäboda, där man tillbringade
resten av dagen. Familjedagvårdare Ritva
Tapola och Tarja Pietilä är nöjda med det
de fått från kursen.
- Vi deltar för första gången i en kuntoremonttikurs,
och den har varit bra, berättar
kvinnorna.
Tarja Pietilä är nöjd med det mångsidiga
programmet.
- Det är bra att vi har fått pröva på olika
motionsformer. Även konditionskartläggningen
har varit till nytta, liksom den
individuella handledningen. Var och en har
fått veta hur det lönar sig för dem att träna.
Kvinnorna är också nöjda med det sociala
umgänget under kursen. Familjegadvårdarna
som jobbar ensamma hemma har
under kursdagarna fått träffa varandra och
utbyta tankar.
- Kursdagarna har brutit arbetsveckan
på ett lämpligt sätt och gett lite omväxling,
säger Tarja Pietilä.
Att ta hand om sin kondition och sitt
välmående hjälper en att orka bättre i arbetet,
tycker kvinnorna.
- Ju bättre allmän kondition man har,
desto lättare är det att arbeta. Vårt arbete
är ju fysiskt tungt, påminner Ritva Tapola.
Arbetsfysioterapeut Pia Haara som sva-
rar för handledning inom fysioterapi på
kuntoremonttikursen bekräftar att familjedagvårdsarbetet
belastar ryggen och knäna.
- Det brukar bli problem även med axlarna
eftersom familjedagvårdarna måste
lyfta mycket.
Haara rekommenderar mångsidig motion
som stärker muskelkraften, för fa-
Foto/Kuva: Pirjo Salonen
miljedagvårdarna liksom för oss andra.
Man behöver inte nödvändigtvis slita på
konditionssalen.
- Nyttig motion är ett bra alternativ och
det finns ju gott om möjligheter till det på
våren och på försommaren, skrattar Haara.
Tiina Manninen
Ritva Tapola tycker att kuntoremontti-kursen har gett trevlig omväxling till familjedagvårdarnas
vardag.
De 10 familjedagvårdarna avslutade kursen med en cykeltur till Fäboda. På
hösten träffas gruppen under två uppföljningsdagar.
15

Interreg III –hanke on ollut hyvä mahdollisuus kaupunkimme
ainutlaatuisen puisto- ja puutarhakulttuurin vaalimiseen,
sanoo Ilmari Heinonen.
Projektet Interreg III har gett en bra chans att värna
om den unika park- och trädgårdskulturen i vår stad,
säger Ilmari Heinonen.
Skolparken /Koulupuisto ilmakuvia kesä 2003
Kaavoitusosasto
16

Puistoista
vetovoimaa
- Kaupunkimme puistot ovat Pohjanmaan
korkeatasoisimmat. Erityisesti nykyisen
puutarhainnostuksen aikaan, niiden vaaliminen
on ajan hengen mukaista ja edistää
merkittävästi kaupungin matkailullista kuvaa,
sanoo asemakaava-arkkitehti Ilmari
Heinonen.
Koulupuisto, Villa Sveden ja vanhan
sataman metsä sekä Seurakuntayhtymän
toteuttamana Aspegrenin puutarha ovat
mukana Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen
vetämässä kolmivuotisessa Crossing
Fences Interreg III –hankkeessa. Hankkeen
tavoitteena on paikallisen puisto- ja puutarhakulttuurin
vaaliminen ja kehittäminen.
Samalla kehitetään koko kaupungin
matkailua, jonka edistämisessä puistot ja
puutarhat ovat merkittävä vetonaula.
- Vastavalmistuneet internet-sivut ovat
kattava ja informatiivinen kooste alueen
puistoista ja puutarhoista. Sivuilta löytyvät
linkit Keski-Euroopan puistoihin ja puutarhoihin.
Lisäksi tapahtumakalenterista selviävät
kaikki puistojen ja puutarhojen tapahtumat
kesän ja syksyn aikana. Myös
oppaita on koulutettu ja opastus järjestyy
sitä haluaville, luettelee Heinonen.
