Staden 1.2006.indd - Jakobstad
15.04.2014 • Views
Share Embed Flag

Staden 1.2006.indd - Jakobstad

Staden 1.2006.indd - Jakobstad

Staden 1.2006.indd - Jakobstad

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
jakobstad.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Personaltidning/Henkilöstölehti 1/2006<br />

1

LEDARE<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Utmaningar<br />

Haasteita<br />

Mycket är på gång i <strong>Jakobstad</strong> som bäst. Förutom utvecklingen<br />

av stadens egna servicefunktioner har vi Lassfolkska högskolecampuset<br />

och inköpet av Strengbergs tobaksfabrik under arbete.<br />

Samtidigt byggs det väldigt friskt i <strong>Jakobstad</strong>. Detta syns också i<br />

befolkningsstatistiken. Befolkningen ökade under året i <strong>Jakobstad</strong><br />

så att vid utgången av år 2005 hade vi 45 fler kommuninvånare än<br />

föregående år. Regionen som helhet visar en befolkningsökning<br />

på 75 personer. Detta var det andra året i rad som befolkningen<br />

ökade. Senast <strong>Jakobstad</strong> hade en befolkningsökning<br />

före dessa år var under bostadsmässoåret 1994.<br />

Antalet kommuninvånare var vid årsskiftet således<br />

19 512. Jag vill gärna se detta som en början på en<br />

längre trend.<br />

Ett säkert vårtecken, förutom de som moder natur<br />

unnar oss, är att bokslutet färdigställs och analyseras.<br />

Utan att göra någon större djupdykning vill ja göra<br />

några axplock ur bokslutet.<br />

<strong>Staden</strong> <strong>Jakobstad</strong>s bokslut för år 2005 uppvisar<br />

ett underskott på 2,265 milj. euro. Det budgeterade<br />

underskottet var 1,232 milj. euro. Under året beviljade<br />

stadsfullmäktige tilläggsanslag på totalt 0,6 milj. euro<br />

under året. Ifråga om affärsverken gör Hamnen och<br />

<strong>Jakobstad</strong>s Vatten en aning bättre resultat än budgeterat<br />

medan Energiverket gör ett 0,387 milj. euro sämre<br />

resultat än budgeterat.<br />

<strong>Staden</strong>s verksamhet exklusive affärsverken gör ett underskott<br />

på 6,44 milj. euro medan affärsverken gör ett överskott på 4,17<br />

milj. euro. Detta faktum bör klart hållas i minnet vid framtida<br />

riskbedömningar. Ett annat orosmoment är att verksamhetskostnaderna<br />

under 2005 steg med 5,61% samtidigt som skattefinansieringen<br />

steg med 2,93%. Detta är en ohållbar situation i längden.<br />

I skrivande stund är jag nyss hemkommen från Örebro i Sverige<br />

där vi tillsammans med stadsfullmäktiges och stadsstyrelsens<br />

ordföranden utböt erfarenheter med och lyssnade på våra motsvarigheter<br />

från hela Norden. I det mycket digra programmet lyftes<br />

två saker fram över andra.<br />

För det första har vi en kommun- och servicestrukturprocesser<br />

på gång i mindre eller större omfattning i alla nordiska länder.<br />

Utmaningarna med en åldrande befolkning med medföljande servicebehov<br />

och minskande årskullar som kommer in i arbetslivet<br />

som vi står inför liknar mycket långt varandra.<br />

Den andra observationen är att personalen och dess kompetensutveckling<br />

är i fokus. Utan en kompetent och välmotiverad<br />

personal rustad med rätt verktyg kommer vi inte att klara framtidens<br />

utmaningar inom servicen för <strong>Jakobstad</strong>sborna. Så enkelt<br />

är det.<br />

Pietarsaaressa on parhaillaan monenmoista tekeillä. Kaupungin<br />

omien palvelujen kehittämisen lisäksi työn alla ovat Lassfolkin<br />

korkeakoulualue ja Strengbergin tupakkatehtaan osto. Lisäksi<br />

Pietarsaaressa rakennetaan erittäin vilkkaasti, mikä näkyy myös<br />

väestötilastossa. Pietarsaaren väkiluku kasvoi vuoden aikana siten,<br />

että vuoden 2005 lopussa kuntalaisia oli 45 henkeä enemmän<br />

kuin edellisvuonna. Koko seudun väkiluku on kasvanut 75 hengellä.<br />

Tämä oli toinen peräkkäinen vuosi, jolloin väkiluku kasvoi.<br />

Edellisen kerran ennen näitä kahta vuotta<br />

Pietarsaaren väkiluku lisääntyi asuntomessuvuotena<br />

1994. Viime vuodenvaihteessa<br />

kuntalaisia oli 19 512. Näkisin mielelläni<br />

suuntauksen jatkuvan.<br />

Luonnon muutosten ohella varma kevään<br />

merkki on tilinpäätöksen valmistuminen ja<br />

analysointi. En syvenny tässä tilinpäätöksen<br />

yksityiskohtiin, vaan teen siitä muutamia<br />

poimintoja.<br />

Pietarsaaren kaupungin vuoden 2005 tilinpäätös<br />

osoittaa 2,265 milj. euron alijäämää.<br />

Budjetoitu alijäämä oli 1,232 milj. euroa.<br />

Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden aikana<br />

yhteensä 0,6 milj. euron lisämäärärahan.<br />

Foto / Kuva: Pirjo Salonen Liikelaitoksista sataman ja Pietarsaaren<br />

Veden tulos on hieman budjetoitua parempi,<br />

kun taas energialaitoksen tulos on 0,387 milj. euroa budjetoitua<br />

heikompi. Kaupungin toiminta ilman liikelaitoksia on 6,44 milj.<br />

euroa alijäämäinen, mutta liikelaitosten tulos on 4,17 milj. euroa<br />

ylijäämäinen. Tuo seikka on pidettävä mielessä tulevissa riskinarvioinneissa.<br />

Huolestuttavaa on myös se, että toimintakustannukset<br />

lisääntyivät 5,61 % vuonna 2005, mutta verorahoitus lisääntyi<br />

2,93 %. Ajan mittaan tilanne käy kestämättömäksi.<br />

Tätä kirjoittaessani olen juuri palannut Ruotsin Örebrosta,<br />

jossa yhdessä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajien<br />

kanssa tapasimme kollegojamme koko Pohjolasta<br />

ja vaihdoimme kokemuksia. Runsaasta ohjelmasta nousi esille<br />

erityisesti kaksi seikkaa.<br />

Ensinnäkin kaikissa Pohjoismaissa on meneillään erilaisia kunta-<br />

ja palvelurakenneprosesseja. Väestön ikääntymisestä johtuva<br />

palvelutarve ja työelämään tulevien ikäluokkien pieneneminen<br />

ovat varsin samankaltaisia haasteita kaikissa maissa.<br />

Toinen huomio on se, että henkilöstö ja sen osaamisen kehittäminen<br />

ovat keskeisellä sijalla. Ilman osaavaa ja motivoitunutta<br />

henkilöstöä ja oikeita työkaluja emme yksinkertaisesti kykene<br />

selviytymään pietarsaarelaisille tarjottaviin palveluihin liittyvistä<br />

tulevaisuuden haasteista.<br />

Snarare än vi anar står sommarn för dörren. Jag vill<br />

tillönska alla anställda och förtroendevalda med familjer<br />

en riktigt skön, varm och avkopplande sommar!<br />

Mikael Jakobsson<br />

Stadsdirektör<br />

Kesä on ovella ennen kuin arvaammekaan. Toivotan<br />

kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille perheineen<br />

oikein mukavaa, lämmintä ja rentouttavaa kesää!<br />

Mikael Jakobsson<br />

kaupunginjohtaja<br />

STADEN/KAUPUNKI Nr 1/2006<br />

Utgivare/Julkaisija:<br />

Personalbyrån, Henkilöstötoimisto<br />

Redaktörer/Toimittajat: Tiina Manninen, Ulla Linder<br />

Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Maria Kivilompolo, Guy<br />

Björklund, Marja Leppänen, Maria Finell<br />

Foto/Kuvat: Ben Griep, Ulla Linder, Tiina Manninen, Maria Kivilompolo,<br />

Pirjo Salonen, Gerd Sunngren, Harriet Pitkänen<br />

Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Helena Kjellman<br />

2

Juttua riittää Länsinummen<br />

eläkeläisten tapaamisissa<br />

Länsinummen päiväkodista eläkkeelle<br />

jääneet eivät lepää laakereillaan, vaan<br />

he haluavat pitää yhteyttä toisiinsa myös<br />

työuransa jätettyään. Päiväkodin eläkeläiset<br />

ovat tavanneet toisiaan säännöllisesti<br />

noin kerran kuukaudessa kohta kahden<br />

vuoden ajan.<br />

– Siitä asti olemme tavanneet, kun<br />

Janssonin Viola jäi eläkkeelle. Me muut<br />

olemme jääneet eläkkeelle 6-13 vuotta<br />

sitten, päiväkodin entinen johtaja Eila<br />

Toivanen kertoo.<br />

Janssonin ja Toivasen lisäksi tapaamisiin<br />

osallistuvat säännöllisesti Anneli<br />

Dahlvik, Saara Lahti, Sirkka Saranpää ja<br />

Seija Österberg. Usein mukana on myös<br />

”ulkojäsen”, vielä tiiviisti työelämässä<br />

mukana oleva entinen länsinummelainen<br />

Armi Hölsömäki. He kaikki ovat työskennelleet<br />

kauan vuonna 1974 avatussa<br />

Länsinummen päiväkodissa; osa oli siellä<br />

töissä alusta asti, osa siirtyi sinne Nummelan<br />

päiväkodin lopettaessa toimintansa<br />

1990-luvun alussa.<br />

Ruokailun merkeissä järjestetyissä tapaamisissa<br />

naiset kertovat kuulumisiaan<br />

ja muistelevat menneitä.<br />

– Kyllä meillä juttua piisaa, kun yksi<br />

muistaa yhtä ja toinen toista. Silloin kun<br />

olimme töissä, emme ehtineet juuri jutella.<br />

Nyt meillä on aikaa nauraa niille entisille<br />

jutuille, Eila Toivanen kertoo.<br />

Ja juttua todella riittää, kun kyseessä on<br />

työpaikka pienten lasten parissa. ”Muistatkos<br />

sen Samin, joka kävelyreissulla hautausmaalle<br />

hyppäs aukikaivettuun hautaan<br />

ja meillä oli kova työ saada se ylös sieltä?<br />

Pensionerade anställda från Länsinummi<br />

daghem vilar inte på sina lagrar. Efter utfört<br />

”värv” önskar de upprätthålla kontakten<br />

och har därför träffats regelbundet ungefär<br />

en gång i månaden i snart två års tid.<br />

Ända sen Viola Jansson gick i pension<br />

har vi träffats. Vi andra pensionerades för<br />

så där 6-13 år sedan, berättar daghemmets<br />

tidigare föreståndare Eila Toivanen.<br />

Förutom Johansson och Toivanen deltar<br />

dessutom regelbundet Anneli Dahlvik,<br />

Saara Lahti, Sirkka Saranpää och Seija<br />

Österberg. Ofta är också en ”externmedlem”,<br />

eller f.d. ”länsinummaren” Armi<br />

Hölsömäki med fastän hon ännu är aktiv i<br />

arbetslivet. Alla dessa har arbetat länge på<br />

Länsinummi daghem, öppnat 1974; en del<br />

var där redan vid starten, en del överfördes<br />

dit då Nummela daghem stängdes i början<br />

på 1990-talet.<br />

Ja sen pojanvesselin, joka tippu isoon<br />

akvaarioon?”<br />

Naiset kertovat, että nämä tapaamiset<br />

korvaavat osaltaan sitä tyhjiötä, joka jää<br />

eläkkeelle jäädessä sosiaaliseen elämään.<br />

– Eläkkeellä on mukava olla, mutta<br />

silloin tulee helposti tunne, ettei kuulu<br />

enää sosiaalisesti mihinkään. Eläkkeelle<br />

jäädessä jäi kaipaamaan työkavereita ja<br />

sitä, kun puhuttiin toisilleen kaikki surut<br />

ja murheet, Seija Österberg kertoo.<br />

Damerna träffas över en bit mat, diskuterar<br />

senaste nytt och minns...<br />

Diskussionsämnen har vi nog minsann<br />

så det räcker ñ då en minns ett, en annan<br />

ett annat. Då vi jobbade hann vi just inte<br />

prata, men nu har vi nog tid att skratta och<br />

minnas, berättar Eila Toivanen.<br />

Och historierna tryter inte då det är<br />

fråga om arbete bland små barn.”Minns du<br />

den där Sami, under promenaden på gravgården,<br />

som hoppade ner i en uppgrävd<br />

grav och vi hade väldigt svårt att få upp<br />

honom därifrån? Och pojkspolingen, som<br />

föll i ett stort akvarie?”<br />

Damerna berättar att dessa träffar till<br />

en del fyller det tomrum som uppstår vid<br />

pensioneringen vad beträffar det sociala<br />

livet.<br />

Att vara pensionär är trevligt, men då<br />

3<br />

Säännöllisten kuukausitapaamisten lisäksi<br />

naiset pitävät yhdessä pienimuotoisia<br />

joulujuhlia ja suunnitteilla on myös matka<br />

Kokkolaan.<br />

– Suunnittelemme myös, että menisimme<br />

katsomaan uutta sosiaalitoimistoa,<br />

ettemme aivan eläkelöidyttäisi vaan pysyisimme<br />

ajan hermoilla, naiset naureskelevat.<br />

Tapaamiset ovat niin suosittuja ja<br />

hauskoja, että ”jäseneksi” pääsyä oikein<br />

odotetaan.<br />

– Ne jotka ovat vasta jäämässä eläkkeelle,<br />

odottavat kovasti, että pääsevät<br />

meidän seuraan, naiset nauravat.<br />

Teksti ja kuva: Tiina Manninen<br />

Eila Toivanen, Sirkka Saranpää ja Seija Österberg kertovat, että eläkkeelle jäädessä<br />

jäi kaipaamaan työkavereita. Säännölliset tapaamiset ovatkin muodostuneet entisille<br />

länsinummelaisille tärkeäksi kanavaksi pitää yhteyttä yllä.<br />

Eila Toivanen, Sirkka Saranpää ja Seija Österberg berättar att som pensionär saknar<br />

man arbetskamraterna. De regelbundna träffarna har också utgjort en viktig kanal för<br />

f.d. ”länsinummare” att upprätthålla kontakten.<br />

Samtalsämnen räcker till på Länsinummipensionärernas<br />

träffar<br />

infinner sig lätt känslan av att man inte<br />

mera har någon social förankring. Som<br />

pensionär saknar man arbetskamraterna<br />

och det, då man pratade med varandra<br />

om sorg och bekymmer, säger Seija Österberg.<br />

Utöver de regelbundna månadsträffarna<br />

firar damerna tillsammans mindre julfester<br />

och under planering är också en resa till<br />

Karleby.<br />

Vi planerar också ett besök på nya<br />

socialbyrån för att vi inte skall bli alltför<br />

pensionerade utan hålla oss ajour med<br />

tiden, skrattar damerna.<br />

De som snart skall pensioneras bara<br />

väntar på att få komma med i vårt sällskap,<br />

skrattar damerna.<br />

Text och bild: Tiina Manninen

Kvällens värdar / Illan isännät: Jaana Vainionpää-Tahvanainen,<br />

Jan-Olof Näs<br />

Över 500 arbetstagare och förtroendemän<br />

deltog i personalfesten, som hölls<br />

på Länsinummi skola i mars. Folk trivdes<br />

ypperligt och ampla lovord fick såväl mat<br />

som program, men också anledning till förbättringar<br />

av festarrangemanget hittades.<br />

Barnträdgårdslärarna Seija Källman<br />

och Inkeri Malinen, ditresta ända från<br />

Nykarleby, berömde festen för dess fina<br />

arrangemang. De njöt av programmet, som<br />

framfördes av: elevgruppen från Ristikari<br />

skola under ledning av Mika Järvinen och<br />

Tea Forsberg, manskören Laulu-Jaakot,<br />

Vinterfesten - avbrott i vardagen<br />

flicktrion från Musikhuset samt Teater<br />

Jakob-Cabarén. Som avslutning på kvällen<br />

dansades till tonerna av bandet Dansmix.<br />

Programmet var verkligen fint, och trevligt<br />

var det också att få till livs lite kulturella<br />

inslag i firandet, sade Inkeri Malinen, som<br />

jobbar på Permo daghem.<br />

Seija Källman, i arbete på Marjala,<br />

lovordade den läckra maten.<br />

Trakteringen gick också bra trots att<br />

så mycket folk var samlat, konstaterade<br />

hon.<br />

Damerna njöt också av den gemytliga,<br />

glättiga atmosfären och möjligheten att<br />

träffa människor från också andra arbetsplatser.<br />

Även primärskötare Erja Isopahkala<br />

från Björkbacka, trivdes bra på festen.<br />

Jag är här i sällskap med ett bekant<br />

flicksällskap och vi har trevligt. Det är<br />

trevligt att man uppmärksammar personalen,<br />

för den är ju ”firmans” viktigaste<br />

resurs. Trevligt är det också att träffa<br />

arbetskamrater och andra bekanta annanstans<br />

än i arbetsmiljö. Och nya stadsdirektören<br />

var det också angenämnt att<br />

samtidigt få bekanta sig med, berömde<br />

Erja Isopahkala. Hon tyckte också om<br />

programmet, men önskade att festen skulle<br />

inrymma också lekfulla programnummer<br />

då ju roliga tävlingar på ett lämpligt sätt<br />

lättar upp en fest.<br />

Och männen väntade alltför länge innan<br />

det gick upp för dem att damerna också<br />

önskade dansa!<br />

I enkäten, som gjorts om festen, ansåg<br />

82 procent att festen var ganska eller<br />

riktigt bra, om maten tyckte 94,3 och om<br />

programmet 60,5 procent. Många ansåg<br />

att programdelen borde komprimeras och<br />

tiden för fri samvaro och dans förlängas.<br />

Nästan alla understödde arrangerande<br />

av personalfester. Många ansåg tidpunkten<br />

på hösten eller mitt i vintern lämplig, då<br />

det ju finns tid för fest och då man också<br />

längtar efter stimulans mitt i vintermörkret.<br />

Sommaren och jultiden fick också understöd<br />

som festtidpunkt.<br />

De första personalfesterna hölls i samband<br />

med firandet av stadens 350-årsjubiléum<br />

2002 och den följande, två år senare,<br />

2004.<br />

Enligt personalchef Rune Wiik är det<br />

meningen att göra personalfesterna till<br />

en årligen återkommande händelse man<br />

kunde ordna fast som julfest i december.<br />

Med hjälp av festen önskar vi stärka<br />

Vi-andan. En sådan publik tillställning är<br />

viktig då ju arbetstagarna jobbar på många<br />

olika arbetsplatser. Med festens hjälp har<br />

man tillfälle att träffas och bekanta sig med<br />

varande, säger Wiik.<br />

Stadsdirektör Mikael Jakobsson betonade<br />

också i sitt festtal personalfestens<br />

betydelse som en social händelse, som<br />

samtidigt hjälper att orka i vardagen.<br />

Vår personal består av ambitiösa arbetstagare<br />

och proffsiga yrkesmänniskor.<br />

”Kova työ vaatii myös kovat huvit”, påminde<br />

Jakobsson.<br />

Text: Tiina Manninen<br />

Bilder: Harriet Pitkänen<br />

Talvijuhla katkaisi arjen<br />

Bernt Ingerström, Siv Kasslin, Ritva Finne, Mikael Jakobsson, Bengt Kronqvist<br />

