Pääliikenneverkko - Rauma
Pääliikenneverkko - Rauma
Pääliikenneverkko - Rauma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
Ramboll Finland Oy<br />
Pori 2005
Julkaisua saatavana:<br />
http://www.rauma.fi/SatLJS/osaselvitykset.htm
TIIVISTELMÄ<br />
Pääliikenneverkko koostuu tietyn rajatun alueen tärkeimpien väylien muodostamasta<br />
verkosta. Tässä työssä pääliikenneverkkoa on tarkasteltu kahdella<br />
tasolla –yhtäältä koko maakunnan pääliikenneyhteyksien muodossa ja<br />
toisaalta astetta tarkemmalla tasolla <strong>Rauma</strong>n seudun sisäisten yhteyksien<br />
kannalta. Pääliikenneverkon rungon muodostavat valta-, kanta- ja seututiet,<br />
Pori–Tampere- ja <strong>Rauma</strong>–Kokemäki –radat, lentoyhteydet Porista Helsinkiin<br />
sekä Porin ja <strong>Rauma</strong>n satamat vesiväylineen. Runkoa täydentävät seutukuntien<br />
kannalta tärkeät yhdystiet sekä <strong>Rauma</strong>lla ja Porissa katuverkon<br />
pääväylät.<br />
Suunnittelualueeseen kuuluvat Satakunnan maakunta sekä tarkemmalla tarkastelutasolla<br />
<strong>Rauma</strong>n seutu, joka koostuu Euran, Eurajoen, Kiukaisten,<br />
Kodisjoen, Köyliön, Lapin, <strong>Rauma</strong>n ja Säkylän kunnista. Vuoden 2003 seutukuntajaon<br />
mukainen Porin seutu on käsitelty aiemmin laaditussa Porin<br />
seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, ja sen osalta on tässä käsitelty<br />
kytkennät maakunnan pääliikenneverkkoon.<br />
Pääliikenneverkon suurimmat ongelmat ja kehittämistarpeet liittyvät erityisesti<br />
liikenneturvallisuuteen, joka on maakunnan valta- ja kantatiestöllä selvästi<br />
valtakunnallisen keskitason alapuolella. Maakunnan tiestö on myös<br />
monilta osin kapeata ja sen rakenne on heikkenemässä kiihtyvää tahtia. Rataverkon<br />
ongelmana on Kokemäki–Tampere–Jämsänkoski –rataosuuden<br />
alhainen kantavuus sekä useat tasoristeykset. Meriväylillä laivakuljetusten<br />
tehokkuutta haittaavat <strong>Rauma</strong>n ja Porin osittain matalat vesiväylät.<br />
Maakunnan pääliikenneverkon kehittämistä ohjaavat tavoitteet ovat työn aikana<br />
täsmentyneet seuraaviksi:<br />
Tasapuolisuus ja yhteydet maakunnan ulkopuolelle<br />
• Pääliikenneverkko palvelee mahdollisimman tasapuolisesti kaikkien<br />
Satakunnan asukkaiden sekä elinkeinoelämän tarpeita ja on osa valtakunnallista<br />
pääliikenneverkkoa.<br />
• Kuntakeskuksista on sujuvat yhteydet pääliikenneverkolle.<br />
• Tarjotaan nopeat ja sujuvat rautateiden henkilö- ja tavaraliikenneyhteydet.<br />
• Turvataan Porin lentoaseman toimintaedellytykset.<br />
Elinkeinoelämän kuljetukset<br />
• Tarjotaan tasokkaat, toimivat ja turvalliset rautatie- ja päätieyhteydet<br />
sekä yhteydet satamiin ja tavaraterminaaleihin.<br />
• Turvataan tieverkon kunto ja parannetaan pääliikenneverkon rakenteellista<br />
kuntoa.<br />
• Turvataan vesikuljetusten toimintaedellytykset satamien meriväylillä<br />
ja vahvistetaan satamien kilpailukykyä.<br />
Turvallisuus ja ympäristö<br />
• Pääliikenneverkon turvallisuus on vähintään valtakunnallista keskitasoa.<br />
• Pääliikenneverkon kehittämisessä ja ylläpidossa pyritään luonnonvarojen<br />
säästeliääseen käyttöön ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseen.
• Pyritään kuljetustarpeen vähentämiseen, sujuviin kuljetusreitteihin ja<br />
raskaan liikenteen ohjaamiseen pois keskustoista. Logistiikkaketjujen<br />
toimivuutta parannetaan.<br />
Kustannustehokkuus<br />
• Kehittämis- ja ylläpitotoimin edistetään liikenneinfrastruktuurin mahdollisimman<br />
tehokasta ja taloudellista käyttöä.<br />
Yhdyskuntarakenteen tukeminen<br />
• Liikenneverkon kehittäminen tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä<br />
sekä ohjaa tulevaa maankäyttöä.<br />
Pääliikenneverkon kehittämislinjauksia ohjaavat monet valtakunnalliset ja<br />
seudulliset ohjelmat. Kehittämisstrategia määrittelee koko maakunnan pääliikenneyhteyksien<br />
kehittämisen periaatteet ja painopistealueet mm. maakuntakaavaa<br />
varten. <strong>Rauma</strong>n seudun pääliikenneverkon kehittämisohjelma<br />
määrittelee yleiskaavatasolla seudun liikenneyhteyksien toimivuuden ja turvallisuuden<br />
kannalta tärkeät toimenpiteet.<br />
Painopistealueista kiireellisimpiä koko maakunnan pääliikenneyhteyksien<br />
kehittämisessä ovat:<br />
‣ Yhteysvälien VT 2 Helsinki-Pori, VT 8 Turku-Pori ja VT 12 <strong>Rauma</strong>-Huittinen-Tampere<br />
kehittäminen<br />
‣ Liikenneturvallisuuden parantaminen liittymä- ja kevytliikennejärjestelyillä<br />
erityisesti taajamissa ja tärkeimmillä koulureiteillä<br />
‣ <strong>Rauma</strong>n ja Porin vesiväylien syventäminen<br />
‣ Tärkeiden pohjavesialueiden suojaaminen pääliikenneverkolla<br />
‣ Pori-Söörmarkku uusi tielinjaus<br />
‣ Perusparantamistoimenpiteet (mukaan lukien tien leventäminen):<br />
mm. KT 43, mt 273<br />
<strong>Rauma</strong>n seudun sisäisten pääliikenneyhteyksien kannalta kiireellisimpiä<br />
toimenpiteitä ovat:<br />
‣ Lappi-Hinnerjoki –tien (mt 2070) parantaminen seututietasoiseksi<br />
‣ Liikenneturvallisuuden parantaminen taajamissa ja tärkeillä koulureiteillä<br />
(Eura, Lappi, <strong>Rauma</strong>)<br />
‣ <strong>Rauma</strong>n satamayhteyteen liittyvät toimenpiteet (VT 12)<br />
‣ Pohjoiskehän jatkaminen <strong>Rauma</strong>lla<br />
Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjausryhmä käsittelee osaselvityksessä<br />
esitetyt painopisteet ja toimenpide-ehdotukset sekä tekee tässä<br />
esitetyn ehdotuksen pohjalta esityksen aiesopimukseen nostettavista hankkeista.<br />
Liikennejärjestelmäsuunnitelman osapuolet sopivat yhdessä aiesopimuksen<br />
lopullisesta sisällöstä.
ESIPUHE<br />
Satakunnan maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on maakuntakaavan<br />
perusselvityksiä ja tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa maakuntasuunnittelun<br />
kanssa. Suunnittelutyön tavoitteena on määritellä liikennejärjestelmän<br />
kehittämisstrategia, jota toteuttamalla tuetaan maakunnan aluerakenteen<br />
ja toimintojen kehittämistavoitteita. Tavoitteena on myös sopia liikennejärjestelmän<br />
eri osa-alueita edustavien kehittämistoimenpiteiden priorisoinnista.<br />
Suunnitelman tuloksena esitettävät strategiat ja kehittämistoimenpiteet<br />
kootaan aiesopimukseksi, jonka allekirjoittajat sitoutuvat edistämään yhteisesti<br />
sovittuja hankkeita. Aiesopimus ja sen toteutumisen seurannan toimintamalli<br />
ovat työkaluja kehittämisstrategian edistämiseksi. Liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
toimii osaltaan sateenvarjohankkeena, jossa kootaan yhteen<br />
maakunnassa jo toteutettua seututasoista liikennejärjestelmäsuunnittelua<br />
(Porin seudun POLIS) ja nyt tehtävää suunnittelua.<br />
Pääliikenneverkko –osaselvitys on laadittu kahdella tarkastelutasolla, joista<br />
koko maakuntaa koskeva osuus tukee maakuntakaavatyötä ja <strong>Rauma</strong>n seutua<br />
koskeva osuus seudun kuntien yleiskaavatyötä. Osaselvitystä on ohjannut<br />
liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjausryhmä, johon kuuluvat seuraavat<br />
henkilöt:<br />
- Aarno Oksanen, pj <strong>Rauma</strong>n seutu<br />
- Mikko Kalli <strong>Rauma</strong>n seutu<br />
- Hannu Lahtinen <strong>Rauma</strong>n seutu<br />
- Ulla Räihä <strong>Rauma</strong>n seutu<br />
- Jyrki Vuorjoki Pohjois-Satakunta<br />
- Marko Rajamäki Pohjois-Satakunta<br />
- Martti Jalkanen Kaakkois-Satakunta<br />
- Katariina Koivisto Kaakkois-Satakunta<br />
- Toivo Javanainen Tiehallinto, Turun tiepiiri<br />
- Hanna Kari (18.7.2005 asti) Tiehallinto, Turun tiepiiri<br />
- Markus Salmi (25.7.2005 alkaen) Tiehallinto, Turun tiepiiri<br />
- Martti Sirkkaniemi Länsi-Suomen lääninhallitus<br />
- Pertti Postinen Länsi-Suomen lääninhallitus<br />
- Arja Aalto Ratahallintokeskus<br />
- Martti Kerosuo Ratahallintokeskus<br />
- Jukka Moilanen Satakuntaliitto<br />
- Jaakko Hirvonsalo <strong>Rauma</strong>n kauppakamari<br />
- Petri Mononen Liidea Oy<br />
Ohjausryhmä on kokoontunut työn aikana kolme kertaa.<br />
Pääliikenneverkkoselvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työstä<br />
ovat vastanneet dipl.ins. Sanna Välimäki ja dipl.ins. Eija Riihimäki. Lisäksi<br />
työhön ovat osallistuneet ins. Jouni Lehtomaa ja dipl.ins. Tuomas Miettinen.<br />
Pori, marraskuu 2005
7<br />
SISÄLTÖ<br />
TIIVISTELMÄ<br />
ESIPUHE<br />
SISÄLLYSLUETTELO<br />
OSA I SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT 9<br />
1 PÄÄLIIKENNEVERKKOSELVITYKSEN TAVOITE, RAKENNE JA<br />
MENETELMÄT 9<br />
2 SUUNNITTELUALUE – NYKYTILA JA ENNUSTEET 11<br />
2.1 Satakunnan ja <strong>Rauma</strong>n seudun asema 11<br />
2.2 Väestö 12<br />
2.3 Elinkeinorakenne 13<br />
2.4 Aluerakenne ja maankäyttö 15<br />
3 PÄÄLIIKENNEVERKKO – NYKYTILA JA ENNUSTEET 18<br />
3.1 Tie- ja katuverkko 18<br />
3.1.1 Kattavuus 18<br />
3.1.2 Liikenne- ja kuljetusmäärät 21<br />
3.1.3 Liikenneturvallisuus 23<br />
3.1.4 Muuta huomioitavaa 26<br />
3.2 Rautatieverkko 27<br />
3.3 Lentoliikenteen verkko 30<br />
3.4 Satamat ja vesiliikenteen verkko 30<br />
3.5 Muut terminaalit 32<br />
4 PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT TAVOITTEET 33<br />
4.1 Suunnittelua ohjaavat yleiset tavoitteet 33<br />
4.2 Satakunnan liikennejärjestelmän kehittämiselle<br />
asetetut tavoitteet 34<br />
4.2.1 Liikennejärjestelmän yleiset tavoitteet 34<br />
4.2.2 Pääliikenneverkon tavoitteet 35
8<br />
OSA II KEHITTÄMISSUUNNITELMA 37<br />
5 MAAKUNNAN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN 37<br />
5.1 Kehittämistarpeet 37<br />
5.2 Kehittämisstrategia ja painopistealueet 38<br />
5.3 Uudet yhteystarpeet 41<br />
5.3.1 Yleistä 41<br />
5.3.2 Tarkasteluajanjaksolla toteutettavat hankkeet 41<br />
5.3.3 Yhteystarpeet/kaavavaraukset 42<br />
5.4 Vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen 43<br />
6 RAUMAN SEUDUN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN 45<br />
6.1 Kehittämistarpeet 45<br />
6.2 Kehittämisehdotukset ja niiden priorisointi <strong>Rauma</strong>n seudulla 45<br />
6.3 Vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen 48<br />
7 PÄÄLIIKENNEVERKKO – VISIO VUOTEEN 2025 49<br />
8 JATKOTOIMENPITEET 51<br />
9 LÄHTEET 52<br />
10 LIITTEET 54
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKOSELVITYKSEN TAVOITE, RAKENNE JA<br />
MENETELMÄT<br />
9<br />
OSA I<br />
SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT<br />
1 PÄÄLIIKENNEVERKKOSELVITYKSEN TAVOITE,<br />
RAKENNE JA MENETELMÄT<br />
Työn tavoitteena oli laatia pääliikenneverkon kehittämissuunnitelma, joka<br />
muodostaa pohjan Satakunnan maakuntakaavassa esitettävälle pääliikenneverkolle.<br />
Työssä on esitetty näkemys pääliikenneverkon kehittämisen pitkän<br />
aikavälin linjauksista sekä kehittämistoimenpiteiden priorisoinnista. Koko<br />
maakunnan osalta käsittelytarkkuutena on ollut maakuntakaavaa tukeva taso<br />
ja <strong>Rauma</strong>n kaupunkiseudun alueella yksityiskohtaisempi ”yleiskaavataso”.<br />
Suunnitelma ottaa liikenneverkkojen aluevarausten osalta kantaa tekeillä<br />
olevaa maakuntakaavaa sekä myös kuntien yleiskaavoitusta varten.<br />
Raportin osassa I on kuvattu koko maakunnan nykyinen pääliikenneverkko<br />
ja liikenne-ennusteet eri liikennemuotojen osalta sekä asetettu tavoitteet Satakunnan<br />
pääliikenneverkon kehittämiselle. Osassa II on arvioitu pääliikenneverkon<br />
kehittämistarpeita, esitetty kehittämisperiaatteet sekä arvioitu toimenpiteiden<br />
vaikutuksia koko Satakunnan alueelle ja erikseen <strong>Rauma</strong>n<br />
kaupunkiseudulle. Porin seutu on käsitelty Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa<br />
(POLIS), ja sen osalta on tässä käsitelty kytkennät maakunnalliseen<br />
pääliikenneverkkoon.<br />
Pääliikenneverkon muodostavat tässä työssä valta-, kanta- ja seututeiden<br />
muodostama verkko, jota täydentävät seutukuntien kannalta tärkeät yhdystiet<br />
sekä <strong>Rauma</strong>lla ja Porissa katuverkon pääväylät. Pääliikenneverkkoon<br />
kuuluvat myös Pori - Tampere ja <strong>Rauma</strong> – Kokemäki –radat, lentoyhteydet<br />
Porista Helsinkiin sekä Porin ja <strong>Rauma</strong>n satamat vesiväylineen.<br />
Pääliikenneverkkoselvityksen pohjana ovat toimineet olemassa olevat suunnitelmat<br />
ja selvitykset. Selvityksessä on tarkasteltu, miten aiemmat suunnitelmat<br />
palvelevat liikennejärjestelmäsuunnitelman aikana pääliikenneverkolle<br />
asetettuja tavoitteita. Työn keskeistä lähtöaineistoa ovat Satakunnan maakuntasuunnitelma<br />
ja -ohjelma, Liikenne- ja Viestintäministeriön ”Valtakunnallisesti<br />
merkittävät runkoverkot”, Tiehallinnon ”Pääteiden kehittämissuunnitelma”,<br />
Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma, väylänpitäjien suunnitelmat<br />
sekä POLIS -osaselvitykset. Lisäksi työssä on huomioitu Satakunnan<br />
kuljetustarveselvitys.<br />
Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa käsitellyt, Porin seudun<br />
pääliikenneverkon keskeisimmät kehittämistoimenpiteet on esitetty seuraavassa<br />
taulukossa. Porin seudun hankkeet on priorisoitu POLISohjausryhmässä<br />
ja aiesopimuksessa, eikä niitä ole tässä enää erikseen käsitelty.<br />
Koko maakunnan pääliikenneverkkoa koskevaan selvitykseen onkin<br />
näistä hanke-ehdotuksista otettu mukaan ainoastaan ne, jotka kytkeytyvät<br />
koko maakunnan liikennejärjestelmään tai ylimaakunnallisiin liikenneyhteyksiin.<br />
Nämä hankkeet on taulukossa esitetty lihavoituna.
10 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKOSELVITYKSEN TAVOITE, RAKENNE JA<br />
MENETELMÄT<br />
Taulukko 1.1 POLIS-pääliikenneverkon tärkeimmät kehittämishankkeet.<br />
Koko maakunnan liikennejärjestelmän kannalta tärkeät hankkeet<br />
lihavoitu. (Lähde: POLIS –Pääliikenneverkkoselvitys)<br />
PRIORITEETTI<br />
TOIMENPIDE<br />
I II III<br />
Tasoristeysten poisto Pori-Tampere -<br />
rataosuudella<br />
Kevyen liikenteen verkon täydentäminen<br />
pääliikenneverkolla (esim. vt 2, vt 8, vt 11,<br />
vt 23, mt 269)<br />
Yhteysvälien (vt 2 Helsinki-Pori, vt 8<br />
Turku-Pori, vt 11 Tampere-Pori) kehittämistoimenpiteet<br />
* * *<br />
* * *<br />
* * *<br />
Mäntyluodon vesiväylän syventäminen *<br />
Vt 8 Pori - Söörmarkku *<br />
Pohjoisen satamatien (mt 272) jatke *<br />
Vt 11 jatke *<br />
Rinnakkaistie Ulvilan keskusta - Ruskila *<br />
Vt 23/ Forssintien ajoneuvoliikenteen alikulku<br />
Vt 2 ja vt 8 nelikaistaistaminen välillä Uusiniitty<br />
– Tiilimäki ja Ruutukuoppa - Tiiliruukki<br />
Vt 2 nelikaistaistuksen jatkaminen Harjavallan<br />
suuntaan<br />
*<br />
*<br />
*<br />
Pääliikenneverkon tavoitteet on asetettu tarkentamalla eri tahojen valtakunnallisia<br />
ja tiepiirin sekä maakunnan tasoisia tavoitteita sekä kytkemällä ne<br />
LJS-työssä asetettuihin yleisiin tavoitteisiin. Pääliikenneverkon kehittämistarpeita<br />
on arvioitu asetettuihin tavoitteisiin peilautuen. Tarvekartoituksen<br />
pohjana ovat toimineet aiemmat selvitykset ja suunnitelmat sekä sidosryhmille<br />
suunnatut kyselyt. Kehittämisehdotukset perustuvat suunnittelun yhteydessä<br />
todettuihin kehittämistarpeisiin ja tavoitteisiin sekä aiemmissa<br />
suunnitelmissa esitettyihin hankkeisiin. Selvityksessä keskitytään suurempiin<br />
hankekokonaisuuksiin, eikä siinä puututa pieniin toimenpiteisiin, vaikka ne<br />
omalta osaltaan ovatkin tärkeitä liikennejärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi.<br />
Pieniä toimenpiteitä toteutetaan tarveharkinnan perusteella jatkuvana<br />
toimintana Tiehallinnon ja kuntien toimesta.<br />
Satakunnan pääliikenneverkon lisäksi on erillisenä lisäselvityksenä tutkittu<br />
maakunnan alempiasteisen tieverkon merkittävyyttä, nykytilaa ja kehittämistarpeita.<br />
Tämä lisäselvitys on liitetty Pääliikenneverkko –raporttiin liitteeksi 9.
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
SUUNNITTELUALUE – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
11<br />
2 SUUNNITTELUALUE – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
2.1 Satakunnan ja <strong>Rauma</strong>n seudun asema<br />
Satakunnan maakunta koostuu <strong>Rauma</strong>n, Porin ja Pohjois-Satakunnan seutukunnista.<br />
Kuntia Satakunnassa on yhteensä 26, joista Eura, Eurajoki, Kiukainen,<br />
Kodisjoki, Köyliö, Lappi, <strong>Rauma</strong> ja Säkylä kuuluvat <strong>Rauma</strong>n seutukuntaan,<br />
Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Lavia ja Siikainen<br />
Pohjois-Satakunnan seutukuntaan sekä Harjavalta, Huittinen, Kokemäki,<br />
Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Ulvila ja<br />
Vampula Porin seutukuntaan. <strong>Rauma</strong>n seutu sijoittuu maakunnan eteläosaan.<br />
Maakunta sijaitsee Suomen länsirannikolla. Vaikka asema ei olekaan keskeinen,<br />
sitä helpottavat sujuvat kansalliset ja kansainväliset maa-, lento- ja<br />
meriyhteydet:<br />
Kuva 2.1 Satakunnan asema ja<br />
yhteydet maakunnan<br />
ulkopuolelle
12 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
SUUNNITTELUALUE – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
2.2 Väestö<br />
Satakunnan väkiluku on jo pitkään hienokseltaan laskenut ja on nykyisellään<br />
n. 230 000 asukasta, joista <strong>Rauma</strong>n seudulla asuu 30%, Pohjois-<br />
Satakunnassa 11% ja Porin seudulla 60%. Maakunnan kunnista väkirikkaimpia<br />
ovat Pori (76 000 as.), <strong>Rauma</strong> (37 000 as.), Ulvila (14 000 as.) sekä<br />
Kankaanpää (13 000 as.). Väestötiheyttä kuvataan kohdassa 2.4.<br />
Kuva 2.2 Satakunnan väkiluku seutukunnittain Kuva 2.3 Tilastokeskuksen Satakuntaa koskevat<br />
31.12.2004 väestöennusteet sekä ”Muuttovoitto”<br />
-vaihtoehto (Lähde: Satakunnan<br />
maakuntakaava – Tavoitteet)<br />
Tilastokeskus on laatinut kaksi vaihtoehtoista Satakunnan väestön kehitysarviota.<br />
”Trendikehityksen” mukaan väestömuutostekijät jatkuisivat aiemman<br />
kehityksen mukaisina, kun taas ”Omavaraiskehitys” -vaihtoehdossa oletetaan<br />
muuttoliikkeen osuus nollaksi. Maakunnan omassa ”Muuttovoitto” -<br />
kehitysarviossa oletetaan Satakuntaan suuntautuvan nykyisen noin 9000<br />
asukkaan tulomuuttovirran kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.<br />
Pitkällä aikavälillä Satakunnan väkiluku tullee ”trendikehitysennusteen” mukaan<br />
laskemaan. Voimakkainta lasku on Pohjois-Satakunnassa, jossa arvioidaan<br />
kahdenkymmenen vuoden kuluttua olevan noin 10% vähemmän<br />
asukkaita kuin nyt.