Työn alla on myös muun muassa turistiopaskartta,
joka opastaa matkailijoita
puistojen Pietarsaaressa kohteelta kohteelle.
Meneillään ovat myös puusto- ja kasvilajikartoitukset,
jotka tulevat palvelemaan
todellisia puutarha-alan ammattilaisia.
Yksinomaan Koulupuistosta löytyy yli
1000 kasvilajia ja jopa 200 ruusulajiketta.
Interreg III –hanke lähestyy tänä vuonna
loppuaan. Hankkeessa on ollut mukana
puistoja ja puutarhoja kaikkiaan neljästä
maasta: Saksasta, Tanskasta, Ruotsista ja
Suomesta.
Jaana Nikkari/Studio PAP
På gående
parkutställning
i Skolparken
ART IN PARK
Bildkonstföreningen
Jakarte r.f
Dragningskraft
med parker
”Svarta fåret”/ ”Musta lammas” Gerd
Sunngren
foto/kuva: Pirjo Salonen
- Parkerna i vår stad är de mest högtstående
i hela Österbotten. Speciellt under den
nuvarande trädgårdsboomen ligger det i
tiden att slå vakt om dem, vilket i sin tur
betydligt främjar stadens image bland turister,
säger stadsplanearkitekt Ilmari Heinonen.
Skolparken, Villa Sveden och skogen
vid Gamla hamn samt Aspegrens trädgård
som anlagts av kyrkliga samfälligheten är
med i det treåriga projektet Crossing Fences
Interreg III, som leds av Västra Finlands
miljöcentral. Syftet med projektet är
att värna om och utveckla den lokala parkoch
trädgårdskulturen. Samtidigt utvecklar
man turismen i hela staden och i det arbetet
är parkerna och trädgårdarna ett betydande
dragplåster.
- De nya Internetsidorna utgör en omfattande
och informativ sammanställning
av parkerna och trädgårdarna i regionen.
På sidorna finns länkar till parker och trädgårdar
i Mellaneuropa. I händelsekalendern
finns information om alla evenemang
i parker och trädgårdar under sommaren
och hösten. Även guider har utbildats, så
det finns guidning för dem som vill ha,
nämner Heinonen.
Under arbete är bland annat en turistkarta
som guidar turister från en plats till en
annan i parkernas Jakobstad. Även kartläggning
av trädbestånd och växtarter pågår,
och den kommer att betjäna riktiga
proffs inom trädgårdsbranschen. Enbart i
Skolparken finns över 1000 växtarter och
upp till 200 rosensorter.
Projektet Interreg III närmar sig sitt slut
i år. I projektet har parker och trädgårdar
deltagit från sammanlagt fyra länder: Tyskland,
Danmark, Sverige och Finland.
Jaana Nikkari/Studio PAP
17
”Låt stövlarna vandra” / ”Anna saappaiden
vaeltaa” Heidi och/ja Tellervo
Lunabba
foto/kuva: Pirjo Salonen

AJANKOHTAISTA
AKTUELLT
Työilmapiirin kartoitus
Työilmapiirin kartoituksen tulos toimitetaan
työpaikoille (esimiehille) viikolla 23, siis kesäkuun
alussa. Keskustelut tuloksen parhaasta
hyödyntämistavasta voidaan mieluusti jättää
syksyn työpaikkakokouksiin. Työpaikkojen tulisi
kuitenkin voida järjestää lyhyt tiedotustilaisuus
tuloksesta melko pian.
Kartläggningen av
arbetsklimatet
Resultatet från kartläggningen av arbetsklimatet
ges till arbetsplatserna (förmännen) vecka
23, dvs. i början av juni. Diskussionen om hur
resultatet bäst kan vara till nytta för arbetsplatsen
kan gärna sparas till höstens arbetsplatsmöte.
Ett kort informationstillfälle om resultatet
borde arbetsplatserna ändå kunna ordna ganska
snabbt.
Rita Forsbacka börjar arbeta som kanslist på
personalbyrån 1.6.04. Välkommen Rita!