Yli 500 kaupungin työntekijää ja luottamusmiestä<br />

osallistui maaliskuussa pidettyyn<br />

Talvijuhlaan. Väki viihtyi mainiosti<br />

Länsinummen koululla pidetyissä henkilöstöjuhlissa,<br />

ja kiitosta sateli niin ruuasta<br />

kuin ohjelmastakin. Parannettavaakin<br />

juhlaväki juhlista löysi.<br />

Lastentarhanopettajat Seija Källman<br />

ja Inkeri Malinen olivat tulleet paikalle<br />

Uudestakaarlepyystä asti ja he kehuivat<br />

juhlia hienosti järjestetyiksi. He nauttivat<br />

ohjelmasta, jota esittivät Ristikarin koulun<br />

oppilasryhmä Mika Järvisen ja Tea Forsbergin<br />

johdolla, mieskuoro Laulu-Jaakot,<br />

Musiikkitalon tyttötrio sekä Teater Jakob<br />

Cabarét-ohjelmallaan. Illan lopuksi tanssittamisesta<br />

vastasi Dansmix.<br />

– Ohjelma oli tosi hyvä ja on mukavaa<br />

saada vähän kulttuuriantiakin juhlimisen<br />

lomaan, Permon päiväkodissa työskentelevä<br />

Inkeri Malinen kertoi.<br />

Marjalassa työssä olevalta Seija Källmanilta<br />

sateli kiitosta maistuvalle ruualle.<br />

– Ruokailu myös sujui hyvin, vaikka<br />

paikalla on näin paljon ihmisiä, hän totesi.<br />

Naiset nauttivat myös juhlien ”lupsakasta”<br />

ja iloisesta tunnelmasta ja mahdol-<br />

4

Scen ur Cabarén. / Kohtaus Cabareesta.<br />

lisuudesta tavata muidenkin työpaikkojen<br />

ihmisiä.<br />

Myös perushoitajana Koivurinteellä<br />

työskentelevä Erja Isopahkala viihtyi<br />

hyvin juhlassa.<br />

– Olen täällä tutun naisporukan seurassa<br />

ja meillä on kivaa. On mukava huomata,<br />

että henkilöstöä huomioidaan, sillä sehän<br />

on ”firman” tärkein voimavara. On myös<br />

hauska tavata työkavereita<br />

ja muita tuttuja muualla<br />

kuin työympäristössä. Ja<br />

oli mukava tavata uusi kaupunginjohtaja<br />

samalla, Erja<br />

Isopahkala kiitteli.<br />

Hän piti myös ohjelmasta<br />

mutta toivoi, että juhliin voitaisiin<br />

kehittää myös leikkimielistä<br />

ohjelmaa, sillä<br />

leikkimieleiset kilpailut keventäisivät<br />

juhlaa sopivasti.<br />

– Ja miehet odottelivat<br />

liian kauan, ennen kuin ymmärsivät,<br />

että naiset olisivat<br />

halunneet tanssia!<br />

Talvijuhlista tehtyyn henkilöstökyselyyn<br />

vastanneista<br />

82 prosenttia piti juhlaa aika<br />

tai oikein hyvänä. Ruuasta<br />

piti 94,3 ja ohjelmasta 60,5<br />

Mikael Forsbacka och Marika Envik hälsade välkommen. / Mikael<br />

Forsbacka ja Marika Envik toivottivat vieraat tervetulleiksi.<br />

5<br />

prosenttia vastanneista. Monien vastanneiden<br />

mielestä ohjelmaosuutta olisi voinut<br />

vähän supistaa ja lisätä vapaan seurustelun<br />

ja tanssin osuutta.<br />

Melkein kaikki kyselyyn vastanneet<br />

kannattivat henkilöstöjuhlan pitämistä;<br />

monet myös kannattivat ajankohdaksi<br />

syksyä tai sydäntalvea, jolloin on aikaa<br />

juhlimiseen ja myös mieli kaipaa piristystä<br />

pimeän talven keskelle. Myös kesä<br />

ja joulunaika saivat kannatusta juhlien<br />

pitoajaksi.<br />

Ensimmäiset henkilöstöjuhlat pidettiin<br />

kaupungin 350-vuotisjuhlien yhteydessä<br />

2002 ja seuraavat kaksi vuotta myöhemmin<br />

2004. Henkilöstöpäällikkö Rune Wiikin<br />

mukaan tarkoitus on tehdä henkilöstöjuhlista<br />

vuotuinen perinne, joka voitaisiin<br />

järjestää vaikkapa joulujuhlana<br />

joulukuussa.<br />

– Haluamme juhlien avulla<br />

kohottaa me-henkeä. Tällainen<br />

kanssakäyminen on tärkeää, kun<br />

työntekijät työskentelevät monissa<br />

eri paikoissa. Juhlien avulla heillä<br />

on mahdollisuus tutustua ja tavata<br />

toisiaan, Wiik sanoi.<br />

Myös kaupunginjohtaja Mikael<br />

Jakobsson tähdensi juhlapuheessaan<br />

henkilöstöjuhlan merkittävyyttä<br />

sosiaalisena tapahtumana, joka samalla<br />

auttaa jaksamaan töissä.<br />

– Henkilöstömme koostuu ahkerista<br />

työntekijöistä ja rautaisista ammattilaisista.<br />

Kova työ vaatii myös<br />

kovat huvit, Jakobsson muistutti.<br />

Teksti: Tiina Manninen<br />

Kuvat: Harriet Pitkänen

✁<br />

AKTUELLT<br />

AJANKOHTAISTA<br />

REGLER GÄLLANDE TJÄNSTLEDIGHETER<br />

Stadsstyrelsens personalsektion har uppgjort principer gällande prövningsbaserade<br />

tjänst- eller arbetsledighet för stadens anställda. Principerna gäller inte ledigheter<br />

som är obligatoriska eller rekommenderade enligt kollektivavtal eller lagtext.<br />

Principerna gäller dock beviljande av alterneringsledighet.<br />

Huvudprincipen är att tjänst- eller arbetsledighet beviljas för högst tolv månader<br />

efter att anställningstiden har varat i minst fem år. Därefter bör anställningen åter<br />

pågå i minst fem år innan en förnyad tjänstledighet kan beviljas. Ifall ledigheten<br />

varar väsentligt kortare tid än tolv månader kan vid behov fler ledigheter beviljas<br />

så att ledighetstiden är högst 12 sammanräknade månader efter minst fem års<br />

anställning. Orsaken varför man vill ha ledighet har ingen betydelse.<br />

Ledigheten kan beviljas avvikande från huvudprincipen ifall det är fråga om<br />

speciella omständigheter. Sådan omständighet kan t.ex. vara ledighet för utbildning<br />

eller arbetspraktik som är till arbetsgivarens fördel eller annan ledighet av<br />

mycket väsentlig betydelse för arbetsgivaren eller den anställda. Ledigheten kan<br />

dock avslås ifall arbetsgivaren inte kan hitta en tillfredställande ersättande skötsel<br />

av uppgifterna (vikarie) under ledigheten.<br />

Ledigheten beviljas av tjänsteman eller enhet som har rätt till detta enligt instruktion<br />

eller stadga. Om det inte finns klart sagt, så är det den myndighet som<br />

besluter angående anställning till den berörda platsen.<br />

VIRKAVAPAITA KOSKEVAT SÄÄNNÖT<br />

Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto on laatinut kaupungin työntekijöiden<br />

harkinnanvaraisia virka- ja työvapaita koskevat periaatteet. Säännöt eivät koske<br />

työehtosopimusten tai lakien mukaisia pakollisia tai suositeltuja vapaita. Ne koskevat<br />

kuitenkin vuorotteluvapaan myöntämistä.<br />

Periaatteena on, että virka- tai työvapaa myönnetään enintään kahdeksitoista<br />

kuukaudeksi työsuhteen kestettyä vähintään viisi vuotta. Sen jälkeen työsuhteen<br />

on jatkuttava jälleen viisi vuotta ennen kuin voidaan myöntää uusi virkavapaa.<br />

Jos vapaa kestää huomattavasti vähemmän kuin kaksitoista kuukautta, voidaan<br />

tarvittaessa myöntää useita vapaita siten, että vapaisiin käytetty aika on yhteensä<br />

enintään 12 kuukautta vähintään viiden vuoden työsuhteen jälkeen. Vapaan syyllä<br />

ei ole merkitystä.<br />

Vapaa voidaan myöntää periaatteesta poiketen, jos kyse on erityisolosuhteista.<br />

Tuollainen olosuhde voi olla esimerkiksi koulutusvapaa tai työharjoittelu, josta on<br />

hyötyä työnantajalle, tai muu työnantajan tai työntekijän kannalta erittäin merkittävä<br />

vapaa. Vapaa voidaan kuitenkin hylätä, ellei työnantaja kykene järjestämään<br />

tehtävien tyydyttävää korvaavaa hoitoa (sijaista) vapaan ajaksi.<br />

Vapaan myöntää viranhaltija tai yksikkö, jolla on siihen oikeus johtosäännön<br />

tai ohjesäännön mukaan. Ellei asiasta ole selkeää mainintaa, vapaan myöntää<br />

viranomainen, joka päättää työntekijän palkkaamisesta kyseiseen paikkaan.<br />

Rune Wiik<br />

Biljetter till Christer Sjögren konsert utlottas<br />

<strong>Staden</strong> har införskaffat ett antal biljetter till Christer Sjögren live den 17.6.2006 i<br />

Kristallen. Vi kan lotta ut 13 st biljetter bland stadens anställda. Fyll i nedanstående<br />

kupong och lämna in den till infopunkten/turistbyrån senast 14.6.2006.<br />

Utlottningen sker den 15.6 och vinnarna kontaktas per telefon.<br />

Lippuja Christer Sjögrenin konserttiin arvotaan<br />

Kaupunki on hankkinut lippuja Christer Sjögren live konserttiin 17.6.2006 Kristallissa.<br />