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
SUUNNITTELUALUE – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
13<br />
Taulukko 2.1 Trendikehityksen mukainen väestömäärän muutos Satakunnassa<br />
vv. 2005-2010 sekä 2005-2025 (Lähde: Tilastokeskus)<br />
Vuosi 2005 2010 2025<br />
Muutos Muutos<br />
Alue<br />
Henkilöä<br />
2005-2010 (%) 2005-2025 (%)<br />
Satakunnan maakunta 229 779 226 998 221 686 -1,2 -3,5<br />
<strong>Rauma</strong>n seutukunta 66 575 65 655 63 809 -1,4 -4,2<br />
Eura 9 328 9 250 9 053 -0,8 -2,9<br />
Eurajoki 5 681 5 528 5 278 -2,7 -7,1<br />
Kiukainen 3 376 3 297 3 151 -2,3 -6,7<br />
Kodisjoki 524 541 583 3,2 11,3<br />
Köyliö 2 961 2 964 2 948 0,1 -0,4<br />
Lappi 3 211 3 173 3 123 -1,2 -2,7<br />
<strong>Rauma</strong> 36 628 36 187 35 184 -1,2 -3,9<br />
Säkylä 4 866 4 715 4 489 -3,1 -7,7<br />
Pohjois-Satakunta 24 985 24 016 22 376 -3,9 -10,4<br />
Honkajoki 2 028 1 908 1 742 -5,9 -14,1<br />
Jämijärvi 2 206 2 109 1 894 -4,4 -14,1<br />
Kankaanpää 12 638 12 358 11 855 -2,2 -6,2<br />
Karvia 2 824 2 632 2 265 -6,8 -19,8<br />
Kiikoinen 1 291 1 238 1 197 -4,1 -7,3<br />
Lavia 2 187 2 060 1 864 -5,8 -14,8<br />
Siikainen 1 811 1 711 1 559 -5,5 -13,9<br />
Porin seutukunta 138 219 137 327 135 501 -0,6 -2,0<br />
Harjavalta 7 687 7 583 7 382 -1,4 -4,0<br />
Huittinen 8 978 8 739 8 371 -2,7 -6,8<br />
Kokemäki 8 325 8 064 7 633 -3,1 -8,3<br />
Luvia 3 248 3 199 3 132 -1,5 -3,6<br />
Merikarvia 3 590 3 446 3 238 -4,0 -9,8<br />
Nakkila 5 850 5 671 5 352 -3,1 -8,5<br />
Noormarkku 6 163 6 227 6 375 1,0 3,4<br />
Pomarkku 2 567 2 522 2 475 -1,8 -3,6<br />
Pori 76 199 76 277 75 929 0,1 -0,4<br />
Ulvila 13 843 13 805 13 780 -0,3 -0,5<br />
Vampula 1 769 1 794 1 834 1,4 3,7<br />
2.3 Elinkeinorakenne<br />
Satakunta on työpaikkojen suhteen omavarainen. Suhteessa työllisten määrään<br />
parhaiten työpaikkoja löytyy <strong>Rauma</strong>n seudulta ja kunnista erityisesti<br />
Eurasta ja Harjavallasta. Työttömyysaste on viime vuosina nopeasti laskenut,<br />
mutta on edelleen koko maan keskiarvoa korkeammalla. Pahinta työttömyys<br />
on Kodisjoella, Pomarkussa ja Porissa, kun taas Säkylässä työttömyys<br />
on alhaisin.
14 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
SUUNNITTELUALUE – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
Taulukko 2.2 Satakunnan työmarkkinat v. 2004 (Lähde: Tilastokeskus, Satakunnan<br />
TE-keskus; Kuntajako 1.1.2005)<br />
Työvoima Työttömyysaste<br />
Työpaikkaoma-<br />
Alueet<br />
(%) varaisuus (%)<br />
Satakunnan maakunta 110 018 14,3 98,5<br />
<strong>Rauma</strong>n seutukunta 32 577 12,7 100,0<br />
Eura 4 376 8,3 110,7<br />
Eurajoki 2 739 12,8 82,4<br />
Kiukainen 1 552 13,4 79,1<br />
Kodisjoki 266 17,6 52,5<br />
Köyliö 1 358 7,7 59,8<br />
Lappi 1 503 11,7 62,2<br />
<strong>Rauma</strong> 18 331 14,8 107,5<br />
Säkylä 2 452 6,5 108,7<br />
Porin seutukunta 65 004 15,3 99,8<br />
Harjavalta 3 659 13,5 125,3<br />
Huittinen 4 211 10,1 102,7<br />
Kokemäki 3 874 11,6 91,7<br />
Luvia 1 582 13,6 59,6<br />
Merikarvia 1 566 14,8 90,0<br />
Nakkila 2 783 15,1 82,0<br />
Noormarkku 2 845 14,3 60,5<br />
Pomarkku 1 099 17,0 75,4<br />
Pori 36 539 17,0 110,3<br />
Ulvila 6 043 12,5 71,7<br />
Vampula 803 8,4 78,3<br />
Pohjois-Satakunta 11 703 14,4 94,7<br />
Honkajoki 953 10,1 97,3<br />
Jämijärvi 1 013 11,7 72,7<br />
Kankaanpää 6 065 15,3 105,1<br />
Karvia 1 345 14,5 86,2<br />
Kiikoinen 528 15,7 75,0<br />
Lavia 969 15,5 84,3<br />
Siikainen 830 13,8 83,2<br />
Koko maan työttömyysaste 11,1<br />
Satakunta on teollisuusvaltainen maakunta. Teollisuuden parissa työskentelee<br />
25% maakunnan työvoimasta. Toimialoja ovat mm. paperi-, metalli- ja<br />
telakkateollisuus. Suurin työllistäjä on kuitenkin yhteiskunnallisten palvelujen<br />
sektori. Seutukunnat eroavat toisistaan selkeästi työpaikkojen toimialaosuuksissa.<br />
<strong>Rauma</strong>n seudulla teollisuus on suurin toimiala, kun taas Pohjois-<br />
Satakunnassa yhteiskunnallisten palvelujen sektori on selkeästi suurin.
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
SUUNNITTELUALUE – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
15<br />
Työpaikkojen jakautuminen toimialoittain Satakunnassa v. 2003<br />
100 %<br />
80 %<br />
60 %<br />
40 %<br />
20 %<br />
0 %<br />
Satakunnan<br />
maakunta<br />
<strong>Rauma</strong>n<br />
seutukunta<br />
Pohjois-<br />
Satakunta<br />
Porin seutukunta<br />
Muut 25122 7953 2114 15055<br />
Maa- ja metsätalous 4741 1304 1411 2026<br />
Kauppa, majoitus ja rav.toiminta 11503 3156 1127 7220<br />
Teollisuus 22916 8752 1757 12407<br />
Yhteiskunnall. palvelut 28576 7276 3082 18218<br />
Kuva 2.4 Työpaikkojen jakautuminen eri toimialoille Satakunnassa v. 2003<br />
(Lähde: Tilastokeskus; Kuntajako 1.1.2005)<br />
Pori on Satakunnan merkittävin työssäkäyntikunta, johon pendelöidään<br />
(pendelöinti = työssäkäynti asuinkunnan ulkopuolella) lähes kaikista Satakunnan<br />
kunnista. <strong>Rauma</strong>lle pendelöidään etenkin Eurajoelta ja Lapista, Eurajoelle<br />
<strong>Rauma</strong>lta sekä Ulvilaan ja Harjavaltaan Porista. Tarkempi pendelöintitilasto<br />
on esitetty liitteessä 1 (ks. myös SatLJS Joukkoliikenneselvitys<br />
kohta 1.4).<br />
Suurimpia työllistäjiä maakunnassa ovat <strong>Rauma</strong>n ja Porin kaupungit sekä<br />
Satakunnan sairaanhoitopiiri. Työpaikat myös keskittyvät selkeästi eniten<br />
<strong>Rauma</strong>n ja Porin kaupunkialueille. Merkittäviä työpaikkakeskittymiä ovat<br />
myös Harjavallan suurteollisuuspuisto, Eurajoella sijaitseva Teollisuuden<br />
Voima sekä Euran Fankkeen teollisuusalue. Huomattavimmat työpaikka-,<br />
kauppa- ja terminaalikohteet on esitetty kuvassa 3.2. Satakunnan suurimmat<br />
työnantajat on lueteltu liitteessä 2.<br />
2.4 Aluerakenne ja maankäyttö<br />
Satakunnan aluerakenteessa korostuvat toisaalta rannikon suuret keskukset<br />
<strong>Rauma</strong> ja Pori sekä toisaalta Kokemäenjokilaakson ”nauhakaupunki”. Kehittämisvyöhykkeistä<br />
merkittävimpiä ovat <strong>Rauma</strong> – Eura – Huittinen Kokemäenjokilaakso<br />
Pori – <strong>Rauma</strong> –akselit sekä Pohjois-Satakunnan säteittäinen<br />
vyöhyke Kankaanpää keskuksenaan.
16 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
SUUNNITTELUALUE – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
<strong>Rauma</strong>n seutukunta on vaurasta, teollista ja merellistä Länsi-Suomea. Seudulla<br />
on rikas kulttuuripohja ja –historia. Kulttuurihistoriaa kuvastavat Eurassa<br />
sijaitseva Pohjoismaiden suurin tunnettu rautakautinen kalmisto sekä Laas./km<br />
2<br />
Pohjakartta @Genimap Oy, Lupa L4356<br />
Kuva 2.5<br />
Väestötiheys alueittain Satakunnassa v. 2002 (Lähde: SYKE/ YKR)
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
SUUNNITTELUALUE – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
17<br />
pissa sijaitseva Sammallahden pronssikautinen muinaisjäännösalue ja Vanha-<strong>Rauma</strong>,<br />
jotka sisältyvät Unescon maailmanperintöluetteloon.<br />
Maaseutumaisen Pohjois-Satakunnan keskus on Kankaanpään kaupunki,<br />
joka palvelee laajahkoa seutua. Seutukunnan vahvimpina vetovoimatekijöinä<br />
ovat alueen luonto ja retkeilyreitit.<br />
Porin seutukunta ulottuu mereltä maakunnan kaakkoiskulmille. Alue muodostaa<br />
maakunnan ydinalueen ja on Suomen seitsemänneksi suurin työssäkäynti-<br />
ja talousalue.<br />
Maankäyttöä ohjaavat erityisesti maakuntaliiton kehityssuunnitelmat sekä<br />
kaavoitustyö. Voimassa olevan seutukaavan (SK 5; ks. liite 3) sekä tekeillä<br />
olevan maakuntakaavan lisäksi kunnissa alueiden käyttöä ohjaavat yleis- ja<br />
asemakaavat.
18 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
3 PÄÄLIIKENNEVERKKO – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
3.1 Tie- ja katuverkko<br />
3.1.1 Kattavuus<br />
Tieverkolla Satakunnan pääliikenneverkon rungon muodostavat valtatiet 2,<br />
8, 11 ja 23 sekä <strong>Rauma</strong>lta poikittaisen yhteyden VT 2:lle sekä edelleen<br />
Tampereen suuntaan muodostava valtatie 12. Maakunnan yhteyksiin tuovat<br />
tärkeän lisän kantatiet 41, 43 ja 44, jotka täydentävät verkkoa eteläpohjoissuunnassa.<br />
Seututieverkko (maantiet 204, 209, 210, 212, 213, 257,<br />
259, 261, 269, 270, 272, 274, 661 ja 664) sekä osa yhdystiestöstä (mt:t<br />
2052, 2070, 2140, 2460, 2470 sekä POLIS-alueella 2170, 2440, 2453, 2463,<br />
2550, 2553, 2555, 2556, 2560, 2640, 2660 sekä 12903) palvelee etenkin<br />
maakunnan kuntakeskusten yhteystarpeita (ks. Kuvat 3.1 ja 3.2). Maakunnan<br />
liikenteellisesti merkittävät kohteet ovatkin melko hyvin saavutettavissa<br />
pääliikenneverkolta. Poikkeuksena mainittakoon Kodisjoen kuntakeskus, joka<br />
on syrjässä pääliikenneyhteyksistä.<br />
LVM:n asettaman työryhmän mietinnön (LVM 48/2005) mukaisiin valtakunnan<br />
runkoteihin Satakunnan teistä lukeutuu tällä hetkellä VT 8 Turku-Pori.<br />
Tiehallinnon päätieverkon kehittämissuunnitelman mukaisiin ns. ”muihin tärkeisiin<br />
ja vilkkaisiin pääteihin” lukeutuvat Satakunnassa valtatiet 2, 8 (Pori-<br />
Vaasa), 11 ja 12.<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupunkialueella pääliikenneverkon muodostavat nykytilanteessa<br />
VT 12 sekä sen jatke, Luoteisväylä, keskustan kehä (Karjalankatu – Seminaarinkatu<br />
– Eteläkatu – Kaunisjärvenkatu) sekä Hankkarintie.<br />
Eri yhteyksissä on mainittu tarpeiksi maakunnan yhteyksissä seuraavat:<br />
• VT 12 ja sen jatke <strong>Rauma</strong>n satamaan (käynnistynee vielä tänä<br />
vuonna)<br />
• Porin pohjoisen satamatien (MT 272) jatke<br />
• Lappi – Hinnerjoki seututieyhteyden parantaminen<br />
• Pori-Söörmarkku uusi tielinjaus<br />
• VT 11 jatke VT 8:lle<br />
• Seututieyhteys VT 2:n ja VT 11:n välillä (Harjavalta – Kullaa; myös<br />
Nakkila – Kullaa yhteystarve ollut esillä aika ajoin)<br />
• Pohjoiskehä – Koillisväylä – Kaakkoisväylä <strong>Rauma</strong>lla<br />
• Eurajoki – Kiukainen – Kokemäki (– Äetsä) -yhteysväli
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
19<br />
Kuva 3.1<br />
Satakunnan pääliikenneverkko nykytilanteessa sekä siinä todettuja<br />
yhteyspuutteita (POLIS –alue tummennettu)
20 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
Kuva 3.2 Maakunnan liikenteellisesti merkittäviä kohteita sekä niiden saavutettavuus<br />
pääliikenneverkolta. (Lähde: <strong>Rauma</strong>n kauppakamari,<br />
kuntakysely, POLIS)
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
21<br />
3.1.2 Liikenne- ja kuljetusmäärät<br />
Suurimmat liikennemäärät ovat Porin ympäristön valtatieverkolla (VT 2, VT<br />
8), jossa keskivuorokausiliikennemäärät ylittävät yleisesti 10 000 ajoneuvon<br />
rajan. <strong>Rauma</strong>lla valtatie 12 sekä Karjalankatu, Luoteisväylä ja Seminaarinkatu<br />
– Vähämaanpuisto ovat myös erittäin vilkkaasti liikennöityjä.<br />
Kuva 3.3 Keskivuorokausiliikennemääriä Satakunnan tie- ja katuverkolla v. 2005
22 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
Satakunnan valtatieverkolla liikkuu merkittävästi raskasta liikennettä. Valtatiet<br />
2, 8 ja 12 ovat tavarakuljetusten pääverkkoa, joilla raskasta liikennettä on<br />
<strong>Rauma</strong> – Noormarkku- ja Harjavalta – Pori –väleillä sekä <strong>Rauma</strong>lla ja Huittisissa<br />
yli 800 ajoneuvoa/vrk ja tonnimäärissä yli 2,5 Mt/v (ks. liite 4). Toisaalta<br />
raskaan liikenteen osuus koko liikennemäärästä on pääliikenneverkolla monin<br />
paikoin yli 10%, ja pahimpia tieosuuksia ovat VT 8 Merikarvialla, VT 2 ja<br />
VT 12 Huittisissa sekä VT 8 <strong>Rauma</strong>lla.<br />
Tavaralajeista kuljetetaan tieverkolla Satakunnassa selkeästi eniten puutavaraa,<br />
joko raaka-aineena tai jalostetummassa muodossa esimerkiksi paneeleina.<br />
Vaarallisia aineita (polttoaineita, happoja jne.) kuljetetaan myös paljon<br />
erityisesti VT 8:lla sekä KT 43:lla ja KT 41:llä. Määrällisesti kolmanneksi suurin<br />
kuljetustuote on maa-aineskuljetukset.<br />
Maaliikenteen tavarakuljetuksista oli v. 2003 hieman yli 40 % maakunnan<br />
sisäisiä, hieman alle 40 % maakuntaan saapuvia sekä n. 20 % maakunnasta<br />
lähteviä. Satakunta on Suomen neljänneksi suurin tiekuljetuksia vastaanottava<br />
maakunta. Eniten tavaraa tuodaan Pirkanmaalta, Varsinais-Suomesta,<br />
Uudeltamaalta ja Keski-Suomesta, kun taas suurimmat vientivirrat suuntautuvat<br />
Pirkanmaalle ja Uudellemaalle. Tavaraliikennevirtoja on käsitelty tarkemmin<br />
”Kuljetustarpeiden kehitysnäkymät Satakunnassa” –selvityksessä.<br />
rautatie rautatie<br />
rautatie rautatie<br />
tie<br />
tie<br />
tie tie<br />
Sat akunnast a Satakuntaan<br />
Sat akunnast asaapuvat<br />
Sat akunt lähtevät aan<br />
saapuvat lähtevät<br />
rautatie<br />
rautatie<br />
tie<br />
Lappi<br />
Sat akunnan<br />
tie<br />
sisäiset<br />
Sat akunnan<br />
sisäiset<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
Kainuu<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Sat akunt a<br />
Poh janm aa<br />
Kuva 3.4 Tie- ja rautatiekuljetukset<br />
tavaramäärällä mitattuna<br />
Satakunnan ja muiden<br />
maakuntien välillä vuonna<br />
2003. Pinta-ala on suhteessa<br />
tavaramäärään. (Lähde:<br />
Kuljetustarpeiden kehitysnäkymät<br />
Satakunnassa)<br />
Varsinais-<br />
Suomi<br />
Et elä-Pohjanmaa<br />
Pirkanm aa<br />
Kanta-Häme<br />
Keski-Suomi<br />
Päijät-Häme<br />
Itä-Uusimaa<br />
Po h joi s-Savo<br />
Et elä-Savo<br />
Etelä-Karjala<br />
Kym enlaakso<br />
Poh jois-Karjala<br />
Uusimaa
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
23<br />
Liikennemäärien ennustetaan kasvavan seuraavien 20 vuoden aikana merkittävästi<br />
etenkin satamiin suuntautuvilla väylillä, Porin ja <strong>Rauma</strong>n työssäkäyntialueilla,<br />
Olkiluodon ympäristössä sekä yleisesti valtateillä 2 ja 8.<br />
3.1.3 Liikenneturvallisuus<br />
Valta- ja kantatieverkon liikenneturvallisuus on Satakunnassa selvästi valtakunnallisen<br />
keskitason alapuolella. Kun koko maassa on valtateiden henkilövahinkoon<br />
johtaneiden onnettomuuksien keskiarvo 15,7 hvj-onn./100 km ja<br />
kantateiden 8,6 hvj-onn./100 km, ovat vastaavat luvut Satakunnassa 21,6<br />
hvj-onn./100 km valtateillä ja 11,4 hvj-onn./100 km kantateillä. Seututeiden<br />
liikenneturvallisuus on onneksi valtakunnallista keskitasoa.<br />
Liikenneonnettomuuksia tapahtuu luonnollisesti eniten taajamissa sekä siellä,<br />
missä on runsaasti tienvarsiasutusta ja näin ollen myös paljon liittymiä.<br />
Satakunnan tieverkon onnettomuuksista suurin osa on risteämis- tai kääntymisonnettomuuksia<br />
sekä eläinonnettomuuksia. Eniten onnettomuuksia tapahtuu<br />
VT 2:lla Ulvilan ja Porin Rieskalan kaupunginosan välillä (ks. Kuva<br />
3.5). Euran, <strong>Rauma</strong>n, Huittisten, Lapin ja Kankaanpään päätieverkolla tapahtuu<br />
ennen kaikkea kääntymis- ja risteämisonnettomuuksia sekä Eurajoella<br />
VT 8:lla myös hirvi- ja peuraonnettomuuksia. Porin ympäristössä onnettomuudet<br />
ovat etenkin kääntymis- ja peräänajo-onnettomuuksia.<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin pääkatuverkolla onnettomuuskasaumia on Liikkuvan Poliisin<br />
tilastojen mukaan erityisesti VT 12:n ja Äyhönjärventien sekä Karjalankadun<br />
ja Luoteisväylän liittymissä.<br />
LVM:n määrittelemille runkoteille (Satakunnassa VT 8 Turku-Pori) on liikenneturvallisuustason<br />
yhtenäistämiseksi asetettu tavoitteeksi, että 25 vuoden<br />
kuluessa noin 60% runkotieverkosta on kohtaamisvapaata. Käytännössä<br />
tämä tarkoittaa ajosuuntien rakenteellista erottamista. Tiehallinnon pääteiden<br />
kehittämissuunnitelman mukaan liikenneturvallisuutta tulee parantaa<br />
runkotieverkolla ja muilla vilkkailla pääteillä erityisesti kohtaamis- ja liittymäonnettomuuksia<br />
sekä kevyen liikenteen kuolemien määrää vähentämällä sekä<br />
suistumisonnettomuuksien seurauksia lieventämällä. Vähäliikenteisemmillä<br />
pääteillä turvallisuutta tulee edistää erityisesti tienvarsiasutuksen kohdilla<br />
ja liittymissä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää mm. keskikaiteellisia<br />
ohituskaistoja, nykyisten liittymien karsimista ja uusien liittymien rajoittamista,<br />
rinnakkaistiejärjestelyitä (mukaan lukien paikallisen ja pitkämatkaisen<br />
liikenteen erottaminen toisistaan) sekä uusia kevytliikenneväyliä.
24 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
Kuva 3.5<br />
Satakunnan tieverkon henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien<br />
tiheyksiä vv. 2000 – 2004. (Lähde: Tiehallinto, tierekisteri)
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
25<br />
Liikenneturvallisuussuunnitelmien avulla saadaan kunnissa kattava kokonaiskäsitys<br />
liikenteen ongelmakohdista ja niiden vaarallisuustasosta. Suunnitelmissa<br />
painotutaan yleensä pienemmän kokoluokan ongelmiin ja niissä<br />
myös priorisoidaan liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteiden kiireellisyys.<br />
Turun tiepiirin tavoitteena on, että liikenneturvallisuussuunnitelmat pysyisivät<br />
jatkuvasti ajan tasalla n. 8 vuoden kierrolla. Satakunnan kunnissa on<br />
liikenneturvallisuussuunnitelmia toteutettu seuraavasti:<br />
Kuva 3.6 Satakunnan<br />
liikenneturvallisuussuunnitelmien<br />
tilanne 1.6.2005<br />
(Lähde: Tiehallinto)<br />
Kartassa sinisellä, turkoosilla ja keltaisella merkittyihin kuntiin (Eura, Eurajoki,<br />
Huittinen, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Köyliö, Lappi, <strong>Rauma</strong>, Säkylä,<br />
Vampula) ollaan laatimassa vuosina 2005-2006 ajantasaiset liikenneturvallisuussuunnitelmat.