Rita Forsbacka aloittaa työnsä henkilöstötoimiston
kanslistina 1.6.04. Tervetuloa, Rita!
Löneräknare Maria Kivilompolo på personalbyrån
räknar härefter erfarenhetstilläggen.
Lämna gärna in ansökningarna direkt till henne.
Hon svarar också på frågor i anslutning till
tilläggen.
Palkanlaskija Maria Kivilompolo henkilöstötoimistosta
laskee tästä lähin kokemuslisiä.
Toimittakaa hakemukset mielellään suoraan
hänelle. Hän myös vastaa lisiä koskeviin kysymyksiin.
Personalstatistik / Henkilöstötilasto
Antal årsverken sektorvis under åren 1999 - 2003
Henkilötyövuodet toimialoittain 1999 - 2003
1999 2000 2001 2002 2003
Centralförvaltningen, Keskushallinto 40 40 40 42 43
Socialväsendet. Sosiaalitoimi 364 374 383 390 399
Utbildningsväsendet, Koulutustoimi 318 312 304 296 305
Tekniska verket, Tekninen virasto 232 239 239 233 206
Affärsverk, Liikelaitokset 85
Övriga, Muut 147 149 148 153 90
Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä 1101 1114 1114 1114 1128
sysselsättningsanställda ingår inte, työllästämisvaroin palkattuja ei sisälly
Kökspersonalen tackar för Tykytonni som användes
till fotvård!
Keittiöhenkilökunta kiittää Tyky-tonnista mikä
käytettiin jalkahoitoon!
18

GLAD
SOMMAR!
Port Payé
Finlande
130892
HYVÄÄ
KESÄÄ!
Foto / Kuva: Ben Griep
Frågetävlingen
”Känner Du Din Stad?”
i personaltidningen 2/2003
De rätta svaren är följande:
1. Fastighets Ab Sparbankskvarteret, s.k. Armirohuset,
vy från Kanalseplanaden
2. Vy från Ottomalmsgatan-Storgatan
3. Fastigheten Bostads Ab Solfjädern,
Kvarnbacksgatan 1
4. Vy från Korsgrundsviken med fastigheterna på
bostadsmässoområdet i bakgrunden
5. F.d. bårhuset på Jakobstads sjukhusområde
Henkilöstölehden 2/2003
Tunnetko kaupunkisi -kilpailu
Oikeat vastaukset ovat seuraavat:
1. Kiinteistö Oy Säästöpankkikortteli, ns. Armiro-talo,
näkymä Kanavapuistikolta.
2. Näkymä Otto Malmin kadulta – Isoltakadulta
3. Bostads Ab Solfjädernin kiinteistö, Myllymäenkatu 1
4. Näkymä Ristikarinlahdelta, taustalla asuntomessualueen
kiinteistöt
5. Pietarsaaren sairaala-alueen entinen ruumishuone
Fru Fortuna gynnade följande tävlingsdeltagare:
Käldström Irmeli Jakobstads historia, del IV
Hautasaari Margit armbandsur
Hemgård Bertel ”
Kristola Bernice ”
Sandvik Lilja ”
Wiklund Vivan ”
Onnetar suosi seuraavia kilpailuun osallistuneita:
Käldström Irmeli Pietarsaaren historia, osa IV
Hautasaari Margit rannekello
Hemgård Bertel ”
Kristola Bernice ”
Sandvik Lilja ”
Wiklund Vivan ”
Onko osoite oikea?
Kaupungin entisten työntekijöiden (eläkeläisten) osoitteita varten
ei ole automaattista seurantaa. Toivomme että ilmoitatte,
mikäli Staden-Kaupunki -lehtenne lähetetään väärään osoitteeseen.
Korjatkaa virhe soittamalla numeroon 785 1285 (Rita
Forsbacka).
Är adressen rätt?
Vi har ingen automatisk uppföljning på stadens tidigare anställdas
(pensionärer) adresser. Därför önskar vi att ni meddelar ifall
vi skickar Staden-Kaupunki till fel adress. Korrigera felaktigheten
genom att ringa 785 1285 (Rita Forsbacka).
20