Arvomme 13 kpl lippuja kaupungin työntekijöiden kesken.Täytä allaoleva<br />

kuponki ja jätä se infopisteeseen/turistitoimistoon viim. 14.6.2006.<br />

Arvonta suoritetaan 15.6. ja voittajiin otetaan yhteyttä puhelimitse.<br />

Namn/Nimi ……………………………………………………………………<br />

Arbetsplats/Työpaikka<br />

………………………………………………………<br />

Telefon/Puhelin …………………………………………………………………<br />

Bertel Jung<br />

asemakaava<br />

Pietarsaaren museo, Guy Björklund<br />

Bertel Jung<br />

Bertel Axel Jung syntyi Pietarsaaressa<br />

11.7.1872 ja hänen vanhempansa olivat<br />

Axel Gabriel Jung ja Sofia Augusta<br />

Brunberg. Axel puolestaan syntyi<br />

Luodossa kappalainen Anders Magnus<br />

Jungin poikana. Axel Jung muutti<br />

Pietarsaareen ja työskenteli aluksi<br />

konttoristina Ph. U. Strengbergin tupakkatehtaassa<br />

ja myöhemmin kauppiaana<br />

Pietarsaaressa. Hän avioitui vuonna<br />

1867 Pietarsaaressa ja perhe muutti<br />

Helsinkiin 1880-luvulla.<br />

Bertel Jung pääsi ylioppilaaksi vuonna<br />

1891 ja kouluttautui arkkitehdiksi<br />

Helsingin Polyteknillisestä opistossa,<br />

jossa suoritti tutkintonsa vuonna<br />

1895. Hän jatkoi opintojaan Berliinissä<br />

vuosina 1895-96. Palattuaan takaisin<br />

Suomeen hän työskenteli mm. Harald<br />

Andersinin arkkitehtitoimistossa<br />

Helsingissä. Myöhemmin hänestä tuli<br />

toimiston osakas ja toimiston nimeksi<br />

tuli arkkitehtitoimisto Andersin, Jung<br />

& Bomansson. Andersin perusti sittemmin<br />

oman toimiston ja Jung ja Oscar<br />

Bomansson jatkoivat työskentelyä<br />

yhdessä vuoteen 1913 saakka. Vuonna<br />

1908 Jungista tuli Helsingin asemakaava-arkkitehti<br />

ja vuonna 1919 Turun<br />

asemakaava-arkkitehti.<br />

Eräs tärkeimmistä Jungin laatimista<br />

asemakaavoista on kaava, jonka<br />

hän laati Helsingin Munkkiniemen ja<br />

Haagan kaupunginosia varten yhdessä<br />

Einar Sjöströmin ja Eliel Saarisen<br />

kanssa vuonna 1918. Asemakaava oli<br />

omana aikanaan erittäin uudenaikainen<br />

ja on jäänyt maamme arkkitehtuurin<br />

historiaan. Asemakaava sisältää laskelmat<br />

sekä väestö- että liikennemäärän<br />

lisääntymisestä. Jung laati asemakaavoja<br />

myös muihin kaupunkeihin, kuten<br />

Tallinnaan, Viipuriin, Ouluun, Vaasaan,<br />

Porvooseen, Joensuuhun ja Tornioon.<br />

Lisäksi Bertel Jung suunnitteli useita<br />

yksittäisiä tunnettuja rakennuksia, mm.<br />

Pietarsaaren reaalikoulun vuonna 1904<br />

ja Serlachiuksen pääkonttorin Mäntässä.<br />

Kuten arkkitehti Lars Sonckilla, oli Bertel<br />

Jungillakin yhteyksiä Ahvenanmaahan<br />

ja hänen viimeiseksi merkittäväksi<br />

työkseen jäi Maarianhaminan merenkulkumuseo<br />

vuonna 1940. Bertel Jung<br />

sai professorin arvonimen vuonna 1942.<br />

Hän kuoli Helsingissä 12.5.1946.<br />

6

in<br />

100 vuotta<br />

Pietarsaari koki 1900-luvun alussa suuren<br />

muutoksen. Voidaan sanoa, että kaupunki<br />

muuttui perinteisestä kauppa- ja merenkulkukaupungista<br />

erääksi Suomen teollistuneimmista<br />

kaupungeista. Kehitys näkyi selvimmin<br />

Strengbergin tupakkatehtaan laajenemisena.<br />

Se kasvoi 1900-luvun vaihteessa<br />

muutamassa vuosikymmenessä pienestä<br />

100 työntekijän tehtaasta uudenaikaiseksi,<br />

yli 1000 työntekijän teollisuuslaitokseksi.<br />

Samoihin aikoihin laajeni Wilhelm Schaumanin<br />

yritys Alholmassa ja uusia yrityksiä<br />

perustettiin. Teollisuuden laajeneminen<br />

vaikutti myös väkilukuun. Kaupungin<br />

väkiluku yli kaksinkertaistui 10 vuoden<br />

jakson aikana 1900-luvun alussa n. 2900<br />

hengestä vuonna 1900 n. 6500 henkeen<br />

vuonna 1910. Väkiluvun voimakas kasvu<br />

johti huutavaan tontti- ja asuntopulaan, joka<br />

vaati kaupunkialueen laajentamista. Lisäksi<br />

kunnallisten palvelujen, kuten koulujen,<br />

sähkölaitoksen sekä vesi- ja viemäriverkon<br />

tarve kasvoi, ja asian korjaamiseksi oli<br />

ryhdyttävä toimenpiteisiin.<br />

Ehdotus uudeksi asemakaavaksi<br />

1901<br />

Lokakuun 15. päivänä vuonna 1901<br />

antoi Pietarsaaren kaupunginvaltuusto<br />

rahatoimikamarin (vastaa nykyistä kaupunginhallitusta)<br />

tehtäväksi ryhtyä toimenpiteisiin<br />

kaupungin laajentamiseksi.<br />

Rahatoimikamari otti yhteyttä helsinkiläiseen<br />

arkkitehtiin Bertel Jungiin, jonka<br />

tehtäväksi annettiin laatia ehdotus Pietarsaaren<br />

uudeksi asemakaavaksi. Ennen<br />

kuin Jung pääsi aloittamaan tehtävänsä,<br />

täytyi kaupungin maanmittarin Bror Kuhlefeldtin<br />

laatia uudet kartat kaupungin<br />

tuolloisesta keskustasta ympäristöineen.<br />

Kun se oli tehty, ryhtyi Jung työhön, ja<br />

22. marraskuuta 1901 esiteltiin kaupunginvaltuustolle<br />

ensimmäinen ehdotus uudeksi<br />

asemakaavaksi. Bertel Jung oli itse<br />

läsnä kaupunginvaltuuston kokouksessa<br />

ehdotusta esiteltäessä.<br />

Saattaa olla kiinnostavaa tutkia hieman<br />

tarkemmin Bertel Jungin ehdotuksen<br />

selostusta ja rahatoimikamarin ja kaupunginvaltuuston<br />

tekemiä muutosehdotuksia,<br />

koska niistä on jälkiä katukuvassa vielä<br />

nykyäänkin.<br />

Bertel Jungin asemakaavan selostus<br />

Bertel Jung antoi ehdotuksestaan sekä<br />

kirjallisen että suullisen selostuksen.<br />

Kirjallinen selostus on säilynyt rahatoimikamarin<br />

22.11.1901 pitämän kokouksen<br />

pöytäkirjan liitteenä. Ehdotuksessaan Jung<br />

kiinnittää huomiota kolmeen tärkeään<br />

seikkaan: liikenneväyliin, katuistutuksiin<br />

sekä toreihin ja puistoihin. Uutta asemakaavaa<br />

suunnitellessaan Jung laati myös<br />

erillisen suunnitelman koko satama-aluetta<br />

varten laitureineen ja tehdastontteineen.<br />

Kuriositeettina voidaan mainita, että osa<br />

satama-alueen suunnitelmasta on voimassa<br />

edelleenkin.<br />

Liikenneväylät<br />

Tärkeä osa uutta asemakaavaa oli kaupungin<br />

halki ja sen ympärillä kulkevan<br />

liikenteen järjestäminen. Jungin mielestä<br />

oli tärkeintä, että etelänpuoleinen maantie<br />

voitaisiin yhdistää kaupungin pohjoispuolella<br />

sijaitsevaan uuteen satama- ja<br />

tehdasalueeseen. Sen vuoksi Kanavakatua<br />

eli nykyistä Kävelykatua ja kirkkoa oli<br />

levennettävä länteen päin. Isokoulu ja<br />

muutamat asuintalot olivat tiellä ja ne olisi<br />

purettava ajan mittaan. Rakennukset purettiinkin<br />

1920-luvulla. Myös kirkon etelä- ja<br />

länsipuolista aluetta laajennettaisiin ja<br />

Satamakatua levennettäisiin länteen päin.<br />

Jos suunnitelmia olisi noudatettu, olisi<br />

kaikki Satamakadun varrella olleet vanhat<br />

talot purettu. Jungin mielestä Satamakadun<br />

alapäähän tuli perustaa tori, joka olisi<br />

yhteydessä Ebba Brahen puistikkoon, joka<br />

yhdistyisi Skatan pohjoispuolella Alholmantiehen<br />

ja jatkuisi edelleen Alholmaan.<br />

Keskustan itäpuolelle rakennettaisiin vastaavanlainen<br />

liikenneväylä ja Jaakonkatu<br />

olisi saanut yhdystien Alholmantiehen.<br />

Jungin ehdotukseen sisältyy myös yhdystie<br />

itään päin ”kaupungin sydämestä<br />

– Kanavakadulta”, kuten Jung katua<br />

nimittää. Tuossa vaiheessa asemakaavaan<br />

piirrettiin Victor Schaumanin puistikko ja<br />

tien asema kohosi pikkutiestä puistikoksi.<br />

Myös Koulukatu mainitaan tärkeänä<br />

liikenneväylänä keskustasta itään päin<br />

suunniteltua sairaala-aluetta kohden.<br />

7<br />

Bild: Planläggningsavdelningens arkiv /<br />

Kuva: Kaavoitusosaton arkisto<br />

Katuistutukset<br />

Jung ottaa erillisen otsikon alla esille ”katuistutukset”,<br />

joilla hän tarkoittaa katujen<br />

ja torien varsien istutuksia. Esteettisistä<br />

sekä hygienia- ja käytännön syistä kyseeseen<br />

tulisivat lähinnä puuistutukset.<br />

Ebba Brahen puistikolle Jung kaavaili<br />

tien keskelle puurivistöä, joka jakaisi<br />

tulo- ja menoliikenteen virrat. Rautatienkadun<br />

itäpuolelle istutettaisiin puita, jotka<br />

katvaisivat rautatietä jonkin verran. Jungin<br />

ehdotuksesta myös Victor Schaumanin<br />

puistikolla on nykyään puita.<br />

”Tarpeellisen vaihtelun” vuoksi Jung<br />

katsoi, että sekä Kanavakadulle että Skutnäsinkadulle<br />

istutettaisiin puita. Skutnäsinkadun<br />

puut ovat jäljellä vielä nykyäänkin,<br />

mutta Kanavakatu eli myöhempi Kanavapuistikko<br />

menetti puunsa 1950-luvun<br />

alussa ja viimeiset puut hävisivät Kävelykatua<br />

perustettaessa, mutta sinnekin on<br />

istutettu uusia puita. Asematien varrelle oli<br />

suunniteltu puuistutuksia, jotka peittäisivät<br />

pohjoispuolen makasiinirakennuksia jonkin<br />

verran ja antaisivat etelänpuoleiselle<br />

”leikkikentälle” intiimimmän leiman.<br />

”Leikkikenttää” suunniteltiin nykyisen<br />

valtion virastotalon ja linja-autoaseman<br />

paikalle.<br />

Kaupungin itäpuoliset ns. tehdastontit<br />

rajattaisiin puuistutuksin sekä esteettisistä<br />

syistä että hygieniasyistä. Kyseessä on<br />

alue, jolla sijaitsevat nykyään Prisma ja<br />

Componentan valimo. Koulukadun ja<br />

Prisman välissä on edelleenkin koivuistutuksia.<br />

Julkiset paikat ja torit<br />

Bertel Jung katsoi, ettei kaupunki tarvitse<br />

paljon puistoja ja toreja, koska kaupungin<br />

merkitys ja koko eivät sitä vaatineet. Väitteillään<br />

hän tarkoittaa luultavasti sitä, että<br />

pienessä kaupungissa luonto ja maaseutu<br />

ovat lähellä.<br />

Jung katsoi, että Myllymäki ”tarjoaa<br />

arkkitehtonisesti kauniin paikan, josta varataan<br />

sen vuoksi tilaa kahdelle tai kolmelle<br />

tärkeämmälle talolle (esim. kansakoulu,<br />

paloasema)”. Myllymäen alapäähän Jung<br />

oli suunnitellut urheilu- ja leikkikenttää,<br />

mikä olisi luontevaa, jos koulu rakennettaisiin<br />

Myllymäelle. On muistettava, että<br />

vuonna 1901 Jungin laatiessa asemakaavaehdotuksensa<br />

ei ollut vielä ruotsinkielisen<br />

lukion rakennusta, paloasemaa, Lagmanin<br />

koulua, kaupunginsaunaa eikä Framin<br />

asuintaloa. Oikeastaan Pietarsaaressa ei<br />

ollut tuohon aikaan vielä yhtään kerrostaloja,<br />

vesijohtoja eikä viemäreitä. Syksyllä<br />

1901 kaupunkilaiset saivat uutuuden, kun<br />

ensimmäinen sähköinen katuvalaistus<br />

sytytettiin.<br />

Idän työläiskaupunginosaan Jung ehdotti<br />

keskustoria, jossa olisi koulu, rukoushuone,<br />

työläiskoteja ym. Torin nimi olisi<br />

Östan torget.<br />

Vanhan hautausmaan luoteispuolelle

(vanhan panimontontin ja varsinaisen<br />

hautausmaan väliin) Jung ehdotti pienehköä<br />

paikkaa ”vakavampia tarkoituksia<br />

palvelevalle talolle (mahd. kirkolle).” Lisäksi<br />

hän katsoi, että nykyinen (lue: vanha)<br />

hautausmaa muutettaisiin tulevaisuudessa<br />

puistoksi.<br />

Asemakaavan vaikutukset ja<br />

seuraukset<br />

Bertel Jungin asemakaava ei kuitenkaan<br />

ollut vielä valmis. Asemakaava vahvistettiin<br />

virallisesti vasta muutaman vuoden<br />

kuluttua. Se oli toimitettava tarkastettavaksi<br />

myös Helsinkiin ja sen jälkeen Pietariin<br />

tsaarin hyväksyttäväksi.<br />

Asemakaava hyväksyttiin viimein<br />

5.3.1906 Pietarissa. Asemakaavassa on<br />

venäläinen päiväys 20.2.1906 ja hyväksymispaikkana<br />

on Tsarskoje Selo. Se on<br />

pietarilainen palatsi, jonka nykyinen nimi<br />

on Pushkinin palatsi. Palatsi on eräs Pietarin<br />

hienoimpia palatseja ja se rakennettiin<br />

Katariina Suuren aikana.Kun asemakaava<br />

oli hyväksytty ja sitä voitiin vihdoin ryhtyä<br />

toteuttamaan, oli kuin pato olisi murtunut.<br />

Uutta asemakaavaa oli odotettu kuusi<br />

vuotta ja kaupungin laajeneminen oli estynyt,<br />

mutta nyt se pääsi täyteen vauhtiin.<br />

Nyt oli aika uudistaa myös kaupunginosien<br />

jako, tonttinumerointi ja kadunnimet.<br />

Kaupunginosien uusjaon tarkoituksena<br />

oli pyrkiä saamaan aikaan kaupungin<br />

luonnollisempi jako, mutta edelleenkin<br />

kaupunki jaettiin kuuteen kaupunginosaan.<br />

Eniten väkeä asui edelleen 5. kaupunginosassa<br />

(Skata), jossa asui lähes puolet<br />

kaupungin väestöstä.<br />

Myös tonttien numerointi uusittiin. Aikaisemmin<br />

kaupungin kaikilla tonteilla oli<br />

ollut juokseva numerointi, mutta nyt kukin<br />

kaupunginosa sai oman numeroinnin, joka<br />

alkoi numerosta 1. Uudelleennumerointi<br />

oli niin kattava, että lähes kaikki kaupungin<br />

tontit saivat uuden numeron.<br />

Jungin asemakaava sisälsi useita uusia<br />

katuja, jotka oli myös nimettävä. Lisäksi<br />

monien entisten katujen nimiä muutettiin<br />

ja 1600-luvulta lähtien käytössä olleet<br />

kadunnimet häipyivät. Niihin kuuluivat<br />

Läntinen ja Itäinen Pitkäkatu sekä Eteläinen<br />

ja Pohjoinen Torikatu, joista tuli nyt<br />

Runeberginkatu ja Otto Malmin katu sekä<br />

Kauppiaankatu ja Raatihuoneenkatu. Tehtaankadusta<br />

tuli Koulukatu, Pohjoisesta ja<br />

Eteläisestä Kanavakadusta tuli Kanavapuistikko.<br />

Muita käyttöön otettuja nimiä<br />

olivat mm. Amerikankatu, Strengberginkatu<br />

ja Rautatienkatu.<br />

Osaa nimiehdotuksista ei toteutettu<br />

ollenkaan tai ne jäivät ajan mittaan pois.<br />

Niitä olivat mm. Sportgatan, Skatändan,<br />

Svinhagsgatan, Djurgårdsgatan, Tempelgatan,<br />

Vilhelmsgatan ja Brännerigatan.<br />

Nyt siirryttiin myös uudenaikaisempaan<br />

osoitenumerointiin, joka oli sama kuin<br />

nykyäänkin. Aikaisemmin osoitenumerona<br />

käytettiin tonttinumeroa, mutta nyt otettiin<br />

käyttöön ns. portinnumerot. Vanhemman<br />

järjestelmän mukaan esim. osoite Isokatu<br />

62 ilmoitti, että henkilö asui Isonkadun<br />

tontilla n:o 62. Uudessa järjestelmässä<br />

samasta osoitteesta tuli Isokatu 13.<br />

Rahatoimikamari painatti uuden asemakaavan<br />

yleisön saataville ja siten siitä<br />

tuli kaupungin ensimmäinen kunnollinen<br />

osoitekartta.<br />

Jungin asemakaava nykyään<br />

Bertel Jungin vuoden 1906 asemakaava<br />

oli tavallaan kaupungin ensimmäinen<br />

uudenaikainen asemakaava. Aikaisemmissa<br />

asemakaavoissa oli määritelty vain<br />

summittaisesti korttelit, torit, kadut ja kujat.<br />

Jungin asemakaavan kautta mukaan<br />

kuvaan tulivat erityiset teollisuustontit,<br />

julkisten rakennusten tontit, liikennesuunnittelu<br />

ja rautatie- ja satama-alueet.<br />

Jung myös otti jälleen käyttöön korttelit,<br />

jotka poikkesivat 1800-luvun klassisten<br />

suunnittelijoiden suorakaiteenmuotoisista<br />

kortteleista ja tonteista. Siten kaupunki sai<br />

vinoja kadunkulmia ja katuja, jotka ”kaartavat”<br />

kaupungin halki. Se on nähtävissä<br />

mm. Framin kulmassa, Pietarinpuistikon<br />

linjauksessa, Pinnonäsinkadulla ja Roosinkadulla.<br />

Osa 1600-luvun asemakaavasta pelastui<br />

sen ansiosta, että Jung rikkoi suorakaiteen<br />

muotoisten kortteleiden vanhaa kaavaa.<br />

Vuodelta 1835 peräisin olleessa Bergerin<br />

asemakaavassa myös kirkon ja kanavan<br />

välinen alue sai ruutukaavan, mutta Jung<br />

hyväksyi epäsäännölliset korttelit ja vinot<br />

kadut, minkä ansiosta mm. Visasmäen,<br />

Perämiehenkadun ja Kirkkokadun linjaukset<br />

pelastuivat. Ne kaikki ovat peräisin<br />

1600-luvulta.<br />

Kaupunginvaltuuston oli hieman vaikea<br />

hyväksyä tontteja, jotka eivät olleet<br />

neliön muotoisia. Katsottiin, että koska<br />

kaupungin useimmat talot olivat puisia,<br />

olisi hirsistä salvotut talot vaikea sovittaa<br />

epäsymmetrisiin tontteihin. On toki nähtävissä,<br />

että Jungin asemakaava on tarkoitettu<br />

varsin pitkälti suuremmalle kaupungille<br />

kivitaloineen.<br />

Jungin asemakaavan kautta kaupunki<br />

sai myös varsin paljon puistoja ja viheralueita,<br />

kuten Koulupuiston, jonka<br />

kaavoitti myöhemmin Suomen johtava<br />

puutarha-arkkitehti Bengt Schalin. Jungin<br />

asemakaavaan merkittyjen puistojen suunnittelemiseksi<br />

julistettiin yleinen kilpailu<br />

jo vuonna 1904, vaikka asemakaavaa ei<br />

vielä ollutkaan hyväksytty virallisesti.<br />

Jungin asemakaava antoi suuntaa myöhemmille<br />

1900-luvun alkupuoliskolla<br />

laadituille kaavoille. Asemakaava päivitettiin<br />

vuonna 1914 ja Harald Andersin<br />

laati uuden asemakaavan 1920-luvulla.<br />

Nyt syntyi mm. Läntelän kaupunginosa.<br />

Andersinin asemakaavassa osa Jungin<br />

suunnitelmista hävisi, mutta suuri osa<br />

Jungin ratkaisuista jäi kuitenkin elämään<br />

ja ne ovat havaittavissa vielä nykyäänkin.<br />

Niihin kuuluvat mm. Myllymäki, Lontoon<br />

kaupunginosa, Tehtaankadun tehdastontit<br />

(nykyinen Prisman alue) sekä kirkon ja<br />

Kävelykadun välinen alue.<br />

8<br />

Bild / Kuva:<br />

Museets arkiv / Museon arkisto<br />

Bertel Jung<br />

Bertel Axel Jung föddes i <strong>Jakobstad</strong> den<br />

11.7.1872 föräldrar var Axel Gabriel<br />

Jung och Sofia Augusta Brunberg. Axel<br />

i sin tur föddes i Larsmo som son till<br />

kaplanen Anders Magnus Jung. Sonen<br />

Axel Jung flyttade in till <strong>Jakobstad</strong> och<br />

arbetade först som kontorist i Ph. U.<br />

Strengbergs Tobaksfabrik och senare<br />

som handlande i <strong>Jakobstad</strong>. Han gifte<br />

sig år 1867 i <strong>Jakobstad</strong> och under 1880-<br />

talet flyttar familjen till Helsingfors.<br />

Bertel Jung blev student år 1891 och<br />

utbildade sig till arkitekt vid Polytekniska<br />

institutet i Helsingfors och fick<br />

sin examen år 1895. Han fortsatte sina<br />

studier i Berlin under åren 1895 och<br />

1896. Då han kom tillbaka till Finland<br />

arbetade han bl.a. på Harald Andersins<br />

arkitektkontor i Helsingfors. Han blev<br />

senare delägare i byrån och den verkade<br />

under namnet arkitektbyrå Andersin,<br />

Jung & Bomansson. Senare startade<br />

Andersin en egen byrå, medan Bertel<br />

Jung och Oscar Bomansson fortsatte<br />

att arbeta tillsammans till 1913. år 1908<br />

blev Jung stadsplanearkitekt i Helsingfors<br />

och fr.o.m. 1919 i åbo.<br />

Ett av de viktigaste planer som Jung<br />

har gjort är den plan som han gjorde<br />

tillsammans med Einar Sjöström och<br />

Eliel Saarinen år 1918 för stadsdelarna<br />

Munksnäs och Haga i Helsingfors. Planen<br />

var mycket modern för sin tid<br />

och har gått till vår arkitekturhistoria.<br />

Planen innehåller beräkningar både<br />

över befolkningstillväxten och över<br />

trafikens tillväxt. Jung kom också att<br />

göra stadsplaner för andra städer i bl.a.<br />

Reval, Viborg, Uleåborg, Vasa, Borgå,<br />

Joensuu, Torneå.<br />

Därtill kom Bertel Jung att planera<br />

flera kända enskilda byggnader bl.a.<br />

<strong>Jakobstad</strong>s realläroverk år 1904, Serlachius<br />

huvudkontor i Mänttä. Liksom<br />

arkitekten Lars Sonck hade Bertel Jung<br />

anknytning till åland och hans sista<br />

betydande arbete blev Mariehamns sjöfartsmuseum<br />

år 1940. år 1942 förärades<br />

med Bertel Jung med professorstiteln.<br />

Han dog i Helsingfors 12.5.1946.