26 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
3.1.4 Muuta huomioitavaa<br />
Pääteiden (valta- ja kantatiet) kehittäminen toteutetaan Tiehallinnon Pääteiden<br />
kehittämissuunnitelman periaatteiden pohjalta. Runkoteillä sovelletaan<br />
uusia pääteiden mitoitusperiaatteita ja nopeustavoitteena on kaupunkiseutuja<br />
ja taajamia lukuun ottamatta 100 (120) km/h. Muilla tärkeillä ja vilkkailla<br />
pääteillä nopeustavoitteena on 100 (80) km/h (taajamissa 80 km/h). Molemmissa<br />
tietyypeissä kohtaamisonnettomuuksia torjutaan rakenteellisesti, päätieliittymiä<br />
karsitaan sekä paikallinen maankäyttö erotetaan päätiestä. Muulla<br />
päätieverkolla sekä muulla tiestöllä tien palvelutaso sovitetaan ympäristön ja<br />
paikallisten tarpeiden mukaan.<br />
Tieleveys sekä rakenteellinen kunto<br />
Satakunnan päätieverkolla on runsaasti kapeita tieosuuksia, joista mainittakoon<br />
mm.<br />
• VT 2 Huittisista etelään sekä Harjavallan ja Nakkilan välillä<br />
• VT 8 <strong>Rauma</strong>n Vermuntilassa sekä Eurajoen ja Luvian välillä<br />
• VT 11 Kiikoisissa<br />
• VT 12 Köyliöstä Huittisiin<br />
• VT 23 Pomarkun Honkakoskelta Kankaanpään Veneskoskelle<br />
• KT 43 Euran Hinnerjoella<br />
• KT 44 Honkajoella (MT 664:stä pohjoiseen)<br />
Seututeillä on useita leveydeltään 8 m alittavia osuuksia.<br />
Edellä mainittujen lisäksi tien leveyspuutteet sekä puutteet rakenteellisessa<br />
kunnossa ovat ongelma etenkin niillä alemman luokan seutu- ja yhdysteillä,<br />
jotka lukeutuvat merkittäviin tavarakuljetusreitteihin. Pääliikenneverkolla tällaisia<br />
tieosuuksia ovat Satakunnassa erityisesti mt:t 270 ja 661 Merikarvialla,<br />
mt 273 Karvialla, mt 664 Honkajoella, mt 213 Säkylässä sekä mt 2070 Lappi-Hinnerjoki.<br />
Alempiasteisen tieverkon kuljetuksia on käsitelty tarkemmin<br />
Turun yliopiston Turun tiepiirille tekemässä tutkielmassa v. 2004.<br />
Suurena uhkana maakunnassa koetaan niukkojen julkisten määrärahojen<br />
kohdistaminen tärkeimpien valtatieyhteyksien kehittämiseen alemman tieverkon<br />
kustannuksella.<br />
Tien laatutaso<br />
Sellaisilla tieyhteyksillä, joilla on maakunnallista tai seudullista merkitystä tai<br />
jotka ovat keskeisiä tavarakuljetusten reittejä, saattaa olla tapauskohtaisesti<br />
tarvetta laatutason nostolle. Tällaisina tieosuuksina on Satakunnassa noussut<br />
esille mm. KT 44, joka ei vastaa laadultaan kantatietasoa, sekä maantiet<br />
2070 ja 2460, joiden laatua toivotaan nostettavaksi seututietasoiseksi.<br />
Geometriapuutteet<br />
Mutkaisia ja mäkisiä osuuksia esiintyy luonnollisesti eniten kanta-, seutu- ja<br />
yhdystieverkolla, joka noudattelee pitkälti paikallisen maankäytön rajoja.<br />
Tämä on myös kustannuskysymys: maan lunastuskustannukset ovat korkeita<br />
ja myös merkittävät kallio- tai maaleikkaukset ovat kalliita ratkaisuja. Kun<br />
liikennemäärätkin ovat alhaisia, ei hyöty-kustannussuhde useinkaan nouse
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
27<br />
riittävän korkealle. Geometriapuutteita nousi sidosryhmä- ja kuntakyselyssä<br />
esille etenkin kantateiden 43 ja 44 sekä maantien 2070 (Lappi-Hinnerjoki)<br />
osalta. Myös tien toiminnallisen luokan nosto pitää sisällään geometrian parantamistarpeita.<br />
Pääliikenneverkon ja aluerakenteen kohtaaminen<br />
Pääliikenneverkon ja paikallisen aluerakenteen kohtaaminen tulisi olla mahdollisimman<br />
turvallista, eivätkä erityyppiset liikenneverkot saisi aiheuttaa toisilleen<br />
häiriötä.<br />
Päätieverkon osalta kehittäminen tapahtuu Tiehallinnon Pääteiden kehittämissuunnitelman<br />
mukaisesti. Runkoteillä sekä muilla tärkeillä ja vilkkailla<br />
pääteillä (ks. kohta 3.1.1) ohikulkeva ja paikallinen liikenne erotetaan toisistaan.<br />
Muilla teillä voidaan sallia myös taajaman läpi kulkeva liikenne, mikäli<br />
tien standardi ja nopeustaso sovitetaan taajaman mukaiseksi.<br />
Konflikteja pääliikenneverkon ja aluerakenteen kohtaaminen aiheuttaa mm.<br />
VT 8:lla Eurajoella, VT 12:lla Eurassa sekä VT 23:lla Kankaanpäässä.<br />
Ympäristön huomioon ottaminen<br />
Satakunnan alueella arvokkaita harjualueita ovat mm. Hämeenkankaan –<br />
Pohjankankaan laaja harjualue Pohjois-Satakunnassa, Säkylänharju Säkylästä<br />
Harjavaltaan sekä pitkä, kapea harjukannas Huittisista Kullaan kautta<br />
Porin Ahlaisiin. Harjualueet ovat myös tärkeitä pohjavesialueita. Kulttuurihistoriallisesti<br />
arvokkaita alueita Satakunnassa on runsaasti ja niistä laajimpia<br />
ovat Koemäenjokilaakson ”nauhakaupunki”, Köyliö, Huittisten-Kokemäen<br />
alue sekä Ahlainen. Arvokkaita vesistökohteita löytyy mm. Kullaan Joutsijärven<br />
ja Kokemäen Sääksjärven ympäristöstä. Satakunnan seutukaavaan 5<br />
merkityt tärkeät ympäristökohteet on esitetty liitteessä 3.<br />
Pääliikenneverkon kehittäminen tulee toteuttaa ympäristöarvot huomioon<br />
ottaen ja arvokkaita luonnonkohteita häiritsemättä. Tärkeät pohjavesialueet<br />
(ks. liite 3) tulee suojata pääliikenneverkon ympäristössä. Arvokkaat harjualueet<br />
tulee säilyttää. Kulttuurihistoriallisesti arvokkailla alueilla pääliikenneverkko<br />
tulee erottaa paikallisesta maankäytöstä. Tiehallinnon Pääteiden kehittämissuunnitelman<br />
mukaisella päätieverkolla tulee lisäksi kaupunkiseuduilla<br />
ja taajamissa lisätä meluntorjuntaa.<br />
3.2 Rautatieverkko<br />
Satakunnan päärautatieyhteys on Tampereen suunnasta tuleva rata, joka<br />
haarautuu Kokemäellä <strong>Rauma</strong>n ja Porin radoiksi. <strong>Rauma</strong>n radalta on ratayhteys<br />
Kauttualle ja Säkylään (avoinna vain kesäkautena), ja Porin radalta Aittaluotoon<br />
ja Ruosniemeen. Niinisaloon pääsee rautateitse Parkanosta Tampere<br />
– Seinäjoki – radalta. Aiemmin tämä rautatieyhteys ulottui myös Poriin,<br />
mutta nykyisin Pori-Kankaanpää – osuus on lakkautettu. Satakunnan rataverkko<br />
kuuluu yleiseurooppalaisiin (TEN) liikenneverkkoihin lukuun ottamatta<br />
osuuksia Kiukainen-Säkylä ja Aittaluoto-Ruosniemi. LVM:n mietinnössä<br />
(LVM 48/2005) <strong>Rauma</strong>-Kokemäki-Tampere –rataosuus lukeutuu myös rautateiden<br />
runkoverkkoon raskaan tavaraliikenteen ratana.
28 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
Henkilöliikennettä on ainoastaan Pori – Tampere –radalla. Muut rataosuudet<br />
ovat tavaraliikenteen käytössä. Sähköistys on <strong>Rauma</strong>n ja Porin pääradoilla<br />
lukuun ottamatta Porista Mäntyluotoon johtavaa osuutta. Pääradoilta haarautuvilla<br />
sivuradoilla (mukaan lukien Niinisaloon johtava rata) ei ole sähköistystä.<br />
Tasoristeyksiä on Satakunnan radoilla useita.<br />
Vähäliikenteiset radat Satakunnassa<br />
RHK:n laatima vähäliikenteisten ratojen tulevaisuusselvitys on lähtenyt lausunnoille<br />
heinäkuussa 2005. Lausuntojen määräaika on 30.9.2005. RHK<br />
laatii lausuntojen yhteenvedon lokakuussa 2005, jonka jälkeen RHK tekee<br />
oman esityksensä Liikenne- ja viestintäministeriölle. Selvityksessä on mukana<br />
kolme Satakunnassa sijaitsevaa rataosaa. Näistä rataosista Aittaluoto-<br />
Ruosniemi on luokiteltu säilytettäväksi radaksi, jolle selvityksessä ehdotetaan<br />
liikenneolosuhteita kohentavaa korvausinvestointia. Kiukainen-Kauttua<br />
(Säkylä) ehdotetaan suljettavaksi radaksi ja Parkano-Niinisalo ehdotetaan<br />
lakkautettavaksi ja purettavaksi.<br />
Rataverkon ominaisuuksia<br />
Kokemäen ja <strong>Rauma</strong>n välisen rataosuuden päällysrakenne on uusittu kesällä<br />
2004. Tulevina vuosina rataosalla jatkuvat tasoristeysten poistoon liittyvät<br />
työt. Kokemäki-Pori rataosan päällysrakenteen ikä on alle 10 vuotta. Kokemäeltä<br />
Tampereen suuntaan radanpäällysrakenne on iältään yli 10 vuotta.<br />
Ratahallintokeskuksen tavoitteena on 25 tonnin akselipaino kaikilla tärkeillä<br />
tavaraliikenteen reiteillä. Satakunnan TEN-rataverkko kuuluu tämän luokituksen<br />
mukaisiin ratoihin. 25 tonnin akselipaino on sallittu Kokemäen ja<br />
Mäntyluodon välillä, kun taas Satakunnan muilla rataosuuksilla akselipaino<br />
on 22,5 tonnia lukuun ottamatta hiljaisia rataosia Kiukainen-Säkylä ja Niinisalo-Parkano<br />
Näillä rataosilla suurin sallittu akselipaino on 20 tonnia. 25<br />
tonnin akselipainon ja samalla 100 km/h nopeusrajoituksen käyttöön ottaminen<br />
on teknisesti mahdollista myös Kokemäki – <strong>Rauma</strong> –rataosuudella.<br />
Huomattava on, että akselipainon nostaminen edellyttää parantamistoimenpiteitä<br />
myös muualla kuin Satakunnassa. Merkittävä osa <strong>Rauma</strong>lle saapuvasta<br />
tavaraliikenteestä tulee metsäteollisuuden tuotantolaitoksista kokojunina,<br />
jolloin radan parantaminen tulee tehdä koko kuljetusmatkalle. <strong>Rauma</strong>lle<br />
suuntautuville kuljetuksille Jämsänjokilaakso on merkittävä lähtöasema,<br />
joten parannettava osuus olisi käytännössä rataosuus Jämsänkoski-<br />
Tampere-<strong>Rauma</strong>. Rataverkon ominaisuuksia on kuvattu tarkemmin taulukossa<br />
3.1.
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
29<br />
Taulukko 3.1<br />
Satakunnan rataverkon ominaisuuksia<br />
(Lähde: Ratahallintokeskus 2003a)<br />
Rataosa<br />
Lielahti-<br />
Kokemäki<br />
Kokemäki-<br />
Kiukainen<br />
Kiukainen-<br />
<strong>Rauma</strong><br />
Kiukainen-<br />
Säkylä<br />
Kokemäki-<br />
Pori<br />
Porimäntyluoto<br />
Mäntyluoto- Pori-<br />
Tahkoluoto Ruosniemi<br />
Niinisalo-<br />
Parkano<br />
Pituus (km) 91 13 34 19 38 21 11 8 42<br />
Kaksi tai<br />
useampiraiteista<br />
0 0 0 0 0 0 0 0 0<br />
rataa (km)<br />
Sähköistys on on on ei on ei ei ei ei<br />
Junien<br />
automaattinen<br />
on on on ei on ei ei ei ei<br />
kulunvaltonta (JKV)<br />
Kiskot vähintään<br />
60 kg/m<br />
ei on on ei on ei ei ei ei<br />
Suurin sallittu<br />
akselipaino (t)<br />
22,5 22,5 22,5 20 22,5/25 25 22,5 22,5 20<br />
Matkustajaliikenteen<br />
käyttämä suurin 140 100 100 30 140 70 50 35 50<br />
nopeus (km/h)<br />
Tavaraliikenteen<br />
käyttämä suurin 120 100 100 30 120 70 50 35 50<br />
nopeus (km/h)<br />
Matkustajajunien<br />
matka-aika (min)<br />
53 - - - 23 - - - -<br />
Tavarajunien<br />
matka-aika (min)<br />
85 12 36 40 40 24 14 15 80<br />
Matkustajajunaa/vrk 11 0 0 0 11 0 0 0 0<br />
Tavarajunaa/vrk 25 16 16 1 16 14 - - 0<br />
V. 2003 rautateitse kuljetettiin Satakunnassa yhteensä 4,7 Mt tavaraa. Suurin<br />
osa rautatiekuljetuksista on Porin ja <strong>Rauma</strong>n satamiin kuljetettavaa tavaraa.<br />
Satakunnan satamat ovat rautatiekuljetusten kannalta keskeisiä satamia<br />
Suomessa. Rautateitse kuljetetun tavaran määrällä mitattuna <strong>Rauma</strong>n satama<br />
on Suomen toiseksi suurin satama ja Porin satama puolestaan suurin<br />
tuontisatama. Tavararyhmistä kuljetetaan Satakunnassa rautateitse selkeästi<br />
eniten paperia sekä kivennäisaineita (ks. liite 5).<br />
Rautatieliikenteen suurimmat tavaravirrat <strong>Rauma</strong>lta suuntautuvat metsäteollisuuden<br />
tarpeisiin Jämsänjokilaaksoon ja Kajaaniin. Kuljetettavat tavarat<br />
ovat pääasiassa metsäteollisuuden tarvitsemia kemianteollisuuden tuotteita.<br />
Suurimmat tavaravirrat saapuvat <strong>Rauma</strong>lle Jämsänjokilaaksosta, Kajaanista<br />
ja Pirkanmaalta sekä Etelä-Karjalasta.<br />
Rataverkon tavaraliikenne-ennusteen mukaan tavaraliikenteen kasvu olisi<br />
Suomen rataverkolla vv. 2001 – 2010 keskimäärin 19 %. Ennusteen mukaan<br />
Satakunnassa <strong>Rauma</strong>n radan tavaraliikenne lisääntyisi samassa ajassa<br />
20%. Muiden rataosien liikenteen kasvu olisi keskimääräistä pienempää.<br />
Oman lisänsä tukevaisuudessa tulee tuomaan EU-alueen rautateiden tavaraliikenteen<br />
mahdollinen avautuminen kilpailulle. Uudet toimijat voivat muuttaa<br />
rautatiekuljetusten markkinoita huomattavasti nykyisestä.<br />
Rataverkon osalta pahimmiksi puutteiksi on Satakunnan alueella eri yhteyksissä<br />
mainittu mm.<br />
• Radan epätasainen kantavuus, joka estää tavarajunien kapasiteetin<br />
hyödyntämisen kokonaisuudessaan<br />
• Useat tasoristeykset, jotka ovat toisaalta huomattava turvallisuusriski<br />
sekä toisaalta hidastavat junia
30 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
Uudenkaupungin ja Porin välinen ratayhteys (URPO-rata) sekä Porin ja<br />
Kankaanpään välinen ratayhteys on merkitty Satakunnan seutukaavaan ohjeellisina<br />
varauksina.<br />
3.3 Lentoliikenteen verkko<br />
Satakunnan ainoa yleinen lentokenttä sijaitsee Porissa ja se on myös yksi<br />
Suomen TEN-lentoasemista. Maakunnan oman lentoaseman lisäksi satakuntalaiset<br />
käyttävät paljon myös Turun ja Tampereen lentoyhteyksiä. Porista<br />
lentoyhteyksiä on reittiliikenteessä Helsinkiin ja tilauslentoina ulkomaiden<br />
lomakohteisiin. Pienistä matkustajamääristä huolimatta lentoaseman liikenne<br />
on vilkasta johtuen etenkin Suomen ilmailuopiston toiminnasta lentoasemaalueella.<br />
Lentoaseman kautta hoidetaan lisäksi YK-joukkojen huoltolentoja.<br />
Porin lentoaseman pääkiitotie on nykyisellään 2350 m, mikä mahdollistaa<br />
myös suurilla koneilla operoimisen.<br />
Pienlentokenttiä on Satakunnassa lisäksi Euran Kauttualla, Jämijärvellä, Kokemäen<br />
Piikajärvellä sekä Vampulassa.<br />
Pahimpana puutteena lentoyhteyksien osalta on Satakunnassa tullut esille<br />
suorien kansainvälisten yhteyksien puuttuminen. Viidennen ydinvoimalan<br />
rakentaminen Eurajoen Olkiluotoon tullee edelleen lisäämään kysyntää kansainvälisille<br />
yhteyksille.<br />
3.4 Satamat ja vesiliikenteen verkko<br />
Kansainvälisten tavarakuljetusten kannalta ovat <strong>Rauma</strong>n ja Porin satamat<br />
elintärkeitä Satakunnalle. Satamat lukeutuvat Suomen TEN-verkkoon. Näiden<br />
lisäksi Satakunnassa toimii muutama pienempi satama, joiden kautta<br />
kulkee jonkin verran tavaraa.<br />
<strong>Rauma</strong>n satama<br />
<strong>Rauma</strong>n Satama on <strong>Rauma</strong>n kaupungin liikelaitos. <strong>Rauma</strong>n sataman osat<br />
ovat Iso-Hakuni, Petäjäs, Laitsaaren keskuslaituri, Pikisaari, konttiterminaali<br />
sekä kemikaali-, Martinkarin öljy- ja kemikaalisatama. Satama on yksi Suomen<br />
suurimmista yleisliikennesatamista. Sataman palveluihin kuuluvat mm.<br />
hyvä nostokapasiteetti ja monipuoliset varastointimahdollisuudet. Satamassa<br />
on edellytykset öljyn ja kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin. Satamalla on<br />
lisäksi hyvät edellytykset erityyppisten projektikuljetusten toteuttamiseen.<br />
<strong>Rauma</strong>n satama on Suomen suurin paperisatama. Se on myös yksi Suomen<br />
suurimmista irtotavaran tuontisatamista. Satama on erikoistunut mm. tehokkaaseen<br />
kemiallisen metsäteollisuuden raaka-aineiden ja viljan käsittelyyn.<br />
Irtotavaran purkaus/lastauskapasiteetti 1400 t/h on Suomen suurimpia.<br />
<strong>Rauma</strong>n satama on myös monipuolinen logistiikkakeskus. Satamapalvelut<br />
mahdollistavat tuotteiden jatkojalostamisen, siellä on kemikaalien pakkauspalvelu<br />
ja tuotteiden jakelupalvelu.<br />
<strong>Rauma</strong>n satamaliikenne oli vuonna 2004 ennätystasolla – tavaraliikenne yhteensä<br />
6,3 miljoonaa tonnia ja konttiliikenne 116 000 konttiyksikköä. Satamaliikenteestä<br />
vientiä oli 4,69 milj. tonnia (+ 7,6% v:sta 2003), tuontia 1,60
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
31<br />
milj. tonnia (+ 4,2%) ja kotimaan liikennettä ainoastaan 0,03 milj. tonnia (-<br />
9,8%). <strong>Rauma</strong>lta lähtee eniten vientikuljetuksia Saksan, Britannian, Yhdysvaltojen,<br />
Belgian ja Espanjan satamiin. Näiden maiden osuus on lähes 90 %<br />
lähteneestä tavaramäärästä. Merkittäviä lähtöpaikkoja <strong>Rauma</strong>n satamaan<br />
ovat puolestaan Tampere, Äänekoski ja Kirkniemi. Kumipyöräkuljetusten<br />
osuus on noin puolet koko tavaraliikenteestä tonneina mitattuna.<br />
<strong>Rauma</strong>n satamaan johtaa kaksi kauppamerenkulun pääväylää, Rihtniemen<br />
10,0 m väylä ja Valkeakarin 7,5 m väylä.<br />
Nykyinen satama-alue alkaa olla valmiiksi rakennettu – ainoastaan Iso-<br />
Hakunin satamaosan konttiterminaalin toinen vaihe on kesken. Se valmistunee<br />
vuonna 2006, jolloin saadaan uutta kenttätilaa noin neljä hehtaaria ja<br />
laituritilaa noin 400 metriä. Tulevaisuuden tarpeita varten satamalla on 20<br />
hehtaarin reservialue Petäjäksen satamaosan pohjoispuolella. Alueen uusi<br />
asemakaava vahvistui syksyllä 2004 ja alue on siten valmis vaiheittain käyttöön<br />
otettavaksi. Satama hankki myös viime vuonna 6,5 hehtaarin valmiin<br />
kenttäalueen, joka sijaitsee Petäjäksen sataman itäosassa. Edellä mainitut<br />
reservit mahdollistavat sataman kapasiteetin noston nopeastikin aina 10 miljoonaan<br />
tonniin asti. Myös konttikapasiteettia on mahdollisuus kasvattaa<br />
merkittävästi.<br />
Porin satama<br />
Porin sataman omistaa Porin kaupunki. Satama koostuu kolmesta erillisestä<br />
osasta: Mäntyluoto, Tahkoluoto sekä öljy- ja kemikaalisatama. Lisäksi alueella<br />
toimii yksityisiä palveluntarjoajia. Mäntyluoto on erikoistunut mm. kontti-<br />
, rikaste- ja sahatavaraliikenteeseen, Tahkoluoto syväsatamana erityisesti<br />
hiilikuljetuksiin. Porin sataman nykytila ja ennusteet sekä kehittämistarpeet<br />
on käsitelty Porin seudun liikennesuunnitelmassa, eikä niitä käsitellä enää<br />
tässä.<br />
Muut satamat<br />
Eurajoen Olkiluodon satama on yksityissatama. Pääasiassa sataman kautta<br />
kuljetetaan irtotavaraa teollisuuden raaka-aineiksi.<br />
Merikarvian sataman omistaa Merikarvian kunta. Sataman kautta kuljetetaan<br />
mm. puutavaraa ja kiviaineista. Viime vuosina liikenne on ollut hyvin vähäistä.<br />
Teollisuudella on käytössään myös omia satamiaan, joista mainittakoon<br />
Metsäbotnian ja UPM-Kymmenen omistamat satamat.