Bertel Jungs stadsplan 100 år<br />

<strong>Jakobstad</strong>s museum, Guy Björklund<br />

I början av 1900-talet genomgick <strong>Jakobstad</strong><br />

en stor förvandling. Man kan säga<br />

att staden förvandlades från en traditionell<br />

handels- och sjöfartsstad till en av<br />

Finlands mest industrialiserade städer.<br />

Utvecklingen syntes mest i expansionen<br />

av Strengbergs tobaksfabrik, som under ett<br />

par decennium vid sekelskiftet 1900 växte<br />

från en liten fabrik med ett 100-tal anställda<br />

till en modern industri med över 1000<br />

anställda. Samtidigt expanderar Wilhelm<br />

Schaumans företag på Alholmen och nya<br />

grundas. Industriernas expansion ger också<br />

utslag i stadens befolkningssiffror. Under<br />

en 10-års period i början av 1900-talet mer<br />

än fördubblas stadens invånarantal från ca<br />

2900 personer år 1900 till ca 6500 år 1910.<br />

En sådan kraftig ökning av invånarantalet<br />

resulterade i en stor tomt- och bostadsbrist<br />

i staden och man kräver en utbyggnad av<br />

stadsområdet. Dessutom ökade behoven<br />

av kommunal service med skolor, elektricitetsverk,<br />

vatten och avlopp m.m. vilket<br />

också måste åtgärdas.<br />

Förslaget till ny stadsplan 1901<br />

Den 15 oktober 1901 gav stadsfullmäktige<br />

i <strong>Jakobstad</strong> i uppdrag åt drätselkammaren<br />

(motsvaras idag av<br />

stadsstyrelsen) att ta i tu med en<br />

utvidgning av staden. Drätselkammaren<br />

tog kontakt med arkitekt<br />

Bertel Jung i Helsingfors,<br />

som fick i uppdrag att utarbeta<br />

ett förslag till en ny stadsplan<br />

för <strong>Jakobstad</strong>. Innan Jung kunde<br />

påbörja sitt uppdrag blev stadens<br />

lantmätare Bror Kuhlefeldt<br />

tvungen att utarbeta nya kartor<br />

över stadens dåvarande centrum<br />

och omgivningar. Då detta var<br />

gjort, tog Jung i tu med sitt arbete<br />

och den 22 november 1901<br />

presenterades för stadsfullmäktige<br />

det första förslaget till en ny<br />

stadsplan. Bertel Jung var själv<br />

med vid stadsfullmäktiges möte<br />

då förslaget presenterades.<br />

Det kan ju vara intressant att<br />

se lite närmare på Bertel Jungs<br />

förklaringar till sitt förslag och<br />

på de förändringsförslag som<br />

drätselkammaren och stadsfullmäktige<br />

lyfte fram, eftersom vi<br />

idag ännu kan se spår av dem i<br />

stadsbilden.<br />

Bertel Jungs förklaring till<br />

stadsplanen<br />

Bertel Jung gav både en skriftlig<br />

och en muntlig förklaring till sitt<br />

förslag. Den skriftliga förklaringen<br />

finns bevarad som bilaga till drätselkammarens<br />

protokoll den 22.11.1901.<br />

I sitt förslag tog han fasta på tre viktiga<br />

delar i planen: trafikleder, gatuplanteringar<br />

samt torg och parker. Samtidigt som staden<br />

skulle få en ny stadsplan kom Jung också<br />

att göra en särskild planering för hela<br />

hamnområdet, med kajer och fabrikstomter.<br />

Som kuriosa kan man säga att delar av<br />

denna plan för hamnområdet fortfarande<br />

är gällande.<br />

Trafikleder<br />

En viktig del av den nya stadsplanen var<br />

att lösa trafiken genom och runt staden.<br />

Det viktigaste, ansåg Jung, var att kunna<br />

koppla landsvägen i söder till det nya<br />

hamn- och fabriksområdet norrom staden.<br />

För att göra detta skulle Storgatan mellan<br />

Kanalgatan, nuv. Gågatan och kyrkan<br />

breddas mot väster. Storskolan samt några<br />

bostadshus stod i vägen och skulle på sikt<br />

rivas, vilket också skedde under 1920-talet.<br />

Också området söder och väster om kyrkan<br />

skulle utvidgas och Hamngatan skulle<br />

breddas mot väster. Skulle man ha följt<br />

dessa planer skulle alla de gamla gårdarna<br />

Bild/Kuva: Planläggningsavdelningens arkiv / Kaavoitusosaton<br />

arkisto<br />

9<br />

vid Hamngatan ha rivits. Nedanför Hamngatan<br />

ansåg Jung att man skulle anlägga<br />

ett torg, som skulle stå i förbindelse med<br />

Ebba Brahe esplanaden, som norrom Skata<br />

skulle förena sig med Alholmsvägen och<br />

vidare gå ut mot Alholmen. En motsvarande<br />

trafikled skulle byggas på östra sidan<br />

av centrum och Jakobsgatan skulle ha fått<br />

en förbindelseväg till Alholmsvägen.<br />

I Jungs förslag ingår också en förbindelseväg<br />

mot öster ”från hjärtat af staden<br />

– Kanalgatan”, som Jung kallar den. Det<br />

är nu som Victor Schaumans esplanad<br />

ritas in och vägens status höjs från en<br />

liten väg till en esplanad. Också Skolgatan<br />

omnämns som en viktig trafikled<br />

från centrum österut mot det planerade<br />

sjukhusområdet.<br />

Gatuplanteringar<br />

Under en skild rubrik tar Jung fram något<br />

som han kallar ”gatuplanteringar” med<br />

detta medar han planteringar i anslutning<br />

till gator och torg. Det är då mest fråga<br />

om planteringar av träd både av estetiska,<br />

hygieniska och praktiska skäl.<br />

Då det gällde Ebba Brahe esplanaden<br />

tänkte sig Jung en rad av träd<br />

mitt i vägen för att dela trafiken<br />

i en inkommande och utgående<br />

ström. Öster om Järnvägsgatan<br />

skulle planteras träd för att i<br />

någon mån ”undanskymma”<br />

järnvägen. Det är också på<br />

Jungs förslag som vi idag har<br />

träd längs Victor Schaumans<br />

esplanaden.<br />

För ”att få nödig omväxling”<br />

ansåg Jung att både<br />

Kanalgatan och Skutnäsgatan<br />

skulle planteras med träd.<br />

Ännu idag har Skutnäsgatan<br />

kvar sina träd medan Kanalgatan<br />

senare Kanalesplanaden<br />

förlorade sina träd i början på<br />

1950-talet och de sista försvann<br />

då Gågatan anlades, men<br />

också nya träd har planterats<br />

här. Längs Stationsvägen var<br />

det tänkt att trädplanteringarna<br />

i någon mån skulle skymma<br />

magasinsbyggnaderna i norr<br />

och ge ”lekplanen” i söder en<br />

intimare prägel. ”Lekplanen”<br />

var tänkt där Statens ämbetshus<br />

och busstationen finns i dag.<br />

Av både estetiska och hygieniska<br />

skäl skulle de s.k. fabrikstomterna<br />

öster om staden<br />

inramas av trädplanteringar.<br />

Det är då fråga om det område<br />

som idag hyser Prisma och

gjuteriet Componenta. Fortfarande har vi<br />

planterade björkar mellan Skolgatan och<br />

Prisma.<br />

Allmänna platser och torg<br />

Bertel Jung ansåg att staden inte behöver<br />

någon större mängd av parker och torg<br />

eftersom stadens betydelse och storlek<br />

inte kräver detta. Med dessa påståenden<br />

menar han antagligen att i en liten stad är<br />

det nära till den omgivande naturen och<br />

landsbygden.<br />

Jung ansåg att Kvarnbacken ”erbjuder<br />

en arkitektoniskt vacker plats, vid vilken<br />

fördenskull reserverats rum för två á tre<br />

viktigare hus (t.ex. folkskola, brandstation<br />

m.m.)”. Nedanför Kvarnbacken hade<br />

Jung tänkt sig en sport- och lekplan, vilket<br />

skulle ha varit naturligt ifall man gick in<br />

för att uppföra en skolbyggnad uppe på<br />

Kvarnbacken. Man måste komma ihåg<br />

att ännu år 1901, då Jung gjorde stadsplaneförslaget,<br />

fanns inte ännu svenska<br />

gymnasiebyggnaden, brandstationen,<br />

Lagmans skola, stadsbastun eller Frams<br />

bostadshus. Egentligen fanns inga höghus<br />

inga vattenledningar eller avlopp ännu i<br />

<strong>Jakobstad</strong> vid denna tid. En modernitet<br />

fick stadsborna hösten 1901 då den första<br />

elektriska gatubelysningen tändes.<br />

I arbetarstadsdelen i öster föreslog<br />

Jung ett centraltorg med skola, bönehus,<br />

arbetarhem o.dyl. Torget skulle få namnet<br />

”Östan torget”<br />

Norväst om den gamla begravningsplatsen<br />

(mellan gamla bryggeritomten<br />

och själva begravningsplatsen) föreslog<br />

Jung en mindre plats för ”för allvarligare<br />

ändamål tjänande hus (event. kyrka)”.<br />

Han ansåg också att då den nuvarande<br />

(läs gamla begravningsplatsen) i framtiden<br />

skall ombildas till en park.<br />

Planens verkningar och följder<br />

Det tog ändå några år innan Bertel Jungs<br />

stadsplan blev officiellt fastställd. Den<br />

skulle också granskas i Helsingfors och sedan<br />

godkännas av tsaren i St. Petersburg.<br />

Detta skedde slutligen den 5.3.1906 i St.<br />

Petersburg. På stadsplanen finns dessutom<br />

den ryska dateringen, 20.2.1906 och som<br />

plats för godkännandet står ”Zarskoje-<br />

Sjelo”. Detta är ett palats i St. Petersburg<br />

och som idag kallas Pusjkinpalatset. Palatset<br />

är ett av de finaste i St. Petersburg och<br />

hör till de palats som byggdes upp under<br />

Katarina den stores tid.<br />

Då planen var godkänd och man äntligen<br />

kunde börja verkställa den, var det<br />

som att öppna en fördämning. Man hade<br />

väntat på den nya planen i sex år och utbyggnaden<br />

av staden hade stått stilla, men<br />

nu kom den igång med full fart. Det var<br />

nu dags att nu också modernisera stadsdelsindelningen,<br />

tomtnumreringen och<br />

gatunamnen.<br />

Avsikten med nyindelningen av stadsdelarna<br />

var att försöka få en naturligare<br />

indelning av staden, men fortfarande kom<br />

staden att ha sex stadsdelar. Den mest folkrika<br />

var fortfarande stadsdel 5 (Skata) med<br />

nästan hälften av stadens befolkning.<br />

Tomterna fick också en ny numrering.<br />

Tidigare hade alla stadens tomter haft en<br />

löpande numrering, fr.o.m. nu fick varje<br />

stadsdel sin egen numrering börjande från<br />

nummer 1. Omnumreringen var så omfattande<br />

att i princip fick alla stadens tomter<br />

ny nummer.<br />

Med Jungs stadsplan kommer det till<br />

många nya gator, som också skall namnges,<br />

vilket också sker. Dessutom ändras<br />

namnen på många gamla gator och sådana<br />

gatunamn som funnits med sedan 1600-<br />

talet försvinner. Till dessa hör Västra och<br />

östra långgatorna, Södra och Norra Torggatorna,<br />

vilka nu blir Runebergsgatan och<br />

Otto Malmsgatan respektive Köpmansgatan<br />

och Rådhusgatan. Fabriksgatan blir<br />

Skolgatan, Norra och Södra Kanalgatorna<br />

blir tillsammans Kanalesplanaden. Andra<br />

namn som nu kommer i användning är<br />

bl.a. Amerikagatan, Strengbergsgatan,<br />

Järnsvägsgatan.<br />

En del av namnförslagen blev aldrig<br />

förverkligade eller föll med tiden bort.<br />

Sådana var Sportgatan, Skatändan, Svinhagsgatan,<br />

Djurgårdsgatan, Tempelgatan,<br />

Vilhelmsgatan, Brännerigatan m.fl.<br />

Man övergår nu också till en mera<br />

modern adressnumrering eller den samma<br />

som vi har idag. Tidigare använde man<br />

tomtnumret som adressnummer, nu tog<br />

man i bruk s.k. portnummer. Enligt det<br />

äldre systemet angav t.ex. adressen Storgatan<br />

62 att man bodde vid Storgatan på tomt<br />

nr 62. Enligt det nu systemet blev samma<br />

adress Storgatan 13.<br />

Drätselkammaren lät trycka upp den<br />

nya planen tillgänglig för en större allmänhet<br />

upp planen och blev härigenom stadens<br />

första ordentliga adresskarta.<br />

Jungs plan idag<br />

Bertel Jungs stadsplan från 1906 var på<br />

sitt sätt stadens första moderna stadsplan.<br />

De tidigare hade bara i stort sett reglerat<br />

kvarter, torg, gator och gränder. Genom<br />

Jungs stadsplan kommer nu med i bilden<br />

särskilda industritomter, tomter för<br />

offentliga byggnader, trafikplanering,<br />

<strong>Jakobstad</strong>s museum ordnar<br />

under sommaren en utställning i<br />

Malmska gården, Storgatan 2 med<br />

anledning av Bertel Jungs stadsplan<br />

fyller 100 år. På utställningen<br />

kan man bekanta sig med själva<br />

stadsplanen, förslagen till parkerna<br />

och Bengt Schalins förslag till<br />

plan för Skolparken. Utställningen<br />

är öppen varje dag kl 12 – 16.<br />

<strong>Staden</strong>s anställda kan under sommaren<br />

gratis besöka utställningen.<br />

Välkomna!<br />

Pietarsaaren museo järjestää<br />

kesän aikana näyttelyn Malmin<br />

talossa, Isokatu 2, Bertel Jungin<br />

asemakaavan 100 vuotisjuhlan<br />

kunniaksi. Näyttelyssä voi tutustua<br />

itse asemakaavaan, puistoehdotuksiin<br />

ja Bengt Schalinin Koulupuistosuunnitelmaan.Näyttely<br />

on<br />

avoinna joka päivä klo 12 – 16.<br />

Kaupungin työntekijät voivat tutustua<br />

näyttelyyn ilmaiseksi kesän<br />

aikana. Tervetuloa!<br />

Guy Björklund, museichef, museonjohtaja<br />

järnvägs- och hamnområden. Jung bryter<br />

också mot de klassiska planerarna från<br />

1800-talet som förespråkade rektangulära<br />

kvarter och tomter och återinför kvarter<br />

som bryter mot detta. På detta vis får vi<br />

sneda gathörn, gator som ”kurvar” genom<br />

staden. Detta ser vi bl.a. i det Framska<br />

hörnet, dragningen av Pedersesplanade,<br />

Pinnonäsgatan, Roosgatan.<br />

Tack vare att Jung bröt mot de gamla<br />

planerna med rektangulära kvarter, räddades<br />

en del av 1600-talets stadsplan. Enligt<br />

Bergers plan från 1835 skulle området<br />

mellan kyrkan och kanalen också få ett<br />

rutmönster, men Jung accepterade de oregelbundna<br />

kvarteren och de sneda gatorna<br />

och tackvare detta räddades sträckningen<br />

av bl.a. Visasbacken, Styrmansgatan och<br />

Kyrkogatan, vilka alla kan spåras till<br />

1600-talet.<br />

<strong>Staden</strong>s fullmäktige hade lite svårt att<br />

acceptera de icke kvadratiska tomterna.<br />

Man ansåg att de flesta hus i staden byggs<br />

av trä och att det därför blir svårt att anpassa<br />

timrade hus till de osymmetriska<br />

tomterna. Visst kan man se att Jungs plan<br />

ganska långt är en plan för en större stad<br />

med stenhus.<br />

Genom Jungs plan fick staden också en<br />

hel del parker och grönområden däribland<br />

Skolparken, som sedan i detalj skulle<br />

planläggas av Finlands första trädgårdsarkitekt<br />

Bengt Schalin. För att planera de<br />

parker som kommit till genom Jungs plan<br />

utlystes en allmän tävling redan under<br />

1904 fastän stadsplanen inte ännu var officiellt<br />

godkänd.<br />

Jungs stadsplan kom att bli riktgivande<br />

för senare de planer som gjordes under<br />

den första halvan av 1900-talet. En direkt<br />

uppdatering gjordes 1914 och under 1920-<br />

talet engagerades arkitekt Harald Andersin<br />

för en ny stadsplan. Nu tillkommer bl.a.<br />

stadsdelen Västanpå. Genom Andersins<br />

plan försvinner en del av Jungs planering,<br />

men ändå lever mycket av Jungs idéer<br />

vidare och kan upplevas ännu idag. Till<br />

dessa hör bl.a. Kvarnbacken, stadsdelen<br />

London, fabrikstomterna vid Fabriksgatan<br />

(nuvarande Prisma-området), området<br />

mellan kyrkan samt Gågatan.<br />

S STADSPLAN 100 ÅR<br />

BERTEL JUNG<br />

IN ASEMAKAAVA 100 VUOTTA<br />

10

Att samla på dockor leder tankarna till<br />

”förr i världen”<br />

I Margot Lindbergs skåp finns det skatter:<br />

dockor, små kärl, sängar, möbler och andra<br />

föremål som hör till ett dockskåp. Alla föremål<br />

är gamla och individuella, långt från<br />

nutida plastleksaker. Fastän det också finns<br />

större dockor i samlingen, samlar Margot<br />

Lindberg i huvudsak på små dockor, som<br />

passar till ett dockskåp. Hon har dockor<br />

av porslin, trä och till och med av metall.<br />

Dockorna är också gamla, nya leksaker<br />

bryr hon sig inte om.<br />

Jag är intresserad av gamla samlardockor,<br />

vilka också är viktiga att bevara<br />

för kommande generationer. De börjar bli<br />

museiföremål, berättar Margot.<br />

De äldsta dockorna i hennes samling<br />

är från 1830-talet, nyaste från 1940- och<br />

50-talet.<br />

En del är av släktens gamla, en del har<br />

jag fått som presenter och en del har jag<br />

köpt från antikaffärer och på ñmarknader,<br />

vilka vi också besöker då vi är i utlandet.<br />

Dockor och dockskåpsföremål kan man<br />

även hitta på lopptorg, men då skall man<br />

nog ha tur, för dockorna är populära samlarobjekt,<br />

berättar Margot.<br />

Att det är populärt att samla på dockor<br />

ser man också av priset.<br />

Jag vågar inte ens säga hur dyra de är,<br />

skrattar Margot, men berättar som exempel,<br />

hur bara en docka, i en antikaffär i<br />

Stockholm, kostade 35†000 kronor.<br />

Dockor som samlarobjekt är dyra, men<br />

den äldsta är inte alltid den dyraste. Dyrast<br />

är dockor med speciell karaktär, förklarar<br />

Margot. Margot Lindberg har samlat dockor<br />

och dockskåpsföremål i över 30 år.<br />

Jag fick början då pojkarna var små och<br />

jag försökte göra ett dockskåp åt dem. Då<br />

på 1970-talet fanns de inte att köpas och<br />

därifrån började intresset, berättar Margot<br />

och tillägger, att ett gammaldags dockskåp<br />

fortfarande finns på hennes önskelista.<br />

Hennes intresse för dockor är också<br />

äldre än så.<br />

Redan som liten sydde jag dockor och<br />

dockkläder. Jag har även senare tillverkat<br />

dockor, men jag är litet lat att sy. Avsikten<br />

var att jag skulle göra åt dockorna likadana<br />

kläder, som de egna barnen hade som små,<br />

säger Margot.<br />

Margot Lindberg anser att de gamla<br />

leksakerna minner om gamla klädstilar,<br />

frisyrer och föremål och är därför kulturhistoria.<br />

Bland föremålen i dockskåpet<br />

finns bl.a. pigtittare, järnsängar och till och<br />

med primuskök.<br />

Margot Lindberg behandlar gamla<br />

föremål med aktning och önskar att andra<br />

också gjorde så med gamla leksaker.<br />

Leksakerna är flitigt i användning och<br />

av gamla leksaker finns det så litet, att<br />

de som finns kvar inte borde få förstöras,<br />

säger Margot.<br />

Hennes egna barnbarn vet, att ”mummos”<br />

leksaker får man inte röra. Åt barnbarnen<br />

har Margot Lindberg skaffat egna<br />

leksaker, bl.a. många barbiedockor.<br />

Samlandet för tankarna till ”förr i<br />

världen” och från början av oktober har<br />

Margot Lindberg mera tid för sitt intresse.<br />

Då pensioneras hon från tjänsten som avdelningschef<br />

på Socialbyrån.<br />

De gamla dockorna är så väl gjorda och individuella. De talar för sig på något sätt,<br />

berättar Margot Lindberg om sin samlarhobby.<br />

– Vanhat nuket ovat niin tarkkaan tehtyjä ja yksilöllisiä. Ne jotenkin puhuttelevat, Margot<br />

Lindberg kertoo keräilyharrastuksestaan.<br />

Margot Lindberg, som flyttade, från<br />

Karleby till Helsingfors via Åbo till <strong>Jakobstad</strong>,<br />

började sin tjänstgöring år 1977 som<br />

familjedagvårdsledare. År 1983 blev hon<br />

avdelningssekreterare, vilken tjänst senare<br />

ändrades till en avdelningschefstjänst.<br />

Arbetsbilden passar bra in i min hobby,<br />

bl.a. barnskydds-, utkomst- och invandrarfrågor<br />

har jag handhaft, skrattar Margot.<br />

Text: Tiina Manninen<br />

Bild: Ben Griep<br />

Nukkien keräily vie mennessään<br />

Margot Lindbergin kodin kaapeissa on<br />

aarteita: nukkeja, pieniä astioita, sänkyjä,<br />

huonekaluja ja muita nukkekotiin sopivia<br />

tavaroita. Kaikki esineet ovat vanhoja ja<br />

yksilöllisiä, kaukana nykyajan muovileluista.<br />

Vaikka joukossa on isompiakin nukkeja,<br />

pääsääntöisesti Margot Lindberg keräilee<br />

pieniä, nukkekotiin sopivia nukkeja. Niitä<br />

hänellä on posliisina, puisina ja jopa metallisina.<br />

Nuket ovat myös vanhoja, uusista<br />

muovileluista hän ei välitä.<br />

– Olen kiinnostunut vanhoista keräilynukeista,<br />

jotka on tärkeää säilyttää<br />

11<br />

jälkipolvillekin. Ne rupeavat olemaan<br />

museotavaraa, Margot kertoo.<br />

Vanhimmat hänen kokoelmansa nuket<br />

ovat 1830-luvulta, uusimmat 1940- ja<br />

50-luvuilta.<br />

– Osa on suvun vanhoja, osan olen saanut<br />

lahjoina ja osan olen ostanut antiikki- ➛

➛<br />

liikkeistä ja ñmarkkinoilta, joita kiertelen<br />

myös ulkomailla ollessani. Nukkeja ja<br />

nukkekotitavaroita voi löytyä myös kirpputoreilta,<br />

mutta silloin täytyy olla jo tuuria,<br />

sillä nuket ovat suosittu keräilykohde,<br />

Margot kertoo.<br />

Nukkien keräilyn suosio näkyy suoraan<br />

myös niiden hinnassa.<br />

– En uskalla edes sanoa, kuinka kalliita<br />

ne ovat, Margot naurahtaa mutta kertoo<br />

esimerkkinä, miten yksikin tukholmalaisessa<br />

antiikkiliikkeessä ollut nukke maksoi<br />

35 000 kruunua.<br />

– Keräilynuket ovat kalliita, mutta vanhin<br />

ei ole aina kalleinta. Kalleimpia ovat<br />

luonnenuket, Margot selvittää.<br />

Margot Lindberg on kerännyt nukkeja<br />

ja nukkekotitavaroita yli 30 vuotta.<br />

– Aloitin kun pojat olivat pieniä ja yritin<br />

tehdä heille nukkekotia. Silloin 1970-luvun<br />

alussa sellaista ei ollut ostettavissa,<br />

ja siitä kiinnostus lähti, Margot kertoo ja<br />

lisää, että vanhanaikainen nukkekoti on<br />

edelleen hänen toivelistallaan.<br />

Hänen kiinnostuksensa nukkeja kohtaan<br />

on tätäkin vanhempaa.<br />

– Jo pienenä ompelin nukkeja ja nukenvaatteita.<br />

Olen tehnyt myös myöhemmin<br />

itse nukkeja, mutta olen vähän laiska ompelemaan.<br />

Tarkoitus olisi laittaa nukeille<br />

sellaiset vaatteet, joita omilla lapsilla oli<br />

pienenä, Margot sanoo.<br />

Margot Lindbergin mukaan vanhat<br />

lelut ovat kulttuurihistoriaa, joka kertoo<br />

osaltaan vanhoista pukeutumistyyleistä,<br />

kampauksista ja esineistä. Nukkekotitavaroissa<br />

on mm. piianpeilejä, rautasänkyjä ja<br />

jopa priimuskeitin.<br />

Margot Lindberg kohtelee esineitä<br />

vanhojen esineiden tarvitsemalla kunnioituksella,<br />

ja toivoo myös muiden tekevän<br />

niin vanhoille leluilleen.<br />

– Lelut ovat kovassa käytössä ja vanhoja<br />

leluja on niin vähän jäljellä, että jäljellä<br />

olevia ei saisi enää pilata, Margot toivoo.<br />

Hänen omat lastenlapsensa tietävät,<br />

että mummin kokoelmiin ei saa koskea.<br />

Lastenlapsia varten Margotilla on omat<br />

lelunsa, mm. monta barbienukkea.<br />

Keräily vie mennessään, ja lokakuun<br />

alun jälkeen Margot Lindbergillä on<br />

enemmän aikaa harrastukselleen. Silloin<br />

hän jää eläkkeelle sosiaalitoimiston osastopäällikön<br />

virasta.<br />

Kokkolasta Helsinkiin ja Turun kautta<br />

Pietarsaareen muuttanut Margot Lindberg<br />

aloitti kaupungin palveluksessa vuonna<br />

1977 perhepäivähoidon ohjaajana. Vuonna<br />

1983 hänestä tuli osastosihteeri, mikä<br />

myöhemmin muuttui osastopäälliköksi.<br />

– Työn luonne sopii hyvin harrastukseeni,<br />

mm. lastensuojelu-, toimeentulo- ja<br />

pakolaisasioita työssään käsittelevä Margot<br />

naurahtaa.<br />

Teksti: Tiina Manninen<br />

Kuva: Ben Griep<br />

Löneskruven dras åt,<br />

säger Luomala<br />

Lönespiralen för stadens anställda är i<br />

dag alltför bred och det måste åtgärdas<br />

vid kommande avtalsförhandlingar, då<br />

det verkar vara så att de högre lönerna<br />

utvecklas snabbare än de lägre, funderar<br />

personalsektionens ordförande Eero Luomala.<br />

En möjlighet, enligt honom, skulle<br />

vara att rikta lönepottens personliga del till<br />

lönetabellens nedersta ända.<br />

Men det är ju ett politiskt beslut - hur<br />

det då lyckas, påminner han.<br />

Luomala leder stadsstyrelsesektionen,<br />

som representerar staden i egenskap av<br />

arbetsgivare. Sektionens uppgift är bl.a.<br />

att besluta om avlöning och tillämpning<br />

av kollektivavtal.<br />

Personalsektionen ger också förvaltningsgrenarna<br />

riktlinjerna för stadens<br />

personalpolitik, övervakar arbetarskyddet i<br />

samråd med stadens interna arbetarskyddsorganisation<br />

samt besluter om lönesättningen<br />

vid nyanställningar i staden.<br />

Till Personalsektionen hör 5 ledamöter,<br />

vilka, förutom Luomala (pro), är SFP:<br />

s Mona Vikström och Mikael Hagman,<br />

SDP:s Ulla Hellén samt kristligas Kurt<br />

Hellstrand. Sektionen sammanträder minst<br />

en gång i månaden, också oftare under<br />

avtalsförhandlingarna.<br />

Denna sektion har lagt tonvikt på arbetsplatsmöten,<br />

vilka den anser viktiga,<br />

då man där har tillfälle att diskutera kommande<br />

planer och andra viktiga ärenden.<br />

Dessa borde hållas 8 gånger i året, och<br />

vi har också noterat att möten hålls inom<br />

varje sektor.<br />

Luomala tycker också att Info-tillfällen<br />

är viktiga, vilka sektionen, tillsammans<br />

med den nya stadsdirektören Mikael Jakobsson,<br />

håller för förtroendemännen.<br />

Vid dessa får förtroendemännen information<br />

om nya planer, och sammanträden<br />

hålls minst 2 gånger per år, berättar Luomala.<br />

Lönerna bör hållas<br />

konkurrenskraftiga<br />

Enligt Luomala är stadens nuvarande<br />

personalstyrka på ganska lämplig nivå,<br />

och här kommer inte att ändras mycket,<br />

om inte staten ger mera uppgifter åt kommunerna.<br />

Ännu vet man naturligtvis inte vad den<br />

kommande kommunreformen kommer att<br />

medföra. Klart är i alla fall att den kommer<br />

att öka samarbetet också ganska radikalt<br />

kommuner emellan. Det kan innebära<br />

samarbete tillexempel om kommunernas<br />

löneräkning, som i <strong>Jakobstad</strong> är moderniserad<br />

och konkurrenskraftig.<br />

Då de stora årskullarna går i pension<br />

måste staden som arbetsgivare i allt högre<br />

grad konkurrera om arbetstagare med den<br />

privata sektorn.<br />

Detta innebär att lönenivån måste<br />

vara sådan att vi kan konkurrera med den<br />

privata sektorns löner. Också arbetsförhållanden<br />

måste vara sådana att man trivs på<br />

jobbet.<br />

Luomala tycker det är ett gott tecken att<br />

till de lediganslagna platserna i staden har<br />

det ännu räckt sökanden. Problemsektorer<br />

hittar man dock.<br />

Socialens hemvårdare har dåliga löner,<br />

vilket gör att det är svårt att få arbetskraft.<br />

Där borde man få till stånd någon slags förbättring.<br />

Den största sjukfrånvaron finner<br />

man inom socialsektorn, där människorna<br />

bränner ut sig. Dit borde man absolut få<br />

mera folk i arbete, säger Luomala.<br />

Den långa linjens politiker<br />

För Luomala är engagemanget i personalsektionen<br />

inte något nytt då det här är<br />

hans andra fyraårsperiod som personalsektionens<br />

ordförande. Den första var under<br />

Nicke Anderssons tid, säger Luomala.<br />

Luomala är stadsfullmäktigeveteranen,<br />

som suttit i fullmäktige i ett streck ända<br />

från 1974. Under den här tiden har han<br />

också hunnit sitta i flera nämnder, och<br />

fungerar också under den här fullmäktigeperioden<br />

som direktionsordförande i finskspråkiga<br />

arbetarinstitutet. I stadsstyrelsen<br />

är han också ersättare för Leo Valkama.<br />

Personalsektionsarbetet skiljer sig från<br />

vanligt nämndarbete på det sättet, att personalsektionen<br />

gör beslut som omfattar<br />

hela staden. Vanligt nämndarbete berör<br />

bara den egna sektorn, säger Luomala.<br />

I det civila arbetade Luomala på Rettig,<br />

där han fungerade som huvudförtroendeman,<br />

med rekordet 34 år. Denna bakgrund<br />

har varit till nytta i arbetet för personalsektionen,<br />

säger Luomala.<br />

Personalärenden är i grunden likadana,<br />

och tillexempel arbetsavtals- och<br />

löneunderhandlingsärenden och -termer<br />

är bekanta redan från tidigare.<br />

Nuförtiden beskriver Luomala sig själv<br />

som en politiker på heltid, men sysslar<br />

även med annat.<br />

På somrarna åker jag mycket motorcykel<br />

och jag ”springer” också mycket omkring<br />

i skogen med kameran, berättar den<br />

fotograferande medlemmen i föreningen<br />

Nostalgiknuttarna.<br />

Text och bild: Tiina Manninen<br />

12

Palkkahaitarin<br />

kimppuun,<br />

sanoo Luomala<br />

– Kaupungin työntekijöiden palkkahaitari<br />

on nykyisellään liian suuri ja sitä pitäisi<br />

saada pienennettyä seuraavien sopimusneuvotteluiden<br />

aikana. Sillä tahtoo olla<br />

niin, että suuret palkat kehittyvät nopeammin<br />

kuin pienet, miettii henkilöstöjaoston<br />

puheenjohtaja Eero Luomala.<br />

Hänen mukaansa yksi mahdollisuus<br />

tähän olisi kohdentaa palkkapotin henkilökohtaista<br />

osuutta palkkataulukon<br />

alapäähän.<br />

– Mutta on poliittinen päätös, miten se<br />

onnistuu, hän muistuttaa.<br />

Luomala johtaa kaupunginhallituksen<br />

jaosta, joka edustaa kaupunkia työnantajana<br />

ja jonka tehtävänä on mm. sopia<br />

palkkauksesta ja soveltaa työehtosopimuksia.<br />

Henkilöstöjaosto myös antaa<br />

hallintokunnille ohjeet kaupungin henkilöstöpolitiikasta,<br />

valvoo työsuojelua<br />

yhdessä kaupungin sisäisen työsuojeluorganisaation<br />

kanssa sekä palkkaa uudet<br />

työntekijät kaupungille.<br />

Henkilöstöjaostoon kuuluu viisi jäsentä,<br />

jotka Luomalan (pro) lisäksi ovat RKP:<br />

n Mona Vikström ja Mikael Hagman,<br />

SDP:n Ulla Hellén sekä kristillisten Kurt<br />

Hellstrand. Jaosto kokoontuu vähintään<br />

kerran kuukaudessa, sopimusneuvottelujen<br />

aikaan useamminkin.<br />

– Tämä jaosto on kiinnittänyt huomiota<br />

työpaikkakokouksiin, joita se pitää tärkeänä,<br />

koska niissä päästään keskustelemaan<br />

tulevista suunnitelmista ja muista tärkeistä<br />

asioista. Niitä pitäisi pitää kahdeksan<br />

vuodessa, ja olemme saaneetkin toteutettua,<br />

että jokaisella sektorilla kokoukset<br />

pidetään.<br />

Luomala pitää tärkeänä myös infotilaisuuksia,<br />

joita jaosto yhdessä uuden kaupunginjohtajan<br />

Mikael Jakobssonin kanssa<br />

pitää kaupungin luottamusmiehille.<br />

– Niissä luottamusmiehet saavat informaatiota<br />

uusista suunnitelmista, ja<br />

kokouksia pidetään vähintään kaksi kertaa<br />

vuodessa, Luomala kertoo.<br />

Palkkaus pidettävä<br />

kilpailukykyisenä<br />

Enligt personalsektionens<br />

ordförande<br />

Eero Luomala har<br />

staden kompetent<br />

arbetskraft och han<br />

tycker det är viktigt<br />

att det också i<br />

framtiden förblir<br />

så. Ett sätt här är<br />

att hålla lönenivån<br />

konkurrenskraftig i<br />

förhållande till den<br />

privata sektorn, säger<br />

han.<br />

Henkilöstöjaoston<br />

puheenjohtaja Eero<br />

Luomalan mukaan<br />

kaupungilla on pätevä<br />

työvoima ja<br />

hän pitää tärkeänä,<br />

että näin on myös<br />

tulevaisuudessa.<br />

Yksi keino tässä on<br />

pitää palkkaustaso<br />

kilpailukykyisenä<br />

yksityisen puolen<br />

kanssa, hän sanoo.<br />

Luomalan mukaan kaupungin työntekijämäärä<br />

on nykyisellään aika kohdallaan,<br />

eikä tästä tule paljon muuttumaan, mikäli<br />

valtio ei anna kunnille lisää tehtäviä.<br />

– Vielä ei tietenkään tiedetä, mitä tuleva<br />

kuntauudistus tuo tullessaan. Selvää kuitenkin<br />

on, että se tulee lisäämään kuntien<br />

välistä yhteistyötä aika radikaalistikin. Se<br />

voi merkitä yhteistyötä esimerkiksi kuntien<br />

palkanlaskennassa, joka Pietarsaaressa<br />

on uudistettu kilpailukykyiseksi.<br />

Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle<br />

kaupunki työnantajana joutuu yhä enenevässä<br />

määrin kilpailemaan työntekijöistä<br />

yksityisen sektorin kanssa.<br />

– Tämä merkitsee sitä, että palkkaustason<br />

tulee olla sellainen, että pystymme<br />

kilpailemaan yksityisen puolen palkkojen<br />

kanssa. Myös työolojen pitää olla sellaiset,<br />

että työssä viihdytään.<br />

Luomala pitää hyvänä merkkinä sitä,<br />

että kaupungin avoimiin työpaikkoihin on<br />

vielä riittänyt hakijoita. Ongelmasektoreitakin<br />

toki löytyy.<br />

– Päivähoidon kotihoitajilla on huono<br />

palkkaus ja sinne on vaikea saada uutta<br />

työvoimaa. Sinne olisi joitakin parannuksia<br />

saatava aikaan. Suurimmat sairauspoissaolot<br />

löytyvät sosiaalisektorilta,<br />

jossa ihmiset palavat loppuun. Sinne pitäisi<br />

ehdottomasti saada lisää väkeä töihin,<br />

Luomala sanoo.<br />

Pitkän linjan poliitikko<br />

Luomalalle työskentely henkilöstöjaostossa<br />

ei ole uutta, sillä tämä on hänen toinen<br />

nelivuotiskautensa henkilöstöjaoston<br />

puheenjohtajana.<br />

– Ensimmäinen oli Nicke Anderssonin<br />

aikaan, Luomala kertoo.<br />

Luomala on kaupunginvaltuuston veteraaneja,<br />

joka on istunut yhtäjaksoisesti<br />

valtuustossa jo vuodesta 1974 lähtien.<br />

Tänä aikana hän on ehtinyt istua myös<br />

useissa lautakunnissa, ja toimii tällä valtuustokaudella<br />

myös suomenkielisen työväenopiston<br />

johtokunnan puheenjohtajana.<br />

Hän on myös kaupunginhallituksessa Leo<br />

Valkaman varajäsen.<br />

– Henkilöstöjaoston työ eroaa tavallisesta<br />

lautakuntatyöstä siinä, että henkilöstöjaosto<br />

tekee päätöksiä, jotka koskevat<br />

koko kaupunkia. Tavallisen lautakunnan<br />

päätökset koskevat vain sen omaa sektoria,<br />

Luomala kertoo.<br />

Siviilityönsä Luomala teki Rettigillä,<br />

jossa hän toimi pääluottamusmiehenä<br />

ennätykselliset 34 vuotta. Tämä tausta on<br />

ollut hyödyllinen työskentelylle henkilöstöjaostossa,<br />

Luomala kertoo.<br />

– Henkilöstöasiat ovat periaatteessa<br />

samanlaisia, ja esimerkiksi työehtosopimus-<br />

ja palkkaneuvotteluasiat ja ñtermit<br />

ovat tuttuja jo vanhastaan.<br />

Nykyään Luomala luonnehtii itseään<br />

täyspäiväiseksi poliitikoksi, mutta ehtii<br />

hän toki muutakin.<br />

– Kesäisin ajan paljon moottoripyörällä<br />

ja hyppään paljon myös metsässä kameran<br />

kanssa, valokuvausta harrastava Nostalgiknuttarna-yhdistyksen<br />

jäsen kertoo.<br />

Teksti ja kuva: Tiina Manninen<br />

13

Nya utrymmen åt förtroendemännen på Storgatan<br />

I början av april flyttade förtoendemännen<br />

in i nya utrymmen på Storgatan. På samma<br />

gång tog man farväl av den lokal, som använts<br />

i åratal på Amerikagatan i Skata.<br />

Vi dejourerar här på bestämda dagar.<br />

Här finns också kontors- och sammmanträdesrum,<br />

berättar Maria Holmstedt-<br />

Lehtinen.<br />

Hon fungerar som huvudförtroendeman<br />

i JHL50, tidigare KTV, avdelning 50. Ny<br />

förtroendeman i förbundets avdelning 30,<br />

är Kari Viinikka som steg i långvarige<br />

förtroendemannen Bo-Erik Skyttes stövlar.<br />

Holmstedt-Lehtinen tjänstgör som hemvårdare<br />

inom hemservicen, Viinikka å sin<br />

sida är timmerman på tekniska verket.<br />

Maria dejourerar på Storgatan 4, alltid<br />

på tisdagar och torsdagar, Kari åter på<br />

fredagarna. Dessutom har arbetarskyddsfullmäktige<br />

Kari Parkkinen och Kaj<br />

Högdahl sina dejoureringsturer. Kari, i<br />

jobb på <strong>Jakobstad</strong>s vatten, fungerar som<br />

arbetarskyddsfullmäktig för riskgrupp 1,<br />

Kaj å sin sida är speciallärare på Ristikari<br />

och sköter arbetarskyddet i riskgrupp 2.<br />

<strong>Staden</strong>s andra huvudförtroendeman är<br />

Ralph Rönnqvist i Juko eller f.d. Akava.<br />

Läraren, på Kyrkostrands skola, trädde till<br />

som lärarnas språkrör, i stället för Lasse<br />

Perhiö, i början på april.<br />

De övriga huvudförtroendemännen i<br />

staden är Jytys (f.d. KTF) Gerd Sunngren,<br />

Eija Ylisaari-Salminen för Tehy och för<br />

Juko, Sirkka Kettunen.<br />

I utrymmen på Amerikagatan 21 hann<br />

man verka i 30 år. Flytten till nya utrymmen<br />

blev aktuell då man inte mera hittade<br />

plats åt alla förtroendemän.<br />

Kaj, som tidigare haft arbetsutrymmen<br />

i stadshuset, hade inte mera en egen<br />

plats. Då infann sig tanken att samla alla<br />

förtroendemän på samma ställe. Här har<br />

arbetarskyddsfullmäktige sitt eget kontor,<br />

berättar Maria.<br />

Intensiva kontakter hålls...<br />

Förtroendemännen är arbetstagarnas<br />

språkrör gentemot arbetsgivaren, och<br />

arbetstagarna använder sig också alltid av<br />

denna kanal då det behövs.<br />

Speciellt då pengar finns att fördela,<br />

kommer ”schacket” på täta besök, skrattar<br />