32 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO – NYKYTILA JA ENNUSTEET<br />
Suomen satamien ulkomaan tavaraliikenne v. 2004<br />
Muut<br />
20,3 %<br />
Hamina<br />
5,8 %<br />
Kotka<br />
8,8 %<br />
Kokkola<br />
3,0 %<br />
Oulu<br />
2,2 %<br />
Kristiinankaupunki<br />
0,7 %<br />
Rautaruukki<br />
5,3 %<br />
Kaskinen<br />
1,4 %<br />
Eurajoki<br />
0,2 %<br />
Pori<br />
5,3 %<br />
<strong>Rauma</strong><br />
6,6 %<br />
Uusikaupunki<br />
1,2 %<br />
Naantali<br />
6,4 %<br />
Turku<br />
3,8 %<br />
Helsinki<br />
12,3 %<br />
Kilpilahti<br />
16,6 %<br />
Kuva 3.7 Suomen satamien ulkomaan tavaraliikenneosuudet v. 2004<br />
(Lähde: Merenkulkulaitos 2005)<br />
Satamiin ja niiden vesiväyliin liittyvinä ongelmakohtina on eri yhteyksissä<br />
noussut esille mm.<br />
• Matalat vesiväylät. Erityisesti ongelmaksi on muodostunut irtolastien<br />
kuljetus aluksilla, joiden syväys on noin 11,5 m. Tällä hetkellä kyseisentyyppiset<br />
alukset lastaavat esimerkiksi <strong>Rauma</strong>lla väylän määräämään<br />
10,0 m maksimisyväyteen ja jatkavat toiseen satamaan ottamaan<br />
lopun lastin niin, että aluksen koko lastikapasiteetti on käytössä<br />
tai tulevassa liikenteessä päin vastoin. Lisäksi sataman kasvava<br />
panostus konttiliikenteeseen tulee kasvattamaan aluskokoja tulevaisuudessa,<br />
jos väylät sen mahdollistavat.<br />
• Itämeren moottoritien asettamat vaatimukset: Merten moottoriteihin<br />
liitettyjen satamien olisi pystyttävä tarjoamaan tehokkaat sisämaayhteydet,<br />
nopeat hallintomenettelyt ja korkeatasoiset palvelut, joiden<br />
tarkoituksena on tehdä lähimerenkulusta menestyksekästä. Hyvät yhteydet<br />
satamista valtakunnallisiin liikenneverkkoihin ovat tehokkaan<br />
logistiikan ehdoton edellytys.<br />
3.5 Muut terminaalit<br />
Satamien lisäksi muita maakunnan kannalta tärkeitä terminaaleja ovat suuret<br />
teollisuuslaitokset, joilla on omat varastonsa, kuljetusliikkeiden tavaraterminaalit<br />
sekä mm. kaupan suuryksiköt. Tällaisia merkittäviä terminaaleja<br />
on esitetty kuvassa 3.2.<br />
Terminaalien osalta on kehittämistarpeena viime vuosina noussut esille erityisesti<br />
useamman yrityksen yhteiset logistiikkakeskukset hyvien liikenneyhteyksien<br />
varrella.
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT TAVOITTEET<br />
33<br />
4 PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT<br />
TAVOITTEET<br />
4.1 Suunnittelua ohjaavat yleiset tavoitteet<br />
Liikennejärjestelmän tavoiteasettelua ohjaavat eritasoiset liikennepolitiikan,<br />
maankäytön suunnittelun ja alueiden kehittämisen tavoitteet ja viime kädessä<br />
yhteiskunnan muuttuvat arvostukset.<br />
Taulukko 4.1. Liikennejärjestelmän tavoitteiden muodostuminen.<br />
yhteiskunnan muuttuvat arvostukset<br />
liikennepolitiikka maankäyttö<br />
(liikenne- ja viestintäministeriö)<br />
(ympäristöministeriö)<br />
valtakunnallinen<br />
taso<br />
läänin ja maakunnan<br />
taso<br />
paikallinen ja<br />
seudullinen<br />
taso<br />
liikenne- ja viestintäministeriön<br />
ja<br />
väylälaitosten tavoitteet<br />
maankäyttö- ja<br />
rakennuslaki, tieja<br />
maantielaki,<br />
valtakunnalliset<br />
alueidenkäyttötavoitteet<br />
maakunta- ja<br />
seutukaavat<br />
kuntien omat ja<br />
yhteiset yleiskaavat<br />
liikennejärjestelmän tavoitteet<br />
aluepolitiikka<br />
(sisäministeriö)<br />
alueiden kehittämislaki,<br />
valtakunnalliset<br />
alueiden<br />
kehittämisen tavoitteet<br />
esim. tie- ja merenkulkupiirien<br />
tavoitteet<br />
kuntien ja seutujen<br />
liikenteelliset<br />
tavoitteet<br />
maakuntasuunnitelma<br />
ja maakuntaohjelma<br />
kuntien tavoitteet,<br />
aluekehitysohjelmat<br />
ym.<br />
Liikennejärjestelmän kehittämistä ohjaavat mm. Liikenne- ja Viestintäministeriön<br />
ohje ”Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025” (KÄKLI), ministerityöryhmän<br />
mietinnöt ”Liikenneväyläpolitiikan linjauksia vuosille 2004 – 2013”<br />
sekä ”Valtakunnallisesti merkittävät liikenteen runkoverkot” (väliraportti LVM<br />
48/2005), Tiehallinnon ”Pääteiden kehittämissuunnitelma” (väliraportti<br />
4.5.2005) sekä Tiehallinnon ja tiepiirien tienpidon toimintalinjaukset (PTS).<br />
Lyhyemmällä aikavälillä suunnittelua ohjaavat mm. väylänpitäjien toiminta- ja<br />
taloussuunnitelmat (TTS) sekä Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma.<br />
Maakuntaliiton toimintaa ohjaavat lisäksi maakuntaohjelma ja –suunnitelma<br />
sekä valmisteluvaiheessa oleva maakuntakaava.<br />
Pääteiden kehittämissuunnitelma pohjautuu liikennepolitiikan ja tienpidon<br />
linjauksiin. Suunnitelma esittää Tiehallinnon näkemyksen valta- ja kantatieverkon<br />
kehittämisperiaatteista, tavoitetilasta ja yhteysvälikohtaisista kehittämispoluista<br />
noin 20 vuoden aikajänteellä.
34 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT TAVOITTEET<br />
Kuva 4.1<br />
Pääteiden kehittämisprosessi (Lähde: Tiehallinto)<br />
Maakuntakaavan tehtävänä on osoittaa maakunnalliset alueidenkäytön ja<br />
yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa maakunnan kannalta tarpeellisia<br />
alueita. Maakuntakaavalla ohjataan toteuttamiseen tähtäävää suunnittelua ja<br />
päätöksentekoa, kuten maakuntaohjelmaa ja kuntakaavoitusta. Satakunnan<br />
maakuntakaava on edennyt valmisteluvaiheeseen, ja pääliikenneverkkoselvityksessä<br />
otetaan kantaa esimerkiksi siinä esiintyviin yhteystarvemerkintöihin<br />
tai liikennealuevarauksiin.<br />
4.2 Satakunnan liikennejärjestelmän kehittämiselle asetetut<br />
tavoitteet<br />
4.2.1 Liikennejärjestelmän yleiset tavoitteet<br />
Liikennejärjestelmää suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuutena kiinteässä<br />
vuorovaikutuksessa maankäytön suunnittelun kanssa kaikilla kaavatasoilla.<br />
Kansainvälisten ja muualle Suomeen suuntautuvien liikenneyhteyksien (radat,<br />
päätiet ja vesiväylät) kehittämismahdollisuudet ja kehittäminen turvataan<br />
kaikin maakunnassa käytettävissä olevin maankäytön ja liikennejärjestelmän<br />
kehittämisen keinoin. Maakunnan satamien tie - ja ratayhteyksien sekä laivaväylien<br />
nykyisten käyttömahdollisuuksien turvaamiseen varaudutaan ja<br />
edelleen niiden kehittämiseen sillä oletuksella, että kuljetuksista aikaisempaa<br />
suurempi osa siirtyy tulevaisuudessa raiteille ja vesille. Niin ikään varaudutaan<br />
myös siihen, että raideliikenteen henkilökuljetukset lisääntyvät.
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT TAVOITTEET<br />
35<br />
Erityistä huomiota kiinnitetään eri liikennemuotojen ja kuljetusmuotojen kehittämiseen<br />
siten, että ratkaisut palvelevat Satakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä,<br />
asukkaiden tarpeita ja yhdyskuntarakenteen tasapuolista,<br />
tasapainoista ja edullista kehittymistä<br />
Eri liikennemuotojen yhteistyö, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytykset<br />
nostetaan keskeiselle sijalle. Toimintaedellytyksiä tuetaan<br />
maankäytön suunnittelussa kaikilla kaavatasoilla rakennetta eheyttämällä ja<br />
tiivistämällä.<br />
Alueiden käytön suunnittelussa kiinnitetään huomiota kuljetustarpeen vähentämiseen,<br />
liikennejärjestelmien toimivuuteen, liikenneturvallisuuteen ja ympäristöhaittojen,<br />
kuten melun ja pohjavesien pilaantumisriskin vähentämiseen<br />
sekä ihmisten terveyden, elinolojen ja viihtyvyyden parantamiseen.<br />
4.2.2 Pääliikenneverkon tavoitteet<br />
Seuraavat pääliikenneverkolle asetetut tavoitteet on ryhmitelty aihealueittain<br />
sen mukaan, mitä päätavoitetta kukin parhaiten palvelee. Monet tavoitteista<br />
palvelevat kuitenkin useampaa kuin yhtä aihealuetta.<br />
Tasapuolisuus ja yhteydet maakunnan ulkopuolelle<br />
• Pääliikenneverkko palvelee mahdollisimman tasapuolisesti kaikkien Satakunnan<br />
asukkaiden sekä elinkeinoelämän tarpeita ja on osa valtakunnallista<br />
pääliikenneverkkoa. Maakunnan saavutettavuutta parannetaan ja<br />
erityisesti huomioidaan työmatkaliikenteen tarpeet sekä yhteydet pääkaupunkiseudulle.<br />
• Kuntakeskuksista tulee olla riittävät ja sujuvat yhteydet pääliikenneverkolle.<br />
• Tarjotaan nopeat ja sujuvat rautateiden henkilö- ja tavaraliikenneyhteydet<br />
tavoitteena kuljetusten hoitaminen nykyistä enemmän raideliikenteellä.<br />
• Turvataan Porin lentoaseman toimintaedellytykset sekä kotimaan reittilentoliikenteen<br />
että kansainvälisten yhteystarpeiden osalta.<br />
Elinkeinoelämän kuljetukset<br />
• Tarjotaan tasokkaat, toimivat ja turvalliset rautatie- ja päätieyhteydet sekä<br />
yhteydet satamiin ja tavaraterminaaleihin.<br />
• Turvataan tieverkon kunto ja parannetaan pääliikenneverkon rakenteellista<br />
kuntoa. Kunnossapidon keinoin turvataan alemman tieverkon välttämättömät<br />
kuljetukset kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina erityisesti<br />
perustuotannon keskeisillä reiteillä.<br />
• Turvataan vesikuljetusten toimintaedellytykset satamien meriväylillä ja<br />
vahvistetaan satamien kilpailukykyä.<br />
Turvallisuus ja ympäristö<br />
• Pääliikenneverkon turvallisuus on vähintään valtakunnallista keskitasoa.<br />
• Pääliikenneverkon kehittämisessä ja ylläpidossa pyritään luonnonvarojen<br />
säästeliääseen käyttöön ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseen.
36 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT TAVOITTEET<br />
• Tavaraliikenteen osalta pyritään kuljetustarpeen vähentämiseen, sujuviin<br />
kuljetusreitteihin ja raskaan liikenteen ohjaamiseen pois keskustoista ja<br />
taajamista. Logistiikkaketjujen toimivuutta parannetaan.<br />
Kustannustehokkuus<br />
• Kehittämis- ja ylläpitotoimin edistetään liikenneinfrastruktuurin mahdollisimman<br />
tehokasta ja taloudellista käyttöä.<br />
Yhdyskuntarakenteen tukeminen<br />
• Liikenneverkon kehittäminen tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja<br />
tiivistämistä sekä ohjaa tulevaa maankäyttöä.
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
MAAKUNNAN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN<br />
37<br />
OSA II<br />
KEHITTÄMISSUUNNITELMA<br />
5 MAAKUNNAN PÄÄLIIKENNEVERKON<br />
KEHITTÄMINEN<br />
5.1 Kehittämistarpeet<br />
Luvussa 5 on tarkasteltu pääliikenneverkkoa koko maakunnan liikenneyhteyksien<br />
kannalta. Liikenteellisiä tarpeita on pohdittu sekä maakunnan sisäisten,<br />
eri seutukuntien välisten yhteyspuutteiden kannalta, että valtakunnallisten<br />
ja kansainvälisten liikenneyhteyksien kannalta. <strong>Rauma</strong>n seudun sisäiset,<br />
seudullisen liikenteen kannalta tärkeät yhteystarpeet on käsitelty omana kokonaisuutenaan<br />
luvussa 6.<br />
Liitteeseen 7 on koottu eri ohjelmissa ja suunnitelmissa mukana olevia pääliikenneverkkoon<br />
liittyviä hankkeita sekä kehittämistarpeita, jotka koskettavat<br />
koko maakuntaa. Taulukossa mainitut yhteysvälihankkeet ovat niitä yhteysvälin<br />
hankkeita, joiden toteuttamisesta on jo tehty päätöksiä. Muut yhteysvälien<br />
kehittämistarpeet ja toimenpiteet on aikoinaan käsitelty yhteysvälin kehittämissuunnitelmassa,<br />
mutta niistä ei ole olemassa mitään päätöksiä.<br />
Taulukossa on esitetty lisäksi Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman<br />
sidosryhmäkyselyn ja pääliikenneverkkoselvityksen kuntakyselyssä esille<br />
tulleita, koko maakunnan kannalta tärkeitä kehittämistarpeita sekä nykytilaanalyysin<br />
perusteella todettuja puutteita. Hankkeita ei ole tässä vaiheessa<br />
laitettu minkäänlaiseen tärkeysjärjestykseen.<br />
Maakunnan liikenneyhteyksien turvallisuuden, toimivuuden ja sujuvuuden<br />
kannalta merkittävimpiä kehittämistarpeita ovat:<br />
Vilkasliikenteisten valtatieyhteyksien (VT 2, VT 8 Turku-Pori, VT<br />
12) palvelutason ja liikenneturvallisuuden parantaminen kokonaisuudessaan<br />
Radan kantavuuden parantaminen Kokemäki–Tampere –<br />
rataosuudella<br />
Tasoristeyksien poisto Pori – Tampere –radalla<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Satamien meriväylien syventäminen<br />
Liikenneturvallisuuden parantaminen pääliikenneverkolla – erityisesti<br />
liittymissä, tärkeillä koulureiteillä, taajamissa sekä vaarallisten<br />
aineiden kuljetusreiteillä<br />
Liikenteen sujuvuuden parantaminen VT 8:lla välillä Pori-<br />
Söörmarkku<br />
Satamien tavarakuljetusten kannalta tärkeät uudet tieyhteydet<br />
(VT 12 uusi satamayhteys, Porin pohjoisen satamatien (mt 272)<br />
jatke)
38 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
MAAKUNNAN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN<br />
5.2 Kehittämisstrategia ja painopistealueet<br />
Pääliikenneverkon kehittämistä ohjaavat monet valtakunnalliset ohjelmat.<br />
Lyhyellä aikavälillä (- 2010) toimenpiteiden toteutuksen määrittelevät mm.<br />
Ratahallintokeskuksen TTS 2006-2009, LVM:n liikenneväyläpolitiikan linjaukset<br />
vv. 2004-2013 sekä Turun tiepiirin TTS 2005-2009. Pidemmän ajan<br />
linjauksia ohjaavat etenkin Ratahallintokeskuksen ”Rataverkko 2020”, LVM:n<br />
KÄKLI 2025 ja mietintö valtakunnallisesti merkittävistä runkoverkoista, Tiehallinnon<br />
pääteiden kehittämissuunnitelma sekä Turun tiepiirin PTS 2015.<br />
Maakuntakaavassa on esitetty keskeisimmät alue- ja yhdyskuntarakenteen<br />
kehittämisvyöhykkeet, jotka ohjaavat myös pääliikenneverkon kehittämisen<br />
panopistealueita. Näillä vyöhykkeillä tulee liikenteen toimivuus erityisesti turvata:<br />
Kuva 5.1<br />
Satakunnan keskeiset aluerakenteen kehittämisvyöhykkeet<br />
(Lähde: Satakunnan maakuntakaava. Tavoitteet)
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
MAAKUNNAN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN<br />
39<br />
Kehittämisstrategia määrittelee koko maakunnan pääliikenneverkon kehittämisen<br />
periaatteet ja painopistealueet. Ensisijaisena päämääränä (priorisoinnissa<br />
I, eli lyhyen aikavälin painopistealueet) on ylläpitää liikenneväylien<br />
liikennekelpoisuus ja rakenteellinen kunto vähintään nykytasolla.<br />
Tieliikenteen liikenneturvallisuuden parantaminen on erityisen tärkeätä<br />
etenkin Satakunnassa, missä liikenneturvallisuus on valtakunnan keskitasoa<br />
huonompi. Lisäksi tiettyjen moniongelmaisten alueiden kehittämiseen<br />
panostetaan ns. teemahankkeilla. Muita tarpeellisia maakunnan yhteyksiin,<br />
liikenteen sujuvuuteen ja elinkeinoelämän tarpeisiin vaikuttavia toimenpiteitä<br />
toteutetaan toisessa vaiheessa (priorisoinnissa II=pidemmän aikavälin linjaukset).<br />
Pääliikenneverkko on jaettu tavoitteellisen palvelutason perusteella laatuluokkiin,<br />
jotka määrittävät verkon eri osien merkittävyyden maakunnalle<br />
(POLIS-alueen sisäistä verkkoa ei ole luokittelussa huomioitu):<br />
1. Pääradat (Tampere – Pori, Kokemäki – <strong>Rauma</strong>), suuret satamat<br />
(<strong>Rauma</strong>, Pori) niihin liittyvine meriväylineen, Porin lentoasema, VT 2,<br />
VT 8 (Turku-Pori), VT 12, <strong>Rauma</strong>n katuverkon pääväylät, logistiikkaterminaali(t)<br />
2. VT 8 Pori-Vaasa, VT 11, VT 23, KT 43, KT 44<br />
3. Muut kantatiet<br />
4. Seututiet, tärkeät yhdystiet, muut radat<br />
Laatuluokkajako ei määrittele toimenpiteiden kiireellisyysjärjestystä, vaan<br />
ainoastaan lopullisen laatutason ja merkityksen maakunnan liikennejärjestelmässä.<br />
Seuraavan sivun taulukossa on jaoteltu koko maakunnan pääliikenneverkon<br />
kannalta tärkeät kehittämisen painopistealueet niiden kiireellisyyden perusteella<br />
lyhyen aikavälin hankkeisiin (I), pidemmän aikavälin linjauksiin (II) sekä<br />
muihin todettuihin tarpeisiin, joiden osalta ei toteutusaikatauluun oteta<br />
kantaa. POLIS-hankkeista on tässä esitetty vain ne, jotka kytkeytyvät koko<br />
maakunnan liikenneverkkoon. Kehittämisohjelmassa ei myöskään puututa<br />
pieniin toimenpiteisiin, vaikka ne omalta osaltaan ovatkin tärkeitä liikennejärjestelmän<br />
toimivuuden turvaamiseksi. Pieniä toimenpiteitä toteutetaan tarveharkinnan<br />
perusteella mm. Tiehallinnon ja kuntien toimesta.<br />
Painopistealueista I-vaiheen kiireellisimpiä hankkeita koko maakunnan<br />
pääliikenneverkon kehittämisessä ovat:<br />
• Yhteysvälien VT 2 Helsinki-Pori, VT 8 Turku-Pori ja VT 12<br />
<strong>Rauma</strong>-Huittinen-Tampere kehittäminen<br />
• Liikenneturvallisuuden parantaminen liittymä- ja kevytliikennejärjestelyillä<br />
erityisesti taajamissa ja tärkeimmillä koulureiteillä<br />
• <strong>Rauma</strong>n ja Porin vesiväylien syventäminen<br />
• Tärkeiden pohjavesialueiden suojaaminen pääliikenneverkolla<br />
• Pori-Söörmarkku uusi tielinjaus<br />
• Perusparantamistoimenpiteet (mukaan lukien tien leventäminen):<br />
mm. KT 43, mt 273
40 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
MAAKUNNAN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN<br />
Taulukko 5.1 Maakunnallisen pääliikenneverkon kehittämisen painopistealueet<br />
(ei sisällä seutukuntien sisäisiä hankkeita)<br />
Koko maakunnan pääliikenneverkon kehittämisen<br />
painopistealueet<br />
Yhteysvälihankkeet (Satakunnan alueen hankkeet)<br />
VT 2 Helsinki-Pori<br />
VT 8 Turku-Pori<br />
Muut yhteysvälit (Satakunnan alueen hankkeet)<br />
VT 8 Pori-Vaasa<br />
VT12 <strong>Rauma</strong>-Huittinen-Tampere<br />
VT 11 Pori-Tampere<br />
Suuret tiehankkeet (Satakunnan alueella)<br />
Porin pohjoisen satamatien jatke (mt 272)<br />
KT 43 perusparantaminen Uusikaupunki-Harjavalta<br />
Perusparannustoimenpiteet (tien levent. + rakent.parant.:<br />
eri kohteita, I-vaihe mt 273<br />
VT 11 jatke<br />
Nelikaistaistukset VT 2 ja VT 8 välillä Uusiniitty – Tiilimäki ja<br />
Ruutukuoppa – Tiiliruukki<br />
VT 2:n nelikaistaistuksen jatkaminen Harjavallan suuntaan<br />
KT 44 parantaminen (Äetsä)-Kankaanpää-Kauhajoki<br />
Rautatiet ja satamat<br />
<strong>Rauma</strong>n ja Porin vesiväylien syventäminen<br />
<strong>Rauma</strong>n satamaan johtavan rautatieyhteyden kehittäminen<br />
Nopeuden nosto +akselipainojen korotus Pori-Tre -radalla<br />
Maakuntakaava, valmisteluvaihe<br />
Eritasoliittymävaraukset MK:aan (ei POLIS-alue): VT 2:lla mt 230, vt 12,<br />
mt 2471, mt 2140; VT 8:lla <strong>Rauma</strong> (Pohjoiskehä), Eurajoki; VT 12:lla<br />
<strong>Rauma</strong> (Koillisväylä), Lappi, kt 43, Eura, mt 204, pt 12809<br />
Merkittävästi parannettava tieyhteys mt 2460 Hvalta-Kullaa<br />
Mt 274 Karvia - Kauhajärvi uusi tielinjaus<br />
Mt 261 Jämijärven keskustan ohitus<br />
Eurajoki - Kiukainen -Kokemäki (-Äetsä) -tieyhteys<br />
Uusikaupunki-<strong>Rauma</strong>-Pori (URPO) -rata sekä Pori-Kankaanpää -rata<br />
Muut<br />
Liikenneturvallisuuden parantaminen liittymissä: vt2+vt12 Huittinen,<br />
vt23 Kankaanpää<br />