Kari Viinikka. Också annat än pengar får<br />

medlemmarna på fötter.<br />

I synnerhet i arbetarskyddsfrågor tar<br />

man mycket kontakt, känner Gerd Sunngren<br />

till. Enligt Kaj Högdahl beror det här<br />

mycket på att området som hör under arbetskyddsdistriktet<br />

har utvidgats speciellt<br />

i den nya arbetskyddslagen, som trädde i<br />

kraft 2003.<br />

Förtroendemännens arbetstid används<br />

också bl.a. till den nya arbetsvärderingen.<br />

Där arbetet uppvärderas enligt de krav<br />

som ställs, vilket också inverkar på lönesättningen.<br />

Arrangemanget borde träda i kraft i augusti,<br />

men p.g.a. penningbrist framflyttas<br />

verkställigheten, berättar Ralph Rönnqvist.<br />

Förtroendemännen tycker att en tät kontakt,<br />

förutom till medlemmarna, också är<br />

viktig till staden som arbetsgivare.<br />

Den nya stadsdirektören har hållit<br />

kontakt med oss på ett berömvärt sätt,<br />

berättar Gerd Sunngren och berömmer de<br />

regelbundna, gemensamma träffarna med<br />

stadsdirektören.<br />

Text: Tiina Manninen<br />

Bild: Ben Griep<br />

Förtroendemännen Ralph<br />

Rönnqvist, Maria Holmstedt-<br />

Lehtinen,Gerd Sunngren, Kaj<br />

Högdahl, Kari Viinikka och<br />

Kari Parkkinen framför de<br />

nya utrymmen på Storgatan.<br />

Här har tidigare bland andra<br />

<strong>Jakobstad</strong>s Bil verkat.<br />

Luottamusmiehet Ralph<br />

Rönnqvist, Maria Holmstedt-<br />

Lehtinen, Gerd Sunngren, Kaj<br />

Högdahl, Kari Viinikka ja<br />

Kari Parkkinen uusien toimitilojen<br />

edessä Isollakadulla.<br />

Tiloissa on toiminut aikoinaan<br />

mm. Pietarsaaren Auto.<br />

Luottamusmiehillä uudet tilat Isollakadulla<br />

Luottamusmiesten uudet tilat Isokatu 4:<br />

ssa otettiin käyttöön huhtikuun alussa.<br />

Samalla jätettiin hyvästit vuosikaudet<br />

käytössä olleille tiloille Amerikankadulla<br />

Skatassa .<br />

– Päivystämme täällä määräpäivin.<br />

Täällä on myös meille toimistotilaa sekä<br />

kokoustilat, Maria Holmstedt-Lehtinen<br />

kertoo.<br />

Hän toimii pääluottamusmiehenä<br />

JHL50:ssä eli Julkisten ja hyvinvointialojen<br />

liiton, entisen KTV:n, osasto 50:<br />

14<br />

ssä. Liiton osasto 30:n uusi pääluottamusmies<br />

on Kari Viinikka, joka astui osaston<br />

pitkäaikaisen pääluottamusmiehen Bo-<br />

Erik Skytten saappaisiin vuoden alussa.<br />

Holmstedt-Lehtinen toimii kotipalvelussa<br />

kodinhoitajana, Viinikka puolestaan kir-

vesmiehenä teknisessä virastossa.<br />

Maria päivystää Isokatu 4:ssa aina<br />

tiistaisin ja torstaisin, Kari puolestaan<br />

perjantaisin. Lisäksi omat päivystysvuoronsa<br />

ovat työsuojeluvaltuutetuilla Kari<br />

Parkkisella ja Kaj Högdahlilla. Pietarsaaren<br />

Vedessä työskentelevä Kari toimii<br />

työsuojeluvaltuutettuna riskiryhmä 1:ssä,<br />

erityisopettajana Ristikarilla työskentelevä<br />

Kaj puolestaan hoitaa työsuojelua<br />

riskiryhmä 2:ssa.<br />

Kaupungin toinen uusi pääluottamusmies<br />

on Ralph Rönnqvist Jukossa eli<br />

entisessä Akavassa. Kyrkostrandin koulun<br />

opettaja astui huhtikuun alussa Lasse Perhiön<br />

tilalle opettajien äänitorveksi.<br />

Muut kaupungin pääluottamusmiehet<br />

ovat Jytyn (entisen KVL:n) Gerd Sunngren,<br />

Tehyn Eija Ylisaari-Salminen sekä<br />

Jukon Sirkka Kettunen.<br />

Amerikankatu 21:ssä osastot ehtivät<br />

istua 30 vuotta. Muutto uusiin tiloihin tuli<br />

ajankohtaiseksi, koska kaikille luottamushenkilöille<br />

ei enää löytynyt tiloja.<br />

– Aikaisemmin kaupungintalolla toimineella<br />

Kajlla ei ollut enää omaa paikkaa.<br />

Siitä lähti ajatus kerätä kaikki luottamusmiehet<br />

yhtään ja samaan paikkaan. Täällä<br />

työsuojeluvaltuutetuilla on oma toimistonsa,<br />

Maria kertoo.<br />

Yhteyttä pidetään tiiviisti<br />

Luottamusmiehet ovat työntekijöiden<br />

äänitorvi työnantajaan päin, ja työntekijät<br />

myös käyttävät tätä kanavaa hyväkseen<br />

aina tarpeen tullen.<br />

– Varsinkin kun rahaa on jaossa, porukka<br />

käy tiiviisti juttusilla, Kari Viinikka<br />

naurahtaa.<br />

Muukin kuin raha saa jäsenet liikkeelle.<br />

– Varsinkin työsuojelukysymyksissä<br />

otetaan paljon yhteyttä, Gerd Sunngren<br />

tietää.<br />

Kaj Högdahlin mukaan tämä johtuu<br />

paljon siitäkin, että työsuojelun piiriin kuuluva<br />

ala on laajentunut varsinkin vuonna<br />

2003 voimaan astuneen uuden työturvallisuuslain<br />

myötä.<br />

Luottamusmiesten työaikaa kuluu<br />

myös mm. uuden työnvaativuusarvioinnin<br />

kanssa. Siinä työnkuvaa arvioidaan työn<br />

vaativuuden mukaan, mikä vaikuttaa myös<br />

palkkaukseen.<br />

– Järjestelmä piti tulla voimaan elokuussa,<br />

mutta rahan takia sitä siirrettiin<br />

eteenpäin, Ralph Rönnqvist kertoo.<br />

Luottamusmiehet pitävät tärkeänä<br />

tiivistä yhteydenpitoa paitsi jäseniin, niin<br />

myös kaupunkiin eli työnantajaan päin.<br />

– Uusi kaupunginjohtaja on pitänyt meihin<br />

yhteyttä kiitettävästi, Gerd Sunngren<br />

kertoo ja kiittää säännöllisistä yhteisistä<br />

tapaamisista kaupunginjohtajan kanssa.<br />

Teksti: Tiina Manninen<br />

Kuva: Ben Griep<br />

Personalföreningen<br />

informerar<br />

<strong>Staden</strong>s personalförening har haft en<br />

livlig vår genom att planera olika resor<br />

och evenemang för stadens anställda.<br />

På tapeten finns två resor under sommaren,<br />

först 10.6 till Vildmarksmässan<br />

i Riihimäki och sedan St. Petersburg<br />

6-9.7.<br />

Information om den sistnämnda<br />

resan ges av Tiina Höylä-Männistö på<br />

Ungdomsbyrån.<br />

Även om anmälningstiden för resorna<br />

gått ut lönar det sig att fråga om<br />

lediga platser.<br />

Innan sommaren tar vid, är det skäl<br />

att informera om den traditionella FantaSea-kvällen<br />

dagen innan skolstarten,<br />

dvs. 14.8. kl. 16-20.<br />

Föreningens styrelse jobbar aktivt<br />

och önskar också att få ta emot idéer<br />

och tankar kring anställdas fritidsverksamhet.<br />

Ni kan gärna vända er till<br />

styrelsemedlemmarna, ifall ni vill ha<br />

information, har idéer. Förslag tas emot<br />

med tacksamhet.<br />

Följande personer sitter i föreningens<br />

styrelse detta år: Leif Lillsunde ordf.,<br />

Torolf Sweins viceordf., Tiina Höylä-<br />

Männistö sekr., Helena Korkea-aho<br />

kassör samt Marie-Louise Björndahl,<br />

Tarja Carlson, Göran Eriksson, Marja<br />

Eriksson, Ritva Finne, Ritva Isokungas,<br />

Kimmo Lehtimäki, Merja Niittyniemi,<br />

Leif Nyman, Kari Viinikka, Rolf Vikman<br />

och Göran Vikström.<br />

Leif Lillsunde, ordförande<br />

Personalbyrån, arbetsgivaren,<br />

arbetskamraterna,<br />

JHL 30 och stadens övriga<br />

fackföreningar vill tacka<br />

Bo-Erik Skytte för gott<br />

samarbete när han nu blir<br />

pensionär. B-E Skytte har<br />

varit huvudförtroendeman<br />

under tiden 1995-2005.<br />

Henkilöstötoimisto, työnantaja,<br />

työtoverit, JHL<br />

30 ja kaupungin muut<br />

ammattijärjestöt kiittävät<br />

Bo-Erik Skytteä hyvästä<br />

yhteistyöstä hänen jäädessään<br />

eläkkeelle. B-E<br />

Skytte on toiminut pääluottamusmiehenä<br />

vuosina<br />

1995-2005.<br />

Henkilöstyhdistys<br />

tiedottaa<br />

Kaupungin henkilöstöyhdistyksellä on<br />

ollut vilkas kevätkausi kaupungin työntekijöille<br />

tarkoitettujen erilaisten matkojen<br />

ja tapahtumien suunnittellussa.<br />

Tapetilla on kesän kaksi matkaa, ensin<br />

10.6. Riihimäen erämessuille ja Pietarin<br />

matka 6.-9.7. Viimeksi mainitusta<br />

matkasta voi kysyä lisää Tiina Höylä-<br />

Männistöltä Nuorisotoimistosta.<br />

Vaikkakin ilmoittautumisajat näille<br />

matkoille ovat umpeutuneet, kannattaa<br />

vapaita paikkoja kuitenkin tiedustella.<br />

Ennen kesän varsinaista alkamista,<br />

on syytä tiedottaa perinteisestä Fanta-<br />

Sea-illasta päivää ennen koulun alkua,<br />

eli 14.8. klo 16-20.<br />

Yhdistyksen johtokunta tekee aktiivista<br />

työtä ja toivoo myös saavansa<br />

ideoita ja ajatuksia työntekijöiden vapaa-ajan<br />

toiminnasta. Voitte hyvinkin<br />

kääntyä johtokunnan jäsenten puoleen<br />

jos haluatte tietoa tai teillä on ideoita.<br />

Ehdotuksia otetaan kiitollisuudella<br />

vastaan.<br />

Seuraavat henkilöt kuuluvat yhdistyksen<br />

johtokuntaan 2006: Leif<br />

Lillsunde pj, Torolf Sweins vpj., Tiina<br />

Höylä-Männistö siht., Helena Korkeaaho<br />

rahastonhoitaja sekä Marie-Louise<br />

Björndahl, Tarja Carlson, Göran Eriksson,<br />

Marja Eriksson, Ritva Finne, Ritva<br />

Isokungas, Kimmo Lehtimäki, Merja<br />

Niittyniemi, Leif Nyman, Kari Viinikka,<br />

Rolf Vikman ja Göran Vikström.<br />

Leif Lillsunde, puheenjohtaja<br />

15

Verk av ung <strong>Jakobstad</strong>skonstnär 2005<br />

På Jubileumssamlingen i december fick<br />

69 av stadens anställda Terese Basts linoleumsnitt<br />

”Varsel” som tack för tjänst i 20,<br />

30 och 40 år. Konstverket föreställer fåglar<br />

och fröställningar.<br />

– För min del var det frågan om höstvibrationer<br />

och jag ville göra en bild som<br />

folk skulle tycka om, förklarar Terese Bast,<br />

som är född i Nedervetil 1974.<br />

Det har alltid varit självklart att Terese<br />

skall arbeta med konst. Efter gymnasiet<br />

gick hon i Folkhögskolan i Karis för att få<br />

pröva på studier i ämnet och fortsatte sedan<br />

på konstskolan i Nykarleby, därifrån hon<br />

fick sina bildkonstnärspapper 1998. Under<br />

studietiden tillbringade hon tre månader i<br />

Berlin inom ”Artist in residence”-programmet.<br />

Efter studierna har det blivit några<br />

egna och flera gemensamma utställningar,<br />

till exempel deltog hon tillsammans med<br />

Annika Bergvik-Forsander i Tammerfors<br />

2004 med ett arbete kallad ”Sårad 13.40”<br />

på Galleri Mältinranta. I fjol deltog hon i<br />

Österbottens museums utställning ”Bländas”<br />

i Vasa och finska konstnärernas 110:<br />

e utställning i Helsingfors.<br />

– Jag är så lat så jag skickar gärna mina<br />

verk till gemensamma utställningar. Jag<br />

behöver bara gå till posten, andra sköter<br />

arrangemangen, säger Terese och skrattar,<br />

men tillägger med större allvar:<br />

– I själva verket är jag nog motsatsen till<br />

lat, men det är ett stort och kostsamt arbete<br />

att arrangera en utställning ensam.<br />

Efter studierna bodde Terese i Vasa, där<br />

hon deltog i ett projekt kallat ”Skaparkraft”<br />

med en grupp konstnärer. Hon hade också<br />

ateljé på Stundars i nästan två år och bodde<br />

ett år i Solf, där första dottern föddes 1999.<br />

Många småbarnsföräldrar kan känna igen<br />

sig i verken som såg sitt ljus samma år.<br />

– Jag hade husmorsångest. Gick bara<br />

hemma och tittade på möbler och rummen.<br />

Ångesten kanaliserade hon i åtta verk i<br />

blandteknik på duk. De avbildar bland annat<br />

tvättkorgar – fulla och tomma.<br />

– Jag är urusel på titlar, konstaterar<br />

Terese, men seriens bilder är träffande<br />

namngivna enligt veckodagarna, med en<br />

extra ”vardag”.<br />

Familjen Berglund-Bast, som i dag<br />

inkluderar två barn, flyttade till <strong>Jakobstad</strong><br />

år 2000. Terese har här haft utställningar<br />

bland annat på Galleri Loop. Terese jobbar<br />

inte huvudsakligen som grafiker, hon<br />

kallar sig mångsysslare, och illustrerar<br />

också, bland annat för tidningen Eos. Hon<br />

har också tryckt kort, bland annat med<br />

julmotiv och ett av hennes senaste projekt<br />

var ett uppdrag av Carina Björkman, lärare<br />

i Kovjoki - Terese illustrerade kort för förskolebarn<br />

med temat motorik. Uppdraget<br />

från staden i höstas var välkommet.<br />

– Jag tycker det är en fin sak att staden<br />

väljer lokala konstnärer för att premiera<br />

sina anställda, säger Terese Bast.<br />

Efter tryckningen av konstverken, som<br />

numreras, klipps plattorna sönder, så verken<br />

är unika. <strong>Staden</strong> har i samlingarna ett<br />

exemplar av alla konstverk, som utdelats<br />

genom åren.<br />

– Vi har funderat på att det kanske<br />

skulle vara dags med en utställning – det<br />

finns många intressanta verk från över 20<br />

år, anser personalchef Rune Wiik.<br />

Text och bild: Ulla Linder<br />

År 2005 fick stadens anställda ett verk med<br />

höstmotiv av konstnären Terese Bast.<br />

Vuonna 2005 kaupungin työntekijät saivat<br />

taiteilija Terese Bastin syysaiheisen<br />

teoksen.<br />

Vuoden 2005<br />

muistolahjana<br />

nuoren<br />

pietarsaarelaistaitelijan<br />

teos<br />

Joulukuun juhlakokoontumisessa sai 69<br />

kaupungin työntekijää Terese Bastin linopiirroksen<br />

nimeltä Enne kiitokseksi 20,<br />

30 tai 40 vuoden palveluksesta. Taideteos<br />

esittää lintuja ja kukanvarsia.<br />

– Olin itse syystunnelmissa ja halusin<br />

tehdä kuvan, joka olisi saajilleen mieluisa,<br />

selittää Ala-Vetelissä vuonna 1974 syntynyt<br />

Terese Bast.<br />

Tereselle on ollut aina selvää, että hän<br />

tulisi työskentelemään taidealalla. Lukion<br />

jälkeen hän kokeili taideopintoja kansanopistossa<br />

Karjaalla ja jatkoi sen jälkeen<br />

Uudenkaarlepyyn taidekoulussa, josta sai<br />

kuvataiteilijan paperit vuonna 1998. Opis-<br />

16

keluaikanaan hän vietti kolme kuukautta<br />

Berliinissä Artist in residence -ohjelman<br />

puitteissa. Opintojen jälkeen hänellä on<br />

ollut muutamia omia ja useita yhteisiä<br />

näyttelyjä. Esimerkiksi vuonna 2004<br />

hänellä oli yhteisnäyttely Annika Bergvik-Forsanderin<br />

kanssa tamperelaisessa<br />

Galleria Mältinrannassa. Hän osallistui<br />

näyttelyyn Sårad 13.40 -nimisellä työllä.<br />

Viime vuonna hän osallistui Pohjanmaan<br />

museon Häikäisevää-näyttelyyn Vaasassa<br />

ja Suomen Taiteilijain 110:een näyttelyyn<br />

Helsingissä.<br />

– Olen niin laiska, että lähetän mielelläni<br />

töitäni yhteisnäyttelyihin. Ei tarvitse<br />

kuin käydä postissa, muut hoitavat järjestelyt,<br />

nauraa Terese, mutta lisää vakavoituneena:<br />

– Oikeastaan olen kaikkea muuta kuin<br />

laiska, mutta oman näyttelyn järjestäminen<br />

on työlästä ja kallista.<br />

Opiskelujen jälkeen Terese asui Vaasassa,<br />

jossa hän osallistui Luomisvoimahankkeeseen<br />

taiteilijaryhmän jäsenenä.<br />

Lisäksi hänellä oli ateljee Stundarsissa<br />

lähes kahden vuoden ajan ja hän asui vuoden<br />

Sulvassa, jossa vanhempi tytär syntyi<br />

vuonna 1999. Monet pienten lasten vanhemmat<br />

tunnistavat itsensä tuona vuonna<br />

syntyneistä töistä.<br />

– Olin ahdistunut kotiäiti. Olin vain<br />

kotona ja tuijottelin huonekaluja ja huoneita.<br />

Tunnelmat kanavoituivat kahdeksaan<br />

teokseen, jotka on tehty sekatekniikalla<br />

kankaalle. Ne esittävät muun muassa pyykkikoreja<br />

– täysinäisiä ja tyhjiä.<br />

– Olen todella huono keksimään nimiä<br />

teoksilleni, toteaa Terese, mutta sarjan<br />

kuvat on nimetty osuvasti viikonpäivien<br />

mukaan, ja mukana on yksi ylimääräinen<br />

”arkipäivä”.<br />

Kaksilapsinen Berglund-Bastin perhe<br />

muutti Pietarsaareen vuonna 2000. Terese<br />

on pitänyt näyttelyjä muun muassa<br />

Galleria Loopissa. Terese ei työskentele<br />

täysipäiväisesti graafikkona. Hän kutsuu itseään<br />

taiteen sekatyöläiseksi ja tekee myös<br />

kuvituksia muun muassa Eos-lehteen.<br />

Lisäksi hän on painanut muun muassa<br />

jouluaiheisia kortteja. Eräs hänen viimeisimmistä<br />

töistään oli kovjokelaisen opettajan<br />

Carina Björkmanin antama tehtävä.<br />

Terese kuvitti esikoululaisille tarkoitettuja<br />

kortteja, joiden aiheena on motoriikka.<br />

Kaupungin toimeksianto viime syksynä<br />

oli mieluisa.<br />

– Minusta on hienoa, että kaupunki<br />

valitsee paikallisten taiteilijoiden teoksia<br />

työntekijöitään palkitessaan, Terese Bast<br />

sanoo.<br />

Numeroitujen taideteosten painamisen<br />

jälkeen laatat leikataan rikki, joten työt<br />

ovat uniikkikappaleita. Kaupungin kokoelmissa<br />

on kappaleet kaikista työntekijöille<br />

vuosien varrella jaetuista taideteoksista.<br />

– Olemme tuumineet, että olisi kenties<br />

aika järjestää näyttely – meillä on monia<br />

mielenkiintoisia teoksia yli 20 vuoden ajalta,<br />

toteaa henkilöstöpäällikkö Rune Wiik<br />

Teksti ja Kuvat: Ulla Linder<br />

På Ungdomsbyrån<br />

är inte två dagar lika...<br />

Vi rekommenderar, att alla föräldrar skulle<br />

komma hit och bekanta sig med vår verksamhet,<br />

säger ungdomsledarna Agneta<br />

Santala och specialungdomsledare Sari<br />

Honkaniemi. Platsen är Tobaksmagasinet<br />

och utrymmen för ungdomar i andra våningen<br />

dit alla är välkomna att titta på vad<br />

deras efterkommande sysslar med. Utöver<br />

ungdomsbyråns administrativa utrymmen<br />

finns det dessutom i våningen utrymmen<br />

för hobby- och spelrum för ungdom samt<br />

ett café med sal.<br />

Caféet är öppet också för andra än<br />

ungdomar. Det är öppet från morgon till<br />

kväll och passar bra som tillexempel sammanträdesrum<br />

för stadens personal. Här<br />

kan man ordna också privata tillställningar,<br />

tipsar städerskan och caféanställda Tuija<br />

Heino.<br />

Biljardrummet i ungdomsutrymmet<br />

har målats med färgsprakande graffiti och<br />

invid väggarna finns myssoffor.<br />

Ungdomsfullmäktige, som startade vid<br />

årets början, är redo fast för vilka reformer<br />

som helst här i salen. De önskar flytta bord<br />

och stolar, utöka soffantalet, och tillföra<br />

den vita salen mjukhet och färg. Men det<br />