Liikenneturvallisuuden parantaminen: riista-aitaa/tienvarsinäkymien<br />
raivaamista vt23 Kankaanpää<br />
Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen pääliikenne-verkolla<br />
(erityisesti kev.liik.pääverkolla, koulureiteillä ja taajamissa)<br />
Alemman tieverkon talvikunnossapidon tehostaminen pääasiallisilla<br />
tavarakuljetusreiteillä.<br />
Raskaan liikenteen ohjaaminen pois kuntakeskuksista<br />
Informaation lisääminen ja tehostaminen eri osapuolien välillä<br />
kuljetusten ennakoitavuuden ja sujuvuuden parantamiseksi<br />
Tärkeiden pohjavesi-, harju- ja kulttuurihistoriallisten alueiden<br />
säilyttäminen<br />
Liittymien parantaminen+rinnakkaistiet: vt2 (Kokemäki), vt8 (Olkiluoto),<br />
vt11 (Kiikoinen), vt12 (Kauttua)<br />
Liikenneturvallisuuden parantaminen merkittävillä vaarallisten aineiden<br />
kuljetusreiteillä: kt41, kt43<br />
Tavarakuljetusten toimintaedellytysten turvaaminen merkittävillä<br />
kuljetusreiteillä (alempiast.pääliikennev.)<br />
Kansainvälisten lentoyhteyksien kehittäminen<br />
Meluntorjunta päätieverkolla kaupunkiseuduilla ja taajamissa<br />
Eri yritysten yhteinen logistiikkakeskus keskeiselle paikalle valta- ja<br />
rautatieyhteyksien varrelle<br />
Telematiikan hyödyntäminen liikenteen valvonnassa ja<br />
häiriönhallinnassa (vt 2, vt 8, vt 12)<br />
Muiden pääteiden kehittäminen Tiehallinnon "Pääteiden<br />
kehittämissuunnitelman" mukaisesti<br />
Mt 261 parantaminen välillä Niinisalo-Ikaalinen<br />
Itämeren moottoritien asettamat vaatimukset<br />
Maantien 261 linjauksen muutos Niinisalossa<br />
Mt 273 Niinisalo-Karvia uusi tielinjaus<br />
I<br />
Toteutusvaihe<br />
Muu tärkeä<br />
II hanke Milj. €<br />
Lähde*/<br />
vuosi<br />
Huom!<br />
x n. 11,0 YV/-05 Koko hankepaketti 44,7 M€<br />
x x n. 8,0 YV/-05 Koko hankepaketti 41,8 M€<br />
x x n. 30,0 YV/-05 I-vaihe: Pori-Söörmarkku uusi tielinjaus(13,5 M€)<br />
(x) x n. 32,0 YV/-05 I-vaihe: <strong>Rauma</strong>n satamayht.+ Eura-Raijala + kt43 liittymä<br />
(x) x n. 16,0 YV/-05 I-vaihe: kl-alik. Kullaa + Suosmeren liitt.+kl-järj.<br />
x x 3,3 STKS/-03<br />
x x n. 20,0 TS/-00 I-vaihe: Malko-Mestilä (5,3 M€)<br />
x x n. 15,0<br />
TTS, STKS/<br />
03-05<br />
I-vaihe: mt273 (rak.par. 2,4 M€); II-vaihe ainakin vt2<br />
(Huittinen), vt23 (Honkakoski-Veneskoski)<br />
x 6,0 PTS/-02 Toteutus harkitaan maankäytön muutosten perusteella<br />
x 30,0 PTS/-02<br />
x 42,0 PTS/-02<br />
x x n. 15,0 PTS/-02<br />
mm. rak. parant. Kiikoinen-Kankaanpää, Kuivankankaankylän<br />
ohitus (Kpää-Kauhajoki kust.arv. 10 M€)<br />
x<br />
yht. n.36,0<br />
x x ml. tasoristeysten poisto Kokemäki-<strong>Rauma</strong><br />
x 50,0 RHK/-05 sis. perusparannus + tasoristeysten poisto<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
(x)<br />
x<br />
Kust.arvio<br />
I vaihe: VT 8/Pohjoiskehä etl <strong>Rauma</strong>lle Pohjoisväylän<br />
jatkeen rakentamisen yhteydessä. Huom! harkittava<br />
vt11/kt44, vt23/kt44, kt43/mt209 etl-varausten poistaminen<br />
MK:sta => tilalle esim. kiertoliittymä<br />
ml. mt 2460/mt 2440 liittymäjärj. (kiertoliittymä)<br />
Ensin tarveselvitys<br />
Ensin tarveselvitys<br />
Kaavavaraus säilytetään; tarve- ja vaikutustarkastelut!<br />
Kaavavaraus säilytetään<br />
mm. vt23 Kankaanpää, kt44 Kankaanpää-Honkajoki, mt273<br />
Karvia, mt2470 Kokemäki<br />
Sujuvat yhteydet liikenteellisesti tärkeisiin kohteisiin;<br />
MK:ssa merkitty etl-varaukset<br />
mt270+mt661 Merikarvia, mt273 Karvia, mt664 Honkajoki,<br />
mt213 Säkylä<br />
Kysynnän perusteella lisätään tarjontaa<br />
esim. Kokemäki / <strong>Rauma</strong> (/Huittinen); Poriin suunniteltu<br />
lentoaseman yhteyteen<br />
mm. automaattinen nopeusvalvonta, vaihtuvat<br />
nopeusrajoitukset<br />
Satakunnan muut päätiet= vt23,kt41,kt43,kt44<br />
Yhteydet Pohjois-Satakunta Pirkanmaa<br />
mm. nopeat, korkeatasoiset palvelut, tehokkaat yhteydet<br />
Ensin tarveselvitys, huom. myös mahd. muutokset<br />
rataverkossa (Parkano-Niinisalo)<br />
Niinisalon varuskunnan erityistarpeita=> tarveselvitys<br />
*) YV= Yhteysvälin kehittämisen strategiakortti, RHK= Ratahallintokeskus, TTS= Turun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma 2005-2009, PTS= Turun tiepiirin tienpidon toimintalinja 2015, STKS=<br />
Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma, TS= Tarveselvitys
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
MAAKUNNAN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN<br />
41<br />
5.3 Uudet yhteystarpeet<br />
5.3.1 Yleistä<br />
Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyössä on noussut esille uusia yhteystarpeita,<br />
jotka on esitelty luvussa 3.1.1. Nämä uudet yhteystarpeet ovat lähinnä<br />
olemassa olevien yhteyksien parantamisia uuteen maastokäytävään tai<br />
maankäytön kehittymisen myötä syntyneitä yhteystarpeita. Varsinaisia verkostollisia<br />
puutteita ei Satakunnan pääliikenneverkossa ole. Koko maakunnan<br />
pääliikenneverkon kannalta tarpeellisiksi todetut uudet yhteyshankkeet<br />
on jaettu kahteen luokkaan, tarkasteluajanjaksolla (I tai II vaiheessa) toteutettaviin<br />
hankkeisiin sekä yhteystarvehankkeisiin, joille osoitetaan maakuntakaavassa<br />
kaavavaraus. Hankkeista on lyhyet kuvaukset seuraavissa kappaleissa.<br />
<strong>Rauma</strong>n seudun sisäiselle pääliikenneverkolle ehdotetut uudet tieyhteydet<br />
on käsitelty luvussa 6.<br />
5.3.2 Tarkasteluajanjaksolla toteutettavat hankkeet<br />
VT 8 Pori-Söörmarkku uusi tielinjaus<br />
Tämä osuus sisältyy Valtatien 8 kehittämiseen Porin ja Vaasan välillä. Tällä<br />
osuudella KVL on noin 13 200 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen<br />
osuus tästä on noin 1250 ajoneuvoa (9,5 %). Osuuden ongelmana<br />
on heikko liikenneturvallisuustilanne: vuosina 2000–2004 80 onnettomuutta,<br />
joista 15 johti henkilövahinkoihin. Henkilövahinkoihin johtaneissa onnettomuuksissa<br />
kuoli yksi henkilö ja loukkaantui 21 henkilöä. Osuudella on runsaasti<br />
maankäyttöliittymiä. Lisäksi Hyvelän ja Söörmarkun välillä esiintyy tien<br />
ruuhkautumista.<br />
Hanke sisältää uuden tielinjauksen välille Hyvelä (Pori)-Söörmarkku noin 10<br />
kilometrin matkalta sekä siihen liittyvät eritasoliittymät ja kevyen liikenteen<br />
alikulut. Nykyinen valtatie jää paikallisen liikenteen käyttöön. Hankkeen kustannusarvio<br />
on noin 16 M€.<br />
Tämän hankkeen mukanaolo yhteysvälihankkeessa on Porin seudun kannalta<br />
ensiarvoisen tärkeätä. Hanketta on käsitelty enemmän POLISselvityksen<br />
yhteydessä. Pori-Vaasa hankkeen toteuttamisesta ei ole tehty<br />
minkäänlaisia päätöksiä. Toimenpide-ehdotus: Toteutus I-vaiheessa.<br />
Porin pohjoisen satamatien jatke (mt 272) valtateiden 8 ja 23 välillä<br />
Hanke yhdistää valtatien 8 ja 23. Hanke mahdollistaa Porin satamaan Pohjanmaalta<br />
ja Keski-Suomesta päin suuntautuvan liikenteen suoran yhteyden<br />
Porin satamiin. Hanke poistaa verkollisen epäkohdan valtatieltä 23 Porin satama-alueelle.<br />
Nykyisin raskas liikenne kiertää Porin pohjoiselle satamatielle<br />
272 valtatietä 8 pitkin. Nykyisellä yhdystiellä 2701 on raskaan liikenteen läpiajokielto.
42 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
MAAKUNNAN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN<br />
Hanke sisältää satamatien jatkeen rakentamisen uuteen maastokäytävään<br />
6,5 km:n matkalta nykyisen yhdystien pohjoispuolelle sekä liittymäjärjestelyjä<br />
valtateillä 8 ja 23. Hankkeesta on valmistunut tarveselvitys vuonna 2002.<br />
Toimenpide-ehdotus: Jatkosuunnitteluun.<br />
VT 11 jatke<br />
Toteutuksen tarve määräytyy pitkälti aluerakenteen muutosten perusteella.<br />
Esimerkiksi yritysten yhteisen logistiikkakeskuksen mahdollinen sijoittuminen<br />
Porin lentoaseman läheisyyteen puoltaisi jatkeen rakentamista. Toisaalta Vt<br />
2 ja VT 8 nelikaistaistukset olisivat hankkeen kanssa päällekkäisiä. Hankkeesta<br />
tuleekin tehdä perusteelliset vaikutustarkastelut, joissa huomioidaan<br />
myös mahdolliset nelikaistaistukset VT 2:lle ja VT 8:lle.<br />
5.3.3 Yhteystarpeet/kaavavaraukset<br />
Kt 44 Honkajoen Kuivankankaankylä (uusi tielinjaus)<br />
Tämän osuuden KVL noin 1 800 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan<br />
liikenteen osuus on noin 190 ajoneuvoa (11 %). Osuudella on tapahtunut<br />
vuosina 2000-2004 10 onnettomuutta, joista kolme johti henkilövahinkoihin.<br />
Henkilövahinkoihin johtaneissa onnettomuuksissa loukkaantui yhteensä<br />
kolme henkilöä. Hanke sisältää tien linjaamisen uuteen maastokäytävään<br />
noin 3,5 kilometrin matkalta Kuivankankaan kylän itäpuolitse. Mt 2700 liittymään<br />
rakennettava kiertoliittymä tullee vaikuttamaan liikenneturvallisuuteen<br />
positiivisesti. Toimenpide-ehdotus: Kaavavaraus säilytetään<br />
Mt 274 Karvia-Kauhajärvi uusi tielinjaus<br />
Pääliikenneverkon yhteystarve pitkällä aikavälillä, mikäli liikenneverkon rakenne<br />
tulevaisuudessa sitä vaatii. Toimenpide-ehdotus: Toimenpideselvitys<br />
Eurajoki-Kiukainen-Kokemäki (-Äetsä)<br />
Pääliikenneverkon yhteystarve pitkällä aikavälillä, mikäli liikenneverkon rakenne<br />
pitkällä tähtäimellä sitä vaatii.<br />
Vt 2- vt 11 Harjavalta-Kullaa<br />
Pääliikenneverkon yhteystarve pitkällä aikavälillä, mikäli liikenneverkon rakenne<br />
tulevaisuudessa sitä vaatii. Ensisijaisesti parannetaan nykyisen mt<br />
2460 palvelutasoa nykyisellä paikallaan.<br />
Uusikaupunki – <strong>Rauma</strong> –Pori (URPO) -rata<br />
Rataverkon yhteystarve pitkällä aikavälillä, mikäli rataverkon rakenne tulevaisuudessa<br />
sitä vaatii. Rata merkitään maakuntakaavaan ohjeellisena linja-
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
MAAKUNNAN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN<br />
43<br />
uksena esimerkiksi parilla vaihtoehtoisella linjauksella. Kaavavaraus säilytetään<br />
myös Pori-Parkano radalle.<br />
5.4 Vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen<br />
Maakunnan pääliikenneverkon kehittämisstrategiassa esitettyjä toimenpiteitä<br />
on peilattu pääliikenneverkolle asetettuihin tavoitteisiin ja arvioitu kunkin toimintalinjan<br />
vaikutuksia eri tavoitealueisiin seuraavalla sivulla. Päätavoitealueiden<br />
sisältä on nostettu esiin muutamia tärkeitä osa-alueita. Mitä enemmän<br />
merkintöjä on hankkeen kohdalla, sitä paremmin painopistealue vastaa kokonaisuutena<br />
liikennejärjestelmälle asetettuihin tavoitteisiin.<br />
Toteuttamisohjelman toteutuminen kokonaisuudessaan parantaa maakunnan<br />
ja muun Suomen välisiä yhteyksiä merkittävästi erityisesti VT 2:n ja VT<br />
8:n yhteysvälien sekä Kokemäki–Tampere –rataosuuden parantamisen<br />
myötä. Myös maakunnan sisäisten yhteyksien pahimmat ”pullonkaulat” häviävät.<br />
Toimenpidekokonaisuudet parantavat sujuvuuden lisäksi ennen kaikkea<br />
liikenneturvallisuutta erottaessaan paikallisen ja kevytliikenteen pitkämatkaisesta<br />
liikenteestä.<br />
Elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavat parhaiten yhteysväli- ja muut suuret<br />
tiehankkeet sekä luonnollisesti radan kantavuuden ja nopeuden nosto sekä<br />
meriväylien syventäminen.<br />
Ympäristön kannalta tärkeimpiä ovat liikenneturvallisuustoimenpiteet, joiden<br />
toteutuksella ennaltaehkäistään esimerkiksi vaarallisten aineiden joutumista<br />
maastoon, sekä tietenkin varsinainen ympäristöhaittojen vähentäminen<br />
(pohjaveden- ja melusuojaus). Myös raskaan liikenteen ohjaaminen tarkoituksenmukaisille<br />
reiteille on esimerkiksi keskustaympäristölle merkittävä tekijä.<br />
Kokonaisuutena tavoitteisiin vastaavat luonnollisesti parhaiten isot kehittämishankkeet,<br />
joilla on vaikutusta useamman tyyppiseen ongelmaan liikenneväylillä.<br />
Toisaalta esimerkiksi pienet liikenneturvallisuustoimenpiteet sekä<br />
informaation ja opastuksen lisääminen ovat kustannustehokkaita toimenpiteitä,<br />
joilla saadaan pienilläkin kustannuksilla paljon parannusta aikaiseksi.<br />
Tavoitteiden toteutumisen rinnalla tuleekin aina tarkastella hankkeen kustannustehokkuutta.<br />
Merkinnät:<br />
X= painopistealue vastaa asetettuun tavoitteeseen hyvin<br />
x= painopistealue vastaa tavoitteeseen jonkin verran<br />
(tyhjä)= painopistealueella ei ole merkittävää vaikutusta<br />
asetettuun tavoitteeseen
44 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
MAAKUNNAN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN<br />
Taulukko 5.2 Tavoitteiden toteutuminen maakunnallisen pääliikenneverkon kehittämistoimilla<br />
Tavoitteen toteutuminen<br />
Yhteydet ja<br />
tasapuolisuus<br />
Elink.eläm.<br />
kulj.<br />
Turvallisuus ja<br />
ympäristö<br />
Kust.<br />
teh.<br />
Yhdysk.<br />
rak.<br />
Koko maakunnan pääliikenneverkon kehittämisen<br />
painopistealueet<br />
Yhteysvälihankkeet (Satakunnan alueella)<br />
VT 2 Helsinki-Pori<br />
VT 8 Turku-Pori<br />
Muut yhteysvälit (Satakunnan alueella)<br />
VT 8 Pori-Vaasa<br />
VT12 <strong>Rauma</strong>-Tampere<br />
VT 11 Pori-Tampere<br />
Suuret tiehankkeet<br />
Porin pohjoisen satamatien jatke (mt 272)<br />
KT 43 perusparantaminen Uusikaupunki-Harjavalta<br />
Perusparannustoimenpiteet (eri kohteita, mm. mt 273)<br />
VT 11 jatke<br />
4-kaistaistukset VT 2 Uusiniitty-Tiilimäki, VT 8 Ruutukuoppa-Tiiliruukki<br />
VT 2:n nelikaistaistuksen jatkaminen Harjavallan suuntaan<br />
KT 44 parantaminen (Äetsä-) Kankaanpää-Kauhajoki<br />
Rautatiet ja satamat<br />
<strong>Rauma</strong>n ja Porin vesiväylien syventäminen<br />
<strong>Rauma</strong>n satamaan johtavan rautatieyhteyden kehittäminen<br />
Nopeuden nosto+akselipainojen korotus Pori-Tampere -radalla<br />
Maakuntakaava, valmisteluvaihe<br />
Eritasoliittymävaraukset MK:aan (ei POLIS-alue)<br />
Merkittävästi parannettava tieyhteys mt 2460 Harjavalta-Kullaa<br />
Mt 274 Karvia - Kauhajärvi uusi tielinjaus<br />
Mt 261 Jämijärven keskustan ohitus<br />
Eurajoki-Kiukainen-Kokemäki (-Äetsä) -tieyhteys<br />
Uusikaupunki-<strong>Rauma</strong>-Pori (URPO) ja Pori-Kankaanpää -radat<br />
Muut<br />
Liikenneturvallisuuden parantaminen liittymissä<br />
Riista-aitaa/tienvarsinäkymien raivaamista<br />
Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen pääliikenneverkolla<br />
Alemman tieverkon talvikunnossapidon tehostaminen pääasiallisilla<br />
tavarakuljetusreiteillä.<br />
Raskaan liikenteen ohjaaminen pois kuntakeskuksista<br />
Informaation lisääminen ja tehostaminen eri osapuolien välillä<br />
Tärkeiden pohjavesi- ym. alueiden säilyttäminen<br />
Liittymien parantaminen+rinnakkaistiet<br />
Liikenneturvallisuuden parantaminen merkittävillä VAK-reiteillä<br />
Tavarakuljetusten toimintaedellytysten turvaaminen merkittävillä<br />
kuljetusreiteillä (alempiast.tieverkko)<br />
Kansainvälisten lentoyhteyksien kehittäminen<br />
Meluntorjunta päätieverkolla kaupunkiseuduilla ja taajamissa<br />
Eri yritysten yhteinen logistiikkakeskus<br />
Telematiikan hyödyntäminen (vt 2, vt 8, vt 12)<br />
Muiden pääteiden ylläpitäminen ja kehittäminen<br />
Mt 261 parantaminen välillä Niinisalo-Ikaalinen<br />
Itämeren moottoritien asettamat vaatimukset<br />
Maantien 261 linjauksen muutos Niinisalossa<br />
Mt 273 Niinisalo-Karvia uusi tielinjaus<br />
Kv- ja valtak. yhteydet<br />
Yhdysk.rak. tasapuolisuus<br />
Liik.muot. yhteistyö<br />
Satamien liik.yhteydet<br />
Elink.el. toim.edellytykset<br />
Kuljetustarpeen vähent.<br />
Liik.turv. parantaminen<br />
Ymp.haitt. vähentäminen<br />
Liik.infrastr. tehokas käyttö<br />
Elinolojen+viiht. parant.<br />
X x X X X x X x<br />
X x X X X x X x<br />
X X X X x x<br />
X x X X x X x x<br />
X X X x x<br />
X x X X x x x X x<br />
x x X x X<br />
X X X X x<br />
X X x x x<br />
X x x X x<br />
x x X x<br />
x x X X X x<br />
X x X X X<br />
X X X X x X<br />
X X X X x X<br />
X X x X<br />
x X x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x x x x x<br />
x X x x<br />
X<br />
X<br />
X<br />
X x x<br />
x X X X x X<br />
X X X X<br />
X<br />
X<br />
X X x<br />
x X X<br />
x X x x<br />
X x x X x x<br />
X<br />
X<br />
x X X X<br />
x X X X<br />
X x X<br />
X X x x<br />
X x X X x<br />
x<br />
x<br />
x
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
RAUMAN SEUDUN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN<br />
45<br />
6 RAUMAN SEUDUN PÄÄLIIKENNEVERKON<br />
KEHITTÄMINEN<br />
6.1 Kehittämistarpeet<br />
Tässä luvussa on käsitelty <strong>Rauma</strong>n seudun sisäisiä, erityisesti kuntien välisiä<br />
pääliikenneyhteyksiä ja niiden kehittämistarpeita. Koko maakunnan pääliikenneyhteyksiä<br />
(=seutukuntien väliset yhteydet, maakunnan ulkopuoliset<br />
yhteydet) koskevat kehittämistarpeet on käsitelty edellisessä luvussa.<br />
Liitteeseen 8 on koottu eri ohjelmissa ja suunnitelmissa mukana olevia pääliikenneverkkoon<br />
liittyviä hankkeita sekä kehittämistarpeita, jotka koskettavat<br />
<strong>Rauma</strong>n seudun sisäisiä pääliikenneverkkoyhteyksiä. Lisäksi taulukossa on<br />
esitetty Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman sidosryhmäkyselyn ja<br />
pääliikenneverkkoselvityksen kuntakyselyssä esille tulleita sekä nykytilaanalyysin<br />
perusteella todettuja <strong>Rauma</strong>n seutua koskevia kehittämistarpeita.<br />
Hankkeita ei ole tässä vielä laitettu minkäänlaiseen tärkeysjärjestykseen.<br />
Seutukunnan sisäisten liikenneyhteyksien kannalta merkittävimpiä kehittämistarpeita<br />
ovat:<br />
Seudun tavarakuljetusten kannalta tärkeän Lappi – Hinnerjoki –<br />
tien (mt 2070) parantaminen<br />
Pohjoiskehän jatke ja siihen liittyen eritasoliittymä VT 8:lle <strong>Rauma</strong>lla<br />
(elinkeinoelämän tarpeet)<br />
Liikenneturvallisuuden parantaminen erityisesti kyläkouluihin johtavilla<br />
koulureiteillä sekä taajamien liittymissä, joissa paikallinen<br />
liikenne sekoittuu pitkämatkaiseen<br />
<strong>Rauma</strong>n sisääntulotien (VT 12) sujuvuuden parantaminen<br />
6.2 Kehittämisehdotukset ja niiden priorisointi <strong>Rauma</strong>n seudulla<br />
<strong>Rauma</strong>n seudun pääliikenneverkon kehittämisohjelma määrittelee seudun<br />
liikenneyhteyksien toimivuuden ja turvallisuuden kannalta tärkeät toimenpiteet.<br />
Päämäärät ovat samat kuin koko maakunnassa, mutta koko maakuntaa<br />
koskevaa kehittämisstrategiaa konkretisoidaan <strong>Rauma</strong>n seudulla. Priorisoinnissa<br />
ensisijalla ovat liikenneturvallisuuteen ja päivittäiseen liikennöitävyyteen<br />
vaikuttavat toimenpiteet sekä kaikkein ruuhkaisimmilla osuuksilla<br />
myös liikenteen sujuvuuteen vaikuttavat toimenpiteet. Myös ympäristöä<br />
huomioivat ratkaisut (pohjaveden/melusuojaus jne.) asetetaan priorisoinnissa<br />
korkealle.