här är ett allaktivitetshus, som också måste<br />

passa för annan verksamhet. Tillexempel<br />

i sommar är här reserverat för två bröllop,<br />

säger ungdomssekreterare Tiina Höylä-<br />

Männistö.<br />

Vid intervjutillfället är det bara kvinnliga<br />

arbetstagare på plats på ungdomsbyrån,<br />

men arbetskraften består också av<br />

män eller ungdomsledarna Leif Strömberg,<br />

Håkan Hellström och Tommy Backman<br />

samt servicemännen John-Erik Nylund och<br />

Bjarne Bonds. Till arbetskraften hör även<br />

ungdomsledarna Camilla Karlsson och<br />

caféarbetstagaren Minna Tiistola.<br />

Vi jobbar i skiften så att de första arbetstagarna<br />

kommer till jobbet tidigt på<br />

morgonen och de senare på kvällen. Huset<br />

är ju öppet ända till kl. 23.00 på kvällarna,<br />

förklarar Tiina Höylä-Männistö.<br />

Skiftesarbetet innebär också det, att<br />

på ungdomsbyrån gör alla vid behov den<br />

andras arbete.<br />

Om servicemannen kommer först till<br />

kvällsskiftet och det har snöat under natten,<br />

gör någon annan snöarbetet på morgonen.<br />

På samma sätt hjälper vi också till<br />

i caféet, säger Höylä-Männistö.<br />

Ledd och fri verksamhet<br />

På Tobaksmagasinet har ungdomsbyrån<br />

verkat sedan 1988. Innan dess var den stationerad<br />

i simhallens Pingvinutrymmen.<br />

Ungdomsbyrån ordnar ledd verksamhet<br />

såsom hobby- och snickarklubbar samt<br />

musiksmedjor för barn i lågstadieåldern.<br />

För elever i högstadieåldern är verksamheten<br />

friare, till förfogande står bl.a. datorer<br />

biljard- och pingisbord.<br />

På sommaren flyttas verksamheten till<br />

Fanta-Sea, där vi ordnar ett två veckors<br />

läger för barn under sommaren, berättar<br />

Höylä-Männistö.<br />

Förutom arbetet på Tobaksmagasinet<br />

jobbar ungdomsledarna också på skolorna,<br />

där de ordnar bl.a. ledd motion eller annan<br />

erforderlig verksamhet.<br />

Som arbetsplats är ungdomsbyrån<br />

intressant och omväxlande, berättar de<br />

anställda.<br />

Arbetet är inte två dagar likadant, säger<br />

Sari Honkaniemi.<br />

Och bland barn och unga är det trevligt<br />

att jobba; de ger rak och omedelbar respons,<br />

berömmer Agneta Santala.<br />

Tuija Heino berättar, att under årens<br />

lopp har naturligtvis svåra fall funnits,<br />

men i regel uppträder ungdomarna fint<br />

och trevligt.<br />

De unga har klart lugnat ner sig i jämförelse<br />

med hur det var i början. För huset<br />

finns klara spelregler och man håller också<br />

fast vid dem, berättar hon.<br />

Och nuförtiden är det ingen skillnad om<br />

man är finsk- eller svenskspråkig. Många<br />

ungdomar kommer från tvåspråkiga<br />

familjer och dessutom går här många invandrarbarn.<br />

Den unga generationen är du<br />

med språken, tillägger Agneta Santala och<br />

Sari Honkaniemi. Under årens lopp har<br />

ungdomsbyrån administrativt hört under<br />

bl.a. ungdomsnämnden, fritidsnämnden<br />

och också till kulturnämden. Nuförtiden<br />

fungerar den under dagvårds- och utbildningsnämnden.<br />

Det har fungerat bra, då målgruppen är<br />

samma och då vi också jobbar i skolorna,<br />

berömmer Höylä-Männistö.<br />

Text: Tiina Manninen<br />

Bild: Ben Griep<br />

17

Det aktiva och nyss startade ungdomsfullmäktige,<br />

verksamt i det färgsprakande biljardrummet, önskar<br />

också flytta till cafésalen berättar Sari Honkaniemi,<br />

Tiina Höylä-Männistö, Tuija Heino och Agneta<br />

Santala, som jobbar på ungdomsbyrån. Annars är<br />

Tobaksmagasinets utrymmen tillräckliga, enligt<br />

deras mening, om också skeetarna borde få en vinterövningsplats.<br />

Biljardihuoneen värikkyyden äskettäin aloittanut ja<br />

aktiivisesti toimiva nuorisovaltuusto haluaisi siirtää<br />

myös kahvilasaliin, kertovat nuorisotoimiston<br />

työntekijät Sari Honkaniemi, Tiina Höylä-Männistö,<br />

Tuija Heino ja Agneta Santala. Muuten Tupakkamakasiinin<br />

tilat ovat heidän mukaansa riittävät, joskin<br />

skeittaajat tarvitsisivat talviharjoittelupaikan.<br />

Nuorisotoimistossa<br />

ei ole kahta samanlaista päivää<br />

– Suosittelemme, että kaikki vanhemmat<br />

tulevat tutustumaan tänne, nuoriso-ohjaaja<br />

Agneta Santala ja erityisnuoriso-ohjaaja<br />

Sari Honkaniemi toivottavat.<br />

Paikka, jonne kaikki ovat tervetulleita<br />

katsomaan jälkipolviensa touhuja, on<br />

Tupakkamakasiini ja sen toisen kerroksen<br />

nuorisotilat. Nuorisotoimiston toimistotilojen<br />

lisäksi kerroksessa on askartelu- ja<br />

pelihuoneita nuorille sekä kahvio saleineen.<br />

Kahvila on avoinna myös muille kuin<br />

nuorille.<br />

– Kahvila on avoinna päivästä iltaan<br />

ja se sopii hyvin esimerkiksi kaupungin<br />

työpaikkakokousten pitopaikaksi. Täällä<br />

voi järjestää myös yksityistilaisuuksia,<br />

vinkkaa siivooja ja kahvilatyöntekijä Tuija<br />

Heino.<br />

Nuorisotilojen biljardihuone on maalattu<br />

graffitein värikkääksi ja seinustalla<br />

on muutamia lokoilusohvia. Kahviosta ja<br />

salista samaa värikkyyttä ei löydy.<br />

– Vuoden alusta aloittanut nuorisovaltuusto<br />

olisikin tekemässä vaikka mitä<br />

uudistuksia tänne saliin. He haluaisivat<br />

muuttaa pöydät ja tuolit, lisätä sohvia ja<br />

tuoda valkoiseen saliin pehmeyttä ja väriä.<br />

Mutta tämä on monitoimitalo, jonka pitää<br />

sopia muuhunkin toimintaan. Esimerkiksi<br />

kesäksi tänne on varattuna kahdet häät,<br />

sanoo nuorisosihteeri Tiina Höylä-Männistö.<br />

Jutuntekohetkellä nuorisotoimiston<br />

työntekijöistä paikalla on vain naisia,<br />

mutta työvoimaan kuluu myös miehiä:<br />

nuoriso-ohjaajat Leif Strömberg, Håkan<br />

Hellström ja Tommy Backman sekä<br />

huoltomiehet John-Erik Nylund ja Bjarne<br />

Bonds. Työvoimaan kuuluvat myös nuoriso-ohjaaja<br />

Camilla Karlsson ja kahvilatyöntekijä<br />

Minna Tiistola.<br />

– Teemme vuorotyötä niin että ensimmäiset<br />

työntekijät tulevat töihin aamuvarhaisella<br />

ja viimeiset iltapäivällä. Talohan<br />

on auki illalla kello 23 asti, Tiina Höylä-<br />

Männistö selittää.<br />

Vuorotyö merkitsee myös sitä, että nuorisotoimistossa<br />

kaikki tekevät tarvittaessa<br />

kaikkien töitä.<br />

– Jos huoltomies tulee vasta iltavuoroon<br />

ja yön aikana on satanut lunta, joku muu<br />

tekee aamulla lumityöt. Samoin autamme<br />

tarvittaessa kahvilassa, Höylä-Männistö<br />

selvittää.<br />

Ohjattua ja vapaata toimintaa<br />

Tupakkamakasiinilla nuorisotoimisto on<br />

toiminut tammikuusta 1988 lähtien. Sitä<br />

ennen se toimi uimahallin Pingviinissä.<br />

Nuorisotoimisto järjestää tiloissa alaaste-ikäisille<br />

lapsille ohjattua toimintaa<br />

kuten askartelu- ja nikkarikerhoja ja musiikkipajaa.<br />

Yläasteikäisille toiminta on<br />

vapaampaa, käytössä on mm. tietokoneet,<br />

biljardi- ja pingispöydät.<br />

– Kesällä toiminta siirtyy FantaSeahin,<br />

jossa järjestämme lapsille kesän aikana<br />

viisi kahden viikon päiväleiriä, Höylä-<br />

Männistö kertoo.<br />

Tupakkamakasiinin lisäksi nuoriso-ohjaajat<br />

tekevät työtä myös kouluilla, jossa<br />

18<br />

he järjestävät mm. ohjattua liikuntaa tai<br />

muuta tarvittavaa toimintaa.<br />

Työpaikkana nuorisotoimisto on mielenkiintoinen<br />

ja vaihteleva, työntekijät<br />

kertovat.<br />

– Töissä ei ole kahta samanlaista päivää,<br />

Sari Honkaniemi sanoo.<br />

– Ja lasten ja nuorten kanssa on mukavaa<br />

työskennellä; he antavat suoraa ja välitöntä<br />

palautetta, Agneta Santala kiittää.<br />

Tuija Heino kertoo, että vuosien varrelta<br />

löytyy tietenkin hankaliakin tapauksia,<br />

mutta pääsääntöisesti nuoret ovat hyväkäytöksisiä<br />

ja mukavia.<br />

– Nuoret ovat selvästi rauhoittuneet<br />

alkuvuosiin verrattuna. Talossa on selvät<br />

sävelet, joista pidetään myös kiinni, hän<br />

kertoo.<br />

– Eikä nykyään ole väliä, onko suomentai<br />

ruotsinkielinen. Monet nuoret tulevat<br />

kaksikielisistä perheistä ja lisäksi täällä<br />

käy paljon maahanmuuttajien lapsia. Uusi<br />

sukupolvi on sinut kielensä kanssa, Agneta<br />

Santala ja Sari Honkaniemi lisäävät.<br />

Nuorisotoimisto on kuulunut vuosien<br />

varrella hallinnollisesti mm. nuorisolautakuntaan,<br />

vapaa-ajanlautakuntaan kuten<br />

myös kulttuurilautakuntaan. Nykyään se<br />

toimii päivähoito- ja koulutuslautakunnan<br />

alaisuudessa.<br />

– Tämä on toiminut hyvin, koska kohderyhmä<br />

on sama ja koska me toimimme<br />

myös kouluissa, Höylä-Männistö kiittää.<br />

Teksti Tiina Manninen<br />

Kuva Ben Griep

Kun Alasdair eli Alex Pollock saapui ensi<br />

kerran Suomeen ja Pietarsaareen, oli hän<br />

suunnitellut viipyvänsä täällä noin vuoden<br />

verran. Kiinnostus kieliin on vienyt miehen<br />

maailmalle.<br />

Alex on syntynyt ja kasvanut Englannin<br />

Manchesterissä. Äidin puolelta hänen<br />

suonissaan virtaa myös aimo annos skottilaista<br />

verta.<br />

Päätettyään valtiotieteen yliopistoopintonsa<br />

Englannissa ja Hollannissa Alex<br />

päätti lähteä englannin kielen opettajaksi<br />

Espanjaan. Kahden Espanjassa vietetyn<br />

vuoden jälkeen vuorossa oli Italia, jossa<br />

hän asui neljä vuotta, ja sen jälkeen<br />

Puola. Gdanskissa asuessaan Alex näki<br />

Suomi-Britannia-seuran ilmoituksen,<br />

jossa haettiin opettajaa Suomeen. Karttaa<br />

tutkittuaan hän kiinnostui maastamme.<br />

Täällä olisi melko samankaltainen luonto<br />

ja ilmasto kuin Skotlannissa ja hyvät yhteydet<br />

Ruotsiin, maahan, joka kielineen<br />

kiinnosti Alexia.<br />

Nyt, lähes kaksitoista vuotta myöhemmin<br />

ja ruotsin kielen hyvin taitavana hän<br />

asuu edelleen täällä. Nykyään hänellä on<br />

oma kielipalveluja tarjoava yritys. Hänen<br />

toimeksiantajiaan ovat muun muassa<br />

UPM, Nordea, arbis, työväenopisto ja Musiikkitalo.<br />

Hänen työhönsä kuuluvat myös<br />

käännökset englannin kielelle, oikoluku<br />

sekä eri kielten yksityistunnit.<br />

Täällä asumisen hyviksi puoliksi Alex<br />

luettelee muun muassa turvallisuuden,<br />

meren ja luonnon läheisyyden, rauhallisen<br />

elämäntyylin, tilan ja avarat maisemat, eri<br />

vuodenaikojen elämään tuomat vaihtelut,<br />

runsaan musiikki- ja kulttuuritarjonnan,<br />

kaksikielisyyden erilaisine kulttuureineen<br />

sekä tietenkin kaikki ystävät.<br />

– Tällä seudulla on todella paljon<br />

osaamista musiikin alalla. Lisäksi vasta<br />

täällä asuessani olen löytänyt inspiraation<br />

ja tasapainon, joita tarvitaan runojen kirjoittamiseen<br />

ja musiikin säveltämiseen,<br />

Alex sanoo.<br />

– Täällä on niin paljon inspiraation<br />

lähteitä. Musiikki on lähellä Alexin sydäntä<br />

kielten lisäksi. Hän on mukana<br />

kuoroissa nimeltä Take Off, Letʼs go 60ʼs<br />

ja Laulu-Jaakot. Halu etsiä uusia kielellisiä<br />

haasteita ja avartaa näkemyksiään sai hänet<br />

myös kiinnostumaan Laulu-Jaakoista.<br />

Suomen kielen opettelu kun on haaste jopa<br />

henkilölle, joka hallitsee jotakuinkin – omien<br />

sanojensa mukaan päivästä riippuen<br />

– yhdeksän eri kieltä.<br />

A L E X<br />

När Alasdair Pollock, eller Alex som han<br />

kallas, för första gången satte sin fot i Finland<br />

och <strong>Jakobstad</strong> hade han tänkt stanna<br />

ett år eller så. Det är hans intresse för språk<br />

som fört honom ut i världen. Han är född<br />

och uppvuxen i Manchester, England.<br />

Han har också en hel del skotskt blod<br />

i ådrorna från sin mors sida. Efter avslutade<br />

universitetsstudier i statsvetenskap<br />

i England och Holland beslöt han sig för<br />

att åka till Spanien för att jobba som lärare<br />

i engelska. Efter 2 år i Spanien blev det 4<br />

år i Italien och sedan Polen. Det var under<br />

hans tid i Gdansk som han såg annonsen<br />

om att den Finsk-Brittiska föreningen<br />

sökte lärare till Finland. Intressant, tyckte<br />

Alex efter att ha studerat Finland närmare<br />

på kartan. Ganska liknande natur och klimat<br />

som i Skottland och sen enkelt att åka<br />

vidare till Sverige, ett land och språk som<br />

då intresserade.<br />

Och nu snart 12 år senare och med god<br />

kunskap i svenska är han ännu kvar här.<br />

Numera jobbar han som egen företagare<br />

i språkbranschen. UPM, Nordea, Arbis,<br />

Työväenopisto, Musikhuset är ex på uppdragsgivare.<br />

Översättningar till engelska<br />

korrekturläsning och privatlektioner i olika<br />

språk hör också till hans vardag.<br />

Tryggheten, närheten till havet och naturen,<br />

det lugna tempot, mycket utrymme,<br />

öppna landskap, årstidsväxlingarna och variationerna<br />

i livet som de medför, det rika utbudet<br />

av musik och kultur, tvåspråkigheten<br />

med sina olika kulturer och så klart alla<br />

vänner som han fått är några av fördelarna<br />

med att bo här enligt Alex.<br />

– Här i trakten finns en otroligt stor<br />

kunskap och skicklighet i musik. Det är<br />

också först under min tid här som jag har<br />

hittat inspirationen och harmonin som behövs<br />

för att skriva dikter och komponera<br />

musik, säger Alex.<br />

– Här finns så mycket man kan inspireras<br />

av. Förutom språk ligger också musik nära<br />

hans hjärta. För tillfället sjunger han med i<br />

körerna Take Off, Let´s go 60´s och Laulu<br />

Jaakot. Igen en gång var det hans vilja att<br />

söka nya språkliga utmaningar och vidga<br />

sina vyer som fick honom att intressera sig<br />

för Laulu Jaakot. För att lära sig finska, det<br />

är trots allt en utmaning även för en person<br />

som mer eller mindre, beroende på dagen<br />

som han säger behärskar 9 olika språk.<br />

Text och bild/teksti ja kuva:<br />

Maria Kivilompolo<br />

19<br />

MAY<br />

May is green<br />

The trees are green<br />

The buds are turning<br />

To leaves of green<br />

Along Peders Esplanade<br />

That long, beautiful boulevard<br />

The birch tree leaves are opening out<br />

Spring is finally coming out<br />

Few clouds above<br />

This coastal town<br />

From skies of blue<br />

The sun shines down<br />

The days are longer<br />

The evenings lighter<br />

The nights are shorter<br />

The light is brighter<br />

Flowers can be seen<br />

They gladly grow<br />

In gardens tidy<br />

Now cleared of snow<br />

Bars and cafés promote open terraces<br />

Lining the streets<br />

And pedestrian walkways<br />

People want to sit outside<br />

Who wants to drink their coffee inside?<br />

We want to be out in the street<br />

That’s where we want our friends to meet!<br />

The weather has been good today<br />

For wearing t-shirts, I should say!<br />

It’s almost like the summer time<br />

Let’s use our sunshades for a while<br />

The ice-cream stalls are busy now<br />

Attracting a merry, local crowd<br />

Lots of folk in the market place<br />

Buying all sorts of flavours to sample and taste<br />

Cars parked on the market square<br />

For seeing friends and others there<br />

Cars from the sixties,<br />

Dated and fun<br />

To cruise in,<br />

Are watched by everyone<br />

People stop<br />

They turn<br />

They stare<br />

”The big cars seem to be everywhere!”<br />

Motorbikes<br />

Making plenty of noise<br />

Attract the attention of girls<br />

By the boys<br />

Allergies: dust, pollen and hay<br />

Alas arrive with the month of May<br />

Mosquitoes will not be too far away<br />

Let’s enjoy their absence<br />

At least for today!<br />

Evening sunsets in the west<br />

From the ”Old Harbour” restaurant are the best<br />

Yes! the month of May<br />

When the grass is green<br />

Spring has clearly<br />

Returned to the scene!<br />

Alasdair R.W. Pollock

Anteeksi,<br />

keskeytinkö?<br />

Kiire ilmenee työelämässä pitkinä työpäivinä,<br />

tiukkana työtahtina sekä keskeytyksinä.<br />

Keskeytykset kertovat siis kiireestä,<br />

ʼasiani ei voinut odottaaʼ -ajattelusta,<br />

mutta ne myös aiheuttavat kiirettä: keskeytetyksi<br />

tullut ihminen joutuu siirtämään<br />

huomionsa työn alla olevasta tehtävästä,<br />

ottamaan kantaa keskeyttäjän esittämään<br />

asiaan, siirtämään huomionsa takaisin<br />

alkuperäiseen työhönsä ja palauttamaan<br />

mieleensä työmuistista osittain kadonneet<br />

alkuperäiseen tehtävään liittyvät tiedot.<br />

Sen lisäksi, että aikaa kuluu keskeytyksen<br />

hoitamiseen, aikaa vaaditaan myös<br />

alkuperäiseen tehtävään uudelleen keskittymiseen.<br />

Tämä palautumisaika on sitä<br />

pidempi, mitä pidempi keskeytys on ollut.<br />

Hämmentävää kyllä, kestoltaan pidempi<br />

(esimerkiksi yli 15 minuuttia) keskeytys<br />

on ihmisen kognitiivisten toimintojen<br />

kannalta suotavampaa kuin lyhyempi<br />

(esimerkiksi minuutin) keskeytys. Tämä<br />

johtuu niin sanotusta haudonta-aika -efektistä:<br />

yksilön työskennellessä aktiivisesti<br />

keskeytyksen aiheuttajan parissa hänen<br />

alitajuntansa jatkaa työskentelyään alkuperäisen<br />

tehtävän parissa, usein ihmisen<br />

sitä tiedostamatta.<br />

Kännyköiden kulta-aikana miltei jokaisen<br />

tulee olla tavoitettavissa ʼkaikkialla,<br />

kaikkien kanssa ja kaiken aikaaʼ kuten<br />

matkapuhelimia mainostava iskulause<br />

asian hyvin ilmaisee. Johtajien ajankäyttöä<br />

tutkittaessa todettiin kuitenkin, että<br />

ainaisella tavoitettavissa ololla on kääntöpuolensa.<br />

Tutkimuksen mukaan erityisesti<br />

puhelimen kautta tulevia keskeytyksiä<br />

pidettiin häiritsevinä ja että puhelinkeskeytysten<br />