46 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
RAUMAN SEUDUN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN<br />
<strong>Rauma</strong>n seudun pääliikenneverkolla kiireellisimpiä toimenpiteitä<br />
ovat:<br />
• Lappi – Hinnerjoki –tien (mt 2070) parantaminen seututietasoiseksi<br />
• Liikenneturvallisuuden parantaminen taajamissa ja tärkeillä<br />
koulureiteillä (Eura, Lappi, <strong>Rauma</strong>)<br />
• <strong>Rauma</strong>n satamayhteyteen liittyvät toimenpiteet (VT 12)<br />
• Pohjoiskehän jatkaminen <strong>Rauma</strong>lla<br />
Alla olevassa taulukossa on jaoteltu <strong>Rauma</strong>n seudun sisäisten pääliikenneyhteyksien<br />
kannalta tärkeät toimenpiteet niiden kiireellisyyden perusteella<br />
lyhyen aikavälin hankkeisiin (I), pidemmän aikavälin linjauksiin (II) sekä muihin<br />
todettuihin tarpeisiin, joiden osalta ei toteutusaikatauluun oteta kantaa.<br />
Kehittämisohjelmaan ei ole otettu pieniä toimenpiteitä, joita toteutetaan tarveharkinnan<br />
perusteella Tiehallinnon ja kuntien toimesta.<br />
Taulukko 6.1 <strong>Rauma</strong>n seudun sisäisen pääliikenneverkon kehittämistoimenpiteiden priorisointi<br />
<strong>Rauma</strong>n seudun sisäisen pääliikenneverkon<br />
kehittämistoimenpiteet<br />
Suuret tiehankkeet<br />
Mt 2070 parantaminen Lappi - Hinnerjoki (Lappi, Eura)<br />
Vahteristo - Kolla ohituskaistat (VT 12 <strong>Rauma</strong>)<br />
Maakuntakaava, valmisteluvaihe<br />
Eritasoliittymävaraukset MK:aan: VT 12:lla <strong>Rauma</strong>n keskusta; VT<br />
8:lla mt 2171, mt2176, mt1960<br />
VT 8 oikaisu Eurajoen keskustassa<br />
Muut<br />
I<br />
Toteutusvaihe<br />
Muu tärkeä<br />
II hanke Milj. €<br />
Lähde*/<br />
vuosi<br />
Huom!<br />
x 3,7 STKS/-03 Tien suunniteltu linjaus ei ole vielä lopullinen<br />
x 2 STKS/-03<br />
x<br />
(x)<br />
x<br />
x<br />
Kust.arvio<br />
I-vaihe: <strong>Rauma</strong>n etl (vt12 satamayhteys). Huom.<br />
vt8/pt12643 etl-varaus pois -> tilalle ajoneuvoliik. akk<br />
Uuden tielinjauksen varaus säilytetään. Toteutus harkitaan<br />
aluerakenteen tarpeiden perusteella.<br />
Euran keskusta, taajaman liikenneturvallisuuden parantaminen<br />
Pohjoiskehä (<strong>Rauma</strong>)<br />
Liikenneturvallisuuden parantaminen liittymäjärjestelyillä: vt8<br />
Eurajoki, vt8+vt12 <strong>Rauma</strong>, vt12/Äyhönjärventie (<strong>Rauma</strong>),<br />
Karjalankatu/Luoteisväylä (<strong>Rauma</strong>), vt12 Lappi, vt12+kt43 Eura<br />
x 0,2 TTS/-05<br />
x<br />
x x<br />
Lisäksi etl VT 8/ Pohjoisk. (ks. maakunnan hankkeet)<br />
Riista-aitaa/tienvarsinäkymien raivaamista: vt8 Eurajoki, vt12<br />
Lappi<br />
Fankkeen liittymän parantaminen (Eura)<br />
KT 43 paperitehtaan liittymä - Myllyojanlahti kl-väylä (Eura)<br />
KT 43 Hinnerjoen alikulku (Eura)<br />
VT 12 Unajan alikulku (<strong>Rauma</strong>)<br />
Koillisväylä (<strong>Rauma</strong>)<br />
Kaakkoisväylä (<strong>Rauma</strong>)<br />
<strong>Rauma</strong>n ratapihan ja <strong>Rauma</strong>n sataman ratapihan<br />
yhdistämismahdollisuuksien selvittäminen<br />
x<br />
x<br />
x 0,3 STKS/-03<br />
x 0,5 STKS/-03<br />
x 0,3 STKS/-03<br />
x 0,3 STKS/-03<br />
x<br />
x<br />
*) TTS= Turun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma 2005-2009, STKS= Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma<br />
x<br />
Varaus tieyhteydelle säilytetään. Toteutus kaupungin<br />
tarpeiden pohjalta.<br />
Runkoratojen osalta todettu, että suuremmat tavaramäärät<br />
ja junat saattavat tulevaisuudessa asettaa vaatimuksia<br />
ratapihojen koolle
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
RAUMAN SEUDUN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN<br />
47<br />
Seudun sisäiselle pääliikenneverkolle ehdotetuista uusista tieyhteyksistä on<br />
seuraavassa lyhyet yhteenvedot ja perustelut priorisoinnille:<br />
Mt 2070 Lappi-Hinnerjoki<br />
Voimassa olevassa Satakunnan seutukaavassa 5 on määritelty yhteysvälin<br />
Loimaa – Oripää – Yläne – Hinnerjoki – Lappi muodostaminen seudulliseksi<br />
tieyhteydeksi. Tästä tieosuudesta Ylänen ja Hinnerjoen välinen jakso on jo<br />
parannettu seudulliselta tieltä edellytettävään tasoon. Nykyinen yhteys Lapin<br />
ja Hinnerjoen välillä on verkollinen epäkohta. Nykyinen tie ei täytä seututietasoiselle<br />
yhteydelle asetettuja vaatimuksia. Tie on geometrialtaan kapea<br />
ja mutkainen sekä tierakenteen ja siltojen kantavuus on osittain puutteellinen.<br />
Toisaalta myös tien ympäristö on hyvin pienipiirteistä. Nykyisen tien liikennemäärät<br />
vaihtelevat välillä 230 – 1300 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta<br />
raskaan liikenteen osuus on noin 7 -30 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuosina<br />
1999 -2003 tällä osuudella tapahtui 8 onnettomuutta, joista yksi johti henkilövahinkoon.<br />
Onnettomuudessa loukkaantui yksi henkilö.<br />
Hanke sisältää tien linjaamisen osittain uuteen maastokäytävään. Hankkeen<br />
kustannusarvio on vaihtoehdosta riippuen noin 5-6,5 M€.<br />
Hankkeesta on laadittu esiselvitys tiesuunnitelman muutosta varten vuonna<br />
2004. Toimenpide-ehdotus: Jatkosuunnitteluun, esim. vaikutustarkastelut<br />
nykyisen tien merkittävästä parantamisesta.<br />
<strong>Rauma</strong>n pohjoiskehä<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin maankäytön tarpeita palveleva hanke. Hanke palvelee<br />
kaupungin pohjoisosan tiivistysrakentamista ja elinkeinoelämän tarpeita.<br />
Hanke on osittain toteutettu. Kehän jatke tarpeellinen elinkeinoelämän kannalta<br />
<strong>Rauma</strong>n koillisväylä<br />
<strong>Rauma</strong>n Koillisväylä yhdistää valtatiet 8 ja 12 sekä palvelee <strong>Rauma</strong>n kaupungin<br />
maankäytön tarpeita. Koillisväylä on esisuunnitteluasteella. Hanke<br />
tullee ajankohtaiseksi Pohjoiskehän valmistumisen jälkeen.<br />
Kaakkoisväylä <strong>Rauma</strong>lla<br />
Säilytetään varaus tieyhteydelle. Tarve harkitaan tarkemmin Pohjoiskehän ja<br />
Koillisväylän valmistuttua ja <strong>Rauma</strong>n sisäisen aluerakenteen muutosten perusteella.
48 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
RAUMAN SEUDUN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN<br />
6.3 Vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen<br />
<strong>Rauma</strong>n seudun pääliikenneverkolle esitettyjä toimenpiteitä on peilattu pääliikenneverkolle<br />
asetettuihin tavoitteisiin. Toimenpideohjelman toteuttaminen<br />
parantaa liikenneturvallisuutta seudulla ja etenkin taajamissa huomattavasti.<br />
Samalla myös elinolot ja viihtyvyys kohentuvat taajamakeskustoissa. Elinkeinoelämän<br />
kuljetukset hoituvat nykyistä sujuvammin uusien, taajama- ja<br />
asuinrakenteen ohittavien tieyhteyksien myötä.<br />
Tavoitteisiin vastaa kokonaisuudessaan parhaiten Pohjoiskehä-Koillisväylä –<br />
kehäyhteys <strong>Rauma</strong>lla. Pienet liikenneturvallisuustoimenpiteet (esim. liittymäjärjestelyt,<br />
kevyen liikenteen järjestelyt) pääliikenneverkon yhteydessä ovat<br />
yhteiskunnalle kuitenkin erittäin kustannustehokkaita, ja niitä tulisikin toteuttaa<br />
isompien hankkeiden rinnalla tai jopa ennen.<br />
Merkinnät:<br />
X= painopistealue vastaa asetettuun tavoitteeseen hyvin<br />
x= painopistealue vastaa tavoitteeseen jonkin verran<br />
(tyhjä)= painopistealueella ei ole merkittävää vaikutusta<br />
asetettuun tavoitteeseen<br />
Taulukko 6.2 Tavoitteiden toteutuminen <strong>Rauma</strong>n seudun pääliikenneverkon kehittämistoimilla<br />
<strong>Rauma</strong>n seudun pääliikenneverkon kehittämistoimenpiteet<br />
Suuret tiehankkeet<br />
Mt 2070 parantaminen Lappi - Hinnerjoki (Lappi, Eura)<br />
Vahteristo - Kolla ohituskaistat (VT 12 <strong>Rauma</strong>)<br />
Maakuntakaava, valmisteluvaihe<br />
Eritasoliittymävaraukset MK:aan (ei POLIS-alue)<br />
VT 8 oikaisu Eurajoen keskustassa<br />
Muut<br />
Euran keskusta, taajaman liikenneturvallisuuden parantaminen<br />
Pohjoiskehä-Koillisväylä (-Kaakkoisväylä) (<strong>Rauma</strong>)<br />
Liikenneturvallisuuden parantaminen liittymäjärjestelyillä<br />
Riista-aitaa/tienvarsinäkymien raivaamista<br />
Fankkeen liittymä (Eura)<br />
KT 43 Paperitehtaan liittymä - Myllyojanlahti kl-väylä (Eura)<br />
KT 43 Hinnerjoen alikulku (Eura)<br />
VT 12 Unajan alikulku (<strong>Rauma</strong>)<br />
<strong>Rauma</strong>n ratapihan ja <strong>Rauma</strong>n sataman ratapihan yhdistäminen<br />
Kv- ja valtak. yhteydet<br />
Yhteydet ja<br />
tasapuol.<br />
Yhdysk.rak. tasapuolisuus<br />
Liik.muot. yhteistyö<br />
Tavoitteen toteutuminen<br />
Elink.eläm.<br />
kulj.<br />
Satamien liik.yhteydet<br />
Elink.el. toim.edellytykset<br />
Turvallisuus ja<br />
ympäristö<br />
Kuljetustarpeen vähent.<br />
Liik.turv. parantaminen<br />
Ymp.haitt. vähentäminen<br />
Kust.<br />
teh.<br />
Liik.infrastr. tehokas käyttö<br />
Yhdysk.<br />
rak.<br />
Elinolojen+viiht. parant.<br />
x X X x x<br />
X X x<br />
x x X x x<br />
X<br />
X<br />
X x X<br />
x X X x X X<br />
x X x x<br />
X<br />
X X<br />
X<br />
X<br />
X<br />
X<br />
X<br />
X<br />
X x x x
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO – VISIO VUOTEEN 2025<br />
49<br />
7 PÄÄLIIKENNEVERKKO – VISIO VUOTEEN 2025<br />
Vuoteen 2025 mennessä on pääliikenneverkkoa täydennetty seuraavilla uusilla<br />
tieyhteyksillä:<br />
• uusi satamayhteys (VT 12 jatke) <strong>Rauma</strong>lla<br />
• Pohjoiskehä ja Koillisväylä <strong>Rauma</strong>lla<br />
• Pori – Söörmarkku uusi tielinjaus (VT 8)<br />
• Porin pohjoisen satamatien jatke (mt 272)<br />
• VT 11 jatke<br />
Nykyistä tietä on merkittävästi parannettu geometrian, rakenteen ja leveyden<br />
osalta yhteysväleillä VT 2 Helsinki-Pori, VT 8 Turku-Pori ja VT 12 <strong>Rauma</strong>-<br />
Huittinen-Tampere sekä lisäksi maantiellä 2070 välillä Lappi – Hinnerjoki sekä<br />
maantiellä 2460 Harjavallan ja Kullaan välillä.<br />
Myöhemmin toteutettavaksi säilytetään varauksina Uusikaupunki-<strong>Rauma</strong>-<br />
Pori (URPO)- ja Pori-Kankaanpää –radat, Eurajoki – Kiukainen – Kokemäki<br />
(-Äetsä) –tieyhteys, KT 44 uusi tielinjaus Kuivankankaan kylässä, mt 274<br />
uusi tielinjaus Karvialla sekä Kaakkoisväylä <strong>Rauma</strong>lla.
50 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO – VISIO VUOTEEN 2025<br />
Kuva 7.1 Satakunnan pääliikenneverkko v. 2025.
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
JATKOTOIMENPITEET<br />
51<br />
8 JATKOTOIMENPITEET<br />
Toimenpideohjelma ehdotetaan jaettavaksi kolmeen vaiheeseen, joista ensimmäinen<br />
kattaa vuodet 2006 – 2010. Toinen vaihe sisältää pitkän aikavälin<br />
linjaukset, joiden tärkeys on suuri. Kolmas vaihe sisältää muut tarpeellisiksi<br />
todetut hankkeet, joiden osalta säilytetään mahdolliset kaava- ym. varaukset,<br />
ja joiden toteutuksesta päätetään myöhemmin aluerakenteen muutosten<br />
ja tarpeiden perusteella.<br />
Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjausryhmä käsittelee osaselvityksissä<br />
esitetyt painopisteet ja toimenpide-ehdotukset sekä tekee tässä<br />
esitetyn ehdotuksen pohjalta esityksen aiesopimuksiin nostettavista hankkeista.<br />
Liikennejärjestelmäsuunnitelman osapuolet sopivat yhdessä aiesopimusten<br />
lopullisesta sisällöstä. Aiesopimukset laaditaan erikseen koko<br />
maakunnan ja <strong>Rauma</strong>n seudun osalta.<br />
Toimenpiteitä toteutetaan valtakunnallisten ja seudullisten ohjelmien mukaisesti.<br />
Kunnat noudattavat katuverkkoon liittyvien toimenpiteiden toteuttamisessa<br />
omia kiireellisyysnormejansa.
52 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
LÄHTEET<br />
9 LÄHTEET<br />
Karhukunnat. Porin kaupunkiseutu (2004). Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma.<br />
Elinkeinoelämän kuljetukset.<br />
Karhukunnat. Porin kaupunkiseutu (2004). Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma.<br />
Pääliikenneverkko.<br />
Liikenne- ja viestintäministeriö (2003). Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot<br />
ja terminaalit. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 38/2003.<br />
Liikenne- ja viestintäministeriö (2004). Liikenneväyläpolitiikan linjauksia vuosille<br />
2004 – 2013. Ministerityöryhmän mietintö. Liikenne- ja viestintäministeriön<br />
julkaisuja 7/2004.<br />
Liikenne- ja viestintäministeriö (2005) Valtakunnallisesti merkittävät liikenteen<br />
runkoverkot. Väliraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja<br />
48/2005.<br />
Ratahallintokeskus (2002). Rataverkko 2020. Radanpidon linjaukset. Tarkistettu<br />
suunnitelma.<br />
Ratahallintokeskus (2002). Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2025. Ratahallintokeskuksen<br />
julkaisuja A7/2002.<br />
Ratahallintokeskus (2004). Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma<br />
vuosille 2006-09.<br />
Satakuntaliitto (1999). Satakunnan seutukaava 5, Seutukaavaselostus. Satakunnan<br />
seutukaava 5, Seutukaavakartta ja -määräykset. Satakuntaliiton<br />
julkaisusarja A:255 ja A:256.<br />
Satakuntaliitto (2002). Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma. Nykyisen<br />
liikennejärjestelmän kuvaus ja jatkosuunnittelun ohjelmointi. Satakuntaliiton<br />
julkaisusarja A:263.<br />
Satakuntaliitto (2003a). Karhun kämmen lyö. Satakunta. Osaava ja energinen<br />
alue vesien sylissä. Satakunnan maakuntasuunnitelma 2030. Hyväksytty<br />
maakuntahallituksessa 19.5.2003 ja maakuntavaltuustossa 9.6.2003.<br />
Satakuntaliitto (2003b). Satakunnan maakuntaohjelma 2003 - 2006. Luonnos.<br />
MH 5.8.2003.<br />
Satakuntaliitto (2003-2004). Satakunnan maakuntakaava. Tavoitteet.<br />
Satakuntaliitto (Luonnos 10.3.2005). Satakunnan maakuntakaava. Valmisteluvaihe.<br />
Liikennejärjestelmä ja liikenneverkko.<br />
Satakuntaliitto, Porin, Harjavallan ja Ulvilan kaupunki, Kullaan, Luvian, Nakkilan,<br />
Noormarkun ja Pomarkun kunta, Länsi-Suomen lääninhallitus, Turun<br />
tiepiiri (2000). Liikenteen kehittämistarpeet Porin seudulla 2000. Satakuntaliiton<br />
julkaisusarja A:251.
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
LÄHTEET<br />
53<br />
Satakuntaliitto, Turun tiepiiri (2003). Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma<br />
2003 - 2012. Hyväksytty maakuntavaltuustossa 10.11.2003.<br />
Tiehallinnon tilastoja 3/2004. Liikenneonnettomuudet yleisillä teillä 2003.<br />
Tiehallinto (2004). Pääteiden kehittämissuunnitelma. Väliraportti 4.5.2005.<br />
Tiehallinto (2004). Kuljetustarpeiden kehitysnäkymät Satakunnassa. Tiehallinnon<br />
selvityksiä 56/2004.<br />
Turun ja Vaasan tiepiirit (2003). Valtatie 8 Pori - Vaasa. Yhteysvälin kehittämisselvitys.<br />
Turun tiepiiri (2002a). Tienpidon toimintalinja 2015.<br />
Turun tiepiiri (2002b). Valtatie 8 Turku - Pori. Yhteysvälin kehittämisselvitys.<br />
Turun tiepiiri (2005). Turun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma 2005-<br />
2009.<br />
Turun, Hämeen ja Uudenmaan tiepiirit (2001). Valtatie 2 Helsinki - Pori. Yhteysvälin<br />
kehittämisselvitys.<br />
Turun tiepiiri (2004). Valtateiden tasoliittymien pienten parannustoimenpiteiden<br />
tarveselvitys, Turun tiepiiri. Raporttiluonnos 20.9.2004.<br />
Tiehallinto, Hämeen ja Turun tiepiirit (2003). Vt 11 Tampere-Pori. Yhteysvälin<br />
kehittämisselvitys. 29.4.2004.
54 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
LIITTEET<br />
10 LIITTEET<br />
LIITE 1 Satakunnan tärkeimmät työssäkäyntivirrat 31.12.2002<br />
LIITE 2<br />
Satakunnan suurimmat työnantajat<br />
LIITE 3 Satakunnan seutukaava 5:<br />
Pääliikenneverkkoon liittyvät aluevaraukset<br />
LIITE 4<br />
LIITE 5<br />
LIITE 6<br />
LIITE 7<br />
LIITE 8<br />
LIITE 9<br />
Satakunnan tieverkon tavarakuljetukset<br />
Yhteysvälien Valtatie 2 Helsinki (Vihti) – Pori, Valtatie 8 (A)<br />
Turku – Pori, Valtatie 8 (B) Pori – Vaasa, Valtatie 11 Tampere –<br />
Pori sekä Valtatie 12 (A) <strong>Rauma</strong> – Tampere strategiakortit<br />
(Tiehallinto. Pääteiden kehittämissuunnitelma. Väliraportti<br />
4.5.2005)<br />
Rautateiden tavarakuljetukset v. 2001 sekä ennuste vuodelle<br />
2010<br />
Satakunnan maakunnallista pääliikenneverkkoa koskevat kehittämistarpeet<br />
<strong>Rauma</strong>n seudun sisäistä pääliikenneverkkoa koskevat kehittämistarpeet<br />
Alempiasteista tieverkkoa koskeva selvitys
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
LIITE 1<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
SATAKUNNAN TÄRKEIMMÄT TYÖSSÄKÄYNTIVIRRAT 31.12.2002 1(1)
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
LIITE 2<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
SATAKUNNAN SUURIMMAT TYÖNANTAJAT 1(1)<br />
SATAKUNNAN SUURIMMAT TYÖNANTAJAT<br />
Työnantaja Sijainti Toimiala Työntekijöitä<br />
Porin kaupunki Pori 6500<br />
Satakunnan sairaanhoitopiiri Pori ja lähikunnat 2580<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupunki n. 1600<br />
Outokumpu Poricopper Oy Pori Kuparin valmistus 1160<br />
UPM-Kymmene Oyj <strong>Rauma</strong> Paperiteollisuus 1100<br />
Aker Finnyards <strong>Rauma</strong> Telakkateollisuus 900<br />
Kemira Pigments Oy Pori Värien ja pigmenttien valmistus 850<br />
Mäntyluoto Works Oy Pori Laivojen valmistus ja korjaus 775<br />
Oras Yhtiöt <strong>Rauma</strong> Vesijärjestelmät 750<br />
Broilertalo Oy Eura+Säkylä Siipikarjatuotteet 700<br />
Huovinrinteen varuskunta Säkylä 700<br />
<strong>Rauma</strong> Stevedoring <strong>Rauma</strong> Ahtaus ja huolinta 600<br />
Niinisalon varuskunta Kankaanpää 580<br />
Satakunnan kirjateollisuus Oy Pori Lehtikustantamo 570<br />
Ulvilan kaupunki Ulvila 570<br />
Teollisuuden Voima Eurajoki Ydinvoimala 550<br />
Kankaanpään kaupunki Kankaanpää n. 485<br />
Satakunnan Osuuskauppa Pori ja lähikunnat Kauppa 480<br />
Suomen voimatekniikka Oy Harjavalta Sillat, tunnelit, sähkölinjat yms. 475<br />
Boliden Harjavalta Copper Oy Harjavalta Kuparin valmistus 440<br />
Euran kunta Eura n. 430<br />
Huittisten kaupunki Huittinen n. 430<br />
Suomen Euromaster Oy Pori Renkaiden tukkukauppa 420<br />
Kokemäen kaupunki Kokemäki 420<br />
Oy Hacklin Ltd. Pori Meritavarankuljetus, ahtaus, huolinta 400<br />
Oy KWH Pipe Ab Ulvila Muoviputkijärjestelmät 385<br />
Reima Oy Kankaanpää Urheilu- ja vapaa-ajan asujen valmistus 380<br />
Satakunnan erityishuoltopiiri Ulvila ja lähikunnat 380<br />
Harjavallan kaupunki Harjavalta 330<br />
Sampo Rosenlew Oy Pori Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 330<br />
Saarioisten Säilyke Oy Huittinen Säilykkeet, valmisruokatuotteet 325<br />
Amcor Flexibles Eura Pakkausteollisuus 300<br />
Polimoon Oy Luvia Ruiskupuristetut muovikotelot 295<br />
Hollming Works Oy Pori Massa- ja paperikoneiden valmistus 290<br />
Suominen kuitukankaat Oy Nakkila Kuitukankaan valmistus 285<br />
Rosenlew RKW Finland Oy Pori Muovipakkausten valmistus 275<br />
Bronto Skylift Oy Pori Henkilönostolavat 270<br />
Componenta Pori Oy Pori Raudan valu 265<br />
Lännen Tehtaat Oyj Säkylä Valmisruokatuotteet, rehut, jalosteet 255<br />
ADR-Haanpää/ Viinikka Oy Kokemäki Säiliöautokuljetukset 255<br />
Osuuskauppa Keula <strong>Rauma</strong> Vähittäiskauppa 250
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
LIITE 3<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
SEUTUKAAVA 5: PÄÄLIIKENNEVERKKOON LIITTYVÄT VARAUKSET 1(2)
LIITE 3<br />
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
2(2) SEUTUKAAVA 5: PÄÄLIIKENNEVERKKOON LIITTYVÄT VARAUKSET
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
LIITE 4<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
SATAKUNNAN TIEVERKON TAVARAKULJETUKSET 1(2)<br />
SATAKUNNAN TIEVERKON RASKAAN LIIKENTEEN MÄÄRIÄ 1.1.2005:<br />
(Lähde: Tiehallinto, tierekisteri)
LIITE 4<br />
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
2(2) SATAKUNNAN TIEVERKON TAVARAKULJETUKSET<br />
SATAKUNNAN TÄRKEIMMÄT YLEISTEN TEIDEN KULJETUSREITIT JA<br />
–VIRRAT VV. 1997 – 2001<br />
(Lähde: Tilastokeskus, Tiehallinto, Porin satama)
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
LIITE 5<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
YHTEYSVÄLIEN STRATEGIAKORTIT 1(5)
LIITE 5<br />
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
2(5) YHTEYSVÄLIEN STRATEGIAKORTIT
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
LIITE 5<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
YHTEYSVÄLIEN STRATEGIAKORTIT 3(5)
LIITE 5<br />
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
4(5) YHTEYSVÄLIEN STRATEGIAKORTIT
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
LIITE 5<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
YHTEYSVÄLIEN STRATEGIAKORTIT 5(5)
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
LIITE 6<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
RAUTATEIDEN TAVARAKULJETUKSET 1(2)<br />
VILKKAIMMAT RATAOSAT TAVARARYHMITTÄIN VUONNA 2001:<br />
(Lähde: Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2025. Ratahallintokeskuksen julkaisuja<br />
A7/2002)
LIITE 6<br />
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
2(2) RAUTATEIDEN TAVARAKULJETUKSET<br />
TAVARALIIKENTEEN KULJETUKSET, ENNUSTETTU MUUTOS<br />
VUOSIEN 2010 JA 2001 VÄLILLÄ:<br />
(Lähde: Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2025. Ratahallintokeskuksen julkaisuja A7/2002)
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
LIITE 7<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
KOKO MAAKUNNAN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTARPEET 1(2)<br />
LYHENTEET: PKEHS=Tiehallinnon pääteiden kehittämissuunnitelma, TTS=Turun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma, PTS=Turun tiepiirin tienpidon<br />
toimintalinja 2015, MK=maakuntakaava (valmisteilla), STKS=Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma, POLIS=Porin seudun LJS (lausunnoilla),<br />
SK=Satakunnan kärkihanke, VISIO 2010=Satakunnan visio 2010 -projekti (Satakunnan ja <strong>Rauma</strong>n kauppakamarit)<br />
Koko maakunnan pääliikenneverkkoon liittyvät tarpeet<br />
Yhteysvälihankkeet (Satakunnan alueella)<br />
Jokilevon väistötila Huittisissa<br />
Mommolan eritasoliittymän kiihdytyskaistat<br />
Mommola-Raijala -osuudelle ohituskaistapari,<br />
yksityistiejärjestelyt ja valaistus<br />
Riista-aidat Kankaantaustaan, yksityistieliittymän<br />
parantaminen<br />
Peipohjan eritasoliittymä Kokemäellä<br />
Porin seudulla toteutettavat hankkeet (ks. POLIS)<br />
Untamala-Vermuntila tievalaistus<br />
Ihode-Vermuntila ohituskaistat<br />
Unajan liittymän (mt 1960) parantaminen<br />
Luostarinkylä-Impivaara ohituskaistat<br />
Lapinjoen sillan parantaminen<br />
Eurajoen liittymä<br />
Eurajoen sillan parantaminen<br />
Korvenkulman pv-suojaus, Kämpän liittymän kanavointi<br />
Porin seudulla toteutettavat hankkeet (ks. POLIS)<br />
Muut yhteysvälit (Satakunnan alueella)<br />
Porin seudulla toteutettavat hankkeet (ks. POLIS);<br />
mm. Pori - Söörmarkku uusi tielinjaus sekä siihen liittyvät<br />
eritasoliittymät ja kl-alikulut<br />
Liittymien parantaminen<br />
Tieympäristön pehmentäminen<br />
Ohituskaistajärjestelyjä<br />
Riista-aitaa<br />
VT 2 Helsinki-Pori<br />
VT 8 Turku-Pori<br />
VT 8 Pori-Vaasa<br />
Huom!<br />
PKEHS (kuuluu vilkkaisiin ja tärkeisiin pääteihin), TTS,<br />
PTS, POLIS, SK (sidosryhmäkyselyssä korostui Pori-<br />
Mäntyluoto välin parantaminen)<br />
PKEHS (kuuluu runkoverkkoon), TTS, PTS, POLIS,<br />
STKS, SK (Turku-<strong>Rauma</strong>-Pori-Merikarvia), VISIO 2010<br />
(Pori-<strong>Rauma</strong>)<br />
PKEHS (kuuluu vilkkaisiin ja tärkeisiin pääteihin), MK,<br />
PTS (Pori-Söörmarkku); POLIS, SK (Turku-<strong>Rauma</strong>-<br />
Pori-Merikarvia)<br />
VT 11<br />
vt12 <strong>Rauma</strong>-<br />
Tampere<br />
Liittymien parantaminen + tien leventäminen<br />
<strong>Rauma</strong>n satamayhteys VT 12, uusi tieyhteys<br />
lisäksi mm. nelikaistaistus Kairakatu - Koillisväylä (Uotila), Eura-<br />
Raijala tien leventäminen (Eura-Huittinen), Huittinen-Vammala<br />
välin liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen<br />
Suuret tiehankkeet<br />
Porin pohjoisen satamatien jatke (mt 272) valtateiden 8 ja 23 välillä<br />
VT 11 jatke<br />
Nelikaistaistukset VT 2 ja VT 8 välillä Uusiniitty – Tiilimäki ja<br />
Ruutukuoppa – Tiiliruukki<br />
VT 2:n nelikaistaistuksen jatkaminen Harjavallan suuntaan<br />
KT 44 parantaminen Äetsä-Kankaanpää-Kauhajoki<br />
KT 43 perusparantaminen Uusikaupunki-Harjavalta<br />
Mt 273 Otavan silta-Jalasjärvi rakenteen parantaminen<br />
Rautatiet ja satamat<br />
<strong>Rauma</strong>n väylän syventäminen<br />
Nopeuden nosto Pori-Tampere -radalla<br />
<strong>Rauma</strong>n ja Porin satamiin johtavien rautatie- ja maantieyhteyksien<br />
kehittäminen<br />
Muut<br />
Kansainvälisten lentoyhteyksien kehittäminen<br />
Vt 8 tievalaistus Eurajoki-Luvia (käynnistyy 2005)<br />
Kankaanpää liittymä (KT 44/VT 23; käynnistyy 2005)<br />
Maantien 261 linjauksen muutos Niinisalossa<br />
Mt 664 Honkajoki-VPR rakenteen parantaminen (Honkajoki)<br />
Karvian keskusta<br />
Meluntorjunta päätieverkolla kaupunkiseuduilla ja taajamissa<br />
PKEHS (sis. vilkkaisiin ja tärkeisiin pääteihin), POLIS<br />
TTS, PTS, SK (tiesuunnitelma tekeillä)<br />
PKEHS (kuuluu vilkkaisiin ja tärkeisiin pääteihin), MK,<br />
PTS, STKS (sidosryhmäkyselyssä korostui Eura-<br />
Huittinen-Vammala välin perusparantaminen)<br />
MK (ohjeellinen tielinjaus<br />
tarveselvityksen mukaisesti), PTS, STKS, POLIS<br />
MK (katkoviiva), POLIS<br />
MK (MK:ssa ei Uusiniitty-Tiilimäki väliä), POLIS<br />
MK (Harjavalta, Laani), POLIS<br />
SK; KT 44 (Honkajoki) parant.suunn. tekeillä<br />
TTS+STKS (Malko-Mestilä ks. <strong>Rauma</strong>n seudun<br />
hankkeet), POLIS; Tarveselvitys on.<br />
TTS, STKS<br />
SK, VISIO 2010<br />
Rataverkko 2020, PTS, POLIS, SK, VISIO 2010<br />
VISIO 2010<br />
VISIO 2010<br />
TTS, POLIS<br />
TTS, STKS<br />
TTS, STKS<br />
STKS<br />
STKS<br />
PKEHS
LIITE 7<br />
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
2(2) KOKO MAAKUNNAN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTARPEET<br />
LYHENTEET: PKEHS=Tiehallinnon pääteiden kehittämissuunnitelma, TTS=Turun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma, PTS=Turun tiepiirin tienpidon<br />
toimintalinja 2015, MK=maakuntakaava (valmisteilla), STKS=Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma, POLIS=Porin seudun LJS (lausunnoilla),<br />
SK=Satakunnan kärkihanke, VISIO 2010=Satakunnan visio 2010 -projekti (Satakunnan ja <strong>Rauma</strong>n kauppakamarit)<br />
Maakunnan pääliikenneverkon tarpeet (…jatkoa)<br />
Maakuntakaava, valmisteluvaihe<br />
KT 44 Honkajoen Kuivaskankaankylä (merkittävästi<br />
parannettava/ohjeellinen tielinjaus)<br />
Mt 274 Karvia - Kauhajärvi<br />
Mt 261 Jämijärven keskustan ohitus<br />
Eurajoki - Kiukainen - Kokemäki -> Äetsä<br />
Uusikaupunki - <strong>Rauma</strong> - Pori (URPO)-rata<br />
SK 5:stä säilytetyt eritasoliittymävaraukset (ei POLIS-alue): VT 2:lla mt<br />
230, vt 12, mt 2471, mt 2140; VT 8:lla <strong>Rauma</strong> (Pohjoiskehä), Eurajoki;<br />
VT 11:llä kt 44; VT 12:lla <strong>Rauma</strong> (Koillisväylä), Lappi, kt 43, Eura, mt<br />
204, pt 12809; VT 23:lla kt 44; KT 43:lla mt 209<br />
Huom!<br />
MK<br />
MK (yhteystarve/ohjeellinen tielinjaus)<br />
MK (luopumista tulee harkita)<br />
MK (selvitystarpeita tulisi tutkia LJS:ssä)<br />
MK (yhteystarve/ohjeellinen linjaus)<br />
MK<br />
Uudet eritasoliittymävaraukset (tiepiirin esitys): VT 8:lla Hangassuon<br />
liittymä, mt 2640 (Luvia)<br />
MK<br />
Poistettavat eritasoliittymävaraukset (tiepiirin esitys): VT 2:lla<br />
Mäntyluodontieltä 4 kpl (Rieskalan ja Ulasoorin varaukset säilyvät); VT MK<br />
23:lla Noormarkku, Pomarkku, Kankaanpää 2 kpl; KT 44:llä Honkajoki;<br />
VT 8:lla Merikarvia<br />
Kevyen liikenteen hankkeet<br />
Huittisten kevyen liikenteen järjestelyt<br />
TTS, STKS<br />
Peipohjan kevyen liikenteen järjestelyt (Kokemäki)<br />
TTS, STKS<br />
Honkajoen keskusta -Pohjanmaantie kevyen liikenteen väylä<br />
STKS<br />
Vuolle - Tulkkilan PT kevyen liikenteen väylä (Kokemäki)<br />
STKS<br />
Muut toimenpiteet<br />
Alemman tieverkon talvikunnossapidon tehostaminen pääasiallisilla<br />
POLIS<br />
tavarakuljetusreiteillä.<br />
Raskaan liikenteen ohjaaminen pois kuntakeskuksista<br />
POLIS<br />
Informaation lisääminen ja tehostaminen eri osapuolien välillä<br />
POLIS<br />
kuljetusten ennakoitavuuden ja sujuvuuden parantamiseksi<br />
Eri yritysten yhteinen logistiikkakeskus keskeiselle paikalle valta- ja<br />
POLIS<br />
rautatieyhteyksien varrelle<br />
Sidosryhmäkyselyssä esille tulleet pääliikenneverkon kehittämistoimenpiteet, joita ei ole ohjelmissa<br />
<strong>Rauma</strong> - Kokemäki -radan tasoristeysten poisto<br />
vaihtuvat nopeusrajoitukset, automaattinen nopeusvalvonta ja häiriöhallintajärjestelmä vt:lle 2, 8 ja 12<br />
Uusi seututieyhteys vt 23(?) - vt 11 - Harjavalta (- Eura)<br />
VT 23 ylläpitäminen ja kehittäminen<br />
Palvelu- ja kuormausalueiden kokonaisvaltainen kehittäminen<br />
Niinisalon varuskunnan erityistarpeet mm. mt 273 Niinisalo-Karvia ja mt 2700 parantaminen/siirtäminen<br />
Muut<br />
Kokemäenjoen kehittäminen<br />
Liikennejärjestelmien yhteistyön kehittäminen<br />
Opastuksen parantaminen<br />
Pääliikenneverkkoselvityksen yhteydessä kunnilta ym. sidosryhmiltä saatuja kommentteja sekä<br />
nykytila-analyysissä esille tulleita tarpeita, joita ei ole ohjelmissa<br />
Kl-väylän rakentaminen KT 44 Lohikko - Ala-Honkajoki (Kankaanpää)<br />
Kl-väylän rakentaminen VT 23 Hapua - Veneskoski (Kankaanpää)<br />
Mt 261 parantaminen välillä Niinisalo - Ikaalinen<br />
KT 44 Kankaanpään keskustan melusuojaus<br />
Itämeren moottoritien asettamat vaatimukset: nopeat hallintomenettelyt, korkeatasoiset palvelut, tehokkaat maayhteydet<br />
Arvokkaiden pohjavesi-, harju- ja kulttuurihistoriallisten alueiden säilyttäminen/suojaaminen<br />
Liittymien parantaminen+rinnakkaistiejärjestelyt (MK:ssa eritasoliittymävaraukset): VT2/Kokemäki, VT8/Olkiluodontie,<br />
VT11/Kiikoinen, VT12/kt43 (Eura), VT12/mt204 (Kauttua)<br />
Liikenneturvallisuuden parantaminen merkittävillä vaarallisten aineiden kuljetusreiteillä: KT 41, KT 43<br />
Liikenneturvallisuuden parantaminen: liittymäjärjestelyjä VT2 ja VT12 Huittinen, VT23 Kankaanpää (myös riistaaitaa/tienvarsinäkyvyyden<br />
parantamista), Kt44 Honkajoki; kl-järjestelyjä mt273 Karvia<br />
Tien leventäminen VT 2 Huittisista etelään, VT 23 Pomarkun Honkakoskelta Kankaanpään Veneskoskelle<br />
Tavarakuljetusten turvaaminen tärkeillä kuljetusreiteillä: mt270+mt661 Merikarvia, mt273 Karvia, mt664 Honkajoki, mt213 Säkylä
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
LIITE 8<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
RAUMAN SEUDUN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTARPEET 1(1)<br />
LYHENTEET: PKEHS=Tiehallinnon pääteiden kehittämissuunnitelma, TTS=Turun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma, PTS=Turun tiepiirin tienpidon<br />
toimintalinja 2015, MK=maakuntakaava (valmisteilla), STKS=Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma, POLIS=Porin seudun LJS (lausunnoilla),<br />
SK=Satakunnan kärkihanke, VISIO 2010=Satakunnan visio 2010 -projekti (Satakunnan ja <strong>Rauma</strong>n kauppakamarit)<br />
Pääliikenneverkkoon liittyvät tarpeet <strong>Rauma</strong>n seudun<br />
sisäisellä pääliikenneverkolla<br />
Suuret tiehankkeet<br />
Kantatien 43 parantaminen välillä Malko-Mestilä<br />
Mt 2070 parantaminen Lappi - Hinnerjoki (Lappi, Eura)<br />
Vahteristo - Kolla ohituskaistat (VT 12 <strong>Rauma</strong>)<br />
Muut<br />
Euran keskusta, taajaman liikenneturvallisuuden parantaminen<br />
Mt 213 Virttaa - Pyhäjoki tiestön parantaminen (Säkylä)<br />
Säkylän keskusta<br />
Fankkeen liittymä (Eura)<br />
Maakuntakaava, valmisteluvaihe<br />
VT 8 oikaisu Eurajoen keskustassa<br />
Uudet eritasoliittymävaraukset (tiepiirin esitys): VT 8:lla mt 2171,<br />
mt2176, mt1960; VT 12:lla <strong>Rauma</strong><br />
Poistettavat eritasoliittymävaraukset (tiepiirin esitys): VT 8:lla pt 12643;<br />
VT 12:lla Lappi, mt 2140; KT 43:lla Hinnerjoki; mt 204/mt2044<br />
Kevyen liikenteen hankkeet<br />
Paperitehtaan liittymä - Myllyojanlahti kevyen liikenteen väylä (Eura)<br />
Hinnerjoen alikulku (Eura)<br />
Unajan alikulku (<strong>Rauma</strong>)<br />
Huom!<br />
TTS, STKS, POLIS; (KT 43 Uusikaupunki-Harjavalta<br />
ks. koko maakunnan tarpeet). Eri yhteyksissä yhteyden<br />
kehittäminen todettu tarpeelliseksi<br />
MK (ohjeellinen tielinjaus uuden tarveselvityksen<br />
mukaan/merkittävästi parannettava), STKS, PTS<br />
STKS<br />
TTS, STKS<br />
STKS (osa toteutunut)<br />
STKS<br />
STKS<br />
MK (yhtenäinen/katkoviiva)<br />
MK<br />
MK<br />
STKS<br />
STKS<br />
STKS<br />
Sidosryhmäkyselyssä esille tulleet pääliikenneverkon kehittämistoimenpiteet, joita ei ole ohjelmissa<br />
Pohjoiskehä - Koillisväylä - Kaakkoisväylä <strong>Rauma</strong>lla<br />
VT 8 Eurajoki - Irjanne (Kämppä) välin talvihoidon tehostaminen<br />
Pääliikenneverkkoselvityksen yhteydessä kunnilta ym. sidosryhmiltä saatuja kommentteja sekä<br />
nykytila-analyysissä esille tulleita tarpeita, joita ei ole ohjelmissa<br />
<strong>Rauma</strong>n ratapihan ja <strong>Rauma</strong>n sataman ratapihan yhdistämismahdollisuuksien selvittäminen<br />
Liikenneturvallisuuden parantaminen: liittymäjärjestelyjä VT8 Eurajoki (myös riista-aitaa/tienvarsinäkyvyyden<br />
parantamista), VT8+VT12 <strong>Rauma</strong> (mm. vt12/Äyhönjärventie), Karjalankatu/Luoteisväylä <strong>Rauma</strong>, VT12 Lappi (myös riistaaitaa/tienvarsinäkyvyyden<br />
parantamista), VT12+KT43 Eura
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
LIITE 9<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
ALEMPIASTEISTA TIEVERKKOA KOSKEVA SELVITYS 1(9)<br />
SATAKUNNAN ALEMPIASTEISEN TIEVERKON<br />
MERKITYS JA KEHITTÄMISTARPEET<br />
Johdanto<br />
Tämä Pääliikenneverkon liiteselvitys koskee Satakunnan alempiasteista tieverkkoa<br />
(=4-5 –numeroiset yhdystiet) sekä sen merkitystä kunnille ja elinkeinoelämälle.<br />
Selvitys toimii pohjana Turun tiepiirissä myöhemmin mahdollisesti<br />
laadittavalle alemman tieverkon merkitsevyysluokitukselle, ja sen tavoitteena<br />
on selvittää, mitä erityisiä kehittämistarpeita yhdystieverkolle Satakunnassa<br />
on. Pääliikenneverkkoselvityksen aluerajauksesta poiketen mukana<br />
on myös Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman alue, sillä siellä ei<br />
vastaavaa selvitystä ole aiemmin tehty.<br />
Alempiasteinen tieverkko on usein maaseutualueiden tärkein liikenneyhteys.<br />
Sen kunnossapidolla ja kehittämisellä on suuri vaikutus liikenneyhteyksien –<br />
esimerkiksi työmatkaliikenne ja tavarakuljetukset – sujuvuuteen ja sitä kautta<br />
maaseudun elinvoimaisuuden säilymiseen. Satakunnassa uhkana on erityisesti<br />
koettu tienpitomäärärahojen kohdentuminen ensisijaisesti päätieverkolle,<br />
jolloin alempiasteisen tieverkon kunto rapistuisi vaarantaen etenkin raskaan<br />
liikenteen toimintamahdollisuuksia.<br />
Tässä työssä on tarkasteltu Satakunnan 4-5 –numeroisen yhdystieverkon<br />
(pois lukien pääliikenneverkkoon kuuluvat yhdystiet) raskaan liikenteen ja<br />
joukkoliikenteen määriä sekä kuntien välistä pendelöintiä tärkeimpien reittien<br />
selvittämiseksi. Tärkeimmiltä reiteiltä on selvitetty tieinfrastruktuurin puutteita<br />
mm. tieleveyden sekä rakenteen osalta. Alemmalla tieverkolla on luonnollisesti<br />
paljon muitakin erityisesti paikallisia tarpeita ja hankkeita, mutta niitä ei<br />
ole tässä selvityksessä käsitelty. Tarvekartoituksessa on huomioitu myös eri<br />
sidosryhmäkyselyissä esille tulleet sekä Turun tiepiirin ja kuljetusyrittäjien<br />
keskinäisen tavaraliikenteen neuvottelukunnan kokouksissa esille tulleet<br />
kommentit. Selvityksen pohjana ovat toimineet Turun tiepiirin selvitykset<br />
Alempiasteisen tieverkon tavarakuljetuksista (Turun yliopiston maantieteen<br />
laitoksen tutkielma 2004) ja Kuljetustarpeiden kehitysnäkymistä Satakunnassa<br />
(Tiehallinnon selvityksiä 56/2004).<br />
Huomattava on, ettei selvityksessä ole tarkasteltu yksityisteitä eikä kuntien<br />
katuverkkoa, eikä siinä ole myöskään arvioitu tieverkossa mahdollisesti tapahtuvia<br />
hallinnollisia muutoksia.<br />
Väestön, yritysten ja palvelujen sijoittuminen sekä pendelöinti<br />
Väestön sijoittumista maakunnassa kuvaa Pääliikenneverkkoselvityksen kuva<br />
2.5. Asutus keskittyy pitkälti pääliikenneverkon läheisyyteen (vrt. <strong>Rauma</strong> –<br />
Pori – Huittinen –kehitysvyöhyke sekä Kankaanpään säteittäinen kehitysvyöhyke).<br />
Toisaalta myös haja-asutusta on tasaisesti etenkin <strong>Rauma</strong> – Pori –<br />
Huittinen –kolmiossa. Alemmalla tieverkolla suurimmat väestötihentymät löytyvät<br />
Euran-Säkylän väliseltä rantatieltä.