häiritsevyys oli suurempaa kuin<br />

fyysisesti läsnäolevan henkilön aiheuttama<br />

keskeytys (jatkossa henkilökeskeytys).<br />

Henkilökeskeytyksissä koettiin nimittäin<br />

olevan suurempi oppimisen mahdollisuus.<br />

Puhelinkeskeytysten häiritsevyys liittynee<br />

myös niiden vaatimaan aikaan: puhelinkeskeytykset<br />

olivat pääsääntöisesti lyhyempiä<br />

kuin henkilökeskeytykset, jolloin<br />

henkilökeskeytykset mahdollistavat niin<br />

sanotun haudonta-ajan.<br />

Toisessa, insinöörien työajan käyttöä<br />

selvittäneessä tutkimuksessa todettiin,<br />

että insinöörien työajasta noin puolet kului<br />

muuhun kuin yksin tapahtuvaan työskentelyyn.<br />

Jäljelle jäävä toinen puolikas<br />

työajasta, jonka aikana oli tarkoitus tehdä<br />

pitkäjänteistä keskittymistä vaativat työtä,<br />

jakaantui maksimissaankin vain noin tunnin<br />

mittaisiin jaksoihin. Tämän vuoksi työyhteisössä<br />

kehitettiin työajan jaksottamista<br />

siten, että aamupäivän ensimmäiset tunnit<br />

varattiin yksin työskentelyyn, samoin<br />

iltapäivän viimeisen tunnit. Keskipäivällä<br />

kaksi - kolme tuntia varattiin yhteistä<br />

käsittelyä vaativille asioilla. Insinöörit<br />

pitivät tästä järjestelmästä, ja kokivat,<br />

että jokaisen henkilökohtainen tuottavuus<br />

nousi merkittävästi yksin työskentelylle<br />

varatun ajan vuoksi. Edelleen samassa<br />

tutkimuksessa selvitettiin keskeytysten<br />

toistuvuutta ja hyödyllisyyttä. Tutkimuksen<br />

mukaan keskeytyksistä valtaosa (97<br />

prosenttia) oli hyödyllisiä toiselle tai<br />

molemmille keskeytyksen osapuolille.<br />

Keskeytysten hyödyllisyydestä huolimatta<br />

kävi ilmi, että kaikista keskeytyksistä vain<br />

neljäsosa olisi ollut aidosti niin kiireellisiä,<br />

että toisen työn keskeyttäminen olisi ollut<br />

perusteltua.<br />

Tilanne on hieman toisenlainen silloin,<br />

kun keskeytysten kohteena on esimerkiksi<br />

tuotantolinja tehtaalla. Asiaa selvittäneessä<br />

tutkimuksessa todettiin, että vaikka tehtaan<br />

johto piti tuotantolinjan pysähtymistä negatiivisena<br />

asiana, työntekijöille tällainen<br />

aikalisä tarjosi mahdollisuuksia työn kehittämiseen.<br />

Lyhytkin seisokki mahdollisti<br />

esimerkiksi yhteistyötä vaativien asioiden<br />

20<br />

käsittelyn ja työntekijän oman oppimisen<br />

reflektoinnin.<br />

Jokainen häiritsevän keskeytyksen<br />

kohteeksi joutunut tietää ja tuntee varmasti<br />

keskeytyksen epämiellyttävyyden. Kysyä<br />

sopiikin, miksi ihmiset sitten jättävät niin<br />

usein kännykkänsä päälle ja liittävät sähköpostiin<br />

uuden viestin saapumisesta ilmoittavan<br />

äänimerkin? Tai miksi niin harva<br />

soittaja nykyisin aloittaa puhelun tiedustelemalla<br />

”Soitinko pahaan aikaan?” Onko<br />

mahdollista, että jokin osa meistä haluaakin<br />

keskeyttää toisen työnteon? Mielestäni<br />

tämä on mahdollista, jopa inhimillistä,<br />

sillä toisen työnteon keskeyttäminen voi<br />

kertoa sosiaalisuuden kaipuusta. Tunnettu<br />

tosiasia on, että useissa organisaatioissa<br />

työn tehostamispyrkimysten seurauksena<br />

suurin osa niin sanotusta löysästä ajasta on<br />

karsiutunut ja tämän myötä luonnollinen<br />

sosiaalinen kanssakäynti on vähentynyt.<br />

Toisaalta yksilö voi omilla toimillaan<br />

rohkaista keskeytetyksi tulemista. Voiko<br />

tämä johtua osittain siitä, että jatkuvasti<br />

tavoitettavana oleminen viestittää sekä<br />

työhön sitoutumisesta että oman roolin<br />

tärkeydestä ja merkittävyydestä?<br />

Opettajani autokoulussa kysyi minulta<br />

kerran, mikä on se kaikista tärkein ja<br />

olennaisin kysymys, joka tulee esittää aina<br />

ennen ohitukseen lähtöä. Mikään vastauksistani<br />

ei kelvannut, sillä en osannut<br />

ajatella asiaa riittävän periaatteellisella<br />

tasolla: Onko ohittaminen tällä kertaa<br />

välttämätöntä?<br />

Marja Leppänen<br />

e-mail: mlep@uwasa.fi<br />

Kuva: Ben Griep<br />

Kirjoittaja työskentelee Vaasan yliopiston<br />

johtamisen laitoksella tehden väitöskirjaa<br />

aiheesta ʼTyössä oppiminen kiireessäʼ.

Ursäkta,<br />

stör<br />

jag?<br />

✁ Klipp här<br />

Presentkort, värde 10 €<br />

Den här kupongen kan användas som betalning för deltagande<br />

i sådan konditionsbefrämjande verksamhet som Tyky-gruppen<br />

inte annars subventionerar, t.ex arbis, työväenopisto, JKG, ridning,<br />

vinterbad, deltagaravgift i motionsjippon mm liknande.<br />

Namn:<br />

Arbetsplats:<br />

Gäller 1.7. -30.11.2006<br />

Kan inte lösas in mot kontanter. Gäller endast för <strong>Staden</strong> <strong>Jakobstad</strong>s personal.<br />

Den köpta verksamheten kan med bifogat presentkort faktureras<br />

personalbyrån. Ev. förfrågningar tel. 785 1329 eller785 1285.<br />

STADEN JAKOBSTAD<br />

Personalbyrån/TYKY<br />

PB 41<br />

68601 JAKOBSTAD<br />

Brådska i arbetslivet framträder i långa<br />

arbetsdagar, hög arbetstakt och störande<br />

avbrott. Störande avbrott berättar alltså<br />

om att det är bråttom, om ett ʼmitt ärende<br />

kan inte väntaʼ -tänkande, men de orsakar<br />

också brådska: då personen som blivit<br />

avbruten hamnar att flytta uppmärksamheten<br />

från det arbete han håller på med,<br />

ta ställning till ärendet personen som avbryter<br />

har, flytta uppmärksamheten tillbaka<br />

till det ursprungliga arbetet och i minnet<br />

återkalla detaljer om detta som då delvis<br />

hunnit glömmas. Förutom att tid åtgår till<br />

att sköta avbrottet, krävs det också tid till<br />

att på nytt sätta sig in i arbetet man höll<br />

på med. Denna återhämtningstid är desto<br />

längre, ju längre avbrottet varit. Överraskande<br />

är nog, att längre avbrott (till exempel<br />

längre än 15 minuter) ur den kognitiva<br />

människans synpunkt, är gynnsammare än<br />

kortare avbrott (till exempel en minut). Det<br />

här beror på den s.k. ruvningstidseffekten:<br />

då en individ jobbar aktivt med något, och<br />

blir störd, under den tiden jobbar vidare i<br />

det undermedvetna med sitt ursprungliga<br />

arbete, ofta utan att själv vara medveten<br />

om detta.<br />

I mobiltelefonernas guldålder förväntas<br />

alla vara anträffbara ”överallt, för alla<br />

och jämt” som mobiltelefonreklamen, i<br />

en slogan, så träffande uttrycker saken. I<br />

en undersökning om direktörernas tidsanvändning<br />

konstaterades dock att i det att<br />

ständigt vara anträffbar finns nackdelar.<br />

Enligt undersökningen upplevs avbrott<br />

speciellt i form av telefonsamtal som<br />

störande och att de är mera störande än avbrott<br />

förorsakade av en fysiskt närvarande<br />

person (i fortsättningen personavbrott).<br />

Personavbrotten upplevde man nämligen<br />

att ger större möjligheter till inlärning.<br />

Telefonavbrottens störningsmoment, förutom<br />

att de kräver tid, är i regel kortare<br />

än personavbrott, men personavbrotten<br />

möjliggör den s.k. ruvningstiden.<br />

I en annan undersökning där man<br />

utredde ingenjörernas tidsanvändning<br />

konstaterades att ungefär hälften av ingenjörernas<br />

arbetstid gick till annat än till enskilt<br />

arbete. Resterande del av arbetstiden,<br />

vilken var avsedd för arbete som kräver<br />

långsiktighet och koncentration, fördelade<br />

sig i perioder om högst en timme. På grund<br />

därav utarbetade man ett system med periodisering<br />

av arbetstiden så att de första<br />

timmarna på förmiddagen reserverades för<br />

enskilt arbete, likaså de sista timmarna på<br />

eftermiddagen. Mitt på dagen avsattes tvåtre<br />

timmar för gemensam behandling av<br />

krävande ärenden. Ingenjörerna var nöjda<br />

med detta system och upplevde att den individuella<br />

produktiviteten ökade markant<br />

under tiden som var reserverad för enskilt<br />

arbete. I samma undersökning utredde<br />

man också förekomsten av och nyttan med<br />

avbrott. Enligt undersökningen var merparten<br />

av avbrotten (97 procent) nyttiga<br />

för den ena eller båda berörda parterna.<br />

Trots nyttan med avbrotten visade det sig<br />

att av alla avbrott var endast en fjärdedel<br />

i verkligheten så brådskande att det var<br />

befogat att avbryta den andras arbete.<br />

Situationen är litet annorlunda då<br />

anledningen till avbrottet handlar om till<br />

exempel produktionslinjen på en fabrik.<br />

I en undersökning där man utredde saken<br />

konstaterades att även om fabrikens ledning<br />

ansåg att ett avbrott vid produktionslinjen<br />

var negativ, fick de anställda dock<br />

möjlighet att utveckla arbetet. Även ett<br />

kort driftstopp möjliggjorde till exempel<br />

behandling av ärenden som krävde samarbete<br />

samt reflektering av den anställdas<br />

egen inlärning.<br />

Var och en som upplevt ett olämpligt<br />

avbrott vet säkert hur otrevligt det är. Man<br />

frågar sig då varför människorna så ofta<br />

har mobiltelefonen och ljudsignalen, som<br />

meddelar om nya meddelanden i e-postsystemet,<br />

påkopplad. Eller varför börjar<br />

påringaren så sällan samtalet numera med<br />

att fråga ”Ringer jag olämpligt?” Är det<br />

möjligt att en del i oss rentav vill avbryta<br />

den andras arbete? Enligt min åsikt är det<br />

möjligt och till och med mänskligt - ett<br />

avbrott av den andras arbete kanske vittnar<br />

21<br />

Sonja Remesaho<br />

valdes till<br />

löneräknare<br />

6.2.2006. Sonjas<br />

arbetsrum<br />

finns nu på<br />

tekniska verket,<br />

men hon flyttar<br />

snart till personalbyrån<br />

såsom alla andra löneräknare.<br />

Välkommen Sonja!<br />

Sonja Remesaho valittiin palkanlaskijaksi<br />

6.2.2006. Sonjan työhuone sijaitsee<br />

tällä hetkellä teknisessä virastossa,<br />

mutta hän muuttaa pian henkilöstötoimistoon<br />

kuten muutkin palkanlaskijat.<br />

Tervetuloa Sonja!<br />

om en längtan efter social kontakt. Ett välkänt<br />

faktum är att effektivering av arbetet<br />

i många organisationer har medfört att<br />

största delen av så kallad lös tid försvunnit<br />

och därmed har också det naturliga sociala<br />

umgänget minskat. Å andra sidan kan människan<br />

med sitt eget agerande uppmuntra<br />

andra att avbryta henne. Kan det delvis<br />

bero på att man genom att ständigt vara<br />

anträffbar signalerar både engagemang i<br />

arbetet och framhävning av sin egen roll<br />

viktighet och betydelse?<br />

Min bilskollärare frågade mig en gång:<br />

vilken är den viktigaste och väsentligaste<br />

frågan man skall ställa sig själv före en<br />

omkörning? Inget av mina svar dög då<br />

jag inte kunde förklara mig tillräckligt<br />

grundligt. Är en omkörning nödvändig en<br />

sådan gång?<br />

Marja Leppänen<br />

e-post: mlep@uwasa.fi<br />

Bild: Ben Griep<br />

Skribenten arbetar på institutionen för<br />

företagsledning vid Vasa universitet och<br />

skriver sin doktorsavhandling på temat<br />

Työssä oppiminen kiireessä.

Lahjakortti, arvo 10 €<br />

Tämä kuponki voidaan käyttää maksuksi osallistumisesta<br />

sellaiseen kuntoa kohottavaan toimintaan, jota tyky-ryhmä ei<br />

tue muutoin, esim. työväenopisto, arbis, JKG, ratsastus, avantouinti,<br />

liikuntatapahtumien osallistumismaksut yms.<br />

Nimi:<br />

Työpaikka:<br />

Voimassa 1.7. -30.11.2006<br />

Ei voida lunastaa käteistä vastaan. Koskee ainoastaan Pietarsaaren<br />

kaupungin henkilöstöä. Ostetusta toiminnasta voidaan laskuttaa henkilöstötoimistoa<br />

oheisella lahjakortilla. Mahdolliset tiedustelut puh.<br />

785 1329 tai 785 1285.<br />

Visste du att…<br />

PIETARSAAREN KAUPUNKI<br />

Henkilöstötoimisto/TYKY<br />

PL 41<br />

68601 PIETARSAARI<br />

• 80 % av männen och 65 % av kvinnorna i Finland har förhöjt blodtryck?<br />

• 72 % av männen och 65 % av kvinnorna i Finland har förhöjda kolesterolvärden?<br />

• 66 % av männen och 49 % av kvinnorna i Finland är överviktiga?<br />

• om några år lider 10 % av finländarna av typ 2 diabetes och du kan vara en av<br />

dem?<br />

• största delen av typ 2 diabetesfall aldrig skulle bryta ut ifall vi skulle hållas<br />

normalviktiga?<br />

• t.o.m. 85 % av rygg- och nackbesvären uppskattas bero på nedsatt muskelstyrka?<br />

• motion har fördelaktig verkan på alla ovannämnda siffror?<br />

• det finns 168 timmar i veckan?<br />

• det fortfarande finns 56 timmar kvar för dig själv efter jobb och sömn?<br />

• 3 – 4 timmar motion i veckan räcker för att befrämja och bibehålla hälsan?<br />

• veckans motionsmängd kan delas in i t.o.m. 10 minuters portioner utan att hälsoeffekten<br />

minskar?<br />

• arbetshälsovårdens personal kan ge goda råd på vägen då du vill nå en hälsosammare<br />

livsstil?<br />

Maria Finell<br />

Arbetshälsovårdens fysioterapeut<br />

✁ Leikkaa tästä<br />

Tiesitkö, että…<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

suomalaisista miehistä 80 %:lla<br />

ja naisista 65 %:lla on kohonnut<br />

verenpaine?<br />

suomalaisista miehistä 72 %:lla ja<br />

naisista 65 %:lla on kohonnut kolesteroliarvo?<br />

suomalaisista miehistä 66 % ja naisista<br />

49 % on ylipainoisia?<br />

muutaman vuoden kuluttua jopa 10<br />

% suomalaisista sairastaa tyypin<br />

2 diabetesta, ja sinä voit olla yksi<br />

heistä?<br />

suurin osa tyypin 2 diabetestapauksista<br />

jäisi ilmaantumatta, jos pysyisimme<br />

normaalipainoisina?<br />

selkä- ja niskakivuista jopa 85 % arvellaan<br />

johtuvan lihasheikkoudesta?<br />

liikunnalla voidaan vaikuttaa suotuisasti<br />

kaikkiin yllä mainittuihin<br />

lukuihin?<br />

viikossa on 168 tuntia?<br />

työn ja nukkumisen jälkeen sinulle<br />

jää vielä 56 tuntia omaan käyttöösi?<br />

3-4 tuntia liikuntaa viikossa riittää<br />

terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi?<br />

viikon liikuntamäärä voidaan jakaa<br />

jopa 10 minuutin jaksoihin ilman<br />

että terveysvaikutus vähenee?<br />

työterveyshuollosta saat eväitä matkalle<br />

kohti terveellisempiä elämäntapoja?<br />

Maria Finell<br />

Työterveyshuollon fysioterpeutti<br />

•<br />

Motionskampanj • Kuntokampanja<br />

26.6. - 23.9.2006<br />

Motionskort<br />

vecka<br />

viikko<br />

mån<br />

ma<br />

Kuntokortti<br />

tisd<br />

ti<br />

ons<br />

ke<br />

26<br />

27<br />

28<br />

29<br />

30<br />

31<br />

32<br />

33<br />

34<br />

35<br />

36<br />

37<br />

38<br />

Poängsumma / pisteet yhteensä:<br />

Namn / nimi<br />

Arb.plats / työpaikka<br />

tors<br />

to<br />

fre<br />

pe<br />

lörd<br />

la<br />

sön.<br />

su<br />

Genom att promenera raskt, delta i<br />

jumppa, cykla, simma mm (minst<br />

30 min. per gång=1 p) kan du samla<br />

poäng och delta i utlottning av presentkort<br />

till Sportia Mattson samt<br />

valbart simhallkort, motionskort<br />

eller massage. Högst 2 poäng/dag,<br />

20 p = 1 lott.<br />

Kävelemällä reippaasti, osallistumalla<br />

jumppaan, pyöräilemällä,<br />

uimalla ym. (väh. 30 min./kerta=1<br />

p) voit kerätä pisteitä ja osallistua<br />

Sportia Mattsonin lahjakortin<br />

arvontaan sekä valinnaisen uimahallikortin,<br />

kuntokortin tai hierontakortin<br />

arvontaan. Korkeintaan 2<br />

pistettä/päivä, 20 p = yksi arpa.<br />

I utlottningen deltar motionskort<br />

som inlämnats till personalbyrån<br />

senast 30. 9.<br />

Arvontaan osallistuvat henkilöstötoimistoon<br />

viimeistään 30.9.<br />

palautetut kuntokortit.<br />

22

Tävlingen om att känna igen miljöer i<br />

<strong>Jakobstad</strong> fortsätter. Varifrån är bilderna tagna?<br />

Skicka in svaret till Personalbyrån<br />

senast 31.8.2006. Bland dem som svarat rätt<br />

utlottas 1 st köpkort a´100 € och<br />

2 st köpkort a´50 €.<br />

1<br />

Kaupungin tunnistamiskilpailu jatkuu.<br />

Mitkä ovat kuvan kohteet?<br />

Lähetä vastaus Henkilöstötoimistoon<br />

viimeistään 31.8.2006. Oikein vastaneiden<br />

kesken arvotaan 1kpl lahjakortti a´100 € ja<br />

2 kpl lahjakorttia a´50 €.<br />

4<br />

2<br />

5<br />

3<br />

23

Glad sommar!<br />

Hyvää kesää!<br />

Port Payé<br />

Finlande<br />

130892<br />

<br />

PRIORITY<br />

foto/kuva: Ben Griep<br />

Frågetävlingen 2/2005 Kilpailu 2/2005 Frågetävlingen 2/2005 Kilpailu 2/2005<br />

”Känner Du Din Stad?” / ”Tunnetko kaupunkisi?”<br />

De rätta svaren är följande: / Oikeat vastaukset:<br />

1. Rådhusets trappor/Raatihuoneen portaat<br />

2. Roosgatan/Roosinkatu<br />

3. Finska arbetarinstitutet/Työväenopisto<br />

4. Skolparken/Koulupuisto<br />

5. Östanlid/Östanliidi<br />

Fru Fortuna gynnade följande tävlingsdeltagare: / Onnetar suosi seuraavia kilpailuun osallistuneita:<br />

Mikael Enlund 100 € köpkort/lahjakortti<br />

Leif Björkholm 50 € köpkort/lahjakortti<br />

Guy Nordman 50 € köpkort/lahjakortti<br />

Grattis!<br />

Onnittelut!<br />

Onko osoite oikea?<br />

Kaupungin entisten työntekijöiden (eläkeläisten) osoitteita<br />

varten ei ole automaattista seurantaa. Toivomme että ilmoitatte,<br />

mikäli <strong>Staden</strong>-Kaupunki – lehtenne lähetetään väärään<br />

osoitteeseen. Korjatkaa virhe soittamalla numeroon 785 1285<br />

(Rita Forsbacka).<br />

Är adressen rätt?<br />

Vi har ingen automatisk uppföljning på stadens tidigare anställdas<br />

(pensionärer) adresser. Därför önskar vi att ni meddelar<br />

ifall vi skickar <strong>Staden</strong>-Kaupunki till fel adress. Korrigera<br />

felaktigheten genom att ringa 785 1285 (Rita Forsbacka).<br />

24

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!