LIITE 9<br />
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
2(9) ALEMPIASTEISTA TIEVERKKOA KOSKEVA SELVITYS<br />
Suurimmat yritykset ja palvelut pyrkivät optimoimaan saavutettavuutensa ja<br />
asettuvatkin yleensä lähelle pääliikenneverkkoa (ks. Pääliikenneverkkoselvitys<br />
kuva 3.2). Suurista työpaikkakeskittymistä ainoastaan Olkiluodon ydinvoimala-alue<br />
sijaitsee selkeästi pääliikenneverkon ulkopuolella.<br />
Alemmalla tieverkolla tapahtuvaa pendelöintiä voidaan olettaa tapahtuvan<br />
etenkin Eura – Säkylä – Köyliö akselilla (mt:t 2044, 2111, 2131 ja 2140 sekä<br />
pt:t 12686, 12689 ja 12691), Jämijärven ja Kankaanpään välillä (pt:t 13209,<br />
13210 ja 13231) sekä <strong>Rauma</strong>n ja Pyhärannan välillä (mt 1960). Tarkemmat<br />
pendelöintitedot on esitetty Pääliikenneverkkoselvityksen liitteessä 1.<br />
Alempiasteinen tieverkko – nykytila ja merkitys maakunnassa<br />
Alempiasteiset tiet muodostavat tiepituudella tarkasteltuna suurimman osan<br />
Satakunnan tieverkkoa. Sen sijaan liikennemäärät ovat pieniä ja edelleen<br />
vähenemään päin – lähinnä maaseudun haja-asutusalueiden negatiivisen<br />
väestökehityksen johdosta. Liikennemäärät vähenevätkin ensisijaisesti henkilöautoliikenteessä.<br />
Rakennemuutoksen myötä liikenneverkkojen merkitys maaseudulla on kuitenkin<br />
korostunut entisestään: liikkumisen tarve lisääntyy, kun työpaikat, koulut<br />
ja muut palvelut keskittyvät taajamiin. Esimerkiksi Pohjois-Satakunnassa<br />
alempi tiestö on olennainen kuntakeskuksia yhdistävä ja ylimaakunnallisia<br />
yhteystarpeita palveleva liikenneverkko. Elinkeinoelämälle alempi tieverkko<br />
puolestaan tarjoaa tärkeän kuljetusväylän useaan suuntaan. Myös tietyille<br />
elinkeinoelämän kuljetuksille – puutavara, maito yms. – sekä erityisesti elintarvikeketjuille<br />
(sokerijuurikas, siipikarja ym. teuras, kalatalous jne.) yhdystieverkon<br />
merkitys on erittäin suuri.<br />
Sivukylien keskustojen tieverkko koostuu usein suurelta osin alempiasteisista<br />
teistä. Ne palvelevatkin merkittävästi kylien sisäisiä liikkumistarpeita. Toisaalta<br />
näiden teiden ominaisuudet eivät aina ole oikein mitoitettuja kylien monimuotoista<br />
käyttäjäkuntaa ajatellen.<br />
Kuvassa 1 on esitetty Satakunnan alempiasteisen tieverkon liikennemäärät.
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
LIITE 9<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
ALEMPIASTEISTA TIEVERKKOA KOSKEVA SELVITYS 3(9)<br />
Kuva 1 Satakunnan alempiasteisen tieverkon liikennemäärät<br />
1.1.2005. Numerot teiden yhteydessä osoittavat tärkeimpien tavaraja<br />
joukkoliikennereittien tienumeron.<br />
Kuten pendelöintitiedoistakin voitiin jo päätellä, löytyy merkittävimpiä liikennemääriä<br />
kunta- ja kyläkeskusten lisäksi Eura – Säkylä – Köyliö –akselilta<br />
sekä <strong>Rauma</strong>n säteittäisiltä sisääntuloteiltä.
LIITE 9<br />
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
4(9) ALEMPIASTEISTA TIEVERKKOA KOSKEVA SELVITYS<br />
Säännöllinen joukkoliikenne – etenkin vakiovuoroinen lääninhallituksen ostoliikenne<br />
sekä kuntien ostamat kouluvuorot – käyttää alempiasteista tieverkkoa<br />
haja-asutusalueiden asukkaiden tavoittamiseksi. Satakunnan linja- ja<br />
ostoliikenteen määrät on esitetty kartalla 2. Alemmalla tieverkolla linjaautoliikennettä<br />
on eniten Honkajoen ja Karvian välillä (mt 2700), Euran ja<br />
Säkylän välillä (pt 12691), Olkiluodontiellä (mt 2176), <strong>Rauma</strong>n ja Olkiluodon<br />
välillä (pt:t 12765 ja 12766), Eurajoen keskustassa (mt:t 2170 ja 2171), Kuivalahteen<br />
johtavalla pt:llä 12851 sekä <strong>Rauma</strong>lta Pyhärantaan johtavilla mt:llä<br />
1960 ja pt:llä 12631 (ks. myös kuva 3).<br />
1 -<br />
Kuva 2 Linja- ja ostoliikenteen vuoromääriä Länsi-Suomessa talvella 2004.<br />
Kuvassa esitetty koko yleinen tieverkko. (Lähde: Länsi-Suomen lääninhallituksen<br />
peruspalvelujen arviointiraportti, 2004)<br />
Raskas liikenne käyttää alempiasteista tieverkkoa etenkin maa- ja metsätalouden<br />
kuljetuksiin. Elintarvikeketjujen kannalta alempi tieverkko on elintärkeä.<br />
Tyypillisimpiä alemmalla tieverkolla kuljetettavia tavaroita ovat raakapuu,<br />
irtomaito, maatalouden tarvitsemat lannoitteet sekä eräillä alueilla turve.<br />
Maaseudulla sijaitsee myös usein merkittäviä soranottoalueita. Metsäteollisuus<br />
muodostaa suurimman osan alempiasteisen tieverkon kuljetuksista.<br />
Raskasta liikennettä on Satakunnan alemmalla tieverkolla etenkin Olkiluodontiellä<br />
(mt 2176), Eurajoella (mt:t 2170 ja 2171), Köyliössä (mt 2140),<br />
Lappi – Eurajoki –tiellä (mt 2070) sekä Honkajoki – Karvia –tiellä (mt 2700)<br />
(ks. tarkemmin kuva 3.).
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
LIITE 9<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
ALEMPIASTEISTA TIEVERKKOA KOSKEVA SELVITYS 5(9)<br />
Pelkkä raskaan liikenteen määrää osoittava kartta ei toisaalta kerro koko totuutta<br />
kuljetusreiteistä, sillä esimerkiksi puutavaran hakkuut siirtyvät jatkuvasti<br />
alueelta toiselle, ja näin ollen myös kuljetusreitit vaihtuvat viikoittain,<br />
kuukausittain ja vuosittain. Pidemmällä ajanjaksolla tarkasteltuna puutavarakuljetukset<br />
käyttävätkin lähes koko alempiasteista tieverkkoa.<br />
Kuva 3. Satakunnan alemman<br />
tieverkon merkittävimmät<br />
kuljetus-, joukkoliikenne-<br />
ja pendelöintireitit<br />
sekä ongelmalliset tieosuudet.<br />
Lähteinä käytetty Turun<br />
tiepiirin tierekisteritietoa<br />
(v:lta 2005), Tilastokeskuksen<br />
pendelöintiaineistoa<br />
(2002), Länsi-Suomen lääninhallituksen<br />
peruspalveluraporttia<br />
(2004) sekä<br />
’Alempiasteisen tieverkon<br />
tavarakuljetukset Turun<br />
tiepiirin alueella’ –<br />
tutkielmaa (2004).
LIITE 9<br />
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
6(9) ALEMPIASTEISTA TIEVERKKOA KOSKEVA SELVITYS<br />
Puutavara- ja turvekuljetuksia vaikeuttavat etenkin kelirikko ja tien kantavuusongelmat.<br />
Maito-, turve- ja sokerijuurikaskuljetuksille suurimman ongelman<br />
aiheuttavat puolestaan liukkaat kelit. Huomattava on myös, että kuljetuskalusto<br />
on mm. tilakokojen suurentumisen ja tuotevarastojen vähentämisen<br />
myötä suurentunut. Tämä kasvattaa teihin kohdistuvaa rasitusta. Merkittävän<br />
osan alempiasteisen tieverkon rasituksesta aiheuttavat puutavarakuljetukset.<br />
Pääasialliset tavarankuljetus-, joukkoliikenne- ja pendelöintireitit sijaitsevat<br />
suurelta osin teillä, joilla ei leveys- tai runkokelirikko-ongelmia niinkään esiinny.<br />
Säännöllisillä raskaan liikenteen reiteillä tie on kapeahko ainoastaan<br />
mt:llä 2174 Eurajoella. Muiden tärkeiden tavarankuljetusreittien (=reitit, johon<br />
kohdistuu useiden eri tavararyhmien – puutavaran-, turpeen-, soran-, maidon-,<br />
kalatalouden – kuljetuksia) osalta leveys saattaa olla ongelmallinen<br />
muutamalla tieosuudella Köyliössä, Säkylässä, Eurajoella, Honkajoella, Jämijärvellä<br />
ja Karvialla (tieleveys 6,0-6,2; ks. kuva 3.).<br />
Liukkaus on ongelma erityisesti säännölliselle joukkoliikenteelle sekä talviaikana<br />
tapahtuville tavarakuljetuksille. Satakunnan yhdystieverkko kuuluu<br />
pääosin II-III hoitoluokkaan, mikä tarkoittaa sitä, että tiet saavat olla pääosin<br />
lumipintaisia. III-luokassa tiet hiekoitetaan vain pahimmissa olosuhteissa. Turun<br />
tiepiiri ja yrittäjät käyvät lisäksi säännöllisesti keskenään vuoropuhelua<br />
mahdollisista hoitoluokkien muutoksista. Tärkeillä turpeenkuljetusreiteillä hoitoluokkaa<br />
nostetaankin vilkkaimpina aikoina. Kuvassa 3 esitetyistä tärkeistä<br />
alemman tieverkon tieosuuksista hoitoluokka III:een kuuluvat pt:t 12693 ja<br />
12697 Köyliössä, pt 12804 Kokemäellä, pt 12779 (Auvi-Kuivalahti) Eurajoella,<br />
pt 13209-13231 Kankaanpää-Jämijärvi, pt 13235 Sydänmaa (Jämijärvi) –<br />
Korvaluoma (Karvia), pt 13219 Honkajoki – Ala-Honkajoki sekä mt 2700<br />
(Saunakylä-Kantti) Karvialla. Näistä kolmella viimeksi mainitulla hoitoluokkaa<br />
nostetaan turvekuljetusaikoina.<br />
Kyläkeskusten alemmalla tieverkolla ongelmana ovat usein liikennemääriin<br />
verrattuna vajaat tieleveydet sekä mutkainen geometria. Ongelmaa pahentaa<br />
liikenteen muodostuminen useasta eri tyyppisestä tien käyttäjästä (kuormaautot,<br />
kevytliikenne, henkilö- ja linja-autoliikenne).<br />
Alempiasteisen tieverkon kehittämistarpeet<br />
Vuosien 2004 ja 2005 aikana on tehty useita kyselyitä Satakunnan tieverkon<br />
kehittämistarpeita koskien. Satakunnan kuljetustarveselvityksessä sekä<br />
alempiasteista tieverkkoa koskevassa tutkielmassa suoritettiin laajat sidosryhmähaastattelut,<br />
minkä lisäksi Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman<br />
yhteydessä on tehty kaksi eri sidosryhmäkyselyä.<br />
Yhteenvetona kyselyistä ja nykytila-analyysistä on oheen koottu alemman<br />
tieverkon tärkeimpien tieosuuksien kehittämistarpeet (ks. myös kuva 4.). Kehittämistarpeet<br />
on jaettu koskemaan tien parantamiseen ja kunnossapidon<br />
tehostamiseen liittyviä kehittämistarpeita, ja näitä on tarkasteltu erityisesti<br />
kuljetusten, joukkoliikenteen ja työmatkaliikkumisen sekä koulumatkojen turvallisuuden<br />
kannalta.
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
LIITE 9<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
ALEMPIASTEISTA TIEVERKKOA KOSKEVA SELVITYS 7(9)<br />
Tien parantaminen<br />
• Mt 2174:<br />
- Tien leventäminen Eurajoella (paljon raskasta liikennettä)<br />
• Mt 2700:<br />
- Tien kantavuuden parantaminen tieosilla 1-6 (paljon turvekuljetuksia,<br />
tulevaisuudessa yhä enemmän uusien turvealueiden myötä; lisäksi<br />
tärkeä kuntien välinen ja ylimaakunnallinen yhteys)<br />
• Pt:t 12779 ja 12853:<br />
- Tien leventäminen välillä Auvi-Kuivalahti (Eurajoki; mm. puutavaraja<br />
kalatalouden kuljetuksia)<br />
• Pt 12693:<br />
- Paikallistien kehittäminen välillä Säkylä – Köyliö (Porin prikaatin<br />
aloite; tien Köyliön Kankaanpään kylän puoleinen osuus päällystetty<br />
2003)<br />
- Tien leventäminen Säkylän kunnan osuudella<br />
• Pt 12697:<br />
- Tien leventäminen (turve- ja puutavarakuljetuksia; tiestä päällystetty<br />
n. 3 km kummastakin päästä v. 2003-2004)<br />
• Pt 13219:<br />
- Tien leventäminen (merkittävä turvetuotantoalue)<br />
• Pt 13235:<br />
- Tien leventäminen (merkittävä turvetuotantoalue)<br />
Edellisten lisäksi tulee tien poikkileikkaukseen kiinnittää erityistä huomiota<br />
kyläkeskuksissa sekä tärkeillä koulureiteillä. Kevytliikenteen ja etenkin koulureittien<br />
liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet tulee asettaa tärkeydessä<br />
korkealle. Esimerkkeinä tällaisista kohteista mainittakoon Ahlaisten, Hinnerjoen<br />
ja Honkajoen sekä Köyliön (Kepola + Kankaanpää) kyläkeskukset<br />
sekä koulureitit Mt:llä 1960 (Voiluoto), 2070 (Lappi) ja 2170 (Eurajoki) sekä<br />
pt:llä 12766 (Sorkka). Tähän liittyviä seikkoja on käsitelty tarkemmin SatLJS<br />
kevytliikennettä ja joukkoliikennettä koskevissa selvityksissä.<br />
Kunnossapidon tehostaminen<br />
Yleisesti ottaen todettakoon, että maakunnan alempiasteisen tieverkon kunto<br />
on todettu useissa kyselyissä ongelmalliseksi tärkeillä tavarankuljetusreiteillä.<br />
Myös joukkoliikenne kärsii aikataulujen pettäessä huonolla talvikelillä.<br />
Talvihoidossa tuleekin osoittaa erityistä huomiota tärkeiden tavarankuljetusja<br />
joukkoliikennereittien liikennöitävyydelle, mistä erittäin hyvänä esimerkkinä<br />
mainittakoon jo toiminnassa oleva Tiehallinnon ja kuljetus- sekä bussiyrittäjien<br />
välinen yhteydenpito.<br />
Seuraavassa on mainittu ne tieosuudet, joilla kunnossapidon tehostamiseen<br />
on eniten tarvetta:<br />
• Mt:t 2170 ja 2171 Eurajoki – Irjanne – Kämppä –välillä (tärkeä joukkoliikennereitti;<br />
Turun tiepiirin/kuljetusyrittäjien keskusteluissa esille tullut<br />
tarve)<br />
• Mt 2174 välillä Vaani – Sydänmaa (tärkeä raskaan liikenteen reitti; Turun<br />
tiepiirin/kuljetusyrittäjien keskusteluissa esille tullut tarve)<br />
• Pt 12686 Iso-Vimma – Kepola (Säkylä, Köyliö; Sucros Oy:n esitys)<br />
• Pt 12693 Huovinrinne-Kankaanpää (Säkylä, Köyliö)<br />
• Pt 12697 Kankaanpää-Vuorenmaa (Köyliö)
LIITE 9<br />
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
8(9) ALEMPIASTEISTA TIEVERKKOA KOSKEVA SELVITYS<br />
• Pt:t 12765 ja 12766 välillä <strong>Rauma</strong> – Hankkila (tärkeä joukkoliikennereitti;<br />
Turun tiepiirin/kuljetusyrittäjien keskusteluissa esille tullut tarve)<br />
• Pt 12779 Auvi-Kuivalahti (Eurajoki)<br />
Kuva 4. Alemman tieverkon<br />
tärkeimmillä reiteillä esille<br />
nousseet kehittämistarpeet.
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
LIITE 9<br />
PÄÄLIIKENNEVERKKO<br />
ALEMPIASTEISTA TIEVERKKOA KOSKEVA SELVITYS 9(9)<br />
Jatkotoimenpiteet<br />
Pitkällä aikavälillä alue- ja yhdyskuntarakenteessa tulee tapahtumaan muutoksia,<br />
joiden vaikutusta ei tämän tyyppisen pienimuotoisen selvityksen puitteissa<br />
ole mahdollista juurikaan arvioida. Liikenneverkkojen käyttöön mahdollisesti<br />
suuriakin muutoksia aiheuttavat esimerkiksi kuntaliitokset sekä koulupiirien<br />
laajentuminen. Toisaalta tavarakuljetusten määrään ja suuntautumiseen<br />
merkittäviä muutoksia saattavat aiheuttaa Satakunnalle tärkeiden turpeen<br />
ja sokerijuurikkaan uudenlaiset käyttökohteet esimerkiksi polttoaineina.<br />
Vastaavan tyyppisiä esimerkkejä löytyy muiltakin liikennevirtoja tuottavilta<br />
osa-alueilta. Tällaisiin visioihin tulee kuitenkin varautua, kun pohditaan liikennejärjestelmän<br />
kehittämistä pidemmällä tähtäyksellä.<br />
Liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksessa tulisi huomioida edellä<br />
esitetyistä kehittämistarpeista ainakin koulureittien ja kyläkeskusten liikenneturvallisuutta<br />
edistävät sekä kunnossapidon tehostamiseen tähtäävät ehdotukset.<br />
Tämä selvitys toimii lisäksi pohjana Turun tiepiirissä myöhemmin tehtävälle<br />
alempiasteisen tieverkon merkittävyysluokitukselle.<br />
Työn tulosten perusteella voidaan tienpidon rajalliset resurssit kohdentaa erityisesti<br />
niille tieosuuksille, joilla ”täsmähoidolla” voidaan parhaiten parantaa<br />
säännöllisen liikkumisen ja merkittävien kuljetusten toimintaedellytyksiä.